Ultrajuoksija 3/1997

. . . . 1: t r. ' ' . : :

l i i i : rå i11r i i t ; ; l : l1

i { t ; t4 +rFsd;st tt t ; i r ; ;+t , t i ; t ; r i+a{4i ; i+st ; ; t i9"" f 1nt { t t t , - t td

cHrfFr0,

tJ,so7fuF'

tJ.0,

?l$ å lå i l r4#r #r"- "dh_F f r#%%s* ä #d%

l ! l t t

ry*Elå#F{ruÅ - äf l}&$tTh{

t;ä*:l

(,

(0{

Ultrajuoksi j a

Tero TöYryläJarrumiehenkatu 3 a 10

2OIOO TI]RKUp. 02-2307032 (Pian käYtössä)

02-2302061fax:02-230706t

e-mail: [email protected]

Tili: Merita-Turku/Ilumalistonkatu117535-15236

Tämä on Ultraj uoksij a-lehden19. ia viimeinen numero.

Ensi vuonna alorfraa ilmest)'misensätrUSi PITKÄ JUOKSUIChIi.

N e (Jhrajaoksij a-lchden tila$al' i oidenmaksettu til.aas iatkuu vuoden 1998p u o lellc, s aav at v ost atv an m ilfrr llnPI TK,/i JU o KSII -leh den nameroituOsoiletarrassa on mainittu iimeinen

maksettu n nnero-

PITKA .fUOKSUlehden tilaushirutatja -ohjeet löytyvät takakannesta.

Painopaikka: TehokoPiointi KY, TreISSN 1235-7626

Huoml Ultrajuoksr.lalehden tekeminen ei ole tuottanut

keneilekliån taloudellista voittoa Lehden tila.lilta ja

irtonumeroider ostajilta perityn maksw on ollut tarkoitu

mahdollistaa lehden teko ilman että tekijälle koltuu

kohtuutonta taloudellista tapplotå

Kansikuva:

Mustalan Ari SPartassa kuningas

Leoniiaksen PalsadlaPari kohne iime kaalta on ntennJrt

Arilla kehnohkosti, matta onnistuminen

alt r ai uo lu un klts s ik o s s a k o m os i

varmusti monet pe@myksel 43'vuotias

ker avakinen kert o o i uoksust aansiwiUn4-5.

Tu russa 30 . 11- .L997

Runsaan kuuden vuoden ja 1-9 numeron jä1keentämän I ehden tekemi nen on tul I utpäätepi steeseensä.

on ol lut miel lyt tävää tehdä lehteäkänssanne. r i i tos kaikesta s i i tä avusta 'tuesta ja kehusta. jota olen tei l täI uki jo i I ta kul unei na vuos' i na saanut.

ul t ra iuoksi jan loppu on pi tkän luoksun alku'uui i

- i är , i i iu l ee bl emaan 1 aaj a-a1 a' i semp' i ,

i sompi . komeampi , useammi n ' i l mestyvä '

kunnbl ia ta i tet tu jng. .sanal la sanoen setut"e olemaan ammatt imaisemmin tehty.

Ammatt imaisest i , mutta ihmisläheisest i '

u l t ra iuoksi iaa tehdessä olen ol lut-er i ty iseni to inän si i ta, et tä luki jat ovat ol leetahkerast i mukana tuottamassa aine- istoaief ' t "en ja esi t tämässä toivomuksiaanr i låt lön- suhteen. Tässä mi el essä en hal uamei ni ngi n muuttuvan p' i i run vertaa uudenI ehden-myötä. Päi nvastoi n.

Tulkaa si is mukaan ja kertokaakäväiäi I I enneki n . Fi t ta j uoksu on al kanut '

Tero TöyrYlä

4

Tässdnune rossa :

Spartathlon 1997Ari Mustalan mietteitä,osa2Seppo Leinosen Spartathlonja kreikkalaiset kulkukissatKysymyksiä j a kommenltej aSitä sun tåtäYiannis Kouros:

16 Maraton maisematiellå17 100+ tilasto18 Uudet sadan maratonin

juoksijat esittelyssä:Öljymäki, Kataj a-Rahko,Måenpää ja Saarinen

20 Venetsiassakin voi juosta

maratonin2I Ultrakisoja maailmalta22 Taina Lötjönen, Våsterås23 Hultsfredin 100 km24 Vuosien varrelta:

Ultrajuoksij a 199 | -1997

28 Suomi-juoksumuuttaaHartolasta Turkuun 1998!

29 Kupittaankierrokset30 Suomen rnaratontilastot

199733 Maratonkysely35 Kotirataultra Ym.

77o

303.5 km24 tunnissa!l0 Yli yön yhdessä 24 h11 "Tiltti tuli nyt vasta 20 t

tunnin kohdalla"13 Kotimaanmaratoneilta

Ari Mustala ja Seppo Leinonen juoksivat Ateenasta SpartaanttSepon kannustuksella oli valtava vaikutustt,

kiitteli Mus tala kon karikaveriaan

- Matliaan pitää lähteä sillä asenteella, ettätavoittelee vain läpipääsyä 36 tunnissa. Kilpailussa eisaa olla hiire. Sitä ehtii ohitella myöhemminkin, josvoimia riittää. Spartathlon on armoton, se ranliaiseejokaisesta virheestä.

Tuusulalainen 43-luotias Ari Mustala tietää mistäpuhuu. Hän oli viime luonna ensi liertaa mukanamaailman kovimmaksi juoksukilpailul<si mainitussa250 km:n mittaisessa Spaftathlonissa. Silloin juohsu iäikeslien jo 88 km:n jäll<een. Tänä luonna mies juoksikomeasti loppuun asti, sijoittuen 17. sijatle.

Kymmenisen minuuttia Arin perässä maalipatsaallesnapui legendairri nen spartathlo nisti S epp o L ein on enVirkhalasta sijalln 18.

- Seppo tietää miten tämä juostaan läpi, vaikka eisattuisi ihan hyvä päivä olemaan. MeiIIe muillesuomalaisille 36 tuntia on ainoa oikea tavoite. Josmenee paremmin, niin sitten menee.

Ar i M ust ala j uo ks i k o hnant e n a s ao rn alais e na litp ikiehtovan, matta armottoman kovan 250 km:nmitt ais e n S p art at h Io n- k is un L'iikk o u my ö h e mminei juoksa Vantailn merstonilla vielil maistunut.Sen sijaan sunkari otti avosylin vastaan onnittelaja

Ateenasta Spartaan juostava hlassinen ultrakisakäytiin tänä luonna poild<euksellisellisen leppoisissaoloissa, siltä lämpötila vain häväisi hellerajalla jaaurinko oli enimmäliseen pilvien peitossa. NiinpäKreikan Kostas Reposin voittoaika 23 tuntia 37 minuttiaoli paras luosikausiin. Mustalan ail<a oli 30:56 jaLeinosen 31:09.

45-luotias Seppo Leinonen, joka parhaimmillåan onlierran sijoittunut jaetulle kolmannelle tilalle, lähtimatliaan mitalisija mielessään. Hyvin menneenalliumatkan jälkeen mies sai l<uitenkin jättää haaveetliärliisijoituksista jo ennen puolta matkaa:

- Voimat vain lähtivät lioko liropasta runsaan 100lim:n jiillieen. En ymmiirrä mitä tapahtui, Seppoihmetteli.

Pohjoismaisittain kisa meni hyvin, sillä perille tulimyös kolme ruotsalaista, haihhi vieläpä suomalais-kaksikon edellä. Rune Larsson oli parhaana kolmas.

Ultrajuoks:- la 3/9' l

Ari Mustalanmietteitö

osa 2Viime luoden viimeisessä numerossa julkaisimme

Ari Mustalan mietteitä hänen epäonnistuneen

ensimmäisen Spartahtlon-reissunsa jälkeen. Miehen

mietteiden kakkososa kirjattiin ylös kahdeksan päivää

tämänluotisen onnistuneen juoksun jälkeen.

Harjoittelu ei mennyt suunnitelmienmukaan

Loppur.uodesla -96 olin jalkaleikkauksessa, jonka jaljilta

talvi ei mennyt suunnitelmien mukaan. Km-mäiinsså en

pääsryt lainkaan siihen mitå olin ajatellut. Lisiiksi sitkeä

influenssavirus sotki juoksemiset kevåällä melkein kuukau-

den ajaksi. Huhtikuun puolivälin jiilkeen homma alkoi su-jua paremmin. vaikka jalka vaivaa edelleen jonkin veran.

Hartolan satasella en ollut mukana, koska jalka oli sil-

loin ärtyryt. Muuten en olisi va(naan malttanut pysyä

poissa. Mutta saattoi olla hlvzikin näin. Toisaalta oli $äettei alla ollut satasta, josta palautuminen olisi voinut keståä

pitkään. Toisaalta sitå oli vähän t-vhjän päällä pryykkisesti

kun ei ole yhtään pitkääjuoksua alla.Heinåkuun alkupuolelta lähtien sain jo runsaasti kilo-

metrejä kasaan. Kesällä tuli yli 22A0 km, koko vuonna

kuitenkin vain 4800 ennen Spartathlonia. Viime vuonna

vastaava luku oli 6000 km. Viimeiset kuukaudet sujuivat

kyllä tänä wonna paremmin.Harjoittelussa uutta oli se että muutaman kerran tuli

juoshra hidastetulta vauhdilla noin puoli minuuttia per km

tavallista lenkkivauhtia hitaammin. Uutta olivat myös pari

50 km:n lenkkiä nimenomaan hidastetulla vauhdilla noin

5% minuutin km-vauhtia tai vähån hitaampaa. Nähdiikseni

ei ole h1vä juosta ainakaan yli 40 km:n lenkkejä normaalilla

vauhdilla. Se menee helposti liian kuluttavaksi.Kesåloman aikana tein mökillä neljästi harjoituksen,

jossa juoksin aika jyrklin 500 m:n måen viidesti ylös alas.

Sekin oli uutta, ja ehkä siitä oli viihån apua.

Olenkohan liiun luiha ttilluiseenkilpuiluun?

Mieliala Ateenaaan mennessä oli hyvä. Paikanpäiillä

kaihki ei alkanut h1vin. Kilpailun alla oli terveystarkastus,joka liitlvi johonkin ylipistolliseen tutkimukseen. Minua

tutkinut o'ttö ihmetteli laihuuttani ja pysi harkitsemaan,

onko ollenkaan viisasta osallistua tällaiseen kilpailuun.

Tuollainen puhe saa helposti epäilemään mahdollisuuksiaan

- varsinkin kun ei ensimmäisellä yrittåmällå pääsryt låpi.

Seppo huusi:

'! Åldkö misstitin tupauksessakeskeYtti!"

Sepolta olin saanut vauhdinjaon tueksi aikataulupaperin

Nestaniin 172 kilometriin asti. Mutta myötätuuli puhalsi

seliin takaa: kovempaahan sitä mentiin kuin mitä paperissa

luki. Loppuaikakin oli såiin ansiosta vannaan pari tuntia

parempi kuin mita se olisi kuumalla olhtt.

Me mentiin Sepon kanssa vähän eri tahtiin kaiken aikaa,

vaikkakaan ei kaukana toisistamme. 15 km:n kohdalla sain

Sepon ja ruotsalaiset kiinni. Kys-vin, että eikö tämå ole liian

kovaa vauhtia. Seppo vastasi ykskantaan: "Tämä on kilpai-

lu!". Hänellä oli tähtäimessään mitalisija.Maarit Leinonen sanoi Korintissa 81 km:n kohdalla,

ettå Seppo on viidentenä ja jonkin verran edellä. Ajattelin

että antaa Sepon mennä, hiinhän pyrkii korokkeelle.

Korintin jiilkeen tuli Examilia (88 km) jossa viime

vuonna keskeytin. Tunnelmat eivåt olleet nvtkäiin parhaat

mahdolliset: reisisså tuntui edessä ja pelkäsin kå,vkö taas

huonosti...100 km:n kohdalla Assosissa (juostu n. 9.15) rupesi

tulemaan avararnpia maisemia ja alkoi tuntua paremmalta.

Pahat tuntemukset hävisivåt. 106 km:n kohdalla vanhan

kirkon luona nåin tutun hahmon edessiini. Seppohan se

siinä oli. Hänellä oli vaikeuksia ja hän jiii kävelemäiin jäl-

keeni.Seppo huusi peräiini: Anna mennä vaan jos sillå tuntuu.

Älzikä misså2in tapauksessa keskeltä! Se oli hyvä kannustusja antoi itseluottamusta lisää. Sepon kannustushuudoilla oli

tosiaan valtava vaikutus. Ettåi mies osaakin antaa juuri oi-

keanlaista kannustusta. Suurin osa kannustuksesta on var-

masti h1vää tarkoittavaa, mutta se jäå vaille mitäiin merki-

tyståi. Tässä oli toisin: tuntui, ettå lehti kääntyi siinä kun

kohtasin Sepon ja kilometriluvut alkoivat olla kolminume-

roisia.Sitten jatkettiin. Tuli ensimmåinen serpentiininousu-

Tultiin Nemeaan, 124 km:n kohdalle. Vuorossa oli hieron-

ta, ruokailu ja vaatteiden vaihto: siinä meni ainakin vartti-

tunti. Sen jiilkeen tuntui tosi hyvältä. Seppo tuli kuitenkin

takaa muutaman km:n pååstä. Hänkin oli piiäsqyt taas pa-

rempaan vireeseen. Juostiin yhdessä lähes 130 km:n koh-

taan.Tuli l0 km:n pätkä irtokivialustalla. Tuli pimeää.

Lähdin vetämäiin ja jätin Sepon, mutta sitten irtokivi paheni

lähellä Malandrenia (140 km) ja Seppo sai minut uudestaan

kiinni. Kun lähdettiin jatkamaan Malandreniasta niin pu-

dotin lampun ja se hajosi. Lyrkiaan (148km) kulki hyvin, ja

Seppo sanoi että anna mennä vaan. Niinpä jätin Sepon pit-

kZiksi aikaa. Juoksu kulki varsin h1vin.

UJ-trajuoksi- la 3/97

Hy ö kkiisin ug g r e s siivis e stivuorelle

Vuorella 154 km:n jälkeen olin melkein parhaimmilla-

ni. Itävallan Markus Thqlamin (kisan viides), jonka olin

tasaisella ohittanut, juoksi serpentiininousua, joten enkös

minäkin innostunut. Otin Thalaminin kiinni ja vähän jätin-

kin kunnes tultiin viimeiseen huoltopaikkaan ennen vuorel-le kipuamista. Thalamin meni ohi. Siinä vaiheessa oli hv-

vin aggressiivinen henki ja hvökkäsin innokkaasti luorelle.Ehkä olisi pitän1't vähän rauhallisemmin mennä. Aggres-

siivisuudestani ei ollut Thalaminin suhteen mitään apua.

Hän on varmaan ha4oitellut jossakin alpeilla. Sinne se

mies meni että viuuuhh vaan \uorenrinnettä kauas jonnekin

ylös pimeään.Vuoren laelle nouseminen oli sellainen psykologinen

k-ynnys. Siitå oli niin paljon varoiteltu, että se piti vetäistäylös mahdollisimman iikkiä. Vuoren alas tuleminen se pa-

hempi juttu olikin! Meinasin mennä nenålleni. Alastuloa

keståå myös pitemmän matkaa. Se oli epämielllttävämpääkuin ylös kapuaminen.

Lopussu jiii pistiimtittti kuikkipeliin

Vuorten toisella puolella oli selvästi kylmempää aurin-gon nousuun asti. Alkoi tasainen osuus. Kovin yksinäistä

oli meno, Nestania (I72km)ja Tegeaa (195 km) lukuunot-

tamatta ketään juoksijaa ei näkvryt matkan varrella ennen

200 kilometriä. Oli pimeää: ruoret vain jossakin häämötti

taustalla. Lamppujen kanssa oli pimeässä vaikeuksia: patte-

rista loppui ryt virta. Piti varoa ettei juokse harhaan.Etenin juoksemalla koko ajan yli Tegean aina Spartan

valtatielle ja Mandrian mäkeen (202 km) asti. Kovissa nou-

suissa tosin olin kåvelll't. Pääosin juoksemalla eteneminen

loppui siihen. Noin 24 ttntia oli kulunut siinä vaiheessa.

Sijoitus taisi olla siinä kymmenennen tienoilla. Lopussa

kävelyå tuli yllimäissä useampi kymmenen kilometriä.

Alamäet pystyin kuitenkin juoksemaan loppuun asti.Pelkäsin koko ajan etureisien kipeltymistä, mutta eivät

ne ongelmaksi muodostuneet. Ne olivat suorastaan myön-

teinen yllätys viime vuoteen verrattuna. Matkan varrellakävin kolmesti hieronnassa, mutta reiden takaosat jäivät

hieromatta. Mandrian mäesså menivåt takareidet niin ki-peiksi että juokseminen oli tasaisellakin vaivalloista.

Loppumatkalla näin taas Seppoakin. Hänellä oli vaike-

uksia. taisi våhån hoiperrella. Meidän molempien sgoitusputosi monta sijaa. Naisten voittaja Helga Backhaus meni

olu ja Ruotin Skoglund. Viimeiset kaksi kilometriä tulin

kreikkalaisten tyttöjen saattamana. Olisi pitän1't juosta siinä

vaiheessa. Ihminenhän saa fydytyksen vasta kun on yrittä-

nyt parhaansa ja pistäny't kaikkensa peliin. Siinä lopussa jäi

yksi prosentti käl'ttämättä, kun pistin juoksuksi vasta loppu-

suoralla.

Maksimiuiku 36 tuntiu on ainouoikea tuvoite

Länsi-Uusimaa-lehden toimittaja kysyi, minkä arvosa-nan annan itselleni juoksusta. Sanoin että arvosanan"hyvä". Voi tierysd kysyä että miksi en anna kiitettävää. Ei

se ehkä paljon siitä puutu, mutta se miinus tässä on kuiten-

kin että Tegeasta (195 km) Spartaan (245 km) kesti enem-

män kuin 8 tuntia. Jos olisin ollut Tegeassa juuri ennen

eliminaatioaikaa, en olisi ehtinl't ajoissa perille tiillä vauh-

dilla. Jos viimeinen osuus olisi mennyt alle 8 tunnin voisin

antaa kiitettävän. Mutta se meni våhän liian hitaasti ja si-joitus putosi. Toivomisen varaa jäi,

Henkisesti ei ollut missään vaiheessa tiukkaa paikkaa.

Kyllä tåmä niin pitkälle sujui niin hienosti, että sitten kun ei

enää sujunut niin hienosti niin oli niin vähän enää matkaajäljellå, että tiesi että pelivaraa on niin paljon, että jos vaanjotenkin pyryy liikkeessä, ehtii ilman muuta ajoissa maaliin.

Sikäli tämä oli jos ei ryt yhtä juhlaa niin ainakin vähän sin-nepäin.

Sitä jopa miettii ettå pääsinpäs minä helpolla - olihan

tämä sentään Spartathlon. Kisa nåfiti täIlä kertaa valoisatpuolensa. Pswkkisesti tämä oli mahtavaa verrattuna ympy-

rän kiertämiseen24 tunnin juoksussa. Matka ja aika sujuutoisella tavalla.

Ensi vuotta ajatellen tå1tyy nostaa varoittava sormipystyyn, ettei innostu liikaa. Tulee mieleen Ultrajuoksijantoimittajan kohtalo viime ruonna. Seppo tietää miten tämäjuostaan läpi, vaikka ei sattuisi ihan h1vå päivä olemaan-kaan. Me muut - meille se maksimiaika 36 tuntia on ainoa

oikea tavoite. Jos menee paremmin, niin sitten menee. a

1 Konstant inos Repos GRE2 Keni i Oki vama JPN3 Rune Larsson SWE4 Imre l l -es YUG5 Markus Thal-amin AUT6 Michael- WanivenhausAUT7 Jens Lukas GERF RiÄrn,Trrndnol . ius SWEv u)

9 Jose M. Arrambide SPA10 Wal- ther Raab GER11 Kar l Hubert GER12 Andre Crue]I is FRAT ? Arrorrs l - T,esn i nas FRA1,4 He1ga Backhaus GER15 Klel l -ove Skoglund SWE

16 Jun Onoki JPN

L7 Ari Mustala FIN

18 Seppo Leinonen FIN1 q Pi smenko Woi r : iech POL2 O ,Jecarres Ma r f i n FRA27 Helrnut Urbach GER32 Max Court i l - i -on FRÄ34 Kimie Funacla JPN

39 Heike Pawzik GER

59 Pau]-et te Fevre FRA

62 Robert MeadowcrofL ENG1?1 - i r rn lz<i i :e chl- i ner i I Ie\ ,= JsvJ:Jr

.1...,..,Sfnrft tntU,n...Z4S.;S : kfiN: : . : :,: '' . . . .

nt[äilät,,sU ifii',.fi'6iä+.e, i ö.Er',,23 :3123:.5528zII28.1728: 1928:1928:4928:5I28 5I29 :3529t4430:2930 :2930:39 N30:4030:5330 :5631:093It 3231:3432t4333:2I33:36 N33:46 N35:23 N35:37 N

36 tunnissa)

Seuraavalta sivulta laytyy S"ppo Leinosenmietteitri juoksusta

ja. . . .

kr eikk alsisista ku lk u kis s oist a

UltrajuoksLla 3/97

Juoksuuns a peffynyt Leinonenvähän ennen maalia:

"Tiimci on viimeinenultrajuoksunitl

- Yhdeksän kilometriä ennen maalia sanoin

vaimolleni Maarititle ja pojalleni Harrille, että tämä

on viimeinen ultrajuoksuni. Yhdeksänkymmentä-prosenttisesti!

- Juoksun jälkeen kerroin myös järjestäjille, että tämä

oli viimeinen juoksuni täällä. He toivottivat minut

tervetulleeksi turistina ja lisäsivät, että turistikin voi

osallistua kisaan.Sepon lopettamispäätÖkseensä jättiimä t0 prosentin

varaus oli tarpeen. Viileämpiin oloihin palattuaan mies

alkoi jo viikon kuluttua kisasta pyÖrtää puheitaan' Hän

sanoi jatkavansa uraansa - vhdeksiinhvmmentåprosentti-sesti!

- Tähtäsin korokkeelle. Kaiken piti olla kunnossa ja

ilmzrkin oli suosiollinen. En voi olla t5rytlviiinen nelosen

suoritukseen. kun niin paljon oli ta{olla.106 km:n kohdalla tavoite kolmen sakkiin yltämi-

sestä oli hvlåttävä. Tavoitteeksi jäi maaliin selviäminen.

- Kaikki mureni hujauksessa. Voimat lähtivät koko

kropasta seuraavien kolmen kilometrin aikana. En vm-märrä mitä tapahtui.

124 km:n kohdalla Nemeassa Leinonen oli ajassa 12

tuntia 7 minuuttia.- Jalkojani hierottiin siellä l0 minuuttia ja ajattelin'

että juoksuni vielä ko{aantuu. En pvstvnyt kuitenkaan

sen jälkeen juoksemaan kuin 500 metriä kerrallaan' Senjälkeen oli aina käveltävå. Tällä tavoin etenin 195 km:n

kohdalle asti. Sen jälkeen meno meni kokonaan käve-

lyksi. Seppo muistelee.- Kreikkalaiset kannustivat minua matkan varrella

nimeltä. Ihmettelin heille. mistä he tuntevat minut. He

vastasivat, että kaikki reitin varrella tietävät herra Leino-

sen.Ei ihme että herra Leinonen on Kreikassa tuttu, sillä

hän ollut mukana joka luosi vuodesta 1985 alkaen. Peril-

le hän on tullut yksitoista kertaa, kahdesti on matka jääryt

kesken.

Selviydyttyaan jälleen kerran kunnialla raskaasta

Spartathlonista, Leinosta kohtasi valitettava onnettomuuspian kotiin paluun jälkeen. Lokakuun 9. päivån iltana

Seppo putosi liki neljän metrin matkan asvaltille Lohjan

lähistöllä. Hånet vietiin helikopterilla sairaalaan Hel-

sinkiin. Kzrksi päivää meni teho-osastolla ja kotihoitoon

rnies pääsi kuun puolivälissä. Tiilli jätti sen verran vau-

rioita kehon sisuksiin, että sairaslomaa oli marraskuun

puoleenvåliin asti.Seppo suunnitteli aloittavansa treenaamaan joulukuun

alussa ja osallistuvansa ensi vuoden huhtikuun lopussa

Japanissa SakuraRoad -kisaan. r

"Seppo, Sparta waits for )tou next )tear"

Spartathloninsuomalaisankari

kulkukis s oj a kat s el emas s a

Uuvuttavan bussimatkan jälkeen saavuimme SpartastaAteenaan hotelliimme, josta ystävämme llias haki meidätasunnolleen,

Buzukin sävelet kajahtavat lentoon sylsyiseen iltaan ja

sekoittuvat yön hajuihin. Musiikki on houkuttanut paikallisenkissakansan parveilemaan pöytien väliin, ruuanmurusten ja

kumppanin löytämisen toivossa. Kattiyhteiskuntaan kuuluuterveitä kissoja ja rampoja, johtajia ja alempiarvoisia. Tuleeväkisi nkin mieleen CATS-musikaali ja takapihoilla majailevaalakulttuuri.

Pieni kissanpoika löytää herkullisen kalapalan. Se eikuitenkaan ennätä kauan nauttia löydöstään, kunkokonainen joukko siipiveikkoja lyöttäytyy lähituntumaan.Kiista kalapalan omistuksesta huipentuu kahden suurenkattikingin voimainmittelöön, johon lopulsi osallistuu kokokirjava kissalan väki.

Vastaava näytös on arkipäivää joka päivä ja iltaPlakassa, jossa nälkäiset kulkukissat ovat vallanneettavernojen tienoot. Olemme vaimoni Maaritin ja poikammeH arrin kanssa paikallisessa tavernassa, jossa välikohtaustapahtuu. Moni jää autuaan tietämättömäksi kissojensodasta. Ouzo himmentää ja sumentaa näköä, säveletpeittävät alleen kissojen mourun. Tanssin liikehdintäänkeskittyminen vie mennessään loputkin aistit.

Lavalla buzukin tahdissa kiehoilevat miehet näyttävätsoidintanssia esittäviltä kukoilta. Äkkia leppoisa tunnelmasärkyy ja tanssijat havahtuvat: tappelul Riita alkaa kahdenmiehen välisestä kamppailusta, mutta pian kaikki paikallaolevat urolaet ovat keskilattialla tietämättään matkimassakissojen äskettäistä välikohtausta.

Paikallisiin tapoihin tottumattomina seisommeperi mmäisessä nurkassa kauhistuneina keikkalaistenyhtäkkisestä tunteenpurkauksesta. Emme vielä ymmärräettä tappelu on Kreikan kansallisurheilua: osittain huvia,osittain veristä totta,

Lähdemme nukkumaan, sillä kaikkj hauska loppuuaikanaan. Keskiviikkona suuntaamme kohti lentokenttää ja

kotimatka kohti Helsinkiä alkaa, Uusi harjoituskausi onvalmis alkamaan. Kaikki mukavat hetket ystävien kanssa onjälleen koettu. Matka Ateenasta Spartaan on kuljettu juosten,

kävellen ja kärsien. Sitten on palattu bussilla Ateenaan ja

vieteety siellä muutama lomapäivä kreikkalaisten ystävienkanssa. He sanoivat minulle maanantai-iltana: "Seppo,Sparla waits for you next year. Don't forget!"

Seppo, Maarit ja Harri Leinonen

Ultrajuoksj- la 3/97

Pi täi sikö uI traju oks ij anWtyä kilpailemaan vain

itsensä kanssa?

