Ultrajuoksija 3/1994

UItrajuoksi j a

# ',i,:it

3/e4

,,.'.,,.i.i

Ult , ra juoksi j a

Tero TöyryläJarrumiehenkatu 3 A 102O1OO TURKUp.92r-302061

TiIi:KOP-Tu rku-Hu malistonkatu1r7535-15236

Ultrajuoksija ilmestyy 3 kertaavuodessa, neljättä vuotta. Seu-raava numero maaliskuussa1995.

Uudet tilaajat: tilaus voi tapah-tua postitse tai puhelimitse, jol-loin lasku seuraa perässä. Voittehdä tilauksen myös maksa-malla tilausmaksun automaatillapankkitilille, kunhan liität tie-donannoksi osoitteesi.

Vanhat tilaajat saavat tilauksenpäättyessä automaattisesti pank-kisiinon ti lauksen uusimistavarten viimeisen maksetun nu-meron yhteydessä.

Tilaushinta:3 seur. nroa 75 mk(1.12.94 alkaen 80 mk)

Seuraavaan lehteen tarkoitettuaineisto mielellään 20.2.95mennessä.

Painopaikka: Tehokopiointi Ky,Tampere

rssN 1235-7626

Kannen kuvassa Ossi Autio Sveit-sin Alppimaratonin upeassflmaastossa. Ossista ja Alppimara-tonista sivuilla 20-22.

4 Hartolan satanen. Voitto menitiinä vuonna venäjåin Mikhail

Kokoreville.

7 Joka vuosi Hartolassa mukanaollut ja 20kertaa satasen loppuunjuossut Armas Ruippo paljastaa

menestyksensä salaisuudet.

9 Olavi ja Kalevi Montelanmuistikuvia Hartolan satasilta.

Veljekset ovat kumpikin juosseetArmaksen tavoin jo 20

Suomi-juoksua.

10 Vuokko ja Eero Niskanenjuoksivat Hartolassa ensimmäisenäsuomalaisena avioparina 100 km.Niskaset kertovat yöjuoksustaan.

12 Kokkosen Keijo Lukkarilastavaihtoi aikoinaan kossupullon

lenkkitossuihin. Eikä ole katunut.

14 126 kilometrin pitkäveto.Kertomus siita mita Eero ja

Vuokko Niskasen Hanolan juoksusai aikaan heidåin työpaikallaan

Kainuun Meij erissä, Sotkamossa.

17 Juosten TampereeltaJyväskyläiin. Keskustapuolueenj ärjestötyöntekij ä Jouni Koskelalunasti vaalivetonsa juoksemalla

152% km kolmessa päivässä.

20 Hyvinkääläinen Ossi Autiosijoittui hienosti seitsemiinneksikovatasoisella Sveitsin Alppi-

maratonilla. Mies on seikkaillutkestävyysurheilun kiehtovassamaailmassa jo pitkäåin, vaikka

osallistuikin vasta nyt35-vuotiaana ensimmäiseen

ultrakisaansa.

23 Spartathlonia kävi Kreikassayrittämässä ennätysmäiset nelj ä

juoksijaa Suomesta. Seppo

Leinonen oli kuitenkin ainoa, jokaselvitti koko matkan Ateenasta

Spartaan. Viron Peeter Kirppu olijuoksun kahdeksas.

26 Satanen Schwarzwaldin"aalloilla". Jaakko Lehtonen

kertoo juoksustaan ja reissustaan.

28 Ruotsissa juostiin elokuussaBälingen satanen. Pari

suomalaistakin oli mukana.

29 Ultrakisoja maailmalta.Tuloksia j a tafinaa ulkomai si sta

kisoista.

34 Sakura Road. Rune Larssonkertoo 250 km:n mittaisesta

juoksusta Japanissa.

H arto lan s atas en voittaj an as epp e löitiin t ön ö v uo nnaVenöjön Mikhail Kokorev.

Seppo teki sen jälleen!Leinosen Seppo kuningas Leonidaksen patsaan juu-rella Spartan pikkukaupungissa Kreikassa. LisääSpartathlonista sivuilla 23 -25 .

n;utui;'{, "

Aika kohottaa shampanjalasit!Eero ja Vuokko Niskanen (keskellä) ovat selvittä-neet Hartolan satasen ensimmäisenä suomalaisparikuntana. Myös Risto Kärkkäisellä ja Ulla Keräselläon syytä juhlia ensimmäistä satastaan. Ks. s. 10-11.

VenAänMikhatl Kokorevvei voiton Hartolan satasella

23. Suomi-juoksun voitto meni Venäjän 29-vuotiaalleMikhail Kokoreville. Arto Tanninen taittoi taivaltayhdessä kovan venäläisjuoksijan kanssa, kunnes jou-

tui 60 km:n jälkeen antamaan periksi. 1970-luvullamaailman parhaimpiin 100 km:n juoksijoihin lukeu-

tuneen Ensio Tannisen poika keskeytti kilpailun hie-

man myöhemmin.

Viime vuoden voittaja Ari Mustala pisteli ensimmäi-sen kympin samaan tahtiin Tannisen ja Kokorevinkanssa, mutta katsoi sitten viisaammaksi hieman hel-

littää vauhtia. Toiseksi sijoittunut keravalainen jäi

lopulta runsaat 32 minuuttia Kokorevista, jonka

voittoaika oli 7:19.07. Parhaana naisena matkan sel-

vitti ajassa 10:43.18 Anne Väliniemi Valkeakoskelta.

Voittaja Mikhail Kokorev on entinen hiihtäjä, joka siir-

tyi maraton-juoksijaksi kolme vuotta sitten. Hänen har-j oitte lunsa si sältää edel leen esim. sauvarinneharj oittelua'Keskimääräinen kilometriannos on 150 km. Ensimmäi-sen ultransa Mikhail juoksi vuonna 1993, sijoittuen hetiWinschotenin EM-satasella kolmanneksi (6:36.38). Tä-nä vuonna hän ehti juosta ennen Hartolaa 6:37.29 Rog-nonasissa, Ranskassa ja 6:41.49 Torhoutissa, Belgiassa.Moskovan yliopistosta fi losofian tohtoriksi valmistunutKokorev kertoi Hartolassa tähtäävänsä slyskuiseenWirrschotenin kisaan. Tässä tänäkin vuonna EM-arvonsaaneessa kisassa hän siioittui tällä kertaa kuudenneksi(6:47.57).

Kokorev vakuutti, ettei Hartolan juoksu ollut hänelle

suinkaan helppo, vaikka voittoaika olikin miehelle itsel-

leen kovin vaatimaton. Myös Ari Mustala jäi kovin kau-aksi viimevuotisesta ajastaan eikä ollut täysin tnÖrväi-nen suoritukseensa. Itse asiassa vain pari juoksijaa pys-

tyi parantamaan ennätystään. Osittain tämä johtui siitä,että järjestäjien suorittama reitin tarkistusmittaus oli il-

miselvästi pidentänyt juostavaa matkaa. Pidennys vii-

mevuotiseen taisi olla puolentoista kilometrin luokkaa.

Tarkistusmittaus sinänsä oli erittäin myönteinen asia,

kuten myös väliaikapalveluun panostaminen' Kaikillejuoksijoille pyritti in ottatuaan virallinen maratonin väli-

aika sekä kärkipään juoksijoille väliajat 5 km:n välein.Näissä pyrkimyksissään järjestäjät eivät tosin aivan

onnisturreet.

Matkaan lähti tänä vuonna 55 kilpailijaa, joista 47 selvi-si maaliin asti. Mukana oli ilahduttavan paljon uusiakasvoja. Mukava oli tietysti nähdä myös monen konka-rin jälleen kerran taivaltavan itä-hämäläisessä yössä.

Nyt, kuten aina, oli myös monta sellaista juoksijaa, jotka

vamman tai muun väistämättömän esteen vuoksi joutui-

vat jättämään tämänvuotisen kisan väliin. Toivottavastiheidätkin nähdään mukana sinnittelemässä ensi vuonna.

Puolestasadasta tämänvuotisesta Suomi-juoksun sanka-rista nostettakoon tässä vielä esille M60-sarjan ykkönen

Johannes "Jussi" Mäenpää, joka juoksi edellisen sata-

sensa v. 1972, jolloin ensimmäinen Suomi-juoksu järjes-

tettiin Mäntsälässä.

Alla Porvoon poika Arto Tanninen (834) huriasteleeeteenpäin Mikhail Kokorev kannoillaan.

23. SUOMf-JU0KSU 100 kn Hartolassa 2-3.7.1994, tu lokset

1. lvlihail Kokorev2. Ari lYlustala3. Tero Töyrylä4. Peeter Kirppu5. Pekka Termonen6. Jyrki Koski7. Reino Reensalo8. Pentti Hyttinen9. Keijo Kokkonen10. Olev Alet11. Seppo Luukkonen12. Lasse Pal.mberg

Asko Ristimäki14. fiatti Kauppinen15. Karel L igocki16. Kalevi ltlontela17. Petri Rautiainen18. Seppo HöIttä19. Heikki Nurminen20. Sakari Väisänen21. Jari Junisko?2. Seppo Leinonen23. Olavi ltbntela24. Kalervo Huhta25. Kauko Koponen26. Jaakko Lehtonen27. Johannes lläenpää28. Viljo Hyttinen25. Heirno Suurkuukka30. Vello Reesaar31. Risto Kärkkäinen32. Anne Välinierni33. Jan-Erik Sjöblom34. Paavo lakalahti35. Heimo Hautajoki36. Raimo llajava

Veikko Luotomäki38. Ari Ala-Riihimäki39. Ulla Keränen40. Vuokko Niskanen

Eero Niskanen42. Jouni Laitinen43. Seppo Heiskanen44. Teuvo Saikkonen45. Atso Järvinen

Armas Ruippo47. Nils Uahlberg

Arto Tanninenlvlatti VuolloSamuli JärvinenVilho LoppukaarreItlauri UtriainenErkki VuolukkaPauli ftlyllykallioTerttu Aalto

VenäjäKefavaTurkuViroPunkaharjuSaloKalantiHelsinkiVarpaisjärviViro

SeinäjokiSeinäjokiVantaaTshekki0rivesiLohjaHelsinkiUusikaupunkiTurkuKarkkilaVirkkala0rivesiJärvenpääSeinäjokiJoutsenoKortesjärvilYlui jala

LappeenrantaViroHaapajärvi5aaKsmaKlTurkuKenpeleLaukaaRuotsiRuotsiIlmajokiKajaaniSotkamoSotkamoNaarajärviValkeiskylä0uluUUIUKuusankoskiPietarsaari

PorvooRautioHelsinkiHelsinkiHelsinkiHelsinkiTampereHel.sinki

1 /n 2:50.511 /nAO J:00.052/n 3:1 3.562/n4O 3:10.153/n4O 3:16.403/n 3:19.064/n4O 3:10.155/n4O 3.17.436/nAO 3:17.001/nso 3:25.094/n 3:10.205/n 3:36.005/n 3:33.357/n4B 3;20.34a/m a.rq aq

8/n4O 3:48.157/n 3:37.578/n 3:37.1 5S/n 3:18.569/m40 3:48.1 5

1O/n 3:37.561O/n4O 3:16.4611 / f i41 3:50.442/n5O 3:51.15

11 /n 3:56.2313/n4O 3:28.401 /m60 3:48.1 53/m50 4:08.35

14/n4O 4:09.004/n5O 3:59.00

12/n 4:16.031 /N 4:04.38

13/n4O 3.52.235/m50 4212.25

16/n4O 4:04.5413/n 4.25.?217/n4O 4:25.?214/n 4:1 9.552/N 4;22.383/N 4:31.35

18/n4O 4:3 ' l .3515/n 4.14.072/n6O 4:44.286/Y150? /nsl3/m60 5242.464/n6O

|Y| 2:50.51tYl 531 1 .1 1tYl 3:1 3.35lY|40 3:23.35tYI40 4.34.20|Y|s0lYl50 5225.20N40

7.19.O?7241.378:O7. '128:1 2.088:13.479.14 ho

8:38.588:47.098157.329:03.459:04.369:1 0.30o.1 n ?n

9.12.499229.17J2 32.24

32Jd.Z(

g:39.20

9240.479:50.489:52.589:54.1 g

1Qt9s.241 0:06.1 51 0:1 2.581 031 3.1 01n.) \ ha

1 0:26.281A126.52

' I 0:37. 1 I10:43. '1811 rO7.3411. '14.11'11 :20.091 1 :20.5J1 1 :20.53'11 231.3212.O2.O412r28.46'12r28.46

1 2:49.0812,51.341 4255.471425?.441 4257 .441 6:00.0?

kesk.kesk.kesk.kesk.kesk.kesk.KESK.

kesk.

(Tuloslistassa: sija, nimi, kotipaikkakunta/maa, Ioppuaika,sijoitus omassa sarjassa, maratonin väliaika)

Karkkilalainen Jari Jumisko (vier. ylki) oli mukanakolmatta kertaa. Mies on parantonut vuosi vuodel-

ta. Nyt meni jo alle l0 tunnin.

Jyrki Koski Salosta valmistqutuu alemmassa kuvas-sa paidan vaihtoon. Jy'rki juol<si onnistuneen kison,

vaikke i aiv an enncitylm e ens d yltdnytl(ddn.

Wlö Punkaharjun Pekka Termonen, taas kerranHartolan yössci.

Viere s s ci vlhririll ci Ar i Mus t al a.

Vieressä alhaalla Viron Peeter Kirppu kääntö-paikalla takanaan Seppo Luukkonen. Peeter

Kirppu kruunas i hienon kautensa.iuoks emallah i enos ti kahdeks annelcs i Spar tathl on-kis as s a

Kreikqssct.

Luja luonne,vammoilta säästynee t jalatj a kauraryynirusinavelli

Anns Rrippo m airpa jr.roksi-ja, joka on ollut m,Jcana jr.rokse-rnssa jdcaikistä niistä 72.zsta100 kilcnetrin kilpailusta,jotka Hartolassa m vtlodesta1973 alkaen järjestetty. ltbaliinmies on tullut Z) kertaa - saavu-tus, jotur hänen lisäkseen ovatyltäneet vain tthttelan veljekset.

Kursar*osken kr-peessa Pilkan-malla asusteleva 64-vr.ptiasAnms on lis?il<si s*sinut l?ipiPir*an Hiihdon peräti 24 kertaa,fibratoneja (n kertynyt n. 35.50 rmilin mittaisen KesäyiirLhelman mies taittoi kahdestitrI-Itnnn alussa.

- En ole koskaan ollut kovaharjoitteleman. Er{<ä ota kos-kaan jr.rcstessani vifureisen pääl-le, ktrfran ler*in teen. Ainaolen liikkurrt tällä tavallaensrmän hiljakseni. Ktn eiole rr.firrena ollut nopia, niinei ole sitä varfianakaan. Toi-saalta en ole koskaan osarrrrtpetätä rmtkan pitutta, saftx,Arms.

Har joitusmäärien kohtuullisuu-desta kertoo hyvin sEr ettämonesti vuosittaisista juoksuki-lometreistä puolet kertyy kilpai-luista - näin siitäkin huolirnat-ta, ettei Armas ole kilpail i jana-kaan sieltä ahkerimmasta päästä.fYlääräl1isesti kovin harjoittelu-vuosi o1i joskus B0-luvun alku-vuosina, jolloin kuusankoskelai-selle kertyi huhti-lokakuussa7 kuukaudessa yhteensä ?00 juok-sukil-ometriä. Niistä tasanpuolet tuli ki lpailuista (7eri kisaa e pituudeltaan 'l 1 -'l 00km).

Talvisin Armas keskit tyyhi ihtoon. Joskus sekin jää

kuitenkin ni in vähi in, ettäon hyvä jos saa yhteensä 90km harjoit telua al le ennen samanmittaista Pirkan hi ihtoa. Vi imetalvena hi i .htoa kertyi yhteensä

kolmisensataa ki lometriä. Juok-sua tul i si t ten keväälIä yhteensä

150 km ennen Harto1aa.

- Hartolassa meni tarkal le15 tunnin aikarajan kanssa.Ivlinulle riittää kun pääsen hil-jakseen periJ. le, si ihen olentyytyväinen. 1B tuntia voisiol la mielekkäämpi aikaraja aina-kin vanhemmil le juoksi joi l le,

mutta järjestäjäthän sen päättä-

vät. Se on heidän asiansa.

Helsinki City lYlarathon onArmaalle Hartolan ohe1la toinenjuoksukauden virstanpylväs :

- Tänä vuonna aikaa meni5å tuntia. Ei tullut käytyäkertaakaan lenkilIä Hartolanjälkeen.

Armas kertoo, että hänenhölkkäharrastuksensa alkoi varsi-naisesti vuonna 1972r työpaikka-porukan ja syksyllä järjestetyn

Ateenan maratonmatkan innoittama-na. 17O senttiä pitkä Armaspainoi tuolloin 82 k9, mistäpaino valahti väli1lä niinkinalas kuin 62 kiloon, ollen ny-kyään 65 kg:n paikkeil la.

Hölkkäinnostuksen iskiessäArmaksella o1i takanaan jo vuosi-kynnnenet kovaa ruumiillistatyötä sekä jonkin verran lenkkei-lyä kävellen ja hiihdellen.Myös yksi Pirkan höIkkä o1itullut kierrettyä. Niinpä ArmasensirmäiselIä maratoni l laanpäälle nelikymppisenä selviytyi

urakasta hiukan yJ-i 3) tunnissa.

Alkuperäisel1ä reit i l lä Kreikassajuostu maraton on jäänYt miehen

mieleen 1ähtemättömästi .

Armaksen upean urhei lul l isen

uraputken salaisuus ei si is

pi i le kovassa harjoit . telussa.

Kun miehen kanssa juttelee,

käy pian selväksi ' että enemmän-

kin on kysymys vahvasta luontees-

ta, opitusta periksiantamattomuu-.

desta:

- Nuorempana tein metsätöitä'

si t ten kovaa ruumii l l ista tYötä

oaoeritehtaal la. 01en tottunut

olemaan t iukoi l la leipää naker-

taessani. Katsantokanta on

niin eri lainen kuin jol lakin

toiseIla, joka lähtee lenki l le

konttor in ääre1tä. .

Kun lujaan luonteeseen l isä-

tään vielä vahvat, vammoilta

säästyneet jalat ' ni in si inä

ne taitavat ol la ne tärkeimmät

eväät, joi l1a Armas on jo Pari-kymmentä satasta taakseen jättä-

nyt. Vai pitäisikö l istaan

l isätä vielä kauraryynirusinavel-

l i , jonka mies on jo ajat si t ten

ni in hyväksi havai-nnutr ettei

ilman sitä ole Hartolaan menemis-+x

wliten Hartolan kisa sittenon konkarin mielestä vuosienvarrella muuttunut?

- Kisa juostaan nykyään useam-pana lenkkinä, mutta ei se minuahaittaa. Ihan aluksi kYlIäkuvittelin' etten pitäisi si itä'että kierrosta lyhennetti in.Huolto on kuitenkin Parantunutsitä mukaa kun kierrokset ovatlyhentyneet.

- Noin muuten tuntuu siltätettä jollakin tavalla touhuon Hartolassa mennyt vaisurnmaksitai hiipunut siitä' mitä sejoskus oli. Ei minulla kuiten-kaan varsinaisesti mitään vali-tettavaa ole, en ota tätä niinkuolemanvakavasti.

KenkämaIIien muuttuminenja jopq kokonaisten kenkämerkkienkatoaminen markkinoilta on ollutyksi pitkän linjan mj-ehemmehuolenaihe vuosien varrella.

- Minä kun näinkin vähänjuoksen' niin yhdet kengät kestä-vät usearnman vuoden. Jos on

jotkut kengät hYviksi havainnuttniin voi olla, ettei samanlaisiaenää löydä mistäänr kun on aikaostaa uudet.

- Kengän pitää olla sellainentettä se pysyy jalassa hYvinilman nauhojakin; sellainen,ettei se rupea lopsuttamaanjuostessa. Sellaisil la saasatasen juostua ilman minkään-Iaista hiertymää.

- Ketran olivat tutut ja

hyvät tossut käyneet lYhkäsiksipesussa. Satanen juosti in sil-loin kahtena kierroksena. TYöka-vereil le kerroin, että ensimmäi-sen kierroksen jälkeen ruPesiisovarvasta painamaan, muttaen viitsinyt keskeYttää kunoli enää kierros jäIjeffä.

Niin ne laskivat Pitkään leikkiätrArmaksen kierroksistarr...

Toivottavasti näemme tulevinavuosina vielä oikein PaljonArmaksen kierroksia Hartolassa!

ARt!AS RTJIPON SATASET HART(LASsA(vuosi, tulos, sija omassasarjassa ja yhteissijaluku)

19?3 kesk.1s74 12246.41 8/n41 (34)

1s?5 1Ot41 .29 7 /ttt41 (24)

1 9?6 1 2:00. 55 8/n4O (Zo )19?7 kesk.1S?8 12241.24 n/n41 (2s)

19?9 13:40.40 8/n4o (Zz)

1SB0 1222O.36 5/n45 (23)

1SB1 11:50.46 6/n45 (33)

1s82 11225.o1 4/n45 (24)

1983 11t24.46 7/n45 (ZS)

1984 12t15.21 s/tYl4s (33)

198s 11:50.3? 2/n55 (28)

1386 13:35.33 4/ms0 (36)

1S8? 12216.48 s/|Y|50 (42)

1988 14212.16 ?/ns1 (30)

198S 14:49.51 4lNsO (42)

19So 14t14.26 3/m60 (Zex)

1Ss1 13:03.0? 2/n6A (2?)

