Ultrajuoksija 3/1992

Ultrajuoksija iW-\.-."\xmffi-RS Wsux

Nuorgart-Helsinki 3.-L7 .51396 km 14 påiivässä

"En juossut julkisuuden tai ennätysten takia.Tiimä oli minun oma juoksuni' testiiuoksu'

Ja ehkii tiistii on innostamaan seuraavaaluupåiätii yrittiimåiiin samaa temppua. "

Seppo Leinonen

$ii:',iiir,', ' !r::i

3192

fto""

i*"

lsnn$ -

/ ' *

I!soh^JrvtÄ

,.å^;,,o Per4rsg"5g1

Turussa, heinäkuussa 1992

Tänä vr.rcrna 1tI) kn:n juoksu sai kv. yleisurheilu-

liiton säärnöissä virallisen kilpailumtkan asetmn.Yhä useanrmissa maissa toimii jo ultrajuoksun laji-l i i t to kansall isen yleisurheiluli i ton alaisuudessa.Kansall isia mestaruuski.Ipailuja järjestetään ao.maiden laji l i i ton ja yleisurheiluli i ton hyväksyminä.Kansainvälinen yleisurheil-uliitto on jo antanutsi-unauksensa ultrajuoksun Efi- ja lvllvl-kisoille, joskin

nii l1ä on yhä epävirall inen asema.

lfusien lajien virallistuninen on kovan työn takana.Niinpä kv. ultrajuoksuli itto on tarkoituksell-isestisatsannut 100 km:n matkan virall istumisen eteentehtävään työhön. Ivlutta työ jatkuu. Jatkossasitä tehdään entistä määrätietoisemmin myös 24tunnin juoksun asemanviralistamiseksi .

Kotinnan kamaralla ultrajuokzu lajina tepasteleevielä lapser*ergissäänr mitä sen viralliseen tunnus-tamiseen tulee. Hartolan satanen oli tänä vuonnaensimmäistä kertaa nimetty järjestäjien toimestalajin epäviralliseksi StYl-ki1paiIuksi. 5e asemahanjuoksulla tavallaan jo pitkään on ollut ainakinkilpail i joiden mielissä.

1ffi km:n virallistunisen myötä myös esim. kansalli-si lIe mestaruuskilpailuil le on kuitenkin määriteltyselkeät ehdot ja säännöt. Tosiasia onr etteiHartolan juoksusta kansainvälisen käytännön mukaanvoi nykyisellään oikein puhua Swl-kilpailuna edesns. epävirall isessa mielessä. Epävirall isistamestaruuskilpailuista on tapana puhua siinävaiheessa, kun kansall i.nen l i i tto (yleisuheiluli i tto

tai sen alainen ultrajuoksun Iaji l i i t to) toimiikisojen suojeli jana ja kilpailut täyttävät kaikinpuolin niitä koskevat säännöt. rrEpävirall isuusft

merkitsee näiden kisojen kohdalla sitär että neovat tavallaan ftkoeaiallarr odottamassa mestaruuskil-pailujen arvoa.

Ultrajuoks.rssa ei rrs|Yl-kisoistarr puhuminen ole i-hanyhtä yksinkertaista kuin vaikkapa munanheitossa.Tältä asia ainakin näyttää kansainvälisestä vinkke-listä nyt kun satanen on viraflinen yleisurheilunkilpailu1aji. Hartolan juoksun tuloksia ei nykyi-sellään voida noteerata kansainvälisesti, si lIäjuoksu ja sitä koskevat dokumentit eivät ole sään-töjen mukaisia (tai ko. dokumentteja ei yksinker-ta isest i o1e).

Kyse ei loppujen lopuksi ole sen kummemmista sään-nöistä kuin ovat ne, joita jokaisessa piir ikunnall i-sessakin yleisurheilukisassa noudatetaan vaikkapa100 metrin juoksussa. Ultrajuoksussa tämä vainon uutta. Mutta samalla se on ollut ehdoton edel-lytys lajin saavuttamalle virall iselle asema1le.

Tässä nuterossa on melkoisesti tekstiä Hartolan

satasesta. Itse kilpailu oli jälleen kerran hienoja dramaattinen. f lmassa oli ainutlaatuisen

urheilujuhlan tuntua. 5e oli selvästi aistittavissa

lauantaina jo päivällä, kun järjestäjät hääräsivät

kuumeisesti vi ime tuntien valmisteluissaan ja

juoksijoita tupsahteli pikku hil jaa paikalle.

Ilmassa oli rempseätä jäl1eennäkemisen riemuat

mutta myös nöyrää mieltä pitkän koitoksen edellä-

Lukuisil la ensikertalaisil la olo oli ymmärrettävästi

epävarma' mutta myös kokeneempien kuuli järjestään

vähättelevän onaa kuntoaan ja mahdolisuuksiaan.

Itse lähdin mtkaan tosi epävarmana. fYlaaliskuunpuolenvälin jälkeen herjoituspäiväkirjassani o1ipelkkää tyhjää. Juokseminen oli vanrnojen takia

o1lut niin pientä ja satunnaista, etten olluttrkehdannutrt edes y1ös kirjata.

fvlutta piru vie, pakko oli lähteä yrittämään. Vähän

oli orpo o1o, ei minkäänlaista tajua vauhdista

tms. Mutta o1i hienoa olla mukana. Jossakin

vaiheessa juoksun aikana oikein hihkaisinkin mui]lejuoksijoille, että on ilo olla mJ<ana ja jtnsta

kauden ihan eka kisa juuri llartolassa!

0nneksi jalkavammojen suhteen myös iloisetyllätykset ovat mahdoll lsia: juoksu meni läpi ehjinjaloin !

Jtril<stn jälkeen aamtauringossa Hartolan y1äasteen

edessä istuskeltaessa tuntuivat kaikki maali in

tulleet suorastaan sädehtivän hyvää mieltä- Väsy-

neitä olt i in ja moni tuskin pystyi l i ikkumaan.

Jotkut olivat vielä matkalla manailleet koko hommaa

tai purnanneet omaa juoksuaan. fiutta kun maaliin

oli selvitty, niin kummasti kaikil la oli hyvä mieli.

Kaikkien ei tosin käynyt yhtä ornellisesti. Tällai-

seen juoksuun li i ttyvä valtava tunnelataus näkyi

myös keskeyttäneiden synkkyydessä. Ei voi kuin

toivoa, että ne, joilta kisa jäi tänä vuonna keskent

ovat jo harmistuksestaan selvinneet. Toivottavasti

tekin pääsette ensi vuonna nauttimaan maali intulostaja sen myötä hyvästä mielestä!

Sr-snalaisen ultrajr-ok*n yksir*iiseiä sutena Elroopan

kisoja Jo kymeren vr-otta kierttinyt Seppo Leinqten

teki toukokuussa melkoisen tempun - etten sanoisi

vuoden ultrateon - juostessaan Suomen päästä päähän'

Nuorgamista Helsinkiin. Kyseessä oli Sepon soolot

testi juoksu, jol1a ei varsinaisesti tavoiteltujulkisuutta. fvlutta sitäkin Seppo juoksullaan ansai-

tusti sai päästessään mm. TV:ssä Urheiluruutuunja Huomenta Suomi-Iähetykseen.

Ettei vain olisi Seppo vasta nyt löytämässä ihan

peräti omimpia matkojaan näistä kaikkein pisinrnistä

matkoista, useanrnan päivän mittaisista,yg"ul:t i.:::( lero loyryraJ

Kuva (Merja Valjakka): Pertti Gustafsson ja Siiri Rantanen Hartolan yössä.

Ultrajuoks[ia3192 (elokuu)

Tero TöyryläPellavatehtaank. 12 B 1233100 Tamperep.931-229474

Kesäsoite 3l.E saakka:Teno TöyryläYo-kylä 4 B lr2O5N TIJRKUp. (t) 921-376632

Ilmestyy 3 kertaa vuodessa(tammi-, touko- ja elokuu)

Tilaushinnat v. -9330 mli/numero75 mh/vuosikertaTämän- ja viimevuotisetnumerot 25 mk/numero

Tilausmaksut pankkitilille:Tero Töyrylä, KoP-Tampsre1t465G,r0Blr0

Lehteen tarkoitettu materiaalimieluiten ilmestymiskuukauttaedeltävän kuun 10. päiväiinmennessä.

ISSN 185-7626

4 Pertti Gustafsson vei voiton21. Suomi-juoksussa

5 Hartolan satanen juoksijajuoksijalta

9 Veikko Laitinen:Surffauksen ja triathlonin kauttaultrajuoksijaksi

l0 Pertti Custafsson:Tossukauppiaskin tuli onnitte-lemaan ja antoi uudet tossut

l0 Timo Syrjälä:Radan sivuun vainensiapuryhmåin siirtämåinä

ll Petri Rautiainen:Nyt kulki aivan toisella tavallakuin viime vuonna!

12 TujaHakala:Kertomus siitä, kun kaikki eimennytkään niin kuin piti

13 Pekka Termonen- huipulla!

14 Nummisen Heikki taasRanskassa

15 Rune Larsson:Baselin 24 tunnin iuoksu

16 24 tuntia 133 metrin radalla -hieno kisa!Saksalaisjuoksijat kiirjessä 24tunnin EM-kisassa

17 Vesihumala - nestevajauk-sen vaarallinen vastakohta

l8 Historian suurmiehiä:Wally Hayward

19 24 tunnin juoksusta

21 Kuinka 24 tunnissa on juostu

todella pitkiille?

23 Lihaksiston epätasapaino

25 Seppo Leinosen testijuoksu:Nuorgamista Helsinkiin

26 Kevään ultrakisoja

28 Leikekirja

29 Suuri ultratapahtumaPirkanmaalla 5.9.92

31 Yhtä sun toista...

32 Leinonen ja Larsson kolmenpäiviin aarnimetsåikeikalla

-Iervoharink"{.< :e

A0glCI T#ftxu

9Xl- 3st+Aog

Ikä ei Porin poikaa paina!Pertti Gustafsson vei voiton21. Suomi-juoksussa

S3-vuotias Pertti Gustafsson Porista vei voitonä. Suoni-jr.roksussa Hartolassa n-n.6. Gustafsssrtaittoi 1ffI kilmetrin rmtkan aikaan ?:50.26, paratFtaen viine rrutrrra Hartolassa juoksemansa errrätys-tään lähes 19 minruttia. Kaikkiaan Pertti m ollutlrukana Hartolan satasella seitssnän kertaa, marato-neja on takana jo n. 140.

Kisaan lähti selvänä ennakkosmsikkina Raahen RistoLaitinen, joka 8tt-Iwulla uoitti juoksun neljästi.Hären nimissään on myös kaikkien aikojen parassuqmlaistulos 6:30.35 urcdelta 1(83. TäI1ä kertaaLaitinen l?fftti mtkaan seitssnän twnin alitustavoiteenaan, ja erkanikin snille teilleen jo aivankilpailun alkwaiheissa. 60 km:n jälkeen raahe-lainen johti kilpailua puolen ttrnin erolla Gustafs-soniin, mutta joltui m km:n paikkeillakeskeytt?in*iåin lihaskranppien takia.

Erstafsson kertoi lisärneensä harjoitteluaanselvästi vifue vup&sta. Se näyttää trpttareentulosta, sillä myös rmratm m kulkenut alkuvtndestaentistä rivakamnin. Pertin lm kn:n aika mnnailmn kär*iludckaa yli s0-ttotiaiden sarjassa.Srsmlaisista vain Tapio ltrut ar ko. ikäluokassapystynyt parerpaan (Z:As.sa v. 198?). Ja Pertinvaditi vain trntuu kasvavan iän karttuessa!

Uirkkalan S@po Leinonen pisti pitkään karpoihinBrstafssmille, ja sijoittui lqulta toiseksi ajalla7:58.07. Näin tåinEi sr.rqmlaisen ultrajudcsn kirk-kain tähti jäi edelleen vaille tlartolan satasenkokanais*ilpailtn uoittoa. Kisa oli Leimsellekuitenkin uain uäIipala, sillä mies or qnimdllaan

ns. negaultramtkoilla, ts. 24 trrnin jud<sussaja sitä pitemillä rmtkoilla.

Kuva (fvterja Valjak-ka): Pertti piste-Iee puuroa pos-keensa kilpailunsuojeli jan SiiriRantasen antaessasanall isia eväitäviimeiselle kier-rokselle.

Kilpailu juostiin

viime vuoden tapaanviitenä n. 20km:n mittaisenalenkkinä. Juoksu-suuntaa tosinvaihdetiin elilenkit kienettiinnyt vastapäivään.

SeuraavilIasivuilla on lisääasiaa Hartolanjuoksusta: ensinpieni rryhteenvetott

juoksija juoksijal-

ta ja sitten Pertinsekä eräiden muidenmukana olleidenomat sepustukset.

XXI SUNI-JTIT(SU{ rufisET SARJOITTAIil

Mietret 18-3flv:1 ) Kai Saarinen 8:08.04, 2) Tero Töyry]ä 8228.49,

3) Veikko Laitinen 8:30.32, 4) Petri Rautiainen

9:08.44r 5) Jyrki Koski 9t43.42, 6) Tapio Koivu

9:45.31, ?) Timo Syrjälä 1O222.28, 8) Jari Jumisko

10:48.13, 9) Kauko Koponen 10:5?.1U, 10) Jouni

Lai t inen 11r10.46, 11) f i lar t t i Lar ikka 11:18.51'

12) Sakari Väisänen 11224.42, 13) Jari E.

Kaikkonen 12t39.D4. tYlikael Eklund, Juha lkonen'

Tapio Lampela' Heikki Numminen ja fvlatti Pirskanen

keskeyttivät.

tqiehet 4t!-49v:1 ) Seppo Leinonen ?:58.0?, 2) Pekka Termonen

8:02.35, 3) Keijo Kokkonen 8225.24, 4) Hobert

Gautron, Ranska 8t29.21 , 5) lvlatti Kauppinen

B:34.54,6) Kalevi l lontela 8243.42,7) 0lavi

fiontela 8248.23t 8) f iatt i Heikkilä 9:15.18, g)

Kaj Lindqvist 9:26,38, 10) Jan-Erik Sjöblom

9145.31, 11 ) Paavo Välimäki 9:54.28, 12) HeimoHautajoki 10:16.34, 1 3) Guy Long, Ranska1Or5O.42,14) Jean lt l i .chel Buiron 11:31 .26, 15) TeuvoSaikkonen 14:35.48, 16) Kar i Pakar inen 15:18.06.Viljo Hyttinen, Risto Laitinen ja Heimo Suurkuukkakeskeyttivät.

niehet 5[1-5!tu:1 ) Pertti Gustafsson ?$A.26, 2) Antero Karjalainen8:34.01, 3) Jouko Heikki lä 8:38.49r 4) Vel loReesaar, Viro 9t41.17, 5) Henri Girault, Ranska11 :3'l .26. 0l-avi Kela, lvlatti fioberg ja ErkkiVäisänen keskeyttivät.

Ittiehet yti 6th:1 ) Seppo Heiskanen 12241.tr6, 2) Armas Ruippo15:06.05. Pentti Saukkosaari keskeytti.

llaiset 18-3(tu:Tarja Hakala keskeytti. Sinikka Koponen eilähtenyt.

Naiset 5t1-59u:1) Irja lYlanner 14135.45.

1. Pertti &rstafsson, Pori ?:50.26

Entinen kilpapyöräiliiä' joka on veteraani-iässä

innostunut urakoimaan maratoneja (137 ennen

Hartolaa). Tänä vuonna 53 vuotta täyttävä Pertti

ei tunnu ollenkaan ymmärtävän, että tuossa iässä

olisi jo vähän hiljennettävä ja tehtävä tilaa

nuoremmille. lvlitä vielä! Pertti petrasi jo alku-

kesästä omaa maratonennätystään 2z42zn seutuvil le.

Hartolan sataselle Pertti osallistui ensinnnäisen

kerran v. 1985. Paras tulos ennen viime vuotta

oli vuodelta 1988' 8:42.53. Viime vuonna tuli

sitten jo reilun puolen tunnin parannus (a:OS.tS)ja kokonaiskilpaitun 7. sija - Pertin paf,as ennen

tämänvuotista kisaa. Yhteensä 7 satasta. Marras-

kuussa Pertti lähtenee Leinosen Sepon kaveriksi

6 päivän viestikisaan Ranskaan. Kisa käydään La

Rochellessa 2-miehisin joukkuein 200 metrin mittai-

sella sisäradaIla. 0nnea matkaan!

2. Seppo Leirpren, Uirkkala 7:58.tI7

Kahdeksas Suomi-juoksu kaiken muun hurjastelun

keskellä. Eikös tämä mies tarvitse palautumisaikaa

ollenkaan? Hartolan kisan voitto Sepon meriittilis-

tatta yhä puuttuu - tänä vuonna se oli lähempänä

kuin koskaan.

3. Pekka Terwur, Prr*aharJu 8:O2.55

Eka satanen vuonna 1976 toi heti koko kisan voitonajalla 7227.1?. Sitten Pekka piti toistakyrnmentävuotta taukoa, kunnes ilmestyi nukaan taas kolmevuotta sitten. Tämänvuotinen satanen o1i miehenviides, ja ensimmäistä kertaa aika pääsi menemäänpäälle I tunnin. Olisiko niin, että joidenkinkohdalLa sentään ikäkin tekee tehtävänsä? PekallakylIä kuului olleen jalkavaivoja kevään aikana,joten kenties kysymys oli vain väliaikaisesta taan-tumasta.

4. Kai SaarLren, tbtsinki 8:tE.tl4

Jo 13-vuotiaana Hartolassa lYlonteloiden huoltajana,nyt toista kertaa itse juoksemassa. Ensinrnäisenkierroksen jälkeen vasta 18. yli 20 minuuttia Laiti-sesta ja toistakynrnentä minuuttia muusta kärkijou-kosta jäljessä. Loppu tuli lujaa, ja aika paraniviime vuodesta lähes ! tuntia. Ensi vuonna alleI tunnin, eiks niin Kai? HuoltojoukoiLle kiitoksetcoca coLasta!

5. Tero Tiiyrylä, Talrpere 8:21.49

(Jatkuu seur. sivulla)

6

Kwa (Kalervo Töyry-1ä): Tero Töyrylä(vas. ) ja Kai Saari-nen paiskaavatkättä onnell isissatunnelmissa juoksunjälkeen ja sopivatjo uudestayhteenotosta vuodenpäästä.

(ps. Lähettäkäähyvät ihmiset valoku-viar ettei tarvitsetrkoristellarf näitäsivuja omalla naa-malla. Kuvatpalautetaan. )

6. Keijo Kokkcrm, LrJckarila azå.24

Ensi kertaa nn:kana vuonna 1S89. Viime vuonnaylimääräinen [kunniakierrostr kierroslaskusotkun

takia. Nyt Varpaisjärven vipeltäjä otti vahingon

takaisin ja hurjasteli maaliin sellaista vauhtia'

ettei kukaan taatusti olisi tohtinut vokotella

miestä kuudennelle kierrokselle. Oma ennätys parani

yJ-i 28 minuuttia. Kolmen aikaisenrman vuoden nelos-

tilan jatkoksi tuli myös mitalisija yli 40-vuoti-

aiden sarjassa.

?. tfobert Goutrqr, Randca 8:ä.2l

Ranskalaisosanottajista kokemattominr vasta 25(!) 100 km:n kisaa juossut. Ennätys 8:05 satasellaja 217 km 24 tunnissa.

8. Ueikko Laitinen' EsPo 8:30.32

Entinen triathlonisti, jonka ultraura alkoi enemrnän

kuin lupaavasti. Aänekkäirnmät ja kovakuntoisimmatkannustajat: jotka - kaikki plussaa - Iiikkuivat

oikeaoppisesti polkupyöriIlä. Kuten myös viehättävä

huoltajansa. Tästä on hyvä jatkaa' Veikko!

9. Antem Karjalairen, Kajaani 8:54.t11

13:tta kertaa Hartolan satasella. Alku lujaa kuten

Anteron tyylii.n kuuluu: 'rKy11ä se vauhti hidastuu

lopussa kumminkinrr. Patas tulos vuodelta -83:

7t41.43.

