Ultrajuoksija 2/1996

Ultrajuoksi ja

i , '$ .

i . ,n

$

* *

*r--"_,.-r*=.ffiil'*o.-"*--*'*n "**nu*.ffi 'ffi

li.. ;";''."'.'iltu-r."*.tti""nt ffi'*iluit'rtt.uo*riffi***=*u**ffi

it-

N,m_'$

' .

2/ e6

H$$***fig*u-*

Ultrajuoksi j a

Tero TöyryläJarrumiehenkatu 3 a 10

2O1OO TURI(Up.02-2302061

faxz 02-2302061e-mail: [email protected]

Tili:Merita-Turku/Humalistonkatu

117535-15236

Ultrajuoksija ilmestyy 3 kertaawodessa. kuudetta vuotta. Seuraavanumero marras-joulukuussa 1 996

Seuraavaan lehteen tarkoitettu aineistoviimeiståän 20. 10.9 6 mennessä.

Uudet tilaajat: Voit tehdä tilauksenpostitse tai puhelimitse, jolloin lasku

seuraa perässå. Voit myös tilatalehden maksamalla tilausmaksun

pankkitilille (liitå viestiksi nimesi jaosoitteesi sekä tieto tilauksesta. esim.

"3 seur. nroa")

Vanhat tilaajat saavat tilauksenpäättyesså pankkisiirtolapun tilauksenuusimista varten viimeisen maksetunnumeron yhteydessä. (Kirjekuoren

osoitetarrassa mainitaan nimenjälkeen mihin numeroon asti tilaus on

voimassa)

Tilausmaksu:3 numeroa (1 vuosi) 85 mk

6 numeroa (2 r,uotta) 160 mk

Painopaikka: Tehokopiointi Ky. Tre

rssN 1235-7626

Huom! Ultrajuoksijalehden tekeminen ei tuotakenellekiiiin taloudellista voifioa. khden tilaajiltaja irtonumeroiden ostajilta perittiivän maksun on

tarkoitus mahdollistaa lehden teko ilman ettiiijälle koituu kohtuutonta taloudellista tappiota.

Kansikuva: Nöin komiarti kulkilopp usu or a H artolan s atas ellaJuhani Aholra (90) ja PerttiLassilaha.

Tcissti llumerossa

3-13 Suomi-juohsu 1996Runsaat kymmenen sivua juttua Hartolan 100 km:ltii:Mm. juoksun tulokset ja vciliajat kierroksittain (s. 4-5) ja kaikkieno s an o t t aj i e n e s i t t e ly a akko sj drj e s tyks e,s s ci ( s. 6 - 9)Sivulla 10 juttua pyardtuolikelaajista Lassi Nummesta ja Eero Mriestö.Vuokko Niskanen puolestaan esittelee juolcsu- ja työkaverinsa MaireKukkosen ja Heikki Ohtosen (s. 1I).S epp o H a htamöki ke r to o e n s i ke r t a I ai s e n koke muksi st a siv uilla I 2 - 1 3.

13 Kreiklra - minun tanssiniSeppo Leinosen kiinnostus Kreikkaa kohtaan ei johdu vain Spartahlonista.

I4-17 Laulajan lenkki 1996Kilpailu ja sen osanottajat esillö kuvien kera. Juttua löytyy varsinkin SeijaPiispasesta j a Marko Karhapdcistti.

I8-21 Sata Plus -herho kokoontuu tcistedes paitsi tien p(icillcimaratoneilla eri puolilla Suomea, myös Ultrajuoksijan sivuilla. Mukanakaikki 4I vdhintcicin sata maratonia juossutta suomalaista. Esittelysscikerhon tuoreimmat jdsenet ja kuulumisia monelta muultakin. Kahtenaperdkkciisend priivdnci maratonin i,uosseet suomalaisetkin on tilastoitu.

22 Ruotsin Trollhrittanissa juostiin 9 maraa perc)kköisind p(iivinöja prirille kymmenes Oslossa.

23 Horst Preisler krivi Suomessaja juoksi 639:nnen maraton. tai ultrakisansa.

24-27 Suppo Huhtamriki tivaa trimiin lehden toimittajaltav a st uu k si a Ultr aj u o h s u n p eri mmrii sii n ky sy my k sii n.Toimittajaparka vastaa parhaansa mukaan ja tarjoilee lopuksikai kki en kumma s te ltavaks i harj oi tte luns a ke s alta -9 6.

28-31 Ultrakisoja maailmaltu Tuloksia ja tarinaa: Kouros hurjastelikevöällö parit ME:t, ,Santalov voitti satasen MM:n ja parhaat pyörtyilivdtr au h anj u o ksu s s a H i r o s h i mast a N agasaki in. Suomalai si a mukan aRimarcourtin 100 km:lla, Baselin 24 h:n kisassa, Bielin 100 km:lla iaVancouverin hurj assa maastoultrassa.

32-33 Mika Reinikainen kumppaneineen juoltsi TurustaHoutskririin.

34-35 Comrades Marathon:Maai lman suurimmassa u ltraki sassa mukana kaksi suomalaista.

36 Tuoreimmat uatiset:Hultsfredin 100 km ja 100+ kerhon tilanne.

Ultrajuoksija-lehdessäkään ei kerrota ihan kaikkea.Osta siis kaikkien kehuma

ULTRAIUOKSIJAN HARJOITTETUMukana maailman parhaat saatavilla olevat ultrajuoksun

harjoittelua käsittelevät artikkelit suomennettuina jakommentoituina.

2O artikkelia, reilut toistasataa sivua!

Tilaus tapahtuu maksamalla 8Omk til i l le Merita-Turku/Humalistonkatu 1 I 753 5- l 5236. Merki tse saajaksiTero Töyrylä ja viestiksi "Ultrajuoksijan harjoittelu". Jos

et ole lehden t i laa. ja, muista kertoa myös osoit teesi .

Oslon maratonla 14.9

Kohtuuhintainen ryhmiinatka Turusta12-15.9. Laivamatkat hytein, bussilnilje-tulcset Tukholrna-Oslo-Tuldrolma. OslossapeJa hotelliyö aamiaisin.Matkan hinta 999mk + os.ottomaksu250mk Iln viilittömiisti:Mika Reinikain en, (921) 2 4 4O3 13.

UJ-trajuoksj- la 2/96

25. Suomi-

Maire Kukkonen paransi Suomenennätystä liki tunnilla!

Sotkamolainen Maire Kukkonen teki heti ensiyrittämällään maailmanluokan tuloksen Suomi-juoksun100 km:llä Hartolassa kesäkuun lopussa. 40-ruotiasjuustomestari voitti naisten sarjan ylivoimaisestiuudella Suomen ennätyksellä 8:35.17. Terttu Aallonnimissä ollut entinen ennätys parani peräti 53 minuut-tia 40 sekuntia. Suomalaisten ultrajuoksutulosten koh-dalla ennätyksistä puhuminen on tosin toistaiseksiepävirallista. Samoin epävirallisia ovat Suomenmesta-ruustittelit, joista llartolassa kilvoiteltiin nyt viidennenkerran.

Kaksinkertainen maratonin SM-kakkonen MaireKukkonen juoksi alusta asti naisten kärjessä yhdessäkiuruveteläisen Orvokki Mriyriin kanssa. Kun viime-mainittu keskeytti puolimatkaan tultaessa, juoksi Kuk-konen maaliin ensimmäisenä yli puolentoista tunninerolla seura- ja työkaveriinsa, Vuokko Niskaseen. Kol-manneksi sijoittui naisten sarjan kolmesti voittanutvalkeakoskelainen Anne Völiniemi. Yhteensä matkaanlähti seitsemän naista, joista viisi tuli maaliin. Run-saammin on naisväkeä ollut mukana vain naisten"hulluna vuonna" 1993, jolloin yhdeksästä naisjuoksi-jasta seitsemän pisteli perille asti.

Miesten kilpailussa alkutahdit määräsi Vuoden 1993voittaja Ari Mustala, joka painalsi kä{essä ensimmiiiset50 km. Tämän jälkeen ykköseksi siirtvi ensimmäistä ul-trakisaansa juossut sotkamolainen Heikki Ohtonen. Parinl0 km:n mittaisen kierroksen aikana alettiin jo uumoilla,että miestenkin mestaruus on menossa kainuulaisen maito-ja pesispaikkakunnan juoksijalle. 37-r,uotias Ohtonenedustaa naisten kärkikaksikon tavoin sporttiklubi Veijarei-ta ja ryöskentelee Kainuun Osuusmeijerissä.

Noin 70 km:n kohdalla Ohtonen sai kuitenkin luovut-taa kärkipaikan turkulaiselle Tero Töyrylölle, joka veilopulta voiton 22Yz minwtin erolla. Kuten tavallista,yleisö erehtyi luulemaan Tövrylän kiristiineen lopussavauhtiaan. Totuus oli kuitenkin toinen:

- Olin asettanut tavoitteeksi juosta 7.40-7.50. johonarvelin pystyvåni tasaisella vauhdinjaolla. Tarkoitus olilähteä 4.35:n km-vauhtiin ja koettaa pitåä sitä yllä mah-dollisimman pi&älle, mieluiten loppuun asti. Alkuvauhtinioli kuitenkin kilometriä kohden runsaat 5 sekuntiasuunniteltua kovempaa. Se kostautui lopussa, ja vauhtipääsi putoamaan, kertoi kuudetta kertaa mukana ollutturkulainen. Tuloksena oli kuitenkin oma ennätys ja en-simmäinen voitto Hartolassa.

Heikki Ohtonen otti hopeaa ja Tuusulan Ari Mustalapronssia vain vajaat puolitoista minuuttia sotkamolaisenperässå. Heikki Numminen puolestaan jäi neljånneksiennätyksellään 8 : 17. 12, vajaat kaksi minuuttia Mustalallehävinneenä. Myöskään Kai Saarinen ei jääry't kauaksi;

viidenneksi sijoittuneen helsinkiliiisen ero kakkostilaan olikahdeksan minuuttia. Kuudenneksi sijoittui toisellasatasellaan viimeluotista aikaansa yli tunnilla petrannutAfi Palimo.

Omia ennäEksiä tehtailtiin Hartolassa tiinä \uonnamuutenkin erityisen runsaasti. Yhteensä 12:n ensiker-talaisen lisiiksi parhaaseensa ylti k-vmmenen aikaisemminmukana ollutta. Nåin siitiikin huolimatta. että nyt toistakertaa kympin kierroksina juostun kisan reitti oli tarkis-tusmittauksessa pidentynyt n. 440 metrillä viime vuodesta.Vasta ny Hartolassa juostiin sääntöjen edelllttämällätavalla mitatulla reitillä, joka on ehdoton edellyt-vs mm.sille että4ulokset noteerataan ulkomailla. Hyvä niin, silläKukkosen aika ylsi heiniikuussa kauden maailmantilas-tossa sunnilleen sijalle 20.

Uutta Hartolassa oli tänä vuonna myös pyörätuolikil-pailijoiden mukanaolo. Turkulainen Lassi Nyman oli itseasiassa koko porukan nopein kelatessaan matkan aikaan7:17.20. Astetta vaikeammin vammau-tunut Eero MökiEurasta kiri hänkin alle vhdeksän tunnin. a

Kuva: Maire Kukkonen.

Ultrajuoks:- la 2/9O

25. Suomi-juoksu 100km. Hartola 29-30.6'1996

1 Tero Töyrylä2 HeikkiOhtonen3 Ari Mustala4 HeikkiNumminen5 Kai Saarinen \6 Ari Palimo7 Tapio Koivu8 Maire Kukkonen8 Seppo Tarvainen9 Reino Reensalo10 Jar iJumisko11 Olli-Pekka KorPelainen11 Janne KankaansYrjä13 Yrjö Riionheimo14 Kari Paussu15 Keijo Kokkonen16 OlaviMontela17 Timo Kormu18 Seppo Leinonen19 KaleviMontela20 Jyrki Koski21 SakariVäisänen22 PerttiGustafsson23 Olof Strengell24 Vuokko Niskanen25 Pauli Myllykallio

TurkuSotkamoTuusulaUusikaupunkiHelsinkiHelsinkiTurkuSotkamoPorvooKalantiKarkkilaOutokumpuHelsinkiHelsinkiPuuppolaVarpaisjärviOrivesiValtimoVirkkalaOrivesiSaloTurkuPoriPietarsaariSotkamoTampereSeinäjokiLaukaaSysmäNaarajärviSääksmäkiParantainenJoutsenoLappeenrantaValtimoPaimioTamperePietarsaariKangasalaPietarsaariKauniainenHelsinkiEspooValkeiskyläHelsinkiPilkanmaaJyväskyläJämsänkoskiPoriHelsinkiPietarsaariKiuruvesiKajaani

7:51.218:13.568:15.208:17.128:21.588:25.298:30.098:35.178:55.108:58.569:13.179:14.069:14.069:26.289:27.139:27.179:28.569:34.169:41.259:42.589:45.209:53.3810:03.031O:12.2310:13.41310:27.210:36.4010:37.3410:44.4611:17.5411:23.0711:33.4111:37.3311:37.3311:40.2512:09.1512:19.2712:30.5812:36.4912:39.1212:39.1212:59.4613:24.3013:31 .0914:53.3015:18.30kesk.kesk.kesk.kesk.kesk.kesk.kesk.

1tM2tM1tM403/M4tM5/M6/M1/N407tM2tM403/M408/M9/M1/M502tM504tM405/M4010/M6/M407tM4011lM8/M403/M504/M502iN405/M5012tM6/M5013/M1 tM1/N3/N409/M407/M5015/M2/N10/M4016/M11tM4012tM408/M5017tM18/M1/M6019/M2/M60

MM40M40M40M60N40N40

26 Kauko Koponen27 Heimo Hautajoki28 Jyrki Joutsenjärvi29 Jouni Laitinen30 Anne Väliniemi31 Aria Svriälä (nyk. Viik)32 Jaakko Lehtonen32 Heimo Suurkuukka34 MattiKoukkari35 Maria Tähkävuori36 Seppo Huhtamäki37 Magnus Riska38 ErkkiHonkaniemi39 Juhani Aho39 Pertti Lassila40 Sean Nugent41 Jarmo Sillanpää42 Seppo Heiskanen43 Juhani Rahkola44 Armas RuiPPo

Keijo NevalainenEero LaakkonenMarttiLarikkaMauri UtriainenNils WahlbergOrvokki MävräUlla Keränen

Pvörätuolikelaus1 Lassi Nyman2 Eero Mäki

TurkuEura

7:17.208:58.56

1tM42tM40

Huom! Huomasin aivan viime tingassa mahdollisen virheen, jota en enää kerkiä

selvittetemään. Magnus Riskan tulos näyttääkin myöhemmin Hartolasta tulleessa

tuloslistassa olevan 14:09'2S (ei 12:30.58). Muistan kyllä hyvin Magnuksen

maaliintulon, mufta en nyt saa päähäni ajankohtaa edes puolentoista tunnin

tarkkuudella. Mies itse asuu jo lsraelissa. Palaan asiaan ensi numerossa

Taoio Pekola sen teki!Hartolan satasenreitti lopultakin

tarkkaan jaoikein mitattu!Hartolan

tämiin vuodenja tarkasti

reitti saatiin ennenkisaa asianmukaisesti

mitattua. Mittauksensuoritti Tapio Pekola. joka on paitsiJuoksija-lehden piiåtoimittaja, myöskaikinpuolinen juoksu-urheilun - eikävähiten reitinmittausasioidenuranuurtaja ja väsYmätönsanansaattaja Suomessa. No, tiedävaikka alkaisi jo våisymyskin miestäpainaa, mutta joka taPauksessa:Kiitos hyvåstä työstii, TaPio!

Mittauksessa paljastui, ettå viimevuoilvr käytetty reitti oli 435 metriäalimittainen. Täyden kierroksenpituus on nyt 10 058,5 m. Vajaallekierrokselle (åihtöpaikalta maaliin)tulee mittaa 9 473,5 m.

Tapio Pekola ketoo kirjeessåänmittauksesta rnm. seuraåvaa:

Mittaus on tehtY tarkasti IÄÄF:nmittauskirjan määråyksiä noudattaenJones-counterilla. Eli neljätarkistusajoa sekå ennen mittausta ettämittauksen jälkeen Plusasiaankuuluvat yksityiskohtaisetsäädöt. Matka on määräysten mukaanmitattu 1m/1000m "liian pitkäksi".

Ajo on taPahtunut lYhintämahdollista reittiä, millä Hartolantapauksessa on merkitystä kierroksenitäisellä osuudella (Käytännössäjuoksijan on vaikea kulkea yhtä lyhyttäreittiä kuin minä).

Lisdö Suomi-iuoksustasivuilla 6-13!

ViiliaikataulukostaKoska jfiestiijät saivat tiinä vuonna

otettua kilpailijoiden kierrosajatsuhteellisen kattavasti, mutia niitii ei

toimitettu juoksijoille tulosten mukana,julkaisen ne tiissä. Muutamia aivan

ilmeisiä koljauksia olen tehnYtjuoksijoiden omaan kertomaan ja

videokuvaan perustuen. Silti jotakinvirheellisä näyttiiii selvästi olevan

a;naktn M afi a T dhkövu o rcn valiaj oissa,kuten hiin itsekin listaa tutkiessaan

tnarn161.

UJ.trajuoksj-la 2/96

kierrokseltaVliehet 1839v 9.5kn 19.5kn 29.6kn 39.6kn 49.7kn 59.8kn 69.8kn 79.9kn 90.0kn 100kn

I fövrvlä Tero 0:4'l .31 1:26.5( 2:'12.21 2:59.3( 3:46.4 4"34.1 5:21 .5( 6:09.1t 6:59.01 7:51 .21

)htonen Heikki O:44.21 1"29.41 2:12.4, t .4Q t . 3:42.2( 4:29.3' 5:20.5t 6:17.4e 7:16.5( 8:13.5(

3 {umminen Heikki 0:43.5( '1 :30.01 2:17.1 3:05.2t 3:55.32 4:46.41 q.?o qr 6:33.5C 7:26.02 8:17.1

4 3aarinen Kai 0:49.2( 1.20.2i 2:27.2t 3:15.0t 4:O2.4! 4:53.5( 5"45.2( 6:40.0: 7.32.1 8:21 .5t

)alimo Ari I 0:43.01 1:29.27 217.1 3:05.2t 3:55.32 4:46.4i r .?o Ar 6.32 53 7:26.3( 8:25.2(

6 (oivu Taoio O:44.22 'l:32.2C 2:21 .3t 3:14.1( 4:06.33 5:00.52 Ä.tt c, 6:49.22 7:41 .0( 8:30.0(

7 Farvainen Seppo 0:45.3t 1:36.1 2:27.21 3:18.2( 4:08.3C 5:01 .2i 5:56.2( 6:56.01 7:56.4t 8:55.1(

8 (oroelainen Olli-Pekka 0:48.1t 1:42.51 2:37.01 4:25.2t 5:20.5t 6:17.4i 7:'17.O18:17.0i 9:14.0(

I (ankaansvriä Janne 0:48.51 1"45.2! 2:37.0i 3:31 .0i 4:25.21. 5:20.5t 6:17.4!. 7:16.3t 8:17.01 9:14.0(

10 (ormu Timo 0:49.1 1"42.5C 2"34.O1 3"25.1 4"23.0t 5'.22.2( 6:20.5i 7'.21 .Ot 8i27.2t 9:34.1

11 (oski Jvrki 0:49.1 1:38.31 2'.28.O( 3:18.5, 4'.11.325:06.2r 6.07.4 7:30.01 8:49.51 9.6)(

(ooonen Kauko 0:49.5( 1:45.5! 2:43.t+! 3:43.4! 4'.57.0( 6:09.1 7:19.1 8i29.4t 9:41 .0( 0:36.4(

l3 loutseniärvi Jvrki o.54.2( 1:57.0t 3:03.3( 4:.03.01 5:04.4( 6:09.32 7'.16.5, 8:29.4t 9:38.2! O:44.4(

14 -aitinen Jouni 0:50.5i 1:45.42 2:40.2! 3:39.3, 4:59.01 6:04.21 7:08.4{ 8:33.0/ 10:06.52 1.17.5,

{q (oukkari Matti 0:57.42 2:01 .0( 3:09.0{ 4:19.0( E'?C 5f 6:47.1! 7:59.5t 9:11.1 10:25.5( 1:4O.2!

16 liska Maqnus 2:35.08 3:54.05 6:26.17 7:50.51 9i24.26 10:54.1312:30.58

17 {uqent Sean 0:54.21 1:55.4( 3:03.3€ 4:10.2! 5:26.0( 6:49.31 8:2Q.41 9:52.0t 11:28.1 12.59.41

18 iillanoää Jarmo 3:30.5C 4"47.5! 6:21 .1 8:04.3! 9:53.4t 10:03.1 11:58.4€ '13.24.3(

16 liska Maqnus 2:35.0t 3:54.0t 6.26.1 7:50.51 9:24.2( l0:54.1 12:30.5t

10 lahkola Juhani 2:35.0t 3:54.0{ 5.15.4t 6:45.51 8:19.21 9:57.1 1' l :58.5€14:53.3(

,,levalainen Keiio 1"04.41 2172( 3:30.1 4.46.41 6:07.5, 7:53.0i 9:09.3( 10"48.41 kesl kesk

uliehet 40.f9v 9.5kn 19.5kn 29.6kn 39.6kn 49.7kn 59.8kn 69.8kn 79.9kn 90.0kn 100kn

II ilustala Ari 0:40.4t 1:24.23. 2:08.51 2:54.3! 3:41 .3( 4:33.O1 5"27.5, 6:26.3( 7:22.2( 8.15.21

2 leensalo Reino 0.41 .3( 1:26.51 2:.12.2i 2:58.5( 3:46.4i 4:45.0( 5:47.3t 6:51 .51 7.54.4' 8:58.5{

3 lumisko Jari 0:41 .3t 1:29.2t 2:17.1 3:07.3( 4:04.5t 5:09.5i 6:07.5t 7:1O.4t 8:13.01 9:13.1

4 (okkonen Keiio 0:45.1 1:33.5( 2.23.O4 3:15.3S 4:11.2i 5:10.0t 6:11.4i 7:13.0S 8:16.1 9.27.1

dontela Olavi 0:48.1 1.42.5( 2.37.5t 3:33.32 4:30.31 Ä.ta Äl 6:28.0( 7"27.45 8:29.11 9.28:51

o einnnen Senno 0"44.2? 1:30.01 2:18.3( 3:10.52 4:16.31 5:28.31 6:34.2! 7:35.22 8:37.3! 9:4'1 .21

7 vlontela Kalevi 0:48.1 1:42.5( 2:37.5L 3:33.3! 4:30.31 Ä.ta Et 6:31 .0t 7:35.21 8:210.1 9:42.5t

8 ,/åisänen Sakari 0:45.31 1:36.0! 2:29.3t 3:25.31 4:25.3( 5:28.5t 6:31.5! 7:39.1 8:47.21 9:53.3t

o -ehtonen Jaakko 0:50.3'i 1:49.3t 2:47.1 4.47.11 6:06.1 7:23.1t 8:49.0( 10:11.0{11:37.31

10 {uhtamäki SeDDo 0:51 .4S 1:49.3( 2:5Q.21 3:56.2( 5:19.5( 6:39.1 8:00.01 9:22.2( 10.59.41 12:19.2',

11 {onkaniemi Erkki 0:58.1 2:02.31 3:08.4{ 4:19.32 5:34.4{ 7:0'1 .4, 8:22.4( 9:47.2( 11:14.2t 12:36.41

12 \ho Juhani 1:05.31 2.16.21 3:29.2! 4.41 .4 5:55.01 7.12.3t 8:33.4r 9:53.2€11:16.0(12:39.1

-aakkonen Eero 0:49.'t 1 1:44.01 2.40.25 3:36.1 4:35.1 5:39.0( 7:09.5( kesl kesl

-arikka Marfti 0:48.51 1.44.0C 2:40.0t 3:39.11 4'.57.0e 7.29.2t kesl kesl

Jtriainen Mauri 0:57.2! 2:OO.3! kesl kesl

tvörätuolikeleus

1 'lvman Lassi 0:39.4t 1:21 .4 2:04.01 2:46.0( 4:13.5t 4:57.51 5:43.3( 6:31 .3( 7:17.2(

2 iläki Eero 0:43.1 1.?3 4 2:26.Oi 3'2',t O3t 4:15.0t 5: ' l0.0l 6:06.1 7:03.3! 8:02.3t 8:59.1(

vliehet 50{9v 9.5kn 19.5kn 29.6kn 39.6kn 49.7Rn 59.8kn 69.8kn 79.9kn 90.0kn 100kn

1 liionheimo Yriö 0:49.4{ 1:44.5' l 2:43.3( 3:40.3( 4'.37.1 5:33.4i 6:30.2 7.29.0t 8:26.1 9:26.2t

2 )aussu Kari 0:218.1 1:42.51 2:37.0t 3:33.31 4:30.31 5:28.5t 6:27.3( 7"27.4i 8 29.11 9.27. ' l

3 ]ustafsson Perfti 0:45.3i 1:31 .0! 2:27.24 3:20.1 4:.24.0t 5:28.3i 6:40.'l 7:49.51 8:58.2t 10:03.01

4 itrenqell Olof 0:48.5( 1:45.2i 2:42.21 3:39.4( 4'.44.4t 5:50.2( 6:57.5i 8:01 .3t 9:05.3( 1Q:'12.2

Ä vlvllykallio Pauli 0:48.4( 1:42.5( 2:37.0t 3:33.1( 4.35.0( 5:4O.1 6:8.37 7:59.21 9:10.3110:27.21

6 lautaioki Heimo 0:52.3t 1:49.31 2:47.4t 3.47.1 4"46.4 5:47.5( 6:53.4{ 8:09.3( 9:25.4 10:37.3,

7 iuurkuukka Heimo 0:49.51 1:46.0( 2:44.01 3:43.5t 4:47.5( 5.56:3S 7:23.31 8:49.0( 1O:11.4t 11:37.3:

8 -assila Pertti 1:05.31 2: '16.11 3'29 2!^.41

Ai 5:58.51 7:15.52 8:34.1( 9:53.31 1.16 t '12:39.11

Vliehet vli 60v 9.5kn 19.5kn 29.6kn 39.6kn 49.7kn 59.8kr 69.8kn 79.9kn 90.0kn 100kn

{eiskanen Seppo 0:58.1r 2:02.31 4'.16.2i 5:52.0( 8:53.3( 10:31 .1 13:31 .01

z ?uiooo Armas 1:07.01 2:25.1 3:45.4t 5:17.3i. 6:55.5 8:37.21 10:19.0t 15:18.3(

Mahlbero Nils kesl

{aiset 18-39v 9.5kn 19.5kn 29.6kn 39.6kn 49.7kn 59.8kn 69.8kn 79.9kn 90.0kn 100kn

1 /äliniemi Anne 3:46.5( 4:57.0t 6:'14.4i 7:31 .51 8:50.0110:10.41'l'l:23.0i

2 l-åhkävuori Maria 0:51 . ' l 1:38.1S 2.32135".47

3( 4.5q 3: 7.26:1 8:38 5! 9 52:0( 11:23.0t12:09.1

{aiset 40.19v 9.5kn 19.5kn 29.6kn 39.6kn 49.7kn 59.8kn 69.8kn 79.9kn 90.0kn 100kn

,| fukkonen Maire O:45.32 1:35.1t 2:25.31 3:16.4! 4:07.3( 4:59.31 5:55.11 7:43.3( 8:35.1

{iskanen Vuokko 0:49.1 1:44.4i 2:4'1 .0( 3:38.3S 4:39.4( 5:42.41 6:46.5r 7:52.5t 9:03.111O:13.41

3 lvriälä Aria dFtaf 1:57.0t 3:03.3( 4:04.4{ 5:16.4( 6:28.0( 7:41 .51 8:58.3( 1O:18.21 11:33.41

rlävrä Orvokki 0:45.31 4 .'l,tr ,l '

2:25.31 3:16.45 kesl kesl

UltrajuoksLTa 2/96

HejuoksivatHartolun

yössiiv. 1996

Aho. Juhant12:39.20 (l2llvl40)

Yksi peräti kolmesta pietarsaarelai-sesta satasen ensikertalaisesta. Otti alunsopivan rauhallisesti ja jaksoi piuiå harvi-naisen tasaista vauhtia loppuun saakka.Viime luonna Suomen halki juosseenReino Uusitalon Hartolaan houkuttelemaJuhani juoksi suurimman osan matkaayhdessä kaverinsa Pertti Lassilan kanssa.Kaksikko tuli järkevzin vauhdinjaon jal-keen hyvävoimaisena maaliin - kutenkansikuvasta niik1ry.

Gustafsson, Pertti10:03.03 (3/IvIs0)

Porilainen taittoi satasen Hartolassaparin välivuoden jälkeen jo yhdeksåinnenkerran. Vuoden 1992 voittaja viipvi uilläkertaa matkalla himpun verran päällekymmenen tunmn.

Hautajoki, Heimo10:37.34 (6/IvI50)

Kahdeksatta kertaa periikkäin muka-na ollut laukaalainen jäi parikymmentiminuuttia ennätyksestiiiin, mutta paransiviime wodesta liihes tunntn.

Heiskanen, Seppo13:31.09 (r/M60)

. Seppo jätti viime vuonna ensimmäi-sen kerran juoksun kesken. Sekös jäimieståi kaivelemaan. Tällä kertau^ 72-wotfas vieremäläinen tuli taas tyylik-kiusti perille. Kyseessä oli Sepon 18.Suomi-juoksun 100 km. Ensimmäisensähåin juoksi jo luorura 1975 - vuotta ennenensimmäistii maratoniaan!

Honkaniemi, Erkki12:36.49 (11/M40)

46-vuotias kangasalalainen juoksiensimmäisen satasensa, mutta oli jo mu-kana Pietarsaaren 24 tunnin juoksussaviime ruonna (149.253 km) ja Laulajanlenkiuä tiinä kevåilinä. Niinpä hän selvit-tikin satasen varsin sujuvasti. kutostusultrajuoksuun taitaa olla kova - kun vainlöytyisi lisiiå kotimaisia kiso.;a.

Huhtamiiki, Seppo12:19.27 (10/M40)

Ks. Sepon oma sepustus s. 12-13.

Joutsenjärvi, Jyrki10:44.46 (13/rvl)

Sysmåin mies oli ensikertalaisenapit?imässä yllä itä-hämäläistzi ultrajuoksu-perinnettii. Hartolan omia poikia ei olesatasella ntihty sen jälkeen kun JuhaIkonen viimeksi wonna 1991 taittoifiiyden matkan. Hienoa, ettii naapuripitåi-jästii senui?in lö)tyy uutta verta suviöisensatasen suloisuutta maistelemaan.