Olin internetistä lukevinani, että ultra-juoksuun pitää ehdottomasti lähteävain voittamaan itseäiin eikä muita.Siis olenko lähdössä tåysin epäeettisinja moraalittomin perustein ensi vuo-den 100 km:n juoksuun, kun haluanehdottomasti sijoittua kisassa mah-dollisimman korkealle ja (mikäli mat-kaan ei lähde aivan hirmuisia meni-jöitä) mieluummin voittaa? Olen ker-ran kisan laahautunut låpi mielestäniitselleni todella surkealla ajalla ja

seuraavalla kerralla pelkkä låpijuoksuei mulle riitä.

Luournko ryt 100 km:stå, kunkerran lähtökohtani ei olekaan ultra-juoksun pyhimpien arvojen mukai-nen? Olenko henkinen kääpä, joka eivielå ole kasvanut miehen mittoihin?

Timo Kormu

Ultrajuoksijan sivuilla netissci ei sa-nottu ettd ultrajuoksuun pitciri ehdot-tomasti lahtua vain voittamaan itse-c)r)n eikä muita. Kyse ei ollut moraa-lista tai etiikasta eikd kilpailun eas-taisesta asenteesta vaan siitä, ettäoma itse (heikko luonne vai miten sensanoisi) osoittautuu köytönnössdkovemmaksi vastustaiaksi kuinkanssakilpailijat - silloinkin kun kil-paillaan toisten kanssa.

Tai ehkri paremmin sanottunakyse on siitci, ettö vaikka tdhttid tois-ten voittamiseen, niin se ei vdlttö-mdttri onnistu parhaalla mahdollisellatavalla jos asenne on liian åggressii-vinen ja kilpailullinen kilpailun en-simmöisten kahden kolmasosan aika-na. Tdmcin nrikee aina ja uudestaankaikissa ultrakisoissa: varsinkinnuoremmat heput kiehuu yli kaikenlatauksensa ihan ennen aikoiaan ia ontosi heikoilla oman itsensö kanssa

sitten kun tosi skaba alkaa iossakinv i i me i s en ko lmann eks en aikan a.

Suosittelen ldhtemistö satasellemaltillise,sti. vaikka tavoitteet olisivatkuinka korkealla. Oli mukana sittenkilpailulli,sin tavoittein tai vain iuok-sema,esa pitkän matkan läpi, niinparas tulos ,ryntyy kun varoo poltta-ma,st a voimav aroj aan ki lpai lutapahtu-m.an,synnyttömc)n aggre,ssiivisuudenmyötci ennen aikojaan. Vciitcin ettakukaan ei jaksa juo,sta 100 kilometricisilld tavalla aggressiivisesti kuin ehkövielci maratonin voi juosta. - TT.

Suomi juoksee-viesti

Ensi vuonna juostaan juoksu nimeltäSUOMI JUOKSEE-viesti, jostain lva-losta Helsinkiin tai jotain sellaista.Voiko tällaisessa juoksussa juosta vi-rallisia maratonjuoksuja? Kuka lieneejärjestäjä? Ajattelin, että jos tervelttäriittåä ja luoja suo, niin kokeilen ensikesänå vähån pitempää matkaa. Kyl-selivät lvöpaikalla halukkuutta tuohonjuoksuun. Voisitko vähän kertoasiitä? Voisko siinä juosta omanaosuutenaan esim. maratonin?

Heikki Ktirkkdinen

Suomi-juoksee on Suomen Urheilulii-ton jdrjestömci vuosittainen viestita-pahtuma, j ossa vähintcicin I 2-mie hisinjoukkuein juostaan noin 1400 km:nmatka Utsjoelta Helsinkiin. Viestilahtee liikkeelle kescikuun viimeisencilauantaina, ensi vuonna 27.6. PerillaHelsingin senaatintorilla ollaanseuraavan viikon tor,staina (2. 7.).

Reitti on jaettu n. 120 osuuteen,joiden pituudet vaihtelevat 6:sta20: een kilometriin. Kaikki joukkueet

elenevät samaan lahliin parijonossajuoksuvauhdin olle.ssa n. 5.30 min,4tm.Joukkueet ovat pciciosin työpaikka-joukkueita.

Suomi juoksee-viestin yhteydessciei ole mahdollista juosta maratoniamiss(iän sanan varsinaisessa merki-tyksessci. Toki voi juosta useampiaosuuksia percikköin niin ettri matkaakertyy 42 km ja enemmcinkin. Liscitie-toja Suomi juoksee-viestistci saa Suo-men Urheiluliitosta, p. 09-34812405.

'r"7-

/,ÅAPATONJUOKSUALUOLAsSA

Italialainen Fabrizio Berbabei onpistellp maratonin alle 2.20:n. Alku-vuodesta håinen voittoaikansa eräälläitalialaisella maratonilla painui kui-tenkin päålle kolmen ja puolen tun-nin.

Kuten arvata saattaa, reitti olijok-seenkin raskas. Kisa kä1'tiin luolanuumenissa. Ensin kierrettiin Frasas-sin luolassa parin kilometrin mittai-nen turistikierros. Sen jälkeen siir-

ryttiin pois turistialueelta vajaan kah-den kilometrin lenkille. jolla oli 682porrasaskelmaa. Tåmä lenkki kier-rettlin 23 kertaa, joten kaikkiaan por-

taita kertyi 15686 kappaletta.Muita juoksun yksityiskohtia:

lämpötila 14 oC, kosteus 99o/o. happi50oÄ. Kilpailu käy'tiin helmikuun lo-pulla. Ensi luonna homma pistetään

uusiksi samoihin aikoihin.

KIELO SAUVALA ETTYYDY TASALIAANTATVALLUKSEEN

Suomalainen Ziirichissö asuva KieloSauvala kuuluu siihen suhteellisenvähålukuiseen suomalaisjuoksijoidenjoukkoon, joka on selvittän1't täyden67 km:n matkan Sveitsin Alppimara-tonilla. Itse asiassa hän on tehnl't sentoimittajan tietojen mukaan ainoanasuomalaisena naisena. Korjatkaahan,jos tieto ei pidä paikkaansa.

Sauvala pisteli Alppimaratonintäyden matkan v. 1995. Tänä vuonnahån t5rytyi 39 km:n SertigJaufiinAlppimaratonin yhteydessä. Syys-kuussa Kielo kävi juoksemassa Jung-frau Marathonin Saksassa. Reitti olialusta loppuun pelkkää ylämiikeä. Ta-vallisella maratonmatkalla kar,uttiinylös 1,8 km!

Ultrajuoks,r la 3/97

SUOlltlALArSrASAKSASSA

Saomalaisista on Euroopan ultratu-loksissa vilahdellut myös Saksassaasuvan Eero Mökitalon nimi. Toissa

r.'uonna Bielin 100 km.n juoksuun

Sveitsissä otli osaa suomalaisista Ee-

ron ja Guni Nybergin lisiiksi turku-lainen Ismo Kivimiiki. Ismo tuli k-vlla

maaliin, rnutta ukkosmyrsky sekoittiajanoton pahoin eikä hänen nimeäänlöydy tuloslistasta. Harmittava tapaus,

varsinkin kun kyse oli miehen en-

simmåisestä ultrasta.

VA.TTöSKIRJANVATKUTUS

ltIAPATONTULOKSEEN12 IqIINUUTTTA

Tömön vuoden ykkösnumerossa ker-

rottiin l2 päivän vaellus- ja juoksuta-

pahtumasta nimeltä Minoa Kelefthos.Tämä 500 km:n r,uoristotaival halkiKreetan peruuntui järjesfiijien kohdat-

tua ylipåäsemåttömiä vaikeuksia.Suomesta oli kutsuttu kisaan neljiin

hengenjoukkue.Ossi Autio oli yksi niistä suoma-

laisista. joiden oli tarköitus lfiteä

Kreetan reissulle. Sveitsin alppimara-tonilla, tunturisuunnistuksessa, luori-

suunnistuksessa ja viimeksi 24 tunninsuunnistuksessa (rogaine, ks. UJ 1/97)

kunnostautuneella hwinkääläiselläriitti kuitenkin kesällä muuta teke-miståi Hiin väitteli tohtoriksi Helsin-gin yliopistosta aiheenaan "Teknistenvahniuksien kehitlvminen peruskou-lussa. Tytöt ja pojat samansisåltöisenkäsityönopetuksen kokeilussa".

- Väitöskirjan vaikutus maraton-

tulokseen on 12 minuuttia. Työntekohäiritsi harrastuksia. Kyllä asiat on

huonosti, kun näin onjopa kesällå, to-

teaa Ossi, joka tänä kesänä viipyi Hel-

singin maratonilla vähän Påålle2.4I:n. Viime vuonna mies Pinkoiluotuisen maratoninsa Tukholmassaaikaan 2:28.34.

"Aallon pohjasta" noustakseenOssi etsiskelee nyt uusia haasteita.Rogaine-kisa Kanadassa ensi luodenelokuussa voisi olla sopiva uusi alku

"luppovuoden" jälkeen.

- Onneksi olen r,uosien varrella

oppinut ymmärtämåän, että homma

on paljon enemmän päästä kuin Poh-keista kiinni, sanoo Ossi.

lIIARATON-ENNÅ.TYKsTÅ.

Italialaisessa Podismo-Iehdessö jul-

kaistiin hiljattain kaikkiaan 20'7 erimaan maratonennätykset (kaikkien aikojen parhaat miesten ja naisten tu-lokset ruoden 1996 lopussa). Olipajoukkoon pääsryt Ahvenanmaakinomine ennälvksineen (Per-Ole Holm-

niis 2.17.46 ja Ann-Catrin Nordman2:53.19). Esa Tikkasen 2:l l. l5(Boston -78) toi Suomelle 40. sijan ja

Ritva Melanderin (I-emettinen)

2:28.00 (Lontoo -95) oli naisten ennä-tyksistå 26:nneksi paras. Joukossa onjokunen maa, jossa naisten ennät-ys onmiesten erurätystä parempi. Tonga-laisnainen Pauline Vea on juossut

2:54.02, mutta paras mies FonuaPulu onjään\,'t pitkålti päälle kolmen

tunnin ajallaan 3:15.21. Laosissamiesten ennäfs on KhamPeng MitPa-saz Moskovassa v. 1980 juoksema

3:37.26. Atlantan olympiamaratonil-la saman maan naisjuoksija Sirivanh

Ketavong pisteli paremmin, 3 :25. 16.Useista maista ei lövdy lainkaan

naisten sa{an ennätystä. Sudanissa

sellainen on, mutta Abdelhadir Nadir

ei ole ennätysjuoksussaan ollut kovin

kiireinen päätellen ajasta: 6:20.46.

Vanhin ennätys on Mosambikin An-

tonio Repingun 2:38.32 vuodelta1964.

Ahvenanmaan ennätysten ohellaon Suomessa juostu kaksi kansallista

kärkinoteerausta: Israelin Dov Kre-merin 2:15.45 (EM-Helsinki -94) ja

Ruotsin Kjell-Erik Ståhlin 2:10.38(MM-Helsinki -83).

HA-JYT TA.YTTT20 VUOTTA

Höllkä- ja kuntoliikuntaseura Häjytry vietti marraskuussa 20-vuotissynt-täreitään Kuortaneen urheiluopistolla.Aamupäivällä aloitettiin tunnin mit-taisella yhteislenkillä, johon osallistuinoin 70 seuranjäsentå.

- Häjyt on aikaansa edellä. Seuraon tehqrt jo 20 wotta merkittävääkansanterveystyötä ihmisten aktiivi-sena liikuttajana. Tållaista työtå tarvi-taan lisäå maassamme. Liikkuvatihmiset ovat terveempiä kuin liikun-nallisesti passiiviset" kiitteli SuomenKuntourheiluliiton toimitusjohtajaJorma Savola juhlapuheessaan.

- Häj)'t on osoittanut valtavallaaktiivisuudellaan tekevånsä arvokastatyötä. josta ei koskaan saa liiaksi kii-

tosta. Eritoten Nikun sitkeä panos ter-

velttä edistävän Wön parissa on ollutmerkittävåå, jatkoi Savola.

Håjf jakoi juhlakokouksensa Yh-teydessä 500 mk:n stipendit menesty-neille 16-17-vuotiaille eteläpo\alai-sille kestävavsurheilijoille. Vähän

vanhemmalle kaartille oli varattu 20

komeaa juoksijapatsasta. Sellaisen saijokainen 100 maratonia juossut Häjy-jen jäsen, Seuran 2O-r,uotisjuhlamitalijaettiin jokaiselle jäsenelle.

Ansiomerkkejä jaettiin seuraa-vasti:

Suomen kuntourheiluliiton hopei-

nen ansiomerkki Mauri Volamalle;pronssinen Simo Nikulalle ja tunnus-

tusmitali Johannes Rantamöelle.Suomen veteraaniurheiluliiton ho-

peinen ansiomerkki Erkki Kataja'Rahkolle'. pronssinen Aaro Haka-

lalle, Risto lgnatiukselle, Arvo Kivi-peltolle, Erkki Nurmirannalle, MaltiRantamiielle, Juhani Winikalle, Kari

Winikalle ja Mauri ÖIiymaelle.Etelä-Pohjanmaan urheiluPiirin

kultainen ansiolev-vke Tapani Lari-

molle. Arvo Tyniölölle ja Tuomo W-

muselle; hopeinen ansiomerkki Unlo

Sahalle ja Mauno Sissalalle sekä ho-

peinen ansiolevyke Mauri Hautamii-elle, Erkki lkolalle, Matti Köykölle ja

Esko Sippolalle.

KTTNNOSTATSIKOKTfuIPPAKYYTT?

Heikki Kiirkköinen Espoosta on lä-

hest-vnyt Ultrajuoksijalehden toimi-

tusta kaivaten päiikaupunkiseudulla ja

Uudenmaan alueella asuvien mara-

toonarien puhelinnumeroita. Heikki

sanoo joutuvansa usein liihtemään

vksin omalla autollaan maratonreis-

sulle, vaikka liihialueilla saattaa on

usein muitakin samalle maratonillematkaavia. Kimppakyyti tulisi talou-

dellisemmaksi ja voisi olla muutenkinmukavampi vaihtoehto.

En voi jakaa lehden lukijoiden

osoite- tai puhelinnumerotietoja ilman

asianomaisen lupaa. Niinpä toivon-kin, että kimppa$ydin tarjoami-

sesta/vastaanottamisesta kiinnostuneeteri puolilla Suomea antavat kuulua it-

seståån. Ensi vuonna ilmest-vmisenså

aloittavassa Pitkä Juoksu-lehdessä nrl-

laan julkaisemaan maksutla kaikkien

kimppak-v-vdistä kiinnostuneiden ni-

mel kotipaikkakunnat ja puhelinnu-

merot. Ottakaahan YhteYftä! r

Ultrajuoksi ia 3/97

Kaikkien aikojen parhaat24 tunnin juoksussa

(r--radalla. t tiellä. h -hallissalkursiivill.a 48 h:n juoksun väliajat)

Miehet

303.500r Yiannis Kouros GRE 97295.030r Kouros 97294.104r Kouros 96286.463t Kouros 85285.362r Kouros 95285.002r Kouros 96284.8531 Kouros 84283.600r Kouros 85282.981r Kouros 95280.469r Kouros 90276.2091 Wolfgang Schwerk GER 87275.982r Anatoli Kruglikov RUS 95275.576h Nikolai Safin RLIS 93275.357 Kouros 97274.715t Bemard Gaudin FRA 82274.480r Dave Dowdle GBR 82274)19t Hans-M Erdmann GER 87272.624r J-Gilles Boussiquel FRA 8l272.619r Eduard Khirov RUS 95271.200r Kruglikov 94270.296h Kruglikov 94268.9'75r Khirov 94268.251r Don Ritchie GBR 91

Naiset

248.631h Elena Siderenkova RUS 96243 6571 Sigrid Lomsky C}ER 93240.169r Eleanor Adams GBR 89237.861h Adams 90236.453t Hilary Walker GBR 88236.284t Irina Reoutovits RUS 97233.816t Sue Ellen Trapp USA 93232.107t Angela Mertens BEL 88231.5101 MarieBertrandFRA 94231.482r Lomsky 94231.4821 Bertraad 96231.0081 Lomsky 92230.862t Siderenkova 97230.618t Walker 8'l230.2'71 Ann Trason LISA 89230.013r Mariarme Savage GBR 88226.23'/r Mertens BEL 88226.000r Siderenllova 95225.307r Walker 88

Suomen parhaat

Miehet

234.231r Seppo Leinonen227.27 5r Maf,tti Moilanen224.687t Leinonen224.1741 Tero Töyrylä223.I40h Leinonen220.818t Leinonen218.8131 Leinonen218.240t Leinonen216.670t Töyrylä21 5 984r Ieinonen

89838994899090939589

214.381r Kalevi Montela212.686r Ensio Tanninan210.1091 Kauko Koponen209.6651 Petri Rautiainen208.940t Olavi Montela204.642r Esko Pikkarainen201.955r Esko Pikkarainen201.9551 AlfGranvik200.565r Tapio IhonenMarkku .Iämbeckin 80-luvulla ulko-mailla juoksemisa tuloksista ei tieloa.

Naiset

147.1951 Terttu Aalto140.7801 Vuokko NiskanenI 06.0001 Merja Ylihåirsilä

938395939383839393

939)

93

303.5 km vuorokaudessa!

Yiannis Kouros saavutti lopultapäämääränsä

Yiannis Kouros teki ehkä tlimänluosisadan huikeimman suorituksenkestävyysurheilussa, kun hän rikkoi

Adelaidessa, Australiassa 300 km:n rajanworokauden juoksussa 4-5. lokakuuta.

Kreikkalaissyntyinen australialainenpisteti 24 tunnissa juoksuradalla

303.5 km eli yli seitsemän maratoninmittaista matkaa perä perää.

4l-ruotias Kouros oli yrittånyt jo var-hain keväällä niinikåän Canberrassa 300km:n rikkomista. Silloin hän oli rankkasa-teen ja erilaisten vammojen takia jäänyt

.tavoitteestaan vajaat viisi kilometriä. Tulos)Ss.O:O m oli kuitenkin uusi maailman-ennätys ja liki 20 km enemmän kuinkukaan Kourosta itseåän lukuunottamatta onkoskaanjuossut.

Lokakuussa Kouros lähti 300 km:n rajankimppuun äärimmäisen päättåväisenä. Al-kuvauhti oli kova: 100km taittui ajassa 7.15,150 km l l :05.02 ja 100 mai l ia l1:57.59.Tåssä vaiheessa Kouros oli 13 minuuttiaedellä kevään ennätysjuoksunsa väliaikoja.

12 tunnissa tuli täyteen 161.346 km.Kreikkalais-australialainen ihmemies ja&oierittäin keskitt_yneesti ja päättäväisesti eteen-päin, uhmaten suorituskykvnsä rajoja. Kuntultiin 200 kilometriin, hän tunsi kipuapakottaessaan vähitellen yhä haluttomam-maksi k$vää kehoaan tottelemaan tahtoaan.

200 km ohittui ajassa 15:10.27. Kukaan eiollut koskaan aikaisemmin juossut niinkovaa 24 tunnin juoksussa, ei edes Kourositse nuorempana, jolloin hänellä oli tapanaaloittaa nykyistdkin kovemmalla alkuvauh-dilla. Avustajien ja katselijoiden hu{astikannustamana Kouros jatkoi 400 metrinmurskaradan kiertåmistå noin kahden mi-nuutin kierrosvauhdilla.

17 tunnin jälkeen Kouros oli jåttän1ttaakseen 222.4 km. Se olisi riittäry't voit-toon useimmissa kansainvälisissä 24 tunrunkisoissa.

Mutta myös Kouroksella on rajansa. Nealkoivat niikyä 20 tunnin juoksun jälkeen.Hän näytti olevan vaikeuksissa: kierrosajatputosivat hieman ja hän lakkasi kokonaanpuhumasta keskittyen yhä täydellisemminsuoritukseensa. Alustajat jatkoivat Kourok-sen ravitsemista pienin mokapaloin jokakierroksella.

Aamu valkeni. Päivän låmmön levittäy-tyessä kentälle suuri ultrajuoksija sai voi-mansa takaisin. Hån alkoi taas huutaahuoltajilleen ohjeita kiertäessään raIaa,py-ytäen lisää energiaa saadakseen voipuvankehonsa keståmäån ratkaisevat viimeisettunnit. Hänen piti edetä viimeisten kahdentunnin aikana 18 km saavuttaakseen kauanjahtaamansa päämäärån. Tuo maaginen 300km:n raja oli kuin paennut häneltä niinmonta kertaa. Nyt hän oli sydämessään ja

mielessään päättiinyt, ettei niin enääsaisi käydä.

24 tunnissa tuli tå1teen 303.5 km.Kouros sanoi:

- En juokse enää 24 tunnin juoksu-ja. Annoin kaikki voimani tässäkisassa. En usko, että minulla on enäämitään saavutettavaa tässä lajissa.Siirryn muille matkoille: 48 tuntia,1000 mailia ja ehkäpä 24 tunninjuoksuun katureitillå. 300 km:nrikkominen on ollut päämääränänikoko elämiini. Uskon, että tätäennätystä ei rikota vuosisatoihin.

Kuva:Maailman ja Suomen kovimmatultrajuoksijat Yiannis Kouros (vas.) jaSeppo Leinonen kuvattuina joskusKreikassa Spartathlon-kisanvhtevdessä.

UltrajuoksLla 2/91

Kuv at (Aila KankaansYrj ö) :

Lähtö lähenee ja porukan ilmeet piukkenee. Kuvassa vasemmalta: Ari Palimon isä,

Janne Kankaansyrjä, Jouni Laitinen, Tuomo Vilmunen (Iläjyt-lippis) ja Ari Palimo

(selin).

Janne Kankaansyrjä omatekoisella huoltopisteellään Heinolan 24 tunnin juoksussa.

Jannenkierrosajat

ja väliaikoja:

27.5530. l030.2030.4028.5929.4030.2529.4929.3828.5828.5528.2530.2831.3232.1033.2933.r'.l36.2r35.0335.0636.3036.3038.2',136.3438.3038.2939.414r.0241. l812.0246.5244.t343.001.01.602.55.4248.3 9

50km 5.02100km 10.36150km 17.20

100 mailia 19.04

0-6 h 59.5 km6-12h 51.5 km12-18 h 43.5 km18-24h 22km

10 UltrajuoksLla 2/97

Janne Kankaansyrjä pisimmälle 24 tunnissa: 176 km

"Tiltti tuli nyt vasta 20 tunnin kohdallaf r

Jokavuotinen "Yli yön yhdessri" -liiku nt atap ah tu ma j rirj est ettiin

tcillci kertsu H ein olassa.J rirj e st rij in ci t o i miv at

S ininu oris o liitt o, Raittiu d enYstrivrit ja Heinolun kaupunki.Vaihka tapahtuma on kihinnri

suunnattu yhdisty sten,u rh eilu s eu r oj en jh ty öp aik k a-j ou kk u eiden viestinj u ok su k si,

ultrajaoksijoita on ollut mukanakolmen viimeisen vuoden ajan.

Tiinri vuonnu 47:nviestij ou k k u een k an s s u mut k aan

kihti viisi ultraajaa.

Janne Kankaansvr

Kilpailu juostiin aivan Heinolan kes-kustassa osittain edestakaisella reitillä,josta puolet oli asfalttipäällysteistä,puolet hiekka- tai sorapäällysteistä.Reitin profiili oli vaativalko. 4.9km:n reitti sisålsi kaksi jyrkkää"töyssyä" sekä yhden noin 300 metriäpitkän yliimäen, jota seurasi jalkojarassaava lyhyt jyrkkä alamiiki. Muiltaosin reitti oli varsin tasainen,kierrellen Tommolan koulun ja HotelliKumpelin välisiä kauniita ranta-maisemia.

Alkutu nnit puj ott eluj a o k su u

Lähtölaukaus ammuttiin kisakeskuk-sena toimineelta koulun kentältä klo12. Juuri ennen lähtöä alkanut sadesaatteli juoksijat matkaan. viesti-joukkueiden ia ultrajuoksijoiden li-säksi reittiä (osittain hieman ahdasta)läksivät kiertämään myös useat in-nokkaat koululaisryhmät, jotka iloi-sesti "singahdellen" aiheuttivat aika-moisen tungoksen. Ensimmäisettunnit kuluivatkin koululaisia väistel-lessä. Palimon z4ri luuli jo joutu-neensa pujottelujuoksu-kilpailuun.Parin tunnin päästå tilanne onnek-semme rauhoittui, joten påäsimmekeskitt-ymään itse kilpailuun.

Itse låhdin malkaan rauhallisin mie-lin. Tavoitteekseni olin asettanut en-nätykseni parantamisen eli viime r,uo-den tuloksen 165 km ylittämisen.

Vauhdinjaon toivoin menevän vuoro-kauden ensimmäisen puoliskon osaltaSeinäjoen kisan tapaan. Lähdin liik-keelle 6 minuutin km-vauhdilla. 100km:n tavoitteeksi asetin l}Yz tuntia,12 tunnin tavoitteeksi 115 km. (viime\uonna juoksin r,uorokauden neljän-nekset tuloksin 60 + 51 + 30 + 24km). Tiesin k.o. vauhdin ensimmäi-sen 12 tunnin osalta riittävän lähes200 km:n tulokseen, jos loppumat-kalla välttyisin Seinäjoen kisan kal-tainen "tiltti", joka silloin iski jo kuu-dennentoista tunnin kohdalla. N1t olitarkoitus pysyå pyslvssä yli 20 tunnin.

Wmusen Tuomo aloitti kisan meiståviidestä rohkeimmin. Jo muutamantunnin jälkeen Tuomo oli tehryt noinkahden kilometrin etumatkan. Toise-na tulimme minä ja Ari Palimo. Hi-venen takanamme tuli HautajoenHeimo. Laitisen Jouni aloitti maI-kanteon rauhallisemmin: kävellen.vaihtaen menon juoksuksi myöhem-min iltapäivällä.

Palimon Ari lähti matkaan käve-l-vljuoksu-taktiikalla (5 /25), joka tun-tui varsin tehokkaalta. Kåvelyosuuk-sista huolimatta hån eteni kanssanisuurin piirtein samalla nopeudella.Minun taktiikkani oli edetä juokse-malla mahdollisimman pitkälle, jonkajälkeen "sisulla vaan eteenpåin".

Yö l l ri j u ostiin ky nttikinv slo s s u

Iltapäivä vaihtui illaksi. Pimeän tul-lessa kilpailun järjestäjät olivat valais-seet osan reitistä kynttilöin, joidenloisteessa (kelin ollessa vielä ihan-teellinen) juoksu tuntui varsin rennol-ta.

Iltayhdeksän aikaan valtava ukkos-kuuro yllätti meidät. Vettä tuli kaata-malla noin l% tunnin ajan. Salamatleiskuivat. Myös huoltojoukkoni(vaimo AiIa ja hänen veljensä Timp-pa) joutui venymään omaan"ultrasuoritukseensa" tuulen viskoessav2ilillä huoltopö1tämmekin pitkinojanpenkkoja. Sade ei tuntunut tau-koavan. Helppo ei ole huoltojoukko-jenkaan osa 24 tunninjuoksussa.

Ultrajuoksi la 2/97

Sateen vihdoin tauottua ja varusteidenvähitellen kuiruttua mielialat koheni-vat. Kilpailun vaiheessa, VilmusenTuomon pidettvå ensimmåisen pidem-män "huoltotauon", olimme kaikkikolme (minå, Ari ja Tuomo) lähes sa-malla kilometrillä. "Kärkipaikka"vaihtui vähän väliä. Heimo Hautajokituli muutamia kierroksia jäljessämme.Laitisen Jouni väänsi tiukasti viiden-tenä.

