Ul trajuoksi j a z/ 95 ut,**t-=o--'==-:*-'ffi :,,:. ,,,,. i.i li:;,:. ,:, ,;,. ,,..,,':,,, ,,,:,,;:,,,,:,,,,,i ,,,,,.,i ,; ,,i:,;.:,:l i i i i ,.;i ,i ,,titi ,tii:,iii.i , :,ir::,:..:::l:: ::'.:'::,.:'::::,''i.. lt:,:,,:.'.:.,:t. i:,::
Welcome message from author
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
Ul t ra juoksi j a z/95
ut,**t-=o--'==-:*-'ffi:,,:. ,,,,. i.i li:;,:. ,:, , ;,. ,,..,,':,,, ,,,:,,;:,,,,:,,,,,i ,,,,,.,i ,; ,,i:,;.:,:l i i i i ,.;i ,i ,,titi ,tii:,iii.i ,
:,ir::,:..:::l:: ::'.:'::,.:'::::,''i.. lt:,:,,:.'.:.,:t. i:,::
Ul traj uoks i j a
Tero TöyryläJarrumiehenkatu 3 A 102O1OO TI'RI(Up.921-30206r
TiIi:Merita-Turku/Ilumalistonkatut17535-15236
Ultrajuoksija ilmestyy 3 kertaavuodessa, viidettä vuotta. Seuraavanumero marraskuussa 1 995Seuraavaan lehteen tarkoitettu ai-neisto mielellään 20.10 mennessä.
Uudet tilaajat: Tilaus voi tapahtua.postitse tai puhelimitse, jolloinlasku seuraa perässä. Voit tehdätilauksen myös maksamallatilausmaksun pankkitilille, kunhanliitat viestiksi osoitteesi ia tiedontilauksesta.
Vanhat tilaajat saavat tilauksenpäättyessä pankkisiirtolapuntilauksen uusimista varten viimeisenmaksetun numeron yhteydessä.
Tilaushinta:3 seur. nroa 80 mk(sis, liihetyskulut)
Painopaikka:Tehokopiointi Ky, Tampere
ISSN 1235-7626
Tässä numerossa:
3-7 llartolan 100 km.Hartolan Suomi-juoksu sanoin,kuvin ja numeroin. Tuloksetsivulla 4.
8 Matti Koukkarille Hartolansatanen kuin maailman valloi-tus. Seitsemän vuotta sitten140-kiloiseen hyllyväänolemukseensa kyllästynyt Mattijuoksi Hartolan satasenensimmäisenä valtimolaisena.
10 Ensimmäinen ultra.Ari Palimon ultrael?imåinuusimmat vaiheet matka-kertomuksen kakkososassa.
11-16 Laulajan Lenkki.Perusteellinen raportti keväisestäpuolitoistamaratonista.Tulokset s. 16.
l7 Reino Uusitalo juoksi Suo-men päästä päähän.
18 Ohjeita 24 tunnin juoksuun
19 Ennakoi kilpailussa eteentulevat ongelmat ja valmistaudukohtaamaan ne. Neuvojavuorokaudenj uoksuun lähteville.
20 Juoksu/kiively-strategia24 tunnin juoksussa.
22 Kotirataultra ja juoksuaKarjalassa. ReijoKainulainen ja Markku Järnbeckjuoksivat 50 km. Ja kiersivätKarjalan kierroksen.
24 Keskeyttäminen. Se voiolla juoksijalle kauhu - taihelpotus. Milloin juoksijan onsyytä luovuttaa?
25 Yiannis Kouros- hiljainen, pelotonovertaansa vailla.Kreikkalainen ultramatkoj enihmemies on taas palannutjuoksuradoille - entiståikinihmeellisempänä.Ultrajuoksija-lehti julkaisee Kou-roksen tulevan kirjan esipuheen.
30 Poikain kanssaApeldoornissa. Sakke Sulamiikikertoo. Mukana 24 tunninjuoksussa oli neljä suomalaista.
31 Loppuvuoden kisoja
32 Ultrakisoja maailmalta.Tuloksia ja tarinaa ulkomaisistakisoista.
Kansikuvassa helsinkilöisen Kai Saarisenvauhdikas temehdys heinökuisena iltanaH artolan y liias teen p ih alla.
100 km:n Suomi-juoksussa kisailtiin tönövuonna jo 24:nnen kerran. Ensi vuonna ovatvuorossa 2S-vuotisjuhlat Niiden kunniaksiyritön kerötö ensi vuoden ensimmöiseen ia/taitoiseen numcroon katsauksen S uomi-iuo ks unhisloriaan.
Toivon lukijoiden aattavan minaatehtövtissöni tarjoamalla omat muktonsa,lehtileikkeensii ja valokuvansa köiyttööni(kaikki materiaali palautetaan mnhdollisim-man pikaisesti vahingoittumattomana).
Tavataan Pietarsaaressa, toivoo toimittaiajoka menee nyt nukkumaan, pakerrettuaanlehden kimpussa pari kertaa kellon ympörtyhtö soittou
Arto TanninenSuomi-j uoksun voittoon
Tapio Ihonen juoksi M60-sarjan SE:n 8 :59.25Porvoon Arto Tanninen hallitsi selvästitämänvuotista Hartolan 100 km:nSuomi-juoksua. Viime kesänäensiyrittämällään keskeyttämäänjoutunut Tanninen oti tätlä kertaapäättänyt tulla maaliin saakka vaikkakontaten. Aivan kontalleen hänen eitarvinnut mennäo mutta matkanrasitusten jäykistämät jalat pakottivatporvoolaisen kävelemään kisanloppuvaiheissa parin kilometrin matkan.
Arton isä Ensio voitti kolme ensimmäistäSuomi-juoksua vuosina 1972-7 4 reilustialle 7 tunnin huippuajoilla. Tällä kertaameno ei ollut yhtä hurjaao sillä Arto olivoittoajallaan 7:50.16 ainoa kahdeksantunnin alittaja. Kilpailun kovimmantuloksen tekikin tällä kertaa 60-vuotiasTapio lhonen, joka juoksi ilaisarjansauudeksi Suomen ennätykseksi 8:59.25.fkinuori kiikkalainen teki näin todellaupean paluun, sillä hänen edellisestäIfartolan satasestaan ehti kulua seitsemänvuotta. Ihosella on nimissään myösS0-vuotiaiden 100 km:n SE 7z45.58,jonkahän juoksi vuoden 1987 Suomi-juoksussa.
Hartolan satanen kierrettiin nyt uudellan. 10 km:n reitillä, jota ovat viime vuosinataittaneet maratonmatkan juoksijat.Ennen juoksua moni 100 km:n juoksijasuhtautui hieman varautuneesti elleiperäti karsaasti ajatukseen entistäIyhyemmästä ja useammastakierroksesta. Kisan jälkeen useimmatkertoivat kuitenkin pitäneensä reitistä, jatarkoitus on kiertää sitä myös ensivuonna.
Sadan kilometrin matkalle uskaltautuitällä kertaa mukaan 47 juoksijaa, joista39 selviytyi maaliin saakka. Sää olikoleahko ja sateinen. Siinä missävarsinkin moni vanhempi osanottajavalitti kylmän sateen jäykistämiä jäseniä,toiset tuntuivat vain nauttineenviilentävästä sateesta.
Suomi-juoksun voitto tuli nyt jo neljånnen kerran Tannk-ten perheeseen, 20 vuotta Ensio Tannisen viimeisimmåinvoiton jdlkeen körkitilan otti hänen poikansaArto.
3
Tulokset:
2,
4.5.
o
s.'10.
11.12.'t 3.14.{c
16.17.18.19.20.21 .22.23.24.25.zd.
27.28.29.30.31 .32.33.34.35.36.3?.38.39.
Arto Tanninen Porvoo ?:50.16Tero Töyrylä Turku 8:04.17Pekka Termonen Punkaharju 8:09.55 |v|40Olev Alet Viro 8:29.51 |vl50Pentti Hyttinen Helsinki 8!33.07 lYl40Seppo Luukkonen Liljendal 8:39.12Kai Saarinen Helsinki 8:39.55Jyrki Koski 5a1o g:41.38Henrik Czernick Puola 8:48.03 |v|4B
Tapio Ihonen Kiikka 8:59.25 Fl60Jar. i Jumisko Karkki la 9:10.32Kai Hirvonen lvlikkeli 9:12.5uSakari Väisänen Turku 9:19.59 [r|40Ari PaLimo Helsinki 9227.11Pekka Rutanen Halsua 9228.25 |tl400lavi lbntela 0rivesi g:35.58 tv|40Pauli Myllykallio Tampere 9:35.50 tv150Yrjö Riioheimo Helsinki 9:46.28 t450Olli Korpelainen 0utokunpu 9:46.43Janne Kankaansyrjä Helsinki 9247.48Petri Rautiainen Lohja 9:50.35Kari Paussu Puuppola 9:56.05 |tl50lvlartti ltloilanen Järvenpää 9:56.48 |tl40Heinp Suurkuukka Lappeenranta 10:0?.48 Fl50Kalevi ltbntela 0rivesi 10:08.52 [l40Tuomo Vilmrnen Seinäjoki 10:23.08 lYl40Kauko Koponen Seinäjoki 1O225.12Karel Ligocki Tshekki 10:25.25Elzbieta Czerniak Puola 1O:.52.O2 N40Juhani Kärkkäinen Haapajärvi 11216.12 m4BEero Niskanen Sotkamo 11216.12 m40Heimo Hautajoki Laukaa 11:.28,48 |ll50Jari t l ja Yl i tornio 11:32.15lvlatti Koukkari Valtimo 11:34.01Juha Ikonen Hartola 12800.35Jouni Laitinen Naarajärvi 'l2t1l.49Ar-ia Svrjälä Parantala 13:08.5? N40Armas Ruippo Pilkanmaa 15:38.09 lv160Nils tdahJ.berg Pietarsaari '16:25.53 t460
Heikki Kankaanpää Jokioinen kesk. 1440Jaakko Lehtonen Joutseno kesk. ll40filauri Utriainen Helsinki kesk. lYt4uKeijo Kokkonen Varpaisjärvi kesk. |vl40Kalervo Huhta Järvenpää kesk. tYl50Bertil ldassborr Kokkola kesk. m50Teuvo Saikkonen 0ulu kesk. |tl50Seppo Heiskanen Valkeiskylä kesk. |t160
!fi# 18-3ll: 1) Arto Tanninen ?:50.16, 2) Tero Töyrylä82O4,1?, 3) Seppo luukkonen 8:39.12, a) Kai Saarinen8:39.551 5) Jyrki Koski 8:41.38' 6) Jari Jr.misko 8:41.38r?) Kai Hlrvonen 9:12.50, 8) nri Pal imo 922?.11' 9) 01IiKorpelainen 9:46.43' 10) Janne Kankaansyrjä 9:4?.40''11) petri Rautiainen 9:50.35, 12) Kauko Koponen 10225.12,13) Karel Ligocki 1O225,25, 14) Jari Oja 11:32.15, 15)Flatt i Koukkari 11:34.01, 16) Juha Ikonen ' t2:00.35, 1?)Jouni Laitinen 12:07.49.ttliehet 40-49: 1 ) pekka Termmen 8:09.55, 2) Pentti Hytti-nen 8:33.0?, 3) Henrik Czerniak 8:48.83' 4) Sakari Väisä-nen 9:19.59, 5) Pekka Rutanen 9228.25, 6) olavi lYbntela
9:35.50, ?) filartti ltbilanen g!56.48' 8) Kalevi ltlontela
10:08.52, g) Tuomo VilmJnen 10:23.08' 10) Juhani Kärkkäi-nen 11:16.12, 11) Eero Niskanen 11216.12.ltliefEt 5t)-59! 1 ) 01ev Alet 8:29.51
' 2) Pauli f4yllykallio
g:35.5u, 3) Yrjö Riionheinp 9:46.28' 4) Kari Paussu9:56.{.}5, S) Heimo Suurkur:kka 11228.48' 6) Heimo Hautajoki
1 1 :28.48.llietct yli ur: l) Tapio Ihonen 8:59.25, 2) Armas Ruippo15:38.O9, J) Ni ls tr lahlberg 16:25.53.tfaiset 4tL49: 1) Elzbieta Czerniak 1o'.52.o2' 2) RriaSyrjäIä 13:08.56.
Kuval:Yllci Halsuan Pekka Rutanen, yksi monista ensikertalaisista, lcihti
matkaan reippaasti. Matlran toisella puoliskolla vauhti hiipui, mutta
mies kesti hienosti loppuun asti. Aika 9:28.25.Alla Jämenpään Martti Moilanen, joka alitti I0 tuntia, muttaidi sel-
1) ås t i t o is s avu ot is e s t a tul o l<s e s t aan 9 : I 4. 4 9. Mi e s t tiön v auhdi kkaas ti
kannustaen saatteleva rouva Moilanen puolestaan kuuluu huoltajien
huippuluokkaan.
UltramatFgt.Fiinnost ,,Lyhä enemmän 25 vuodeniuot<sunarrastutsen
Arto Tanninenjuoksi vaikeuksien
kautta voittoon
Vaikka Hartolan satanen oliArto Tanniselle vasta toinenloppuunjuostu ultrakisa, potroo-lainen on kokenut kaveri juoksi-jana. Hän kertoo harrastaneensajuoksua jo 25 vuotta, l3-vuoti-aasta lähtien. Arton maraton-ennätys 2221.32 on Tukholmastavuodelta 1984. Vuonna 1981 Artojuoksi Oulussa 50 mailin KesäyönUnelman erinomaiseen aikaan5:14. Seuruava;u yritystä ultra-matkalla saatiinkin sitten odottaaaina viime vuoteen asti. SilloinArto paineli Hartolassa 60 kmyhtä matkaa Venäjän MikhailKokorevin kanssa kilpailunkärjessä, mutta keskeytti sittenpahan pistoksen takia.
- Tiinä vuonna tein päätöksen mukaanlåihtemisestä vasta kilpailua edeltäviinäpäiviinä. Tuli låihdettyä viihän soitellensotaan, mutta tällä kertaa päätin, että tu-len maaliin asti vaikka kontaten. kertooArto.
- Olin ajatellut mennä alun muidenmukana kärjen vauhdissa. Kåirki menikuitenkin niin hiljaa, että oli pakko läh-teä omille teilleen. Jalat ovat tottuneetvähän kovempaan menoon.
tuto lähtikin omille teilleen jo parinkilometrin juoksun jälkeen. Etumatkaperässä tuleviin kasvoi tasaisesti, kun-nes se juoksun viimeisellä kolmannek-sella ja varsinkin viimeisellä kympinkierroksella supistui. Arto kertookinjuoksunsa sujuneen hyvin aina puoli-matkaan saakka, jossa väliaika oli3 :33.44. Sitten alkoivat vaikeudet.
Paremminkin hellejuoksijana itseään pi-tävä porvoolainen' kärsi kylrnästäsäästä:
- 60 km:n jälkeen aloin palella. 68km:n kohdalla oli kisan vaikein kohta.kun alkoi yhtåik1dä huimaamaan. Tun-tui, että jalat menee setsuurille ja pääsamaa tahtia. Sitten se vain meni ohi.
Arto kertoo odottaneensa ennen kisaaselvästi parempaa aikaa. 60 km:n jäl-keen hiin sanoo kuitenkin tähdänneensävain maaliintuloon.
- Kun 70 km:n jälkeen vaihdoin verk-karit päälle, kädetkin oli ihan kohmees-sa. Energia loppui. Viimeisten kahdenkierroksen aikana sitä mietti että kunpapääsis hampurilaiselle, muisteli Arto.Juoksun aikana hän kertoo nauttineensayhden Fresubinin, urheilujuomaa ja
. muutaman palan banaania.Viimeisellä kierroksella Tarnisella
oli vaikeuksia jäykistyneiden jalkojenkanssa. 95 km:n kohdalla hän pisti kä-velyksi parin kilometrin ajaksi. Vielä150 metrin päässä maalista Arto kertoojoutuneensa seisahtumaan hetkeksi:
- Yritin ottaa loppukiriä, jolloin happimeinasi loppua. Kai se oli jonkinlainen
rytrnihäiriö.
Juoksun jälkeisestä palautumisestaanArto kertoi muutama viikko juoksunjälkeen seuraavaa:
- Kramppi vaivasi juoksun jälkeenviikon ajan vasemmassa reidessä.Muuten lihakset olivat 100 km:n jäl-keen paremmassa kunnossa kuin mara-tonin jälkeen. Lihakset olivat tyhjät,mutta suht koht hyvässä kunnossa.
Arto Tanninen tähtäsi alkuvuodestatosissaan maailman suurimpaan ultra-juoksuun, 90 km:n Comrades-marato-nille. Etelä-Afrikan reissu jäi kuitenkintekemättä, sillä hiin ei saanut matkara-hoja kasaan. Harjoituskilometrejä ker-tyi alkuvuodesta seuraavaan tahtiin:tammikuu 846 km, helmikuu 770krn,maaliskuu 864 km.
- Koetin juosta tavallista enemmtinpitkiä lenkkejä ja luoda kunnon pottjaaultramatkoille. Vedin kyllä myös veto-ja ja nopeampivauhtisia lenkkejä sillälaskin, että 100 km:llä pitäisi pystyäsellaiseen 3.50:n km-vauhtiin, jos meinaa menestyä, kertoo Arto.
Huhtikuun lopulla Arto juoksi SM-maratonin ja kesäkuun 10. päivä hänpinkoi Tukholman maratonin kahden japuolen tunnin tuntumaan. Mies itse ar-veli, ettei kolmen viikon palautumisaikaennen Hartolaa ollut riittävä.
Hartolan voiffajan tulevaisuudensuunnitelmat eivät heinäkuun lopullaolleet vielä kovin selvät, mutta hän ker-toi, että mieli tekisi koettaa uhamatkaavielä tänä vuonna. Mielessä on ollut jo-ku ulkomainen satanen, mutta ei Artosulje täysin pois sitäkään mahdollisuut-Ia, ettähänet nähtäisiin syyskuun alussaPietarsaaren vuorokaudeniuoksussa.
"Odotin lryllci parempaa ai-kaa. 60 km:n jrilkeen
t dht d s in v ain maaliintul o on.Viimeisten kahdenlqtmpin ai-kana sitd jo mietti ettd kunpapdds is hampurilaiselle... "
Talvm pitkiit lenk kinsö Arto Tanninenjuoksee usein Tommy Ekblominkanssa. Vauhti n. 35 km:n sunnantui-lenkeilld on 4.30-4.40:n luokkaa perkilometrl
Hartolassahaasteltuu..
Tässä j oitakin tuoreitakommentteja juoksunjälkeen, Hartolan ylåias-teella varhaisena sun-nuntaiaamuna2.7.95:
Jari Jumisko (mukana vuodes-ta -92, tulos parantunut jokakerta. Nyt 9:10.32):
- Ennätys parani 40 minuutti4vaikka tuli aloitettua liian koval-la vauhdilla (maraton meni3:15). Oma poika oli huolta-massa. Hiinelle tuo vesisade eiollut oikein mieleen.
- Kympin lenkki oli hyvä"mukavampi kuin vanha. Tämäoli tasaisempi ja helpompi juos-ta. Huolto pelasi nyt paljonparemmin.
- Oli mukava liihteä kisaan lo-pultakin täysin terveenä miehe-nä. Jalat oli kunnossajajuoksuahaitannut paksusuolen tulehduson nyt voitettu.
- Talvi menee hiihdellessä.Kevåiälä rupean juoksemaan.Tänä vuonna kilometrejä tulitoukokuussa 500 ja kesäkuussa450. Viikkokilometrit vaihtelee30:n ja 150:n väli l lä.
- Minulla on kotona tuotahuoltoporukkaa: kuusi poikaa jakolme tyttöä. Ei sitä paljon
muuta kerkiä kun käydä lenkilläja hoitaa lapsia.
Pauli Myllykallio (Kuudes sa-tanen Hartolassa. Ennätys8:38.55 vuodelta -86. NytM50-sarjassa 9:35.50):
- Olen juossut täiillä satasen50 km:n, 20 km:n ja nyt 10 km:nlenkkeinä. Tykkäsin kyllä ttistäkympin lenkistä, näki vähänenemmiin ihmisiä. Silloin kunjuostiin viittåkymmpiä" niin pai-neltiin tuolla metsiissä yksistäiinkymmeniä kilomefejä ilman et-tä niiki ristin sielua.
- Juoksu sujui hyvin. Viihiinoli vaikeata ennen puolimatkaa"mutta kun sitten påiåsin Monte-lan Ollin peesiin, niin siinä sujuijuoksu hyvin. Kaksin on ainakivempi juosta kuin yksin. Juos-tiin Ollin kanssa yhdessä viimei-set 55 km.
Arj a Syrj älä (ensikertalainensatasella; l3:08.57):
- Jalat meni ihan tönkköön joalkumatkasta. 72 kilometriinjaksoin juosta suht koht tasaistavauhti4 mutta sitten se tyssäsi jaloppumatkan kävelin kokonaan.Hautajoen Heimo oli seuranaviimeisen juosten kiertåimiinikienoksen ja kaksi seuraavaakierrosta kävellen. Viimeisenlenkin käveli oma mies mukana.
- En ollut etukäteen edes aja-tellut, miltä satanen saattaisi tun-tua. Ehkä suljin asian ihan tar-koituksella pois mielestäni, kos-ka se kuitenkin pelotti jollakintavalla etukäteen.
- Valmistautuminen meni hie-man pieleen juoksua edeltäneinäviikkoin4 kun jalka kipeytyi en-kä pystynyt juoksemaan. Envielä tällä viikollakaan tiennyt,pystynkö juoksemaan. Ltihdinvain kokeilemaan. miten seonnisfuu.
- Yritin juosta mahdollisim-man pitkälle, ettii kävelymatkajäisi mahdollisimman lyhyeksi.Olen kyllä suoritukseeni tylty-väinen, vaikka pitkä kävelymat-ka pikkuisen harmittaa.
- Tykkäisin enemmän pitem-mistä kierroksista. Laulajanlenkki oli mielest?ini ihana siinämieless?i että se oli yksi kierros.Sielläjaksoin juosta hyvin lop-puun asti, jalat ei mennyt ollen-kaan tukkoon niin kuin tiiällä.Ilmeisesti vesisade teki sentempun.
- Heimon kanssa jo tuossakeskusteltiin, ettå mitkä nyt ovatajafukset: että "ei koskaan" vai"ens vuonna uudestaan". Kylläse sinne "ens vuonna uudes-taan"-puolelle kallistuu.
Janne Kankaansyrjä(28;ensikertal ainen, 9 247.40)t
- Matka tuntui ihan inhimilli-seltä ja onnistuin siinä mielessiiettä rasva-aineenvaihdunta j amuu pelasi ihan okei. Lihaskun-to oli sen sijaan tehdä tepposen,joten siihen täytyy varmaan kiin-nittäii huomiota ensi vuottaajatellen.
- Kaksi vuotta olen juossutmaratonia. Viime vuonna ah-nehdin kuusi pitkiiå ja kaksi
puolikasta. rytmi oli se, ettäkuukauden aikana saattoi ollakolmekin juoksua noin kahdenviikon välein. Se sai innostu-maan ajatuksest4 että voisi yrit-tää pitempää matkaa. Nautinenemmiin hidastempoisesta kuinnopeammasta j uoksusta.
- Harjoitteluni ja valmistautu-miseni tiihän juoksuun oli aivannormaalin maratonkaavan mu-kaista, En panostanut tähän mi-tenkään sen kummemmin har-joittelussani. Kilometrejä kergykeskimiiiirin 70 per viikko. Sii-nä mielessä harjoittelu muuttuitiinä vuonn4 että maksimi- javauhtikestävyysalueen harjoitte-lua oli aikaisempaa viihemmänja painopiste oli peruskestävyy-desså. Kaksi viikkoa sittenjuoksin Forssassa maratonennä-tykseni, hiukan alle 3:12.
Tuomo Vilmunen (ToinenHartolan satanen. Toissavuo-tinen aika parani lähes 1%tunnilla: l0:23.08):
- Kilometrejä on tullut aikahyvin alkuvuodesta. Olen juos-sut itsekseni pistellen kahdeksanharjoitusmaratoni4 joista osa önollut vähän pitempiäkin, 52km:iin saakka. Tukholman ma-ratonin jälkeen olen juossut vainyhden lenkin ennen Hartolaa, se-kin oli harj oitusmaraton.
- Pietarsaaren 24 tunninjuok-suun on tarkoifus panostaa oi-kein kunnolla. Pitiiii viihiintreenata...
Kilpailun kulusta...
Valitettavasti Hartolan väliaikapalvelu eitoiminut tiinäkään vuonna niin, ettii kilpai-lun kulkua voisi havainnollistaa väliaikatau-lukon muodossa. Tiissä kuitenkin pieni yh-teenveto aivan kärjen osalta.