Jumisko. Jari9:13.17 (3/iVI40)

Jari on ollut mukana joka kertaluodesta 1992. Tfiån asti on karkkila-laisjuoksijaa aika petraantunut vuosiwodelta, mutta nyt hän jäi vajaat kolmeminuuttia viime woden ajastaan 9:10.32.Ensimmäisen ja toisen viisi\..rnppiseneroa oli yli tunti, joten alkuvauhti oliturhan kova. Tasaisemmalla vauhdinjaollaolisi varmasti alittunut 9 tuntia.

Kankaansyrjä, Janne9:14.06 (8/lVI)

29-r'uotias Janne juoksi viime wornalfies samaan tahtiin Olli-Pekka Korpelai-sen kanssa. Molemmat olivat silloin ensikertaa mukana. Tällä kertaa helsinkilais-outokumpulainen parivaljakko taittoimatkaa yhdessä aina 30 kilometristjialkaen. Maaliin tultiin sulassa sorussaajassa 9:14.06, joka merkitsi molemmillereilun puolen tunnin parannusta omaanennåtykseen.

- Harjoittelu on ollut samanlaistakuin viime lrronnakin, mutta valmistau-tuminen ja vauhdir5ako olivat tiinä luon-na onnistuneempia. Olin lomalla juoksuaedeltiiviin viikon ja nukuin tavallistapitempia yöunia. Kilpailussa aloitin rau-hallisemmin. Puolen tunnin parannusviime vuotiseen tuli viimeisellä 40 kilo-metrilla- kertoi Janne.

Janne Ka*aanswiä

Keriinen, UlIakesk (N40)

Toissa vuorna liki 12 tunnin juossutkajaanilainen joutui nyt jättiimriiin umkankesken ennen 40 km:n tiiyttymistii.

Koivu, Tapio8:30.09 (6/M)

Tapio oli mukana kahden vuoden

tauon jälkeen ja paransi effHtystiilinrunsaalla vartilla. 38-rnrotias turkulainenpisteli viimeisen kierroksen koko porukan

kovinta vauhtia.

Kokkonen, Keijo9:27.17 (4lNI40)

Viime vuorura keskeyttiimiiiin loutu-nut varpaisjiirveläinen pisteli nyt jo nel-jåiruren kerran perille asti. Vauhti våihåinhiipui jälkipuoliskolla, joten tulos jäitrmnin verran miehen parhaasta.

Koponen, Kauko10:36.40 (l2/lfi,.I.1_

Työ ja perhe ovat vieneet seinajoke-laisen ajan sen veran tarkkaan, ettiijuokseminen on j:iånyt v?ihälle. Niiapäkymmenen tunnin alitus saa odottaaainakin ensi luoteen. Kaken ennätys10:12.58 on vuodelta -94.

Kormu, Timo9:34.rG (1011W)

Valtimolainen juoksi Hartolassaviime vuonna puolimaratonin sekä toimiMatti Koukkarin huoltajana ja kannusta-jana. Tåinä wonna Timo ltihti itsekinmatkaan ja sai ensikertalaisena komeanajan 9'.34.16. Nopeana maratoonarinaTimolla lienee kosolti parantamisenvaraa, mikäli irurostuu jatkossakin tule-maan mukaan.

UltrajuoksJ-la 2/96

Korpelainen, Olli-Pekka9:14.06 (8/M)

33-wotias outokumpulainen entinenpainija juoksi viime vuonna Hartolassaensimmäisen satasensa arkaan 9:46.43.Tä11ä kertaa aika parani hulppeasti ylipuoli tuntia. Olli-Pekan veli Jari qytyivielå maratoniin, mutta niihdazin ehkä joensi vuonna satasella.

Koski, Jyrki9:45.20 (11/M)

Jyrki oli mukana jo kuudetta kertaaperlikkäin. Ennätys 8:09.05 syntyi ensr-lrittåmällä wonna 1991. Tälla kertaasalolaisjuoksija ei llihtenyt jahtaamaanennåtystään, mutta pisteli perille varttiavaille kymmenessä tunnissa.

Koukkari, Mattill:40.25 (15/M)

Matti ei aivan onnistunut petraamaanviime vuonna ensiy'ritt?imäIlä juokse-maansa aikaa 11:34.01. Välillå ei juoksuoikein ottanut kulkeakseen, toisinaan taasMatti porhalsi eteenpäin sellaista ravia,että oikein hirvitti. Mies oli selvästikinpäättdn)'t hakea vauhtileikittelysta vaihte-lua yölliseen taivallukseensa. MaalissaMatti näytti ihan muikeaa naamaa, vaikkaoli juuri menettiinyt Valtimon kunnanennätyksen Timo Kormulle.

Kukkonen, Maire8:35.17 (1/N40)

Maire on 4O-ruotias kolmen lapsenäiti Sotkamosta. Hånen erurätyksensämaratonilla on 2:45.17 vuodelta 1993.Tuolloin, kuten myös wotta aikaisemmin,hlin sijoithri SM-maratonilla hopealle.Maire tiihtiisi tosissaan vielä kesZiiin -94,jolloin Helsingin EM-kisojen yhteydessäjuostiin maratonin Eurooppa Cup. Talvel-la harjoittelu katkesi kuitenkin ialkaantulleeseen marssimurtumaan, ja arvokisa-edustus jäi haaveeksi.

- Sen jälkeen en ole ottanut juoksuaeniiå niin tosissaan, sanoo Maire. Hyvinon vauhti kuitenkin säilyny.t, sillä tiinäkeväåinä tuli voitto Liperin maratonillaajalla 2:55.

Maire Kukkonen kertoo harjoitel-leensa tänä kesänä n. 80 km:n viikkotah-tirn.

- Vain lomallani elokuussa kilometritsaattavat nousta sataan viikossa. Par-haimmillani mosina 1992-93 juoksinyleenså n. 100 km viikossa, mutta loskusjopa 140 km, muistelee Maire.

Hartolan sataselle Maire sanoo låih-teneenså työ- ia lenkkikaverinsa VuokkoNiskasen houkuttelemana.

- Talvella jo tuli suksilla tehtyämuutama pitempi lenkki siltä varalta, ettätulisi lähdettyä kesällä Hartolaan, kertooKukkonen.

Hartolan juoksun håin kertoo sulu-neen kaikin puolin yllattavän helposti:

- Jalkalihakset ovat kipey'tyneetmaratonilla monesti paljon pahemmin.Vauhti kun ei satasella ollut niin kovaa.

- Tämä nyt oli tällainen kokeilu vain.Saattaa olla että ei tule liihdettyä uudes-taan näin pitkålle matkalle. Aika nay&iii.

Laakkonen. Eero

, kesk (Ma0)JZimsiinkosken mies pisteli ensi satas-

taan niin pitkålle (yli kaksi kolmasosaa),että keskeytt?iminen oli tavallistakinharmittavaisempaa.

Jouni Laitinen

Laitinen, Jounill:r7.54 (r4lNI)

Naarajiirvellä Pieksamäen kupeessaasusteleva Jouni on ollut Hartolassa jokawosi wodesta 1979 kihtien,. joko mara-tonilla tai satasella. 100 km meni ensim-mäisen kerran lapi wonna 1986 viidenkeskey'tykseen påiätyneen y,rityksenjalkeen. Vuodesta 1992 laihtien Laitinenon tullut maaliin joka vuosi.

- Ensimmäinen 25 km meni 2.16:een.Sen jalkeen vauhti hiipui tasaisesti, niin-k-uin pitärikin. Kävelyä kertyi matkanaikana yhteensä noin 15 km, mutta eikovin pitkia pätkiä yhteen menoon, kertoiJouni.

- Alle l0 tunnin olisi mukava yrittlilijoku wosi. Silloin piuiisi kilpailla alku-wodesta såästellen, vain pari maratoniaja Laulajan lenkki, arveli Jouni, jokahurjana maratonmiehenä pisteli hetiHartolan jalkeisenä viikonloppuna kaksimaratonia (Varpaisjiirvi ja Turku).

Larikka, Marttikesk. (M40)

Porilaisjuoksij an katkerana kohtalonaoli trillä kertaa keskeyttää 60 km:n jäl-keen. Kolme kertaa satasen ja kaksikertaa 24 tunnin kisan juossut Marttinahdaan varmasti mukana iatkossaparemmalla tuurilla.

Ul t ra juoksi ja 2/96

Lassila, Pertti12:39.12 (8/M50)

Toinen t?imtinkertaisista kansikuva-pojistamme on kotoisin Kauniaisista. Håinlzihti Hartolaan viime luorna Suomenhalki juosseen Reino Uusitalon houk-utte-lemana - valitettavasti Reino itse joutuijalkavamman takia katselemaan menoasilusta. Ks. Aho, Juhani.

Lehtonen, Jaakkolr:37.33 (9/M40)

Joutsenon Kullervo-maratonin j ärjes-täjzinä ansaittua arvostustå saavuttanutJaska joutui viime vuonna jalkavaivaisenakeskeyttåimåiiin. Tällä kertaa hän tulimaaliin jo kahdeksannen kerran, vaikkeikunto ihan huipussaan ollut nytkiiiin.Jaska on vanha tuttu Hartolassa, sillä heinjuoksi Suomi-juoksun ensimmåisen ker-ran jo 20 wotta sitten v. 1976.

Montela, Kalevi9:42.58 (7/NI40)

Olavi ja Kalevi Montela juoksivatmolemmat jo 22. Suomi-juoksunsa" Tälläkertaa oriveteläiset kaksoset pitivät yhtä60 km:n korville. Loppumatkalla Olavijätti veljeäiin vartin verran.

Montela. Olavi9:28.56 (5/M40)

Ks. Montela. Olavi.

Mustala, Ari8:15.30 (1/M40)

Vuoden 1993 voittajaa ei kolmas sijaja priälle kahdeksan tunnin painunut aikatyydyt&inyt. Ari kertoi juosseensa nelisentuhatta kilometriä vuoden alkupuoliskol-la. Suunnitelmissa on osallistuminenSpartathloniin syksyllä.

Myllykallio, Pauli10227.23 (s/NI50)

Tamperelaisen seitsemännen Suomi-juoksun toinen puolisko vei n. 1/, luntiaensimmäistii enernm:in. Niinpä loppuaikapainui lzihelle 10% tuntia. Viime vuorulaPauli oli M50-sa{an kakkonen ajalla9:35.50. Erurätys 8:38.55 on wodelta -86.

Mäki. Eero8:59.10 (pyörätuoti)

Ks. erillinen juttu s.10.

Mäyrä, Orvokkikesk (N40)

Kiuruveteläinen lfiti ensimmäiselläsatasellaan hurjaan vauhtiin, sillä häntaittoi yli 40 km yhdessä Maire Kukkosenkanssa. Aiemmin mm. laturetkiä harras-taneen Orvokin matka jäi kuitenkin tälläkertaa kesken ennen kilpailun puoltaväliä. Hiinet ndh&iiin varmasti ultraki-soissa myös jatkossa - toivottavasti pa-remmalla menestyksellå.

Nevalainen, Keijokesk. (M)

Keijo oli tåmiin lehden toimittajalleentuudestaan tuttu Seppo Leinosen huol-

7

tajma ja hervottomana huuliveikkonaSeinäjoen 24 nmnin juoksusta kofunenvuoden takaa. Lohjalta Jyvziskykiiinmuuttanut Keke oli kuitenkin tälla kertaapriätUinyt kunnostautua myös juoksijana.Valitettavasti miehen taival pziättyi tälläkertaa 80 kilometriin.

Niskanen. Vuokko10:13.41 (2^140)

Sotkamolainen paransi toissa wonnayhdessä miehensä Eeron kanssa juostunensisatasen tulosta yli kahdella tunnilla.Viime syksynä Pietarsaaren 24 ttnninjuoksussakin kururostautunut Vuokko olityytyväinen:

- Liihes kasikirjoituksen mukaanmeni. Ihan toiselta trimä tuntui kuin viimekerralla. Kun oli jo kokemusta ulnajuok-susta ja enemm2in harjoitteluakin takana,niin rohkeutta oli enemmZin.

- Taktiikkanani oli juosta tunninkiekkoja. Viimeisillä parilla kympillaaikaa tuhrautui sen verran liikaa, että l0tuntia jäi vielä saavuttamatta, kertoiVuokko.

Nugent, Sean12:59.46 (l7lND

Irlantilaista sukujuurta oleva hel-sinkilaisnuorukainen, joka liittyi Ultra-juoksrjan tilaajiin viime woden lopulla,tiihtäimesszizin 100 km:n taivallus kesälläHartolassa. Liekö lehdistri ollut apua, sillätavoitteestaan Seanin ei tarvinnut tinkia.Hartolan ylåasteen pihalla nzihtiin aamu-seitsemältii varsin tyytyväinen miesensimmäisen ultrakilpailunsa maalissa.

Numminen, Heikki8:17.12 (slM)

Heikillä oli ennen Hartolan kisaanimissäZin kauden kotimainen ketkitulos9:09. Vaikka uusikaupunkilainen paransik.o. aikaa yli 50 minuutilla ja juoksioman ennåtyksensä, hän sai tyytyä koko-naiskisan neljiinteen sijaan. Lupaavantturfuista menoa näin siwsta katsoenarvioituna, vaikkei mies itse puhkunut-kaan tyltyväispttå.

Nyman, Lassi7 :17.20 (M40, pyörätuoli)

Ks. erillinen juttu s. 10.

Ohtonen, Heikki8:13.56 (2/IvI)

Heikki teki päätöksen HartolaanItihdösti jo viime syksynä.

- Kunjo syksylla löin asian lukkoon,niin oli talvi aikaa teh&i töitii tavoitteeneteen. Huhtikuussa juoksin Haapajärvellämaratonin 2.51:n pintaan ja toukokuussaLiperissä ennätykseni 2:47 .30.

Heikki kertoo viikkokilometrienvaihdelleen 100:n molemmin puolin niin,ett?i kovimmillaan kuukaudessa on kerty-nyt runsaat 500 km. Juoksun lisäksiHeikki otti talvella ohjelmaan kuntopiiri-harjoitukset.

8

- Pahimmillaan on hrllut joskusjuostua enernmänkin, rnstta ei siitli oleollut vastaavaa hyötya. Lepo on jäZinytriitt?imättömziksi. Sittemmin olen oppinutkuunteiemaan ihtezini. omaa elimistöänija sen vointia, ja harjoittelemaan senmukaan.

- Puolitoista viikkoa ennen Hartolankisaa löysäsin harjoittelua. Kilpailuviikol-la olo tuntui hyvältZi ja askel kepeälta.Kun oli terveenZikin saanut olla, niinlfidin kisaan hyvillä mielin.

Hyvä juoksu ja kakkostila olivatyllätys Heikille itselleenkin. Tavoitteenakun oli ollut lzihinna vain matkan läpijuokseminen - tai tarvittaessa kävelemi-nen, johon siihenkin Heikki oli mieles-siiiin valmistautunut.

- Sen verran olin laskeskellut, ettriyhdeksziiin ja puoleen tuntiin siitii saat-taisin selvitii. Mutta aika paljon joutui-samminhan tuo meni. Olin kyllä yllättynytajastaja sijoituksesta, sanoo Heikki. Ihannappiin ei juoksu kuitenkaan mennyt:

- Pikkaisen tasaisempi olisi vauhdin-jako saanut olla. Voi olla, ettri tliytyyleihteä yrittimiiiin ainakin yhden kerranviela.

Tapansa mukaan Heikki päåttriii ensikesåin juoksuistaan jo tiinä syksynä kunkuluvan kauden kisat ovat ohi. Silloin siisratkeaa onko Hartola ohjelmassa myösensi kesZinä.

- Vuodenvaihteen jälkeen rupesiavioliitto rakoilemaan. Se kylla rassasikoko keviiiin. Mutta juoksu auttoi kunjoskus oli tosi vaikeaa.

- Kolme ja puoli luotta sitten sainjuoksun avulla L:uriin sairauden nimeltäalkoholismi.

Palimo, Äri8:25.29 (5Ätt)

Ari on Ultrajuoksijan lukijoille tuttuviimewotisesta kirjoitussa{astaan, jokakäsitteli ensikerlalaisen ulnakesiu. Arintoinen ultrakausi alkoi toukokuun alussa24 tunnin juoksulla Baselissa. Vuorokau-tinen ei sujunut ihan Arin toivomallatavalla, mutta pari kuukautta myöhemminFlartolassa kaikki tuntui olevan kohdal-laan.

Arin isä kuului jo hieman epäilevän,josko poikansa on erehtynyt liian kovaanalkuvauhtiin kun viisikymppinen menihieman alle neljiin tunnin. Vauhti sriilyikuitenkin hyvtinä loppuun saakka, jatuloksena oli kokonaiskilpailun larudessrla ja yli fururin pararurus omaan erutä-tykseen. Kilpailun positiivisimpia yllättå-I ra!

Paussu. Kari9:27.r3 (2/Ms0)

Eläm{in ja juoksun iloa pursuavapuuppolalainen petrasi viime wodenensinoteeraustaan låihes puolella tunnillaja oli vahalla voittaa yli 50-ruotiaidensarjan. Fiksu vauhdinlako painoi ajan alle9% tunnin.

Rahkola. Juhani14:53.30 (19/Ivr)

Helsinkiläisellä meni viimeiseenkierrokseen kosolti aikaa, mutla ehkäpähän ensikertalaisena vain halusi nauttiamatkanteosta koko rahan edestii.

Reensalo, Reino8:58.56 (2lNI40)

Kalannin sisupussi sinnitteli neli-kyrnppisten kakkossijalle alle 9 tunninajalla, vaikka vauhti puolimatkan jalkeenhiipuikin melkoisesti. Vuonna 1993 ensi-yrittämälläåin Suomi-juoksun kakkoseksijuossut Reiska oli nyt mukana kolmannenkerran.

Riionheimo, Yrjö9:26.28 (1/M50)

Viime wonna Laulajan lenkilla en-simmäisen ultransa juossut ja Hartolassasatasen a;kaar 9:46.28 taittanut helsinki-läinen on valmistautunut t?ihän vuoteentåhtäimessäiin Spartathlon syyskuussa.Hartolassa viimevuotinen aika paranitasan 20 minuutilla. Vauhdinjako olierittiiin onnistunut, sillä toinen puoliskokesti vain 6-7 minuuttia ensimmäistiikauemmin. YrJö kävi kovan kilpailun 50-wotiaiden sarjan voitosta, ollen lopulta45 sekwrtia Kari Paussua nopeampi.

- Ei minulla ollut mitriiin tietoa omansadani tilanteesta. Omaa juoksua leihdintekemiiän ja mukavasti meni. Alun juok-sin kolmen neljzin miehen porukassa aikahitaasti. Sitten muut jäivät ja loppupuo-lisko taisi tulla nopeammin, kertoi Yrjö.

- Hyvin olen harjoitellut, paremminkuin aikaisemmin. Aika paljon on tulluttehtyä maratonin mittaisia lenkkeiä. 3500

UJ.trajuoksj-la 2196

kilometriä olisi tarkoitus saada juoksuaalle viime luoden syksystä ennen Sparta-thlonia, suunnitteli Y4ö, joka talvellaharrasti myös pitkia hiihtolenkkejä,pisimmilki?in peräti 150 km.

Riska, Magnus12:30.58 (16/M)

Ny,t jo Israeliin tuttriimustöihin muut-tanut ensikerlalainen harjoittteli Hartolaavarten toukokuussa vetäisemällä RalfBredarholmin 50-luotismaratonitt påiållesaman tien vielä puolen maratonin mittai-sen lisälenkin. Koville otti, sanoi Magnussilloin - ja koville taisi ottaa Hartolassa-kin. Iloisesti Magnus kuitenkin pisteliaamuauringon paisteessa maaliin per-heensä onniteltavaksi.

- Kyllä nyt saa maraton riittaa tavoit-teeksi ainakin jonkin aikaa, Magnussaralli 72% turnin urakan ialkeen.

Armas Ruiooo

Ruippo, Armas15:18.30 (2/M60)

Suomi-juoksun kokenein konkaripisteli jälleen kerran komeasti perille.Armas on ainoa juoksija, joka on ollutmukana jokaikisessa Hartolan Suomi-juoksussa wodesta 1973 alkaen. Kahdesti(1973 ja 1977) on matkanteko 1äiiny'tkesken, mutta tiinä tuolula hän pistelimaaliin jo l9:nr.ren kerran peräkkäin -ernätys alallaan sekin. Yhteensä 66-luotias kuusankoskelainen on tullutmaaliin 22 kerlaa. Tä11ä saarutuksellaan

hein jakaa ykköstilan Montelan veljestenkanssa.

, Saarinen, Kai8:21.58 (4/M)

Montelan veljesten sisarenpoika olimukana neljättä kertaa. Tasainen vauh-dinjako tuotti tiillä kertaa viidennen sijan.Maratonaikojensa perusteella Kaillaluulisi olevan mahdollisuuksia pitkältialle kahdeksan hrnnin.

Sillanpää, Jarmo13:24.30 (l7lM)

Espoolainen taivalsi ensi satasensaerinomaisen viisaasti vauhtinsa jakaen.

Strengell, Olof'10:12.23 (4iM50)

Pietarsaarelainen juoksi Hartolassaensimmäisen satasensa, mutta on kol-mesti pistellyt huomattavasti pitemmälleluorokauden juoksussa.

- Kyllä tämä oli ihan erilainen kisa,paljon helpompi. 35 km:n jalkeen siirryinjuoksusta 25:5-systeemiin (5 minuuttiakävelyä 25 minuutin juoksurupeamienvälissä). Lopussa tuli sitten taas enemmiinjuostua, kertoi Olol-.

Syrjälä, Arja11:33.41 (3/N40)

Viime luorura ensimmäisen sata-sensa juossut Arja oli ainoa maaliin tullutnaisjuoksija. Tällä kertaa tulos paranirutkasti, mutta Suomi-juoksun kaikkienaikojen kovatasoisimmassa naisten sarjankisassa ?i2inekosken kupeesta Parantaisistakotoisin olevan Syrjalan oli gtyminenkokonaiskisan nelj zinteen sijaan.

Suurkuukka, Ileimoll:37.33 (7/M50)

Lappeernantalainen viipyi neljän-nella Suomi-juoksun satasellaan tavallistakauemmin. Nopein noteeraus on wodelta1990, jolloin Heimo pisteli ensisatasensalukemiin 8:52.27.

Tarvainen, Seppo8:55.10 (7/1VI)

Tämän lehden toimittajalle toistai-seksi täysin tuntematon sankari on kotoi-sin Porvoosta ja nähtiin ny't ensimmäisenkerran Suomi-juoksussa. Puoleen väliinasti Tarvainen pisteli kilometrit noinviiteen minuuttiin, ja kun vauhti lopussa-kaan ei pudonnut kuuden minuutin km-vauhtia huonommaksi, oli tuloksena hienoyhdeksåin tururin alitus.

Tähkäruori, Maria12:09.15 (2/N)

Maria oli sunnuntaiaamun iloisimpiamaaliintulijoita Hartolan ylåasteen piha-maalla. Loppusuora kulki lennokliaastieikä ensi satasensa taittaneen paimiolai-sen olemuksessa näkynyt häivääkäåinpitkan taipaleen rasituksista. Laulajanlenkillä puolitoista kuukautta aikaisem-min liian kovaan alkuvauhtiin sortunut

Ultrajuoksj-la 2/96

Maria oli ottanut opiksi ja aloitti nytsatasen vaatimalla verkkaisuudella.

Töyrylä, Tero7:51.21(l/M)

Oma ennätys ja ensimmäinen voittoHartolassa.

Utriainen. Maurikesk. (M40)

Helsinkiläisjuoksija joutui keskeyt-tåimii2in jo kolmaruren kerran peräkkäin.Maaliin Mauri on tullut kolmasti. vir-meksi vuonna 1982.

Väisänen, Sakari9:53.38 (8/M40)

Turkulaiselle ämänvuotinen Suomi-juoksu oli jo kolmastoista. Ensimmäiselläkerralla v. 1983 syntyi tulos 9:30.37.Viime worma ennätys parani 12 ruodenahkeran yrittiimisen jalkeen numeroihin9:19.59. Tällä kertaa vauhti oli runsaatpuoli tuntia hitaampaa.

Väliniemi, Anne11:23.07 (1/N)

Vuonna 1990 silloisen naisten SE:n9:45.27 juossut valkeakoskelainen olimukana neljättii kertaa. Vauhti riittikolmanteen sij aan naisten kokonaiskisas-sa.

Wahlberg, Nilskesk (M60)

Seitsenkymppinen ikiliikkuuja joutuijalkavaivaisena keskeyttrimiiZin jo aivanalkumatkasta. Nils oli mukana jo vuonna-73, jolta vuodelta on myös pietarsaarelai-sen ermåtys 10:39.00. Vuoden 1978jalkeen Wahlbergia ei nfity satasella 15luoteen, kunnes hän teki vuorna -93komean paluun. Sen jälkeen håinet onnåihty Hartolassa joka luosi. Matka ontaittunut kävellen. o

Arme Viiliniemi

Uusi Kvmpin reitti kelpaa myös kelattavaksi

Lassi Nyman ja Eero Mäkikiersivät satasen pyörätuolillaHartolassa nähtiin tänä vuonna ensimmäistä kertaapyörätuolikilpailijoita sadan kilometrin matkalla. Asialla olivatkaverukset Lassi Nyman ja Eero Mäki Varsinais-Suomesta.

Lassija Eero olivat suunnitelleet 100km:n kelaamista jo muutaman vuodenajan. Kolme wotta sitten he kävivätpaikan prällä Hartolassa katsastamassasilloisen 20 km:n lenkin. Se ei kuitenkaansopinut kelattavaksi.

- Tzimä kympin kiekkakaan ei oleihan ihanteellinen kelattava. Se on kui-tenkin tavallista parempi, jos ajatellaanesim. suomalaisia maratonreittejä. Sitåpaitsi useampana kierroksena kaytiivas&i

kisasta on kelaajalle se hyöty, ettii oppiialussa ajolinjat. Myöhemmilla kierrok-silla voi sitten kiertiiii pahimmat paikat,kertoo Eero.

Eurassa asustava 4S-vuotias EeroMäki vammautui27 vuotta sitten. HZin onneliraajahalvaantunut, joten hiinen onhuomattavasti vaikeampi pistiiå pyörä-tuoliin vauhtia kuin vain alaraaioistaanhalvaantuneella Lassilla.

n'$'

Viimeksimainitun kadet pelaavat uiydelläteholla, mutta Eerolla mm. sormistapuuttuu puristusvoima tiiysin, joten vauhtipyöriin on saatava aikaan kitkan avulla.

Pitk?inmatkan kelausharrastuksenEero aloitti v. 1981, jotloin Turussajarjestettiin vammaismaraton. T?imåhyvinkin erilailla vamrnautuneille omatsarjansa sisiiltivä tapahtuma muutenjiirjestettiin tilfi,iä vtlonna Porvoossa,viiden woden tauon jälkeen.

Hartolan koitos ei ollut 19 maratoniakelarureelle Eerolle ensimäinen maratoniapitempi reissu. Håin on nimittiiin kerrantaittanut tuolinsa kanssa ihan omaksiilokseen 55 km:n matkan Eurasta Poriin.

- Satanen meni yllattiivein helposti,kun oli asiaan tarpeeksi keskittynyt jahoitanut kaiken krurtoon. Näin pitkällämatkalla pienikin klikki moninkertaistuuja voi pilata suuorifirksen, arvelee Eero.

- Ei minulla mitilin varsinaista aika-tavoitetta ollut, mutta kun huomasin, ettiiyhdeksrin tuntia on haarukassa, niin vii-meisella kierroksella tuli revitettyä senverran, ettii meni 50 sekuntia alle.

Eeroa pari vuotta nuorempi LassiNyman vammautui v. 1979, kun håintziammuttiin ja luoti meni lannerangan läpi.Ensimmäisen puolimaratonin mittaisenpyörätuolikisan hlin kelasi v. 1988. 90-lul'un alussa olivat vuorossa ensimmäisetmaratonit, joita on viime vuosina j:i:inyttaakse yhä enemmiin.

- Kun näit?i kisoja on liihtenyt krer-tämään, niin ruokahalu tuntuu kasvavansyödessä. Aina siu etsii uusia koitoksia.Maratonreitit ovat vaan valitettavan useinsopimattomia pyörätuolilla kierrettiiviksi,sanoo Lassi, joka on kelannut maratonin2.10:n tienoille ja puolikkaan vähän alletunnin.

- Fyysinen kunto tåissä harrashrksessaon tavoitteena. Eluimä on niin paljonhelpompaa kun on hyvässä fyysisessäkunnossa.

Hartolan kilpailun Lassi sanoo suju-neen mukavasti ja vailla suuurempiaongelmia:

- Sellaisia 4045 minuutin kymppejallihdin kelaamaan. Vauhti tuntui sopivaltaja siiui oikein nautti. Vzihiin varmanpäälle tuli otettua. Olisi wonut mennäalle 7 tunnin, jos olisi uskaltanut lähteäkovempaa.

- Satasen rasitus tuntui kyllä kilpai-lua seuraavina päivinä eikä puolimaratonviikkoa myöhemmin sujunut liiheskii?intavalliseen malliin. kertoi turkulainenpalautumisestaan.

Toivottavasti kelaajia nfi&iiin mu-kana Hartolan satasella jatkossakin. Eeroainakaan ei tosin näillä haavaa aio ollamukana ensi worura, mutta toteaa toi-saalta, että 24 tuffrin kelaus kiinnostaisi...a

Kuva: Lassi Nyman.

10 UltrajuoksL)a 2/96

EnsikertalaisetMaire ja Heikki

esittelyssäSotkamossa tehdään muutakin kuin paiskitaan ja

huidotaan palloa sekä juostaan sitä karkuun. Sieltä tuleemyös vallan hurjia ultrajuoksijoita. Ja aitoa maitoa ynnämuita meijerituotteita.

En tiedä, miten pesäpallo sujuu Maire Kukkoselta,Heikki Ohtoselta ja Vuokko Niskaselta,muttamaidonjalostuksessa ja ultrajuoksussa he ovat niin kovakolmikko, että sietää sotkamolaisten olla ylpeitä omistaveijareistaan. Hartolassa jaossa olleista epävirallisista100 km:n SM-mitaleista puolet meni tälle kovallekolmikolle.

