-
Potilaspalautteet toiminnan kehittä-misen tukenaVarsinais-Suomen
sairaanhoitopiirin tavoitteena on kehittää toimintaansa potilaiden
antamien palautteiden pohjalta.
Lue lisää >> sivu 4
HOSPITAALIVarsinais-Suomen sairaanhoitopiirin H e n k i L ö S t
ö L e H t i 6|2009egentliga Finlands sjukvårdsdistriktsP e R S O n
A L t i D S k R i F t
Kiitoksia sateliLoimaallakuinka hanakasti potilaat ja heidän
omaisensa antavat palautetta Loimaan aluesairaalassa ja tYkSin
Vakka-Suomen sairaalassa? tässä parin avainhenkilön kokemukset.
Lue lisää >> sivu 6
Ultrajuoksija Maria PaimiostaValtakunnan kenties kovakuntoisin
perushoitaja juoksi nuorgamista Helsinkiin.
Lue lisää >> sivu 14
Teemana potilaspalaute ja palautteiden käsittely
-
2 HOSPITAALI
HOSPITAALI − Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
henkilöstö-lehti − Personaltidskrift för Egentliga Finlands
sjukvårdsdistrikt. 3. vuosikerta. Julkaisija: Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiiri. Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh. (02)
313 1083, [email protected]. Toimitussihteeri Markku Näveri,
puh. (02) 313 3119, [email protected]. Toimituskunta (suluissa
varajäsen): Mervi Haarala (Eriikka Päivästö), Esa Halsinaho, Mirja
Hovirinta (Sari Rannikko), Anneli Lautaro (Juhani Lahti), Markku
Näveri, Eija Järvelä, Tom Riski, Marja-Leena Veijola (Marjo
Wittfooth). Taitto ja toimitus: Sek Pro Oy. Ruotsinkieliset jutut:
Mathias Luther (In-ter Folia Press). Paino: I-print Oy, Vaasa.
Painos noin 10 000 kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet:
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit.
Osoitteenmuutokset: [email protected] tai puh. (02) 313 1103.
Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaan-hoitopiiri,
Viestintäyksikkö, PL 52, 20521 Turku. Ilmestyminen: 8 kertaa vuonna
2009. ISSN 1796-8062. Seuraava lehti ilmestyy 9.11.2009,
aineistopäivä 27.10.2009.
SISÄLTÖ 5.10.2009
Potilaan oma arviointi toteutuneesta hoidosta on eräs keskeinen
hoidon laadun indikaattori. Potilas tulee näh-dä tämän päivän
terveydenhuollon palvelujärjestelmässä oman hoidon parhaana
asiantuntijana. Potilaslähtöisyys on sairaanhoitopiirimme
strategian vahvimpia arvoja. Poti-laslähtöisyyden kehittäminen
yhtenä hoidon laadun osana on myös tavoitteena kansallisissa (mm.
Sosiaali- ja tervey-denhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE,
Terveys 2015 -kansanterveysohjelma) ja kansainvälisissä (mm. The
Health Programme 2008–2013) ohjelmissa. Myös Suoma-laisen
potilasturvallisuusstrategian 2009–2013 (STM 2009) yksi päätavoite
on potilaan ottaminen mukaan entistä ak-tiivisemmin
potilasturvallisuuden ja samalla hoidon laadun edistämiseen.
Sairaanhoitopiirissämme on kerätty palautteita po-tilailta jo
pitkään erilaisilla palautelomakkeilla, mutta systemaattinen
palautteiden käsittely on ollut vähäistä. Palautteet itsessään
eivät kehitä potilashoidon laatua, jos niitä ei hyödynnetä
kehittämistyössä. Potilaiden antaes-sa palautetta esimerkiksi
kotihoito-ohjeisiin liittyen, on yksiköiden nimettävä
vastuuhenkilö, joka tarkistaa ohjeiden sisällön sekä mahdolliset
kehittämistarpeet yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa. Potilaan
palautteen pohjalta kotihoito-ohjeita tulee näin ollen uudistaa,
jotta potilaat kokevat selviytyvänsä kotona sairaalahoitonsa
jälkeen. Li-säksi voidaan kehittää uusien työntekijöiden
perehdytystä, käsitellä asiaa yksiköiden sisäisissä
moniammatillisissa ko-kouksissa ja osallistua sekä järjestää
koulutustilaisuuksia kotiutukseen ja kotihoito-ohjeisiin liittyen.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä systemaattisen
potilaspalautejärjestelmän kehittämishanke alkoi vuonna 2007. Hanke
on moniosainen, jonka pohjalta nyt kehitettiin yhtenäinen sekä
paperinen että sähköinen potilaspalaute-lomake. Lisäksi kehitettiin
käsittelyprosessi, jonka avulla pyritään palautteiden,
toimenpiteiden ja toiminnan jatku-vaan arviointiin ja
kehittämiseen. Tarkoituksena on käydä avointa vuoropuhelua
palautteista ja toimenpiteistä orga-
Potilaspalautteet hoidon laadun arviointivälineenänisaation
johdon ja työntekijöiden välillä ja pohtia, ovatko tehdyt
toimenpiteet potilaspalautteiden pohjalta olleet riit-täviä.