Arto Tannisen takana pitivåt kovintavauhtia ensimmäsillä kierroksilla PenttiHyttinen ja Jari Jumisko. Kolmen kienok-sen (vajaat 30 km) jälkeen Jumisko oli 5.43ja Hyttinen 6.21 kärkijuoksijaa jäljessä.Neljän kierroksen jiilkeen Jumisko oli edel-leen kakkosena mutla nyt jo 12.02 Tannistajäljessa. Sitten seurasivat Hyttinen (-12.3 4),Pekka Rutanen (-12.37) ja Tero Töyrylä(-17.19) sekä kolmikko Pekka Termonen,()lav Alel Seppo Luukkonen minuutin ver-nlr'l'öyrylåin perässä.
Kun viisi kierrosta oli takana Pekka Ru-lirrrcrr oli rurussut kakkoseksi ia hiinen eronsa
Tanniseen oli 18.15. Pentti Hyttinen olikolmantena (-20.10). Kun seitsemiin kier-rosta oli juostu, Töyrylä oli noussut toiseksi,mutta oli jo 30 Tannista jiiljessä. Termonenoli noussut kolmanneksi (n. 2 min Töyryläs-tä) ja Hyttinen oli hiinestä noin kolmen mi-nuutin piiiissä nelj åintenä.
Kun matkaa maaliin oli yksi kierros,Tannisen ero Tö)nyläiln oli turvalliset 25minuuttia. Töyrylåin ja Termosen ero olikasvanut 5% minuuttiin. Seuraavina kiersi-vät kiiiintöpaikan poijun Alet, Hyttinen jaSeppo Luukkonen. Kuuden parhaan sijoi-tukset pysyivät muuttumattomina viimeisenkympin aikana.
Kava: Naisten voittai a Elzbieta
Czerniak Puolasta taittoi matkan
aikaqn I 0 : 52.02. Kahdelrsan vuottas itten Elzb ietqn v oittotulos Hartolassa
oli hieman parempi, I0:34.35.
Tapio lhonen (60),8:59.25Kiikkalainen Tapio Ihosen tulos 8:59.25on lähes l%tuntia parempi kuin Johan-nes Mäenpäåin viime vuonna Hartolassajuoksema yli 60-vuotiaiden miestenSuomen ennätys.
Tapio Ihonen oli ensimmäistä kertaamukana Hartolassa vuonna 1982, jolloin100 km:n matka taittui ajassa 8:12.54.Seuraavana vuonna tulos oli hitusen hei-kompi, 8:16.49. Seuraavaksi kiikkalai-nen nähtiin satasella v. 1986, jolloin hänvoitti M50-sarjan SE-tuloks ella 7 :59.43.Seuraavana vuonna Tapio paransi sa-man sarjan ennätystä lukemiin 7:45.58.Vuotta myöhemmin hänen aikansa oli8:10.3 I, mutta sitten seurasikin seitse-mtin vuoden paussi, ennen kuin mies tä-nä kesänä jälleen ilmestyi juoksunlähtöviivalle.
Tapiolla oli pitkäåin vaivoja vaivasenlui-den ja niiden leikkausten kanssa. Tänävuonna mies on kuitenkin ollut kovassakunnossa. Laulajan lenkillä meni loppukrampin takia kävelyksi, mutta Tukhol-man maraton sujahti aikaan 3.05.
- Hartolan sataselle on tehnyt mieli mu-kaan jo kauan. Päätin kuitenkin vasta
kilpailua edeltävänä päivänä lopullisesti,että liihden mukaan, kertoo Ihonen ja sa-noo juoksun sujuneen hyvin. Toiseksiviimeisen kierroksen lopussa iskikramppi, mutta siitä hän selvisi pitämäl-lä kävelytauon.
Tapio kertoo, effei etukäteen pitänyt aja-tuksesta, että kisa juostaisiin yhtenälenkkinä. Hän sanoo kuitenkin yllättä-västi pitäneensä tästäkin jfiestelystä,vaikka edelleenkin mieluiten taittaisimatkan yhtenä tai korkeintaan kahtenalenkkinä.
Mitäiin hirmuisia kilometrimääriä ei SE-mies juokse eikä ole koskaan juossut:juoksua kerfyy noin 70 km viikossa,mutta vauhti on suhteellisen reipas.
- Kyllähåin tämä juoksu houkuttelee vie-lä yrittämäåin uudestaan. Juostessa tuleekyllä ajateltua, että on sitä vähän hullukun tällaiseen lähtee. Mutta kun on sit-ten maaliin tullut ja varsinkin sitten kunon vielä saunassakin käynyt, niin sitäajattelee, että eiköhän sitä vielä ker-ran..., mietiskeli Tapio Hartolassa juok-sun - ja saunan
:
rt1.."_
Viereisessä kuvassa Tapio Ihonen Lau-lajan lenkin jälkeen tänä kesänä.
OIli Korpelainen sinnitteliHartolan satasenensimmäisenäoutokumpulaisena
Suomi-juoksu oli tänä vuonna saanutjonkin verran palstatilaa jopa parissavaltakunnallisessa sanomalehdessä.Viime vuoden tavoin Hartolasta kan-tautui juttua juoksusta myös valta-kunnallisen radioverkon kautta.Suurimman huomion Suomi-juoksunsankarit kuitenkin saavat yleensäpaikallislehtien palstoilla. Tässämuutamia otteita Outokummun Seu-
dussa 11.7 olleesta jutusta.
"Takavuosina painijana paremmin tunnettu32-vuotias Olli Korpelainen teki heinäkuunensimmäisenä päiviinä juoksuhistoriaa tai-valtamalla Hartolassa sadan kilomefrin mit-taisen Ultramaratonin läpi ja vielä varsinkunniakkaasti, aikaan 9.46.43. Kukaan
outokumpulainen ei tiettävästi ole vielä tätätehnyt."
" Kolme vuotta sitten Korpelaisen painija-veljeksiä Ollia ja Jaria puraisi juoksukärpä-nen, joka onjohtanut siihen, että täysiä ma-ratoneja on kertynyt ennen Ultramaratoniakaikkiaan kymmenen kappaletta. Viime ke-siinä Olli juoksi kuusi maratoni4 joista Hel-singin City-maratonilla saavutettu aika 3.01on hänen nopeimpansa."
" Olli Korpelainen kertoo liihteneensä ki-saan ensisijaisena tavoitteenaan piiiistä se lä-pi. Aikatavoitteena oli kymmenen tunninalitus. Tarkoitus oli pitää yllä tasaista vauh-tia. Juoksu kulki mukavasti hieman alletunnin kierrosvauhdilla. Sykemittari nayttitasaisesti 145-148, lopussa hiemanenemmiin."
"- Seitsemiinkympin seutuvilla yllätti reilusadekuuro. Tiimä rassasi hieman juoksijoi-ta, mutta vielä enemmiin kiusasivat tielläajavat autot, jotka roiskuttivat vettä kintuil-le. muisteli Olli iuoksun vaiheita."
"- Kahdeksankympin kohdalla tuli kovanälkä. Tällöin oli hidastettava vauhtia jaalettava ruokailemaan. Söin suolakurkkuja,banaania ja kaurapuuroa. Loppumatkalla eiollut vaikeuksi4 vain matkavåisymystä sekäluonnollista j äykistymistä. "
'- Kyllä oli tosi helpottava tunne, kun maa-liin oli matkaa eniiä parisen kilometriä."
"Olli Korpelaisen harjoituskilometreistä lä-hes puolet kertyy työmatkoista Finnmineral-sille Vuonokseen. Påiivittäin tulee juoksu-matkaa viidentoista kilometrin verran. Vii-me vuonna juoksukilometrejä kerfyi 4600.Tänä keväånä juoksutahti on ollut yli 400kilometriä kuukaudessa.
" Hartolassa juostu Ultramaraton jätti pel-käståiiin myönteisiä kokemuksia. Jari-velion uhannutjuosta ensi kesänä myöskin Har-tolan sata kilometriä. Tällä kertaa hän juok-si "vain" maratonin. Veljekset tekevät useinyhteisiä harjoituslenkkejä. Ammattihieroja-na Jari huolehtii Ollin lihashuollosta hiero-malla parin viikon välein."
Timo Kormu:
Matti Koukkarille Hartolan satanenkuin maailman valloitus
Matti Koukkari lryltäsfyiseitsemän vuotta sitten140-kiloiseen hyllyväänolemukseensa.Riuska liikunta on hionutMatin rapakuntoisestamöykystä salskeaksihimokuntoilijaksi. Hartolansatanen ajassa 11.34101oli Valtimon ensimmäiselleultramiehelle upea kokemus.
Matti Koukkari (30) tunnetaan Valtimol-la, Pohjois-Karjalan pohjoisimmassakunnassa ennakkoluulottomana liikkuja-na, joka låihtee moneen urheiluun mu-kaan. Mies on nähty niin sadan metrinjuoksussa, kiekonheitossa ja pituushy-pyssä kuin erilaisissa kestävyyslajeis-sakin.
- Monet tuntuvat ajattelevan, että piIäämenestyä, jotta ilkeäisi kilpailla. Useinolen kilpailuissa hännillä, mutta ei se mi-nua häiritse millään lailla. Jos vain me-nestyjien annettaisiin kilpailla, niin tyl-siiksi menisi koko touhu, lataavaltimolainen.
Ajatus Matti Koukkarin ultrajuoksustakehkeytyi viime jouluna Valtimon Vasa-man joululenkin jälkilöylyissä. Vitsinäilmoille pulpautettu idea valtimolaisestaultramaratoonarista muhevoitui todeksikesään mennessä. "No, kieltåimättä olenkyllä aikamoinen yllytyshullu", Koukka-ri myöntää.
Valtimolle joulun aikaan hankittu upeajuoksumatto ryyditti Matti Koukkarinharjoitusintoa. "Kun kolmen tunnin len-kitkään matolla eivät tuntuneet liian tyl-siltä, niin arvelin, että meneehåin se Har-tolan satanen, jossa sentäiin vaihtuvatmaisemat."
Kuva (K. Trirylö): Matti Koukkari Har-toldssu maailmaa valloittamassa, percis-siiiitt toinen ensikertalainen, Jari OjaI littv'rrittstu.
"Omien rajojenetsiminen on hiivatin
hienoa puuhaa!"
Kun vielä Keräsen Ulla, entinen vasama-lainen, kertoili, kuinka hieno kokemus100 kilometriä on, niin Matin päätös
osallistumisesta sataselle varmistui. Ul-lan tiirkein ohje oli, että viimeiset viikotennen kisaa on otettava todella löysästiitseään enää räiikkäämättä. Matti ottikinvihjeistä vaarin ja laitaili kesäkuun akku-jaan odotellen Hartolan satasta - elämän-säjuoksua.
Seitsemän vuotta sitten lähes 140 kiloapainanut Koukkari on sisukkuutensaosoittanut jo painonpudotuksessa. Valti-molla metsäkoneasentajaksi opiskelles-saan håin kävelihölkkäsikäveli 13 kilo-metrin koulumatkan päivittäin våihintäänyhteen suuntaan.
- Alkuun kovin pitkiä pätkiä en ison ma-
hani kanssa kyennyt röyhältämäåin, vaankun solakoiduin, niin lopulta jaksoin
tuon l3 kilsaakin vemmeltää yhteen
soittoon.
P alj on kunto s alih ari o ittelu a
Matti Koukkarin harjoittelussa juoksun
mäåirä ei ainakaan vielä oleultralukemissa, sillä juoksua hänelle ker-
tyy vuodessa 3500 km. Harjoiffeluunkuuluu lisäksi pyöräilyä 4000 km ja hiih-toa noin 2000 km.
- Varsinkin pyöräilyyn tulee monastitunne, että liihdenpä tuosta ihan ex tem-pore sotkemaan omaa Bermudan kol-miotani Valtimo-Kuhmo-Sotkamo-Valti-mo. Pyöräillessä on myös hyvä miettiämaailman menoa.
Olennainen osa Matin treenejä on kunto-saliharjoittelu, jota Matti harrastaa vä-hintään kolmesti viikossa. talvisin enem-mänkin. Roteva Matti Koukkari ei vas-taakaan kuvaa kuivankälpäkästä, hinte-lästä kilometri- hirmusta. Matin hyvä li-haskunto oli varmasti Hartolassakinavuksi, sillä ison miehen juoksu pysyi
nätisti kasassa loppuun asti.
Matin harjoittelusta kulkee Valtimolla jo
legendaarisia juttuja. Yksi viime talventarinoista oli, kun Matti illalla yöpuulle
käydessään kavahti hädissään, että tä-näåin ei tainnut tulla kuntoiltua ollen-kaan. Uni tuli silmään vasta kun Mattimuistikin aamuvarhaisella hiihtäneensäviisikymppisen.
Hartolu unelmien töyttymys
Valtimolaisen ensimmäinen ultrajuoksukulki onnellisten tähtien alla. Pahoihinongelmiin ei mies törmännyt. Hyvää on-neakin oli rutkasti mukana, sillä Kouk-karin huoltolaukku ei varusteistapullistellut.
- Vain yhdet lenkkarit otin mukaan Har-tolaan, vaihtovaatteitakaan ei ollut mat-kassa. Tai oikeastaan oli. Kun huopa-lippikseni oli läpimåirkä ja tuntui raskaal-ta, niin sain ennen kahdeksaakymppiäkevyemmiin lätsän kupoliin, Koukkarinaureskelee.
- Juoksu oli erittäin upea kokemus. Eiedes aika ajoin kurja sää tuntunut pahal-ta. Oikeastaan se teki juoksusta vain en-
tistä mystisemmän. Maalissa kyllä tun-
sin itseni maailmanvalloittajaksi. Yksi
elämäni parhaimpia hetkiä, ehdotto-masti.
- Keskeyfys ei käynyt kertaakaan mieles-sä. Kyllä maaliin oli tarkoitus päästä,
vaikka olisi kiviä satanut. Sitä paitsi
keskeyttåimisestä tulee helposti tapa",Vasaman ensimmäinen ultramieskommentoi.
Kiviä ei sentään matkan aikana satanut,mutta yksi keskenkasvuinen linkosiraa'an kananmunan iltayöstä Matin nis-
kaan. Ultramiehen tyyneydellä MattiKoukkari kommentoi asiaa: "No jos ka-veri sai siitä tyydltyksen, niin siinähänviskasi."
- Ensimmäiset 40 kilometriä ja sitten vä-lin 55-65 km juoksin porukassa. Ky[äviimeisellä kolmanneksella psyykeä fas-
sattiin, kun jäin yksin taivaltamaan.Ajattelin mahdollisimman positiivisia
asioita. "
Matti Koukkari on pitkään ollut työttö-mänä. Asiassa valtimolainen näkee yh-
den ison plussan: "Aikaa riittää kuntoi-
luun huomattavasti enemmåin". Tosin
vuoden alusta Hartolan sataselle astityöllistettynä ollut Koukkari huomasi, et-tä harjoitteluun ei jäänytkäåin keväiillä
enää niin paljon aikaa kuin hän olisihalunnut.
Ruokahalu kasvaa
Valtimolla Matin juoksu on noteerattu.Selkääntaputtelijoita on paikallislehdenjutun jälkeen riittany. "Oudoltahan tä-mä tuntuu, kun en ole onnitteluihin tottu-nut. Hykerryttäähåin se, että ihmiset kui-tenkin arvostavat ultramatkan juossutta.
Sekin yllätti, että vähättelijöitä ei olevastaan tullut", ihmettelee Koukkari, Ei-håintuonytrnitään-asennetta hieman odot-tanut Koukkari ihmettelee.
- Jotkut haluvat kyllä tietää, että minkätakia sadan kilometrin kisaan. Matti ker-too. No, minkä takia?
- Tiedemieskin saattaa tutkia vuosikausiageenejä ja tehdä loppujen lopuksi löy-dön. Samanlainen sisäinen palo se on
tässåikin hommassa. Omien rajojen etsi-minen on hiivatin hienoa puuhaa. Tässäse psyyke mitataan!"
Ensi vuodeksi Matti Koukkari suunnitte-lee noin tunnin pudottamista Hartolan tä-
mänvuotisesta loppuajastaan. "Toisaal-ta, jos ensi vuonna Suomessajärjestetääntämän vuoden tapaan 24 tunnnjuoksu,niin vähän kyllä sekin houkuttelisi".
Kun Matti Koukkari viime vuonna juok-
si tähiin mennessä ainokaisen maratonin-sa, niin ruokahalun voi todellakin todetakasvavan syödessä. Ultramatkat ovat
näemmä huumetta - tosin tervettä ja
laillista.
Timo Kormu
PS. Olisi muuten kiva tietää' löytyykö
kaikista Suomen kunnista 100 km:n
kilpaitun juosseita. Kai se olisi tilas-
toista haravoitavissa. Sitähän voisivaikka houkutella tällä tavoin uusiayrittäjiä Hartolaan: Eikö X:n kunnas-
ta löydy tosimiestä tai -naista' jokajuoksisi kuntansa ultrakartalle?
(Tiedoksi Timolle ja kaikille muille-kin: Suurimmasta osasta Suomenkuntia ei löydy vielä ensimmäistäkäänsatasen juoksijaa. Sen voi sanoa tilas-
toja tutkineena ihan suoralta kädeltä.
Löytyisikö halukkaita haravan var-
teen tutkimaan asiaa tarkemmin?Toim. huom.)
Viime numjerossa alkoi Ari Palimonmatka kohti kesöö ja ensimmöisiäultrakisoja Ttissö matkakerto-muksensa toisessa osassa Ari teheeselkoa siitö, miten hön - monenmuun tavoin - hulki vaikeuksienkautta voittoon eli selvitti itsensiiHartolan satasen maaliin. Onneksiolkoon!
Mutta Arin matka jatkua kohti aa-sia haasteitu Jo heti Hartolan ki-san jölkeisenö pöivönö Ari kertooalkaneensa suunnittelemaan Pie-tarsaaren matkau..
Harjoittelu, jota kuvittelin lisåiäväni ke-väiillä, jatkuikin talvea heikommin. Hel-mikuussa, jolloin harjoittelu sujui vielähyvin, sai minut luulemaan, että keståinmitä tahansa, sillä Riikan hoito, gradunteko ja työnhaku eivät tuntuneet haittaa-van menoani. Ongelmat tulivat kuiten-kin jälkijunassa ja aiheuttivat harjoitte-luuni taukoja. Maaliskuu meni vieläkohtuullisesti, mutia huhti- ja toukokuuolivat painajaismaisia. Toukokuun lo-pulla sain kuitenkin juoksun jälleen kul-kemaan. Ennen Hartolaa ehdin pitii-mään yhden hyvåin harjoittelujakson,jonka pituus oli kolme viikkoa:
Ma-Pe ap 35 min syke 135ip 30 min syke 150
(työmatkailua)La LepoSu 90 min syke 150
+ 120 min jalkapalloakavereiden kanssa
Viimeisen viikon ennen Hartolaa harjoit-telin todella rauhallisesti; torstaina japerjantaina en juossut lainkaan. Tankka-usta en suorittanut juoksua varten, silläminusta tuntuu että se vain lisää hiilihyd-raattien kulutusta. Hartolaan låihdin ko-ko perhe mukana, lisäksi myös vanhem-pani halusivat mukaan katsomaan juok-sua. Matkalla kohti Hartolaa jänmtys al-koi kasvamaan ja tunsin itseni väsyneek-si. Pääsy itse kilpailupaikalle ja muidenjuoksijoiden näkeminen kuitenkin kar-koitti jåunityksen.
Ensimmäinen ultra
Kilpailun aloitin ehkä liiankin rauhalli-sesti. Vauhdin pitäminen tasaisena tun-tui vaikealta. Jutellessani kanssakilpaili-joiden kanssa joku mainitsi, eItäMonte-lat pitävät tasaista vauhtia. 5 km:n koh-dalla he olivat noin kaksi minuuttia edel-läni. Päätin ottaa heidät kiinni, jotta
pääsisin eroon vauhdinjako-ongelmista.Tåimä oli järkevä päätös, sillä heidåinkanssa jutellessa matka meni kuin huo-maarnalla yli puoleen väliin. Tässä vai-heessa Olavi jättäytyi seurasta, jonka jäl-
keen muodostui uusi ryhmä, jossa olivatminun ja Kalevin lisäksi Kai Saarinen iaSakari Vriisrinen.
65 km:n kohdalla Kai nykäisi ja päätinseurata hiintä, sillä tunsin itseni melkohyvävoimaiseksi. Kalevi ja Sakari eivätlähteneet kiihdytykseen mukaan, joten
ryhmämme hajosi kahtia. Kain vauhtioli hirvittävää, sillä hetken päästä jou-
duin toteamaan vauhdin liian kovaksi.70 km:n kohdalla aikaa oli kulunut noin6hl0min ja ajattelin optimistisesti, eltä 9tunnin alitus olisi vielä mahdollista.
75 km:n kohdalla alkoivat vaikeudet:ja-lat olivat kipeytyneet salakavalasti jajäätyäni juoksemaan yksin aloin mietti-mään jäljellä olevaa matkaa. 20 km en-nen maalia vauhtini hyytyi lopullisesti.Henkinen kanttini alkoi pettää ja maaliinpäästäkseni jouduin ottamaan välitavoit-teita. Päätin juosta huoltopiste kenal-laan ja niille päästyäni annoin itselleniluvan kävellä niin kauan kuin minulla olisyötävää tai juotavaa käsissåini. Juuriennen 90 km:iä Sakari tuli "heittämälläohi" omaan ennätykseensä. Itseltäni viimeinen kymppi ei oikein kulkenut, silläse kesti 70 minuuttia. Maaliin tulin ajas-sa 9.27,11, hieman typerryneenä matkanrasituksista johtuen.
Hieman palauduttuani aloitin juoksun
analysoinnin. Kdittisiä tekijöitä tuntuvattällä hetkellä olevanjalatja pää. Jalkanikipeyryvät melko helposti ja henkinenpuoli ei ole vielä ultrajuoksun vaatimallatasolla. Vatsa toimi puolestaan ainakintåissä kisassa loistavasti ja kuntopuolella-kaan ei tuntunut olevan pahempia ongel-mia. Johtopäätöksenä tulin siihen tulok-seen, että lisää kilometrejä, jotta jalat
tottuvat tlträhdyksiin, niin hyvä tulee.
"Niille, j otka epäröivätultrakisaan lähtöä esim.
harj oitteluvaikeuksien takia,sanon: Aina kann attaa lähteä
mukaan!Täydellistä harj oituskautta
odottavat eivät tulestarttaamaan koskaan
ultrakisassa, sillä aina löytyytekosyy siirtää ensimmäistäultrakisaa tuonnemmaksi. "
Palautuminen ei kestiinyt henkisellä puo-lella kuin seuraavaan päiviiiin, jolloinaloin suunnittelemaan Pietarsaaren mat-kaa. Fyysisellä puolella oli/on ongelmiahuomattavasti enemmlin. Reidet olivatjumissa tiistaihin asti ja vasen akillesjän-ne esti juoksun lauantaihin, jolloin aloi-tin varovaisen harjoiuelun. Pahin huo-listani on kuitenkin oikea polvi, joka eitunnu paranevan millåiiin. Kolme viik-koa kisasta ja se haittaa vieläkinjuoksuani.
Kiitokset juoksuseurasta, varsinkin tari-nassani esiintyvälle ultrajoukkiolle.Juoksu sujuu huomattavasti helpommin,kun on juttuseuraa. Pietarsaaressa nåih-däåin ja tehdiiiin kovat tulokset. Tavoit-teenani on liikkua 24 tuntia, mitä ihmettäse sitten tarkoittaakaan aloittelevan ultra-juoksijan kohdalla: Juoksua? Kävelyä?Konttaamista? Ryömimistä?
Niille, jotka epäröivät Pietarsaareen taijohonkin muuhun ultrakisaan lähtöäesim. harjoitteluvaikeuksien takia, sa-non, että aina kannattaa lähteä mukaan,sillä ultrajuoksun läpivienti riippuu vä-hintäåin puoliksi henkisistä voimavarois-ta. Tämä pätee mielestäni varsinkin en-simmäisen ulfan kohdalla, sillä aina löy-tyy tekosyy siirtää ensimmäistä ultaki-saa tuonnemmaksi. Täydellistä harjoi-tuskautta odottavat eivät tule starttaa-maan koskaan ultrakisassa!
Terveisin.
Ari Palimo,ultrajuoksija pienellå (vielä) u:lla.
10
Keväinen Laulajan lenkki keräsiultraj uokstj at Vammalaan
Ylöjärveläinen Petri Orava juoksi selväänvoittoon keväisellä Laulajan lenkilläVammalassa. Hänen voittoaikansa4225.28 oli uusi reittiennätys ja toi TeivoStayersia edustavalle maratoonarille L000mk:n stipendin. Naisten paras olipaimiolainen Maria Tähkävuori.
Nyt jo kuudetta kertaa kierretty 64 km:nlenkki sai alkunsa v. 1990, jonka jälkeentapahtuma on järjestetty joka kevättoukokuussa, äitienpäiväviikonlopunlauantaina. Parina ensimmäisenä vuonnamukana oli vain pari-kolme paikallistahuimapäätä. Mutta sen jälkeen kunpaikallinen urheiluseura MyllymaanLähtö tuli tapahtuman järjestiijäksi jasana juoksusta kiiri kauemmaksi, lenkinsuosio on kasvanut niin, effä tiinä vuonnamukana oli jo 30 pitkän matkan taittajaa.Viimeistiiän nyt voidaankin sanoa, ettäsuomalaiset ultrajuoksijat ovat löytäneetLaulajan lenkin. Se on tervetullut lisäsuomalaisten ultraajien ohjelmaan: kivakohtaamispaikka, mutta samalla myöskova ja koetteleva kisa.