Vuokko esittelee nyt Mairen ja Heikin, jotkaHartolan juoksullaan varmistivat j äsenyytensäsporttiklubi Veijareissa. Siihen kun ei alle sadankilometrin menijöillä ole asiaa.

Kuva: Juustomestari Kukkonen D)öasusteis saan ja maidonkasit-telijö Ohtonen lomatamineissaan. Ktva on Kainuun Osuusmei-j e rin jriry' e stcimcistci pa lkits emi sti lai suud e sta, j os sa työnantaj amuisti Hartolassa menestyneitci ltöntekijöitririn stipendein. Palki-tuksi tuli myös vastaa'r,a tuotemestari Vuokko Niskanen.

Vuokko Niskanen

Muire Kukkonen:4 I -vuoti as j uustomestari

Liikuntaharrastus puraisi nuoruusr,uosina. jainnostusta on riittån1t. Juoksu ja hiihto kiinnostivat jokouluaikoina Kiuruveden maisemissa. Perhe on ollut kokoajan kuvioissa kovan harjoittelun ohella. Saavutuksistakovimmat ovat kaksi suomenmestaruushopeaa maratoneiltasekä lukuisat piirinmestaruudet.

Minä yståvystyin Mairen kanssa tullessani töihinsamaan lvöpaikkaan Kainuun Meijerille Sotkamoon \uonna-80. Siitä lähtien on 'Juostn yksissä", viime luodet vähäntotisemmin. Sain Maireen jonkinlaista kipinåä Hartolansatasen suhteen viime talvella ollessamme hiihtolenkillä.Muistaakseni håin epiiili ja kuittasi sanomaan vain, ettäkatellaan. Minä niiin ja aistin, että nlt me mennään samaapäämäärää kohti.

Keväällå olimme innoissamme ja perustimme omansporttiklubin, johon pääsy edellytti satasen juoksua.Jåsenistä muut olivat jo urakkansa suorittaneet: UllaKercinen, Risto jaJuhani Karkkainen sekä Eero Niskanen.

Maire on aina lähtenyt harjoituslenkille satoi taipaistoi. Aivan kotiportilta avautuvat ihanat kankaat, joissaon todella upeata juosta ja talvella hiihtää.Ha{oituskilometrejä on kert_vn't myös siitä, että Maire ontehnlt t_vömatkansa osaksi juosten. Hän on ansainnut kaikkisaar,utuksensa kovalla harjoittelulla. mutta on hänellå myöslahj at kestärryysj uoksuun.

Hartolan satanen onnistui Mairelta h1vin. Toivottavastitiimä innoittaa myös uusia juoksijoita ultramatkalle.

Heikki Ohtonen:3 7 -v u o ti us mui d on k tis itt elij ci

So&amon oma kasvatti harrasti nuoruudessa hiihtoa.mutta innostui sitten vetåmäån juoksutossut jalkaan, ja neottivat pojan heti omakseen. Heikki on tehnyt ahkerastitöitä "Maito-firmaan", ja aina on sydån sykkinyt juoksulle,vaikka hän on joutunut katsomaan elämää myös sen toiseltapuolelta. kun kuningas alkoholi mitteli vallanhimonsakanssa. Mutta Heikki voitti. ja elämä on yhtä juoksuamarathonista toiseen. Heikki kuuluu myös klubiimmeja on valoisan elåmänasenteensa kautta antanut siihenoman värinsä.

Saimme Heikin innostumaan sataselle, eikä hänkatunut moista tekostaan. Vuonna -92 hän juoksiensimmäisen maratonin vähän yli kolmen tunnin, 3:08.Yhteensä maratoneja on kertyny 16 kpl. Oma ennätys on2:47.30. Harjoittelu on vuosi luodelta koventunut. jatulokset ovat sen myötä parantuneet.

Perheen jälkeen juoksu on todella tårkeällä sijallaHeikin elämässä. Osittainen ruorotyö ei haittaa ha{oittelua,koska hånen asenteensa ei tunne kellon aikoja sen suhteen,milloin lenkille Iähdetään.

Heikki opiskeli aikuisopiskelijana Hämeenlinnassavähän eteenpäin työelämää varten viime luonna, muttaaikaa löytyi myös lenkeille, joten valmistelu Hartolaavarten ei järkkynyt missään vaiheessa. Uskon, että hänetnähdåän tulevina luosina Hartolassa, kuten kirjoittajakin.Liekki on slttynlt. r

UltrajuoksL)a 2/96 1l_

Ensikertalaisen tuntemuksia Hartolan sataselta

Huhtamäki

Lähdin ensikertalaisena Hartolansataselle epåimääriiisesti valmistautu-neena. Takana keväällä oli muutamamaraton ja Laulajan lenkki, jossa olivaikeuksia 50 kilometrin jälkeen.

Ennen Hartolaa olin Pari viikkoaetelässä lomalla ja tuon matkan seu-rauksena paino oli päässyt nousemaanmuutaman kilon. Samoin etelässä olisen verran lämmintå. ettei oikeinjaksanut juosta harjoituslenkkejäsyönnin vastapainoksi.

Satanen oli kuitenkin lqttenYtkoko kevään mielessä ja niinpå pååtinhöllätä hieman kritiikkiä ja kuitenkinyrittåiå juosta se.

Selvää epävarmuutta kisapiiiviinlähestyessä osoitti se, ettii yritin pitkinedeltävää viikkoa kaikenniiköisiätankkauksen kikkakonsteja, vnttäålukea läpi Teron asianfiintwia juttujatlltrajuoksijan harjoitteluoppaasta japeilata mahdollisuuksiani niitä vas-ten. sekå vielå viimetingassa soittaaKoposen Kaukolle ja udella mitenhän on valmistautunut kisaan ja joltasainkin aivan arvokkaita vinkkejä.

"Jaa, sinä osallistut vain

maratonille..."

Niin sitten koitti kisapäivå. Tul-lessani Hartolaan näin juoksijaksitunnistamani mieshenkilön, joltakysyin tietå satasen kisapaikalle,ensikertalainen kun olin, ja samallatadosin lqörtiä. Hiin vastasi, ettäkisapaikka on niin lähellå, että hånmieluummin kåvelee ja samalla sanoiosallistuvansa "vain maratonille".Jotensakin olin olettanut, että kaikkisinne tulevat ovat tulossa juoksemaansatasta ja tiimän johdosta toistinhieman hämmentyneenä "Jaa, sinåosallistut vain maratonille". Tämä"vain maratonille" kuullosti varmaanniin koomiselta, tuskin kuitenkaanhirveän våhätteleviiltå, vaikka sainkinkuulla siitä kommentteja sittenmyöhemmin.

Sittenpä numerolapun haku, pu-keutumaan ja starttipaikalle. Siellänäin tuttuja juoksijoita 24-tunninjuoksusta ja koviksi tietämiäni mara-toonareita. Oikeastaan vasta siinävaiheessa havahduin miettimiiiix

L2

minkiilaiseen seuraan olen tuppautu-nutja että edessä on sata pitkää kilo-metriä. Tavoiteaikani oli alle 12 tun-tia Ultrajuoksijasta löy$imåni mara-tonaikojen vertailutaulukon pohjaltailman sen kummempaa kritiikkiä taiharkintaa.

"Ei se puuskutus oikein'satasen hengitykseltä'

kuulostanut."

Lähtö tapahtui ikäänkuin huo-maamatta siinå yleisessä hälinässå.Aurinko alkoi pahimmoilleen porot-taaja jo alkumatkasta huomasin juok-semisen olevan melko työlästå. Eräsjuoksijakolleega kertoikin myöhem-min matkalla, ettei se puuskutus oi-kein "satasen hengitykseltå" kuulos-tanut.

Ensimmäisistä neljåstiikymme-nestä kilometrista jäi vain sellainenmaku, että se oli tåyttä työtä ja ettåkaiken aikaa oli niin iillöttävä olo,ettei tankkausasemalla alas saanutjuuri muuta kuin vettä.

Viidenlcympin kohdalla helppasija pystyin jo nielemäiin urheilujuomaaja mukaan varaamani Fresubinin.Kokis ja laiha maltosekoitus alkoivatmyös maistua.Olo oli melkoisenväsynyt, kun ei ollut pystynyt täyden-tiimään energiavarastoja. Tässä vai-heessa muistan kuinka luoluin tavoi-teajastaja päätin yrittäå loppuun asti -ei paniikkia.

Ennen kuuttalvmppiä muistineräån kanssajuoksijan lausahduksensiiitä, että seitsemåhlcymentä ry't kylläainakin tä]tyy juosta ja sitten voivaikka kävellå - siispä panin sen seit-semålnlcymppiä liihitavoitteekseni.

Tässä vaiheessa kävelin pitkiäpätkiä juottoasemien jälkeen ja ohitsealkoi lappaa paljon viikeä. NiskasenVuokko huuteli ohimennessään, ettå"älä välitä - vaikeaa se on minulla-kin". Minun niikövinkkelistiini eiVuokon juoksussa pystynyt huomaa-maan mitäiin vaikeaa.

Sitten tuli seitsem?inkymrnentä.Olin jo alkumatkasta huomannut, ettähenkisesti on paljon helpompaa aja-tella matkaa kierroksina, kuin kilo-metreinä: "Seuraavan kienoksen jiil-keen on enää kaksi kierrosta".

rlltrajuoksj-la 2196

Buss ip orukan vits inikkari

hölmistyi yöllisellä

huoltoasemalla:

"Sadan ... kilometrin ...

...ei kai".

Tåsså vaiheessa sattuin matkanhauskin juttu: Kierroksen loppupuo-lella olevan yöhuoltoaseman pihallaoli bussi, johon menossa tai jostanousemassa oli juhlatamineissa ja -tuulella olevia miehiä ja naisia. Juos-tessani porukan ohi sieltä erkanimieshenkilö - selvästikkin joukonvitsinikkari. joka halusi hiemanhauskuuttaa joukkoaan. Hän liihestyimimra kumarassa, Pitäen kättäiinedessä, kuin siinä olisi mikrofoni janasautti kuuluttajamaisella åiinellä:"Hyvåiä huomenta aamutelevisoista -mikiihiin on tiimiin homman nimi".

Takana oleva porukka tyrski jahihitti jo valmiiksi - tilanne ei selväs-tikkåån ollut ensimmiiinen kerta -jotain nasevaa on tulossa. Vastasinhaastatteilijalle: "Satasen juoksu".

En tiedå mitii tiimå haastattelijaoli odottanut vastaukseksi, mutta tåistätiedosta hån oli aivan hölmistynyt." Sadan... (tauko)...kilometrin... (tauko)...ei kai". Tämä "ei kai" firli niin pie-nellå äiinellä. ettei hiin ikäiinkuin us-konut omaa tulkkaustaankaan minunvastauksestani. Takana oleva joukkojäykistyi aivan hiljaiseksi, kun sitäodoteffira herjaa ei tullutkaan jahaastattelija jåi mikrofoni ojossahiljaisena niille sijoilleen.

En nåihryt mitä sitten taPahtui,koska juoksin pois, mutta olin kuulo-etiiisyydellä vielä, kun h:in kysyi jo-takin takanani tulevilta juoksijoita jasitten yritti paikata tilannetta huuta-malla "Hyvä Suomi", johon sai jou-koltaan hajanaisia höråihdyksiä.

Toisaalta, tåimä juttu muistuttaa,ettii mikä meille aktiivijuoksijoille onjokseenkin selvää, voi ulkopuoliselleolla täyttii utopiaa. En minåikå2in ollutedes kuullut Hartolan satasesta en-nenkuin aloin aktiivisesti kulkea ma-ratonikeikoilla.

Nyt on menossa yhdeksäs kierros.Paljon kävelemistå edelleen juotto-paikkojen jiilkeen. N1t on aikaa jutel-la samalla tasolla olevien kanssakil-pailijoitten kanssa ja ihailla aamuistamaisemaa. Ei ole minnekkään kiiret-

tä. Saukkosen Kalevijaksaa vielä seistä taka-suoralla ja antaa viiliai-koja kannustusten kera.

Kohta alkaa viimei-nen kierros. Menisiköhänvielåikin alle sen kah-dentoista tunnin. Laskes-kelen siinä kilometrejä jaaikoja. Taistelutahtoherää taas, mutta aikaa onliian våihän jäljellä.

Viimeinen kierros.Nlt tulee voimaa taasjuoksuun kuin ihmeenkaupalla ensimmäisenjuottopisteen jälkeen.Kaksitoista tuntia meneerikki, mutta ei se mitään.Huomaan, ettei se harmi-ta yhtään silloin eikåjälkeenpäinkään.

Koposen Kauko onlåihdössä jo kotrin iahuutelee vielä autostaan

muutamat kannustavatkehohrkset sata metriäennen maalia " pidäHäjyjen lippu korkealla".

Maali ja erityisengylikäs mitali.Kisajärjestäjän ia Terononnittelut ja valokuvaus.Homma tuli hoidettualopulta aivan tyydYtåvastija siitä jäi niin h1vä fiilis,ettå jo ennen maaliintuloapäätin tulla seuraavanawonna uudelleen ia"paremmin valmistautu-neena" - sais nähdä.f

Kuva: Seppo HuhtamcikiSuomi -iuoksun maalissa.

Kreikkar minun tanssinr

Leinonen

Istun suuren vihreåin puun va{ossa ja katselen edessäniavautuvaa maisemaa, valaistua Akropolia. Istun ja mietin.On hiljainen, hyvä hetki: aurinko laskenut, ilma viilenee.Tuntuu kuin aika olisi hetkeksi pysähtyryt ja unohtanutminut istumaan tälle tuolille Plakan sydiimeen Ateenaan.En minä sitå aikaa moiti. Tånne on hwä unohtua'

Ajattelen edellisten iltojen tai pikemminkin yöntapahtumia. Istun ravintolassa, jossa korvia huumaavamusiikki on viedä tajun. Minulle vakuutetaan: kannattaaodottaa, kreikkalaiset hrlevat vasta pi&ålti puolen yönjåilkeen. Niin päätän istua ja epäviihtyuä, kun kerran tånnesaakka on tultu.

Sitten vähitellen, r-vtmi alkaa muuttua. Tutut huonostiesitet5rt evergreenit muuttuvat kreikkalaisiksi såveliksi'Korotetulle, pyöreåille lavalle nousee muutamia miehiä. Healoittavat verkkaisen tanssin. Mukaan liittyy mieheiå janaisia. Tanssijat muodostavat piirin, pujottavat kädetniskan takaa pitiiiikseen toisistaan kiinni.Alku onvarovainen, kuin tunnusteleva.

Musiikki vaihtuu. Yksinäinen mies nousee tanssimaan.Hiinen tanssissaan on tuskaa ja iloa, surua ja riemua häm-mentävänä kimppuna. Miehen ystävåt asettuvat toisenpolvensa varaan lattialle ja alkavat lyödå kåsillåän tahtia'Vaikka mies tanssii -vksin, hiin ei ole yksin. Yståvät ovattukena. läsnä, mutta eivät häiritse tanssijan yksinäisyyttä.

On niin tavattoman puhuttelevaa katsoa, kun tavallisetihmiset tanssivat. Heille tanssi tuntuu merkitsevätn jotakin

HUOM! Leinosen Sepno unohtui sivulta 7!Toki hänkin juoksi llartolan yössä. Seppo pisteliyhdennentoista Suomi-juoksunsa aikaan 9:4I.25 (6/M40).Huhtikuun lopulla Leinonen oli jo kolmatta kertaaoperoitavana penikkataudin takia. Polkupyörälenkit hänaloitti hetimiten leikkauksen jälkeen. Kesäkuussa Seppotestasi jalkaansa Forssan maratonilla, ja lähti onnistuneentestin jälkeen pari viikkoa myöhemmin sataselle.Syyskuussa odottaa Kreikka ja tanssi. Ja Spartathlon.

On muitakin syitö mennd Kreikkaan kuinSp art ath lo n, v iiitt iiii L eino s en S epp o oh eis e s s a

kirjoituksessasn...

aivan muuta kuin meille. Meille tanssi on enemmän taivähemmän naisen ja miehen keskinäistä peliä.Kreikkalaisten tanssi on hämmäsq/ttävän sisåånpiiinkääntynvttä. Tanssi välittäå omat tunteet. Se kertoo tanssijaelämiintilanteesta. Se on hyvin rehellistå.

Yhtäkkiä kuulen tutun äiinen. Se on korkea, teriiksinen.Se kantautuu kuulaana yli muun musiikin. Buzuki alkaakutoa omaa melodiaansa muun musiikin päälle.Håmmäslrttåvä soitin. Se tuntuu kulkevan aivan omiateitåän. Katson soittajaa. Mies on pukeutunut tummaanpukuun. Hän istuu arvokkaasti orkesterin edessä. Häntietåiä olevansa maestro, jonka sormet välittåvät tiimänkansan tuntoja. Håinen buzukinsa saa ihmiset hyppimåiin,nauramaan, itkemäiin ja vaikenemaan.

Tunnelmat vaihtuvat. Viiliin riemukkaita

ryhmätansseja, v?iliin miesten tansseja, väliinyksintansseja. Välillä mahtuvat turistit sekaan, väliin onaika tanssia niiden, jotka osaavat ja tietävät mistå tanssistaon kyse. Kaikille tuntuu olevan tilaa. Miniikin nousen ylÖslattialle ja tanssin ventovieraiden ihmisten kanssa.Hauskaa, vaikka askeleet ovatkin haparoivia ja kömpelöitä.

Myöhemmin törmään ravintolassa tanssinäytökseen,kåännän selkänija kävelen yöhön. r

UltrajuoksLla 2/96 13

Laula uostiinian lenkki i o seitsemännen kerran

Piispunen ja Töyryki kiersivcit64 km nopeimmin

Kaarinafainen Seija Ptispanen juoksi Laulajanlenkillä uuden naisten reittiennätyksen ja tienasivaivanpalkaksi 1000 mkn stipendin. Ensimmäisellämaratonia pitemmällä juoksullaan 64 kn ajassa5:52.04 taittanut Piispanen paransi Maria Tdhkd-vuoren viime vuonna juoksemaa entistä ennätystäyli puolella tunnilla.

Varsinais-Suomen Veteraaniurheilij oita edustavallaSeija Piispasella on takanaan kymmenisen vuottajuoksu- ja maratonharrastusta. Viime vuosinaharjoittelu on ollut aikaisempaa tiiviimpää. NiinpäSeija erään miesystävänsä houkuttelemanauskaltautui mukaan Vammalan puolitoista-

maratonille. "Yllättävän kivasti se meni". totesiSeija maalissa.

Miesten sarjassa ei Petri Oravan viime vuonnapinkomaa reittiennätystä 4:25.28 hätyytelty. TeroTöyryltin voittoaika 4:40.33 oli kuitenkin juoksun

historian toiseksi nopein. Kakkosena maaliin tuliviime vuoden tapaan Uudenkaarlepyyn Alf Gran-viA, jonka aika painui vartin verran yli viidentunnin. Kolmanneksi nousi viime kilometreillä 25-vuotias helsinkiläinen Marko Karhapdöo jolle

Laulajan lenkki oli ensimmäinen ylipitkii juoksukil-pailu.

14 UJ.trajuoksj-)a. 2/96

Lämpimässä kevätsäässä tou-kokuun ll. päivänå juostun Laulajanlenkin 64 km:n mittaiselle päämat-kalle starttasi Myllymaan urheilutalonpihalta Vammalasta yhteensä 2ljuoksijaa. Yhtenå lenkkinä juostu

kolmion muotoinen lenkki jatkui

ensin Putajan tietå Pori-Tampere-tielle, jossa kilpailijoiden kiusana olimäkisen maaston lisiiksi yhtajaksoinen lähes 20 km:n vastatuuliosuus.Mouhijärven jälkeen käånnlttiinHårjään kohdalla Karkun kauttatakaisin kohti Vammalaa ja Mylly-maan urheilutaloa.

Laulajan Lenkki sai alkunsavuonna 1990, jolloin vammalalaisetMauno Lampimiiki, Pekka Rantanenja Tapio Ihonen kiersivät kolmistaan

Lisriii Luuluj an lenkistris eur aavalla uukeamullu !

"rasvanpolttolenkiksi" ristimänså 64km:n kierroksen. Talven aikana kunoli kehoon kertynyt energiavarastojaehkä vähån turhankin kanssa.

Seuraavana vuonna Mauno jaPekka pistivät urakan uusiksi. Juok-susta hrli puhetta joidenkin ulkopaik-kakuntalaisten juoksututtujen kanssa,ja niinpä se \uonna 1992 jä4estettiinkutsukilpailuna, johon lähti seitsemänjuoksijaa. Juoksu sai samalla lopulli-sen nimensä. Juoksun lähtö- ja maali-paikaksi oli vakiintunut Myllymaanurheilutalo ja Mauno Lampimäki -laulaja kun oli - oli yhtweineenvetänlt talolla tanssit lenkin päälle.Juoksu sai nimensä synnyttåjänsämukaan: Laulajan lenkki.

Vuonna 1993 juoksu järjestettiinjo neljännen kerran, mutta vastasilloin siitä tiedotettiin julkisestietukäteen myös paikkakunnan ulko-puolella. Osanottajamåärä on kawa-nut kerta kerralta niin, että viimevuonna mukana ultramatkalla oli jo30 kilpailijaa. Ultramatkan lisiiksitapahtumaan kuuluu 64 km:n pyöräi-ly ja 8 km:n hölkkii/kävely.

Tänä vuonna koettiin pienitakapakki päiimatkan osanottaja-määrässä, multa eiköhän ensi vuonnatehdä taas uusi osanottajaennälvs.Tätä juoksua ei kertakaikkiaan kan-nata jättää väliin!r

Kuv a (Veli-M atti S aksilTyrv dön S anomat) :

Laulajan lenkin liihtö Myllymaan urheilutalon edesttlKauniissa kevdtsöössö matkaan kirmaavistq kuvassanökösiillö (vasemmalta): Kalevi Montela, Tero Töyrylö,Olavi Montela, Pauli Myllykallio, Olav Kirstilii, PeterBacklund, Jukka Kukkonen (3), Kauko Koponen, KariPaassu, Maria Töhktivuori, Seija Piispanen ja JouniLaitinen.

LAULAJAN LENKKIVammala 11.5.1996

Juoksu 64 km, tulokset (suluissa maratonaika)

Naiset:1 Seija Piispanen

Maria Tähkävuori

Miehet:1 Tero Töyrylä2 Alf Granvik3 Marko Karhapää4 Peter Backlund5 Jukka Kukkonen6 Jouni Lai t inen7 Kalevi Montela7 Olavi Montela9 Heikki Kankaanpää10 Seppo Huhtamäki1 1 Kauko Koponen12 Erkki Honkaniemi13 Jukka Pir t t imäki14 Matt iVuol lo

Olav Kirsti lä

Miehet 50v1 Tapio lhonen2 Kar i Paussu3 Paul i Myl lykal l io4 Mauno Lampimäki

VSVUTYKS/Paimio

Jogg-Mix

Lenkki-Boys

Kunto-KonnatOriveden PonnistusOriveden PonnistusJokioisten JänneHäjytHäjytHäjyt

HäjytLenkki-Boys

Myllymaan LähtöKunnon PojatKunto-PirkatMyllymaan Lähtö

KaarinaPaimio

Ki ikka 5.41.37Puuppola 5.48.21Tampere 6.06.48Vammala 6.59.08

5.52.04 (3:49.21)kesk. (3:56.53)

Turku 4.40.33Uusikaar lepyy 5.15.45Helsinki 5.28.27Pietarsaari 5 29.16Helsinki 5.37.37Naarajärvi 5.59.42Orivesi 6.04.35Orivesi 6.04.35Jokioinen 6.29.38Tampere 6.39. 1 7Seinäjoki 6.57.21Kangasala 7.22 44Lieto 7.45.39Raut io 8.42.20Pietarsaari kesk.

? nl ÄÄ\

3.21.20)3.27.1e)3.2214)3.27.08)3.48.57)4.00.39)4.00.39)4.06.48)4.01.26)4.15.32)4.30.06)4.41 41)5.1 0.1 s)3.58.30)

(3.47.38)(3.48.26)(3.50.51)(4.18.25)

Ultrajuoksi la 2/96 15

Seija Piispanen, 1000 mk

" Kav erit h ou kutteliv aty r itt cim ci tin r e itt ienn citY s t ö "

Seija Piispanen lähti elämänsä ensimmåiselle marato-

nia pitemmälle matkalle runsaan k-vmmenen luoden juok-

su- ja maratonkokemuksen pohjalta:

- Erås mies pwsi kaverikseen juoksemaan. Päätin

lähteä, ja varkka hän itse päättikin lopulta mennä samana

päivånä juostulle Tuusulanjärven maratonille, niin minä

tulin Vammalaan. Kaverit houkuttelivat yrittämiiän reit-

tiennåtvstä, ja sitå lähdinkin tavoittelemaan.

- Alku oli helppoa. Noin 35 kilometriin asti juoksin

neljän miehen kanssa samassa porukassa' mutta sitten

putosin k-vydistä" Mäet alkoivat pikkuhiljaa tuntua jaloissa'

Loppu oli sellaista että välillä oli vaikeaa, välillä taas

helpompaa. Yllättävän kivasti se kuitenkin meni.

Maratonin Seija on nopeimmillaan pistelllt luosia

sitten Korsossa 3:15:een, mutta epiiilee reitin olleen tuol-

loin alimittainen. Taatusti oikean pituisella reitillä synfi

Joutsenossa pari luotta sitten aika 3:22.

- Juoksuharrastukseni alkoi vuonna 1983, kun poika-

kaverini kehotti lähtemään lenkille. Aluksi osallistuin

hölkkiin ja r,uoden-parin päästä tuli kuvaan mukaan myös

maraton. Muutamana viime luorula on tullut harjoiteltua

jonkin verran aikaisempaa enemmän. Suhde poikaystävån

kanssa meni poikki ja ehkä sitä on sitten tullut juostua

vähän senkin korvikkeeksi.Piispanen ei ole laskeskellut r'uosittaisia kilometri-

määriään. mutta arvelee viikossa kertlvän juoksua yhteensä

n. 50-60 km^ Kerran viikossa on yleensä yksi pitempi

lenkki. Viime aikoina on myös nopeus- ja miikiharjoittelu

ollut olennainen osa harjoittelua. Juoksun lisiiksi Seijapyöräilee runsaasti.

Hyvin sujuneesta ensiultrasta huolimatta Seija Piispa-

sen suunnitelmissa ei ole uusia ultria. o

Marko Karhapci4-L ubra

"Helkkarin hyvci iuttu, ettdtuli lcih detty ii mukaan ?l

Marko Karhapåä juoksi Vammalassa ensimmäisen

ultrakisansa:- Helkkarin hwä juttu. että tuli l?ihdettyä. Juoksu oli

oikein myönteinen kokemus. Ensi vuonna aion juosta

Laulajan Lenkin uudestaan. Hartolan satanen on tavoit-

teena 2-3 vuoden päästå", kertoi 26-vuotias helsinkiliiinen.

Ennen kisaa Marko oli asettanut ensiultransa ykkösta-

voitteeksi maaliinpääsyyn. Hän oli myös laskenut realisti-

seksi aikatavoitteekseen 5Yz tuntia, mikåli kaikki sujuisi

odotusten mukaan. Mitään suurempia ongelmia ei matkalla

ilmaantunut, ja Marko oli tosi trrytt'våinen aikaansa

5.28.27.- Alkumatkasta pidin vain mielessä, että pitåä aloittaa

huomattavasti rauhallisemmin kuin maratonilla. Juoksin

ensimmäiset kilometrit Monteloitten seurassa. Sain heiltä

arvokkaita vinkkejä Hartolan satasta silmälläpitåen. Viiden

kilometrin kohdalla huomasin olevani hieman jåljessä

aikataulustani. Kiristin vauhtia ja jatkoin seuraavat 10-20

km yhdessä Jounin kanssa. Loppumatkan juoksin vksin,

kertoo Marko.

16 {IJ-trajuoksj-la 2/96

He hurjastelivatLaulajan lenkillä

v. 1996

Karhapää laskee juoksu-uransa alkaneen 5r/z tuottasitten heti armeijan jälkeen. Kahdeksan kuukautta myö-hemmin hän juoksi ensimmåisen maratoninsa. Keväällämaratoneja oli takana jo 11 ja ennätyskin oli painunut allekolmen tunnin, 2:56. Heiniikuun alussa Paavo NurmiMarathonilla ennåtys parani jo alle 2:51:n.

- Harjoitteluni on fiiliksen mukaan melko vaihtelevaa.Enimmilläåin kertyy viikossa reilut 100 km, mutta toisinaanlenkkien mätuä jää kahteen, kolmeen per viikko. Viime

wonna tuli kasaan yhteensä 3700 km ja tånå \uonnalukema lienee suurin piirtein sama. Pisimmät lenkit ovatolleet 30 km:n korvilla.

Marko on töissä Ruotsinlaivalla, ja iso osa lenkeistätulee tehtyä työkavereitten kanssa laivan ollessa satamassa.o

Backlund, Peter: Pietarsaarelainen oli toista kertaamukana ja petrasi viimeluotista aikaansa runsaat l0minuuttia. Ensi luonna jo Hartolan satasella?

Granvik, Alf: Viime luoden tapaan kakkosena, vaikkaaika heikkenikin vajaat 18 minuuttia.

Honkaniemi, f rkki : Aloitti ultratouhut Pietarsaaressaviime syksynä. Nlt myös satakuntalaismaisemia ihastele-massa.

Huhtamäki, Seppo: Edellisen lailla koki ultrajuoksunensiriemut Pietarsaaressa. Tamperainen lukeutuu Häjyihin,aivan kuten kangasalalainen Honkaniemikin.

Ihonen, Tapio: Talvi meni sairastellessa eikä kuntokeväållä ollut paras mahdollinen. Laulajan lenkin perusta-jajäsen voitti M50-sarjan, kuten viime uronnakin, mutta onitse asiassa jo yli kuudenk-vmmenen.

Kankaanpää, Heikki: Jokioisten juoksija jäi vaivaisetkaksi minuuttia viime luoden ajastaan.

Karhapää, Marko: Ensimmäinen ultrakisa meni nuo-ren miehen suunnitelmien mukaan ja toi komean komeastikolmannen sijan.

Kirstilä, Olav. TyWi tällä kertaa maratoniin.Koponen, Kauko: Kunto ei ihan viime moden tasoa.