Potilailta saatu myönteinen palaute on myös tärkeä hoi-don laadun
mittari, joka toimii kiitoksena hyvästä hoidosta. Oleellista on,
että potilaan antaman palautteen pohjalta toimintaa kehitetään,
jotta hoidon laatu paranisi ja potilas-turvallisuus
lisääntyisi.
Weronica Gröndahlsh, ttM, hoitotyön asiantuntijatYkS, kirurgian
klinikka
Patientens egna bedömning av den förverkligade vården är en
central indikator på vårdkvaliteten. I dagens servicesys-tem för
hälsovård bör man se patienten som den främsta experten på den vård
som han eller hon erhållit. I strategin för vårt sjukvårdsdistrikt
är patientorienteringen ett av de viktigaste värdena. Att utveckla
patientorienteringen som en del av vårdkvaliteten är målet också i
nationella (bl. social- och hälsovårdens nationella
utvecklingsprogram KASTE, folkhälsoprogrammet Hälsa 2015) och
internatio-nella (The Health Programme 2008-2013) program. Också
för den finländska patientsäkerhetsstrategin 2009-2013 (SHM 2009)
är ett av de huvudsakliga målen att aktivare än förut involvera
patienten i att främja patientsäkerheten och samtidigt också
vårdkvaliteten.
I vårt sjukvårdsdistrikt har man redan länge med oli-ka
responsblanketter samlat in respons från patienterna, men den
systematiska hanteringen av responsen har va-rit obetydlig.
Responsen i sig utvecklar inte kvaliteten på patientvården, om man
inte utnyttjar den i utvecklingsar-betet. Om patienterna ger
respons t.ex. i samband med instruktionerna för hemvården, så bör
enheterna utse en ansvarsperson som i samarbete med olika
yrkesgrupper kontrollerar innehållet i instruktionerna och
eventuella behov av att förbättra dem. Utgående från gensvaret från
patienterna bör instruktionerna för hemvården på så sätt förnyas så
att patienterna känner att de klarar sig hem-ma efter sin
sjukhusvistelse. Man kan dessutom utveckla introduktionen för nya
anställda, behandla saken på av-
Patientresponsen som ett utvärderingsinstrument vid evalueringen
av vårdkvaliteten
kuukauden kirjoitus: Potilaspalautteet hoidon laadun
arviointivälineenä. 2
Månadens skrivelse: Patientresponsen som ett
utvärderingsinstrument vid evalueringen av vårdkvaliteten
...................... 2
kirurgia ja sisätaudit yhteentYkSin Raision sairaalassa
.................... 3
Halikon aikuispsykiatria yhteen rakennukseen ..... 3
Lindèn: Säästövapaita tarvitaan lisää .............. 3
Hälyä hälytyskorvauksista ........................... 3
ensi vuoden talous tiukoilla ......................... 3
Potilaspalautteet toiminnan kehittämisen tukena . 4
Osastojen 211 ja 219 palautteet ................ 5
Salon kokemuksia: Palaute vaikuttaa .............. 5
kiitoksia sateli Loimaalle ............................ 6
Palautejärjestelmä osa tykslabin julkisuuskuvaa. 6
Potilasasiamies on potilaiden ja henkilöstön asialla..7
Sarvesta härkää: Palautetta ........................ 7
terveysalan opiskelijat tyytyväisiä ohjauksenlaatuun VSSHP:ssä
..................................... 8
eettinen ennakkoarviointi on kaikkien etu ........ 9
Yhteistoimintaoppia ...................................10
Vuosikertomus on myös yleisesite ................ 10
Osallistu verkkoviestinnän kehittämiseen ........ 10
kuukauden kysymys ................................... 10
Syöpäpotilaat kaipaavat tietoa ...................... 11
tietolähteestä syöpäinfoa ...........................11
Potilas saa pelätä .....................................11
Luotettavuutta ja tuloksia internetin avulla potilasohjaukseen
...................................... 12
Fiale-aluetietojärjestelmä jatkohoitoprosessin tueksi Loimaalla
....................................... 12
Leikkausoppia saksalaiselta huippukirurgilta .... 13
kansainvälinen fysioterapiapäivä Loimaalla...... 13
nytt perspektiv på den goda vården ................. 14
Ultrajuoksija Maria Paimiosta ...................... 14
Persoonat poistuvat: Ollilan Ulla eläkkeelle ...... 16
Gastroenterologian poliklinikka – täyden palvelun yksikkö
.......................... 16
kAnSikUVA: Opiskelijoita ohjataan tYkSinensiapupoliklnikalla. ks
sivu 8.
delningstimmarna och delta i och organisera utbildning som
ansluter sig till utskrivningen och instruktionerna för
hemvården.
I Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt började projektet att
utveckla ett systematiskt program för patient-respons år 2007.
Projektet består av flera delar, utgående från dem har man nu
utvecklat en gemensam blankett för patientresponsen, blanketten
finns både i pappersform och i elektronisk form. Dessutom
utvecklade man en be-handlingsprocess, med hjälp av den strävar man
till att kontinuerligt evaluera och utveckla responsen, åtgärderna
och verksamheten. Avsikten är att mellan organisationens ledning
och de anställda föra en öppen dialog om respon-sen och åtgärderna
och överväga om de åtgärder som vidtagits har varit
tillräckliga.