10. Flatti Kauppiren' Vantaa 8:34.54

Ei löydy fiattia aikaisempien Suomi-juoksujen tulos-

Iistoilta. Nousujohteinen juoksu, jossa viimeinen

kierros sujui aikaan 1:46. Hävisi V. Laitiselle

kamppailun parhaan ensikertalaisen i lt i ttelistätt"

11. JorJco Heikkilä' Hyvir*ää 8:38.49

Toissavuonna ensikertalaisena g:16.58' viime vuonna

keskeytys. Nyt lähes puolen tunnin parannus toissa-

vuotiseen aikaan tasaisen juoksun tuloksena.

12. Kalevi [tlrttela' 0riuesi A243.42

19. satanen, 18. Suomi-juoksu. Varovainen alku

tällä kertaa, viimeinen kierros meni 1:50:een.

Kerran on mennyt alle B tunnin (vuonna -8?).

13. 0lavi llonte1a, 0rivesi 8:48.23

Satasia yhtä paljon kuin Kalevil la, ennätys himpun

verran pää}le I tunnin (vuodelta -88). Tänä vuonna

on suunniteltu 0lavin ja Kalevin kanssa vähän piten-

päänkin juoksuun osallisturmista. Toivottavasti

te pojat lähdette matkaan, vaikka minun nyt(jafkoihin) sattuneesta syystä täytynee luopua

moisista suunnitelmista.

14. Petri Rautiainen' Lotrja 9:08.44

Tukholman maraton ei mennyt ihan odotusten mukai-

sesti, mutta Hartolassa Petri paransi viimevuotista

aikaansa reilulla tunnil la. Kolmas kerta toden

sanoo?

15. ltlatti Heikkilä' Kalajoki 9:15.28

Viime vuonna fYlatin nimi löytyi tulosluettelosta

sieltä kaikkein surull isimpien miesten osastolta

eli matka jäi kesken. Nyt tuli parannusta vuoden

-BS ensinoteeraukseen vajaat I minuuttia. Viimeinen

kierros kulki sellaista vauhtia, että tiedä vaikka

tulos ensi vuonna alkaisi kahdeksikolla...

16. Kaj Li@vist' Tunku 9:26.58

Ei alkaisempia suorituksia Hartolassa. Nimi on

kuitenkin tuttu maratontuloksista, ja onpa Kaj

kuulunut Ultrajuoksijan ti laaji inkiin alusta alkaen.

Kaj juoksi maali in parhaana varsinais-suomalaisena'

kun Jyrki Koskella ja Heikki Nummisella ei oikein

kulkenut enkä itse ole ainakaan vielä trvarsinai-

sestirt varsinais-suomalainen. Ensi vuonna mukaan

taas, Kaj !

1?. Uello Reesaar' Uiro 9:41.1?

Viime vuonna ensikokeilu Hartolassa tuotti tuloksen

9:30.41. Tänä vuonna juoksin Vellon kanssa ensim-

mäisen kierroksen ja ihail in miehen kevyttä ja

vaivatonta nenoa. Vauhti kuitenkin hiipui sen

verran, että aika jäi runsaat 10 minuuttia viime-

vuotisesta. Toivottavasti nähdään jatkossakin

ultrajuoksun merkeissä. Miten olisi vuorokauden-juoksu ensi vuonna' Vello?

18. Jyrki Koski, Salo 9e43.42

Viime vuonna ensi yritämällä B:09. Nyt meni jotakin

pieleen, sil lä 6U km:n kohdalla Jyrki oli kuuden-

tena, mutta neljänteen kierrokseen kului aikaa

melkein 224O. Perille asti kurnminkin. Ensi

kerralla oaremalla onnella!

19. Tapio Koivu ja Jan-Erik Sjiblon' Tr-nku 9:45.31

Turkulaisparivaljakkko taittoi matkaa yhdessä kuten

viime vuonakin, täl1ä kertaa ihan perile asti.

wlolemmille satanen o1i kolmas. Tapio juoksi nyt

ensi kertaa alle '10 tunnin.

21. Paauo Uälfunäki' ttusikatprki 9:54.28

Ensikertal-aisena alle 10 tunnin. Viime vuonna rajan

alittaneita oli muuten 15, nyt siis 21. Uusikau-

punki on tulossa vahvasti Suomen ultrajuoksunäyttä-

mölle - päätetlen Ultrajuoksija-lehden kysynnästäja siitä, että kaupungin edustus Hartolassa kolmin-

kertaistui viime vuodesta.

Kwa (lvlerja Valjak-ka): Antero Karja-Iainen on tuttu hah-mo Hartolan yössä.

Tuttu on myös hänentakti ikkansa: alkuniin tujaa (melkein)kuin vain kintuistalähtee, lopussa sit-ten sen minkä jaksaa.

Joskus Antero on jak-

sanut paremmin,joskus vähän huonom-min.

0massa ikäsarjassaanAntero on vienyt voi-ton kolmesti. EnnätYs7241,43 syntyi vuonna1983. Se ei sil loinkuitenkaan ri ittänYtlYl35-sarjassa parem-paan kuin kolmanteensijaan. Ko. sarjanja koko juoksun

voiti tuolloin RistoLaitinen hurjallakuuden ja puolen

tunnin ajallaan.

I

2.. lbirp tlautajdci' Ladcaa 1Os15.34

fYlukana neljättä kertaa peräkkäin. Oma ennätysparani 6* minuuttia. Heimo on kovasti tyrkyllä

10 tunnin alittajien kerhoon. ltliten olis ensi

vuonna?

25. Tirp Syrjälä' Koski Tl 1O22'824. Jari Jtmisko' Kar*kila 1O:48.1525. Guy Long' Ranska 1O:5t1.4226. Katko Kopmen 10:5?.10

Kolme ensikertalaista Timor Jari ja Kauko juoksivat

kaikki matkan 1äpi viisaalla vauhdinjaolla 10 ja

11 tunnin vä1iin. Loppu ei taatusti ollut helppo'

mutta eikös ne sano' että eka kerta on pahin hirres-

säkin. EIi ensi vuonna vaan m.tkaan petraamaan!

Ranskan Guy Long on kokemukseltaan vähän toista

kastia, rnr.rtta niinpä hän tuleekin vähän toisenlaisen

ultrakulttuurin parista.

27. Jsni Laitinen, l{aarajärui 11:10.46

Viime vuonna keskeyttämään joutunut Jouni ei ihanyltänyt toissavuotiseen ennätykseensä. Ko1mas

kerta täoi Hartolassa. Ja l isää on tulossa...

28. tlartti Larildca' Pori29. Sakari Uäisänen, Trnku30. Jean tqictEl Buirut ja

lhnni Giiault' Ranska

11:18.5111224.42

11:31.2632. Jari E. Kaikkmen, 0stergndsn 12:3tl.tl4

Jari E. Kaikkonen ja lvlartti Larikka: Taas uusj.a

nimiä satasella. Noin puolet yleisen sarjan juoksi-

joista oli ensikertafaisia. Uutta verta laiiin

- mikäs sen nukavampaa. Ensi vuonna taas mukaan!

Ranskalaiset Buiron ja Girault sitä vastoin hönkivätHartolan yössä kokemuksen syväIlä rintaäänellä.

Giraudille kyseessä oLi 229. satanen, onpa miespistäytynyt Hartolassakin kerran aikaisernminkin.Ja matka Suomesta jatkui Japaniin Lake Saroman

sataselle seuraavaksi viikonlopuksi. Kiitokset

Nurnnisen Heikille ranskalaisvieraiden houkuttelemi-sesta Suomeen!

Sakari Väisänen on sitten taas täkäläisittäinajatellen konkariporukkaa. Jo yhdeksäs satanen

Hartolassa. Joskus vain on kulkenut kovasti kovem-paakin. Sakari jäi ennätyksestään melkein 2 tuntiaja mieltä taisi jäädä vähän kaivelemaanr missä

vika. Ensi vuonna on Hartolassa luvassa kenkää!

33. Seppo tbiskanen' Valkeiskylii 12:4U.tF

Seppo juoksi jo 1S:nnen Suomi-juoksunsa. Ikä lähen-

telee jo ?0 vuotta, mutta jalka nousee kepeästi.

Espoon Pentti Sat*kosaari oli rruuten jo ?0 vuoden

rajapyykin ylittäneenä kisan vanhin osanottaja,

mutta joutui keskeyttämään. 0lisikohan yli

\

?U-vuotiaille tarpeen oma sarjansa - ja tunti pari

l isäaikaa?

34. Irja lhrrer, tblsir*i 14:35.45

Parhairmillaan matkan aikaan 10:31.13 juosseelle

Irjalle kyseessä oli jo 14. Suomi-juoksu. N50-sarjassa juossut frja sai parhaan naisen seppeleenjuoksun suojelijalta Siiri Rantaselta' joka

kilpailun kestäessä oli riisunut paitansakin antaak-seen sen Irjalle suojaksi yön viileyttä vastaan.

Irjan lisäksi kilpailuun o1i ilmoittautunut kaksinaistae joista kuitenkin vain Tarja tlakala (Aaka-

lasta) lähti matkaan. Tarja 1ähti tavoittelemaan10 tunnin alitusta' mikä tuntuikin hyvin mahdolli-selta ottaen huomioon hänen maratonennätyksensä,joka lähentelee 3 tuntia. Yksinhuoltajaäidin elämäennen juoksua o1i kuitenkin ollut niin kiireistäja valmistautuminen juoksuun sen verran puutteel-

l ista, että paras terä oti poissa. Tarja keskeytti4A km:n paikkeilla. Toivottavasti näemme Tarjanensi vuonna rukana paremmin levänneenä!

55. Teuro Saikkmen, (lrLu 14:35.48

Teuvokin lienee jo luettavissa konkareihin' sillämies taivalsi nyt seitsemännen satasensa Hartolassa.Aika on parhairunillaan painunut alle 11 tunnin.Kohteliaana miehenä Teuvo teki loppusuoralla tilaaIrja Mannerille.

36. Arrms Rrippo, Ktrusar*oski 15:tF.47

18. sätanen Hartolassa vei Armakselta aikaa himpunverran pääIle 15 tunnin rajan. Pari viime vuottajo lvlE0-sarjassa juossut Armas oli ensi kertaa mukanav. 19?4. lvliehen ennätys 1O241 .29 on vuodelta -75.Ruippo sekä 0lavi ja Kalevi lYlontela jakavat ykkös-

sijan, mitä tulee Hartolan juoksujen lukumäärään.

3?. Kari Pakarirren' tblsir*i 15:18.tF

fvlatka taittui Karilta ripeästi kävellen. Puolimat-kassa mies oli vielä nipin napin 1 5 tunnin vauh-dissa' mutta aika meni lopulta vähän y1i.

Keskeyti*eiUi 13.

Itlikael Eklrrd ja l4atti Pirskanen: Ei ole kiva kunjoutuu jättämään leikin kesken, varsinkaan kunon Jo päässyt selvästi puolenvälin parenmallepuolellle, kuten Eklund. Toivoa vain sopii, että

nämä ensikertalaiset nähdään ensi vuonna yrittämässä

uudelleen - paremmalla onnella!

Tapio Lanpela ja tbikki &mnircn: Pojat lähtivätjuoksemaan hyvää aikaa ja pari kierrosta meni kärki-päässä, kunnes molemmat jättivät leikin kesken

4U km:n vaiheilla. Niin siinä joskus käy. Molem-

milla on yksi aikaisempi noteeraus Hartolasta

ei kuitenkaan oikein miesten kykyjä vastaava'

Tänä vuonna piti pistää paremmaksi...

Jdra Ikmen: Ei saatu Hartolan ornaa poikaa maaliin

tä1lä kertaa. Pari ekaa kierrosta kulki kyllä

hyvää vauhtia - ehkä kohtalokkaankin kovaa? Juhalla

on takanaan neljä täyttä Suomi-juoksua. Eiköhän

ensi vuonna tule viides. Ja koetahan Juha puhua

ympäri joku muukin paikallinen ensi vuodeksi mukaant

Uiljo llyttinen' Risto Laitirsr' Heittn SutrkuJ<ka:

Heimo juoksi toissavuonna alle I tunnin. Viliolla

on aikaisemrnilta vuosilta peräti 11 Suomi-juoksua'parhaimmillaan alle I tunnin (Z;SZ.tA v. -?6).Nyt ei ollut heidän Päivänsä.

Risto Laitisen aikaisemmat esitykset Hartolassa

otivat olleet kerrassaan vakuuttavia. Neliästi

hän oli ollut mukana ja neljästi voittanut selvästi

alle ? tunnin ajoilla' Vuonna -83 mies juoksi

parhaan tuloksensa 6:30.35' eikä vuoden -86 voitto-

tulos ollut kuin sekunnin heikompi.

Tänä vuonna Risto lähti tavoittelemaan 7 tunnin

alitusta, jonka tiedettiin taatusti riitävän voit-

toon. lYlies lähtikin heti omille teilleen. 1. kier-

roksen jätkeen hän johti I minuutilla' 2. kierroksenjälkeen 1S minuutilla ja 3. kierroksen jäIkeen

jo 28 minuutilla. 65 km:n kohdalla ero seuraavaan

oli edelleen hieman kasvanut, mutta pian tämänjäIkeen alkoivat vaikeudet. 4. kierrokselta Risto

tuli kuitenkin yhä 2? minuuttia ennen toisena juos-

sutta Pertti Gustafssonia. Vaikeudet olivat

kuitenkin silminnähtäviär ja pian mies palasikin

takaisin maalipaikalle nurnerolappu kädessäänt

keskeytettyään johtoasemassa n. 80 km:n kohdalla.

Laitisen meno oli tyssännyt lihaskramppeihin.

ItEi koskaan enää satastart, ktlului Laitinen sanoneen.

Sääli, jos Suomen kaikkien aikojen ylivoimaisesti

parhaan satasen menijän ura ultraJuoksijana on

lopullisesti ohi.

Olavi Kela, flatti trbberg, Erkki Uäisänen:Näiltäkin herroilta .jäi tätlä kertaa matkanteko

kesken. Kaikki he ovat kuitenkin aienrnin saaneet

matkan onnellisesti päätökseen: Kela kahdesti'

lvloberg viidesti ja Uäisänen kolmasti (olettaen'

että hän on sama Erkki Väisänen, joka 80-luvulla

edusti Ruotsia).

tqmen kisa kariutui jo ennen kilpailupäivää

vammoihin tai muihin esteisiin. win. viime vuoden

voittaja Seppo Luukkonen kuului niihin' joita

kaipailtiin. Toivoa sopii, että hänkin on taas

mukana ensi kerralla, kuten myös Nupposen veljekset

Helsingistä, wlielikäisen Kari Järvenpäästä (joka

polvivaivaisena kyllä nytkin oli paikanpäällä)

sekä moni muu täI}ä kertaa sivussa ollut.

Ueikko Laitircn, Pertti Blstafssm' Tim Syrjälä,

Petri Rautiairen' Tarja tbkala ja Pekka Tensenkertouat seuraavilla siuuilta qmsta ju*sanises-

taan sekä ilartolan kokonJcsistaan.

Yhdestä kisasta onmonta tarinaa.Tässä niistä muutama:

Veihko Laitinen:Surffauksen ja triathlonin kauttaultrqiuoks[iaksi

Heippa !

01en Veikko Laitinen, syntynyt 6.5.1959' pituus

18? cm, paino ?6 kg.

Ultrajuoksuharrastuksen aloitin viime elokuussa.

Kilometrejä on kertynyt keskimäärin 119-120 km

viikossa. 5e on sisältänyt yhden hitaan pitkän'

yhden lyhyen kovemman lenkin tai vauhtileikittelyn,muut tasavauhtista juoksua. Viikkoon on myös sisäl-

tynyt yksi sport-aerobic (45 min) ja uoimailuanoin 30 min (vatsa, selkä ym.).

Ylipitkiä ler*kejä ja harjoitusnraratmeja

Keväällä juoksin noin kerran kuussa ylipitkiä lenk-

kejä. Ensin 4 tuntia, sitten 4å h' 5 hr 5å h ja

Iopulta 5 h 56 min (?2 km Tammisaaresta Espooseen).

Lenkkien kilometrivauhti oli noin 4.30-5.30.Juoksin myös 3 kappaletta harjoitusmaratoneja noinkolmen tunnin pintaan.

Itse kisa meni suhteellisen hyvin. Vaikeinta oli45-60 km:n välissä. Viimeinen kierros oli nopein.

Ennen juoksemista olen harrastanut surffaustavedessä S|vl- ja jäällä lvlltl-tasoIIa. Sen jälkeen

kuusi vuotta triathlonia, jossa minulla o1i joitakin

hyviä sijoituksi.a ja olen kuulunut myös maajouk-

kueeseen.

Liihtituiivalle an nentäuä rtiyr?inii poikana

Ultrajuoksu kiinnostaa lajin kovuuden ja haasteel*

lisuuden takia. Tässä ensirrnäisessä kisassa tosi.aan

huomasin, että täytyy mennä nöyränä poikana lähtö-

viivalle, matkaa ja kanssakilpail i joita kunnioit-taen.

Laadukkaita juoksukilometrejä ja terveyttä kaikille!

Terveisin Veikko (a:lO.sz)

10

Tossukauppiaskin tuli käymään,onnitteli ja antoi uudet tossut

Kiitos vain kirjeestäsi. Yritän tässä vähän laittaakokemuksiani paperille' kuten toivoit. 01en kylläkovin huono kynämies.

fiitään suurempia valmisteluja en tehnyt ennenHartol-aa. Kävin joka päivä lenkillä aivan loppuunasti. Lenkit olivat kyllä viimeisellä viikollalyhyempiä kuin tavall isesti, si inä 10-15 km.

Sitä vähän mietin, kun sain kyytiläisen mukaani

- aivan outo mies tämä fvlartti Larikka - ettäminkähänlainen tyyppl mahtaa olla, kun en ollutkoskaan edes nähnyt. Iloisesti yI1ätyin. OIitosi mukava tyyppi ja hyvä matkakaveri. ltlatkaneni mukavasti ja vähän keskustelimme maratoneistaym. pitkistä juoksuista.

Perille Hartolaan tulinrne jo pari tuntia ennenjuoksua, koska halusin nähdä ja jutella juoksun

kautta saamieni kavereiden kanssa. Ilma ofi todellahelteinen. 5e ei kyllä minua pahemmin haitannutrsiIlä olen kyllä pitänyt lämpimässä juoksemisesta.

3. kierroksella oli käytärä kolrre kertaa prsikossa

Eka ja toka kierros meni mukavasti Sepon ja Anteronkanssa. Vauhti oli mukavan oloista ja vaihdoirmemuutamia sanoja keskenärme. Kolmannellakierroksella jouduin poikkeamaan kolme kertaapusikon puolelle. Siinä sitten Seppo pääsi karkuun,Antero oli jäänyt jo hetkeä aikaisermin. Samalfakierroksella sain Irjan kierroksella kiinni, jahän antoi minulle suolatabletinr kun minulla olipistos. Se tuntui auttavan.

Seppo meni menojaan. Ajattelin, että menköön.Oma juoksu oli vain tärkeää, ja tavoitteenani oliI tunnin alitus. Seppo ei kuitenkaan olluttavoittamattomi.ssa, silIä saavutin hänet 4.kierroksen alussa. Vaihdoinrne nruutaman sanan jajatkoin sitten matkaa yksinäni.

Odotin kc*o ajan, että Seppo ja Pekka saavat kiirni

Kierroksen lopulla kuulinr että Laitisen Rlstooli keskeyttänyt. 0dotin koko ajan' että LeinosenSeppo ja Termosen Pekka saavuttavat minut. fiuttaei ollut täl1ä kertaa Sepon eikä Pekan päivä' koskaero vain kasvoi.. fYlaalissa o1o oli todella mahtava.

01i upeaa saada Siiri Rantaselta seppele kaulaansa.