On pitänyt kiirettä: Perheeseen synffi talvella neljäs lapsi,ja kun sekä Kauko että hänen vaimonsa Sinikka ovathierojia. on mies saanut hoidettavakseen myös vaimonsaasiakkaat.

Kukkonen, Jukka: Valitti kadottaneensa kuntonsalupaavan kevättalven harjoittelun jälkeen. Viipyi puolituntia vii mer.uolisla kauemmin.

Laitinen, Jouni: Ei yltän1't aivan viimeluotisen nappt-juoksunsa aikaan, mutta alle kuuden tunninpa pistelikunninkin.

Lampimiiki, Mauno: Oman firman kanssa on riittänytniin paljon kiireitä, ettei laulaja itse ollut ihan entisessävedossa. Kuuden tunnin haamurajan sijasta Maunolla olinr4 täysi fö seitsemän tunnin alittamisessa. Se kuitenkinonnistui.

Montela, Olavi ja Kalevi: Tasaista vauhtia pistelleetoriveteläiset juoksivat koko matkan kimpassa. Aikakinparani viime luodesta yli minuutin. Olisikohan ensi vuon-na syltä sinnitellä jo alle kuuden tunnin?

Myllykallio, Pauli: Tamperelainen ultramatkojenharrastaja ei myöskään aivan yltäny't kuuteen tuntiin.Ensimmäistä kertaa mukana.

Paussu, Kari: Kokenut maratoonari on n\t löytän1tultramatkat eikä häntå pidättele mikäån: reilusti alle kuu-den tunnin ja viisikymppisten kakkoseksi.

Piispanen, Seija: Kaarinalainen haki rahat pois ko-mealla ensiultrallaan. Toivottavasti innostuu ultraamaantoistekin.

Pirttimäki, Jukka: Mukana jo viime vuonna. Toivot-tavasti jo ensi r,uonna myös Hartolan satasella.

Töyrylä, Tero: N1t ihan totisella vauhdilla juostenparani kolmen luoden takainen ensinoteeraus yli tunnilla.Ihan lopussa pääsi vauhti putoamaan.

Tähkäluori, Maria: Viimevuotisen naisten voiftajanilme oli tällä kertaa tavallista synkempi. Ilmeisesti liiankova alkuvauhti kostautui uuvahtamisena ja keskelttiimise-nä 50 km:n jiilkeen.

Vuollo, Matti: Hartolan satasenkin sinnitellytrautiolainen nähtiin nyt ensi kertaa Laulajan lenkillä. r

Kuva (Veli-Matti Saksi /Tyrvöön Sanomat): JukkaP irttimöki. i stuske le e Mvllvmaan urhe i lutalon pihamaal lalahrca odotellen.

UJ.trajuoksi la 2/96 L7

100+ kerho kokoontuu tästedes [Jltrajuoksijan sivuilla

Jo 4l suomalaistajuossut vähintään

sata maratonia

Kokkolalainen Esa Lindholm järjesti 6. huhtikuuta1991 "Esan maratonin" sen kunniaksi, että hänelle tulik.o. päivåinä 42vuotttja 195 påiivää maallista vaellustatäyteen. Samassa yhteydessä perustettiin våihintäänsata vähintään maratonin mittaista juoksukilpailuajuosseille suomalaisille oma kerho. Jäsenyyteenoikeuttavan määrän vähintään 42.195 km:njuoksukisoja oli tuolloin juossut tiettävästi kymmenensuomalaista. Perustavassa kokouksessa olivat läsnäKalevi Saukkonen (331 maratonia), Martti Moilanen(175),Irja Manner (166), Pertti Gustafsson (125), JouniLaitinen (122), Esa Lindholm (l2l) ja AnteroKarjalainen (113) sekä ulkopuolisina kutsuttuina. SimoNikula ja Mikko Rautakallio. Ralf Bredarholm (103)osallistui kyllä maratonille, mutta ehti poistua senjälkeen vaimonsa kanssa päivätansseihin ennenkokouksen alkua. Poissa olivat myös Olavi (106) jaKalevi (102) Montela.

Kokouksessa kerhon nimeksi hy/åiksyttiin jäsen Sauk-kosen ehdotuksen mukaisesti SATA PLUS. Kerhon sih-eeriksi valittiin Mikko Rautakallio, jolle jäsenten tulitoimittaa tilastotiedot juoksuistaan. H\ryiikslttäviksisuorituksiksi måäriteltiin "tilastokelpoiset maratonit taisitä pitemmåt yhtiimitttaiset viralliset kilpailut".Ylipitkistä juoksukilpailuista sovittiin, ettå ne vastaavatvain yhtä maratonia. "Satasen laskeminen kahdeksimaratoniksi ei kertakaikkiaan käy. Suoritetaanhansatasella toinen maraton lentävällä lähdöllä! Eihänsatasen pikajuoksussakaan hyv:iks]'tä viestin lentäviåaikoja", perusteli asiaa hieman myöhemmin jäseneksiliittynyt Sakari Vrii sönen.

100+ kerhon toiminta ei ole ollut erityisen vilkastakuluneiden runsaan viiden luoden aikana. Jäsenmåiiräsen sijaan on peräti nelinkertaistunut. Elokuun 20.päivänå 1996 kerhon jäseny-rteen oikeuttavan määriinmaratoneja on juossut tiettävästi 41 suomalaista. Ja uusiajåseniä on tulossa vielä tämän syksyn aikana.

Kerhon yhteyshenkilönä ja tilastomiehenä viisi vuottatoiminut Mikko Rautakallio luovutti kuluvana kesänätehtävånsä tiimiin lehden toimittajalle, joka yhdessåKalevi Saukkosen kanssa otti jo keväåillå asiakseen yrittääkerätå sataplussalaisten tiedot suurin piirtein ajan tasalle.Rautakallion ja Saukkosen lisiiksi olen saanutsuurenmoista apua työssäni mm. Mauri Volamalta. Kiitos

myös kaikille niille, jotka ovat toimittaneet minulletietonsa.

Useimmat 100+ kerholaiset ovat Ultrajuoksija-lehdentilaajia. Niinpä lehdessä tulee tästå numerosta alkaenolemaan joka numerossa noin neljän sivun kokoinen "omaosasto" 100+ kerhon asioille. Lehdestä löyq,vät mahdol-lisimman tuoreet tiedot kunkin jäsenen maratoneista.Lisiiksi mukana tulee olemaan muita asiaan liittyriä kuu-lumisia sekä kerholaisten esittelyjä. Toivon kerholaistenitsensä osallistuvan aktiivisesti oman osastonsa toimit-tamiseen låhettämällä omia kirjoituksia, viestejå. terveisiäjne. Ja ennen kaikkea: Seuraava numero ilmestyy marras-joulukuussa. Jotta tietosi olisivat silloin mahdollisimmantuoreet, toivon sinun ilmoittavan muuttuneista tiedoista(uusista maratoneista ym.) puhelimitse tai kirjeitseviimeistään l5.l I tai Rautaveden maratonin yhteydessä.

Kerholaisten tilastoa kootessani olen joutunuthylkäåmåän joitakin jäsenten itsenså ehdottamia suorituk-sia. Tåssä käyttämäni kriteerit (muunkinlaiset kriteeritsopii minulle, kunhan saadaan selvät pelisäännöt.Ottakaahan kantaa!):

- Suoritukseksi hyväksytään tilastokelpoinen maratonjuoksutai sitä pidempi yhtämittainen virallinen kilpailu.- Ultrakilpailut lasketaan yhdeksi suoritukseksi. Myös useitapäiviä kestävä ultra, joka juostaan non stop-periaatteellakatsotaan yhdeksi suoritukseksi (esim. 6 päivänjuoksu).- Kuitenkin erillisinä etappeina juostavista ultrista (ns.supermaratonit) lasketaan kaikki vähintään maratoninmittaiset etapit (esim. Amerikan halkijuoksu).- Viestikisassa juostu vähintään maratonin mittainen osuuslasketaan maratoniksi.- Suoritukseksi ei kuitenkaan lasketa sitä, että juoksijajuoksee viestissä useamman osuuden, joista yhteensä tuleemaratonin mittainen matka. Esim. Karhu-viestinjuokseminen yksin alusta loppuun ei kelpaa niin kauan kuinkisassa ei ole sarjaa, jossa näin voisi virallisesti tehdä.- Soolojuoksut eivät kelpaa, vaikka paikalla olisi todistajia.- Järjestäjien asettaman aikarajan ylittävää suoritusta eilasketa. Juoksij an on esiinnyttävä virallisessa tuloslistassa.- Kotirataultria ei lasketa ellei niitä ole juostu virallisenkilpailun yhteydessä.- Keskeytettyä ultrakisaa ei lasketa, vaikka keskeytys olisitapahtunut maratonmatkan jälkeen.- Alimittaisuus ei estä maratonin laskemista mukaan, mikälijärjestäjät ovat ilmoittaneet matkan olevan maratoninmittainen. ö

Ul-trajuoks:- ja 2/96

Ralf Bredarholm.50vJuhlan kunniaksijuostiin maraton

Bredarholmintiella Edsevössä(Pedersöressä), ruotsinkielisellä Pohjan-maalla asusteleva Ralf Bredarholm uiytti25.5.1996 50 vuotia. Tapahtuman kunni-aksi juostiin maraton.

Kesiikuun puolivälissä 160:rmenmaratoninsa Forssassa kipaissut Bredar-holm aloitti juoksuharrastuksensa 60-luvulla ratajuoksijana. Ensimmäinenmaraton jäi taakse Ruissalossa v. 1975.

Metszinviljehjiinä toimiva Ralf asuukotitilallaan yhdessä vaimonsa Astankanssa. Heillä on kolme lasta:"Liikkuvaisia kyllä, rnutta ei urheilijoita",luonnehtii Asta.

Ralf Bredarholrnin ennätyksiä: 800m2:07.8 (Pedersöre -67), 1500m 4:13.8(Kokkola -74), 3000m 8:47.0 (Kälviä -72), 5000m 15:00.8 (Kuortane -72), l0000m 3l:43.0 (Kurikka -76), 3000m ej9:44.2 (Kokkola -73), Yz-maraton l:09.21(Vantaa -76), tunninjuoksu 18.360m(Oulu -75), 25 000m l:22.37.6 (Oulu -75;Pekka Paiviirirman ME-juoksu), maraton2:33. 13 (P ietarsazri -77 ).

Mawi Volama. 100++Widenten ii su omalais ena

200 maran töyteen

5O-vuotias Peräseinäj okelainenpa*jnjohtaja M auri Volnma (s.25.12.45) sai tiinåi vuonna tiiy'teen 200maratonia, mikä oikeuttaa tunnuksen"100#u käyttöön. Kun Maurin neljaultraa lasketaan mukaan, kahdessadasmara taittui huhtikuussa Juhani Kdtkkdi-sen 50-luotismaratonilla. Vaan jos ynnä-tiiiin yhteen ainoastaan maratonin mittai-set rupeamat, niin juhlajuoksu osui Sei-nåimaratonille toukokuussa. Samassatapahtumassa hdn juoksi myös ihka en-simmäisen maransa v. 1983.

Häj yj en puheenj ohtaj ana toimi vaVolama on maratonien lisiiksi juossutyhden satasen, kaksi Laulajan lenkkiäjakaksi 24 tunnin juoksua. Maratonienkeruu on sen kun vain kiihtynyt ajanmyöä, sillä viime vuoden annos oli tois-taiseksi suurin, peräti 37 kpl. Ennätyk-sensä 2;56.07 Mauri juoksi Helsingissä v.I 986.

Ennen Volamaa ovat 200 maratoninrajan tavoittaneet Kalevi S aukkonen(Köping 19.10.85), Jouni Laitinen(Joutseno 16.9.95), Irja Manner jaM ortti M oilanen. Kahdeltz viimemaini-tulta tosin vielä puuttuvat tarkat listatsuorihrksistaan.

Myös Tuomo Wbnasen aikeissalienee juosta 200. maraton trinä syksynä.Elokuwr alkupuolella summasta puuttuieniiä vaivaiset nelja juoksua.

Undet sataplus salaiset:Raimo Miettinen ja Tapani

Larimo

Uusina miehinä ovat itsensä selvit-tiineet sadan maratonin rajapyykille tzirvikesänii seinäjokelainen Toponi Larimo jaraisiolainen Raimo Miettinen. Ensin-mainitulla tuli sata tii1{een Seiniimara-tonilla toukokuussa, jälkimmäinen taasentaivalsi sadannen maratontaipaleensaHelsinki City Marathonilla elokuun puo-livälissä.

Tapani Larimo on syntynyt Vaasas-sa 14.8.1950. Sittemmin Seinäjoellemuuttanut Tapani työskentelee palvelu-johtajana SOL- siivousfrmassa. Aikoi-naan Vaasan Vasaman ja Vaasan Mailanriveissä urheilutoimensa aloittaneena huinjuoksee nykyäuin Häjyjen lippalakin alla.Hzin toimii myös l*ijyjen sihteerina. Suuriosa vappa-ajasta kuluu kuitenkin Seini-joen Urteilijoiden yleisurheilujaostonpuheenjohtajan tehtiivissä. . Myös partio-toiminta kuuluu vapaa-ajan rientoihin."Oma kuntourheilu tulee Mlä uillä het-kellä listm viimeisenä", sanoo Tapani.

Maratonin 46-luotias Larimo onjuossut parhaimmillaan aikaan 3:07.Ensimmäisen 42-kilometrisensä hänjuoksi v. 1979 Seinämaratonilla. Sadastuli tiiyteen samassa paikassa 17 vuottamyöhernmin. Elokuun lopulla Larimonsaldo on jo ehtinyt karttua 102:een. UltriaTapani ei ole juossut: "Maratonissa onkylliksi".

11.2.1932 synfynyt raisiolainenRaimo "Rape" Miettinen aloitti hölkkä-harrastuksensa v. 1978, jolloin lzihtöpai-noa oli n. 15 kg nykyisti enemm:in.Ensimmiiisen maratoninsa hrin taittoiLammilla 26. elokuuta 1979 aikaan5:14.30. Sinä ruonna ei vielä tullut muillemaratoneille lähdettyä, mutta jo seuraa-vana wonna tuli kolme lis&i ja tuloskinparani 4:30:n kieppeille. Sen jiilkeen ontahtha ollut viihintii?in kolme maraalrrodessa. Vuonna 1982 fuli suurin vuo-simarirä, 10 kpl. Ennätys 4:03.19 onpuolestaan vuodelta 1985 ja Kokkolasta.Yksi ultralcin on Raimolla takanaan. H?innimittåin käveli runsaat 100 km Pietar-saarer24 tr-unin kisassa viime wonna.

Mikäån vauhtihurjastelija kun ei ole,64-vuotias Raimo suorittaa marans€rnylryåiiin sujuvasti kävelyn ja hölkZinvuorottelua käyttiien. Kovana patikoijanahån on sadan maratoninsa ohella suoritta-nut 70 km:n mittaisen Hiimeen kävelynkuusi kertaa. (Näitri ei ole laskettu mara-toneiksi, rnutta mitiis olette mieltii hyvälukijat, pitiisikö nekin ynnätii mukaan?)

Arvon Satiainen 20.10Tynjölö saa sata töyteen

Ylistaron AlapZiiin nuorisosewantalolla jfiestetiiiin sunnuntaina 20.10 klo12 maraton nimelfii Amon Sdiainen.

Ultrajuoksila 2/96

Kyseessä,on u4rw SyrjöIÅn - sen Ky'ön-joki-maratonin kuuluttajan - sadas mara-tonjuoksu. Vaimonsa kanssa pienäK-kauppaa Nurmossa pitiivä Arvo sanooettii hiinen pestinsii Kyrönjoki-maratoninkuuluttajana pitätl.yy vuoteen 2000. Ko.maran kuuluttaj"na legendaarisen mai-neen saavuttanut Syrjälä on wosienvarrella niihty myös Seinlimaratonilla jaNurmon Atria-maratonilla migrofoninvarressa. Vuonna 1993 Arvo hoiti myösultrakuuluttajan hommat Seinäjoen 24tururin juoksussa.

Juoksijana Arvo ei ole ultramatkoilleuskaltautunut. Pari vuotta sitten hen oliviittri vaille valmis koettamaan satastallartolassa, mutta lähti liuitenkin rnara-tonille, pelaten etteivät jalat kestiiisiylipitkåiii matkaa. Maratoneja sen sijaanon kertynyt pikku hiljaa kiihtyvään tahtiinsen jiilkeen kun Arvo v. 1973 aloittiSeiniimaratonilla.

- Kuuluttaminen on kyllä lähinnäsy&inkini, mutta kyllä siki viih:in uiytyyitsekin juoksennella. Kolmesataa kuussapitrtui l?irikirin loitolla, sanoo Arvo, jonkavuotuiset harjoittelukilometrit ovat 3600:nluokkaa.

TäUi juttua heinZikuussa kirjoittaes-sani Arvon maratonien mZiärä on 96.Suururitelmissa on vielä Helsinki City,Kempele sekii syyslarinen maraton Vi-rossa ennen kuin sata tulee t?iyteen ornallajuhlamaratonilla,

Arvon Satiainen juostaan sunnun-taina 20.10 klo 12 alkaen. Maratoninlisåiksi ohjelmassa on %-maraton ja sat-joissakin löytyy (M, M4045-50-55-60-65-70 ja hölkkå sekä N, N40-50-60).Mitalina on vain tiimiin kerran jaettavaerikoismitali. Sarjapatsaan saa v?ihin&iiinkolme per sarja (kuitenkin vrihintiiiin 30%palkitaan). Maksu 100mk tilille EPOP-Ylistaro 55320449740 ( 10. l0 mennessä).Paikanpiiålliikin kuulemma ehtii ilmoit-tautua klo 9-1 1.30.

Koska Arvo itse siis juoksee, h:inenkuopuksensa Sofita on lupautunut hoita-m€utn juontohommat. Hiinen työnsahelpottamikseksi toivotaan ilmoittautuj ienilmoittavan maksun yhteydessä myösmaratoniensa maiiiriin, ammatin ja mara-tonennätyksen. Arvon Satiaista koskeviintiedusteluihin vastaa Kafi numerossa9400-719216.

Muita tulevia sataplussalaisia:Lampela, Granvik, Backlund

Kokkolalaisen Tapio Lampelan ontarkoitus juosta elokuun lopussa sadasmaratoninsa kotikaupungissaan. Tiettii-viisti myös Alf Granvik Uudestakaarle-pyystii alkaa olla l?ihella saha maratonia.Eikti pietarsaaren Peter Backlundkaantaida ollarkaukana k.o. rajasta.

Mkiili tiediitte muista sadan mara-tonin lZihentelijöisti tai jo sata tiiyteensaaneista juoksijoista, ottakaahan yhteyt-tä!

19

Antero Karjalainen:t'Kyllö minut vielii

maratoneilla nöhdririn - jasatasella!"

Antero Karjolaista ei ole maratonillanfity sen jalkeen, kun hiinen polvestaanpoistettiin tåihystämälIä sisäpuolen kie-rukka v. 1993. Polvivaivat ovat kuitenkinjatkuneet senkin jälkeen. Mies on kuitenkin päässyt juoksemaan ja tehny'tsilloin tiilklin pitemmiinkin lenktn.

- Maratonille en ole kehdarmut liih-teä. Mutta jos polvi alkaa kestlimään, niinkylla minut vielä maratoneilla neihdäan.Ja jos maraton menee, niin kylla kaisaman tien satanenkin. Sen verran tåssäon tullut liikehdittyä, että parissa modes-sa voisi päästii vielä melkoiseen kuntoon,kertoi kaj aanilainen elokuussa.

Markku Jdrnböckinkuulumisia

(ju muistelemisia)

106 maratonia, 11 100 km:n kisaa jakolme worokauden juoksua kipaissut

Ma*ku Jörnbtlck komisti ihka ensim-mäisen Ultrajuoksijan kantta vuonna1991. Joskus liihitulevaisuudessa uskon,ett2i miehestii saadaan vtihiin enemmåinkinasiaa lehteen. Hiljattain juttelin Markunkanssa puhelimessa, ja tarkoitus oli saadatarkempaa selkoa håinen aikaansaannok-sistaan, jotka esim. vuorokaudenjuoksunosalta ovat puuttuneet kokonaan Ultra-juoksijan tilastoista. Mutta kauan sittenjossakin Odessassa juostut kilometrimtu-rät oikein tulleet Markm mieleen. Muu-ten juttua Mlä riitti - valitettavasti vainMarko Selinin loppuottelupainin alkami-nen katkaisi keskustelumme.

Markku kertoi juosseensa viimeluonna vain yhden maratonin. Viimetalvena juoksu sujui hyvin, kunnes håinloukkasi selkässä ja joutui pitzimaan nel-jzin kuukauden juoksutauon. Nyt mies onjälleen juoksukunnossa. Vieliikös sinutnfidriiin ultramatkoilla?

- Eihzin sitzi tieda, vaikka vielå syt-tyisi. Trinä kesänä kuitenkin riittåiä, kunsaa yhden maratonin juostua.

Parhaiden päivienså harjoittelustaMarkku kertoi mm. seuraavaa:

- Olen aina juossut määrällisestipaljon. Ei satanen suju pienillä kilomet-

rimäärillä. Kun valmistauduin 100 km:lle.juoksin parin kuukauden ajanjoka viikko82 km:n lenkia. Vauhti oli rauhallista,aikaa kului noin yhdeksiin tuntia. Mukanaoli yleensä kolme eri kaveria, jotka olivatkukin seurana kolmen kympin ajan.Lisdksi viikko-ohjetmassa oli toinen 40-50 km:n lenkki.

Nåillå ohjelmilla tulikin alle seitse-miin tunnin aikoja satasella, pari voittoaHartolassa ja menestystii myös ulko-mailla. Vaan ei ollut mitiizin ruusuilla ult-ramiehen eliimä:

- Asuttiin Ruotsissa ja tehtiin vaimonkanssa molemrnat kaksiluorotyötä erivuoroissa. Kun oli kaksi pientzi lasta eikämitazin hoitopaikkaa, niin olihan siinäomat probleemansa harjoittelun suhteen.Mutta kallä minä niin paljon tykkäsinjuoksusta, ettii jollakin lailla jfiestin ainamahdollisuuden treenata. Menin useinurheilukentalle lasten kanssa, joista toi-nen oli tuolloin alle luoden ikäinen.Laitoin lapset keskelle kentttiå ja låhdinjuoksemaan. Kiersin rataa yleensä noinkolmenkympin verran. Välillä kanniskelinlapset kasaan, kun meinasivat karata",muistelee Markku. i

Vier. sinrllatiiviin taulu-kon muodossatietoa 10&Fkerholaisista.

Vahvennettunaon sa:nnaniviimeisin varmatieto viihintiiiinmaratoninmittaisistahpåiksgfiivisGikilpailuista.

P?iiviimäärä-sarakkeestakiiyilmi, mi-hin meruressäjuostut kisatovat mul<anatiedoissa.

"KpVvuosi"sarakkeestalöytyy suurinviihintiiiinmaratoninmittaisten ki-sojen mäiiräyhden kalen-terivuodenaikana

Listat juos-tuista mar:ato-neistå puuttu-vat seuraa-vilta: Anthoni,Bredarholm,Järnbäck, La-rimo, ManneroMoilanen

10Gr fstattparenmuus-

järjestyksessä

" löytyy taka-kannesta.

Suomalaisten tuplamaratoonarien lista (nimen jaljessä synt. vuosi)Tähän listaan olen koonnut kaikki tiedossani olevat kahtena perättäisenä päiviinä tai kahdesti samana päiviinä juostut maratoninsuoritukset niin, että kultakinjuoksijalta on listalla paras yhteistulos. Olen kiitollinen kaikista tiiydennyksist:ija korjauksista.Toistaiseksi on tarkemmin mzi.zirittelemättä, kuinka pitka saa starttien välinen aika maksimissaan olla, jotta tulos kelpaa listalle. Yhtäpoikkeusta (*) lukuunottamatta tiimiin listan maratonit ovat alkaneet joko saman tai perättäisten kalenleriluorokausien aikana. Mukaanon kelpuutettu myös Ristasen Jussin tupla, jossa ensimmäinen maratonstartti on ollut illallaja toinen aamulla, vaikka startit eivätolekaan tapahtuneet perättäisten kalenterivuorokausien aikana. (Kuulisin mielelliini mielipiteitä siitä, mihin raja asetetaan:Hyviiksl.täiinkö esim. kaikki tuplat,joissa starttien väliä on enintiiiia 48 tuntia? Vaiko vain 24tuntia,jolloinjotkuttällä listalla olevistasuorituksista tipahlaisivat pois? Vai tulisiko asia teh&i yksinkertaiseksi ja edellyttää vain etfiijuoksut onjuostu kahden perättiiisenkalenteriurorokauden kuluessa (Silloin ei tarvitsisi miettiå starttiaikoja. mutta toisaalta esim. Ristasan tulos pitäisi pudottaa pois).

5:51 .07 Antero Karjalainen (39)5:54.01 Martti Moilanen (48)6:00 1 7 Tero Töyrylä (61)6:01 .39 Esa Lindholm (48)6:06.59 Kaj Lindqvist (4tl)6:11.41x Jussi Ristanen (30)6:27.38 Kalevi Saukkonen (43)6:28 15 Vi lho Laakkonen (41)6:28.30 Jouni Laitinen (58)6:31 .58 Kyösti litti (48)6:33.01 Jaakko Räsänen (34)6:33.28 Olavi Montela (48)6:33.29 Kalevi Montela (48)6:34.27 Veli Liimatta (35)6'.41 .07 Risto Hassinen (42)6:53 Tuomo Vilmunen (49)7:01 .10 Seppo Heiskanen (24)7:01 .14 Pertti Ryhänen (46)7:07.23 Kauko Koponen (61)7:12.53 Sakari Väisänen (52)7:18.09 Mauri Volama (45)7:29.30 Terho Pekkinen7:39.21 Kalevi Kuusela (50)7:59.03 Jan-Erik Sjöblom (48)7:41 .08 Markku Pihlajaniemi (55)8:17.53 Jalo Furu (47)8:32.34 Esko Nurmi8:40.28 Jussi Mäenpää (33)8:41 .03 Pekka Rutanen9:08.06 RistoKärkkåinen9:08.09 Juhani Kärkkäinen (46)9:13.57 VuokkoNiskanen9:24.31 Olof Strengell (38)9:45.06 HeimoHautajoki9:45.119 SeppoHuhtamäki10:43.11 ErkkiHonkaniemi

2:47.47 Karftula 0809842:49.44 Pietarsaari 2507813:00.24 Västilä 1506912:59.23 Teerijärvi O3O7 822:59. 1 5 Lappeenranta 2308863:06.10 Hartola 010783 (klo 20.30)3:12.50 Kajaani 1710813:02.06 Pietarsaari 2507813:05.'1 1 Puumala 0509813:08. 1 9 Teerijärvi 0307823:1 O.47 Pietarsaari 2507813:17 .19 Västi lä 0306893:17 .2O Västilä 0306893:17 .42 Evijärvi 0507863:14.52 Västilä 1805963:16 Kokkola 2508903:21 .56 Karttula 0809843:30.50 Voikkaa 2208923:41 .28 Teerijärvi 140795.3:46.32 Puumala 0309833:39.26 Haapajärvi 1908953:34.57 Toholampi 27 04963:41 .05 Seinäjoki 2805933: 42.46 Peräseinäjoki 1 807 923:52.19 Trollhättan SWE 251 1954:06.45 Kempele 1209924:23.07 Vammala 01 11864:1 1.09 Pietarsaari 0209954:28. 47 P ietarsaari 0209954:1 1 .45 Pietarsaari 0209954:1 1 .48 Pietarsaari 0209954:11.47 Pietarsaari 0209954:24.38 P ietarsaari 0209954:26.03 P ietarsaari 0209954:1 1 .50 Pietarsaari 0209954:23.25 Pietarsaari 0209954:31 .1 9 Pietarsaari 020995

3:03.20 Nivala 0909843.04.17 Helsinki 2607812;59.53 Jyväskylä 1 606913:02.16 Alajäwi 0407823:07 . 44 Helsin ki 2408863:05.31 Alajärvi 030783 (klo 10.00)3:14.48 Vantaa 1810813:26.09 Helsinki 2607813.23.19 Kuopio 0609813:23.39 Alläwi 0407823'22.1 4 Helsinki 2607813:1 6.09 Jyväskylä 0406893:1 6.09 Jyväskylä 0406893:1 6.45 Alajärvi 0607863:26.15 Juankoski 1905963:37 Alajärvi 2608903:39.14 Nivala 0909843:30.24 Savon I i n na 2308923:25.55 Muurasjärvi 1507953:26.21 Pori 0409833:38.43 Söderhamn SWE 2008953:54.33 Ylistaro 2804963:58.1 6 Valkeakoski 2905934'.1 6.17 Joensuu 1 807923'.48.49 Trollhättan SWE 261 1954:1 1.08 Karttula 1 309924:Q9.27 Maarianhamina 02'l'l 864:39.1 9 Pietarsaari 0209954.1 2.1 6 Pietarsaari 0209954:56.21 Pietarsaari 0209954:56.21 Pietarsaari 0209955:02.1 0 Pietarsaari 0209954:59.53 Pietarsaari 0209955:1 9.03 Pietarsaari 0209955:33.59 Pietarsaari 0209956:1 9.46 Pietarsaari 0209956:45.04 Pietarsaari 0209951 1:36.23 Jaakko Lehtonen

gloo:=oa

oö-3o)

3

fo=

o)6'o

{

Jo,

ao=o(D_

a,o)=o-o)

a.ooo3

aocxxo=(D=

7=o):=o=

n6o,=(D=

7of

o)3o):i{

llcc=o

3oxo)l(Df

zc

3o=oo'

=oJ

!P_o'

o.d=o=

6'

5'(D

o)c

c6-

o)4xxo,ll,

o,=fano=

o)a

o

=.=o-os.a

tro-:'o3

f3o)(I,

t-o.=oo=

rrD=.3o

t-o)

J'oJ

xuloll)

xo

c

x!)=.o,q=of

(-o,:=uo:o>i

=oil

I!P.Qxo)o

-|I)at9.=(D=

U/

ulot@ao=

-nC

(Doo-ID

=93

Jo=.

Jul(Do-

otrrtr=.3

a0,X

f.

0) o3o

mxä

-{oJ ö-

rA}(t

c-A'=m-4.