Ett positiv gensvar från patienterna är också en vik-tig mätare
på vårdkvaliteten, det fungerar som tack för god vård. Det är
viktigt att man utvecklar verksamheten utgående från den respons
som patienten givit så att kva-liteten på vården skall förbättras
och patientsäkerheten öka.
Weronica Gröndahlsjukskötare, MHV, expert på vårdarbeteÅUCS,
kirurgiska kliniken
kuva
: Ru
dolf
toi
viai
nen
-
HOSPITAALI 3
TYKSin Raision sairaalassa sijaitseva kirurgian osasto 283
muuttaa lokakuussa kerrosta alemmaksi 1 kerrokseen, sisätautien
osaston 082 tiloihin. Muuttopäiväksi on sovittu maanantai 26.
lokakuuta.
Kirurgisen vuodeosaston luovutetut tilat, 17 sairaansijaa,
vuokrataan Raision kaupun-gin perusterveydenhuollon käyttöön.
Osaston tiloista oli jo aiemmin vuokrattu 23 sairaansi-jaa
Raisiolle.
Kirurgian klinikalla on siis jatkossakin leikkaustoimintaa
Raision sairaalassa. Päivä-kirurgian ohella Raisiossa tehdään
raskaampaa kirurgiaa (mm. selkäkirurgiaa), mitä varten tarvitaan
vuodepaikkoja.
Koska potilaiden hoidon tarpeet ovat varsin erilaisia,
lääketieteellinen vastuu poti-laiden hoidosta uudella
yhteisosastolla säilyy edelleen ao. erikoisaloilla.
Yhteisosastolla sisätautipotilaille on ohjeellisesti 30 ja
kirurgisille potilaille 10 sai-raansijaa. Tarkoitus on, että niitä
käytettäisiin joustavasti kulloistenkin tarpeiden mukaan, jotta
yhteisosasto toimisi tehokkaasti.
Kirurgian klinikan ylilääkäri Timo Sa-vunen ennakoi, että
käytännön yhteistyö jää alkuvaiheessa vähäiseksi potilaiden
erilaisten hoidontarpeiden takia.
Kirurgia ja sisätaudit yhteen TYKSin Raision sairaalassa
Vähentää henkilöstöäMuutos vähentää TYKSin henkilöstön määrää
Raision sairaalassa laskennallises-ti viidellä vakanssilla. Yhtään
täytettyä vakanssia ei lopeteta, eli ketään ei irtisanota
muutoksessa. Vähennykset saatiin toteutumaan vakanssien siirtojen,
irtisanou-tumisten ja eläkkeelle siirtymisen avulla.
Muutto on ollut henkisesti vai-kea asia osastolla 283 pitkään
työtä tehneelle hoitohenkilöstölle. Suurin osa 15 työntekijästä
siirtyi kirurgian osastoille Kan-tasairaalaan tai eläkkeelle tai
kokonaan uuteen työpaikkaan. Parin yhteisosastolle jääneen kokeneen
työntekijän rinnalle on palkattu uu-sia työntekijöitä. Aiempien
osastojen kolmen osastonsihteerin sijaan yhteisosastolle jäi kaksi
osastonsihteeriä, kun kolmas siirtyi Kantasai-raalaan.
Yhteisosaston vastuulääkärinä toimii ylilääkäri Juhani
Karmakoski ja kirurgian osalta apulaisylilääkäri Pekka Kinnala.
TYKSillä on nyt Raision sairaalassa siis leikkausosasto,
yhteinen 40-paikkainen ki-rurgian-sisätautien vuodeosasto ja
yhteinen kirurgian-sisätautien poliklinikka. Niissä työskentelee
yhteensä 74 VSSHP:n työnteki-jää varahenkilöt mukaan lukien.
Halikon sairaala-alueella Märynummella toimitaan marraskuun
alusta alkaen entistä tiiviimmässä työympäristössä. Nimittäin
alueen länsireunassa, Sipiläntien puolella sijaitseva
Lepola-rakennus tyhjennetään ja siellä ollut aikuispsykiatrian
toiminta siirretään alueen keskellä sijaitsevaan
Toivo-la-rakennukseen.
Johtava ylihoitaja Tarja Raitis kertoo, että marraskuun alusta
Toivolassa on näin kaksi vastaanotto-osastoa, kuntoutusosasto,
vanhuspsykiatrian osasto ja poliklinikka.
Toivolan ja hallintorakennuksen välille sijoittuvassa
Uutela-rakennuksessa toimii edelleen lastenpsykiatrian
päiväyksikkö, koti-
hoitotyöryhmä ja perheyksikkö. - Lisäksi Uutelassa toimii
kuntoutuspo-
liklinikka, jonka toiminta on laajentunut, koska lakkautetun
kuntoutusosasto 503:n hoitajat siirtyivät tekemään suoraan kotiin
tehtävää työtä, Raitis kertoo.
Halikon sairaala aloitti toimintansa vuon-na 1926, jolloin
siellä oli 600 potilaspaikkaa. Nyt, avohoidon lisääntyessä, siellä
hoidetaan enää noin 60 potilasta kerrallaan. Jollakin ai-kavälillä
psykiatrian tulosalue on siirtymässä kokonaan pois Halikosta, mutta
mitään siihen liittyviä päätöksiä ei ole vielä tehty.