Miesten kisassa Teivo Stayersin32-wotias Petri Orava liihti heti alussaomille teilleen ja juoksi koko matkanyksin. Vauhti enteili alusta lähtien uuttareittiennätystii, ja Pertti Gustafssoninviime vuonna juoksema 4:51 alittuikinlopulta yli 25 minuutilla.
Kilpailun voittajalle - kuten kolmannek-selle koko osanottajajoukosta - Laulajanlenkki oli ensimmäinen maratonia pi-tempi juoksukilpailu. Harjoituslenkillä
mies on pisimmilläiin pistellyt 50 km:nmatkan.
Petri Oravan tiihtäimessä oli keväälläSM-maraton. Hän sai kuitenkin etelänharjoittelumatkalla jalkaansa tulehduk-sen, joka sotki maratonin parhaimmil-laan aikaan 2.24 juosseen miehen suun-nitelmat. Jalkavaivansa takia hiin ei låih-tenyt myöskliän SM-maastoihin, vaanpäätti testata kuntoaan Laulajan lenkillä.
- Tarkoitus oli juosta pitkä lenkkisellaisella vauhdilla, että menee muka-vasti läpi. Teki mieli testata kuntoa jakatsoa miten kestiin ällaisen ylipitkåinmatkan. Kun kuulin, ettli rahapalkinto-kin on tarjolla, niin kylliihiin se oli hyvälisäyllyke liihteä mukaan. Ei rahaa kos-kaan liikaa ole.
Petri paineli matkan hieman päälle 4 mi-nuutin km-vauhtia, aerobisella n. 150:nsykkeellä. Juomapaikoilla hiin pysåihtyirauhassa juomaan, toisin kuin
11
Niikymiä Myllymaan Urheilutalon pihamaalta
lauantlina 13.5.1995. (Kuvat: Erkki Kesti)
12
- - - f - - - - - - l - - -
maratonilla. Vaikka juoksu sujuikinmukavasti, ylöjärveläistä ei niihtiine ult-ramatkoilla llihitulevaisuudessa:
- Maraton saa olla pisin matka ainakinvielä muutaman vuoden. 100 km:n mat-ka kauhistuttaa. Ehkä se saattaisi tuom-moisella neljän minuutin km-vauhdillamerurä läpi, jos jonkun aikaa harjoittelisiihan sitä varten.
Alf Granvik (Nykarleby) oli mukanaensimmäistä kertaa ja tykkäsi kovin:"Reitti oli kaunis ja mäet hienoja. Juok-su kulki hyvin. " Matkan loppupuolellaAlfjuoksi harhaan ja arveli hukanneensanäin ehkii pari minuuttia. Reitin mer-kintä taisikin olla ainoa asia, jonka suh-teen osa juoksijoista kaipasi kohennusta.
Alf kertoi olevansa ilman muuta mukanasyyskuun alussa Pietarsaaren 24 tunninjuoksussa. Pari yuotta sitten håin pisteliSeinäjoella ensi yrittämällään hienostiyli 200 km:
- Se oli hyvin positiivinen kokemus,minulla on juoksusta vain hyviä muisto-ja. Muistan, öttä illalla kun lopetimme,Olof (Strengel) sanoi, että oli se muka-vaa, mutta saa kyllä jäädä ainoaksi ker-raksi. Seuraavana aamuna Olof soitti jaehdotti, että yritett.iiisiin sentään vielätoistekin. kunhan saadaan tilaisuus.
Kesäkuussa Alf Granvik yritti viimevuoden tavoin liinsirannikolla juostavankaksipäiväisen West Coast Race-viesti-kisan 220 km:n taivaltamista yksin.Viime vuonna matka oli päättynyt n.170 km:n jälkeen liian kovan alkuvauh-din uuvuttamana. Myös tänä vuonnaAlf joutui antamaan periksi suolatasapai-non häiriintymisestä aiheutuneiden on-gelmien takia.
Kisan kolmanneksi juoksi helsinkiläinenJukka Kukkonen, joka on siirtymässä
triathlonin parista ultrajuoksijaksi:
- Olen viihiin kyllästynyt triathloniin sii-nä mielessä, että siinä pärjätiikseen pi-tiiisi olla joku hirveiin kallis 20 000mk:n fillari. Tavallisella ihmisellä eiole ilman sponsoreita varaa sellaiseen.Tämä juokseminen on niin yksinkertais-ta. Tekniikalla ja välineillä on pienempiosuus. Minä juoksin nytkin alle 200mk:n tossuilla.
Jukka kertoi, että hän on tåinä vuonnatreenannut juoksua selvästi enemmänkuin aikaisemmin. Kun juoksumäärätpyörivät ennen 50-70 km:n välillä perviikko, tuli keväällä ensi kertaa juostuapitemmän aikaa viihintliän 100 km vii-kossa. Pyöräily ja uinti ovat sen sijaanjääneet huomattavasti aikaisempaaviihemmälle.
- Päätin vetää Uimän kisan läpi ihan fii-liksen mukaan. Ilmeisesti vauhdinjakomeni tuurilla aika nappiin. Ehkii olisiollut mahdollista päästä alle viiden tun-nin. mufta aika ei ollut mulle tärkeintii.Alunperin olin miettinyt, ettii hyvä jospääsen alle kuuden tunnin.
- - - - - - - - -J-----
Kuva: Tuomo Vilmusen Oylil<rts ten'ehtA,,s kaikilleU ltr aj u o l<s ij a- I e hden lukij o i I I e L au I aj a n I e n ki I t ci45 km:n huoltopisteen paikkeilta.
Ennen Laulajan lenkkiä Jukan pisin yh-täjaksoinen juoksurupeama oli kaksiviikkoa aikaisemmin vapunaattona juos-tu 53 km:n lenkki. Siitä selvittyäänmies oli lopullisesti päättänyt liihteä mu-kaan Vammalan juoksuun.
- Tämä oli tosi positiivinen kokemus, eilåiheskään niin kauhea kuin pelkäsin'Sää, reitti ja maisemat olivat kaikkimieleen eikä ongelmia ollut. Parissaristeyksessä en oikein tiennyt, minneolisi pitiinyt juosta, mutta onneksi joku
neuvoi, missä reitti kulkee.
Jukan harrastuksiin kuuluu myös vuoris-tokiipeilyä ja -vaellusta. Pari vuotta
13
sitten håin kertoo kiivenneensä Euroopankorkeimmalle vuorelle, ElprukselleKaukasuksella (5642 km). "Se oli taval-laan ensimmäinen ultrasuoritukseni.Taivallus huipulle kesti suunnilleen vii-kon". kertoo Jukka.
Vammalassa kilpailtiin tåinä vuonna ensikertaa myös M50-sarjassa, jossa nopeinoli vantaalainen Matti Kauppinen.Toiseksi nopein viisikymppisistä olikiikkalainen Tapio Ihonen, 60, joka oliwonna 1990 Mauno Lampimäen jaPekka Rantasen kanssa kiert?imässä ih-ka ensimmäistä Laulajan lenkkiä. Tälläkertaa Tapion menoa haittasi n. 15 kmermen maalia iskenyt kramppi, joka pa-kotti miehen tliysin kävelemään viimei-set 10 km.
Jyrki Koski Salosta on tuttu näky koti-maisissa ultrakisoissa. Miehen ensim-mäinen Laulajan lenkki ei sujunuthelposti:
- Kyllä oli raskasta. Oli huono päivä.Jalat ovat vihoitelleet viime aikoina jajuoksu tuntui vaikealta alusta lähtien, sa-naili Jyrki maalissa. Miehen suunnitel-miin kuuluvat loputkin kesän kotimaisetultrat: Hartolan 100 km ia Pietarsaaren24h.
Kava:,4ri V ihavainen pöiväö paistattele-rttttsxt il lyllyntaan urheilutalon rappusillajuoksun.lcilkeen.
Ari Vihavainen Nakkilasta on triath-lonisti, joka låihti Vammalaan kokeile-maan paitsi kestiivyyttäåin, myös tankka-usta. Uudenlainen tankkaus epäonnistuikuitenkin pahasti; mies itse arveli juo-neensa liikaa:
- Maha hölskyi jo juoksemaan liihtiessä.30 km meni hyvin hieman päälle 4lzminuutin km-vauhtia, ja olin siinä vai-heessa toisena. Sitten rupesi työnä-mäiin palloa ylämahaan niin pahasti, ettäoli pakko kävellä, kun ei yksinkertaisestisaanut ilmaa. Neste ei tuntunut imeyty-viin ja pallo vaan kasvoi. Pari kertaajuoduin Konosen lailla lykkåiämäiin sor-met kurkkuun ja tyhjentämään mahantäydellisesti. Se auttoi ja pääsin taasmukavasti eteenpäin.
Vaikka maha pettikin, niin jalat kestiväthyvin ja Arille jäi ensimmäisestä mara-tonia pitemmästä juoksustaan mukavamaku:
- Reitti oli hieno ja vaihteleva. Aikaraskas se oli ja tuuli oli alkumatkasta to-si kova. Kovat mäet ja vastatuuli sopi-vat kyllä hyvin minulle - triathlonissakun on totfunut sellaiseen kunnonvääntämiseen.
Triathlon pysyy edelleen Arin päälajina,mutta saatamme nåihdii miehen mukanaultrajuoksukisoissa toistekin :
- Kyllåihän sitä saattaa innostua näitä ult-riakin vielä koettamaan. Jos työporukkatarpeeksi sanoo, että et pysty, niin voiolla että tulee låihdettyäkin. Kyllä Har-tolan 100 km aika hurjalta tuntuu, muttaei se mikään mahdottomuus ole. Siihenkisaan täytyisi kyllä sitten jo liihteä vä-hiin rauhallisemmalla vauhdilla. tuumiAri Vihavainen.
Jouni Laitinen oli mukana Laulajanlenkillä jo viime wonna. Tä11ä kertaameno oli huomattavasti reippaampaa jamies säteili fyytyväisyyttii maaliintulonjälkeen:
- Haamusuoritus! Yli nunin petraus!Maratonin kohdalta maaliin ruli loppu-pätkåi kahteen tuntiin, kun viime vuonnameni 20 minuuttia enemmän.
- Juoksin huhtikuussa 850 km. Joka vii-konloppu oli ohjelmassa 50 km.
Vapunaattonakin juoksin Kyrönjoki-ma-ratonin alle aamulla kympin lenkin. Senjälkeen tuli kahden viikon aikana yh-teensä noin 150 km: herkistelin niinkuinpitää ja t?iytin energiavarastot, kertoiliJouni valmistautumisestaan.
Laulajan lenkin jälkeisenä päivåinä Jounitaittoi Tuusulassa maratonin harvinaisenkamalassa kelissä. Kesåin suunnitelmiin-sa hän sanoi kuuluvan Hartolan satasenlisäksi ehkii 100 km:n taival Pietarsaa-ressa 2.9, Ruotsin 100 km viikko myö-hemmin ja vielä yksi 100 km:n suoritus8. 10 Super-Osmo-maratonin yhteydessä.Jounin on tarkoitus saada viimemainittu-na päivänä äyteen 200 maratonia jajuosta siis sen kunniaksi saman tien 100km. Myös muut halukkaat ovat terve-tulleita "Pieksamäen sataselle".
Pietarsaarelainen Peter Backlund olimukana ensimmäistä kertaa maratoniapitemmällä matkalla. Yhteensä 84:nmaratonin kokemuksella mies selvittipuolitoistamaratoninkin varsin sujuvasti :
- Mukavasti ja ongelmitta meni, hel-pompaa tämä oli kuin etukiiteen ajatte-lin. Jos sammuu maratonilla, niin kylläse on ainakin yhtä raskasta. Viimeisenkympin tulin kyllä hiljaa ja viimeiset 4km runtuivat raskaalta. Muutamaankertaan kävelin minuutin ja juoksin sit-ten neljä minuuttia, kertoi Peter joka ai-koo keskittyä tänä wonna maratonienkeräilemiseen:
- Kun saan tänä vuonna määrlin tarpeek-si låihelle sataa, voin ensi vuonna ajatellasitten paremmin ultriakin. Olen nimit-täin päättänyt juosta sadannen maratoni-ni syksyllä -96 Uumajassa.
Peterin kotinurkilla Pietarsaaressa juos-taan syyskuussa 24 funnin kisa. Ulko-puolinen on taipuvainen näkemään koti-kenttäedussa vain hyviä puolia, muttamies itse kertoo siinä olevan mvös omatriskinsä:
- Juoksen ainakin yhden maratonin,mutta en taida uskaltaa enempää, sillälenkki kiertää melkein kotipihaani.Naapurithan leimaavat lopullisesti hul-luksi, jos siä koko vuorokauden kiertåiä.Ensi vuonna voisi sitten jo ajatellakin 24tunnin juoksua, jos sellainen Suomessajärjestetiiän.
14
Mauno Lampimäki - "laulaja itse" -juoksi edellisvuosien tapaan kenraalihar-joituksena huhtikuisen Karhu-viestin 50km (4h14min). Muuten hän kertoi har-joittelun jääneen sen verran viihäiseksi,että epäili 45 km:n kohdalla jutellessam-me kuuden nmnin rajan jäävän tällä ker-taa rikkomatta. Mauno tuli kuitenkinlopun vauhdikkaasti eikii kuusi tuntiatehnyt tiukkaakaan.
- Kiitokset kaikille osanottajille. Joukkotuplaantui viime vuodesta. Kun osanot-tajarnäärä täsä kerran vielä tuplaanfuu,niin se riittää meille. Tervetuloa ensivuoffia, llihetti Mauno terveisiä kaikilleUltrajuoksija-lehden välityksellä.
Martti Moilanen Järvenpäästii kertoilähteneensä soitellen sotaan, heppoisestivalmistautuneena. Martti oli kuitenkintyytyväinen pästyäiin kolmisen minuut-tia tavoitteena olleen kuuden tunnin ra-jan atle.
- Maaliskuussa tuli juostua 300 km,mutta huhtikuussa jäi kilometrit työestei-den takia ehlcä puoleen. Hartolassa täy-tyisi olla viihiin toinen vire, juttelijärvenpääläinen.
Toinen Järvenpään Järvenkiertäjien miesKalervo Huhta kertoi kolmivuorotyönhäirinneen juoksuharrastustaan. Hän sa-noi kilometrien painaneen kummastiloppumatkasta, muffa kehui niin säätiikuin reittiiikin upeiksi eikä sulkenut poislaskuista siä, etteikö vaivautuisi Vam-malaan juoksemaan toistekin.
Timo Nupposelle Vammalan kisa oliensimmäinen ultra sitten vuoden 1991Suomi-juoksun. Helsinkiläisjuoksija ke-hui reittiä hyväksi. Valitettavasti vainvatsavaivat hidastivat Timon menoa 30km:n jälkeen:
- Viimeiset 15 km meni puhtaasti käve-lyuksi. Poltti mahasta heti kun liihtijuoksemaan. Tuskin liihden tänä vuonnaenää ultramatkoille. Pari maratonia tu-lee ehkä juostua, kertoi Timo, joka kak-sosveljensä kanssa taitaa kesäisin kir-mailla kaikkein mieluiten perhosten pe-rässä kukkaniityillä.
Jalo Furu Kokkolasta låihti matkaanseitsemän tunnin aikatavoite mielessään.mutta jäi siitii runsaan vartin. Hiin
Kuva: Maria Töhkivuori manlissa.
Naisten kisan voittaja Maria Tähkä-vuori kertoi, ettii juolsu funtui oikeas-taan pikkuisen helpommalta kuin mara-ton, kun ei tarvinnut yrittää pitiiä ihanyhtii kovaa vauhtia. Maratonin Maria
on juossut parhaimmillaan aikaan 3.28.Yhteensä 42-kilometrisiä on takana 16.
Muiden naisjuoksijoiden tavoin Mariaoli maalissa pirteän ja hyvävoimaisenniiköinen ja nautti silminniihden kovanurakan jälkeisestä hyvän olon tunteesta.
- Viime kesiinä vaan tuli tiimmönen älli,kun luin näistä ultramatkoista. Kun tun-tui vaikealta saada lisää vauhtia marato-nilla, niin ajattelin kokeilla viihiin pitem-pää. Kaverini Tuula Saksasen kanssame tämä keksittiin. Joka maratonin jäl-keen on kysytty toisiltamme maalissa:"Meniskö vielä22k;rfl"
Menihän se, myös Tuulalta. Niinpä ka-verusten kuultiin juoksun jälkeen Mylly-maan urheilutalon pihamaalla kyseleviintoisiltaan: "Meniskö vielä 36 km?"
Kuva: Myös Arja SyrjAki juoksi Vamma-lassa ekimönsd pisimmön juoksun.
Laulajan lenkin tulok-set seur. sivulla
15
13.5.95 Laulajan lenkki 64 km, Vammala. Tulokset:
sij. nimi
'l Petri 0rava2 Alf Granvik3 Jukka Kukkonen4 fiatti Kauppinen5 Jyrki Koski6 Tapio fhonen7 Ari VihavainenI Jouni LaitinenI lvlauri Volama
10 Peter Backlund11 ttlauno Lampimäki12 fvlartti lYloilanen1 3 Yrjö Riionheimo
'14 Kauko Koponen1 5 Kalevi ilontela16 0lavi Montela1? Kalervo Huhta18 Teuvo Toivonen19 Timo Nupponen2A Tuomo Vilm.rnen21 Heikki Kankaanoää22 Jari Kaikkonen23 ftlaria Tähkävuori24 Ulla Keränen25 Tuula Saksanen26 Jukka Pirttimäki27 Arja 5yjä1ä28 Kalevi Saukkonen29 Jalo Furu30 Jyrki Pirttimäki
seura
Teivo StayersJogg-ttlix
Sporttiveteraanit
flyllymaan LähtöNakkilan VitriKunto-KonnatHäjytLenkki-Boysfiyllymaan LähtöJärvenkiertäjätYhr ConsultingHäjyt0riveden PonnistusOriveden funnistusJärvenkiertäjätPeräseinäjoen ToiveLuupparitHäjytJokioisten JänneLiivin TukiKemiön SisuKainuun Kunto-ÄssätHirvensalon Heitto
Kiimasen SavuV-Suomen VetUrhHäjyt
kotipaikka
YlöjärviUusikaarlepyyHelsinkiVantaa5a1oKiikkaNakkilaNaarasjärviPeräseinäjokiPietarsaariVammalaJärvenpääHeLsinkiSeinäjoki0rivesi0rivesiJärvenpääPeräseinäjokiHelsinkiSeinäjokiJokioinenUstersundomPaimioKajaaniTurkuLietoParantalaTurkuKokkolaLieto
loppuaika
4t25.284:58.005:04.085:05.565:1 0.2u5224.435:40.005:41.385142.5O5:51 .545:56.205:57.085:58.546:04.356:05.506:05.506:08.1 56:09.376:1 7.386;25.516c27.326229.2O6229.256234.246r42.136:51 .1 16:56.1 57r12.327{6.247t42.18
maraton
2256.2O3:1 3.303z2O.2O3z2O.2O3:23.553z2O.2O3:1 9.203:41.1O3:5?. '163:57.503:49.573:58.1 53:5?.1 I3:59.554:05.1 64:05.1 64:00.053:57.1 63:36.0?4z1O.D24zO4.4O4:01 .1 04228.1O4:1 3.304:33.504:40.354233.454:26.504233.524:51.55
sij./sarja
1ln2/n3ln1/n504/n2/nso5/n6ln3/|v|so7/N4ltttsoB/n5/|vls0e/n
1tr/nf /n6/tY|s0
12lN13/N14/n't5/nrc/n1/N2/N3/N
f i /n4/N?lnsl
18/nrc/n
Ultraj uoksij an harj oittelu-kirj akertoo j uoksij oiden omin sanoin juoksemisesta:
- harjoittelu- kilpailuun valmistautumlnen
- kilpailutapahtuma
Kirja sisältiiä l8 erillistä artikkelia.114 sivua tiivistä tekstiä.
Tilaa nyt hintaan 80 mk!Maksa summa tilille KOP-Turhr/Humalistonkatu ll7 53 5-l 5236.
Merkitse saajaksi Tero Töyrylä ja viestiksi "Ultrajuoksijan harjoittelu".Mikäti et ole Ultrajuoksija-lehden tilaaju lisåiä viestiin myös osoitteesi.
t5
Nuorgamista Pyhtäätte juosten :1300 kff'köI &sa Vfflkossa
Pyhtääläinen yrittäjä ReinoUusitalo, 49, juoksi kesä-heinäkuussa kolmantenasuomalaisena halki koti-maansa, pohjoisesta ete-lään. 1 300 km:n mittaiseenNuorgamista alkaneeseen ja
Pyhtäälle pääffyneeseenurakkaansa Reino oli va-rannut aikaa kolme viikkoaja siinä ajassa hän myösurakastaan selviytyi. Päivä-matkat olivat noin 70 km:nmittaisia ja aikaa juoksemi-
seen kului kymmenkuntatuntia päivässä.
Ennen Uusitaloa Suomen ovatjuosten halkoneet seinäjokelai-nen Simo Nikula 80-luvun alus-sa ja virkkalalainen Seppo Lei-nonen v.1992. Seppojuoksi 14päivässä 1396 kmja sanoi urak-kansa jälkeen: "Ehkä tästä oninnostamaan seuraavaa luupiiätäyriuämåiiin samaa temppua".Tåinä kevåiiinä Seppo saikin sit-ten puhelun Uusitalolta, "seu-raavalta luupåiältä", joka kyselialan konkarilta ohjeita.
Ultraj uoksij a-lehden toimittaj anyrityksistä huolimatta Uusitaloaei löytynyt puhelimeen ajoissa,joten mahdollinen tarkempi se-lonteko miehen ultratempauk-sesta saa jåiiidä seuraavffil:I.mrmeroon.
Helsingin Sanomat (HS) notee-rasi Uusitalon juoksun näyttä-västi otsikolla "Nuorgamista
Pyhtäälle juostessa el2imåin arvotjärjestykseen". Artikkelin mu-kaan Reinon tempauksen alkunaoli laman synkimpinä vuosinatehty påiätös: jos tästä vielä sel-vitään, niin juoksen Suomenhalki. Viime helmikuussa selvi-si, että pahin lamavaihe paperia-lalla on ohi; Uusitalon yritystentyöllistiimien 250 ihmisen leipäoman ohessa näytti toistaiseksiturvatulta. Tuli lupauksen lu-nastamisen aika. HS kirjoittaa:
"Alun perin håin olin ajatellutjuosta matkan elokuussa, jolloin
hiinellä on S0-vuotispäivät. Hänpåiätyi kuitenkin heinåikuuhun,koska valoa riitttiä vielä illalla-kin juoksemiseen. Varusteiksiriittivät muutaman sadan mar-kan hintaiset lenkkitossut, ur-heiluhousut ja jåiiikiel,koilijanpaita. Takana ajoi huoltoauto,josta tutut kaverit jakelivat ur-heilujuomaa ja iltaisin hieroivatkipeytyneitä lihaksia. "
Uusitalo kertoo, ettei hiin harjoi-tellut erikseen halkijuoksuaanvarten. Hiin on kuitenkin har-rastanut kuntoilua toistakym-mentä vuotta ja juossut mm. pa-ri kolme maratonia per vuosi.
fuoksussa j a yrittömisessiion kysymys samunlaisistaasioista: tavoite, p eriiönan-tumattomuus sen saavutta-misessa, vaikeat hetket ja
onnistumisen ilo.
Omaan elömåöni juoksuvaikuttaa yksinkertaists-vasti. Opin ehkti nautti-maan jokaisesta pöiviistiierikseen.
"Hienointa oli juosta Kaamasenteillä, jossa tienvarret olivattäynnä kukkia. Etelåimpiinäjuoksijan perspektiivistä nåikyilåihinnä heinäisiä luiskia. Ruuh-kainen nelostie pisti miettimään,mihin kaikilla autoilla on kiire.Suomi juoksee -viesti pyyhkäisiohi Padasjoella", kirjoittaa HSjajatkaa:
"Yksinäinen juoksija ehti laittaaelåimän arvoja uuteen järjestyk-
seen 20 päivässä: 'Omaan elä-måiiini juoksu vaikuttaa yksin-kertaistavasti. Opin ehkä nautti-maan jokaisesta päivästä erik-seen. Ehkä olen kiireettömämpikuin ennen"'.
Uusitalo vertaa HS:n artikkelis-sa pitkiiä juoksuaan kovaan yrit-tiimiseen: "Tässä on samat yksi-tyiskohdat: tavoite, peråiiinanta-mattomuus sen saavuttamisessaovaikeat hetket ja onnistumisenilo. Juoksu on siinä helpompaa,että juoksun aika on rajattu ja
vaikeudet voi keståiä kun tietåiäniiden olevan pian ohi. Yriuä-misessä taas ei tiedä varmasti,milloin pahin on ohi."