1ss2 15:06.4? 2/n6o (36)

1s93 14t23.21 2/n6o (42)

1Ss4 14257.44 3/m6o (+Sx)(x = jaettu sija)

5O rnailia (Kesäyön unelma)0ulussa 8:50.59 (-81 )ja ?:53.46 (-82).tlthratm: ennätys 3:21(Korsossa 80-luvun alussa)

Montelan veliesten

20 satastq-Hartolassa

Kalevi

19?3 10:tF.4?1 g/lYt

19?4 9:2.5811 /n-4o

19?5 8s46.14g/n-44

19?6 8:28.54s/|ll

1s77 8:S1.257/n

1978 8.n.n6/n

t5a5

1980 9:17.296/n-34

1381 g2x}4

?/n-341982 8:50.12

8/n-341 983

1O:(F.4718/n (24)

9:29.58Q/n-Ao (1?)

8:58.29n/n-ho (14)

9:38.15. i , : (14)

9:23.021o/n (13)

8332.84/t4-34 (6)

8.8.2,3/n44 (5)

6:23.54s/m-54 (8)

8:'l.23s/m3s (10)8.37.23s/fli3s (8)

8?2.413/m3s (7)

8.n.m3/n (?)73S/.15fr-- tst8:m.571x/n4o (2x,A211.122/n4o (s)8316.152/n4o (6)8:38.343/n4o (10)8:4:l.A26/n4o (12)8s58.544/nlo (13)9.9'248/rrt40 (16)

/ "s\

(1 6)

(7)

(7)

1 984

1 985

1 986

1 98?

1 988

1 989

1 990

1 991

1 992

1 993

1 994

8c53.31a /rn1c

8:5O.t!44/n3s8342.50s/n8:16.267ln8:O1.51'tx/F14o

A22B.m3/n4O8:26.413lnh08.9.245/n408:48.257 /n40

1O:08.(E8/m4o

1O:t5.24f /n40

1381 kesk.1982 6:15.00

ttluut ult!at1 gg1

lrien 100 km9tO7.4?

24h1 78.?00

1 993Seinäjoki 24 h

208.940Lontoo 24 h

1 89.?89

(1 3)

(12)

(1 0)

(?)

(1 0)

(2x)

(6)

(8)

(2s)

(T)

50 nai l ia Kesävön Uneha (oulu)

1 992Niort

6:21.036:15.f i l

8:51.29

't 93.370

214.381

Ennättkset mgratonl l la2:52.41 (0lavi) ia 2:53.1?(Katevi)' Korso -?8.

i3:,.:T:,i""*,.T.å,""?iäil" u"u" MuistikuviaJuoksu sujui hyvin 45 km:iin asti. Sit-

HaftOlanten tuli suuria vaikeuksia. Mutta kun r-

olimme muutaman kilometrin kävel-reet ja juoneet to"*i'ö'in,;;jil;; Satasiltakan toinen puolisko melko hyvin.Ohitimme monta kanssakilpailijaa,mm. kaksi saksalaista, jotka huusivatmeille "das Auto, das Auto". Olimahtavan hieno tunne saapua maaliinItä-Hämeen kansanopistolle helteisenpäivän aamuna 14. heinäkuuta.

Mahtava tunne hälveni nopeasti.Juoksun järjestäjä Pentti Perttula vink-kasi meidät erääseen opiston huonee-seen. Hän ilmoitti, että olemme men-neet osan matkaa autolla. Huh. kvllätuntui hirveältä. Mistä tällainen syyte?

No, kaikki alkoi selvitä pikku hiljaa. Juoksun reitti kulki silloin Joutsan kirkonkylän kautta. Kiersimme murheilukentän. Samaan aikaan vietettiin kuuluisiJoutsan Joutopäiviä. NiiTarvajärvi oli urheilukentälselostamassa. kun me iuoksiiat kiersimme kentän 2km:n kohdalla. Tarva hmormiehenä oli järjestänkatsojille jekun. Hän oli ottanut osanottoluettelosta meidän veljeksien numerot jlaittanut kaksi poikaa jmaan meidän numeroillaNämä pojat taisivat tullasimmäisinä radalle. Kiiohti todellisuudessa EnsiTanninen. Kun pojat olivakiertäneet radan ja jatkmuutaman kilometrin satasereittiä, he astuivat autoonTakana iuosseet saksalainäkivät tämän ja luulivat, että me nousimme autoon. Siksi hehuusivat meille "das Auto, das Auto",kun me ohitimme heidät 60 km:nkohdalla.

Osallistuimme heti ensimmäiselle sa-taselle, joka Hartolassa järjestettiin v.1973. Jännitti, miten selviytyisimme

Olavi ja Kalevi Montela ovatkumpikin Armas Ruipon laillakiertäneet jo peräti kaksikym-mentä Hartolan 100 km:nSuomi-juoksua. Tässä muuta-mia oriveteläisveljesten muis-tikuvia vuosien varrelta.

Radiotoimittaja Seppo Väisänen tekiohjelman Hartolan yöstä v. 1986. Oh-jelma tehtiin pääasiassa meistä. En-nen juoksua Väisänen haastatteli mei-tä pitkään, ja sitten juoksun aikanahän oli mikrofonin kanssa 15, 45 ja 85km:n kohdalla. Oli vaikuttavaa kertoaultrajuoksun tunnelmista radioon. Oh-jelma tuli ulos seuraavana päivänä,sunnuntaina klo 13. Hienoa, kokoSuomi sai kuulla vaikutelmia Hartolanyöstä.

Vuoden 1988 juoksu oli luku sinänsä.Olimme silloin hurjassa kunnossa, ku-ten myös edellisenä vuonna, jolloinKalevi juoksi ennätyksensä. Olavinhuippu oli tämä vuosi 1988. Tuntui,että olisi voinut juosta vaikka kuinkalujaa. Vedimmekin vauhdilla välin45-55 km.

uoksun alku oli dramaattinen.n heti ensimmäisten kilo-

ien ajaksi sattui hurjakonilma. Salamat iskivät vie-

ja satoi rankasti. Kaikkirjat olivat likomärkiä.

tta näin jälkeenpäin ajatel-sade vain virkisti kun yö

li niin kuuma. Reiui oli hur-vaativa. Hartolassa oli

uret tietyöt. Niinpä jou-imme juoksemaan yli 20 kmurten, terävien irtokivien

llä. Silti saavutimme hie-ajan. Ol imme Antt i Lassi-

jälkeen kakkosina. Tulim-e kaulakkain maaliin. Tästäaaliintulosta oli valokuvauraavan vuoden Hartolanatkailulehdessä.

sikymmentä Hartolan sa-on takanapäin. Toivotta-

asti niitä on ainakin toisetaksikymmentä edessäpäin.

han Hartolan yö vuodenrn yo.

Valokuva onvuoden 1988 Hartolanyöstd 92 km:n kohdalta.

Olavi ja Kalevi Montela

Avioparinyöjuoksu

Vuokko ja Eero Niskanen selvittivät Hartolassa

ensimmäisenä suomalaisena avioparina 100 km:n

matkan. Seuraavassa pariskunta kertooyöjuoksustaan.

Meidän perheessä vaimolla on l i ikunnall inen

tausta; on hiihtoa, yleisurheilua ja noin 15 vuottapesäpalloa aina mestaruussarjaa myöten. lvl inun

nuoruudessani urheileminen tapahtui enimmäkseen

heikoil la jäit lä, ja l i ikkuminen yleensäkin

konevoimin - mieluiten moottoripyöräIlä.Vuonna -BE vaimo alkoi hölkätä Vuokatin

maisemissa. Seutaavana kesänä hän juoksi ekan

.,#

ouolimaratoninsa. t tEiköhän aleta vhdessä

harjoitella, ja juostaan ensi kesänä Helsingissä

täysmaratonitr, hän sanoi, kun esitteli minullepalkintopyttyään. Siitä alkoi meikäläisen

hölkkähulluus. Sen jälkeen on maratoneja juostu

yhdessä ja erikseen siellä sun tää1Iä.Tutust,uin vuonna -9'l erää11ä maratoni-reissullani

Kärkkäisen Juhaniin, joka o1i samana kesänä juossut

Hartolan 100 km. ItJussirr kertoil i hiemanjuoksutaustojaan ja miten oli harjoitellutultramatkalf e. ttKyuä minäkin joskusrr, päätin

hil jaa pii lossani, kun kuntelin Juhanin tarinointia.

Kotio palattuani kerroin vaimolleni, että

tutustuin erääseen haapajärviseen, joka o1i juossut

100 km, ja se o1i ihan tavall isen näköinen mies.

Kaiveltiin Juoksija- ja lYlaraton-lehdet esiIle ja

etsitt i in kaikki ultrajuoksua koskevat artikkelit.

Eihän niitä paljon ol1ut. Sen verran kuitenkin'

että nälkä yltyi.Nyt saa vaimo vuorostaan

harjoittelu jatkossa eteni.kertoa, miten

Varsinaisen sinetin päätökselle sain, kun tapasin

kajaanilaisen UlIa Keräsen uimahallissa taIvella

-92 ja löinrne kättä päälle Hartolaan

osall istumisesta v. -94. Alkoi harjoittelu sil1ämielellä: pitkiä lenkkejä ja enempi hitaitamaratoneja (jotka kyllä minulla ennenkin olivathitaita ) .

VäIillä uskoni horjahtetie jolloin aviomiehenija tuttavani haapajärveltä nnristuttivat topakastiItkorvienvälistänitr. Luin todella kaikkea asiaanli ittyvä ja odotin Ultrajuoksija-lehdenilmestymistä. Sieltä löysin sitten fierjaYlihärsilän kirjoituksen hänen 24 tunninjuoksustaan. Sain uskoa itseeni, koska hän oliselviytynyt vaikeuksien kanssa juoksustaan.

'iir:#

iiiririr:+i;Hartolan juoksu tähestyi. Pidinune UIIan kanssa

yhteyttä lähes viikoittain ja tserppastume

toisianrne. Samoin tekivät tuttavat Haapajärveltä.

KesäIomallani yritin olla ajattelematta asiaa (ei

vain ihan onnistunut).Lauantaina 2. päivä heinäkuuta ajelinne

HaapajärvelJ-e. Risto Kärkkäinen o1i hankuteltu

myös sataselle, ja Soili Kärkkäinen l-pautui

huoltajaksenme. Perhosia oli totta tosiaan

vatsassa, rrutta korvienväli oli kunnossa.

Kertasirme, oliko varmasti kaikki matkassa: talkitt

rakkolaastarit, mustikkasopat... Tuntuivat olevan.

Saavuttuarme Hartolaan telttoja oli jo pystytettyja porukka loikoili hyvin rennosti. Kun olin saanut

numerolapun, olin aivan innoissani.. Nyt oli se

päivä! ltlieleltäni olin tosi iloinen. Aurinko

helotti ja tiesinme, että sade ei ainakaan pilaa

yötänme.

Ulla, Risto, mieheni Erkka ja minä olerme mlidenjoukossa lähtöa1uee1la, ja täytyy tunnustaa' etten

paljon sivuille vilkuile.Sydän 1yö kiivaanmin. Lähtölaukaus pamahtaa,

nyt helpottaa. Lähdenme mieheni kanssa viimeistenjoukossa.

ttlottoni kun on, että vain vauhti ja varmat ovat

vastustajiani. Ensirmäiset kilometrit haermejuoksurytmiä, kymppi takana' Huolto pelaa sekä

järjestäjien että omien puolelta.

l0

Ensinrnäisen kierroksen jälkeen hymy on huulillaja jaksan jutella (jarrutella) aviomiehellenitähinnä vauhdista. Ihailenme Suomen suvi-iltaa.

0dotin juoksun aikana aina innokkaastisorapätkää, koska tykkäsin juosta sitä. Tähänjuoksuun tosiaan asennoituu ihan toisella tavalla

kuin maratoniin.Kyselirnme matkan aikana toisiltanrmer miltä meno

tuntuu. rrNo vielä tässä vaiheessa hyväItärr...wleillä oli aikaa jutella juottoasemilla myös omienhuoltaji.en kanssa, Aikatavoitetta kun emme olleettiukkaan asettaneet.

Maraton taittui alle 4.30. Jalat pelasivat

suht koht vielä, vaikka tunsin jo oikeassa polvessa

kipua. En antanut sen häiritä. fvlinulle oIi suuri

helpotus kun oli iltuttu ja turvallinenjuoksuseuralainenfr mukana ja tuttu oma huoltoporukka(soil i Kärkkäinen ja Kalevi Keränen). l1man heidän

antamiaan lisäranvinteita ja nesteitä olisin o1lut

ihmeissäni. Hikoilen niin runsaasti' että lopussa

tiesin tarvitsevani jo Jaffatkin avuksi.

Kolme kierrosta takana ja ilta on hämärtynyt'Ivle vain puskemme eteenpäin ja saanrme aina tietoasiitä, missä UIla ja Risto ovat menossa. ttlinulla

vauhti hiipuu, mutta vielä on voimiar ainakin tahdonvoimaa. Jalat käyväl kankeiksi ja raskaiksi.

Päässäni pyörii monenlaisia ajatuksia. wliksi

tosiaan tämä rääkki? Voin kuitenkin vakuuttaa,että misään vaiheessa en vielä ollut edes ajatellutettä keskeyttäisin.

Yrit in ajatella kaikkea ihanaa. Maali in tuloaja sitä, kuinka kauan olin tätä unelmaa odottanut.Sen on toteuduttava.

?0 km takana. Sillan luona pysähdymme huoltoon'ja tunnen että polvi ei tottele. 01en kauhuissani.5e ei ota päälle, mutta periksi en anna. Lähdenkävelystä ihan hiljaa juoksuun. Tiedän irvistävänitosi rumasti, mutta eipä o1e katsojiar onneksi.Suunnittelennne mieheni kanssa strategian aina ennenhuoltopistettä: hän kiristää vauhtia' iuo itse

ensin rauhassa ja ottaa minul le sit ten juomat.

lvl inä juon lennosta, si l lä polvi ei kestä pysähdystä.

Kukko kiekuu, ja se nostattaa mielialaa. Aamuvalkenee. YIi kahdeksankymmentä takana. Huoltommeon seurannut meitä koko yön. lvlieheni yrittää pitääyI1ä huumoria, vaikka tiedänr että varmaan häntäkinväsyttää.

Risto on jo kohta läheIlä maalia. 0lemme

onnell isia hänen puolestaan. Tiellä on hil jaista'ei edes autoja l i iku. Saamme seurata, kun aurinkonousee. 5e on tosi kaunista.

Emme päivittele uupumistamme. Taaperrammeeteenpäin. VäliUä tuntuu, että tämä juoksu on

kävelyä.

Viimeinen juottopiste. Ketään ei näy' on aivanhil jaista, mutta kaikkea on saatavil la ihan

riittävästi. Ylämäki tuntuu ikuisuudelta' kun

odottaa jo horisontista viimeistä isoa risteystä.Huokailen kun vauhti vain hil jenee, mutta kävelyksiei voi laittaa, sil lä polvi ei kestä uuttaIi ikkeelte lähtöä. Ajattelen, että U11a on maalissaja kohta olemme mekin...

Soili tulee vielä huoltamaan hymyssä sui-n ja

kannustaa kohti maalia. 0lenrne jo tienristeyksessä.Sanon miehelleni, että lopun matkaa menen vaikkaryömimällä (onneksi ei kuitenkaan tarvinnut).

Viimeinen kilometri. 0nnen tunne valtaa jo

sisinpäni. fYlaalisuora avautuu. Siellä ovatkaverinrne vastassa. Silmäni täyttyvät onnenkyynelistä. Ihanaa, i.hanaa, vuosien haave on

täyttynyt.Shamppanjalasit kohotetaan heti ja saan ylleni

Soilin tekemän pyyhkeen' johon hän on kirjaillut

ansaitun rrsatasenrr.

0len maalissa väsynyt ja jaloista tosi arka,

mutta uskotte varmaan, että tosi onnell inen. Tätäkokemaani en vaihtaisi mihinkään. Vielä tapaamme

Hartolassa !

Uuokko ja Eero Niskanen

;1r|-l+

Kokkosen KeijoLukkarilanKarjamökistäLähdin keskikesällä Saukkosen Kalevin matkassajuoksemaan parit maratonit vähän niinkuin jälkiruo-

aksi Hartolan satasen päälle. Varpaisjärven yöjuok-sun jäIkeen minulla oli ilo yöpyä Keijo Kokkosen mö-kissä. Kun Keijo joskus lehteni historian alkuaikoinatilasi Ultrajuoksijan, muistan ihailleeni miehen osoi-tetta "Karjamökki, Lukkarila". Keijo oli joskus pyy-dellyt käymään, ja tässä sitä sitten oltiin' lupsakanlukkarilalaisen "karjamökissä". Täytyy myöntää, et-tä kiirpäsiä oli kaupunkilaisen makuun vähän liikaa'niin ettei nukkumisesta meinannut tulla yhtikiis mi-tään. Mutta tulipahan turistua...

Keijo kertoi syntyneensä Nilsiäs-sä 45 vuotta sitten. Mökkiinsähänet tuotiin kaksi vuotta myö-hemmin ja siitä liihtien hiin onsiellä asunut, viimeiset l0 vuottayksinään. "Tää on minulle paraspaikka, se on varmaa", kehuu Kei-jo kiikkustuolissansa - ja h?intä onhelppo uskoa.

Kun Keijo kertoo eliimäntarinaan-sa, nousee esille kaksi toisilleenvarsin vastakkaista teemaa: juok-

seminen ja ryyppääminen. Mo-lempia hiin on harrastanut oikeinkunnolla: sydåimensä pohjasta -tai pohjanmaan kautta, niinkuinsanotaan.

Keijo kertoo pitåineensä juoksustajo pikkupoikana. Harrastus jatkuivielä armeijassakin, mutta sen jäl-keen alkoi juominen.

- Koskenkorvapullon kun aukasin,niin tyhjille join, yhteen soittoon.Piti näyttåiä miehuutein juomalla.

Viitisen vuotta meni rankasti ryy-pätessä. Sitten eräs Keijon ryyp-pykavereista ehdotti, että he lopet-taisivat juomisen puoleksivuodeksi.

- Se sanoi, että ei ole hyvä ainavaan ryypätä. Se kimputti ja kim-putti, eItä lopetetaan puoleksivuotta. Ajattelin, että ei tuo otajos ei annakkaan. Påiätin, että mi-nä kokkeilen niin pitkäiin kun onmahollista. Ainakin yhden vuoro-kauden koitan olla juomatta.

Meni puoli vuotta ilman pisaraa-kaan, ja Keijon kaveri tuli käy-mä2in. Sanoi, että mennii2in hake-m.uul juhannusviinat, kun on tul-lut puoli vuotta täyteen ryyppirä-mättä. Mutta Keijo oli toistamieltä:

- Sanoin, että jatkan jouluun astiyksin tein, kun näin mukavastimennee. Jouluna kun tarjosivatjouluviinoja niin sanoin, että mi-näpä jatkan kymmenen vuotta yh-teen soittoon, effei tartte hrlla rui-kuffamaan viinan hakkuun.

- Jos eliimmä uuteen vuoteen, niintulloo viistoista vuotta siitii kunlopetin ryyppyhommat. Kaverion kyllä ryypiinny. Se on håinenasiansa. Minä en pysty kettiiiinmiåiråiiim?iåln, ja muut ei pysty mi-nua miåiråiiimåiiin. Se on asia mikäon vanna. Ei piä kuunnella ken-käiin åiiintir" vaan ihtens ä irtuLtä.

Ylld Keijo juo ja alla han juoksee.Molemmat hnat ovat viime kesdl-tci Hartolasta.

"Ei pici kuunnellakenkricin ärintä,vaon ihtensciriäntci."

"Elän elcimcini kultaista aikaa nyt. Olen saa-nut kiertcici ympciri Suomea ja moan rajoienulkopuolellakin. Olen ndhnyt uusia ihmisici jasaanut kavereita. RWpcitessri se oli sellasta,ettci sillon kun ol viinoo ja rahhoo, niin sillonol kavereita kun kcirpcisici. Mutta kun rahatloppu jo viina loppu, niin jo lcihtivcit kaverit..."

Keijo kertoo juoksemisen alka-neen hetimiten sen jälkeen kunjuominen päättyi. Ensi alkuunmies ajatteli, että olisi tyytyväi-nen, jos saisi joskus ennen kuole-maansa vaikka puolimaratoninjuostua. No sehiin tuli juostua, jaalkoi tehda mieli jo pitemmillekinmatkoille. Vuonna 1986 Keijoliihti ensimmäiselle maratonilleenJyväskylåiiin, paikallisten urheilu-miesten Lauri Nykäsen ja MattiKorhosen houkuttelemana. Parivuotta myöhemmin håin kuuli 100km:n juoksusta.

