Ultrajuoksija 3/1996

Ul t ra juoksi ja 3/s6

Ultrajuoksi j a

Tero TöyryläJarrumiehenkatu 3 a 10

2O1OO TURI(Up.02-2302061

f 'ax: 02-2307061 (uusi!)

e-mail: launar(@utu.fi

Titi:Merita-Turku/Ilumalistonkatu

117535-15236

Ultrajuoksija ilmeslvy 3 kertaawodessa" v. 199'7 seitsemättä vuotta.

Seuraava numerohuhtikuussa 1996.

Seuraavaan lehteen tarkoitettuaineisto I 5.3.96 mennessä.

Uudet tilaajaf.' Voit tehdä tilauksenpostitse tai puhelimitse. jolloin lasku

seuraa perässä. Voit myös tilatalehden maksamalla tilausmaksun

pankkitilille (liitä viestiksi nimesi ja

osoitteesi sekä tieto tilauksesta,esim. "3 seur. nroa")

Vanhat tilaajat saavat tilauksenpäätfyessä pankkisiirtolapun tilauksenuusimista varten viimeisen maksetun

numeron yhteydessä. (Kirj ekuorenosoitetarrassa mainitaan nimen

jälkeen mihin numeroon asti tilaus onvoimassa)

Tilausmaksu:3 numeroa (l r,uosi) 85 mk

6 numeroa (2 ruotta) 160 mk(1.2.9'7 alkaen 165 mk)

Painopaikka: Tehokopiointi Ky" Tre

ISSN 1235-7626

Huom! UltrajuoksijaJehden tekeminen ei tuotakenellekii.iin taloudellista voittoa. Lehden tilaajiltaja irtonumeroiden ostajilta perittiiv?in maksun on

tarkoitus mahdollistaa lehden teko ilman ettäiiälle koituu kohtuutorfa taloudellista

Kansikuv a (M aarit L einonen) :Seppo Leinonen ja Ruotsin Mary

Larsson herkuttelevat KreikanKorintossa kun hieman runsas

kolmannen lähes 250 km:nmittaisesta mathasta Ateenasta

Spartaan on takana, mutta kunnonkoettelemukset vasta edessä. Lisää

kuvia Sepon kymmenennestäSpartathlonista siwilla 5-9.

Tiissti Numerosso

3 Spartahlon 1996. Viidestä suomalaisesta vain Seppo Leinonenselvisi perille lähes 250 km:n mittaisessa kisassa sJyskuun lopussaKreikassa. Siwlla 4 Ari Mustalan muistoja ja mietteitäkilpailusta.

:F:::i::::,:,::r:::l::,::il::::::.KltVriaruilfiie.Lfil+ fsein##*nl:: f-ffi$iiiiiiii'iiiliir,i':,:,:,:':': i:::i;:;:::ii::::ii::iiiiSeppo Leinonen juoksi Spartathlonin jo kymmenennen kerran.Tällä kertaa saamme seurata Sepon juoksua hänen vaimonsaMaaritin ottamien kuvien kautta.

*.*,iirfii.n- *ui$mai+iffii:i:::!:i:iimii:::i:i:i::i:i:i:ii=Seinäjoella *ryskuun puolivälissä jä{estetysså 24 tunninviestitapahtumassa kilpailtiin halukkaiden yksinjuoksijoidenp\rynnöstå myös ultrasarjassa. Sir,uilla 12-13 Ari Palimonkertomus kisasta.

14 l0neuvoaultrajuoksijalle. Våinern-Järvenympärijuoksu.

r:*#jiii:ii;:i:;::::::H###j: ni::iil+iiiiiiiri:'#:i::i:::r::iiiiii::::::i::i:::iiiiiiiijiKuusi sir,ua asiaa himomaratoonareista:Hans Mannstenin juhlamaraton. Osloa ristiin rastiin.Amerikkalaiskolmikolla tonnivitonen tä\'teen. Kaikki maailmansataplussalaiset liitt_vkää yhteen!

16 Lampela (100) ja Vilmunen (200) juhlivat Kokkolassa.Granvikin ja Backlundin sads Uumajassa. Kunttu kiri satatå]teen Lanzarotella Tynjiiliin sadas keräsi 200 juoksijaa

Ylistaroon.l'7 SuomenjaPohjoismaidensataplus-tilastot.18 Sykqyn 1996 satoa: Uudet sadan maratonin miehet esittelyssä.20 Kalevi Saukkosen maratonit 1995-96. Tule mukaan arvioimaan

suomalaisia maratonien hyviä ja huonoja puolia v. 1997!

2l Birgit Lennartz vastaa: Kysymyksiä ultrajuoksijanharjoittelusta ja ravitsemuksesta

:# iuiiru+ii inrrulämffi+:iiiiiiiiiii:iiiiiiiKuumuus koetteli juoksijoita elokuun alussa Japanissa neljänäetappina taivalletussa rauhanjuoksussa. Mukana olleet Bob Slateja Bjarte Furnes kertovat.

26 Konstantin Santalov: Kaikkien aikojen suuri 100 km:njuoksija?

28 Sitä sun tätll Ajatuksia ja asiaa ultrajuoksun tiimoilta.

29 Ultrajuoksua kirjoissa ja kansissa. Esittelemme MarkPickardin omaeläm?inkerran.

Björn Junglenius: James Zarei opetti minulle uuden asenteen.Ultrajuoksija esittäytyy: Jan Vandendriessche, Belgia.Niortin intervalliharjoitus. Tulevia arvokisoja.

Erik Seedhouse siirtyi 100 kn:Itä ultrapitkiin triathloneihin.

32-tJ

34

35

Tuloksia ja tarinaa kesän ja syksyn kisoista

Ultrajuoksj- la 3/96

Vuillemenot voitti: Mary Larsson pani kampoihin Backhausille

Seppo Leinonen juoksi Ateenasta Spartaanjo kymmenennen kerran

Seppo Leinonen taivalsi Kreikassa syyskuunlopussa kymmennen kerran läpi 246 km:nmittaisen Spartathlonin. 44-vuotias virkkalalainensinnitteli tällä kertaa maaliin 32 tunnissa ja 20minuutissa, sijoittuen kuudenneksitoista. Mukanaolleet neljä muuta suomalaista joutuivatkeskeyttämään.

Leinonen oli ensi kertaa mukana vuonna 1985,jolloin Spartathlon j ärjestettiin kolmatta kertaa.Silloin hän joutui keskeyttämään L49 km:n jälkeen.

Yhdeksänä seuraavana vuonna Leinonen iuoksi

olikin ollut sen verran "boheemia",kuten hän itse asian ilmaisi. ettei senperusteella ollut suuria mahdolli-suuksia selvitä maailman raskaim-maksi mainitusta juoksukilpailusta.

Saikkonen kun kertoi käyneensäkesän aikana viidesti hillassa ja vii-desti juoksulenkillä.

Ari Mustala låhti matkaan hie-man epävarmana, sillä sen jälkeen

kun håin v. 1993 oli ensimmäiselläultrallaan vltiinvt hienosti Hartolansatasen voittoon, eivåt ylipitkät kisatolleet sujuneet miehen itsensä toivo-mallatavalla. Reisilihasten kipey-d)'tt-yå alkuma&an suhteellisen loi-vapiirteisissä mäissä Ari jätti juoksun

kesken n. 88 km:n kohdalla, katsoenettei kykenisi selvigymään edessåolleesta rankemmasta maastosta.

Keskelttämisestä huolimattaMustala piti Kreikan reissua antoi-sana kokemuksena ja on valmis läh-temään ensi luonna yrittämään uu-destaan. Tuusulalaisjuoksijan kanta-påå leikattiin loppusyksystå, ja mie-hen mielessä on liihteä ensi kesää -Hartolaa ja Spartathlonia - kohdenhieman uusin eväin, mitä ha{oitte-luun tulee. Lisää Arin mietteistäseuraavalla sivulla.

Viime vuonna kautta aikojentoisena suomalaisena Spartathloninläpi juossut Tero Töyrylä ei tälläkertaa påässlt l7 2 |sniä pitemmiille:

- Tulin Nestanin eliminaatiopis-teeseen 3Yztuntia ennen aikarajaa. Eisiinä vaiheessa enää kenenkäänpitäisi antaa sovinnolla periksi. Olooli väsyn)4 ja surkea, mutta minulla eisilti ollut mitään riittävää syytä kes-keyttåä.

Ult ra juoksLla 3/96

- Olin ottanut ennen \.'uorta Va-jaan puolen tunnin nokoset. Olisiehkä pitän1't taas vähän levätä jasitten jatkaa. Mutta minä vainannoin periksi. Viime luonna olipaljon vaikeampaa, mutta tulin siltiperille. T:illä kertaa vain kävi näin.

- Onneksi tämä laji on siitä kii-tollinen harrastus. että joka kisastaoppii paljon uutta - meni sitten ryteentai saveen. Keskelttämisestä huoli-matta tästä kisasta jäi erittäin muka-vat muistot. Kisa myös opetti minullejotakin sellaista omasta itsestäni, mitäen olisi millään muulla tavalla voinutsaada tietää. r

Tulokset:

I Roland Vuillemenot FRA 26.212 Nobuaki Koyabo USA 2'1.413 Dusan Mravlje SLO 27.554 Roy Pirrung USA 28.025 Vladimir Novikov RUS 28.126 Jun Onoki JPN 28.347 Lucio BazzanaIT{ 29.258 Helsa Backhaus GER 29.509 Thomas Kabuss GER 29:53l0 Marv Larsson SWE 30.271l Kazuyoshi Ikeda JPN 30.3012 Eugen Leipner GER 30.5713 Roland Roux FRA 31.0214 Jens Lukas GER 31.2215 Jean-C. Lapeyrigne FRA 31.4416 Seppo Leinonen FIN 32.2023 Jorgenlien NOR 33.3031 Kjell-Ove Skoglund SWE 34.0832 Kimie Funada JPN 34.1235 Masumi Kagawa JPN 34.3245 Katia Nolens BEL 35.1I49 Heike Pawzik GER 35.2952 Martina Hausmann GER 35.35(167:stä lähtijästä 58 tuli maaliin)

3

kisan läpi, sij oittuen parhaimmillaan j aetullekolmannelle sijalle v. 1992.

Viime vuonna vaikean penikkataudin piinaamaLeinonen joutui luopumaan leikistä 110 km:njälkeen. Jalka leikattiin loppuvuodesta jauudestaan tänä keväänän joten valmistautuminentämän vuoden kisaan ei ollut aivan täysipainoista.Spartathlon sujui kuitenkin kilpailun toiseksikokeneimmalta veteraanilta mallikkaasti - ja mikäparasta: jalka kesti.

Ateenasta Spartaan 28-29. syys-kuula neljännenloista kerran juostun

Spartathlonin voitti ranskalainenRoland Vuillemenot, joka on aikai-semmin niittän)'t mainetta 100 km.njuoksijana. 5O-r.uotias vuoden 1990satasen maailmanmestari osallistuinJt ensimmäistä kertaa 100 kilomet-riä pitempään kisaan. Kuukauttaaikaisemmin hän oli pistellyt viiden-neksi satasen MM-kisoissa ikäsar-jansa ME-tuloksella 6'.43.33.

Toiseksi Spartathlonissa tuliyhdysvaltalainen vllättäjä NobuakiKoyago ja kolmanneksi SlovakianDusan Mravlje.

Naislen paras oli parin viimerrroden malliin saksalainen HelgaBackhaus, joka sijoittui yhteistulok-

sissa kahdeksanneksi. Ruotsin MaryLarsson oli toiseksi parhaana naisenakymmenes 37 minuuttia Backhausinperässä.

Ateenasta Spartaan juostava

ultrajuoksun klassikko taivallettiintällä kertaa tavallista viileämmissäolosuhteissa, sillä lämpötila ainoas-taan hipoi hellerajaa. Matkaan lähti28:sta eri maasta yhteensä 167 juoksi-jaa, joista 58 ennätti maaliin 36 tun-nissa.

Suomalaisista olivat Leinosenlisåiksi mukana Esko Pikkarainen,Teuvo Saikkonen, Ari Murtala ja

Tero Töyryki. Ensinmainittu liihtimatkaan toipilaana kuumetaudinjäljiltå ja katsoi viisaaksi luopua ki-sasta muutaman kymmenen kilomet-rin taivalluksen iälkeen. Saikkonenpuolestaan poimittiin jär1estäjien

autoon jo n. 20 km:n kohdalla. Oulu-laisen valmistautuminen iuoksuun

Ari MustalanMuistoja ja mietteitä

Spartathlonista

(kirjattu ylös Turussa puolitoistakuukautta kisan jälkeen)

Reis ilih aks et kip eytyivined.estil kummasti

- Reisilihaliset kipel.tyivät edestii niinpahoin, että oikeastaan oli pakko lopettaajuokseminen 88 km:n kohdalla. Paljon jäijossittelemista ja parantamista ensi lrro-delle. Ajatus siit?i, milla tavoin tzimzinjuoksun piiäsisi maaliin asti, tuntuu vieläaika kaukaiselta.

- Melkein kaksi kolmasosaa matkasta

iär kokematta. Jälkeenpäin ajatellen oli-srn voinut jatliaa sentään Nemeaan 124km:iin asti - samiuln raatokuljetusbussiinolisin kuiten-liin päåtynyt. Olisi sitä vzihänpitemmålle pitlinyt juosta. Siitä olen kyllävarma, ett?i maaliin en olisi missäZin tapa-ulisessa kyennyt suoriutumaan. Reisili-hasten kipeytyminen oli sitii luokkaa.

- Aikaisemmin 100 km:n juoksuissa -tai surullisenkuuluisassa Pietarsaarenvuorokaudenjuoksussa jossa sentään

luoksrn yhteen menoon 120 kri - ei mi-tiiän vastaavia ongelmia ole ollut, vaikkavauhti on ollut kovempi. Olihan Kreikas-sa pitkia nousuja ja laskuja, mutta eivätne juoksun alkuvaiheessa niin kovia ol-leet. että niistä olisi pitlinyt nain dramaat-tisia seurauksia olla.

Y ritin hillit it ulkuvutthtia hengittiimöllävain neniln kautta

- Olin keksinyt, että jos ei hengitisuun kautta ollenkaan, niin ei voi kovinkovaa juosta ja vauhti pysyy sopivana.Ajattelin, ettZi näin ei tee sitä virhettii ettiialoittaa liian kovaa.

- Uskon, että alkuvauhti olikin ihansopivaa, mutta nen,in kautta hengittiimi-nen ei ollut hyvä keksintö. Yksi laakaiainakin sanoi jalkeenpäin, ettii se ei olluthyvä ajatus.

- Lähdin juoksuun ilman suuria odo-tuksia. Voi olla, ettZi keskeyttiimiskynnysoli näin alempana. Kipel'tyneen kanta-

luun takia tilanne oli kisan edellä vähånsellainen, et&i joka toinen päivä olin sitiimieltii ett?i lzihden mukaan, joka toinenpäivä sitä mieltä että en l2ihde. Viimei-seen asti pystyin kuitenkin harjoittele-maan.

- .Iuoksu alkoi sateessa, joka kuiten-kin oli lzimmintzi. Sitten liimpötila nousi24 asteeseen. mikä on wodenaikaan nZih-den viileätä, joten olosuhteet olivat suo-rastaån ihanteelliset.

- Kun oli juostu 25 km ja käännyttiinmeremantamaisemiin, niin olo oli kaikinpuolin mahtava ja tilarure tuntui erinomai-selta. Vähänhän siinä oli juostu, muttaajattelin ett?i kunhan tilanne nyt jatkuisivaikka ensimmäisen satasen samanlai-sena, niin mahdollisuudet olisivat hyvåt.Mutta eipå jatkunut. Kyllä siinä sittentuli aivan odottamattomia ongelmia.

O lis i pit ilnyt h al oit ellamonipuolisemmin

- Ilman muuta aion lähteä uudestaan.Toivon pääseväni harjoittelemaan run-saasti ja vähän vaihtelevammin kuin vii-meksi kuluneen lrroden aikana. Tåinävuonna olin juossut 6000 km, mika onuskoakseni aivan riitt?ivästi.

-Harjoittelun olisi kuitenl,iin pitiinytolla huomattavasti monipuolisempaa eikävain tasaista junnaamista n. 5 minuutinkm-vauhdilla. Lihasvoimaa pitåisi lisätäja juosta erilaisilla vauhdeilla, sekä hiljai-semmalla ettå kovemmalla kuin mita nyton tullut tehtyä.

- En ole koskaan ermen ollut ulko-mailla juoksemassa. Kyllahan tåimä ta-pahtumana oli niin hieno ja ainutlaatui-nen, etti se houkuttelee lähtemäåin jatkos-sakin mukaan.

Spartathlon on konkreettisempi kisakain 24 tunnin juoksu

- 24 tunnin juoksu on jotenkin liianabstral:tia. Siinä on tosi vaikea motivoidaitseä juoksemaan tunnista toiseen siinä

vaiheessa kun alkaa olla tiukalla. On pi-meä ja keskellä yötri kiertriii jotakin ympy-riiä; tuntuu ettzi se ei johda mihinkään.On vaikea havainnollistaa minne on me-nossa, missä on maali.

- Spartathlonin kaltainen juoksu onehkä raskaudestaan huolimatta siina mie-lessä helpompi, ettå siinä näkee työnsätuloksen selvemmin ja maisemat vaihtu-vat. Se varmaan kannustaa paremmrnväqmeenZikin eteenpäin ja yritUimaan ainaperille asti, vaikka se onkin niin hirvittli-våin raskasta. Siinä on kuitenkin konkree-ettisena tavoitteena ehtiä maaliin 36tururissa ja sitti ennen ajallaan jokaiseen

eliminaatiopisteeseen.

Leinonen sanoi, ettö HaNtolan 100 kmon vain 3 % Spartathl.onist a

- Kaikesta huolimatta Spartathlonistajäi tånä vuonna parempi maku kuin Harto-lan satasesta. Kun Hartolassa meni huo-nosti, innostus Spartathlonia kohtaan vä-heni huomattavasti. Ajattelin, ett?i kun entZimåin parernrnin juoksemaan satasta, niinonko tiissä nyt mitii?in asiaa edes lähteäSpartathloniin. Mutta kyllähän sen nytnriki, että Spartathlonissa on kysymys niint?iysin eri asioista kuin Hartolassa; ei niiUvoi verrata keskenåiin.

- Leinosen Seppo sanoi, että Hartolaon vain 3 % Spartathlonista: Jollakintavalla aika järkyttävää, mutta siinä mie-lessä kuitenkin suuntaa-antavaa, että kylläSpartathlonin kaltainen kilpailu on aivaneri luokkaa vaikeudeltaan. Vaikeuksientullessa on aivan eri juttu motivoida itse-äZin yrittZimäiin perille Spartathlonissa.Vaikka Hartolassa juoksu ei sujunut tåinärlrorura parhaalla mahdollisella Iavalla -kaukana siit?i - niin keskeyttämistä ei kui-tenkaan tullut edes vakavasti harkittua. r

Alla Spartathlon-kisan reittiprofiili(pystyakselilla korkeus merenpinnaistametreinä ja vaaka-akselilla kilometrit).Profiili ei ole aivan tarkka. muttaantaa suurin piirtein oikean kuvan.Kuvaan merkityillä eliminaatiopisteilläon seuraavat aikarajat: Korintti (81kn)th3Omin, Nemea (124km) 15h30min,Lyrkia (148km) 20h, Nestani (172km)24h30min ja Tegea (195km) 28h30min.

z

Ultrajuoksi- ja 3/96

Kuvio rnotkofto At eenosto Sportoonkuvaf: tlilaari f Le i none nfeksfi: Seppo Leinonen

Akropolis, Ateeno,perjontoino 27.9.t996 klo 6.40.Pojot Pohjolon odottovatstorttio (vosemmolto: minö,Tero. Esko, Teuvo jo Ari).

Kineto Beachrn lcihel lci.53.2 km.Noin kolmen tunninsateen jölkeen mukovof i i l is juosto ystövöni Morynkonssa.

Korinto, 81 km.On oiko syödö. Kourol l inenrypöleitö suuhun jo päöllemustikkakeittoo.Mory vosto oloittoo.

ffi,?.*ti

Ultrajuoks:- la 3/96

Exomil io. 88.2km. Coffee Shop Brosil io.Pikkupojot soottoivot Maryn jo minuthuo ltopisteelle.

ÅÄolondreni, L40.2km. "Dede" Coffee Shop.Jo seitsemän kertao mukqna ollut kreikkoloinenhuoltojoni Ilios hiaroo hortioita. Tössci pisfeessöoltiin vielö lÄoryn konsso yhdessö, muttakymmenisen kilometriii myöhemmin Mory sonoi"Sorry Seppo,I wont little RUNNIN6".Vastosin: "OK, Hope to see you of the finish or otthe hospitol".

Monthirea, 2O2.1km.Louontoi-oomu Tripo I i -Sportavoltot iel lö. Menosso jo

laohustomisen moku.

Ul-trajuoksi, la 3/96

Huoltopiste 66,215 km.Tössö olkoituntuo. ettönyt selviciömool i in ehj innohoin. Vöhönennen kovosserpent i in i-nousuo.Vesi moistuu.Joloisso tuki-sukot.

Huoltopiste 71.

Jul iet 's House. 233 km.Töstö olkoi v i imernen ponnistus

kohti Sporton pikkukoupunkio jo

Leonidoon potsosto.

Val i l ld tuntui s i l tö. et tö ki lometr i

ol i v i is i k i lomefr iö pi tkö voikko

ol i olamäki. Nci in Suomen pojot(Ari , Esko, Teuvo) n.237 km:n

kohdallo. Konnustivot kovosti.

Ultrajuoks:- la 3/96

Sporto. 245.3 km. Vihdoinkin perillö. En tiedci oliko tyttöjen torjoomosso maljasso vettä vai viinici, muttsjolkoihin meni. Upeoa!

Kymmenes kerto. Ihono, voikkokin lyhyt hetki mooliintulon jölkeen. (Kuvosso oikeollo Sepon voimo Moarit).

Ultrajuoksi,Ta 3/96

ffi,...,..'.1 ., 'iii....',,.'i:.l:.ii. ..,.I,i:,,,:,i::',..,:',.:.:.iiiii.i:. .

Kohdenloisto kyytiö:Muist i pois ombulonssisso. Ote hel l l t t l .

Jo nöin porempi. Tutkivo laakari sonoi, ettö kymmenennen kerron lcipi guosseeno soon spesiaolikyydin

hotelli in. Minö kysyin, ettö minne olette vieneet bodorin lihokseni. Minulle vostattiin, eftö löydöt ne

Ateenan jo Sporfon völisi ltö tei ltä.

Kcittelyn hatki. Toivottivot tervetulleeksi ensi vuonno uudestoon.

i:i:r:;:rt:::::::ti:tr::::

::: ::::: :: :: :: ]:: j i::::::

i:i:i:i.;riri:iiriliXiiiri,iiriii.:.:: i :.:.::1::::::r::::.

,:,:ti:::,:,,:ii iiii

lirit,iii;,i ,,ii i,i .rrii ii:

Ultrajuoksi- la 3/96

Janne Kankaan iuoksi 164 kmKuusi ultrajuoksijaa mukana 24 tunninliikun tatapahtumassa Seinäj oella

Helsinkilåiin en fanne Kankaan-syryri juoksi pisimmälle syyskuunpuoliväIissä Seinäjoellaihanteellisessa säässä järjestetyssä24 tunnin juoksussa.

Joka vuosi eri paikkakunnallajärjestettävän "Yli yön yhdessä"-viestinjuoksutapahtuman yhteyteenoli tänä Yuonna halukkaidensoolojuoksijoiden iloksi liitetty omasarja ultrajuoksijoille.

Paikallinen kuntourheiluseuraHäjyt kunnostautui huolehtimallaultra-sarjan osanottajien kierros-laskusta.

- Me ultrajuoksijat olimmeSeinäjoella ikäänkuin kaikkien pikkulemmikkejä. Muut mukana olleettukivat ja kannustivat hienosti. Neljänkilometrin lenkillä oli vain yksihuoltopiste, mutta Lakeuden Laduninnokas vapaaehtoisporukka pistikesken kaiken ex tempore pyst_vyntoisen huoltopisteen, josta oli kovastiapua nimenomaan ultrajuoksijoille,kertoo Janne Kankaansyrjä ja jatkaa:

- Haluaisin Ultrajuoksija-lehdenvälit-vksellå kiittiä myös Palimonperhettå, joka oli aktiivisesti mukanahuoltamassa minua juoksuni aikana.

Aikaisemmin kaksi lOO-kilometris-tä juossut Kankaanq,rjä lähtiensimmäiseen 24 tunnin juoksuunsatavoitteenaan 160-180 km:n tulos.Hän sanoo kuitenkin juoksunalkupuoliskon menneen niin hyvin,että uskoi yöllä kahden aikaanyltävänsä lähelle 190 kilometriä.Janne itse kertoo:

- Ensimmäinen n. 4 km:n kierrosmeni 23-24 minuuttiin. 80 km:iin astikierrosajat pys-vivåt alle 26 minuutissa.Sitten kierrosvauhti hiipui pikkuhiljaalähelle 30 minuuttia. Satanen meniaikaan 10.30. Vauhti hiipui edelleenhiukan, mutta kaikki oli hyvin, kunnes130 km:n jiilkeen pulttasi tiiysin.

- Kello oli neljä yöllä, kun energiatuntui kertakaikkiaan loppuvan. Ryh-dyin kävelemäiin, mutta päiille iskikauhea kylmän horkka. Menin pariksitunniksi lepäåmåän. ja aamulla seitse-män aikoihin lfidin taas virkeänå liik-keelle noin 40 minuutin kierrowauhtiakävellen. Siitii vauhti vielå hiljeni lop-

10

pua kohti jonkinlaiseksi kåvelyå muis-tuttavaksi etenemiseksi 4 km:n tunti-vauhdilla. Levon aikana vasen nilkkaoli hieman turvonnut, muuten muutentunnelmat loppuma&asta olivat h1våt.Kipeät jalat vain tekivät juoksun mah-dottomaksi.