17
Ohjeitavuorokaudenjuoksuun
Tässä teille hyvät lukijat joitakin ohjeita' joita
rohkenen tarjota omista onnistumisistani ja
- Aseta itsellesi realistinen tavoite ja tee siihen pe-rustuen järkevä suunnitelma juoksun vauhdinjaos-ta. Mikä sitten on realistinen tavoite ja mikä järkevä
suunnitelma? Näitä kysymyksiä on käsitelty laajastimm. Ultrajuoksij an harjoittelu-kirjassa sekä Ultrajuok-sijan numerossa3/92. Jollet ole kokenut 24 tunninte-kij?imies etkä halua tehdä kilpailustasi tarpeettomanepämiellyttävää kokemusta, valitse mahdollisimmanmaltillinen ja tasainen vauhdinjako. Juokse ensimmäi-nen maraton ainakin tunnin maratonennätystäsi hitaam-min (ero saa kernaasti olla vielä suurempi, kuten itsellä-ni useimmiten on ollut).
- Suunnittele vauhdinjaon lisäksi myös seo mitenjaksotat juoksemisen ja kävelemisen sekii mahdolli-set lepotauot. Hyvin harva kykenee juoksemaan kokoaikaa. Äla a3attele, että ensin juokset niin kauan kuinpystyt ja sitten kävelet loppumatkan. Jos teet näin, ettodennäköisesti kykene edes kävelemään loppuun saak-ka. Kävellä kannattaa myös syödessä, juodessa, ylämä-essä, vastatuuliosuuksilla jne.
- Päätä etukiiteen mitä teet, jos suunnitelmasi pettääja alkuvauhtisi muodostuukin liian lujaksi. Päätä kli-vellä niin kauan kunnes olet taas aikataulussasi. Mietimyös etukäteen selväksi, mitä teet siinä tapauksessa,että myöhemmin kilpailun kuluessa huomaat, ettet ylläasettamaasi tavoitteeseen.
- Hyväksy etukäteen, että tulevan kisan aikana tuletkohtaamaan väsymystä, kipua ja mitä erilaisimpiavaikeuksia. Mieti etukäteen, mitä teet, kun vaikeudetalkavat. Äla anna negatiivisille ajatuksille ja tuntemuk-sille valtaa. Väsymys laskee kivunsietokykyä ja sinunsaattaa olla hyvin vaikea keksiä kisan aikana syitä,miksi jatkaa juoksemista. Selvitä siis perinpohjin it-sellesi jo etukäteen, miksi sinä tulet jatkamaan kil-pailun loppuun asti.
- Hanki itsellesi huoltaja, mikäli mahdollista. Hänentehtävåinään on tavanomaisten huoltajan hommien li-säksi siitä huolehtiminen, effä sailytat malttisi ja suun-nitelmallisuutesi. Håin ei saa piiskata sinua ennenaikai-sesti kilpailulliseen asenteeseen.
- ÄU t<itpaile muiden juoksijoiden kanssa ainakaanensimmäisten 16 tunnin aikana. Kisan viimeisen kol-nranneksen aikana on yllin kyllin aikaa taistella sijoi-tuksista, jos siihen riittiia voimia. Kovin kilpailullinenirscnnc tuhlaa energiaasi, sotkee suunitelmasi eikä joh-
,,la p.rr haaseen mahdolliseen tulokseen.
epäonnistumisistani - toivottavasti - jotakinoppineena. Olen kirjoittanut tämän tekstinaamukuudelta, valvottuani koko yön Ultra-j uoksij aJehteä väsäten. Siitä huolimatta siinävoi olla jotakin järkeä.
- Sovi kierroslaskijasi kanssa, miten hän ilmoittaasinulle lasketut kierrokset. Mikiili kilpailun aikanatulee epäsetvyyksiä kierrosten laskussa, selvitä nevälittömästi. Myöhemmin asiasta on turha jupista.
- Voitele varpaasi hyvin. Hiero rasvaa tai voidetta jal-koihin (varpaat, kantapiät yms.) vähintiiän kahdestipäivässä vähintäiin viikon ajan ennen kisaa, mieluitenniin, että olet ensin liottanut jalkojasi vedessä. Hierohyvin, pitkäåin ja hartaasti. Siis kunnollinen jalkojen-hoito eikä mit?iån viime hetken voitelua - ja sinun eitarvitse kiirsiä ainakaan rakoista. Suojaa tanrittaessaarat paikat urheiluteipillä tai rakkosuojalla. Voite-le/suojaa myös muut hankauksille alttiit paikat.
- Syö ja juo riittävästi. Tämä on usein helpommin sa-nottu kuin tehty, sillä neste- ja ravintotankkaus näin pit-kän juoksukilpailun aikana tuppaa olemaan aina hie-man ongelmallinen asia. Vaikka olisit kerran onnistu-nut syömisissä ja juomisissa täydellisesti, voivat täysinsamat eväät johtaa seuraavalla kerralla katastrofiinesim. erilaisten olosuhteiden takia. Myöskiiån harjoi-tuslenkeillä, maratoneilla tai edes 100 km:n kisoissasuoritetut kokeilut eivät kerro kovin paljoa siitä, mitävatsasi kestää pitemmän päälle. Tärkein asia onkin yk-sinkertaisesti säilyttää kyky ja halu syödä ja juoda. ÄHsyö tai juo mitään väkisin, jos vain saat jotakinmuuta alas helpommin.
- Valitse hyvät, tutut ja turvalliset lenkkikengät. Älävalitse kaikkein kevyimpiä kilpakenkiä, ellei sinulla olekokemusta niiden toimivuudesta. Kenkien ei toki tar-vitse myöskään olla mitkiiän erityisen tukevat, jollet
muuten käytä sellaisia. Tee kenkiin tarvittaessa viiltojatai leikkauksia omien tarpeittesi ja mieltymystesi mu-kaan. Ota kaiken varalta mukaan myös hieman tavan-omaista suuremmat tossut, mikäli sinulla sellaiset on(tai leikkele tossuihin lisää tilaa).
- 24 tuntia on pitkä aika. Usein paremmat ja heikom-mat hetket vuorottelevat vuorokaudenjuoksussa hyvin-kin arvaamattomasti. Ajattele positiivisesti. Koetanauttia kokemuksestasi, sillä se on ainutkertainen ja ar-vokas. Äla keskeyui! Jollet kykene juoksemaan, käve-le. Jollet jaksa kävellä, mene lepiiiim2än. Mutta äläkeskeytä. Ja jos vatsasi vaivaa niin (...parempikin sa-nomaan...) ei sekiiän siitä keskeyttämällä parane.
Hyvzä vuorokaudenj uoksua!Tero
18
Ennakoi kilpailussa eteen tulevat ongelmatja valmistaudu kohtilamainn ne
Tässä 1980-luvulla amerikkalaisessa UltraRunning-lehdes-sä julkaistussa artikkelissa tulevat hyvin esiin keskeisim-mät24 tunnin kisan onnistumiseen vaikuttavat asiat. Ga-ry Cantrell on ystävällisesti luovuttanut arvokkaat neu-vonsa suomalaisten ultrajuoksijoiden käyttöön.
24 tunnin juoksun suosio on viime aikoina kasva-nut enemmän kuin minkään rrJun ultralajin. 19?0-1u-vun lopuIla vain jokunen juoksija oli kokeilLuttätä lajia, nutta nyt 24 tunnin juoksuja on joka
kuukausi enemmän kuin niitä ennen järjestettiin
koko vuonna.Suosion kasvusta huolimatta ensikertalaiset
(ja myös jotkut kokeneemmista juoksijoista) syyllis-tyvät samoihin taktisiin virheisiin kuin ne juoksi-jat, jotka aikoinaan ensinrnäisinä lähtivät tutkimaanmitä se on kun yritetään juosta vuorokaudessa mah-dollisimman pitkä matka. Hyvinkin pienet rruutoksetjuoksijan suhtauturnistavassa voivat vaikuttaa sii-hen, päättyykö juoksu tuskalliseen romahdukseenvai tuleeko suorituksesta onnistunut.
Jatkossa annan neuvojal jotka eivät perustuniinkään omista vaatimattomista suorituksistanisaamiini kokemuksiinr vaan enermänkin lukuisten24 tunnin juoksujen seuraamiseen sivusta sekä juok-
sijoiden kierrosaikataulukoiden tutkimiseen. Par-haat tulokset saavutetaan käytännölisesti katsoenaina samalla tavallar oli sitten kysymyksessä maail-man huippua oleva juoksija tai vain 100 mailin(t0O t<m) tulosta havitteleva osanottaja.
Ensinrnäinen neuvo koskee kaikkia ultramatkojenkisoja: Ä1ä aloita liian lujaa. lllaailmanennätys-vauhti tässä lajissa on n. 5.17/kn. Kuitenkin1ähes kaikissa 24 tunnin juoksuissa jotkut aloitta-vat juoksemalla ensirmäisten tuntien ajan tätänopeammin, helposti arvattavin seurauksin. Tietystioikea vauhti on kiinni kunkin yksilöllisestä tasos*ta. Parhaiten voidaan sopivaa vauhtia arvioidakilometreinä tunnissa - vertaamalla vauhtia kulloi-sessakin kilpailun vaiheessa siihenr kuinka montakilometriä tunnissa olisi keskimäärin juostava
asetetun päämäärän saavuttamiseksi. Näin on helppopysyä selvi11ä siitär kuinka paljon ollaan plussanpuolella, ilman että nrennään liian pitkälle. 0nmuistettava että jokaisen vauhti hidastuu kilpailunedetessä. Huolimatta siitä kuinka paljon voimiaon säästelty alussa, pelkkä jalkojen päällä vietettyaika alkaa tuntua vauhdin hidastumisena. Liianinnokas kilonetrien keruu kilpailun alkuvaiheissavoi kuitenkin johtaa ennenaikaiseen sammahtamiseen.
0n hyvä pitää alusta lähtien suunnitelrmllisia'säännöIlisiä kävelytaukoja. wliellyttävällä vaull-dilla tapahtuvan juoksun ja kävelytaukojen yhdis-telmä on tehokkain tapa jättää kiJ.oretrejä taakse.Käveleminen voi kuitenkin olla hyvinkin tuskallistajos siihen ei ole valmistautunut. lvlitä suurempiosa ajasta käytetään juoksemiseen' sitä ,enermän
kertyy kilometrejä, mutta vain hyvin harvat juoksi-jat kykenevät juoksemaan yhtäjaksoisesti 24 tuntia.Useinmilla meistä on edessärrne hyvinkin pitkiäkävelyjaksoja ennen kuin vuorokausi on täynnä.Kävelyharjoitteluun uhrattu aika voi osoittautuakullanarvoiseksi loputtonan tuntuisen yövuoronaikana. Silloin sEr joka kykenee ylläpitämäänreipasta kävelyvauhtia, saattaakin olla kilpailunnopein etenijä.
Huolellinen vauhdinjako ensimnäisten 12 tunninaikana tekee tavoittelemastasi lopputuloksestamahdollisen, mutta sinr-n clr huolehdittava myösvatsastasi. Tiedänune kaikki kuinka tärkeitä nesteetovat juoksevalle ihmiselle. lthtta eme ehkä'yrunåirräkiinteän ruoan merkitystä näinkin pitkässä juoksus-sa. Tyhjällä vatsalla juokseminen on relkeinpävarma tae siitä, että sinut y1tättää pahoinvointi-kohtaus ennen kuin 24 tuntia on täynnä. Ei lienetarpeellista kuvailla pahoinvoinnin szurauksia;se on kauhistus kovirmillekin juoksijoille. Jokai-sella ultrajuoksijalla on omat suosikkiruokansa.5e, mitä syödään ei ole niinkään tärkeää. Tärkeintäon se, milloin syödään. Ä1ä odota niin kauan ettätunnet olosi sairaaksi. Syö varhain ja syö silloinkun olet tottunr.rt syömään. 0n paranpi harjoitellasyiSmisen ja juoksun yhdistelmää sen sijaan ettäsuorittaa kokeilunsa kilpailun aikana.
. Viimeinen kriittinen tekijä on lepo. 24 tunninyhtäjaksoinen eteneminen kuulostaa hienoltar muttaonnistuu harvoin. Vaikka onkin hyvä aloittaa sillämielellä, että pysyttelee radalla koko vu,orokaudenton syytä tietää jo ennalta, että on hyvin nahdollis-ta' että joutuu lepäämään jossakin vaiheessa.
Aivan liian usein juoksijat kuluttavat viireisetvoimansa keskiyön ja aamunkoiton väIisenä aikana.fhmismieli saattaa kapinoida kovastikin sitä vastaanettä ponnistelerr,ne siihen aikaan kun olerme tottu-neet nukkurnaan, ja ajattelunrne saattaa käydä kovinsunruiseksi. Menestyksekkäät juoksijat nukkuvat'mikäli se käy väistämättömäksii he eivät lopetajuoksua. Jo puolen tunnin lepo voi saada aikaanihneitä juoksijan henkiselle ja fyysiselle kyvyllejatkaa radan kiertämistä.
Yhteenvetona; avain onnistuneeseen 24 tunninjuoksuun sl kilpailussa eteen tulevien ongelmienennakointi ja valmistautuminen kohtaamaan ne.Ennakoivat toimenpiteet ovat aina tehokkaampiakuin toimiminen kriisitiLanteessa. tlmien yksilöl-listen vahvuuksienme ja heikkouksienme yrmärtäminenkehittyy kokemlksen myötä. Joten enren kaikkeaon syytä ruistaa, että tarvitaan useanpi kuin yksiyritys ennen kuin kenelläkään on parhaan mhdollisentuloksen saavuttamiseen tarvittava kokennrs.
Hyvää 0nnea!
Gary ffireff
19
Karl King
Ju o ksu/kävely- strate gia24 tunnin juoksussa
Syksyllä 1993 Kevin Setnes voitti USA:n
24 tunnin mestaruuden käyttämälläjuoksu/kävely-strategiaa, jossa jokaista
25 minuutin juoksuosuutta seurasi viiden
minuutin kävelyjakso.Tässä artikkelissa Setnesin valmentajaperusteleen miksi juoksu/kävely-strategia
on paras taktiikka sellaiselle juoksijalle'joka ei erityisesti harjoittele hitaalla vauhdillajuoksemista.
Kevin Setnesin ja Tom Possertin suoritukset Olander
Parkin 24 tunnin kisassa olivat suurenmoista kat-sottavaa. Heidän etenemistapansa nosti esiinlajin strategiaa koskevan kysymyksen: tulisikokilpailijan edetä vuoroin juosten, vuoroin kävellenvai tulisiko hänen juosta yhtäjaksoisesti. Tomjuoksi yhtäjaksoisesti' tehokkaan taloudellisellatyylillä ja paljon tavanomaista harjoitteluvauhtiahitaammalla vauhdilla. Kevin puolestaan juoksi
25 minuuttia kerrallaan rentoa lenkkivauhtiaanja käve1i aina viisi minuuttia ennen uutta 25
minuutin juoksuosuutta. lvliesten tulokset olivathyvin 1ähel1ä toisiaanr joten molempien taktiikoi-den voi väittää olevan hyviär varsinkin oikeanjuoksijatyypin käyttämänä. Lienee kuitenkin syytätarkastella juoksun ja käve1yn yhdistelmästrategiaayksityiskohtaisemminl etenkin kun Kevin sitä käyt-täen paransi ennätystään 2O1 km:stä 258 km:iin.
0lisiko niin, että juoksu/kävely-strategia onparempi vaihtoehto seLlaiselle juoksijalle' joka
ei erityisesti harjoittele hitaalla vauhdillajuoksemista?
Ercrgiatalors
24 tunnin juoksun biokemiasta ei ole paljon kirjoi-tettu, sil1ä asiaa kohtaan ei ole suurta akateemis-ta mielenkiintoa. ltlaratonjuoksun energiataloustunnetaan suhteellisen hyvinr joten sitä voi.daanpitää lähtökohtana miettiessämne pitempien juoksu-jen aikaista energia-aineenvaihduntaa.
Lihassolut voivat käyttää polttoaineenaan joko
hiilihydraatteja; rasvoja tai proteiineja' rnutta
kestävyyslajeissa suurin osa energiasta tuleeaina rasvan palamisesta. Juoksun alussa hiilihyd-
raatit tuottavat suuren osan energiastat muttajuoksun jatkuessa painopiste siirtyy rasvan poltta-
miseen. Hiilihydraatteja tarvitaan jossakin mää-rin, jotta rasvaa voidaan käyttää tehokkaastihyväksi. Lajin suuri haaste onkin se, miten var-
mistetaan että keholla on ri ittävästi hii l ihydraat-teJa käybettävissääF : tilanteessa, :-'Jossa ' sil-lä
on luonnollinen taipumus käyttää ne loppuun ennen
aikojaan. Yleisesti ajatellaan, että juoksijan
on nautittava runsaasti hiilihydraatteja juoksun
aikana.
Hidas aerobinen juoksu johtaa automaattisestirasvojen palamiseen, mutta pitkissä juoksuissa
on taipumus lähestyä anaerobista kynnystä, jolloin
hiilihydraattien käyttö energiaksi lisäntyy.Anaerobinen kynnysvauhti ei pysy vaki.onar vaan
väsymyksen myötä tämä kynnys saavutetaan hitaammas-sa vauhdissa, jolloin juoksija aina vaj.n helpornmintuhlaa hiilihydraatteja. Kun suuri.mman työn teh-neet lihassyyt väsyvät, muiden työ käy raskaammaksija lähestytään anaerobista kynnystä. Liian luja
alkuvauhti ja lihasväsymys johtavat ennenaikaiseenhiilihydraattien palamiseen. Ja kun kaikki hiili-hydraatit on kulutettu, edessä on tuskainen rreloon-
jäämiskamppailurr. Voisiko käve1y olla avuksitämän noidankehän purkamisessa?
Rasva-ai.neenvaihdunta käynnistyy omaa biomekaanistatietään ja hiilihydraattiaineenvaihdunta ornärlsärNämä tiet yhdistyvät biomekaanisessa prosessissatjota kutsutaan Krebsin sykliksi. Kyseiset kaksi
tietä ovat toisaalta itsenäisesti määräytyviäja toisaalta toisistaan riippuvaisia. Itsemääräy-tyminen estää kuluttamasta polttoainetta nopeammas-sa tahdissa kuin on tarpeen. Keskinäinen riippu-
vuus estää sen' ettei juoksija käytä yhtä aikaamolempia potttoaineita täysitehoisesti.
Käytännössä tämä merkitsee sitä, että jos juokset
vähänkin liian lujalla vauhdilla' rasvan polttami-
nen vähenee arvokkaiden hiilihydraattivarastojenkustannuksella. Tämä ei tunnu millään tavallajuuri silloin kun se tapahtuu, joten pitkään yhtä-jaksoisesti juoksevan urheilijan on oltava hyvintarkka vauhtinsa suhteen, jotta hän ei polttaisi
hiilihydraatteja liian nopeasti. Useimmat juoksi-
jate myös maailman huiPut, aloittavat liian kovaaja samrurvat ennen aikojaan.
mikäfi kävellään riittävän pitkä aikar keho saa
mahdollisuuden itse säädeIlä hiilihydraattienpalamisvauhtia ilman että rasvan polttaminen lop-puisi, si1lä sekä rasva-aineenvauhdunnan käynnisty-mj-nen että sen lakkaaminen tapahtuvat hitaammin(tuin hiilihydraattien). Tä11ä tavalla säästyy
hiilihydraattejae ja samalla saadaan aikaa lihas-
syiden hiilihydraattivarastojen täyttymiseen.
wlonia J.ihassolujen ja mitokondrioiden keskeisiä
kemiallisia reaktioita ohjaa entsyymitoiminta.
Tämä ohjaus on riippuvainen happamuustilasta'
ATP:n ja ADP:n suhteesta sekä kehon polttoainekoos-
a
tunuksesta. Kävely mahdollistaa sen, että näiden
ohjaavien aineiden varastot voivat lisääntyä niinr
että entsyymien toiminta tehostuu.
Aikdcysltttys
Kevin juoksi 25 minuuttia ja käveli viisi minuut-
tia. lvliksi juuri 25 ja 5 minuuttia? ltliksei hän
esim. juossut 5 mailia (8 km) ja kävellyt yhtä
mailia (1.0 km)' kuten Tom 0slerin 1970-1uvu11atunnetuksi tekemässä strategiassa?
Juoksu,/kävely-strategian ydin on siinär että kävely
mahdollistaa riittävän palautumisen niin' ettäjuoksuvauhti voidaan pitää suhteellisen vakiona
sen sijaanl että se lopussa hidastuisi hiipimisek-
si. Olanderin kisan väliajat osoittavat' että
Kevinin keskivauhti putosi vain vähän ensfumräisten100 mailin aikana.
Matemaattisesti ajatellen halusirrne minirnoida
kävelyajan ja maksimoida juoksuajgnr &l!4 juokzu-
vauhti ei suurermin hidastu. Kysymys kuuluikin'
kuinka pitkä juoksujakso voi olla ja kuinka lyhyt
kävelyjakso voi olla?
Tim Noakesin rrThe Lore of Runingrr-kirjan rnukaan
aerobinen energiankäyttö on tehokkainta 10-30
minuutin juoksujaksoissa. Noakes ei liitä tätä
tutkimustulosta ultrajuoksuun, joten tulkintani
on jossakin määrin kiistanaLainen, rutta em. seikka
viittaisi siihen, että pitkä yhtäjaksoinen juokse-
minen ei välttämättä ole kaikkein tahokkain tapa
tuottaa energiaa aerobisesti. Se viittaisi myös
siihen, että viiden mailin (+S-Ss min) juoksujakso
on liian pitkä.
David Costill kertoo rrlnside Runingrr-teoksessaanpulssin palautumisesta nopean juoksusuorituksenjälkeen. Hänen rrukaansa kestää noin neljä minuut-tia ennen kuin nerkittävää pal-auturnista tapahtuu.Tämä tutkimustulos on sinänsä kaukana hidasvauhti-sesta ultrajuoksustar mttta monen tunnin juoksemi-
sen jälkeisessä tilanteessa se saattaa olla paljon
osuvampi kuin ensikuulemalta tuntuisi. 5e viittaa
siihen, että 30 sekunnin kävelyjakso ei ole riittä-
vän pitkä kunrplliseen palautumiseen. Toisaaltamailin mittainen käveJ-yjakso (n. 15 min) on tar-peettoman pitkä ja aikaa tuhrautuu turhan paljon
kävelyvauhdissa.
Fysioloeia
Yhtäjaksoisesti juoksevan kilpailijan on juostava
varsin hitaalla var.rhdilla' jotta hän ei romahtaisipahasti kisan rryöhemnissä vaiheissa. Kävelijä-juoksijan on juostava nopeampaa vauhtia kävelyjak-sojen vastineeksi. Useissa tapauksissa tämä vauhti
on kuitenkin lähempänä juoksijan taloudellisintajuoksuvauhtia. Jos erityisesti harjoitellaanjuoksemaan taloudellisesti 10 minuutin mailivadttia(g.ts/tm), asia (n toinen. Useinmat juoksijat
harjoittelevat kuiterkin lrrpeaflpaa lnksemista
varten ja osallistuvat 24 tunnin kisoihin vain
satunnaisesti. 10 minuutin mailivauhti on tuskin
heidän taloudellisin juoksuvauhtinsa.
Kävelyjakso saattaa rentq.rttaa kireitä kudoksiaja edesauttaa kehon nesteiden kiertoå sekä jättei-
den poisturnista elimistöstä. Tämä voi rerkitä
sitä, että toistuvien jalan iskujen aiheuttama
väsymys ja kinrnoisuuden katoaminen ei ole niin
suurta kuin se mluten olisi. Vaikka tasainenjuoksualusta voi vaikuttaa edulliselta asialta'
se on armottqnan kova lihaksille. ltlonet pitävät
enerrnän maastopoluilla juoksemisestar sillä mäet
tarjoavat reiden etu- ja takaosille mahdollisuudenItrentoutuarr. Kävelytauko saattaa tarjota vastaa-
vanlaisen edm, sillä lihaksia käytetään kävellessäeri tavoi.n.
tler*irur p.nli
Viiden minuutin kävelyllä on nerkitystä taukona
henkisessäkin mielessä. 5e on jotakin' mitä juok-
sija odottaa. Toisaatta juoksemisen aloittaminen
uudelleen saattaa olla ongelmallista. Kevinin
mukaan näin ei kuitenkaan ollut hänen kohdallaan.
Yhtäjaksoiseen juoksuwr pyrkivä kilpailija saattaa
nähdä kävelemisen negatiivisena asiana. Käve1y-juoksu-strategiassa kävely on kuitenkin sutnnitel-
mallista ja osa taktista kuviota; se ei mer*itse
sitä, että annettaisiin periksi väsymykselle.
Kävelytauon aikana on myös hyvä syödä ja juoda.