- Heiskasen Seppo Vieremältä sekertoi käyneensä Hartolassa sadankilometrin juoksuja juoksentele-massa. Päätin minåikin yrittaä.Ajattelin, että täytyy ruveta viihåinpitempiä lenkkej ä juoksemaan.

Keijo oli jo juossut kunnioitetta-via 4000-5000 km:n vuosia, muttapiiätti nyt nostaa harj oituskilomet-rit peräti 10 000:een vuodessa.Sitä tahtia onkin mennyt viimeisetviisi vuotta. Kovin kuukausi olitammikuu pari vuotta sitten, jol-loin juoksua kertyi työttömiinä ol-lessa 1100 km.

Keijo kertoo juoksevansa 30-60km:n mittaiset lenkkinsä leppoi-saa vauhtia, "jalkoja toisen eteenheilutellen". Pisimmillä lenkeil-läiin hän käy sekä Varpaisjiirvenkylällä että Nilsiässä kåiiintymäs-sä. Mittaa näille reissuille kertyy50-60 km.

Keijon ensimmäinen satanenvuonna 1989 sujui sutjakasti ai-kaan 9:08.31. Seuraavana vuonnatulos parani 8:46.55:een. Vuonna1991 ajaksi saatiin 8:50.00. Tämäjuoksu oli Keijon osalta varsinkummallinen, sillä mies juoksiylimåiäräisen kierroksen, jättäentaakseen yhteensä runsaat I20km!

Järjestäjät ilmoittivat Keijolle 1 00km:n täyttyessä, että tällä oli vieläyksi kienos jäljellä. Mies laittoiviihiin hanttiin, mutta hetken hui-lattuaan päätti kuitenkin tehdätyötä käskettyä ja lähti kiertämäänvielä yhden kierroksen. Pian tä-miin jälkeen järjestäjät saivat sel-vitetyksi, että Keijo oli kuin oli-kin jo saanut satasen täyteen. Heliihtivät autolla peräåin ja saivatmiehen kiinni kun tåimä oli taiua-nut vasta muutaman kilometrinvenan ylimäåiräi stä kierrostaan.

Mutta Keijopa ei suostunutkaanlopettamaan, vaarl paineli sisuk-kaasti kunniakienoksensa lop-puun asti, kun oli kerran aloitta-nut. Myöhemrnin videolta selvisi,että kierroslaskussa tapahtunutvirhe johtui siitä, että Keijo kerrankäåintöpaikalla käydessåiiin tulisuoraan huoltopöydän luo ia iat-koi siita matkaansa ilman ettäkiersi kääntöpoijua.

Vuonna I992Ke4o lohkaisi ennä-tyksestäiin yli 20 minuuttia. Aika8:25.24 riitti M40-sarjan kolman-teen tilaan ja kaiken kaikkiaankinkuudenneksi.

Keijon juoksu-uran surkeimmathetket ajoittuvat vuoden 1993 hei-nåikuulle. Hartolan kisaa edeltä-vänä päiviinä mies liihti saunalen-kille, myymäläautolta viikon eväi-tä hakemaan. Yhtäkkiä vasem-massa reidessä napsahti niin, etteiyhtään kärsinyt juosta.

- Jalka kesti kyllä kävellä. Otinvesurin kätteen ja lähdin savot-taan. Yötä päivää tein työtä met-sässä. En halunnut olla kenen-kåiiin vastuksena. Oli niin pahaolo kun en päässyt juoksemaan.

Tåinä vuonna Keijo liihti Harto-laan ajamaantakaa omaa ennätys-tään ja liihemmäs kahdeksan tun-nin loppuaikaa. Juoksu ei kuiten-kaan kulkenut miehen itsensä toi-vomalla tavalla; tulos 8:57.32 jäikauas tavoitteesta.

Viikko kisan jälkeen mielessä olijo ensi vuosi ja uudet kujeet. 10000 km vuodessa juokseva miesei kovin paljon voine harjoittelun-sa måiiiråiä lisätä, mutta ensi talve-na Keijolla on tarkoitus hakea ko-vuutta Hartolan kisaa varten juok-semalla 2-3 kertaa 100 kilometrinharjoituslenkki. Hän harkitseemyös nopeusharjoittelun ja hiih-don ottamista ohjelmaan, jottasaisi "pistettyä kaikki lihakseträiikkiin".

Kilpailulliset tavoitteet ovat tåir-keä osa Keijon juoksuharrastusta,mutta ne eivät suinkaan merkitsekaikkea:

- Jokkainen pystyy tähän ja vieläparempiin saavutuksiin kuin mi-nä. Minä juoksen omaksi iloksi jafyysisen kunnon pitåimiseksi.Täytyy sanoa, että elåin elämiinikultaista aikaa.

13

Kertomus siitä,mitä vaimonija minun100 km:n juoksusai aikaanfyöpaikallamme

Hyviit lukijat! IJltraiuoksan ihanaan maail-maan voi astua hyvin monella tavalla. Trissiiyksi tarina Sotkamostu Niin ettii ios teilld on

y llyty s h ullaj a i a uhkap eliin taip uv aisiaystävitl..

Paikka: Kainuun lvleijeri, SotkamoHenkilöt: Arvor sähköasentaja

Tapsa, instrumenttiasentaja

Tapahtumien kulku jotensakin seuraavanlainen.wleidän Hartolan juoksusta oli juttu paikall isleh-

dessä, mikä viritti työpaikallamme monenlaistakeskustelua; vähän puolesta ja paljon vastaan.Korjaamopuolen kahvitauolla Tapsa puheli:

- Onhan se melkoinen suoritus tuo satasen juoksu.

Arvi hörppi kahviaan ja tuumasi:- KylIä minäkin kävelen Kuhmossa mutkin kahteen-

kynrmeneen tuntiin.Tapsa muisteli edelliskesän täyspitkää teräsmies-

kisaansa ja laskeskelir ettei onnistu mieheltätjoka ei harrasta minkäänlaista liikuntaa.

- Se on 10 markkaa per kilometri jos käveletalle 20 tunninr lupasi TaPsa.

Asiasta lyötiin kättä päätle ja päiväksi sovit-tiin 22. heinäkuuta.

Nytpä riitti tyiimaalla jutun juurta, ei paljon

tarvinnut ilmoista puhella. Jokaisella oli mieti-pide Arvon mahdollisuuksista:

- 0n se hul1u jos lähtee käveleen. Ei se ynmärrä

matkan pituutta. Hyvä jos jaksaa 50 kilometriä-

- Onhan se niin sinnikäs' että varmasti jaksaa,

jos ei alle niin sitten yLi 2A turnnin - kyllä Tapsahävisi ne 1260 markkaa.

Pari viikkoa juttua vatvotti in suuntaan jos

toiseenkiin. Eräänä päivänä töiden jä1keen Tapsa

hyppäsi pyörän selkään ja kävi Kuhmossa mittaamassamatkan: 126 kilometriä plus metrit yl i ' si is kolrne

maratonia.Arvokin oli paneutunut asiaan ja testasi vauh-

tiaan kellon kanssa 50 km:n harjoittelulenkil lä.- KyI1ä se 20 tuntia alittuu' hän sanoir kun

asiasta udelti in. Tapsa oli vahvasti eri mieltäja korotti vi-elä panosta:

- Jos alitat aikarajan niin minä poljen Nishi-

kiIlä mutkan Rovaniemellä (?00 km) vuorokauteen,ja sen jälkeen uin Vuokatista töihin (0 tm).

Sitten koitti tuo odotettu perjantai. Arvoräpsäytti kellokorttiin luvut 16.00 ja urakka alkoi.Työväki katseli ihmeissään kun mies katosi rn:tkan

taakse.- KyIlä se vain perhana lähti. 0n se hurjat

porukassa tut-rnailtiinSaattajia riitti' kun Arvo paineli helteessä

kohti Kuhmo Cityä. Iltasella lähdettiin katsomaan,

kuinka matka taittui. Aikaa o1i kulunut neljä

tuntia ja matkaa oli takana 30 kilometriä. Siis

noin I minuuttia per kilometri.- Nyt on varaa hieman kiriä vauhtiar kun aurinko

ei enää helota ihan täysiIlä, Arvo selitti.Oma huoltoauto oli mlkana ja siitä tarjoiltiin

m.rikkuvoiteipiä ja ykkösolutta. Ilta vaihtui yiiksi'

m:tta qipä tullut uni Tapsankaan silmään' vaan

t4

levottomuus ajoi miehen yön selkään. Tapsa kävelikääntöpaikalle Arvon mukana noin 10 kilometriä.

Kello yksi yöllä Arvo oli jo tulossa takaisinpäin. Näytti hyvältä - tai pahalta, kenen si1milläasiaa katselikin. Aamuyöstä huoltoporukka meniparin tunnin Ievo1le, mutta siinä kävi kuten Arvopelkäsikin: eivät heränneet aarruIla sovittuunaikaan.

wlinä olin yövuorossa. Tapsa tuli käymään turve-voimalan valvomossa ja kertoili kuulumiset.

- Taitaa ol1a Rovaniemen keikka tiedossa, hänhuokai.li kävellessään tosi levottomana. Vaimokinoli torunut:

- Etkös siitäkään oppinut kun hävisit pressan-vaalien aikaan ne kuusi koskenkorvaoufloa?

Tapsa oli mumissut vastauksensa:- Jos tästä kunnialla selviän, niin ei ikinä

enää vedonlyöntiä.

Työvuoroni loppui aamukuudelta. Otin nestettämatkaan ja lähdin kaverin kanssa tarkistamaan tilan-netta. Trippimittari näytti 35 km:iä, kun vastaanhoiperteli tosi väsynyt mies.

lvlatka ja aika olivat tehneet tehtävänsäi eiollut meno enää lasten katseltavaa.

- Ky1lä menee tarkalle, Arvo tuumi kun katselikelloaan. Ivlitattiin parin kilometrin pätkä ja

otetti in aika: 10 minuuttia per kilometri.- Liikaa matkaa jä1je1lä, ei ehdi tällä vauh-

dil la, sanoin Arvo1le. Nähtiin sekin ihme, ettäkävely vaihtui hölkäksi. Kyl1ä mies kaikkensayritt i.

Tsempattiin ja toivoteltiin voimia loppumatkalle.Lähdinrme nukkumaan yövuoron univelkoja vähemmäksi.Hieman kyllä pelotti jättää miestä yksin tienpäälle.

Edellisen sivun kuvassaArvollu vielö kaksi mu-ratonia jöljelld.Vieressii tarinan sanka-rit Arvo ja Tapsa

Mitö töstö opimme? Ihminen pystyymah dottomiltakin tuntuviin s aorituk-siin, kun uskoo itseensä. Arvo nousi

teollaan parhaaseen A-ryhmöön. Siitöh iin elle p ar h oot o nnittel ut !

Aamupäivä11ä ilmestyi kannustajia tien varteen.Kello kävi vinhaan, mutta matka lyheni koko ajan.Tapsa oli ihan hermona, kun jännäsi muun porukankanssa Arvon tuloa.

Kello rapsahti 12.OO. Ei ehtinyt. Tapsa olitosi helpottunut, kun ei tarvinnut lähteä pyöräile-mään Rovaniemelle.

Ainoastaan neljä minuuttia ylittyi aika 126km:n matkalla, pari sekuntia kilometriä kohden.5e ei ole paljon, mutta lii.kaa. Väsyneen sankari-nkasvoilta paistoi pettymys, kun jäi rahat saamatta.

- Ehdin ne uudet silmälasitkln ti lata' Arvoharmitteli. Tapsa lski Arvolle sataset kouraanja sanoi:

- Ky11ä sinä olet nämä ansainnut.Laitettiin hattu kiertämään ja kerättiin poru-

kalla rahat, ettei Tapsan tarvinnut yksin sponso-roida rrkilometrien nieli jäärr. Rahaa tuli yl ikin,joten Arvo sai myös hieman kipurahoja.

Loppu hyvin kaikki hyvin, varsinkin kun nuojalkapohjan rakotkin ovat jo parantuneet. tv|ltäme tästä opimme? Ihminen pystyy mahdottomiltakintuntuviin suorituksiin, kun uskoo itseensä. Tä11äteolla Arvo nousi parhaaseen A-ryhmään' josta

hänelle vilpittömät onnittelut.

lvluistelil Eero Niskanen

ru..i

i

i+*

15

Terttu Aallon marraskuussa 1993 Niortissa juoksemasta

24 tunninjuoksun tuloksesta on lopulta saatu ilmeisenluotettavaa tietoa. Sen mukaan Terttu juoksi vuorokau-dessa komean tuloksen 147.195 km. Tuloksellaan hänoli neljänneksi paras nainen ja kolmas N4O-sarjassa.

Terttu Aallon juoksut katkesivat viime kesänä tervey-dellisiin ongelmiin. Terttu on matkustanut talveksi ete-län lämpöön, mutta toivoo olevansa jälleen mukanaHartolan satasella ensi kesänä. mikäli tervevs sallii.

Ensi vuoden kilpailukalenteri julkaistaan yhteystietoi-neen ensi vuoden ensimmäisessä numerossa. Tieduste-luja voi tehdä jo aikaisemmin, vuodenvaihteen tienoilla.Tässä kuitenkin jo joitakin päivämääriä:

l3-14.5 Moskova (Ven) 24 h, 20-21.5 Daugavpils (Lie)

24hradalla, 19.5 tai20.5 Comrades-maraton (EAf; en-simmäistä kertaa rahapalkinnot), 27.5 Chavagnes-en-Paillers (Ran) 100 km EM-kisa, 5-12.8 tai 19-26.8 Tas-mania Run (Aus), 12.8 Torhout (Bel) 24 h EM-kisa,1.9 Winschoten (Hol) 100 km MM-kisa, 16-17.9 Plzen(Tsh) 24 h. Lisäksi useimmat tämän vuoden kalenteris-sa olleet kisat juostaneen vastaavana ajankohtana ensivuonna.

Venäläinen ultrajuoksija Nikolai Safin on kuollut juok-

sulenkillä jääty'aan auton alle. Safinilla on nimissiiän 24tunnin juoksun halli-ME 275.576 vuodelta 1993. Tätäsuoritusta, kuten koko Safinin lyhyeksi jiiänyttä uraavarjostaa se, että mies kärysi anabolisista steroideistahieman myöhemmin viime vuonna vuorokaudenjuoksunEM-kisojan yhteydessä. Safin oli kuollessaankilpailukiellossa.

Alla Laul aj an I enkin pr ofiil i kor keus er oine en.

Keväällä Laulaj an Lenkkiä kiertämään !

Vammalassa juostaan lauantaina 13.5.1995 kuudes Lau-lajan lenkki. 64 km:n mittaisessa juoksussa kilpaillaantällä kertaa naisten ja miesten yleisen sarjan lisäksimyös M50-sarjan voitosta. Kilpailu alkaa MyllymaanUrheilutalolta klo 13.00 (tuntia aikaisemmin kuin viimevuonna). Juoksun osanottomaksu 100 mk sisältiiä huol-lon, mitalin ja paidan. Kaikkien osallistujien kesken ar-votaan tavarapalkintoja. Uutta on ensi vuonna se, ettäuudesta juoksun reittiennätyksestä on luvassa erikois-palkinto. Juoksun lisäksi tapahtumaan liitt)'y 64 km:npyöräily ja 8 km:n kävely. Ennakkoilmoittautumisia ja

tiedusteluita ottavat vastaan Tapio Ihonen(932-5135366) ja Mauno Lampimäki (932-5142674).Juoksun reitistä on laadittu profiili korkeuseroinen, ks.ohessa.

Kanadan parhaimpiin naisultraajiin lukeutuva Jo Wellsjuoksi maansa halki, St. John'sista Victoriaan, ll2 päi-vässä 16.5-4.9.1994. Matkaa kertyi kaikkiaan 7250k{n.Päivittäin juostu matka vaihteli 40 km:stä 80 km:iin.Reissun loppupuolella päiväurakat olivat enimmäkseenyli 70 km:n mittaisia. Ennen Wellsiä maan halki oli tai-valtanut kolme naista, kukin hieman lyhyempää reittiäja pitemmässä ajassa. Miesten "reittiennätys" on Al Ho-wiella, joka v. 1991 piti yllä hurjaa 100 km:n päivä-vauhtia painellessaan maan halki 72 päivässä. Tunne-tuin Kanadan poikki taivaltaja on kuitenkin Terry Fox,joka aikoinaan sinniueli matkan toinen jalka

amputoituna.

Syystä tai toisesta on vuoden 1993 Hartolan satasen tu-loksista jäänyt pois Järvenpän Järvenkiertäjien PekkaHeikkisen nimi. Pekka kiersi matkan n. ajassa 10:56 -tarkka aika ei tätä kirjoittaessani ole tiedossani. Kaikkikunnia Pekalle hiinen suorituksensa ja johdosta. Täl-laista sattuu; tän?ikin vuonna Suomi-juoksun tuloksistaon ollut liikkeellä enemmän tai vähemmän virheellisiäversioita. Mikäli havaitsette virheitä tai puutteita, niinottakaa toki mahdollisimman pian yhteys järjestiijiin!

I lmoitan korj auksista mielelläni myös Ultraj uoksija-leh-den palstoilla.

F____ - n^{rra r.n

t6

Juo sten Tump ereeltu Jyv iis kylticineli tarina vaalivedonhäviämisestä

Edellisellä aukeamalla Eero Niskanen kertoi oman Hartolan juok-s ansa synnyttömöstä vedonlyönnistö j a siihen liilAneestti ultras uori-tuksesta. Ultrajuoksu ja vedonlyönti taitavat olla hedelmöIlinen yh-distelmö, sillii myös louni Koskela Hämeenkyröstri on ttihettiinyt ta-rinan omasta ultruluokan vedostaan. Jounin tapauksessa ei lyötyveloa rahastal hönen oli juostava 150 km osoittaakseen olevansasanojensa mittainen mies. founi oli niiet mennyt lupaamaan, ettöjuoksee Tampereelta Jyvöskyliiiin, mikiili oman puolueen mies Paa-vo Vöyrynen ei selviydy presidentinvaalien toiselle kierrokselle. No,Paavollehan kdvi niinkuin kiivi - ja Joanilla koitti juoksun aika,

Aiemmin kymmenottelua harrastaneella Koskelalla ei ole ymmiir-tdiikseni takanaan esimerkiksi yhtöiin maratoniu Pari vuotta sittenItän oli makana Pirkanmaan altratapahtumassa, juosten Hämeen-kyröstd Tampereelle. Ultrajuoksa on founia liihellö rnyös sikiili, et-tö hdn on harrastanut 1920Juvun Amerikan halkijaoksujen sanka-rin fohn Salon eliimiinhistorian tutkimistu

Lähtöti lanne 0: Ultrajuoksijaon lähdössä matkaan juoksemaan

taivaltaan. Lähtöä seuraamassaon kahdeksan lehtitoimittajaaja valokuvaajaa, viisi radiotoi-mittajaa ja tv-kuvaaja. Jo aikai-sin aamulla ennen lähtöä juoksija

on antanut kaksi suoraa radiohaas-tat te lua.

Lähtöt i lanne 1: Talvel la 1994Suomessa pidetti in presidentinvaa-Iit. Vaalien alla monet antoivatlupauksia ja löivät vetoja.Yksi vedonlyönti kuului seuraavas-ti: mikä1i presidenttiehdokasPaavo Väyrynen ei selviydy presi-dentinvaalien toiselle kierroksel-le, niin lupaan juosta ja käve1läTampereelta Jyväskylään (matkanoin 150 km).

Lähtöti lanne 2: Juoksija olientinen 1O-otteli jar jonka pisinkilpailumatka oli o1lut otteli joi-den maraton eli 1 500 metriä.5e oli ottelussa mennyt 4.42teen.Päälajit olivat olleet keihään-heitto ja kiekonheitto. Juoksu-harjoittelu oli ollut kuntoil i janhölkkäämistä. Tosin parhainrnil-laan 45 kilometriä oli sujunutalle viiden tunnin.

r f 0n juoksun aika 1f l

Juoksija olin minä. Satuinsekoittamaan yhteen juoksemisenja polit i ikan. Yhdistelmä syntyisiitä, että kuntoilen juostenja työkseni toimin puolueenijärjestötyöntekijänä Pirkanmaalla.Kun presidentinvaalien ensimrnäinenkierros o1i ohi, niin jouduin

heti muutamalle toimittajallevastaamaan, miten lupaukseniIunastan. Lupasin juosta ja

käve11ä Tampereelta Jyväskyläänetappisuorituksena kolmen vuoro-kauden aikana. Juoksun ajoit inkesäkuun 15. ja 1?. päivän väl i l -1e, koska 1?. päivän aamuna minunpiti olla Jyväskylässä Keskustanpuoluekokouksessa töissä. Jasuunnitelmallinen harjoit telu

al-koi. Ehdokkaani kir joja mukail-

len teemanani oli tt0n juoksun

a1Ka I .

Juoksin pitkää ja hidastalenkkiä tavoitteenani tuhat kilo-metriä kesäkuun puoliväli in men-nessä. Helmikuussa harjoitteluhäiri intyi kovista pakkasistaja toisen tytön syntymästä.Tosin isyysloma antoi myös aikaa

juoksemiseen ja kävelemiseentmihin yli 30 asteen pakkanenusein pakotti. Ivlaaliskuu o1inormaalia, huhtikuussa tein kuu-kausiennätykseni 218 km, touko-kuussa osasin takoa kuuden minuu-tin kilometrivauhtia vaikka unis-sani kulkienr kesäkuussa 1öysäsinloppuvalmistautumista kovientyökiireiden ohessa. Lähtöpäiväänmennessä sain täyLeen 900 harjoi-tuskilometriä.