Saavutan 100 km ajassa 10.36. 12tunnin kohdalla olenjuossut noin 110km. Olen suurinpiirtein aikataulus-sani. Hivenen puolenvön jälkeen näenArin kävelevän vaivalloisen nåköisenäedessäni. Ohi juostessani tiedustelenhänen vointiaan. Ari valittelee olo-aan, vaikeudet ovat alkaneet. Seuraa-valla kierroksella kuulen Arin poistu-neen huoltotelttaan lepäämä:in. Vali-tettavasti hän ei enää tule palaamaanradalle.

Jatkan eteenpäin kohti 100 mailia.110-160 km:n väliin mahtuu paljonpitkiä kilometrejä. Yritän nollata aja-tukseni ja keskittyä vain juoksuun. Enajattele takana olevia kilometrejä enkäedessä olevaa matkaa enkä tunteja.Juoksen vaan. Välillä yritän"virkiståå" mieltäni ajattelemalla kil-pailun sen hetkistä tilannetta. Olenjohdossa, Tuomo tulee noin kierrok-sen perässäni. "Kilpailuvietti" alkaaheräämään. Se auttaa eteenpäin.

Sy_vskuussa pimeän aika on jo varsinpitkä: iltayhdeksästä aamukuuteen.Aamuyön tunteina koetut vaikeudetluntuvat välillä tauplautuvan pieme-ässä. Väsymyksen kasvaessa koetanajatella lähes[vää aamua: "Sitten au-ringon noustessa on ainakin valoisam-paa".

150 kilometrin jälkeen alan tunteakasvavaa uupumusta. Mieleeni nou-sevat muistot edellisvuoden kisasta.Yritän nyt väIftää saman kohtalon pi-tämållä pidempiä taukoja huoltopis-teillä: koetan varmistaa energian riit-täqyden. Tässä vaiheessa ryhdynmyös pitämåän suunniteltuja kävely-osuuksia kierroksillani. "Nyt varnanpåålle ja rauhallisesti", hoen itselleni.

11

Saarutan 100 mailia vihdoin klo 7.05.Aikaa olen kä1'ttän't 19.05. Enää

kierros ennälvkseeni. Olo virkoaahetkeksi. Lasken mielessäni: "Siinäsillan alla se on, 165 km!". Paikan

ohitettuani olen kuitenkin jo liian vä-

s,vnyt'Juhlimaan" ennätYstäni.

Asmullu etenemisessci

h oip erte lu n Piirt eit ri

Aamu on jo alkanut sarastaa. Valitet-

tavasti vaan en saa valoisuudesta sitä

"energiaa" juoksuuni jota odotin.

Tuomo tulee kävellen vastaan kierrok-

sen puolivälin kohdalla. "Nyt saa riit-

tää. Kierrokset ovat liian pitkiä kä-

vellä", hän toteaa ja lopettaa ko. kier-

roksen jälkeen.

Aamukahdeksalta. noin 168 km:n

kohdalla. etenemisessäni alkaa ollahoipertelun pii(eitä. Ajattelen pitää

kunnon tauon: "Lisää energiaa, k-vllä

se siitä...". Tunnen oloni kuitenkin

åärimmäisen heikoksi. Istahdan le-

påämään. Pwdän Timpalta kaksi

täysravinne-tetraa. saamatta kuiten-

kaan niistä kummastakaan edes hörp-pvä alas. Toleatr vaan saawllaneenisen tilan, joka Seinäjoella "ko4iasi

satoa" 16 tunnin kohdalla. T:illä ker-

taa olen selvinnlt vähän yli 20 tunnin.On pakko ottaa Vz tunnin torkut.

Herätt-yäni huomaan vointini huomat-

tavasti parantuneen. Koko

"huoltotaukoon" on tuhrautunut lähes

kaksi tuntia. Takaisin radalle! Aikaa

on vielä lVz ttntia. Saan käveltYä

vielä noin 8 km, jaksanpa ottaa muu-

taman juoksuaskeleenkin maalialu-

eella saaden yleisöltä suurel suosion-

osoitukset. 24 Imtia on umpeutunut.Heimo Hautamiiki on noussut aamu-yön tunteina kilpailun kolmanneksi.

24 tuntia on kova laii. Pari kisaa

voi mennri harjoitellessa' mutta

kylla se jo kolmannella kolahtaa!

Palkintojen jakoa odotellessani koetanpohtia suorinrkseni loppuvaiheen kul-

kua. En koe antaneeni periksi liian

aikaisin. Sisu ei loppunut; toteanvaan juosseeni kuntoani vastaavan

tuloksen. Vaikka noin 15 tunnin koh-

dalla muistan haaveilleeni lähes 190

km:n tuloksesta. olen kuitenkin varsin

!rygväinen tulokseeni 176 km. Toki

"tosi tulokseen" pääseminen edellyt-

täisi pystyssä pysymistä myös kilpai-

lun viimeisellä neljänneksellä.Mieleeni on jää$'t Montelan veljesten

loteamus jutellessani heidän kanssaan

Hassen juhlamaratonin lähdössä viimehelmikuussa. "Kyllä se 24 luntia on

kova laji. Pari kisaa siinå saattaamennä ha{oitellessa, mutta kyllå se jo

kolmannella kolahtaa! ", veljekset tote-

sivat! Siispä ensi vuoteen... o

Kuv at (Aila KankaansYri d) :

Tuomo Vilmunen (vas.), Ari Palimo,

Janne KankaansYrjä, " j#ä:ä11ä

Jannen askeleesta alkaa aamulla olla jo

turhanpäiväinen lennokkuus tipoties-saan.

Helsinki City Marathon 16.8

Suomen suurin maratontapahtumakeräsi l iki vi isituhantisen osanoflaja-joukon. jonka juoksua lämmitti au-rinkoinen elokuinen aurinko. Lop-puun asti juosseita oli vajaat neljätuhatta.

Kärjessä Tansanian Julias Mti-b ani lqrttä1li Latv ian A I e k s an d e r h o -kopchukin peesissä, kunnes iski ohimuutama sata metriä ennen maalia ja

voitti ajalla 2:18.07. Arto Hyytidinenoli kuudes, 2:28.19. Raino Kiandervoitti M60-sarjan kesän parhaallaan3:05.51.

Nopein nainen oli Yenäjän Gali-an Jatsenko, 2:41.38. MarjaanaL ahti-Koski jäi vajaat viisi minuuttia:2:46.22.

Sparmarathon 16.8

Samaan aikaan HCM:n kanssa pis-teltiin Kruunypyyssä 22 kilpallljanvoimin Sparmarathon. Stefon Stor-vall oli ykkönen ajalla 2:36.4L M60-sarjassa kilpaileva Stig Nyman jatkoikesän kovien juoksujensa saryaa pin-komalla ryt jo alle kolmen tunnin:2:59.23. Ainoana naisena Ann-Kat-rin Haga kellotti 3:22.26 jäåden run-saat k_vmmenen minuuttia kesän par-haastaan.

Teeri järven Maraton 23.8

Pieni, mutta kaunis Teerijärven mara-ton oli täIlä kertaa tavallistakin pie-nempi. Täydelle ma&alle lähti vainkuusi juoksijaa, joista kiireisin oli AlfGranvik. 3.07 .1"7. Lisiiksi ohjelmassaoli puoli-. neljännes- ja pyöräilymara-ton. Teerijärven maraton oli tåinäwonna Bo Forsönin muistojuoksu.Forsen vaikutti elämänsä loppuun astiTeenjiirven Urheiluseuran puheen-johtajana.

Pohjois-KarjalanSydänmaraton 23.8

Joensuussa järjestäjät olivat viimevuotisen epäonnistumisen jälkeenasettaneet tavoitteekseen järjestäå"kunnollinen tapahtuma niille juoksi-joille, jotka maratonille saapuvat".

- Mielestäni me myös onnis-tuimme tåssä. Juoksijat ainakin tun-tuivat olevan lv-r'trvåisiä, KimmoHyppönen Joensuun Katajasta totesiKarjalainen-lehdesså.

Täyden maratonin kiersi 40juoksijaa, joista J o uko M ari osalmi

nopeimpana käytti matkaan aikaa2:45.53. Marja Holopainen olinaisten oaras. 3 :07.44.

Kempele-maraton 3O.8

Kempeleen Maratonklubin isännöi-mästä tapahtumasta kir1oittaa mukanaollfi Reijo Kunttu'.

- Reitti juostiin kahteen kertaanedestakaisin: se oli selväpiirteinen,tasainen ja nopea. Sää oli helteenrajoilla. 109 starttasi, 100 selvisimaaliin. Tapahtumasta jäi miellyt-tävä muisto. Järjestäjät tuntuivat ole-van kiinnostuneita juoksijoista ja hei-dän antamastaan palautteesta. Mii-nuksena mainitsisin sen, että tulok-sista joutui maksamaan lisämaksun.Erikoisuutena huomioin ennakkoil-moittautuneiden listalla kuusi marok-kolaisjuoksijan nimeä. Lähtöhetkellä,juoksun aikana ja lopputuloksissaheitä ei kuitenkaan niikyryt.

Kiivaimmin Kempeleellä kirma-sival Kimmo Laukkanen (2.35.57) iaKaarina Lcinkin.en (3 .23 . 47).

Venetsialaismaraton 30.8

Kokkolassa pisteltiin maraton perin-teiseen tapaan elokuun viimeisenäviikonloppuna. Maaliin tuli hellera-jalla liikkuneessa lämmössä 93 mara-tonaria ja yli sata puolikkaan juoksi-jaa. Stefan Storvall oli uusitulla rei-tillä miesten nopein ajalla 2:37.01.Paremmin hiihtåjänä tunnettu IKKronanin mies oli ykkönen myöskaksi viikkoa aikaisemmin Kruunu-plyssä. Silloin aika oli 20 sekuntiaparempi. Nopeimmillaan mies onpistellr4 maratonin aikaan 2:27.42.Teija Polson 3:44.18 riitti naistensarjan voittoon.

Savonlinna Maraton 3 1.8

Pienestä 18 hengen maratoonariporu-kasta nopein oli Jorma Nuopponen,2:49.42. Mukana tapahtumassa olimyös 29 lyhyempien matkojen juoksi-

|aa.

Ultrajuoksr,3a 2/97

Vaasa Maraton 6.9

Arto Hyytidinen voitti sateisen Vaa-san maratonin ylivoimaisesti ajalla2:30.42. Kiimasen Savun miehellåmeni matkalla maha sen verran se-kaisin, että hänen oli kä1.tävä neljåstireitin varrella tien pielesså kyykki-mässä. Kolme viikkoa ennen Vaasankisaa 33-luotias Hlvtiäinen ennättimyös Helsinki City marathonillamaaliin ensimmäisenä suomalaisena.

M55-sarjassa Perlti Gustafssonhät-y_\,tteli jo kolmen tunnin rajaa:3:00.43. M65-sarjan voittaja MarttiSala juoksi 3:30.32. Naisten nopeinoli Lotta Svdrd Ruotsin puolelta Uu-majasta, 3:15.3'7. Kurikan Sari Met-siiranta juoksi 3:21.57 ja TuulaHarjamiiki paransi ennåtyståän lu-kemiin 3:28.30. Kaikkiaan VaasaMaraton keråsi 515 osanottajaa, joista

270 juoksi maraatonin.Vaasan maratonin yhteydessä

juostiin Mauri ÖIjymäen juhlama-

raton. Sadannen maratoninsajuossut57-r.uotias taiosi kaikille Vaasanmaratonin osanottajille mansikkatäy-tekakliua. Kuudensadanhengenkakku kuskattiin kilpailupaikalleKaarlen kentälle näyttävästi kuorma-auton lavalla.

Vaasalaiskauppias oli kutsunuthenkilökohtaisesti paikalle kaikki ne50 suomalaista, jotka olivat ennenhäntä saaluttaneet sadan maratoninrajan. Hieman yli puolet oli noudat-tanut kutsua. Sataplussalaiset vietti-vät juhlajuoksun jälkeen iltaa muka-van illanvieton merkeissä. Paikallaoli mm. Simo "Niku" Nikula soitto-peleineen tunnelmaa luomassa.

- En ole mikään maratonkeräil5ä.Minulta meni 20 r,uotta ennen kuinsain sata täyteen. Juoksen terveydek-seni. Maraton on minulle lä2ikärin-tarkastus: sitä ei pääse loppuun. josterveydessä on ongelmia, kertooMauri.

Seitsemän wotta sitten 50-luotis-päivänään Mauri juoksi ennätyksensä3.12. "Maratonbasilli" on purrutmyös Jari-poikaan, joka muutama

13

1ffiffi:,ffPP*'

,&mf$-& ffffi

Kuvat (Alf Granvik):Jussi (vas.) ja Erkkiedestti jaJussi & Erkki tukaa-Kuvat kaverusten

,iuhlamaratoniltaYlistarosta 11.9.

L4 Ul-traluokst)a 3/97

vuosi sitten hurjasteli SM-maratonillaneljänneksi ajalla 2.27 . Maratoniensalisiiksi Mauri on mm. hiihtäny't Fin-landian l8 kertaaja Vasa-loppetin l0kertaa.

Levin maraton 6.9

Kittilän Levi-maratonilla 6.9 pisteliSanttu Mökinen voittoon ajalla2:30.I2. Naisten sarjassa MaireKukkonen juoksi kesän parhaansa,2:53.19. Mukana tapahtumassa kuu-luu olleen kohtalaisen paljon vZikeä.

Karttula-Tervo Maraton 7.9

Karttula-Tervo Maraton juostiin 7.9jo 15. kerran. Iisalmen Visan 39-vuotias Aulis Ihalainen juoksi ykkö-seksi ennät_vsajallaan 2',41.59."Ennätyksen paraneminen johtunee

siitä. että kesä on menn!'t vammoitta.Tämä oli minulle vasta kahdeksasmaraton, joten olen vielä aloittelija",sanaili voittaja. Eila Leppiilahtiplokkasi naisten vkköspalkinnonajalla 3:23.08. Yhteensä mukanatäydellå maratonilla oli 48 juoksijaa,puolikkaalla 25.

Kullervo-maratonja SM-maraton 13.9

Joutsenon perinteinen sJyskuun puo-livälin koitos oli tällå kertaa saanutSuomen meslaruusmaratonin arvon.Valitettavasti ensi vuoden Eurooppa-Cupin valintamenettelyä koskevatsekoilut antoivat jo etukäteen kisallepahan sivumaun. Joutsenosta ei ai-empien kaavailujen mukaisesti valit-tukaan parhaita Budapestiin, vaanvalinnat siirrettiin ensi vuoteen.Suurin osa Suomen parhaista mies-maratoonareista jätti vesitetyn SM-kisan väliin.

Miesten kisassa muut lq'ttäilivätennakkosuosikjrri Wle Hautalan llik-keitä. Kuudennen kerran maratonillestartannut Lahden Ahkeran mies eipitänyt kiirettä, vaan juoksi vain voi-tosta. Kolmen$mpin paikkeilla hänkuitenkin karkasi muilta ja voitti hel-posti ajalla 2:2'7.10. Viime ruodenmestari Jari Jaakkola MaarianMahdista oli kakkonen (2:28.40) jaTeivo Stayersin Raimo " Elöin"S abni kolmas (2 :29 . 13).

Naisten Suomen mestariksi Pis-teli ennakkosuosikkina matkaan låh-tenyt Viipurin Urheilijoiden Mariaa-na Lahti-Koski,2:46.36. Sari Jun-tunen oli toinen (2:48.35) ja Elisa

Louhelainen kolmas ennälvksellään2:51.47 .

Yhteensä Joutsenon juoksuissa olimukana 440 osanottajaa. Veteraani-sarjoissa kovaa vauhtia pitivät mm.Pentti Wrmalainen (M45 2:31.43) ja

Erkki Rikkonen (M65 3',21.I4)Viimemainittu pisteli pari viikkoamyöhemmin Berliinissä peräti3:13.44. P_vörätuolisarjassa saatiinkesän kotimainen kärki, k'un Kai Hy-vörinen kelasi ajan 2:I4.23.

Erkin ja Jussin juhlamaratonI4.9

130 maratoonaria kiersi Kyrönjoenreunamia Erkki Kataja-Rahkon ja

Jussi Mäenpään sadatta maratoniajuhlistaen. Sää ei ollut kovinjuhlava.sillä kolea ilma, vesisade ja kova tuulitekivät taivalluksen tavallista työ-läämmåiksi. Nopeimpia olivatKimmo Kuitunen (2:55.02) ja TuulaHarjamöki (3:21.08).

Aito-Maraton 20.9

Ensimmäinen Aito-Maraton juostiinSotkamossa 20.9 .1997 . Järjeståjinätoimivat Sporttiklubi Veijarit ja Kai-nuun Kunto-Ässåt. Maraton olikaikkien aikojen ensimmäinen Sot-kamossa järjestetty maraton. Sotka-mo tunnetaan pesäpallostaan, ja ma-ratonin järjestäjät huokaisivatkin hel-pohrksesta kun Sotkamon Jvmy voittipesäpallomestaruuden suoraan kol-mella voitolla. Neljäs peli olisi nimit-täin osunut Sotkamoon juuri marato-nin kanssa samanaikaisesti, ja liiken-neruuhka olisi ollut melkoine mara-tonin aikana.

Maratonin kilpailukeskus oliKainuun Meijerillä, ja reitti suuntau-tui Sotkamon kirkokylästå Vuokatinsuuntaan, ohittaen Sotkamon uudenerikoisuuden eli hiihtoputken alku-pään aivan läheltä. Kuinkahan monijuoksija huomasi putken suuaukonohittaessaan Vuokatin urheiluopis-ton?

Ilmoittautumisten yhteydessä tå-pahtumasta tuli kansainvälinen, kunmukaan tuli juoksijoita Kostamuk-sesta, Petroskoista, Novgorodista jaSortavalasta.

Aito-maratonille on suunniteltuoma osallistumismitali. Mitalinsuunnittelija Veijareiden Risto Kärk-kiiinen oli itse mukana iuoksemassamaratonilla.

Kalevi Keränen

Vantaan maraton 4.10

Syksyinen tihkusade siivitti HatiMannermaan maaliin ykkösenä ajas-sa 2:36.45. Naisten voittala TiinaKoskiaho käytti matkaan aikaa3:13.05. Pirjo Saarinen juhlisti sa-datta maratoniaan juoksemalla kesänparhaansa 3:35.44.

Moottoritiemaraton 1 2. I 0

Moottoritiemaratonilla.Imatralla 50maratoonaria valtasi uuden moottori-tien, joka seuraavana päivänä avat-tiinkin sitten jo peltilehmien käyt-töön. Ainutkertainen maraton juos-

tiin kuutena seitsemän kilometrinlenkkinä. Alusta oli h1vä ja tasainen,mutta kylmässä ja märässå kelissä eijuuri ennätyksiä hä$tteltv. Nopeinoli Loviisan Klaas Sjöblom, 2:42.58.Viisik-vmppisten voittaja Pentti T ornijåi puolisentoista minuuttia. Hän olikuitenkin ykkönen ikäh)'vityskertoi-men mukaan lasketuissa tasoituslu-loksissa. Ainoana naisena tuloslista-Ita lö1qy Tuovi Rantala,3:26.56.

Maisematiemaraton 1 2. I 0

Urjalasta Huittisiin juostusta marato-nista löy[v-v ohesta Erkki vaistonkirjoitus. Maaliintulijoita oli mara-tonilla 69 ja puolikkaalla 43. Voitta-jaksi juoksi ylivoimaisesti 37-vuotiaskirkkonumm elainen Ari Aarrekang asajalla 3:38.10. Aiemmin keväällä jakesällä Aarrekangas oli vienyt yk-kössi.jan Laulajan lenkillä, Lumimies-maratonilla, Muurasjärven Yö-mara-tonilla ja Hiimeenlinnan kaupunkima-ratonilla. Vuoden saldona yhteensäviisi maraton- tai ultrastarttia ja kai-kista kokonaiskisan voitto kotiin!

Nopein nainen maisematiellä oliYpäjän Helena Santamöki, 3:39.40.Maisematiemaraton jii{estetään myösensi r.uonna, jolloin ajankohta siirt-vy

ryyskuun puoliväliin.

Osmon Super-maraton I 2. L0

Pieksamäellä oltiin liikkeellä 52 ma-ratoonarin voimin. Puolimaratonsekä Osmon Super-hölkkä keräsivätlisliksi yhteensä 129 osallistujaa, 6-vuotiaista q/töistä ja pojista alkaen.Maratonilla kovavauhtisimpia olivatArto Jörvinen (2:39.05) ja lrja Hy-nynen (3:09.13).

Ultrajuokst-1a 2/97 15

Maraton maisemattellä 12. 10.L997Maamme u usin maratontulokosMai s emati emaraton tuottimieluisan yllatyksen.T rim ri Urj al a - P un ka I ai dun -Huittinen valilla juostu maratonoli maisemaltaan todellaylivertainen.

Erkki Vaisto

Låhtö tapahtui metsäosuudelta låihellä

Nuutajärven lasitehdasta. Matkakin

oli ilmeisesti tarkasti mitattu, koska

låhtöpaikka oli näin poikkeuksellises-

sa kohdassa. Siitå sitten lähdettiin

taivaltamaan "tuulta tossuissa" kuten

maratonmainoksessa sanottiin ensin

kohti Punkalaidunta.Helsinkiläiselle juoksijalle, joka

pääosin on tottunut kaupunkijuoksui-hin, oli maisema mahtava. Vaihtele-

vaa suomalaista maaseutua ja joki-

vartta parhaimmillaan: laaksoja, jo-

enylit-vksia, peltoaukeita, upeita maa-

laistaloja eli nähtär'ry1'ttå kerrakseen.

Ilmakin oli suosiollinen. Pieni tihku-

sade paikoitellen vain piristi. Jos jo-

tain huonoa voisi säästä etsiä niin

ajoittain aukeilla paikoilla tuuli melko

navakasti vastaan. Mutta tållaista on

odotettavissa juoksussa, joka kulkee

koko ajan samaan suuntaan.

Poloouton kuljettojo, joko kerösitokooni pois kilometrimerkintöjö,

oli juoksussoni mukonokysel len kuulumisro

Huolto oli hyvin toteutettu, tosinmuutamalla huoltoasemalla juoma

olisi saanut olla hieman lämpimäm-pää. Katselijoitakin oli reitin varrellekokoonlunut sopivasti kannustamaan.Ilmeisesti tilaisuutta oli mainostettulaajalti. Myös huoltopisteiden henki-löt kannustivat kovasti, johtuikohan sesitten siitä. että juoksentelin omaavauhtiani joukon viimeisenä. Myöspaloauton kuljettaja, joka keråsi ta-kaani pois kilometrimerkintöjä, olijuoksussani mukana kysellen kuulu-misia.

Punkalaitumen kohdalla mieleenjäi erityisesti upea kirkkoherranviras-to, josta johti joen yli rakennettuasiltaa pitkin hieno kuja kirkkoa kohtijoen toiselle puolelle.

Siellä tåiillå nenään tullut navetanhaju kertoi todellisesta suomalaisestamaaseudusta. Myös hevoset ja lehmätlaitumella tuntuivat olevan kiinnostu-neita juoksijoista. Erään talon pihallanäin jopa irrallaan juoksevan musta-valkoisen kanin. joka on harvinainenmaratonkatselija.

Matka jatkui kohti Huittista. Tä-mä Risto Rytin kaupunki tarjusi mu-kavan maalin juoksulle. Yllät-vksenäoli maalissa jaettu Nuutajiiwen lasi-tehtaan tekemä uPea lasinen mara-tonmitali. Lasihan ei ole kovin ylei-nen mitåliaineena. Hieno maratoninselkiireppu teksteineen oli myös poik-keus tavallisesti jaettavasta t-paidasta.

Järjestiijåt olivat tehneet todellaparhaansa. Juoksijoille oli jiirjestettvlinja-autokuljetus maalista kihtöpai-kalle. Maraton on vaikea järjestza ja

aiheuttaa lisiikustannuksia kun låihtöon eri paikassa kuin maali.

Itse maisematiehanke alkoi ke-väällä 1996 ja kuntien sekä maakun-tien rahoituksen lisiiksi siihen on lu-vassa EU:n jatkorahoitusta maatalou-den ohjaus- ja tukirahastosta. Myöspaikalliset yhdistykset, yrilvkset jaqylätoimikunnat tuntuivat olevan in-nokkaasti mukana päätellen reitinvarteen pys$'telvistä mainoksista.Niitåikin oli mukava lueskella juoksun

lomassa, varsinkin kun niissä olihuumoriakin mukana.

Eli - kuten jiirjestiijåt sanovat -maraton kokoaa esimerkillisellä ta-valla yhteen alueen urheiluväen ja

avaa aivan uusia yhteistvömuotoja ylirajojen. Voisiko sen hienommin sa-noa. l)

Ahvenanmaan maraton26.LO

Maarianhaminassa olot olivat taval-

lista talvisemmat. Joillakin juoksi-

ioilla lumikeli aiheutti pientå lipstt-

mista. mutta moni kulki kovaa. Ruot-

salaisvoittaja Jan Lindblomin(2.37.29) perässå kakkoseksi pinkoi

Helsingin Jvryn Marttti Vesamtiki

ajalla 2:42.32. Minna Pihala Por-halsi maali in ensimmäisenä naisena

rnaaliin ajassa 3:16.28. Yhteensä

rnaaliin tuli maratonilta 87 ja puolik-

kaalta 5l iuoksijaa.

Rautaveden maraton 1.1 I

Vammalassa pisteltiin perinteiseen

tapaan maraton p-vhiiinpiiivänä. Täy-

dellä matkalla nähtiin 190 taivaltajaa,

puolikkaalla 82. Nopeimpia olivat

Kimmo Lampinen miehissä (2:37.46)

L6

ja Tuula Salminen naisissa (3 : 13.57).Berliinin maratonilla syyskuussaM75-sarjan voiftonsa utsinut MattiKöykkö juoksi n]'t(Berliinissä 3:57 .15).

Vammalassa nähtiin noin Puolet100+ -kerhon jåsenistä. Uutena jäse-

nenä kerhoon liittvi sadannen mara-

toninsa juossut espoolainen Stig San-

dell. Maratonkeräilijöiden kakkos-

mies Mauri Volama juoksi rinnas-

saan maratoniensa määrän osoittava

luku 250.

Jaskan S0-vuotismaratonL4.LL

Jaakko Lehtonen jrtbli 50-vuotistaivaltaan juoksemalla 50' ma-ratoninsa Joutsenossa 14.11. MukanaJaska S0v-maratonilla oli I20juoksijaa. Pari tuntia ennen pääta-pahtumaa kiersi 7.8 km:n aamulenkin

UltrajuoksLla 2/97

kävellen tai hölkäten runsaat satajuoksija. Päivänsankari itse pisteli

molemmat, jolloin mittariin kert-vi

tasan 50 kilometriä. Maratonilla Jas-

kan sijoitukseksi kokonaistuloksissa

tuli 50.- Juoksu sujui suunnitelmien mu-

kaan. Alkuverryttelyksi köpöttelin

7.8 km tasan 50 minuuttiin. Maraton

sujui 5 minuutin km-vauhtia puoleen-

väliin, ja lopussa pystyin varsin hel-

posti kiristämään vauhtia niin että

aika painui pari minuuttia alle kol-

men ja puolen tunnin tavoiteajan.