Toiseksi pisimmälle r,uorokaudessaehti Håjyjen Tuomo Wmunen, jokakerkisi 24 turnin kuluessa piipahtaaaina vålillä läheisen uimahallinsaunassa ja suihkussa kangistuneitakoipiaan hoitelemassa:

- Viisi kertaa kävin saunassa. Jokakerta se auttoi niin. että jalat toimivattaas seuraavat parikymmentäkilometriä.

Niinikään Häjyjä edustava kangas-alalainen Erkki Honkaniemi kokelli24 tunnin juoksua ensimmäisen kerranviime luonna Pietarsaaressa. Ny't hänjiii silloisesta mnsaan 149 km:n tulok-sesta viitisen kilometriä

- Pietarsaaressa osallistuin yksittäi-sille maratoneille. ja se pakotti aloitta-maan minun kunnolleni liian lujaavauhtia. N\,1 lilrdin tavoittelemaån150 km:n yliffstä. ja tarkoitus olialoittaa 6.30-7.00 minuutin km-vauhtia. Mutta eihän se onnistunut.Kun muut lähtivåt lujempaa, enmalttanut itsekiilin pyqyäsuunnittelemassani aikataulussa.

- Koko kisan aikana pisin taukotäisi olla vajaat 30 minuftia. Parikertaa kävin uimahallilla vaatteitavaihtamassa ja Vilmusen touhujakummastelemassa. Muuten pidintaukoja vain syödessä ja juodessa,Honkaniemi muistelee.

Kangasalalainen taittoi 100 kmmelko tasan 15 tuntiin, runsaat puolituntia hitaammin kuin Pietarsaaressa.

- Sitten alkoivat jalat kangistua,mies uupua ja vauhti pudota. Parikolme tuntia ennen loppua huomasin,että en yllå 150 kilometriin. Ehkä envaan henkisesti jaksanut tarpeeksipuristaa, sillä juoksun jälkeenpalautuminen oli yllattav:in nopeaå,mietiskelee Honkaniemi, joka ei aioluopua rakkaasta harrastuksestaan:

-Jatkossa aion hölkötellä edelleen.Ensi vuonna on tarkoitus juosta taassekä Laulajan lenkki että Hartolansatanen. Ja jos kotimaassamahdollisuuksia hrlee, niin liihdenkyllä vielä yrittåimäiin vuorokaudessa150 km:n ylitystä.

Jannen, Tuomon ja Erkin lisäksihawinainen mahdollisuus 24 tunninultrajuoksuun oli houkutellut paikalleAri Palimon, Jouni Laitisen ja MattiVuollon. fui kertoo omistakokemuksistaan ja kommelluksistaanseuraavalla aukeamalla. r

IIUOM!"Yli yön yhdessä" jfiesteUiiin ensi syksynäHeinolassa. Kyseessä on Sininuorisoliitonja Raittiuden Yst?ivät r.y.:nhyvZintekeväisyystapahtuma, j onka tuottokäyteuirin päihdeperheiden lasten januorten hyviiksi. Kyseessä on nimenomaankoko kansalle ja kaiken ikäisille tarkoitettuliikuntatapahtuma. Mukaan mahtuneejälleen myös ultrajuoksijoita, kuten tiinäwonna Seinäjoella.

YLI YÖN YHDESSÄ 24 TUNTIAL4-15.9.1996 Sei näjoki.

Ultrojuoksijot:

1. Jonne Kankoonsyrjö Helsinki2. Tuomo Vilmunen Häjyt/Seinäjoki3. Erkki Honksniemi Höjyt/Kongosolc4. Ari Pqlimo Kloukkqlq5. Jouni Lqitinen Kunto-Konnot/Mcrcjörvi6. Matti Vuollo H<iiyt/Muonio

164 km148 kmt44kmL24km98 km92km

Ultrajuoksj- la 3/96

Yf i yön yh dessö 24 hKuvot (Ai lo Konkoonsyrjö):

Ylimmössö kuvqssq JouniLqitinen (2), Ara Polimo (3), JanneKonkoonsyrjö (5) jo ErkkiHonkonieni (1) löhtövi ivcllcvolmiino ultroamoqn yli yönyhdessä.

Älimmissq kuvisso 24 tuntiqqlkaa ollo t<iynnö. Jonne jo Tuomolopettelevot urqkkqqnsq.

Janne Kankaansyrjän24 |runtia Seinäjoellakierros kierrokselta

(Kierrosluku, kokonaisaika,kierrosaika, kokonaismatka.Kierroksen pituus 4.025 km.)

'l 0:24 0:242 0.47 0:233 1 :10 Q:234 1:34 0:245 1:57 0:23 20km6 2"20 0:237 2.43 0:238 3:08 0:259 3:31 0:2310 3:57 0:26 40km11 4'.22 0:2612 4.47 0:2513 5:12 0:2514 5:37 0:2515 6:03 0:26 60km16 6:30 0:2717 6:56 0:2618 7:21 O:2519 7:47 0:2620 8:15 0:28 80km21 8:42 0:2722 9:10 0:2823 9:39 0:2924 10:08 0:2925 1O:37 0:29 100km26 11iO7 0:3027 11:37 0:3028 '12:09 0.3229 12:41 0:3230 13:12 0:31 120km31 13:44 0:3232 14:2'l O:3733 '14:55 0:3434 15:35 0:4035 16:20 0:45 140km(Tauko: lepo + kenkien vaihto)36 19:19 2:5937 2O:O2 0:zt338 20:50 0:4839 21:50 1:0040 22:52 1:02 160km41 23:46 0:54 164km

Jannen oma kommentti:" Vä I i a i kata u I u Rko p u h u uarmotonta kieltään: Kaikki ok noin1 3O-1 40 Rilometriin, jonka jälkeennopea uupuminen, parin tunninlepo, ja sen jälkeen kävellenIiikkeelle-"

Ultraluoksj- la 3/96 l_ l_

"Kisan jälkeen päätin ryhtyä 24'tuntislakkoon.En kuitenkaan pysynyt päätöksessäni."

Ari Palimo

14.9 on taas juNapäivå. Seinäjoen"yli yön yhdessä"-tapahtuman jär-jeståiät ovat nimittäin hyväksvneetmvös meidåt ultrajuokstlat mukaan 24tunnin viestikilpailuun. Kilpailu käy-dään 4025 metriä pitkällä radalla. joka

on asianmukaisesti mitattu. Osallis-tumismaksu on halpa: 55mk per hen-kilö ei taloudellisesti paljon meitäyhden miehen joukkueita rassaa.

Olo on hermostuneen toiveikas.Harjoittelu on sujunut hyvin ja Harto-lan tulos on antanut lisää itseluotta-musta Baselin 24 tunnin kisan epäon-nistumisen jälkeen. Hartola oli onnis-tuminen myös jalkahuollon kannalta:ensimmäistä kertaa kynnet pysyivätvarpaissa ja akillesjänteet sekä polvetselvisivät vammoitta. Aion kä1ttääsamoja keinoja kuin Hartolassa: var-vastuubit isovarpaisiin ja kantapäidenalle vaahtomuovikiilat.

Ki lp ai lu a e de I nv dnri y ö nrisairaalaan

Kilpailua edeltävän piiiviin iltaetenee ja huomaan automatkan tunk-kaisuuden tunteen muuttuneenpäänsäryksi. Otan asperiinia ja vritännukkua. Päänsärky ei kuitenkaanlopu. vaan pahenee kunnon migree-niksi. Huoltojoukot nukkuvat, kunneskello 3 oloni on riittävän surkea, ettäkehtaan herättää isiini kuljettamaanminut sairaalaan. Seinäjoen keskus-sairaalassa ei perjantai-yönå jonoja ole.Viiden minuutin odottelun jälkeen

pääsen toimeenpidehuoneeseen, missälååkfi tutkii minut. Varmistettuaan.ettå k-vseessä ei ole mikään vakavampijuttu, hän antaa kipupiikin ja jättää

minut tarkkailtavaksi. Oloni paraneenopeasti, kömmin ylös sängystä ja läh-den takaisin kisapaikalle. Kolmentunnin unen jälkeen alan valmistautuakilpailuuu.

Kilpailupaikalla tapaan muut viisijuoksijaa, joista tunnistan JanneKankaansyrjiin, Jouni Laitisen ja

Tuomo Wmusen. Lisäksi kilpailuunlåhtevät Erkki Honkaniemi ja MattiVuollo.

Lfitölaukaus pamahtaa kello 12 ja

lähdemme liikkeelle. Ensimmiiinenkierros on oikean vauhdin etsimistä ja

reittiin tutustumista. Panen t-vytvväis-enä merkille, että reitin alkupuoliskoon melko tasainen. Noin 2.5 km:nawaltilla juoksemisen jiilkeen alkaapuolen kilometrin hiekkaosuus, jolta

lfityy myös huoltopiste. Huoltopisteenjälkeen seuraa jyrkkä alamåiki ja

vastaavasti samanlainen ylåirniiki.

Ylämäen päätän kävellä jokaisella

kierroksella, jotta jalat eivåt menisitukkoon.

Ensimmäinen kierros on täynnäajassa 23 minuuttia. Vauhti onsuunnitelman mukaista, sillä tavoit-telen maratonin viiliajaksi neljäå tun-tia, ja satanen olisi tarkoitus pistellä l0tunnin pintaan (keskimäårin 24

L2 UltrajuoksLla 3/96

min/kierros). Näin jåisi toiseen sata-seen noin 14 tuntia...

Kierrokset karttuvat ia osallaporukasta alkavat ongelmat. Itse-asiassa matkanteko sujuu vaivattomastivain minulta ja Jannelta. Maratoniinkuluu aikaa n. 3.56. Kuuden tunnintarvalluksen jälkeen saavutan Jannenkierroksella ja vaihdamme kuulumisetkunnosta. Vilmusen Tuomo käsitteleehy.rt-vneitä jalkojaan läheisen uimahal-lin suihkussa.

Vähitellen meno alkaa vaikeutua.Noin kahdeksan tunnin kohdallajoudun sitomaan kengännauhat uudes-taan ja laitan ne liian kireälle. Parituntia myöhemmin löysään nauhojasamalla kun ensimmäinen irrallaanoleva varpaan$nteni teiPataantiukemmin kiinni varpaaseen. Hetiseuraavalla kierroksella tulee satanentälteen ajassa 9.56, ja tämån jälkeen

irtoaa toinen k-vnsi. Janne juoksee

hieman päälle kierroksen perässäni 1asaa\uttaa 100 km n. ajassa 10.30.Muut tulevat hieman rauhallisempaavauhtia.

Vauhti hiljenee vähitellen, kunnes10% tunnin kohdalla olo helpottuu ja

vedän kovan kierroksen. Seuraavallakierroksella väsymys palaa ja alkaaolla sietärnätöntä. joten päätän kävellä.

Kävelyn lykkåäminenmyöhäiseksi ja olooni nähdenkova alkuvauhti pysäyttävät minutkokonaan. Raahaudun kierroksen lop-puun ja ilmoitan meneväni lepäämään.Aikaa on kulunut llh40min ja ma&aataittunut n. 113 km. Janne on samassaajassa kulkenut 109 km.

Menen uimahallin suihkuun ja

huomaan, ettei varvastuubeista ollutapua: isovarpaan k_Ynnet ovat myösmennl'ttä. Uimahallilla tapaan Tuo-mon, joka on jo kolmatta kertaa hal-lilla parantelemassa jalkojensa olotilaa.Hän on kuitenkin menossa takaisinrataa kiertämään.

"24 lunnin kisqssakavely saa aivan uuden

merkilyksen."

Heräån klo 7: kisaa on jäljellä viisituntia. Kysyn Jannen huoltojoukoiltatilannetta. Janne kävelee reilussa joh-

dossa muihin nähden. 15 tuntia Jan-nella oli mennlt h1vin. jonka jälkeen

hänen täy0/i levätä kolme tuntia.Hänelle kävi ilmeisesti samoin kuinminulle. ensimmäinen kunnonkåvelltauko pani elimistön totaaltlu-miin. Nyt hän siis on taas radalla.Tuomo on toisena ja Erkki kolman-

tena.Alan itsekin

kiertää ralaa.Meno on kynsientakia vaivalloista,joten tlydyn kol-meenkierrokseen.Muillakaan eivauhti påätä hui-maa: Jannellamenee 50minuuttia 4 kilo-metriin. Kisanjälkeen Jannetoteaakin, et|ä 24tunnin juoksussakävely saa aivanuuden merkityk-sen. Jouni ottaaloppuun kovanspurtin.

Kilpailu on ohi ja taas odotukset olivathuomattavasti tulosta kovemmat.Yritän miettiä epäonnistumisen syitä ja

keksin muutamia vaihtoehtoja:* Omaan olotilaan ja reittiin

nåhden liian kova alkuvauhti ja

hy\,)ttömlys jatkaa kilPailua, kun

tavoite näyttää karkaavan käsistä.* Liian vähäinen energian hankinta

juoksun aikana: Jokainen 24-tunttsenton päätlyn\.l uuPumukseen Jahirvittä\,ään palelemiseen.

* Liian pienet haUoittelumåärät ehparhaimmillaan 8 tuntia viikossa.ffällaisillakin määrillä tosin eräätpärjäävät: Toukokuun alussa käydynBaselin 24 tunnin kisan aikanatutustuin norjalaiseen BiarteFurnesiin. Hän juoksee hieman päälle

100 km:n viikkoja. ja selvisi siltitodella kovassa ilmastossa käydvn vli400 km pitkän Hirsohima-Nagasaki-etappikilpailun maaliin. Bjarte onmyös vetän1't Western Statesin 100mailia alle 26 tunnin. Rataprofiilihansiinä kisassa on todella hurja:varsinkin kun sitå tutkailee toisenjuoksrlan paidasta 24 tunnin krsanloppupuolella.)

Päätän. etla 24 tunnin kisat saavaljäädä vähiiksi aikaa. Sataset tuntuvatsopivan luonteelleni paremmin.

Kolme viikkoa myöhemmin keskusteluT öyry ldn T er on kanssa Spartathlonista

- jossa vain Leinosen Seppo pääsi

suomalaisista perille - saa minutmuuttamaan mieltäni. Kalenteristalöytv-v tälle urodelle vielä Niortin 24-tuntinen. ionne olen lähdössämarraskuussa Seinäioen kisanjälkeinen päätös parin ruoden 24'tuntislakosta ei siis oikein tunnuprtåvän.

Viime aikoina olen lukenut paljonjuoksu/kävely-taktiikasta, Jotasuositellaan juoksijoille. jo&a eivätharjoittele nimenomaisesti 24 tunninjuoksun kisavauhdilla. Olen ajatellutkokeilla, jos tämä taktiikka saisienergiaa säilymään myös kilpailuntoiselle puoliskolle. Perästä kuuluu...

Ultramatonen Ari Palimo

liianliian

K uv at (A ila Kan k aansy rj ii) :Ari Palimo ultrajuolisun kovassakoulussa Seinäjoella Tukea,neuvoja ja juotavaa tarjoamassaisä.

Ultrajuoks:- la 3/96 13

Jospo ponisin ultroksi...

10 neuvoa ultrajuoksrjalleOwen Anderson listqsi Runners' World-lehdessd (UK,

Dec 96) kymmenen keskeistö osico ultrojuoksusta,sen harjoittelusto jc energiotcloudesto.

Owen Anderson / Runner's World

Harjoittelu ultramatkoja varten ei ole sitä, että vain alatjuosta hurjia kilometrimääriä; tämä strategia tuntuu johtavan

lihasten, jänteiden ja luiden vammoihin sen sijaan ettäsaavutettaisiin parempi kestäqys ja parempia tuloksia.Tässä l0 harjoitteluun liitqvää avainasiaa ultraharjoittelusikehittämiseksi j a inspiraation lähteeksi.

1 tlyua yleiskunto, ei harjoittelumåiiirien suuruus, on paras tae

menestymiselle ultrajuoksussa. Lukemattomat huippuluokanultraj uoksijat ovat oppineet kimän yksinkertaisen tosiasiankokemulisen kautta. Mailin intervallit 5 km:n kilpailuvauhdilla ja

25 minuutin tempojuoksut hieman l0 km:n vauhtia hitaammin,l'rarkitusti harjoitteluohjelmaan sisallltettyinä, ovat palj onhyödvllisempia kurn pelkat pitkät, hitaat lenkit.

2 Kilpailun aiheuttamat lihasvauriot pahenevat progressiivisesti

rnatkan ylittiiessä n. 30 km. Vältri käyttrimåstii maratoneja liialli-sessa måiärin valmistautuessasi ultramatkoille. Muista, että 8-20km:n kilpailut ovat hyvin hyödyllisiä viimeisten kolmenkuukauden aikana ennen ultraa. Llrhyet kisat ovat erinomainenliså hyvän harjoittelun päälle; ne nostavat aerobista kapasiteettiaja luoksun taloudellisuutta ilman että lihaskudokset vaurioituvat.

3 Sen lisaksi että teet laatuharjoituksia, sinur on vähitellen pi-

dennettävä kerran viikossa tai kahdessajuoksemasi pitkån lenkinpituutta. Äla tee niin, että vain lisäät kilometrejä kaikliiin lenl,i-keihisi. .los esim. jriokset nf l0 km:n lenliin kuudesti viikossa,sinulle on tulevan ultrajuoksun karmalta paljon hyödyllisempäälisäta vzihitellen yhden lenkin pituutta 32 kilometriin(ultrakilpailun tavoitevauhdilla) kuin pidentiiä jokaista lenkkiä 1 5kilometriin, vaikka lisäys viikliokilometreissä olisi sama.

4 Sin,* tä1tyv nauttia yllattavan suuret måårät energiaa kilpailun

aikana. Poltat ainakin 600 kaloria tunntssa juostessasi, ja vaikllaonnistuisit juomaan litran urheilujuomaa, saat siitå vain noin 250kaloria. Ongelman ratkaisu on siinä, ettå syöt! Koska pitkäaikai-nen juoksu vaikeuttaa ruoansulatuselinten toimintaa, on sqttikeskittya helposti sulavaan ravintoon, josta osa sisält?iii kohtuulli-sessa määrin myös rasvaa.

5 Keskipitkien triglyseridien (MCT-rasvat) lisaziminen urheilu-juomaan saattaa auttaa sinua kilpailun aikana. Nåimå rasvat"hajoavat" tavallista nopeammin ja saattavat olla omiaan siirtä-mään uupumusta j a lihasglykogeenivara stoj en ehtymist2i. MC T-rasvoja m,r,.rydaan luontaistuotekaupoissa. 40-509 per litra on so-piva määrä.

6 Voi olla avuksi, että teet erityisia reiden etuosia vahvistavia

harjoituksia ennen ultraa. Kaikista jalkalihatr;sista juuri reidenetuosan lihakset näyttävät joutuvan kovimmille pitkien kisojenaikana, varsinkin jos reitillå on paljon alamäkiä. Klykistymisetyhdella ialalla, korkealle penliille nousut, konkkaaminen yhdelläjalalla paikallaan, polven ojennusliiklieet ja jalkaprässi voivatkaikki auttaa välttvmZiän silu, etta reitesi etuosat sanovat irtiyhteistvösopimuksen ultrakisan loppupuolella.

7 Korkean paikan harjoittelusta voi olla suurta hyötyä ultramat-

kojen juoksijalle. Ohut ilma hidastaa tavallisten matkojen juoksi-jan harjoitusvauhtia, mutta ultrajuoksun leppoisampi vauhti voi-daan sailyttru myös korkealla. Korkean paikan harjoittelun etu onsiinä, että alempi happipitoisuus saa aikaan luuonnollisen veri-

dopingia vastaavan vaikutuksen, jonka seurauksena merenpinnantasolla tapahtuva juoksu voi tuntua selvåsti aikaisempaa helpom-malta.

8 Toiritt kuin lyhyemmillä matkoilla, huippuluokan naisjuoksijat

saattavat voittaa huippumiehiä ultrakisoissa. Tämä saattaa liittyåestrogeenin, keskeisen naissukupuolihormoonin, vaikutuksiin.Useat tiedemiehet uskovat, että estrogeeni suojelee lihaksia rasi-tuksen aiheuttamilta vaurioilta. Tästii johtuen naiset kåirsiväthyvin pitkien juoksujen jalkeen lihaskivuista viihemmiin kuinmiehet ja heillä on tutkimusten mukaan veressziiin viihemmiinlihasvaurioista kertovia merkkej a.

9 Lit,itri naiset polttavat ultrapitkien harjoitusten ja kilpailujen

aikana enemmiin rasvaa kuin miehet. Äskettriin tehdyssä tutki-muksessa, jossa samalla tavalla harjoitelleet miehet ja naiset juok-

sivat 100 minuutin ajm75 %:n teholla maksimisykkeestiiåin, nai-set kuluttivat yhteensä 428 kaloria rasvaa, kun miesten kulutus jäivarn242 kaloriin. Hiilihydraatteja mihet sen sijaan kuluttivat 960kaloria, mutta naiset vain 548. Naisten taipumus rasva-alneen-vaihduntaan saattaa v?ihentää uupumusta hyvin pitkien juoksujenaikana edesauttamalla lihasglykogeenivarastojen säilymisestii.Tämä tarkoittaa myös sitii, etä naisten verensokeritaso pysyyyleensä koikeampana, mika auttaa henkisen uupumuksen kontrol-loimisessa.

10 pa"la sanotusta huolimatta on harhaluuloa, ettii yhmiiåräi-

nen kehoon kertynyt rasva olisi hyvriksi ultramaratonin aikana.Naiset eivät polta enemmiin rasvaa sitsi, ettZi heilla on sit?i kehos-saan enemmän, vaan siksi ettzi heid2in aineenvaihduntansa on tai-puvaisempi suosimaan rasvan polttamista. Ylimäfuäinen rasva onaina pelkka painolasti missä tahansa kilpailussa. Jopa kaiklieinhintelimmillä juoksij oilla on kehossaan riittlivästi rasvaaultrajuoksun polttoaineeksi. 60 kilon painoinen mies, jolla onvain 3 %o rasvaa, voisi esimerkiksi juosta 225 km käytt?ien t?it?irasvaa ainoana polttoaineenaan! Kuten kaikilla muillakinkestälryysmatkoilla, terve laiha ruumiinrakenne on suuri etu. a

Vrinern-j iirven ymp drijuoksu 8-2 0. 5. I 99 7

Kuten viime numerossa alustavasti kerrottiin, ruotsalairienK-G Nyström jzirlestriri ensi kevii?inä Viinem-järvenymplirquoksun. Järvi on mahdollista kiertzi?i joko kymmenenäperåkkäisenä maratonina tai "yhteen menoon" ultrajuoksuna..Tuoksun lähtö- ja maalipaikkana on Vänersborgissa.

Maratonien suhteen on toistaiseksi auki, juostaanko kaikltikymmenen 42-kilometristä perZikkäisinä påivrnä vai pidet2iiinliövälillä yksi tai kaksi lepopäivåä. Joka tapauksessa tarjolla on l-I0 maratonjuoksua I0-12 päivässä.

Ultrajuoksu tapahtuu låhdölttutur porrastettuna niin, ettäjuoksijoiden toivotaan palaavan Våinerborgiin 456 km:nkierrokseltaan toukokuun 20. påivrinä klo 12-18. Jos juoksijaesimerkiksi suunnittelee selvittävåinsä matkan neljässä päivässä,han lahtee liikkeelle 16.5.

Läntisen Euroopan suwimman jrirven ympäri kulkeva reittion melko tasainen. 456 km:n ultralenkist.ii 354.8 km on asvalttia,80.8 km sorateitii ja ll.5 km polkuja. Reitin suurudttelussa onpyritty välttelemä2in vilkkaimpia liikenneväyliä: tieosuuksista onisoja teitii 54.4 krr, sivuteitri 341.3 km ja pyöräteiui 48.4 km

Porrastetun liihdön alulla pyriUirin siihen, ettii suurin osajuoksijoista såapuisi perille samana päiviinä. TällOin olisimahdollisuus jfiesUiä jälkijuhlat halukkaille. Ultrajuoksijatvoivat lähteä liikkeelle pareina tai pienina ryhminä. Omahuoltoauto paria tai ryhnäå kohden lienee harkinnan arvotnenajatus.

Suosittu K-G Nyströmin marraskuinen tuplamaraton juostaanensi ruorma 8-9.11 Trollhättanissa. Heinåikuun 26. päiväNyström jtirjesttizi mm. Ruotsin rankimmaksi, kauneimmaksi, yl-lättrivirnmliksi ja hitaimmaksi mainostamansa maratonin - jaseuraavana päivåinä tietysti "Palautumismaratonin" tasaisellaTrollhattanin kanaalia seuraavalla reitilla.

t4 Ultrajuoks:-)a 3/96

Osloa ristiin rastiin

Kaunis aurinkoinen slryskuun lauan-tai 14.9.1996. Oslon Maratonin osanot-talat kokoontuvat kio 13.30 alkavaanmaratoniin. Maratoonareiden joukossaon ehka parikymmentä suomalaista,mukana myös Mr. Maraton KaleviSaukkonen ja minä. Tapasin Kalevin joennen juoksua Bisletin vanhan olympta-stadionin katsomossa ja vaihdoimmekuulumiset kesän juoksuista. Hänelläoli mennyt suunnitelmien mukaan lähes40 juoksusa, ja minäkin olin jo valmis-tautumassa kuudenteen maratoniin tänäluonna.

Lähtö stadionin viereiseltä kadultaoli normaali, ja loiva alamäki vei muka-vasti eteenpåin. Mutta siihen valitetta-vasti miellytt?iryys loppuikin. Enttäinmutkikas rata johti sinnc, tärure ja

tuome. Reitti oli huonosti merkitty jakun lisaiksi oslolaiset olivat lauantaios-toksilla juoksuradalla, tuntui ajoittainsiltä, että olen eksyksissä muiden mu-kana. Harvat iuoksun ohjaajat hukliui-vat ihmisviiinään. Lisäksi Oslossa tun-tui olevan käynnissa laajamittaiset katu-työt ktrten kesäisessä Helsingissåikin:kuoppiaja korokkeita. Olin kyllä varau-tunut Oslon måikiseen maastoon, Jotenjatkuvat ylä- ja alamäet eivät pahemminhaitarureet paitsi lopussa, jolloin yleinenharrastus tuntui olevan maratonkävely.