Oman selviytymistestini teinvapun aikaan neljässä päivässä.Kolmesti 25 km plus kerran 15km, yhteensä S0 km. Toisenapäivänä pohkeet ja akil lesjänteetkipeytyivät, kolmas päivä oliensin tuskaista kävelyä, sittenloppukilometrit vaikeaa juoksua.

Neljäs päivä meni jo puo1e1lasisulla juosten. Diagnosoinkipeytymissyyksi kunnoll isen

venyttelyn puutteen. Siitä alkoijokailtainen venytLely. Lisäksiostin voimakasta l inimenttiä.Vaivat häipyivät ja usko nousi.Uudet lenkkitossut ajoin sisäänmyös hyvissä ajoin. Eipä ollutvappuaamuna kello 6.30 muitali ikkujia, kun teir r:maa testiäni.

t7

.ljil i'i!jl:ai:j:!:i:;i

w1 il1;ii$ i;iri"'i ri';

58 ki lometr iäparhaana päivänä

Ti istaiaamu kesäkuun 14. tu l i

esi in aur inkoisena. Lähddssä

annoin tukutbain haastat te lu ja,

muisbin myös ver rytel1ä '

vaikka

ki i ret tä pi t ik in ' ja matkaanTamnereen KeekrctOf i l ta k lO 9.00,

tavoi t teena JyväskyIä per jantaina

kel lo 9.00. Osa J-eht ikuvaaj ista

ott i ctoksensa Hämeensi l lan pers-

pekt i iv istä. Hymyi i in ' näYt in

J-merkkiä eI i JyväskyIää ja taoin

- r : -^r^: ^r l r ^ l / r , ,^ . ,Ht i h i l i - ipddSSdl l l r ELLd paud vdul lua rrr !Jdr-

sena. Par in k i fometr in jä lkeen

minut tavoitt i radio [Ylaf ian pyö-

räi levä toimit ta ja ' joka pyöräi1-i occään lzrrqel i i r mi nä i r rnqteqqani

vastasin. Kokemus sekin. Alkuki-

lcmetr i t minua seurasi v ieLä^^-: . ,^1^r, , , . , - - ; - - ;^ . i - f - lAir-hIJdIa VdIUKUVJdJCdT JUr5Ud LUa' rEl I

väI i t t i kuvi-ani useis i in leht i in

ympäri maata. I ' l inä vain juoksin '

i r oelel I een f2ni - - r : -^I^: ^r+:Jo I uusr l I Pdd>5dl r l t ELLo

muista kuusi minuutt i-a ki lometri .

Ensimmäisen päivän urakkani

sisälsi suunni-telmien mukaan

46+ km, vähän yt i Or iveden.

Juoksin koko matkan. Ivlatkal la

ol i kaksi puol ipol i i t t is ta vas-r-^-^r !^^ ; - , ; ta isuutta. Huol touddr ruLLUd Jo L! l

boimi alkukangertelun jä lkeen

hyvin. Huoltoauton toiminnasta

vastasivat vaimon sisko ja melkein

3-vuot ias tyt täreni . Päivänjuoksuaika ol i taukoineen 5.49.

Ainoa mii .nus o1i aurinkovoiteen. . - -Lr . . - ^x: . . - c l i a lkukesänUI rU: rUuS t Pdlvo

kuumin.Keskiv i ikkoaamuna ja lat to imi-

vat hyvin. Aur inkovoidetta ei

tarv i t tu, kahCeksan asteen kylmyysja vesisade. Iärnän Päivän osuus

pit i suunnitelman mukaan juosta

vielä kokonaan. lJi in teinkin'juoksin 47 km. Löin kulkuani

osoittavan kyJ-t in t ien oheen

Jämsässä. Yhteensä ol i nyt takana

93) km. Vauhti ol i edel l ispäivän

luokkaa, käyt in 5,54. Puol iPo-

l i i t t is ia väI i t i la isuuksia ol i

nyt vain yksi .

Koitt i etukäteen pelkäämäni

kolmas päivä. Ovatko ja lat k i -

peät? Kestävätkö ne? {vleneekö

kokonaan kävelyksi? 01in suunni-

tel lut juoksevani ja käveleväni

Agt km ja käyttäväni aikaa ni in

pal jon kuin urakka vaat i i , vaikka

yötä myöten. Vi imsisel le aamull-e

ol in suunnitef lut aika-ista 9å

ki iomet i in aamul- t :nkkiä, s i l lä

JyväskyIän [Ylessukeskuksessa minun

pit i ol la i lmoittautumassa perjan-

taiaamuna kel lo 9.0U.

Torstaiaamu antoi vastauksen

jalkojen kuntoon, ei hätää.

5ää ol i sopivan leuto. Lähdin

I i ikkeel le juosten. Juoksun

lopetin tasan seitsemän tuntia

myöhemmin hotel l in ulko-ovel le

Jyväskylässä. Matkaa kertYi

58 ki lometriä. En noudattanut

si is suunnitelmaani, koska en

käve11yt ja koska Yli t in Päiväta-voit teeni 8| ki lometri l lä. Takana

ot i nyt 151å ki tometr iä. Jäl jeI Iä

vain yksi ki lometri f iessukeskuk-

seen, mutta sitä en voinut vielä

juosta, koska i lmoittautuminen

kokoukseen alkoi vasta seuraavana

aamuna.

Kävin saunassa, totesin jalois-

sani ol-evan kolme rakkoa ja Yhden

mustan varpaankynnenr annoin

haastattelun I l ta-Sanomien toimit-

tajal la ja palkitsin i tseni i l lal-

la pippur ip ihvi l lä.

Perjantaiaamuna somistauduin

taas juoksuasuun, tein neljän

ki-lometrin aamulenkin plus jucksin

viimeisen kilometrin puoluekokous-

paikalle. Tasan kello 9.00 olin

ensinrnäinen sisäänmenijä. Koko-

naistaivallukseni o1i 152i km.

Parin kilometrin lisämatka johtui

kahden moottori l i ikennetien kier-

tämisestä. Onneksi olin ennenjuoksua ne huomioinut. Palasin

takaisin hotell i in, kävin suihkus-

sär vaihdoin tYöasun ja lähdin

käveIlen puoluekokousPaikalle

töihin. Radiohaastatteluja oli

kahteen radioon. Ehdin vielä

tekemään 12 tunnin tYöPäivänja siitä tYö jatkui sunnuntai-i l-

tapäivään asti.Käytin juoksemiseen taukoineen

aikaa kolmen vuorokauden aikana

1 8.49. Keskivauhdiksi tuli

7,25/kn. Juoksuni oli melko

tasaista, 6 min,/km. Sitähän

olin harjoitellutkin. Takaisin

koti in en enää juossut, vaikka

sitäkin joku minulle ehdotti '

t8

John Salo tu l i n ie leen

Juoksu antoi minulle paljonfyysistä kokemusta. 5e, ettäpahimmaksi arvioimani päiväosuusolikin parhaani, jäi arvailujenvaraan. Luulen sen johtuneensuunnitelmallisesta valmi-stautumi-sesta, oman pään kylmänä pitämi-sestä (=tarpeeksi hidas vauhti),hyvästä nesteja energiatankkauk-sesta ja sopivasta säästä (lZlAasteen pilvipouta).

Nestettä join paljon, jo hetiaamusta ennen juoksua. Pääosinjoin urheilujuomia. Juoksunaikana söin pientä purtavaa,eniten rusinoita ja suolakurkkuja.Illansuussa söin kunnon lämoimänaterian ja aamuisin runsaan aa-miaisen. Ensimmäisenä päivänähuoltovälit oli.vat noin 35-40minuutin mittaisia, toisena päivä-nä siirryin 20-25 minuutin huolto-väleihin.

fiuutoksella oli myös suurihenkinen merkitys. Varsinkinkun juoksemallani reitillä onsuuria mäkiä. Jostain syystäniitä tuntui olevan enemmän ylös-kuin alaspäin. lvlonesti tulimieleeni vuoden 1929 Amerikanhalkijuoksun voittaja John Salo'joka kaksi ja puoli kuukauttapuski määrätietoisesti kohtivoittoa.

Liikenne ei o1lut vilkkaallaysitiellä niin suuri ongelmakuin olin luullut. Vaikka piennaron autosta katsoen Oriveden ja

Jämsän vä1illä olematon, niinjuoksemaan siinä pystyi hyvin.Isojen rekkojen kanssa tein her-rasmiessopimuksen sen jälkeen

kun lippalakkini kerran lensipäästä. fson rekan lähestyessäotin l ipasta kiinni' jolloin

rekka väisti kunnolla.

Tiedotusvälineistäkin op]-njälleen uutta. Urheiluihmisenäolen tottunut,. että maali intuloon tärkeää. Tässä kuitenkintärkeintä oli lähtö, peril letulokiinnosti enää vain harvoja.Rehellisyyden kunnioitus on vieläsuuri, si l lä kukaan ei asettanutepäilyksenalaiseksi suoritustani.Olislnhan voinut bluffata.

0massa kolmen päivän julkisuu-dessani - joka sinänsä o1i mielen-kiintoinen kokemus - minua harmit-t i se, että oikeat ultrajuoksijat,joiden julkisuuteen pitäisi pääs-tä, eivät sinne helpolla pääse.wlutta ajattelin, että olkoonoma juoksunikin kunniaa juoksulleja nimenomaan ultrajuoksulle.lvlaan tunnetuin juoksija en sentäänole, vaikka Aamulehden toimittajaIvlatti Pitko jutussaan niin arveli-k in.

Jqni Koskela

Ultraj uoksij an harj oittelu- julkaisuo jota on odotettu !

Ultraj uoksij an harj oittelua, kilpailu un valmistautu mista j a itsekilpailutapahtumaa koskevaa tietoa artikkelikokoelman muodossa. Kirjoittajztovat

suurelta osin itse ultrajuoksijoita. Mitiiän teksteistä ei ole sellaisenaan;aikaisemmin jul-kaistu suomen kieleltä.

Julkaisussa käsitellään ultrajuoksua niin vasta-alkajan kuin huippuluoksijankin kan-nalta' lyhyimmistä ultramatkoista aina useampia päiviä kestävien ultrakisojen erityis-piirteisiin asti. Mukana on myös erityisesti naisjuoksijoille suunnattuja artikkeleita.

"Ultrajuoksijan harjoittelu" ilmesfyy mahdollisimman pian, mutta viimeistään tammi-kuussa 1995. Julkaisussa on noin 100 A4-kokoista sivua jaeen hinta

postituskuluineen on 80 mk. Painos tulee olemaan pienio joten joo haluat ollavarma että saat opuksen ensimmäisten joukossa , tilaa se jo vuoden l9g4 puolella.

Tilaus tapahtuu maksamalla 80 mk tililte KOP-Turku/ffumalistonlcatu 117535 -1s236.Merkitse saajaksi Tero Töyrylä ja kirjoita tiedonantoja-kohtaan "Ultrajuoksijan har-

joittelu". Jos et ole Ultrajuoksija-lehden tilaaja, tarvitsennimesi lisäksi tietysti myös osoitteesi. @ltrajuoksija-lehden tilaajat v.oivat tilata "Ultra-

j uoksij an harjoittelu-j ulkaisunf r samalla kun uusivat lehden ltfla u ksen,lisäämällä tilausmaksuun 80 mk).

t9

Ensimmöinen altraj uoksu toia r aaseusemannen suun

Sv eits in Alpp im or ato nillu

Spartathton-kisan yhteydessö Kreikassa tuli Ruotsin Rune Lorsson innoissaon puhumaan

'iuudessa suomaliisesia kansainvölisen tason ultrajuoksijasta nimeltii Ossi Autio". Mies oli

ijoittunut seitsemönneksi Sveitsin Alppimoratonilla. Minun töytyi todeta Runelle, etten tiennyt

mieh estö y htikiis mitöön.

Kun sitten palasin Saomeen, pöötin ottau miehestfi selkoa. Yhden puhelinkeskustelun perasteella

ei voi viitttdmöttö paljon piiiitellii, mutta sen uskallan sanoa, ettö alan miehestö on kysymys. En

tiedä, ruleeko hön koskaon enäö osallistumoan ultrojuoksukisoihin, mutta oikeata altramiehen

@tössii kaverissa tuntuu olevan. 20

Ossi Autio on 35-vuotias hyvinkåiä-läinen ja työskentelee Helsingin yli-opiston opettajankoulutuslaitoksella.Urheilua hän on harrastanut iät jaajat. Ensimmäinen suuri rakkausalalla oli suunnistus, jonka harrasta-minen alkoi jo l0-vuotiaana. Lopul-ta mies joutui polven pettäessä jättä-mään suunnistuksen. Lääkäri suosit-teli polkupyöräilyä, josta sitten tuli-kin uusi intohimo. Vuodesta 1984.jolloin triathlon tuli Suomeen, Ossiharrasti ko. lajia, lukeutuen maas-samme kymrnenen parhaan jouk-koon. Viime kesä oli ensimmäinen,jolloin Ossi ei vienyt läpi ainuttakaantriathlon-kisaa. Täysmatkoja on jää-nyt taakse 5 kpl (1987-91).

- Kaiken kaikkiaan olen harrastellutkaikkea kivaa ja kiinnostavaa kestä-vyysurheilun alaan kuuluvaa. Minul-la on ollut onni käydä läpi ne alanklassikot, ne kisat, joita minä tässäurheilussa arvostan: Hawaijin Iron-man, Suomen ja Ruotsin tunturisuun-nistukset, Sveitsin Carrimori ja nytmyös Alppimaraton.

Maratonin Ossi on juossut parhaim-millaan aikaan 2:33.28. Tulos syntyiviime kesiinä Tukholmassa. Todellakovassa seurassa juostu seitsemäs tilaAlppimaratonilla saa ultramiehen vä-kisinkin aprikoimaan miehen mah-dollisuuksia 100 km:llä. Ossin pisinjuostu matka tasaisella on tuo tuttu42 kilometriä, joten satanen tuntuuvähän vieraalta:

- En oikein pysty luomaan mieliku-vaa 100 kilometristä, siitä mitä se on.Luulen, että tuollainen Davosin tyyp-pinen kisa ja reitti sopii minulle par-haiten. Siihen kun sisältyy kaikkeamahdollista, niin ettii joutuu ajattele-maan muutakin kuin juoksemista.Vaikka isäinen eläm?ihiin tietysti rat-kaisee sen, kuinka tylsää jokin asiaon. Kysymys on siit2i, kuinka påi2issäriittiiii positiivisia virtauksia. Muttaniitä riittiiii paremmin, jos on jotainniihtiiviiä niin kuin Davosissa.

Harjoittelu on Ossilla töitten takiavarsin rajallista syksystii keviiäseen:

- Ei tätii kukaan usko, mutta ehdinjuosta vain noin 50 km viikossa.Neljänä päiv?inä viikossa töitten jäl-keen ehkä 5 km ja sitten viikonlop-puna 30 km. Kuntopiiriä tulee kyllätehtyä ehkä puolisen tuntia kerrallaankolmesti viikossa. Joskus ajan myösrullilla pyörällä.

- 50 km viikossa on ehdottomasti lii-an vähän, jos haluaisi olla mukanaoikein urheilullisin intressein eikätällä lailla enemmänkin seikkailunpohjalta. Mutta toisaalta, jos nautin-to menee harjoittelusta liian suurenmäärän takia, niin ei siitåi jää silloinreiteen paljon mitiiiin.

Huhtikuusä lähtien harjoittelu muut-tuu työkiireiden hellittiiessä ja lumiensulaessa metsist?i. Sitten kun se onmahdollista. Ossi läbtee usein viikon-loppuisin vaeltamaan.

- Aamulla lähden siinä kahdeksaltaliikkeelle. Sitten joskus iltakahdek-salta on aika laittaa laavu pystyyn.Seuraavana päivänä olen taas liik-keellä jonnekin kello neljiiän asti ilta-päivällä, sanoo Ossi j a jatkaa:

-Viikollakin tulee tehtyä joku pitem-pi lenkki, ehkä kolmisenkymmentä-kin kilometriä. Vauhti on hiljaista,enemmän sellaista energiaa lataavaajuoksua. Ei keväällä kuitenkaan voiruveta yhtäkkiä repimän, kun ei oletalvella tehnyt kunnon potljaa.

Keväällä Ossi nousee myös useinpyöfän selkään. Hän tekee usein yh-distelmiiharjoituksia, esimerkiksi I 00km pyöräilyä ja 20 km juoksua. Täl-laisia harjoituksia Ossi kertoo teke-vänsä pari kertaa viikossatouko-kesäkuussa.

- Uskon että tuollainen yhdistelmä ontodella tehokas harjoitus. Kun ajaapyrhällä ensin kolme tunti4 niin senpiiälle voi juosta sen parikymppiä te-hokkaammin kuin olisi mahdollista"jos vain juoksisi 4-5 tuntia. Sitii pait-si pyöräily s?iiiståiä jalkoja ja pikkui-sen pääteikin.

Jos on Ossin harjoittelu tuloksiinnåihden hZimmäst5rttiivän våihäistä ai-nakin talvikaudell4 niin sitiikin pe-rusteellisempaa on kilpailuunvalmistautuminen. Hän pit?iä iiiirim-mäisen tärkeiinä sitä, että pystyy hen-kisesti latautumaan juuri edessä ole-vaan kisaan: siihen tiettyyn paikkaanja niihin nimenomaisiin oloihin, jois-sa kisa käydä2in.

- Kun olen ottanut jonkin kisan t?ih-täimeeni, haluan mennä riittävänajoissa paikan päälle katsomaan,mistä on kysymys. Ettei joudu sittenvuoden ajan jälkeenpäin miettimiiän,mitä olisi voinut tai pitänl tehdä toi-sin. Sen minkä minä teen, pyrin te-kemään optimaatisesti. Yritän saadaetukäteen irti kaiken mahdollisen ki-saa ja'kisapaikkaa koskevan infor-maation. Muokkaan sitä sitten sielläpaikan pällä. Se antaa mielenkiin-toa harjoitteluun ja atttaa selviyty-mään urakasta.

Sveitsin alppimaratonille Ossi val-mistautui paikanpäällä noin kuukau-den ajan. Hän vietti tiimän ajan kes-kimäärin yli 2400 metrin korkeudes-sa. Kaksi viikkoa oli pisin yhtiijak-soinen reissu yläilmoihin rinkkaselässä:

- Psyykkasin itseäni henkisesti, totut-tauduin ilmastoon ja latauduin juuritää juoksua varten. Kun oli kaksiviikkoa ollut siellä ihan vaan munne-lien kanssa jutellen, niin sisäinen elä-mä alkoi jo käydä sen verran ahtaak-si, että.oli parempi tulla alas kaverei-ta katsomaan. Enpä tiedä pystyisin-kö enåiä toista kertaa henkisesti latau-tumaanitiihåin kisaan samalla tav alla.

Ossin valmistautumiseen kuuluimyös osallistuminen kolmeen noin10 kmrn mittaiseen vuorijuoksuun(nousua'n. 1.4 km), joissa hiin kertoopysyneensä varsin hyvin kfienvauhdissa. Seuraavallasivulla Ossinkommontteja Alppimaratonin kulus-ta. Väliin olen ujuttanut kursiivillajoitakin rreittiä kuvaavia pätkiä RuneLarssonin kilpailua koskevistakirjoituksista

2l

Ossi Autioja Sveitsin

Alppimaraton

Reitti on tosiaankin alppinen.Juol<su allma Davosista, 1560metriri merenpinnan ylapuolelta.Ensimmriiset 30 hn ovat suhteelli-sen helppoa; asvalttia ja hyviävaelluspolkuja. Mutta 30 kilomet-rissci, jossa on laskeuduttu n.1000 metrin korkeuteen, kilpailutodella alkaa.

- Kyllä minä kaikesta valmistautu-misestani huolimatta lfidin mat-kaan ihan noviisina, katselemaanettä mitä se on. Kympin kohdallatapasin sveitsilåiisen, jonka tiesintekijiimieheksi pienestä rintanu-merosta. Hiin kehotti olemaankiirsivällinen ennen isoa måikeä.

Stredan huoltopisteeltci löhtien,.laalcson pohjalta, reitti nouseemuutaman kilometrin matknlla500 metrici. Kun sitten menettricikovalla tyalla saavuttamansa kor-keuden kilpailussa, jossa tietcicikorkeimman pisteen olevan vielcipari kilometriö löhempcinri taivas -ta, tuntuu siltä kuin maksaisi sa-masta asunnosta toiseen kertaan.Joistakin j uol<sij oista tuntuu j uuritciltö kun he juoksevat pitlaiö ala-mciked Berguniin, heti Stredastaalkoneen massiivisen nousunjcilkeen.

Bergunista eteenpricin ei o,le lain-kaan laskua 13 kilometrin matkol-la. Juolrsijoiden on noustava1400 metrin korkeudella olevastalqtl cis td, ohit e tt av a puur aj a lähell aChantsia 1800 metrissci ja

ponnisteltava eteenpdin kilometrikilometriltri ohenevassailmanalassa.