Viidenkymmenen maratonin li-

siiksi Jaska on juossut 13 ultraa. Tu-

levia suunnitelmiaan hän valotti sen

verran, että voisi vaikka pistellä sa-

dannen maratoninsa 60-luotis-

päivänään.- Siihen kyllå sitten laskettaisiin

mukaan ultratkin mukaan, kuten sa-

taplus-kerholaisilla on tapana", lisäsi

4:10.05

sukunimi etunimi kotioaikka svnt.aika vht. mar, ultr. DVm

Ahlsved Hans Pielarsaari 1 10837 156 156 0 051097Anthoni Henr ik Helsinki 090530 107 91 16 240597Backlund Peter Pietarsaari 241153 111 108 011197

Bredarholm Ralf Edsevö 250546 176* 176 0 230897

Granvik Atf Uusikaarleow 100147 118 113 01 1 197

Furu Jalo Kokkola 110347 150 146 4 070697

Guslafsson Perlti Pori 051 139 181 164 17 1 81 097

Hassinen Risto Joensuu 231242 166 166 0 151197

Heiskanen Seopo Vieremä 010624 139 115 24 121097

lkola Erkki Vaasa 261126 139* 1?O 0 1 40997

Järnbäck Markku Toholammi 081 1 52 1A:* 110 14 140697

Karialainen Antero Kaiaani 180939 132 115 4a 061292Kataia-Rahko Erkki Tervaioki 270597 100 100 0 140997Koivu Taoio Turku 250858 140 1?a I 011197

Koponen Kauko Seinäioki 1 90661 104 94 10(+1) 26'tO97

Korhonen Kalle Uusikaupunki 071242 108* 108 0 011197

Kunttu Reiio Turku 221236 125 125 0 151197

Kuusela Kalevi Teuva 200750 163 4 261 097

Lailinen Jouni Pieksamäki 090358 244 227 17ft1 151197

LamDela Tapio Kokkola ?n{ rq? 100 99 1 31 0896

Larimo Taoani Seinäioki 1 40850 1 06* 106 0 280997

Leinonen Seppo Virkkala 120552 124 46 55+23 270997

Liimalta Veli Eno 290635 124 122 151197

Lindholm Esa Kokkola 230948 132 128 4 060797

Lindovist Kai Turku 021148 186 183 011197

Manner l r ia Helsinki 39 20g', 193 16 230897

Mannslen Hans Helsinki 170247 148 148 0 011197

Martikkala Ossi Nurmo 290740 120', 118 261097

Maunula Jukka Kälviä 020548 111 107 4 300897

Miettinen Raimo Raisio 't10232 104 104 t i l 160897

Moilanen rlti Kaiaani 10'1248 235* 070697Montela Kalevi Orivesi 040348 144 116 JZ 151197

Montela Olavi Orivesi 040348 145 113 32 151 197

Mäenoää Jussi Kortesiärvi lE l l?? 100 97 3 (+1) 140997

Nurmi Esko Pövtvä 131136 124 1)\ 1 81 097

Pirskanen Matti Kuooio 1 001 37 '132 131 011197

Puutio Voitto Marinkainen 151246 119 113 o 300896

Rantamäki Matti Helsinki 100241 175 175 0 01 1 197

Ristanen Jussi TamDere 140930 108 108,0

01 1 197

KVnanen Pertti Eno 200646 193 10? 0 151't97

Saari Paavo Ylistaro 300547 115 115 0 011197

Saarinen Pirio Vantaa 310548 102 102 0 151197

Sandell stio Espoo 100 01 1 197

Saukkonen Kalevi Turku 040643 619 ouo 10 151197Siötrl( Jan-Erik Turku 1 90948 156 150 o 011197

Strandvall Lars Pietarsaari 050533 110 110 0 1 81097

Strenqell Olol Pietarsaari 210138 111 107 4(+1) 140997

Tunturi Markku Valkeakoski 100Tuuha Terho lmalra 250242 121 120 061 193

Tvniälä Arvo Ylistaro 050534 103 103 0 060997

Vaislo Erkki Helsinki 011235 117 117 0 15',1197

Vilmunen Tuomo Seinäioki 130949 231 222 9 01 1 197

Volama Mauri Seinäioki 251245 251 247 4(+1) 151197

Väisänen Sakari Turku 211152 1M 129 15 151197

Välimäki Paavo Uusikauounki 281145 1(X 101 ? 011197

Ölivmäki Mauri Vaasa 310541 't 01* 101 0 060997

Vähintään sata maratonia tai sitäpitempää juoksukilpai lua kunnial laselvittäneiden suomalaisten listalöytyy vasemmalta.

Vähän pieneksi präntiksi meni,mutta koettakaapa tihruustaa.

Uusien 100+ kerhon jäsentenesittely löytyy sivua kääntämällä.

27. Suomi-juoksu100km

1. Mahti-maratonTurussa 30-31.5.1998ks. tarkemmin s. 28

kunnon vesisade huuhteli lumet pois.Juoksu saatiin suorittaa ihanteellisissaoloissa ajankohta huomioon ottaen.

Joutsenon tuloksia maratontilas-toon näpytellesså pisti silmään, ettävarsin moni pisteli kesän parhaantuloksensa. Kaikki eivät tosin olleetihan viimeisen päiille tosissaan liik-keellä. Pakilan Visan kolmikko PetriSaavalainen, Juha Tamainen ia ArtoJörvinen pisteli yhtä matkaa3:07:een. Slyskuussa Berliinissä hejuoksivat matkan 2.23-2.34n aikoi-hin. I

'rtF#{'.ffi ,f,.f,ntf.,fgi#S}'J$fffi8./.1/

Jaakko. Isånnän ohella 50 maratoniatuli Joutsenossa tä]teen tamperelaisel-la Matti MönttörtUö sekå lappeeffan-talaisella Seppo Joukasella.

Kamppailu kärkipaikasta olimielenkiintoinen ja yllättävå. Elä-miinsä ensimmiiisen maratonin juos-sut ranskalåinen Laurent Charpen-der nousi lopussa ohi jo kauaksi ka-ranneen Jukka Rossin ja toiseksijuosseen Klaus Siöblomiz. Rossi sailuoluttaa kärkipaikkansa vasta juok-suradalla viimeisen puolen kilometrinaikana. Koko kärkikolmikko oli sa-

malla minuuttilwulla voittoajan ol-lessa 2.45.14.

Naisten ykkönen oli paremminkävelijiinå tunnettu Tarja Jaskari,3:18.08. M65-sarjassa Erkki Rikko-nen ylsi päivänsankarin edelle ajalla3:28.00. Berliinissä Rikkonen juoksikesän parhaansa, 3:13.44. M70-sar-jassa Pentti Virta kellotti ryt4:08.24(kesän paras3:58.35).

Hämeenlinnasta,

Vielä pari päivää ennen juhla-juoksua Joutsenon reittiä peitti paksulumikerros. Sitten sää lämpeni ja

Ultrajuokst la 3/91 L7

Esittelemme jälleen uudetsataplussalaiset. Tässälueteltuj en Iisäksi esPoolainenStig Sandel/ sai sata täyteenVammalassa 1.11javalkeakoskelainen MarkkuTunturi vähän myöhemminmarraskuussa Ilavannassa.Heidän lisäkseen Arvo KuattiImatralta lienee tämän lehdenilmestyessä jo juossut sadanenmaratoninsa Kuopiossa.Sandellin, Tunturin ja Kuutinesittely jää ensi vuoteen ja

Pitkä Juoksu-lehteen.

Hiijyt, Vcosa.

s.31.5.194.1.Eka kerto: Pietarsoori 1978.Sota täyteen: Voosd 6.9.1997.

Ammatti ja työpaikkn:Kauppias-yrittiija / Viking-kaupat, wodes-ta 1967 alkaen yhtäjaksoisesti perheyritta-jyvtti yli 30 motta.

Naimisissa? Perhe?Kyllå, alkuperäisesti. Kaksi \aartä japoika .Iari (maratonennätys 2.28).

Hanastuksia?Perheen ja työn lisiiksi ellimzintapaliikunta-na lenkkeily ja hiihto, Rotary-jåiqestön toi-minta. Vuosien varrella olen lisåksi toimi-nut urheilunia kaupan alan eri jiifestöteh-tävissä puheenjohtajana ja hallitusten jäse-nenä.

Kerro v rihdn urh ei lutau s tas ta s i !Kouluaikana harrastin hiihtoa ja kyläkil-pailuja. Aktiivisempi juoksu- ja maraton-harrastus tuli kuvioon v. 1978, jolloinjuoksin ensimmäisen maratonini(oikeammin. sanoen raahauduin hoiperrel-len perille).

Sysäys ja motiivi jatkuvaan liikkumi-seen tuli työsfii ja ajankäytöstä. Rupes me-nemui.iin niinsanotusti lujaa, ja valot alkoivilkkua ylinopeudesta.

18

Toinen mieliharrastukseni on hiihtotalvisin, jolloin lepziiin juoksemisesta.Luornonmukainen kausiliikunta onkin pa-rasta mahdollista läaikettä niin yla- kuinalapiidlekin.

Onko ollut vammoja?Ei pahempia - luojan kiitos ... Täytteiesszini50 wotta olimme matkoilla vaimoni Tel-lervon kanssa etelässä, ja innostuin wori-juoksuun siinä miiiiria, ettii sain koko ke-s2in kest?ineen kramppivaivan, joka aika-naan haipyi pois. Hiihtiesså on sattunutmuutamia lieviä kolhaisuja. Muutoin har-rastus on antanut vain tervettii kipua, jostaon saanut nauttia.

Ä,Iiktionparastajuoksemisessa? -Kun kuntosi on hyvä ja juokset tarpeeksi

pitkäIle, jåiä monet murheesi matkalle.Saat hyvtin kururon halvalla, ja voit harras-taa missä ja milloin vain tahdot.

Luonnossa liikkuminen juoksussa jahiihdossa antaa parhaiten elinvoimaa.Terve sielu terveessä ruumiissa!

Juoksuharrastus antaa minulle(meille) "viirikkäån" ja lujan ystäväpiirin.

Kestävyyslaj eja fi uoksu-kävely/hiihto)voi harrastaa läpi elämzin.

Ä:[iltri maratonilta on parhaimmat muistot?Jokainen maraton on haastava, ja maalissavoi kokea vain ornen hetkiä ja perille piiä-syn riemua ja tyydytvstä. Juostessani en-simmäisen Tukholman maratonini, se hur-masi minut mahtavalla yleisön mukanaelämisellä ja tapahtumahiliksellå.

Tietysti myös oma sadas juhlamaratonkotikaupungissani Vaasassa muiden 100+kerholaisten kanssa tZiytekakkuineen . oliikimuistettava elämys.

Ir'[iltå maratonilta on kurjimmat muistot?Joskus maratonmatka voi olla myös tuski-en taival. Esimerkiksi Jyväskyliin ensim-mäiseltä Finlandia maratonilta jäi kurlatmuistot. Oli paahtava 30 asteen helle, jajärjestrijillä ei ollut antaa vettä saatikkamuita juomia tai huoltoa matkan varrella.Kannoin itse limpfillä vettä reitin varrel-le, olihan se aika touhua.

Myös yhdellä Tukholman hellemara-tonilla ajauduin vaaralliseen neste-hukka"/auringonpistos shokkitilaan. Muttaperille tultiin.

Maini t s e ko lme mi e limarat oni a si !* Helsinki City: Suomen suurin, kansain-välinen, kaunis reitti, nykyisin jo hyvat

Ultrajuoksi-)a 3/97

jzirjestelyt ja huolto. (Olen ollut joka kertamukana).* Vaasa Marathon: Kotimaraton, jota itseolen kaynnisuinyt puheenjohtajana v. I 986.Edelleen toimin hrki- ja PR-miehenä. His-toriallinen, hyvä ja ennätyskelpoinen reitti.Täsmälliset jfi estelyt, erinomainen huoltoja arvokas ja näyttrivä mitali. (Myös tiiystputki, mukana 13 kertaa).* Kuusaan maraton: Olen ollut kätilönäsynnyttiimässä, edelleen konsultoin. En-lainen kyliimaraton, jfiestelyt ja huoltoalusta loppuun sitten niin viimeisen pälle.On tunnelmaa! (Myös aina mukana, 5kertaa).

Ken'o harj oi tte lu stas i !Yritkijrin ammatti 1a työ (24 h ruorokau-dessa) pakkaa häiritsemäåln hyviiå harras-tusta. Työn ehdoilla eri ruosina 1000-1500km hölkkää sekä tasapainon woksi samanverran talvella hiihtoa (Finlandiassa 18kerran putki, Vasaloppetissa 10 kerranputki).

Maratonit palvelevat setuaavaa mara-tonia ja toimivat pitkinä lenkketnä.Yleensä harjoitukseni muodostuu käytet-t?ivissä olevan aian ja hiliksen mukaan.Talvikaudella (silloin kun ehtii) kunto-jumppaa, kesalla meriuintia.

Höjyt, Tervojoki.s. ?7.5.1930.Eko kerlo: Seintijoki ?73

Scto töyteen: Ylistoro 14.9.1997.

Ammatti ja työpaikka:Koulunjohtaja (nykyisin elåikkeellä), Ter-

vajoen ala-aste.

Naimisissa? Perhe?Vaimo Laila ja poika.

Harrastuksia?Kaikenlainen liikunta ja soitto ja kiisttyöt.

Kerro vdhän urheilutau stasta s i !

Urheiluvalikoimaan on kuulunut kaikki la-jit: Hiihto, ampumahiihto, pistooliammun-

ta, reserviläisten ampumajuoksut, rata-juoksut 1ne.

Onko ollutvammoja?Ei pahemmin mitzllin vammoja.

Miki on parasta juoksemisessa?

Parasta juoksemisessa on se, kun saa ollayksin ajatustensa kanssa ja suunnitella ja

valmentaa itsezinsä tuleviin koitoksiin.

Miltö maratonilta on parhaimmat muistot?Hyvät muistot on niin monelta maratonilta,ettii en tie&i mitäiin asettaa toisen edelle.Ehka Kyrcinjoki-maraton ja Paavo NurmiMarathon ovat reittinsä puolesta parhaim-mat.

Miltri maratonilta on kurjimmat muistot?Hankalin on ollut Larlzarolen maraton tuu-lisuutensa takia. Kun luuli påiäsevzinsä

myötiituuleen, tuuli olikin siten, ettii ainatuntui vastatuulelta. Meno oli hyvin vai-keaa.

Mainitse kolme mielimaratoniasi ja kerrolyhyesti miki niissri on hyvaa!* Paavo Nurmi Marathon: Reittinsä puo-

lesta paras.* Kyrönjoki-maraton: Jfiestelyiden puo-

lesta ylivoimainen.* Kempeleen maraton: muuten hyvä.

Keno harjoittelustasi (esim. krn-mtidrävuodessa, kuinka pitkiti pisimmcit lenkit,juoksetko paljon eri vauhdeilla, harras-tatko muita lajeja ym. yn)!Kilometritavoite on jatkuvasti luosittainnoin 5000 km. .Ios menee yli niin hyvä on,jos jäå vaille, hyvå on. Pisimmåt lenkitovat 20-30 km ja kesäisin kuuluvat jatku-

vasti ns. vedot viikottaiseen ohjelmaaa.Muuten ei saa riittåvaä vauhtia edesså-oleville maratoneille. Nykyisin kaikkipuutarhatyöt ym. kototyöt palvelevat har-joittelua, kun tekee ne silla ajatuksella.

Höjyt, Kortesjarvi.5. 15.11.1933.Eko kerto: Seiniijoki ?73.Sato töyteen: Ylistaro 14.9.1997.

Ammatti ja työpaikka:Elzikeläinen.

Naimisissa? Perhe?Vaimo on.

Hatastuksia?Talvella hiihto ja lukeminen, kesälIä puu-tarhan hoito.

Kerro v åhön urhei lutaus tas ta si !Aloitin lenkkeilyn v. 1955. Olin töissäYlöjärvellä kaivoksessa, joten oli tarvetuulettaa keuhkojaan vapaa-aikoina.Ensimmäiseen kilpailuun osallistuin Tam-pereella Pyynikin kentiillä: 3000 metrin ai-ka oli 10.17. Siifii alkaen osallistuin pikkukisoihin kesät ja talvet - talvella tietenkinhiihäen. Alkuluosina juoksut olivatenimmäkseen 1500 m:n ja 3000 m:n rata-juoksqa.

Onko ollut vammoja?Nivelrikko oikean jalan isovarpaassa lei-kattiin v. -80. Saman jalan akillesjäruretu-pesta leikattiin kiinnikkeitri v. -92.

Miki on parasta juolcsemisessa?Nautin juoksemisesta. Useimmiten mara-ton on kiirsimystii ja nautintoa yhtii aikaa.Olen riippuvainen hyvänolon twtteestajonka juoksu tuo. Juoksu tuo laatua ela-mzizin.

Miltci maratonilta on parhaimmat muistot?V. 1996 sadas Bostonin maraton oli mahta-va kokemus: 40 000 juoksijaa ja reitin var-rella valtavasti kansaa.

Miltti maratonilta on kurjimmat muistot?Kyllä monella maratonilla juostessa onollut kurjaakin, viimeksi Ylistarossa sa-dannella maratonilla erittliin kwjaa. Puo-len matkan jålkeen alkoi kaatosade: jria-lcylmåä vettii myrskytuulen myötii.

Maini ts e ko lme mi e limaratoni asi !* Berliini ja* Tukholma ovatjuhlaa!* Kyrönjoki-maraton: Jfiestelyt huippu-luokkaa ja kuulutus maailman toiseksi pa-ras.

Keno harj oitte lusta si !Jalkalenkkiä (kävelyä ja juoksua) kertyyvuodessa n. 3000 km. Lis:iksi talvisin tu-lee hiihtoa n. 1500 km. Pisin jalkalenkkion talvisin kotirataultra 50 km. HiihtZienjoku lenkki saattaa olla sitakin pitempi.

Kerovqn Urheilijot, Kerovs.5.31.5.1948.Ekq kerto: Korso 82.Soto tiiyteen: Vontoa 5.10.1997.

Ammatti ja työpaikka:Postimies. Suomen Posti Oy.

Naimisissa? Perhe?Naimisissa, kolme lasta (26v,20v ja 17v),yksi lapsenlapsi.

Harrastulcia?Ei muuta kuin lenkillä käynti.

Kerro vcihcin urheilutaustastasi !Juoksemisen aloitin v. 1974. Meheni olialoittanut pari wotla aikaisemmin, joteninnostuin siinä mukana. Vuoteen 1982asti juoksin vain alle 15 km:n pituisialenkkejä. Olin hankkinut pari lastakinsiinä välillä, mutta jatkoin heti uudestaanjuoksemista. Vuoden -82 kev:ulla rupesinjuoksemaan vähän pitempiä lenkkejä jasyksylla -82 juoksin ensimmäisen marato-nin. Nuorempana en harrastanut mitiiiinruheilua enkä nykyäzinkäiin juoksun lisziksimuuta kuin talvella viihåin hiihtoa.

Onko ollut vammoja?Ei.

Miki on parasta juoksemisessa?Juoksemisesta on vain tullut elämiintapa.Se on hyvä stressinpoistaja. Voi myössyö&i melko vapaasti kaikkea ilman ett?ipääsisi lihomaan liikaa.

Miltd maratonilta on parhaimmat muistot?Vantaan maratonilta tzinä vuoffIa. Se olisadas maraton: Oli paljon tuttuja kannusta-jia ja maalissa oli jfiestetty todella hienovastaanotto.

Miltci maratonilta on kujimmat muistot?Hassen talvimaratonilta tiinä vuonna. Olikylmåiä ja kova tuuli. Reitti oli tylsä ja jeir-jestelyt huonot. Siellä ensimmäisen kerranjuoksin maratonia pitemmiin matkan eli n.46 km.

Mainits e ko lm e mi e limaratoni asi !* Tukholma: Reitti ja turnelma.* Helsinki' City Marathon: Tunnelma* Joutseno:'Jiirjestelyt

Kerro ha$ oi tte lustas i !En ole koskaan pitrinyt kirjaa kilomet-reistii. Juoksen viikossa n. 50-70 km.Sururuntaina juoksen aina pitemmzin len-kin, 20-30 kn. Nykyisin juoksen kaikkilenkit melko samaa vauhtia. Aikaisemminkun juoksin alle 3.30:n maratonaikoja,juoksin jonkin verran kovempivauhtisialenkkejä ja lyhyempia htilkkakisoja. Tal-vella hiihtelen ionkin venan.

56 swomalaista juossutsatu moratonia

Sivulla 17 on sataplus-kerholaisten ti-lanne taulukkona marraskuun lopussa1997. Jäseniä on nyt viisikymmentäkuu-si. Ja lisää on tulossa. Kuten sanottu.Amo Kuntti lienee tämän lehden ilmes-tyessä jo sataplussalaisten kirjoissa.Lähellä sadan rajaa taitavat olla ainakinLasse Hömillilinen, Markka Pihlaja-niemi, Mdti Lavonen, Arto Hietola jaTerho PCkkinen.

Olen täydentänyt juoksijoiden it-sensä aiemmin ilmoittamia tietoja tä-män vuoden mittaan ainakin kotimais-ten maratonien osalta. Ilmoitelkaahan.jos kohdallanne on korjaus tarpeen.

Sivun 17 taulukossa kohdassa"yht." on ilmoitettu maratonien ja ult-rien kokonaismäärä. Luvun perässä ontähti (.) silloin kun juoksijan marato-neista ei ole olemassa listaa.

Taulukossa kohdassa "pvm" ilmoi-tetaan viimeisimmän mukaan lasketunmaratonin päivämäärä. r

Ultrajuoksi,)a 3/97 19

VENETSIASSAKIN VOI ruOSTA MARATONIN26.10.1997 klo 10.20: Ihanteellinenjuoksusää maratonille. LämPöä on+ 15 astetta eikä juuri tuule. Pariatuntia aikaisemmin oli lähdettY

Venetsian linja-autoasemalta kohtilähtöpaikkaa Stran kaupunhia man-

tereelle. Ryntäys busseihin oli valta-va, ntutta kaikki pääsivät sentäänmukaan - jouhossa suomalaisiakinsatakunta.

Erkki Vaisto

Hltisten odotettiin lähtöä, muttavanha hyvä muovisiikkikonsti hal:tioi-den ympärillä liimmitti. Kolme heli-kopteria kuvasi startin lähes 6000juoksijaa - suuntana oli Venetsia.Lähtöä juhlisti Italian kansallislaulunsoittaminen.

Paikallinen temperamentti ei olluthaitaksi låhdössä. Suma purkautuiilman ruuhkaa kapeahkosta kadustahuolimatta. Reitti kulki aluksi kaunis-ta jokirantaa: oli mukava seurata lai-voja. joutsenia ja veikeää hanhiseu-ruetta. Kuuluisan arkkitehti AndreaPalladion suunnittelemat vanhat vl-häisöhuvilat kertoivat venetsialaissu-kujen historiasta.

Katsojia oli varsinkin kvlien koh-dalla paljon. "Bravo". "tnagniftco","forza" kannustushuudot siivittivätmaratoonarien matkaa. Talojen ikku-naluukut avattiin. Oli sunnuntai ja

ihmiset pukeutuneet parhaisiinsa.Kirkonkellot kaikuivat kylästå toiseenja muutama pappikin pysäht-vi messu-jen välillå kannustamaan juoksijoita.Reitin koskettavin niikv liittyi niikö-vammaiseen, joka opaskoiransa kans-sa seurasi juoksua. Tossujen ääni as-faltilla korvasi niiköhavainnot.

Jokivarressa kalastettiin innok-kaasti. Ilmeisesti oli menossa onki-kilpailut. Muutamilla oli mukanaanjopa 10 vapaa ja kun onkijoita oli joka

20:n metrin välein, saattoi vain ihme-tellä, miten kalat yleensä pääsevät ohi.

Poliisit ohjasivat liikennettä ja

huolto pelasi erinomaisesti. Vaikkapuhutaan Venetsian karnevaaleista, einäitä asuja Pahemmin niikYryt.Erinllä italialaisella oli perinteinengondolierin olkihattu, jonka på2ille olikiinnitetlv gondolin pienoismalli.Liikennemerkit ennakoivat talven ja

tulevien lumisateiden liukkautta.Maratoonareilla ei sitä vaaraa ollut:

20

juoksun edetessä aurinko lämmittiilman yli 20:n asteen.

Mantereella reitti jatkui tasaisena,joskus jopa yksitoikkoisena kun askel-rvtmi pysyi samana. Sää rnuuttui pe-tollisen kuumaksi ja haihdutti nestei-tä. Juomattomuus aiheutti monellejalkakramppeja. Aamun kylmws saimaratoonarit ylipukeutumaan. mikäsekin kostautui lopPumatkalla.Juoksun lylsin osuus juostiin jokivar-ren jälkeisellä teollisuusalueella.

Mutta maaliintuloa kannattiodottaa. Ponte della Libertan silta

1'hdistää Venetsian saaret manteree-seen. Saaluimme sillalle 33 km:nkohdalla ja silloin hahmottui eteenkaupungin ääriviivat. Siltaa juostiinnelisen kilometriä. Oli nautinto kat-sella merelle ja tervehtiä vastaantule-vaa pendolino-junaa. Kova alku-vauhti verotti juoksijoiden voimia jasuuri joukko ryyfi kävelemään pitkääsiltaosuutta. Aikaraja oli kuusi tuntia.joten maaliin ehti hitaastikin kiiruh-taen.

Sillan jälkeen reitti käånt-viVenetsian kaupungin liihes ainoallesuuremmalle kadulle. jota saattoikohtuullisesti juosta. Venetsia onrakennettu I l8:lle saarelle. Kaupunkion täynnä kanaaleja ja kapeita katuja,joita tuskin voi juosta. Kanaalisiltojenylitystä helpotettiin vanerilevyraken-nelmilla, jotka korvasivat jyrkkiäportaikkoja. Canal Granden yli järjes-täjät olivat joutuneet rakentamaan ti-lapäisen yli 300 metriä pitkän pont-toonisillan.

Sitten oltiinkin jo kaupungin kes-kuksen P_vhän Markuksen torin laidal-la. Våikijoukot reunustivat katuja.Tuskin hienompaa reittiä voisi olla:ohitimme Dogen palatsin ja kuuluisan"Huokausten sillan". Maali lähestyi ja

aikani 4.30 oli suunnitelmienmukainen.

Tyylikäs mitali jäi mukavaksimuistoksi tältä elämysmaratonilta.Maalipaikan huolto oli esimerkillinen.Kun vielä ilmoittautumisen yhteydessäoli saatu T-paita ja muutakin materi-aalia, tunsi saaneensa hwin vastinettakoko rahalle myös juoksun osalta.Venetsian maisemista sai nauttia vielälisiiksi. Suomen matkatoimistonjärjestelyt ja erinomainen oppaammeansaitsevat myös kiitokset. I

Nökövommoinen oli oposkoironsokcnsso seuroomosso iuoksuo.Tossujen ööni osfolt i l lo korvosi

nököhovoin not.

Jokivorresso ol i onkiki lporlut.Muutomi l lo ol i jopo 10 vopoo 1okun onki loi to ol i 20 m:n völein,

sooitoi vcin ihmetel lö miienkolot yleensö pöösevöt ohi.

Kolmanneksi eni ten maratonei tajuosseen suomalaisen

JOUNI LAITISEN40-v. juhlamaratonNaarajärvel lä 7.3.98 klo I 1

Si i l inkoulul la

Sar jat ja matkat: Puol ikas M ja N;

Maraton M ja N.Palk innot: 3 parhaal le kaik i l la mat-

koil la. Arvontapalkinto maratonil lamaal i intul le i l le. Kaik i l le kunniakir ja.

Täytekakku kahvit.Reitt i: Naarajärven taajamassa. Puo-

likkaalla 4 kierrosta, maratonil la 8 kier-

rosta.lf moittautum iset: Kirjall isesti 25.2

mennessä os. Jouni Lai t inen, Mikont ie

3 as 22,76850 NAARAJARVI.Pu helin päivy stys 23-25.2. 01 5-422426.Osanottomaksut: 7.3. Sii l inkoululla

klo 10.45 mennessä (myös jälki-i lmoit-

tautuminen). Puol ikas 60 mk(100mk), maraton 100 mk (120mk).