Halikon aikuispsykiatriayhteen rakennukseen
Ensi vuoden talousarvioehdotuksen raamia on suurennettu ja
jäsenkuntien kanssa on neuvoteltu syyskuussa 3,4 prosentin
jäsen-kuntatulojen kasvun pohjalta.
Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén kertoi syyskuussa
yhteistyötoimikunnan kokoukses-sa, että aiempi 1,6 prosentin kasvun
mukainen budjettiraami on todettu mahdottomaksi. - Ja vaikka
laskutus jäsenkunnilta kasvaa, budjetti jää silti alijäämäiseksi,
hän totesi.
Elokuun osavuosikatsauksen mukaan kulu-van vuoden tuloksen
ennustetaan päätyvän 8,7 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Siitä
kuitenkin selvitään aiempina vuosina kertyneiden ylijää-mien (11,2
miljoonaa euroa) ansiosta.
Piirin hallitus käsitteli alustavasti ta-lousarvioehdotusta 22.
syyskuuta. Lindén ja talousjohtaja Anne Lindqvist kuvasivat
ti-lannetta haasteellisemmaksi kuin koskaan aiemmin.
Ensi vuonna palkankorotukset nostavat palkkamenoja 7,4 miljoonaa
euroa ja silti palk-koja on varaa maksaa ensi vuonna vain sama
Ensi vuoden talous tiukoillasumma kuin niihin kuluvana vuonna
ennus-tetaan käytettävän. Kasvavat poistot lisäävät menoja ensi
vuonna 4,5 miljoonaa. Kovin suur-ta alijäämääkään ei budjettiin voi
sisällyttää.
Sairaanhoitopiirin pitäisi saada jäsenkunnil-ta 3,4 % enemmän
tuottoja kuin vuoden 2009 talousarviossa. Kokouksessa käydyn
keskustelun päätteeksi Lindén totesi, että jäsenkuntatulojen kasvun
pitäisi jäädä oikeastaan alle kolmeen prosenttiin.
Esittelyn mukaan ensi vuoden palkkasum-ma edellyttää yhtä paljon
säästöjä kuin mikä on palkankorotusten vaikutus. Käytännössä tämä
tarkoittaa koko henkilöstölle noin kuu-den työpäivän lomautusta tai
150 henkilön työpanoksen vähentämistä keskipalkan mukai-sesti
laskettuna, esittelyssä todettiin. Hallitus keskustelikin vakavasti
erilaisista mahdolli-suuksista henkilöstösäästöjen aikaan
saamiseksi. Mitään päätöksiä ei kuitenkaan tehty.
Hallitus käsittelee budjettia seuraavan ker-ran 20.
lokakuuta.
Poikkeustilanteita varten luotu hälytys-korvausjärjestelmä nousi
uutisiin syyskuun lopulla, kun TYKSin päivystävällä
leikkaus-osastolla oli viikonloppuna aivan erityisiä vaikeuksia
hoitajien saamisessa työvuoroon.
– Teho oli täynnä ja siksi meidän herää-möömme tuli kolme
tehohoitoa vaativaa potilasta. Kukin heistä sitoi yhden meidän
viidestä yöllä paikalla olleesta sairaanhoi-tajasta, emmekä pysty
hoitamaan muita leikkaushoitoa vaativia potilaita vain kahdella
hoitajalla. Vuorossa oleva sairaanhoitaja soit-ti koko
henkilökunnalle kotiin, mutta sai lopulta kiinni vain yhden
vapaavuorolaisen. Onneksi hän suostui tulemaan töihin, näin
pystyttiin leikkaamaan kiireellistä hoitoa vaativa hengenvaarassa
oleva potilas, osaston 250 osastonhoitaja Marjaana Kettu kertaa
viikonlopun tunnelmia.
Sen verran tunnelmat olivat tiivistyneet, että asia pääsi oikein
sanomalehden sivuille. Sattumalta uutisen ilmestymispäivälle oli jo
sovittu kokous, jossa hälytyskorvauksen käyt-töön liittyneitä
ongelmia ratkottiin.
Marjaana Kettu kertoo, että tilanne al-koi kärjistyä jo kesällä,
kun hälytysvuoroja tehneet sairaanhoitajat eivät aina saaneetkaan
hälytyskorvausta. Kettu arvelee, että tul-kintaerot johtuivat
vaikeasti muotoillusta sopimuksesta ja siitä, että sitä valvottiin
palk-katoimistosta, jossa ei välttämättä ole tarpeellista
tilannetietoa eikä asioita tarkistet-tu ylihoitajalta tai
osastonhoitajalta.
– Meillä on jatkuvasti virka-ajan ulko-puolella kiireellisiä ja
hätätapauksia, joihin tarvitaan lisää henkilökuntaa ja
erikoisosaa-mista, esim. avosydänleikkaukset. Joudun soittamaan
yleensä yli kymmenen puhelua saadakseni edes yhden työntekijän
hälytys-korvauksella töihin. Joskus ei vastaa kuin yksi henkilö,
siinä sitten neuvotellaan hartaasti, Kettu selvittää.