'F

xo)o

lloa

(-caa.

o) o

oo)

maxo

oo)

x0)o

Il)

n9.3 7S

i(o)

aa

TA)=tt

o)xrD

mao)

o

ao

--{TDE0) l

xrDo

{rD

='J

(Dq)

t(x

mxx

ao13oo

4.ao

lloa

(-[) n

0)=

Io)=.x

-ln

a,

o+gf

=:

J

T

!oo):ao=o):

U)o.=o:o

-

Ioa.

x

3o)

0)

1lö0)oo)lt)-

!o0)at0)o)=.

-lCaxc

{cx

mo

0)3ooo

-9_9.=x

o)=.J

-o.=(D

xoo6'

!c>

ot:

o=.o(t

o=.oo.

xo).o)It)

nN.

2.o

xID:

o:

z

3-o9.=x

I(D9.

-

-.{C

x

oxxo0)

mJo -xq)

d

(no.=(l'iox

zo)o)-o)Lo):?

-l(D

o

-l

xC

xat.o)o)=.

I(Da-=-

Itq)an0)

o(D3o):

(--(DaaC.C

-uo

oxtrio6-

mo(,oo:

Ioa-=x

Ioo)U'0,ID

-osltg.

--!,

N)

(tlN)

N)(.rI

N5(Jl

o)(os N(,)

(tl

N)(tloNsN

N)

O

(,@

o(tlo(Jl(/)(t

o(o5@

soo,s(r)

Nooo,Äo,

Äo(0(r)o

ooNs

ooCD-{

(J)

Cr)o,

osoG)Ä@

O5

(t5@

Äo

oN(tN

oNo(tls@

N(ooÄo

(, N

5@

N(to(o5

N(o

(,(n

No(J|(JlN

åo(rlo

o(o

CD(n@

N

o--l(tlo

N(Jl

@(,r@

@o(o(,(o

(JlN

No,

N)o,

ooO)N)s

N)Cr)

NsN

o(rl

(t(o

C^)s

N(Jlo(n5o)

o@o(rl(,o

o@(J)

-{

=

-9.F.!t_

(,(r)

NJ

(.t

J

@C"

oA

J

N oN

o(tl

J(,@

(tr(tr(o 5

@

J

oo

(rro

oo

J

s NOJo,

(,(,,N(.tA

J

oo o

J

(r)

J

oJ

No(tr CD{

J

(.to

J

J

J

@oN)

NI

J

A

(.t

ANo,

J

(.tN

I

t\)o

(.,o

NJ

N5

{o

(.,(rr (t,o

(.,N

@

N

(o(0O 5

N(o(o o

(tlo)N)

(Jlå(o 5

ooo

(n (o-{ C'

o(o oo,

o(r)

oo o,

o)s No, (l)

sor o

N(o(Jl

N)o (Jl

o (to @ N)Ä (tl

(Jl(, o)

o(,N

3!)

.Ä5+ o)

OJ

+ O o o o) o(to

+ A N Ä N)

(tl

N)+ N o) --l A

NC^) A o

tr

(o

(oO)

s@

Äo@(oO)

N('|

(oo)

o

(o(t

(t

'{(oo)

N)

(o

N)

@(oo)

N)oO@(oo,

@(oo)

N)(to(Jl

.Ao@

N)

(oo)

Ä(0o,

N(oo-..I(oo)

N

o-{(.o

oo(Jl(oOJ

N)oo@

o)

N)ooo(oOJ

5

@(oo,

o)N(oÄ o,

N)oo@(oO)

oo@

o)

N)

o@

NJ(,@(o

o@o(oo,

.Äoo(o

N)

@@

oo@(oo)

N)(,--l(oo)

(o

o1(oo,

oo(oo)

@

o,(oO)

N)

@(oo,

N(,(J|(oo,

(tl

o)(oo,

Ao(oo)

l'

3

@

o@

A)=(Do)

N)No(Jl@(,(t)9.

o):

-

N@o(tl-{@

ao.=g:o

-

o@o@

I9_L

=

o

oN)

Io9.

-

--lo(n--l(Jl

ao.=o):ox

N

o(JI-_l(t

a9.o):ox

No)o(oo5-Jcxc

o--to$t

-{cF

N

o@@N(-o=acc

o

Oo

rD33fl)ID

N)ooo,@N

Ioa-=

-

N

o-{!

n

6A)ao)0)

-lcxc

N(o

[email protected]

ooA

(tJ

i(

Noo(tl-{o)

o)=ft)o)

N)o,oo_.1(ot-0)33

(too(tl-{o)ao.fA):oä

N5

(t

5U)o.=(D:

-

@

--I@N)

To9.

-

(,ooOJ--l@

I0)

o)

N)oo)@å{cx=

3($

N)@o(Jl

--l-{a9.giox

N@

(Jr

N

o)

'Do)

N(oo,-{(o

Io)foo)

N)--l

CN{a)o.fo):ot{.

N

(}I

@c-

A):utx

o)i

@

(oo('l

I})Ä)ao)

NN(o@(Jl

--{xc

N)@o(Jl-{-_l

ao.=[):

-

--l(,U'9.5

öx

o)oo(Jt-.1o)ao.

o:ö'F

Ns(o@(t

r(D=.

-{

o)33otrD

oN

@(,q)

3fo)o)

N)

(o

(J|

-lcx

Nt\)o-{-{@

!oll)a

lo)l rDt: .

i3!,at,o3

(Jlo@

N

-(D

2.

-

o,N

xco9.o

(t(o(oN)

fltA)o(\)

ooo(o(tl

!oxall)

fo):x

No,A(oN

o)o_=.

()(,o(o(o(J|

!(Do)oft)o)

N5o-{(o(t

!o0)aoto)

l\)so@N)

0)l

0)0)

oo,@ÄocoiFc3

o@

o(o(Jr

loxa0)3rD:x

Cr)

o(oN

0)33Il)o)

N

(o

o)33o)(D

oo,N)(osxc

oö

C'oo(os

o)o)=.o)==

@(o

o

ao

o@O(o(oo

o,o)(to)

-{O@

o,

-(Da.

-

(oo--l

N

xfD:

TD:

N)(oo-{5

zc

3

(Jl

5

0)33rDF

(Jlo

a0,

3:A)

N-{o@@@

xxx

d

-{(oA

=C.co)a.o):?

o(o

(oNt-oaao)=a

oo(JI(oo,a9.Js):

-

Noo@

:r(D

a.=

-.

o)o-{(o.s

-3===o)

oo)o@(osToa.=

-

N

o@(orrD33

(oN

woa=

@o(o(o(,(-cx(D

oN)

(o5

ft)=rDo)

o

\@(o

Ill)

A}

N)@o@(o(txoxx

o)

o(t

(oo

0)3fo)o)

oo(o(t

A)=0)o)

o

:=A'iltot :

c{cD

J)

I

2.r

(,Ä(o

-0)o)or.ID:

?

o(Jlo(o

N)

A)o)ao)

o@

(rl

!oxaID

3rD:

-

Cr)

(rl(oN)

iC

-J

Jo,

Nso--.I(oo)

Eotaoft)

5

(tl(osI

ancd

(l)

@N)

-.{x=

5o!

o,(osoC.

ox

3o

o@

o(o(Jl

loxaA)30):x

o)

(oN)

TD33rr)ot

N)(rlo(t(o(n-.{ofoo)3

N)(tos(o(tl

-Uo:

rD:

-{o@(oo)T(Da.f,

ä

o(Jl

(o5

o)33o)o,

(JIo(o

ag)

o:==o

Oo(r)@(o-{o

q)

3

(os

^o)fcq)

@o(t(o

ct)9.=o):ox

N(,o(0@(oC-ocaoJo

o(o(oA

A)o)ao)

o(tl

(os

o,f3o)il

ooo,(o

occ

(oN

w(D

==.

N

O(oå0)=o)o

N)[email protected]

o=.

(o

o)33o)o)

o(,

(oo

o)330)(D

oo(o(,

A))o,o

l rtolot 'l<lnt

l5'l3tg,t ! ,l '+

(o

(r)

(,-{

(,N N) (, ('l

@@

5(Jl

N)-{ o't

(o@(t

(o

(o(,o(n

N (, N) (o (o

(o@(o

(,

(o(o(t

(to

o)

o(Jl

NN

@o,

(J| Ä N)o 5 -_l

No -{

(o!^)(o5

N

(o(oN)

o)(o

@!o(o(Jl

N)N

(o(o5

(o N N) N)o

(o(o(o

(tl (Jl

(o(Jl

(o -o@@

(o(oN)

(o(o(tl

@(0N)

(o@A

(o(o.r

(o@O)

(o@(o

(o@N

(o@

(o

Ä(o@N

(o(os

(o@s

(o(oÄ

(o (o(oN)

@5

(o(oN)

(o(oo

!vors^,

cao

(o5

N(Jlo,

Iq@.

=5oN)

@

o,

s{I(Jl--l

UI

A)

(Jl(o

s{N)90(t(tl

A)o)

oo

N(tl

N)(l)

7

CU)

N)(t

o@

!!Ao)AN

o)

o)o)N

!(o

t9(Jl

9o)N

Io0)ato)A)=.N)N)

--t-{@

!Ysst(t5

A)

o)o)

o)

@@

!9(tl

so

(-A)!

?(DforD:o):N)@o(o@o

!-\)or:N)

ll)o)=.o)==CJ

o(o(t

t9oro

-.1

o)f

0)o)@N)

s{soÄ@

f-o=o

N)

oAo(Jl

!v5:(r)

-lC

xc

A(Jl@(,

N5I(tl6)

zo{ox

s+N90s(t

ao-l

ö'=N)

(Jt

@

\l(JlN

s

o))A)q'

N)N

--t@

N(.Il

S^)-{o)

o)o)NN

@

+o9|)(oxox

-oo)(})

@

(J|

N

sN)

aa.fD:

-@

!{

J

a9.=A):

-N)(Jl

@_.1

s490(r)(oTo9.55N)

@s

s{o)

Lo

o)=ao)

s

(Jl

N.A

b

I3f

=o)N@o(JlO

NÄ-^

ao.f

'D:

-N(r)(Jl

N

!YA

N)--l(-

A):(tx5N:

N@O(J|

o)

NÄo5(-q):ah

-A}:oo)oo)

SPo--l

SPoNo@(t,(D.

=ID:

-N(tl@N

s{N)'(t

-_l

a 'o)

N

oAo(o

!95sn(tt

o)=o,rD

(t

o@(o

N59(Jl('l

o):a>s=_o):N@

(Jl@CD

\)N)st(rl

(o-_t

!+(r)O

lot!)aI\)q)=-(oN

!+!tN)sxC.o

ö'o)(o-{(o

l.l(JrN(tl(Jl

cA)=2foa

-glo('I(o

N5

Aoa,o.=g:

-Nso(Jl(oN)

F9N)os

Q.

o)

O(Jl@(o

N)(,st(,!(Do)aA)fl)

N)C'o-{.\r

N)

5P(tto

o)

-A)D

(Jl

e!r)

xoxxoA)

N)(tlo@(oo

oo+

-o-oqt:ao

-oo

N)!t90(o(oo)

xo(!)

xooF

3

ox@(D

ID

TD:

o-o

F6o

E

oN

!

N(^)oN)oo)

2LUltrajuoksaja 2/96

Kymmenen maratonia peräkkäisinä päivinä

Maailman ahkerimma t maratoon arit koollaRuotsin Trollhättanissa

Yhteensä kahdeksanmaratonmaanikkoa eriPohjoismaista suorittiTrollhättanin super-maratonilla täydenurakan eli kymmenenmaratonia peråikk?iisinäpäivinä 10-19. touko-kuuta. Ensimmäiset yh-deksåin maratonia pistel-tiin samalla 10.5 kmpitkäilä edestakaisellareitillä Ruotsin Troll-hättanissa. Viimeinenmaraton juostiin Norjanpuolella Oslossa.

Tanskan Kim Larsenjuoksi maratonit kes-kimäärin aikaan 3:33 javei voiton yhteistuloksella35 tuntia 28 inuuttia ja29 sekuntia. TurkulaisenKalevi Saukkosen vauhtioli maratonia kohden n.4:26, mikä riitti viiden-teen tilaan. Megamara-toonarien maailmanlistankolmosena oleva Saukko-nen juoksi Oslossa543:nnen maratoninsa.

Mukana supermaratonillaoli myös muita maailmanjohtavia megamaratoonareita.Saksan äorsl Preisler, jokaon juossut eniten maratonejamaailmassa, saapui Trollhat-taniin kolmantena päiviinä jaosallistui seitsemälle viimeiselle maratonille. Juuuriennen Ruotsiin tuloaan htinoli pistellyt parit maratonit

'l) Kim Larsen DEN2) Lars Sandgren3) Frank Brodin4) Kent Johansson5) Kalevi Saukkonen FIN6) Vibeche Nicolaisen NOR7) Hans Orsing8) Anne M. Bvoland NOR

Torleif Rekkebo NORHorst Preisler GER

Trollhättanin Supermaratonin tulokset (Trollhättan SWE 10-18.5 & Oslo NOR 19.5.{996)

Yhteensä 28 kilpailijaa juoksi vähintåän 3 maratonia. Huom! Preisler juoksi 2. ja 3. päivänä maratonin Saksassa. Preisler juoksi myös 10.päivänä Oblossa, mutta hänen tuloksensa ei ole tiedossa.

stadionille juuri eruren BislettGames-kisojen alkua.

Vuonna 1990 Torleifjuoksi 24 turxrissa 240.646km. Pari vuotta myöhemminsyntyi vuoro-kaudessa yli 60-wotiaiden ME-tulos 236.676km.

Rekkebon kuolemaheråtti keskustelua, silläkovakuntoinen norjalainen oliaiheuttanut juoksijoidenkeskuudessa kummasteluajoidenkin epätavallisten tapo-jensa takia. Hrin juoksi jokapärlä ylåikroppa paljaanapienisså urheiluhousuissahuolimatta hyvin koleasta jafuulisesta siästii. Kim Larsenpukeutui samiuur aikaan pitktihihaiseen paitaan ja pitkiinhousuihin.

Erikoista oli myös se, ettiiRekkebo ei syönyt eikäjuonut miki{in maratonienaikana. Itse hän selittiviihäpukeisuuttaan ja juomat-tomuuttaan silla, etu nainhåin pystyi juoksemaannopeammin.

Neljiintenä päiviinå Rek-kebo kaatui ja valitti senjuilkeen rintakipuja, joidenoletti j ohtrureen kaatumisesta.Htinen tiedettiin kuitenkinkärsineen rintakiluista joedellisen luoden marras-kuussa. Lääkäriin mies ei ke-hohrksista huolimatta ollutkuitenkaan vaivautunut vai-vojensa takia. t

8. 9. 10.3:26.22 3:44.03 3:4'1 .123:55.51 3:50.47 3:48.464:40.50 3:43.27 3.46.2541240 417.54 4:22.444:25.53 4:27.01 4:32.295:39.03 5:23.10 4:56.544:59.53 4'.59.52 4:59.575:19.11 5:22.54 5:19.113:47.33 3:44.033:53.21 3:55.00

kotimaassaan. Oslon juoksuoli Preislerin 630. vtihmtäåinmaratonin mittainen juoksu-kilpailu.

Ruotsin Hans Orsingkuuluu myös kymmenenmaailman ahkerimman mara-toonarin joukkoon runsaalla400 maratonillaan. Tälläkertaå h:in herätti huomiotajuoksemalla kaikki kymme-nen 42-kilometrisui l0sekunnin sistiiin. Peräti nel-jasti perzikkain Orsing kellottitiismälleen saman ajan.

Ensi vuonnakierretään

Vänern-järvi?

Kilpailun puuhamies K-GNyström, joka viime luormajår.lesti viiden maratonmsarjan, oli nyt itse mukanakuudella maratonilla. Ensiruodeksi hiin lupaa jalleenkymmenen peräkkäisenmaratonin kisan, jonka alus-tava ajankohta on l1-20.5.On mahdollista, ettii super-maraton juostaan silloin 42.2km:n mittaisina etappeinaVänern-jtirven )qnpiinNyström suunnittelee samallareitilla juostavaksi myösyhtäjaksoista ultrajuoksua(alustava päiviimäärä 18-20.s).

Tiimånvuotisen maraton-sarjan viimeinen kisa Oslossaoli tavallista juhlavampijuoksutapahtuma, silläsamalla reitillä juostiin 100ruotta aikaisemmin ensim-

mäinen Norjassa jfiestettymaraton. Samalla se oli neljaslajiaan koko maailmassa.Vain muutamaa kuukauttaaikaisemmin v. 1896maratonjuoksu oli saanutalkrusa ensimmåisissä nyky-aikaisissa olympiakisoissaAteenassa.

Torleif Rekkeboin Memoriam

Viimeisen päivain juhla-tunnelmaa latisti tieto Nor.lanT orl e if Re kke bon kuolemasta.63-luotias Norjan ahkerinmaratoonari oli kuollutedellisenä yönä sZinklynsäOslolaisen retkeilyrnajanmakuusalissa. Rekkebo oliyhdekstin juostun maratoninjälkeen toisella sijalla n. 30minuuttia Kim Larsemnyhteisaikaa jaljessa.

Larsen ja Rekkebo juok-sivat yhdeksåinnen maratoninyhdessa aikaan 3:44.03. TZimäoli viimeinen Rekkebon275:stA maraton- tai ultraki-sasta. Mies turnettiin suurenajuoksun rakastajana, jokakilpaili ahkerasti melkeinpämatkalla kuin matkalla, muttaoli erityisen mieltpyt mara-toniin ja sita pitempiin juok-suihin.

Ensimmäisen maratoninsahåin juoksi 20 wotta sitten44-wotiaana. Vuonna 1989hän pisteli 541 km:n matkanTrondheimista Osloon 3päivässä 8 tunnissa ja 15minuutissa. Rekkebonsoolojuoksu päZittyi Bisletin

yht.tulos 1.35:28.29 3:11.2337:55j7 3:49.2939:17.54 3:54.0342:22.21 4:19.344:27.34 4:10.434:24.00 4:'13.1549:58!4 4:59.4951'.57.22 4:29.37

3:27.6

2. 3. 4.3:33.20 3:25.53 3:32.063:52,193 3:41 .56 3.43.123:45.39 3:37.33 3:25.O74'.11.47 4114.28 4'.11.014:33.36 4:40.46 4t27.004'12.37 4:2216 4:18.504:59.53 4:59.44 4:59.544:46.31 4:51 .53 4:49.243:26.49 3:28.07 3:32.06

4:09.17

5. 6. 7.3'.34.42 3:40.49 3:38.493:44.49 3:43.59 3:43.103:58.39 4:17.15 4:08.564'.14.21 4:06.34 4:11.084:25.50 4:'19.17 4:25.094:29.28 4'.41 .28 6:14.094:59.54 4:59.54 4:59.545:18.22 5:41 .18 5:29.463:32.42 3:40.49 3:38.493:55.03 3:56.22 3:42.15

22 UltrajuoksL)a 2/96

Horst Preisler" )'1i 600 maratonia ja ultraa:

"Jatkan niin kauan kuin juoksu maistuu.Sitten kun se ei enää funnu mukavalta, Iopetan.tt

Megamaratoonarien maail-mantilaston ykkönen HorstPreisler vieraili Suomessaheinåikuun alussa. Kahdestiaikaisemminkin maassammemaratoonaamassa kiiynyt sak-salainen juoksi viikonlopunaikana Varpaisjärven yömarato-nin, Kalajoen maratonin ja PaavoNurmi Maratonin Turussa.Viimeksi mainittu oli miehen 639.vähintäåin maratonin mittainenkisa. Matka Suomessa taittuiKalevi Saukkosen kyydissä,kuinkas muuten.

- Mikiis minun oli juos-tessa ja kaunista suomalais-ta suvea ihastellessa.Kalevin urakka oli paljonkovempi, sillä juoksemisenlisiiksi hän ajoi yötä päivääympäri maata, YähätteliPreisler omaa urakointiaan.

- Aloitin juoksemisen 39-vuotiaana. Vaimo huomauttivyötåirölle keftyneistå liika-kiloista. Siitå se alkoi, kertoo62 -vuotias saksalainen.

Slyskuussa 1974 Preislerosallistui ensimmåiseen juok-sukilpailuunsa. Se oli pituudel-taan 100 km. Vasta sen jälkeentulivat ensimmåiset maratonit.Miehen maratonennätys on2:54.39 ruodelta -84. TiinäYuonna paras tulos oliheinäkuussa 3:28.06.

Lähes kolmasosa Preilerinvåhintiiiin maratonin mittaisis-ta kilpailuista on ultria. Kaik-kein rakkaimmat muistothänellä on viimevuotisestaHiroshima-Nagasaki -juoksusta.Atomipommin pudottamisen5O-wotispäiviinä juostu kisa jiiiHorstilta hieman kesken, muttamatkaa kertyi silti kunnioitet-tavat 350 km.

Spartathlonin Preisler onjuossut loppuun asti neljäkertaa. Kerran on

- Viikossa pidåin aina pari lepo-piiivåä. Kilometrejå kertyy wodessa n.6000, niistii 2/3 kilpailuista. Yli 600:nmaratonin mies ei ole asettanut it-selleen mitiiiin tavoitteita maratonienmiiiiriin suhteen:

- Jos juoksu maistuu, jatkan juok-semista. En tiedii mitii huominen tuofirllessaan. Jos juokseminen ei enäätunnukaan mukavalta jonakinpäviinå, lopetan.

- Juoksen siksi että pidiin siitä.Minusta on hienoa käydä eri maissa jaoppia tuntemaan erilaisia ihmisiä jakulttuureita omin jaloin. Olen juossut30 maassa ja oppinut kokemuksen

kautta paljon sellaista mitå enkoskaan olisi voinut oppiatavallisena turistina tai kirjojalukemalla, kertoo Preisler.

Matkustellessaan hänpyrkii selviltymään pienilläkuluilla. jolloin reissuja onmahdollista tehdä enemmän.

- Nukun yksityiskodeissa,en hotelleissa. Minulla onaina eväät mukana repussani:en syö ravintoloissa. Koetanselvitä niin halvalla kuinmahdollista.

Suomesta Preisler palasikotiinsa Hampuriin. jossahäntä odotti seuraavanaaamuna työ sairaalan hen-kilöstöpiiällikkönä. Seu-raavana viikonloppuna hänosallistui Saksan itäosistaPuolaan suuntautuvaan 100km:n viestiin, jossa juoksi 45km:n osuuden. Sitäseuraavana viikonloppuna olivuoross:r 24 tunnin juoksuWörschachissa, Itävallassa.Heiniikuun lopulla Preislersuunnitteli matkustavansaGrönlantiin viettämäiin lomaavaimonsa kanssa - jajuoksemaan maratonin. o

Kuva: Horst Preislcr Paavo NurmiMaruthonin jölheen Turun urheila-puistoss u Tdmön lchdcn ilmesty ess ämiehen saldo lienee 650:n paih-keilla. Syyskuun lopussa miehm oh-jehnassa on Spartathlon Kreikass a.

kreikkatrainen klassikko jåiiinyt kesken.Bielin lO0 km on tullut kierrettvå 20kertaa.

"Haluan tutustua eri kult-tuureihin omin jaloin.

Olenjuossut 30 muassa jaoppinut p alj o n sellaista,mitd en olisi koskaon

voinut oppia tavallisenaturistina tai kirjoja

Iukemalla."

UJ-trajuoksl la 2/96 23

Kysymyksiö j u kommenttej uLueskellessani Teron koostamia

Ultrajuoksijan harjoittelu-opusta jaUltrajuoksija-lehtiä, totesin niistälöytyvåin paljon erityyppistä mate-riaalia ohjeeksi harjoitteluun jatietojen kartuttamiseksi itse aihees-ta. Kuitenkin huippujuoksijoiden javalmentajien kirjoittamat - laajaanasiantuntemukseen ja omakohtai-siin kokemuksiin perustuYatartikkelit tuntuvat sisältävän niinpaljon määriillistä tietoa, ja asioi-den tärkeysjärjestys ja Painotusvaihtelee, että tavallinen lukija jääikäänkuin odottamaan sitä ainuttaja oikeaa totuutta.

Vaikka artikkeleista löytyitietoa varmaan kaikesta kestävyys-juoksuun liittyvästä, jäin kaipaa-maan semmoista yhteenvetoa, jossaolennainen olisi Teron asiantunte-muksella karsittu epäolennaisestaja pahimmat virheelliset väittämätkommentoitu pois. Keskustelinasiasta Hartolassa Teron kanssa' jakuten aivan ymmärrettävää orlrtämmöistä yhteenvetoa on vaikeakasata sen työläyden takia ja siksi'että siinäkin on kyse onakohtaisistamielipiteistiL

Jatkoin Teron painostusta pu-helinhäirinnältä, ja pääsimme seu-raavanlaiseen kompromissiin: Minäesitän kysymyksiä kirjallisesti jaTero vastaa niihin samalla mitalla.Tätä kirjoittaessani huomasin' ettäen aivan heti saa päähåini edeskaikkia niitä kysymyksiä' joita olenruosien varrella pohtinut' vaan nepulpahtavat esiin tietyissä tilan-teissa. Muillakin lukijoilla varmaanon samanlaisia tilanteita' jotenehdotan tästä tehtävän pysyvän ky-symys-vastaus-palstan.

Puhelimeni pirisee tiuhaankisojen alla ja juoksiiat kyselevöitneuvoja. Autan miel,ellöni' muttauseimmiten ky syj rit tuntuv at kaipaa-van selkeitö varmoia vastauksiakysymy,ksiin, joihin sellaisia eiyksinkårtaisesti voi antaa Uskon,ettö jokaisen on löydettövö omatotuutensa ja omat vastsuksensuKqiken lisiiksi ne on löydettövö yhöu u de st aan j a uu destaa. n.

Tössö arvaamattomuudessa iaikuisen oppimisen vaikeudessa on

24

mielestöni ultrajuoksun ihanuus.Niin harjoinelussa kuin myös ra-vinto- ym- asioissa on nöhdöksenitörkeintö kehitttiö herklEyttii tunteaja tunnistaa omia reqfuioitaan iatarpeitaan ja sitö mikö omallakohdalla toimii. Tömd herkkyys onsamalla valmiutta oppia virheistdiin

- yllöttiiviin vaikea taito sekin.No. Minii yritön vartata. Toden-

nököisesti joudun kuitenkin taaskerr an tu otl amaan p etty my ks en.

1. Kun tutkii huippujuoksijoidenharjoituspäiviikirjoja, huomaa juok-

sumäärissä suuria eroja. Joku saattaajuosta 250-300 km viikossa ja joku

toinen juoksee tuskin sataa kilomet-riä. Samoin juoksujen rytmityksessäon suuria eroja kovien, kevyitten ja

lepopiiivien suhteen. Kuitenkin näitäeri ohjelmia noudattavilla juoksijoilla

on suunnilleen sama taso juoksussa.

Tästå voisi päätellå, että hadoitteluki-lometreillä ei ole tärkeintå osuuttatulostten parantamisessa. Mitä oletmieltä?

Kun pyritiiön parantamaantuloksia missö tahansa lajissa, niintörkeintö on totultautua kestdmdönentistö paremmin juuri sellaistarasitusta, jota ko, laji vaatii. Tömönvoi tehdii kovin monella tavalla seköhyvin erilaisilla kilometrimiiörillö i arytmityksillö. Ainoa vdlttömiitönkehityksen edellytys on s€, ettdharj oittelussa rasitus menee ai oittainsen verran "yli", ettö keho joutuu

mukautamaan ja sopeutumaan niin,ettö se kilpailussa Wslyy entistdparempaan suoritukseen. Töllesopeutumiselle, s.o. palautumiselle,on annettava aikaa, sillö muutenmitöön kehitySA ei tupahdu.

Harjoittelukilometrit eiviitsinöllödn kerro ainakaan minulleyhtödn mitiiön törkeöd harioinelus-ta. Kilometrien ynniiömistit tdr-keömpöö ja paljon vaikeampaa onhuolehtia riittövön kovan rasituksenja riittövdn palautumisen vuorotte-Iusta itselle sopivalla tavalla. Kun seo nnist u u, t ap ahtuu kehity st iL

Kukin voi laskea kil.ometreiöön,jos niin haluaa, mutta uskon, ettösenkin ajan voisi köyttöö hyödylli-semmin kehittiimöllii omaaherkkyyttöön em. asialle. Se edellyt-

Ultrajuoksj-ja 2/96

Seppo Huhtamiiki ja Tero Töyrylii

töö omien tuntemusten ia reaktioi-den - niin fyysisten kuin psyykkis-tenkin - tarkkaa ja rehellistii setrran-taa joka pöivö. Se edellyttöö sitö, ettöon valmis suhtautumaan harioitte-luun - ja itse asiassa koko elömöön-sö - jatkuvana arvoituksena ia oppi-misprosessina, joka vaatii ainaistatarkkaavaisuutta, valppautta iatutkij an tai peröti tutkimusmatkaili-jan asennett* Se edellyttöö sen ios-kus kaamealta tuntuvan asian hy-vöksymirtd, ettö harioittelu - iaeliimö - ei leptiö absoluuttistentotuuksien ja varmoien "kun teennöin, niin tapahtuu nciin"-juttuienlujalla ja idrkiihtömöttömölliipohjalla, vaan on ia pysyy ennenkaikkea hyvin arvoitaksellisenaasiana. NiWö myös ultraiuoksiiaharjoittelussaan ia kilpailuissaanjoutuu ikiiiinkuin koko aian etsi-möön uudestaan vastauksia iuokse-misen mysteereihin.

2. Ravinnosta kirjoitetaan ja

puhutaan paljon. Artikkeleista onselvinnyt, että ultralle ja maratonilleei välttämättä tankata samalla tavallaeikä myöskäån oteta lisäenergiaasaman kaavan mukaan juoksun

aikana. Puhelinkeskustelussa kåviilmi, ettii myös nimekkiiät valmenta-jat saattavat epäonnistua melkoisestiravinto-ohjelmissaan, kun eivät otahuomioon esim. liimpötilan vaihte-luitaja yönja piiivän eroja.

Omakohtaisesti tiedän, ettäkuumalla juostessa ei juoksun aikanalisätankkaus tahdo onnistua. Mitenitse tankkaat kuumalla ilmalla?Koska aloitit tankkauksen ennenHartolan satasta ja mitä tankkasit? Josjuokset oikein kuumassa, niin mitå

nautit silloin matkan aikana, kuinka

usein ja millaisia miiiiriä? Mitä vas-

taavasti viileämmiillä ilmalla? Mikä

on sellaista, josta haluaisit erilvisestivarotlaa?

Ennen kilpailua taPahtuvatankkaus voi nöhdökseni olla aivansamanlainen ultralle j a maratonille.Molempia vurten on saalava Ehas-ten j a maksan hiilihydraattivarastottöyteen.