- 35 km:n kohdalla, ison mäenjuurella, olin 14. sijalla 18 mi-nuuttia kfiestä jäljessä. Liihdinnousemffm, ja huomasin pian ettäolen itse asiassa pirteiimpi kuinlåihtiessåini. Sitä vain jotenkin

imee mentaalienergiaa niistä mai-semista. Huomasin olevani pa-rempivoimainen kuin muutjuoksijat.

- Minä vain köpsötin ylöspäin, enrepinyt. Tarkkailin pulssimittaria-ni, sillä olin piiättåinyt kävellä, jospulssi nousee yli 150:n. Ei tarvin-nut kävellä kuin pari kertaa. Mä-en piiällä tunsin oloni voimak-kaaksi.kuudenneksi.

Olin noussut

Korkein piste, Sertigtrtass, tulee50% lcrn:n juolaun jdlkeen. Nytollaan 2740 m:n korkeudessa ja

alkna uusi koettelemus. Nyt tarvi-taan iskunvaimentimia, iarruia iatoimivia ohjauslaitteita. Vanhakunnon kamikatze-henki voi myösauttaa voittamaan minuuteia.Kun mentiin ylöspciin, taisteltiinpainovoimaa vastaan. Jyrkillö ja

kivisillri poluilla, j otka luikertele-vat alqs Sertigltassilta hiusneula-mutkineen, painovoima voi tehdakepposia: se voi viedd juoksijaa

alaspriin paljon kovempaa kuinmilni tuntuu turvalltselta ja muka-valta. Monilla parhaista ja uskn-I i aimmi st a j uol<s ij oi s ta on maaliintullessaan punaisia merkkejd roh-keudestaan. Puuttuvat ihon pala-set löytyvat tudennäköisimmin te-rdvistti kivistti Sertigpassin ja Ser-tig Dorflin valilta - viimel*imaini-tussa reitti tasoittuu. Ne 12 kilo-metriri, jotka jödvcit trimrin pienenlmuniin paiknn ja Davosin iöä-kiekkostadioniila olevan maalinvriliin, eivöt ole sen vaativampia

kuin mitä maastojuol<su korkeassailmanalas sa yle ens ci on.

- Kun lähdettiin alas, oli eroa vii-dentenä olleeseen etelä-afrikkalai-seen neljä minuuttia. Ihmettelinkun en saanut miestä näkyviin.Sen sijaan sama sveitsiläinen, jon-

ka olin tavannut kympin kohdalla,meni nyt ohitseni ja jäin

seitsemåinneksi.

- Minulla pettivät polvet. Toinenpolvi oli todella kipeä. Olin kylläharjoitellut alastuloa juuri siinämäessä, tunsin kivien paikat ja

niin poispäin. Kun tarpeeksi osai-si, niin alamäessä tekisi vielä ih-meitä. Mtiki on niin jyrkkä, ettåim&ul vetovoima tekee suurimmanosan työstä. Pitäisi vain osata an-taa tulla lujaa.

- Huollon suhteen kävi niin, etfiikun aina 50 km:iin asti juotavaa

oli oikein tarjottu, niin sitten vii-meisellä 15 km:llä ei eniiä tarjot-tukaan. Sen verran kai pitivätomiensa puolta. Täytyi pitåiä puo-lensa ja napata pullo vaikka våiki-sin kädestä.

30.7. Sveitsin Alppimaraton 67km, tulokset:Miehet: 1) Jörg Hägler 5:35.49,2)Charl Mattheus EAf 5:41.05, 3)Wolfgang Munzel Sak 5:42.52,4)Russel Huning USe 5:46.12, 5)Jtirg Capol 5:48.07, 6) MarkusEngeler 5:55.22, 7) Ossi AutioSuo 5:55.39, 8) Thomas MitchSak 5:56.02, 9) Michael SommerSak 5:56.42, l0) Rune LarssonRuo 5:59.17.Naiset: l) Birgit Lewnrtz Sak6:34.59, 2) Franziska Moser6:46.53, 3) Eniko Feher Unk6:53.51, 4) Jaqueline Keller6:59.12, 5) Susanne Bitzer Sak7:06.37,6) Silvia Nussbaumer Itv7:22.20.

22

fl+Nyt on kuulkaa hyvät luki-jat sellainen tilanne, ettätata kirjoittaessani - keski-yön kieppeillä lokakuunpuolivälissä 1994 - kokomuu lehti on kauhean ähel-lyksen myötä jo saatettupainokuntoon, mutta vieläpitäisi täyttää muutama si-vu Spartathlonilla. Sisäl-lysluettelossa tuli niinluvattua.

Ajattelin juuri, että minul-lahan olisi tuossa hienojakuvia juoksijoista, jotkaovat selvinneet perille.Kuvia juoksijoiden ilmeis-tä heidän koskettaessaankuningas Leonidaksen pat-saan jalkaa Spartan pääka-dun päässä merkkinä teh-tävän suorittamisesta.maaliinsaapumisesta.

Mutta ei, ne saavat jäädätoiseen kertaan. Tähänlehteen on jo muutenkintulossa enemmän kuviakuin mihin minulla olisivaraa. Kuvien painaffami-nen maksaa.

Mietin että mikä minä olenkertomaan jotakin Spar-tathlonista. Olin siellä ta-nä vuonna ensimmäisenkerran. Yritin. Epäonnis-tuin. Typerintä mitä ultra-juoksija voi tehdä, on ru-veta selittelemään. Minul-la ei ole siis mitään kerrot-tavaa itsestäni. Sen kui-tenkin sanon, että tämä kil-pailu avasi silmäni mones-sakin suhteessa. Tämä oliniin eri juttu, tämä Spar-tathlon. Muistan kuinkajoskus vähän kummastelinsitä miksi Leinosen Seppoaina vaan joka syksy läh-tee Kreikkaan juoksemaan,vaikka maailmassa olisiniin paljon mielenkiintoi-sia kilpailuja. En ihmette-le enää.

Minä yritän siis kertoa jo-takin muista juoksijoista jajotakin siitä itsestäiin,Spartathlonista.

Viereisessä kuvassa MaryLarsson miehensä Runensyleilyssä saavuttuaanmaaliin.

Tuldcset: 1) Janres Zarei IBr 26t15, 2) RonaldTeunisse Ho1 28:22, 3) Sladenko DragojevicKro 28t46, 4) Jean-Claude Lapeyrigne Ran29248, 5) Helqa Backhaus Sak 30:4.t (1./N),6) 0samu Yoshikoshi Jap 30:54, ?) Ignagelvlatthijs Bel 31:03, B) peeter Kirppu Viro31:36, 9) Leo Riemis Bel J2:0J, 10) AndreCruells Ran 32t21,..., ,14) f iary LarssonRuo 33:23 (2./N), 15) Ulf trt iding Ruo 33:52,18) Seppo Leirsen Sr-p 34:OJ, 20) fvliyakoYoshikoshi Jap 34:18 (3./N), 29) fiartinaHausmann.Sak J5;'15 (4./N), 34) Sigrid Eichnersak 35:39 (5./N), 36) Bob meadorrcroft rBr35r43, 37) yoko Karrrauchi Jap 35:44 (0./frf).Noil 150:sta osallistujasta 42 pääsi maaliin36 tr-nnissa.

U:rrt* M"

ui^"tf"

23

JUOKSUN HISTORIA

Spartathlon perustuu 2500 vuottavanhaan historialliseen tapahtu-maan. Pheidippides-niminen sa-nansaattaja sai v. 490 e.Kr. käs-kyn juosta Ateenasta Spartaan ha-kemaan kuningas Leonidasilta jatämåin spartalaisilta sotilailta apuaMaratonin taistelussa. Pheidippi-desin kerrotaan saapuneen perillelähtöä2in seuraavana päiviinä.

Vuonna 1982 britti John Foden,joka oli paitsi ultrajuoksija myösinnokas historiantutkija, lähtikahden muun juoksijan kanssaseuraamumrl Pheidippidesin jalan-jälkiä. He saapuivat perille 36tunnin taivalluksen jälkeen, "llih-töåiiin seuraavana päivåinä" aivankuten esikuvansa. Seuraavanavuonna 45 juoksijaa I I eri maastaoli mukana ensimmäisessäSpartathlon-kisassa.

Tänä vuonna Spartathlon juostiinjo 12. kerran. Se on yli kymmen-vuotisen historiansa aikana va-kiinnuttanut paikkansa ultrajuok-sun tunnetuimpana klassikkona,joka vuosi toisensa jälkeen keriiäKreikkaan runsaasti lajin huippu-ja eri puolilta maailmaa.

SPARTATHLON JAOLYMPIA-AATE

Tåinä vuonna tuli kuluneeksi 100vuotta nykyaikaisen olympia-aat-'teen synnystä. Tiedättehän; tåir-keintä ei ole voitto, vaan osanottoja jalo kilpailu. Jotenkin tuohontapaan taisi paroni de Coupertinasian ilmaista. Nykyajan huippu-urheilua katsellessa - olympialai-set siinä mukana - tuo ihannekuulostaa vfiintiiiinkin nauretta-valta. S, artathlon-kisanideologi=sena perustana tuo olympiakiso-jen yhteydessä lfiinnä vitsinäesiin tuleva aate vaikuttaa

. ( , \ (Jr\) '17,

YA\OOO\.r.

zlN7994

Ann6e internationale du sportet de liddal olympique

kuitenkin ihan oikeasti, aidosti jatodesti olemassaolevalta. Ihan tot-ta, voiko nykyajan kansainväli-sestä urheilutoiminnasta löytyäparempaa olympia-aatteen ilme-nemismuotoa kuin ultrajuoksu -ja Spartathlon!

JUOKSUN REITTI

Spartathlonin reitti on Pheidippi-desin oletetun juoksu-reitin mah-dollisimman tarkka nykyaikainenversio. Niinpä juoksijat joutuvatyön pimeydessä esimerkiksi ka-puamium vaikeakulkuista reittiäSangas-vuoren yli vain siksi, ettäPheidippidesin oletetaan suunnis-taneen vuoristoon välttyiikseenkulkemasta vihamielisen Argosinkaupungin liepeiltä. SitäpaitsiHerodotos on kirjannut ylös Phei-dippidesin kohdanneen vuoristos-sa Pan-jumalan, tosin paimenenvalepukuun sonnustautuneena.

Maisemat ovat toki paljon muut-tuneet muutaman tuhannen vuo-den kuluessa, ja suurin osa reitistäon asvalttia. Juoksun låihtöpisteAteenassa on suunnilleen meren-pinnan tasolla. Korkeimmillaanliikutaan n. 1.2 km:n korkeudes-sa. Maali Spartassa on n. 300 mmerenpinnan yläpuolella.

SPARTATHLONINPARI{AAT1983-1993

r983Yiannis Kouros Kreikka 2I:53Dusan Mravlje Jugosl. 24:39

Alain Fairbrother Englanti 27:391984

Yiannis Kouros Kreikka 20:25Dusan Mravlje Jugosl. 24:41

Patrick Macke Englanti 27:151985

Patrick Macke Englanti 23:18Dusan Mravlje Jugosl. 23:44

Jean-D. Calbera Englanti 24:421986

Yiannis Kouros Kreikka 21:57E. Kis-Kiraly Unkari 26:07Peter Mann L-Saksa 26:47

1987Rune Larsson Ruotsi 24:41

Patrick Macke Englanti 26:41James Zareikan 27:27

1988Rune Larsson Ruotsi 24:42

Ronald Teunisse Hollanti 25:49Patrick Macke Englanti 26:51

1989Patrick Macke Englanti 24:32Rune Larsson Ruotsi 25:28

Seiiche Morikawa Japani 26:081990

Yiannis Kouros Kreikka20:29.04

Patrick Macke Englanti 23:08.41Janos Bogar Unkari 24:49.I9

l99rJanos Bogar Unkari 24:15.31James Zarei Iran 26:48.50

Gyula Hari Unkari 29:12.551992

Rousko Kantief Bulgaria24:08.13

Paul Beckers Belgia 25:05.48Seppo Leinonen Suomi 27:56.32

Roy Pimrng USA 27:56.321993

Rune Larsson Ruotsi 26:57.12Marcel Foucat Ranska 27:46.37Milan Fourin Slovakia 2851.37

James

Kisan voittoon juoksi James Zarei,joka on jo pitkiiiin kuulunut maail-man eliittiin lajeissa 24 tunninjuoksusta aina kuuden päiv?in juok-

suun asti. Spartathlonissa James onyltiinyt kahdesti aikaisemmin mita-leille; vuonna 1987 hiin oli kolmas ja

vuonna 1991 toinen. Tällöin häniranilaisena vielä käytti nimeä RabAli James Zare| Nykyisin Jamesillaon englantilainen vaimo ja hän edus-taa itsekin Englantia. Jamesin vaimooli mukana huoltamassa, mutta sanoiettei voi lähteä mukaan kuuden päi-vän juoksuun loppuvuodesta. Se onliian kauheaa. hän sanoi.

Helga

Naisten voittaja oli Saksan HelgaBackhaus, joka kokonaiskilpailunviidentenä oli kisan historiassa kor-keimmalle sijalle yltiinyt nainen.

Peeter

Kilpailun kahdeksas oli 4l-vuotiasvirolainen Peetei Ktppq joka juoksi

ensimmäiset ultrakisansa vasta viimevuonna. Silloin syntyi heti keviiälläMoskovassa 100 km:llä aika8:04.35. Kesällä Torhoutissa 100km:n juoksu jäi kesken noin 90 kilo-metrissä, mutta syyskuussa Jurma-lassa meni jo alle kahdeksan tunnin:7:49.09.

Tänä vuonna Peeter pisteli huhti-kuussa Moskovassa satasen jo ai-kaan 7:34.21. Toukokuussa h?inkeskeytti Minskin satasella, muttakokeili kaksi viikkoa myöhemmin24 tunnin juoksua Moskovassa: mat-kaa jäi taakse 217 l<lrll' 577 m. Hei-näkuussa Peeter pisteli Hartolassaneljiinneksi (8:12.08). Ennen Krei-kan kisaa hiin juoksi vielä syyskuunalussa Jurmalassa 8:38 kilpailussa,jossa matkan pituus lienee ollut 103km.

Maratonin Peeter on parhaimmillaanjuossut aikaan 2:45.46 (vuonna -91).Tavoitteekseen ultrajuoksijana hänmainitsee tuloksen 250 km 24 tunninjuoksussa.

Harjoittelumä2irät vaihtelevat viikos-sa n. 100 km:sta jopa 350 kilomet-riin. Jos m?iärät ovat pienempiä,mahtuu joukkoon myös anaerobisiavetoja sekä tempojuoksuja reippaallavauhdilla. Sen sijaan silloin kunPeeter keväällä juoksi viikossa 350km, se koostui seitsemästä 50 km:nlenkistä rauhallisella vauhdilla. Lyk-kyä tykö, Peeter!

Rune ja Mary

Spartathlonin kolmesti voittanutRuotsin Rune Larsson on juossut

monenmoisia kisoja, aina tuhannenkilometrin mittaista Sydney-Mel-bourne-kilpailua myöten. Jos hänel-tä kysyy, mikä on maailman vaikeinjuoksukilpailu, mies vastaa empi-mättä: "Spartathlon". Entä mikä onhänen suosikkinsa, maailman paraskisa? "Spartathlon", kuuluu vastausjälleen. Sanomattakin on selvää, ettämaailman ihanimpana taideteoksenahän pitåiä kuningas Leonidasin pat-sasta - kuten varmasti moni muukinSpartan kaupungin kaduilla kilpailunviimeisiä metrejä taittaneistajuoksijoista.

Tänä vuonna Runen Spartathlon jäi

kesken. Ultrajuoksu on sellaista - ja

Spartathlon ennen kaikkea. Runesanoi, effä nyt oli Vatsan Vuosi, en-simmäisen kerran tiillä vuosikym-menellä. "Mahtoi perässätulleillaolla liukasta", sanaili ruotsalainen.

Istuimme odottelamassa kärkipäänjuoksijoiden maaliintuloa. Kun joku

kysyi keskeyftåimisen syytä, näyttiruotsalainen vatsaansa. Saman päi-vän iltana näin håinen kuitenkin jo

kerta toisensa jälkeen osoittavan sor-mella yläpiiätiiåin.

Runen vaimo Mary on kokenut ult-rajuoksijana viela enemmiin kuinmiehensä. Viime vuonna hiinjuoksiSpartathlonin läpi imettäen matkanvarrella kuusiviikkoista vauvaansa.Tiinä vuonna Mary tuli jälleen perille

- ankarista vatsavaivoista huolimatta.

25

ulf

Ruotsin Ulf Widingin ensimmäinenyritys viime vuonna päättyi keskeyt-tämiseen. Nyt hän katsoi parhaim-maksi luottaa Maryn kokemukseen.Parivaljakko taittoi yhdessä koko ki-san, aivan viimeisiä tunteja lukuun-ottamatta. Ulf selvitti itsensä maa-liin 14. sijalla, ja antoi paljon kiitostaopettajalleen:

- Katselin kuinka Maryllä oli vaikea-ta. Hänellä oli todella vaikeata.Mutta hän vain jatkoi. Ja kun parituntia oli mennyt, huomasin että pa-hin oli ohi siltä erää. Kun sitten it-selläni alkoi olla vatsan kanssa vai-keaa ja tuli tosi heikot hetket, tiesinkaiken näkemäni perusteella, mitäminun pitää tehdä. Jatkaa, iatkaavaan. Ja odottaa effä pahin meneeohi.

Seppo

Seppo Leinonen tuli perille kalpeanakuin lakana. Hiin nosti kätensä ylös.Hän sijoittui kahdeksanneksitoista,harvinaisen huonosti. Mutta hännosti kätensä merkiksi voittamisesta:itsensä voittamisesta. Huomasin ih-metteleväni, millä ihmeen voimillahän oikein sai vielä nostetuksi käten-sä ylös. Nyt minä vasta tiedän ettäSeppo on kova jätkä. Tosi kovajätkä!

Viljo ja Teuvo

Suomesta oli Sepon ja minun lisäksimukana Viljo Hyttinen Lohjan lie-peilt?i ja Teuvo Saikkonen Oulusta.Viljo oli mukana jo kolmatta kertaa.Matka jäi kesken niinkuin on käynytaikaisemminkin. Jalkavaivojenkanssa sinnittelevä Viljo keskeytti n.90 km:n kohdalla. Teuvo puolestaanoli mukana ensimmäistii kertaa'Matkanteko jäi n.45 km:n jälkeen.

Tero

Itse annoin periksi jossakin puolivä-

lin paikkeilla. No, nyt minun ultra-

elämälliini on tarkoitus.

Saksassa oPiskellut tYttäreni

ilnpitti torJ<okurssa, että hän

tulee jatkannan oPiskeluaan sYk-

systä alkaen Susreen. Sanralla

hän kysyi voisiril<o tulla hakgman

hänet eldculssa tavaroineen ke'

tiin. Ensirmäiseksi siirtiin€i?injo swittua kesälqma ja toiseksi

katsqman ultrajuoks.f<alenteristaolisiko siitren aikaan soPivaa

satasta jossakin siellä Päin.Löytyih:in kalenterista Zl. eldcur-

ta Pfalzgrafemei.lerissa Scftnrz-

ualdissa juostava satanen. Töyry-

Iän Terolta sain vähän lisätietojajuokzusta ja tyttö hoiti käytämtirjärjestelyt Saksassa. T?irn€i pieni

paikkakr-rrta (n Stuttqarti-stavajaa 1m km lornaaseen, eikä

edes ihan kaikissa kartoissa

ni-neä o1e nåikyviss?ikäiin.

Päätin jo alunPerin toteuttaa

samalla pikkupojasta asti haveile-

mani matkan Sveitsin ja ltävallan

Alppeja katsomaan. Lähdin matkaanjo kaksi viikkoa ennen juoksua

yksi pojista mukanani. Kiersirnme

Ruotsin, Tanskan, Saksanr HoIlan-

nin, Belgian, Ranskan ja Luxembur-gin kautta takaisin Saksaan.

Heidelbergistä tYttö mukaan ja

auton nokka kohti juoksupaikkakun-

taa, jonne saavuirnme perjantai-i1-

tana reippaan sateen saattelemana.

Auton matkamittarissa oli jo

3500 tämän matkan kilometriä.

Hartolan satasen jälkeen alkaneen

hellekauden aikana ei minulle

oikein juoksu maittanut; ja kahden

viikon reissaamisen ja teLtassamakaamisen jälkeen o1i peni arvoi-tus miten juoksu mahtaa kulkea.

Hartolassa rreväättt loppuivat60 km:n kohdalla reisien täYdell i-seen puutumiseen. 5ie11ä aikapainui yli 10 tunnin, ja nyt

a jattelin hitaanrnalla alkuvauhdil-Ia selvitä alle 10 tunnin.