Jyväskylästä, Varkaudesta, Kuopiostaja Mikkelistä tulevilta teiltä opasteet

Si i l inkoulul le.Jos haluat Rulietuksen Pieksamäen

keskusli ikenneasemalta Sii l inkoululle'

i lmoita siitä i lmoittautumisenyhteydessä annettuu n osoitteeseen.Huolto: Dexal urheilujuoma, sekame-

hu, vesi , suolakurkku, rusina, banaani .

Tulokset koti in osoitteensa antaneil le

osanottomaksuun kuuluvana palve-

luna.

Tervetuloa synttärimaratonilleni !Jouni

Ul-trajuoksLla 2/97

" Ultrakisoja maailmalta "Tuloksissa ei ole mainittu iuoksiiankotimaata silloin kun se on sama kainmaa, jossa kilpailu on järjestetty.KäytettyjA ryhenteitä : M = mailiqmiehet; N = naiseti 7a = jaettu sija(1/N = 7. sija naisten sarjassa; 7x =jaettu 7. sija). Tulostenlopussasuluissa on ilmoitettum aaliintulleiden/ o s an- ottajien määr ä(pelkkä yksi luku viittaamaaliintulleid.en määrään; yksi lukuja lyhenne "os." tarkoittaaosanottqjien määrää). JoIIei tokin olemainittu, kilpailat on juostu tiellä.Mikäli naisten sarjan tuloksia ei olelueteltu erikseen, paras nainen onalleviivattu.

23.3 Eschollbrucken, Saksa. 50 km: 1)Hans Schweitzer 3:16.51 . Naiset: 1 ) AndreaNeumer 4:02.25. (65).

13.4 Canberra, Australia.50 km: 1)Trevor Jacobs 3:09.22. Naiset: 1) MaryFrancis (ex-Morgan) 3:33.56.

26.4 Belves, Ranska. 100 km: 1) OlivierMuhlhoff 7:12.57. Naiset: 1) PaulefteEchevarne 10:08.15.

10-11.5 Moskova, Venäjä. 24 h(radalla, maan mest.): 1) Timor Abzalilov241 .138 2) Danis Fattakhov 232.'139 3)Gennadi Chechukov23l 347 4) Valeri Gubar227.002 5) lvan Bogdanov 222.262 6) OlegJokovlev 220.108 7) Sergei Mogulstev219.573 8) Aleksandre Oleynikov 219.176(19 miestä yli 200 km). Naiset: 1) JelenaSiderenkova 218.759 2) Svetlana Savoskina195.966 3) Filoura Gimaeva 188.48.2.

24.5 Rennsteig, Saksa. 75 km(maastoj.): 1) Burkhard Lennartz 5.23.19 2)Carten Merz 5:27.10 3) Lutz Aderhold5:29.02. Naiset: 1) Birgit Lennaftz 6:13.36 2)Sabine Wilberg 6:26 3) Anke Drescher6:27 .12. (1 3321630).

1.6 Hiftfeld, Saksa. 100 km: 1) ThomasHansen 7:02.54. Naiset: 1) Ricarda Botzon8:28.35. (32157\.

6-7.6 Biel, Sveitsi . 100 km: 1) MarkusKramer 6:57.34 2) Fritz GeissbUhler 7.03.'123) Hans-Peter Arnold 7 .17 .48 ... 421) WnnBonis (M65) 10:44.38 712)Wenet Sonntag(M70) 12:02.35 742) Gerhard Sperb (M70)12:14.07 ' l 157) Heinrich BlUmchen (M75; s.1918) '15:09. (1492M). Naiset: 1) BirgitLennartz GER 7:37.39 2) Heidi Aeschimann8:34.23 3) Anke Drescher GER 8:42.33 4)Maria Weiler 9:04j1. (173 N).

7-8.6 Reichenbach, Saksa.24h: 1)Jens Lukas 229.009 2) Berndt KUhnl 212.0783) Albert Lehrhuber 208.089. Naiset: 1) HelgaBackhaus 194.297 2) Heike Pawzik171.4163) Martina Hausmann 161 .246.

21.6 Kiel-Neuwittenbek, Saksa. 100km: 1) Manfred Murk 6:48.53 2) WolfgangSchwerk 7:37.02... Horst Preisler 9:59.59.Naiset: 1) Anke Drescher 8:15.13 2)Marianne Dahl 9:05.00 3) Vivica GrUnsfelder9:46. '19. (41). 50 km: 1) Karl- lnwer Nielebock3:24.32. Naiset: 1) Marion von Scharmen4.50.o2. (32).

21-22.6 Forez, Ranska.24h: 1) VladimirTivikov RUS 215.820 2) Alain Payer 203.940.Naiset: 1) Martina Hausmann GER 156.420.Vaativa reitti ja vaikeat, sateiset olosuhteet.(4s).

28.6 Petersfield (GBR). South DownsWay, 80 M (rnaastopol.): 1) Stephen Moore9:54.57... 11) SueAshlev 12:43.25 (1/N). (Yl i500 os.).

28.6 Karlsruhe, Saksa. 80 km: 1)Rainer M0ller 5:38.47. Naiset: 1) ConstanzeWagner 6:28.01 . (178).

5.7 Mullhouse, Ranska. 100 km (maanmest.). Lisäys viime numeroon: 43) SyleiveLaville 8:19.27 (ZN) 65) Dominique Duval8:54.4O (3/N). Yht. 29 alle 8h, 70 alle th, 133alle 10h ja 171 alle 11h. (237).

5-6.7 Auckland, Uusi-Seelanti. 24 h(radalla): 1) lan Curtis224.800. Naiset 1)Carolyn Tassie 1 89.980.

6-12.7 Etelä-Moravia. Tshekki.Moravsky Ultramarathon, Txmaraton: 1 )Sergei Lavrenjuk RUS 24:36.35 2) lvanDurkovsky SVK 24:36.53 3) ZbigniewBogdanowicz POL25:15.28. Naiset: 1) MariaOstrovska UKR 31:57.01 . (30).

11-13.7'Köln, Saksa. 48 h. Lisäysviime numeroon: 19) Manfred Hauser 251 .264(M70) 26) RObert Lardinois 202.535 (M80!).(3e/M,10/N).

14.7 Baie du Mont Saint Michel,Ranska. 100ftm: 1) L. Lebon 7:25.

19.7 Gdldrop, Hollanti. 12 h: 1) SimonPols 131 .241 ...3) AnnyVan Butsele BEL128.450.

19-20.7 Wörschach, ltävalta. 24h: 1)Ferenc Györi HUN 249.736 2) Rudolf Ottisch227 .852 3) Christian Ulreich 222.559 (107M). Naiset: 1) Helga Backhaus GER 206.1542) Heike Pawzik GER 182.879 3) GabyHoffmann 178.935 4) Martina HausmannGER 172.307. (10 N).

20.7 Edinburgh, Skotlanti (GBR). 100km (maan mest.): 1) Stephen MooreT'.04.222) Simon Pride 7:1 4.13... 7) EleanorRobinson 8:25.39 (1/N) 10) Kate Todd8:49.34 (2/N) {5) Geoff Oliver9:10.09 (M60).(35).

27.7 Grantham, Englanti. GranthamCanaf Run, 54 km: 1) Brian Holden 4:OO.12... 3) Geoffrey,Oliver 4:1 9.36 (M60) 12)Victoria Musqrove 4'.30.14 (1/N). (107).

2.8 Jurmala, Latvia. 50 km: 1)Valdemars Valdmanis 4:01 .19. 100 km: 1)Afeksanders Orlovs 1 O:22.26. (Yht. 1 4 os.).

16.8 Leipzig, Saksa. 100 km (maanmest.): 1) Rainer MUller 6:46.13 2) PatrickMacke GBR 6:54.35 3) Michael Sommer6:57 .42 4) Lutz Aderhold 7:06.15 5)Christoph Pfeifer 7:O7.12 6) Jorg Hoob7:14.31 ...42) Josef Kaufmann 8:45.53(1/M60) 56) Harry Arndt 9:'19.05 (2/M60) 80)Joachim Loppatta 10:1O.24 (1/M65) 111)Horst Feiler 1'l:44.15 (11M75). (120 M).Naiset: 1) Birgit Lennartz-Lohrengel 7:57.032) Anke Drescher 8:21 .2Q 3) Elke Janicke9:05.16. (23 N). Yht 23 alle 8h, 51 alle th ja88 al le 10h.

23.8 Skotlanti (GBR). Two BridgesRace, 58 km: 1) Colin Huft 3:40.39 ... 5)Cavin Woodward 4.O1 .12 (M50) 12) EleanorRobinson 4:17.05 (1/N) 16) HilaryWalker4.21 .16 (2/N). (70).

24.8 Cleder, Ranska. 100 km: 1) GillesDiehl 7:15.59 2) Mohamed Magroun 7:17.4O3) Herve Guillou 7:30.24 ... 18) MaryseLanqin 8:51 .48 (1/N). Suomen Heikki Num-minen keskeytti 60 km:n kohdalla. Uusikau-punkilainen ei ollut parhaassa terässä, sillähän oli vastikään sairastanut flunssan. Juok-su sinänsä oli poikkeuksellisen hieno kokemus

ja erikoinen kokemus lukuisine reitin varrellaolleine linnoineen, rantahietikko-osuuksineenym. erikoisuuksineen. Keskeyttämisprosenttinousi 40:n tienoille, sillä liki 500:sta lähtijästävain 269 tuli maaliin. Heistä 21 alitti 9 tuntia,64 1 0 tuntia, 1 09 alle 1 1 tuntia ja 149 12tuntia.

30.8 West Guilford (ON), Kanada.Haliburton'100 M (maastopol.): 1) JoeHifdebrand 18'.27.10... 5) Peter Suomela26.,2415... 7) Aimee Runge 26:41 .4'l ('llN).

31.8 Uberaba, Brasilia. 100 km: 1)Luciano Prado dos Santos 7:43.12. (31 ).

6.9 Malibu (CA), USA. Bulldog 50 km:1) Gabriel Flores 3:56.54 2) Jussi Hämälähnen FIN 3:59.34. (1O71'12'l).

8-15.9 Nanango (QL), Australla. 327.2km (etappikisa, Spv): 1) Graeme Watts31:25.50 ... !) Carolvnn Tassie 3:09.06(1/N). (8).

MM-satanen: Naisten voittajaBak kärähti doping-testissä

13.9 Winschoten, Hollanti. 100 kmMM-kisa. Miehet: 1) Sergei Yankenko UKR6:25.25 2) Mikhail Kokorev RUS 6:31.22 3)Andzej Magier POL 6:33.16 4) AnatoliKorepanovRUS 6:38.26 5) Russell CrawfordRSA 6:39.33 6) Marc Vanderlinden BEL6:8.07 7) Grigori Mouzine RUS 6:43-59 8)Tom Johnson USA 6:44.39 9) StephenMoore GBR 6:49.27 10) Markus Kramer SUI6:49.53 11) Valeri Sinouchkin RUS 6:52.5112) Michael Sommer GER 6:53,47 13)Ferenc Györi HUN 6:54.43 14) Toru lGwataJPN 6:55.21 15) Patrick Macke GBR 6:56.3816) Simon Pride GBR 6:56.38 17) JanVandendriessche BEL 6:57.'15 18) RyszardPlochocki POL 6:57.16 19) Greg Dell GBR6:57.51 20) Toshiro Kashihara JPN 6:59.2421)Egil Skarpsno NOR 7:03.10... JörgenLien NOR 7:39.32, Roland Vuillemenot FRA8:13.14, Roger Bardin FRA 8:50.35 (1/M60),Max Cortillon FRA 9:27.02 (1 /M70).

Naiset: 1) Valentina Ljakhova RUS7:3O.37 2) lsabelle Olive FRA 7:4O.09 3)Rene Aletta du Plessis RSAT:4'1.52 4)Charfotte Noble RSA 7:44.38 5) SybilleMollensiep GER 7:46.54 6) MartineCubizolles FRA 7:48.25 7) Eleanor RobinsonGBR 7:56.33 8) Ricarda Botzon GER7:56.49 9) Huguefte Jouault FRA 7:58.18't 0) Svetlana Waack BLR 7:58.22 1 'l ) HilaryWalker GBR 8:01 .03 12) Maria VenancioBRA 8:02.47 13) Christine D Duryea USA8:03.28 14)'Nina Koval BLR 8:07.11 15)Larissa Semenova RUS 8:09.03 16) JoelleSemur FRA 8:11.11 17) Anke Drescher GER8:12.31 18) Agnes Bozan HUN 8:14-42 19)Wynnie Cosgrove NZL 8:'19.57... HelgaBackhaus GER 9:12.16.

Joukkuekilpailu, miehet: 1) RUS 19:53.472) GBR 20:44.27 3)POL2O:51.47 4) UKR20'.57.51 5) BEL 20:58.31 6) JPN 2't'.o4.ffi.(16123). Naiset: 1) GER 22:50.36 1) FRA23'.26.52 2) RSA 23:46.58 3) GER n-.56.145) cBR 24:17.44 6) RUS 24:29.18 7) USA25:37.16. (10/13).

Naisten kisassa Saksan Maria Bak tuliensimmäisenä maaliin Euroopan ennätysajalla7:06.53. Håinet kuitenkin diskattiin myöhem-min doping-kåryn takia. Saksa menetti myösnaisten joukkuekisan voiton, joka meni Rans-kalle. Bakin näytteestä löytyi jälkiä anabolises-

... Ultrakisoiamaailmalta

ta steroidista Metenolonista. Bakin tulos olitoiseksi paras maailmassa kautta aikojen ja liki25 minuuttia hänen omaa ennätystään pa-rempi. Nopeammin on juossut vain AnnTrason v. 1995 voittaessaan Winschotenissamaailmanmestaruuden ajalla 7:00.48.

Miesten kisassa saatiin uusi mies ykkö-seksi Ukrainan Yankenkon viedessä voitonselvällä erolla Venäjån Mikhail Kokoreviin.Suomalaiset Hartolan kävijät muistavatMikhailin vuoden 1993 Suomi-juoksun voitta-jana. Nyt hän ylti toistaiseksi parhaaseenarvokisamenestykseensä kahden EM-pronssinjälkeen.

13-14.9 Madrid, EsPania' 24h:.1)Jacinto Fernandez Perez 245.192 2) ParisCanale Rovira 232.659 3) Miguel MartinezBasurto 215.777.

20-21.9 Courcon, Ranska. 24 h(radalla): 1) Seigi Arita JPN 250.778 2) Jean-Pierre Guyomach 246.860 3) Marcel Foucat241 168 4) Paul Dessalle232.792 5) MarieBertrand 221 .685 (1/N) 6) Yvon Brelet218.580 7) Ren6 Heintz 216.336 8) MarcelEveno214.84Q... 21) Pascale Mahe 185.668(ZN) 22) Ramon Zabalo 182.308 (7Oluvunultrajuoksutähti). 12 juoksi yli 200km, 28 yli160km.

27.9 Wrightwood (CA), USA. AngelesCrest 100 M (maastopol.): 1) Goza CiridoChacarito 19:37.03 ... 8) Juhani HämäläinenFtN 21:20.55 1 5) Johns Sherrv Kae 23:1 8'00(1/N). (102).

4-5.10 Auckland, Uusi-Seelanti' 24 h(maan mest.): 1) Wynnie Wu Cosqrove226.309 (1/N) 2) Carolynn Tassie 207.650(2/N) 3) Bob Lee 181 .00.

4.10 Maui {Hawaii), USA. Haleaka Runto the Sun 36 M (nousua merenpinnan tasol-ta yli 3 km:n korkeuteen): 1) Frank Pugliese5:44.38 .. .14) Connie Comiso-Fanell i 7' .11'41 -(59/64).

45.10 Perryville (AR), USA. ArkansasTraveller 100 M (maastopol.): 1) JoeHilderbrand 18:02.35 ... 3) ChrissyDurvea. Ferquson'19'.43.46 (1 /N). (49/94).

5.10 Amersfoot, Hollanti. Ron Hill 6 h:1) Marc Vanderlinden BEL 85.225 2) WimEpskamp 82.51 0 ... 10) Annv van Butsele70.941 (1/N) 11) Ria Buiten 70.145 (2/N).(35).

5-21.10 Odessa, Ukraina. 1000 M(radalla): Liettuan Piotr Silkin juoksi uudenrata-ME:n 12pv04.06.01 . Tulos on myöskaikkien aikojen toiseksi paras tulos maail-massa 1000 mailin matkalla katureititkinhuomioon ottaen. Saksalaisnainen MartinaHausmann pisteli matkan aiassa1 5pv21 :36.1 2. Muilta viideltä osanottajaltamatka jäi kesken, parilta tosin varsin niukasti

30.10 Kochi, Japani' River Simanto100 km: 1) Jan Vandendriessche BEL7:11 45 2) Atuya MuraYama 7:13:13 3)Patrick Macke GER 7:18:03 ... 8) RolandVuillemenot FRA 7:56:04. Naiset: 1) EleanorRobinson GBR 8:21 :20 2) Yuki Matusara8:38'.44 3) Akiko Sekiya 8:59:59. 60 km: 1)Koichi f macho 3:54.21 2) Michael SommerGER 3:56.17. Naiset: 1) Rae Bischoff4:40.45. River Shimanton vaativalla reitillä

luostaan ensi vuonna 100 km:n MM-kisa.6-10.11 Darjeeling, lntia. Himalayan

100M (etappijuoksu 1%-4 km:n korkeudessa):1) Noel Hanna IRE 15:54... 4) Suzanne RoqtusA'r7.26 (1/N). (23).

22

8€.11 Niort, Ranska. 24 h: 1) AlainPrual 246.940 2) Seigi Arita JPN 236.920 3)Gilbert Gindre 223.940 4) Timur Abhaliov2'15.720 12) Heloa Backhaus GER 191 .070(1 /N). 1 0 juoksi yli 200km ja 37 yli 160km.

22.11 WilliamsPort (MD), USA' JFK50M: 1) Eric Cl i f ton 6:09.16. Naiset: 1)Rebekah Trittipoe 7:44.10. (674n8q. .

Esit te lyssä:

TAINA LOTJONEN,VASTERJAS

Tapasimme Tainan Hultsfredin kilpaitutoimistossa perille

saavuttuamme. Hän oti tullut junatta jo edellisenä iltana ja

odotteli innokkaana ensimmäistä ultrakokemustaan. Taina

kertoi urheiluharrastuksistaan ja taustastaan seuraaYaa:

Koti oli Punkahariulla. Kouluaikoina urheiluharrastuksiin

kuului kesatta juoksu ia talvella hiihto. Hiihdossa menestys

koulujen hlpailuissa oli hYvci.Sitten tuli muutto Ruotsiin v. 1972. Vakavammin urheilu-

harrastus virisi v. -78 ialkapalloa pelailemalla. Futisharras-

tus kesfi viisi vuotta, sitten alkoi juoksu hlpailumielessö opis-

kelun vastapainona.Vuosina I99l-94 Taina iuoksi kestrivyysmatkoja 5000 met-

ristd maratoniin. Aiat olivat seuraavaa luokkaa: I0 000 m n'

36 min., %-maraton n. 1.20 ia maraton n. 2.56.

Vuosien varrella on tullut iuostua n' 30 maratonia sekci

mm. Sveitsin alppimaraton 1996 (siioitus naisten sariassa I0

parhaan joukossa). V. 1995 hön osallistui Norian maxstoult-

raan, jossa nousfiin 2500-3000 metrin korkeuteen tunturissa

ev(iät jd teltta mukana. Tästå kisasta iski kipind ultratapah-

tumiin. Hultsfredin 100 km oli ensimmc)inen tasaisella

maalla tapahtunut ultraYritYs.Ty ö s s ö rin T ai na t oi mi i v angi nv a r fii ana Vris t e r å s i s s a. Ty Ö

on vuorotyÖtd ia aiheuttaa siten harioittelulle raioitteita'

Paivittc;isen aami'ilenkit h,ruluvat ohjelmaan, lisaksi uimista iapyöröityä. Triathlonia on tullut kokeiltua l/4 matkoilla, haa-

veena joshts tciydet matkat.

Ruotsin nopeimman ja kestävimmiin naispuolisen vanginvarti-jan ultra;vritys Hultsfredissa jrii 50 kilometriin. Keskeyttåimisenqynå oli vanhan polvivamman uusiutuminen. Harjoitteluun tuli

tauko ja edesså oli polven tfiystys. Kaikesta huolimatta Taina

kertoi kilpailua seuranneena aamuna, ettå kokemus oli niin myön-

teinen, ettåi ehkäpä nåemme hiinet v. 1998 Suomessa ultrakisan

l?ihtöviivalla.

Jouko Ileikkilä

Ultrajuoksj- la 3/97

Tapio lhonen , Pertti Gustafsson jaJouko Heikkitä Ilultsfredin 100 km:llä

Jouko Heikkilä

21.8 illalla kokoonnuimme Siljan terminaalissa Turussaotsikossa mainitulla "junioriporukalla" suuntana HuIs-fred, Ruotsi. Yö meni mukavasti Sea Windillä ja aamul-la saaluimme Tukholmaan. Aikaa kun oli kerrankinriittävästi, matkaa 300km ja aikaa 10h , emme jääneettappamaan aikaa Tukholmaan vaan ajelimme rannik-koa pitkin ja kaunista maaseutua katsellen Väster-vik'iin. Siellä kävelimme kauniissa rannikkokaupungis-sa. Lämmintä oli n. +25 iL ajatuksissa pieni pelko seu-raavan päiviin juoksususta, kirkkaana muistissa edellis-kesän +28-asteinen lämpötila juoksun aikana

Hulsfrediin saavuimme kuitenkin ajantappoyrityksis-tämme huolimatta ensimmisinä, ja jouduimme jonkun aikaaodottelemaan jiirjestiljien saapumista. Kilpailukeskus oliedellisvuoden tapaan kaupungin urheilukeskuksess4 kau-niin puiston reunalla jiirven rannalla. Seuran rakennftsessaoli myös majoitusmahdollisuus, mutta me yövyimmel0km:n päässä olevassa matkustajakodissa. Ilmottautumi-sen jälkeen kävimme majoittumassa ja palasimme sittentakaisin pastalle kisakeskukseen.

Illan mittaan saapuivat muut osanottajat, påäasiassavanhoja tuttuja vuosien varrelta: liihes kaikki viimevuotisenjuoksun osanottajat, oli Mary ja Rune Larsson, oli LoitisenJouni Naarajårveltä jne. Ruotsinsuomalaisten mäiirä kasvoikolmeen kun Selosen ja Luotomöen lisåiksi Taina LötjönenVästeråsista lähti naisten sarjaan ensimmistä ultraansajuoksemaan. Juoksuun oli ilmoittautunut 32 juo&sijaa100:lle ja l9 juoksijaa 5Okm:lle, ulkolaisia I tshekki se,kä 2Norjasta ja Tanskasta ja 4 Suomesta .

Kilpailu alkoi lauantaiaamuna klo 8, lämpöä oli luvassa+23 astefta, ja taivas oli pilvetön. Reitti oli edellisvuosientapaan lOkm:n lenkkeinä ja yleisö hienosti mukana tapah-tumassa. Gustafssonin Pertti liihti taittamaan taivalta kåirki-porukassa, johon kuului mm. Björn Jungnelius, RuneLarsson ja Kjell-Ove Skoglund. Ihosen kanssa juoksimmeensimmiiiset 50km noin 5. 1 0 : n kilometrivauhtia.

Laitisen Jouni joutui keskeyttamaan 25km:n jiilkeen.Jungelius lopetti johtoasemasta 50km juostuaan, kertoisäästelleensä tulevaa Spartalonia varten. Ohitimme RuneLarssonin 45km:n kohdalla ja hån keske.v'tti myös 50km:nkohdalla jalkavaivojen takia. Rune kertoi, ettå hänellä oliollut ongelmia jalkojen takia ja tämå oli testi Spartaloniavarten. Hän ei siis lähteny Kreikkaan.

Itsellåni alkoi 50km:n jälkeen oikea jalkaterä mennåkramppiin. Vaihdoin tossut ja Tapio meni menojaan.55km:n kohdalla kävin ensimmäisen kerran hierojan käsit-telyssä, seuraavat kerrat olivat 75.n ja 90km:n jiilkeen. Ai-kaa hierojan pöyd:illä ja siihen påäsya odotellessa kului n.45min. Eipähän tarvinnut kåvellä kun sai levätä pöydällä.Loppuaikani oli lOh 22min08sek, sijoitukseni 12.

Juoksun voitti Kjell-Ove Skoklund ajalla 8.41, PerttiGustafsson,oli 6. ajalla 9:08.31 ja Tapio Ihonen 9. M60-sa{an parhaana ajalla 9:38.08. Ruotsinsuomalaisista kailftijoutuivat keskeyttiimiiiin 50km:n jälkeen.

Suomulaisia oli jiilleen mukanaRuotsin satasella,

joka parin edellisen vuoden tapaan juostiinelo ku a ssa Hu ltsfredissa-

Ohessa Jouho Heikkilii tekee selkoa kisasta jar eiss u sta vtih ön mu u te n kin.

Hdn myös esittelee viereisellii sivullaPu n h ah arj u lt a' ldhtöisin o lev an

ru otsinsu omslaisen Taina Lötjösen,j oh on törmösi lHu ltsfr edis s u

Juoksutapahtuma oli hieno,,osaltaan siihen tietysti vai-kutti hieno såä ja ymp:iristö, ;mutta ennen kaikkea jårjes-täjien ja juoksijoiden hieno yhteishenki.

Ehdotimme juoksijoille, ettå ensi vuonna saapuisivatmeidiin ultratapahtumiin ja vastaavasti koetamme saada li-s?iä juoksijoita Suomesta ensi.vuoden tapahtumaan Ruot-sissa. Ehdotimme jårjestiijille myös juoksun aloittamistaesim. jo klo 6, jolloin 50km:n juoksijat saisivat juosta ennenkuuminta aikaa ja pitkiimatkalaisetkin pääsisivåt aikanaaniltapalalle.

Kotimatka sujui rauhallisesti. Matkalla Tukholmaankiertelimme -tien ulkopuolella olevia kaupunkeja. Kii-vimme mm. Söderteljessä ja tumbassa, joihin emme oleennen kerinneet poikkeamaan.

Matkasta jåi mukavat muistot. Omalta osaltani aika eiollut kehuttava, mutta kaikki olimme valmiit suosittele-maan kokemusta muillekin. o

Hultsred llltra 100km 23.8.1997

Kjeu-O\re Skoglund SI|E .a:41. OO (MsO)chr ister Ni lsson ST|E ' ,8:43.53 (M4O)Bertil Pa].nquist SWE A.57.24 (MsO)Rei. l - r Olsen NOR 8.59.30 (M4O)Karel tj.goc,ki TCH 9.06.31 (M4O)Pert t i Gustafsson FIN 9:08.41 (M50)Artders Krappe SWE 9:16.42 (M4O)Maria Sol ler |nan SWE 9.26.34 (N)Tapio Ihonen FIN 9.3O.OB (M6O)Inge Haugen NOR 9:43.53 (M4O)Frank Brodj .n S9IE 10.07.55 (MsO)Jouko Hej.kki lä FIN 7-0:22.06 (M5O)Bo Pelander SWE 1-O:,22.5O (MsO)Aco Serafimoviski DAN 7.0:26.42Anders Er iksson swE 10:41.19Anders Madsen DAI.I 11 .06.29 (M4O)Gösta Johansson SWE L1.0A.29 (MsO)Kjel l Magmusson SWE LL.?A.LA (M4O)I,ars Sandgren SWE 11.29.49 (MsO)Guni l la Franzen SWE L2.Lz.OO (NsO)Eåkan Nerman swE 12.15.35sune Hjalmarsson sWE 12.29.46 (M6O)Roland Kar lsson SWE 7.2.46.4O (MsO)Kurt Gustavsson SWE 13.55 (MsO)

valitettavasti kåytössäIrtre ei ollut 5O km:ntulos].uetteloa.