Oli maratonreitillå kyllä hienolakinpaiktr<oja. Erityisesti pääkatu KarlJohansgate ja kaupungintalon massiivi-suus jäivät mieleen. Myös Akerhusinvanha linnoitus ja Gustav Vigelandin ih-mishahmopatsaat sekä luoreiia näkyväHolmenkollenin hyppyrimliki ilahduttt-vat hölkkååjän mieltä.

Jotain uuttakin oli keksitty. Nume-rolappuun oli painettu ennakkoon ilmoit-tamani loppuaikaennusteen mukaisetvåliajat tasaisen juoksutaulukon mu-kaan. Siita oli mukava seurata oliko at-kataulussa.

Erikoista oli myös, ett?i puolimara-toonadt lzihtivät kolme turitia myöhem-min liikkeelle, joten loppumatkalla mi-nuakin ohitteli kovaa meneviä juoksijoi-

ta; taisi ohitseni merurä itse lzgrllKristiutsen" Mitalit oli valmiiksi nume-roitu: minulla numero 627 osoittamassasijoitusta.

Maaliin tultiin Bisletin stadionilleHjullis Anilersenin ja Grete Weilzinpatsaiden välistä. Aikakin oli minullehyvä 4.21. Kalevikin näkyi påässeenhuippuaikaan 4.05, ioten saatoimme ollalopputulokseen tY1'tYväi siä.

Tämä maraton Påiåtti vuoden 1996pohjoismaisen pääkaupunkikierrokseni.Näin tuli samana mlonna käy'tYäKööpenhaminan, Tukholman, Helsinginja Oslon maratoneilla.

Erkki Vaisto

100+ on sata vähintään marato-nin mittaista juoksukilpailua juos-

seiden suomalåisten kerho, jossa ontämän numeron ilmestYessä 46 jä-

sentä Tänä syksynä (viimenumeron ilmestYmisen jälkeen) onjäseniä tullut viisi lisää. Heesittelevät itse itsensä siwilla 18 ja

19 olevassa kirjehaastattelussa-Sirulla 17 olevassa taulukossa

on kerhon jäsenten tilastotiedotaakkosjärjestyksessä (Taulukkojulkaistaan nyt suPistetummassamuodossa kuin viime numerossa;täydellisen taulukon saapyydettäessä tämän lehdentoimituksesta). Samalta sivultalöytyy myös pohjoismainen lista'jossa juoksijat on siioitettu parem-muusjärjestykseen juostujen mara-tonien määrän mukaan. Molemmattilastot perustuvat tuoreimpiin saa-tavissa otleisiin tietoihin.

Hyvä 100+ kerhon jäsen' ilmoi-tathan Ultrajuoksija-lehteen muut-tuneista tiedoistasi - vain näin tilas-tot pysyvät ajan tasalla Seuraavaanumeroa varten tarvitsen tiedot15.3.97 mennessä.

Hans Mannsteninj uhlama r aton L6.2.L99 6

Hans Mannsten (s' 17.2.194'7)täytfiiri 50 wotta ensi vuoden helmi-kuussa. Merkkipäiviinså kunniaksi hanj ärj estiiii j uhlamaratonin:

- Maratonin lfitö on sunnuntaina16.2.1996 kello 12, satoi tai paistoi, Hel-singin Kruununhaassa sijaitsevasta Terva-saåresta. Juoksu suuntautuu itäåin eli Hert-toniemeen kahtena lenkkinä. Unelmaniolisi, ett?i mahdollisimman paljon 100 +

kerhon jasenia olisi paikalla. Turkulainenkuvanveistiijä Simo Helenius on suunnitel-lut mitalin tapahtumaan. Samana tltana -näin olen suururitellut - on bileet orkeste-reineen Svenska Klubbenilla.

Ilmoittautumistiedot )'rn. löytyvättiimåin lehden takasilulla olevasta ilmoi-tuksesta.

Kuva: Hasse Mannstenin vääntää

viimeisiä satoja metrejä viime kesäisellä

Paavo Nurmen maratonilla.

Ul t ra juoksi la 3/96

Am e rikka la is ko lm i ko ll atonnivitonen täYteen

Rochesterissa (NY), USA:ssa, Juos-tiin heinäkuun 20. päivärä erityislaatuinenmaraton kolmen pohjois-ameriklialatsenjuhliessa sitä, etä heilla oli yhteensä 1500maratonia juostuna. 400 metrinn radallakaruriissa auringonpaisteessa suontettujuoksu oli Norm Frankille (USA) 606.-Wally Hermannille (Kanada) 468 ia DottMcNellylle (USA) 455 maraton Mega-maratoonerien maailmanlistalla saksalar-sen ÄIorsl Preislcfin ja Frankin jälkeen

kolmantena oleva trnkulainen KaleviSaukkonen oli myös saanut kutsun juok-

suun.

Kaikki maailmansataPlussalaiset

liittykää Yhteen -Amsterdamissa 2.1 1. 1997 !

Englantilaisen 100+ kerhon puheen-

johtaja toivoo saavansa mahdollisimman

paljon våihintZiän 100 maratonin miehia ia

naisia eri puolilta maailmaa koolle enst

vuonna Amsterdamissa 2.1| juostavan

maratonin yhteydessä. Harmt, että sama-

na viikonlopprma juostaan Rautaveden

maraton.

15

Lampela (100) ja Vilmunen (200)juhlivat Kokkolassa 31.8

Tapio Lampela (ylimm. kuvassa vas.) ja Tuomo

Vilmunen (oik. ) saivat Venetsialaismaratonilla elo-kuun lopussa uiy.teen rintanumeroidensa osoittaman

mäåirän maratoneja. Keskella muikistelevan Jab Fa-

rnn numerolappu sen sijaan närtIää vähän alakanttiin,silla hanen saldonsa oli kyseisenä päivånä jo päälle140:n.

Granvikin ja Backlundinsadas Uumajassa

Paer Brckland (keskrmm. kuvassa vas. ) Pietar-saaresta ja Alf Granvik (oik. ) Uudestzrkaarlepyrystäjuoksivat sadannen maratoninsa Umeåssa, Ruotsissalokakuun I 3. päivä. Alfi lla oli 1alkavaivo.1a, joista

3ohtuen juhlamaratoniin kului aikaa perätr p2iälle kuu-den tunnin. Backlund puolestaan pisteii sadannen ma-ratoninsa aikaan 3:26.58. Tapahtuman kumiaksikavenrliset teettivät T-paidat 1 a näkyvätpä päässiinsäolevan myös juhlapäähineet. Moiemmat aloittivatmaratoonarin uransa v. 1982.

Kunttu kiri sata täyteen Lanzarotella

Turkulainen Reijo Kunttu pisti tånä I'uonna töpr-nåiksi, että ehti 100+ kerhoon emen kuin tälttää Joulunalla 60 wotta. Hiin juoksi woden aikana hulppeat 27maratonia. Niistä viimeisin ia samalla Kuntun 15-luotisen maratonuran sadas 42-kilometnnen talttull,anzarotella 1. joulukuuta. Valitettavasti miehen knvaei enää mahtunut nåil1e siluille.

Tynjälän Sadas keräsi 200juoksijaa Ylistaroon

Arvo Tyn1älån kotikomuiliaan Ylistarossa -10.lokakuuta larjestämä juhlamaraton sai liiklieelleyhteensä 200 eri matkojen luokstSaa. Arvor.t aikatavoitesadannella rnaratonillaan oli 3.45-3.50. mutta hivenen62-ruotiaan K-kauppiaan aika painui tuon yli(3:51.07).

- Yhtään en kävellyt, mutta valmistautuminenviikon mittaan ei ehka ollut paras mahdollinen.Kyllfiän sitä orr helppo lähteä aina toisen jårjestämziän

kisaan rnukaan, tokaisi Arvo emen kisaa l_yhyiksi

.1åäneiden yöunien jålkeen

- Mimur ei enää tarvitse pyrkia rikkomaan mitåiänrajoja Kahden sadan rajan ylitystä en edes ajattele,kunhan juoksen muutaman maratonin wodessa, sanoiArvo. Tänä luonna tuli taivalletuksi 10 maratonia -enemmän kuin koskaan ennen yhden kalenteriwodenaikana.

Maratoneja jo 24 ruoden ajan juokseruteilut

Tynjälä on tullut tutulisi rnvös maratonliuuluttajanaSiinä homrnassa tuli tzina \uonna 20 ltotta tä)teen.

- Suomen maratonliuuluttajille antaistn neuvoksr

;a kriteeriksi: .Tuoskaa ensin maraton, ennen kuinmenette mikkiin! Suomen maratoneilla kuulee paljonheikkoa kuulutusta.

Kava: Awo starttasi omalle juhlamaratonilleeneturivistä, totta kai. Matkan varrella hänenkuultiin kommentoivan tien sivussa seisseillekannustajilleen: "Koittakaa nyt jaksaa! ".

16 U1trajuoksj- la 3/96

Suomen 100+ kerhon jäsenten perustiedot.* +nerkki sarakkeessa "yht." tarkoittaa sitä, että tarkka luetteloko. juoksijan maratoneista puuttuu.

4. Torleif Rekkebo 32 N 266 1805965. Göte lvarsson 37 R 250 091 1966. Marfti Moilanen 48 S 2. 234 0105967. Mauri Volama 4S S 3. 226 1011968. Jouni Laitinen 58 S 4. 223 0612969. Tuomo Vilmunen 49 S 5. 213 06129610. lria Manner 39 S 6. 206 050996

Bertil Järlåker 36 R 205 00009212. PerAdolfsson 29 R 204 09119613. ConnyAdolfsson 54 R 199 '101 19614. Jon Henden 36 N 197 00109115. Perfti custafsson 39 S 7. 170 200896

Kaj Lindqvist 48 S 8. 170 0211961 7. Lennart Skoog 46 R 1 67 1 01 1 9618. RalfBredarholm 46 S 9. 165 06129619. Pertti Ryhänen 46 S 10. 161 06129620. Matti Rantamäki 41 S 11. 158 07129621. Jalo Furu 47 S 12. 148 02119622. Erik Östbye 21 R 145 1 2109623. Hans Ahlsved 37 S 13. 143 03129624. Stig Söderström 43 R 1 41 1 01 196

Risto Hassinen 42 S 14, 141 06129626. Konrad Hernelind 26 R 140

Frank Brodin 43 R 140Jan-Erik Sjöblom 48 S 15. 140Kafevi Kuusela 50 S 15. 140

30. Olavi Montela31. Kalevi Montela

Sakari Väisänen 52 S 18. 13533. Erkki lkola 26 S 20. 13434. Antero Karjalainen 39 S 21. 132

48 S 17. 13848 S 18. 135

091 1 96021 196021198021196021 196061296031296010896000096100896061296061296021 196270796

091 't 961 31 096061 193061296

35. Stig Hällström36. Esa Lindholm

36 R 13148 522. 130

37. Hans Mannsten 47 S 23. 129Seppo Heiskanen 24 S 23. 129

39. Tapio Koivu 58 S 25. 128210. Gösta Andersson 20 R 12741 . Sigfried Eriksson 21 R 12442. Erhard Filtenborg 38 f 12343. Hans Andersson 41 R 12244. Terho Tuuha 42 S 26. 121

Markku Järnbäck 52 527. 12146. Karl-Erik Lilia 22 R 120

Mati Pirskanen 37 S 28. 120 06129648. Seppo Leinonen 52 S 29. 119 19109649. AndersMadsen 49 T 118 101196

Voitto Puutio 46 S 30. 118 021196Veli Li imatta 35 S 30. 118 061296Esko Nurmi 36 S 30. 118 061296

53. Torsten Hammargren 33 R 1 1654. Magnus Nilsson 37 R 114 00059655. Ossi Martikkala 40 S 33. 113 04089656. Haavard Breilid 40 N 112 19059657. K-G Bergval l 28 R 111 310896

Ebbe Calheim 25 R 111 27079659. Jukka Maunula 48 S 34. 110 20089660. Sören Remar I R 109 201096

Leif Skogland 49 R 109 12109662. Björn Gerde 55 N 109 150996

Erkki Vaisto 35 S 35. 108 03129664. Lars Strandvall 33 S 36. 107 03129665. Per Storjordet 28 N 106

43 S 1. 57640 R 44738 R 401

1. Kalevi SaukkonenHans OrsingK-G Nvström

061296061 296111096

Göran Karlsson 47 R 106 000096Henrik Anthoni 30 S 37. 106 241196OlofStrengell 38 S 37. 106 031296

69. Ove Engman R 104 00009670. Peter Backlund 53 S 39. 103 061296

AlfGranvik 47 S 39. 103 06129672. Hans-JacobBerntsen 42 N '102 190596

Tapani Larimo 50 S 41. 102 230896Toni Kjaer 42 f 1O2 031196Raimo Mieftinen 32 S 41. 102 021196

76. Lars-O lsraelsson R 101 000095Stein Hegge 23 N 101 190596Marqareta Lundqvist 39 R 10'l 010696Arvo Tynjälä 34 S 43. 101 061196

80. Trygve Karlsen 24 N 100 000095Jan Tagesen 63 T 100 01 1095Jussi Ristanen 30 S 44. 100 230596Kjell-Erik Ståhl 46 R 100 010696Tapio Lampela 53 S rt4. 100 040996Reijo Kunttu 36 S,f4. 100 011296

sukunimi etunimi kotioaikka rrnl r iL vht. mar. ultr. DVm

Ahlsved Hans Pietarsaari 1 1 0837 143 143 0 )3't29(Anthoni Henrik Helsinki 090530 106 90 16 24119(

Backlund Peter Pietarsaari 241153 103 't01 2 )6129(

Bredarholm Ralf Edsevö 250546 165- 4Aq 0 )6129(

Granvik Atf 100147 103 99 4 )61291

Furu Jalo Kokkola 110347 't48 144 4 )21191

Gustafsson Pertti Pori 051 1 39 170 1A< 15

Hassinen Risto JOensuu 231242141 141 0 )6129(

Heiskanen Seppo Vieremä 0't0624 129 106 23 )61291

lkola Erkki Vaasa 261126 134- ' t34 0 \3129(Järnbäck Markku Helsinki 121* 107 14 JO I ZV(

KarialainenAntero Kaiaani 1 80939 132 115 17 )l 0891

Koivu Taoio Turku 250858 128 122 o )21191

Kunttu Reiio Turku 221236 100 100 0 11291

Kuusela Kalevi Teuva 200750 140 136 4 )2119(

Laitinen Jouni Naaraiärvi 090358 223 207 6G1 161 291

Lampela Taoio Kokkola 301 253 100Larimo Taoani Seinäioki 1 40850 't02- 102 0

Leinonen Seppo Virkkala 120552 119 45 1+2 1 91 091

Liimatta Veli Eno 290635 118 116 z 161 291

Lindholm Esa Kokkola 230948 130 126 4 1 00891

Lindqvist Kai Turku 021148 170 167 )2119|,Manner lria Helsinki ?o 206* 190 16

Mannsten Hans Helsinki 170247129 129 0 )6129(

Martikkala Ossi Nurmo 290740 113 111

Maunula Jukka Kälviä 02054ti 110 106 4 200891

Miettinen Raimo Raisio 110232102 102 +1 )21191

Moilanen Martti Kaiaani 10124€ 234* l1 0591

Montela Kalevi Orivesi 040348 135 '105 30 )21tor

Montela Olavi Orivesi 040348 138 108 30 )21191

Nurmi Esko Pöytvä 131136 118 1' t5 )61 29{

Pirskanen Matti Kuopio 1 001 37 120 119 )61 291

Puutio Voitto Marinkainen151246 118 112 o )21191

Rantamäki Matti Helsinki 100241 158 158 0 )71291

Ristanen Jussi Tamoere 1 40930 100 100 0 4JUOVT

Ryhänen Pertti Eno 200646 161 161 0 JO )al

Saukkonen Kalevi Turku 040643 576 566 10 Jb zJl

Siöblom Jan-Erik Turku 1 9094t| 140 134 )2 19(

Strandvall Lars Pietarsaari 050533 107 '107 0 )3 zJl

Strenqell Olof Pietarsaari 2101 38 106 102 4G1 1? 291

Tuuha Terho lmatra 250242 121 120 161 1 9:

Tyniälä Arvo Ylistaro 050534101 101 0 161 1 9l

Vaisto Erkki Helsinki 011235108 108 0 )31291

VilmunenTuomo Seinäioki I 30949 213 206 )61 29rVolama Mauri Peräseinäioki 251245 226 222 4G1 10119(

Väisänen Sakari Turku 211152135 121 14 )61 29(

::f:::::::::::::::::::::::::::.:::.:.:.:.:+i'::::i'iii:.:.:::::.*l:::':::::::::::::::+:::::::t::::::::i::::i::::i:i:iii:j:.

(sija, nimi, synt.v., maa, maratonien ja ultrien lkm, päiväys)

UltrajuoksL)a 3/96 T7

Syksyn 1996 sutoa...Nimi Tanio Lamnela Alf Granvik Peter Backlundl. maraton 300886 Koklcola 4:02.48]r I 00482 .Takobstad (3 :08.40) 050682 Tukholma t 3:3 I . l0 I100. mar. 310896 Kokliola (3:I 5. I 5) 1 31096 Umeå (6:06. I 1 131096 Umeå (3:26.58)ennätys 2:44.20 Toholamoi 280.182 2:43.17 Kokkola 210784 2:45.54 Tukholma 0I0691kpVvuosi 21 (1995) l3 n996) r0 (1990.91.93.95.96)Ammatti ja

työpaikka?Elektrolwsimies. Outokumpu ZincOv.

Huoltomies.UPM Kymmene, Pietarsaari.

Naimisissa?Perhe?

Avoliitossa.Monica (35v)- Jasu (3v).

Naimaton. Vaimo Aruie-May ja poikaJonas ( l lv).

Harras-tukset?

Metsästys, kalastus Valokuvaus, kukat, kestävyysjuoksu, astronomia. Maratonjuoksu, vanhatmoottonDvörät.

Urheilu-tausta?Milloin aloititjuoksemisen?1\4iksi tulilaloittaneeksi'J0letkoharrastanulmuita laieia'l

Juoksemisen aioitin I986, jolloinjuoksin eka maratonin.Aikaisemmin harrastin karatea iapyöräilin melko paljon.Karateharrastuksen lopetettuaniIuli alettua lenlJieileniäänSuta se iuokseminen lähti

Aloitin v. 1979 hiihtämään Lapissa. Kesallaharjoittelin juoksemalla. Vuosi wodeltajuoksu- ja hiihtolenkit pitenivät.Vuonna 1982 juoksin ensimmäisen maratonini.Siitä se lähti.Harrastan myös uimista ja pyöräilyä.

Nuorena harrastrn hiihtoa jajalkapalloa. Melkein l5 rmodentauon jälkeen syksyllå I 98 1rupesin ha{ oittelemaanseuraavaa Tukholman maratoniavarten. Maratonjuoksu oli ainakiirurostanut ja piiätil itsevrittliä.

Onko ollutvammoia?

Vammoilta olen sääst1,nyt. V.1993 oli paha ylikunto (oma vika!)

Rasitusrnurtuma I 985. Myöhemmin joitakinpienempiå vammoia...

Juoksemisesta ei ole koskaanollut vammoia.

Parastajuoksemi-sessa?N{iksi juokset'?

\larnrlse parrkolme asiaal

.Tuoksu on helppoa (ei mikeiänvälineurheilu).Paino pysyv kurissa (saa syö&i niinpaljon kuin l.raluaa).

Yksin juostessa mahdollisuus luonnonkokemiseenja se etä voi antaa ajatusten'Juosta"vapaasti. Muiden kanssa juostessa sosiaalinenyhdessåolo j a "gemenskapen".

Juokseminen käy yksin taikavereitten kanssaja missä vaan.Se on mielentriiintoinen lajr.Juoksemisesta on tullutj ontriinlainen elzimäntapa.

Parhaimm:rtmaraton-muistot?Mihämaratoniltaia miksi?

Ylistaro I992:Yleisen vortto melko huonollailmaila ja kolitalaisella ajalla,2:44.46.

Ensimmäinen Vindelalv-juoksu v. I 991 :Helppo reitti. Erittain karurustava yleisö, joka"tygntää" j uoksijaa eteenpäin.

Tukholma 1982:Ensimmåinen maratonini. Enollut varma pääsisinkci maaliin.Mahtava tunnelma ja paljonyleisöä.

Kurjimmatmaraton-muistot ?\,titrämaratoniltaja miksi'l

Juan-trioski 1990:Lähdin tekemään omaa emätystä.mutta juoksrn hariraan n.. 5 kmeruen uraal ia. Noiu l{) nrinuul inrnutka tul i ekstraa. . lär jestäJienmoka. huonosti merkattu reitti.

Lammi 1991:Kramppi jalassa suuren osan rnatkasta. Kolmas javiimeinen kierros tuntui loputtoman pitkältri..Iuoksun jälkeen jalkaan koski niin, etten voinutsen paremmin istua kuin seiståkään 20minuuttiin.

Tukholma 1992:Keskeytin ( vatsavaivoj a ).Korimatka oli todella Ditkä.

3 mieli-

maratonia?Mauritse kolmernielimarato-niasi.ja kemolyhl'esli mikäniissä on hvvliii(esim. reittr.iåriestelyt.tunnelma...)!

x Tukholma: Tosi hyva fiilis,paljon juoksijoita.* Skellefteå: Erittain hyviniärjcstcttv huolto un. Yleisökannustaa kovasti.* Ylistaro: Nopea reitti. hyvätiärjestch4.

* Teerijiirvi: "Maailman" kaunein reitti. Pidänkovasti seudusta ja sikäläisistä ihmisistä; se onkuin toinen koti. Tulee aina "jor-rluaattotururelma"kun matkustan Teerijarvelle.* Vindeln: Helppo ja kaurris reit t i .Poikkeuksellinen turnelma koko juoksun ajan.* Uumaja Reitti tuntuu hyvin positiiviselta (entiedä rniksi) ja on helppo juosta. Aina iloinen javstävållinen vastaanotto.

x Pietarsaari (.Taakon maraton):Hyvät järj estelyt, kotikenttri.* Tukholma: Tumehna.* Uumaja: Siclla jzirjesetaan

maraton juoksijoiden eika rahantakia.

Harjoittelu?Kerro harjoitte-lustasi:Esim.km-mälirärttodessa.kuin-ka pitkiäpisinlnät lenkit.millaistavauhtia juokset.haffaslatkomuila lajeja.ym. ym.

Kn-rnäärät viime wrosina n. 5000-5500 km/vuosi. Pisimnät lenkit30-3i km kerran viikossa perus-kuntokaudella eli tammikuustatuome huhti-toukokuulle. Sen

1älkeen pitkat pois ia vauhtiahakemaan lyhyenlniltä matkoilta,l0-20 km. Vauhti pitkillä lenkeillan. 5 rnin/km, kovilla lenkeillä 3.30-4.00 mir/km. Keväällä tonninveto. la 6-8 kpl 3.10-3.20 km-vauhdilla kerran viikossa.Pyöräilen aika paljon, mmtyörnatliatn. 15 km/päivä. Parasnrosi ovörällä n. 7500 km.

Kolmen viime wroden ajan olen juossutkeskimäårin 6600 km luodessa.Aikaisur keväällä juoksen 2-3 kertaa n. 60 km:nlenkin.Useitrniten juoksen yksin ja silloin melkein ainaperuskest?ir,ryysvauhtia. Kavereitten kanssajuostessa vauhti on vaihtelevampaa.Lyhyemmät kilpailut toimivatnopeusharj oitteluna.Juoksun lisäksi olen viimeisten -3 woden aikanauinut keskimäärin I 10 km vuodessa, pyöräillyt1 800 km luodessa ja hiihtänt 1 60 km luodessa.

.Iuoksen 30004000 kmvuodessa. Pisimmät lenkit 35-38km. Vauhti talvella 5.00-5.30min/km, kesållä 4. 1 5-5.00min/km.Juoksen UPM Kymmenenviestij oukkueessa, j a ennenviestejä harjoittelen vähän eritavalla: kovia vetoja javauhtikestäW^fttä.( Olemme voittaneet Karhu-viestin 2 kertaaja Rauta-viestin3 kertaa).

18 UJ-trajuoksj-)a 3/96

Uudet sudun murutonin miehet esittelyssri

Lisäyksiä ja muutoksia viime numerossa olleeseen tuplamaratoonarien listaan.Kyseessäovatsiiskahtenaperiikkäisenäpäivänäjuostutmaratonit. SuomenlistankiirjessäonAnleroKa{alainenyhreistuloksella5:51,07.Pohjoismaalaisista ainakin edesmenny,t Norjan Torleif Rekkebo on juossut paremmin,5:49.50 (2:51.40 Stavanger + 2:58.10 TrondheimI 9 89). Ruotsin listan kiirj essä on Frank Brodin, 6 : I 0. 5 3.

6:23.00 Voifto Puutio (46) (3:12.55 Teerijärvi + 3:'10.05 Alajärvi 03-040782), 6:23.54 Alf Granvik @7) (2:54.19 Mndelälven+ 3:29.35 Teerijärvi 27-280791), 6:47.13 Jan-Erik Sjöblom (48) (3:14.31 Voikkaa + 3:32.42 Savonlinna 22-230892), 7:13.15Mauri Volama (45) (3:34.01 + 3:39.14 Trollhättan 09-101 196), 7:29.42 lria Manner (39) (3:37.2t4 Joutseno + 3:51 .58Järvenpää 29-300984), 7:31.01 Markku Pihlajaniemi (55) (3:40.10 + 3:50.5't Trollhättan 09-101 196), 7:47.01 SeppoHuhtamäki(3:50.35+356.26Trol lhättan09-101 196),7:57.30AlpoJylhä(3:58.12+3:59.18Trol lhättan25-261 195).

Nimi Arvo Tvniälä Reiio Kunttu1. maraton 73 Seinätoki (3:36.48) 240581 Jwaskv,la (3 :59. 14)100. mar. 96 Ylistaro (3:51.07) 011296Lwuaroteennätys 3:03.55 Korso 79 1:07.55 Berliini 300984knl/v max 10 (1996) 27 (1996)Ammatti jatvönaikka?

K-kauppras(oma yrltys)

Eläkelainen

Naimisissa?Perhe?

Vaimo ja 4 lasta (lentZineet "pesästii") Naimaton

Harras-tukset?