Pojarpoika teki taulm lehtileikkeistä

Kotona ystävät ja tuttavat ovat kovin onnitelleet.Pieni pojanpoikani teki lehtileikkeistä minulletaulun, ja se 1ämmitti sydäntä. Ilahduin jay]1ätyin suuresti, kun tossukauppiaani TImo-PekkaHuhtanen tuli käymään, onnitteli ja antoi uudetkomeat tossut ja paljon muuta juoksussa tarvittavaavaatetta. Yhden päivän tauko on tämän satasenjälkeen juoksussa ollut, ja taas tulee päivässävähintään 15 km.

Terveisin Pertti (Z:SO.z0)

Timo SyrjäliliOlin päättåinyt, ettei minua siirräradan sivuun kuin ensiapuryhmä

2?.6.52 klo 18 pamahti lähtölaukaus 100 km:n juok-

suun Hartolassa. Olin yrittämässä kolmatta kertaa.Kaksi aikaisempaa yritystä oli rennyt pieleen.

Ensfurunäinen päättyi kolariin Heinolassa ja toinenpolvivarmaan 45 km:n kohdalla. Nyt olin päättänyt'että ainoa mikä siirtää minut radan sivuun on ensi-apuryhmä (uhmapäivyyttäkö?). 100 km oli tavallaanpakkomielle. 5e oli päästävä täpi.

Lähdin yksin matkaan. Ilman huoltajaa, koska autoseisoisi silloin parkissa maalialueella. Ei tulisisiirryttyä autoon trliianrr helposti.

wlitään erikoisia valmisteluita en tehnyt itsejuoksua varten. Juoksua vuoden alusta tuli n.2000 km. Kaksi viikkoa ennen Hartolaa kävin juokse-

massa Forssassa maratonin 3.01 (tyhjennys?).

Itse juoksu oli ainakin näin jälkeenpäin ajatellenhelpompi kuin ]uufin. Ainoa todellinen haittaoli reisilihasten kipeytyminen. Ei meinannut jalka

nousta enää loppupuoliskolla. Vaikein kierrosoli ninula kolmas. Huono olo ja juoksu muutenkintakkuista. Johtui ehkä alkumatkan kuurmasta ilmasta.0lo parani huomattavasti, kun sai puuroa ja hunaja-Ieipää.

Juunapisteitä olisi troirr.rt olla enemrån- itsepalveluperiaatteellat

Etukäteen ajattelin selviytyväni keikasta 1Btunnissa. Ei ihan onnistunutr 1O222.28 kellotettiinloppuajaksi. Yksi pieni rakko oli ilnrestynyt pikku-

varpaaseen. Muita hiertymiä ei tullut' ja jalat

säästyi nuutenkin rasitus,lammoilta. Reidetkintuli kuntoon parissa päivässä.

Pieni moite järjestäjille. Kuunasta ilmasta johtuen

olisi voinut juomapisteitä 1isätä (Kannu ja mukittien varteen. umatoimisuutta. )

P.5. En pidä 100 km:n juoksua enää urheiluna

naisesti). flli-nusta se on enemmänkin itsensä

mista. tt0tetaan miehestä mittaarr.

lvlatka ei tapa vaan vauhti.

Ei o1e kaveri tainnutti ikuttaa tossua Hartolassa.

ftrtaaliintulo oli tpeeta!

Parasta juoksussa oli maaliintulo. Ei sitä osaa

oistää sanoiksi, mutta se oli upeeta!

Timo Syrjä1ä, Koski Tl (10222.28)

11

Pirkanmaan uJ.tratapahtuma kiinnostaisi. Samoin

jokin ultrakisa ulkomailla loppuvuodesta tai ensi

vuoden alussa. Ensi kesänä on myös aikomus kokeilla

Seinäjoella 24 tunnin juoksua. 01en suunnitellut

osallistuvani sen jälkeen myös Suomi-juoksuun

ellen ole silloin täydellinen rampa. Palautuminen

vuorokaudenjuoksusta vähän epäilyttää.

Petri Rautiainen (9:08.44)

Petri oli kiirrpstrn-rt nrm. ensi hefmikuussa juosta-

vasta Palamosin satasesta Espanjassa. Tarkempia

tietoja tästä kuten muistakin kisoista annan posti-

tse tai puhelimitse. Mainittakoon tässä kuitenkinr

että Palamosin 100 km on ensi vuonna myös veteraa-

nien ttllvl-kisa.

Petri kyseli myös yöpymismahdollisuuksista Pirkan-

maan ultratapahtumaan liittyen. fvlainittakoon pitkä-

matkalaisil le (ultrajuoksijoil le)' että täIlaisistajärjestelyistä neuvotellaan paraikaa tapahtuman

sponsorien kanssa. Tapahtuman jäIkeen on luvassa

myös kunnon saunailta aterioineen, virvokkeineenja yöpymisineen (ultrajuoksijoille). Tästä ym'

järjestelyiden yksitylskohdista on parhaiten ajanta-

salla rrEstä syövän eteneminenrrkarnpanjan Pirkanmaan

kampanjajohtaja Tarmo Rautanen (X". s. 29-30) 'Ja minä majoitan joka tapauksessa mieluusti niin

monta ultraajaa ku5.n tilavan vuokrakaksion puolik-

kaaseen (keskustassa, vastapäätä Ilves-hotell ia)

sopii. - Tero.

Joitakin poinintoia tulevista kisoista:

22.8 Stora V?inerlryet (Uanerstorg, Rr-ptsi)f iatkat: 100 km, 50 km ja maraton. 6250 m:n kierros

puistossa, ?sfi soratietä, 25fi asvaltt ia. Satasenjuoksijat automaattisesti väIiajallaan mukana myös

50 km:n kisassa. Lähtö klo I aamulla. Aikaraja

14 tuntia. Huolto 3 km:n välein (colaa, vettä,

Ieipää, suktaata ym. ) Pastaparty edellisenä iltana(eri maksu, 50 kr). Yöpymismahdollisuus retkeilyma-jassa (Zs ut/Z yata, omat lakanat). f lm. maksut:

400 kr/100 km, 150 kr/Sokm ja maraton. 13.8 jälkeen

50 kr l isää. Kontaktits Dan Jonassonr Kvarnvägen

27, 5-46158 Trollhättan, p. 0520-29509 tai Rune

Larsson, Orottninggatan 568' 5-46133 Trollhättan'p. U520-8090?, Fax U520-208?6.

12.9 Uinschoten (tlollanti) lm km:n Eltl-kilPailut

Lokakun lopulla (todemåiköisesti 31.10) jr.nstaan

Bergenissä (Norjassa) lltl km:n kisa. Parina viime

vuonna matkana on ollut 63 km, mutta tänä vuonnajuostaan siis täysi satanen. Kilpailu järjestetään

IAU:n suojeluksessa, ja mukaan pyritään saamaan

joitakin ulkomaisia huippuja. Kontaktit: Per Lind'

El1ing fYl. Solheimsvei 1, 3500 Hönefoss' Norge'

Puh. 4?-6?-282?3, (t) 4?-63-11666.

Jatkuu sivulla 24.

(varsi-bestaa-

Petri RautiaineniTänä Yuonna kulki aiYan toisellatavalla kuin viime vuonna!

Hartolakin tuli täItä vuodelta taas juostua. Paran-

nus oli melkoinen viimevuotiseen tulokseen nähden'

Viime vuonnahan selvä virhe o1i ser että yritin

juosta tai juoksin koko matkan pelkäl}ä nesteellä'

jolloin energia kävi vähiin 60 km:n jälkeen ja

loppumatkaan kului yhtä paljon aikaa kuin olin

siihen nennessä käYttänYt.

Tänä vuonna kulki aivan toisella tavalla. Alku

oli varovainen lämpöisen sään takia. Vasta 50

km:n jälkeen alkoi kulkea kevyesti. Tämäkin Joosoittaa, että maraton on minulle liian lyhyt matka'

( Siltl en aio maratoneja täysin jättää. Kaikki

kisat, jotka vain ovat ulottuvillar täytyy hyödyntää

- hankkia kisakokemusta eri pituisilta matkoiltaja yrittää J-yödä omat aikaisenrnat ennätykset.)

Viimeinen kierros oli kaikista nopein. Siihen

käytin aikaa 1.48. f i laali in tultuani voimia o1i

vielä niin paljon jäliellä' että pitempikin matka

olisi mennyt. Leinoset olivat ottamassa minua

vastaan, kun tulin maaliin, ja Seppo totesikin,

että suoritus oli mahtava. ttlyös hänen vaimonsa

totesi, että olen hyväkuntoisen näköinen-

Kun tulin koti in, kotiväki kyseli kaikenlaista

kisasta - kuinka juoksu meni jne. lYlinun ei auttanut

selitelIä, vaan lyödä tuloslista kouraan, seisoa

palkintopytty kourassa ja vastata sitä mukaa kun

kysymyksiä tuli.

Ainakin Lohjan seudulla olen saanut kuuluisuutta

suoritukseni vaikutuksesta. Olihan mei1lä artikkeli

Länsi-Uusimaassa' joka on paikall inen sanomalehti '

Pidin kaksi päivää taukoa Hartolan jälkeen. Seppo

käski. 01en saanut useita hyviä ohjeita ja neuvoja

Sepolta.

12

Kertomus siifå, kun kaikkiei mennytkään niin kuin piti

0rivede1lä asuessani innostuin Hartolan 100 km:njuoksusta. Kun olin muutaman kenan lenkkeillytMontelan poikien kanssa, osallistuin v. 87 Hartolansadalle kilometrille' mutta pääsin silloin vain60 km. Univäsymys iski. Mutta loppukesästä juoksinjo Helsinki City Marathonin 3.04, sil loinkin valta-vassa univelassa.

ttluutin neljän lapseni kanssa Parkanon Alkkiaanv. 90. 0stin vanhan maatalon. Eläinrakkaana hankinlampaita, vuohia, kanojae kanejar koiriar kissojatundulaatteja' taskukenguruita sekä ponin. |Ylikäihana kokoelmal töitä riitti niiden ja lastenhoitamisessa. Töitä riitti myös postissa. 01i

]ehtien varhais- (= yö-) kantoa sekä päiväpostin-

kantoa. Kunto pysyi hyvänä kun juoksi lehtien kanssakerrostaloissa (hissittömissä tietysti) ja takapi-hoilla ja polki päiväpostin polkupyörällä. Hartolan10U km oli kuitenkin aina mielessä.

Kevät 1972. Tänä vuonna päätin lähteä yrittämään

hyvää aikaa. Juoksulenkit jäivät vähiin. HuomennaIähden lenkille. Lampaatko naapurin kaurapellossa?Voi ei, lenkkeily jäi taas' mutta huomenna... Olipaljon töitä kotona ja postissa. Vielä juhannuksena

hakkasin vanhoja heinäseipäitä maahan' kiinnitinsitten verkon niihin aitaukseksi lampaille, ponilleja vuohille. Kävihän se voimaharjoitelusta' muttatarvitseeko sadan kilometrin juoksija voimaharjoit-telua?

Työasioissa riitti järjestelyä, että sain sunnun-taiyön vapaaksi. Hartolan lauantai. Jaoin fehtiävielä yöIlä ja aamulla. fv|ikä fiilis. Lauantaioti pitkäIlä kun selvi.sin kotiin. wliksi juuri

tänä lauantaina lehdet oli myöhässä. Syiiminenjäi kokonaan. Olkoon, kai sitä syömättäkin jaksaa'

ei kerkiä enää. Lapsille eväät mukaan ja autoon.Pitkä ajomatka alkoi. Uni alkaa tu1la autonratissa. Aiti ätä nuku, kuuluu neljästä suustatakapenkiltä vähän päästä. Voi hitsi, olisi pitänyt

keritä edes kahvia juomaan, jos pysyisi parenminhereil lä. Kaipa se tästä...

Helle vielä rasitt i. Tietysti tuli hellepäivä.lYlinun tuuriani. Kahta asiaa pelkäsin etukäteen;sitä, että tulee helle ja sitä, että silmät eivätpysy auki. Molerrnat olivat hyvää vauhtia toteutu-massa. En anna vielä periksi. Suomalaisellasisulla sitä on mentävä.

Hartolaan saavui-rnrne hyvissä ajoin. Tuttuja kilpai-

Iijoita oti heti vastassa. 01i Anteroa (Anteron

kanssa on kitpaittu myös sanomalehtien Sttl-jakotaito-

kilpailuissa viime syksynä), Seppoa, Christiania,

Kaita, Kalevia, Olavia sekä tietysti Tero.

Ennen starttia fiilis o1i hyvä. lYlahtava. Silmätkinpysyivät vielä auki, väsymys oli jossain tiessään,vaanimassa. Helle vain askarrutti, koska olen kylmänsään juoksija. Tunnelma vain kohosi kävellessämuiden kitpailijoiden kanssa lähtöviival}e.

fiitee pamautti kilpailijat matkaan. Oma juoksuni

lähti hyvin liikkeelle. Pääsin hyvään vauhtiin.Ensimmäiset kilometrit menivät hienosti. Hellehaittasi. Vettä. Vauhti alkoi pudota kympinjälkeen. Yritin roikkua poikien perässä. Varokaa,tääItä tullaan.

01o oli kuitenkin aivan voimaton. 01isi kai vähänpitänyt syödä aarnr.rlla. Takaa tuli eräs kilpailijaja neuvoi: kävele korkeintaan yksi tolpanväIi ja

sitten taas juokset ja juokse omaa vauhtia. Neuvoauttoi. En yrittänyt roikkua enää poikien perässä,menkööt. Tämä on minun vauhtini ja minun kilpai-luni. Juoksu tuntui aika kevyeltä. lvliehiä tulivastaan selkä edellä. Jippii, tämähän meneehienosti. Kehtaa mennä töihinkin, ne kun sanoivatettei ole tulemista ilman mitalia. 0nko tämä todel-Iakin näin helppoa? lYlahaan kyllä koskee, muttakai muillakin koskee johonkin. Ei nukutakaanyhtään. Tuossa on taas tuo ihanan kylmä lähdevesi.Sitä täytyy saada. Kiitos, kiitos, todella hyvää!

Nautin juoksemisesta: tämä on todella hauskaa.fhmiset hurraavat ja kannustavat reitin varrella.Hyvä tyttö, ota pojat kiinni. Hei, hei, saan sano-tuksi ja heilautan kätäni rnerkiksi siitä, ettäolen kuullut ja huomannut kannustajani.

lYluuten menisi hyvin, jos vaan aurinko ei paistaisinoin kuumasti. Varjoa, o1o on kuin Saharassa!Vettä saisi. olla kahden kilometrin välein tai kilo-metrin tai vielä useanrnin. Termospullo täytyisioLla mukana selässä keikkumassa, että voisi juoda

kaiken aikaa kylmää, raikasta vettä.

Ileinaan läkähtyä. lvlahaparkakin on niin kipeä.Ei voi juosta kun sattuu, täytyy kävellä. Juoma-asemaakaan ei näy missään, olen varmaan eksynyt.Oliko ensimmäisellä kierroksella tuollaista synkkäämetsää tien molermnin puolin? Kävelin varmaanenemmän kuin tolpanvälin, kun en enää pysty juokse-

maan. Jalat ovat kipeät ja kankeat. Kävelyä.Yritän juosta. Saan kiinni vanhemman miehen.Vaikeuksia myös häne1lä. Lähden hiljaista höfkkää.Näinkö tässä kävi. wliten sitä kehtaa mennä töihin-kään. Ei mitenkään. Tulisi edes ioku ihminen.Tuolla on auto.

- Hei miltä tuntuu, siellä kysytään.

- Ei kovin hyväItä, lopetan kun pääsen maalialu-

eeIle. En taida jaksaa sinnekään asti.

- Kyllä mä voin viedä sut autollar sä oLet ihan

kur-rma ja punainen.

Todellakin, paita on ihan kuiva, ei ole tullut

hiki koko aikana' kuumottaa vaan-

- Nii-in, jos viitsitr ki itos vaasr saan soper-

rettua.

Sain kyydin n. 38 km:n kohdalla. Itketti ' Voi'

miten olin pettynyt, masentunut, surullinen. f'tlaali-

paikalla istuin autossa. En kehtaa mennä ulos'

Kaikki näkee, että olen keskeyttänyt. Ja kun piti

juosta niin hyvä aika. Uusi naisten reittiennätys'

Pakko o1i päästää autoilija lähtemään ja nousta

pois autosta. Kiitos vielä kerran. Vein numero-

lappuni tytöille ja sanoin, että keskeytin' mutta

ei kai sitä tarvitse sanoa yleisöl}e. Nolottaa

niin, mutta kun en jaksanut. Lähdin sisätiloihin'

Samassa kuului jo kovaäänisestä: Tarja Hakala

keskeyttänyt. Tietysti se piti ilmoittaar mitä

lapsenikin sanovat.

Christian tulee, antaa takkinsa päälleni. ltliten

minä palelenkaan. Voi kiitos, se oli parasta mitä

tiesin. Se oli maailman lärnpimin takki. Kiitos'

13

kun joku välittää ja huolehtii. Nuorimmat lapseni

nukkuivat autossa, vanhin poikani, lvl ikar lohdutti '

että nythän sä voit katsella muiden maali intuloa.

Totta.

Christian tarjoaa kuumaa teetä. Se oli parastamitä olin koskaan juonut' ki itos. Tekisi mielitaas itkeä. 0nhan siinä sopivasti Christianinolkapää' johon voi itkeä salaa, ettei kukaan näe.Tee teki hyvää mahalle, joka myllersi edelleen.Onneksi se oli tyhjä niin en oksentanut. Tyhjäja kuiva. lvlieli oli aivan maassar mutta aamuakohti mieliala kohosi.

Juttelin muiden juoksijoiden (maaliintulleiden)kanssa ja sain heiltä rohkaisua ja kannustusta.Ei tämä ollutkaan vielä juoksu-urani loppu' tästäon hyvä jatkaa. Iäytyy vain koota itsensä, laittaasuupielet ylöspäin, katsoa luottavaisesti tulevai-suuteen, ja Elämä hymyilee takaisin.

Petyin itseeni ja juoksuunir en Hartolan tunnelmaatäynnä olevaan taikayöhön' täällä olevaan yleisöönja juoksijaystäviini. Tänne on pakko tulla uudes-taan, joka vuosi.

Hei hei Hartola, täältä tullaan ensi vuonna uusineväin ja toivottavasti levänneenä.

Tarja HakalaParkano

Oaratanin nnali sr kuin vain Kolille olisi

kiiverrryt

ftse koen samanlaista iloa satasen valloitettuani.Ja tämän tunteen haluaa ultrajuoksija kokea yhä

uudelleen. Siinä meitä rthulluiafi yhdistävä seikka.Ja syy, jonka vuoksi sama, vaikka vähitellen vaih-tuva, joukko kokoontuu vuodesta toiseen lähtövii-val]e. lvleille maratonin maali on kuin vain Kolille

olisi kiivennyt. Ihminen kaipaa uusia haasteitaja tavoitteita elämänsä mielekkääksi saadakseen.

trSyyUinentr löytyi seinän takaa: tftto fftapn

Ensinrmäisestä maratonistani saan rrsyyttäärr AhosenUntoa, joka asui seinän takana Kivijärvellä ?0-

Iuvun alussa. Satasilla kultaisen kengän juosseen

Unton varmasti monet tuntevat. Hän kuuluu suoma-

laisten ultrajuoksijoiden tienraivaaji in.

(Jatkuu seur. sivulla)

Aiuan tawllinen ultrajuoksija (i)

PEKKA TERMOI\EI\ - HUIPI]LTA!Ultrajucksu - korkeryt paikan kanma pteuan

rn-oristdciipeilyäl

Huipulla! olisi ihan sopiva huudahdus Hartolan

satasen maalissa. Korkean paikan kammoa potevana

minua kiehtoo vuoristokiipeily. Ilaratonia ja

satasta voi verrata toisiinsa kuten [Y|t. Blancia

ft. Everestiin. Jos vuoristokii.peiliiä on useasti

valloittanut tYlt. Blarci.n kokoisia (zr-S0OO m) vuoria,

hän alkaa väistämättä haaveilla vuorista korkeirman

valloittamisesta.