Oma tankkaukseni ennen kisaaon nykytiön löhertulkoon saman-

Iaista kuin tavanomainen ravilse-mukseni mitiiröllisesti todella kovqnharjoittelujakson aikana Ainoas-taan proteiinin osuas ravinnossa onkilpailua edehöv iiö pöivöö lakuunot-tamotta jonkun verran vdhöiisempi

"tankdessaniu. En varsinaisesti

'aloila' tankkausto, mutta yleensökoetan noin viikko ennen kiaapihdala hiilihydraattien nauttimistaparin pöivön ajan. (Tömö ikiidnkuinhyvin linö "tyhjennysvaihe" ei ainakuitenkaan onnistu, sillö olen mel-koinen ahmaltL) Sitten syön hiili-hydradtipitoista ruokaa ja juonmahodekstriinid muutaman vuoro-kauden ajan. Wimeisten 24 tunninaikana ennen kilpoilaa hiilihydraat-tien suhteellinen osuus vöhenee japroteiinin ja rasvan kasvaa Wimei-sen pienen kiintedn alerian syön 5-7tuntia ennen starltia Sen jölkeensaalan nauttia nestemöistö ravintoa,ei kuitenkaan pelkköö hiilihydraat-tia, vielö kolmisen tuntia ennenkisaa

Kilpailussa on hyvö olla paljonerilaisia juoma- ja ruokavaihtoeh-toja Ennen suunnifielin etukiiteen,mita juoksun aikana syön ja jaon.

Saunnilelmd eivtit koskaqn pitöneetpaikkaansa edes puoliksi, joten olmluopunut mokomasta ajan haas-kauksesta Tiirkeintö on varmistaatarvittaessa omin evöin s€, ettövaihtoehtoja riittötl Sitten on vainosaltava kuunnella omaa kehoa jasyödii tai juoda sitö mitö mieli tekee.Koskaan ei pidd juoda tai syödöjotakin puolivökisin.

Itsellöni ei ole koskqan ollat 100km:n kisoissa mitöön suurempiaongelmia ravinnon ja juomiensuhteen. Yleensö en syö mitöönkiinteöä Satasta pitemmillå mat-koilla sen sijaan syön myös kiinteööravintoa - ja ongelmia on kihes ainaVarsinkin sotasta pilemmillö reis-suilla pyrin takaamaan myös prote-iinien riittövön saannin hiilihvdraat-tien lisöksL

Kuumalla ilmalla ravintoasiatovat niin vaikeitq ettö en nyt ttissöuskall.a yriftöö antaa asiasta mitöönselvitystö- Paldaan asiaan vaikkaSpartathlonin jöIkeen - jos vaikkaonnistuisin sielki tössd suhteessav öh ön aikaisemp aa par emmin.

Tiissd jokunen sana joistakinvuihtoehdoistu:

- Mustikkakeitto: ehdotonsuosikki, sopii liihes tilanteeseenkuin tilonteeseen. TöyAy vain muis-taa, efrii esim- kaupoissa myytövötvalmiit tuolteet sisöltöviil hiilihyd-

i

raattejan. 1096, joten vettö on syytdoltaa piiölle juoksun aikanu

- Mahodekstriini: Juoksunaikona joko 5-10 prosenttisenaveteen skoitettuna tai sitten 15-20prosenfunq j olloin v ettö pööllc 2-5minuutia kuluessa

- Squeezyt: en köytö enti\ ta-kuuvarma oksennuttaja pitemmillömutkoille

- Frcsubin yru kliiniset ravinto-valmisteet: hyvö vaihtoehto tasapai-noisemrnan ravintosisöltönsö takia(ei vain hiiähydraattia). Erittdinhyv d v aihtoehto kilpoilua edellövdnövuorokMena ja myös viimeisenöoteriana- Juoksun aikana saattaayökfiffia-

- Urteih- tai völipalapatakot:sama lrain edellii, malta yököttöövielii vsmemmin pitemmillii mot-koilla (ias ylipöönsd onnistau niele-mölin).

- Urkeilujuomat: Oikein sekoi-tettuna voivat olla törkeitö ainakinsiUoin kun nestevajauksen tai nes-teen ineytymisen kanssa on taval-lista suarempia v aikeuksis;

- Cola-juomat: Nautin yleensöaina jossakin vaiheessa, jos tarjollaRöy htö1tfriiii mukav asti.

- Muut juomat: Mehuja ja vir-voitusjuamia tulee joskus juotua.

Sp artathl.onissa menin y öllö pitköönpelkön hunajoidun teen voimallaKahvihsmmastakin alkaa kolottaapitkillö taipaleilla Pelkköö vettöjuon ainala kuikkein eniten.

- Muu ruoka: Pttkilld mutkoillamaistuvd kaikenlaiset keitot, maka-roni- ja riisimössöt, leivöt, makeisetym- paljon paremmin kuin arheili-j o i ll e t ar k oit et ut er ity i n almi st e et.

Jos nyt muutaman varoituksenssnan sifren vielii antaisi:

- Ei hoskaan mitöön suunnitel-tuj a kokciluj a törkeössö kilp ailussaMutta jos jnoksun aikana mieli tekeejotakin, aiin siitd vaan!

- Syököd ja juokaa mitd mielitekee - ölköö sitö mitö "pitöisi"

- Vatsavaivat kuuluvat varsinkinpitempiin ultrakisoihin erottqxnotto-mana osana- Asennoidu kohtaa-maan ne ja selviytymöön niisttlSuhtauda oksentamiseen myöntei-sesti. Yatsavaivat eivöt paranekeskeyttöruiselld ja eivöt siis kelpaasyyksi keslceytttiiL

3. Kun puhutaan nopeasti imeytyvistäaineista, niin kuinka nopeasti nämäimeygvät. Onko k-vse nopeimmillaankymmenistä minuuteista vaiko tun-

Ultrajuoksitja 2/96

neista. Kuinka paljon ennen kilpailunloppua saa :hyödyn nautitusta lisä-energiasta, jos ei ajatella pellft:iiipalautumisen edisfiimist i tai henkistiipuolta.

Nippuu siird, mitö imeytymisellntarkoitetaan. Olcnnaisin osa juok-sussa kdytefrövöstö energiastaotetaan lihaksissu olevista varos-toista ja niitö ei esim- 100 knt:njuoksun aikana ehti töynamaanLihaksiin on energia sadava tuilvkaamalln ennen kisau

Mskssn fia veren) varufioja sensijaan voidaan merkifrövdsti estööehtymöstd naufrimalla hiilihydraot-tia juoksun aikana ainakin kaikiUamaratonia pitemmilki mdkoillt-Yerensokerin saa nostdtua hyvinkinnopeosti, lEse on minuutei&a-Maksan varastot on tankoltavatdyteen ennen juoksua, tnata juolvsun kuluessa nautifravan hiilihyd-roqtin avulla estetöön nöiden varus-tojen ehlyminen. Tömå on ödrim-miiisen keskeinen asia nimenomnanultramatkoilla

Nöihin tarkoituksiin kelpotperiadteessa mikö tahansa hiihhyd-raaftipiloinen ruoka tai juon*

Mitöön 'ihmeimeytyjiöit.. ' eitamita nopeuttamaan. Onehkö syytd ottaa huomioon se, &övarsinkin proteiineja sisöItövfrnopeosti imeytyviksi tehdyt tuofredovd todella tehokkaita keriiiimfrönpöpöjö ja pilaantumaan

4. Mitii mieltii olet lis?iravinteist4joita kovalla hinnalla on taiolla alanliikkeissä? Lähinnä tulee mieleenBioenervi ja kreatiinituotteet, jotka

ovat kovasti niikyvillå. Entiis vielåkovemmat (lue: kalliimmat) aineet -ovatko ne huuhaata?

Uskon, ettdtuloksia on helpompi

Qa halvempi) koefraa parantaakorj aamalla tav allisessa j okapaiv d.-sessö ravilsemuksessa olcvat kar-keimmat puutteet ja epösuhtaisuudetkuin popsimalln "ihmeaineita".Esimerkiksi tavonomainen aivanliian runsas suolan köyfrö normaali-oloissa on usealle ultrajuoksijallchuomdtava haitta- Tdllaisen juoksi-jan on mm- lvampeiha sööstydkseenja normaalin veden imeytymisentumdakseen pidefuövö yIIi ransostasuolan naufrimista myös juoksun

aikana (toisin kuin vdhdsuoltistaruokaa syövön juoksijan). Kaitenkinhönen twlisi' tttyös suolan yhannovtaksen aiheuttaman hirmuisen

25

epiisahdan korjaamiseksi nauttiamagneesiumia ja kaliumi* Meneehankalaksi, vai mitii?

Varsinaisia suoritusta paranta-via aineilakin varmasti on - sekökielletlyjö ettö sallittuja. Mutta kutensanoin, ravitsemuksen parantaminenkannattaa aloittaa tavallisestaruokavaliosta- Itse nautin ainakinkovimpien harjoittelujaksojenaikana vitamiineja ia hivenaineitasisdltiiviö " monivitamiinipiller eitö",

.ioissa eri aineet ovat ymmörtdiiksenihyv iissö suhteessa toisiinsa.

5. Sitten hieman henkilökohtai-suuksiin. Kerroit pari vuotta sittenvalmistautumisestasi 24 tunnin juok-

suun. Uskoisin, että tavoitejuoksijoillakaikilla tasoilla harjoittelu jalostuu

vuosien mittaan. Mitå tänä päivånä

tekisit "paremmin" kuin kaksi luottasitten? Mitä olet lisännyt ja mitävähentiiryt? Millaisia ovat sinunviikkoharjoituksesi? Luotatko omaanja lähipiirisi asiantuntemukseen vaipidätkö ulkopuolisia guruja tarpeelli-sina?

En usko, ettii harjoitteluni onvarsinaisesti jabstunut kuluneidenkuhden vuoden aikana enkö osaasanoa mitö tekisin nyt toisin. Josolen jossakin kehittynyt, niin olentullut herkemmöksi ja rehellisem-möksi itselleni mitö tulee harioitte-lun vaikutusten seur&ntaan. Oikeas-taan olen tullut myös vöhemmönsuunnitelmalliseksi, minkö niih dök-seni on mahdollistanut nbnenomaanem" herkkyys ja rehellisyys itselle.

Todellinen muutos harioittelus-sani tapahtui sen jölkeen kun ke-vööllö -92 ajauduin ylikuntoon iakörsin viimeksi merkittövössd mirii-rin jalkavaivoista Muutos oli asen-teellinen ja tapahtui vöhittöisenöoppimisprosessina Muutos olikaitenkin jo hyvin pitköhi tapahtu-nut suoriltaessqni mainittua vuoden1994 harjoittelua.

Edellömainitun oppimisproses-sin jölkeen uskallan vöittöö olevanitöUö hakellö ehdottomasti parasmshdollinen asiantuntiia omaaharjoitteluani koskevissa asioissaLueskelen lryllö asiantuntiioidensepustuksia ja kuuntelen muidenjuoksijoiden kokemuksiq. Vaimonhavainnot esim- lisööntyneestdörtyneisyydestdni tms. kovan har-joinelujakson aikana ovut luotetta-vin ja törkein ulkopuoleha tulevaap u h aiJ oittelun s eur ann as s &.

Laitan oheen harioitteluni töltö

26

kesölttl Se varmasti kaipaisi hiemqntarkempaa kommentointia ja perus-teluja, mutta ctnnan niitö sittenv aikka h alukkaille erikseen.

6. Lopuksi viellä: Jos saisit antaa paritärkeää ja asiantuntevaa neuvoavaikkapa seuraavalle sataselle, niinmitå ne olisivat? Oletetaan kohde-henkilön olevan kuntopohjaltaantiillainen perusmaratoonari.

a) Harjoittelu

Koeta löyttiö itsellesi ja elömön-tilanteeseesi kulloinkin sopiva tapapistöd kehosi ajoittain lujille niin,ettö se viihitellen sopeutuu kestd-möön ultrajuoksun vaatimuksia yhiiparemmin. Ålö uuvuta itseiisi teke-miillö vökisin hyvin pitkia lenkkejö.Kokeile sen sijaan esim. pitkön iapitktihkön lenkin j uoksemista perök-ktiisinö pdivinti- Huolehdi lihuskun-nostasi. Kuuntele omaa kehoasi iapsyykeösl Årtyneisyys tai negatiivi-set ajatukset lenkillii tai lenkinjölkeen ovat esimerkiksi itsellenivarmoja merkkejö siitö, ettö parilepopriiv iiö on paikallaan. Harj oitte-lun tiiytyy olla voittopuolisesti hyvinnautittavaa, Pidii vauhti aisoissa ja

koeta juosta suurin osa lenkeistdsilopussa hieman kovenevallq vauh-dilla.

b) Juoksutapahtumaan valmistautu-minen

Åla juokse pitköö lcnkkiö kol-meen viikkoon ennen satasta. Ålötee mitöön kovaa harjoitusta viimeis-ten 10 pöivön aikana ennen kisaa.Ko eta v almistautua psyykkisesti niinettet sorru negatiiviseen ajalteluun,liian kovaan alkuvauhtiin trns.virheisiin. Tankkaa niin kuin olettottunut.

c) Itse juoksutapahtuma

Aloita tarpeeksi rauhallises'tiNauti slusta alkaen nestettö iaenergiaa. furi olemaun erittöinherkkö kehosi ja mielesi tuntemuk-sille. Aj attele p ositiivisestl

d) Juoksun jiilkeen

Juo riittövösti ja syö paljonhiilihy dr aattej a j a proteiinei a. N autisuoriluksen mukanuan tuomastahyvön olon tunteesta pitkitön iahartaasti. Åta kuitenkaan anna

"juoksun jöIkeisen euforian' su-

UltrajuoksAja 2/96

mentaa jörkeiisi (Tössö tilassa olevajuoksija saattaa esim- kilpailuaseuraavalla viikolla lihaskipuienhellitefiyai tuntea olevansa töysinpalautunut, vaikkei asia missiiiintapauksessa voi niin olla).

Ota kisasta myös töysi harjoituk-sellinen hyöty leptidmilAi riittövösti.Lepöd tiiysin juoksun jiilkeinenviikko. Seuraavallu viikolla ohiel-massa voi olla kevyttö liikuntaa,lajilla ei niin ole viilitl Sitten pikku-hiljaa tavallisen harjoittelun pariin.Ktiy kisa löpi mielessösi moneenkertaan ja mieti, missd suhteessuvoit oppia kokemastasi vastaisenvaralle.

Näin juoksinkesällä 1996

Seuraavalla silulla esitåin hatjoitte-luni kesällä 1996 koko lukijakunanihmeteltävåiksi. Talvikaudella haryoitteluoli v?ihaisemp:iå kuin parina edellisenåvrronna. Tammikuun lopulla menin höl-möykissåini reväyttiimätin reiteni, mistiiseurasi parin viikon tauko. Senjalkeen olipitkälle maaliskuulle jonkin verrarlvaikeuksia löi.triä hyvriä fiilistti ha{oitte-luun. En kuitenkaan sumrt asiaa, sillätarkoitukseni olikin rehkiå enemmåinkesalla. Uskoin friliksen löytyv,in aika-naan.

Huhtikuun lopulla juoksin mara-tonerurätykseni (n. 2:50) ja pari viikkoamyöhemmin juoksin Laulajan lenkintismalleen erurakoimaani aikaan. Tunstnolevani jo hyvässä kunnossa, vaikkavarsinaisesti ha{oittelu oli vasta"alkamassa".

Laulajan lenkin ja llartolan väliin jäiseitsemåin viikkoa. Tiimåin jakson keski-paikkeilla olin ajatellut juosta 15-20päivän kovan mZiääjakson ja sen påiållepari-kolme kovavauhtista kilpailua taiharjoitusta. Nåin teinkin.

Hartola meni myös suwrrilleen toivo-tulla tavalla. Sen jälkeen oli taas seitse-måin viikkoa ennen Ruotsin satasta elo-kuun puolivälissä. Teimankin jaksonkeskipaikkeille olin kaavaillut 15:20päivän kovaa miiiiräjaksoa, jonka toteu-tinkin.

Ruotsin satanen meni olosuhteisiinnZihden hyvin Ny't on sitten kuudenviikon väli Spartathloniin. Jakson keski-vaiheille olisi taas tarkoitus ujuttaa kovamåiiräjakso, mutta nyt pituudeltaan vain10-15 päivriå. Kovavauhtista juoksua enenää harrasta muutoin kuin osana jovfizin maistelemaani ylämäkikävely-alamiikijuoksu-yhdistelmiiä, jota tulentekemätin enemmänkin.

Huom! Kaikki kesiin harjoittelu ontähdännyt ennen kaikkea Spartathloniin.

Ma 20.5 (a) 1:49 (5.30/km)A 1:58 (5.1S/km)

Ti 21.5 (pv) 0:51 Hölkkää, sis.10P00m radalla (41s)(i) 5000m 17:19 (Ratavitonen),

0:28 verr.juoksua0 0:52 Hölkkåä (Ellaa javaunuja työntäen)

Ke 22.5 (pv) 0:17 (4.30ftm)(yö) 1t14(4.30/km)

To 23.5 (p) 2:01 Hölkkiiä (Ellaa javaunuja työntäen)

Pe 24-5 (pv) 4:00 Kivikauden kierros x 7 (n42km). Rankka ja vaikea maastometsäpoluilla ja kallioilla. Juoksuihanaa, mukavaa. Kienosvauhtikiihtyvä(35.30-30.10). Kovaharjoitus! Ehjin nahoin ja onnelli-sin mielin kotiin (Pari kertaa olenDalannut tältä kierrokselta yltäpäältå veressä kompuroituanikivikoissa). Matkat pyöräillen.

La 25.5 (pv) 1i45 (s.3o/km)(i) l5x200m n.40s/200m n.60sradalla, 0:18 hölkkää. lGnkeidenjalkojen oikomista kaatosateessa.

Su 26.5 0 2:47 (4.45llcm). Hirveänkankeaa ja raskasta.

Ma 27.5 (pv) 0i65 (5.30/km)Ti 28.5 (a) 1:47 (5.30/km)Ke 29.5 (a) 4:39 (5.20lkm). Kakskerrassa

ja Hirvensalossa aamukuudeltaalkaen. Satoi suurimman osanaikaa. Mukavaat

To 30.5 0 5:'t9 (5.25lkm). PiipahdinPaimiossa. Hyvin meni!

Pe 31 .5 (pv) 0148 Hölkkää(ip) Hieronta

La 1.6 (pv) 1i34 (4.45/km)(i) 1:33 (4,45/km)

Su 2.6 (0 4:03 Kivikauden kierros x 7 (n.42km). Kierrokset 34.42-33.04.Jälleen ehjin nahoin kotiin.Matkat pyörällä.

Ma 3.6 (pv) 0136 Hölkkää0 l:45 (5.15/km)

Ti 4.6 (ip) 2:50 (4.50/km). Kivastijasutjakasti alkukangistelun jälkeen.

Ke 5.6 (ip) 2:46 (4.#lkm). Taas käviloppua kohden tosimieluisaksi ja helpoksi.

To 6.6 0 1:fl {a.25/rlm)Pe 7.6 (pv) iyz h Kuhankuonon retkeily-

reiteillå ja Vaskijärven luonnon-puistossa. Yht. 7h juoksua, 40 minkävelyä ja 50 min taukoa.Vaskijärvenlenkki (n. 22km) kohtuullisellavauhdilla pelkän juomavyön kanssa.Muuten reppu selässä hölkötellensuunnilleen rytmigksellä 25:5(25minjuoksua, Smin kävelyä). Hienoreissul Yht. n.80km.

La 8.6 (a) 0:34 Hölkkää(ip) Hieronta

Su 9.6 (pv) 0:49 (4.30/km)(yö) 8248 (4.251km)

Ma 10.6 (pv) 0:48 Hölkkää(i) 3x1000mn.3:32l600mhölkkää radalla,0:32 hölkkää

Ti 11 .6 (pv) 0:47 Hölkkää0 10 000m 35.47 (veteraanienpm) Kiihtyvällä vauhdilla.Venjuoksua 0:38.

Ke 12.6 (pv) 0:55 Hölkkää(ip) 0:46 (4.30/km), töistä

To 13.6 (a) 0:22 Hölkkää töihin0 0:46 (4.30/km) töistä

k 14.6 (a) 0:22 Hölld<äå töihinLa 15.6 0 l,+mnraton 1:18.06 (Forssa)

Ven.juoksua 0:22.Mukavasti jaksoin painaapaluumatkalla vastatuuuleen.

Au 16.6 (p) 0:50 Hölkkää töistä

Ma 17.6 (a) 0:22 Hölld<ää töihin(p) 0:55 Hörkkåiä töistä

Ti 18.6 (a) 0:23 Hölld<ää töihin. Väsynyt,"aavistuksen sairas" olo parinapäivänä.

Ke 19.6 (pv) 0:50 (4.35/km)(yö) 16.190 m/Tunnin yöjuoksu(Kuuvuoren 3OO m:nkentällä). Kiitttyvällä vauhdilla. 0:30venjuoksua. Voitin saunavihdanlVatsa kipeå juoksun jälkeen(ja vähän ennenkin).

'ifa 20.6 (p) 0:58 (5.15/km). Vatsavaivannut.

Fe 21 .6 0 0:53 (5.1S/km) töistiiLa 22.6 Ail 1:53 (4.40/km) töihin

A 0:25 Hölkkåä töistäSu 23.6 (a) 0:22 Hölld<ää töihin

Ma 24.6fr 25.6

,<e 26.6To 27.6

(pv) Hiercnta(pv) 0:60 (4.30/km)0 0:23 Hölkkää töistä(pv) 0:6 (4.30/km) töihin

Pe 28.6 (p) 0:35 HölkkääLa 29.6 (i-) 100km7:51 .21 (Hartolan

Suomi-juoksu)-Su 30.6 Vatsa sekaisin alkupuoliskolla,

muuten sujui suunnitelmien mukaanKukaan ei juossut nopeammin.

Ma 1.7Ti 2.7Ke 3.7To 4.7 (pv)

0Pe 5-7 (a)

(ip)La 6-7 (pv)Su 7.7 (a)

(Kunnon känni!)

0:33 Hölkkää0:22 Hölkkää töistä0:22 Hölkkää töihin0:24 Hölkkää töistä0:35 Hölkkää töihin0:45 Hölkkää

fula 8.7 (ip) 1:24 (4.4orkm), töistäTi9.7 (pv) 0247 (4.45/km), töihin

0 0:36 Hölkkää töistäKe 10.7 (pv) 0:,23 Hölkkää töihin

0 0:45 (4.30/km), töistäTo 11.7 (a) 0:54 (5-20(km), töihinPe 12.7 (pv) 4:17 (5.35/km). Piipahdin

Liedon kautta Paattisten Osuuskau-passa ostamassa Geisha-patukan.

La 13.7 (pv) 3:11 (5.35/km). Kylläpä satoi!Su 14.7 (ip) 5:01 (5.10/km). Mynämäeltä

Merimaskun ja Naantalin kauttakotiin. Huriaa ukkossadetta ja päi-vänpaistefta.Merimaskun lossil-lalrantamakasiinissa runsaan puolentunnin tauko. Matkaa yht. n. 58 km.

Ma 15.7 (yö) 1t25 (4.45/km), töistäTi 16.7 (a) 0:23 Hölkkää töihin

(p) 1:21 (4.30/km), töistäKe 17.7 (a) 0:22 Hölkkää töihin

(ip) 3:29 (5.20lkm), töistäTo 18.7 (a) 0:55 Hölkkää töihin

0 0:40 Hölkkää sekä 3x100mpikajuoksua ja 3x1 00m takaperin-juoksua (urh.kentällä)

Pe 19.7 (a) 0:,[8 Hölkkää0 'f:48 (5.30/km). Kävin mm.Nousiaisissa.

La 20.7 (ip) 1:38 (4.20lkm)Su 21.7 (pv) 1:58 (4.45/km)

(yö) 1':52 ((4.35/km), töistä

Ultrajuoksjt)a 2/96

Ma 22.V (a) 0:24 Hölld<ää töihin(ip) 1:01 Hölkkää töistä

Ti 23.7 (pv) 2z10,josta n. th ylämäki-kävelyti ja alamäkijuoksua Hirven-salon laskettelurinteesså (aer. jaanaer. lqnnysten välillä), loputhölkkää. Töihin.0 1:38 Hölld<ää töistä

Ke 24.7 (pv) 2121(4.50/km), töihin.Väkinäistä.(yö) 1239 Hölkkiiä töistä

To 25.7 (pv) 1:36 Hölkkää töihin. (Parinminuutin käv.tauko pohjekrampintakia)(yö) 1t38 Hölkkää töistä

Pe 26.7 -La 27..7 (0 th45minKuhankuonon retkei-

tyreiteillä ja Vaskijärven luonnon-puistossa repun kanssa. Yht.7:55 juoksua, I :1 5 kävelyä ja 0:35taukoa. Ehkä n. 90 km. UpeaalVähän vatsavaivaa. Vaikeinta olikuitenkin liftin saaminen takaisinTurkuun. En kummiskaan viitsinytenää lähteä juoksemaan kotiin.

Su 28.7 0 1:47 Hölkkää

Ma 29-7 (pv) 2:05 Hölkkää (Ellaa ja vaunujatyöntäen)(yö) 1':27 (4.45/km), töistä

Ti 30.7 (ip) 2:08 (5.15/km), töistäKe 31.-7 (pv) 2:13, josta n. t h ylämäki-

kävelyä ja alamäkijuoksua Hirven-salon laskettelurinteessä (aer.ja anaer. kynnysten välillä), loputhölkkää.Töihin.0 1:39 Hölkkää töistä

To 1.8Pe 2.8La 3.8Su 4.8

(pv) Hieronta

(pv) 1:,54 (4.40tkm)(D 0:21 hölkkää töistä

Ma 5.8 (pv) 0:45 (4.30/km), töihin(i) 0:25 Hölkkää töistä

Ti 6.8 (ip) 0:36 Hölkkää töihinKe 7.8 (p) 0:52 hyvin kovaa, yht. 0:39

hötkkää.To 8.8 (ip) 1:55 HölkkääPe 9.8 (ip) 0:46 (4.1s/km)La 10.8 (pv) HierontaSu 11-8 (ip) 0:16 hyvin kovaa, yht. 0:42

hölkkäå. Töistä.

Ma 12.8 (i) 0;50 (5.00/km), töistäTi 13.8 (pv) 0:43 (4.10/km), töihinKe 14.8 (0 0:22 hölkkää töistäTo 15.8Pe 16.8La 17.8 (-ip) 100 km 8:18. (Hultsfreds

Ultra) Kuumuus ja kosteus tekivätkisasta tosi rankan. Viimeisillä 25km:llä kävelin yht. ehkä 15-20minuuftia ja pidin vain huolen siitäettei Ulf saa kiinni.)

Sr, 18.8

Ma 19.8 ---Ti 20..8Ke 21.8To 22.8Pe 23.8 (pv)

(kunnon känni!)

0:39 Hölkkää

HUOM! Aktiivinen juoksuaika ilmoiteftuvahvenneftuna muodossa h:min. Suluissamainittu km-vauhti on jälkeenpäin tehtyarvio. Hölkkä tarkoittaa rauhallistafepsuttelua keskimäärin ehkä 5% minuutinkm-vauhtia.

27

Ultrakiso ia maailmaltaTuloksissa ei ole mainittu iuoksfian kotimaatasilloin kun se on sAma kuin maa, iossa kilpailu on

järjestetty. Käytettyiä lyhenteitä: M = mailia,miehet; N = naiset; v = jaettu siia (1/N = 7. sUanaisten sarjassa; 121 = jaettu l. sfia). TulostenIopussa suluissa on ilmoitettumaaliintulleiden/osanottqiien määrä (pelkkä yksiluka viittaa maaliintulleiden määrään; yksi lukuja lyhenne "os." tArkoittaa osanottqiien määrää).JoIIei toisin ole mainittu, kilpailut on juostu tiellä.

20.2 Moskova, Venäjä. 24 h (sisällä, maanmest.): Viime numerossa kerrottiin SidorenkovanME:stä. Tässä lisää tuloksia. Miehet: 1) NasibullaKhusnullin 262.853 2) Nikolai Kruglikov 256.457 3)Enver Balavekov 242.927 4) Valeri Khristjonok225.546 (8 miestä yli 200km). Naiset: 1) JelenaSidorenkova 248.901 2) Fijure Gimajeva 215.015 3)Zinaida Shabolina 208.346 4) Svetlana Savoskina206.395 5) lrina Rebutovich 201.159 6) lrina Koval192.693.

Sidorenkovan ME-juoksu eteni seuraavasti: 2h24.466km, 4h 47.732km, 6h 70.665km, 8h 92.664km,10h 113.597km, 12h 134.263km, 14h 153.063km, ' l6h

173.962km, 18h 191.062km, 2Ah 211.461km, 22h231.194km,24h 248.901km. 100km taittui noin ajassa8:35 ja 200km n. ajassa 18:56.

16.3 Aunis, Ranska. 100 km: 1) Jir i Jel inekCZE6:40.50 2) Marc Vanderl inden BEL 6:44.18 3) RamonAlverez Sainz SPA 6:53.16 ... 48) Marie Bertrand9:36.46 (1/N) 51) Anita Dubois 9:40.45 (2/N). (30 alleth,61 al le 10h, 89 al le 11h, 115 al le 12h, 129 al le1 3h).

6.4 Kapkaupunki, E-Afrikka. Two OceansMarathon, 56 km: 1) Zithulele Sinque 3:09.45 2)Dmitri Grishin RUS 3:09.50 3) Petrus Tsotetsi 3:13.464) Phineas Makaba 3:15.13. . . . Parhaita ulkomaalai-sia: 11) Aleksei Volgin RUS 3:18.38 16) Mikhai lKokorev RUS 3:22.'lO 17) Andrej Magier POL3:22.13. Naiset: 1) Maria Bak GER 3:45.16 2)Jowaine Parrot 3:47.07 3) Trudi Thompson GBR3:48.46. (710718200).

13.4 Odessa, Ukraina. 100 km (Maan mest.): 1)S. Korobov 7:50.52 2) V. Khristenok 8:00.56. Naiset:1) V. Kalyugnaja 9:49.33 (1/N). (s8).