Kestäryysjuoksu (hölkät, maraton), liikennevisailut (ve&in kisanHäjyille HC-maratonmatkoilla). Maraton- ja holkkakisojenkuulutus on kuulunut ohjelmaani n. 20 vuotta. Olen kuuluttanutmyös hiihto-, ampumahiihto- ia triathlon-kisoia.

Jäsenyys kala- ja pyhiinvaelluskerho Viikiileuoissa.Muistelma-, matkailu- ja historiallinen ki{allisuus.

Urheilu-tausta?

Aloitrn juoksemisen I 8-vuotiaana (800m 2. 1 0).l9-luotiaana menin naimisiin ja tuli n. 20 vuoden tauko.Ekan maran juoksin 38-wotiaana.Juoksu on kiinnostanut pikkupojasta alkaen.Harrastan myös liikerureajoa (kaksi Suomen mestaruutta).

Ei taustaa, koska en lahjaftomana parjzinnyt lapsenaja nuorena. Flölkkiilyn aloitin T0luvun lopulla,koska elimistössä alkoi ilmeta lieviä rapistumisenmerkkejå. Hiiletoharrastuksen aloitin samoihinaikoihin. Lentopalloa pelailin puulaaki- ja viitos-sarjatasolla 70-luvun. Uintia ja pyöräilyä olenharrastanut szitmnaisesti.

Onko ollutvammoia?

Akillesjzinne leikattu, luupiikki, kiinnikkeitri leikattu. Muutama lievä ven?ihdys lentopallossa. Talvella -95iskias-hermon.tulehtuma I kk. Ei muuta.

Parastajuoksemi-sessa?

Hyvlin tivsisen kunnon yllapiUiminen (muuten en jaksaisi l2tunnin työpäivaa!). Muita syitä juoksemiseen: painon pikiminenkurissa, vaimon ymmåirtåvä ja kannustava suhtautuminenharrastukseen, halu kisata maratonilla ikäisteni kanssa, hyväryöunen varmistaminen. Haluan hwlikuntoisena el2iklieelle !

Lenkillä olo poistaa tehokkaasti ruumiista ja sielustaniihin kertyneen kuonan ja karstan.Se lisiä myös vastustuskykyä sairauksiin.

Parhaimmatmaraton-muistot?

V. 1994 olin eka ruotta M60-sarjassa. Juoksin ko. vuonna 5maratonia: Oulu, Västila, Suvi-ilta, Hartola ja H2imeenlinna.Voitin sarjassani ne kaiklii. Sitten menikin se akilles...Kuitenkin - kuten pojat sanoivat - poistuin voittamattomanaleikliauspöydälle ! Tuota kes2iå viisine maratoneineen muistelenkaiholla!

Sadas Bostonin rnaraton oheistapahtumineen olisellainen spektaakkeli, ett?i sanat eivät nitiikerlomaan. Sen vain koko närn.

Kurjimmatmaraton-muistot?

Nivala 1980:Reisirevåhdys, ambulanssiin ja kolmen lnrukauden tauko: 5 kgoainoa lisää!!

Banekok -87. 28 km:n kohdalla tuli kovatvatsakrampit, koska juomavesi oli likaista. S?iä: +30astetta, ilman kosteus 85% ja liikenteen paliokaasut.Olin kohtaukseen saakka 3.15:n vauhdissa; loppu olipaklto kävellä.

3 mieli-maratonia?

* Vanha Seinlimaraton:Yhtenä lenkliinä kotokylän halki. Juoksin sen n. 20 kertaa.* Suvi-ilta (Forssa):

Hieno fiilis, "koko kylä" mukana asiassa. Jriqestelyt nappiin(Reitin peräosa liian raskas).x Korso:Sieltli ennätys. Vedin sime porukan monta, monta kertaa.Valitettavasti Perttula kyllästyi.* Vammala:Älyttciman raskas, "Mikon keksintö", menee kaudenoäätöslenkliinä.

* New York: Reitti kaikkien viiden kaupunginoszmkautta, autoista ei haittaa, yleisölt?i mahtavaakannustusta, orkestereita reitin varrella, koko reittimelkein yhtri juomapöytii?i.* TukJrolma: Samat kehut.* Kuusaan maraton (Haapaj2irvi): 100 mli:nosallistumismaksulla saa mitalin ja tulosluettelonlisäksi hyvria lihakeittoa juoksun jälkeen. Erittåinystävälliset 1a palveluhaluiset kylätoimikunnanjäsenet juoksun juomapisteillä, väliaikakuulutulisissaia keitticissa.

Harjoittelu? Juoksen luodessa 3000-3600 km (trinä luonna tullee 3400).Pisin lenkki 32 km, lyhyimmät 8 km.Talvisururuntaisin juoksen 2 lenkkizi/päiva.Vauhti vetolentriillä (8.10 km) on 4.30 min/km, 32 km:n lenkillä6.00-6.30.Olen juoksunarkomaani; esim. suksiin en ole 20 woteenkoskenut.

Juoksua 1500-2000 km/v. Lumitalvina lisäksihiihtoa vajaat 1000 km/v. Pisimmåt juoksulenkit 20km. Kun teen lenkit yksin, niin vauhti on tasapaksuajumputusta aina, vaikka tie&in- ettii vauhtileikittelyolisi hyväksi silloin fiillöin.Hölkliäkisoihin osallistuminen antaisi etrliälisävauhtia; ne ovat vain låiiineet pois kuvioista.

UJ.trajuoksj- la 3/96 19

Kolevi Soukkosenmorotonit v. 1995

3:56.22 Nurmo 08-043:57.'13 Kronoby/Tervjärv O7-144:01 .46 Hartola 07-014:02.10 Varpaisjärvi 07-074:03.15 Forssa 06-174:03.59 Vaasa 09-094.09.22 Lappeenranta-Viipuri 05-204.10.44 Joensuu 06-104.1 1 09 Skara 04-084:11.30 Piht ipudas/Muurasjärvi C7-154.12.14 Haapajärvi/Kuusaa 08-194:12.20 Karttula 09-104:13.20 Mariehamn 10-294.13.41 Ylistaro 0+304:16.00 Trollhättan 05-244.16.52 Savonlinna 09-034:17.10 Söderhamn 08-204:17.23 Kokkola 08-264:'18.35 Kalajoki 07-084'18.44 Pietarsaari 07-214.19.13 Ranua 06-044.20.15 LöttorD 08-124:22.02 Trollhättan 05-264:22.23 Trollhättan 05-25(4:26.55 Vammala 64 km I va 05-1 3)4:26.56 Pietarsaari/Olofs 97. 09-024:28.10 Stockholm/Vällingby 04-014:28.15 Tuusula 05-144.28.27 Toholampi 03-254.28.27 Trollhättan 05-284:30.33 l isalmi 05-214.31 .22 Finspång 05-064:31 .59 Pori C+224:35.07 Landskrona 0+094'.35.44 Turku 07-024:37.02 Kuopio 12-064.40.57 NurmoÄ,/olama 50 v 12-264.43.O4 Helsinki 07-294.46j2 Trollhättan 05-274.54.54 Pöytyä 04-234:56.24 Stockholm/Skarpnäck 11-116:06.33 Valtimo 09-306:20.45 Pieksamäki 10-086:50.04 Kajaani 09-237:22.08 Joutseno 09-16

4:24.O2 Mariehamn4:24.O5 Joensuu4'.24.36 Stockholm^/ällingby4:.25.09 Trollhättan4:25.50 Trollhättan4:25.53 Trollhättan4:27.OO Trollhättan4'.27.01 Trollhäftan4:27.40 Trollhättan4:27.56 Simo4:32.29 Vestby-Oslo4:32.37 Jakobsberg4:33.36 Trollhättan4:34.59 Turku/PaavoNurmi4:36.09 Valtimo4:36.15 Kronoby/Terjärv4:.36.20 Kalajoki4'.40.46 Trollhäftan4:46.27 Savonlinna4:48.56 Hämeenlinna4:51.55 Ylistaro/kyrönjoki

Ko ska J u o ksij a- leh den v uo den1 99 5 maratontilas'tossa oli maammeah k er imman mar ato o n arin K al ev iS aukkos en j uoksuj en ko h dallatuirtakymmentö virhettö, j ulkaisemmetössö listan korjattuna. Ohessa myösKalevin maratonit vuodelta 1996.

Ultrajuoksij a-lehti aloittaa ensiv uonn a s u omalai sten mar at onienarvioimisen. \tydönkin kaikkia run-saasti mar atonej a j uoksevia lukij oitaottamaan yhteyttö, miköli oletteh alukkaita olemaan mukanakart o itt qmas s a suom al qi stenmaratonien hyviii ja huonoja puoliaensi vuoden aikana. Eröönlaisenakeskustelan avauksena on tarkoitusjalkaista ensi numerossa KaleviSaukkosen arvioinnit vuonna 1996j u o k s e mi st a an m antt o n ei st a.

10-2708-3103-3005-1 605-'r405-1705-1 305-1 I1 1-1008-2405-1 90' t -1305-1 107-0708-2508-1 107-06o5-1209-01vt-zv

0+28

Kava: Kalevi Suukkonen Paavo NurmiM ar at onilla viime k es dnil

Kolevi Soukkosenmorotonit v. t996

Tallinn 06-22Joutseno 09-21Turku/Satarääkki 10-26Vaasa 09-07Kuopio 12-06Forssa 06-15Trollhättan 1 1-09Pietarsaari 07-19Vammala 11-02Turku/Jubileum Jogging 0+27Alajärvi 07-13Raahe 07-27Ylistaro/Arvo 10-20Vantaa 10-06Oslo 09-14Hartola 06-29Haapajärvi/J.Kärkkäinen O+13Umeå 10-13Pedersöre 05-25Ranua 06-02Trollhättan 05-10Haapaiärvi/Kuusaa 08-03Outokumpu 06-08Varpaisjärvi 07-05Helsinki 08-17Pöytyä A4-21Trollhättan 05-15Karttula 09-08

i{:i,::::::::iii:itl:::::::i

3:52.353:53.363:57.353:58.124:00.064:01 .344.01 .394:02.064'.02.464:03.454:O4.214.O4.434:O5.374:05.394:06.004:06.094:08.444:08.524:09 394: '10 324'14 434.11.414' .12.014:13.534:16.434.18 144:19.174.23.03

20 Ultrajuoksi la 3/96

Birsi t Lennartz vastaa:

Saksalainen Birgit Lennartz on huippuluokanultrajuoksija. Hän on mm. 100 km:n entinen MB-nainen(7:18.57), kuusinkertainen Bielin satasen voittaja javiisinkertainen Sveitsin Alppimaratonin ykkönen (mm.1994-96). Hän on myös Diplomi-urheiluopettaja, jolla

on ravitsemustieteellinen peruskoulutus. Hän toimittaayhdessä ultrajuoksija-miehensä Udo Lohrengelin kanssaSaksan ultrajuoksuliiton jäsenlehteåL Birgit vastaalehden kysymyspalstalla lukijoiden lähettämiinultrajuoksijan harjoittelua ja ravitsemusta koskeviinkysymyksiin. Tästä lähtien Birgitin neuvot ovat myös

I{ysymykstduI tra"1 u oksg an h ary oi ttel us ta

ja rauitsemuksesta

suomalaisten ultrajuoksijoiden luettavissa, silläLennartzin iloisen suostumuksen saattelemana h?inenpalstansa ilmestyy myös UltrajuoksijaJehdessä

(Huom! Saksantaitoiset tukijat! Olisin erittäinkiitollinen käännösavusta). Mainittakoon, että Lennzrtzon julkaissut myös saksankielisen kirjan "Ernähmng -Training - Regeneration des Ultralangläufers"(Ultrajuoksijan ravitsemus - harjoittelu - palautuminen).Kirjasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä tämänlehden toimitukseen.

xidt

;n#*#::i+f$rä txffimrrdtxrfr.wffilffirrl:rrfrg*#ilBwt*1ilffiNi:# =i=:ii.'l:'rr:Banaaneista on tullut useimpien juoksrjoiden suosikkiruokaa sekä ennen juoksua että juoksun aikana. Juoksijan tulee

kuitenkin kiinnittää huomiota banaanin kvpswsasteeseen. Raa'at, vihreät banaanit ovat huonosti sulavaa ravintoa.Ruoansulatusentryymit eivät k_vkene pilkkomaan niissä olevaa tårkkelystä, joten ne kulkeutuvat paksusuoleen sulamattomassamuodossa. Siellä tårkkelys alkaa bakteerien alulla käymään, mikå voi aiheuttaa puhkua eli ilman muodostumista suoleen.

Seuraavassa taulukossa esitetåän banaanin hedelmän eri SSA

vilrreä, vähänkeltaista

keltainen. vähänvihreää

keltainen keltainen, våhänmustia pilkkuia

keltainen, paljonmustia oilkkuia

Hiilihvdraattera/ I 00 e 28 s. 29s 28e 21 p 26s- tärkkelvstä g2 0Ä 4l oÄ 26 0Ä 9Vo 3Yo

- sokereita 7Yo 48 Yo 63 Yo 8l o^ 88Yo

Sular,uus elimistössä huono kohtalainen melko hwä hwä erittän hwä

l}f$eöi::sEGlykeminen indeksi on kehitwneempi sokerin imeylvmistä koskeva mitta. Tavallisesti sokerit jaetaan niiden

ketjuuntuneisuuden mukaan lyhyisiin, keskipitkiin ja pitkiiketjuisiin. Tiimä yksinkertaisista ja komplekseista sokereistapuhuminen ei kuitenkaan kerro mitåån siitä, kuinka nopeasti ne sulavat ja imey -tyvät vereen eikä siitå, kuinka nopeasti nemuuntuvat kehossa glukoosiksi ja glykogeeniksi. Tästä kertoo glykeminen indeksi. Se ilmaisee, missä miiiirin tiettyravintoaine kykenee nostamaan veren glukoosipitoisuutta. Lähtökohdaksi on otethr verensokerin nousu yksinkertaisenglukoosin nauttimisen jälkeen. Imeytyminen riippuu siitä, kuinka nopeasti ruoansulatudermentit (kåytteet) pääsevät lvöhönsäkäsiksi, mikä taas riippuu vatsan tyhjenemisajasta.

Esimerkkej ci r av intoaine i den g lykemi se stci inde ksi stci :Korkea glykeminen indeksi: perunamuusi, vaalea leipå, sokeri, siirappi, rusina

Keskimääräinen gffieminen indeksi: riisi, makaroni, juustoMatala glykeminen indeksi: Pavut, linssit, maitotuotteet

Jos lihasten glykogeenivarastot on kulutettu lähes loppuun, ne tä]tty/ät uudestaan vain noin viiden prosentintuntivauhtia. Jos ravitsemus on optimaalista, kestää siis 20 tuntia ennen kuin glykogeenivarastot on mahdollista saadauudelleen tå]'teen. Juoksun jälkeisten kahden ensimmäisen tunnin aikana lihasglykogeenin varastoitumisk-v$ onpoikkeuksellisesti 7-8 oÅ tunnissa. Tånä aikana tulisi syödä enimmiikseen ravintoaineita, joilla on korkea glykeminen indöksi(ks. edellä). Tässä vaiheessa on myös todettu hiilihydraattien imeytwiin nopeammin nestemiiisessä muodossa. Optimaaline.nhiilihydraattimäärä24 tunnin aikana on n. 600 g. On myös muistettava, että keho tarvitsee B-vitamiineja ja kaliumiahiilihydraattiaineenvaihdunnan ja glykogeenien varastoitumisen tueksi. I

UJ-trajuoksi_la 3/96 2L

Rauhaniuoksu Hiroshimasta N asakiin

457 km dramatiikkaa Japaninelokuisessa kuumuudessa

Amerikkalainen Bob Slate oli viime kesänäkolmatta kertaa mukana 457 km:n mittaisessarauhanj uoksussa Hiroshimasta Nagasakiin.Juoksu jäi Bobilta jo kolmannen kerrankesken, mutta se ei ole mikään häpeä tässäkisassa. Bob kertoo oheisessa Ultrajuoksija-lehdetle lähettämässään kirjoituksessakokemuksistaan elokuun kovassa kuumuudessakäydystä kisasta. Kuten jo viime numerossamainittiino juoksuun sisältyi kosolti

dramatiikkaa. Kahdeksasta matkaanlähteneestä juoksijasta vain kolme selvisiperille. Ileistä Norjan Bjarte Furnes oli ainoa,jonka ei tarvinnut matkan aikana käydäsairaalassa tiputuksessa. Olen liittänytoheiseen Slaten kirjoitukseen Furnesin omatkommentit kursivoituna.

Kuvat: Bob Slate

*tffi*u*'*1,1Kuvassa juoksun osanottajat i:t:;vasemmaltaoikeal le: Sakanashi , , i ,Dudek, Zarei,Bah, Slate, Karl, ,i,Furnes ja Rochotte. : , : i

::::'::::: :::::':::::::

22

'liffi,i,:,tu1fu,

Ultrajuoksi- la 3/96

Bob Slate &Bjarte Furnes

Kansainvälinen rauhanjuoksuHiroshimasta Nagasakiin on n. 457km:n mittainen neljiin päivän etap-pikisa, joka juostaan 6-9. elokuutaTänä luonna tuolloin tuli kuluneek-si 51 luotta siitä kun atomipommitpudotettiin mainittuihin kaupun-keihin.

Påiivittäiset etapit olivat pituu-deltaan 164 km, 134 km, 89 km ja70 km. Juoksu alkaa Japanin man-tereella sijaitsevan Hiroshimankaupungin Rauhanpuistosta Reittikulki etelään, enimmäkseen hyvinvilkkaasti liikennöidyitlä maanteil-lä, ja päättyi Kyushun sarelle. Saa-rien väliset matkat kuljettiin vainj alankutkijoille tarkoitetuissamaanalaisissa tunneleissa Etel?ii-nen Japani tunnetaan pakahdutta-van kuumasta ja kosteasta kesäs-tään eikä tämä ruosi ollut mikäåinpoikkeus.

Kilpailussa oli mukana kahdek-san juoksijaa kahdeksasta eri maasta.Englannin James Zarei (kaikkienaikojen listalla viiden parhaan jou-kossa kuuden päivän juoksussa yli1000 km:n tuloksella) lähti tavoitte-lemaan viidettä perlikkiiistä voittoa.Ranskan Christophe Rochotte olivirittayt-vn1t kisaan voittamalla hil-jakkoin 24 tunnin juoksun 214 km:ntuloksella. Hän oli henkisesti vahvas-sa vireesså, ja hänen uskottiin olevanainoa, joka mahdollisesti pystyisipistämään kampoihin Zarellle.Hubert Karl (Saksasta) vaikutti erit-täin h1väkuntoiselta; hån oli valmis-tautunut tähän juoksuun pistelemållåheinäkuussa Sveitsin halki seitsemås-sä päivässä. Nämä kolme olivatkaikki selvinneet maaliin painoslavis-sa olosuhteissa vuonna 1995.

Makoto Sakanashi, joka oliviime r.uonna mukana huoltajana,lähti nyt itse yrittämäån matkan juok-semista, huolimatta siitå, ettå oli pa-hasti vilustunut. Saiku Bah, 2.20nmaratoonari Sierra Leonesta(läntiseståi Afrikasta), näytti höyhe-nenkeweltä. Bjarte Furnesilla, 23-ruotiaalla no{alaisella opiskelijallaoli kokemusta mm. Western Statesin100 maililta ja Gibson Ranchin 48tunnin kisasta. Itse olin mukana toi-voen pääsevåni ensimmäistä kertaaperille asti, huolimatta luunmurtu-masta vasemmassa jalkaterässäni.Vain muutamaa tuntia ennen iuoksun

lähtöä paikalle ilmestyi PuolanEdward Dudek. Kommunikaatio-ongelmien vuoksi kilpailun johtaja eiosannut odottaa h:intä mukaan eikäollut hankkinut hänelle huoltajia.Voi ei! Matkaan låhteminen ilmanhuoltojoukkoa olisi ollut äärimmåisenvaarallista, ja kilpailun johtajan TatsMuramatsun oli kerrottava puolalai-selle ikåvå uutinen.

Ymmärsimme, että kuumuus tu-lisi olemaan keskeinen ongelma kisanaikana, kun Saiku Bah pyörtyr ruoka-pöydässä kilpailua edeltävånä päivä-nä ja hänet jouduttiin viemäiin ambu-lanssilla sairaalaan nestevajauksentakia. Olimme huolissamme, silläSaiku on sentään kotoisin läheltåpåiväntasaajaa.

1. näivä:Paahtavan auringon maa

Kilpailu alkoi 5. päivän iltana klol0 suhteellisen viileässä säåssä (noin2'7 astetta\. Kun ensin olimme sel-vinneet ulos suurkaupungin sokke-loista, saimme juosta tuntitolkullasuurten rekkojen viuhuessa ohitsem-me låhietäisy,vdeltä. Ei auttanut muukuin rukoilla, että väsyneet kuskithuomaisivat kåytämamme heijastin-liivit ja vilkkuvalot.

Edward Dudek juoksi yhdessäZarein kanssa kunnes hånen olipakko lopettaa omien huoltajienpuutteen vuoksi. Kun ChristopheRochotte ohitti minut, näytti siltäkuin hiin olisi ollut pienellä iltakäve-lyllå. Sitten takaani tulivat Karl,Furnes ja Sakanashi. Juoksimmejonkin aikaa yhdesså, mutta Karl jaFurnes näl'ttivåt olevan vahvassakunnossa ja erkanivat vääjäämättåomille teilleen. Minä leikinSakanashin kanssa pimeässä yössäkissaa ja hiirtä useamman tunninajan, kunnes saavuimme reittiinviime vuoden jiilkeen lisätylle uudellapätkiille: Se oli 10 km:n yhtajaksoi-nen ylämiiki maaseudulla.

Sitten oksentelin neljä tuntia yh-teen menoon, toivoen ettei lrysymyk-sessä ole Japania vähän aikaisemminjfisyttiinyt ruokamyrk-vt-vsepidemia.Saiku Bah kupsahti katuun 53 km:nkohdalla nestehukan uuwttamana(Valitettavasti hänen tåytyi läiikärienkehotuksesta luopua kilpailusta ter-veydellisistä s-vistå).

Kun aurinko nousi, alkoivathuolet. Lämpötila alkoi nousta nope-asti 35 asteen korville ja lopulta 4lasteeseen. Vetäydyin ilmastoituihin

Ultrajuoksi la 3/96

pelihalleihin ja ravintoloihin viettii-mäiin taukoja, ja onnistuin pitiimii?inpintani taistelussa kuumuutta yastaan

suhteellisen h1vin, kunnes peli tunhrimenetetyltä 130 km:n kohdalla alka-essani hoiperrella sinne tiinne jalka-

kä]tävällä. Huoltojoukkooni kuulu-nut sairaanhoitaja ilmoitti, että olenriittåvän hyvåssä kunnossa jatkaak-

seni, mutta tiesin, ettzi fiiydellinentuupertuminen olisi vain l0 minuutinpäässä.

Furnes ja Rochotte nåyttivät sie-tåvån kuumuutta varsin hyvin. muttaHubert Karl menetti tajuntansa n. 15km:n pååsså ensimmiilsen etapinpäätepisteestä. Hiinet vietiin sairaa-laan tipuhrkseen. Muutamaa tuntiamyöhemmin Karl palasi paikalle.jossa oli tuupertunut maahan, ja jat-koi perille ennen aikarajan tåytt-y-mistä. Sakanashilla oli vaikeuksiajalkansa kanssa, mutta hän selvittiensimmåisen päivån urakan loppuun.

Karl kertoi minulle ennen nukah-tamistaan ettei hän ilmeslyisi liihtö-viivalle kello kolmeksi: hiin aikoi"nukkua pommiin" toipuakseen koet-telemuksistaan ja startata vasta viidel-tå. Rochotte ehti nukkua kaksi tuntia.mutta tuli seuraavana påivänä huo-maamaan, ettei se riittänyt alkuun-kaan palauttamaan hiinen voimiaantraumaattisen ensimmäisen päivänjälkeen.

Onneksemme juoksun starttitapahtui yölki, joten meilla oli 7-8tuntia hyvriö juoksuoikaa ennen kuinkuumuus alkoi. Aikaisin aamullaauringon noustessa ympårilkimme olimukava ncilrymci riisipeltoja ja perin-teisici japanilaisia taloja. Se oli hyvinkaunista. Mutta heti kun aamu olikoittanut, aloimme paahtua auringos-sa. Ensimmöisenä päivcinri lcimpötilaoli n. 35 astetta ja kosteusprosenttitodella korkea. Itselleni sdri ei ai-heuttanut mitciön suuria ongelmia,mutta muilla juoksijoilla nitri olisenkin edestrill

Zarei nriytti todella vahvalta jajuoksi hyvin nopeasti. Hubertilla olietapin lopussa vaikeuksia, ja hanjoutui ,sairaalaan. Onneksi hdn kui-tenkin toipui ja pystyi suorittamaanosuuden loppuun. Kahden juoksijanoli luovuttava kilpailusta jo ensim-mriisellci osuudella, lahinna kehonylikuumenemisen ja nestevajauksentakia. Itsellcini meni varsin hyvin.Oloni oli hyva koko ajan, muttaerdössci kaupungissa jonka lapijuoksimme, ekryin 45 minuutin ajaksi

23

- tai itse asiassa huoltoioukkoni eivain löytönyt tietci teteenpdin. Olinh1,vin hammentynyt ja aika epcitoivoi-nenkin jonkin aikaa. Onneksi enkuitenkaan menettcinyt henkisiriv oimi ani t apauksen j ohdo sta.

164 kn pitkcin etapin PddtYttYcin u k u i nr m e pe r i n t e i.se.s.tci 1 a pa n i I a i.st a-lo,ssa muutaman tunnin aian. Kellokolme nou,simme ylös seuraavaaetappta varten.

1. etappi, 164km: 7) Zaret 18:12.202) Furnes 2l:25 3) Rochotte 23:16 4)Karl 23:38 5) Sakanashi 24:16. Keskeyt-täneet: Slate 130km, Dudek 100km, Bah5:rkm

2. Päivä:Kun Zarei heräsi

uudelleen henkiin

Moni on sitå mieltä, että toinenpäivä on pahin. Sanotaankin. ettäjosselviät toisesta pärvästä" selviät k-vllåper i l le astr . Näin ol i kätvä.