Päivystysleikkausosasto ei kuitenkaan näytä olevan
hälytyskorvausten suurkäyttäjä. Kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa
siellä on
Hälyä hälytyskorvauksistaollut 250 hälytyskorvaustyövuoroa, kun
niitä koko piirissä oli 2751 tammi-toukokuussa. – Viimeisen kolmen
viikon aikana meillä on ollut 14 hälytystyövuoroa, Kettu
kertoo.
Osastolla 250 on 81 sairaanhoitajaa, joista 11 on varahenkilön
vakanssilla. – Va-rahenkilöillä on normaalit kolmivuorotyön
suunnitellut työvuorot. Päivystysleikkaus-osastolla pystyy
työskentelemään vain sinne koulutettu henkilö ja koulutus kestää
noin 1-2 vuotta riippuen aikaisemmasta
leikkaus-salityökokemuksesta.
terävyyttä valvontaanHenkilöstötoimiston työmarkkinala-kimies
Tom Riski kertoo, että ainakin kahdeksassa tapauksessa
hälytyskorvauksia on myönnetty virheellisesti. Nyt valvontaa on
terävöitetty siten, että kirurgian klinikan ylihoitajat tarkistavat
hälytyskor-vausten oikeellisuuden ennen lomakkeiden lähetystä
palkkatoimistoon. Palkanlaskijat puolestaan tarkistavat
ylihoitajilta, jos he epäilevät virheellisyyksiä.
– Pitää kuitenkin muistaa, että ruuhkahuippujen aikana
esimiehillä on oi-keus siirrellä henkilöstöä osastoilta toisille ja
tulosryhmän sisällä sekä muuttaa päivys-tysjärjestelyä. Hälytysraha
ei ole pidemmän päälle toiminnan järjestely- ja työnjohtokei-no,
Riski muistuttaa.
Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén tähdentää, että
järjestelmä on tarkoitettu tilanteisiin, joissa hengenvaarassa
olevan po-tilaan hoitamiseksi tarvitaan äkillisesti
lisähenkilökuntaa tai tiettyjen henkilöiden erityisosaamista.
Normaalit ruuhkahuiput pitää hoitaa vakituisella varallaololla ja
päi-vystysvuoroilla eikä poikkeustilanteita varten luoduilla
korvausjärjestelmillä.
– Jos järjestelmässä kuitenkin koetaan olevan jotakin vikaa,
sitä voidaan muuttaa työnantajan ja työntekijöiden yhteisellä
sopi-muksella, Lindén sanoo.
Kaikkiaan 1151 sairaanhoitopiirin työntekijälle oli myönnetty
yhteensä 5827 päivää palkatonta säästövapaata syyskuun puoliväliin
mennessä. Näistä on tulossa rahallista säästöä työnantajalle
532.000 euroa, kun sosiaalivakuutusmaksutkin huomioidaan.
Lisäksi 511 henkilölle on myönnetty muita palkattomia
virkavapaita, joihin ei ole palkattu sijaisia. Näistä saadaan noin
222.000 euron säästöt.
Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén pitää säästövapaiden
määrää merkittävänä, mutta kuitenkin piirin koko henkilöstön
lukumäärään verrattuna jäädään noin 25 prosenttiin. Hän patistaa
esimiehiä organisoimaan toimintaa siten, että säästövapaita voidaan
myöntää lisää ennen kuluvan vuoden loppua.
– Sitä vaikeampi on ensi vuotemme, mitä enemmän budjettimme
menee yli, hän perustelee.
Lindén: Säästövapaita tarvitaan lisää
Sivun tekstit: esa Halsinaho
-
4 HOSPITAALI
TEEMA: POTILASPALAUTE JA PALAUTTEIDEN KÄSITTELY
”Sähköistä” palautettaPalautetta voi nyt antaa myös sähköisellä
lomakkeella suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi
(http://vsshp.fi/fi/palautteet/). Sähköiset palautteet ohjautuvat
Tietolähteeseen, josta ne välitetään kyseisille yksiköille
käsiteltäviksi. Sähköisellä palautelomak-keella neuvotaan potilasta
oman tietoturvansa vuoksi välttämään yksityiskohtaisten tietojen
tai henkilötunnusten käyttöä palautteessa. Palautteiden
käsittelijän tulee potilaan sähköiseen palautteeseen vastatessa
noudattaa samaa periaatetta. Henki-lökohtaista hoitoa koskevia
asioita ei käsitellä sähköpostissa. Jos potilas pyytää sähköisessä
palautteessaan yksityiskohtaista vastausta, voidaan hänelle antaa
puhelinnumero, johon potilas voi halutessaan ottaa yhteyttä.
Henkilökohtaista hoitoa koskevissa kysymyksissä voidaan
tapauskohtaisesti miettiä ratkaisuja, esimerkiksi soittoaikaa tai
vastaanottoaikaa lääkärille.
Yksiköitä on ohjeistettu luokittelemaan palautteet
Excel-tau-lukkoon kiitoksiin, ehdotuksiin ja moitteisiin, jotka
jakaantuvat kuuteen eri luokkaan (ks. esimerkki-Excel-taulukko).
Palautteista kirjoitetaan myös lyhyt, muutaman sanan kuvaus
taulukkoon, joka lähetetään puolivuosittain
ylihoitajalle/linjajohtajalle.