1234567I910111,213t41516a718192021222324

IlJ-trajuoksr-ja 3/97 23

f

ffir,esiw'r ff$f.ff$f

Seuraaville sivuille on koottu pa-

lasia sa omalaist a u ltr ai u oksuhis'toriaa 1990-luvultu Mukana onenemmtin tui vdhemmiin satun'naisesti v alittui u otteita vanh oistaUltr aj u o k sij a-l eh di st ii.

l99r

3. elokuuta 1991 kirjoitin runsas kuu-kausi ensimmäisen Hartolan satasenijälkeen ensimmäisen Ultrajuoksija-lehden piikirjoituksessa mm :

Hartolan satasen jälkitunnelmissasyntyi ajatus Suomi-juoksun kaikkienaikojen tilaston kokoamisesta. Ikäänkuin väkisin tuo tilasto alkoi ajatuksis-sani kerätä ympärilleen vähän muutakinasiaa ultrajuoksusta. Ja tässä sitä nytollaan, helteisenä elokuun iltana kirjoit-tamassa alkusanoja läpyskään, jota roh-kenen nimittää "lehdeksi".

Alusta alkaen oli selvää, että "lehti"tulisi olemaan ulkomuodoltaan vaatima-ton, suureksi osaksi vanhakantaisellavahamonistuskoneella ulos präntätty.Mutta varsinainen päämäärä oli, on ja

tulee olemaan mahtiPontinen: SUO-MALAISEN ULTRAJUOKSUKULT-TUURIN VAALIMINEN JA EDISTÄ.MINEN SEICi WSIEN YRITTÄJIENROHKAISEMINEN MUKAAN. (UJ1191, s.2).

Ensimmäisestä numerosta suurin osa

oli tosiaan vahamonistuskoneella teh-

!vä. Homma oli hankalaa ja jiilki sut-

tuista:

Istun tällä hetkellä yltä päältä mus-teessa valtavan paperimäärän keskelläja yritän seuloa lehteen mukaan mah-dollisimman luettavaa tekstiä sisältävätarkit. (UJ 1/91, s.38).

Jo seuraava numero oli kokonaan ko-

piointifirmassa monistettu. Vaivalla

hankkimani vahakset lojuvat vieliikin

nurkissa tarpeettomina. Jos jollakulla

24

on sellaisille kåyttöå, niin ottakoonyhtey'ttä.

1992

Tuli ruosi 1992 ja toinen leht| Olavija Kalevi Montela olivat ostaneetpimeiden lenkkipolkujensa piristeeksi

halogeeniotsalamPut:

Ei olisi uskonut, kuinka hauskoja ta-pauksia pimeällä maantiellä saattoi syn-tyä. Erikoisuus oli siinä, että meitä olikaksi ja juoksimme rinnakkain, mo-lemmilla lamput otsalla. Melkein kaikkiautoilijat luulivat, että vähintäin joku

traktori tulee vasenta puolta vastaan.Autoilijat suorastaan hätääntyivät' vil-kuttivat valoja, I'uoroin kauko- ja lähi-valoja. Pudottivat nopeuden 30 km:iintunnissa, toiset jopa pysähtyivät. Ja mevilkutimme myös valoja. Sillä meillä olimyös kauko- ja lähivalot. Autoilijoidenkasvot olivat tosi hämmätyneitä, kunpääsivät kohdalle. Vähän meitä nolot-tikin. (UJ 1192, s.ll).

Samassa numerossa on mYös Maiia

Pentiköinen-Laineen pitkä ja avartava

kertomus Suomi-juoksusta järjestäjän

nåikökulmasta:

Ensimmäinen päivä on pahin hirressä-kin, ja ensimmäinen kerta Suomi-juok-sun järjestelyissä jää mieleeni aikamoi-sena kaaoksena. (UJ 1/92, s. 10).

Kakkosnumeron päiikirjoituksessa

menin kirjoittamaan haaveista:

Bhkä joku satasen juokseminen vähänaikaisempaa nopeammin voi olla päö-

mttötd silloin kun on jo satasen juossut.

Mutta vaikkapa vaorokaaileniuoksu taiSpartathlon tai ... (niin, mitä sitä nytkaikesta kailottamaankaan) ... ovat ai-nakin minulle nimenomaan haaveita.Niissä on tarpeeksi jotakin vielä täysinvierasta ja tuntematonta. Juuri haavei-na ne kenties antavat enemmän potkuakuin "päämäärät" tai minkään aikavä-lin "tavoitteet".

Eikä haaveiden olemassaolo ja niii-den elossa pitäminen merkitse mitään

Ultrajuoksi.ia 3/97

epärealistista aavemaiseen haavemaail-maan hairahtumista. Juoksuhan on it-sessään - ainakin minulle - mitä suu-rimmassa määrin ituri toilellisaudenkanssa tekemisissä olemista. Kun pol-veen koskee, niin se on piru vie totta,todellisuutta. Tai kun väsymys yllättääkesketlä päin pärstää pärskivää räntä-sadetta jossakin kaukana kotoa. Taikun sitä vaan viilettää pitkin metsiäherkästi aistien johonkin notkelmaanjääneen päivän kuumuuden tai edelli-syön viileyden. Silloin jos koska ontekemisissä todellisuuden kanssa - suo-raan, raa'asti.

Kun nykyaikainen elämä on niinvietävän vieraantunutta, abstraktia, kä-sitteellistä. Kun ns. arkitodellisuutem-me on niin kovin riippuvainen joistakin

tavalliselle tallaajalle enimmäkseen kä-sittämättömistä taloudellisista liikkeistä.Kun elämisen perusasiat tulee napistapainamalla tai kahvasta kääntämällä ja

kun matka taittuu bensiiniä polttamalla.Kun töistä tulee lqnnenaluset puhtainaja enimmäkseen korkeiutaan vähänaivoillaan ahertaneena. Kun näin on,niin sitä kaipaa jotakin muuta päästäk-

seen tosi kosketukseen todellisuudenkanssa. Vaikkapa juoksua.

En ole aina varma olenko olemassavain sillä perusteella että qiatekn(kuten Descartes päätteli). Mutta kun

liikun, en voi erehtyä. Minun jalkani

eivät voi valehdella, sen tiedän. Muttapäässähän nyt liikkuu kaikenlaista.Käyttäkäämme siis vain Päätåmme -haaveiluunkin. Mutta ammentakaammevoimaa näistä haaveistammg teh-

täämme niistä tosia. Sen voimme tehdä

v ain j aloillawne. (U J 2192' s. 2).

Vuoden 1992 ultrateko oli Seppo Lei-

nosen Stomen halkijuokzu. Mies vii-

pyi 1396 km:n taipaleellaan Nuorga-

mista Helsinkiin vajaat 14 påiiviiä:

En juossut julkisuuden tai ennätystentakia. Tämä oli minun oma juoksuni'

testijuoksu. Ja ehkä tästä on innosta-

maan seuraavaa luupäätä yrittämään

samaa temppua. (UJ 3/92' s. 1).

Hartolassa voiton vei Pertti Gustafs-

saz, joka kirjoitti voiton jiilkeisistii

tunnelmista niiin:

Kotona ystävät ja tuttavat ovat kovinonnitelleet. Pieni pojanpoikani tekilehtileikkeistä minulle taulun, ja selämmitti sydäntä. trahduin ja yllätyinsuuresti, kun tossukauppiaani Timo-Pekka lluhtanen tuli käymään, onnittelija antoi uudet komeat tossut ja paljonmuuta juoksussa tarnvittavaa vaatetttYhden päivän tauko on tämän satasenjälkeen juoksussa ollut, ja taas tuleepäivässä vähintään 15 km. (UJ 3/92, s.10).

Pekka Termonen kirjoitti niiin:

Huipulla! olisi ihan sopiva huudahdusIlartolan satasen maalissa. Korkeanpaikan kammoa potevana minua kiehtoovuoristokiipeily. Maratonia ja satastavoi verrata toisiinsa kuten Mt. BlanciaMt. Everestiin. Jos vuoristokiipeilijä onuseasti valloittanut Mt. Blancin kokoisia(4-5000 m) ruoria, hän alkaa väistä-mättä haaveilla vuorista korkeimmanvalloittamisesta.

Olen lukenut monta käsiini sattu-nutta vuoristokiipeily-kirjaa. Voin suo-sitella vaikka ensimmäisenä ilmanhappilaitteita Mt. Everestille kiivenneenReinhold Messnerin kirjaa Huipulla taienglannnin kieltä taitaville Chris Bo-ningtonin Mountaineer-teosta. Näidenmiesten mukaan vuoristokiipeilij ä kokeehuipulle päästessään sellaisen riemun ja

hyvän olon tunteen, että tämä korvaapäivien tai jopa viikkojen punnerruksen.

Itse koen samanlaista iloa satasenvalloitettuani. Ja tämän tunteen haluaaultrajuoksija kokea yhä uudelleen.Siinä mietä "hulluja" yhdistävä seikka.Ja syy, jonka vuoksi sama, vaikka vähi-tellen vaihtuva, joukko kokoontuu mo-desta toiseen lähtöviivalle. Meille mara-tonin maali on kuin vain Kolille olisikiivennyt. (UJ3/92, s. 13).

r993

Seppo Leinosen hullu vuosi 1992 hui-pentui kolmanteen sijaan Spartathlo-nissa. Hän tui maaliin vhdessä USA:nRoy Pirrungin kanssa:

220 kn:n kohdalla saimme kuulla, ettäedellämme ollut hollantilainen oli kes-keyttänyt. Tällöin päätimme juosta käsikädessä maaliin ja jakaa kolmannensijan. Olimme molemmat kerran aikai-semmin yltäneet neljänneksi. Roy oliihan pikki ja olisin lopussa kyllä pysty-nyt jättämään häntä melko lailla.Mutta sovittu. mikä sovittu. Olemmekiertäneet samoja kisoja neljä luottaenkä ole koskaan aikaisemmin pärjän-nyt Roylle. (UJ 1/93, s. 21).

Kakkosnumerossa kerroltiin mm.Laulaian lenkistä:

Laulajan lenkki-tapahtumassa yhdis-tyivät juoksun "isähahmon" molemmatintohimot, sillä kilpailun lähtöpaikallaMyllymaan urheilutalolla pidettiintanssit samana iltana. Tanssittajanatoimi - krrinkas muuten - Mauno Lam-pimäki yhtyeineen. Jännitystä riitti,kun seurattiin ehtisikö illan solisti juok-sulenkiltään ajoissa esiintymään. Kunjuoksu alkoi kahdelta iltapäivällä jatanssit kahdeksalta illalla, oli Maunonvähän pakko pistellä matka tavoitteensamukaisesti alle kuuden tunnin.

Lämpimästä säästä ja melkoisestatuulesta huolimatta Mauno onnistui ta-voitteessaan. Itse asiassa hänelle jäikymmenisen minuuttia aikaa hengäh-tääkin, ennen kuin nousi estraadille jalauloi illan ensimmåisen valssin. (UJ2193, s.3).

Hartolassa voittoon juoksi ensi satasel-laanAri Mustala'.

Kyllä maratonin ja satasen välillä mel-koinen ero on. Nyt jälkeenpäin voi to-deta, että satasella hirvittää edelleen itsematkan pituus. Maratonilla taas hirvit-tää se vauhti, mitä olisi kyettävä pitä-mään suht tasaisesti yli 40 km fiottapääsisi edes tuollaiseen lähes 2.30:ntulokseen). (UJ3/93, s. 17).

Vuoden kotimaiseksi kohokohdaksilehdesså nostefinn kuitenkin kesiikui-nen 24 tunnin juoksu Seinäjoella.M oj o Ylih dr silö kirjoitti :

Sain Seinäjoen 24 tunnin tapahtumassayhtä paljon uusi ystäviä ja tuttavia(ainakin toivon niin) kuin olen kokoelämäni aikana yhteensä saanut. Fiilisoli mahtava ja kokemus ikimuistettava.TERVEISET KAIKILLE MUKANAOLLEILLE JA SIII]RET KIITOKSETTÄTYTT,T,N JA MTIILLE TOIMITSI-

JOILLE! Kohtelitte minua kuin ku-ningatarta. Siten ei ole elämä minuauseinkaan kohdellut.

Tulen aina tuntemaan suurta kii-tollisuutta aviomiestäni Heikkiä koh-taan, joka hääpäivämme jälkeen veiminut ensi kertaa lenkille. Hän on ainajaksanut kannustaa minua eteenpäinuusiin ponnisteluihin. Samoin kiitänlääkäri Aki Ilintsaa, joka antoi minullepolvituet, joista sain kahden vuodenajaksi lenkkikaverit. Kiitos myös Nikul-le ja muille asian harrastajille lajinsaamasta julkisuudesta ja saamastammekannustuksesta Seinäjoen yössä! (UJ3/93, s. 11).

1994

fouko Heikkilö päihitti Ultrajuoksija-lehden toimittajan vuoden 1993Suomi-juoksussa. Elämiinkerrallisessa

kirjoituksessaan hiin muistelee ensim-måisä maratoniaan Yuonna 1981:

Judo vaihtui vuonna 1981 hölkkään.Lähdin tammikuussa -82 Tallinnaantöihin, sieltä kesäkuussa Moskovaan.Tallinnassa kävin vielä judomatolla,mutta Moskovassa lajin harrastajat oli-vat silloin armeijan ja miliisin palveluk-sessa, ja siihen aikaan ei ollut heidänsaleilleen ulkolaisilla asiaa.

Kevään hölkkäilin siihen aikaanpaljolta tuntunutta 100 km:n kuukau-sivauhtia ja kun vaimon siskonmies olilähdössä r,ensimmäiselle Helsinki CityMarathonille, oletin että minäkin pystynsen juoksemaan siinä kuin joku muukin.Niinpä järjestin käynnin Suomeen juok-sun ajaksi ja lähdin mukaan. Kilomet-rejä oli edelliseltä ruodelta peräti67O iakuluvalta 820 ennen juoksua. Tulos olisen mukainen. Varmasti yleis- ja lihas-kunto oliri riittänyt, mutta kun pisim-mät lenkit olivat olleet kymmenen kilo-metrin luokkaa ja lenkit juostu metsissäja tien sivussa, niin joku muu olisi voi-nut jo etukäteen sanoa miten siinä kävi.

Pääsin kyllä perille. 30 kilometriämeni aika hyvin, sitten löi jalat tukkoonasvaltilla juoksemisesta ja kävellmatkatjuoma-asemien välillä pitenivät. Lop-pumatka meni kävelyksi. Aika oli3.52.20 ja en ikinä olisi juoksun jälkeenuskonut, että jokin voima saa vielä yrit-tämään uudestaan. (UJ 1/94, s. 5).

Laulajan lenkillä toimittaja ei Baselin24 tunnin juoksun jiiljiltå ollut juokse-

massa, vaan tuppautui Jari KaikkosenKristiina.vaimoa jututtamaan :

Vammalan kilpailua on odoteltu jokauan. 'Viimeisinä viikkoina ennenjuoksua kilpailun odotus näkyy Kris-tiina-vaimon mukaan siinä, että Jarinkunto tuntuu ailahtelevan merkillisesti.Välillä hän tuntee olevansa tosi hyvässäkunnossa, seuraavana päivänä saattakunto olla ihan pohjalukemissa. Äivankilpailupäivän kynnyksellä käy niin,ettei koko asiasta enää puhuta.

- Kun sitten koittaa SE aamu, niinkoko talo on tä1nnä jännitystä. Vessaon ahkerassa käytössä. Jari saattaakiukutella kuin pieni lapsi, kertoovaimo.

Tällä kertaa aamu oli sujunut ihanrauhallisesti. Huoltojoukko oi saanutkuulla kunniansa vasta siinä vaiheessakun kilpailupaikkaa ei meinannut ihanheti löytyä.

- Jouduttiin kysymää yhdestä kau-pasta. Kun siellä ei tunnettu koko paik-kaa, niin jo alkoi Jarilla pinna kiristyä.Hän ei ehdi kilpailuun, kun minä jaJenni kupattiin aamulla niin, ettei pääs-ty ajoissa liikkeelle...

Kilpailupaikka, Myllymään urhei-lutalo Vammalan kupeessa, löytyi kuFtenkin ajoissa.

Ultrajuoks:-1a 3/97 25

- Siin vaiheessa Jarin naamalle le-visi hymy. Mä luulen, että sillä oli siinävaiheessa sellainen olo, että kunpa sealkaisi jo. Kunpa pääsisi jo liikkeelle.(UJ 2194, s. 9).

Ultrajuoksija-lehti järjesti talvella1994 ensi kertaa 50 km:n kotirataki-

san. Sakari Väisiinen kertoo:

Tarkoituksenani oli lähteä matkaan jo

klo 6, mutta lähtö viivästyi käsineidenetsimisen takia. Koska pakkasta oli -11astetta, uskoin tavitsevani kahdet käsi-neet. Puolessa tunnissa en löytänyt kuinkolme puuvillasormikasta. Päätin läh-teä kolmella sormikkaalla. Vaihtelinyhtä käsinettä kädestä toiseen kahdenensimmäisen tunnin aikana. Sitten au-rinko alkoi lämmittää eikä kolmattasormikasta enää tarvittu. (UJ 2194' s.20).

Vuonna 1994 Suomi-juoksun veteraani

Armas Ruippo haasteli niiin:

En ole koskaan ollut kova harjoittele-maan. Enkä ota koskaan juostessaniviimeisen päälle, kunhan lenkin teen.Aina olen liikkunut tällä tavalla enem-män hiljakseni. Kun ei ole nuorenaollut nopia, niin ei ole sitä vanhanakaan.Toisaalta en ole koskaan osannut pelätämatkan pituutta. (UJ 3/94, s. 7)'

Viinaksien kanssa ve&uilun juoksu-

hommiin vaihtanut Keijo Kokkonenjutusteli tähän tapaan:

- Elän elämäni kultaista aikaa nyt.Olen saanut kiertää ympäri Suomea ja

maan rajojen ulkopuolellakin. Olennähnyt uusia ihmisiä ja saanut kave-reita. Ryypätessä se oli sellasta, ettäsillon kun ol viinoo ja rahhoo, niin sillonol kavereita kun kärpäsiä. Mutta kunrahat loppu ja viina loppu, niin jo lähti-vät kaverit.

- Jos elämmä uuteen vuoteen, niintulloo viistoista vuotta siitä kun lopetinryyppyhommat. Kaveri on kYIlä ryY-pänny. Se on hänen asiansa. Minä enpysty kettään miäräärnään, ja muut eipysty minua miäräämään. Se on asiamikä on varma. Ei piä kuunnella ken-kään ääntä, vaan ihtensä ääntä. (UJ3/94, s.12-13).

Vuoden I 994 Sveitsin Alppimaratonil-la Ossi Autio juoksi hienosti seitse-

miinneksi. Hän valmistui juoksuun

paikanpäällä noin kuukauden ajan.

Rinkka,selkiiiin vaan ja yläilmoihin:

Psyykkasin'itseäni henkisesti, totut-tauduin ilmastoon ja latauduin juuri tä-tä juoksua varten. Kun oli kaksi viikkoaollut siellä ihan vaan murmeleidenkanssa jutellen, niin sisäinen elämä al-

26

koi käydä jo sen verran ahtaaksi' että oli

parempi tulla alas kavereita katsomaan.(UJ3/94, s.21).

l99s

Vuoden 1995 kilpailukauden Ossialoitti kipaisemalla 50 km:n kotira-taultran yhdesså Ari Kattaisen kanssanopeammin kuin kukaan muu:3:44.56. Ossi kertoo:

Kiitos hyvästä ideasta. Tuskin olisin

ilman lehtesi ultrahaastetta keskellä

talvea lähtenyt viisikymppiselle' Sen

verran hlvin on taas talvi levätty, että

herk\ys on säilynyt kohtalaisesti ja

pohkeet ovat tulevaa kevättä varten

pehmeät kuin pienen vauvan persus.

(UJ 1/95, s. 5).

Tuli kesä ja Hartola. Voitto meni nel-jiinnen kerran Suomi-juoksun histori-assa Tannisten perheeseen Porvooseen.Ension poika Arto kertoi:

Tein päätöksen kisaan lähtemisestävasta kilpailua edeltävänä päivänä. Tulilähdettyä vähän soitellen sotaan, muttatänä vuonna päätin, että tulen maaliinasti vaika kontanten. Odotin kyllä pa-rempaa aikaa. 60 km:n jälkeen tähtäsinvain maaliintuloon. Viimeisen kahden-kympin aikana sitä jo mietti että kunpapääsis hampurilaiselle..." (UJ 2/95, s. 5).

Reino Uusitalo liitt_yi Simo Nikulan,

Erkki Vuolukan ja Seppo Leinosen

seuraksi tosi luupäiden klubiin taival-

tamalla keså-heinåikuussa -95 halki

Suomen Nuorgamista Pvhtäälle :

-Omaan elämääni juoksu vaikuttaayksinkertaistavasti. Opin ehkä naut-timaan jokaisesta päivästä erikseen.Ehkä olen kiireettömämpi kuin ennen.

- Juoksemisersa ja yrittämisessä onkysymys samanlaisista asioista: tavoite,peräänantamattomuus sen saavuttami-sessa, vaikeat hetket ja onnistumisen ilo.Juoksu on siinä helpompaa, että juoksunkesto on rajattu ja vaikeudet voi kestääkun tietää niiden olevan pian ohi. Yrit-tämisessä taas ei tiedä varmåsti, milloinpahin on ohi. (UJ 2195, s. l1)'

Kotimainen ultrakesä huipentui syys-

kuun alussa Pietarsaaressa järjestet-

\rw 24 tunnin juoksuun, jonka YhteY-dessä Olof Strengell juoksi sadannen

maratoninsa. Ainoana naisena mu-

kaan vuorokauden kisaan uskaltautu-

nut Vuokko Niskanen kirjoitti :

Te kanssakilpailijat, miehet, tulitte mi-nulle tutuiksi 24 tunnin aikana. Toisetolivat itselleni tai miehelleni tuttuja jo

ennestään, mutta koko ajan minulla olitunne, että me olimme yhtä suurta per-hettä. Kiitos teille tuestanne! Tavataantaas! Ja toivotaan, että löytyisi 24 tun'nin juoksu-urakalle myös järjestäjiä'sillä on se heille myös kovaa hommaa.Juoksijoita kyllä löytyy - joka lähtöön.(UJ3/95, s. 13).

Juoksua tavallisen ja videokameranlinssin läpi seurannut Jouko Körkkdi-nen tutmasi'.

Olen minäkin käynyt monenlaisissa ur-heilutapahtumissa, vaan en ole missääntavannut tällaista yhteishenkeä! (UJ3/95, s. 1.4).

Ja otetaanpa tähån vielä tuolloin 61-

vuotiaan Mäenpäån Jussin toteamusPietarsaaren 24 tunnin juoksusta:

Nautin aivan mahdottomasti koko vuo-rokauden ajan siitä tunnelmasta, mikätässä touhussa on. Kaikilla tätä lyhy-emmillä matkoilla tunnelman pilaa kiiremaaliinpääsystä. Tässähän ei tanritsehosua, koska kaikki ovat Yhtäaikaamaalissa. (UJ 3/95, s. 20).

1996

Uusi vuosi toi lehden tekoon uudet

kujeet oman tietokoneen hankinnan

myötä. Vaikkei mitätin hienouksia

kuten taitto-ohjelmia tullutkaan käyt-

töön (niiden apuun turvaudutaan vasta

tulevan PITKÄ JUOKSU-lehden teos-

sa), muutos oli melkoinen:

Tietokoneen myötä lehdenteko voi nyttapahtua kotonani alusta loppuun.Enää ei tarryitse yötä myöten tuhertaamuitten nurkissa, vaan voi kiroilla iki-oman koneen ääressä. (UJ 1/96, s. 3)'

Kotirataultra sai taas innokkaimmat

ultraamaan jo tammi-helmikuussa.Maria Tiihkiivuori kertoi:

Kodin ja Paimion motellin väliä pistelinedestakaisin niin että viisikymppiä tulitäyteen. Kylällä ihmettelivät, että eikösitä perheellisellä naisella ole pyhänämuuta tekemistä kuin juosta koko päiväedestakaisin. (UJ 1/96' s. 9)

Kesiillå 1996 oli Hartolan satasella

ensi kertaa mukana tamPerelainenSeppo Huhtamöki:Kierroksen loppupuolella olevan yö-

huoltoaseman pihalla oli bussi, johon

menossa tai josta nousemassa oli juhla-

tamineissa ja -tuulella olevia miehiä ja

naisia. Juostessani porukan ohi siletäerkani mieshenkilö - selvästikin joukon

Ul.trajuoksJ-la 3/97

vitsinikkari, joka halusi hieman haus-kuuttaa joukkoaan. Hän lähestyi minuakumarassa, pitäen kättään edessä, kuinsiinä olisi mikrofoni ja napsautti kuulut-tajamaisella äänellä: "Hyvää huomentaaamutelevisiosta - mikähän on tämänhomman nimi?"

Takana oleva porukka tyrski ja

hihitti jo valmiiksi - tilanne ei selvästi-kään ollut ensimmäinen kerta - jotakin

nasevaa on tulossa. Vastasin haastat-telijalle "Sadan kilometrin juoksu".

En tiedä mitä tämä haastattelija oliodottanut vastaukseksi, mutta tästätiedosta hän oli aivan hölmistlnyt.

"Sadan ... (tauko) ... kilometrin ...(tauko) ... ei kai". Tämä "ei kai" tuliniin pienellä äänellä, ettei hän ikään-kuin uskonut omaa tulkkaustaankaanminun vastauksestani. Takana olevajoukkoi jäykistyi aivan hiljaiseksi, kunsitä odotettua herjaa ei tullutkaan ja

haastattelija jäi mikrofoni ojossa hiljai-sena niille sijoilleen.

En nähnyt mitä sitten tapahtui,koska juoksin pois, mutta olin kuuloe-täisyydellä vielä, kun hän kysyi jotakin

takanani tulevilta juoksijoilta ja sittenyritti paikata tilannetta huutamalla

"H1vä Suomi!", johon sai joukoltaan

hajanaisia hörähdyksiä.(VJ2196, s. 13). o

Kava: Seppo Leinonen on ollut vaosienvurrellt ahkerasti mukana avustamasssUhrajuoksija-Iehden teossu Tiimö kuvaon Ultrajuoksijusta taodeha 1992. SiinöS eppo temehtii Spartalhlonin tnaallssahyviiii ystilvöönstt Englannin JeffHafftoniu

EN5T VUODENTTAPATONEI5TÅ

Ensi vuoden kotimaisista maratoneistaensimmäisenä juostaan Hassen 2. Tewa-saari-maraton helmikuussa Helsingissä.Mitaliin on uilla kertaa ikuistettu KaleviSaukkonen. Viime vuonna Hassen mara-tonilla ei sZästytty kommelluksilta, muttatoivoa sopii, ettii tiinä vuonna jfiestelytonnistuvat paremmtn.

Maaliskuun 7. päivåinä juostaan JouriLaitisen 40-l'uotisjuhlamaraton Naarajiir-vella, Pieksämäen kupeessa. Juoksusta onilmoitus toisaalla tiissä lehdessä.