13.4 Usingen, Saksa. 100 km (radal la, maanmest.) : 1) Michael Maier 6.54.17 2) Helmut Dreyer7:18.31 . . . 8) Josef Kaufmann (M60) 8:38.49. Naiset:1) Anke Molkethin 9:31.07 2) Ingeborg Urbach9:51.55 3) Sigrid Eichner 9:57.37 (ME/N55). (33).

Kouros hurjana:Uusi 24 tunnin ME 293.7 km!

13-14.4 Coburg, Australia. 24 h (radalla): 1)Yiannis Kouros 293.704. Alunperin kreikkalainen,mutta nykyään Australiassa asuva ja uutta koti-maataan edustava Yiannis Kouros paransi omaa 24tunnin ratajuoksun ME:tä yli kahdeksalla kilometrillä.Uusi'ME on yli 9 km parempi kuin Kouroksen nimissä

oleva tie-ME. Kourosin tavoitteena oli 300 km:n ylitys,mutta hänen menoaan vaikeutti 20 tuntia kestänytkylmä sade. Kouros vaihtoi koko vaatekertansa kah-desti juoksun aikana.

- Rata oli täynnä vettä. Juoksin suurimman osanajasta kolmatta rataa välttääkseni lätäköitä tai ohittaakseni muita kilpailijoita, kertoi Kouros.

Kouroksen väliajat kahden tunnin välein hänenME-juoksussaan olivat seuraavanlaiset: 2h 27.600km,4h 54.400km,6h 80.800km,8h 107.600km, 10h132.800km, 12n 157.200km, 14h 181.200km, 16h204.800km, 18h 224.800km, 20h 247.200km, 22h270.000km. 24h 293.7 04km.

On mielenkiintoista vertailla Kouroksen väliaikojavuosien 1984 ja 1985 ME-juoksuissa hänen uusimpiinennätysjuoksuihinsa. Andy Milroy toteaa: "Vertailuosoittaa kuinka tarkasti Kouros pitää kiinni aikataulus-taan. Tämä aikataulu on muuttunut vuosien saatossa.Kouroksen nuoruutensa aikoina käyttämä salama-alkuon saanut väistyä tasaisemman vauhdinjaon tieltä."

N.Y. 84 Mont 85 Surq 95 Cob 9550 M 5:27.45 5:29.41 6:00.14 5:58.10100 km 6:54.43 6:56.25 7:26.38 7:24.41100 M 11:46.37 11:52.40 12:25.04 12:17.59200 km 15:11.46 15:11.09 15:49.07 15:32.3924 h 284.853 283.600 285.362 293.704

(tiellä) (radalla) (radalla) (radalla)

14.4 Greenwich, lso-Britannia. 100 km: 1)Walter Hil l 7:38.08 2) James ZareiT:58.55 ... 5) GeoffOliver (62v) 9: '10.03. Naiset: 1) Pat Bonner 10:55.06.

14.4 Speyside, Iso-Britannia. 50 km: 1) SimonPride 3:11.00 ... 17) Sharon Gayter 3:56.04 (1/N). (45,max 6h).

20-21.4 Quilmas, Argentiina. 24 h (radalla): 1)Roberto Felicio dos Reis Conea BRA 190.392 ... 7)Analia Elida Lloret 152.388 (1/N). (21).

24.4 Nagoya-Kanazawa, Japani. Sakura Road250 km: 1) Kenji Okiyama JPN 23:52 2) PatrickMacke GBR 25:10 3) Paul Beckers BEL 26:47 ... 5)Helga Backhaus GER 28:47 (1lN) 13) Ayako TezukaJPN 32:20 (2/N). (30/38, max 36h).

25.4-5.5 New York (NY), USA. 10 pv: 1) GeorgsJermolajevs LAT 1166.774 km 2) Dipali CunninghamAUS 1163.555 (1/N) 3) Dhvaja Dorn CAN 1004.230(2/N) 4) Satyajit Saha 970.434 5) Don Winkleye65.606. (21).

27-27.4 Victoria, Kanada. 24 h (radalla): 1)Warren Craddock 197.144. (9).

27.4 Rimaucourt, Ranska. 100 km: Heikki Num-minen Uudestakaupungista sijoittui viidenneksiaurinkoisessa ja kuumassa säässä juostussa kisassa.Heikki jäi ajallaan 9:09 kilpailun voittajasta n. 28minuuttia. "Olin kisan jälkeen 2/z luntia PunaisenRistin hoivissa. Koskaan en ole niin pahaan kuntoonmennyt", kertoi Numminen.

27 .4 Harzqueru n g, Saksa. 51 km (maasto pol ui I la,1.2 km nousua, 1.3 km laskua): 1) Karsten Sörensen3:23.47. Naiset: 1) Anke Drescher4:08.06.

2A Ultrajuoksj- ja 2/96

1.5 Gistel, Belgia. 6 h: 1) Edwardlde Ruiter NED86.361 ... 7) Birgit Lennartz cER 77.345 (1/N) 15)Karin Bakker 7 4.641 (2/N). (75)

Kou rosi n en nätystahti jatkuiSurgeresin 48 tunnin juoksussa

36.5 Surgeres, Ranska.48 h (radalla): 1) YiannisKouros AUS 473.496 2) Seigi Arita JPN 405.035 3)Valeri Goubar FRA 383.924 4) Jean-GillesBoussiquet FRA 378.495 5) Alain ,Mlallereau FRA366.733 6) Sue Ellen Trapp USA 363.415 (1/N) nJean-Francois Gobin FRA 343.812 8) Susan OlsenUSA 336.272 (zlN) 9) Eleanor Adams-Robinson GBR329.336 (3lN) 10) Guy Mallereau FRA 322.399 11)Else Mayer GER 315.463 (4/N) 12) MartinaHausmann GER 307.923 (5/N) 13. 'Stu MittlemanUSA 304.907 14. Gisela Fricke cER 304.304 (6/N)15. Helga Backhaus cER 300.685 (7/N)- (18)

Vain kolme viikkoa 24 tunnin ME-juoksunsajälkeen Yiannis Kouros voitti Surgeresin 48 tunninkisan uudella ME-tuloksella 473.496 hn. Hän paransiviime vuonna samalla 300 metrin hiilimurskaradallajuoksemaansa entistä ennätystä noin kolmella kilo-metrillä.

Kilpailijoita koetteli päivisin kova kuumuus fiopa30 astetta), kun taas yöllä mittari laski pakkasenpuolelle (ensimmäisenä yönä -5 astetta). Kouroksellaoli kuitenkin vielä suurempia vaikeuksia omasta takaa.Paikalla ollut IAU:n tekninen johtaja Andy Milroy ker-too, että Kouros "pahalta". Totuus paljastui vasta kunKouros oli palannut kotiinsa Australiaan:

- Kylkiluuni olivat murtuneet sydämen kohdalta.Haaveri sattui Kreikassa muutamaa päivää ennenkisaa. Olin harjoittelemassa juoksuradalla kunhuomasin pienen kiven ja yritin potkaista sen poisradalta. Kaaduin ja loukkasin kylkeni, kertoi Kouros.

Hän sanoi myös, ettei kyennyt kaatumisensajälkeen hengittämään tai liikkumaan kunnolla eikänostamaan mitään vasemmalla kädellään. Murtunei-den luiden lisäksi Kouroksella oli sisäistä verenvuotoaja lihaskipuja.

- En kertonut asiasta mitään kisan järjestäjille.Pidin sen salaisuutena. Minulla oli ongelmia myöspolvieni kanssa. Ne olivat vielä huonossa kunnossakolmen viikkoa aikaisemmin juoksemani 24 tunninkisan jäljiltä.

Naisten kisassa USA:n Sue-Ellen Trapp tavoittelilso-Britannian Hilary Walkerin nimissä olevaa ME:tä366.512 km, mutta jäi siitä runsaan kolmen kilometrinpäähän. Trappin tulos sijoittuu toiseksi kaikkien aiko-jen listalla. Yhteensä 15 juoksijaa 18:sta ylitti300 km:nrajan. Mukana yli myös kolme kaksimiehistä viesti-joukkuetta. Pisimmälle ehti pari Gaudin&Gindre,561.560 km.

Väliajat 100km 200km 300km 24h 48hKouros 7:37.36 16:00.09 26:46.15 285.304 473.797Arita 9:09.36 20:21.24 33:10j2 231.621 405.035Trapp 10:34.58 22:17.28 37:27.13 211.716 363.415Olsen 1Q02.14 23:06.23 42.OO.36 205.986 336.272

4.5 Belves, Ranska. 100 km: 1) Christian Roig7:40.11 ... 48) Paulette Echevarne 10:20.02 (1/N). (11al le th, 30 al le 10h, 76 al le 11h,126 al te 12h, 156 al te1 3h).

4.5 Saanich (BC), Kanada. 100 km (maan mest.):1) Steve Royer 7:57.33... 5) Tara Tykalovich 9:33.02(1/N). (6/1a; sOM 10/12, 50km 14l16).

Venäläiset pääosassa100 km:n MM-kisoissa

4.5 Moskova, Venäjä. 100 km:n MM-kisa. Mie-het: 1) Konstantin Santalov 6:32.41 2) JaroslavJanicki POL 6:35.40 3) Alexey Kruglov 6:36.13 4\Marc Vanderlinden BEL 6:38.55 5) Sergey KozlovBLS 6:41.03 6) Yuri Starikov 6:44.10 7) MichaelSommer GER 6:44.30 8) Farit Zaripov 6:44.56 9)Nikolai Bouskarov 6:47.39 10) Livingstone JabangaRSA 6:48.27 11) Mikhdil Kokorev 6:49.03 12) RasselCraMord RSA 6:49.45 '13) Jan Vandendriessche BEL6:50.30 14) lvan Sakwich BLS 6:58.58 15) SteveMoore GBR 7:02.00 16) Sarek Akkerman RSA7:04.06 17) Kevin Setmes USA 7:08.28 18) RichardPlokhovski POL 7:08.37 19) Alexander Osipov UKR7:10.37 20) Lars GilberiNOR 7:10.58.

Naiset: 1)Valentirra Shatyaeva 7:33.10 2) LindaMeadows AUS 7:46.27 3) Elena Sidorenkova 7:48.254) Valentina Lyakhova V:53J4 5) Jutta Philippin GER7:53.27 6) lrina Petrova 8:01.15 7) Anke DrescherGER 8:02.10 8) Sanet Beuts RSA 8:10.37 9) KrisClark-Setnes USA 8:14..30 10) Ricarda Botzon GER8:23.24 11) Nina Koval RLS 8:33.22 12) PatriciaLithgow RSA 8:34.11.

Joukkuekifoailu. miehet: 1) Venäjä 19:57.47 2) E-Afrikka 20:42.18 3) Puola 21:02.16 4) Valko-Venäjä21:06.07 5) Saksa 21::ffi.13 6) USA 21:52.24. (10).Naiset: 1) Venäjä 23:tr4.49 2) Saksa 24:19.01 3)Ukraina 25:14.10 4) tjtsA 26:41.26 5) lso-Britannia28:17.08.

Ateenan jouduttua'luopumaan kisaisännyydestä100 km:n maailmanmestaruudet ratkottiin Moskovas-sa. Kilpailu käytiin llikenteeltä suljetulla 5 km:nedestakaisella ja täysin tasaisella reitillä. Lämpimän(n. 20 astetta) ja tuulisen sään arveltiin verottaneenjonkin verran tuloksia. Vielä kovemman veron vaatikuitenkin monen juoksijan aivan liian kova alkuvauhti.Kahden vuoden takainen miesten mestari AlekseiVolgin aloitti hurjaa vauhtia ja keskeytti jo hyvissäajoin ennen maratonin täyttymistä. Lukuisat hänen'vauhtiinsa hairahtuneet juoksijat olivat myös pianvaikeuksissa. Myöhemrmin selvisi ettei Volgin - kutenei myöskään maanmief,lensä Grishin - edes aikoinutjuosta matkaa loppuun. Sponsorinsa käskystä nämäa m mattij uoksijat keskitty,ivät Com rades Marathon ille jaol ivat M M-satasel la mukana vain harj oitusmielessä.

Venäjän Santalov ratkaisi pelin tapansa mukaanmatkan viimeisellä viidenneksellä. Näin hän ensim-mäisenä juoksijana voitti lajin MM:n kolmannen ker-ran. Vuosien -94 ja -945 Euroopan mestari Janickipyristeli venäläisen kyydissä 50 km:sta 80 km:iin(väliajat 3:06.48, 3:46.15, 4:26.40 ja 5:08.27), muttajoutui sitten antamaan periksi. 90 kilometrin kohdallaSantalov oli väliajallaan 5:50.52 jo minuutin ja 41sekuntia puolalaista edellä. Maalissa eroa oli läheskolme minuuttia.

Naisten kisassa toissavuotinen voittaja ValentinaShatjajeva lähti puolestaan jo puolimatkan jälkeenomille teilleen häntä siihen asti varjostaneesta Austra-lian Linda Meadowsista. Talvella hurjan 24 tunnin

UltrajuoksLja 2/96 29

halli-ME:n juossut Jelena Sidorankova juoksi pronssil-le. Vehäjän menestystä täydensi Valentina Ljakhova,joka nousi v i imeisten 10 km:n aikana lähes vi idenminuutin takaa-ajoasemasta neljänneksi ohi SaksanJutta Philippinin. USA:n Ann Trason kärsi kevättalvellajalkavaivoista eikä ollut puolustamassa mestaruuttaan.

Suomalaisil la ei mennytputkeen Baselissa

4-5.5 Basel, Sveitsi. 24 h: 1) Hans-Peter Brönni-mann 257.329 2) Thomas Kabuss GER 224.363 3)Milan Furin SLK 220.230 4) Vincenzo Tarascio ITA216.399 5) Manfred Ludwig GER 213:251 6) ChristifSchawzer GER 209.758 9) Inge Ludwig GER203.155 (1/N) 12) Heike Pawzik GER 201 (2/N) 1s)Ursula Alder 190.315 (3/N) 16) Christa Quent in GER184.25 (4/N) 17) Monika Aschenbach-Konig AUT181.'194 (5/N) 20) Ruth Jager GER 178.571 (6/N) 36)Bjarte Furnes NOR 162.495 42) Pertti GusfafssonFIN 149.075 55) Ari Palimo FIN 131.454. (83). 12 h:1) Sandro Muksi HUN 139.404 5) Kjell-OveSkoglund SWE 124.414. (23).

Pertti Gustafsson ja Ari Palimo eivät olleet tyyty-väisiä suorituksiinsa. Pertti lopetti n. 16 tunnin jälkeenkipeytyneiden etureisien takia. Ari kävi yöllä nukku-massa ja palasi viimeisten viiden tunnin ajaksi radalle.Mainittakoon, että itävaltalainen pariskunta Henrich jaGodleive Zelenka juoksi yli 100 km. Molemmat ovatyli 70 vuoden kypsässä iässä.

11-12.5 Schiedam, Hollanti. 24 h: 1) Henk Noor218.838 2) Jan can der Weijde (M50) 215.284 3) ArieBroertjes 204.491 ... 5) Marleen Radder-Willems187 .032 (1/N) 8) Aaf Peters-de Rijk 176.802 (2/N).

15.5 Steenwerck, Ranska. 100 km (maan mest.):1) Roland Vuillemenot 6:43.25 2) Bernard Curton6:51.20 3) Roger Jul ien 6:58.21. Naiset: 1) Mart ineCubizol les 7:38.56.

16-18.5 Gold Coast, Australia.4S h (radalla,maan mest.) : 1) Bryan Smith 333.303 . . . 3) Shel l ieSmith 208.543 (1/N). (5).24 h (radal la): 1) Cl i f f French188.819 2) Lyn Gordon 178.413 (1/N) . . . 6) Ai leeneMarkham 169.234 (2/N) 11) Angela Clarke 105.000(3/N; N55-saqan 12 h:n rata-ME 103km). (14).

18.5 Chavagnes en Paillers, Ranska. 100 km deVendee: 1) Jean M Pannet ier 7:19.18 . . . 25) Joel leSemur 8:44.34 (1/N) 53) Liliane Bourinet 9:27.00(2/N). (35 al le th,85 al le 10h, 125 al le 11h, 150 al le12h, 173 maal i in).

25.5 Schmalkalden, Saksa. Rennsteiglauf, 66.5km (maastossa): 1) Carsten Merlz 4:27.05 2) RainerMi.il ler 4:32.41 3) Klaus Rawe 4:38.03 ... 39) BirgitLennartz 5:21.18 (1iN) 49) Anke Drescher 5:25.36(2/N). (1408).

25.5 Firenze-Faenza, ltalia. Del Passatore 100km: 1) Anatoli Kruglikov RUS 7:01.55 2) StefanoSartori 7:19.59 3) Angelo Ceruti 7:26.36 ... 24) lrinaPetrova RUS 8:30.54 (1/N) 26) Anke Drescher GER8:36.29 (2/N) 30) Olga Lapina RUS 8:48.43 (3iN).

26.5 Man-saari, lso-Brit. lsle of Man TT 40 M: 1)Mark Guichard 4:35.23. (13 os).

26.5 Den Helder - Hoek Van, Hollanti. 100 M:Ron Teunisse voitti Hollannin rannikolla juostun JanKnippenbergin muistokisan ajalla 13:53. Viime vuonna

47-vuotiaana syöpään menehtynyt Knippenberg oliHollannin ultrajuoksun isähahmo. Mukana kisassa olikahdeksan juoksijaa Hollannista. Jatkossa mukaanodotetaan myös ulkomaisia osanottajia.

7-8.6 Biel, Sveitsi. 100 km: 1) Peter Camenzind(M45) 6:37.59 2) Markus Kramer 6:54.45 3) HansUliMinder 7:11.40 4) Urban Kropfitsch AUT 7:12.28 5)Arno SchneiderT',20.45 6) Stefan Klausler 7:22.07 ...14) Hans-Peter Brönnimann 7:46.09 (Baselin 24 h:nvoittaja) 22) Sigi Scherrer 7:57.39 (1/M50) 38) BirgitLennartz GER 8:23:05 (1iN) 42 Wolfgang ReinhardtGER 8:26:26 (1/M55) 45) Ursula Alder 8:27.25 (2/N)54) Anke Drescher GER 8:33.26 (3/N) 55) SybilleMollensiep GER 8:34.00 (4/N) 86) Helmut UrbachGER 8:57.52 (4/M50) 112) Birgit Gruber GER 9:10.23(5/N) 121) Margrith Scheiwiller 9:'14.56 (11N55) 224)Dieter Sanitz GER 9:43.33 (1/M60) 436) Oskar Hanni10:38.06 (1/M65) 624) Greta Korber GER 11:23.21(1/N65) ' 747) Werner Sonntag GER 11:47.59 (1/M70)939) Guni Nyberg (N) FIN 12:32.09 1167) EeroMäkitalo FIN 13:28.52 (79/M55) 1606) Stig Johans-son SWE 17:05.54 (1/M75) 1807) Johann SchauerAUT 21:06.25 (1/M80) 1843) Erna Kolka GER22:1 4.45 (1 /N70). (1 851 t277 6).

Latvian Jermolajevs voittimaailman pisimmän juoksukisan

13.6-30.7 New York (N.Y), USA. 2700 M: 1)Georgs Jermolajevs LAT 40pv11:49.07 2) Ed Kelley42pv01:14.44 3) Suprabha Beckjord 43pv00:46.04(1/N) 4) Antana Locs 44pv04:27.23 (2lN) 5) TrishulCherns CAN 45pv1 5:09.27.

Sri Chinmoy Marathon Team järjesti maailmanpisimmän tarkasti mitatulla reitillä suoritetun juoksukil-pailun. 833 metrin mittainen katurata kiersi NewYorkin Queens-saaren jamaikalaisalueella ia sitäkierrettiin yhteensä 4345 km:n verran. Juoksijoilleasetettu 47 päivän aikaraja edellytti keskimäärin 92.5km:n päivätahtia. Kilpailijoiden, toimitsijoiden ja avus-tajien jaksamisen edesauttamiseksi järjestäjät olivatmääränneet joka yöksi kuuden tunnin pakollisen lepo-tauon.

Peräti viisi kilpailijaa kuudesta matkaan lähtenees-tä selvisi perille. Mm. Amerikan halkujuoksun järjestä-jänä kunnostautunut Jesse Dale Riley joutui keskeyt-tämään neljän viikon taivalluksen jälkeen. Hän olisiinä vaiheessa 200 mailia perässä 1600 mailin rajas-ta, jonka järjestäjät olivat asettaneet jatkamisenedellytykseksi. Kisan voittanut Jermolajevs vietti vi-susti peiton alla maaliintuloaan seuranneenvuorokauden. Sitä seuraavana päivänä hänet nähtiinkuitenkin jo hölkyttelemässä muutamia kilometrejaverran muita kilpailijoita kannustaen. Sen jälkeenlatvialainen piipahti Atlantassa seuraamassa hiemantoisenlaista urheilujuhlaa ennen kuin palasi NewYorkiin palkintojuhlallisuuksiin.

21.6 Torhout, Belgia. Nacht Van Vlaanderen100 km: 1) Andzej Magier POL 6:24.00 2) MarcVanderl inden 6:28.10 3) Jir i Jel inek CZE 6:31.00 4)Jan Vandendriessche 6:39.35 5) Mouzin 6:43.00.Naiset: 1) Martha Vass GER 8:16:00 2) Karin Bakker8:21:00 3) Jelena Sidorenkova RUS 8:36:00. Tuloksetovat alustavia.

UltrajuoksLla 2/96

29-30.6 Squaw Valley-Auburn (Kalif.), USA.Western States 100 M (maastopoluilla, ks. UJ 1/96, s.25-29): 1)Tim Twietmeyer 17:42:06 2) JerryWittenauer 18:50:31 3) Ann Trason 18:57:36 (1/N) ...61) Gordy Ansleigh 23:42.52 173) MichaelWettergren SWE 28:49.11. Tim Twietmeyer otti joneljännen voittonsa ja pari viikkoa aikaisemminComradesin voittanu Ann Trason oli naisten ykkönenjo kahdeksannen kerran peräkkäin. Mukana oli tiettä-västi neljä ruotsalaista ja yksi norjalainen juoksija.Heistä vain Wettergren selvisi maaliin. Sää oli aurin-koinen ja kuuma.

29.6 Hokkaido, Japani. Lake Saroma 100 km: 1)Patrick Macke GBR 6:56.13 2) Toshiro Kashihara6:58.50 3) Hideji Murata 7:08.08 4) Shinjiro Hata7:09.40 5) Kimishige Kondo 7:09.41 6) NorikoKawaguchi 7:11.41 (1iN). 1300:sta osanottajasta 921juoksi ,maaliin alle 12Yz tunnissa. JapanilaisnainenNoriko Kawaguchi juoksi ensimmäisessä 100 km:nkisassaan maailman kaikkien aikojen toiseksi no-peimman Ean 7:11.44. 27-vuotias Kawaguchi juoksikaksi vuotta sitten maratonin aikaan 2:28.O8. Hän ontiettävästi nopein naismaratoonari, joka on kokeillutsatasta. "Kawaguchi aikoo jatkossa keskittyä ultramat-koille, ja hänen on mitä ilmeisimmin mahdollista pai-naa 100 km:n ennätys selvästi alle seitsemän tunnin",kirjoittaa Andy Milroy. Naisten ME on USA:n AnnTrasonin viime vuonna juoksema 7:00.47.

Seppo Hartikainen kiersi kovankanadalaisu ltran

13.7 Vancouver, Kanada. Knee KnackeringNorth Shore Trail Run (KKNSTR) 30 M: 1) JohanKruus 5:11.30 2) Peter Ladner 5:13.05 3) KevinVallely 5:13.58 .. 11) Nicola Hastings 5:45.41 (1/N)63) Seppo Hartikainen FIN 7:24.15.

39-vuotiaan vantaalaisen Seppo Hartikaisen en-simmäinen ultra ei ollut pituudeltaan kuin runsaat 48km, mutta reitti oli sitäkin vaativampi. Nousua löytyyyhteensä 2.4 km ja laskua 2.5 km. Kosteassa jakuumimmillaan 30 astetta lähennelleessa säässäsuomalainen pisteli maaliin osanottajajoukon keski-vaiheilla, sillä 137:stä lähtijästä 125 selvisi maaliinennen kuin 10 tunnin aikaraja kului umpeen. Hartikai-sen amerikkalainen ystävä Greg White oli viimeinenmaaliintulija vain sekuntia ennen 10 tunnin täyttymis-tä. Jo viime vuonna Hartikainen oli juossut Whitenmukana n. 10 mailia ja saanut hieman ennakkokuvaakisan kovuudesta. Tänä vuonna Seppo matkasi rapa-kon taakse kolme viikkoa ennen kisaa.

Greg Whiten kertoman mukaan parhaat juoksijatselvittävät matkan ajassa, joka on noin kaksi kertaaheidän maratonennätyksensä. Monelta aikaa kuluukuitenkin huomattavasti kauemmin. KKNSTR järjes-tettiin nyt kahdeksannen kerran. Suosituimpienameri kkala isten maastou ltrien tapaa n osanottajamää-rä on rajoitettu.

13-14.7 Silverton (Golor.), USA. Hardrock 100 M(vuoristossa, ks. UJ 1/96, s. 30-31) : 1) Rick Trujillo30:44.17 2) Mark Hartell 30:54.13 3) Dave Horton31:40.59 14) Betsy Kalmeyer 40:43.13 (1/N).(43192, max 48h).

21.7 Edinburg, lso-Britannia. 100 km (maanmest.): 1) Stephen Moore 7:17.16 2) Don Ritchie(M50) 7:38.15 3) Simon Pride 8:01.38 ... 9) GeoffOliver (M60) 8:52.01 11) Eleanor Adams 9:02.45(1/N) 12) Kate Todd 9:06.45 (ZN) 13) Hilary Walkere:23.08 (3/N). (26).

27.7 Pariis; Ranska. 100 km: 1) Karl-Heinz GrafGER 7:53.13 ... 20) Carmela DuPont 11:32.35 (1/N)21) Henri Girault (M60) 11:37.40. (28).

28.7 Davos, Sveitsi. Sveitsin Alppimaraton, 57km: Miesten kisan voitti järjestäjämaan PeterGschwend (5:28) ja naisten kisan jo viidennen kenanperäkkäin Saksan Birgit Lennartz (6:28).

Rauhani uoksun dramatii kkaa:Kärkij uoks ija Zarei pyörtyi

kuumuudessa 3 km ennen maalia

5-9.8 Hiroshima-t$agasagi, Japani. Peace Run457km (4 etappia, 16itkm, 134km, 89km, 70km)): 1)Karl Hubert GER 61t47.10 (23:38.00, 19:16.02,11:13.08, 7:40.00), 2) James Zarei GBR 63:04.50(18:12,20, 19:40.04, 1,0:50.30, 14:21.50), 3) BjarteFurnes NOR 65:29.40 (21:25.00, 2O:26.34, 14:06.21,9:31.45). (3/8).

Rauhanjuoksu kä.yliin vaikeissa oloissa, sillälämpötila kohosi jole päivä reilusti 30 asteenyläpuolelle ja kosteusprosentti yli 75:n. Olosuhteettekivät kisasta erittäin dramaattisen, sillä molemmatkisan kärkimiehet joutuivat välillä käymäänsairaalassa tiputuksessa, palaten sen jälkeenjatkamaan matkaa. Järjestäjät harkitsevatki n kilpail unsiirtämistä ensi vuonna viileämpään ajankohtaan,vaikka pommitukset akoinaan tapahtuivatkin elokuunkuumuudessa.

Ensimmäisenä päivänä juostiin HiroshimastaKusunukiin 164 km:n matka. Saksan Hubert oli välilläpari tuntia sairaalassa tiputuksessa, mutta jatkoiosuuden loppuun. Toisena päivänä jatkettiin matkaa134 km:n verran Dazaifuun. James Zarei eksyi reitiltäkahdeksi tunniksi, muta säilytti silti ensimmäisenäpäivänä hankkimansa johdon. Kolmantena päivänäZarei lisäsi johtoaan 89 km:n pituisella etapilla, jokapäättyi Ureshinoon.

Viimeisenä päivänä juostiin "vaivaiset" 70 kmNagasakiin, ja Zareilla:näyfti olevan turvallinen johto,jota hän lisäksi koko ajan kasvatti entisestään. Noinkolmen kilometrin päåssä juoksun päätepisteestäenglantilainen kuitenkin pyörtyi kuumuuden janestevajauksen uuvuttamana. Mies kuljeteftiinsairaalaan, jossa hän viipyi tiputuksessa kuutisentuntia. Lopulta Zarei kuskattiin takaisin paikkaan, jossahän oli pyörtynyt, ja e"nglantilainen taivalsi puuttuvatkolme kilometriä Nagasakin Rauhanpuistoon.

Kilpailun voittanut saksalainen Karl Hubert juoksiTshernobylin lastensairaalan hyväksi; hänensponsorinsa maksoivat tietyn summan jokaisesta läpiviedystä päivästä. Kolmantena perille juossut Norjan23-vuotias Bjarte Furnes näyttää olevan nopeastikypsymässä todella kovaksi pitkien matkojenmenijäksi.r

UJ-trajuoksj-la 2/96 31

Ensi vuonna ehkä jo avoin kisa

J uo ks uv uell us S uuristotielldvei syddmen - ju voimot...

Mika Reinikainen

"Kun kerran juoksukin onkeksitty, niin miksi ihmeessätulisimme enää tänne autolla."Ajatus tästä sohvajengin Perin-teisen tunnuslauseen päälaelleenkääntämisestä syntyi perheenkesäisellä autoretkellä Turustakolmen lautan ja 90 kilometrinpäähän Houtskariin. Lukematto-mien pyöräretkeilijöiden ohittami-nen huviajelulla autoillen keskellesaaristomerta vievällä tiellä saiitsekin kuntoilevan autonomistajanpuristamaan häpeillen rattia

Hetken polkimenpyörittäjiäihailtuamme päätimme itse heittäävielä isommalle vaihteelle: iuo-skaamme tänne! Vilkaisu AlmaNaakka-nimiseen lintukirjaanosoitti sopivan ajankohdan löytyvänvajaata kahta viikkoa myöhemmin6.7., joten harjoitteluaikaakin jäivielä ruhtinaallisemmin kuinMarko Asellille Olympialaisiin.

Allekirjoittaneen Mika Rei-nikaisen (29 v.) ja vaimoni Katin(26 v.) lisäksi soittokierros tutuillekuntoilijoille poiki juoksuseikkailunkolmanneksi osanottajaksi Tom-mipetteri Palmun Qa v.) Jokaisellameistä oli takana vähintäin yksinormaali(en?) maraton, mutta eisen pidempiä taivalluksia

Taustat törkeitfi

Muutaman viime vuoden liikun-tamme on ollut tuollaisiin 10 kilo-metrin hölkkiin valmistautumista.Maraton on ollut kerran-Pari vuo-dessa annosteltavana lisukkeenatuomassa lisämakua harrastukseen.