Vielä tuntia ennen klo 6.00 taPah-tunutta startt ia satoi vettätaivaan täydeltär lämPötilanollessa +'16. Sade loppui sopivas-ti ja i lma oli hapekastae kunaamuhämärässä lähes sata ultraajaalähti taipaleelle. Satanen olisamalla Etelä-Saksan mestaruuskil-pailu, ulkomaalaisia oli vainkolmel minun lisäksi yksi USA:staja Sveitsistä. Tuntia myöhemminlähtivät 50 km:n juoksijat ja

SatanenSchw arzwaldin " aalloilla"

kaksi tuntia mYöhemmin 10x10

km:n viestinjuoksijat. KilPailujärjestetti in nyt neljättä kectaa.

Satanen kiemetti in kYmPin lenk-

keinä, ja esitteen mukaan reitt i

oli kevyesti aaltoileva. KäYdes-

säni juoksun jälkeen kiittämässäkilpailun johtajaa hyvistä järjes-

telyistä ja kuultuaan vaikeuksis-

tani hän sanoi leveästi hymyillent

että meilIä tääl1ä SchrLlarzwaldissatämä maasto on täIlaista. Samallahän kertoi, että ensimmäisessäjuoksussa kolme vuotta aikaisemminoli ollut eräs siellä tYöskennel-lyt suomalaismies mukana työpaik-

kansa viesti joukkueessa juoksemas-

sa kympin osuutta. wlinä olinsiten ensirnmäinen henkilökohtai-seen kisaan osallistunut suomalai-

nen.

Alusta alkaen juoksu tuntui toi-

saalta äärimmäisen helpolta ja

toisaalta etenkin Pohkeet olivat

kuin eri paria. 01en vii leitten

ilmojen juoksija ja odotin huoles-

tuneena auringon nousemista tai-

vaalle. Onnekseni se PYsYttelilähes kokonaan Pilven takana

ensinrmäiset kuusi tuntia. Senjälkeen aurinko Porottikin niin

kuumasti, että olt i in helleluke*

missa, ja minultakin Paloi nahka

kaikista suojaamattomista paikois-t^

Alkukilometrit menivät aikaisestaaamusta huolimatta vähän liian

kovaa ja pyrin koko ajan jarrutta-

maan vauhtia. Ekaan kYmPPiin

meni 5'1.24, seuraavat kolme kYmP-piä menivät uskomattoman tasaises-

t i : 53.36, 53.36 ja 53.42 ja

vielä viideskin kYmPPi 54.39

e1i puolimatkassa aikani oli

4.26.57. {Ylaratonin kohdalla

aikani o l i 3.44.13 ja ol in Harto-

lan maratonväliajasta jäljessä

16 minuuttia. Joka kiemoksenjä1keen kuuluttajan kuuluttaessa

olevani Suomesta ja tuovani kisaan

kansainvälistä väriä' maalipaikal-1a jatkuvasti l isääntYnYt Yleisöantoi. Itvaltavattr aplodit ja askeltuntui selvästi kevenevän.

Puolimatkassa juoksu kulki todellahelposti ja olin varma, että

10 tuntia alittuu, olihan toiseenpuoliskoon käytettävissä 5! tun-tia. f iutta niin vain kävi, ettäjo 55 kmtn jälkeen uusiutui Harto-

1an tapaan reisien täYdellinenjumiutuminen. Juoksuhalut hävisi-vät saman tien ja kävin kovaa

henkistä taistelua kuudennenkierroksen lopuIla keskeyttämiserija jatkami-sen väIil1ä. lvlatkaa

maaliin kun oli vielä maratoninverran. Sain loPulta narrattuaitseni lähtemään seitsemännellekympille sil lä verukkeella, ettensen jä1keen enää viitsi keskeYt-tää. Laskeskelin samalla keIlos-ta, että kävelYvauhdil lakin sel-

viän alle kisalle asetetun 12

tunnin rajan. Yritin juosta

vaikka pieniäkin Pätkiä' rnttta

samalla lämmenneen sään takia

katsoin sen aivan turhaksi ja

asetin tavoitteekseni perilletulon

ennen määräaikaa. VäIin 7090

km kävelin lähes kokonaan, ja

siihen meni aikaa minuuttia vaille3 tuntia.

Viimeisen kymPin alkaessa otin

kuitenkin itseäni frniskasta kiin-

nirr ja laskeskelin PYstYvänijonki.nlaista juoksuvauhtia pitäen

alle 11 tunnin loppuaikaan.Löytyihän sitä Puristusta niinpaljon, että tämän kahdeksannensataseni tulokseksi kirjattiin

10.53.21. Sijoitukseni oli 56.ja taakseni jäi. vielä 1 2 taivalta-jaa. Keskeyttäneitä oli 26.

Puolivä1in jäIkeen sattui hauska

taoahtuma: Juoksin nuoren saksa-

laisen kanssa Yhdessä ja olinjuuri kertonut hänelle olevani

Suomesta. Rinnallenrme ajoi kaksipyöräil i jää' jotka olivat tämän

26

saksalaisen tuttuja, hän sanoiheille mi-nun olevan suomalainen,jolloin toinen miehistä sanoiselvähköllä suomenkielellä: rrlvlinun

rouvani on suomalainenrt. Samallahän jatkoi, ettei hän ynrnärräsuomen ki.eltä. lvlutta pari ki.er-rosta myöhenrmin, minun kävellessä-ni, hän tuli taas pyörällä vierel-leni ja sanoi: ItSisulla, sisullatt.Vastasin hänelIe samoilla sanoillaja kyllä mei.llä o1i hauskaa!

Seuraavana päivänä kolusin Sveit-sin Alppien rinteitä vaihtelevallamenestyksellä. Y1öspäin pääsinvielä jotenkuten, mutta alastuloonpiti kehitellä aivan oma tyylinsä.lYlaisemien komeudessa jalkojentuskallinen kipu jäi kuitenkinsivuseikaksi. Lapsia kylläkinhuvitti minun liikkumiseni.Kolmannen matkaviikon vietinunesiis Sveitsin, Lichtensteininja ltävallan maisemissa. wlainit-takoon, että tämän 10 maata käsit-täneen matkanme aikana meiltäei. minkään valtion rajalla kysyttypassejanrme. Taidanrne jo Euroopas-sa kuulua yhteen ja samaan poruk-kaan. Tämä ikimuistoinen matkanrnepyöritti auton mittariamma 6100km ja lisäksi teimme merimatkaanoin 1500 km.

Kilpailun järjestelyt ja huoltoolivat erittäin hyvät. yleisöäoli etenkin maalialueella melkoi-sesti ja tunelma oli korkealla.Väliajat otettiin kiemoksittainja tulokset väliaikoineen tulivatheti kisan jä1keen kaikkien saata-ville. Huoltopisteet olivat2t km:n välein ja niillä olitarjolla seitsemää eri juomaa,suolatabletteja, banaania, keksiäja korppuja. Pesusienipisteetkuuluivat tietysti asiaan. Kaikkikilometrit oli merkitty, samoinmaratonin kohta. Reitti olitsiaan aaltoileva ja raskainosuus oli 1t km:n nousu ?rB ja9r3 km:n välillä aina kierroksit-tain. 5e oli reitin edestakaisel-1a osuudella, joten toiseen suun-taan oli yhtä pitkä alamäki.

Ensi vuoden vastaava kisa onsamalla Saksan mestaruuskilpailu,ja se juostaan jo vapunaattona30,4.1S95. Siinä sopiva vapun-viettokohde vaikkapa susnalaiselleultrajuoksijalle.

Tuld<set:1 ) fvl ichael lYlaier ?:36.59, Z)Josef Fassbind 7:39.01, 3) peterlrJimmer (fI55) ?t44.21, 4) Kart_heinz Graf 7:45.41, S) RobertIrJinmer 8:03.43, 6) .Richard Kallen_born 8:05.15,7) Hehut Jet ter8:06.12, B) peter BIev (fvlSo)B:06.30r. . . , 14) Franz Fel ler(mss) e:zz.rt , n) Anke Drescher(ruzo) 8243.21, 29) Karin Risch(w4s) 9t1s.22, 34) petra peters(w:o) 9:24.54, 38) ute Jurytko(w+s) s:aa.to, 56) Jaakko Lefitanen(ftl45) 1o:53.2. 94 1ähti, 68juoksi maali in 12 tunnissa.

Jaakko LehtonenJoutseno

Osoitelapustasi käy ilmi, mihinasti sinulla on voimassa makset-tu tilaus. Esim. 3194 tarkoittaasitä, että tilauksesi päättyy tä-hän numeroon. Lehden muka-na pitäisi tässä tapauksessa ollamyös pankkisiirtolappu tilauk-sen uusimista varten. Mikälihaluat tilata myös viimeistäänensi tammikuussa ilmestyvän"Ultrajuoksijan harjoittelu"-julkaisun, lisää sen hinta tilaus-maksuusi (ks. s. 19). Huom!Ultraj uoksija-lehden tilaushintanousee 1.12.1994.

Tallinnassajuostiin taas

Suomen Jouko Heikkilä sijoittuiajallaan 3:47.30 neljänneksi. Yh-teensattuma paikallisen marato-nin kanssa verotti osanottoa. 50

50 kmTallinnan perinteinen 50 kilomet- km:llä oli 17 osanottajaa, joista

rin juoksukisa juostiin taas syys- 10 juoksi loppuun. Lisäksi kil-

kuun lopulla. Kisan voitti Tiit pailtiin 30 km:n ja 10 km:n mat-

Adamenko (3:37.51). koilla.

TTti tr Fo km J0oKs

PlurtåmåE | !4 n,l !4Tuiemuse'J. Ftakrrhtunik: J. Herrrrnnr:

I'lehed:

l. Tiit Adamenka fl 40 Rsnla RDTJ41.40 42.24 4i 13 44.24 46.t0 I : IT.Sl

2. l ' latt i Viisimas t150 TTtj "VisE.41.39 42.25 4l | 2 44.tF 4? i4 l: l9 0E

i. Fergpi Lö'z in Hl l "Stört"41. I I 4l.47 4?.25 ct5.3 | Eg.ö0 f :4,i FE

4. .lnuko Herkkilå ft 50 Sosme Hiiurnkdd4 .06 44 E0 45 2! 46.119 48.0i l:47 jrj

5. Dleu Alet f l 50 "Floro"4l.r)6 44 50 45.2ö 4-q.0s 57.50 4:0r.r ! l

6. Jevgenl Haliznv n iF "Stårt"41.5S 44 l? S t srr öi U! E5.Eö "r: ! i : lr

? Andrus Pein: tEin n ' r l Täl l EA48.34 F0 04 4! 4å 54.40 6 t.44 d:!4 4d

ö. Hölt l lr ir ir isepp n l7 Tall. RA4fr.32 50.05 49.{7 55 5E E7_'16 4 f l.tF

I Rein Pörn l"l 50 Tall.49.16 A2.44 51.54 57.04 64 E-q 4:i,r- | i

l0 l lonivr ld Hal jos H 2t Tal l .50. I S 32.21 51.!7 Fir.tr I EirEå 4:40.0.1

Finsli seg-er ,-i eatittgeloPPet

Ruotsin Bälingessä juosti in elokuun puoliväIissä

vi imevuotiseen tapaan 1 00 km:n Bälinge-loppet.

Suomalaiset Tero Töyry1ä ja Jouni Lait inen eivät

ol leet turhan päiten vaivautuneet Pohjanlahden

tuol-Ie puolen, si l lä molemmat paransivat omaa ennä-

tystään. Voittokin tul i Suomeen, si l1ä vi ime vuonna

kakkoseksi juossut Töyrylä onnistui jättämään vi ime-

vuotista voit tajaa U1f lLJidinqiä vajaat nel jä minuut-

Sää o1i kisan aikana vaihteleva: aamusumusta edet-

t i in kuuman ja kostean keskipäivän kautta puol isen-

tolsta tuntia kestäneeseen rankkasateeseen, jonka

loputtua i lma ol i miel lyttävän raikas. Järjestelyt

ol ivat erinomaiset. PeIkkää hyvää on sanottavanamyös ki lpai l i joiden majoituksesta ja muonituksesta.

Harmi vain, että juoksi joiden määrä jäi tä11ä kertaa

vi imevuotista pienemmäksi rnm. vähäisemmän suomalais-

osanoton vuoksi. Kisa järjestetään myös ensi vuonnaeikä sitä - uskokaa pois - kannata jättää väl i in!

BllLItrEE-LopET 1 m |<n 1 3. 8. 1 Sg4 (8ätine, RtEtsi). Tulokset:

1. Tem ltiyrylä 9-uni 7:55.55 1/n 3:13.212. Ulf lLl iding Ruotsi 7259.2? 2/n 3: '1 3.253. Karel Ligocki Tshekki 8345.25 3/n 3.22.274. Bert i l Palmqvist Ruotsi 8:5?.40 1/n4o 3t22.2?5. Christer Bergfoth Ruotsi 9:23.J0 1 /nsl f ,328.306. Roland Karlsson Ruotsi 9:25.10 2/ns1 3!46.30?. Bjarte Furnes Norja 9:36.39 4/n 3:40.598. lvlanfred Trieb Ruotsi 9:48.20 2/tt t(O 3:46.169. Lennart Skoog Ruotsi 1O214.28 3/n4O 3:46.5010. Robert Alnebr ing Ruotsi 10:34.53 5/n l :50.1811. Jo.ni LaitirEn St.Eri 10:34.55 6/n 4:03.4512. Anders Gyhlenius Ruotsi 1O:47.45 4/n4A 3:4O.5213. Einar Juvonen Ruotsi 11:09.41 ?/n 3:46.3?14. Björn Andersson Ruotsi 12:44.43 5/n4O 422O.2715. Sune Hjalmarsson Ruotsi 12253.23 1/n6O 4248.10

Björn Jungnelius Ruotsi 68.75km/kesk fl14l 3,27.O8Anders Hidefjäl l Ruotsi 50 km / kesk lYl50 4:24,39Stig Johansson Ruotsi 62.5km/ kesk tll70 5.32.40

Suomalaiskaksikkoennätysvtreessä

Yllci olevassa ktnassa juol<sijat ovat olleet matkassavas-ta noin kilometrin verran. Suomalaisparivaliakko viejoukkoa, takanaan Ruotsin Ulf Widing.

Tässä taas tuloksia ja tarinaa ulkomaisistaultrajuoksukilpailuista. Mikäli tuloksissa einimen perässä ole mainittu kotimaata,juoksija edustaa sitä maata jossa kilpailu onjärjestetty.

2.4 Sacrmrto (KaUf. ), UsA. trAmerican River 50Mfr,50 mailia (po1uil1a, 580m nousua): 1) Tom Johnson5t33.21 , . , . , 16) Chr issy Duryea (1 . /N) 6r49.55.495 lähti, 468 maali in.2.4 Ateeia, Kreikka. 1u0 km: 1) Yiannis Sideris7t58.23, 2) Konstandinos Repos 8211.52, 3) PanallotisCotronaros 9:10.3'l . 1? maaliin 'l 2 tunnissa. 9-utstTenttu' Aalto keskeytti. Ateenassa järjestettäneen

v. 1996 satasen fYllYl-kisa, jota varten nyt testattiinjärjestelyjä ja reitt iä.2.4 Cape Tom, E-AfriJd<a. Tuo Oceans fiarathont56 km: 1) Phineas {vlakaba 3:15.06, 2) Zanhia Dlayeni3215.12, 3) Elphas Ginindza 3:16.43. Naiset: 1 )Carolyn Hunter-Rorrle IBr 3151 .46, 2) Ivladeleen Otto3252.33, 3) Grace de 0liveira 3:55.02. 8500 juoksi-jaa, joista ?098 maaliin 6 tunnissa.2.4 lrlarlr-ag (Terrcssee)' tlSA. Barkley lvlarathonsr55 mailia (88.5 km, nousua 8.2 km): 1) David Horton23249.4O. Yhteensä 34 lähtijäär joista Horton ainoa-na selvitti 55 mailin Ithupijuoksuntt. Kukaan eitälläkään kertaa edes yrittänyt koko 100 mailinmatkan selvittämistä. Parhaana naisena Nancy Hamil-ton selvitt i 38 mailia (61 kr) n. 24 tunnissa.ttlaasto on tosi hurjaa ja sitä ei ole merkitty muuallekuin karttaan, joka annetaan osanottajille ennenkisaa. Reitin varrelle on sijoitettu frrastinomaises-

tirt erinäisiä kirjoja' joista kunkin juoksijan onpaikalle tullessaan revittävä päällirmäinen sivu.16.4 tlanarr-Rodertacfi, Saksa. 100 km: 1) KazimierzBak 6:2?.59 (Saksan enn.)1 2) Andrzej lvlagier Puo6:38.55, 3) Lutz Aderhold 6:46.03, 4) Dietmar Knies6:51.59, 5) Tomas Rusek Tsh 7tO4.28. 27 niestäalle I tunnin, 88 aIIe I tunnin. Naiset: 1 ) AnniLoenstad Tan ?:53.15 (Tanskan enn.), 2) lt laria Bak?258.12, 3) Katherine Janicke 8:14.36, 4) DigridLomsky 8:19.56, 5) Ricarda Botzon 8:29.54. 12 naistaalle I tunnin, '19 alle 10 tunnin. Juoksussa syntyikaksi veteraanien ltlE:tä: N60 Ursula Schmitz (62v)

6;20.t1? ja lY|?o Dr Heiner Gutbier (ztv) 9:20.45.50 km: 1) Volker Becker- t r j i rbel 3t12.21' . . . ' 5) Birgi tLennartz-Lohrengel (1./N) 3229.4o. 27 juoksi alle4 tunninr 83 alle 5 tunnin. Ensi vuonna kilpaillaanvain 50 km:n matkalla, huhtikuun 8. päivänä.

23.4 Saint Uit' Ranska. 100 km: 1) Denis Gack6t42.14, 2) Jacques Corbil lon (fY|40) 7*3.2o,...,10) Gilbert lt lainix (lYl50) 9:06.39, 36) DanielleAnnichini 11:48.16 (1. /N). 50 km: 1) Didier Pomey3:11.33. 100 km:llä B0 lähti iää' joista 46 maali in.50 kmclä 4?:stä 42 maali in.

An.4 Belves, Ranska. 100 km: 1) Jacky lYloreau?:38.19, 2) Jacques Giradi ( {Y|40) ?:38.55,. . . , ?)Anny Floris 9:03.33 (1./N) , 29) Gerard Stenger( tq00) 11:03.45, 100) valer io Pucciant i (n?0)13251.29. Yli puolet keskeytti kuumissa oloissa,203 maali in.30.4 QriLms, Argentiina. 24 h radalla: 1 ) JuanAlberto Delar i 1?8.040r. . . , 7) Gui l lermina Fernandez138.240 (1. /N). 13 juoksi jaa.

7.5 Lrttm, Iso-Britarnia. 100 kmr I-Britannianmestaruus: 1 ) Paul Taylor ?:35.03, 2) Robin Gardner7t4o.47, . . . , 7) Sharon Gayter (1 . /N) 8t40.41 . Mara-tonin aikaan 2.11 juossut Fraser Clyne johti pitkään'

mutta väsähti täydellisesti ?0 km:n jälkeen ja kes-keytti. Britt ien parhaimmisto o1i jo valittu Japaninftlwl-kisoihin ja jätti mestaruuskisat väliin.?.5 Azw, Ranska. 24 h: 1) Eduard Gay 21 5.168'2) Bertrand lvlercapide 2O4.O29,..., 11) Gisele Tordo1ss.1?1 (1. /N). 31 k i lpai l i jaa.8-15.5 l&rr Yor*, tlSA. ? päivää: 1) Antana Locs(|) Kan 833.640, 2) Dipali Cunningham (N) Aus819.156, 3) Subrabha Beckjord (N) USA 807.8s0.26 osall istujaa. Paras mies vasta kisan neljäs!13.5 Apeldorn, tbllanti. 24 h: 1) Thomas KabusSak 236.662, 2) Bernd Zander iak 22?.815, 3) Klaus-D. fvluttke S,ak 217.376, 4) Zbignierrr Boqdanoulycz Puo217.116, 5) Hubert KarI Sak 216.488' 6) lrJolfganqDecker Sak 214.927. 18 miestä yli 200 km. Naiset:1) wlonica Peter Sak 214.92?, 2) Helga Backhaus Sak20?.099, 3) Anna Dyck Sak 198.?gB' 4) Brigita TirumaLat '18?.237.

14.5 Chevagne-en-Pailliersr Ranska. 100 km deVendee: 1 ) Alain Peros 6:59.09, 2) Sergei SoldatovVen ?:0?.39r J) Nikolai Gromov Ven ?212.O3r. . . ,10) Gerard Bretel (mso) z:sz.1s, 1s) Nicole Duchemin8:13.49 ( t . / ru) , 30) Agnes Bozan 822?.5o (2, /N),

66) Jean Brengues (tl l6o) s:ot.ss. Yli 300:sta lähti-jästä 114 ajoissa maaliin. Kilpailu juostiin nytseitsemännen kerran. Ensi vuonna se juostaan 2?.5Euroopan mestaruuskilpailuna. Reitti: Ensin runsaan3 km:n rrkaupunkikietrosrr, sitten neljä runsaan 24

km:n kierrosta.15.5 lladrid, Espanja. 100 km: 1 ) Konstantin SantalovVen 6:43.38, 2) Jesus,Corredor 6:46.13, 3) Aleksanderfiasarygin Ven 6:48.03r 4) Esteve SaIa Faine (Ivl40)

?:05.03,. . . , 1S) Doina Nugent I r l 9:01.45 (1. /N).