Tuttujen maratonien listiksi jziqeste-tii?in ensi vrlonna mm. Ähtarisså touko-kuun toiseksi viimeisenä viikonloppunamaraton, joka on samalla Kalevan Kier-roksen osakilpailu. Uutta tulokasta mara-tonkalenteriin sururritellaan lisiiksi aina-kin Tampereen suunnalla. Niin, ja Tu-russa on toukokuun lopulla mahdollisuusalustaltaan hieman poikkeavan maratoninjuoksuun Mahti-maratonin merkeissä.

Lisätietoja ensi luoden maratoneistasaå tzimzin lehden toimihrksesta sit?i mukaakuin tiedot täydengwät. Kattavan listanpyrimme siulmzurn helmikuussa ilmestyviinPitka Juoksu lehden kilpailukalenteriin.

Ne maratonjä4estiijät jotka eivät olesaaneet kyselyä kirjeitse, voivat ilmoittaamaratonistaan plub. 02-2302061 irai 02-2307032 (n. 15.2.97 alkaen) tai kideitseosoitteella Jamrmiehenk. 3 a 10, 20100TURKU. Faksatakin voi: 022307061.

Tietoja kaivataan myös muista juok-sutapahtumista. Mikäli tapahtumastasi eivielä ole valmista esitettii, voit pyytiiii ka-lenteritietolomakkeen, jossa kysytuiänkaikki perustiedot.

ETSINTÅ.KUULUTUS!

Jos tunnet jonkun seuraavannimisistiimaratonjuoksijoista, otahan yhteyttti uimtinlehden toimittajaan. Voit olla avuksisamannimisten juoksijoiden erottamisessatoisistaan!

Lehtonen HeikkiKoskinen, AriLahti. Pekka

Suomalainen, MattiHakkarainen, TimoKorhonen. Haruru

Hakala, JukkaLaine. Jari

lf*il*rilfi.* 'Helsingissä lauantaina 21.helmikuuta

Lähtö k lo l2 Tervasaaresta. Pu-kuhuone ja sauna klo I 0- l 7

Merihotel l issa (SAK).Matkat ia sariat:

Yz-maratooni: Naiset ja MiehetKoko maratooni : Naiset (yksisar ja) , Miehet y le inen ja 50v.

Kunnon mital i : "Kalevi Saukkonen"Tied ustelut :

Hans Mannsten 0400-50889309- l 355636

Suomi-juoksu on tullut tunnetuksi ainutlaatuisena ur-heilutapahtumana Suomessa. Se on erottunut edukseenpaitsi pituutensa, myös tunnelmansa lakia. 25 moden uu-rastuksen j iilkeen juoksun hartol ala iset j ärj estäj ät katsoivattänä syks-ynä parhaaksi luopua Suomi-juoksun järjestäjäntehtåvistä.

- Voimamme yksinkertaisesti ehlvivät. Järjestel-vpo-rukka vanhenee ja uusia nuoria on vaikea saada mukaan.Tiillainen tapahtuma on iso urakka pienelle ja viihäviiki-selle maalaispitäj iille, kertovat hartolalaiset ja lisäävåt :

- Luopuminen on aina vaikeaa. Erikoisen vaikeaa seon tåssä tapauksessa. Olemme sentään tehneet työtäSuomi-juoksun kanssa 25 vuotta, ja rakkaudella, sillä ainoapalkkio on ollut usko tiimän tapahtuman arvoon. Luopu-minen tapahtumasta meitä vahvempien järjestäjien hyviiksion ymmärryksemme mukaan paras tekomme tåssä tilan-teessa.

Aktiivisena ja menestyneenå keståqysjuoksuseuranaMaarian Mahdilla on h1vät edellytykset lähteä jatkamaanja kehittamaän Suomi-Juoksua. Vuoden 1998 Suomi-juok-sua suunniteltaessa on lähdetty siitå, että tapahtuman kes-keiset luonteenpiirteet säilyvät. Samalla kuitenkin mai-semien ja järjestäjien vaihtuminen tuo tapahtumaan myösuutta ilmettä.

Suomi-juoksun luonne yöllisenä taivalluksena siiilly.Päivämäärä muuttuu noin kuukautta totuttua aikaisem-maksi. Juoksun reitistä tulee entistä vaativampi ja maas-toltaan vaihtelevampi. l2y2 km:n mittainen reitti kulkeeRuissalon poikkeuksellisen monipuolisen ja kauniin luon-non keskellä. Vain neljännes matkasta tehdään awaltoi-duilla pyöråteillä, loput hyväpohjaisia ulkoilureittejä jahiekkateitä pitkin.

100 km:n matkalle startataan Ruissalon kansanpuis-tosta lauantaina 30.5 klo 18. Nopeimpien ennakoidaanselviytlvån matkasta kahteen mennesså yöllä. Rauhalli-semmin taivaltaville varataan aikaa tuplasti eli aamukym-meneen asti.

Maraton juostaan pääosin samalla reitillä kuin 100km. Reitti ei ehkä ole paras mahdollinen ennätysten ta-voitteluun, mutta eliimyksiä etsiviille ja vaihtelua kaipaa-valle se on omiaan.

Lisåtietoja Suomi-Juoksusta ja Mahti-maratonista an-taa Tero Töyrylä, p.02-2302061 tai 050-5979093. o

100 km iuostaanio toukokuun 1o ussa v. 1998 !

S uomi -j uoksu muutt aa Harto I astaTurun Ruissaloon

27. SUOMI-JUOKSU 100 km1. MAHTI.MARATON

Turun Ruissalossa 30.5.1998 klo 18

Suomi-juoksu muuttaa Hartolasta Turkuun.

Tule mukaan kokemaan ainullaatuinen yöllinen juoksujuhla varsinais-suomalaisen luonnon syliin!

Lähtöpaikka: Ruissalon kansanpuisto (30.5 klo 18). Matkat/sarjat: 100 km: M, M40, M50, M60 ja N'

Maratån: M, M50 ja N. Ilmoittautuminen ja maksut: 100 km 275n1k (240mk*), maraton 120mk (l00mk*)

20.5. mennessä tilille pop 571066 -41829. Jälki-ilm. 100 km 300 mk (270mk*), maraton l50mk (l30mk*).

*Alennettu hinta pJ-kortilla. Maksuun sisältyy: Huolto, erikoismitali, parhaille palkinnot (3 parasta/sarja),

arvontapalkinnot, kunniakirja, sauna, ruokailu, tulospalvelu (100 km:llä myös maratonin väliaika),

hlikintiihuolto, ainutlaatuinen Ruissalon luonto. Reitti: 100 km: l2Vzlrnnkierros, kierretäiin 8 kertaa.pääosa (n.75176 reitistä hyväpohjaisia ulkoilureittejä ja hiekkateitå, loput asvaltoitua pyörätietå. Liihes vapaa

ir*tilåiia. Råtti on kohtalaisen miikinen. Reitin mittauksen suorittaa SUL:n hyviiksymä mittaaja. Reitti

kulkbp erittiiin vaihtelevissa maisemissa Ruissalon poikkeuksellisen kauniin ja monipuolisen luonnon

kesköfla. Maraton: Pääosin sama reitti. Tiedustelut:

Tero Töyrylä, p. 02-2302061, 050-5979093,fax02.230,706|.Joulukuunlopulta-gTalkaenmyösp.02.2307032.

Maarian Mahti ry

28 Ultrajuoksit la 3/97

Tulehon Turkurrn Ä,r-.' " j.,qkraiooiTutli e|o kyysow kerrqni;l'[äfl[J$[o'

Pääjärjestäjä:Turun Varuskunnan Urheilijat

Pvm ja lähtöaika:29.8.98 klo 12 (24hultra ja viesti) ja klo 24 (l2hult

Lähtöpaikka:Kupittaan Urheiluhalli

Matkat/sarjat:* 24 ja 12 tunnin ultrajuoksu (yksinjuoksu): M, N.* 24 tunrnnviestinjuoksu: Urheiluseurat, työpaikkajoukkueet (max 12 hlöii/joukkue, osuuksienpituudet täysinä kierroksina vapaasti valittavissa).

Ultrajuoksijat ja viestijoukkueet kiertävät osin eri lenkkejä, jotka ovat pituudeltaan n. 2-3 km.Reittien mittauksen suorittaa SUL:n hyväksymä mittaaja.Ultrajuoksijoiden lenkin pituus onn. 2.450 km. Se on tasainen ja kokonaan asvaltoitu.

Osanottomaksut j a ilmoittautuminen :Maksu 3 1 .7 mennessä tilille 800027 -5250172 .24h340 mk (PJ 300mk*), 12h260 mk (PJ 220mk*) ja24hviesti 600 mk/joukkue.Jälki-ilmoittautuminen 2 I . 8 mennessä:24h390 mk (PJ 350mk*), l2h3l0 mk (PJ 270mk*),24hviesti 700 mk.Sen jälkeen (kilpailupäivänä kilpailupaikalla klo 10 asti):24h 400 mk ja 12h320 mk.Viestiin ei jälki-ilmoittautumisia 2 I . 8 jälkeen.Maksun lisäksi kirjalliset ilmoittautumiset 3 I . 7 mennessä:Tero Töyrylä, Jamrmiehenkatu 3 a 10, 20100 TIIRKU, fax02-230706T taiPekka J. Lehtinen, Smlaiv, PL 5, 20241Turku, fax 02-18142242.

Maksuun sisältyy:Huolto, suihku, osanottomitali, kunniakirja, palkinnot parhaille, arvontapalkintoja, tulospalveluvåiliaikoineen, ruokailu ultraj uoksij oille (muille li sämaksu sta).

Lisätietoja:Tero Töyrylä p. 02-23 0206T, 02-23 07 032, 0 50-597 9093 taiPekka J. Lehtinen p. 02-18142242 (t),02-2329925 (k) taiSimo Uusikartano p. 040-543172I.

TERVETULOA - YKSIN TAI TUSINOITTAIN!

* PJ-etu on uuden ptfXti JUOKSU -lehden lukijaetu. ptfXÅ JUOKSU itmesW v. J998 kuusi kertaa.Jo helmikuussa ilmeslry Suomen maratontilasto sisöltcien yli I0 000 suaritusta!

Kysy liscici PITK,/! JUOKSU -lehdestti ja PJ-edusta p. 02-2302061 tai 02-2307032 tai 050-5979093 / Tero Töyryla *

S ear aavih a sivaih a IöY(YY

vuoden 1997 Parhaitas uomalais i a mar at o ntulo ks ia

ikiisarj oitt ain Ewin kuit enkin

tiillä sivulla olevat miesten ja

naist en P arh aal iilst ii

PiittaamaltuTilasto on tehtY matruskuussa

ja siinit on vielil Puutteitaus eiilen ulko m aisten m ar sl o nien

sekti Levin maralonin osahu

I lmoitt akaah an mah tloUis ist a

ko rj aaks ist a i a lis iiYks ist ä !

PITKÅ JUOKST]-IChilMykkösnamerossa ensi

helmikaus s a j ulkaist aan

tdYdellinen Suomen

m ar at ontilast o vuo deh a I 9 9 7.

Miehet

2:12.15 Hänninen Harri 632:16.50 Rantal.lari Pekka 6cc2:18.04 Pesonen Yrjö 642:19.59 KalermoTimo-Pekka2:23.38 Vähä-Vahe Jukka 6J2:23.40 SaavalainenPetri 7J2:25.50 Perkkiö Kimmo 662:27.10 Hau/rala Ville 682:27.30 Friari l,auri 662:28.03 Vaittinen Marko 702:28.19 Hyytiäinen Arto 6.t2:28.37 Ahola Asmo 642:28.40 Jazl.kola Jari 662:29.L2 Salmi Raimo 642:29.31 lampinen Kimmo -582:29:34 Maliranla Mika J 682:30.02 Kirjala Juha 652:30.12 Miikinen Santtu 702:30.25 Harjamåiki Sauli 582:30.31 Nousiainen Juha 6J2:30.46 Mäkinen Tommi 7-l2:30.55 Vuorinen Pekka O 6-l2:31.34 Laine lyrkt 672:31.43 Virmalainen Pentti J/2:31.53 Nikula Timo 672:32.14 Sieppi Erkki J92:32.18 Tarvainen Juha 622:33.20 Halonen Sulo J72:33.21 l-aine Timo A 682:33.24 Pakaslahti Kari 662:33.38 Honkanen M Pekka 6/2:33.39 Raittila Arssi 762:33.43 Jårvinen Arto 682:33.51 Kero Jaakko 7?2:34.27 StenholmPek,ka 722:34.59 SeppäläJari 692:35.10 Storvall Stefan 6.12:35.11 SY{älä TePPo 752:35.19 Moilanen Aki 7/

Aamisalo Simo-PekkaLauklianen Kimmo -57Heikkinen Jussi-PekkaMannermaa Harri J9Erkinheimo JaakkoKettunen Paavo 45Vepsäläinen Pentti 57

Lavonen Matti 51Panttila Tuomo.5.1Aarrekangas Ari 60Lehtonen Ensio 52PanltiPasi 76Rajamäki Timo 67Virtanen Kari 69Zacheus Tuomas 74

Hirvonen Mika 7-3

Pylvänäinen Pertti 62Korkalainen Hannu 6.3

Makllonen Arto 66Kurvinen EsaLaitinen Risto 48Lautala.Tukka 59Kujala Jarmo 59Oksman Paavo .5.JJussila Ari 60Vesamäki Martti 50Koivisto Rauno 69Pantti Tommi 7l

Salminen Pekka J4Surkka Ari 62Huhtala Petri 6-iHellsten Ismo 62Autio Ossi 59Jiirvinen AriIhalainen Aulis 58Pehkonen Pauli 53Honkanen SauliKnuutinen Osmo J4

Nuoliaho SePPo 54Kuronen JormaTyni Kalervo 54Välimaa Harri JJIloniemi TimoSjöblom Klaus 55Tala Tuomas TRåisiinen Ilkka 6.1

Marjosalmi Jouko J8Virtanen Marko 73

Hiimåläinen Juhani 46

Reunanen Marko 71

PoutanenHeinoVAJ6Kilpeläinen RistoSaarinen KaiKuusisaari KajTorniPentli 47Rouhiainen Jaakko 49

Tanninen Arto 57Tunturi JariLuukkonen AnttiMauriala JarmoPeura OlaviPihlajamfi Ilkka 53

Nierninen Tero 62

kinonen Veijo 53

Haj Atef 66Ponsiluorna PasiRossi JukkaHalkivaha Erkki J3Pesonen Vesa 72Tuominen PasiHyviirinen Vesa 60l,aari IlkkaSillanpiiå TeroRintamiiki Antti 5JMikkonen JormaViitasaari Jussi 45

't Haamutul.os"Parviainen Hannu

Naiset

Lahti-Koski MarjaanaJuntunen Sari 64Koivu Sari 68Louhelainen Elisa 59Kukkonen Maire.JJKauppinen Päivi 73Yli-Ilkka Marila J-3Malmstedt Pirkko 56Luostarinen Päivi 62Yatanen Anrt 62Nurmi SeijaEklund Maj-Lis 53Salminen Tuula 5JMulari MarjoPuustinen EilaReko Seija 53Mäyrä OrvokkiHeikkinen AiraHerkman AnitaHolopainen Mafa 55Schmid Kirsi 69Nurkkala E{a 59Lampi SannaMyrsky JaanaHynynen I{a 56Taskila Hely 63Ruippo TeijaTyyskiinen Heli 52Tuhkanen Eeva-MariaHaga Ann-Katrin 6-lTaipalus SariKoskiaho TiinaMatoniemi Ma{ol,evelä Satu 67Jouthrnpiiå RiikkaNiskanen Mari 70Nummela Armeli 54Pihala MinnaSaari TeijaPyykkönen Minna A

Matikainen Marja 52

IaskariTaqa 74Karjalainen KirstiVuorinen MaijaArminen Pido 60Metsäranta SariKåhkönen Tiina

Leppälahti EilaMyllyperkiö Sirpa A 63Nyström-Vuorinen PäivTynkkynen Mi{am 53Liinkinen Kaarina J2Miikelä PäiviKiviniemi Erja 57Patomiiki Ritva JJTiilikainen A{aLiukkonen Anna-MaUaKaltakari JuliaanaIsotalo PirjoKivelä PirjoEskolin TatjanaRossi l,eena Cecilia 68Juutilainen MirmaMiikinen SariRanlala Tuovi l8Tomppo Iiris 55Ha{amäki Tuula 58Tourunen AnneSaårenpää AnnePerkkiö MerviSundman Me{a 52Tähkävuori Maia 62Honkanen HerniikaHelin Anja 50Alaluusua lrenaVannas KaarinaTamminen SirpaPokka KirstiTykkä sallaMiettinen Ritval,aitinen Pirkko 54Saarijfi SariKentala SirPaKorhonen KaijaTammisto Tuula 4/

Nieminen Eila 39

l,aitinen-V. Rauni 65Väliniemi AnneKarkiainetr Pirjo-RiittaSuoyrjö PirkkoJuuti-Koskinen KaisaKaukokari MajaA^toKati^ 73Kolehmainen AnneliRasimus Riittå l,l

Piispanen Seija 45Piitutainen PirkkoKorhonen AnjaPirilä TuulikkiSantam?iki HelenaKinnunen PirkkoKoskela Anna'Maija 60

Kuoppa-aho ArmeGuttorm MarjaMikkola ArjaKajanki A{aVidlund SeijaNiskanen Vuokko 5J

Mikola Eija 7.1Toivonen Teija

2:35.212:35.512:36.342:36.452'.36.492:37.I4) '11 )7

2:37.242:37.3O2:37.442:37.442:37.492:38.092:38.142:38.312:38.342:38.382:38.402:38.572:39.032:39.142'.39.422:40.022:40.082:40.262:40.302:40.342'.40.392:40.522:41.O42:41.122:41.322:41.332:41.4O2:41.59

2:45.502:45.542:45.5'72'.46.002:46.212:46.232:46.292:46.292:46.312:46.422:46.502:46.57

2:30.58

2:46.222:48.352:50.442:51.472:53.192:53.452..55.t52:55.522:56.492:56.552:57.08) . \1 79

3:00.543:01.023:0I.473:03.203:03.313:04.343:04.593:06.173:06.243:06.583:0'1.143..07.203:07.3'l3:08.283:10.333:10.511.1I t t

3:11.523:12.543:13.053:13.363:14. l33:15.1 13:15.293:16.073:16.283:16.313..t7.043:17.463:18.083:19.293:20.363:21.533:21.573..22.12

3:23.083:23.213:23.223:23.293:23.473:24.303:24.363:24.423:24.493:24.563:25.193:25.263:25.361.rÄ l5

3:26-173:26.383:26.563:26.563:27.083:27.083:27.483:27.493:28.233:28.213'.28.293:28.503:28.513"29.O23:29.303:29.353:29.563:30.003:30.063:30.103:30. l63:3O.213:30.213:30.403:30.523:31.033:31-O'l3:31.1I3:31.223'.31.233:31.423'.31.493:31.513:32.093:32.093:32.253:32.253:33.043:33.063:33.073:33.143:33. l63:33.183.33.193:33.243:33.423:33.523:34.313:34.33

2:42.022:42.09n,A1 11

2:42.372:42.412:42.512:42.552:42.582:42.582:43.092:43.1|2:43.122:43.382'.43.402:43.402:43.562:44.032:44.192:44.192..44.222:44.302:44.322:44.5'l2'.44.592:45.062:45.152:45.272:45.302..45.3'l

30 Ultrajuoksj-1a 3/97

Mieha 40 v2:33.20 Halonen Sulo J72:35.57 Laukkanen Kimmo 572:37.22 Vepsäläinen Pentti 572:40.52 SalminenPekka.Sl2:42.02 Pehkonen Pauli J,32:42.27 Kmutinen Osmo J42:42.37 Nuoliaho Seppo 542:42.41 Kuronen Jorma2:42.51 TyniKalervo542:42.55 Välimaa Harri JJ2:42.58 Iloniemi Timo2'.42.58 SjöblomKlaus,552:43.56 Poutanen Heino J62:44.03 KilpeläinenRisto2:44.32 Tarninen Afio 572:45.27 Pihlajamäki Ilkka -5-i2:45.37 l-e,inonen Vei.jo 5j2:46.00 Halkivaha Erkki J32:46.42 Rintam,iki Antti Jj2:46.50 Mikkonen Jorma2:48.13 Ristimiiki Asko 5J2:48.20 Suhonen Veli J62:48.20 Kiissi Aapo2:49.40 Kalalainen Martti2:49.42 Klemets Peter J32:49.55 WalleniusTarmo2:50.05 Suokas Markku2:50.20 Jiirvinen Ensio2:50.30 HiistbackaHans2:50.55 Takalo Kari J62:50.59 Elovaara Harri JJ2:51.05 Kontio Erkki Jl2:51.12 Möttönen Jouko2:5 1.34 Vähäkanga"s Keijo2:51.44 Mustala Ari Sr'2:52.07 Halonen Tuomo J72:52.18 Mikkonen Juha J72:52.58 Viirtö Sirno2:53.15 Tervola Toivo2:53.29 Eriksson Sven2:53.33 Suhonen Markku2:53.36 Kuvaja Jukka2:53.52 Viinonen Reijo2:54.03 Maljanen Reijo2:54.18 AspholmRoger2:54.27 Sowali Arto 572:55.08 Salonen Erkki 532:55.20 Salminen Risto2:55.27 MyrskyIlkkaJ62:55.29 Lindholm Jari

Miehet 45 v

2:31.43 Virmalainen Pentti J./2:37.24 Lavonen Matti J.l2:37.30 Panttila Tuomo J12:37.44 Iahtonen Ensio J22:39.14 Lartinen Risto 482:40.30 Vesam2iki }lafti 502:44.30 Rouhiainen Jaakko 492:45-15 Peura Olavi2:45.57 Rossi Jukka2:46.29 Laari Ilkka2:48.07 Saastamoinen fusto2:48.10 Aho-Mantila Aki J12:49.42 Nuopponen Jorma 182:49.43 Kulmala Eino 522:50.03 Östman Bjame 522:50.07 Yaalamo ki 492:50.49 Hiimäläinen Lasse J.l2:51.28 Riippa Erkki2:51.59 Tainijoki Taavi2:52.54 Yiuho Juha 492:52.56 Kinnunen Jukka2'.54.01 ReensaloReino2:54.29 Måikelä Kai2:55.17 SimanainenRaimo2:55.30 Paavola Markus J02:55.41 Hiimäläinen Pentti2:56.13 Keskinen Jorma J,l2:56.46 Hellsten Mauri

2:57.20 Håtönen Seppo2:58.14 Heinonen Arto2:58.15 Autio Esa2:58.22 Lehtinen Teuvo2:58.40 Ruuskanen Jorma 502:59-O3 Nieminen Ari2:59.04 tehtinen Taisto2:59.35 Kylökäs Hannu Antero2:59.58 Peltokorpi Pekka3:00.02 Huumonen Teppo 5.13:00.11 JiwinenMikko 493:00.14 Jiirvinen Kari3:01.09 Sallinen Pentti J03:01.10 Rautiainen Pentti3:01. l8 Suominen Pertti3:01.35 Moilanen llartti 483:01.57 HärkönenPekka3:02.08 Kuoppala Matti 523:02.17 Rutanen Reijo3:02.32 Backman Pertti 523:02.39 JalkanenPertti3:02.42 Koso Heikki 48

Miehet 50 v

2:37.14 Kettunen Pazvo 452:43.40 Hämäläinen Juhani 462:44.22 TomiPerdTi 472:46.57 Viitasaari Jussi 452:51.33 Jiirvinen Taisto2:53.02 HyviirinenHeikki2:53.51 Nousiainen Yeijo 472:54.21 Väiiaiinen Matti2:55.16 Winter Tage2:55.24 Cnanvk Nf 472:55.33 Ojerurus Reijo2:56.44 Myllys Seppo2:57.26 Tunturi Markku lJ2:57.43 Välkky Seppo 452:58.46 Kuutti Pentti 442:59.46 RissanenPaavo3:0I.32 Repo Oiva 463:01.36 Tölkkö Kari3:02.14 SallinenKatko 473:03.24 Villanen lro3:03.51 KuokkanenToivo3:04.36 TamminenRauno3:04.50 Satokangas Juhani3:05.00 Ollintervol,auri3:06.04 Joutila Yeikko 443:06.23 Kytöjoki Juhani3:06.32 Juvonen Jouko 4.i3:06.55 Kaakinen Veli3:06.57 KurkinenJouko3:07.56 Ryhiinen Pefti 463:07.57 Kuusi Klaus3:08.35 LaneYeljo 473:09.02 Blom Gösta 4-J3:09.11 RuotsalainenRaimo463:09.15 Fält Eero3:09. l8 Randelin Pertti 473:09.3 I Rojola Mauri 443:09.33 Vastamiiki Seppo3:09.35 Sandberg Rolf 433:09.52 Takanenllpo 443:10.31 SuurkuukkaHeimo lJ3:10.40 Joukanen Seppo 463:11.25 Malinen Keijo3:I1.34 LeskinenKauko 473:11.43 Meronen Kyösti y'3

3:11.52 Puranen Markku3:12.23 Bredarholm Ralf 463'.12.36 Kankaanpåiä Jussi 453:12.36 HazrzlaYesa443:12.47 H^nnnen Seppo

Miehet 55 v

2:56.08 Makkonen Reijo 422:5 6.5 4 Hitmälä;nen Eno 4 23:00.43 Gustafsson Pertti J93:02.26 Hassinen Risto 123:04.51 I-aine Jorma 42

3:05.56 RyhänenSoini4l3:06.49 Segaro Lapiso Seleto3:07.03 Ahokas Vesa3:07.57 PaukkeriHeiJr*i 423:08.13 Kiviniemil-a:uri 4 I3:09.01 Snickars Stig 423:10.13 Heikkilå Jouko 423:10.54 Haapsaari lorrna 423:12.31 Strengell Olof383:13.09 Grönholm Kaatlo 403:13.16 HeiniläVemi383:14.30 Vilkman Juhani J83:15.32 Korhonen Osmo 413:16.21 Salomaa Esko 4.13:16.32 KeräläKyösti 4 I3:17.42 NykiinenUrpo3'.18.22 l-epola Ilrlafi; 403: I8.26 Nissinen Sulo3:18.46 Rautio Antti3:18.59 Latuala Matti3:19.07 Gröndahl IuJr&a 4I3:19.1 I K?ihärå Arto3:19.50 Heinikari Pekka 423:20.22 Hiltunen Veikko 423:21.31 LambergTuomo3:23.19 Hartikainen Matti 383:23.44 Sippola Esko 4,13:24.17 l-azkola Antti J93:26.13 Paussu Kari 423:26.16 Mattila Risto 423:26.27 llunfinenEsko 423:26.37 Korlell l rtf 393:26.57 Riippi Heino3:27.53 Mattila Heimo 4l3:28.26 Öljymåki Mauri J V3:28.45 AlamehtåTaisto3'.29.10 HyrtiäinenEsko3:29.21 Viitanen Jukka 4.t3:30.26 Eerikåinen Jussi3:30.33 Myllykallio Pauli J83:31.09 LuotoLasse423:31.4? Mal iJorma4O3:32.O3 Kaperi Sulo 423 :32.36 Saarinenllk.ka 403:33.22 Saranpiiå Arvo