Kävely mahdollistaa myös sen, että haaraketjuisten
aminohappojen pitoisuus veressä saa aikaa kdtota,jolloin vältytään tryptofaanin ja serotoniinin
kytkennän haittavaikutuksilta. BEAA:n pitoizuus
vähenee lihastyön myötä energiavarastojen huvetes-
sa. Kun BCAA-pitoisuus vähenee, tryptofaani-nimi-
nen aminohappo välittyy helpormin aivoihin' jossa
se osallistuu serotoniini-nimisen välittäjäaineenlnr.rodostumiseen. Serotoniini synnyttää rentoutu-
neenr uneliaan tunteen. Yleiseen väsymystilaanyhdistyneenä tämä on hyvin ei-toivottu ja mieltä
turruttava tila. Kävely antaa keholle aikaa BCAA:npalauttamiseksi vereen, jolloin serotoniini-efektiei ole niin voimakas.
Yhteerrueto
Juoksija, joka ei pyri harjoittelemaan erityistäjuoksutapaa 24 tunnin .juoksua varten, hyötyy iuok-su/kävely-strategiasta monestakin syystä. Aiemnin
on käytetty 5 mailin juoksun ja yhden mailin käve-
lyn yhdistelmää, m.rtta 25 minuutin juoksu ja viiden
minuutin kävely voi olla järkevänpi ratkaizu'
ottaen huomioon kehon fysiologiset ja kemialliset
nrekanignitr jotka ovat ratkaisevia 24 tunnin jmk-
sun onnistumisen kannalta. Yksi tämän lajin hieno-ja puolia on se' että jokainen juoksija voi kokeil-
ta ja testata näitä teorioita tositilanteessa.
Karl Kfng (UltraRunning, filaY 94)
zl
juoksua Karjalassa
Viime namerossu oli talokset ja tarinaa ulkuvuaden kotirs-taultrasta. Kaksi suoritusta ja vieliipd aivan körkipddn tulos-ta tali tietooni lehden jo ilmestyttytl Markku Jdrnböck(3:56.20) ja Reijo Kainulainen (3:57.02) juoksivat helmi-kuun 26. pöivönö kokonaiskilpsilun kolmsnneksi ja neljön-neksi parhaat tuloksel
Ensi vuonna kotirutukisun siidntöjö tiukennetaan niin, ettiitulosten ilmoittamiselle asetetaan takaraja. Tsmmikuun ta-losten (juoksapiiivö 28.1) on oltava tiedossani viimeistödn15.2 ja helmikuun tulosten (juoksupdivii 25.2) 15.3 mennes-sd- Tsrinst voi toki toimittaa myöhemminkin. Tammikuunosakilpailun osanottajat ovat jölleen ensi vuonna muksnamyös "Ultramarathon Csnada"-lehden "Yoars Traly 50km"-hisussu.
Mutta tiissd siis tarina Reijon ja Markun viisikymppisestö,ensinmainitan muistelemans. Samat miehet kövivöt kesii-kaussa kiertömössö Karjalan Kierroksen, josta henotaan ja-
tun loppuosassu
Kotirataviisikymppinen oli erinomainen ajatus. Innostuinsiitä heti kun sain Ultrajuoksija-lehden käteeni. Olin nimittäinpitkaan ajatellut toteuttaa mielitekoni, juosta pitemmälle kuinmaraton. Olen kuunnellut näitä ultrajfifija Heikkilan Jokeltasekä Jarnbeckin Markuha, joten kiinnostus maratonia pitem-pätin juoksuun oli heråinnyt.
Itse olen nuorena juossut 18 ikävuoteen asti säåinnöllisesti,jonka jälkeen juokseminen jäi lähes kokonaan pois ftutenuseilla maratoonareilla). Uuden herätyksen sain Suomi-Juok-see-viestin kautta osallistuttuani siihen ensimmäisen kerranv.1986. Tiinä kesänä tulee 10 viestiä täyteen. Harjoiteltuaniensimmäiseen viestiin, tunsin kuntoni syksyllä niin hyväksi,että ystäväni opastuksella ja valvonnassa uskaltauduin ensim-mäiselle maratonilleni, joka oli Kokkolassa ja aika 3.47. Tä-män jälkeen maratoneja on tullut 23. Aikakin on wosi vuodel-ta parantunut. Ennätys on nyt 2.51.06. Nyt ensimmäistä vuottanelikymppisissä ollessa, vuotta voisi juhlistaa sillä, jos saisitunnin pois ensimmäisen maratonin ajasta.
Tammikuussa aloin keskustella sporttiklubissani 50 km:njuoksemisesta. Asia saikin heti kannatusta, samalla kuitenkintodettiin, että tammikuun loppu tulee liian nopeasti vastaan,joten juoksu päätettiin suorittaa helmikuun lopussa. NiskanPekka lupautui huoltamaan ja mittaamaan matkan. Timo Yrjö-nen ja Markku Järnbeck lupautuivat lisäkseni juoksemaan.
Makea ei tarvinnut paljon houkutella, sillä hänellähåin onkokemusta satasen ja vuorokauden juoksuista.
Lähtöpäivää edeltäviinä päivänä Yrjösen Timppa joutui luopu-maan leikistä flunssan vuoksi. Hän ilmestyi kuitenkin loppu-matkasta lääkekuurin voimalla todistamaan tapahtumaa.
Reitiksi valitsimme vanhan Lahdentien, koska siinä on rauhal-linen liikenne ja autolla voi matkan mitata hyvin. Niinpä aa-mulla kahdeksalta menimme Pekan kyydissä Kehåikolmosensillan alle ja siitä liihdettiin kohti Måintsälää. Juokseminen tun-tui hyvältä heti alusta. Vauhti oli kovaa ensimmäisillä kilo-metreillä ja molemmat vain katselivat'toisiaan, sillä olimmesopineet että matka tehdään pitkän lenkin vauhtia eli noin 5min/km. Muutaman kilometrin jälkeen vauhti tasaantui ja pää-timmekin mennä sykkeen mukaan. Itsellåini aerobinen alue onvälillä 120 - 140, joten pitkillä lenkeillä olen pitänyt noin130:n sykettä. Vauhti oli kuitenkin reipasta noin 4.45 min/kmja syke pysyi hyvin kurissa.
Liiasta juomisesta (verrattuna säätilaan: noin 0-keli) johtuenjouduin kaksi kertaa käymään tyhjentämässä. Seurauksena olise, että jouduin juoksemaan Maken aina kiinni. Muuten matkataittui kevyesti jutellessa. Make alkoi ehdottelemaan, että vii-meinen kilometri otettaisiin kovana vetona, jotta paikat vertyi-sivät. Juoksu tuntui vielä hyvältä,joten lupauduin.
40 km meni helposti, viimeisellä kympillä matka rupesi mi-nulla jo painamaan. Markulla sen sijaan askel kulki vielä ult-ramiehen keveydellä. Maratonin väliaika oli 3.19.50. Kun saa-vuimme Mäntsälään, matkaa oli taitettu 46 km. Miintsälässäsanoin Makelle, että minåihän en viimeistä kilometriä pystyhehkuttamaan yhtään kovempaa, sen kun painat menemä?in.Pekka oli 49 km:n kohdalla ilmoittamassa viimeisen kilomet-rin alkamisesta. Make lähti kuin tonnin vetoon ja taittoi senajassa 3.15. Itsekin hieman kiristin, joten aikani oli 3.57.
Kokonaisaika Markulla oli 3.56.20 ja itselliini 3.57.02. Yak-ka viimeisen kympin aikana syke tahtoikin nousta 137-140:ntienoille, ei lopussa vauhtia tarvinnut hidastaa. Matkan keski-syke oli 133 ja keskimäliräinen kilometrivauhti 4.44 min/km.Yllätyksekseni juoksusta palautuminen oli nopeaa. Viikonpäästä juoksin jo 25 km:n pituisen lenkin. Mieleeni jäi, että pi-temmällekin matkalle voisi osallistua. sillä tämäkin meni näinhyvin ilman sen kummempia valmistautumisia.
Kaverini piti ilmoiuaa tulokset Ultrajuoksija-lehteen, mutta seoli jäiinyt tekemättä. Pääasia oli kuitenkin se, että matka tulijuostua.
Olin muuten äskettäin pienessä porukassa juoksemassaKarjalan Kierrosta. Järnbeckin Make oli myös mukana.Juoksuhanjuostaan viestinä. Se lähti Kajaanista 10.6. ja päät-tyi samaan paikkaan viikon päästä eli perjantaina 16.6. Mat-kaa viestillä oli 1535 km, josta noin 1000 km juostiin Venäjåinpuolella. Juoksijoita oli yhteensä noin 100, joista ranskalaisia9, venäläisiä noin 30 ja loput suomalaisia. Ryhmässåini oli vii-si henkilöä, joista neljä juoksijaa. Me muodostimme joukku-
een yhdessä ranskalaisten kanssa. Matkavauhti oli suunniteltusiten, että se olisi noin 5.15 - 5.20 min/km. Joukkueet juokse-
vat yhdessä ja j ärj estäj ien j ohtoauto seuraa perässä.
Kuva: Markku (vas.) ja Retjo juoksemassa kotiratqultraqnsa.
Kotirataultraja
2.
Viestin osuudet olivat 6 - 15 lan:n mittaisia. Venäläiset kilo-mehit eivät tosin olleet kovin täsmällisiä, sillä joku osuus olijopa 2 km ilmoitettua pitempi. Mutta yllätykset ovat matkansuola. Reittinä oli Kajaani-Kostamus-Segeåa-Karhumåiki-Petroskoi-Aunus-Pitkiiranta- Sortavala-Wiirtsilä-Joensuu-Ka-jaani.
Matkavauhti petti silloin tällöin. Välillä, jos kaikki pysyivätmukana ja halusivat juosta reippaammin, juostiin joku osuusjopa noin neljän minuutin vauhtia. Juokseminen oli vain osarasitusta, oman osansa teki juokseminen vuorokauden eri ai-koina ja vähillä unilla. Kokemuksena tapahtuma oli hieno.Karjalan korvet tietysti olivat oma lukunsa, mutta myös pie-net kylät ja suuremmat kaupungit kuten Petroskoi olivat niike-misen arvoisia ainakin meille, jotka emme ennen olleet sielläpäin käyneet.
Sopiva juoksuvauhti houkuttelee keräämäåin kilometejä.Juoksimme neljistiiåin yhteensä 1043 km. Itselleni kertyi 252km. Viimeisenä päivänä ltihdimme koko neljän porukallajuoksemaan pitkää lenkki ä klo 6.47 Nurmeksesta. Tavoitteenaoli juosta 50 km. Pari kaveria joutui lopettamaan juoksemisen36,6 km:n jälkeen, kun toisella polvi äityi niin pahaksi matkan
rasituksista ja toisella syke alkoi nousemaan, josta matkan ra-situkset tulivat hyvin selville. Itse juoksin oululaisen KimmoKeinrisen kanssa viestin mukana tåyden matkan. Tälläkäänmatkalla kilometrit osuuksilla eivät täsmåinneet ennalta itnoi-tettuihin, sillä johtoautosta kerrottiin, että eräs osuus olisi ol-lutkin noin kilometrin ja toinen puoli kilometriä liian pitkä.Tulipahan ainakin viisikymppiä täyteen. Tämäkin viisikymp-pinen meni hyvin, kun huomioi låimpötilan, joka pysytteli 26asteen seufuvilla, ja olihan kilometrejä viikon aikana alla jokohtalaisesti. Aikaa meni 4.31.12, siis n. 5.25lkm.
Karjalan Kierroksen jfi estelyistä vastannut Kajaanin Juoksi-jat selviytyi hommasta hyvin. Kaverit olivat todella paneutu-neet asiaansa, ja juoksivat siinä jfiestelypuuhien lomassa vie-lä osuutensa. Tapahtumaa voi hyvin suositella ultrajuoksijoil-lekin erilaiseksi leppoisaksi juoksutapahtumaksi ja erittiiin hy-väksi harj oitusviikoksi.
Menestystii lukijoille ultratouhuihin.
Reijo KainulainenUppiniskat
UltrajuoksijaJehden talvisen kotirataultran tuloksiinon lumien sulettua löytynyt Järnbeckin jaKaunulaisen suoritusten ohella vielä yksi lisäys:
Lasse llämäläinen nimittäin juoksi Juvalla matkan29.1 aikaan 4.10. IIän kiersi kaksi 25 km:n lenkkiäja kertoi tunnelmistaan lyhyesti: "Hyvältä tuntui".
KeskevttäminenU
Suurin osa ultramatkulla kilpailun
keskeyttöneistö i uoksiioista tantuu i iilkeenpiiin'usein hyvinkin piun' katuvan tekoaan.
Kertaakaan en muistu kualleeni,ettii maaliin asti tullutiuoksiia olisi
katunut sitii, ettei tullut keskeyttiineeksi
Kuitenkin - kuten amerikkalainen avustaiammeGary Cantrell tössii artikkelissaun kertoo -
on myös olemassa piste,iossa on ymmörrettöviiantaa periksl
Kesk.
Kuinka kammottava lYhenne.
Se näyttää pahalta harjoituspäiväkirjan sivuil-
1a. 5e kuulostaa vielä pahenrmalta kokonaisenaja ääneen lausuttuna. Kukaan ei halua keskeyttäär
mutta melkein kaikissa ultrakisoissa joku niin
tekee. Usein hyvinkin moni.0n olemassa yksilöitä jotka eivät ole koskaan
keskeyttäneet. Mutta he ovatkin onnenpekkoja.
Toisten (kuten itseni) tiedetään jättäneen kilpai-
lun kesken useammankin kerran. Mistä tämä erojohtuu ja kwmat ovat toimineet oikein? Haluan
esittää joitakin asiaa koskevia havaintojani.
Juoksijalla on valittavanaan suuri määrä syitä
keskeyttää ki1pailu. Usein kärkijuoksijan on pakko
luovuttaa liian hurjan atkuvauhdin takia. Itse
asiassa kuka tahansa juoksija; joka pyrkii aiempia
suorituksiaan paremPaan tulokseen, on paljon taval-
lista suuremmassa vaarassa joutua keskeyttämään.
Joskus vamma tekee kilpailun jatkamisen kyseenalai-
seksi. Jotkut taas taistelevat kilpailun aikarajan
kanssa eivätkä yksinkertaisesti Pysty juoksemaan
maaliin sallitussa ajassa. Juoksijan matka saattaapäättyä myös nestevajaukseen, pyörtymiseen' hypoter-
miaan tai lämpöhalvaukseen. Jotkut sinnittelevät
niin pitkälle, että matkanteko päättyy vasta henki-
seen romahtamiseen. (Tiedän valitettavan montajuoksijaa, jotka tämän pisteen saavutettuaan eivät
o1e koskaan enää kilpailleet.)Kuten mikä tahansa katkeamaton menestysten sarjat
juoksu-ura ilman keskeyttämisiä synnyttää paineita.
Ja jokaisen loppuunjuostun kisan myötä seuraavan
kisan keskeyttämisen hinta vain kasvaa.Ei slg,.epäilystäkään siitär että suurinta ponnis-
telua vaativa suoritus m myös kaikkein palkitsevin.
Kun pystyy uupr-rnuksesta samein silmin hädin tuskin
erottamaan maalilinjanl voitonriemu on kaikkein
makein, vaikka tulisi maaliin kilpailun viimeisenä.
Kysymys kuuluu: Milloin sitten on aika luovut-
taa2 Nähdäkseni on olemassa neljä mahdollista
vastausta: (1 ) sil loin kun tekee mieli luovuttaa,
(2) sil loin kun juoksun jatkaminen saattaa johtaa
vammaan, (3) silloin kun jatkaminen voi olla hengen-
vaaraallista ja (4) silloin kun vaivut kuolleena
maanan.Viimeksimainittu ei o1e kovin hyvä ajatus'
Se teki Pheidippidesistä kuolemattoman (kuvaannol-
l isesti puhuen), mutta hänellä ei ollut t i laisuut-
ta nauttia siitä paljonkaan. Juokseminen siihen
asti kunnes henkesi on vaarassa ei ole juuri edel1i-
sestä eroava vaihtoehto, eikä sekään ole kovin
järkevää.wlutta jos taas kaikki luovuttaisivat silloin
kun tekee mieli luovuttaa, niin kukaan ei tulisi
maali in. 0n varsin todennäköistä, että juoksijan
tekee mieli luovuttaa suurimman osan aikaa. Kilpai-
lun loppupuolella kehon joka osalla on tapana ulvoen
vaatia juoksijaa PysähtYmään.Jos tuska ja kipu ei ole riittävä syy luovut-
taa, niin vamma on. Juoksun jatkaminen siinä vai-
heessa kun terveys on vaarassa ei ole kunniallista
eikä rohkeaa. Se on typerää. wlikään kilpailu
ei ole niin tärkeä, että se oikeuttaisi juoksijan
vahingoittamaan itseään. Kilpailun järjestäjän
työtä ei myöskään yhtään helpota pelko kilpailijoi-
den hengestä ja terveYdestä.Jokaisen juoksijan on lopulta tehtävä päätös
itse. Ei ole olemassa montaa järkevää tapaa määri-
tel1ä milloin on aika pakottaa juoksija lopettamaan
kilpailunsa, lukuunottamatta prosentuaalista painon-
menetystä. Kukaan kiLpailun johtaja ei myöskään
halua tehdä tätä. Vaikka juoksijan olisi ihanteel-
lista pyrkiä siihen, että hän maaliin tullessaan
on hyvässä kunnossa, on toki myös tilanteitar jol-
loin on syytä likistää itsensä aivan äärirajoille
asti.Jotkut kisat ovat kaukana kotoa tai erityisen
eksoottisia; matkustaminen niihin saattaa maksaa
paljon ja ne saattavat olla ainutkertaisia kokemuk-
sia, t i laisuuksia jotka eivät toistu. Tällöin
on vaikea pysähtyä niin kauan kuin vain suinkin
kykenee liikkumaan eteenpäin. Pitkissä ultraki-
soissa osanottajat ovat sitäpaitsi yleensä jo jättä-
neet taakseen melkoisen matkan siinä vai-heessa
kun heidän liikkt-rnisensa alkaa käydä aavemaiseksi.
Juuri kukaan ei lopeta '100 mailin juoksua 90 mailinjälkeen - ei vaikka heidän niin käskettäisiln tehdä
- niin kauan kuin he jollakin tavoin kykenevät
liikkunaan.
fiitään varmaa vastausta otsikon kysymykseen
ei varmasti ole olemassa. Tarvitaan oikeanlaista
asennetta keskeyttämistä kohtaanl ettei kukaanjuokse itseään kuoliaaksi. Tämä asenne riippuu
kaikista nreistä. Vanhat konkarit kyI1ä yleensä
ymmärtävät asian, mutta joskus uudet yrittäiät
ovat hitaita oppimaan. 0n olemassa pister jossa
on annettava perik,si.
Gary Cantretl
24
Yiannis Kouroshitjainen, pelotonr vertaansa vailla
Kreikan Yiannis Kouros voitti vuonna 1983 ensi kertaajuostun Spartathlon-kisan niin huikealla ajalla, että hänenepäiltiin varsin yleisesti oikaisseen matkalla. Pian Kouroskuitenkin osoitti tällaiset epäilyt perusteettomiksi. Hänjuoksi l98Oluvulla lukemattomia ultramatkojenmaailmanennätyksiä 24 tunnin juoksusta aina 1000 mailinmatkaan asti.
Muutaman vuoden poissaolon jälkeen Kouros on palannutjuoksuradoille. Tänä keväänä hän juoksi 48 tunnin uusiksiMB-lukemiksi huikeat 470 km ja paransi matkalla myös 24tunnin ratajuoksun ME:tä (ks. s. 34).
Tämä Tarak Kauffin artikkeli Kouroksesta on luonnos
esipuheeksi Kouroksen pian itmestyvään kirjaan.
0len tuntenut Yiannis Kouroksen yli kynrmenen vuodenajan, ja vaikka olemme nykyään yhteydessä vain satun-naisesti, pidän häntä edelleen yhtenä arvokkaimmistaystävistäni. Yiannis kuuluu niihin harvoihin ihmi-siin, jotka tekevät voimakkaan vaikutuksen kanssaih-misiinsä jo hyvinkin lyhyen yhdessäolon aikana.Hän on ilman muuta merkittävimpiä ihmisiä joita
olen tuntenut.
Kestävyysjuoksijana Kouroksen saavutukset ovat legen-daarisia. Kuitenkin hän on monella ihastuttavallatavalla aivan tavallisen oloinen. Juuri tästä taval-lisuuden tunnusta minä pidän Kouroksessa. Asiaaon vähän vaikea kuvailla jollekin joka ei tunnemiestä henkilökohtaisesti. Useimmiten' varsinkinlänsimaissa, ihminen joka tekee jotakin hyvin huomat-tavaa, saa ympärilleen sädekehän. Hän tietää saavut-taneensa jotakin erityislaatuista ja myös muut tietä-vät sen; tämä molemminpuolinen tietoisuus aiheuttaausein, vaikkakaan ei aina, jollakin l-ailla teennäisentilanteen. Yiannisissa ei ole mitään täIlaista.5e, mitä hän tekee, on luonnollista häneL1e. Eihelppoa, rnrtta luonnollista.
Tämä mies on suuri. vaan ei turhamainenr rehellinenja oikeudenmukainen vaan ei moralisoivar periaatteel-tinen vaan ei ahdasmielinen sekä, kuten jokainen
ihminen luonnostaan, suuri unelmoija. ltle kaikkiunelmoimme, tietoisesti tai tiedostamattanne. 5ekuuluu ihmisenä olemiseen. Yiannis eroaa ruistasiinä, että häne1lä on kyky tehdä unelmistaan totta.
Kun tapaa Yiannisin, hänestä saa kuitenkin hyvinmaanläheisen ja vaatimattoman ihmisen kuvan. Häntoteaa, täysin vakavissaan' että häneLfä ei olemitään erityisi.ä juoksijan lahjoja. Hän sanoo,
että on olemassa rnonia häntä parenpia juoksijoita'
vahvernpia ja nopearnpia kuin hän. ltlikä sitten saahänet tekemään niin uskomattomia asioita? Lyhyestisanottuna hänen selityksensä on spr että hän onkehittänyt kykyään kestää. Kestää epämukavuuden,kivun, turtumuksen ja epätoivon tuolle puolenjuuri tätä hänen juoksemansa usksnattqnan pitkätmatkat vaativat. Yiannisilla on onat näkynsä' joista
hän armentaa voimaa. Hän voi nähdä itsensä juokse-
massa yli vuorten yli 200U vuotta sitten' läpi koske-mattqnan ja vehreän kreikkalaisen maaseudtrt - ennenautoja, ennen tehtaita, saasteitar byrokratiaa ja
korruptiota - ilmoittaakseen taistelussa saavutetustavoitosta.
Toukokuussa 1988 Yianis tuli Neu Yorkiin ottaakseenosaa Sri Chirunoyn 100U mai1in (1609 km) kisaan.Hänellä oli tuona vuonna takanaan hyvin vähän varsi-naista harjoittelua, nrutta hän oli juossut voittoonSydney-Melbourne-kisassa, taittaen 1015 km 5 päivässäja 19 tunnissa. Tämän 23. maaliskuuta päättyneenjuoksun jälkeen hän oti levännyt eikä ollut juossut
lainkaan noin 40 päivään. Hän oli edelleen vastatoipumassa tuosta kisasta, kun soitin hänelle Tripo-liin kysyäkseni tulisiko hän 1000 mailin kisaarme.Soitin Sri Chinmoy Marathon Teamin kisajärjestäjänä'mutta myös henkilökohtaisena ystävänä.
wle olimme valmiit maksamaan Kouroksen lentoliputja huolehtimaan hänen kuluistaan Neu Yorkissa, muttaemre voineet tarjota hänelle ostarttirahaan taiedes rahapalkintoa mikäli hän voittaisi - kutenhän mitä ilmeisimrnin tekisi. 5e oli sääli' silIähän olisi varmasti rahapalkkionsa ansainnut, rr.fttaasiat vain olivat näin.
lvluistan kuinka Yiannis selitti' ettei hän ollutharjoiteltut lainkaan Sydney-ltlelbourne-kisan jälkeenja oli edelleen jonkin verran trpoissa tolaltaann.Hän kuitenkin sanoi harkitsevansa asiaa ja soittavan*sa minulle ruutaman viikon sisällä.