01en lukenut monta käsiini sattunutta vuoristokii-peity-kirjaa. Voin suositella vaikka ensimmäisenä

ilman happilaitteita lvlt. Everestille kiivenneen

Reinhold Messnerin kirjaa Huipulla tai englannin

kieltä taitaville Chris Boningtonin lYlountaineer--

teosta. Näiden miesten mukaan vuoristokiipeilijä

kokee huipulle päästessään sellaisen riemun ja

hyvän olon tunteen, että tämä korvaa päivien tai

jopa viikkojen punnerruksen.

14

Hän oli mukana jo Järvenpäässä. Unton kyydissäpääsin ensinrmäiselle maratonilleni Turun Ruissaloonsyksyllä -74. Seuraavana vuonna juoksin kaksimaratonia ja -?6 Unto sai minut yhteisten lenkkienaikana innostumaan Hartolasta.

Lähtöiltana kuuntelin autoradiosta KaLeuan Kisojenkovatasoista 5000 . nretrin juoksua, jossa LassetViren ja 0rimus pinkoivat 13.24 ja 13.25" Virenoli valmis toistamaan fYlliunchenin urotekonsa ja

Termonen uskoi 10 tunnin alitukseen. lvlahdollisimmanvarovasti 1ähdin matkaan. f l laratoniin käytin 3.11.Matkalla joku tarjosi sahtia. Pyysin häntä maaLi-paikalle. fvlutta ei kai sitten kyennyt, kun eimiestä siellä näkynyt.

trTenpnen rr ju-ni sitä tyyppiä' jr&a hiki alkaapildcu hiljaa tif&ua uasta 5[!:n jälkeent

Loppua kohden tossu nousi, ihme kyllä, yhä nopeam-min. JäIkimmäinen 50 km o1i 5 minuuttia ensimmäistänopeampi. lYlaalissa olin ensimmäisenä ajassa7.27.1?. Kipinää sataselle ei kuitenkaan jäänyt.

Syynä ehkä hyvä sijoitus ja aika' jota en uskonutpaljonkaan parantavani. Oulun Kesäyön Unelmalle(50 mailia) sentään ]ähdin' koska siihen aikaan(-80) asuimme kohtuull isen Iähellä Kärsämäellä.Penikkatautisen kevään jälkeen olin 6 tunnin alituk-seen tyytyväinen. fvlinua imartelevin lausuntolehdistöstä Löytyy tämän juoksun yhteydestä.Ennen juoksua minusta kirjoitettiin: ItTermonen

on juuri sitä tyyppiä, jonka hiki alkaa pikku hil jaatihkua vasta 50:n iälkeenfr.

No, totta puhuen, olen kyllä kohtuullisesti lenk-keiltyt kaikkiin kilpailuihini. Ennen -76 Hartolaatuli puoleen vuoteen tasan 3000 km. Toukokuussatosin vain 185 km ja kesäkuussa 315 km. Taisipenikkatauti vaivata tuolloinkin kevättalven ahmi-misen seurauksena. Viimeiset 11 vuotta olen kerska-kuluttanut tossunpohjia pääasiassa oheisen kuvanmaisemissa. Tuhansia kertoja on maankuulu Punka-harju tallustettu.

PaIw tuigrlle 13 vtroden tatm $ifkeen

Nelikymppisiin pääseminen (tai joutwinen, mitenvain) ja juoksupäivän vaihtuminen perjantai-illastaIauantai-iltaan mahdollistivat uudelleen intoutumi-seni 13 vuoden tauon jälkeen -89. Kaikki tähänmennessä juoksemani ultrat ovat olleet rrhelppojatr.

Kertaakaan ei o1e keskeyttäminen käynyt mielessä.Rauhalliseen alkuun olen panostanut * ja omaanjuoksuun.

Tämän kesän juoksuni o1i pitkän vaakalaudalla.Oikean jalan kantapää vihoitteli koko talven.l-luhtikuussa olin neljättä viikkoa ilman juoksu-askelta, mutta melko ehjä touko-kesäkuu mahdollistiosallistumiseni. Ja kuten tuli todettua. Euforiajatkuu.

Terveisin Pekka Termonen

100 km de Vendee. Chavagnes-en-Paillers, Ranska.t6.5.1992

,....i...l.liiliilii::iiii:itiiri:i:riliiiiliti,lii;itNummisen Heikki taas Ranskassa

rrKenties lähden joskus vielä uudestaanrr, päättiHeikki Nurnminen viime numerossa olleen juttunsahuhtikuisesta Ranskanreissusta. No niinhän siinäkävi' että tuskin oli toukokuu ehtinyt puoleenväli in, kun Heikki taas starttasi Ranskassa, rf100

km de Vendeerr-kisassa Etravaonesissa.

Jo kisan lähtöhetkellä klo 5 aamulla oli lämoöä20 astetta, ja ennen kuin kaikki olivat ehtineetmaaliin, oli elohopea kivunnut pahinrnillaan 34-35asteeseen. lvlatka juostiin neljänä 25 km:n kier-roksena' joista viimeinen tuotti Heikille jo senverran vaikeuksia, että hänen oli aikatavoitteensijasta on tähdättävä maaliinpääsemiseen. Aikaaei kuitenkaan kulunut 8| tuntia kauempaa. Kilpailunaloittaneista runsaasta 300:sta juoksijasta 184juoksi loppuun.

Tulokset: 1) Bernard Curton (s. 52) ?:01.10, 2)Daniel Gard (50) ?:25.00, 3) G6rard Bretel (44)7t41.42, 4) Phi l ippe Thomassin (5?) ?244.51, 5)Jean-Paul So1ei1 (50) 7t47.1O, 6) Gilbert Gindre(4S) 7:54.48, 121 Heik*i lJunninen (60) B:X!.tIl,25) Jean Brengues (Sz) 8:52.56, 109) Henri Girault(36) 11 2Q1.24, (Sutuissa juoksijan syntymävuosi).

Sri Chinmoy International 24112 Hour Race. Basel,Sveitsi. 2-3.5.1991

RUI{E LARSSON:

Baselin 24 tunnin juoksuJr.roksin Sri Ctrirnnyn 24 tr.rnin juokan Baselissatq*okun U. päivä. Kyseessä o1i trSri Chiirpynmaailmrmstaru.skisan (jotrm oli kutsuttu kaikkiviine vuoden voittajat ylrpäri mailtma jiirjeste-

tyistä Sri Chirnpyn 24 tunin juoksttista. K:iänt.trnlr. ) Jrrcksijoita oli 11 maasta ja mdcana olitosi kotda tekiJöitä.

Uenäläiset aloittivat kovaas ja monet juoksijat

eivät pitäneet päätään tarpeeksi kylmänä antaakseenheidän mennä menojaan, luottaen siihen' että heväsyisivät myöhemmin. lvlinä ohitin 100 km n. ajassa8222, o]len tässä vaiheessa kaukana kärkisijoista.Jopa viimevuotinen IAU:n Eurooppa Cupin voittajaValeri Christenok' joka tunnetaan hitaana aloit-tajana, oli edetläni

12 trrnin jälkeen olin juossut 134 ki.lometriä ja

nähnyt nimeni nousevan tunti tunnilta korkearmalletaululla, jolta oli luettavissa kilpailun tilanne.Itseluottamukseni kasvoi ja juokseminen tuntuihyvin mukavalta. Jossain 100 mailin paikkeil la

otin ison lautasellisen spagettia ja päätin kävellähitaasti syödessäni. Juuri kun heitin lautasenjäteastiaan, romahdin. Tuntui siltä' että puolessaminuutissa kadotin kaikki voimani. 0lin niinpökemyksissä, että kompuroin aitaa päin.

Juokseminen ei tullut kysymykseenkäänr mutta päätinkävellä ja odottaa voimieni palautr.rnista. fiuttaoli kytmä ja vaatteeni olivat märkiä kitpailunaikaisen sateen jäljiltä. Noin kilometrin jälkeen

olin niin kylmissänir että kehoni ei kertakaikkiaantoiminut. Saadakseni itseni taas kuntoon ja

selvittääkseni kilpailun kunnialla loppuun' minunoli mentävä lämpimään suihkuun ja levättävä vähänaikaa.

40 mirulrttia nyifiemnin olin taas radalla, kuivissavaatteissa, jotka olin lainannut kilpailun pääjär-jestäjältä Shashanka Karlenilta. Elämä hymyiJ.itaas, vaikka mahdollisuuteni voittoon olivatkinjo menneet.

Ktn kisaa oli käyty noin Zl tuntia' söin toisensuuren lautasel]isen spagettiar ja romahdin jälleen.

Tä1Iä kertaa romahdus ei kuitenkaan ollut yhtäpaha. Pidin taas tauon ja palasin reit if lekävelläkseni viimeiset kolme tuntia, yhä nauttiensiitä, että olin osall isena siitä suurestatoverillisesta ystävyydestä' joka kehittyy tuntienkufuessa 24 tunnin kilpailussa. Lopputuloksenioli 2U5,?38 km. Ei ihan niin hyvä' kuin mitä olintoivonut ennen kilpailua, mutta toisaalta; täytyysanoa, että jos ihmisen onnistuu juosta ja kävellänäinkin pitkä matka yhdessä paivässä ja yhdessäyössä, se on mitä kunnioitettavin teko.

15

Kilpailn ollessa lop.rillaan vain harvat pystyivätjuoksqnaan, ja heidän liikkr-rmisensa oli sellaista'että vain ultrajuoksulle vihkiytyneet tunnistai-sivat sen juoksemiseksi. Voimakkaimpien kaverei-denkin vauhti muistutti vain hädin tuskin juokse-

misen alkeita. lvlutta heidän taistelunsa henkio1i jotakin suurenmoista.

Uenäjän Anatoli KrugJ.ikwilta kului 40 minuuttiaviimeiseen 1675 metrin kierrokseen. Hänel1ä olivaraa olla näin hidasr sillä hänen etumatkansariitti tuomaan voiton tuloksella 242'875 km.Kruglikov on hiihtäjä' joka on siirtynyt ultra-matkojen juoksuun. Hänen paras saavutuksensalumella on Neuvostoliiton yliopistomestaruus 50km:l lä.

Ultrajuoks.r ei ole vain miesten laji. Paras nainen,Helen Stanger Australian Sydneystä' juoksi 2061497km. Se o1i lähes kilometrin omaa tul-ostani parempi.

Tämä olisi saattanut oI1a paha isku macho-imagol-leni, mutta minun ohitseni on mennyt pieniä

1S-vuotiaita tyttöjä 10 km:n juoksuissa, Evy Palmmaratoneilla, ja täl1ä kertaa en yltänyt edesvaimoni ennätykseen (2131600). Niinpä olen jo

kauan sitten oppinut hyväksymään' että vahva nainenvoi olla minua vahvempi.

Itlrtta ihan sataprosenttisesti en voi hyuäksyä'että hlivi?in naiselle' ja niin minun on jollakin

tavalla selitettävä romahtamiseni. En keksi muutaselitystä, kuin sen, että veri vetäytyi voimakkaastiIihaksistani ruoansulatuselimiinr kun vatsaaniyhtäkkiä tuli ruokaa. Tämä teki minut väsyneeksi,ja kun en kyennyt juoksemaanr tulin viluiseksirja sil loin l isää verta virtasi kehoni keskiosaan.

12 trrnin juoksn voitti Kje11-0ve 5ko91und, ja

suureksi ilokseni, omana heikkona päivänänir hänon ruotsalainen. 124r27Q km on kelpo tulos kenelletahansa, ja kun Skoglundin 51 vuoden ikä otetaanhuomioonl sitä on pidettävä erittäin hyvänä.

Tuld<set, 24 h:tvliehet: 1) Anatoli Kruglikorrr, Venäjä 242.8?5, 2)wlilan Furin, Tshekkosl. 236.2321 3) Jacky Frick'Ranska 224.518, 4) lvlilos Skorpil, Tshekkosl.216.139,5) Dan Brannen, USA 209.375r 6) RuneLarsson, Ruotsi 205.?38, 7) Gemit fmmel, Australia205.692, 8) Peter Rexer, Saksa 203.435, 16) Va1eriChristenok, Venäjä 180.900.lvliehet yli 50 v: 1 ) Georg Knapp, Itävalta 196.4U1,2) Hans-Joachim lYleyer, Saksa 193.106' 3) HorstHofmeyer, Saksa 179.692.Naiset: 1) Helen Stanger, Australia 206.497, 2)lvlaria Nardin, Italia 192.338' 3) Beverly lJi l l iams'

Kanada 181.167.Naiset yli 50 v: t ) Cnristet Vollmershausen, Saksa163.225.Naiset vli 60 v: 1) Gerda Schröder, Saksa 165.273.

Rure Larsson

24 tuntia sisliradalla. Podolsk, Venäjä. 22-23.2.t992

IGOR AGISHEV:

24 tuntia 133 metrin radallaolipa hieno kisa!

24 tunnin juoksu 22-23. helmikuuta Podolskin

kaupungissa fYloskovan lähe1lä oli hieno kisa. 33

osanottajaa Venäjältä' Ukrainasta, Latviasta ja

Kazakhstanista joutuivat juoksemaan vain 1 33 metrin

mittaisella sisäradaI}a. Ajattelet varmaanr että

he olivat hulluja. Ei! He olivat kaikki ultra-juoksun huippuja - Valeri Gubar, Nikolai Safin'

Valeri Christenok, Georgi Ermolder ja muut.

Kilpailu järjestetti in jo kolmannen kerrane sil]ä

talvi Venäjällä on hyvin pitkä ja 24 tunnin kisaa'joka on näiden juoksijoiden lempilajil on mahdo-

tonta järjestää ulkona radalla.

Lähtö tapahtui puolilta päivin ja Venäjän televlsio

teki tapahtumasta ohjelman. Kärkipaikan otti

Anatoli Kruglikov Smolenskista - hän on uusi tähti

Venäjän ultrajuoksutaivaalla. fiutta myös muut

osanottajat aloittivat vauhdikkaasti. lYlonet

tietenkin väsyivät yön aikana, sil lä pienessä

rakennuksessa ei o1lut tarpeeksi ilmaa ja tuuletus

oli mahdotonta. Juoksijoiden teki kovasti mielipysähtyä ja käydä nukkumaan. Noin 10 juoksijan

oIi jätettävä rata, mutta kärkijoukko senkun jatkoi.

Anatoli Kruglikov oli juossut 145 km 12 tunninjälkeen. Hän näki mahdollisuutensa Don Ritchien

maailmanennätyksen lyömiseen. fvlutta hänen olijatkuvasti ohitettava toisia juoksijoita' joten

kierroksille kertyi mittaa enemmän kuin 133 m.

Valeri Gubar ja Valeri Moskalenko taistelivat

toisesta sijasta. Neljä minuuttia ennen loppua

Kruglikov ohitti Don Richien lvlEln! Hänestä tuli

voittaja tuloksella 268'590 km! Lopetettuaanjuoksun hän ei enää kyennyt liikuttamaan kehoaanlja meidän oli vietävä hänet sairaalaan. Toiseksi

tuli vuoden 1991 voittaja Valeri Gubar Jarosla-

viasta tuloksella 257,421 km. Kolmas oli ValerilYloskalenko 0dessasta - 255.080 km. Veteraanien

sarjan (y1i 50 vuotta) voittaja oli Valeri

Karotetski Riikasta tuloksella 233,083 km.

Igor Agisfev(Julkaistu Ulrich Kanrmin toimittamassa IAU

fnternational Fixture List-julkaisussa 1.6.92.)

IAU 24 Hour European Challenge. Apeldoorn,Hollanti. 29-34.5.1992

Saksalaisj uoksij at kärj essä24 tunnin EM-kisassa

Apeldoornin 24 tunnin juoksu järjestettiin tänävuonna 14. kerran, ja tällä kertaa kilpailun arvoa1isäsi entisestään se, että siinä ratkaisti in lajinkautta aikain ensimmäiset Euroopan mestaruudet.

Venäjän Anatoli Kruglikov aloitti vahvasti jakasvatti tasaisesti johtoaan, kunnes se 10 tunninjälkeen oli jo I km toisena olleeseen Saksan ValeriKlementiin. Pian tämän jälkeen ero alkoi kuitenkinsupistua, ja 16 tuntia (5a t?6 km) juostuaan venä-Iäinen oU- enää kol-misen kilometriä Klementinedell-ä. Kiloailun viimeisellä kolmanneksellaKruglikov joutuikin sitten antamaan periksi monen-moisten ongeJ-mien vaivaamana. Kärkeen siirtyiviimeisten tuntien vahvalla juoksulla saksalais-kolmikko' johon Klementin lisäksi kuuluivat HelmutSchieke ja Peter Samulski. He veivät kofmoisvoiton,Schieken osoittautuessa looussa vahvimmaksi.

lvlyös naisten kilpailu oli saksalaisten juhlaa senjälkeen kun Iso-Britannian Hilary [Ialker joutui

keskeyttämään. Voiton vei Sigrid Lomsky, jokayJ.i 231 kmln tuloksellaan oli kaiken kaikkiaankinneljänneksi paras heti kolmen maanmiehensä jäIkeen.

Tuloksetr miehet: 1 ) Helrnut Schieke, Saksa 250.698,2) Peter Samulski, Saksa 241.583, 3) Valeri Klement,Saksa 237.326, 4) Stefan Seman, Tshekkosl. 230.664,5) fstvan Sipos, Unkari 22g,g1?, 6) BernardAlbrecht, Saksa 225.171, 7) Alfred Schippels, Saksa221.99D, B) Hubert Karl, Saksa 22D.215, 9) KassianBurster, Saksa .219.U9?, 10) Karsten Jacobsen, Tanska21 4 .767 , 1 1 ) Fritz lYlarquardt , Saksa 21 't .91 8, 12)lrlolf-Dieter Schutzu, Saksa 211.318, 13) Va1eriChristenok, Ukraina 21O.677, 32) lvlax Courti l lon,Ranska (m0s) ta0.e6t.

Naiset: 1 ) Sigrid Lomsky, Saksa 231.008, 2) HelgaBackhaus, Saksa 224.164, 3) Anna Dyck, Saksa213.332, 4) Gisela Frick, Saksa 198.392.

"Nåiistä kilpailuista jåiä minulle muistoja jatuntemuksia, joita en koskaan menetä. Kutenystiivyyden tunne; me emme juokse toisiammevastaan, vaan itseämme vastaan - toisten kanssa.Ja se on myytti, että ultrajuoksijat olisivatitsekeskeisiä. Liiallinen oman itsensäajatteleminen on tuhoisaa. Minä en missäänvaiheessa toivonut, että kenenkään vauhtihidastuisi, jotta olisin voittanut håinet - toivoinvain jokaisen tekevän parhaansa. Tiillainenkilpailu on minulle henkinen haaste, josta opinpaljon joka kerta. En tiedä montaa asiaa, jotkaolisivat sielulle yhtii kasvaftavia kuin pitkienmatkojen juoksukilpailut. Uipi koko yönjuokseminen, kohti seuraavaa pävåä - se onminulle todellista hengen kulttuuria. "

Rune Larsson Baselin kisan i

1?Nesteen nauttiminen ultrajuoksussa:

Nestevajauksella on myös vaarallinenvastakohtansa: vesihumala!Itmiskehon paimsta rpin 65f st vettä. Tavanomai-

sissa oloissa päivittäin nauttimamme ravinto ja

juoma sisältävät vettä pari litraa. Tällöin jalon

tunne toimii erinomaisena nestetasapainon sääteli-

jänä. Kestävyysurheilun, kuten ultrajuoksun' harras-

tajalla asia on toisin. Ainakin kilpailun ollessa

kyseessä hänen on ehdottomasti aloitettava juominen

ennen janon tunteen ilmenemistä. mikäli odotamme,

kunnes keho ilmaisee nestevajauksen janonar olemme

yleensä auttamattomasti myöhässä.

tlseanpia piiiuiä kestävien tai muuten erityisen

vaativien ultrajuoksujen ollessa kyseessä on muis-

tettavar että ? prosentin painonmenetys (esim'

?D k9 painavalla juoksijalla n. 5 ke) merkitsee

voimakasta nestevajausta. 12-15 prosentin painon-

menetys voi useamman päivän jatkuessaan johtaa

kuolemaan. Jo 2 prosentin lasku painossa (l rq

kg ?0 kg:n painoisella) voi vähentää suorituskykyä

21frt siI1ä nestevajaus heikentää sydämen lyönti-

volyymia ja nostaa vastaavasti pulssi (tässä yhtey-

dessä on kuitenkin otettava huomioon, mitä jatkossa

sanotaan kehon hiilihydraatteihin rrtankatessarr

sitoutuneesta nesteestä).

lYlonien ultrajuoksijoiden kokemusten mukaan hyvinkinpitkät harjoituslenkit sujuvat - jopa lämpimäLlä

säällä - ilman juotavaa. Harjoitusten suhteen

jokaisen varmaan kannattaa toimia omien kokemustenja mieltymysten mukaan - asiaan littyvät tosiasiat

muistaen.