4? maaliin 12 tunnissa. Santalov valitti kisanjätkeen jalkavaivoja ja hänelle kertyi kesällä pelk-

kiä keskeyttämi.siä: 31.5 Comrades' 26.6 Lake Saroma(100 km:n fvlYl), 6-12.8 Tasmania Run (kesk. 2. päivä-

nä), 3.s uinschoten (100 kmsn Elv|).ä.5 fibskoya, Uenäjä. 24 h radalhr fiäaD mestaruus:1) E. Hirov 252.950, 2) S. Abdull in 236.511, 3)

S. Belov 225.6?A, 4) 5. Betjakov 222.359' 5) D.Hamasaranov 221.391, 6) Peeter Kirpu Eesti

21"?.57?,..., 10) Vdleri Kristenok 211.'125. Paras

nainen: S. Savoskina'2O2.2O4.

29

24 tunnin EM-kisan kärjessäUnkarin Bogarja Saksan Lomsky

2.5 izqed, t-Hcari. 24 h, Em-kisa: 1) Janos Bogar261.122, z) Jean-Pierre Guyamarch Ran 254.013, 3)Valeri Klement Sak 252.110, 4) Vladimir TivikovVen 249,283, 5) Maxime Vorobjev Ven 247.471, 6)James Zarei IBr 243.34O,7) Rene de Souza Ran

^\236.82?, B) Sigrid Lomsky sak 231,482 (1./N), 9)Don Ritchie IBr 222.353, 1U) Max Granier Ran 222.O58,11) A1fred Schippels lak 221.906, 12) Anatoli LaputV-Ven 221.575, 13) 01eg Bukov V-Ven 22O.OOO, 14)Gerhard Burster Sak 217.693, 15) Mick Francis IBr21O.735r. , . , 18) Rinrna Pal tseva Ven 2O2.276 (2. /N),28) Gisela Fr ick Sak 281.850 (3. /N), 21) NadesdaTarasova 136.BB5 (4. /N), 22) Anatol i Krugl ikovVen 196.000, 23) t4arcel Foucat Ran 193.050, 24)Sigrid Fichner 152.487 (5./N), 25) Sandra BrorL-rnlBr 188. ' , r03 (6. /N).

Joukkuekilpailu (: parasta), miehet: 1 ) Ranska6\ Ao1 ?no n' \(12,ö3U, Z) VenaJa bYZ. (34, 3) saKsa ur, . ,ss,

Iso-Br i tannia 6?6.43U, 5) Unkar i 630.268, 6) Valko-Venäjä 625.65?. Naiset : 1) Saksa 609.819, 2) Unkar i

' \ ?557.997, 3) Iso-Br i tannia 546.978.

12 hz 1) Ferenc Gyor i '161.?U0.

Kilpailun sponsorointi in l i i ttyvien ongelmientakia järjestäjät joutuivat maaliskuun lopussamuuttamaan kisan päivämäärän alunperin suunnitellustaheinäkuun 10. päivästä toukokuun loppuun. Kuumastasäästä huolimatta parhaat juoksivat kovia tuloksiaja kaikkiaan 20 kilpail i jaa ylitt i 200 km:n rajan.

21.5 Daugavpilsr Latvia. 24 h radalla' Latvianmestaruus: 1 ) P. Silkinas Liettuå 22o.2oo, 2) ViktorSubor ins 2U3.6U0r. . . , 8) Nadezda Kavtaskina 155.569(1. /N). 12 osanottajaa. Kyseessä on Latvian ainoa24 tunnin juoksu, josta on jo tullut |tperinnert lat-vialaisen trkirjeenvaihtajannnerr Druvis Ozolsin rnukaan.Parhaat kisassa saavutetut tulokset ovat ViktorSuborinsin 236.136 (-S3) ja 235.612 (-92). Druvisvakuuttaa kisan järjestelyjen olevan erinomaisetja toivoo tulevaisuudessa osanottoa myös Suomesta.Ensi vuonna kisa järjestetään 28-21.5. Kilpailunjärjestäjä: Andris Dudels, 5k Latgola, a/k 68,Daugavpils, Latvia, LV-5421.

28.5 Firerze-Faenza, ftalia. 100 km DeI Passatore:1) Aleksei Kononov Ven 6:49.11, 2) Stanis lav Korabl inVen 7:09.23, 3) Leonid Kroupski Ven 7:18.5?. Naiset :1 ) I r ina Petrova Ven 8:20.48, 2) Anna Zacchi 9,49.27.28.5 Dornaster, I-Brit. 24 h radalta: 1) GeoffO1iver (Y]'6CI) 222.?20. 35 osall istujaa.

Ex-huippumaratoonariAlberto SalazarComrades-maratonin voittoon

31 .5 Cqmades ltbratfur, E-Afrikka. Comrades: 1 )Alberto Salazar USA 5:38.39, 2) Nick Bester 5t42.42'3) mahlala wlohloli 5:43.15, 4) Peter Camenzind Sve(mao) 5t43.37, 5) Theophilus Rafiri 5t44.52, 6)Charly Doll Sak (tY|40) 5:52.51, ?) Jacob Tthapi5:53.46, 8) Jetman Msutu 5t54.27, S) Denis GackRan 5:54.30, 10) Liv ingstone Jabanga 5:54.53, 11)Charl lvlattheus 5:56.10, 12) Don lLJallace Aus5:59.08, . . . , 1 9) Bruce Fordyce 6:01 .54. Naiset :1 ) Valentina Ljakhova Ven 6t42.18, 2) ValentinaShat ja jeva Ven 6:47.40, 3) lv lar ta Vass Unk 6:51.48'4) Sanet Beukes 6252.21, 5) Helene Joubert 6:58.53.Lähes 13000 osanottajaa.

87 km:n mittainen Comrades maraton juosti in 69.kerran. Juoksusuuntaa vaihdetaan vuosittainr ja

tänä vuonna oli vuorossa juoksu frylöspäinrt DurbanistaPietermaritzburgiin.

Alberto Salazar muistetaan voitokkaasta' muttalyhyeksi jääneestä maratonurastaan aivan 1 980-luvunalussa. Vuonna '1980 hän juoksi ensirnmäiseIlä marato-nillaan Nerr.r York Cityssä voittoon ajalla 2tO9.41 .Pari vuotta myöhenrmin alkoi loputtomalta tuntunutjalkavaivojen ja muiden terveysongelmien sarja eikämies sinnikkäästä yrityksestään huolimatta päässytenää huippukuntoon. Viimeisen kerran hän on tullutmaali in maratonil la v. ' lgB4, jolloin hän sijoittuiolympialaisissa I 5:ksi.

(jatkuu seur. sivulla)

Uiereisessä kwassa (tamy Loråard) Cqmades-nrarato-nin voittanrt Alberto Salazar sekä naisten kisassakakkoseksi tullut Valentina Shatjajwa.

Viime vuonna Salazar kärsi jatkuvasta väsymyksestäja sairastelusta. Hän yritt i juosta, mutta lenkitjäivät lyhyiksi, vauhti oli enerrnän kuntoilijankuin huippujuoksijan tasoa ja o1o o1i kaikin Duolinsurkea. Sitten hän sai elokuussa prozac_nimistämielialalääkettä paul Raether-nimiseltä urheilulääkä_riltä. Raether oli i tse juossut maratonin 2:16v. 1981 ja kärsinyt sen jäIkeen 10 vuotta kestäneenpahan takapakin, kunnes oli kevääIlä 1SS3 saanutvoimansa takaisin kokeiltuaan prozacia.

Alberto sanoo, että hänenkin olonsa muuttui hetiparemmaksi lääkkeen käytön aloittamisen jälkeen,ja hän tunsi saavansa kadotetun energiansa takaisin.Hän y1lätti itsensä pystymäI1ä tekemään kovia veto_harjoituksia ja nostamalla pikku hil jaa viikkokilo_metrinsä lähelle 21?taa. Niinpä hän otti tähtäimeen_sä Comradesin, painottaen harjoittelussaan pitkiälenkkejä ja mäkijuoksua. Lopputulos o1i voitokas,ja Alberto on jatkanut masennuslääkkeen käyttöäjo vuoden ajan vakuuttuneena sen hyödyllisyydestä- huol imatta s i i tä, et tä ko.1ääkettä ei y leensämäärätä rnuutamaa kuukautta pitennnäksi aikaa.

3.6 Biel, Saksa. 100 km: 1 ) ffiichael Sornmer Sak6:56.26, 2) f4arkus Engeler ?eO3.1?, 3) f larkus Kramer7:U8.56. Naiset : 1 ) Birgi t Lennartz Sak B:40.49,2) Ursula Alder B:42.41, 3) f rene Schneider g:55.41.Samassa yhteydessä ratkaistiin veteraanien Euroopanmestaruudet. Voittajat sarjoittain: wl40 trlalterStilhard 7226.48, Iv|45 lJalti Bernet 8223.17, t450Hans-Peter Schuetz Bt1B.4?, wl55 lLJolfgang ReinhardtSak 9:01.u0, fYt60 Adolf Duetting Sak B:59.04, tvl65lvlax Courtillon Ran 9t,47 ,34, fvl?0 Heinrich GutbierSak 10:U4.21, tv l75 Albert Glauser 16:43.51, ly l80 Hans_Joachim lvli i l ler Sak 20:59.0?, N35 Alder 8e47.41 ,N40 Veronika Vogler gt44.48, N45 Angelika BoettcherSak 9136.59, N50 lvlarianne Dahl Sak g:46.0?, NsSChrista Quentin Sak 11:O2.32, N60 Ursu1a SchmitzSak 9:48.25, N65 He19a Koendig 12249.44, N?0 wlariaVogelgesang 21:19.52.

17.6 Torfiott, Belgia. Naach van Vlaanderen, 100kmr 1 ) Jean-Paul praet 6229.42, 2) Juri StarikovVen 6:41.49, J) wlihail Kokorev Ven 6:4.1 .4g, 4) LeonidKrupski Ven 6:4?.01, 5) Lajos Fazekas Unk 6:54.43,6) Lucien Taelman 6:59.03r. . . , 17) Alc i ra portelaLario Por 7234.27 (1./N), 28) fiarta Vass Unk Bz1Z.29(2./N), 32) Eleanor Adams-Robinson IBr Bz22.4o(3. /N), 33) Kar in Bakker 823.29 (4. /N), 35) Kathar i_na Janicke Sak 8:22.34 (5. /N).

Unkarin fstvan Sipos voittiAmerikan hatkijuoksun

18.6-21.8 fhntingtm Beach (Kafif. ) - ilqrr yor-k,USA. lvloonbat Trans America Footrace. Unkarin IstvanSipos vei voiton 64 päivän etappijuoksussa yhdysval-tain mantereen ha1ki. 4?08 km:n matkaa kului aikaa

51? tuntia 43 minuuttia ja 2 sekuntia. wluut viisiloppuun asti selviytynyttä olivat Dante Ciolfi (USA),wlichiyoshi Kaiho (Jap), fvtotohiko Sato (Jap) ja DavidSpaulding (USA). Kilpailu järjestetti in nyt kolman_tena vuonna peräkkäin ja ensi kesänä juostaan taasuusi kisa.

Suunnitteilla on myös mittasuhteiltaan huomatta_vasti suurempi rahakisa Amerikan mantereen halki.Tätä manrnuttitapahtumaa suunniteltiin alunperinjo ensi kesäksi, mutta tuoreimman tiedon mukaanprojektia on siirretty kahdella vuodella eteenpäin.

25.6 Flirreapolis, USA. 24 hz 1) Tom possert 215.6g4,2) Sue 01sen (N) 2jO.421. Juoksijoita mukana Bg.%.6 Squau Valley-Ar-turrn (t<atif . ), USA. tLJesternStates '100 mailia (polui1la ) : 1 ) Tim Trrrietmeyer16:51 .01 , 2) Ann Trason 171..37.51 (1 . /N), J) JoeSchlereth 17:51.06, . . . , 1S) Evelyn lv larshal l 21213.18(2. /N),21) He19a Backhaus Sak 21:2O.2A (J. /N).Ann Trason voitti naisten kisan jo kuudennen kerranperäkkäin, parantaen reitt iennätystä(än) yli 35minuuttia. 249 juoksi maali in.25.6 Stuttgart, Saksa. 24 h: 1 ) Kassian Burster223.443,. . . , g) tytart ina Hausmann 168.61 S (1. /N).53 osall istujaa.25.6 Rimrcourt, Ranska. 24 h: 1) Denis Jeanson2O4.75O. 17 osanottajaa.26.6 Pistoia-Abetone, ftalia. 5J km (1,4 km nousua):1 ) Ondrej Gondas Tsh 3:34.06

MM-satasen voittoon juoksivatvenäIäiset Aleksei Volginja Valentina Shatjajeva

26.6 Lake Sarqm (fapani). 100 tqn, !D_kisa.lvliehet: 1) nleksei Volgin Ven 6e2.43, 2) Jarostan

Janicki Puo 6:23.34, 3) Kazimertz Bak Sak 6e4.29,4) Shaun Meiklejohn EAf 6:26.58, 5) Andrzej lylacierPuo 6:32.19, 6) Ei j i Nakagaua Jap 6133.38, ?) Kimina_ri Kondo Jap 6:36.26, B) Narikisa Kojima Jap 6237.2?,9) Tom Johnson USA 6:41.4A, 10) Tim Sloan Aus6t43.O2, 11) Roland Vuil lemenot Ran 6:44.19, 12)Bernard Curton Ran 6t45.h2, 13) Rich Hanna USA6:45.55,14) Sergei Koval V-Ven 6. .47.26,15) Dr.Lutz Aderhold Sak 6:48.39, 16) Don tJallace Aus6:51.14, 17) Lucien Taelman Bel 6:52.09, lB) Iv l ichaelSormer 6:53.53, 19) ,Bryan Hacker USA 6:55.10, 20)Heinz Hijglin Sak 6:56.10, 21) Jesus Corredor 6z3?.17,22) Phitippe Fadi Ran 6:58.12, 23) yoshio DeguchiJap 6:58.54, 24) Dennis Gack Ran 6:59.33. yli 2000juoksijaa.

Naiset: 1 ) Valentina Shatjajeva Ven ?t34.58,2) Trudy Thomson IBr 7242.1?, 3) Irina petrova Ven7:46.35, 4) Elena ilaskina Ven ?*?.49, S) Isabelle01ive Ran ?:55.49, 6) Rae Bissschoff EAf ?:56.j9,?) Chrissy Duryea USA ?:56.5?, 8) ff iaria Bak Sak7t58.23, 9) Huguette Joualt Ran g:02.23, 10) EarolynHunter-Roue IBr B:05.20, 11) Jutta phil ipin Sak

31

8:06.28, 12) Daniel le Geoffrey 8:0?.56' 13) Patr ic iaLithgou EAf B:09.5?, 14) Beatrice Reymann Ran8:13.10r 15) Ashley Evans Kan 8:13.39r 16) El lenMcCurt in USA B:18.45' 17) Eiko Endo Jap 8:2 '1.50'1 8 ) Sylvia lLJatson IBr Bz24 .3O

' 1 I ) Sue Deetlef s

EAf 8:2?.36, 20) Chieko Ishiz ik i 8:28.59, 21 ) Francesvan Blerk EAf 8229,37. Yhteensä 118 naista maali in.

Parhaat veteraanit: N45 D.Geffroy Ran 8:u?.55,N50 Y.Koga 9:03.14' N55 K.Takei 10:08.45, N60 fv l . Ishi-gami 9124.21, Iv l50 H.Kumagi ?t41.29' lYl55 A.KannoB:49.48, fv|60 F.Harada 9t44.17, tvl65 S.Negishi1Ot25,12, wl70 Horinaka 12250.O2.

Joukkueki lpai lu, Miehet: 1 ) Saksa 20:09.18, 2)Japani 20:09.59, 3) USA 20:28.13, 4) , 5) Etelä-Afrikka 2O242,O7, 6) Australia 2O247.48, ?) Venäjä21rO4.35, 8) Uusi Seelant i 2124O.44, 9) Iso-Br i tannia22211.29, 10) Tshekki 23226.53. Naiset: 1) Venäjä23:09.1 6, 2) Ranska 24tO6.57, 3) Iso-Britannia24212.O7, 4) Etelä-Afr ikka 24:34.12, 5) USA 24:55.06,6) Uusi Seelant i 26:08.50, ?) Japani 26:39.U5, B)Kanada 21t21.11.

Ivlaailmanmestaruuskisa oli taas tasoltaan kaikkienaikojen kovin 24 miehen alittaessa ? tuntia ja Bnaisen juostessa alle B tunnin. fvliesten kilpailussavanhat mestarit Santalov (Ven) ja Praet (Bel) kes-keyttivät puolimatkassa' ja kärjessä nähtiin suhteel-l isen uusia nimiä. Japanin Kondo tuli kärjessäpuolimatkaan (3:05.18). Hieman ennen 70 km:iä joh-toon siirtyi Etelä-Afrikan lvleiklejohn, joka saipitää kärkipaikkansa aina 35 km:iin asti. Tässävaiheessa kärkeen meni Puolan Janicki, mutta VenäjänVolgin oli samaan aikaan aloittanut vahvan loppuve-don. Vasta toisen ultrakisansa juossut Volgin kiri-kin vastustamattomasti voittoon viimeisillä kilomet-reil lä. Mies aiheutti kanssakilpail i joissaan kummas-tusta tupruttelemalla tupakkaa ennen kisaa.

Joukkuekisassa kukin maa sai asettaa tuleen kuusiennalta nimettyä juoksijaa, joista kolmen parhaantulokset laskettiin yhteen. Venäläiset epäonnistui-vat Volginia lukuunottamattar ja maa sai yllättäentyytyä seitsemänteen sijaan. Puola olisi mitä toden-näköisinrmin taistellut voitosta, mutta maa oli lähet-tänyt kall i i l le Japanin matkalle vain kaksi miesjuok-sijaa. Japani olisi puolestaan voittanut kisan,mikäIi seitsemänneksi juossut Kondo olisi ymärrettynimetä joukkueeseen. Niinpä tasaisen joukkuekisan

voitto meni Saksaan niukasti ennen järjestäjämaata.Naisten kisassa viimevuotinen kakkonen Shatjajeva

(Ven) siirtyi kärkeen 30 kmrn kohdalla kun Saksantähti Birgit Lennartz keskeytti. fYlestaruutta puolus-taneella Ison-Britannian Hunter-Rorrlella o1i jalkavai-

voja, eikä kenestäkään muustakaan ollut Shatjajevanvoittoa uhkaamaan. wlyös joukkuekisan voitto meniVenäjään.

Ensi vuonna 100 km:n maailmanmestaruudet ratkais-taan syyskuun alussa tdinschotenissar Hollanissa.

2-3.? fzegem, Betgia. 24 h: 1 ) Henri Tijskens218.8C5, 2) Jan Vandenbroeck 212.779, 3) AlfonsVekemans 210.602, 4) Leo van Tichelen 2O8.4O2, 5)James Zarei IBr 20?.002r. . . , 11) Chr istel Vol lmer-hausen Sak 165. '163 (1. /N).

4.? ltligerrres, Ranska. 100 km; 1 ) Vianney Dalle?217.18,. . . ,24) Pascal Mahe 9:14' .20 (1. /N).9.? fiolierre, Ranska. 100 km: 1 ) Alain Poyet8t14.O2r. . . , 5) Anatol i Krugl ikov Ven 9224.42.15-17.? Köln, Saksa. !!_ h: 1 ) Tomas Rusek Tsh4O3.622, 2) Hans-Pieter Heise 350.000, 3) PieterDroogmans BeI 329.1OUr.. . , 6) Gisela Fr icke 319.302(1. /N), 7) Sandra Brorm IBr 306.222 (2. / tu) , s)Chr istel VoLlmershausen (61v) 295.8?9 (3. /N). 51osanottajaa. 24 ht 1 ) Jean Luis Gonzales Esp225.163. 15 osanottajaa.15-1?.? Srilnes, Argentiina. 48 h radalla: 1) {vliguelAngel Torchio 280.520.16.? Ftrll, I-Rr. 24 h radalla: 1 ) Stephen Till217.718, 2? osal l is tu iaa.

Tasmania RunKruglikov löi Kouroksenuudessa etappikisassa

6-12.8 llobart, Australia. Telecom Tasmania Run,61? km:n etappijuoksu (?pv): 1) Anatoli KruglikovVen 48242.44, 2) Yiannis Kouros Kre 4922?.58, 3)Bryan Smith Aus 54:39.15,4) Dusan wlravl je S1o55:23.03, 5) Gennadi Groshev Ven 56:22.0?,6) Er ikSeedhouse IBr 56:50.47, 7) Pat Farmer Aus 57:17.41t8) Valeri Klement Sak 58:43.49. Naiset: 1 ) EleanorRobinson lBr 60:31 .34, 2) Helen Stanger Aus 6523?.47,3) Sigrid Lomsky Sak 67:53.31. Yhteensä 27:sLäosall istujasta 16 juoksi loppuun.