KiJ.pailun järjestäjänä halusin Yiannisin mrkaankisaan ja Sri Chinmoy painosti minua qmlla hellänmäärätietoisella tavallaan suostuttelemaan Yiannisiamukaan. Mutta rakastavana ystävänä en halwruttettä hän juoksisi näin pitkää kisaa ellei ollut
hyvässä kunnossa. En halunnut hänen kärsivän ia/tailoukkaavan itseään. Sri Ehinmoy uskoi Yiannisinmahdollisruksiin saada vielä yksi ultramatkojenennätys nimiinsä, samalla ktn hän toisi suurta lois-
tokkuutta kisaarne. Yiannis oli kuin ultramaail-manBabe Ruth (amerikkalainen baseball-le9mdar käänt-
huom.). Ajattelin kuitenkin enenmän Yiannisin
ä
mahdoLlisia fyysisiä kärsimyksiä kuin ennätystätai kilpailun loistokkuutta. Tiesin omasta kokemuk-sestani miltä tuntuu juosta valtavia matkoja louk-kaantuneena. Joskus vammoista tulee pysyviä, jasil loin ura on ohi. Kaikki nämä asiat pyörivätmielessäni.
r .frrrt
Tunsin kuitenkin Yiannisin. Hän halusi rikkoa Stufvlittlemanin kaksi vuotta aienmin juokseman 1000mailin maailmanennätyksen. Edellisenä vuonna Yianniso1i tullut mukaan kisaammel m.rtta hänen toinen poI-vensa o1i turvoksissa. Tohtori Andy Rodriguez,ystävämme ja eläkkeelle siirtymäisillään ollut orto-pedinen kirurgi, poisti Yiannisin polvesta noin1.7 dI nestettä. Hän suositteli tähystysleikkaustaja sen oli määrä tapahtua '1000 mailin kisan starttiaseuraavana oäivänä. Kaikki olivat luonnollisestipettyneitä kun Yiannis ei kyennyt juoksemaan, miesitse kaikkein eniten. Kilpailua edeltävänä iltanavalvoimme myöhään Yiannisin kanssa tehden yhdessäviime hetken järjestelyjä ja kirjoiteJ.len käsinrintanumeroita. Yiannis halusi auttaa, hän halusikaikesta huolimatta olla osallisena kiloailussa.Hän allekirjoitti kaikki rintanr-merot. wleillä menihyvin myöhään. Noin tuntia ennen kilpailun alkuaYiannis pyysi minulta kilpailunumeronsa, jotta hänvoisi juosta muiden mukana ensimmäisen kierroksen.En ollut innostunut ajatuksesta. Pelkäsin ettäpolvi vahingoittuisi lisää ennen leikkausta. Yiannisvakuutti minulle, että hän juoksisi hitaasti javain yhden kierroksen. Jotenkin en o1lut kovinvakuuttunut asiasta, mutta mitäpä minä olisin voinuttehdä? Kyseessä o1i Yiannis.
Hän aloitti rnelko hitaasti, mutta niin tekivät kaikkimuutkin. Yiannis veti suurta juoksijajoukkoa ensim-mäisen mailin ja sitten vain jatkoi eteenpäin.Piru vie! Tiesin mitä tulisi tapahtumaan. Hänaikoi luultavasti juosta 10 tai 20 mailia vain suo-rittaakseen kunnon lenkin yhdessä muiden kanssa.Kuinka väärässä olinkaan! Yiannis juoksi hiemanpääI1e 5 minuutin kiLometrivauhtia, mutta hän eihidastanut vauhtiaan eikä pysähtynyt ennen kuino1i kulunut vuorokausi. Hän juoksi helpon näköisesti241 km 24 tunnissa! Kenen tahansa muun tekemänäse olisi ollut huippuluokan suoritus.
Vuoden 1988 kisa
Nyt edessä ol1ut kisa merkitsi kuitenkin Kourok-se11e suuren luokan uhrausta. Yiannis oli kaikkeamuuta kuin varakas mies, ja koska hän ei saisi senparemmin startti- kuin palkintorahojakaan, hänel1äei oikeastaan olisi ol1ut varaa ol1a poissa kotoaanperheensä parista Kreikasta niitä noin kahta viikkoa,jotka hänen täytyisi viipyä Neur Yorkissa. Jokinkuitenkin pakotti hänet tulemaan. Minä en painosta-nut häntä. Tietysti halusin, että hän olisi mukanakilpailussa. Kaikki halusivat. filuut juoksijatrakasti.vat häntär ja hänen läsnäolonsa merkitsihyvin paljon mille tahansa kisalle. mikä1i Yiannis
tulisi, oli hän sitten kunnossa tai ei, käytäisiinitse asiassa kaksi eri kilpailua: Yiannisin taisteluennätystä vastaan ja kaikkien rnr.riden taistelu toises-ta sijasta. Itlutta se ei haitannut ketään. OIihienoa olla mukana samassa kisassa Yiannis Kouroksenkanssa.
. , ' : ' j . . ] , . i i : . i . : . l . . , , . - : . ] r . ' .
Tietenkin Yiånnis tuli mukaan. lYfuistan, että hänpainoi kolmisen kiloa yli ihanteellisen kilpailupai-nonsa ja että hänellä oli ollut kipuja akillesjän-teessään. Edellisenä vuonna leikattu polvi ei myös-kään o11ut täysin kunnossa, ja senkin kanssa olioltava tarkkana. Pyysin häntä näyttämään polveaanja akillesjännettään urheilulääkärille ennen kilpai-lua. Tämä antoi luvan juosta, mutta käski keskeyttä-mään kilpailun, mikäli polvi tai akil lesjänne alkai-sivat pahasti turvota.
Kourosilla o1i takanaan hyvin vähän varsinaistaharjoittelua sinä vuonna. Kuinka 1000 mailin kisastavoi selviytyä, jos ei ole kunnolla valmistautunut?Tuskin mitenkään, paitsi jos nimesi on Yiannis Kourosja sinulla on unelma ja tiedät pystyväsi tekemäänsiitä totta. Yiannisin erottaa hyvistä ja jopasuurenmoisista juoksijoista hänen määrätietoinenpyrkimyksensä voittaa halu antaa periksi silloinkun hän tuntee tuskaa ja väsymystä. Vaaditaan todel-la paljon ennen kuin Yiannis harkitsee keskeyttämis-tä. Hänen askeleitaan siivittää visio maaliintulostaja hänen voimanLähteenään on Kreikan historia, antii-kin ajoista lähtien. Hän on sydänjuuriaan myötenkreikkalainen.
1000 mailin kisa järjestetti in tasaisella mail inmittaisella kierroksella Flushing lYleadoui ParkissaQueensissa. Aina kun Yiannis sai uuden kierroksentäyteen, kierroslaskija heilautti kättään' huusihänen nimensä ja kirjoitti väIiajan ylös kierroslas-kutaulukkoon. Reitti kiersi suuressa puiden reunus-tamassa puistossa ja sen varrella oli valtaviamonumentteja, kuten jättiläismäinen maapal1o, joka
oli peräisin maailmannäyttelystä. Ei siis mikäänhassurnpi paikka juosta. Ongelmana oli kuitenkinläheinen LaGuardian lentokenttä' sil1ä monet jetit
lensivät suoraan puiston yli. Väli11ä kuulostisiltä kuin olisimnre olleet sodan eturintamalla.01i vai.kea kuul]a omia ajatuksiaankaan. Puistooli omiaan synnyttämään fantasioita' sekä positiivi-sia että negatiivisia.
Yiannisin juoksun katseleminen ei kuitenkaan o11utmitään fantasiaa. Se oli paremminkin kuin ihmeenseuraamista. Hänen juoksutyylinsä ei tosin o1ekaunis. Hänen vahvat, sopusuhtaisesti lihaksikkaatjalkansa ovat hieman länkisääriset, joten hänenjuoksunsa on huojuvaa. wfutta hän vain jatkaa meno-aanr ja koska hän on 2.242n maratoonarir hänelläon ultrajuoksijaksi erinomainen nopeus. Kilpailuaedeltäneen i1lan juhla-aterialla hän o1i ennustanutjuoksevansa varnmoistaan johtuen tavallista hiljempaa,mutta toivoi kuitenkin selvittävänsä kilpailun lop-puun saakka. Hän juoksi ensinrmäiset 50 mailia (80.5
km) aikaan 6:52.38; hieman hidasta Yiannisille,
n
f'Oli innostavaa katsella Kourosta. Tuntui siltäkuin hän olisi taistellut sodassa, omana
komentajanaan toimien. Hänen mielensä olikirkkaan selkeä ja hän eli kaiken aikaa
suurenmoisella tavalla tässä ja nyt."
mutta - ottaen huomioon että jäLje11ä oli vielä950 mailia - se oli kuin lentämistä kenen tahansamuun inhimillisen ol-ennon kannalta! Yiannis juoksiensimmäisenä päivänä 231 km, joka olisi riittänytvoittoon useirmissa 24 tunnin kisoissa.
Ensimmäisten neljän päivän aikana Yiannis ei saanutnukuttua puiston y1i lentäneiden koneiden aiheuttamanmetelin vuoksi. Niinpä hän juoksi 1ähes yhteensoittoon - pitäen välilIä lyhyitä taukoja hieronnantai kenkien vaihtamisen vuoksi. Kun hieman ylineljä päivää oli kulunut, hänellä oli takanaan usko-mattomat 7?9 km. Lopulta siirsimme hånen asuntovau-nunsa kauemmaksi neLusta helpottaaksemme hänen nukku-mistaan - jopa Yiannis tarvitsee jonkin verran unta.Niinpä hän vaipui uneen, ikään kuin näyttääkseenmeille, että hänkin on vain tavallinen kuolevainen.Ennen nukkurnaanmenoaan hän pyysi minua herättämäänitsensä tunnin ja 45 minuutin kuluttua. Näin hänolisi poissa reitiltä vain kaksi tuntia. Tämä pienitapaus on jäänyt hyvin mieleeni. Koetin taivutellaYiannisia nukkunaan enemmän. trNukkuisit edes kolnretuntia. Blet paljon edellä ennätysvauhtiarr, anelin.Hän sanoi vain: ttEi, en halua nukkua liian kauaa.Ole hyvä ja herätä minut kuten pyysinrr.
Koska Yiannis oli ystäväni ja hyvin suuri juoksija,halusin pitää hänestä huolta itse, joten toiminsamalla sekä hänen huoltajanaan että kilpailujenjohtajana. Tiesin, että tätä voitaisiin pitää risti-riitaisena toimintana; kilpailun johtajan tulisiihannetapauksessa pysyä ulkopuolisena niin etteikukaan kilpaiLija saisi häneltä erityistä huomiota.Yiannis oli kuitenkin poikkeus. Hän o1i, kutensanoin, ultrien Babe Ruth. Kaikki järjetämämmekilpailut ovat kovatasoisia ja kaikista juoksijoistapidetään hyvää huolta, joten uskoin kaikkien yrunärtä-vän sen, että Yiannis sai minulta hieman ylimääräistähuomiota osakseen. Yiannisista pidettiin ja häntäihailtiin niin paljon, ettei kukaan ollut kateelli-nen. wlinä olin joka tapauksessa pistänyt tunnetasol-la paljon likoon, ja koska olin ainakin osittainvastuussa siitä että hän oli m.rkana kilpailussa,ja huolissani hänen loukkanttrnisestaan, katsoinhänen peräänsä kuin vanha kanemo. 01in myös yhtälevoton koko kisan ajan.
Puolentoista tunnin kul.uttua kävelin Yiannisin asun-tovaunuun. Avasin oven täsmäl-leen silloin kun hänenpyytämänsä aika oli kulunut. fhmellinen mies!Voisi kuvitella, että tarvittaisiin vähintään ämpä-rillinen kyLmää vettä ennen kuin saataisiin herätet-tyä joku joka on juossut neljä päivää ilman .unta.
lvlutta Yiannis on toista maata. 01i äärinmäiseninnostavaa katsella häntä, olla hänen Iäheisyydes-
,sään. Tuntui kuin hän olisi taistellut sodassa,omana komentajanaan toimien. Hän antoi käskyjäkeholleen aivan kuin se olisi hänen armeijansa,ja jos toimi hänen huoltajanaan, tuli myös osaksitätä armeijaa. Hänen mielensä oli kirkkaan selkeäja hän e1i kaiken aikaa suurenmoisella tavallatässä ja nyt. rfAnna minulle kaksi palaa baklavaakun tulen seuraavalta kierrokselta. Sitä seuraavankierroksen jäIkeen otan vettärr. Hän nautti ravinton-sa pieninä suupaloina ohi mennessään ja odotti minunolevan valmiina odottamassa kun hän saapui kiemok-seltaan. Omenanpaloja. Tai viinirypäleitä. Toisi-naan ei mitään. Hän vain juoksi ohi aivan hiljaise-nar sisäänpäinkääntyneenä, sanomatta sanaakaan.
Kuusi vuorokautta juostuaan Yiannis oli jättänyttaakseen 1028 km - enenrmän kuin kukaan ennen häntäsamassa ajassa mitatull-a reitillä. ltlutta yhdeksänte-nä päivänä näytti siltär että Kouroksen kärsimyksetolivat todella kovat. Juostuaan 1303 km kahdeksassapäivässä, hänen vauhtinsa hidastui unen puutteen,kuunuuden ja vatsavaivojen takia 111 kilometriinpäivässä. Se o1i Kourokselle kuin ryömimistä jahänen alhaisin vuorokausituloksensa. Kymrenentenäpäivänär lämpötilan kohotessa 30 asteeseen, Yiannistaisteli sankarillisesti ja sai kasaan 136 km.Hänellä oli enää vajaat 60 km jäljellä.
Taivallettuaan vain muutaman kierroksen lisää, Yian-nisin oli pakko poistua radalta. 01i varhaineniltapäivä ja todella kuumaa. Yiannisin kehon 1ämpö-tila oli hyvin korkea ja kaikki olivat hänestä huo-lissaan. Vilvoiteltuaan jalkojaan jäävedessä, otet-tuaan suihkun ja vieläpä nukuttuaankin jonkin aikaa,hän lähti jatkamaan juoksuaan. En koskaan kysynytasiaa häneltä itseltään, mutta uskon, että nuo vii-meiset kilometrit tuntuivat Yiannisista pitenrmiltäkuin koskaan. Lopulta huonokuntoinen, jalkavaivainenja harjoittel-ematon Yiannis rikkoi 1000 mailin lvlE:n34 tunnilla. Juostuaan keskimäärin hieman alle100 mailia päivässä, hän sai kilpailun päätökseen10 päivän 10 tunnin 30 minuutin ja 35 sekunnin kulut-tua lähdöstä. Saattaa kestää kauan ennen kuin kukaanrikkoo tätä ennätystä.
***
Kuulin Yiannis Kouroksesta ensimmäisen kerran joskusennen Neul Yorkin Road Runners Clubin (NYRRC) kuudenpäivän kisaa v. 1984. Neu Yorkin ultrajuoksijoidenkeskuudessa kerrottiin uskomatonta tarinaa nuorestakreikkalaisesta maratoonarista, josta äskettäinoli tullut superultramaratoonari. Hänen kerrottiinjuosseen. hyvin vaikean kilpailun Ateenasta Spartaanuseita tunteja pahinta kilpailijaansa nopeammin'ajassa joka ei kertakaikkiaan tuntunut mahdolliselta.Tämä juoksija oli voittanut tuon Spartathloniksikutsutun 250 km:n mittaisen kisan juostuaan matkanniin nopeasti, että jotkut epäilivät' että hänenoli täytynyt oikaista matkalla. Suuria ultrajuoksi-joita ei putkahda esiin 'yhdessä yössä eivätkä he
n
Yiannis Kouroshiliainenopeloton,
vertaansa vailla
ainakaan yl1ä tällaisiin häikäiseviin saavutuksiin
ilman kokemusta pitkistä juoksukilpailuista. Niin
me ainakin ajattelimme. Koska kukaan Atlantin tälläpuolen ei ollut koskaan nähnyt Kouroksen juoksevan,
hänen saavutukseensa suhtauduttiin varsin skeptises-
ti. fiyönnän itsekin olleeni epäileväinen. Tuntui
mahdottomalta, että joku noin hyvä juoksija voisi
yhtäkkiä tulla esiin tyhjästä ja juosta noin hyvin,
1ähes ilman kokemusta maratonia pitemmiltä matkoilta'
NYRRC:n presidentti Fred Lebou päätti ottaa asiasta
selvää, ja niin Yiannis saatiin kisaamme mukaan
jälki-ilmoittautuneena. Kyseessä o1i toi-nen kerta
kun NYRRC järjesti kuuden päivän kisan' ja Fred
halusi kerätä todellisista huippujuoksijoista kaik-
kien aikojen kovirnman osanottajajoukon. Hän toivoi
kovasti, että joku tekisi sen, mikä tuntui mahdotto-
malta - rikkoisi George Littleuoodin 96 vuotta vanhan
ennätyksen 1003 km 828 m vuodelta 1888. Se oli
saavutettu aikana, jolloin kuden päivän kilpailut
olivat muodissa. Silloin kisoissa oli usein palkin-
tona valtavia rahasr-nnmia, joskus jopa 30 000 dollaria
- valtava määrä rahaa noihin aikoihin. Tuolloin
etettiin monipäiväisten juoksutapahtumien kulta-
aikaa; viimeinen kisa järjestettiin Nerrl Yorkin fladi-
son Square Gardenissa 1903. Sen jälkeen tämä äärim-
mäinen tapa testata inhimillistä sitkeyttä ja kestä-
vyyttä pysyi unohduksissa aina vuoteen 1980, jolloin
lajin elvytti Don Choi. Tämä postimies San Francis-
costa järjesti ja myös itse voitti kuuden päivän
kisan - tuloksella 651 km. Näin alkoi lajin uusi
tuLeminen.
Jotkut rohkeat ultramatkojen miehet ja naiset yritti-
vät rikkoa maagista 600 mailin rajaa (965 km) siinä
kuitenkaan onnistumatta. Parhaaseen tulokseen uusi-s-
ta yrittäjistä oli B0-luvun alussa yltänyt Tom
0rReil ly Englannistar mutta hänenkin tuloksensa
927 kn o1i hyvin kaukana Littlerrloodin ennätyksestä.
Toiseksi paras tulos oli Australian Joe Recordin
86? km. Lebou, joka oli myijs mies Neu Yorkin marato-
nin takanar o1i ihastunut ajatukseen kuuden päivän
kisoista ja ajatteli, että suuri yleisö voisi hyvin-
kin innostua lajista, kunhan se tuotaisiin oikeal"la
tavalla esi11e.
Ensinnnäinen NYRRC:n kuuden päivän kisa v. 1983 sai
lehdistössä ja TV:ssä kaiken sen huomion, mitä vain
toivoa saattoi. Yksi TV-asemista oli kiinnittänyt
mikrofonin hyväkuntoiseen ja puheliaaseen Stu lvlittle-
maniin, joka oli yksi kilpailun suosikeista' Häntä
haastateltiin juoksun aikana öisin, ja hän taisteli
kisan viimeisen vuorokauden aikana median velvoitta-
mana kasaan sankarilliset 128 km, mutta jäi silti
toiseksi ?85 km:n tu1oksellaan. Kilpailun voitti
824 km juossut kovaluontoinen uusiseelantilainen
Siegfried ttziggytt Bauer, joka erottui joukosta omin-
takeisella ontuvalla juoksutyylillään ja joka ei
juuri koskaan hymyillyt eikä koskaan kävellyt'
Kukaan muu mukana olleista monista huippuluokanjuoksijoista ei onnistunut rikkomaan 500 mailin
(804 km) rajaa, puhumattakaan siitä, että olisivat
uhkailleet 600 mailia. Kautta aikojen oli 600 mailin
raja ylitetty vain kuusi kentaa ja kaikki nämä suori-
trkset oli nähty Madison Square Gardenissa, vuosina
1882-88. Nyt 1980-luvu11a jokaista 500 mailin y1-i-
tystä kuudessa päivässä pidettiin malkoisena saavu-
tuksena - maailmanluokan tuloksena, joka ehkä vastasi
neljän minuutin mailia, vaikka olikin harvinaisempi
johtuen siitä, että vain pieni joukko urheilijoita
kilpaili tässä lajissa. Kuuden päivän juoksu vaatii
erinomaista fyysistä kestävyyttä, mutta lähes viikon
viettäminen radalla - hyvin vähäIlä une11a, päivien
ja öiden seuratessa toisiaan ja muodostaessa yhden
pitkän, loputtomalta tuntuvan ajanjakson - vaatii
myös harvinaislaatuista sisäistä tasapainoa ja roh-
keutta. Se on ennen kaikkea tahdonvoiman koettele-
mista.
Vuoden 1984 juoksun kilpailuohielmassa lueteltiin
30 kilpailijaa ja todettiin rohkeasti: rrfiukana on
enemmän huippujuoksijoita kuin koskaan ennen' joten
on lähes varmaa, että Neu Yorkin kuuden päivän kisas-
sa tullaan tänä vuonna tekemään uusia ennätyksiärr'
fiukana oli jälleen Bauer, kuten myös Amerikan parhaan
nykyajan 6 päivän tuloksen tehnyt Stu tYlittlemanr
kova ja nopea 2.31:n maratoonari, joka tulisi myöhem-
min voittamaan 1000 mailin maailmanmestaruuden'
Juoksemassa oli myös USA:n 100 mailin ennätyksen
haltija George Gardiner, Englannin David GoodrLlin,
joka o1i juossut 6 päivässä 828 kmr Australian Joe
Record, jolIa oli takanaan 86? km:n E-päiväinen
sekä Raymon Zabalor lihaksikas ranskalainen poliisit
joka oli juossut hämmästyttävän 48 tunnin fiEzn 421
km. Hän o1i myös pistellyt 864 km kudessa päivässä
ja oli voittamaton yli vuorokauden kestävissä juoksu-
kilpailuissa. Nämä juoksijat olivat osa sitä huima-
päistä joukkoa, joka otti osaa kilpailuun, josta
oli tuleva historiallinen tapahtuma.
Yiannis Kouros, nuori kreikkalainen juoksija, tuli
mukaan viime tingassa eikä ollut koskaan näyttänyt
kykyjään kuuden päivän kisassa. Hänen pisimmät
juoksunsa olivat olleet a1le 24 tuntia kestänyt
Spartathlon sekä 320 km:n mittainen kolnipäiväinen
etappikisa, jonka hän o1i myös voittanut ylivoimai-
sesti. Tuskin kukaan odotti Yiannisin pystyvän
vakavasti uhkaamaan monipäiväisten ultramatkojen
huippuja, lukuunottamatta tniestä itseään sekä hänen
ystäväänsä, huoltajana ja tulkkina toiminutta Dennis
Skiliotisia. Kouros toi kuitenkin kisaan oman
lisänsä |tjuoksijana, jota kannatti pitää silmä1Iätr'
Hän oli kääntämätön lehti.
n
"Maailmanennätyksensä jälkeen Yiannis halusikiittää Sri Chinmoyta, jonka rohkaisevan
kannustuksen hän oli tuntenut vahvana. Hänkiitti myös kierroslaskijoita, jotka olivat
väsymättä kannustaneet häntä ja tehneet työnsätarkasti. Yiannis halusi tehdä kaiken tämän
ennen kuin otti vastaan ympärillään parveilevattiedotusvälineiden edustajat ja heidän
ylistyksensä."
NYRRD pyysi Sri Chinmoy fvlarathon Teamia huolehtimaankilpailun kierroslaskusta ja väliajoista, kutenolirnme tehneet edellisenä vuonna. Kierroslaskuo1i itsessään suunnattoman suuri tehtävä ympärivuoro-kautisine kiertävine kuuden tunnin rrtyövuoroineentr.
Kilpailun johtajana olin yleensä radalla paljonpitempään kerrallaan ja minulla oli näin ollen myöstilaisuus nähdä enemmän kuin useimmat muut. fvluistonikilpailusta ovatkin poikkeuksellisen rikkaat, vaikka-kin jossain määrin ajan sumentamat. Ei kestänytkauakaan kun huomasin pitäväni Kouroksesta ja pitävä-ni salaa peukkuja hänelle. Hän o1i nuori, lujatah-toinen ja hiljainen eikä hänen käytöksessään o1lutmitäään itsekästä tai kerskailevaa. Hän keskittyitäysin siihen mitä o1i tekemässä ja juoksi kuinkone, varsinkin kahden ensinmäisen päivän ajan.Kierros kierroksen jälkeen ja maili toisensa peräänjäi hänen taakseen.
Alusta lähtien Yiannisin vauhti oli hurjaa, niinhurjaa että monet katsojat ja kanssakilpailijatarvelivat hänen kuluttavan itsensä loppuun jo paljonennen ensimmäisen päivän päättymistä. Yiannis ohittimaratonin ajassa 2t52 ja jatkoi eteenpäin vauhdinjuurikaan hidastumatta. Hän ohitt i 50 mailia (80.5km) alle kuudessa tunnissa. 100 mailin (161 km)väliaika 12253 olisi riittänyt voittoon useimmissa100 mailin kisoissa. lvlitä tämä kaveri oikein o1itekemässä, ihmettelivät niin juoksijat kuin toimitsi-jatkin. Joko hän oli kaikkien aikojen suurin'uLtra-juoksija tai sitten hän oli arvioinut voimansa kohta-lokkaasti väärin. Hänen kilpailijansa toivoivat,että kysymys o1i jälkirnmäisestä vaihtoehdosta.Asia ei kuitenkaan selvinnyt ensimmäisenä päivänä.Yiannis juoksi 262 kn eikä hänessä juuri havainnutväsymyksen merkkejä.