Nesteen nauttimisella - ja sen imeytymisellä

on toki myös rajansa. 0nkin tähdennetty sitä'

että koko juoksun aikana menetettyä nestemäärää

ei ole tarpeen eikä aina mahdollistakaan korvata

suorituksen kestäessä. TäIlöin on kuitenkin syytä

jatkaa nesteen nauttimista pieninä annoksina suori-

tuksen jä1keen.

Itrtta restettä voidaan y4<sir*entaisesti nytls nauttia

liikaa. Vaikka nestevajauksen vaarat ovat vakavasti

otettaviar niiden yksipuolinen korostaminen saattaa

o1Ia omiaan edesauttamaan vastakkaisen tilan eli

hyponatremian (rtvesihumalanlr) syntyä.

0n muistettava, että runsaasti hiilihydraattejaja nestettä sisältävä ravinto mahdollistaa rrtanka-

tessart paitsi enetgia- myös nestevarastojen virittä-

misen äärimmilleen ennen pitkäkestoista suoritusta'

Juoksun aikaisessa aineenvaihdunnassa vapautuu

myös hiilihydraatteihin sitoutunut neste. Tämänfrsisäisen huollonrr määrä voi olla kaksikin litraa'

Tämä on otettava huonioon silloin' kun esitetään

nestevajaukseen liittyviä laskutoimituksia ja

lukuja.

Nestevajauksesta eli dehydraatiosta on puhuttu

paljon, mutta vasta viime aikoina on olettu enemmän

puhua myös sen kääntöpuolesta. Hyponatremian vaaran

on todettu liittyvän nimenomaan ultrajuoksu- ja

ultratriathlon-kisoihin, silloin kuin nesteiden

nauttiminen ylittää todellisen tarpeen. Vuoden

1985 Eomrades-maratonilla (osanottajamäärä1tään

maailman suurin ultrakisa) sairaalaan joutuneista

1? juoksijasta yhdeksä}}ä todettiin hyponatremia.

Muutaman seuraavan vuoden aikana nestehunala-

tapauksia kirjattiin samassa kisassa yl-i 2Oi näistä

kahdessa hengenlähtö oli lähellä. Vakavista ultra-juoksijoiden ja maratoonareiden hyponatrernia-tapauk-

sista on tietoja myös Yhdysvalloista.

1Å lihaa nffiffiä funnissariitiiii useimprten iuolaiioi&nbrpis iin useimmissa g@gPPlY-

Hyponatrsnian riskin on todettu olevan suurin niiden

kilpaifijoiden kohdalla; joiden vauhti ei ole aivan

huippuluokkaal ja jotka siten myös hikoilevat vähem-

män kuin kärkipään juoksijat. He saattavat keskit-

tyä pelätyn nestevajauksen eliminoimiseen liiankin

innokkaasti, jolloin uhkana on päinvastäinen tila.

Jr.rdcsija-tutkija-1äåil<åiri Tiln lloakes varoittaakin

tiioittelusta nesteiden nauttimisessa. Hänen

mukaansa I litraa nestettä tunnissa riittää useim-

pien juoksijoiden tarpeisiin useirrnissa olosuhteissa(Usein on nestevajauksesta varoiteltaessa suositeltu

huomattavasti suurempia määriä). Tutkimuksiinsa

nojautuen Noakes iopa päättelee, että useinmat

maratoonarit päättävät kilpailunsa lievässä neste-

humalassa, mikäIi ovat tankanneet tavanomaisesti

ennen kilpailua. Vain kaikkein nopeinrnilla juoksi-

joilla on yleensä lievä nestevajaus kisan

päättyessä.

18

Historian suurmiehiä: Wally Hayward

ldally Haprard syntyi 10.7.1908 Etelä-Afrikassa.Hän aloitti vakavamman puoleisen juoksemisen v.1925 1?-vuotiaana. Viisi vuotta myöhemmin hänosall istui ensinmäisen kerran 88 km:n mittaiselleComrades-maratonilIe. Hurjan alun jälkeen rrlLJalIerr

joutui kävelemään loppumatkan y1ämäissä, muttavoitt i kisan. Harjoitellessaan seuraavan vuodenComradesia varten, Hayuard sai vakavan nilkkavammanja siirtyi siitä toivuttuaan lyhyenrnillejuoksumatkoil le. Vuonna 1S38 hän oli kansainyh-teisön kisoissa kolmas 6 maili l la.

Toisen maailmansodan jälkeen Hayuard pidensi jälleenmatkojaan, ja v. 1950 truallett vei 20 vuoden tauonjälkeen jälleen voiton Comrades-maratoni1la, nyt40 minuuttia nopeanrmalla ajalla. Seuraavana vuonnasyntyi uusi reitt iennätys rralamäkeenrr, 6:1 4.08.Kaksi vuotta myöhemmin hän rikkoi ensimmäisenä6 tunnin rajan (srsz.so). Si inä väl issä ol iHelsingin olympiamaratonil lakin tullut kunniakas10. sija 7 minuuttia Zatopekin perässä.

Loppukesästä 1S53 Hayuard matkusti Englantiin,asuen ultrajuoksun pioneerin Arthur Nerrltonin luonawliddlesexissä. Syyskuun lopulla juostussa Lontoo-Brighton-kisassa lJally paransi voittoajallaan5'.29.4O juoksun reittiennätystä yli 22 minuuttia.Väliaikana syntyi 50 mailin |v|E 5t14.22. Vajaatakuukautta myöhemmin syntyi fvlE myös puolta piderrnälIämatka1la, Bath Roadin 100 mailin kisassa. Parannustaentiseen tuli 1ähes tunti.

Neutonin ehdotuksesta Hayrrrard lähti vietä marras-kuussa yrittämään ensinmainitun nimissä olleen24 tunnin ratajuoksun lvlE:n rikkomista. 100 kmtaittui ajassa 7:41.36 ja 100 maitia 12t46.34(molemmat ME-tuloksia radalla). Tämän jälkeenhän kokeili Nerrltonin suosittelemaa tehohoitoasuihkua ja voimakasta pyyhkeellä tapahtuvaahankausta. Valitettavasti vaikutus ei ollut toivo-tunlainen, Haytrrardin lihakset jäykistyivät pahankerran. Hänen onnistui kuitenkin parantaa Neutoninennätystä '11.3 km;llä tul-oksellaan 256.4 km.Jälkeenpäin Hayuard kertoi juoksusta:

- 5e oli puhtaasti mekaanista etenemistä; kaikkirnitä näit oli rata... Siinä sinä juoksit kuinsika... joka työntää kärsänsä maahan ja vainjuoksee. fvlyöhemmin sitä ajatteli vain yhtä asiaa:sitä että 24 tunnin täytyy joskus tulla täyteen.Ja kun se sitten lopulta o1i ohi, sanoin: rrJumafan

kiitos, että se on ohirr ja trEi enää koskaanrr.

Hayuardin 24 tunnin ennätyksen rikkoi Ron Bentleyvasta vuonna 1S?9. Hayrrlard itse vei vielä vuonna1954 viidennen kerran voiton Comrades-maratonil1a,ennen kuin hänet myöhemmin samana vuonna julistet-tiin anrnattilaiseksi. ItUjallert oli ottanut vastaanrahaa saadakseen kasaan Englanninmatkansa kulut.

Vasta 19?0-luvun puolivälissä trJally sai takaisinamatöörioikeutensa ja juoksi v. 1978 ?0-vuotiaidenlYlE:n maratonil la (3:06.24). Vuonna 1988, ?9-vuoti-aana, Hayulard juoksi kuudennen Comrades-maratoninsa58 vuotta ensikokeilun jälkeen, nyt aikaan g:44.15.

rrtdallenrt harjoittelu oli yksinkertaista. Uranalussa kaikki juoksu oli nopeaa ja lyhytkestoista.Toisen maailmansodan jäIkeen ldally hidasti vauhtiaja juoksi pitempiä matkoja. Vuosina 1946-1954(huippukuntonsa aikaan) hän juoksi viikossa 160km enirnmäkseen 5 minuutin km-vauhtia. Sunnuntainahän juoksi 48-80 km, maanantaina I km, ti istaistaperjantihin 16-24 km päivässä ja lauantaina olivuorossa joko lepopäivä tai maastojuoksukilpailu.

Hän teki myös jonkin verran nopeusharjoitteluavauhtileikittelyn muodossa. Comradesiin valmistau-tuessaan hänen pitkät lenkkinsä olivat 48-112 km,ja hän juoksi 4-6 yli 70 km:n lenkkiä kisaa edel-tä-vien 5 kuukauden aikana niin, että viimeinen näistäoli 3-4 viikkoa ennen itse koitosta.

?0-luvun puolivä1issä Hayuard - atoitellessaanuutta amatööriuraansa - oli oudon ti lanteen edessä.Hän tarvitsi apua osatakseen valita ensimmäisetjudcsJ<enkänsä. Juoksu-uransa ensimmäiset 50 vuottahän o1i käyttänyt yksinkertaisia kunitossuja (rrten-nareitalr) eikä oltut kärsinyt monistakaan varnmoistalukuunottamatta uusiutuvia pohjelihaksen revähtymiä,jotka tuskin johtuivat ensisijaisesti jalkineista.lvlutta saatuaan asianmukaista apua kenkien valinnassaja juostuaan nykyaikaisissa lenkkit,ossuJ.ssa, fr[Jallerl

sai riesakseen jatkuvat polvivammat. Lopulta juok-suun erikoistunut lääkäri. neuvoi vanhaa heiraapalaamaan kurnitossuihin, korotetulla kannalla varus-tettuina. Ja tämäkös 'rljalleatr ilahdutti!

Kwa (vierellä sivulla): lJally Hayruard 24 tunninfiE-juoksussaan v. 1953. Oikealla huoltajana ArthurNeuton, jonka ennätyksen !.laIly rikkoi.

19

r@fu)+;rr.,,.,,,,*.

Itbksirmalisen odotettavissa oleuan tuldcsenarvioirninen 24 tunin juoksussa

Kuinka pitkätle voit odottaa juoksevasi 24 tunnissa- olettaen että valmistautunisesi on ollut huolel-lista ja kaikki itse kisassa sujuu hyvin? Urheilu-fysiologit Davies ja Thompson ovat ultrajuoksijoiltakeräämiensä tietojen pohjalta laatineet oheisentaulukon. Äärimmäisenä vasemmalla oleva luku on5 km:n tuloksen perusteell-a arvioitu maksimaalinenhapenottokyky. fiatkan pidentyessä pystytään ylIäpi-tämään yhä pienempää prosentuaalista osuutta hapen-ottokyvyn maksimista. 24 tunnin juoksussa prosent-

tiluku on keskimääärin 47fr. Uaikka maksimaalisenhapenottokyvyn merkitystä kestävyyssuorituksissaon monien tutkijoiden mielestä vahvasti liioiteltu'oheinen taulukko on osoittaututunut ennustearvoltaanhyväksi.

Listasta luettavissa oleva 24 tunnin tulos on

tarkoitettu ennusteeksi mahdolisuuksistasi. Ennus-

tetun tuloksen saavuttaminen vaatii optimaalisia

olosuhteita. Jos olet esim. vakaassa 3:30:n

kunnossa maratonilla, sinun ei ole syytä olettaa

[i.il.....'t1.1ii

kykeneväsi y1i 188 km:n tulokseen ensirnmäisessä

24 tunnin juoksussasi. Ja mikäli olosuhteet eivät

ole ihanteelliset, sinun tulisi asettaa tavoitteesi

vieläkin alenrmaksi-

24 tunnin juoksusta

V0rmax skm 10<m 42.k) ltllan ltIlni 24 h

83?s75726865615?54504?4339

13:00 ?€tA? 2211'14:00 3O221 221715:00 31:43 222316:00 33:08 2z3O1?:00 34t43 2:38

18:00 36:28 224719:00 38:25 2:56

20:00 30:34 3:0?

21tOO 42:59 3:19

22rOO 45241 323223:0U 48:48 3:48

24zBA 52:17 4:06

25;00 56:21 422?

5:55 11t1? 275

6:14 11:5? 269

6:34 12241 259

6156 13:30 248

7t21 14224 238

?249 15:23 224

8221 16227 218

8:5? 17t37 2OB

9:38 18:51 198

10:26 20:09 188

11r2O 21231 177

12223 22257 16?

13:37 24226 158

20

UarfidinJako

Arvioituasi mahdollisuutesi ja asetettuasi tavoit-teesi, sinun on syytä suunnitella vauhdinjakoasi.wlahdollisia strategioita vauhdinjaon suhteen onkarkeasti ottaen kaksil 1 ) nopea alkuvauhti(toivoen, että lopustakin jotenkin selviää) tai2) tasainen vauhti (pyrkien siihen, että vauhtihidastuisi lopussa mahdollisimman vähän). Molem-milla strategioilla on ylletty huipputuloksiinja ennätyksiinl joskin aloittelijoita yleensä varoi-tetaan ensinmainittuun tapaan liittyvistä riskeistä.

Yhdysvaltalainen Tom Perry on tutkinut vauhdinjakoattonnistuneissatr 160-225 km:n lopputulokseen johta-

neissa suorituksissa. Tutkirnrksen rajaaminenrronnistuneisiinrt suorituksiin tarkoittaa sitätettä Pemy raakkasi pois suoritukset' joissa juok-

sija syystä tai toisesta ei ole käyttänyt tehbk-kaasti hyväkseen koko kilpailuaikaa. Tällaisiatapauksia oli runsaasti 161-'|'77 km:n tulokseenpäättyneissä juoksuissa. Usein kilpailija oliyrittänyt selvästi parempaa tulosta, mutta jättänyt

radan useita tunteja ennen määräaikaa.

Al]aolevassa taulukossa Perry on laskenut eritason tuloksiin johtaneiden juoksujen väliaikojenkeskiarvot. Hän on myös erotelLut selvästi jompaa

kumpaa strategiaa noudattaneiden keskimääräisetväliajat kullakin tulostasolla. (S0 mailia on n.8U.5 km ja 100 mai l ia n. 161 km).

Lqputulos 80.5 kn 161 kmJr.nkzuja Lopp*ufosyhteensåi (testiarvo)

Lopputulos 8O.5 km

177-185 kmKaikki 8:43Tas. vauhti 9232Nopea alku 7:55

169-177 kmKaikki 9100Tas. vauhti 9:43Nopea alku 8t28

161-16!l kmKaikki 9:40Tas. vauhti 10:O?Nopea alku 9:10

Jtrokzuja Lqputulos161 km yhteensä (fe*ianro)

2Oz4O 6021:12 2020:09 20

22241 4622216 152'l t43 15

23216 6823t28 2323103 23

18U.5 km180.4 km

1?9.? km

172,7 kn172.4 kn172.6 kn

164.8 km164.8 km165.0 km

Z7-% l<rlnKaikki 7t29 16221 19Tas. vauht i 8:06 16:54 6Nopea alku 6:55 15:39 6

m-Zl? lqnKaikki 7234 16147 24Tas. vauhti 8c17 17249 BNooea alku 6:50 15:55 I

Zll-Zn kmKaikki 7:43 17216 32Tas. vauht i Bz2? 18:01 11Nopea alku 6:57 16:3'1 11

193-201 ksnKaikki 8:06 18t21 53Tas. vauht i 8;45 19;09 18Nopea alku 7227 17242 18

Kuten käy ilmi, jokaisen vauhti hidastuu 24 tunninjuoksussa; tasaisen vauhdin strategiaa noudattavillahidastuminen vain on keskimääräistä vähäisempää.

Perry antaa seuraavan esimerkin taulukkonsa hyväksi-käytöstä: rrOletetaan, että olet 3:30:n maratoonari,joka pyrkii 188 km:n tulokseen. Etsi taulukostatulostaso 185-193 km. Jos esimerkiksi käytät juok-

sussasi- kahden äärimuodon välistä vauhdinjakoa(ei sen parenrnin nopean alun kuin tasaisen vauhdin-kaan takti ikkaa), sinun tulisi pitää yllä vauhtianjoka tuottaa 5U mailin väliajaksi n. 8t30 ja jatkaa

tämän jälkeen niin, että sinulla olisi 100 mailinkohdalla vielä hieman yli 4 tuntia käytettävissäsi.rf

Perry jatkaa: ItRiippuu yksilöIlisistä eroista,mikä vauhdinjako on kullekin paras. Nopean aluntaktiikkaan liittyy ehkä suurennnat riskit; tasainenvauhti tuottanee todennäköisenrnin ennustettavissaolevan tuloksen. Nopea alku kuluttaa käytettävissäolevaa glukogeenia hyvin nopeasti ja - ellet o1eherkkä aistimaan kehosi tuntemuksia - voi johtaa

siihen, että kilpailusi loppuu tuskalliseenrrloppuunpalamiseenrr. wtutta tämä strategia voiantaa reilun etumatkan alkuvaiheessa ja oIla psyko-Iogisesti edullinen. Tasaj.nen vauhti on luultavastiparas tapa vähemmän kokeneille juoksijoille.tr

Kävely-juoksu'ytrdistefudi-stä oli puhetta jo viimenumerossa. wluita vauhdinjakoon vaikuttavia teki-jöitä ovat nm. vaatteiden vaihtoon, ruokailuunja tilC:ssä käyntiin käytettävä aika. lvlyös hierontaym. pienemmät ja isonrnat huoltotoimenpiteet vievätaikaar kuten myös tietysti nimenomaiset lepotauot.

19:4620:1 61 9;25

228.8 kn220.9 km221.3 kn

212.9 kn213.2 kn213.2 kn

204.9 km2Q4.7 kn205.4 km

196.5 km196.3 km'196.? km

188.4 km188.3 km187.? km

185-193 lxnKaikkiTas. vauhtiNopea alku

8:3u9:117t48

441515

n

N?iin m jr.rostu päälle 250 km vuosina 194F1$8.fiukana alla olevassa luettelosa ovat kaikki 24

tunnin ratakisoissa saavutetut 250 km:n ylitykset

vuoteen 19BB asti ' lukuunottamatta Tsehekkoslova-

kian Vladimir Kubecekin tulosta 255.680 km (jostajuoksusta ovat t iedossa vain 100 ja 200 km;n väli-

a jat 8:11.40 ja 1?:54.04).

Jokaiseen juoksuun liittyy omat erikoisuutensa,mutta mai-nittakoon vain Kouroksen 283 km:njuoksusta, että tulos syntyi väliaikana 48 tunninki.sassa ja Kouros vietti 1. vuorokauden viimeisentunnin kokonaan huilaten. (50 mailia = 80.5 km,100 mailia = 160.9 km, 150 mailia = 241.4 kn\

Kuinka24 tunnissaon juostutodella pitkälle?

ei otettu ko.