Kesåikuun alussa olleen Tukhol-man maratonin jälkeen harjoittelu oliollut lähinnä palauttavaa liikuntaa.

Koska yleisen ellimänkokemuk-sen perusteella 12 päivässä ei tehdäihmeitä ff-vsisellä puolella, päätimmehoitaa mahdollisimman h1vään tulok-sentekovireeseen muut yksitviskohdateli juoma- ja ravintopuolen, li-

32

hashuollon, vaatetuksen, vauhdinjaonja sikarit.

Viikkoa ennen ei tosin näyftänlthyvältä tehdessämme kolmestaanviimeistelylenkin. Turun kesiin lähesensimmiiisenä hellepåiivånä minullaoli suuria vaikeuksia selvitii edestasaisella peruskestävyysvauhdillatehdystä 25 kilometrinkin treenistä.No, onhan teatteriviikikin tiennytkautta aikain että kankea kenraalihar-joitus enteilee onnistunutta ensi-il-taa...

Luottamusta lisäsi se, ettämukaan lupautuivat huoltajiksi meitätai ainakin saaristoluontoa ihailemaanÄuo IFK:nestej uoksij anuorukainen

18-vuotiasKristian

lsaksson iiiteineen sekå Minna Miiki-nen.

Ultraiuoksi. ja 2/96

Aikataulu piti

Reitti tuli viemään meidätkuuden eri paikkakunnan alueelle:Turun, Kaarinan, Paraisten, Nauvon,Korppoon sekä Houtskarin.

Kipaisimme matkaan myöhäänperjantai-illalla 5.7. tavoitteenammeennåttåä aamun ensimmäiselle Korp-poon ja Houtskarin väliselle maan-tielautalle.

Tarkoituksenamme oli köPötellätuollaista ha{oittelumäåriemmeedellyttiimää 6-6.30 minuutin kilo-metrivauhtia. Yllätyimme itsekinsiitä, että todella maltoimme aloittaariittävän hiljaa.

Itselläni oli matkalla vaikeaaparissa vaiheessa. Ensimmåisen ker-

ran väs_ytti 30-35 kilometrin vålissä ja

seuraavaksi våilillä 70-80 km.Aikataulumme piti sikåli, että en-

nätimme aamun lautalle KorppoostaHoutskarii,n. Houtskarin kapella,måikisellå ja mutkaisella saaristotienpätkåillå askeleemme oli huolta-jalåihteiden mukaan yhtå kimmoisakuin panssarivaunun alle jiiZineellä.

Maalin häämöttåessä parin viimeisenkilometrin ajan tapahtui tosin odotet-tu psyykkinen uudestisyntyminen ja

askeleeseen tuli selvä morcelimaistalentoa.

Matkamme vei suomalaisittainsuuren kaupungin vilinästä ja leveiltävåyliltå maamme ehkå halkalimpienliikenneyhteyksien påfiiin. Paraistenkeskustan jiilkeen kulkuväylä muuttuujatkuvasti kapeammaksi ja miikisem-måiksi. Harvalta kilpailureitiltii taitaalöytyå vastaavaä måikimååiråiä vaikka-pa juostua kymppiä kohden.

Kuvot (Minna Mökinen):Wer. sivu: Kati Reinikaisen (vas.),

Tommipetteri Palmun ja Mika Reini-kaisen hymy ei hyydy sateellakaanlautan tuoman hetken lepotauonhädmöttdessci.Alla: Juoksu näin jylhissri sqaristo-laisrnaisemissa on hauskinta, mitti voitehda vaatteet paalla valoisanakesciyönci.

Miikien tuomaa ranlftuuttapuolestaan lievittivät kolme lautta-ma&aa. Paraisilta Nauvoon kestii^iilajaat 10 minuuttia, nauvosta Korp-pooseen viitisen minuuttia javirimeinen rykäys Houtskariin keskellesaaristomerta puoli tuntia.

Kilpailu 1997?

Nåhdiikseni Saaristotie TurustaHoutskariin olisi jatkossa myösmielenkiintoinen, haastava ja taatustierilainen kilpailureitti. Meillet?imiinkesiiinen retki oli rankka muttahauska seikkailu.

Ulkosaaristossa vuoden ympiiriasuminen ei sitä vastoin ole aina"hauskaa seikkailua". Siksipå saaris-ton ultramaraton sopisi juostavaksisamoilla kovilla ehdoilla, joillasaaristolaisetkin elättävät itsensä:yhteislåihtö ja vain bruttoaika las-ketaan. Eli jos juokset niin hitaastiettet ehdi haluamallesi lautalle, saatjäädå rannalle häpeiimåiin ja odot-tamaan seuraavaa ylipääs-vä. Ja kellokäy koko ajan ja pysiihtyy vastamaalissa. Jiinnitys tiivistyisi kunnonurheilun tapaan loppua kohti, sillåNauvon ja Korppoon lautat kulkevatsenfiiin jopa 10-15 minuutinkinviilein. Mutta viimeistä ylitystii voisionneton hidastelija odotella pahim-massa tapauksessa 59 minuuttia... I

ULFINrn,ilrnrcssCHEMANYT SAATAWLL/I

MYÖS SUOMESSA!

Ruotsalaisen ultrajuoksij aIIIf Widingin suunnittelemaharjoittelun seurantakaavio

(n. 30x85cm:n kokoinenpahvinen "lakana") on nYt

mahdollista hankkiatlltrajuoksij a-lehden kautta.

Pahville painettu kaavio onhyvä ja havainnollinen taPa

seurata harjoittelua.Pieneen tilaan on kätevämerkitä eri väristen ja

korkuisten pylväiden avullakoko vuoden harjoittelua

'(määrää, tehoa, luonnetta)koskevat tiedot YhdistettYinä

omiin tuntemuksiin.

Mm. Pohjoismaidenmenestyksekkäin ultraj uoksij a

'R.une Larsson on todennutUllin "Träningsscheman"

hyväksi ja käyttää sitäharj oittelunsa seurannassa.

Kaaviota voi ostaa hintaanlOmh/kpl, 20mk/3kPl tai

50mk/10kpl. Ilinta meneekokonaisuudessaan Illfi lle

kustannusten korvaamiseen.@ostikulut täytyy lisätä hintaan,

ellei toimitus onnistu muulla,tavoin). Soitaja kysy lisää: p.

021230206r.

UltrajuoksLja 2/96

Kaikkien aikojen parasComrades Milrilthon!

Jukka Kukkonen

T ap aamani j u o k sii at oliv utyhtii mieltii siitii, ettö

Comrades Marathon 1996 oliparas ja kovutasoisin 7 5'vu oti aan ultramar ato ni n

historiassu Mikii parasta, ensik ert aa oli s u o malaisi u o ksii oita

mukunu

Alkumatkasta pilviPeite suojasiAfrikan paahtavalta auringolta javiilensi olosuhteita, jotka näin kes-kitalvellakin ovat yleensä läm-pimärrmät kuin Suomen kesä.Sadattuhannet ihmiset matkan var-rella jaksoivat kannustaaviimeiseen asti, ja monet viimeisistätaivaltajista tunnustivat etteivätolisi jatkaneet maaliin ilmanyleisöä.

Aikaisemmin vain neljä juoksi-jaa oli alittanut ylämäkireitiltä 5:40- Bruce Fordyce, Alan Robb, MarkPage ja Alberto Salazar. Nyt perätiviisi ensimmäistä atitti tuon ajan.Voittaja Grishinin alle 5:30:n aikaoti kaikkien aikojen toiseksi paras'jääden vain pari minuuttiaFordycen ennätyksestä. Tänävuonna veteraani-f,'ordycen olityytyminen 330. sijaan vain 30sekuntia alle 7 tunnin ajalla.

Kolme ensimmäistä naista alittiFrith van der Merwen kahdeksanruotta vanhan ennätyksen 6:32:56.Frith Agliotti (os. van der Merwe)joutui keskeyttämään kovavauhti-sen kisan jo Kloofissa' 63 km ennenmaalia Ann Trasoniz 20 minuutinparannus reittiennätykseen nostiComradesin naisten osalta aivanuudelle tasolle. mutta Trason itsesanoi uskovansa jonkun naisistayltävlin ensi vuonna jopa alle 6 tun-nin.

Alussa ruuhkaaja muita vaikeuksia

Ensimmäiset 20 kilometriä ennenauringonnousua olivat kaaosmaistatungosta. Monet eivät onnistuneetsaamzum haluamiaan juomia. Onneksivirallisia huoltopisteita oli peräti 56, janiillä oli yhteensä yli 4000 vapaaehtoistaavustajaa. Kwr yhden juoma-asemanpituus saattoi olla useita satoja metrejä, einestehukan vaara ollut suiri. Lisiiksivarsinkin loppumatkasta satatuhatpäisenyleisön joukosta löytyi oluen ja muunvastaavan tarjoajaa aivan riitt?ivästi.

Esimerkiksi Ann Trasonin taPauk-sessa ongelma oli siina, etteivåt hZinenawstajansa tungoksen takia saaneetaffiettua juoksijalle tZitnåin omia mais-siurkkelyspakkauksia j a j uomia.

Itse olin ottanut vyölaukkuuni toista-kymmentZi Nitti SPecial energia-tiivistepussia, joilla pzirjäsin mainiostiloppuun asti. Lisäksi otin joka asemallamuutaman desin vettZi ja kokista.Alkumatkasta såiå oli pilvinen ja läm-pötila pysyi alle 20 asteen, mutta aurinkopoltti päivåin mittaan pilvet pois, jolloinkuumuuskin alkoi olla ongelma.

Etelä-afrikkalaisille Comradesinvoitto on kururia-asia, ja he harvoinlåihtevät soitellen sotaan. EsimerkiksiNick "Aiser" Bester - tttnnettu triathlonistieli "Aiserman", luoden 91 Comradesvoittaja ja woden -94 ylämeikijuoksunkakkonen - oli värvtumyt 20 hengenawstaja-armeijan moottoripyörineen jakZinnyköineen omaa huoltoaan varten.

Ann Trason onnistui- Chris Parkes ei

USA:n Ann Trason jäi lähdössäsaksalaisesta edellisvuoden voittajastaMofia BakMa ja paikallisesta ennak-kosuosikista Helene Joubefiista iälkeenTrason, joka on parin luoden ajantaistellut rasitusvammoja vastaan, halusinyt voittaa, koska viime wonnavatsavirus pakotti hänet keskeyttiimåiiinComradesin. Hyvät naisjuoksijat saavatkuitenkin aina matkan alussa kiirsiämukana roikkuvista miesjuoksijoista,jotka haluavat p?iäst?i suoraan tv-låihe-tykseen mukaan. Trasonkin joutui vzililläraivaamaanmiesjoukon läpi tietii itselleenkyynärpäitä heilutellen.

Ann Trason sanoi olonsa olleenvarsin heikko ennen starttia - 'Jos tiimä

Ultrajuoksi;a 2/96

olisi ollut ha4oituslenkki, olisin painunuttakaisin kotiin ensimmäisen kilometrinjiilkeen" - mutta teki sitten kuitenkinhurjavauhtisen soolojuoksun. 44-kiloisenkalifornialaisen voittoisa taktiikka olisama kuin Alberto Salazarilla kaksiwotla aiemmin.

Puolimatkan hufa valiaika 3:03 olipudottanut muut naiset kYmmenienminuuttien päuihtin. Trason tururusti kisanjalkeen ehka aloittaneensa liian kovaa,koska toinen puolisko oli hiemanhitaampi. Toisaalta Trason sanolComradesin olleen paljon vaativammankuin esim. viime wonna Hollannintasamaalla juostu 100 km MM-kisa, jonkahain voitti tasanl tunnin ajalla.

Helene Joubert keskeytti puolivälissäsuistuttuaan ojaan huoltoautontöfiiisemiinä. Jåirjestrijät eivät edeshuomanneet tapausta kisan aikana. Asiaaalettiin tutkia kun Joubertia ei kuulunutmaalipaikalle. Ilmeisesti auton hipaisu olisaanut hlinet astumaan kaltevallepenkereelle, ja kaatuminen oli aiheuttanutlieviin loukkaantumisen. Tapaus on harvi-nainen, koska koko reitti on suljettu nor-maalilta autoliikenteelt?i.

Viimevuodesta silminniihden hoiken-tunut Maria Bak ei pystynyt vastaamaanTrasonin hurjaan menoon, mutta sanoiolleensa "paras amatoori", koska oli .1ou-tunut paiskimaan ylitöiui eruren kisaasaadakseen lomaa matkaa varten. "Enyriui keksiä tekosyitä, mutta on vaikeakilpailla Annin kaltaisiaammattijuoksijoita vastaan", Uimiinkeviiiin Two Oceans Marathonin voittaSaBak sanaili heti kisan jalkeen.Varmuuden vuoksi Bak selitti vielä, etteiuskaltanut ottaa Trasonia kiiruri, koska oliloppupuolen juoma-asemalla muka jåzinytilman jotain tvinelle eritysety tiirkeääjuomaa. "Saksalaiset eivåt ole erityisenhyviä häviäjiä", totesi paikallinenkommentaattori osuvasti kisan jälkeen.

Ensikertalaiset osaavat harvoinarvioida matkan rasittavuutta oikein.Kokeneet juoksijat pysyivät rauhallisestitaka-alalla kun noviisit englantilaisenChistopher Parkesin johdolla rynnistivätkzirkeen. Comradesissa tunnelma kohoaareitin noustessa yhä korkeammalle merentasosta, ja on helppo irurostua liikaa,varsinkin kun yleisön kannustus onmahtavaa.

Chris Parkes ei pystyny't samaan kuinSalazar ia Trason, Hiinellä ei ilmeisesti

34

ollut aikaisempaa kokernusta maratoniapidemmistii kisoista, ja ylitettyäån puoli-matkan kamikazevauhdilla ajassa 2:38(Salazarin kovana pidetty väliarka 1994oli2:44), alkoi miehen vauhti hiipua.

Lopullisesti Parkes hyytyi Inchanganmäessa. Paikalla olleet sanoivatnäyttzineen silui kuin hain olisi törmärurytniiklmättömiiZin seinåiZin. Parkes pysZihtyiszulmzurn hoitoa kipeytyneisiinreisilihaksiinsa. Viela jaljella olhita 42km:n matkaa englantilaismaratoonarikoikkelehti tuskissaan reilusti yli kolmetuntia. Silti hzinen loppuaikansa 6:11:15 eiole ensikertalaiselle huono. "Chris ParkesShow" teki kisan monesti tylsät alku-vaiheet mielenkiintoisemmiksi yleisönkaruralta.

MaaotteluEtelä-Afrikka vs. Venäj ä

Venäläiset Dimitri Grishin jaAlelrsei Volgin juoksivat alusta astiyhdessä. He olivat harjoitelleet alkuke-väästii Kirgistanissa korkean paikanleirillä, ja tunsivat siten toisensa.

Etelä-Afrikan Charl \4attheas liittyipian veniiläisten seuftwr. Mattheus voittiComradesin !'uonna -92, muttakultamitali otettiin h:ineltii pois doprng-skandaalin takia. Sittemmin professoriTim Noakes Kapkaupungin yliopistosta ontutliinut, ettei kyseinen yskiinlziäkkeestiisaatu aine (phenylephrine) ollutsuorituskykylm vaikuttava, ja on jopavaadittu voittomitalin palauttamista.Viime vuoden toinen slja kasvattiMattheuksen voitonnålkiiå entisest?iiin.

Kova kolmikko otti ennakkosuosik-kina startanneen Brasilian ValmirNunesin kiimi Bottha's Hillin mäessä yli50 km eruren maalia. Tämä neljrin ryhmäylitti puolivälin ajassa 2:45.47. 100 km:nmaailmanmestari (vm. -95) Nunes jattileikin kesken Cato Ridgessa, noin 28 kmennen maalia. Hänen tilalleen tuliyllatuen piristynyt Nick Bester, joka ottij ohtotrion vauhdikkaasti kiinni noustaessaUmlaas Roadilla kisan korkeimpaankohtaan (824 m). Bester on kuuluisavoimakkaasta kiriståain, jolla han nousikaukaa takaa toiseksi kaksi vuotta sitten.

Näin loppuasetelma oli kuin juok-sumaaottelu Etelä-Afrikka-Venäjä.Mutta aivan kuin venäläisiä ei olisimukana ollutkaan, alkoivat Bester jaMattheus kisailla keskenäiin. Kisan tv-kommentaattoin Alec Riddlen mukaanetelåafrikkalaiset ilmeisesti aliarvioivattasaista vauhtia etenevät venäläiset jaottivat aivan turhaan mittaa toisistaanlyhyillä voimaa tuhlaavilla pyrzihdyk-sillärin. Vålimatka kasvoi vzilillä jopa 20metriin, mutta silla ei tuimänkaltaisissakisoissa ole paljoakaan merkitystå.

Comradesissa ensi kertaa esiintynlt,mutta &imlin keväåin Two OceansMarathonilla (56 km Kapkaupungissa)toiseksi sijoittunut Dmitriy Grishin oli

kuullut vanhan Bruce Fordycen neuvon:"Comrades ratkaistaan Polly Shortsinmäessä". Ja niin tåmä pitkä 29-vuotiasmyös teki.

Kun Mattheuksen ja Besterin kolmenminuutin kilometrivauhti hidastuipuolella, ei vahvana ylämäkijuoksijanatunnetun venäläisen tarvinnut tehdämuuta k-uin ylläpitåä samiu tasaistavauhtiansa muutaman kilometrin ptiåssäsijaitsevalle Jan Smutsinkrikettistadionille asti. Ensikertalainenjuoksi tiiliä kertaa viisaiten ja antoiopetuksen kokeneille Comrades-konka-reille.

Myöhemmin Grishin kertoi kärsi-neensä kovista vatsakrampeista ratkai-sun hetkellä. Silloin hlinen mieleensä olikuitenkin muistunut valmentajan neuvo:"Kun tuntuu vaikeimmalta, juoksekovempaa, niin et ehdi ajatella kipua".

20-tuhantinen yleisö stadionin katso-mossa nieli karvaan pettymyksensä jahurrasi Grishinin juostessa maaliin ajalla5:2933. Liikuttunut Grishin juoksistadionin ympriri kädessåiiin perinteinenviestikaaro, j olla han syrnbolisesti toimittiDurbanin pormestarin tervehdyksenPietermaritzburgin priämiehelle. Bester,Volgin, Mattheus ja mestaruuttapuolustanut Shaun Meiklejohn tulivatperille 10 rninuutin sisällä voittajasta.

Bester totesi olleensa våsyneempikuin luoden -94 toisen sijan jalkeen."Kaksi vuottå sitten sykkeeni oliviimeisen 8 km:n alkana 778, mutta ny'ten saamlt tti 165:tfii enempiiä",sykemittaria kayttzivä Bester analysoi.

Vladimirissa; Moskovan lähelläasuva Grishin sekä Volgin jättivätsponsorin vaatimuksesta toukokuussaMoskovassa juostun 100 km:n maail-manmestaruuskisan kesken. Se oliComradesin rinnalla toisarvoinen tavoitevenäläisille, etelåiafrikkalaisista nytpuhumattakaan. I4ikhail Kokorev tosinjuoksi Moskovassa maaliin asti, mutta jäiComradesissa kahdeksanneksi. o

17.6 Durban-Pietermaritzburg, Etelä-Afrikka. Comrades Marathon. 86. 7km:1) Dimitri'Grishine RUS 5:29.33 2) NickBester 5:30.21 3) Aleksej Volgin RUS5:32.21 4) Charl Mattheus 5:34.56 5)Sham Meiklejohn 5:39.20 6) GaryTurner 5:40.52 7) Tom Johnson USA5:41.57 8)Mikhail Kokorev RUS 5:42.10... l1) Konstantin Santalov RUS 5:47.2366) Ann Trason USA 6:13.23 (1/l.{) 96)Maria Bak GER 6:24.08 (2/N) 125)Valentina Shatjajeva RUS 6:30.33 (34{)165) UlfAndersson SWE 6:37.39 278)Jowaine Parrott 6:55. l9 (4/}{) 291) BernaDaly 6:56.33 (5/fD 329) Bruce Pordyce6:59.30 830) Simo Pallnspuro FIN7: 27. 18 4796)Jukka Kukkonen FIN9:32.57. (Yli 13000 osanottalasta I 1264maaliin 1l tunnissa).

Simo Pallasptno 830:s

"flmun muataapein kisa,

missti olen ollut! t'

Simo Pallaspuro alitti ajallaan7227.18 hopeiseen mitaliin oikeut-taneen 7% tunnin aikarajan ja

sijoittui 830. sijalle.- Vuoristoradaltahan se tuntui.

Tosi rankka reiffi. Ilman muutaupein kisa, missä olen ollut. Ja myösparhaiten järjestetty, kehuiPallaspuro.

- Juoksuinnostus maassa onaivan valtavaa. Tavallisissa keskelläviikkoa järjestettävissä hölkissåikinsaattaa olla tuhansia osanottajia

Monensorttista urheilua ikänsä har-rastanut 42-vuotias kokkolalainen tunne-taan mm. menestyksekkäistii KalevanKierroksistaan. Ultrajuoksua hän oliermen Comradesia kokeillut kahdesti.Vuonna 1993 tuli kolmas sija HartolanSuomi-juoksussa ajalla 8:04.40. Viimekesiinä Simo koetteli voimiaan 67 km:nmittaisella Sveitsin Alppimaratonillapiiåtyen kunnioitettavalle 171. sijalleajallaT.20.17.

Ajatus Etelä-Afrikan reissusta saialkunsa viime talvena Pyhätunturilla.Simo tutustui siellä eteläafrikkalaisiin,jotka olivat hrlleet Suomeen jouluaviettiim2iiin. He kutsuivat ja kustansivatSimon luokseen kestin viettoon.

- Ihan hiihtopohjalta tuli lähdettyäkisaan mukaan. Olin paljon Lapissa hiih-tiimiissä. Juokseminen jäi vfiiin. Toho-lammilla kävin huhtikuussa juoksemassamaratonin alle 2.50:n, jotta p:iäsin liki14000 lähtijzin joukossa kunnon lfitrlruu-tuun.

Pallaspuro lähti reissuun jopuolitoista viikkoa eruren kisaa. Kisanjalkeen oli sitten vielä toiset puolitoistaviikkoa aikaa kierrellä maata tuttujenkanssa. Hzin kävi mm. tutustumassa 56km:n mittaisen Two Oceans Marathoninreittiin: "Ilpea, henkeä salpaava",kuvailee Simo reittiå, jota on kehuttumaailman kauneimmaksi.

Miehen suuruftelmissa on kerät?iparinkymmenen hengen porukka ja lzihteäTwo Oceans Marathon-kisaan ensikeviiiinä. Ko. reissusta kiinnostuneetvoivat soitella Simolle, puh. 968-8220959..

Ultra. juoksi la 2/96 35

Osanotta mcicir ci kaks inkert ai s tui

Töyrylci voittiHuksfredin 100 km

Tero Töyrylö voitti Ruotsin Hults-fredissa 17. elokuuta kuumassa jakosteassa säässä juostun 100 km:nkilpailun. Toiseksi juoksi Ruotsin UfMding runsaat kuusi minuuttiavoittajalla hävinneenä. Tunnelmal-taan ja järjestelyiltään erinomainentapahtuma keräsi 29 juoksijaa 100km:lle fu 2l juoksijaa Puolta lY-hyemmälle matkalle. Osanottaja-määrä kaksinkertaistui viime luode-sta, jolloin Hultsfred Ultra juostiin

ensimmäisen kerran.

Tasaisesta l0 km:n reitistä 30 % oliasvalttia. Loput 70Yo matkasta juostiin

maalaismaisemien reunustamallasorapäällysteisellä yksityistiellä sekäkansanpuiston hiekkateillä ja -poluilla.Jokaisella k-vmpin kiekalla juostiinkahdesti lähtö- ja maalipaikan ohi.mikä teki kilpailusta yleisölle helpostiseurattavan.

Miesten kisassa alkumatkastakärkipaikkoja pitivåt ruotsalaiset fohanAsplund ja Ulf Widing. Viidennelläkierroksella Töyrylä sai siinå vaiheessayksin kärjessä juosseen Widinginkiinni, ja vanhat kovat kilpakumppanittulivat yhdessä puolimatkaan ajassa3:50. Pian tämän jålkeen ruotsalainenalkoi jäädä, vaikka myös TöYrylänvauhti hiipui.

Kostea helle teki ltisasta raskaan

- Kostea helteinen såä teki kisastatosi raskaan. 75 km:n jiilkeen minun olipidettiivä joka kierrroksella pari kävely-taukoa. Seurasin tilannetta takanani, ja

kun Ulf ei näyttänyt tavoittavan, yritinvain selvitä maaliin ykkösenä.

- Juoksun jälkeen oli tosi vaikeata.Oksentelin ja voin Pahoin. Vastamonen tunnin jålkeen aloin saada alasvähän vettä ja sitten myös energiaa,kertoi Töyrylå.

Jalkavaivoista kåirsinYt JoukoHeikkilö låihti pitkästä aikaa satasenkisaan. Hlvinkääläinen jåtti matkan-teon kesken puolivälissä kisaa häntäpitkään vaivanneen takareiden alkaessaoirehtia. Viisikymppinen sujui ajassa4:02. Heikkilä juoksi kesällä lupaavastijoitakin maratoneja ja aikoo vielä tänå

syksynä koettaa satasta paremmallaonnella.

Naisten kisan voitti Marta Soller-mqn. Kolme luotta sitten hän juoksiBälingessä $.'ttönimellään "Id/s Ruotsin naisten ennäWksen 9:12.28. N1tmatkaan kului aikaa puolitoista tuntiaenemmän.

Ru otsi ns u omal aisia Ultr ai u o ksii ankotirutakisaan ensi talv ella

Hultsfredissa juoksi mYös Pariruotsinsuomalaista. Aikoinaan Tampe-reelta Ruotsiin muuttanut KaleviSelonen suoritti ensimmäisen ultransajuoksemalla 50 km. Hartolassakin pan\uotta sitten nähty HaaPajärveltäkotoisin oleva Veikko Luotomiikipuolestaan lähti sataselle, mutta saijuoksusta tarpeekseen 50 km:n jålkeen.

Noin 60 km:n Päässä toisistaanVästeråsissa ja Fagerstassa asuvatkaverukset lupailivat osallistuvansa ensitalvena myös Ultrajuoksija-lehdenkotirataultraan.

17.8 Hultsfred, Ruotsi. HultsfredsUltra, 100 km. 1) Tero TöYrylä FIN8:18.44 2)Ulf Widing 8:24.55 3) Kjel l -Ove Skoglund 8:45.21 (M50) 4) BjörnJungnel ius 9:03.54 (M40) 5) JohanAsplund 9:14.32 6) Lars Sandgren9:27.10 (M50) 7) Robert Alnebring9:33.12 8) Bertil Palmqvist 9:42.58 9)Göran Nordström 9:54.18 (M40) 10)St ig Nielsen 1 0: 1 1 .33 11) LennartSkoog 10: '12.51 (M50) 12) Bo Pelander10:24.53 (M50) 13) Hans Andersson10.33.01 (M50) 14) Kjel l Magnusson10:41.03 (M40) 15) Maria Sol lerman10:43.52 (1/N) 16) Roland Karlsson11:10.02 (M50) 17) Stefan Lagerqvist1 1 : 1 0.09 1 8) Anne Margit BYgland11:13.11 (2/N) 19) Kent Johansson11:44.23 (MSO\ 20) Boel De Geer12:31.24 (3lN) 21) Sune Hjalmarsson12"53.22 (M60).

Keskeyttäneet (suluissa 50 km:naika): Joakim Svensson (4:40'08)'Gunnar Ni lsson (5:35.21), VeikkoLuotomäki (5:01.23), Anders Madsen(4.47.36), Jouko Heikkilä FIN

ft :02.17), Frank Brodin (4:28'38), St igJohansson (7'.34.51), Gunilla Franzen(5:29.38; N).

50 km:n kilPailussa oli 20 osanot-tajaa. Tulokset ensi numerossa.a

lOO+Suomen

fikerimmatmaratoonarit

i,i.,,;:,.

Alla olevassa listassa on lueteltu

vdhintdiin IQ| virallis'ta muratonia

ui ultrau \.'iuosseet suomalaiset

100+ kerhon .. jösenet. Ensin

mainitaan maratonien (+ultrien)

möcirö, sitten nimi ja piiiviimöiirri'mainittu tieto on.

Lisdö sataplus-asiaa s. 18-21.

Töhdellii merkityissö tapauksissapuuttuu tarkka liga ko. iuoksiianmaratoneista. Anthonin juoksuista

ei valitettavasti ollut kriytettövissiimit öön p öiv öttY ö ti et o a.

559 Kalevi Saukkonen 220896234* Mart t iMoi lanen 010596213 MauriVolama 040896211 Jouni Lai t inen 080796205' lr ia Manner 150696196 Tuomo Vi lmunen 040896170 Pertti Gustafsson 200896167 Kaj Lindqvist 200896160" Ralf Bredarholm 150696150 Matt iRantamäki 040896148 Pertti RYhänen 010896138 Jan-Erik Sjöblom 200896'136 OlaviMontela 290796135 Jalo Furu 230596133 Kalevi Montela 290796133 Sakar i Väisänen 190896132 Antero Karjalainen 010896132 Hans Ahlsved 140696130* Erkki lkola 190596130 Esa Lindholm 100896126 Tapio Koivu 200896124 Risto Hassinen 080696121 Terho Tuuha 061 193121 Seppo Heiskanen 190896120* Markku Järnbäck 230796118 Seppo Leinonen 180896114 Matti Pirskanen 1 10896113 Kalevi Kuusela 040896113 Ossi Martikkala 040896112 Esko Nurmi 220896111 Veli Liimatta 20069611O Jukka Maunula 200896105 Lars Strandvall 120796104 ErkkiVaisto 2507961O2* Tapani Larimo 230896102 Olof Strengell 030796101 Hans Mannsten 061294100 Voitto Puutio 021191100 Jussi Ristanen 230596100 Raimo Miettinen 200896

Henrik Anthoni

Ultrajuoksija 2/1996

Documents

vain maratonille

ei kai

ralf bredarholm

m40 kesk

n40 kesk

jouni laitinen

kesl

mukaan