Jo ennen kuin ensimmäinen päivä oli päättynyt, tiesinolevani seuraanassa harvinaislaatuista tapahtumaa.Joitakin vuosia aikaisemmin olin nähnyt legendaarisenskottilaisen vuorijuoksijan Don Ritchien tekevän100 mailin ME:n Flushing lYleadou Parkissa. Katselles-sani Donin menoa kovalla asvaltilla, maili mailinperään, pysähtymättä edes virtsaamaan koko 100 mailinaikana (nan teki sen juostessa), kuvittelin ettäokyseessä ol-i kestävyyssuoritus, jonka kaltaiseenkukaan ei enää koskaan yltäisi. Nyt tulin toisiinajatuksiin. Sri Dhinmoy, joka näytti tunnistavanYiannisin voimavarat, tuli radalle ja vietti sielläpaljon aikaa, katsellen ja hiljaa kannustaen kreikka-laista. Yiannis rikkoi 48 tunnin maailmanennätyksen
juoksemalla 428 kn. Ihmiset ihnettelivät edelleen,kestäisikö hän vielä neljä päivää vai saisiko hurjavauhti hänet palamaan loppuun koneetan lailla.Kolmantena ja neljäntenä päivänä ehkä myös Yiannisitse alkoi epäillä asiaa jalkojensa vuotaessa verta.Yhdessä vaiheessa Sri Chinmoy sanoi hänelle hiljaa,mutta täydellinen varmuus äänessään: ftsinä teetsenrr. Yiannis sanoi jälkeenpäin, että tuona hetkenäkaikki hänen epäilyksensä kaikkosivat.
Kaikki 200 mailin (320 km) tuoLla puolen oli uuttaja tuntematonta Yiannisille. Jollei ole omakohtaistakokemusta tuollaisten valtavien matkojen juoksemises-tar on lähes mahdoton kuvitellar mitä mielen jakehon on käytävä täpi ja ennen kaikkea, mitä nepystyvät kestämään. Viidentenä yönä ei kukaan enääepäillyt, etteikö jotakin todella suurta ol1ut tapah-tumassa. Kun jäIjellä o1i yli 15 tunti.a, Yiannisohitti 6 päivän juoksun nykyaikaisen ennätyksen927 km. Kaksi tuntia ennen loppua hän rikkoi kaikki-en aikojen ennätyksen 1003 km 828 m. Kuuden päivänkuluttua kilpailun alusta tämä nuori, konea ja vaati-maton mies, joka tultaisiin pian tuntemaan Kultaisenakreikkalaisena, oli jättänyt taakseen hämn*istyttävät1O22 kn 868 m. Lähes vuosisadan kestänyt ennätys,joka o1i tuntunut yhtä saavuttamattomalta kuin kerranneljän minuutin maili, oli nyt rikottu.
Kierroslaskijoiden teltan ympärilIä oli kilpailunjälkeen melkoinen mylläkkä, kun tulokset lopullisentarkistuslaskennan jälkeen ojennettiin FredLeborrrrlle. Teltan välittömässä läheisyydessä juok-
suradan sisäpuolella järjesteltiin aluetta palkinto-jenjakoa varten. Yiannis oli siellä, ympärilläänTV:n kameramiehet ja haastatteluja hamuavat uutistoi-mittajat, jotka kuvasivat ja huusivat kysymyksiäännopeammin kuin hänen huoltajansa kykeni kääntämään.01in kierroslaskuteltan luona, seisoen lähe1lä SriChinmoyta, joka istui rauhallisena, katsellen tätäsekasortoa. Yiannisia ympäröi metelöivä väkijoukkoja o1i mahdoton nähdä mitä itse asi.assa oikein tapah-tui. Yhtäkkiä väkijoukko hajaantui. Yiannis kävel-ipoispäin palkintojenjakopaikalta. Kaikki ihmetteli-vät, mistä o1i kysymys. Siis mistä? Yiannis vainhalusi kiittää Sri Chinmoyta. Ennen kaikkea hänhalusi ilmaista kiitollisuutensa täl1e hiljaisellemiehelle, jonka hengellisen läsnäolon ja rohkaisevankannustuksen hän oli tuntenut vahvana. Hän kiittimyös kierroslaskijoita, jotka olivat väsymättä kan-nustaneet häntä ja tehneet työnsä tarkasti. Yiannishalusi tehdä tämän kaiken ennen kuin otti vastaanihailevat ja hänrnästyneet tiedotusvälineiden edusta-jat ja heidän ylistyksensä. Se oli osoitus siitä'millainen mies hän oli.
Tarak Kauff
Artikkeli on julkaistu Ultramarathon Canada-Iehdennumerossa 3/95. Kirjoittaja Tarak Kaulf on entinen SriChinmoy Marathon Teamin johtaja. Vuonna 1982 hånkiersi juosten läpi kaikkien USA:n osavaltioiden. IIånkertoo juoksustaan kirjassaan "Run to Tomorrow's Sun".
8
Poikain kanssu ApeldoornissuNeljä suomalaista kävi toukokuun lopulla HollanninApeldoornissa koettelemassa voimiaan 24 tunnin juok-
sussa. Porilainen valmentaja ja urheilun monitoimi-mies Sakke Sulamäki oli matkassa autolla Pertti Gus-tafssonin ja Martti Larikan kanssa. Seppo Leinonen ja
Esko Pikkarainen tulivat lentäen perässä.
Juoksu ei sujunut suomalaisilta toivotulla tavalla, vaik-ka Esko Pikkarainen pistelikin ikäisekseen komeat
Viime syksynä kun yrittelimme Gus-tafssonin Pertin kanssa viikkotolkullayhteyksiä La Rochellen kuuden vrk:njuoksun woksi, meissä heräsi ajatus pyr-kiä uudelleen Apeldorniin vuorokaudenjuoksuun. Edellinen yritys vuosi sittentyrmäåintyi jostakin syystä "myöhässä"olleeseen ilmoittautumiseen. Nyt pää-timme olla ajoissa.
Kun tuollainen juoksu ei oikein tahdoluonnistua ilman omaa huoltajaa, Perttisai puhuttua minut ympiiri. Valmistelutalkoivat heti vuoden alussa kun soitimmeApeldoorniin. Apuna oli yksi alkuperäi-nen hollannitar, joka on avioitunut Poriinja juoksee tallissani. Näin poistuivat kie-livaikeudet jo alkuunsa. Lyhyen vitkuffe-lun jälkeen saimme paperit välittömästikun järjestäjille oli selvinnyt, että hekinvoisivat käyttiiä faksiaan tässä asiassa.
Hoidettiin sitten ilmoittautuminen välit-tömästi kun oli saatu kiiännettyä jfiestä-jien monimutkaiset ja mahtipontiset oh-jeet ja mäåiräykset suomeksi. Matkaval-misteluiden suhteen ei paljon vaihtoehto-ja ollut. Me päätimme malkata omallaautolla. Mukaan tulisi lisäksi MarttiLa-rikka juoksuvoimaa lisäiimään.
Maaliskuun alussa hankimme laivaliputSea Wings-alukseen ja ryhdyimme met-sästämäåin hotellipaikkoja yhdeksi yöksiApeldoornista. Viidennen faksin ja kah-den viikon touhun jälkeen luovutin ja soi-tin hotelliin, jota kilpailun johto suositte-li. Eivät olleet viitsineet vastata yhteen-kään faksiin kun hotelli oli jo loppuun-myyty. Yleisöpalvelua sekin, mutta tyy-pillistä tälle maalle. Nyt oli soitettava lä-himpätin tuttuun kaupunkiin eli Ensche-deen, joka olisi matkan varrella. Huo-neet jiirjestyivät ja homma saattoi alkaa.
Seurasi matkan kriittisin vaihe eli muoni-tuksen järjestelyt. Eihän tämä mikään
turistimatka olisi, jossa millä tahansamuonalla tulee toimeen.
Suunnittelimme matkamme aikataulunmukaan niin, että tiistai-iltana oli laiva-paikkavaraus menomatkalle ja sunnuntai-iltana paluumatka. Keskiviikkoaamunalähdimme aurinkoisessa säässä Tukhol-masta eteläåin, lautalla mentiin pikamatkaTanskaan ja sitten jatkui taas ajo. Putt-gardenin jälkeen alkoi jo olla Saksassakostean nåiköistä ja - mikä pahinta -Hampurin luona juutuimme ensimmäi-seen ruuhkaan. olihan helatorstain aatto.
Kun sitten Bremenin jälkeen jäimme taasruuhkaan, alkoi suunniteltu aikataulu ve-nyä tuntitolkulla. Siitä vaan sivutielle jajälleen kohti Hollantia. Maan raja einäyttänyt olevan turhan hyvin vartioitu,kun sen sateessa ja iltayön pimeydessäviimein ylitimme. Tässä vaiheessa lop-puivat tutut tienviitatja avuksi oli pestat-tava paikallinen taksi. Sen suosiollisellaavustuksella löytyi Eschede ja Dish-Ho-tel vaivatta.
Aamupäivällä hyvin levänneet matka-laiset siirtyivät sitten itse taistelualueelle.Kilpailu pidettiin L-kirjaimen peilikuvaamuistuttavalla radalla. Reitti oli tasai-nen; alustaltaan osittain hiekkakäytävää,osittain betonilaatoitusta, osittain puusil-taa ja osittain asvalttia. Rata oli yllättä-vän kapea ja kurvit olivat äkkijyrkkiä.Vasen polvi joutui kovalle koetukselle, janiinpä kilpailun voittajat näyttivätkin toi-sena päivåinä etenevän lähinnä kylki edel-lä ja vasen olkapää selvästi alempanakuin oikea.
Mhee-puistoon, jossa juoksu tapahtui,kannatti saapua ajoissa. Kun juoksureittioli pituudeltaan 1666,1 metriä, niin senliepeille ei kovin isoa huoltoaluetta piiäs-syt muodostumaan. Mukana oli 100 hen-kilökohtaista juoksijaa, joiden liäksi
kilometrit. Jokainen sai kuitenkin kasaan mitaliin oike-uttaneet 140 km.
Toisin kuin juoksijat, huoltaja Sakke Sulamäki oli mu-kana 24 tunnin juoksussa ensimmäistä kertaa. Koke-nut juoksuvalmentaja kertoo vaikutelmistaan ensinmatkakertomuksen muodossa ja tarkastelee lopuksi itsekilpailua hieman tarkemmin tulosten ja väliaikojenyalossa.
Sakari Sulamäki:
matkaan lähti 97 kpl 10 henkilön muo-dostamaa viestijoukkuetta, joiden jäsenil-lä oli vain yksi kienos kerallaan kierret-tävänään vaihdon tapahtuessa maalinluona kadulla. Näiden joukkueidenvauhdikas eteneminen näytti mahdotto-malta, kun sitä vertasi henkilökohtaistenjuoksijoiden suorituksiin. Kaikkea tätäruljanssia varten oli puistoon sijoittunutkymmenkertainen mäiirä ihmisiä; mm.huoltajien ja omaisten sekä muiden peril-listen muodostamat äänekkäiit tukiryh-mät. Kun joukkoon lisätåitin viela paritu-hantinen yleisö, niin ahdasta oli kuinHelsingin Kaivopuistossa vappuna.
Saimme ryhmåinä hyvän telttapaikan jok-seenkin puolimatkasta reittiä. SeppoLeinonen vanhana kokeneena Apeldoor-nin kävijåinä "kä?insi" meille pöydiin jayhden tuolin huoltoa varten urheiluhallis-ta. Siinä ne sitten lillivät meidiin evääm-me kaiken kansan pällisteltävinä kilpai-lun ajan. Huoltotelttamme (Termo-Halti)herätti ansaittua huomiota, paitsi hyvålrsijaintinsa vuoksi, myös siksi, ettii kuntorstai-illan parifuntinen ukkosmyrskytyhjensi muut teltat urheiluhalliin, lepäi-lin itse kuivassa ja todella lämpimässäteltassa koko myrskyn ajan. Siinä kuluiseuraavanakin yönä aikaa poikia huollet-taessa, ja Seppo sekä Pikkaraisen Eskoyöpyivät siinä vielä lauantai-sunnuntaiyönkin.
Kilpailun kulusta voisi kertoa vaikkamitä. Perustotuus neljän suomalaisenkohdalla oli kokemattomuudesta johtu-neet virheet. Sepolla meni tankkaus yli,ja vaikka hän teki "konoset" matkan aika-na, niin eipä tuo auttanut. Ei siinä autta-nut myöskäåin lepohetket urheiluhallissakesken kilpailun eikä mikään muukaan.Kilometrimäåirä jäi miehen kuntoon näh-den vaatimattomaksi.
al
Eskolla kiusasivat jalkineet liihes kokoajan. Sisulla mies kuitenkin polki lop-puun asti. Harjoittelukin oli kuulemmajäåinyt hieman vaillinaiseksi kotitöidenvuoksi. Mitali tuli ja vielä komea palkin-tokin sarjassa menestymisestä. LarikanMartti oli mukana - omien sanojensa mu-kaan - yllytyksestä ja uteliaisuudesta.
Mitali tuli vaikka oma ennätys jäi särky-mättä. Mitäåin muuta vikaa ei ollut kuinhuima alkuvauhti ja sen mukana kunnonloppuminen.
Pertin kanssa yritettiin alun alkaenkunnon tulosta vaan haaveeksi se jäi.Vasen jalka teki tenän, hyvä ettei
aiheuttanut keskeytystä. Sitå siellä pai-kalliset ffsioterapeutit ehdottelivat aa-mun tunteina, vaan eihiin tuonne saakkaoltu l?ihdetty keskeyttelemåiän. Oma en-nätys jäi lopulta vain kolmen kilomefinpäähåin. Kuntoa kyllä riitti, vai mitå sa-notte siitä, että runsas tunti kilpailunpäättymisestä Pertti hyppåisi Nissanin rat-tiin, ja seuraava pysåihdys olikin sittenTanskassa, kun valmistauduttiin yöpymi-seen. Huonompikuntoinen oli jo tipahta-nut aikaisemmin.
Seuraavalla kerralla olemme monessasuhteessa viisaampia. Vauhdin säiinnös-tely alkumatkalla on oleellisinta. Kaikkimuu meni porilaisilta putkeen: huolto
toimi ja oli aineiltaan laadukasta. Sitå ih-mettelivät muiden maiden juoksijatkin, eiviihiten Peeter Kiippu, tuo aina iloineneestiläinen. Hän pysähtyi pöytiimne iiä-reen yöllä, esittäen olevansa tliysin loppu.Muutaman kierroksen ajan meillä tankat-tuaan håinjatkoi taivaltaan, aurinko nousija Kiipun vauhti kasvoi. Peeter-poika oliainoa, joka paahtoi viimeisen kierroksenselvästi alle kuuden minuutin. Siihen ei-vät pystyneet siinä vaiheessa edes viesti-joukkueiden levåinneet ankkurit.
Sakke
9.9 Hultsfreds fJltra 100 km &50 km, RuotsiBälingen satanen peruttiin, mutta sen si-jaan muutama sata kilometriä Tukholmas-ta eteläiin sijaitsevassa Hultsfredissa j?ir-jestetään 100 km:n ja 50 km:n kisa Lisä-tietoja tämiin lehden toimittajalta tai suo-raan jåirjestiijältii: Hultsfreds Löparklubb'Kurt Gustavsson, Stenkullavägen 7,3-57790 HULTSFRED, SVERIGE. Puh.+49-(0)495-603 17, -16400.
16.9 Tallinnan 50 kmKisa juostaan Mustamäellä" alkaen klo 10.Lisätietoja saa Jouko Heikkilältii syyskuunalusta alkaen: Viikolla puh. Tallinnaan+372-6-6339653, fax +372-6-6339659.Viikonloppuna loukon tavoittåa Suomestapuh. 914-455083 tai 915-6889193.
21.10 Bergenin 100 km & 63 kmJouko Heikkilältii löytyy tietoa tåståikin'Jfiestäjä: H-J. Bernstsen, Fana ILIDNMBergen, Faavn. 76 E, 5046 Mdal, Norge'Puh. +47-5-1 3 4169, -164490.
Ja sokerina pohialla....
Olofin 24 tunnin juoksuPietarsaaressa 2.9klo 10 alkaen
Aluksi juostaan maraton neljäinä n.10.5 km:n lenkkinä. Sen jälkeen kier-retåiän n. 2.345 km:n kierrosta, johon
sisältyy kierros keskusurheilukentiillä.Muu osa lenkistii on asvalttia ja (pie-neltä osin) hyvakuntoista soratietå.Jfi eståjä: Olof Strengell, Pännäisten-tie 15, 68620 Pietarsaari. Puh.9 67 -7 24525 5 t^i 9 67 -7 293 690 -
31
Tässä vähän numeroitaApeldoornista sekä niidenpohjalta havaintoja.
Kun esim. Belgian Dammekens,joka lopulta sijoittui sijalle 8, juoksi100 km aikaan l0:12.07. niinGustarssonin väliaika oli l0:13.40 eliero ei ollut mainittava. PikkaraisenEsko oli tåissä vaiheessa käyttiinytaikaa 1 3: I 9. I 5 ja Leinosen Seppo jo14: I 5.00. Titrnäkin osoittaa. etteivätSepolla asiat olleet kovainkaan hyvinyön tunteina. Eestin Kippu olimuuten tiissä vaiheessa käyttiinytakaa 16:45.24 ja nojaillut jo koWanaikaa huoltopöytäåimme. Oli aamusarastanutja håin oli kuutisen tuntiaPerttiä jäljessä.
Kun sitten edettiin 50 km lisää, oliDammekensin atka 17 :36.49. Perttioli ohittanut hänetja kellotti ajan17:22.06. Nyt oli Esko puolestaanj alkavaivoj ensa kanssakamppaillessaan kuluttanut aikaa2l:44.10 ja Seppo 22:33.50. Kipputaas oli toipunutja lisännyt vauhtiaohittaessaan I 50 km ajassa 2l :53.05.Kippu oli siis enää 4%twfiiaPertnjäljessä. Dammekens jatkoi tiimänjälkeen menoaan samalla kunsuomalaisten vauhti hiipuilauantaikiertelyksi.
Lopputulokset sitten osoittavatkarun totuuden. Dammekens kylenivaeltamaan matkan loppuunkohtuullisesti (209.061 km), kunmeikäläiset hiipuivat vaivoineen
kauas taakse. Gustafsson vaelsi180.405 km, Eestin piristynyt Kippu172.468 km ja Pikkaraisen Esko160.413 km, Leinosen jäädessä155.412 lcn:iin. Sammuminenharvensi tehokkaasti joukkoa aamunmittaan. Meitä se ei haitannut,päinvastoin. Kaikesta huolimattamieliala oli korkealla ja uho ensivuodesta mahtava. Joka elää hiin sennåikee.
Sakke.
26-27.5 Apeldoorn. Hollanti.24hz
Miehet:l) Alfons Vekemans 8e1234.9462) V/im Bart Knol Ho1225.6363) Bernd Zander 5ak225.2504) Hans-J. Meyer sak222.7735) Hans-Peter Heise Sak 218.5876) Arvids Sefanovskis Lat2l8.l757)Henz WolffSak 209.0618) Wilson Dammekens B el 209.06127)Pertti Gustafsson Suo 180.40539) Peeter Kippu Ees 172.46848) Esko Pikkarainen Suo 160.41351) Seppo Leinonen Suo 155.41256) Martti Larikka Suo 152.080(Yht. 63 juoksijaa)
Naiset:l) Helga Backhaus 5ak221.6552) Else Bayer Sak 190.6603) Martina Hausmann Sak 183.669(Yht. 12juoksijaa)
Tässil tuloksia ja tarinaa ulkomaisistaultrajuoksukilpailuista. Mikäli tuloksissa ei ole mainittujuoksijan kotimaata, se on sama kuin maa, jossa kilpailuon järjestetty. Iso M-kirjain tarkoittaa "mailia".
21.1 tlallas (Texas)' UsA. Jacksan Fiue-0'
5O !f: 1 ) Charl wlattheus EAf 52O2.47... g) Francis
Van Blerk EAf (1/ttt) 0:+e.+0. Yht. 50 maali in.
5o km: 1) lv la lcolm Gi l l is (Et-v) 3:35.51. Yht. 49
maaliin.18.3 Arnis, Ranska. ltll lm: 1 ) Jiri Jelinex
Tsh ?:01.05 2) Andrzej wlagier Puo ?:04.39 3)
Jan Vandendriessche BeL 7222,12 4) Paul Beckers
BeI ?. .29.2o.. . 69) Lydie Faivre 10:45.10 (1/N).
102 juoksijaa alle 12 tunnin.25.3 Berliini, Saksa. ltll km: 1 ) Janos Bogar
Unk 6:50.38 Z) Ratr ict< Macke IBr 6:59.51.. . 8)
He19a Backhaus 8:26.2U (1/N).
Barkley Marathons:Lopultakin juoksi ja
naal i in ast i 100 nai l i l la!
1.4 tlarth-rg (ferrr.), USA. Bar*Iey Flarattstsr
ltll milia tmastossa: 1) fiark lLJilliams IBr 59:28.48.
39 osanottajaa. Kymmenettä kertaa juostussa kisassa
saatiin nyt ensimmäistä kertaa juoksija maaliin
täydel1ä matkalla! Britti LJilliams ei antanutjuoksun hurjan maineen (ttmahdoton kisarr) pelottaa
itseäänr vaan sinnitteli kaikkien paikalla olleiden
hänrmästykseksi perille puoli tuntia ennen 60 tunnin(2å päivää! ) aikarajan umpeutumista. Kaikki tnuut
osanottajat olivat luopuneet leikistä jo ennen
100 km:n täyttymistä. Kilpailun loppuaika kertoo
omaa kieltään tämän vuoristoisessa ja tosi villissä
luonnossa käytävän kisan vaativuudesta (t<s. tisaa
esim. UJ 1 /52).29-vuotias lvlark on juossut maratonin 2:59.55'
mutta pitää enemmän vuori- ja ultrajuoksujen tarjoa-
mista haasteista. Hän on mm. juossut Spartathlonin
kahtena vij.me vuonna ja lähtee mukaan myös tänä
syksynä. Spartahtlonin ohelta lYlark on erityisenmiettynyt skotlantilaiseen Uest Higland lLJay-nimiseen
95 mail"in vuoristokisaan. Pari vuotta sitten hän
keskeytti ko. kisassa hieman puolivälin jälkeen'
kun häneI1ä o1i todella tukalat paikat.
-5i11oin opin, että ennen lähtöä on tehtävä
itselleen seLväksi, mitä on tekemässä. Jos vähänkään
epäilee, jatkaako kilpailua kun atkaa tehdä todella
tiukkaa, niin silloin kyl1ä keskeyttää kun alkaa
olla tosi tiukkaa. Tuon keskeyttämiseni jälkeen
olen tehnyt paljon henkistä valmistautumista kaik-
kiin kilpailuihini. Barkleyssä en yksinkertai-
sesti otlut valmis antamaan periksi ennen kuin
olisin maalissa tai aikaraja tulisi täyteen' kertoo
tYlark lJilliams.
:.1.4 Rinårsrurt, Rind(e. ltll lqn: 1) Guy,Uillatrne
7231.Q7.. . 21) Emil ienne Rogy 9:4?.44 (1/N). 62juoksi maali in.
1.4 Ateena, Kreikka. lffi lstl: 1 ) Konstandinos
Repos ?222.4O. 28 osanottajaa kuudesta maasta;
22 tuLi maali in 12 tunnissa (aikaraja).
3-9.4 Saharar llarokko. lbrathm de sabLes (232
lcn:n etappikisa autiqmassa): 1) Andre Derskens
Ven 18221.32 2) Jean fvl. JoIy Ran 18:38.23... 12)
Beatrice Reymann Ran 21'.35.22 (1/N). 203 osanotta-jaa.
8.4 tlanau-Roderåach, Saksa. 5[t kn, tman nesta-
ru.F: 1) Shane Dounes IBr 2:55.45 2) michael
Sommer 2:58.33 3) Josef Schneider 3:01.U0 4)
Aderhotd Lutz 3:01.52 5) Eugeniusz Suchomski Puo
3zA2Å3... 8g) Alfred wlielke 3:39.34 (|Yl60) 30?)
Heinrich Gutbier 4s18.0? (tY|?o) 472) Konrad Volke-
ning 5:5?.2? ( |v l?5). Naiset : 1) Maria Bak 3:16.46
2) Ricarda Botzon 3:29,52 3) Birgit Lennartz
3:34.43. . . 22) Ursula Schmitz 4211.34 (NES). Yh-
teensä 53 juoksi a1le 3:301 221 a]-].e 4:00' 502
alle 5:08 ja 559 alle 6 tunnin.8.4 tHessar lkraina. 1m kmr maan rtstanuss
1) S fYloskvin 7:21.11 2) V wloskalenko ?;28.37.. .
21 ) s savoskina (1 /u) *4a.zq. Odessan kisa juos-
ti in jo 22. kerran.11-17.4 Jotrarneshng, E-Afr. 6 päivää: t ) Colin
Sydney 7?? kn 2) Johan Vorster 756 km 3) Eric
trlr ight 7O2 kn... 6) lvlarie v.d. tYlarie 503 km (1/N).
Kilometrin mittaisella kierroksella juostussa kisas-
sa o1i 15 osanottajaa.
15.4 Kapkalg.ril<i, E-Afr. Ttp [beans lthrathqtr
56 krn: 1) Simon wlalindi EAf 3:10.53 2) Jaroslarrr
Janicki Puo 3:11.56 3) Elphas Ginindza EAf 3:12.38
4) Sipho lYlasango EAf 3t12.47 5) Sbongile Nrlabati
EAf 3:13. '11 O) lvt i t tas Tshabalala EAf 3:13.25.