Sivun alaosan taulukossa on pylväin kuvattu vauhdin-jako puolivuorokausittain. Kunkin juoksusuorituksen

kohdalla pylvään vasen puoli kuvaa ensinmäisten12 tunnin aikana juostua matkaa, oikea puoli jälkim-

mäisen puoliskon aikana juostua matkaa.(- = nimenomaista väliaikaakohdassa )

286.600 Yiannis Kouros274.48O Dave Douldle272.624 Jean-Gilles Boussiquet264JAB Jean-Gilles Boussiquet263.466 fvlark Pickard262.668 Yiannis Kouros262.639 Rune Larsson261.204 Park Barner260.520 Jean-GiIles Boussiquet25S.603 Ron Bentley256.513 PauI Bream256.400 ldally Hayuard255.760 ttlike Neuton255.'l?3 Jean-Gi11es Boussiquet254.000 Patrick wlacke253.138 lvlark Pickard252.326 Bernd Heinrich251 .?81 lYlike Neurton251.459 Tom Roden

50 mailia 100 km lOU mailia 200 km 1Q0 mailia1985 lv lontauban, Ranska 5229.41 6:56.25 11252.4O 15:11.09 18:5?.52'1982 Eloucester, f -Br. 6:22.O2 7:57.58 13:30.08 172OO.17 20:55.051981 Lausanne, Svei ts i 6:43.46 8:25.U9 13:34.56 16:54.40 2O256.231980 Blackburn, I -Br. 6:36.28 8214.15 13:48.06 17t21.39 21:11.591981 Barnet, f -Br. 6:12.39 7246.11 13:03.51 1?2A1.47 21t35.4O1984 Nerr.r York, USA 5t49.22 722?.42 12:59.12 16t48.32 21 ;56.03o1986 Hönefoss, Norja 6:43.08e B:21 .00 14t11 .53 17t58.2? 21 257.25c19?9 Long Beach, USA 7214.34 8:55.48e 14229,45 18:01.0U 21251.151980 coetquidan, Ranska 6:45.46e B:49.00 14218.32e 18:u3.32e 22to3.37e1973 l tJal ton, I -Br. 6:08.11-7241 .43 13:09.52 16:53.00 21 22O.27,1988 Frachen, Saksa 6:06.2U- ?t44.1O- 13:33.1? 18c00.28 22231.25-1953 fiotspur Parkr I-Br. 6:06.44 7141.O2- 12s46.34 17t33.25 22215.O21981 Barnet, f -Br. 6137.12 8r14.44 13:56.55 17:5?.09 22221.47^1983 tdien, I tävaLta 6:31.15 8:0?.03 13232.26 17rO4.16 2125?.18-1985 llontauban, Ranska 6:19.55 7:56.37 13224.47 17227.25 22t21.241982 Gloucester, f -Br. 6:1U.39 7:43.39 13: '10.43 17:05.18 22r19.O4-1983 Brunsur ick, USA 6:43.5?- 8:3?.18 14229,O4 18:30.10 23:06.53-1981 Lausanner Sveitsi 6t41.26" 822O.37 13:51.25 17246.28 22255.36'19?? Crystal Palace,f-Br 5:59.53 7:55.45 13:34.39 17tO3.25 22224. ' l '4

g:

åj lr l

i l

TIg

Y1 rt

L

6

a

iiI s,l

II

J.-D

i {J3 :

- - lr l

E

! ,E

Y1 >it l

t1

;i

ai

4U

, i

22

C- @ g) O e N t{.) $ [n (O F- (I) g) C] !: N t'J :f

C'- (D CO lf) Lo C'- to $ N (o O O) N r (Il -

O O,

err r r O OO O CtJO 6) @ O)tr- (OF- OJFfrFrr

r 19 O) U) r r o) O, 6) f.) t,.) g) r r Fl f'- F- t')

e O 0l r F- g) g) g) O O gl gl c') (O (O @ Nr r r rF-

e $tOeFl O Fr@tf (Dlel r ( f OSI- t r - r

"r', N O N r r Cf Cf, g) CtJ O cO g, cO f'" D" (o tr-FT-FFT

(OO@N(\N NOoNNO $o$st@(D

FNe rFe -O

O O) g, Cf q) @CO @CO(DFTTFFTTTTF

O O (D (D (oN O @ CO C\ lN-S Cl O(o' tCf (o

N NrrFr OO O--CCl Cf O OrrfCDlnFTTFF-FTTTFTF

@ N l- N co s t.) q, o f-- o l.J (o N O (O N (O

N-r r Cl O O o) OCD qrCf o) g, OrOO @FFTFTT-TF-

tO (D $ iFl gl rO Cf t0 r @ C- O O tO IO to O O

NNN N-r Ct ' (oO @CD g, ( I ) @Ol @@ Ct)TTTFFF-

l t $ Or(o O (o @re O@r @f" cO N(Dr

rrFe Ole C- Cf LO-O@ O(o C') Cf CO OTFFTFFFTFF-

D-' CDN N $ r t r ) e l ! C- l ! O N tO (D C'-N N

NerN Or Or O OCICI O, O) @ (0r| f )FrrrrrrrreFer

(O (O @ N @ (f O O CO $ {it F ll) r $ $ O f''

rFOeOCf O O ( f C3OO Cl O CIOCI OtFFT-FTTTF-TFFTTFF

O$(o Lo o)rO $F. (o Oer- O, Cl(o 9C-(oaa

rrFrO- ClOeNrO (f rOCD@OJFFerrerrrFrF

(Dcl@@cDN sq)(D$coN (oN (o(f @s

N NO Cf, Or OCf, O O@t' ' 19 f - rOO Or rFFrrrrrrrr-F

E^OON(DCINO-

+Jf3l ! NeNNNNOJ r-F

2v

IcE |q)c- l . )D-6,r1.r{ (JO.d NC\tNN-N

-kr--F-roO rCtrNNr-@

EF{k(9 r | ) tor . ) t | rNN( !vrF--FF

oJ N<f(OrtNCfo.tE f9N19Nr.)( \ t

EFrFF-r

6 o-, .3.o-t .vlEl .r{|9:3 NNNNNC\Flvrr-rrF

C^

öE eNOrtNr.)3.0OID NNNC\I( \N

=v -

r -

e -

r

I t l 9t f r rqro->rh(! lE f.) af) l') 19 19 t)

=E

d nr r* (D rrr (D t\.0r.t{ t} l.o to lq) (\ N

E|Frr i - r

I+, reNN@C\t r>O O ro| I ) roroNr.)

GinrrFFrr

o (ooooN@@C,(9CJ rNNN-Nt ' l lv F r

- F F r

31

f l - rD6,o)- . 't { .

G ClrOOerCElrrr-Fr

o.k> (D(DO(.oONf.oz, sssr.rNto

!Zvr-rrrF

l i tDN-fNFt (uhco Nlf)r lNFrmlUv r F r r F r

5 . 'sN., ,ocD@-YUl@ NNNNTTEvFrrrFF

o5 OClOle)rCl

oo(9J NTNNNNhv r r F F r r

0l.E ( ! (o@t\-rn$ts.O N(\ INNNNo

o*Jt{Ct.oN@$O(DfoOE [nlns$sF]

-v

r -

r r r F

IJIJ

CL

C O^ l r 3 t r F{. . - :zccto( l ) ( 'E+)( l )>-( l )c

.Y(I ' : ( \ '0-ooEp c_ .r{

On$o f 'd -

- 0) tsr iPk+).">C

" i E 'g+ €'ä .e f i;15 f iå Ei Fs - I9 l=F. l l$-=Xu (U: l r . ) c* H

" ' -od{ö ö. E oGJa(o,- th: :o^

*J o h . o 14 F o:(Ei .1E- + ' i+33-E ' ,F rr å r i i H'n ' ' r5

-9." 3od' l i l

+J.= . -{ +r= J +)i t r . - t r rf i : ( l ' (o

- O

-- f i :oEclYJC-{'näo-17(J>.o

Ea.5s . i :ä3EB. r i e# n a äF-rz

"ö5.S : F, , *sl s* H E .H

' [Eo 'ä Hr l r a.93' : :8 i ö#ä'5osl Yjojcr{k b-- t n i C < O

*, (D'n o i i .F l r { o.giHo öb3r5öe*c -Vd+,åf , 5 Hg .st i " .9sJ Jå.n 'X=Jl (o

å: j 'F E'_F*=-år å j -or!q n { i '=.--+( - -

.å c ' : ! . ;E's{ SY - .5E äf i ro f *= ro

. . . { i5rr r c;( ! r {U) -a Ul '-l ,H 0, F

>\J =. . { O* >+J >E (u t r . . t O Gt*, JJ - .-{ :O :Ct .'l F{O.- l ' . lEf{( l )Clr'E

-{ c (D :o o-tr or- l

lrJ >. O E F O-+r (It =

eNF){f , [n(O

t ' '$f-rNe eN@t.)N$ N@rN@N

NN- Nrr rO OO@ g) F' @O(f, CD O,TFTFTFFFFFTT

o oJ s r t! c! N {l s N N sl g) O r'} C) C- Cf

NerrOr TOOTFF (f -OO@(D

- r - - r r r rFrr-eFrr

N (O F- F' C'- F- @ g) e Ln s |f) (D O, O @ lt {l

r rNrrCJ Og)Oo)OCf,FeeFrrr-rrFer

{| N (O CO O O O) ('' g) N l.) t.) o cl lf) tr] @ g)

NC\lrCf rO O OOFrr eO) O)OCl OrFrF-r-rFFr-rrrr

NCO$Ctr(oO O(o(.oNN@ @CO$sl<. l

t ' )NNNeN Nrrr-O O(fOCIO Ir-rrrr r r r r r - - -Frr

Ctr r N t,.) $ tn (O F- @ O) el !: N !l >at ' 'O g)Frr rFFFrr r NNNNNeNfO$tn(O

23

Lihaksiston epätasapaino

Lihaksistqr epatasapaino rt sitär että jokin tihas

an uahvenpi kuin siihen niihden vastakkainen lihas

(esim. s€ilmn lun toisella p.plella) tai jokin

lihasrytnti m volnaldcudeltaan ylivertairst venrat-

trna lihaksiin iossakin toisessa kehm osäss€r.

Epätasapairn voi olla lsrntlista ja hyödyffi*ii.

Esfuerkiksi sormi tarvitsee ersnniin uofuiaa kqJ<is-

tuakseen kotrti kitnentä kuin ojentuakseen. lbtta

epätasapaino voi nyös jotrtaa uirfieelliseen aserltoct'

uäsyqtkseen ja vannnihin. ltlikä tahansa toistuua

liike kehittää ioitakin tiettyjä lihaksia mriden

kustarrn*sella. JuoksiJoilla an yleisintä seuraa-

vanlairren qEitasapaim: kefron lihaksistm takaosat

> etuosat, jafko.ien sisålp-pli > ulkopr-nli' alaraaiat

> ylärrrnis.

Juokseminen työntää kehoa eteenpäin. Työn tekevät

suuret reiden takaosan lihaksetr pohkeiden takaosatja selkä, kehon etupuolen lihasten ollessa sr-lhteel-

lisen passiivisia. Ei ole ihmel että työnnön

suorittavat lihakset jaloissarrne ovat painaviat

hyvin kehittyneitä ja kireitä. Etupuolen lihaksetpuolestaan ovat kevyempiä ja joustavampia' sil]ä

niitä tarvitaan vain jalan heitauttamiseksi takaisin

maahan seuraavaa askelta varten. Niinpä kärsimme

varmoista nimenomaan jalkojen etupuolella: penikka-

taudista ym.

Epätasapainon suhteen voidaan menetellä kahdella

tavalla. Ensinmäinen on etupuolen lihasten voimis-

taminen. Kilpakävely, rfCross trainingrr (yhdistetmä-

harjoittelu) uinnin tai muiden lajien kanssa sekä

painoharjoitelu: kaikki antavat jaloille yleistä

voimakkuutta ja sitkeyttä. (Varoituksen sana on

paikallaan. Etupuolen lihasten on pysyttävä jousta-

vina. Ne ovat kuin kuminauhat' jotka ponkauttavat

jalan takaisin . Jos näitä lihaksia vain yksinker-

taisesti kasvatetaan, niistä voi tulla kuolluttapainoa jaloissae jolloin askelista tulee työläitä.

Kuten kaikkia lihaksiar niitä on venytettävä niiden

kasvaessa. Venytettäessä etupuolen lihaksia on

taivuttava/taivuteltava vastakkaiseen suuntaan

kuin jalan takaosaa venytettäessä.)

Toinen tapa on se, että yksinkertaisesti hyväksytään

epätasapaino ja hoidetaan sitä hieronnalla sekä

venyttelemäIlä reiden takaosia, selkää ja pohkeita.

Sinun ei tarvitse yrittää koskettaa varpaitasi.

Sinun pitää taivuttaa hiukan polviasi. OIe niin

rento kuin mahdollista ja yksinkertaisesti roikupuolisen minuuttia. Afä tee nykiviä l i ikkeitä'

mutta hengitä syvään. Voit pyöriteI1ä lentiotasi'

Pidä pääsi alhaalla ja mene kyykkyyn. Hierominen

on intuit i ivista. Opettele tekemään jalkasi irto-

naisiksi käsil läsi. 01e hellävarainen ja kärsiväI-

1inen, hiero l ihaksia pituussuunnassa' ei sivuttais-

suunnassa. Tunnustele arkoja paikkoja ja venytä

lihasta niistä poispäin. Hengiffi hitaasti ja syvään

aina venytellessäsi ja hieroessasi. Selkä on vaike-

ampir mutta voit opetella rrirroittamaantt, rentoutta-

maan ja hieromaan se}än lihaksia nuutamalla tennis-

paltolla tai pehmeäIlä lasten leikkipallolla.

Jalkojen sisäpuolet ovat hyvin voimakkaita useim-

mifla juoksijoil la, kun taas ulkosyrjäItään jalat

ovat ohuita ja heikkoja. Tämä on yleinen heikko

kohta hyvin pitki.ssä juoksuissa, ja se aiheuttaa

kipuja tai turvotusta polven, nilkan tai säären

ulkosyrjä1lä. Jalan ulommaisia osi-a on vaikea

vahvistaa, mutta se on rnahdollista painojen avulla'

Ne ovat myös vaikeasti venytettävissä. (Köyttä

tai renmiä voi kokeilla apuna)" [-ihaksiston sisäosia

pidentävä hieronta s!"! paras apu. Polvilumpion

vapauttanrinen ja sen varovainen työntäminen alaspäin

on myös hyödylListä, samolR i<ulln s€r että antaa

jalan alaosan kahden l"r.lq-rn Iiikktla omaan tahtiinsa

liikuttamalla ja taittarnalla nilkkaa errten mahdol-

l ista vammaa.

Yläkroppamme ei -ole

niin heikko kuin luulenrne'

Juoksijoilta lannelihas ja pallea kehon sisällä

ovat voimakkaita. Setkälihakset selkärangan

sivuilla ja kylkiluiden välissä ovat niin vahvatr

että ne voivat haitata hengitystä ja kehon liikku-

vuutta. Hartiatr jotka heiluttavat käsivarsia

ovat niin suuret, että ne saattavat vetää kehon

huonoon asentoon.

0ngelma on sii.när että ytäkroppamme ei ole tasai-

sesti kehittynyt. Vatsalihaksemme ovat heikot'

(Kiertoliike alaspäin om parenpi kuin tavanomainen

kierto ylöspäin). Rintalihakset ovat heikot'

(Punnerruksia, kaksi kymmenen sarjaa joka toinen

päivä). Useimmat kehon yläosan lihastasapaino-

ongelmat ovat yksinkertaisesti seurausta rentouden

puutteesta. Opettele rrpudottamaan rennoiksirr

leukasi, niskasi ja hartiasl sekä ravistelemaan

niitä juostessasi. Heiluttele setkääsi kaikin

mahdollisin tavoin aina silloin tällöin' Ajattele

aina kehon etuosan venyttämistä pituussuuntaan

ja takaosan pehmittämistä. Ä1ä anna rintakehän

heikkouden johtaa juoksun romahtamiseen' Koska

yIäkroppanrne kehittyy juostessa, monet vammoista

ja kivuista eivät o1e juoksusta aiheutuneitat vaan

seurausta muista elärnänme stressitekijöistä'

((:att,-ru seur. sivulla)

24

lvlinulla oli kerran hartiakipuja' joista syytinjuoksemista, kunnes eräänä päivänä tajusin todel-

lisen syyn. Tarkastele elämääsi kokonaisuutenajä1jittäessäsi syytä ongelmaan, ä1ä syytä kaikestakilometrimääriä.

Kaikki tähän mennessä sanottu on varsin ilmeistä'vaikkakin olen tuonut asiat esille hyvin lyhykäi-sesti. Jokaisella lienee käsitys siitä' mistä puhun.

Haluaisin lopuksi kertoa kahdesta asiasta' jotka

ovat vähemmän ilmeisiä. Niiden suhteen on erotel-ta-vissa toisaalta DEr jotka ovat todel]a herkkiäkehonsa tuntemuksille ja toisaalta ne' jotka vainjuoksevat ja toivovat parasta.

Ensinrmäinen koskee epätasapainotiloja, jotka

johtuvat toisistaan hyvinkin erillään olevia lihas-

ryhmiä. Esimerkiksi vasen lannelihas (suoliston

takana) saattaa aiheuttaa liikaa painetta oikeallepolvelle tai ylisuuri voima hartioissa voi aiheuttaaongelmia nilkoissa. (Hiljattain sain lopultakinselviller että nilkkojeni heikkous oli yhteydessä

lukkiutuneeseen lihakseen takaraivossani). Useinrnat

etsivät vamran syytä sieltä' missä kipu on. Syyei useinkaan ote siellä. Syy saattaa ofla kaukanaitse harmista sijaitsevassa asentovirheessär jänni-

tyksessä tai ylikuormituksessa.

0n vain jäljitettävä tie vamnan syntyjuurille.

Lääketieteestä ei löydy paljoakaan apua tässäasiassa. 0n seurattava kehon energian ja tasapainonkulkuväyliä. Etsi arkoja paikkoja tai arkojen paik-

kojen ketjuja tai liikkr-rmattomia paikkoja, läpikoko kehon. Rasitus siirtyy jalkaterästä Polviin'lonkkaan ja yläruumiiseen. Se siirtyy myös alaskäsivarsista lonkan painon ja kierron kautta jalkoi-

hin, ja jalasta toiseen. wleillä kaikilla on omatapamme kuormittaa kehoarrne. Seuraa johtolankoja.

lvlistä kipu tulee? Kuinka kehon eteenpäintyöntyminenja jalan maahan laskeutuminen tapahtuvat? lvlistäpuuttuu tasapaino ja miksi? Missä esiintyy liial-lisen voiman tunnetta?

Toinen vähemmän ilmeinen asia on yksittäisen

lihaksen epätasapairn. 0lemme taipuvaisia uskomaant

että lihas on kaikilta osiltaan yhtä vahva' yhtä

kireä, yhtä taipuisa. Tämä ei pidä paikkaansa.

Yksittäisessä lihaksessa voi olla suuria eroja

sen eri kohtien väIillä. Jokin osa kaksipäisestäreisil ihaksesta tai loitontajalihaksesta voi olla

kehittymätön ja elastinenl mutta muutaman sentinpäässä lihas voi olla kireä ja vahva sekä vieläjossakin muussa kohtaa irtonainen ja pitkittynyt.

Useimmat juoksussa käytettävät lihakset ovat pitkiä.

Jokainen niistä toimii erilaisissa vipuvarren

rooleissa, työntäen, vetäen ja palaten takaisinpaikalleen. Kun tunnerme lihaksessa kireyttät

mistä kohtaa se on kireä? Kun tunnemme lihaksessa

heikkoutta, missä kohtaa? 0nko tämä kohta heti

sen kohdan y}ä- tai alapuolella, missä lihas on

vahva? Jännevamma (janne on lihaksen jatke) voi

aiheutua eroista lihaksen kireydessä. Tutki koko

lihas ongelma-alueen ympärillä. Pehmitä liian

kovat osate venytä l i ian lyhyitä osia' rentouta

liian jännittyneet tai värisevät osat.Kehon jokainen osa on läheisessä yhteydessä koko

muuhun kehoon. Juoksijan on oltava tietoinen sekä

vahvoista että heikoista puolistaan saavuttaakseenparhaan mahdoflisen lihastasapainon.