Huollon järjestelvihin liithr,rienongehnien takia lähtöä siirrettiin klo3:sta neljään. Menetetlv yön tuntl olikallisarvoinen. sillä päävihollisemmeoli aurinko. Toisen päivän reitti onsuhteellisen tasaista ensimmäiset 20-i0 km. jonka jälkeen tullaan päåsaa-ren rnalalimpaall pisteeseen ja siirrv-tään tunnelia pitkin Klushun saarelle.Eteläinen Klushu on vahvasti teollis-tunutta aluetta, ja liikenne on mel-koista myriikkää. Pahimmissa ruuh-kissa ja sekavimmissa paikoissahuolta.l ien oli nouslava aulosla jajuostava tai pyöräiltävä juoksijan

apuna suunlaa nä\'ttäen.Zarein huoltojoukkoon kuulunut

sairaanhoitajatar saattoi englantilais-juoks4aa ensin pvörällä ja siirl,vi sit-ten juoksemaan hänen kanssaan hy-vin vaikeassa paikassa. Paikka oliniin vaikea. että saattaja eksyi. Kuluilähes kaksi tuntia ennen kuin heidätonnistuttiin löytämään, vaikka muka-na etsimässä oli kolme huoltoautoa!Kun heidät lopulta löydettiin, Zareikoetti lohdutella saattajaansa ja va-kuutteli tälle. ettei mokomaa pikku

vahinkoa kannattanut jäädä murehti-maan. Jamesin käyttäytvminen tässätilanteessa oli niin jaloa. että on help-po ymmärtää miksi japanilaiset kun-nioittavat häntä hlvin paljon. Ken-ties hwit-ykseksi tapahtuneesta, sai-raanhoitajatar vannoi juoksevansa

Zarein kanssa etapin viimeiset 20 kmFukuokan kaupungin läpi.

'75 km:n jälkeen Tats py-ysiRochottea ja Sakanashia keskelttä-

24

mään, sillä heillä ei ollut pienintä-kään toivoa selviytyä etapista sallitus-sa ajassa. Sakanashi k-vkeni hädintuskin kävelemään. Rochottelle kes-keyttäminen oli kova isku; hånhän olinäyttänyt olevan h1våssä iskussa.Ranskalainen sanoi: "Olin kuin ro-botti tien päällä. Energia oli täysinloppua ja olin vatsavaivojen heiken-tämä. En kyennlt taistelemaan, vaansiirryin sivuun."

Pimeån tultua nä1tti siltä, ettäZarellla oli pahoja ongelmia oikeanpohkeensa kanssa. Hänen etenemi-sensä oli muuttunut hwin hitaaksikävelyksi. Lopulta hän meni pitkiik-seen maahan erään supermarketinpihalle. Tässä tilanteessa ei ollutpahitteeksi, että huoltoporukkaankuului pari sairaanhoitajaa. Zarei saijalkaansa hierontaa ja jäähoitoa ja olilopulta valmis jatkamaan matkaa,vaikkakin etanan vauhtia edeten.Zarein maatessa maassa selällään.Karl ja Furnes pysähtyivät hetkeksikatsomaan kuinka englantilainen voi.Furnes sanoi minulle, ettei siinä kun-nossa oleva mies lcykene mitenkäänjuoksemaan kolmantena päivänä.Löin heti Bjarten kanssa 1000 jeniä

vetoa siitä, eItä Zarei voittaisi hänetseuraavana päivänä.

Kukaan ei olisi voinut ennustaaZareinihmeellistä toipumista. Nilku-teltuaan muutamia kilometrejä, Zareialkoi tasaisesti parantaa vauhtiaan.Hänen oppaanaan juossut sairaanhoi-tajatar ei pysyny't mukana, kun hänpääsi täyteen vauhtiin ja ohitti ihmet-televän Furnesin kuin lentämällä.Zarei tuli perille 24 minuuttia Karlin

perässå. Ei hassummin mieheltä,joka oli eksyksissä kaksi tuntia ja

makasi maassa pitkin pituuttaan 30minuuttia.

Toinen osuus oli 135 km:n mit-tainen, ja se o,soittautui todella ran'kaksi. Liikenne oli melkein kokopc)ivc)n aJan erittdin vilkasta, ia se saiminut todella voimaan pahoin. Tiet,joita pitkin luoksimme olivat todellavilkkaasti liikennöityjci. "Kamikaze-tyyliin" aj anut moottoripyördi lii ä tu limelkein pciölleni, ja tc)risin kauhu,stalopun matkaa. Monet .suuret rekathurjastelivat ohi vain muutaman.rentin p(iäslci. mutla opin olemaanv öl i t t dm citt d n i i st (i.

Ranskan Christophe Rochotte olisuurissa vaikeuksissa ia lopetti puoli-vcilissci etappia. Hcin on hyvin miellyt-t(ivä ihminen; olin todella pahoillanihcinen puolestaan. Zareilla oli

ongelmia pohkeittensa kanssa, ia sainhrinet kiinni loppuntatkasra. Hdnenjalkaan,sa hoidettiin iöilla, kun ohitinhaner. Myahemmin Zarei iatkoi iameni tietysti jcilleen ohitseni. Hcin onto de ll a kov aluonto ine n kav e ri.

2. etappi, 134km: 1) Karl 19 16.022) Zarei 19:40.04 3) Furnes 20.26.34.Keskeyttäneet: Rochotte ja Sakanashi75km.

3. päivä:

Rauhankävelyä

Kolmannen päivän lähdössä kil-pailijat olivat hyvin väs,vneitä 1avoipuneita. Zarei päälti ottaa rauhal-lisesti ia koettaa saada kipeiin jalkan-

James Zarei huoltajiensa hoivaamana 15 km:n päässä 2. etapin päätepisteestä.

Ultrajuoksi- la 3/96

Norjan Bjarte Furnes 15 km:n päässä toisen etapinlopusta, pysähdltfyään kyselemään maassa maanneenZarein vointia.

sa kuntoon. Karl eteni h1våä ja

tasaista vauhtia. Juoksin itse kuudentunnin ajan kå4essä, kunnes kuulinZarein askeleet takanani. Juttelimmehe&en, hänen hidas juoksunsa tuntuiolevan yht:i vauhdikasta kuin oma"kilpakävelyni". joten ajattelin ettäonnistuisin pysl,'ttelemiiån hänenmukanaan ionkin aikaa. Pysähdyin

innostus pririslci juokse-maan viimeiset 70 kmNagasakiin.

3. etappi, 89lem: I)Zarei l0:50.36 2) KarlI l:13.08 3) FumesI 4:06.2 l. Kilpailun ulko-puolella: Slate l3: I 1.20,Sakanashi 74km.

4. niiivä:Aurinko nujersi

Zarein

NeUäs etappi alkoiaamuviideltä. Matkaanlähti kolme jäljellä ole-vaa virallista kilpailijaasekä neljä juoksijaa.jotka olivat mukanaepävirallisesti.Ensimmåisten auringonsäteiden myöLieteemme aukeni kokokilpailun mahlåvimmatniiköalat. riisipeltojenja teeviljelmien reunus-tama woristomaisema.Huoltaiamme kaivoivat

esiin kamerat, jotta saimmeikuistettua niikymåt.

Rochottella oli erityisen vaikeaa,ja hån liikkui hyvin hitaasti. Noin 20km:n jälkeen hän päätti, että oli jokärsinyt tarpeeksi ja keskeytti. Men-nessåän ohitseni huoltoautossa hänhuuteli kannustuksia ja onnistuipahymyilemäänkin leveästi.

Kärjessä Edward Dudek painalsisuhteellisen tuorein jaloin kohti hyvääloppuaikaa tällä ainoalla etapilla.jonka hän saattoi turvallisesti juostaalusta loppuun. Mies oli surullinen japett_vnlt, mutta ymmärsi tilanteen jalupasi tulla mukaan paremmalla on-nel lav.1997.

Toinen suurempi muutos reitissäoli tänå vuonna se, ettå juuri ennenNagasakin kaupunkia jouduimrne ki-puamaan aikaisempaa jyrkemm2in300 metrin korkuisen måen ylös.Serpentiininousu tosin nä)tti pahem-malta kuin mitä se todellisuudessa oli.Sen jålkeen seurasi pitkå loiva ala-miiki kohti maalia. Tällä helpollalopputaipaleella tapahtui jotakin us-komatonta. Zarei, joka oli matkallaviidenteen periikkäiseen voittoonsa,oli vaikeuksissa nousun jålkeen jamenetti tajuntansa vain kolme kilo-metriä ennen maalia! Syinä olivatkehon ylikuumeneminen ja nesteva-jaus. Hänet täylvi toimittaa kiireestisairaalaan, jossa kahden tiputusan-

Ultrajuoksila 3/96

noksen antaminen kesti ikuisuuden.Zarei oh siellå noin kuusi tuntia. Lo-pulta h?inet kuljetettiin takaisin pai-kalle, jossa hiin oli pyörtynyt, ja håinsuoritti kisan loppuun. Zarein lop-puaika oli yli l0 tuntia huonompikuin hiinen voittoaikansa v. 1995.

Karl oli lopussa paljon parem-missa voimissa kuin viime vuonna jajuoksi neljiirmen osuuden nyt tuntianopeammin. Hänen kokonaisaikansaoli viihåin yli tunnin huonompi kuin1995 ja riitti nyt ensimm?iiseen sijaan.Hiin juoksi kerätåkseen rahaaTshemobylin lastensairaalalle, ydin-voimalakatastrofin 10-vuotispiiiv?inä.Tiimä tuntui antavan Karlille lisiiämotivaatiota. Hän låhti kisaan val-miina kohtaarnaan paitsi muut kil-pailijat, myös kuumuuden ja kosteu-den. Hiin kertoi. ettii mikiili hiinelläolisi ollut riski myöhiislvä ensimm?ii-sen etapin aikarajasta. h:in olisi itseirroftanut itsenså tiputuksesta ja ka-rannut vähin äiinin sairaalasta-

Vasta 23-vuotias Norjan BjarteFurnes oli kolmantena maaliintuli-jana ainoa, joka ei kuluttanut aikaan-sa sairaalassa. Hiin osoifti suurta la-sapainoa, rvhtiä ja päättärtii _vttlijuostessaan kisan läpi. Hänen huolta-jansa ihmeftelivät hiinen hiljaisuut-taan; kertaakaan norjalaisen suusta eikuultu valituksen sanaa. Kesäkuussahiin oli keskeyttånyt Western States-kisan ollessaan suurissa vaikeuksissa.Hiin oli kuitenkin onnistunut karkot-tamaan tuon kisan möröt mielestäänkummittelemasta ja juoksi nyt erin-omaisen kilpailun.

Viimeinen pöivci oli minulle tosih1wri. OIin palautunut hyvin ja luok-sin viimeiset 70 krn ajassa 9:31. Envcilittcinyt kivuista tai vrisymyksestri.Koko matkan ajan annoin keholleniIaxkyja, joita se myös totteli: lisdcivauhtia, vcihemmön vauhtia, ryö, juojne. Tuntui hienolta, ettö kykeninniin töydellisesti kontrolloimaankehoani. Kun jrifellä oli 17 km,tulimme muutaman kilometrin mittai-seen jyrkAziän vlcimrikeen. Se muis-tutti melkein Deadwoodin kanjonia(Western Statesin 100 mailin kisassa),paitsi ettri nyt liikuttiin tien ptiöllci.

Kun kello oli I1.02 - aika, jolloinatomipommi pudotettiin Nagasakiin -pysdhtyimme huoltoporukkani kanssapitcimcicin tauon pomnrin uhrienmuistoksi. Se oli hyvin koskzttavahetki, ja tuntui hienolta olla mukanafi s sA ffirke öss ci j uo ksass a.

huoltoasemalla huuhdellaksenipäätäni vedellä ja yhtiikkiä Zarci val.noli kadonnut. Karl mennä prutkuttiohitseni 15 minuuttia myöhemminh1väkuntoisen näköisenä: vaikuttiselvältä" että hän tavoittaisi Zarein.

Sakanashi ja minå juoksimmemukana enää vain "huvin" luoksi"olimmehan virallisesti keskeyttäneet.Itse asiassa japanilaisella ei k-vllä ollutkovinkaan hauskaa, sillå hän ei k_ven-nyt polvivaivan moksi kunnolla ojen-tamaan toista jalkaansa. Hän vitsailiolevansa "rauhankävelyllä".

Kolmas etappi (90 km) oli minul-le hwin vaikea. Lahes 300 km:ntaivallus ensimmciisten 48 tunninaikana oli jcittrinyt jcilkens(i kehooni,mutta henkisesti olin hyvcissä kunnos-sa ja tdynnci voimaa. Liikenne olihirveciri koko pciivcin, ja se todellakiusasi. Osuus pcicittyi {Jreshinoon,jossa saimme kylpeci kuumassa löh-teessci. Se tuntui tekevcin tosi hyvciäjaloille. Juoksun jcilkeen oli nyt aikaalevc)tö, mutta minulla oli jo palava

James Zarei oli viimeisenri pdi-vcinci suurissa vaikeuksissa. Kunmalkaa maaliin oli vain 3 km, Zareituupertui maahan ja hcinet vietiin,sairaalaan. Han oli siellä kuusi tun-tia, jonka jalkeen hcinet vietiin takai-sin ja han taival,si matkan loppuun.Hubert juoksi todella hyvin: häneltcimeni etappiin vain 7 tuntia 40 mi-nuuttia. Se oli kovaa vauhtia viimei-senci pciivcinci!

Jt,Iaali i ntulo Nagasakiin e i tehnytminua onnelliseksi, kuten yleensci,vaan pciösscini pyöri se, mitci samallapaikalla tapahtui 5l vuotta sitten; seoli niin kammottavaa. LIskon, ettätc)mc) juoksu on hyvin törkeci ja onhienoa, efta kahdeksalla iuoksijallaeri puolilta maailmaa oli mahdol-lisuus tulla Japaniin iuoksemaanrauhan puolesta. Minulle jcii juoksus-

ta vain hyviä muistojal1. etappi, 70km: l) Karl 7:10.00 2)

Fumes 9:31.45 3) Zarei 14:21.50. Kil-pailun ulkopuolella: Dudek 6: I 3. I 0, Slate10:38.1 5, Sakanashi I 1 :37. I 5, Rochotte20km.

Loppusanat

Tämä kilpailu - varsinkin kaksiensimmäistä päivää - on äårimmäisenvaikea paitsi pitkiin matkan asetta-mien flysisten vaatimusten, myösvaarallisuutensa'ruoksi unen puut-

teesta kårsivien juoksijoiden matka-tessa hirvittåvässä kuumuudessa ja

kosteudessa autojen seassa suurilla

teillä. Jos satut kuumuuden ku{ista-mana ho{ahtamaan vajaan metrinverran, voi käydå niin, että valtavarekka tekee sinusta selvåå jälkeä.

Zareita eivät liikenteen vaarat nä1'ttä-neet kiusaavan. Muita liikenne tuntuihä iritsevän sitiikin enemmän.

Koska kuumuus tekee kisastahwin raa'an, Tats on harkinnut kil-pailun järjeståmistä jonakin viileäm-pänä luodenaikana. Tänä vuonnapaikalla olleet juoksryat olivat kui-tenkin sitä mieltä, että tapahtuma onjärjestettävä nimenomaan elokuun 6-9. päivinä juoksuun liit[vien histo-riallisten tapahtumien merkityksenvuoksi. Näin siitiikin huolimatta, ettäsää on silloin aina hyvin kuuma.

Rakastan tåtä kisaa ja haluaisintodella kovasti kerran juosta sen lop-puun asti. Kisan aikana kehitlv-v hy-vin vahvat siteet juoksijan ja hånenkanssaan neljä piiivää todella antau-muksellisesti työskentelevän huolto-ryhmän välille. Huoltajien silmätkostuvat kwnelistä, jos juoksija jou-

tuu keskelttämåän. Huoltoporukassaon aina låiiketieteen ammattilaisiaeikå juoksijan tarvitse pelätä, ettå jos

hänen sanotaan olevan kvkenevä jat-

kamaan matkaa, takana olisi halusaada hiinet maaliin hinnalla millähyvänså. Minulla on ensi kesään astiaikaa miettiä miksi minä en ole val-mis juoksemaan itseäni tajuttomaksija sairaalakuntoon kuten muut.

Kilpailu oli erittriin hyvin iäries-tetty. Jokaisen iuoksijan mukanaseurasi auto huoltoioukkoineen. Kunhalusin jotakin erityistci, he vainajoivat edelleni ja palasivat muuta-man minuutin p(iästci tuoden muka-naan sen, mitci halusin. Juoksiiattoivotettiin joka paikassa sydrimelli-sesti tervetulleiksi, ja japanilaiset

ihmiset olivat hyvin ystcivdllisid ja

auttavaisia.Koska kilpailu suoritetaan hyvinlyhyen ajan sisc)llö (n. 3% vuoro-kautta), se ei todellisuudessa tunnuetappikisalta, silld starttien vcilillci eiole kovin pilkid taukoja, ei varsin-kaan ensimmciisen etapin i(ilkeen.Su o si tte I e n ki s aa koko sydöme st cini I

Olen iloinen ettci kilpailu meniosaltani hyvin, silld minulla oli todel-la vaikeaa kescikuussa ll'esternStates-kisassa (100 mailia, ks. UJl/96, s. 25-29). Kcirsin hirvitt(wistävatsa- ja selkrikivuista 50 mailinjcilkeen. Sen jrllkeen aloin oksenta-maan niin rajusti, ettei minulle olekoskaan ennen tapahtunut mitäcinsellaista. 60 mailin kohdalla menintajuttomaksi, j a herci,sin ambulans,sis-,sa. Se oli pelottava kokemus. Minus-ta ei löydetty mitcicin vikaa tutkimuk-slssa. Rauhanjuoksun icllkeen olenvarma, että kehossani oli jotakin

pahasti vialla I 00-mai lisen aikana.

Lopputulokset: 1) Karl 6147.10 2) Zarei63:04.50 3) Furnes 65:29.40. t

Konstantin SantalovKaikkien aikojen suurin 100 km:n iuoksija?

Iluhtikuun 7. päivä vuonna 1991 onerityisen merkittävä 100 km:njuoksun historiassa. Tuolloin juostu

Madridin 100 km:n kilpailu ei ollutkuitenkaan mikään kansainvälinenarvokilpailu. Sen merkitys on siinä,että silloin kohtasivat ensi kertaakaksi juoksijaa, jotka myöhemmintulivat hallitsemaan lajia. Kitpai-lun voitti brasilialainen juoksija,joka oti aikaisemmin juossut 7:15.Hänen aikansa 6:35.41, kilpailussajoka oli vasta hänen toinen sata-sensa, osoitti nuoren juoksijan ky-vyt. Hänen nimensä oli ValmirNunes. Melkein vaille huomiota iäi

26

Mit sen sijaan seitsemänneksi sijoittu-nut venåiläinen, joka ensimmiiiselläsatasellaan sai ajan 7:02.32. H,iinoli Konstantin S antalov.

Sanlalov oli 2.14:n maratoonari,jolla selvästikin oli suuret mahdolli-suudet. Venäjällä oli tuolloin paljonmaratoonareita, jotka ylsivät tuonluokan aikoihin, ja Santalov, jokatuolloin oli luutnantti Venäjän armei-jassa, oli påättänyt yrittää ultramat-koja. (Espanjalaisissa 100 km:n ki-soissa oli 9O-lwun alussa jaossa sie-voisat summat palkintorahaa). Kil-pailun jälkeen Don Ritchie jaMalcolm Campbell vaihtoivat 25-wotiaan venäläisen kanssa kirjelap-puja ja neuvoivat häntä osallistumaan

Ultrajuoks- l )a 3/96

Rodenbachin kisaan Saksassa 20.huhtikuuta. Madridin kisa ei tuntu-nut painavan Santalovin jaloissa hå-nen voittaessaan Saksassa kaksi viik-koa myöhemmin ylivoimaisesti ajalla6:35.49. Hän oli noussut maailmanhuipulle.

Samana vuonna jä{estettiin MM-kisat Faenzassa, Italiassa toukokuun25. päivä. Santalov oli mukana.mutta joutui keskeJttämå2in, nuorenbrasilialaisen viedessä voiton. Nunespalasi tämän jälkeen Brasiliaan,mutta Santalov jatkoi kilpailemistaEuroopassa. Kesiikuussa hän hävisiTorhoutissa (Belgiassa) Jean-PaulPraetille, vaikka juoksi 6:48, elo-kuussa hiin kokeili 24 tunnin juoksua

vieden voiton 226 kmn tuloksella jasyyskuussa hiin väläytti ensi kerrantodellisia kvkvjaan juoksemallaWinschotenissa, Hollannissa vuodennopeimman ajan, 6.26.20. Kilpai-lukausi ei ollut vielä ohi. Santalovpalasi lokakuussa Espanjaan, Santan-derin raskaalle reitille. Siellä hiinenvastaansa asethri jiilleen ValmirNunes. Suurenmoisen taistelun jål-keen brasilialainen voitti vain 27 se-kunnin erolla, 6:35.53 ja 6:36.20.Ensimmäisen kautensa jälkeenKonstantin Santalov oli osoittanutsuuret kykynsä 100 km:llå, muttaNunes oli kukistanut hänet kolmekertaa.

Myöhemmin KonstantinSantalovin kilpailuohjelma tuli ole-maan samanlainen kuin hånen en-simmåisenä yuotenaan: tiheä kilpailu-tahti, usein erinornaisia tuloksia,mutta harvoin todella kaikkensa an-taen. Hänellä on ollut tapana luottaaerinomaiseen nopeuteensa ja ottaarennosti ensimmäiset 80 tai 90 kilo-metriä ja sitten kiihdyttää eroonmuusta joukosta SeuraavatMM.kisat Palamosissa, Espanjassa,ovat h1vä esimerkki tiistä taktiikasta.Suurimman osan kilpailusta hän jaNunes juoksivat kärjen takana kuinkaksi taisteluun valmistautuvaa sutta,kunnes kävivät toistensa kimppuun77 km.n kohdalla. Valitettavasti ti-taanien taistelu ei toteutunut. Kireäreiden takaosan lihas pakotti Nunesinkeskewämåän, mutta Santalov juoksiviimeiset l0 km hurjasti 38 minuut-tiin ja voitti upealla ajalla 6:23.35.

Santalov syntyi pienessä k_vlässäKharkovin kaakkoispuolella Ukrai-nassa 3.1.1966. Jotkut asiantuntijatovat sitä mieltä, ettå Venäjän ultra-juoksijoiden menestys perustuu Venå-jän kansan ja heidån elämäntapansakoluuteen ja ankaruuteen. MuttaSantalovilla oli myös lahjoja. Hånenennätyksensä l0 km:llä on 29:55 jamaratonilla 2:14.56. Hån on kåyttä-nlt nopeuttaan hienosti hwiikseenultrajuoksijana. Sen jälkeen kun hänwonna l99l juoksi ensimmäisen 100km:n kisansa, Santalov on alittanut6:30 -vksitoista kertaa hyviiksyttävästimitahrlla reitillä sekä lisäksi juossutajat 6:15 ja 6:16 reiteillå, joiden pi-tuus on jään1't asianmukaisesti mit-taamatta. Hiin on aliftanut 6:30 use-ammin kuin kukaan toinen maail-massa: kahdella hänen kovimmallakilpailijallaan Praetilla (5) jaNunesilla (4) on yhteensiikin viihem-

män ko. rajan alituksia. Santalov onjuossut myös joitakin 24 tunnin kiso-ja, parhaanaan 260.750 km Madri-dissa, mutta epiiilen, ettå h?in ei olevielå yltiinyt kylryjåiiin vastaaviin tu-loksiin tässä lajissa.

Santalov harjoittelee 200-220 kmviikossa, juosten sunnuntaisin 40-60km:n pitkiin lenkin. Ennen tiirkeitiikilpailuja hän suorittaa valmistautu-misen Kirghizstanissa korkeassa il-manalassa ja käyttää maratonkisojatestijuoksuina.

Monen mielestii huomattavinosoitus Santalovin lahjakkuudesta onhänen kykvnsä pistellä huippuaikojahyvin lyhyin våliajoin. Vuosi 1993oli tåsså suhteessa kaikkein huikein.Hiin voifti Winschotenissa ajalla6:26.20 monien kilpakumppaniensajätettyä tämiin kisan viiliin ollakseentuoreita Amiensin satasella seuraa-vana viikonloppuna. Santalov voittimyös Amiensissa, vielåpå parem-malla ajalla 6:23.15, joka oli hiinenkaikkien aikojen toiseksi paras tu-loksensa!

Vuoden 1993 MM-kisoissaSantalov uusi mestaruutensa, voittaenJean-Paul Praetin tiimän kotikon-nuilla. mutta v. 1994 häntä vaivasijalkavammat. Huhtrkuussa hiin olivoittanut Rognonasin satasen Rans-kassa ajalla 6:36, viisi sekuntia ennenPraetia. Viikkoa myöhemmin hiinkohtasi maanmiehenså AlekseiVolginin, huippuluokan 50 km:n kii-velijän, joka teki ensi yrityksenså 100km:n juoksijana. Santalovin voitto-aika oli 6:16.21, Volginin juostessa6:18.49 - ilmeisesti kerrankinKonstantin oli joutunut pistiimii?initsensä tiukille. Nåiiden kahden kisanrasitus saattoi kuitenkin olla kohtalo-kas. Toukokuussa Santalov sai Mad-ridin 100 km:llä vaivakseen penikka-taudin ja joutui myöhemmin keskeyt-tämään Comrades-maratonilla Etelä-Afrikassa sekä 100 km:n MM-kisois-sa Lake Saromassa, Japanissa.

Vuosi I 995 oli veniiliiisjuoksijallekaksijakoinen. Hiin voitti Torhoutissa(6:28.52) ja De Bazanassa (6:29.14),mutta joutui jiilleen keskeyftåmäiinMM-kisoissa Winschotenissa. Niiinollen hiintä ei voinut pitåå selviinåennakkosuosikkina hiinen asethtes-saan liihtöviivalle Moskovan MM-kisoissa tänä vuonna. Kilpailun ke-hittyessä n:iimme kuitenkin jiilleenkerran klassisen näytöksen Santalov-taktiikasta. Viiden tunnin juoksunjälkeen Santalov juoksi helpon näköi-

UltrajuoksLla 3/96

sesti hieman puolalaisen Euroopanmestarin faroslow Janickin takana.Nåyni siltii, ettå Santalov tulisi viiå-jiiiimäftä olemaan ensimmiiinenjuoksija, joka voittaa 100 km:n maail-manmestaruuden kolme kertaa. Niinmyös kävi.