Sen jälkeen kun n. 1000 km:n mittainen Sydney-fYlelbourne-kisa v. 1991 lopetettiin, ryhtyi Australianultrajuoksun puuhamies Alan Rider heti etsimäänsoonsoreita uudella kovalle kansainväliselle kisalle.ftTasmania Runrt on tuon työn tulos: uusi, suurehkol-1a rahalla evästetty tulokas kv. kilpailukalenteriin.Kilpailu koostuu seitsemästä etapista, jotka ovatpituudeltaan ?6-99 km. Korkeuseroissa löytyy' sil läesim. viidentenä päivänä kivutaan merenpinnan tasoltan. 900 m:n korkeuteen.

0sanottajajoukko oli todella nimekäs' kaikenkruununa kreikkalainen, nykyisin Australiassa asuvaYiannis Kouros, joka näin teki paluun koviin kv.kisoihin lähes neljän vuoden poissaolon jälkeen.

38-vuotias Kouros oli kisan kärjessä kolmen päivänjälkeen, rnutta joutui sitten antamaan periksi VenäjänKruglikoville. lvliesten kisassa keskeyttäneiseitäolivat nm. Santalov (ven), l lattheus (rnf) ja UnkarinJanos Bogar. Viimemainittu oli neljän päivän jäIkeen

vain I minuuttia Kruglikovia jäljessä ja 6 minuuttiaKouroksen edellä, mutta joutui luopumaan leikistä5. Oalvana.

Naisten kisassa britti Eleanor Adams-Robinsono1i ylivoimainen sen jälkeen kun Venäjän 2O-vuotiasfrina Petrova keskeytti kuudentena päivänä. Robin-son oIi etukäteen ilmoittanut haluavansa päättääpitkän ultrauransa kv. tasolla tähän kisaan. Englan-tilainen on saavuttanut pitkällä ultraurallaan läheskaiken, 100 km:n maailmanmestaruuksista aina Sydney-Melbourne-kisan voittoihin asti.

32

f3.8 Tq-rtrout, Belgia. 24 h: 1 ) Paul Beckers

å2.758, 2) Alfons Vekemans 223'470' 3) Pieter Droog-

Erns 216.887, 4) lYli lan Tuhovcak Tsh 209'100""'

6) lvlartina Hausmann Sak 202.825 (1 '/N), 9) Diana

eiieck 1?5.093 (2./f i l). Torhoutissa ratkaistaan

ensi vuonna lajin Euroopan mestaruudet 12'8'

1T?F,.8 Prdra-Opava, Tsfiekki' fioravski Ultrama-

rathon, 422 km etappijuoksu: 1 ) Tom Possert USA

32231.11, 2) Jiri Dedina 32252'41' Paras naineir:

ilaria 0strovska Ukr 38t25.24. 15 loppuunjuossutta'

Tl.A Pdlsk' Uer6jä. 24 h radallar 1) Anatoli

(ruglikov 2?1.2Oo (Venäjän enn'), 2) Eduard Hirov

Zgs.szs, 3) fiihail Eremsivov 264'Aao' 4) Vasili

Anelin 258.1il '

5) Aleksander Kostin 254'926' 6)

Ivan Lubutin 252.667' ?) Aleksei Barskov 240'146'

8) Vladimir Tivikov 238.177' 9) Vjatsheslav ftlochalov

22g.g34' 10) Gennadi Ustinov 22g'600' Naiset: 1)

Elena Si"dorenkova 2O1.229' 2) Zinaida Shabalina

(tev) tso. t5?, 3) Marina Bychkova 191'785' 54 juok-

sijaa.

28.8 Granttranr, I-fu. Grantham Canal Race' 53 km:

t) Lajos Fazekas lJnk 3232.23' 153 maali intuli iaa'

28.8 -Cleder,

Randca. 100 km: 1) Herve Guillou

irrr.rS,..., 38) Maguv Aubry 9tO2'28 (1 '/N) ' 82)

Gerard Stenger (moo) slSo.o6 (Stengerin sadas satasen

kisa). 450 osanottajaa.

31.8 Uictoria, Ksrada. 100 km; Kanadan & P-Amerikan

mest: 1) Stefan Fekner 6:54'31, 2) lvlaciej Cieplak

puo ?tO9.26, 3) Don 'Ritchie I-Br 7229'46""' 6)

{vfary [Ylorgan Aus 7248.13 (1 ./N) ' 66 juoksijasta

40tul imaal i in12tunnissa.Ki lpai lu jär jestet t i inBr. Kansainyhteisön Kisojen yhteydessä'

EM-satanenPuolalaiset kärjessä miesten ki-

sassa, naisten mitalit Venäjälle

3.9 trtinsc*roten, Hollanti. lm lsn, EF-kisa: 1)

Jaraslorrl Janicki Puo 6133.43, 2) Andrej Magier Puo

6;33.43, 3) Denis Gack Ran 6237'4?, 4) Leonid Krupsky

Ven 6241 .12, 5) Aleksander {Ylotorin Ven 6:46'5?'

6) Mikhail Kokorev Ven 6:4?.5?, ?) Bernard Curton

Ran 6:50.55, B) Stanis lav Korabl in Ven 6:54'03'

9) Ferenc Gyori Unk 6:56.29, 10) Damian Bregula

puo 6:5?,54r 11) Thierry Qui jano Ran ?:03'35' 12)

01eg Bykov VVen ?:03.49r. " , 14) Paul Beckers

Be1 ?:09.46, 16) Patrick tYlacke IBr 7:13'37 '

Joukkueet: 1 ) Puola, 2) Venäjä, 3) Ranska' Naiset:

1 ) Valentina Ljakhova Ven ?:36'39, 2) Nurzia Bag-

manova Ven ?:52.59, 3) Elena Maskina Ven 8:10'13'

4) wlar i ja 0strovskaja Ukr 8:10'50,5) Anny Flor is

Rån a:1 i .o l , a) Sharon Gayter IBr Br2B'59, ?) Ricarda

Botzon Sak 8:3'1.04, B) Elena Touskojets VVen

B:34.31 , 9) Agnes Bozan Unk B:3?'04, 10) fv l ichel

Jacquemin Ran 8:39.48, 11) Hi lary l r la lker IBr 8:44'59'

12) Kar in Schaaf Sak 8:50.53r" ' , 14) He19a Backhaus

Sak B:56.42. Joukkueet: 1 ) Venäjä, 2) Ranska' 3)

Saksa.Ranskan Gack johti miesten kisaa, kunnes Puolan

kaksikko Janicki-Maqier paineli ohi ?5 km:n paikkeil-

la. Puolalaiset tulivat maali in käsi kädessät mutta

järjestäjät julistivat Janickin voittajaksi' Venä-

1äisten suvereenisuus 10U km:n matkalla on ainakin

tämän kesän juoksujen'perusteella ohi' si l lä Santalo-

vin keskeytettyä hänen maanmiehistään ei ollut mita-

Iei11e. Iriyös joukkuekilpailun voitto meni Puolaan'

Naisten kisassa sen sijaan venä1äiset ottivat kol-

moisvoiton, vaikka Ukrainan 0strovskaja tulikin

viimeisen kympin tosi kovaa (A0'SS) ja melkein ta-

voitt i lYlaskinan' iolta kului aikaa viimeisellä 10

km:11ä 5?.13.

ViereisessäkrrvassaVerEi jänArratol iKrrrgl ikovmt-kal lavoi t toanTagmniassa,Austral iassaj t rostussa61? lqn:n mittaisessa etappikisassa' Kaksi viikkoa

kilpailtn piiättynisen jäfkeen Krr'rqlikor jr-nksi 24

tunissa radalla kauden kärkituloksen 2n 'ry h'

33

Ryouji Satoa voisi kutsua bussira-hastajana ultramatkojen mieheksi,sillä hän työskenteli Japanin pi-simmällä bussilinjalla, 250 km:nmittaisella välillä Nagoya-Kana-zawa. Matkustaessaan tätä tietäpäivittäin, hän sai ajatuksen istut-taa kirsikkapuita tien varrelle senkoko pituudelta, TyyneltämereltäJapaninmerelle. Sato myös ryhtyitekemäåin unelmastaan totta, janäin hänest ä tav allaan tuli ultra-matkojen puutarhuri.

Sato kuitenkin sairastui syöpäänennen kuin sai urakkansa päätök-seen. Hän kuoli vuonna 1977, is-tutettuaan 2000 kirsikkapuuta.Tarina olisi saattanut piiättyä tä-håin, ellei olisi kysymys japanilai-sista, jotka rakastavat kirsikan-kukkia ja Saton kaltaisia sankarei-ta. Joka kevät Nagoyan jaKanazaw an välillä puhkeaa kuk-kaan Ryouji Saton muistomerkkitiellä, jota nykyäiin kutsutaan Sa-kura Roadiksi. Sakura tarkoittaakirsikan kukkaa.

Näin meillä siis on olemassa en-sinnäkin tie, toiseksi riittavan pit-kä matka ja kolmanneksi Satonmuisto, joka on kunnioittamisenarvoinen. Ei tarvita enåiä muutakuin joukko ultrajuoksijoita, janiin meillä on kilpailu pitkin Sa-kura Roadia keviiållä kirsikkapui-den kukkiessa.

Kisa alkoi Nagoya Castelilta, per-jantaiaamun a 22.4.1994. 2l japa-nilaista juoksijaa, Englannin Pat-rick Macke ja minä liihdimmekohti etelää, läpi Nagoyan ja senesikaupunkien. Tuntien juoksunjälkeen näytti siltä että olimmeyhä vain kaupungissa. Autoja, ta-loj a, liikennevaloj a j a rautatieris-teyksiä joka paikassa! Puoliltapäivin näimme horisontissa kor-keat vuoret, merkkinä kaikesta sii-tä mikä oli edesstimme: miikinenHonshun maaseutu.

Sakura RoadKun nousu ylös vuorille alkoi,olimme ohittaneet kaupungin, jos-sa aikoinaan asui tuo mies, jonka

" lapionj älkiä" olimme seuraamas-sa. Siellä, Shirotorissa, meidätotettiin vastaan kuin olisimmesuurempiakin sankareita. "Ganba-te, Ganbate!", meille huudettiin iapaikalla näytti olevan tuhansia iir-misiä. Kun japanilaiset haluavatkannustaa jotakuta eteenpäin, hesanovat "Ganbate". Sikäli kuinymmärriin, se tarkoittaa jotakinsellaista kuin "Tee se, taistele!".Kuulin tuon sanan varmasti joita-kin tuhansia kertoja eruren kuinsaavuin Kanazawaan.

Ja taistella meidåin täytyikin r,uo-relle piiästäksemme. Ihan kuinnousu itsessäiin ei olisi ollut tar-peeksi, minä jouduin nukkumatinkovan hyökkäyksen kohteeksi.Toisin sanoen tulin niin uniseksi,että aivoni eivät toimineet kunnol-la ja tajusin olevani melkoinenuhkatekijä liikenteessä. Oli per-jantai-ilta enkä ollut nukkunut yh-teensä kolmea tuntia enempääkeskiviikkoaamun j älkeen. Kos-kaan ennen ei aikaero ole ollut senluokan ongelma, että sitä olisikehdannut käy ttitä teko syynä.Nyt kehoni oli avuttomassa tilas-sa, sillä se ei suostunut aivojenohjailtavaksi - aivojen, jotka oli-vat tilapäisesti poissa raiteiltaan.

Huoltaj ani valmistivat minullenukkumapaikan tien viereen, jaminä poika nukuin. Jokainen jokaon joskus osallistunut pitkiiiin ult-rakisaan, tietää millaista uneni oli.Nuo 45 minuuttia olivat kuin

vierailu Paratiisissa. tävnnä kai-kenlaisia unia.

Herätessäni tunsin olevani täysintoipunut ja tuntui ihanalta jatkaajuoksua. Patrick Macke oli mel-koisesti edellåini, mutta en välittä-nyt hiinestä enåiä. Merkitystä olivain sillä, että piiäsisinKanaza-waan niin nopeasti kuin mahdol-lista. Juoksijat, jotka olivat ohit-taneet minut nukkuessani, tulivatnyt yksi toisensa jälkeen selkäedellä vastaani. Minä olin iloinenkuin pieni lapsi edetessäni kohtipohjoista, halki Honshun saaren.

Yö oli kaunis. Korkeat, jyrkätvuoret näyttäytyivät huikeina sil-huetteina kaikkialla ympiirilläni.Aina välillä tie kulki vuorten läpi.Klaustrofobiaa potevien juoksij oi-den ei kannata ltihteä mukaan tä-håin kisaan. Silloin kun tunneleis-sa ei ollut liikennettii, siellä olitäysin hiljaista. Vesi tihkui tunne-lin betonisten seinien halkeamista,j oiden kuvittelin olevan seuraustapienistä maanjåiristyksistä. "Entä-pä jos suurempi maanjiiristys iski-si juuri nyt? Luulenpa, että se hi-dastaisi vauhtiani selvästi. Saat-taisi mennä viikon päivät ennenkuin minut saataisiin kaivettuaesiin niin että voisin jatkaamatkantekoa."

Akustiikka syvällä vuorten sisällaoli uskomaton. Kun tunneliin tuliauto, ehkäpä noin kilometrinpåiässä, kuulosti siltä kuin suuritavarajuna olisi liihestynyt täydel-lä vauhdilla. Äanl tuli aina vainliihemmåiksi. aina vain

voimakkaammaksi, ja minä tunsinitseni aina vain pienemmåiksi. Eiollut ojaa johon hypätä tiukan pai-kan tullen - vain betonia joka puo-lella. Jos Nissan Micra kuulostitunnelissa siltä kuin tulossa olisitusina suuria rekkoja, niin tavalli-nen Coca-colan aiheuttama röyh-täisi muistutti Harlev Davidsoninäimtä.

Kilpailussa ei ollut huoltopisteitä.Sen sijaan jokaisella juoksijallaoli kolmen avustajan miehittämähuoltoauto. Tällaisissa kisoissajuoksija on niin riippuvainenhuoltajista, että juoksusta tuleejoukkuesuoritus. Hyvät huoltajatovat niin kallisarvoisia, että heistätulee ikiiänkuin perheenj äseniäennen kuin ollaan maalissa. Mi-nulla oli onni saada avukseni kol-me suurenmoista ihmistä: Kaoto,Hora ja Nishimura. He osoittivattodeksi käsitykseni j apanilaisistatyöntekijöistä: lojaalej a, tehokkai-ta ja hyvin kestäviä. TimothyNishimura on sitäpaitsi vanha tut-tuni, ja moni muukin Spartathlon-juoksija tuntee hiinet. Hän tiesihyvin mistä oli kysymys kun mi-nulla oli pahat paikkani ja heikothetkeni.

Heikot hetket johtuvat enimmäk-seen siitä, että aivot tarvitsevatunta. Ne 45 minuuttia, jotka illal-la soin unta aivoilleni, auttoivatminua jaksamaan aamuneljäåin as-ti. Sitten oli taas aika mennä un-ten maille puoleksi tunniksi, jajoitakin tunteja myöhemmin otinvielä 20 minuutin nokoset.

Akillesjiinteeni petti minut ja al-koi turvota. Koska Macke oli johyvin kaukana edelliini, päätin kä-vellä viimeiset 20 kilometriä Ka-nazawaan,jotta vamma ei pääsisiliikaa pahenemaan. Tuntui upeal-ta kulkea läpi kaupungin, huoli-matta väsymyksestä ja jalanarkuudesta.

Vaikeinta oli löytiiii sopiva paikkasilloin kun luonto kutsui, sillä kä-velin ihmisten, autojen ja talojenkeskellä. Kerroin Katolle kiusal-lisesta ongelmastani, ja pian hiinviittoin minut mukaansa johonkinkauppaan. En ymmiirtänyt mitähåin kysyi myyjrinä olleelta naisel-ta japaniksi, mutta näin hyvin ettäsyntyi j onkinlainen sekaannus.Lyhyehkön keskustelun jälkeenminut ohjattiin liikkeen takaosas-sa olevaan vessfful. Kun tulinulos, Kato kertoi minulle, ettäkaupassa myytiin kylpyhuonepos-liinia, ja kun hrin oli kertonut nai-selle mitä minä olin vailla, tiimäoli luullut että olin tullut ostamaanvessaa.

Japanilainen Osamu Yoshigoeohitti minut liihestyessiimme Ka-nazawaa, mutta onnistuin säilyttä-måiän kolmannen tilani. PatrickMacke odotteli kåirsivällisestimelkein viisi tuntia tervehtiåikseenminua maalissa. Olimme molem-mat yhtä mieltä siitä, että SakuraRoad oli ollut juoksemisenarvoinen.

Nopeimmat naiset olivat AyakoTezuka ja Miyako Yoshigoe.Matkaan lähteneistä l8 miehestäyhdeksiin selvitti matkan loppuunasti. Naiset onnistuivat parem-massa suhteessa: viisi låihti Nago-yasta ja neljä heistä taivalsi koko250 kilometrin ja 200 metrin mat-kan Kanazawaan oman kehonsavoimin.

Kaikki tåimä vain siksi, ettäjokusai päåihänsä istuttaakirsikkapuita!

Tulokset: l) Patrick Macke IBr24:56,2) Osamu Yoshigoe 28:54,3) Rune Larsson Ruo 29:49. Nai-set: l) Ayako Tenrka34 15,2)Miyako Yoshigoe 34:52,3) Sa-chiko Ueda35:44.

35

HÄ.rr-r EIVÄT.rÄn-JESTÄ 24 TUNNIN

JUOKSUKILPAILUAVUONNA 1995

Pohj anmaalainen kuntourheilu-ra lläjyt teki suomalaista ultra-

juoksuhistoriaa vuonna 1993 jär-jestämäIlä pitkiistä aikaa kotimai-

sen 24 tunnin juoksukitpailun -toisen lajiaan kautta aikojen.

Häjyt suunnittelivat uutta ylipit-kiiä juoksutapahtumaa ensi vuo-deksi. Valitettavasti seura joutuiviime kesänä luopumaan ajatuk-

"nostamaan kiidet pyseryn",ten Mauri Volama asian ilmaisi.

Ensi kesänä ei siis järjestetä24unnin juoksua - ei ainakaan Häjy-jen toimesta. Mahdollista on, ettäionakin vuonna Seinäjoella kokeil-

laan 12 tunnin juoksua.

Iluhut kertovat, että Pietarsaares-olisi kiinnostusta vuorokauden-

juoksun järjestämiseen vuonna1995. Palataan asiaan, jos sitä

ilmenee!

Tilaa Ultrajuoksijaitsellesi, ystävillesi,vihamiehillesi, vai-mollesi, miehellesi,

lapsillesi, lastenlapsil-lesi, mummillesi, vaa-ril lesi, enollesi, tädil-lesi, vävyllesi, kum-

millesi, työkavereillesitai vaikka vain

lenkkikaverillesi.

Tilaa se vaikkaJoululahjaksi!

Talvinen ultrahaaste kaikille!

s rlnnuntuina 2 9. tummikuutu

Juoksun säännöt ovat yksinkertai-

set: Valitse itse juoksureitti, hoida

itse ajanotto ja ilmoita tuloksesimahdollisimman pian Kaikki tuloksensa ilmoittaneet Ult-

Ultrajuoksija-lehteen (mieluiten rajuoksija-lehden tilaajat saavat

pienen tarinan kera!). suorituksestaan kunniakirjan seu-raavan numeron mukana.

Aikaa suoritukseen 0n ko. vuoro-kausi, ts.24 tuntia. Jos suoritatjuoksun useampana eri lenkkinä ja

huilaat välillä, niin ilmoita koko-

naisaikasi (huileineen päivineen).

Toivon, että vaikka kyseessä on

leikkimielinen haaste enemmän

kuin mikään varsinainen kilpailu'

niin jokainen silti ilmoittaa tarkankokonaisaikansa.

Näin on mahdollista julkaista kun-

nollinen tulosluettelo - ja kisallemyös saadaan voittaja!

Tulokset pyydän ilmoittamaanmahdollisimman pian suorituksenjälkeen kirjeitse tai Puhelimitse Ultraj uoksij aJehteen.

Huom! Tammikuussa juoksunsa

suorittaneet ovat mukana mYösKanadan vastaavassa haastekisas-sa, joka juostaan 29.1.

Huom! Helmikuussa juoksevien

toivotaan ilmoittavan suoritukses-taan erityisen nopeasti' jotta tietoehtii maaliskuussa ilmestYväänUttrjuoksij an seuraavaannumeroon.

Jos kuka vain haluaa, niin tervetu-loa joukkoon jaloon joka kokoon-tuu mainittuina suoritusPäivinäTurussa, Impivaaran uimahallinedessä klo 10.15. Hoidetaan hom-

ma porukalla!. Ainakin allekirjoit-tanut lupaa olla paikalla.

1

1.åi4'tI.a

I

nfrjr

,4

i

l1

in

50 km kotiratukisunu

ju sunnuntainu 26. helmikautu 1995.

Haastan täten teidät kaikki mukaanUltrajuoksija-lehden toiseen kotirataki-saan. Tässä teille kunnon koettelemustalven keskellä kevättä odotellessanne!

Kilpailu on täIlä kertaa kaksiosainen. Olet mukana,

kunhan osall istut j ompaan kumpaan " o s akilpai-

luun", ts. juokset 50 km joko tammikuun tai helmi-

kuun viimeisenä sunnuntaina. Voit toki juosta mo-

lempinakin, jos haluat!

Kerrothan myös muutamalla sa-nalla juoksustasi!