Naiset: 1) Eniko Feher Unk 3;49.48 2) Jor,raine
Parrott EAf 3:50.55 3) Valentina Shatjajeva Ven
3252.43 q) ntzira Lario Por 3:53-02 5) Valentina
Ljakhova Ven 3:55.35 6) Belinda Rouz EAf 3257.22.
Yhteensä 632? juoksijaa (so4s fvl + 682 N) juoksi
loppuun kisassa, jossa kierretään Hyväntoivonniemi
Kapkaupungin kupeessal suurenmoisissa maisemissa'
Palkintorahoja oli jaossa yhteensä yli 150 0U0
mk. wliesten ja naisten reittiennätyksistä luvatut
palkintoautot (BfvllJ 316i) jäivät sen sijaan saamatta.
wtiesten ennätys on Thompson lYlagauanan v. 1988 juok-
sema huqja 3:03.44 (väliaikana 50 km:n lvlE 2:43'38)'
Naisten yhtä hurjat ennätyslukemat 3;30.36 teki
Frith van der illerue vuotta myöhemmin (väliaikana
myös 50 km:n lvlE 3:08.39). Reittiennätysten kovuu-
desta kertoo se, että niiden rikkominen vaatisi
maratonin juoksemista noin aikaan 2:17 (lvl) tai
2:38 (fit) - jonka jälkeen samaa vauhtia olisi vielä
pidettävä ylIä mäkiseLlä 14 km:n loppuosuudella.
32
Kisa juostaan yhtenä kierroksena, jonka ensimmäi-nen osa on suhteellisen tasainenr mttta toisellapuoliskolla on edessä melkoisia nousuja. fYlukana
on yleensä 8000-9000 juoksijaa' joilla on kuusi
tuntia aikaa selviytyä matkasta. Kilpailupäivä
on aina pääsiäislauantai (ensi vuonna 6.4).
56 km:n kisan nuuten juoksivat tänä keväänäläpi mn. Etelä-Afrikan yleisurheiluliiton president-
ti Leonard Chuene ja saman liiton pääsihteeri Banele
Sindani.22.a $rifrms, Argentiina. 24 h radalla: 1)
Juan A. Delari 193'399. 11 osanottajaa.
Rune Larsson juoksi jäl leenSakura Road.in Japanissa:
n251 km:n tai-val ei ol- l-ut helppo,nutta ninä tei -n sen!n
2-23.4 llagoya-Karnzaua' JaPani. Sakua Road251 lcn: 1 ) Kenji tlkijama 22:50 2) Patrick macke
IBt 24t44 3) Rune Larsson Ruo 27:49. Naiset:
1) mijako Joshikoshi 34:19. 30 osanottajaa (poli i-
sin asettama raja).Kenji 0kijama (29-v, maraton 2:30, 100 kn 7zO2)
juoksi todel-la vakuuttavasti ja paransi Patrickfiacken viimevuotista reittiennätystä yli kaksi
tuntia. 0kijaman on tarkoitus osallistua syksyllä
Spartathlon-kisaan ja Rune Larsson uskoo' että
hänestä saattaisi tulla kisan ensimmäinen japani-
laisvoittaja. 0masta kisastaan Rune kertoi rm.seuraavaa!
rrJostakin syystä olin poikki jo 170 km:n kohdal-la. Kokerrukseni perusteella ja optimistisen ajatte-
lutapani mukaisesti vakuuttelin itselleni' että
oloni varmaankin parantuisi ruutaman tunnin kulues-sa.
Nagoyan ja Kanazarrran välil-lä on 23 tunnelia,joista suurin osa sijaitsee 150 ja 21O km:n väIillä.Pisin niistä on 30?0 metriä' ja sitä edeltää muuta-man kilometrin mittainen nousu pitkin kierrurtelevaatietä. Mennessäni tunneliin oli pimeää. Kun tulinulos toiselta puolelta' tuntui kuin olisin tullutaivan uuteen maailmaan. Uusi päivä o1i valjennuttkorkeat lunipeitteiset vuoret nousivat taivasta
vasten ja tunsin voimakkaan lämpimän tuulen puhalta-
van. Laskeutuessani vuoreLta ja lähestyessänimerta tuuli yltyi yltymistään.
ttlinulla oli onnea, sillä kova tuuli oli myötäi-
nen, Vastoin odotuksiani oloni ei tullut yhtäänparemmaksi. Tunti tunnilta väsymys sai minutyhä enemmän valtaansa. Kaikki tuntui olevan minuavastaan, Ensin lihakset ja lopulta merkittäväosa keskushermostostani lopetti yhteistyön. Aivoni
kykenivät ainoastaan registeröimään erilaisia fysio-
logisia aistimuksia, joista suurin osa liittyi
äärinmäiseen uupunukseen. Tällaisissa tilanteissa
ultrajuoksu on todellakin ultraa. 0lisi olluthelppo perustella tämän taistelun lopettamista
- taistelun, jota uupunut kehoni ja yhtä uupunutmieleni kävivät minun kyvyilleni aivan liian pitkäI-
tä tuntuvaa tietä vastaan. ltlutta jos antaisinperiksi, mitä sitten? Se että kykenemre pinnistele-
mään eteenpäin huolimatta kaikista sisältämme tule-uista signaaleista, jotka kertovat meille että
on syytä keskeyttää ja levätä - juuri tämä tekeemeistä uJ-trajuoksijoita. Vaimoni lYlary seurasimukana huoltoautossa. Hän o1i saanut murtuman
vasempaan jalkapöytäänsä jo onnen kuin oli jättänyt
Nagoyan kaupungin. Kaikki oli hänen osaltaan
ohi 43 kilometrin jälkeen. Tiesin, että hän olisi
mielihyvin o1lut nnrkana taistelemassa niin kuin
minä sen sijaan että istui autossa niiden joukossatjotka eivät seLvinneet maaliin.
Tuuli humisi kirsikkapuissa ja sade piiskasi
väsynyttä kehoani kun huojuin Kanazauan puistoon,jossa oli kilpailun nraali. 251 km:n taival - 80
km siitä ur-rpumustilassa - oli ohi. Kukaan meistäei saanut rahapalkintoja, mitaleita tai koreitapokaaleja. Saimme nuovisen kirsikankukkaseppeleen.5e oli aivan riittävän korea ja arvostettu. wleistä
oli kaikesta huolimatta ilo juosta tämä kisa.Itlaterialistiset palkinnot ovat rnerkityksettömiäverrattuna kaiken kokemarnrne kauneuden, seikkailun,apinoiden, raaran kalan, miellyttävien ihmisten'kilpailun meille asettamien haasteiden jne. tuotta-
maan mielihyvään. Saimme jotakin mitä ei voi pistää
lompakkoon. Voin nruistella tätä kisaa ja kertoa
siitä kun (jos?) tulen vanhaksi. Istuessani lento-
konessa matkalla kotiin voin ottaa esiin lentoyhtiön
lehden ja katsella Kauko-idän karttaa, etsiä siitä
Japanin, sitten Nagoyan Tyynen meren rannalla ja
Kanazaulan Japanin mereIlä, tietäen että olen pistel-
lyt noiden kaupunkien vä1isen matkan oman kehonivoimin. 5e ei ollut helppoa' mttta minä tein sen!
5e antaa sellaista itsekr-nnioitusta ja syvää sisäis-
tä tyytyväisyyttä' joka ei ole rahalla ostettavisa.
Ja tyydytys on varmasti kahta suurempi vain siksi
että se oli niin vaikeaa.fr
29.4 Saint Uit, Ranska. ltll km: 1 ) Ferenc Gyori
Unk 6:45.02 2) Lucien Taelman BeL ?212.38 3)
Denis Gack ?221.O3... 31) Emilienne Rogy 10:12.01(1/N). ?0 maali intuli jaa.
th.fitikru Ross-Rictmmd (Tasnania), Australia.l t l l km:1) Tim sloan 6:29.25.. .4) Eddie l r . lestburgh(moo) s:ot.+e.
6.5 Basel, Sveitsi. 24 hz 1 ) Hans-Peter Brönni-
mann 234.?98 2) Aribert Hannappel 228.954 3)
fvfartin Ackermann 227.229 4) Petr Solnicka Tsh
224.546 5) Anni Loenstad Tan 21?.?5u (1/N) 6)
Vladimir Tivikov Ven 215.794... Tero Töyrrylä St-p
162.4?5, Roland Karlsson Ruo 158.828e Bjarte Furnes
Nor 13?.350, Kjell-0ve Skoglund Ruo 102.175. 89
ki1pai l i jaa.12hz 1) Sandor f iucsi Unk 135.695.. .3) BjöDn Jungnelius Ruo 129.479. 30 osanottajaa.
Tanskan,Anni Loenstad' ioka jo kuuluu maailmanparhainmistoon 100 km:n juoksijanae osoitti nyt
kykynsä myös 24 tunnin juoksussa. Pohjoisrnaisilla
miehillä vuorokauden kisa ei sujunut ihan yhtä
hyvin. Tämän lehden toimittaja poistui taistelutan-
tereelta vatsavaivojen nujertamana reilusti ennen
täyttä aikaa. Kilpailu käytiin - viime vuoden
tavoin - poikkeuksellisen kovassa helteessä.
s
Yiannis Kouros hurjanaSurgeresin /+8 tunnin kisassa:
l+7O kn 781 n 99 cn !
6-8.5 Sr-ageres, Ranska. 48 h radalla (suluissa24 h)z 1 ) Yiannis Kouros Kre 4?0.?81 (Z8S.:O+)2) Tomas Rusek Tsh 433.384 (Ztfi.toS) 3) ValeriGoubar Ven 380.908 (223.176) 4) James Zarei IBr366.130 (t8A.SZ:) S) trisnut Cherns Kan 355.8?6(zos.oos) 6) Amand Jousseaume Ran 343.209 (zoo.gse)Z) Stu wlitt leman USA 316.367 8) Eleanor RobinsonIBr 314.256 (l/N; f le.zqt) s) christian lvlainixRan 305.510 (tts.+aa) 10) whrtina Hausmann Sak3o4.OO2 (2/N).
Yiannis Kouros teki kymnrenen vuotta sitten 24tunnin ja 48 tunnin ratajuoksun t4E:t yhdessä jasamassa ki-sassa. Nyt tämä Australiassa asuva kreik-kalainen teki saman tempun, palattuaan viime vuonnakilparadoille rruutaman vuoden tauon jälkeen. EnnenSurgeresin kisaa Kouroksen kerrotaan tänä keväänäyrittäneen fYle]-bournessa parantaa 24 tunnin fvlE-tulos-taan, siinä kuitenkin niukasti epäonnistuen.
Surgeresin kisassa Kouros taittoi ensimmäiset100 km aIIe 7 tunnin. 12 tunnissa hän o1i jättänyttaakseen 155 km. 24 tunnin väliajaksi kirjatti insentin tarkkuudella 285km304m14cm ja lopputulokseksi48 tunnissa 470km?B1m99cm.
7-14.5 ttlar Yor*, uSA. 7 piiiuää: 1) GeorgesJermalajevs Lat 930 km 2) Istvan Sipos Unk 819km 3) Nobuaki Koyago Jap 804 km. Naiset: 1 ) PippaDavis IBr B4lr km 2) Dipali Cunningham Aus 835km 3) Suprabha Beckjord USA 81? krn. Kahdeksattakertaa järjestetyssä kisassa oli mukana 25 miestäja seitsemän naista yhteensä 11 maasta. Viidestäparhaasta kolre o1i naisia.
7.5 ftloskora, Ven:ijä. 1m km, rman restaruls:1 ) nleksei Kruglov 6:3?.36 2) Nikolai Tetin 6:41.443) Gregory lvlurzin 6:43.12 4) nletsander Panov6:45.11 5) Sergei Ishmulkin 6248.27 6) EnverBalabekov 6:49.53. Naiset: ' l ) Larisa Golovacheva8:37.16 2) Zinaida Shabalina 8:58.49 3) IrinaKoval 9:02.50. Yhteensä n. 70 juoksijaa.
Venäjän nrestarit Kruglov ja Golovacheva valittiinmaansa joukkueeseen syksyn wlfi-kisoihin. lYloskovankisasta puuttui maan kirkkain kärki, joka jo o1ivalittu Holl-annin lJinschotenissa 16.9 juostavallewlfl-sataselle. Nämä juoksijat kilpailivat toukokuus-sa Eftl-satasella Ranskassa ja/tai tavoittelivatrahapalkintoja rruissa kevään kovissa kisoissa.
Kv. ultrajuoksuliitto järjesti Moskovan kisanyhteydessä juoksureitin mittaamista käsittelevänseminaarin. Niinpä fvloskva-joen rantaa kulkeva'lU km:n reitti oli taatusti viimeisen pääIle asian-mukaisesti mitattu. Paikalla o1i mittaamistaopettelemassa fin. Konstantin Santalov, jonka voitto-aika toissavuotisissa Venäjän mestaruuskisoissajäi hyväksymättä fvlE:ksi siksi että reitti o1isilloin puutteellisesti mitattu.
Henri Girault juoksi 3OO:nnensatasensa Botswanassa
7.5 Kalahari, Botsmna. lfil km: 1 ) ThomasDlamini Sura ?:05.1? 2) Enoch Ndlovu Sua ?:56.22...10) fvlarie v.d. lYlerue EAf 9:49.45 (1/N) 16) HenriGirault Ran 11:47.59. 25 juoksijaa 9:stä maastatuli maali in.
Dlamini voitti kisan neljännen kerran peräkkäinuudella reittiennätykseIlä. Ranskan Henri Giraultoli päättänyt matkustaa Kalaharin autiomaan kuunuu-teen juhlimaan kol-mattasataa (SOO) tOO km:n kilpai-luaan. Ensimmäisen satasensa Henri juoksi 42-vuoti-aana vuonna 1979 ajassa 14249. Ennätyksensä 9:15hän juoksi vuonna 1988 Ransertissa, Belgiassa (125.satanen). Hitaimmitlaan 1U0 km on taittunut ajassa14:51 (Roche La tt loliere, Ranska 1994, 280. satanen).Hartolassa Henri on käynyt vuosina 1985 ja 1992.Saadessaan 300 kisaa täyteen hän oli ottanut osaa88:aan eri 100 km:n kisaan (3? Ranskassa ja 51ulkomailla) 22tssa eri maassa kuudella eri mante-reella. Toukokuun lopulla -95 Henri juoksi ensim-mäisen satasensa fsossa-Britanniassa (maa nro 23).Giraulti l la on 100 km:n kilpailujen l isäksi takanaanrnm. 12 vuorokaudenjuoksua sekä y1i 70 muuta vähin-tään maratonin mittaista kisaa.
14.5 trhdrid, Espanja. 1m km, man restarurs:1 ) Janos Bogar Unk 6247.52 2) Aleksander tYlasaryginVen 6:51.52 3) Ivlanuel wluri l lo 6:55.13 4) ty|ikhailKokorev Ven 7:00.35... 50) Amalia E Lloret Arg12226.5O (1/N). 14 juoksi alle I tunnin, 2O al-l-:e9 tunnin, 35 alle 10 tunnin ja 42 alJe 11 tunnin.
Zl.5 Holne Pierrepont, I-Brit. ffiin llood ltillkm: 1) Simon Lund 6:56.02 2) ltlattin Eccles7222.48... 5) James Zarci 7248.52 10) fi larianneSavage 8:39.41 (1/N) 12) Doina Nugent 8:4?.03(2/N).
Comrades-naraton 3Etelä-Afrikan Meiklej ohn
ja Saksan Bak voitokkaina
Zl.5 PietermaritzburgrDurtan, E-Afr. Cqmades-maratm, $1.678 km: 1) Sean fvleiklejohn EAf 5:34.022) Charl wlattheus EAf 5:35.01 l) nletsei VolginVen 5:40.38 +) mahlata fiohloLi Les 5:41.30 5)Gary Turner EAf 5:42.33 6) Sipho fYlasango Sua5:47.09. Naiset: 1 ) wlaria Bak Sak 622.45 2)Helene Joubert EAf 6:34.04 3) Valentina ShatjajevaVen *42.21 4) Sanet Beukes EAf 6:5?.28 5) Valen-tina Ljakhova Ven 6:57.57. 10531 juoksi maali in(slS1 miestä ja 1180 naista).
Etelä-Afrikan kaksikko hallitsi selvästi miestenkisaa, jossa mm. Brasilian Nunes ja Venäjän Santalovkeskeyttivät. Naisten kisassa puolestaan USA:nAnn Trason oli alle 6 tunnin vauhdissa, kunnesjoutui jättämään kisan kesken vatsavaivojen takia.Kilpailun parhaat saivat tänä vuonna ensimmäistäkertaa rahapal-kinnot.
u
Ruotsin Trol lhättanissajuosti in vi isi maratonia
peräkkäi-sinä päi-vinä
24-n.5 Trolttriittant Runtsi. 5 x mratrt:1 ) Kjeu-ove Skoglund 1?:16.33 (s:oz.oz + 3:39.06+ 3:36.34 + 3:31.36 + 3z22JA) 2) Lars Sandgren
19:08.59 3) K-G Nyström 19:26.06 4) Hans-Dieter
LJeisshaar 9lak 2O237.41 5) Hugo Amman Sve 20c51.33
6) Kent Johansson 2122?.26 ?) Kalevi SarJ<kusr
9n 2:15.84 (+:r6.m + 4t2.23 + 4t2.82 + 4zI+6.12
+ 42?n.77) 8) Gunilla Franz6n 23233.42 (1/Ni
4239.43 + 4241.48 + 424O.42 + 4252.20 + 4:39.09)
9) Anne Margit Bygland Nor 25:31.53 (2/N).
Ruotsin Trollhättanissa järjestettiin toukokuun
Iopul1a viisi maratonia peräkkäisinä päivinä.
Yhteensä yhdeksän juoksijaa viidestä maasta susrittiIttäyden sarjanrr, joukossa kaksi naista. Lisäksi
mukana oli runsaasti juoksijoita, jotka taittoivat
1-4 maratonia. Kokonaisajoissa paras o1i Hartolan
satasenkin toissakesänä kiertänyt Ruotsin Kjell-Ove
Skoglund, jonka upein ultrasaavutus on Spartathlonin
13. sija vuodelta 1993.Trollhättanin supermaratonin pääjärjestäjä K-G
Nyström on myös aikoinaan ollut ahkera ultraaja'
rutta keskittyy nykyään maratonien kiertelemiseen.Hän aikoo järjestää uuden viisinkertaisen maratonin
ensi vuoden toukokuussa, todennäköisesti 15-19.5.
Kisasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Kalevi
Saukkoseen (p. 921438?984) tai tämän lehdentoimittajaan Tero Töyrylään (p. 921-302061). Heiltä
saa myös tietoja Saksan Kasselissa juostavista
viiden (pääsiäinen), neljän (kesäkuun alku) ja
kymme4en (elokuun loppu) peräkkäisen maratoninsarjoista.
Puolan Jaroslaw Janickija Ranskan Isabelle 0l ive
100 knsn Euroopan nestareiksi
Zf.S Cfnvangrps en Paillers' Ranska. lUO kon'
Ernoopan trestanr-rs: 1) Jaroslau Janicki Puo 6;28.36
2) Igor Riabov Ven 6:30.04 3) Andrzej Magier Puo
6:35.3? 4) Bernard Curton 6:39.32 5) Aleksander
lvfotorin Ven 6:39.50 6) mikhail Kokorev Ven 6242.25
?) Thierry Quijano 5;43.53 8) Roland Vuillemenot
6:45.35 9) Farenc Gyori Unk 6249.24 (Utkopuolelta
Ew|-kilpailun: Roger Julien 6;50.3?) 10) Damian
Bregula Puo 6:53.59 11) Sergei Soldatov Ven 6:55.23
12) Lueien Taelman Bel ?:U1.15. Joukkueet: 1)
Venäjä 19:52.19 2) Puola 19:58.12 3) Ranska
20:09.u0 +) eelgia 21:36.05 5) Iso-Britannia
21255.29 O) Ljnkari 22:56.29.Naiset: 1 ) Isabelle OLive ?243.14 2) Lynn
Harding TBt ?252.23 3) Daniele Geoffroy 7:54.10
4) Ricarda Botzon Sak ?:54.55 5) Nicole Duchemin8:01.38 6) Eleanor Robinson IBr 8:0?.54 ?) Elena
Itlaskina Ven 8:16.33 g) Rnke Drescher Sak 8:17.4?
9) Agnes Bozan Unk 8:17.49 10) Sharon Gayter fBr
8221.22 11) Huguette Joualt 8226.25 12) Sigrid
Lomsky 8:32.01. Joukkueet: 1 ) Ranska 23t39.O22) Iso-Briterrni.a 24221.39 S) Saksa 24244.43.
Itliesten kisan alkumatkalla ranskalaiset måiäräsi-
vät tahdin. Puolimatkassa kärjessä oli Quijanorrutta vahvarakenteinen Venäjän Riabov oli noussut
kakkoseksi noin minuutin päähän. Puolalaiset Janic-
ki ja lYlagier olivat tässä vaiheessa noin seitsemän
minuuttia kärkeä jäljessä. Fian puolimatkan jälkeen
Riabov siirtyi kärkeen, mutta puolustava nestari
Janicki paineli hänen ohitseen 80 km:n jäIkeen
ja piti paikkansa loppuun asti. Hartolan viimevuci-
tinen voittaja lYlikhail Kokorev jatkoi hyviä arvoki-
saesityksiään juoksemalla kuudenneksi.Naisten kisan ensinrnäisen neljänneksen jälkeen
peräti viiden ranskalaisen joukko oli karannut
omille teilleen. Pian kuitenkin 0live erottauti
muista ranskattarista ja ensimmäistä satastaanjuossut britti Harding nousi kakkoseksi. Kolmannek-
si sijoittuneen Geoffroyn aika ?:54.10 on N50-sarjan
tYlE. Keskeyttäneitä naisten kisassa olivat rm.
exqnaailmanmestarit Carolyn HunterRoue (fBr) ja
Nurzia Bagmanova (Ven).
Z/.5 Arklard' tfusi-Seelanti. 24 h radalla:
1 ) Ian Curtis 221.481 2) Uynnie ltlu Eosgrove 216.770(1/N) 3) wlargaret Hazeluood 180.000 (2/N). Kilpai-
lua haittasi myrskyisä tuuli ja kaatosade. lvliesten
voittaja Curtis juoksi ensirnmäisen virallisen 24
tunnin kilpailunsar nr:tta hänen tiedetään juosseen
soolona 24 tunnissa yli 260 km tarkasti mitatulla
asvalttilenkillä. Cosgroven tulos on naisten kaik-
kien aikojen ratatilastossa yhdeksäs.
19.7 Davos, Sveitsi. Sveitsin alppimaraton 67 km:
1) Jörg Hegler Sve5:32.35 2) Van Vurren EAf 5:34.043) Burkhardt Lettnaftz Sak 5:34.37 4) Charl MattheusEAf 5:42.19 5) Gswendt Sve 5:43.59 6) ThomasMiksch Sak 5:44.11... 13) Ossi Äutio Suo 5:57.37 24)
Rune Larsson Ruo 6:09.25 171) Simo Pallaspuro Suo
7220.16 205) Jukka Kukkonen Suo 7:29.09.Kyseessä oli alppimaratonin kymmenvuotisjuhla'
Jukka Kukkonen palasi reissusta päiviiä ennen tiim?inlehden painoon menoa, joten laajempi raportti seuraaensi numerossa. Jukka oli matkassa runsaan kuukaudenyhdessä Ossi Aution kanssa. Matkaan kuului n. 7000
km autossa istumista, vaeltelua ja juoksentelua vuorillasekä kolme 10-20 km:n vuorijuoksukisaa, itse p?iätapah-
tuman lis?iksi. Jukka kehui kokemusta hienoksi ja mä-
kiä ja maastoja "älyttömiksi"'- Oltiin vuoristossa vaeltelemassa ja sitten liihdettiin
juoksemaan sellaiseen miu$toon, missä en olis edes ku-
vitellut, että voi juosta. No, mulla lipsahti jalka johon-
kin kallion railoon ja siitii tuli hirveesti verta. L?ihdettiin
alaspäin. Tultiin parin tunnin påiästii lehmien juottopai-
kalle ja hörpättiin siinä vettii sulassa sovussa yhdessä
lehmien kanssa. Haava saatiin pestyä ja sidottua sukal-
la. Kun lopulta p?iästiin ihmisten ilmoille, niin kävi il-
mi, ettei jalalle ollut käynyt sen pahemmin' Selvisin
säikåihdyksellä, kertoo Jukka ja jatk'aa tarinaansa Ultra-juoksij an seuraavassa numerossa.
35
Kuvia keväiseltä Laulajan lenkiltä Vammalasta.YIIä vasemmalla: Yrjö Riionheimo (vas.), Teuvo Toi-vonen ja Peter Backlund taittavat taivalta yhdessä n. 46km:n kohdalla.YIIä oikealla: Montelan veljekset Olavi (vas.) ja Kale-
vi juoksivat ensimmäisen Laulajan lenkkinsä yhdessäalusta loppuun asti.Alla vasemmalla: Heikki Kankaanpäälle maistui ba-naani ylämäessä.Alla oikealla: Kalevi Keränen huoltaa vaimoaan Ullaa.
Related Documents