Ultrajuoksijat ymp?iri maailmaapitåvät Santalovia suuressa arvossa.Kuten muutkin kaikkien aikojen par-haåt ultrajuoksijat, sellaiset kuinl{ally Ilayward ja Don Ritchie,Santalov eroaa muista juoksijoistasiinä, ettii hån on hyvin tarkka pie-nimpienkin yksityiskohtien suhteen.Ruokaillessaan hiin pyytiiä puhtaanlautasen ja siirtiiii sitten sille tiismiil-leen tarvitsemansa ruokamii?irlin, jäGtåen loput syömiiffå. Hiin pyrkii ainaistumaan kun se vain on mahdollistaeikå koskaan seiso auringossa. Kah-den suuren kanssakilpailijansa kanssaSantalovilla on erinomainen suhde.Kun Santalov Jean-Paul Praetin lopet-tamisen jiilkeen voitti Torhoutin kisanPraetin pitkiin voittoputken jiilkeen,tiimii oli ensimmiiisenä onnittelemas-sa veniiliiistå. Nunesin luona Brasili-assa Santalov onjopa asunut.

Santalov on nykyajan suurin 100km:n juoksija. Hiin t5ryt-vy usein vainvoittamaan ja ottaa harvoin itseståänkaiken irti. Hiin uskoo, että hiinenomat rqiansa ovat 6 tuntia 100 km:lläja 300 krn 24 tunnissa. MoskovanMM-kisoien yhteydessä Santalovkuuli Kouroksen ME-tuloksesta 293krn 24 tunnin juoksussa, mikä herättihiinessä zuurta mielenkiintoa. H:inkertoi toivovansa, että voisi ottaa yh-teen kreikkalais-australialaisen kans-sa samass:r kilpailussa, jolloin n?ih-äisiin kuka ylit&iii ensimmiiisenå 300km. Se, efiii venåilåiisjuoksija kykeneetoisinaan juoksenuan 100 km:n kiso-ja viikon viilein selittyy ehkå sillä,ettii hän ei anna juoksuissa kaikke-aan.

Näemmekö koskaan KonstantinSantalovin todella koettelevan omienmahdollisuuksiensa rajoja? Jos håinolisi ollut kunnossa WinschoteninMM-kisoissa viime vuonna, hänenolisi täylvnl kamppailla tosissaaniiiirimmåiisen piiäffåviiisen ValmirNunesin kanssa, joka voitti ajalla6:18. Ehkii sitten kun niimä kaksisuurta juoksijaa kohtaavat taas kerrannopealla reitillä molempien ollessaparhaassa kunnossaan, meillä onmahdollisuus saada selville mihin hetodella pystyvät. Silloin viisi vuottasitten Madridissa alkanut ympvräsulkeutuu. 0

27

"En pidä lyhyistä matkoista. Siksien enåå juokse maratoneja. Ultrajuoksumerkitsee minulle sisäistä matkaa omaanitseeni - se opettaå minua venymåiän jaylittlimlilin itseni. Itse asiassa olen mel-keinpä liian nuori tåihiin lajiin, sillä van-hemmiten ihmisestii tulee henkisesti vah-vempi j a kiirsivällisempi".

Nain virkkoi saksalaisnainenMofiina Hausmann, 36, ttinä kesänälehtihaastattelussa ertiiin 24 tunnin juok-sun jälkeen. Kaikkiaan hlin juoksi vuonna1996 lukemattomia 24 tunnin kiso.1a,kolme 48 turmin kisaa, Hiroshima-Nagasaki-kisan (430km) seka 250 km:nmittaiset Sakura Road- ja Spartathlon-kil-pailut.

** :*

Haluatko elämysmatkalle Etelä-Afrikkaan? Tåinå vuonna Comrades-ma-ratonin juossut Simo Pallaspuro tutustuiEtelä-Atrikan reissullaan myös maailmar.rkauneimmaksi kehuttuihin Two OceunsMaruthonin maisemiin, ja päätti jairjest{iziensi keviiiinä Etelä-Afrikan matkan, jonkayhteydessä juoksun harrastajilla on mah-dollisuus osallistua tähän 56 km:n mittai-seen kisaan.

Matkan ajankohta on 22.3-7.4.1996.Hinta 8650 mk sisältää majoitukset, len-not (Helsingistå Sofian kautta Johannes-burgiin ja takaisin sekä pari sisäistä len-toa Etelå-Aliikassa), bussikuljetukset,runsaasti ohjelmaa sekä oppaiden palve-lut. Vastuullisina matkanjåirjest?ijinä toi-mivat Töökln matkatoimisto ja SabonaAtrica Safaris.Two Oceans Marathonjuostaan 29. maaliskuuta.

Lisätietoja matkasta ja kisasta saaSimo Pallaspurolta, os. Nairvileintie 16,67300 KOKKOLA. Puh. 049-515177.

***

Matt Mohoney tutki Internetinkautta ltihetetyn kyselyn avulla amerikka-laisia 100 mailin maastokisojen osanotta-jia t?imåin vuoden lokakuussa. Tutkimuk-sen liihtökohtana oli aikaisempi Lead-villen 100 mailin maastokisan osanotta-jilla tehty tutkimus, jossa ei löydetty mi-triån yhteWtti juoksijan harjoitusmiärän jakilpailun loppuunjuoksemisen välillä,mutta 10 km:n erurätyksen ja loppuun-juoksemisen välillå havaittiin vahva kor-relaatio.

2A

Myös Mahoneyn tutkimuksessa to-dettiin, että 100 mailin (maasto)kisanloppuunpääseminen ei riippunut harjoi-tusmäziristä. Maaliin asti selvirureidenosalta kyllakin voitiin todeta, että suu-remmat har;oitusmiiL?irät johtivat nope-ampiin loppuaikoihin.

Erikoista Mahoneyn tutkimustulok-sessa oli se, ettii noin 39 minuutin tulos10 km:llä näy'tti antavan parhaat mahdol-lisuudet 100 mailin kisan loppuunjuok-semiseen ja hyvään aikaan (alle 24 h).Sekä tätä nopeammat että hitaammatkympin juoksrlat påirjäsivät huonommin.

***

Oikaisu: Viime numerossa mainit-tiin, että Hultstiedin 50 km viime elo-kuussa oli ruotsinsuomalai,sen Kalevi Se-losez ensimmäinen ultra. Todellisuudes-sa Kalevi juoksi jo wonna 1995 Hults-fredissa 100 km yhdessä Veikko Luoto-rnden kanssa akaan 1l:48.10, kutenHeikkiktn Jokke ysIävällisesti hajamie-listii toimittaj a"

:"t:":

"Pitkänmatkanjuoksussa ei oleeilispäiviä eikä huomispäiviä - vaintämä hetki. Menneet juoksut ovat ajansinetöimiä eikä niiui voi saada takaisin.vaikka muisti kuinka ynttäisi.. Tulevatjuoksut eivät merkitse mitään ennenkuinniiden aika on koittanut, ja silloin nekestävät vain lyhyen ajan kurmes katoavatmennelsy)'teen.

Harvat juoksijat yilnzirtiivät tzimän.Niinpä he kyllästyttävät perheensä ja ys-tåv2insä tarinoillaan siiä mitå ovat joskustehneet tai mielikuvillaan siita mita hetulevat joskus tekemään. Kaikki äma ontyhjää puhetta päivästä jota ei enää ole taijota ei koskaan tule jos tämän päivtin ki-lometrit jaavat juoksematta. "(Joe Herulerson Ted Corbittin eliimtln-kerran johdannossa v. 1 974.)

John Salo - 84 päivää

Kipua polvessaviiltoja taivaalla

pilvet kuin sideharsoa.Maali

onjuoksijan

aamen.

"Syksy on kirjojen aikaa. Minåikinolen laittanut sormeni syksyn kirjapeliin.Runo- ja aforismikirjani ei sisällä makuu-huonekohtauksia tai muuta sellaista, vaanse sisältåå sen, mitä siinä on. Ajatukseniolen koonnut noin 10 viime vuoden ajal-ta".

Näin kertoo tamperelainen JouniKoskela omakustanteisesta kirjastaan

Ultrajuoksila 3/96

Maali on juoksijan aamen (KyröstietoAy, 1996), jonka aihepiirejä hän kuvai-lee seuraavasti: "Ajatukseni, joista en ai-na saa kiinni, ovat liikkuneet nuorenapoliisimiehena toimimisessa Tampereelia-maalta lzihdön vaikeudessa, yhteistenasioiden hoitamisessa, suomalaisuudessaja juoksemisessa. "

Jouni Koskela on esiintynlt tämiinlehden palstoilla osallistuessaan v. 1992Tampereella ultratapahtumaan sekä mat-kattuaan pari lrrotta sitten juosten Tampe-reelta Jyväskyläiin keskustan puoluekoko-ukseen. Håinet tunnetaan myös luoden1928 Amerikan halkijuoksun voittajanJohn Salon elämzin tutkijana. Eipä siisihme, että juokseminen ja nimenomaanultrajuoksu saa sijansa myös miehen ru-noteksteisså.

Kirjaa myy Kyröstieto AylJouni Kos-kela 30 mk:n hintaan. Puh. 03-3452805(k)tai 03-2144t:t,:

*

Amerikkalainen Bob Slate oli kol-matta kertaa mukana Hiroshima-Nagasa-ki-kisassa viime kesänä. Kuten toisaaltatästä lehdestii käy ilmi, sää oli todellakuuma ja kostea. Kova ponnistelu iiä-rimmäisissä oloissa sai juoksijat herkutte-lemaan hieman erikoisella tavalla. Bobkertoo:

"Jfiesujat panivat merkille, ettäjuoksijoilla oli tapana juoda suolainensoijakastike, .1oka oli makaroniruokienliemen pohjana. He kysyivät pidimmekösiitzi, me vastasimme 'kyllä' ja sen jålkeenmeille tarjoiltiin laimennettua soijakasti-ketta, jota he kutsuivat nimella 'tsuyu'.Sekoitussuhde oli 1 osa soijakastiketta, 2osaa vettzi. Kun todella olet suolan puut-teessa, tåmä juoma on unelmiesi täytty-mys. Tuossa keitoksessa tä14yi olla nat-riumia aivan uskomattomat rtl.ä!^räLHuoltojoukoissa olleel sairaanhoitajat oli-vat melkoisen huvittuneita niihdesså2inmeidåin juovan sitii."*

*

Jarnes Shapiro (USA) juoksi 1980-lul'un alussa Amerikan halkr. KysytLi-esså, mitii juoksu hiinelle opetti, Shapirovastasr:

- Vasta nyt ymmärråin, että keståvyysei ole kipukynnyksen ylituimistii, vaar.yksinkertaisesti sitZi, ett?i kestiia kipua. o

Mark Pickail:Evidence Of A Misspent Youth

An Autobiography of A MaverickLong Distance Runner

Omakustanne, I 995. Englanti. Saatavissasuoruurn tekijältri, os. Mark Pickard,Woodhatch, Reigate, Surrey. RFI2 7PH,Unrted Kingdom - Pfi . +44-(0)17 37 -226092. Hinta l0 puntaa (sis. postikulut).

" Todistus hukkaan heitetvstönuoruudesta - villinp it k ön mat k anj u o k s ij anomaelömönkefiat'. Jotenkin töhöntapaan - joskin kqnkeasti - ködntyyb rittilöis en Mark Pickardino m a k u st ant e i s e n o mae löm dn k er r annimi suomeksi. Kyseessö on yli parisataa sivua tiivistö tekstiö,tu lo slaelteloita j a kuv ia I 0-luv unalun ultratöhden elömtisttl Sekiiy diiön löpi kilpailu kilp ailulta;voisi myös sanoa kilpailumalkakilpailumatkalta, sillö siksiolennaiseen osaan pöösevrit myöskir i o itt aj an kommell uks etr eistailevien aj opelien kanssa.

Mark Pickard on 35-ruotiaana kir-.loittanut eliimästzi?in kirjan, joka on -raskaahkosta ulkoasustaan huolimatta -valloittavaa luettavaa vannoutuneellejuoksun ystriväIle.

Mark juoksi parhaimmilaan marato-niri aikaan 2:21 .24. Peräti 180 kertaaperäkliäin hiin pisteli matkan alle kolmentunnin. Parhaimrnillaan han oli kuitenkinultra.;uoksij ana.

24 tunnin juoksussa hzin juoksi 21-wotiaana v. 1981 radalla yli 263 km.Kaikkein huikeimmalta tuntuu L-uitenkinMarkin huippuruosien herkeämätön kil-pailutahti: kovia kilpailuja viikko toisensajälkeen, usein peräkkäisinä päivinä jajoskus myös kahdesti salnana päivänä.

Markin meno sai asiantuntijat kau-histelemaan: "liian paljon, liian kovaa,liian nuorena". Hrintri varoitettiin lop-puun palamisesta, vammoista, uran en-nenaikaisesta loppumisesta. Markin in-tohimoinen ja tinkimätön asennoituminenjuoksuun johtikin pian vammakiertee-seen ja tulosten v{iäjäämättömäiin heikke-

nemiseen. Mutta - vaikka vauhti on hii-punut, ja vaikka h?in ohessa olevissa lai-nauksissa puhuukin urastaan menneessäaikamuodossa - Mark juoksee edelleen.

Kansainvälisen ultrajuoksuliitonpresidentti Malcobn CampbeU sanooMarkin ki4'asta: "Maailmassa, jossa onhuutava pula todellisista sankareista, tii-mä kir.1a muistuttaa meitri siitei, ettri heit?itodellakin on olemassa. ToivottavastiMark tulee kirjoittamaan toisenkin kirjan,ja toivottavasti hrin jatkaa kilpailemista.Hzin on ainutlaatuinen. "

Otteita M arkin kir i ast a :

"Olin epäilemättä ylimielinensuhtautumisessani omaan itseeni jajuoksemiseen. En välittänyt hyvistäneuvoista, en antanut arvoa yleisestitunnetuille tosiasioille, ja lopulta sainmaksaa tästä kalliisti sairauksien,vammojen ja leikkauksien kautta.Toivon kuitenkin, että en milloinkaanollut ylimielinen tai epäkunnioittavamuita ihmisiä kohtaan."

"En juurikaan nauttinut harjoitte-lusta. Se oli välttämätön paha, jokamahdollisti osallistumisen kilpailuihin.Pitkät harjoituslenkit olivat tylsiä,joten en yleensä juossut l0 mailia (16km) pitempään."

"Olin kärsimätön juoksija; minul-la ei ollut malttia ja pitkiijänteisyyttäharjoitella vain yhteen tiett5ryn kisaankeskittyen. Jos jokin kisa meni huonos-ti, sillä ei ollut väliä, sillä seuraavallaviikolla tai seuraavana päivänä oli ainauusi kilpailu."

"Olen viettänyt suuren osanviimeisistä 15 yuodesta väsyneenä,sairaana tai vammautuneena, ja olenalkanut alkanut lopultakin ymmärtää,että kehon kestokyvyllä on kertakaikki-aan råjansa... Tiedemiehenä tulenjoskus tarkastelleeksi juoksu-uraaniikäänkuin tieteellisenä kokeena" jokameni täydellisesti pieleen. "

"0len usein miettinyt, mitå vaadi-taan 'hyvältä ultrajuoksijatta. Onvarmaa, että juoksijlan on $ettäväsietämään pitkiä aikoja kipua jaepämukavuutta, ja oikea henkinenasenneron hyvin tärkei. Ei ole esimer-kiksi juuri mitään mieltä yrittää juostarataa ympäri 24 tunnin ajan, jos et oleoikeanlaisessa mielentilassa tehdäksesisen, huolimatta siitä kuinka hyvässäkunnossa olet. Flysisesti, paitsi ettävaaditaan luonnollisesti hyvää kestä-vyyttä,'uskon että hyvä perusnopeus onhyvin tärkeää; en tarkoita pikajuoksi-jan nopeutta v^an hyväå aerobistakapasiteettia, jolloin esim. kykeneejuoksemaan hyvin vaikkapa mailin."

Vuonna 1982 oli vzihalla, etteiMarkra,nzihty Suomessa juoksemassa:

"Alkuvuodesta olin saanut kaksikutsua ulkomaisiin kisoihin, jotkamolemmat olivat ironisesti samanaviikonloppuna. Malti Hannus oli kir-joittanut minulle maaliskuussa tarjou-tuen maksamaan kuluni, jos juoksisinOulun 50 mailin kilpailun Suomessa,sikäläisen tähden Risto Laitisen haasta-jana. Samoihin aikoihin Martin Daykinoli kirjoittanut minulle kertoen, ettäranskalaisen Division Leclercin 100km:n kisan järjestäjä oli offanuthäneen yhteyttä, tarjoutuen maksa-maan matkakulut ja järjestämäänmajoituksen jos hän saisi kasaanryhmän'brittiläisiä ultrajuoksijoita.

Vastentahtoisesti luovuin Suo-menmatkasta, sillä kutsussa oli puhuttu"muutamista päivistä" ja olin huolis-sani, että tämä haittaisi opiskelujani.Lisäksi minusta tuntui, että koskakutsu oli osoitettu yksin minulle,minulla olisi paineita juosta hyvin,mistä en pitänyt, ja minun olisi pakkorajoittaa edeltävien viikkojen kilpai-luohjelmaani. Ranskan matkalle sensijaan lähdettäisiin lauantaina, kilpailuolisi sunnuntaina ja takaisin tultaisiinmaanantaina, osana ryhmää - tämätuntui sopivammalta vaihtoehdolta.Jälkeenpäin ajatellen olen kuitenkin si-tä mieltä, että tein luultavasti vääränvalinnan. " o

Pieni katkelma Pickardinkilpailukatenterista vuodelta 1981

(Mukana nm. oma maratoneffHtys,Lontoo-Brighton-juoksun toinen sija, TwoBridges-kisan voitto sekä 24 tunninjuoksun voitto tuloksella, joka tuolloinoikeutti maailman kaikkien aikoienlistalla kakkoseksi. )

13.6 Maraton 2:25.58 (3.)14.6 l .-maraton 1:13.13 (8.)21 .6 Maraton 2:21 .24 (12., oma ennätys)28.6 30 M (48km) 3:aa (2.)9.7 Tunninjuoksu 18.268 (1 .)'11 .7 5000m 15.22 (1 .)12.7 Maraton 2:27.56 (6.\18.7 20 M (32km) 1:46.00 (3.)2s.7 40 M (64km) 3:59.50 (3.)27.7 2 M (3200m) 9:30 (6.)1.8 5 M (8km) 25.34 (4.)1.8 lz-maraton 1:09.08 (12.)2.8 7.4 km maastojuoksu 23:51 (2.)8.8 10M(16km)50.31 (11.)16.8 30M (48km, maasto) 5:15 (6.)22.8 Maraton 2:24.27 (5.)29.8 Two Bridges (58km) 3:26.01 (1.)31 .8 4 M (maasto) ?5.9 30M (48km) 2:49.07 (1.)6.9 Maraton 2:33.'18 (2.)12.9 18 km 54.29 (1 .)13.9 40 km (maasto) 3:37 (9.)1 9.9 10 M (16km) 51 .45 (7 .)20.9 Maraton 2:24.17 (5.)26.9 10 M (16km) 50.03 (12.)27.9 Lontoo-Brighton

(86km) 5:24.55 (2.)3.10 10 M (16km) 51:29 (4.)4.1O 20 M (32km) 1:46.50 ('1 .)10-11.10 24h 263.466 (1.)

Ultrajuoksj- ja 3/96 29

r-

Tuloksissa ei ole mainittu iaoksiian kotimaata silloin kunse on sama kuin maa, jossa kilpailu on järiestetty-Käytettyjä lyhenteitä: M = mailia, miehet; N = naiset; x =jaetta sija (1/N = 1. sija naisten sariassa; 7x = iaettu 7.sija). Tulosten lopussa suluissa on ilmoitettumaaliintalleiden,/ osanottaiien määrä (p elkkä yksi lukuviittaa maaliintulleiden määrään; yksi luku ia lyhenne"os." tarkoittaa osanottaiien määrää)- Jollei toisin olemainittu, kilpailut on juostu tiellä. Mikäli nakten sarjantaloksia ei ole luetelta erikseen, paras nainen onalleviivattu.

16.3 NUrnberg, Saksa. 6 h: 1) Erwin Korn 82091 . . '31) Monika Batzer 61.920 (1/N).

24.3 Erschol lbrUcken, Saksa. 50 km: 1) MichaelSommer 3:08.04. Naiset : 1) Petra Neukirch 4.1327. (52).

29.3 Sveitsi. Mosellauf, 100 km: 1) Enruin Korn GER7 .42 33 . . . 5) Anke Drescher GER 8.14.12.

30.3 Ber l in-Kienbaum, Saksa. 100 km: 1) Lu?Aderhold 6 ' .47.42 2)Udo Fechner 7:05.58 3) Patr ick MackeGBR 7:08.46. Naiset : 1) Anke Drescher 8.11.47 2) Helga

Backhaus 8.45.56. (30 M + 6 N). 50 km: 1) KarstenSörensen 3.14.55.. . 10) lmke Klocke 3:59.48 (1/N). (29).

13.4 Odessa, Ukraina. 100 km (maan mest.) : 1) S.Korobov 7'.50.52. (58/84).

27,4 Wernigerode, Saksa. 51 km: 1) KarstenSörensen 3'.23 47. Naiset: 1) Anke Drescher 4:08.06.

11-12.5 Schiedam, Hollanti ' 24 h' Viime numerossaol i vain maansa mestaruuksista juosseiden hol lant i latstentulokset. Ki lpai lun voi t t i Richard Brown (GBR) tuloksel la219 689

12.5 Gistel , Belgia. 6 h: 1) Edward de Ruiter HOL86 361. Naiset : 1) Birgi t Lennartz GER 77.345 2) Kar inBakker 74.641. (75).

18-19.5 Nagoya-Kanazawa, Japani. Sakura Road,250 km: ' l ) Okiyama 23:48 2) Patr ick Macke GBR 25.103) Paul Beckers BEL 26' .47 . . . 5) Helqa Backhaus 28:27(1iN) 25) Mart ina Hausmann 34:35 (N)

18-19.5 Daugavpils, Latvia. 24 h (radalla): 1) ValeriKr istenok UKR 213.329 2)Arvids Sefanovskis 212.438 3)Pjotrs Si lk ins LIT 200.480 4) Georgs Jermolajevs 19'1.9855) Valent ins Lat isevs 176.041 (M70). Naiset : 1) Br ig i taTiruma 169.644. (Yht. 14).

25-26.5 Doncaster, lso-Britannia. 24 h (radalla): ' l )Alder Barlow 220.490 2) Jim Fletcher 213.648 3) HeloaBackhaus GER 210.032 (1/N) 4) Geoff Ol iver 205.691(M6o) (28).

26.5 Bressuire, Ranska. 6 h: 1) Jacky Moreau 75.305.. . 38) Maria T Benneiean 56.055 (1/N). (49 y l i 50km).

2.6 Vöht, Saksa. Rund um den Edersee, 60.8 km: 1)Siegfr ied Sei tz 4:00.28 . . . 19) Birqi t Lennartz 4:47.39 (1/N)

23) Anke Drescher 4.48.49 (2/N). (173). 50 km: 1) Ral fMeder 3:11.01. (189).

8.6 Herne, Belgia. 6 h: '1)Wi l l iam Verdonck 72300 . . .9) Kat ia Nolens 63.460 (1/N). (36).

'15-16.6 Blagnac, Ranska. 24 h (maan mest.): 1) SeigiArita JPN 235.210 2) Marcel Foucat 226.929 3) SergeFlohic 218.846 4) Raymond Brandhonneur 214'480 . . . 6)Jean Brenques 200.791 (M60) 8) Pascale Mahe 193.238(1/N) 13) Christiane Lecerf 174.676 (2lN) 16) NicoleDuchemin 166.639 (3/N). (25 y l i 150km).

15-16.6 Scharnebeck, Saksa. 24 h: 1) Frank Olm222.100 2) Hans-Peter Heise 219.300 3) Hans-JoachimMayer 212.300 . 8) Else Baver 180.500 (1/N). (6 miestä yli

200km, 3 naista Yl i 160km).16.6 Leclerc, Ranska' 100 km: 1) Gaetan Tisserant

7.11.53. (15 al le 12 h).

21.6 Torhout, Belgia. Nacht Van Vlaanderen 100 km.Viime numerossa mainitt i in joitakin alustavia tuloksia.Tässä lopull iset tulokset: 1) Andzej Magier POL 6'.24.11 2)Marc Vander l inden 6:28.10 3) J i r i Jel inek CZE 6:3155 4)Jan Vandendr iessche 6:39.35 5) Grigor i Mouzine RUS6'.41.18 6) Andre Beneens BEL 6:45.35 (MM/M40) 7)Aleksandr Motor ine RUS 6:49.17 8) Rainer M0l ler GER7:00 45 9) Vladimir Tiv ikov RUS 7:01 22 10) Göthals Rik7'03.46 . 16) Roland Vui l lemenot FRA7.27.07 (MM/M45)24) Gennadi Panchine RUS 8: '10.02 (M55 MM) 26) MarthaVass HUN 8:16.51 (1/N) 31) Kar in Bakker 8 ' .21.37 (2lN)35) Jelena Sidorenkova RUS 8:30.20 (3/N) 53) Kat iaNolens 9:20.00 (4/N, MM/N45) . . . 409) Robert Lardinois(79v) 19.26.44. (350 juoksijaa + 652 käveli jää).

Magier in väl ia jat 10 km:n välein: 36.40,1.51.12, 2:28.01, 3:06.30, 3:45.00, 4 ' .25.00,5:43.45, 6'24.11. Jelinek jäi Magierin kyydistä 85keen.

1"14.19,5:O4.23,

km:n jä l -

22.6 West Highland W"y, l-Britannia. 96 M(maastopolui l la) : 1) David Wal lace 18' .56.22 . . . 6) DonRitchie 22.11.26 13) lsobel Clark25:13.00 (1/N).