Nathan Uhiting

(nrtit<t<eti on käännös Nathan ldhitingin tekstistärrMuscular 0verbalancesrr, joka julkaistiin Ultra-

running-Iehden kesäkuun numerossa 19S2)

Tulevia kisoja (jatkoa s. 11)

19-25.11 La Rahelle (Rangca)' 6 päivän juoksu

sisäradalla (200 m). KutsukilPailu, jossa yksilö-

kisan lisäksi viesti 2-miehisin joukkuein.

tlelmikurssa 1993 PalanPs

Eltl-kisa 1ttr lcn:llä.

11-12.6.1St13 Seir*ijdci: 24

ossi trlartikkala, Länsitie964- 43? 8683.

(Ranstca): Ueteraanien

tunin iudcsu. Kontaktit:?2A, 60550 Nurmo. Puh.

3.?.1t193 XXII Suqni-juoksu 100 km, Hartola'

Kontaktit: Heikki Vuorenpäär 19600 Hartola' Puh'

918-161311 ( t ) , Ste-ts1s35 (k) .

Eldcqrssa llltl3 Tortput (Belgia): lfi) km:n ltfll-kisa'

24 ttrnin Eltl--kilpailuista vttosina 1933-95 päätetään

IAUIn Euroopan komission kokouksessa Espanjassal

lokakuun alussa. Ainakin Baselin kisa (toukokuun

alussa) on hakenut kisaisännyyttä ensi vuodeksi'

Lisåitietoja kir jeitse.

25

Seppo Leinosen testijuoksu sujui hyvin

hluorgamista Helsinkiin 14 päivässäSeppo teki sent Taivalsi Sumen halki

ttnrgamista tblsiril<iin vajaassa 14 päivässä.

Tavallinen päiväarrns oli 10O lsnr ja Seppojuoksi vain päiväsaikaan, pitenpiä tad<ojapitålnåttä, ktrres päivän satanen tuli

täyteen. ltläin jäi hyvää aikaa ktrnanyilnille.

Seppo säästyi pahenrmilta vaivoilta' mitä

nyt akillesjänne kipeytyi alkumatkasta -Itjäätyitr, kuten Seppo asian ilmaisi - ja

polven vinksahtaminen vaikeutti menoa aivan

viimeisinä päivinä. Polvivamma syntyi'

kun Seppo väisti takaa tulevaa autoa

varoitushuudon perusteellar ja askel osui

tien sivuun. Rasitusvammasta siis ei ollut

kysymys.

Juoksua tukenut Imatran Voima - Leinosen

työnantaja - oli painattanut T-paitoihin

valmiiksi tekstin trl4 vuorokauttail. TV ja

tehdistökin oli kutsuttu Paavo Nurmenpatsaalle 14. päivänä juoksun loppua

todistamaan. Näin Sepolle iäi viimeiseksipäiväksi vaivainen parinkympin urakka.

Leinosen seurana juoksi Eng}annin Jeff Hufton

päivittäin 50 km tai enemmänkin. Jeff,jonka kanssa Seppo on ystävystynyt

Spartathlon-kisassa, piti huolen myös huollon

oikeaoppisuudesta.

r+iiia

q

Tähän tahtiin matka taittui:

13pv 23h 1Srnin 16s

?pv 706.3 km9pv 903.0 km11pv 11O7.2 kn13pv 1317.1 km

.'.. :i

3.54.55.56.5?.58.5s.5

10.s11 .s12.51 3.514.515.516.517.5

54.4 km1U0.0 km101.0 km105.2 km101.2 km96.5 km

100.0 km100.0 km10U.0 km100.0 km1U0.0 km100.0 km'105.6 km1 10.5 km

22.8 kn

Yht. 1396.4 km /

6pv 600.1 km8pv 800.6 km1Opv 1003.? km12pv 1208.9 km1000 km 9pv 23h 24min 30 s

n

Kevään ultrakisoa a

A.2. Sacranento, Kalifornia' USA. Jedediah Smith

Ultra Classic: 65-vuotias Ray Piva (USA) juoksi

50 km:11ä 65-69-vuotiaiden wIE:n 3:50.U2. Entinenennätys parani 1g minuuttia. 100 km:llä RanskanHenri Girau1t, 55r juoksi 215:nnen satasensa(.l ltZz.os). f iaali in juoksi kolmel1a matkalla (50

km, 50 mai l ia ja 100 km) yht . 219.

16.2 Palanns, Espanja. ltlfi-satasella syntyi Santa-

lovin ME:n l isäksi myös pari ikäsarjojen FIE:tä.

Toiseksi tulleen Espanjan Domingo Catalanin aika

6:30.3? on yli 40-vuotiaiden ennätys, ja yhteis-

sijaluvulle 135. (naiset rrukaanlukien) juossut

lYlax Courtilton (Ranska) paransi 65-69-vuotiaidenennätyksen lukemiin 8:55.20. Rimaucourtissa (Rans-

kassa) 4.4. - josta kisasta Heikki Numminen kertoi

viime numerossa - Courtillon paransi ennätystä

lukemiin 8:53.3?.

1.3 Barry, lilales. 48 mailia radalla: 1 ) ttlike

Hartley, I-Br. 42A4.O1. Dic Evans juoksi väli-

aikoina yli 4S-vuotiaiden wIE:t 30 maili l la (::Og.S0)ja 50 krn:11ä (3:08.14). 19 maal i intul i jaa.

7-8.3. Binnirqham' Iso-Britarnia. 24 tuntia sisäIlä(200 metrin radalla): 1 ) Dave Coopoer 206.590'4) Marianne Savage 188.310 (paras nainen),6) DanCoffey ( fYl60) 1?1.740.Suor i tuksia yht . 15'

21 .3 W Raire-La-lloliere, Ranska. 100 km;n kisanvoitt i Venäjän Sergei Soldatov (tzll. lO). Loppuun-juosseita 44.

21-2..3. Stade de Chatillon, Ranska. 24 hz 1) SeppoLeinonen, Suomi 204.463, 2) Dhristopher 0tto' Saksa184.?30, 3) Jean-Paul Sourmayr Ranska 171.2OA,

4) Serge Le Personnic, Ranska 1?1.2OA, 5) SebastianRoth, Saksa 164.350.12 h: 1 ) Francois Va1loton, Sveitsi 126.?49, 2)Jean-lYlichael Ganne, Ranska 1 16.400' 3) Vil joHyttinen, Suomi 114.44A, 4) Pierre Russias, Ranska1 1 1 .695, 5) Armin l lunder, Saksa 1 00.000. Kutenvj.ime numerossa mainittiin, olot olivat surkeat.

Z-22.3. Santa Rosa, Kalifornia' USA. 24 tunnin

ratakisan voitt i Gary Hil l iard tuloksella 214.856.Naisten kisassa Ann Trason ohitti 50 km ltlE-ajassa

3135.31. Yhteensä 23 suoritusta.

28.3 tlartburg, Ternessee, USA. Barkley fllarathons'

55 ja 100 mailia. Numerossa 1/92 oLi juttua viime-

vuotisesta kisasta, jolloin peräti 10 juoksijaa

selvisi maali in lyhyemmällä matkalla. Tänä vuonnapalatti in taas trnormaalimpaan päiväjärjestykseenrr,

sillä 55 mailin rrhupijuoksunrt taivalsi loppuun

2 juoksijaa. Lähtövivalle i lmestyi tänä vuonnatosin vain 20 uskalikkoa. Voittaja oli lJendell

Robison, jonka voittoaika 28:0'1.36 tekee kilometri-vauhdiksi muutettuna n. 19 min/km. Robison tosin

1epäsi runsaat 2 tuntia ennen lähtemistään kofman-nelle ja viimeiselle kierrokselle, joten km-vauhtilähenteli i tse asiassa 17{ minuuttia! Eräät kisaanosalistuneet ovat ky11ä ymmärrettävästi epäi1leetmatkaa ylirnittaiseksi. 100 mailin matkalla eimaali intuli joita - ei sinne päinkään!

5.4 nadrid' Espanja. 100 km' Espanjan mest.kilpai-lut: 1 ) Konstantin Santalov, Venäjä 6242.22, 2)

Aleksander lYlasarygin, Venäjä 6242.22, 3) Jean-PaulPraet, Betgia 6:43.33, 4) Domingo Catalan, Espanja6:50.14, 5) lv l iguel Blanco Nava, Espanja 6:52.33'6) Luis Americo Saraiva, Portugali 6:55.50, 7)

Andrei Gondas, Tshekkosl. ?:00.55, 8) Lajos Fazekas,Unkari 72O4.32. Parhaat naiset: 17) NurziaBagmanova; Venäjä 8:04.33, 23) Doina Nugent, Irlanti

8242.53,26) A. F. da Si lva, Brasi l ia 9t24.o4.

Santalov ja ltlasarygin juoksivat koko matkan yhdessä'

siirtyivät kärkeen 60 km:n jälkeen ja tulivatmaaliin käsi kädessä. fiasarygin edusti vielä viimevuonna Latviaar nyt Venäjää.

19.4. n0dessan kevätn-kisa, [.[<raina. 100 km: 1 )Juri Starikov 6;35.52, 2) mihaiul Sumochkin 6:38.46'3) Nasibulla Husnulin 6:56.05, 4) Valeri fYloskalenko7:1 0.1 5.

25.4. Roderåach, Saksa. 100 km: 1) AleksanderMasarigin, Venäjä 6e26,24, 2) Stanislaur Korablin,

Venäjä 6242.25, 3) Ulrich Amborn, Saksa 6:51.25r4) Andrzej lYlagier, Puola 6:51.36' 5) Dietmar Knies,Saksa 6:53.0?, 6) Lutz Aderhold, Saksa 6g58.52,7) oddbjörn Lomundal, Norja ?:1 1.45, 72) i- leinreichGutbierr Saksa (0s-v. ) s:t O.zt . Viime numerossaoli juttu norjalaisen Lomundaiin hyväntekeväisyys-juoksusta. Kuten tuloksista näkyyr miehen hurjaensikokeilu ultrajuoksun saralla ei suinkaanjättänyt pysyvää kammoa lajia kohtaan.Nai-set: 1 ) Valentina Shatjajeura, Venäjä ?:55.58r2) Katherina Janicke, Saksa 8214.32, 3) AngelikaBottcherr Saksa 8t,44.54' 4) Anna Dyck' SaksaB:54.49.wlaali in tuli yhteensä 183 juoksijaa. B tunninal i t ta j ia 28.9 tunnin at le juoksi 64,10 tunnin

alle 12U ja 11 tunnin a]Ie 159.

2.5. Palau de Plegarmns, Espanja. 100 km: 1)Konstantin Santalov, Venäjä 6t22.28, 2) Roland

Vuil lemenot, Ranska 6:3?.54, 3) Jean Paul Praet,Ealgia 6241.28, 4) Erik Seedhouse, I-Br. 6:48.38,

5) Eugene Tepstovp Venäjä 6149.04, 6) Lajos Fazekas,Unkari 6:49.5?, ?) Ranon Sainz Alvarez, Espanja

6:5U.3?, 8) Valer ie Mikhai lovski , Venäjä 6:56.58'g) Donald Ri tchie, I -Br. 6:5?.31

' 10) Uaclav

Kamenikr Tsehekkosl. 6158.56, 11) Tomas Rusek,

Tshekkosl. 6:59.15' 12) Luciano dos Santos, Brasil ia

72O3.34, 13) Janos Bogar, Unkari (viimevuotinen

Spartathlon-voittaja) ?:06.02.

Naiset: 1) Nurzia Bagmanovae Venäjä ?:51.08, 2)lYlarta Vass, Unkari ?:56.45, 3) Doina Nugent'Irlanti9:00.46.Tämänvuotiset satasen maailmanmestarit pitivät

pintansa tässä Barcelonan lähistöl-lä juostussa

kisassa. Santalov paransi omissa nimissään olluttalvlE-tulosta. Loppuun juosseita yht. 36.

8-10.5. Surgeres, Ranska. 48 tuntia radalla; 1)

Jean-Gilles Boussiquet, Ranska 423.804' 2) ValerieGoubar, Venäjä 369.71?' S) nttan lYlallereau, Ranska

362.?53, 4) lrjilliam Verdonck, Belgia 353.669' 5)

Jean-Pierre Delhotel, Ranska 349.430' 6) Istvan

Sipos, Unkari 346.4O2, 7) Guy fiallereau, Ranska

320.664, 8) Pierre Russias, Ranska 314.305' S)

Janos Bogarr Unkari 307.547.Naiset: 1 ) Arlette Touchard, Ranska 329.132, 2)

Edith Eouhe, Ranska 3A?.947, 3) Josiane 0udartr

Ranska 301.588, 4) Renate l\ l ierkens, Saksa 298.560.4?-vuotias Boussiquet teki viime vuonna näyttävänpaluun ultrajuoksun eliittiin, iuosten nelJänneksiSydney-lvlelbourne-kisassa. Surgeresissa Boussiquetin

tulos ensimmäisten 24 tunnin jälkeen aLi 24O.725

km. Hänen lopputuloksensa on Ranskan ennätys ja

maailman paras tulos lYl45-sarjassa. Touchard juoksi

maailman parhaan tufoksen N50-sarjassa.

23.5. Dqpaster, Iso-Britarnia' 24 tunlia radalla:

1 ) I. Gunn 230.538, 2) J. Softley 213.o74. 10juoksi yli 160 km.

24.5. ltan-saari. 39.5 mailia (63.5 km): 1) R.

Call ister 4223.1?, 4) Eleanor Adams-Robinson (paras

nainen) 5r06.05. Adams-Robinson palasi kilpa-

radoille synnytettyään poikalapsen viime vuodenjoulukuussa. Adams on kenties kaikkien aikojen

kovin naispuolinen ultrajuoksija. Hän on juossut

lukuisia maailmanennätyksiä ja voittanut mm.

Spartathlonin ja Sydney-fielbourne-kisan (molenmat

reittiennätyksillä ) sekä 100 km:n ltllvl:n vuosina

1990 ja 1991.

30.5. tbl Passatore 100 km' Firenze-Faenza' ftaliac

1 ) Valmir Nunes, Brasil ia 5:53.U3, 2) Stanislav

Korablin, Venäjä ?:08.54, 3) Eugeni Karnaukov,

Venäjä ?:08.54. Naisetl 1) frina Petroval Venäjä

8212.57. Viimevuotinen maailmannreståri Nunes

osoitti toiouneensa häntä helmikuisella lYfi-satasellavaivanneista jalkavaivoista. Naisten voittajaPetrova on vasta 18-vuotias. lvlainittakoon tässäyhteydessä, että syyskuussa Hollannin fuJinschotenissajuostavalla EM-satasella osanottajilta vaaditaan

vähintään 20 vuoden ikä (syntymävuosi -?2 tai

aiemmin).

30.5. Durban-Pietenmritzburg' E-Afrikka. 6?. kertaajärjestetyn Comrades-maratonin (n. 8? km) taittoi

tänä vuonna nopeinrmin Eharl lvlattheus (5242.34),

lvlutta, mutta... miehen juoksu hylätti inr ja hän

sai kolmen kuukauden kitpailukiellon, kun doping--

näyte kieli hänen käyttäneen piristeitä. Mattheus

ilmoitti kertoneensa jo testiin mennessään otta-

nneensa yskän}ääkettä.

fiattheusin hylkäämisen jäIkeen miesten parhaat

olivat lvlsutu 5:46.11 ja Page 5:48.58. Naisista

nopei.n oli F. de Klerk 6:51.05. Juoksijoita yht.

13 110.

EteIä-afrikkalaisten yleisurheilijoiden paluu

kansainvälisille kilpakentille on valitettavanmonessa tapauksessa tyrehtynyt dopingtuomioon.Kv. yleisurheiluliitto hyväksyi Etelä-Afrikan jäse-

nekseen väliaikaise1la päätökselIä 31.5.

Etelä-Afrikassa ultrajuoksu - (ns. rtlyhyi[ärr ultra-matkoilla) on hyvin suosittua, ja valmennus- ym.

lajiin liittyvä tietous on kehittynyt kovasti eris-

tyneisyyden vuosien aikana.

Vuonna 1989 Stellenboschissa, Etelä-Afrikassa'järjestettiin rahakas 100 km:n kutsukilpailu, jossa

syntyi maaifman kaikkien aikojen kovin satasen

aikar ja myös 7 tunnin alittajia o1i enemmän kuinmissään yksittäisessä kisassa aikaisermin. Tuloksiaei kuitenkaan ole tunnustettu muualla maailmassakisan rllaittomuudenrr vuoksi. Juoksuun osallistuneetulkomaafaiset saivat kilpailukiellon kansallisiltaliitoiltaan, joten olisi vähintäänkin rrhassuarr

noteerata heidän tuloksensa tilastoissa. 5e olisimonien mielestä myös epäreilua niitä juoksijoita

kohtaan, jotka noudattivat sääntöjä ja kieltäytyivätkilpailemasta EteIä-Afrikassa.

31.5. l|lottirgtlanr f-Brltamia. 100 km: 1) Dona1dRitchie, IBr. 5:51.54, 2) Erik Seedhouse, I-Br.6!58.40, 3) V. Tivikov, Venäjä 7218.27. Naiset:1 ) Carolyn Hunter-Rorrre ?:39.59 (I-Britannian ennä-tys), 2) lYlarianne Savage, I-Br. 9:10.20.Kisassa ratkottiin Iso-Britannian mestaruudet.

Suuri ultratapahfumaPirkanmaallalauantaina 5.9.92Katso s. 29-30!

Yanhat numerotLJltrajuoksija-lehden vanhoja numeroitall9l ja L-2192 vielä saatavilla!Hinta 25 mk/numero.

LEtr-KE.KIR-JA

2A

åE åååååååå ååååsgåg;gååeå*ååa*$åååffii*åååtO. & K. Montelankokoelmista

gåååä€EF;å

iEåååäiåååå*åååååååiff ilååååååå* s åååååååålå,å*å

Fåå*ä€fååååff€EååE;9'6cSg

F;Eåå:

:a,-ag€. is,.'g

J

AcEE

åå6!

t . : ,

2t. -E

E=:E

:3 '

1,35',å' rE

EE

=;

:d

29,

<.g=;:Ft - ;td,<=.E. i ,

E åg E;E;A ct z 'AE-

E Eå g=?åE . , - . ;> =, lE

å:€?å5åE€iåtEi*åå.I:3 HH s5e E,!

iIFåååEååE7 ås f åsE E'åt

sq)

AC

L)

q)

ts.o\

:

I-l-.)F1F{

Orrr+

-,t-{

f-lF{q)ct)Oq)F4

t-{

O-F)F4'F{r-+

-asg(D1-1tsa

a' f - {

cg+-)

F(t-

crJ.L{

Fa)r{

O$=

M

I, i

c3aVa-\ao

\tC\l

,3Gfl:esl;'.s

Å

-,,; i;''ltrl

oå.Y

>--

63o t-)

4åEåååEååEi

{

ed{!

.{r)

€)(t2

'}lc-l

--*r(t)r<-.-arr

-. -5.ts)

--!ts,

ct),E:. ( l), .El:::{r)

l ' ' ( l ):i|l:GI,:cRlF-l

_ * nl iF:* :åE! EEä@

E-i i;Egå;ååji :iå icn e !1 r o .9ä 6.<:=-J=,q l l .=*r ; ;5; 2; .1 I

seå ;e€:ieåitsuEE; !

IEilå Eli E=;!å;å*å;{,:;;åiå E=E=;EI;åååEEåå,ffå:-F*:ä'åAåssåråe:

Pirkanmaan syöpäyhdistys ja Suomen ultrajuoksiiat asialla:

Suuri ultratapahtumaPirkanmaalla lauantaina 5. 9.L992

Tero Töyryliin ja Tarmo Rautasen satunnainenkohtaaminen ja keskustetu Turku-Tamperejunassa23.5. synnytti ajatuksen hyväntekeväisyys-tempauksen järjestiimiselai Plrkanmaalla syksylläLWZ. Tapahtuma iäriestetåiiin

uEstii syövåineteneminen"-kampanjan Pirkanmaan tuloksenkaunistamiseksi. Samalla se tarjoaa kaikilleultrakiirpåisen puremilte mahdollisuuden juosta lajiaihmisten tietoisuuteen.