Palautteet ovat tärkeä indikaattori kuvaamaan hoitomme laa-tua
ja potilaiden tyytyväisyyttä. Kiitokset kuvaavat toimintamme
onnistumista potilaiden näkökulmasta. Ehdotusten ja moitteiden
avulla voidaan kehittää esimerkiksi perehdytystä, henkilökunnan
täydennyskoulutusta, opiskelijoiden ohjausta sekä pienempiä
toi-minnan muutoksia.
kokemukset kirurgian klinikan palautteistaTYKSin kirurgian
klinikan vuodeosastojen ja poliklinikoi-den palautteista suurin osa
(82 %, 181 kpl) oli positiivisia tämän vuoden tammi-kesäkuulta.
Palautteista 12 % (28 kpl) oli moitteita ja 6 % (13 kpl)
ehdotuksia. Kehittämisehdotuk-set kohdistuivat esimerkiksi
seuraaviin: osastolle johtavien opastekylttien puute sekä
tukikahvojen puute wc-tiloissa. Nämä puutteet on nyt klinikalla
pyritty mahdollisuuksien mukaan korjaamaan.
Kaikkiin palautteita koskeviin asioihin ei ole olemassa selkeää
ratkaisua, mutta tärkeää on käsitellä kaikki palautteet yhteisesti
ja avoimesti osaston henkilökunnan kanssa ja raportoida niistä
organi-saation johdolle.
Sairaanhoitopiirissä voi antaa toimintaa koskevaa palautetta eri
näkökulmista eri kanavien kautta (esim. opiskelijapalaute,
vaa-ratapahtumien raportointi, potilaspalaute), ja jatkossa näiden
eri kanavien kautta saatavan tiedon käsittelyprosessia pyritään
yhden-mukaistamaan.
Weronica Gröndahlsh, ttM, hoitotyön asiantuntijatYkS, kirurgian
klinikka
Potilaspalautteet toiminnan kehittämisen tukenaVarsinais-Suomen
sairaanhoitopiirin tavoitteena on kehittää toimintaansa potilaiden
antamien palautteiden pohjalta. Saadut palautteet käsi-tellään
yksiköissä yhteneväisen käsittelyprosessin mukaisesti viikoittain.
Palautelomakkeita uudis-tettiin syksyllä 2009. Ruotsin- ja
englanninkieli-set lomakkeet tulevat käyttöön lähipäivinä.
Po-tilaat antavat yleensä palautteet nimettömänä, mutta
uudistetuissa lomakkeissa potilas voi antaa yhteys tietonsa ja
pyytää yksikköä ottamaan yh-teyttä häneen joko puhelimitse tai
sähköpostitse. Palautelomakkeissa on myös selvitetty palautteen ja
muistutuksen eroa, raportointikäytäntöä ja pa-lautelomakkeiden
säilytystä.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin jatkuvan potilaspalautteen
raportointiprosessi Esimerkkitaulukossa palautteet aitoja Yksikkö
112 Raportointijakso tammi-kesä 2009 KIITOS Palautteen määrä tammik
helmik maalisk huhtik toukok kesäk Kuvaus palautteesta
Henkilökunnan henkilökohtaiset ominaisuudet I I I II I IIII
Ystävällistä (a)
Ammattitaito/hoito I II Yksilöllistä hoitoa, kivunhoito hyvää
(a)
Tiedonsaanti I Aina valmiita neuvomaan (a)
Palvelun ja asioinnin sujuvuus
Ympäristö ja ilmapiiri
Muu
MOITE Palautteen määrä tammik helmik maalisk huhtik toukok kesäk
Kuvaus palautteesta
Henkilökunnan henkilökohtaiset ominaisuudet II II Kohtelu
välinpitämätöntä (b)
Ammattitaito/hoito
Tiedonsaanti I I Kotihoito-ohjeet riittämättömät (c)
Palvelun ja asioinnin sujuvuus
Ympäristö ja ilmapiiri I I Wc:n tarvitaan tukikahvat (d),
opiskelijoiden kohtelu (e)
Muu
EHDOTUS Palautteen määrä tammik helmik maalisk huhtik toukok
kesäk Kuvaus palautteesta
Henkilökunnan henkilökohtaiset ominaisuudet
Ammattitaito/hoito I Epi-pumppujen käyttökoulutusta (f)
Tiedonsaanti I I
Palvelun ja asioinnin sujuvuus I
Ympäristö ja ilmapiiri II I Osasto vaikea löytää (g)
Muu
Palautettujen lomakkeiden lukumäärä
PALAUTTEISTA TEHDYT TOIMENPITEET: a ja b) Asiasta keskusteltu
osastotunnilla c) Kotihoito-ohjeita tarkennettu + perehdytyksen
näkökulmasta asiaa tarkennettu, voimavaraistumista tukevan
ohjausmallin koulutusta järjestetty d) Tukikahvat järjestetty wc-
tiloihin e) Asiasta keskusteltu osastotunnilla f) Anest.laakäri
tulee kouluttamaan Epi-pumppujen käyttöä g) Kutsukirjeeseen &
Internet- sivustoihin tarkennettu os:n sijaintia, kylttejä lisätty
aulatilaan
VSSHP. Hoitoa ja huoltopalveluita koskeva potilaspalautteen
käsittelyprosessi. 26.8.2009
Potilaspalautteen käsittelyprosessi VSSHP:ssä (Prosessikaavion
teksti on toimituksen editoima.) Kohdissa 5–8 käsitellään hoitoa
koskeva käsittelyprosessi vasemmalla ja huoltopalveluita koskeva
käsittelyprosessi oikealla.