22.6 Migennes, Ranska. 100 km: 1) Yves Laissu7.Q6.28.. . 30) Max Court i l lon 9:44.53 (M65) 68) Jacquel ineGodard 11:27.22 (1/N). (174 al le 20h).

22.6 Gravigny, Ranska. 100 km: ' l) Phil ippe Fadi7 ' .45.31.. . 8) Evelevne Lesaqe 10.13.17 (1/N). (31).

23.6 Hokkaido, Japani. Lake Saroma 100 km. Lisäysvi ime numeron tuloksi in: Kawaguchin (7 ' .11.42\ jä lkeen par-haat naiset : 2) Reiko Hirosawa 8.27.32 3) Sayomi Mitsui8 ' .38.12 4) Masako Koyami 8:42.11. Kaksi muuta lapani-la isnaista al le 9 tunnin. Noin 2500:sta halukkaasta vainpuolet mahtui mukaan ki lPai luun.

29.6 South Downs W"y, l-Britannia. 80 M(maastopolui l la) : 1) Stephen Moore 9:53.08 . . . 27) SusanAshlev'13:15.03 (1/N). (348).

29-30.6 Fellbacher-Schmiden, Saksa. 24 h (maanmest.): 1) Michael Maier 243.442 2\ Albert Lehrhuber226.644 3) Kassian Burster 222337 4) Alfred Schippels218.061(M60) 5)Walther Rabb 212.499 (M50). 1 '1 miestäyl i200km. Naiset: 1)Anna Dyck 198.941 (N50) 2) Mart inaHausmann 181.146 3)Else Bayer 177.022 (N50).

29-30.6 Reichenbach, Saksa. 24 h: 1) Ferenc GyöriHUN 245.447 2) Gabor Silke HUN 225.267 3) Jiri DedinaTCH 219.308 4) Petr Solnicka TCH 213.703.. . 6) SimoneGernetzkv 168.195 (1/N). Kymmenettä kertaa järjestetty ki-sa juosti in kylmässä sateessa. 2,1 km.n reit i l lä on korkeus-eroa 18 m. Voittaja Györi sanoi juoksun olleen elämänsävaikeimman nimenomaan toistuvien ylä- ia alamäkienvuoksi .

7.7 Euerbach, Saksa' 60 km: 1) Frr+z Kellner 3.55'44'Naiset : 1) Andrea Neumer 5:01.11.

12-14.7 Köln, Saksa. 48 h: 1) Hans-Peter Heise341.798 2) Hans-Joachim Meyer 333.986 3) WolfgangRoether 332.201 4) Adolf Dutting 329.343- I miestä yli

300km. Naiset: 1) Gisel le Fr ick 321.871 2) Chr istel Vol l -merhausen (63v) 296.930 3) Martina Hausmann 285.145'(36 M + 11 N). 24 h: Jacky Fr ick SWI 215.388 2) JoseCosta SPA 213.141 3) Ursula Alder SWI 202.040 (1/N).

13-14.7 Hull, l-Britannia. 24 h (radalla): 1) RobertBrown 207.360 ... 8) Marv Howarth 165.061 (1/N). (20).

20-21.7 Wörschach, ltävalta' 24 h: 1) Urban

Kropfitsxh 258.251 2) Wolfgang Erhart 256173 3) KurtU|rich 217.422 4) Stanko Barber SLO 215.885 5) EdgarJordan 214.369. Yht. 11 miestä y l i 200 km. Naiset: 1)

Helga Backhaus GER 229.389 2) Margaretha Neubock194.127 3) Gaby Hoffmann 185.453 4) Mart ina HausmanncER 173.378. (88M + 10N).

30 Ultrajuoksj- la 3/96

28.7 Davos, Sveitsi. Sveitsin Alppimaraton, 67 km:1) Peter Gschwend 5:28.50 2) Charl Mattheus RSA 5:38.223) Christian Aerbersold 5'.44.OO 4) Konstantin Santalov5'.44.46 5) Martin Schopfer 5.46.40 6) Markus Kramer5.47.55 7) Eckhard Wagner GER 5:50.12 8) MarkusEngeler 5:52.11 9) Thomas Mitch GER 5.53.58 10)Michael Sommer GER 5:57. 13. Naiset: 1) Birgit LennartzGER 6:28.02 2) Eniko Feher HUN 6:33.20 3) Jacquel ineKeller 6:39.43 4) Carolyn Hunter-Rowe GBR 6:43.46 5)Elke Hiebl GER 6:52.52 6) Annel ise Weber GER 6:57.447) Mary Larsson SWE 6:58.57. (yht . 3138 os. er i matkoi l la) .

Viime numerossa mainitt i in erheell isisti, että BirgitLennartzin voitto olisi ollut jo viides perättäinen. Lennartz onkyllä voittanut naisten kisan viidesti, mutta tämänkertainenvoitto oli vasta kolmas oerättäinen (aikaisemmat voitot ovatvuosilta -90 ja -92).

3.8 Latvia. 100 km: 1) Viktor Subor in 8:13.39 2\Aleksander Oriov 9: '10.58. 50 km: 1) Rimas Jakelai t is3:30.36 2) Raimonds Senfelds 3.34.4O . . . 9) NadezdaKavtaskina 4'.27.40 (1/N, N60).

3.8 Rotorua, Uusi Seelanti. 100 km: 1) lan Curtis8'.06.27 ... 6) Marqaret Edwards 9.25.21(1/N). (34).

17.8 Hultsfred, Ruotsi. Hultsfreds Ultra 50 km: 1)Göran Lennström 3'.42.18 (M40) 2) Kent Johansson 4'.00.12(M) 3) Riquelme Fernando 4.05.31 (M40) 4) Kjell Kvarfordt4.29.14 (M) 5) Jörgen Strandqvist 4:32.39 (M) 6) HåkanNerman 4:37.21 (M) 7) Aco Serafinovski DEN 4.37.49 8)Leif Franzen 4'.44.40 (M50) 9) K-G Nyström 4.59.11 10)Cay Gauff in 4:59.51 (M) 11) Kjel l Mossberg 5:03.23 (M60)12) Per Adol fsson 5:12.12 (M60) 13) Ingmar Lundberg5:22.40 (M60) 14) Dag Bl ixt 5:23.53 (M50) 15) Kalevi Se-lonen 5.33.59 (M40) 16)Girard De Leye 5:34.39 (M40) 17)Ann-Marie Andersson 5.40.50 (N40) 18) ÖistenAckenhausen NOR 5:45.27 (M50). (18/21). 100 km:n tulok-set olivat viime numeron sivulla 36.

17.8 Geldrop, Hollanti. 12 h: 1) Paul Beckers BEL151.778 2) Yaleri Klement GER 145.604 3) Anni LoenstadDEN 134.339 (1/N). (56).

18.8 Kalahari, Botswana. 100 km (Afrikan mestaruus):1) Trust Langa RSA 7.32.5Q 2) Enoch Ndlovu SWZ 7:39.153) Char les Khudube BOf 7 ' .55.12. (11). Hur ja kuumuus ve-rotti aikoja.

18.8 Schmallenberg, Saksa. 24 h. 1) Leipner 215.747(M40) 2) Ludwig 212.094 (M55) 3) Urbach 207.140 (M50}Naiset. 1) Urbach 192.239 (N40) 2) Spellerberg 183.124(N35) 3) Bayer 182.454 (N55).

24.8 Leadvil le (CO), USA. Leadvil le Trail 100 M(maastopoluil la vuoristossa): 1) Steve Peterson 19:29.56 ...14) Martha Swatt 23:30.11 (1/N). (157).

24.8 Plzen, Tshekki. 24h: 1) Jan Hrouza 223.003 2)Jiri Tyahur 218.735. Naiset: 1) lrena Lasota 19'1.055 2)Heika Payzik GER 182.724.

Janiclry j a Hunter-Rowe100 km:n Euroopan mestareiksi

25.8 Cleder, Ranska. 100 km, Euroopan mestaruus:1) Jaroslaw Janicki POL 6:33.39 2\ Jni Jelinek TCH6:38.15 3) Andrej Magier POL 6:39.49 4) GregoryMouzine RUS 6:42.07 5) Roland Vui l lemenot 6:43.33(M50-sarjan ME) 6) Juri Starikov RUS 6:48.53 7)Plochocki POL 6:51.25 8) Lucien Taelman BEL 6:53.48 9)Roger Jul ien 6.57.40 10) Ondrej Nemec TCH 6:59.06 11)Denis Gack 7:00.19 12) Ferenc Györ i HUN 7:01.53 13)Jacinto Fernandez ESP 7:03.24 14) Miguel Donoso ESP7.07.47 15) Ramon Alvarez ESP 7:07.50 16) lvanSakovitch BLR 7:07.50 17) Michael Sommer GER 7:08.0118) Egi l Skarpsno NOR 7:08.19 19) lgor Novi tski BLR7:09.19 2O)LuL. Aerhold GER 7:13.24. Henr i Giraul t ,60,juoksi 336:nnen 100 km:n kisansa aikaan 11:32.O3. Naiset.1) Carolyn Hunter-Rowe GBR' l 41.29 2) Mart ine

Cubizolles 7:49.O9 3) Huguette Jouault 7:51.54 4)Moel lensiep GER 7:55.04 5) lsabel le Ol ive 7:59.32 6) AnkeDrescher GER 8:04.02 7) Jelena Sidorenkova RUS 8:23.018) Eleanor Robinson GBR 8:23.14 9) Alcira Lario POR8:25.58 10) Daniel le Geoffroy 8.35.22 11) Annie Flor is8.35.41 12) Ricarda Botzon GER 8:41.45 13) HelenDiamant ides GBR 8:45.56 14) Nina Koval BLR 8:50.57 15)Hi lary Walker GBR 9:21.25. (Yht. 750).

Joukkuekilpailu (3 parasta), miehet: 1) Puola 2O.O4.532) Ranska 20.41.32 3) Espanja 21.19.O1 4) Saksa21:56.12 5) Valko-Venä4ä 22'.06.48 6) lso-Britannia22.18.56. Naiset. 1) Ranska 23:40.35 2) Saksa 24'.40.513) lso-Britannia 24.50.39.

Clederin kisa juosti in kahtena 47 km:n kierroksena, joitaedelsi alussa lyhyt lenkki kaupungin ympäri. Kisan kärjessäpyyhälsi maratonin väliaikapisteeseen asti Puolan Magier(25km 1:40.00, maraton 2.41 .27). Puolimatkaan tultaessajärjestäjämaan toivo Vanderlinden oli si irtynyt kärkeen,3:12.01. Hän joutui kuitenkin pian tämän jälkeen vaikeuk-siin. Malcolm Campbell kertoo kisan jälkipuoliskosta:

"Viime vuonna Puolan Jaroslaw Janicki oli vienyt Eu-roopan mestaruuden pysyttelemällä pitkään pimennossa jasiirtymällä kärkeen vasta aivan kisan lopussa. Tänä vuonnahän oli kaiken aikaa näkyvil lä ja hall itsi kisaa koko sen jäl-kimmäisen puoliskon ajan. Hänen pahin vastustajansa olitshekki Jiri Jelinek, jonka kanssa he ohitt ivat puolimatkanajassa 3.12.58, vajaan minuutin kärjessä juossuttaVanderlindenia jäljessa. Seuraavien 25 km.n aikana Janickyonnistui jättämään Jelinekin; miesten eroa oli 75 km.n koh-dalla noin kaksi minuuttia. josta se kasvoi maali in mennes-sä lähes vi i teen minuutt i in."

Naisten kisassa vuoden 1993 maailmanmestari CarolynHunter-Rowe hall itsi ki lpailua alusta alkaen. Hänen väliai-kansa puol imatkassa ol i 3:43.50. Ranskan Cubizol les ol itässä vaiheessa muutaman minuutin perässä. Maalissaeroa oli seitsemisen minuuttia.

Venäjältä pit i kisaan tulla yhteensä 23 juoksijaa, muttavain viisi heistå onnistui saamaan viisumin Ranskan lähe-tystöstä Moskovasta. Viiden armoitetun joukkoon kuuluivain kaksi maan edustusjoukkueesta. Pois ioutui jäämäänmm. lajin maailmanmestari, ja Venäjän oli luovuttava jouk-kuekilpailuista.

25.8 Grantham, l -8r .33 M: 1) Greg Del l 3:45.10 . . .7)Geoff Ol iver 4:11.48 (M60) 51) Ann Grant 5:05.44 (1/N).(117).

1.9 Belfast-Dublin, lr lanti. Peace Run 104 M: 1)Ronald Teunisse HOL 15: 11:00 2) James Zarei GBR17.12:00 3) Norr ie Wi l l iamson GBR 19:28:00 . . . 5) MarvJovce GBR 20:55:00 (1/lrl) 7) Ramona Thevenet GBR23. 17 .00 (2tN\. (1 1 | 17 ).

7.9 East Layton (UT), USA. Wasatch Front 100 M(vuoristopoluil la): 1) Tim Seminoff 22.00.27 ... 13) DeborahWaqner 25:54.33 (1/N). (921146; max 36h).

11-27.9 New York (NY), USA. 1000 M (1609 km) : 1)lstuan Sipos (38v) HUN 13pV22.27.27 2) Don Winkley (58)14pv22:48.35 3) Sasa Djordjevic (25) YUG 14pv23.09.13.(3/5). Kukaan viidestä naisesta ei yltänyt 1000 maili in 16päivässä. Pisimmälle ko. ajassa ehtivät Hildegard Schmid-Huber (53) GER 1496 km (930 M)ja Gabriel Zimmermann(31)AUT 1453 km (903 M). (3/10) 700 M (1126 km) :1)John Wallis (31) 10pv07:25.24 2\ Paula Maier (37) AUT11pv09:11.05 (1/N) 3) Thomas Reckzeigel (27) SWI11pv18:46.34 4) Marianne Nagy (23) HUN 12pv14:47.51(2tN). (4t11).

Sri Chinmoy Marathon Teamin Ultimate Ultra Trio jär-jestetti in mail in mittaisella katulenkil lä Wardin saarella, NewYorkissa. 1300 mailin kisassa ei tällä kertaa ollut lainkaanosanottajia - ehkäpä siksi, että tänä vuonna samoissa mai-semissa juosti in jo kesällä 2700 mailin kisa (ks. viime nu-mero). Ensi vuodeksi suunnitellaan kisaa 3100 mailin(4988 km) matkalla.

U]-trajuoksit ja 3/96 31

t-

Biörn Juglenius:

James Zarei opetti minulle uuden asenteen

Ruotsin Bjöm Junglenias on Gotlandin saarella asuvalääkäri, joka kokeili vuonna 1995 ensimmäisen kerran 24tunnin juoksua, juostuaan sitä ennen pari 100 km:n kisaa.Toisella yrittämällä ko. vuonna tuli Ranskan Niortissa kolmassija kelpo tuloksella 217 llrn.

Tänä vuonna Björn lähti 24 tunnin EM-kisaan RanskanCourconiin tavoitteenaan noin kymmenen kilometrinparannus omaan ennätykseen. Kuume ja flunssa veivätmiehen voimat ja juoksu meni pieleen. Björn kertoo kisanolleen kuitenkin mukava kokemus ja erinomainen tilaisuussaada uusia ystäviä. Hän tutustui mm' britti James Zarei'hin,jonka puheet ja olemus saivat ruotsalaisen miettimään uusiksiomaa asennoitumistaan ultraj uoksuun.

Alla oleva teksti on Björnin joulukuun alussakirjoittamasta kirjeestä.

24 tunnin EM-kilpailu Courconissa kaytiin sziån osalta lähestiiydellisissä oloissa, mutta rata oli jonkin verran epätasainen,mikä vaikeutti juoksua yön tunteina. 200 km:n ylitkijiä oli 32;kyseessä oli ilmeisesti kaikkien aikojen kovatasoisin 24 turminkisa. Paikalla ei yksinkertaisesti ollut ainuttakaan huonoa

luoksijaa, vain pelk-liia huippuja.Toivoin itse juoksevani 225-230 km, mutta olin llunssassa ja

minun oli kertakaikkiaan lopetettava kilpailun puolivälin jalkeen.

Joitaliin tunteja levättylini jatkoin kuitenkin kävellen ja holkatenhieman kannustaessani muita juoksijoita. Koska olin Ruotsinjouktriueen ainoajåsen, brittiläiset "adoptoivat" minut osaksi omaajoukliuettaan. johon kuului kal.rdeksan juoksijaa ja seitsem2inhuoltaiaa, ioista yksi oli maan yleisurheiluiiiton johtokunnanjasen.

Olen taas aioittanut kerryen har.loittelun kolmen lepoviikonjalkeen. Toivon piiåseväni pian tuollaiseen mukavaan 80-100km:n viikkovauhtiin, jota sitten pi&in yllä nostaaksen määtirävrelä 50yo maaliskuun alkuun menriessä. Toivon saavani kutsunBmon 48 tunnin hallikisaan marraskuun lopussa (Jungleniuskutsuttiin kisaan viime talvena, mutta hän joutui vammojen takialuopumaan osanotosta. Toim. huom.).

Minulla on "nykyaikainen" vainto ja kaksi pientä poikaa,joten alan löWäminen harjoittelulle on vaikeaa - ainakin jos

haluaa pitåä omantuntonsa puhtaana. Minä jaan elzimeini kolmeensuuru.rilleen yhtzi suureen osaan: perhe-el,imä, työ ja oma elåmä..Iotta tåimä onnistuisi, olen alkanut tehdä vähemmän töitä -onneksi t,imä on minulle mahdollista - ja elaa melko tiukanaikataulun mukaan. Mutta näin tehden pystyn suoritumaanvelvoitteistani kaikilla elämän alueilla tavalla, ioka onsopusoinnussa omien halujeni kanssa.

Tåmä luosi ei ollut minulle yhtä hYvä kuin viime ruosi.Kävin James Zarein kanssa pitkåin keskustelun Ranskassa 24tururrn EM-kisojen yhteydessä ia huomasin, että minulla on paljonopittavaa. Hänen nöyrä asenteensa kilpailemista kohtaan saiminut ymmåirtiimiÅän, että liian suuret menestystoiveet, taiparemminkin se, että vaadit liian paljon itseltZisi, ei tee sinustaonnellista ja menestyksekästä juoksijaa.

Pidin tämein mielesså ja yritin uudella asenteella Niortissamarraskuun alussa. Sain siella kasaan 214 km, huolimattatäydellisestä energian loppumisesta, jonka takia kävelin viimeisetviisi tuntia. Vaikka se ei ollutkaan minulta hyvä kisa, niin jäin

sentään vain kolmen kilometrin päähän ennätyksestäni. Tiedanpvstyviini 230 kilometriin jos kaiklii sujuu hyvin, mutta tule-vaisuudessa en enää yritZi "pakottaa" itseiini siihen.

Valmistaudun niin hyvin kuin olosuhteet sallivat, muttayritzin pitriä mieleni rentona ja pyrkiä ennen kaikkea siihen, ettzikisasta tulee "harmooninen" ja nautin juoksemisesta. Jos tåimåjohtaa hyvärin tulokseen tai sijoitukseen, olen kiitollinenKysyrnys on siitä, että suhtautuu rennosti ja nöyrästi kaikkeenympärillä olevaanja elää sopusoirurussa itsensä kanssa.

Björn Junglenius

15.9 Winschoten, Hollanti. 100 km: 1) Andzej MagierPOL 6:43.09 2) Aleksei Kruglov RUS 6:50.19 3) Gerrit vanRotterdam 6:53.39 4) Wim Epskamp 7'.07.58 5) DirkWesterduin 7:19.47 6) Thomas Herrmann GER 8:00.43 . . .9) Marta Vass HUN 8:27.52 (1/N) 10) Astr id Binohr GER8:37.11 20) Andrzej Jablonski POL 9:34.24 (M60) 37)Henri Girault FRA 11:32.30 (M60). (44196). lhanteell isissaoloissa juostussa kisassa Venäjän Konstantin Santalov jaPuolan Andrzej Magier läht ivät het i a lussa omi l le te i l leen. 40km:n kohdal la (2:30.03) Santalov hyppasi s ivuun, ja puola-la inen jatkoi kär jessä maal i in ast i . Ki lpai lun taso ol i tänävuonna tavall ista heikompi, mutta ensi vuonna Winschoten-issa juostaan jälleen maailmanmestaruuksista 13.9. '1 00km:n juoksijoiden ohella mukana oli 177 joukkuetta 10x10km:n viest issä.

14-15.9 Sylvania (OH), USA. Olander Park 24 h (P-Amerikan ja USA:n mest.). '1) John Geesler 236.V76 2)Tom Possert 233.171 3) Sue Ellen Trapp 221.037 (11N,N50) 4) Tom Andrews 217.673 . . . 7) Suzanne GagnoncAN 202.546 (2/N) 10) Sylv ie Andonie MEX 193.100 (3/N)'12) Susan Olsen 189.591 (4/N) 53x) Howard Henry130.047 (M75). (154, 7 y l i200km).

14-15.9 Ottawa (ON), Kanada.24 h (radalla, Kanadanmest.) : ' l ) Col in Kingsford (53) 197.663 . . . 4) BarbaraMcleod (58) 168.961 (1/N) 11) Odino Sol igo (M75)144.739. (37).

15.9 Shepparton (VlG), Australia' 100 km (maanmest.) : 1) Yiannis Kouros 6:56.46 2) Peter Spehr 7:36'14.. . '14)Shir lev Younq 10:47.13 (1/N).

24 tunnin EM-kisa Unkarin GYörinja Ranskan Bertrandin juhlaa

22.9 Gourcon, Ranska. 24 h, Euroopan mestaruus:1) Ferenc Gyori HUN 259.922 2) Michael Maier GER250.999 3) J.-P. Guyomarch FRA240.814 4) Serge FlohicFRA 235.246 5) Valery Klement GER 234.962 6) LucienTaelman BEL 234.752 7) Jiri Tyahur CZE 232.91A 8)Marie Bertrand FRA 231.049 (1/N) 9) Petr Solnicvka CZE229.302 10) Al fons Vekemams 3EL228.741 11) MarcelFoucat FRA227.388 12) Elena Sidorenkova RUS227.287(2/N) 13) Kassian Burster GER 226.516 14) James ZareiGBR 224 582 '15) Anatoli Laput BLR 224.385 16) EleanorRobinson GBR 223J29 (3/N) 17) N. Griboedov BLR223.107 18) Oleg Bykov BLR 222.008 '19)Alfred SchippelsGER 221.070 20) Mart in Eccles GBR 217.675 21) N.Kruglikov RUS 217.156 22) Pauk Beckers BEL 216.19723) Ray Brandhonneur FRA 216.097 24) Sandra BrownGBR 212.701 (4/N) 25) Antal Ludvig HUN 210.904 26)Sigrid Lomsky GER 210.745 (slN) 27) Christiane LecerfFRA 207.180 (6/N) 28) Tomas Rusek CZE 206.760 31)Pascals Mahe FRA 203.573 (7/N) 32) S. Savoskina RUS201.251 (8/N) 34) Anna Dick GER 194.582 (9/N) 35)Sharon Gayter GBR 190.846 (10/N) 38) Else Bayer GER177.039 (11lN) 42) Marianne Savage GBR 170.536 (12lN)43) Joel le Bertaub FRA 170.207 (13/N) 44) Z. Shabal inaRUS 169.099 (14lN) 45) l rena Lasota POL 166.681 (15/N)47) Björn Jungnel ius SWE 141.835. (50).

Joukkueet, miehet: 1) Saksa 712.477 2) Ranska703.248 3) Belgia 679.699 4) Valko-Venäiä 669.479 5)Tshekki66S.971 6) Unkar i660.991. (9) I ' Ia iset : 1) Ranska641.802 2) lso-Britannia 627.418 3) Venäjä 597.636 4)Saksa 582.467. (4).

Kilpailu käyll in 742.6 m pitkällä kierroksella. Yhteensä24 miestä ja kahdeksan naista ylitt i 200 km:n rajan.

Miesten mestariksi nimekkäästä osanottajajoukostahieman yllättäen noussut Ferenc Györi on 32-vuotias opet-ta ja, jonka nimissä on Unkar in ennätys 100 km:l l lä (6.48) ja12 tunnin juoksussa (161.7 km). Vi imemaini t tu on vain 0.8km ME:stä heikompi. Vuorokauden juoksussa hän tekiv i ime kesänä ennen EM-kisaa kesäkuun lopussa tuloksen245.448. EM-satasella vaiaa kuukausi ennen Courconin

32 Ultrajuoksj- la 3/96

kisaa hän sijoittui 12:ksi tuloksella 7:01.53. Unkarissavuosittain kisattavan 264 km:n maantiekisan Györi onjuossut peräti aikaan 21 .56, mikä ymmärrettävästi onherättänyt epäilyksiä matkan pitu udesta.

Naisten voittaja Marie Bertrand on 39-vuotias. Hän jäivoittotuloksellaan vajaat 500m hänen ennätyksestään531.510 km, jolla hän voitt i Courconissa v. 1994 maansamestaruuden.

Kukkonenkin sai kutsun Nantesin huippukisaan

Valentina Ljakhova juoksi ME:n,Trason jal kaleikkaukseen

28.9 Nantes, Ranska. 100 km (radalla; suluissa 50km:n väl ia ika): 1) Valent ina Ljakhova RUS 7:23.28 ME(3:39.52) 2) Huguette Jouaul t 7:46.23 (3:46.13) 3) MarianaBjakhova RUS 7:50.04 (3.57.28) 4) Donna Perkins USA7:55.05 (3:36.07) 5) Eleanor Robinson GBR 8:13.00ME/N45 (3:57.08) 6) l r ina Reutovi ts RUS 8:16.09 (3:58.28)7) Ashley Evans CAN 8:19.51 (3:55.37) 8) Agnes BozanHUN 8:24 15 (4:00.00) 9) Hi lary Walker GBR 8:27.36(3.52.10) 10)Reiko l - l i rosawa JPN 9.01.10 (3:57.00).

Valentina Ljakhova voitt i kovan kansainvälisen kutsukil-pailun uudella 100 km:n ratajuoksun maailmanennätyksellä7.23.28. Väl ia ikana syntyi l isäksi 50 mai l in ME 5:55.41.Mukana oli yhteensä 18 maaiman valiota. Myös SuomenMaire Kukkonen sai kisaan kutsun "kaikki kulut makse-taan"-periaatteella. Vaiitettavasti kutsu tuli sen verran myö-hään, ettei sotkamolainen lähtenyt matkaan.