Miehet 60 v

2:59.23 Nlanan Stig 373:05.51 Kiander Raino J63:10.44 Jiirvensivu Erkki3:12.49 Lundström Karl-J -t73:15.26 RätyPekka3:I7.45 Vihersalo Antti -363 : 18.24 Saarinen T a-sse 3 73:22.43 l*ppälahti Toivo J63:22.54 Jokinen Teuvo iJ3:24.32 Kupela Kalevi3:26.06 Ihonen Tapio 353:26.52 Nurmi Esko -163:26.57 Sentis Leo FIN??3:27.09 Mattila Simo3:29.40 Pasanen Kaarlo i73:31.02 Kunttu Pauli3:31.19 Kyknäaho Toivo -163:31.59 Niisiinen P€rtti -li3:32.02 Igratius Risto 343:33.15 Kaikkonen Penlti 353:33.49 Mäenpäå Jussi 3-33:34.47 Miettinen Penti 373:34.56 Strandwall lars3:36.08 Sippola Pekka -373:36.48 Viitanen Risto 373:37.33 Hietala Arto 373:37.35 MalmikumpuIro3:38.11 Porvali Tarmo3T3:38.54 Laitinen Martti 3J3:39.02 Juntunen Allan3:39.51 KunttuReijo363:40.06 Jylhä Alpo 343:40.23 MahlamäkiVeikko3:41.15 Måntyvaara Mikko3:41.32 Pirskanen Mafti 37

UltrajuoksLja 3/97 31

3:41.53 MiesinenAapo3:43.09 Vähä-VaheTapani353:43.20 Siftala Ollmi 343;44.O5 PalfialaTimo3:44.10 JoonasRisto3:46.26 SeppänenAulis3:47.00 Tö,rrönen Rolf 373:47.02 PesonenOlavi3:47.46 MalinenVeikko3:49.21 Saha Unto 373:50.03 SaaranenJormaS43:51.50 AhlsvedHansST3:52.09 Sipilä Esa3:52.17 Blomster R^jr:er 373:52.17 Eistola Viljo

3:15.56 SnickarsGustav3J

Miehet 65 v

3:13.44 Rikkonen E*ki.t13:26.42 Helimåki l-alni 303:27.54 Ristanen Jussi 303:29.10 Salo Marfii3:34.50 PystynenPaavo3:37.O2 Yirta-aho Antero J13:39.14 RuhanenTauno3:39.33 Kataja-Rahko E*ki 3J3:43.58 TamminenViljo3:44.01 Holnroos Bnrno J2'3:44.04 Kuutti Arvo 293:47.52 Suonne Olli J.l3:48.16 Tirkkonen Ilmari'3:49.23 Valtonen Aami J23:51.44 Nisula Eeli3:52.04 PeippoTaunojl3:56.53 Elonsalo Raimo3:56.59 Anthoni Hemik -103:57.10 Viitamäki Samuli 303:58.00 Starast Risto4:O2,53 Uimonen Pertti4:03.54 Sandell Stig314:08.17 SilvolaTorsten4:11.50 Latuala Vänö i14:12.04 JuutiTaavi4:l4.Ol SalopuroMartti4:18.50 Risku Erkki4:23.32 Miernois Börje 314:31.46 JonovJoharmes2S4:38.52 Rekola Aulis 284:38.58 HyrskeJaakkoi04:39.33 Konttrri Asser 284:54.15 Pitkäkoski l-auri4:55.22 Kuha Antti 285:06.41 Ahvenainen Veikko5:10.52 Holkkola Matias -125:13.19 Ruippo Armas5:14.03 VirkkalaMatti5:21.12 Jansson Patlli 325:28.43 Viljanen Veini 325:44.46 Miettinen Raimo J2

Miehet 70 v

Virta PenttiRaevaaraTeuri 24Nieminen RobertHeiskanen Seppo 2r'Koivumaa VienoYiqerrl,ä(ho 26Hautamåki MauriKokkonen AameIkola Erkki 26Väisånen Veikko 24l,ahtinen Keijo O 25Kiuru Uljas 27

Miehet 75 v

Köykkä Matti 2lKarhumaa Olavi 21Saukkosaari Pentti

3:58.354:O7.374:13.294:13.494:20.234:31.324:37.224:38.094:42.255:26.O45:35.405:38.57

3:57.I54:39.205:2I .41

... Suomgnmuraton-

tilustot1997

5:45.26 Biskop Holger ,r96:06.43 ValleniusVäinö

2:53.192:5 5. l52:55.522:57.082:5'1.293;00.543:01.473:03.203:03.313:06. l73:01.373'.16.073:20.363:21.573:23.293:24.363:24.423:24.493:25.193:25.263:26.563:27.083:27.483:28.233:29.303:30. l03:30.2I3:31.1 I3:31.223:31.233:3 1.5 I3:33.043:33.183:33.523:35.433:3 5.5 13:3 -s.583:36.453:39.343:39.373:40.013:40.173:40.273:40.303:40.363:40.473:40.563:41.083'.41.233:43.20

3:10.5 I3:17.463:23.473:28.273:28.513:29.353:31.423:35.443:36.063:36.453:37.443:39.45

32

Naiset 40 v

Kukkonen Maire 55Yli-Ilkka Marita 5-3Malmstedt Pirkko J6Nurmi Seija 55Eklund Maj-Lis 53Salminen Tuula 5JPuustinen Eila.5JReko Seija 53Mäyrä OrvokkiHolopainen Marja 55Hynynen Irja 56Nummela Anneli J4Vuorinen Mai.ja 52Metsäranta SariTynkkynen Mirjam 5-iKiviniemi Eria J7Palomiiki Ritva 5iTiilikainen AriaKaltakari .IuliaanaIsotalo Pirjo 54Rantala Tuovi 78Tomppo Iiris 55Tourunen AnnePerkkiö MerviVarmas KaarinaLaitinen Pirkko 5r'Kentala SirpaKarkiainen Pirjo-R 55suoydö SeUa JJ.Iuuti-Koskinen Kaisaj6Kolehmainen AnneliPirilä TuulikkiGuttorm MarjaNiskanen Vuok-llo 5JRuohomaa SirpaBogdanoffAmikkiLind TuulaLeppiinen Tarja 56Päivärinta RiittåKerkkiinen RitvaAhti AdaLehtonen TuijaKaihevaara OrvokkiSalonen Marja-LiisaRanta Arja 55Ruuskanen AdaPoikela Paula KristiinaPasala Meria JJYrmilä RiittaNiskanen Lea

Naiset 45 v

Tlyskiinen HeliMatikainen Marja 52Länkinen Kaarina J2Sundman Merja 52

Helin Anja 50Tamminen Sirpa 52Kaukokari Marja 5.1Saarinen Pirjo 48Kronqvist Geft 50Junkkarinen Aino-I 52Saimovaara MarjattaPirhonen kma-L 52

3:40.163'.40.523:41.533:42.00

3:42.343:42.543:43.093:44.153:45.453:46.073:46.353:46.533:47.053:48.033:48.463:39.483:49.523:50.433:52.413:52.473:52.473:53.413:53.483:54.273..54.423:54.463:55.233:5 5.503:56.023:56.333:56.433 :57. l83:58.143:5 8.564:00.384:00.584:01.204:02.36

3:19.293:32.093:33.423:37.453:41.153:41.543:43.173:43.553:46.523:48.003:48.473:50.283:55.493:56.483:58.423:59.013:59.294:00.014:02.024:O4.324:06.054..07.354:07.514:08.304:09.334:09.354..t t .044:14.524:16-024.t6.044:19.204:19.514:20.O64..22.t44:22.244:22.294:22.574..23.294:25.374:28.144:28.49

Kalerrno Eira J.lPöysti KatariinaKeskikallio Sirkka J0Kivimiiki-MikkolaIrmaRanta MarkettaTurunen Anja 49Matikka AiriJunkkonen Aino-InkeriLaakso Sirkka 5ll,ohiniva Maija-LeenaLehtinen Kaarina 48Hänninen PirjoRantaniemi LiisaMerta-Salmela HelgaJunttila MarjattaSkarper Kerctin 52Nurmi EevaRiisiö LiisaLindqvist EiraMeri Liisa 48Oksanen Irja 50Sihvola SeijaSanoen LiisaP1rykkönen Tuula 18Kiuru SeijaLaitakari E{a 50Pölliinen Pi{o 47Hanska Sirpa 52Ahonen MarjattaPeltonen Riitta 49Huovinen l,eenaRautiainen MarjaNiemi Sirpa 50Manninen Terttu JlVesterinen Irja 52Pennanen Maija-LiisaKeski-Kujala-O HeleenMustonen Sirpa

Naiset 50 v

Ka{alainen KirstiPiispanen Seija 45Vidlund Seija 46Kuusimiiki Gun-Britt46Itkonen kenaUtulahti Maija-Liisa 46khtonen Ma{attaTuominen Elvi 47Potrjola Helena 47Vistiaho TyttiYalmeMaija4TAhmaniemi Teft1ut 46Reini Marja-Liisa 46Mero Raili 47Ranlakallio Yappu 47Tyler Sirkka 46Akselin ArmeliHannula MarkettaSepponen UllaKantola HelenaLehtomiiki Marja-LeenKekoniemi Ulla 46Kultawori Maija4TFav6n Anja 47Venninen Pirkko L l4YrjäläPirjo 46Kaukokari Sirkka-LiisaNieminen LeenaSaurio Heljä llKivisto Harmele 4.3Sipponen Päivi MFagerlund Lirur6a 43Juolahti KaarinaKuusto Sirkka-LiisaVesterinen Irja 43Nivalainen ArjaSchreiber ArmeliMiikitalo SirpaLavander Riitta 4 7Bäckström Nina 46Haikonen Marketta

UltrajuoksL)a 3/97

4:28.564:29.204:29.374:30.204:30.524:30.544:31.524:33.324:35.27

3:30.403:30.523:32.093:35.203:39.573:45.053:59.014:05.374:1 1.514:18.084..t9.124:2'1.594:33.384:41.584-.42.034:49.304:49.554:53.244:54.564:56.215:04.515:08.215:08.455:09.595:11.315:12.I75:1 5. l45:32.26

Silaste Helena 46Geijer Airi 45Kuusisto Ulla-MaijaPiironen Pirjo 43Keskinen PirkkoVuori RiittaNiskanen Sirkka-LiisaHemmolal,ra 44Huhtinen Rauni lJ

Naiset 55 v

Tammisto Tuula 4lNieminen Eila 39Rasimus Riitta 7-1Tanninen Ma{a-TerttuAhlstedt EevaBylina Terttu 4.1K:irkkäinen ArureliHuhanantti Mela4lKukkola Kaarina 4.1Oksa Tuula 42Wiklund l,ena 40Granö Sirkka-LiisaVaulamo Kirsti T 42Kiuru RitvaKivistö Annikki 40Vuorio Maija-Liisa 42Karlsson Terttu 42Salminen AffIikki 4,Pauna Sisko y'2

Sundqvist Anja 40Lindholrn Sinikka 4/Viljanen Liisa 39Manner I{a 39Huttunen HelmiHilska Asta J9Hietanen Liisa.39Yli-Marttila IrjaKoistinen Maie 4l

Naiset 60 v

4:00.26 Kujala Liisa 374:11.22 KiiliKefttlt 374:12.46 Kuha Kerttu 364:17.02 Korhonen Auli4:22.34 Ki.vniemi Salli 374:55.18 Nykiinen lnkei 345:06.45 Seppälä Eila 365:19.49 Kekki Sirkka.tZ5:50.29 Perttilä Marjatta -t92

Naiset 60 v

3:33.07 Kimunen Pirkko4:40.28 Riedel Kaarina4:46.28 Westerbere Aino J0

KAIKKI MUKAANMARATON-KYSELYYN!

Ultrajuoksija-lehdenmaratonkysely onsaawttanut suuren suosion.Kyselyyn on tullut Palionvastauksia myös muilta kuinlehden titaajilta Lisäävastauksia kaivataankuitenkin edelleen!

Jos et ole vielä arviointiasitehnyt, otahan kynä käteenja täytä oheinen kaavake.Kaavakkeesta voi kaikinmokomin ottaa myöskopioita Sinulla on oikeusaruioida jokainen itser.uonna 1997 juoksemasimaraton. Jos muisti Pettääjoiltakin kohdin' voit iättääk.o. kohdan tyhjäksi.

Yhteenveto kyselyntuloksista julkaistaanPITIAI JUOKSU-IChdCNensi vuodenkakkosnumerossahuhtikuussa Kaikkisuomalaisetmaratonjäriestäjät saavathyvissä ajoin sitä ennentutustua omaa iuoksuaankoskeviin arviointeihin.Heillä on mahdollisuuskertoa numerossa 2/98,miten he aikovat ensi wonnåottaa huomioon juoksijoiltasaamansa palautteen.

goCLr\tELgoEo(!oano(!

.EC'

.gan

J==(lttro=

:.E.9

3-a,Hög

5: -eå; ql

å=*|'g isElN->-o

Ef gI :Ev.= C,tot I ->.* l bggåä9l o ö

fir'å E:9<

€så'3EE.Lt=,F E.8.u' E äE å+:j f i 0O-sf o:-

;s

A'=.=. .:r

} ,Fsssbsb\*

OFt

F\ä

;s'sS*F

<"sE'ä

*. .P

x:s€+is* iv*tJ<ls

' -Svo

i$

s=v* i

å. a

s:f r s oo

s ; -یg=F I g

- i=

- ,69?böö=6

= =r i ' E \

å o=8-. . .B #

oi(I

n x,-9;od

@ + !=d:E E

\n

o[) \

, ' f ig* -o6 E d

' E.EcE'åö.o

. f

" = I9.sf tY E EI C

\

ou

,=g=o

l.o3'E==(E

I

cor\l(E=

:S

\- . l<.-.i "S+a .a

-1 l :isXFN<.= -\_% .s

tr.l v

::G

r=biO

3:.g

I'F9E=hGC

^Egg FEE:To3EåHqI $=, t ä9:o : .9l< 3 'å6F:.gl3 :E-C-o toBEO EEO-F

f l@E(Eoojså:-R trEor. :CD Og(D ; .9

- T9

ur?Evtä< trå=tEOEå

lN-

: -oFFF;

- aL

ScaFO:i=gät F3{ EtzE?t ! ;E?-;gJ,ni5!r , i ix .>åOEfr: f 9å

år.E9#EF-=< * '3t E8<:E=.HE

=F( 'O)'|- olGt-ON

E:8."oo' i5

Eo.

ARVIOI V.1997 JUOKSEMASI MARATON- JA ULTRAJUOKSUT (niin koti- kuin ulkomaisetkin)xIiÄNTÖpUoLELLA OLEVAAN TAULUKKOON ALLA OLEVIEN OHJEIDEN MUKAAN:

1. Arvostele kunkin maratonin suhteen 12 eri asiaa asteikolla l-5'. 1 = huono, 2= völltövii, 3= tyydyltövö, 4=hyvö,

S=erittdin hyvrl Mlkäli jollakin asialla ei ole sinulle mitään merkifstä, jätä k.o. sarake tyhjiiksi. Huom! Tiimiin sivun

alqosassa on kyseisiö 12 kohtaa selvitetty muutamin lisökysymyksin jatarkennuksin.

2. Anna "kouluarvosana" kullekin maratonille asteikolla 4-10. Nelonen tarkoittaa sitå, että olet valmis jättämään

järjestidät "luokalle" ja vitonen sitä, että järjestiijien pitäisi ainakin suorittaa "ehdot". Kympin ansaitsee puolestaan kaikin

puolin erinomaisesti järjestetty rnaratontapahtuma, jossa kaiken lisziksi on "se jokin", mikä tekee siitä mielimaratonisi( la iyhden ni istä).

3. Kohdassa lisähuomautuksia voit kommentoida juoksua lis:iksi parilla sanalla. Tarvittaessa voit ki{ata pitemmät

huomautukset erilliselle paperille.

ARVIOI ERI ASIOIDEN YLEINEN MERKITYS TÄLLE PUOLELLE PAPERIA:

Alla on lueteltu samat l2 maratonjuoksua koskevaa asiaa, jotka ovat kääntöpuolen taulukossa. Arvioi lomakkeen tiilld

puolella kuinka suuri merkiffs milliikin asialla on sinulle henkilökohtaisesti.

* Kerro mikä sinulle on tärkeää! Eri ihmiset pitavat eri asioita tärkeänä ja toiselle hlvinkin tärkeä asia voi olla toiselle

täysin yhdentekevä. Siksi toivonkin, että merkitset alla lueteltujen 12 asian edessä olevalle viivalle asteikolla 0-3 kuinka

tärkeänä kutakin pidät. (0 = asialla ei ole minulle lainkaan merkitystö, I : Asialla on jonkin verran metkitystö,

2 = asia on melko tdrkeri, 3 = asia on erittöin törkeii).

Reitti (Yleisarvosana reitistä. Kuinka hyvin reitti täyttää omat toiveesi? Jos vaikkapa kaipaat reitiltä ennenkaikkea nopeutta, painottuu se arvioinnissasi. Jos taas haluatjuosta kauniissa maisemissa, anna sille arvoa).

Kilometrimerkinnät (Kuinka hyvin kilometrit oli merkitty? Olivatko merkit paikallaan?)

Reittimerkinnät, opasteet (Oliko reitti hlvin rnerkitty, oliko kilpailupaikalle selkeät opasteet jne.)

Osanottomaksu (Hinta/laatusuhde : Saitko rahallesi vastiketta?)

Mitali (Osanottomitali tai vastaava kaikille loppuun juosseille annettava muisto)

Palkinnot (Sijoitukseen perustuvat palkinnot ja niiden jakoperusteet, arvontapalkinnot)

Sarjajako (Vastaako toiveitasi? Onko sarjoja tarpeeksi/sopivasti/liian våhän?)

Iluolto (Oliko huoltopisteiden valikoima sopiva/riittävä?, Olivatko juomat ym. helposti saatavilla?, Olikohuoltopisteitä riittävästi? Jäitkö kaipaamaan jotakin olennaista (sieniå kuumalla tms.)? Sujuiko omienjuomien kä]ttö sutjakkaasti? Oliko juoksun jålkeinen huolto riittävää? Jne.)

Pukeutumis-, peseytymis- ja WC-tilat

Tunnelma (Minkålainen juoksu oli tunnelmaltaan: tylsä, ikimuistoinen vai jotakin siltä vzililtä? Tunnelmaan

voivat vaikuttaa kovin monet erilaiset tekijät, myös esim. yleisö ja muut juoksijat).

_ Järjestäjien asennoituminen (Millaista jä{estäjien/toimitsijoiden asennoituminen sinuun juoksijana oli? Saitko

osaksesi hwäii/huonoa kohtelua? Oliko järjestäjillä halua kuunnella juoksijoiden toiveita/mielipiteitä ja kehittää

tapahtumaansa, ehkäpä oppia virheistään jne. ?)

Tulospalvelu (Vastasiko tulospalvelu odotuksiasi? Oliko se riittävän nopeaa? Liittyikö tulospalveluun jotakin

"ekstraa" kuten väliaikoja, joita pidit tärkeånä?)

Palauta lomake viimeistään 31.I2.L991Tero Töyrylälle, os. Jarrumiehenkatu 3 a 10, 20100 TURKU (fax

02-230706I). Kysetyn tulokset julkqistaan PITIO{, IUOKSU-lehden numerossa 2/98. Mikdli et ole tilaaja,

saat raportin kotiosoitteeseesi ios il*oitot t"" otto. tfiit

Nimi Puh

OsoiteHalutessasi voit palauttaa lomakkeen myös nimettömänä.(Lopp'raportissa kyselyyn vastanneiden henkilöllislys ei tule esiin, ellei vastaaja erikseen ilmoita, ettå h:in haluaa esittää

iisair-uomäutut<sia omalla nimellaiin. Tämä voi olla paikallaan, jos huomauhrkset ovat erityisen lcirkeviä')

Tolvi nen ultrohoqste koiki I le!

5. KOTTRATAULTRA50 km

6. YOURS TRULY 50 km

sunnuntoina ?51 ja 22.?.1998

Tössö koikille pitkän juoksun ystöville kunnonkoettelemus tolven keskel la kevötkelejö

odotellesso! Omotoiminen jo leikkimielinen kisojörjestetöän nyt jo 6. kerran konsoinvölisenöjo 5. kerron Suomessa. Vuonno 1997 mukono

olt L25 juoksijoo kuudesto eri moqsto.

Säännöt:

L Juokse tai kävele 50 km jompana kumpana taimolempina kilpailupäivinä. Suorituksen tulee alkaa ja

päättvä ko. vuorokauden aikana. Aikaa siis yhteensä 24tuntra!

2. Matkrn mittaus ja ajanotto ovat omalla vastuullasi. Teene mahdollisimman tarkasti.

3. Ilmoita tuloksesi sekunnin tarkkuudella PITKÄ

JUOKSU-lehleen I 3. 2 mennessti (tammikuun suoritukset)ja 13.3 mennessö (helmikuun suoritukset), mieluummin

kuitenkin mahdollisimman pian juoksun jälkeen. HUOM!Tietojen tulee ollaperilkiko. piiivinä. Voit ilmoittaa

juoksustasi puhelimitse. kirrjeitse, faksilla tai sähköpostilla.

4. Kerro myös muutamalla sanalla juoksustasi: reitistå,olosuhteista, tunnelmista j ne.

5. Kaikki tuloksensa ajoissa ilmoittaneet suomalaiset saavat

suorituksestaan kunniakirjan postitse. Tulokset ja tarinoitajuoksusta julkaistaan PITKÄ JUOKSUlehden

mrmerossa 2/98 huhtikuussa 1998.

TULOKSET JA TARTNAT:Tero Töyrylä, Jamrmiehenkatu 3 a 10, 20100 TURKU.

P. 02-2302061(n. 15.12.97 alk. myös 02-2307032)gsm 050-5979093

fax O2-23O7O61, e-mail: [email protected]

HLIOM! Turussa kokoonnutaan kotirataultraanjuolcsem.aan molempina pciivinci vanhaan tapaan

I mpiv aaran uimahal li I le.Lcihtö hallin edestci n. klo I0.I5.

Tervetuloa mukaan! Voit iuosta myös lyhyemmdnmatkan mukana. Soita 02-2302061 ia ilmoita tulostasil

Jokaiselle palkinto... sarjat viiden vuoden välein ...

XIII KYRÖN.TOTT.MARATONILLAja puolikkaalla

Ylistaron Atapäåin NS:lla la 02.05.1998 klo 12-00

Reitti: 4xl 05 5 0m (Yz-mat aton 2x I 0 5 5 0m).Tasainen, korkeusero 5 m.

Sarjat: Maraton: M-M40-M70, viiden vuoden viilein.N-N40 jaN50 + yhteinen hölkkäsa{a = 12 SARJAA

'/r-mar aton. M-lula5 -M5 5 -M6 5,N-N45 + yhteinen holkkäsarja = 7 SARJAÄ

Palkinnot: 10:lle sa{assa + -j:lle sarjassa erikoispalliinto.Kymmenestä Kyronjoki-Maratonista saat erikoiskellon'

Kaikille hieno mitali hopeoituna.

Maksu: EPOP-Ylistaro 553204497 40 / Kyrönj oki-maraton.Kuittiin: Sarja, matka, nimi, kunta, maratonennätyksesi,

maratonmäiiråEi, ammattisi.friRKEliÄ: Lzihetii kuittijäljennös postissa heti

tai viimeistiiiin I 5.4. mennessä osoitteella:Kyrönjoki-maraton / Arvo, 6 1400 YLISTARO.

Juontaa: Sarita ia Arvo.

Mahsut MARATON Y2_MARATON

28.02.1998 mermessä 140,- 100,-

15.04.1998 memessä r60,- 120,-

Ilmoittautumisia otetaan vielä kisa-aamuna klo 9-11'15.

Tiedustelut: Arkisin 8-17 p.064731400 / Arvotai 040-59457 19 / Kari Hölsö.

Tule jälleen runsaspalkintoiselle - suositulle -KYRÖNJOKI.MARATONILLE! !!

350 osanottajaav. 1997 - SUURJN MAASEUTUMARATON!

Ylistaron Alapään Nuorisoseura - Urheilutoimikunta

IX LAULAJAN LENKKIVammalassa 9.5.1998

64 km:n juoksun liihtö MyllymaanUrheilutalolla klo 13

Lisätietoja:Tapio Ihonen 03-5 135366

Mauno Lampimäki 03 -5 T4267 4

HEINÄKUI.IN HÄMY.YÖNJUOKSU

12 tunnin juoksu Lohjalla 17-18.7.98

Lähtö: l'7.7 klo 20.00 (Juoksu pääffi 19.7 klo 8.00)Reitti : 2250m: n kierros, asfattia/soraa (kävelltie/katu)Lisätietoja: Leo Saastamoinen, p. 019-387592 (k),09-2248830 (t) tai Seppo Leinonen, p. 019-341730.

UJ-trajuoksj- la 3/97 35

Nyt se alkaa!Uusi suomalainen juoksuleht i

aloi t taa i lmest l ' rni sensähelmikuussa 1998.

Tule mukaan pi tkään juoksuun!

Vuonna 1997 suomalaisetuoksivat noin 12 000 muratonia.

Ne kaikki löytyvät uuden -lehden maratontilastosta,joka on lehden numerossa l/98.Se ilmestyy helmikuussa 1998.

Mukana on tilaston käyttöä helpottava aakkosellinen hakemisto.Lisäksi lehdestä löytyy 100 parasta ikäsarjoittain'

vuoden 1998 kilpailukalenteri ym. ym.Pelkän maratontilastonumeron (1/98) tilaus maksaa 42 mk,

koko vuoden (6 nroa) kestotilaus vain 154 mk(tarjoushinta voimassa 3 1. 1 2.97 asti)

ffi on paljon muutakin kuin maratontuloksia.Se on uusi juoksulehti,joka ilmestyy kuudesti vuodessa, joka 2. kuukausi.Se kertoo juohsusta asiantuntevasti ja ihmisläheisesti.Se on syntynyt jz oksijoiden tarpeesta.Sitä tullaan myös kehittämään juoksiioiden tarpeiden mukaisesti.

Effitr EE on osittain vtirillinen, osittain mustavalkoinen.Siinri on n. 64 sivua per numero (numerossa 1/98 n. 88 sivua).

Soita ja titaa - tai kysy lisää: EEEtrEEffi / Tero Töyrylä02-2302061, 050-5979093 (Fax 02-2307 061)

Joulukuun lopulta -97 alkaen päivisin p.02-2307032

TILAUSHINNÄT:12 kk määräaik. 169mk (164mk v. -97),12 kk kestotil' 159mk (154mk v. -91)

6 kk määräaik. 89mk (84mk v. -97),6 kk kestotil. 84mk (79mk v. -97)2 kk (maratontilastonumero 1/98) 42 mk

Numerot 2-6198 (ei mar.tilastonumeroa) 139mk (134mk v. -97)

Lehti, joka sykkii koko sydä,mellään iuoksulle!

Huom! Ultrajuoksija-lehti lakkaa ilmestymästii v:n 1997 jälkeen. Ne Ultrajuoksijan tilaajat, joiden tilaus jatkuu woden 1998 puolelle,

saavat tilauksensa mukaisen määråin Pitkä Juoksu lehteä. Jos lehtesi osoitelapussa esim. lukee "3/98", saat vanhalla maksulla vielä

kolme PITKÄ JIlOKSUlehden numeroa. Kaikkien Ultrajuoksijalehden tilaajien pit?iisi saada tåimiin numeron mukana lisaiksi erillinen

tiedote tilausvaihtoehdoista ynnä muusta.

Pyrimme säityttämään ne piirteet, joista Ultrajuoksijaa on eniten kehuttu'vaikka siirrymmekin nyt ammattimaiseen lehdentekoon.

Kaikki toivomukset ja ajutukset lehden suhteen ovat tervetulleita!

Myös halukk airta uvustajic lehden tekoon kaivataan. Otahan yhteyttä!

Kiinnostaako tilaushankinta? Olemme luomassa rahalliseen provisiopalkkioonperustuvan asiamiesjärjestelmän. Voit ruveta vaikka heti hankkimaan tilauksia. Kysy lisää!