2.Lähiesimies tai hänen valtuuttamansa hlö lukee palautteen ja
päättää käsittelystä.
3.Lähiesimies huolehtii palautteen käsittelystä yksiköissä
viikoittain. Mietitään mahdollinen jatko ja määritellään
toteutukselle vastuuhenkilö.
4.Johdon informointia varten lähiesimies tai hänen
valtuuttamansa henkilö luokittelee ja kuvaa palautteen ja kirjaa
jatkotoimen.
5. Lähiesimies tai hänen valtuuttamansa hlö lähettää
puolivuosittain raportin ylihoitajalle.
5. Lähiesimies (työnjohtaja) lähettää puolivuosittain raportin
linjajohtajalle.
6. Ylihoitaja tai hänen valtuuttamansa hlö koostaa
klinikkatasoisen raportin tulosalueen ylihoitajalle, klinikan
ylilääkärille ja klinikan johtoryhmälle puolivuosittain.
6. Linjajohtaja tai hänen valtuuttamansa hlö koostaa
vastuualueensa raportin huoltopalveluiden päällikölle ja
huoltopalveluiden johtoryhmälle puolivuosittain.
7.Ylihoitaja viestittää johtoryhmän antaman palautteen
lähiesimiehille, jotka informoivat henkilökuntaa.
7. Linjajohtaja viestittää huoltopalveluiden johtoryhmän antaman
palautteen työnjohtajille, jotka informoivat henkilökuntaa.
8. Tulosalueen ylihoitaja tai hänen valtuuttamansa hlö koostaa
raportin hallintoylihoitajalle ja sh-piirin
johtajaylilääkärille.
8.Huoltopalveluiden päällikkö koostaa raportin
hallintoylihoitajalle.
9.Hallintoylihoitaja raportoi puolivuosittain kaikista
potilaspalauteraporteista sh-piirin johtoryhmälle.
1.Potilas/omainen antaa palautteen (tai henkilökunta kirjaa
sen). Sähköinen palaute ohjataan Tietolähteeseen, josta se ohjataan
vastuussa oleviin yksiöihin.
Hoitoa ja huoltopalvelui-ta koskeva potilaspalaut-teen
käsittelyprosessi.
PALAUtteiStA teHDYt tOiMenPiteet: a ja b) Asiasta keskusteltu
osastotunnilla c) kotihoito-ohjeita tarkennettu + perehdytyksen
nä-kökulmasta asiaa tarkennettu, voimavaraistumista tukevan
ohjausmallin koulutusta järjestetty d) tukikahvat järjestetty wc-
tiloihin e) Asiasta keskusteltu osastotunnilla f) Anest.laakäri
tulee kouluttamaan epi-pumppujen käyttöä g) kutsukirjeeseen &
internet- sivustoi-hin tarkennettu os:n sijaintia, kylttejä lisätty
aulatilaan
-
HOSPITAALI 5
Markku näveri
TYKSin kirurgian klinikan sydän- ja rintaelinkirurginen osasto
211 ja verisuonikirurginen osasto 219 ovat olleet pilotoimassa
uutta potilaspalautejärjestelmää.
Osastonhoitaja Raija Karhuvaaran mukaan jatkuva
palautejärjestelmä on oivallinen laatumittari kirurgiselle
osas-tolle, jossa hoitoajat ovat varsin lyhyet.
– On meillä kyllä ollut jo pitkään omakin palautelomake, jolla
potilaat ja omaiset ovat voineet antaa meille ruusuja ja risuja,
Raija kertoo.
Myös puhelimitse palautetta annetaan, samoin suusanal-lisesti
suoraan henkilökunnalle. Netin kautta osastolle ei vielä ole tullut
ensimmäistäkään palautetta.
Raija pitää uutta, yhteistä ja yhtenäistä palautejärjestel-mää
hyvänä ja toimivana.
– Sen myötä saamamme palaute on lisääntynyt, joskaan suuren
suuri ei määrä koskaan ole ollut.
Jouko Lahti
Kaikki palautteet, sekä kirjalliset että suulliset, käsitellään
osastokokouksissa, joissa käsitellään myös hoitoa tai hoidon
järjestämistä koskeva erilaisten muistutusten kautta tuleva
virallinen palaute. Palautteen sisällön mukaan suunnitellaan
tarvittaessa toiminnan muutosta tai kehittämistä.
Hemodialyysipotilailta (18 potilasta vuonna 2009) kerätään
vuosittain palautetta erillisellä kyselylomakkeella. Palaute
käsitellään dialyysiyksikön palaverissa ja se otetaan huomioon
toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.
– Palautteen antaja saa halutessaan myös vastauksen, mihin
toimenpiteisiin palautteen johdosta on ryhdytty, kertoo
osastonhoitaja Aila Ruuth-Setälä. – Suullinen palaute on yleensä
positiivista, muotoa ”kaikki ovat ystävällisiä ja asiat on
hoidettu”. Joskus henkilöstö saa myös kukkia ja kakkua, kuvailee
Aila.