Ultratepahtuma on yhteinen pirkanmaalaistenliikkumis- tai tiikuttamispåiivä. Juoksu tapahtuuyhden päivåin aikana siten, ettåi ultrajuolaijatlähtevät erikseen laaditun aikataulun mukaanperusreiteilleen seuraavilta paikkakunnilta: Kihniö'Virrat, Mänttä, Urjalar Kiikoinen, Luopioinen.Perusreitit ovat pituudeltaan 63'112 km.Perusreitteihin yhtyy 10{6 km:n mittaisialiitännåiisreittejä siten, että juoksu kulkee kaikkienPirkanmaan kuntien kautta. Juolsu etenee 6minuutin kilometrivauhtia (minkii lisäksi påiäreittienaikatautuihin on lisätty n. 7z tunnin "varmuusYara")Eri reitit on aikataulutettu siten, ettii kaikiltaTampereen sisiiäntuloteiltä juoksiiat saapuvatRatinan stadionille samanaikaisesti klo 18-Ultrajuoksijoille jiirjestetiiiin asianmukainen huolto.

Ultrajuoksijat luovat taivalluksellaan rungon

tuputtto** etenemiselle, mutta kaikki kautta koko

-*n ovat tervetulleita osallistumaan tapahtumaan'

Juoksureiteille voi liittyä missä kohdassa reittiä

6[ansa. Urheiluseurat, jfiestöt, yhdistykset'

yritykset ja vastaavat voivat juosta koko reitin

viestinomaisesti. Kaikki hengessä mukana olevat ovat

oikeutettuja hankkimaan kunniakirjan 50 mkn

osallistumismaksua vastaån.

Ulnatapahtuma liittyy "Estä syövän eteneminen"-kampanjaan, jonka piiätapahtuma on 10-18.10.tapahtuva listakeräys ovelta ovelle "Eurooppa syöpliåvastaan"-viikolla. Karrpanjan Pirkanmaan tuotostå6OVo käytetii?itr Pirkanmaan hoitokodin sekäPirkanmaan Syöpäyhdistyksen poliklinikan ja

neuvonta-ineman tarjoamien palveluiden kehittiimiseenja a0% syöpätutkimukseen.

MikåIi olet kiinnostunut tf,stii Suomessaainutlaatuisesta mahdollisuudesta yhdiståiil pitkiln-matkan juoksuharastuksesi mukavaan yhdessä-oloon ja hyvåin asian tukemiseen, ota yhteyttii:

Tanns Rautanenpuh. '931491125

949432!R5fax. 93I-491615

Teno TöyryläYo-kylä 4 B 1120540 TT]RKUpuh. (t) 921-376632(31.E. asti)

Reittiaikataulut

Juotrsun sunnitcltu eteneurinen tapahtuuseunaava^n (alustavan) aikataulun mukaan.MikäIi olet kiinnostunut rmrun lmin jonkin allamainitun reitin juokscmisesta, ota yhteys. Yoitmyös valita juo$avaksesi mieleis€si osan sirnrllesopivasta reitistii. Koska ultr4iuoksiiatmuodostavat pitkillä taipaleiltaan tapahtuman

"selkärargann, on tärLeää' €ttä ilmoitatosallistumisaikeistasi hyvisså qioin!

Reiöi 1. Yirrat-Ruovesi-Kuru-Ynöjärvi-Tre111.7 km, 11.45I

(6 min/km 4 f,{ min)

06.15 Vinat09.50 Ruovesi 3.25 h 35.1 km12.15 Kuru 2.25 h 23.3 krtl16.30 Ylöjärvi 4.15 h 39.7 lnnL8.00 Tampere 1.30 h 13'6 l<rn

Reifi 2. KihnibParkano-Ikaafnen-IliimeenkyriFYlöjiirvi'Tre111.7 km' 11.45 h(6 min/kn + 34mi")

06.15 Kihniö07.5 Linnalrylå 1.10h 10.8l<rn09.10 Partano i.45 h 16'5 km12.20 lktqlinen 3.10h 31.0km14.00 llämeenlcyrö 1.40 h 16.5 km16.30 Ylöjärvi 2.3Oh 233tun18.fi) Tampere 1.30h 13.6km

Reitin 2 liifiinniiisreifiiYil.jakkala-HäneenkyröI0.0 km, l.fi) h CIampercelle astiyht n. 47 lum)

13.00 Vilial*ala14.00 liäme€nkyd 1.00 h 10.0 km

Rei6i 3. Minfiii-Vilppula-Juupqjoki-Orivesi-Tre94.5 km,9.55 h(6nh/km + 28min)

08.05 MänSå09.15 Vilp'pu6 1.10 h10.15 348/58dst. 1.0Oh12.05 JuupajokilKor-

kcak. th 1.50 h13.05 Hi$ilä 1.0O h13.45 Orivesi 0.40 h17.20 glLZ risteys 3.35h18.fi) Tampcre 0.r!0 h

R€itin 5 liitiinnäisreifriValkeakmld-To[iala16.6 km, 1.45 h (6 nh/km f $ min)(Ianpereelle yht. n. 65 km)

11 .O5 Valkeakoski12.50 Toiiala rist. 1.45 h 16.6 km

Reitti 6. Kiikoinen-Äetsii (Kiikka)-Vamm ah-Nokia-Pirkkala-Trren. 82 km, 8.45 h(6 min/km + 26 min)

09.15 Kiikoinen11.00 Kiikka/Äetsä 1.45 h 17.5 km12.00 Vammala 1.00h 09.0km15.45 Nokia 3.45 h n.35 kn

i16.20 Nokia 11/41risteys

116.40 Pirl*aia 0.55 h n.8.5 km18.00 Tamoere l.?nh n.lz.zlrrrl

Reitin 6 nitännäisreifriSuodenniemi-Mouhiiäni-Nokia453 km, {.50 h (6 min/knt + 14 min)(Iampereelle yht. n. 61.5 km)

11.30 Suodenniemi13.10 Mouhiiåni 1.40h 16.2km16.20 Nokia 41145

risteys 3.10 h n.30.1km

11.3 hn09.6 km

18.3 km09.6km06.2 km34.5 km05.Okm

Reitin 3 liitånnnisrcifiiKuorevesi-Llingehähi-Orivesi4j.9lrm, 4.40 h (6 min / km + 16 min)(Iampereelb asti yht. n 85 kn)

09.05 Kuorevesi (Halli)10.55 LängelmäH 1.50h 17.8km13.45 Orivesi 2.50 h 26.1 km

Reitti 4. Luopioinen-Pälkäne-Huut[iåirvi-Kangasala-Tren. 63 km,6.45 h(6 mffin { Jf, min)

11.15 Luopioinen13.25 PälkÅne 2.15 h ?2.Okrn15.20 Huutiiårvi i.55h 17.7km15.45 Kangasala 0.20 h n. 3 km18.00 Tampere 2.15 h n.20km

Reitin 4 liitiinniiisreifriKuhmalahti (Pohja)-Sahalahti-Huutijärvi34.9 km,3.35 h (6 nin/kn + 6 min)(Iampereelh yht. n. 58 km)

11.45 Kuhmalahti tPohja)13.fi) Kuhmal. lt( 1.15 h l2.21rrn14.00 sahalahti 1.00 h 09.7 km15.20 Huutijäwi 1.20h 13.0kn

Reifri 5. Urjala-KylmäkoskiTo[iata-Yiiala-Yesilahti-Lcmpäälii-Tre7/.5 km. E.l5 h(6minlkm * ä min)

09.45 Urjala11.fl) Kylmåkoski 1.15h 11.9km12.25 Toijalz 1.25h 13:5km12.50 V-koski/Tla

risteys 0.ä h 03.9 km13.35 Viiala

9/303 ristcys 0.45 h 06.6 km14.40 Vesilahti

2983t301 1.05 h 10.2 km15.45 kmpaäle 1.05h 10.5km18.00 Tampere 2.15 h n.21 km

Varsinkin pitemmille osuuksille toivotaan osanottoakautta koko maan - ei siis vain Pirkanmaalta.Mukaan juohsuun onkin lupaufunut maakunnan

mm. Seppo Leinonen.

Vrll..alcrkl

Yhtii sun toista o...'. Triathlm-kisoja järjestetään monenmoisia: täys-

matkoil la, puolimatkoil la' neljännesmatkoil la'1/8-matkoilla ja - kprner*ertaisilla matkoilla.Viimemainittua kutsutaan 0ecatriathlrriksi ja sel-

lainen järjestetään tänä vuonna ainakinfionterreyssä, lvleksikossa 7.11 alkaen. Kilpailu

koostuu 38 km:n uinnista, l 800 krn:n pyöräilystäja 422 km;n juoksusta. Uintiosuus suoritetaan50 mln länmitetyssä uima-altaassa' pyöräily ja

juoksu tapahtuu 2 km:n lenkil lä. Kilpailussa on

18 päivän aikaraja. Decathriathlonin l isäksi rrmulti-

triathlonejarr on järjestetty ja järjestetään (myös

Euroopassa) ainakin kaksinr kolmj.n- ja nelinkertai-sil la matkoil la.

31

juossut yhden tai kaksi maksimissaan 60 km:n

mittaista lenkkiä ja huilannut viimeisellä viikolla

enemrnän (maksimissaan 3 lepopäivää). wlutta olisin

aivan hyvin voinut menetellä samoin ennen maratonia.

- Ultrajuoksija voi luonnollisesti juosta pitempäänja hitaanrnin, silti saavuttaen hyviä tuloksia.Flutta itse olen sitä mieltä' että on myös ultra-juoksun kannalta on tehokkaampaa juosta useamminlyhyempiä matkoja ja paremmalla vauhdilla' kunhantätä ennen on hankittu kunnollinen pohjakunto.

0man kokemukseni mukaan juoksen lUU km sitä paremint

mitä parempiin tutoksiin pystyn alimatkoilla' kuten10-25 km:n juoksussa tai maratonil la.

Rogaire on toisen maailmansodan jälkeen Australiassasyntynyt laji, jossa ultrajuoksu tai -kävely yhdis-

tyy suunnistukseen eräänlaisena rraarteenmetsäs-

tyksenärr. Kilpailut käydään kaksimiehisin jouk-

kuein. Lajissa ei mitata paremnuutta ajassa eikämatkassa, vaan pisteissä. Laajaller 30-65 neliö-

kilometrin alueelle sijoitettuja rasteja saa kukinpari etsiä haluamassaan järjestyksessä. Rastit

on pisteytetty eriarvoisiksi ja niitä on niinpaljon, ettei niiden kaikkien kiertäminen ole

mahdollista. Aikaa pisteiden keruuseen on 24 tuntia.

USA:ssa Rogaine-kisoja on tosin järjestetty myös

vaivaiset 6 tai 12 tuntia kestävinä koitoksina.

Laji on suosituinta syntymämaassaan Australiassatjossa kisoja on läpi vuoden, ja osanottajamäärä

kilpailua kohden on yleensä rajattu 2OO pariin.

lYlaailmanmestaruudetkin lajissa ratkotaan - Ioka-kuussa Australiassa.

T?inEin vr.roden ensimäisessä ruerossa ofleessa Berndt

Heinrichin artikkelissa painotettiin sitär että

ultrajuoksu on aivan rreri juttutr - myös harjoit-

telultaan - kuin maratonjuoksu. fYlonet ovat asiasta

toista mieltä. Roland bjinkler, joka 80-1uvun alussajuoksi 100 km:11ä sil loisen DDR:n ennätyksen

6:45.06r sanoos

- lvlinun mielestäni ultrajuoksijan harjoittelun

ei tarvitse erota paljoakaan - jos ollenkaan

maratonjuoksijan harjoittelusta. Hyvin harjoitellut

maratonjuoksija voi menestyä ultrajuoksussakint

kunhan onni-stuu mukautumaan ultramatkan psyykkisiin

vaati-muksiin.

- 0massa harjoitelussani ei ole paljon eroär

harjoittelin sitten maratonil le tai 100 km:lle.

Korkeintaan sen verran, että ennen ultrakisaa olen

tblfgang Scfruerk (saksa, 108 km 6:44.38) ei myöskään

näe suurta eroa valmistautumisessa maratonilleja sataselle. Hän kuitenkin suosittelee jälkimmäi-

sessä tapauksessa hitaampaa vauhtia ja toisinaankahdesti viikossa 40-50 km:n lenkkejä.

158-200 km:n kisa sen sijaan vaatii Schuerkin

nrielestä netjä tai viisi 4B-60 km:n mittaistajuoksua viikossae yhteensä 280-250 km. Hän pitää

itse 5 minuutin km-vauhtia sopivana.

*tk

Ultrajr.roksevia aviopareja riittää [JSA:ssa aivan

lajin huippua myöten. Kris Dlark-Setnes juoksi

kakkoseksi maan 100 km:n mestaruuskilpailuissatänä vuonna ja hänen aviomiehensä Kevin Setneso1i vastaavassa kisassa toinen (3. ulkomaalaisetmukaanlukien) viime vuonna ajalla 7:01.

Krisin tavall inen harjoitusviikko kuukautta taikahta ennen tärkeää kisaa on seuraavanlainen: Yksi

40-56 km:n pitkä }enkki (yleensä maastossa), 2-3nopeusharjoitusta, yksi 19-29 km:n lenkki, 3 voima-harjoitusta painoilla sekä yksi tai kaksi lepo-päivää.

Kevin puolestaan juoksee yhden pitkän lenkin (V-Aq

km) maastossa, kaksi nopeusharjoitusta radalla,yhden tai kaksi 19-24 km:n lenkkiä tiellä sekä

tekee 2-3 voimaharjoitusta painoilla.

lvlolemmat ovat vähentäneet selvästi määrää ja lisän-

neet laatua viime vuosina (Kevinillä näärä on pudon-

nut n. 50 km viikossa). Tulokset osoittavat' että

muutos on ollut heidän kohdallaan oikeaan osunut.

Kumpikaan ei ole kärsinyt varrnoista vi.ime vuosina.

VerirytnEi ja ultrajtroksu. ?O-luvul1a tehdyn saksa-

laisen tutkimuksen mukaan verirytmä O on 10U km:njuoksijoilla merkittävästi yleisempi kuin keski-

eurooppalaisella väestö11ä keskimäärin. Tutkimuk-

sessa selvitettiin veriryhmä 442zlta juoksijalta'

jotka olivat alittaneet 12 tuntia Bielin ja Hammin

100 km:n juoksuissa. Heistä 62 S kuului veriryhmään0. Vastaava S-Iuku Ittavallisestarr väestöstä koostu-neessa vertailuryhmässä oli 37. Veriryhmään A kuului

1U0 kmln juoksijoista vain vajaqt 15 S, kun tätäryhmää keskimääräisessä väestössä edusti n. 43%. Tutkimuksen lähtökohtana o1i olettamus 0-veri-ryhmään kuuluvien hyvästä kunnostar sillä tämänveriryhmään kuluvienn tiedettiin elävän muita

vanhemmiksi ja sairastavan tavallista vähemmän.

Juoksun ai-kana Kouros joi pieniä määriä nestettä

joka 10. tai 15. minuutti: joko vettä' hedelmämehua

tai Gatorade-nimistä juomaa. Hänen päivittäin

nauttimansa nestemäärä vaihteli 22 litrasta (1 'päivä) 14.3 l itraan (4. päivä). Keskimäärin hän

joi 0rB litraa/iuostu tunti. Maalissa hän painoi

puoli kiloa vähemtnn nutnr.trhtiessään.

ilUltrarntkoja pidetään Euroopassa ihan nonmaleinatr,

lausahti USA:n parhaisiin naisultraaji in lukeutuva

Sue 0lsen ihastuksissaan palattuaan Euroopasta

tuhansienjuoksijoiden ja satojen ultrakisojen

Yhdysvaltoihin.

Ktn pistos vaivaa kilpaittn aikanal seuraavat kaksiasiaa usein auttavat: 1 ) ttluuta hengitystäsi siten'että hengität uLos astuessasi- maahan jalallar joka

on vastakkaisella puolella kuin paikkar jossa tunnetpistoksen (Jos pistos on oikeassa kyljessä' hengitäulos vasemman jalkasi tullessa maahan), 2) hengitävoimakkaasti ulos (ähkäise! ) joka kerta hengit-täessäsi. Pistoksen ennaltaehkäisemiseksi suositel-laan palleahengityksen opettelemista ja vatsali-hasten vahvistamista.

Iarrris Kouroksen ttstrategiset mitatrr kolme vuottasitten julkistetun testauksen mukaan olivat: pituus

1?1 GrTrr paino 64 kg, rasvaprosentti 8frr rnaksimaa-Iinen hapenotto 63 ml/kglmin.

wlyös Kouroksen energiatasapainosta vuoden 1S85Sydney-wlelbournekisan aikana on tarkat tiedot.Kouros voitti tämän 960 km pitkän kisan yli 24tunnin erolla seuraavaan. Uiiden päivän aikanahän eteni päivittäin keskimäärin seuraavastit 11.7,8.3, 8.1, 8.S ja 6.2 km/h. Hän nukkui yhteensä

4 tuntia 40. minuuttia ja lepäsi nn:uten lisäksiI tuntia 40 minuuttia. Päivittäinen energiankulutusvaihteli ensimmäisen päivän 15 267 Kcal:sta viiden-nen päivän ? ?36 Kcal:iin. Hänen nauttimansa ener-gian määrä vaihteli vastaavasti 13 779 Kcal":sta(t. paiva) 7 800 Kcal:i in. Kaikenkaikkiaan nautitunenergian määrä (55 9?0 Kcat) ylitti hieman energian-kulutuksen (55 0?e Kcal).

Kouros söi joka 15. minuutti. Ruokalistalla olimm. kreikkalaisia makeisia, kuivattuja hedelmiä'pähkinöitä, hunajaan tai hilloon kastettuja keksejäja tuoreita hedelmiä (persikoitar meloneita, vesi-meloneita, greippejä, omenoita, banaaneja' luumujattaateleita ja ananaksia). Hän ei syönyt l ihaa'lukuunottamatta pientä annosta kanaa neljännenpäivän aamuna. Hiitihydraattien osuus ravinnostaoli peräti 965.

Finnskogsleden-vaellusreitti avattiin

Leinonen ia Larsson 3 Päivääsatojen vuosien takaistensuomalaisten j alanj älj illä

Kesäkrln 14. piiivä avattiin Rr.ntsin Uäflnlandiinja Itä-ibrjaan siJoittuva n. 240 km:n mittairenvaellusreitti, Firnskogleden. Reitti on s€rlElpjota grqnalaiset kulkivat asettautuessaan a$rmanseudrller alkaen noin 4fl1 vr-ptta sitten. Vaellus-reittLnä taival m Jaettu 15 etappiin.

Reitin avaamista jr-frlistivat Rt-ptsin Rne Larssstja Suoren Seppo Leinuren juoksamlla sen I?ipi kolnenpiiiv?ln aikana. Tiille neitsyttaipaleelle låihti myösmrjalainen jud<sija' m.rtta h:in joutui jätt?fiEän

leikin kesken jo alkmtkasta.

Seppo kertoi urakan olleen todella kovan, sillämaasto oli todella mäkistä ja vaikeakulkuista.Huollon suhteen oli oltava pitkälti omatoiminen:mukana kulki reppu ja juomavyöt. Aikataululaskelmatpettivät niin, että toisena yönä ei aikaa liiennytIainkaan nukkumiseen, kuten oli tarkoitus. lYluutenmiehet eivät olisi ehtineet perille reitin pääte-pisteeseen avajaisia juhlistamaan.

Jos oli juoksu raskas, niin oli se myös kokemlksenaupea. Seppo kertoi luonnon olfeen ainutlaatuista,harvinaisen koskematonta aarnimetsää. Aikaa reitinjuoksemiseen kului 36 tuntia ja 15 minuuttia jos

ensimmäisen yön unet ja muut tauot lasketaan pois.

Uaikeassa maastossa oli vauhti Sepon arvion mukaann. 6-? km tunnissa. Ja kovil le tosiaan otti lVähän Seppo kyllä epäili' että rnatkaa olisi ollutenemmänkin kuin ilmoitettu 240 km.