Suurimpana suosikkina kisaan starttasi USA:n AnnTrason, jo l la ol i hal lussaan moiemmat 100 km:n ME:t :7.00.48 t ie l lä ja 7:50.09 radal la. Trason pi t ik in alkumatkasta selvästi kovinta vauhtia (1Okm 40.15, 20km 1'.20.56,30km 2.2Q.20, 40km 2.45.26, maraton 2:53.56, 50km3:28.33, 60km 4'.14.28). Ohitettuaan 40 mailia maansa en-nätysajassa 4:34.55 Trason siirtyi sivuun saamaan jäähoi-toa kipeytyneeseen jalkaansa, eikä enää palannut radalle.

Myöhemmin todetti in, että Trasonin jalassa oli paha re-peämä hamstring-lihaksen kllnnityskohdassa. Hän oli leik-kauksessa 18. marraskuuta, jolloin reiden lisäksi operoiti inmyös nilkkaa. Trasonin jalka on kipsissä vuoden loppuunasti. Tällaisen vamman jälkeiseen kuntoutukseen meneetavallisesti 8-1 2 kuukautta.

Trasonin keskeyttämisen jälkeen kärkeen jäivät siinävaiheessa n. kahdeksan minuuttia Trasonin perässä olleetUSA:n Donna Perkins ja Valentina Ljakhova. Perkins putosilopulta neljänneksi, mutta koko kisan ajan omaa määrätie-toista vauhtiaan juossut venäläinen tuli lopun vahvasti ja veiylivoimaisen voiton. Mainittakoon, että viidenneksi N45-sarjan ME-ajalla 8:13 juossut Eleanor Robinson pisteli vainviikkoa aikaisemmin 223 km 24 tunnin Em-kisoissa. Britt i-veteraanin lopettamisyritykset eivät vain ota onnistuak-seen.. .

Ljakhovan väliajat: lQkm 42.13, 2Okm 1:25.57, 30km2.09.46, 40km 2.54.41, maraton 3.03.42, 50km 3.39.52,60km 4:24.4'1, 70km 5:08.54. 80km 5:53.30. 50M 5:55.41(ME), 90km 6:39.37, 100km 7:23.28.

28-293 Pasadena (CA), USA. Angeles Grest 100 M(maastopoluil la: +6.6km, -8.1km): 1) Ben Hian 18:50.24 2)Tom Niefsen 20:22.22 3) Joe Schlereth 20:46.34 ... 6)Jussi Hämäläinen FIN 21:55.40. Naiset 1) JenniferHenderson 24:26.26.

Lokakuu, Kalisz, Puola. 100 km (maan mest.): 1)Andrej Magier 6.40.34 2) J. Wroblewicz 6.41.49 3)Gregory Murzin RUS 6:50.44 4) M Cieplak 6:52.30 5) R.Plochocki6:58.51. Naiset . 1) Nina Kowal BLR 8:17.29.

6.10 Lontoo-Brighton, l-Britannia. 55 M: 1) Greg Dell6:00.59 2) Stephen Moore 6:14.06 3) Robin Gardner6:33.51 ... 22) Hilarv Walker 7'.40.13 (1/N). (79/85, max 9Tzh).

6.10 De Bezana, Espanja. 100 km: 1) KonstantinSantalov RUS 6;33.10 2) Aleksei Volgin RUS 6.40.04 3)Juri Starikov RUS 6:52.23 4) Aleksandr Masarigin RUS6:55.45. Naiset. 1) lr ina Petrova RUS 8:26.55 2) TeresaLiras Rodriques BRA 8.44.00.

12.10 Lontoo, l-Britannia. 24 h (radalla): 1) W Sichel202.549. Naiset: 1) C Gray 178.373.

9.11 Essex, lso-Britannia. Three Forests Way 64 M(103 km, maastopol.): 1) Steve Allen & Graeme Carey12.52.

1O.11 Cebazat, Ranska. 6 h: 1) Jan VandendriesscheBEL 89.680 2l Jean Jacques Corbil lon 83.560. Naiset: 1)Mart ineTabar in i 68.360km. (yht . n. 100).

16.11 Waitaki, Uusi Seelanti. That Dam Run, 100 km:'l) Safet Badic AUS 7:29.29 2) Val Muskett 8:48.55 (1/N)3) Hanz Wieser 9:09.50 4) Caroline Andrew 9.50.40 (2/N).

17-23.11 Golac, Australia. 6 pv: 1) lan Curtis NZL836.0 (186.8+152.8+129.6+122.0+130.8+' t14.0) 2) c.Audley 816.8 3) A. Lucas 784.8 4) K. Mansell 776.8 5)Peter Gray 700.8 . . . 15) Elv i ra Janosi HUN 480.0 (1/N) 16)Aleksei Kruglikov RUS 428.0 (Juoksi 1. päivänä 21O.4 Km,mutta neljäntenä enää vaivaiset 2km ja kahtena viimeisenäpäivänä eienää la inkaan). (18).

23.11 Boonsboro-Will iamsport (MD), USA. JFK 50M:1) Michael Harrison 5:55.46 ... 28) Bridqet Brunnick 7.2O.O1(1/N). (625, max 14h). Mm. Appalakkien mäkisil lä poluil lajuostava kisa on USA:n vanhin vuosittain järjestetty ultra-kisa. Tänä vuonna juosti in 34. kerran. o

U ltrojuoks i jo es ittöytyy:

Pituus: 180 cmPaino: 75 kgSynt.aika: 6.6.1961Ammatti: FysioterapeuttiAloitin juoksemisen: elokuu l99lEnsimmäinen ultra: kesakuu 1992Ultrasuoritus, josta olen ylpeä:+ Torhoutin 100 l<rn 1996 (4:s Magierin, Vanderlindenin jaJelinekin jalkeen; woden 9. paras tulos)* La Paolina 1995: elamani paras kisa! Paransin reittiennätystzi41 minuuttia!! Vain kaksi viestijoukkuetta oli minua nopeampia!Ultra, jonka haluaisin juosta: Comrades (l 998?)Juoksukengät: Asics (Extender, GT201 0, Kayano, 125)Mieluisin j uoksualusta : asvaltti

Tlypillinen harjoitusviikko:Ma 20 km: 4.15>4.05/kmTi 25-30 km: 5-6 km:n pätkiä kiihtyvållå vauhdilla, esim.

0-5km 4. I 5/km, 6-l Okm 4.05/km, I I -l 5km 3. 55/km. 1 6-20km 3. 50/km, 21 -2 skglrr 3.40/km.

Ke 20 km: helppoTo 25 km vauhtileikittely: Esim. 8 x (lmin40s nopeasti / lmin

kev + lmin20s nopeasti / lmin kev + lmin nopeasti / lminkev).

Pe 2 x I tunti: helppo (27-29l<{n)La 20-30 km, sis. esim. 4 x 3 km (3.45-3.35-3.25-

3.20lkm)Su 30-35 km: helppo (4.204.I0ncrn)

Vammahistoria:* vatsalihashrlehdus (l v oikeassa ja I v vasemmassa)* tenosynovitis tibialis anterior (1993), tenosynovitis tibialisposterior (kerran vas., kerran oik. v. 1995),* tenosynovitis tibialis anterior (1993), tenosynovitis tibialisposterior (kerran oik., kerran vas. 1995),* akillesj:inteen tulehdus (lokak. -95)

H

UltrajuoksLja 3/96 33

Mieluisimmat ultraruoat: spagetti, suklaa ja leipä ennenkisaa; Extran-energiajuoma kisan aikana, joskus banaaneja.

Mieluisimmat ultraj uomat: Extran-energiajuoma (kunhanse ei ole liian kuumaa!), Extran-urheilujuoma, vedellälaimennettu cola (50/50)

Mistä pidän eniten ultrajuoksussa? Olen löy&inyt uuden ja

irnostuneen "perheen"! Kaikki, jotka selviåvät maaliin, ovatvoittajia. Vtihemmåin kateutta kuin lyhyemmillä juoksumatkoilla.

Paljon enemmiin ys&ivyl.tki juoksijoiden keskuudessa. Eritäinmiellyttava tapa tutustua uusiin maisemiin.

Mitä inhoan eniten ultrajuoksussa? Siui, että jotkut

toimivat epäurheilijamaisesti saaluttaakseen ptiiimiiåriinsä. Siä,että jotkut käytuivät ultrakisoja rahan ansaitsemiseen ilman ett2iitse juoksevat.

Mikä sai minut aloittamaan ultrajuoksun? Ystävä, jokapåirjäsi erittäin hyvin Torhoutin 100 km:n kisassa, jossa on n. 100000 katsojaa!! Tiesin, ettii minulla on hyvä kestäqys, joten

ajattelin: miksen pystyisi samaan? .Tos håin pystyy siihen, niinkyllä miruikin!! Niinpä juoksin ensimmäisen ultrani kahdeksankuukautta myöhemmin.

Miksi juoksen ultria? Niiden tarjoaman haasteen woksi:Kuinka_4opasti ja kuinka pitkälle pystyn juoksemaan.'Tavafakseni uusia ystäviä (otka ymmärtzivät mitä teen)

Ultramotto: .Tos he pystyvät siihen, niin kylla minäkin!!Kuuntele kehoasi, uskalla myös antaa periksi!!Ole reilu!!

Joitakin iuoksemiani ultria:

1992 : 100km Torhout: kesk. 54km. (Ensimmäinen ultra1 0 kk:n juoksuharjoittelun jälkeen).100km Amiens: 7:54.24 (61 .\

1993: 6h La Louviere :78.085km (4.)100 km Torhout:8:16 (24. )50km Bail leul: 3:18.02 (1 . )(2 maratonia; paras aika 2.4O.28)

1994 : 100km Vallenciennes: 7:44.38 (1 .)6h Gistel : 84.667km (7. )1 00km Torhout: 7:34.22 (16. )100km Normandie: 7:49.29 (3. )Lontoo-Brighton: 6:36.04 (7. )6h Geldrop: 82.965km (3. )61 .1km Haarlemmermeer: 4:04.22 (2.)(2 maratonia; paras aika 2:39.48)

1995: 100km La Rochelle: 7:22.12 (3.)6h La Gorgue:85.730K (1. )60km Texel: 4.O92O (4.)6h Herne:87.950K (1. )100km EM Chavagnes:7:10.58 (16. )1 00km Torhout: 6:49.22 (4. ), Belgian mestariSupermarathon du Verdon,3 pv (19. ): Tosirankkaa, mutta kaunista! !50km Arles-sur-Tech (vuorijuoksu) 3:30.1 6 (1 .)Grantham Canal Run: 3.27.55 (2. )La Paolina "vuorijuoksu" 72km (Korsika) :4148.02 (1. )100km Amiens: 6:55.52 (8. )6h of Cebazat: 86.980K (1. )(3 maratonia; paras aika 2:31 .49)

1996 : Fat Ass 50km Tilburg: 3:06.07 (1 . )50km Marburg: 3:01 .32 (2.), Belgian ennätys100km MM Moskova: 6:50.32 (13.)1 00km Torhout: 6:39.34 (13.)La Paolina "vuorijuoksu" 72km (Korsika):4:55.30 (1.)6h Cebazat: 89.680km (1.)(2 maratonia; paras aika 2:28.22, Oma ennätys)

Niortin intervalliharj oitusJuna läheslv-v Niortin asemaa. Tähän asti kaikki on ol-

lut selvåä: de Gaullen lentokentältä siirtyminen AirFrancen terminaalibussilla Montparnassen rautatieasemalleja sieltå junalla Niortiin.

Junan pysähdyttyä l2ihden kohti asemarakennusta miet-tien pitäisikö mennä taksilla kisapaikalle. Ongelma katoaakun mies viittoilee minulle ja kys-vy olenko tullut Niortin 24tunnin kilpailuun. Kisan jä{estäjät kuljettavat junalla saa-puneet juoksijat kisapaikalle. Saan kuljetuksen kuudenmuun juoksijan kanssa, joista -vksi on norjalainen LarsSatran. Larsin ennåtys 100 kilometrillä on 8:22. Lisiiksihän on juossut 100 mailia maastossa aikaan 22:30. Tavoitehänellå on sama kuin minulla eli 200 km.

Automatkalla ilmenee, että kyydissä on myös HelgaBackhaus, yksi maailman kovimmista naisultrajuoksijoista.Innostumme Larsin kanssa "piinaamaan" kvsymyksilläm-me. Ihmettelemme Backhausin lyhyiden matkojen ennä-t-yksiä, jotka tuntuvat ihmeen "tavanomaisilta" kun tietäähänen juosseen 24 tunnissa liki 230 km ja Spartathlonin 29tunnin pintaan. Hänen alima&ojen ennätyksensä ovat: l0km yli 42 min, maraton yli 3: 15 ja 100 km 8:20. Kilpailu-kaudella hän harjoittelee viihiin, koska kilpailee keskimää-rin joka kolmas viikko.

Kilpailu alkaa lauantaina klo ll, ja se käydään 2.055km:n pituisella radalla. Käytiin ensimmäistä kertaa taktiik-kana juoksun ja kävelyn (2515) yhdistelmäå. Aikaisem-mista yrilvksistå tutut ongelmat pyslvåt tällä taktiikallapoissa.

Valitettavasti vain tässä lajissa läytyy ongelmia joka läh-töön. Vasen nilkkani alkaa tuntumaan oudolta kuudentunnin juoksun jälkeen, ja 12 tunnin kohdalla se rupeaaturpoamaan. 13% tnrlllrin kohdalla menen ensiaputelttaanenkä selviå sieltä enää takaisin radalle. Matkaa saan keråt-tyä 127 km.

Kilpailun voittaa japanilainen Seigi Arita 243 km:n tu-loksellaan. Helga Backhaus voittaa naisten saqan 227 ki-lometrillään ollen kokonaistuloksissakin neljås. RuotsinBjörn fungnelius on kisan seitsemäs 213 km:n tuloksella.Ensimmiiistä keraaa 24 tuntia kokeillut Lars sortui kovaanalkuvauhtiinsa (12 kmÄr) saaden kasaan 158 km.

Kilpailu ei taaskaan sujunut odottamallani tavalla,mutta ensimmäistå kertaa minusta tuntuu, että en tehnytpahemmin omia virheitä Kävelytaukoja pitiimällå on hel-pompi pitiiä vauhti kurissa ja nuattia riittåvästi energSaa.Jos joskus onnistun 24 tunnin kisassa, tulee se tapahtu-maan juoksu/kävely-taktiikalla. Seuraava tavoite onHartolassa, joten siellä niihdäiin. Minut voi poimia tulos-luettelosta kahdeksan tunnin alittajien joukosta...

t: ultrautopisti Ari Palimo

PS. Kaikki mukaan juoksemaan kotirataultraa!

34 Ultrajuoksi, ja 3/96

Erik Seedhouse halusi kokonäiväurheiliiaksi ia siirtvi 100 km:ltä ultratriathloneihin

"En tienannut riittävästi 100 km:n iuoksijanaf r

- Olin kiert?inyt samaa lenkkiäpyörällä satoja kertoja edellistenpäivien aikana, mutta yhtäkkiäkaikki näytti erilaiselta Hautaki-viä putkahteli esiin siellä täälläedessäni olevasta asvaltista Minunoli pakko koettaa pujotella niidenvälistä Tätä jatkui 20 minuutinajan. Tuntui kuin olisin ollut tieto-konepelin sisättä. Tiesin, ettäunenpuute oli iskenyt minuun tosipahasti ja päätin lopettaa siltä päi-våiltä

Nåin kuvailee britti Erik Seed-house fiintemuksiaan dekatriathlon-kisan pyöråilyosuudella viime vuon-na. Takana oli tuolloin viisi päivää javiisi yötä yhteensä yli yhdeksän päi-viin urakasta. Se, ettå Seedhousepäätti "lopettaa siltii päivåltä" mer-kitsi hieman tavallista pitempää, ruh-tinaalliset kolme tuntia kestiinyftäyöunta.

Kuten tarkkaavaisimmat Ultra-juoksijalehden lukijat muistavat, de-katriathlon tarkoittaa triathlon-kisaakisaa lcymmenkertaisilla ma&oilla.Vuosittain Meksikon Montereyssäkäytävässä kisassa siis uidaan 38 km,pyöräillå:in 1800 km ja jtnstaan 422km.

Erik Seedhouse on niinikääntuttu Ultrajuoksija-lehden palstoilta.Juostuaan maratonin parhaimmillaanaikaan 2.24 mies pZiätti siirtyä ultra-matkoille. Satanen kulkikin lupaa-vasti, ja \uonna 1992 tuli kolmas sijamatkan MM-kisoissa. Samana vuon-na hän kuitenkin niiki TV:ssä triplat-riathlonkisan (triathlon kolminker-taisilla matkoilla):

- Päätin, että tätä on pakko yrit-tää. Kun seuraavana vuonna sijoituintriplatriathlonissa kolmanneksi, saintiedotusvälineissä enemmån huomiotakuin kaikista aikaisemmista 100 km:nkisoista yhteensä.

- Halusin ryhtyä täysipäiväiseksiurheilijaksi. En tienannut riittåvästi100 km:n juoksijana. Ajattelin, ettåjos se onnistuu paremrnin triathlo-nistina, niin mikäs siinä.

- Muutos ei kuitenkaan tapahtu-nut yhdessä yösså. Viime vuosi oliensimmäinen, jolloin omistauduinkoko harjoittelussani triathloniin.

Vuosi 1995 oli Seedhousille en-nennäkemättömiin menestyksekäsultratriatilonmatkoilla: hän voittikaikki kolme vuoden päiikilpailua:Triplatriathlonin kevåiållä Ranskassa,tuplatriathlonin kesiillä Liettuassa jadekatriathonin syksyllä Meksikossa.

Seedhousin valmistautuminenviime r,uotiseen dekatriathloniin ta-pahtui seuraavasti: Ensin 3-4 viikkoakovaa ha{oittelua (ks. oheinen laa-tikko), sitten viikko puolitetuillamiiårillå ja testikilpailuna maraton(aikaan 2:34). Tiimänjiilkeen seurasikolmen piiiviin palautus ja sitten uu-destaan 3-4 viikkoa kovaa treeniä en-nen kolmen viikon huipennusjaksoakilpailun alla. Kaksi viikkoa ennenkisaa Seedhouse teråsti vielä kunto-aan osallistumalla neljännesmatkantriathlon-kisaan Cancunissa, Meksi-kossa.

- Dekatriathlon on niin pitkå, eftåetukäteen on oltava valmis kohtaa-maan kaikki mahdolliset ongelmat.Ma&an varrella tulee tilanteita, jol-loin vain haluaa löytiiä riittävän hy-våin tekosyyn keskeyftåiikseen kilpai-lun. Välillå todella vaipuu itsesääliin.

SuMa

TiKe

To

PeLa

Yht.

Viikko-ohj elma Decatriathloniinvalmistauduttaessa

58 km Juoksu19 hn Juokzu4 km Uinti

200 kn Pyöräily34 km Juoksul0 km Uinti120 km Pyöräily5.5 kn Uinti19 km Juoksu240km Pyöräily

Juoksu 130 km, keskim. 4.204.35min/km.Pyöräily 563 km, keskim. 29km/h.Uinti t9.5 km, keskim. 16. l0 min/km.

Sitii alkaa vaikkapa itkeii vollotta-maan pyöriin påiiillå. Silloin tarvitaanhuoltaji4 jotka auttavat eteenpiiin.

Seedhousen huoltajana krumen-kertaisen triathlonin aikana toimi hä-nen irlantilainen t5rttöyståviinsåDoina Nugent, joka itsekin on har-rastanut triathlonia ja ultrajuokzuakansainviilisellä tasolla. Mitii mies

sitten antoi !'ttöystäv?il-leen etukäteen ohjeeksi?

- Sanoin, eftå sinä saattehdii ihan mitä tahansa -vziliträmättii siita, miråminä sanon tai teen - kun-han pidiit minut liikkeessä.Voit karjua minulle, lyödiiminua tai tehdå mitä ta-hansa, kunhan vain saatminut maaliin.

Nugenl hoiti huoltajanhommansa ja Seedhousevoitti kisan. Kuten arvatasaallaa, uni maistui 9 piii-vä 2 tuntia 20 minuuttiaja 4l sekuntia kestiineenurakan p:iåt5@.ä. Haastat-telujen, doping-testin jasuihkun jåilkeen Seedhousesanoo nukkuneensa 16tuntia yhteen menoon.Kolmen seuraavan viikonajan h?in nukkui 12 tuntiayösså. a

Päiväohjelma Decatriathloninpyöråiilyosuudella

Juoksuosuudella ohjelma sälyy samana lukuunotta-matta siui, ettzi ruokailutauot j?iåvät pitkiilti pois siksiettii syöminen tapahtuu juostessa (tai suunnitelluilla"lepo-kierroksilla" kävellessä).

06.00-06. l5 Ruokailu: yleensä kolmea erilaistamysliä.

06.15-06.25 Hieronta; öljyjen, rasvojen jasuihkeiden kaytto.

06.25-6.40 hrkeutuminen: kesti yleenvi jonkinaikaa silla lzimpotila oli aamuisin vain2-3 astetta.PyorailyTornen aamiainen: yleensäparmukakkuj a vaahterasiirapilla.Toinen hieronta.

11.00-14.00 Pyöräily14.00-14.30 Lounas: pastaa ja viihein

tomaattikastiketla.14.30- 18.30 Pvöräi ly1 8. 30- 1 9. 00 Illallinen: pastaa ja tomaattikastiketta

Hieronta.PyöräilyIltapala: pannukakk-uj a vaahtera-siirapilla. Hieronta. Vaatteiden vaihto.Pvöräilv

06.40-10.3010.30- l 1.00

r 9.00-23.0023.00-23. r5

23.15-03.45

UJ-trajuoksLla 3/96 35

Tolvinen ultrohooste koikil le!

Ultrajuoksi janIV KOTTRATAULTRA

50 KMsu 26.1 jo 23.2.1997

Tössö teille toos kunnon koettelemustolven keskel lö kevötkelejö

odotellessonne!5öönnöt:

1. Juokse toi kövele 50 km jompono kumpono toimolempino ki lpoi lupäivinö. Suorituksen tulee olkoajo pööttyö ko. vuorokouden oikonq

2. /u\otkan mittous jo ojonotto ovot omollavostuullasi. Tee ne mahdoll isimmon torkosti.

3. Ilmoito tuloksesi sekunnin torkkuudelloU ltrojuoksi ja-lehteen I 5. 2 mennessö(26.1 topohtuneef suoritukset) ja 15.3 mennessa(23 .2 t opaht uneet suor itukset).Huoml Tietojen tulee ollo peLillö ko. pöivinö.

4. Kerro kirjeessö/puhelimesso/faksisso myösmuutomollo sonallo juoksustosi: reit istö,o losuhteisto, tunnelmista jne.

Koikki tuloksenso ojoisso i lmoittoneetUltrajuoksija-lehden ti loojot soovotsuonituksestoon kunniokirjon seuroovon nuheronmukono. Kotirotoultron tuloksef jo torinotj u lkoi staon U ltroj uoksi jo- lehden numer ossa L / 9 6.

Yours Truly 50KOsollistumollo Kotirotoultroon olet rnukono

konsoinvölisessö Yours Truly 50K -ki lpoi lusso.Tömön konodoloisen kotirotoultron jörjestöjä

Dovid Bloikie on luovuttonut kison jörjes-telyvostuun Ultrojuoksijo-lehdelle. SomolloYours Truly 5OK loojenee kaksipöivöiseksi.

HUO,I ! ,lliköli holuof juosto kimposso esim.Turusss, soito tömön lehden toimitukseen!

Tuloksef ja tarinat osoifteella Tero Töyrylö,Jarrumiehenkatu 3 a 10, 2O|OO TUQKU tai puh.02-2302061 fai fax 02-2307061 tai [email protected].

VIIILAULAJANLENKKI

VAMMALASSAMyllymaan Urheilutalolla 1 0. 5. 1997

Laulajan lenkki 64km kierretään juosten taipyöräillen. Lisåksi n. 8 km:n hölkkä.

Sarjat: Juolsu N, M ja M yli 50v klo 13.00Pyöräily kuntosarja klo 14.00

Hölkkä klo 14.00

Osanottomaksut: Juoksu 100 mk(älki-ilm. 130 mk), sis. huolto ja mitali

Pyöräily 50 mk (sis. mitali)Hölkkä 20 mk (mahd. lunastaa mitali)

Kaikki en osallistujien kesken arvotaantav ar ap alkintoj a. Juoksun uusien

reittiennäfyksien tekijöille on luvassa1000 mk:n arvoiset stipendit.

Ilmoittautuminen (pl. juoksu) tuntia ennenkilpailua. Ennakkoilmoittautumiset (juoksu):2I.4.97 mennessä tilille vsoP 566023-4328.

Tiedustelut: Tapio Ihonen, p. 03-5135366tai Mauno Lampimäki, p. 03-5142674.

HASSEN sO.VUOTISMARATONsunnuntaina 10.2.1997 l<lo 12

Helsingin Tervasaaari (Keskusta, Kruununhaka,Liisankadun pohj oispäiin j atke Pohj oisrannasta).

Maraton: M, M40, M hölkkäsarja, N, N hcllkkasarjaPuolimaraton: samat sarjat10.5 km: samat sarjat

Maraton juostaan kahdeksana lenkkinä Hakaruemensillan yli ifåsuuntaan. satoi tai paistoi.

Kilpailukanslia avataan Tervasaaren aitassa klo 10.Osanottomaksu ruoden -96 puolella: 120mk (JK 100rnk) 7.2 97 mennessä 130 mk ja sen jälkeen 150 mk(vuoden -97 puolella JK ei ole etu).

Maksu tilille: Merita pankki 241420-95861.Tiedoteosaan viesti: Hassen maraton, oma nimi ja sarja.

Kilpasarjoissa kolmelle parhaalle pytty. Jokaiselleloppuun j uos seelle turkulaisen kuvanveistäj iin S imoHeleniuksen suunnittelema mitali. Mahdollisestiarvontapalkintoja.

Tiedustelut:

Hans Mannsten, 9400-508893 ia 09-135 5635.