– Saatu kirjallinen palaute sisältää suullista enemmän muutos-
ja korjausehdotuksia. Eräässä palautteessa toivottiin
iltakahvimahdollisuutta, mikä osastolla myös toteutettiin.
Osastojen 211 ja 219 palautteetRuusuja enemmän kuin risuja
Salon kokemuksia:Palaute vaikuttaa
Toisessa palautteessa oli esitys kasvisruokavaihtoehdosta. Tämä
välitettiin keittiölle ja kasvisruoka-mahdollisuudet lisääntyivät.
Jatkuvasti ajankohtainen aihe on ruotsin kielen taidon kohentaminen
yksikössä. Ehdotus, mikä koski sänkyjen patjojen tason
parantamista, oli yhtenä perusteluna seuraa-van vuoden
hankintoihin, selvittää Aila.
– Sisätautien yksikön potilaiden keski-ikä on yli 70 vuotta,
mikä on ehkä syynä palautelomak-keiden suhteellisen vähäiseen
täyttöön. Yleensä potilaat ovat melko tyytyväisiä, Aila toteaa.
Salon aluesairaalan sisätautien yksikössä on koottu
potilaspalaute-lomakkeen avulla kirjallisia palautteita sekä
omaisilta että poti-lailta vuodesta 1998 alkaen. kirjallisia
palautteita tulee noin 10 kappaletta vuodessa, suullisia
hoitotoimien yhteydessä usein.
kukkia ja kakkuakin saadaan tyytyväisiltä potilailta
kiitokseksi, ker-too osastonhoitaja Aila Ruuth-Setälä.
Osastonhoitaja Raija karhuvaara, palautelo-make ja vaihtoon
mene-vä palautelaatikko.
VÄITELLEITÄ
LL Ronald Borran väitöskirja, suomenkieliseltä nimeltään
Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa lihavilla ja tyypin 2 diabeetikoilla
– Protoni-magneettispektroskopia ja PET-tutkimus, tarkastettiin 4.
heinäkuuta. Borra toimii erikoistuvana lääkärinä Varsinais-Suomen
kuvantamiskeskuksessa. Väitös kuuluu diagnostisen radiologian
alaan.
LL Milla Reimanin väitöskirja, suomenkieliseltä nimeltään
Antenataalinen inflammaatio ja pikkukeskosen aivolöydökset,
tarkastettiin 7. elokuuta. Reiman työskentelee erikoistuvana
lääkärinä TYKSin lastenklinikalla. Väitös kuuluu lastentautiopin
alaan.
tyytyväisiä potilaitaOsastojen 211 ja 219 saama palaute on ollut
valtaosin kiittävää, potilaat ovat olleet saamaansa hoitoon
tyytyväisiä. Osastonhoitaja tosin soisi, että potilaat voisivat
hanakamminkin kertoa mahdollisesti havaitsemistaan epäkohdista,
sillä siten toimintaa voitaisiin kehittää.
– Potilaat ovat yllättävän kärsivällisiä, ja vaikka joskus
har-voin on saatettu kohtelusta huomauttaa, useimmin palautteen,
varsinkin soittojen, takana on epätietoisuus toimintatavoista.
Kaikki palautteet käsitellään säännöllisesti osastokokouk-sissa.
Niitä tulee sen verran harvakseltaan, että kuukausittainen
käsittely on riittänyt. Silloin tällöin kahvipöydässä päästään
herkuttelemaan potilaan tai omaisen tarjoamalla kakulla, ja
kiitoskukkia sekä -kortteja saadaan aika ajoin. Palautetta
par-haasta päästä.
Osasto 211:n palautelaatikko on päiväsalissa, joka on yh-teinen
osasto 219:n kanssa ja sijaitsee jälkimmäisen puolella. Raija
kertookin, että palautelomakkeita varten tullaan sijoit-tamaan
lokerikko oman osaston puolelle. Myös itse laatikko vaihtuu
tyylikkäämmäksi.
LL Antti Viljasen väitöskirja, suomenkieliseltä nimeltään
Laihdutuksen vaikutukset rasvakudoksen, maksan ja sydämen
aineenvaihduntaan ihmisillä. Tutkimuksia
positronie-missiotomografialla, magneettikuvauksella ja
magneettispektroskopialla, tarkastettiin 14. elokuuta. Viljanen
toimii erikoistuvana lääkärinä TYKSin silmäklinikalla. Väitös
kuuluu kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen alaan.
LL Saila Kauhasen väitöskirja, jonka nimi kuuluu suomeksi
Positroniemis-siotomografia haima- ja neuroendokriinisten
kasvaimien diagnostiikassa, tarkastettiin 18. syyskuuta. Kauhanen
toimii erikoislääkärinä TYKSin kirurgian klinikalla. Väitös kuuluu
kirurgian alaan.
kuva
: M
arkk
u n
äver
i
kuva
: Jo
uko
Laht
i
-
6 HOSPITAALI
TEEMA: POTILASPALAUTE JA PALAUTTEIDEN KÄSITTELY
Palautejärjestelmä osaTykslabin julkisuuskuvaaMarkku näveri
Tykslab on ollut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä
systemaattisen palautteenkeruun edelläkävijöitä. Se on ollut osana
toimintaa vuodesta 1998, jolloin silloisen keskuslabo-ratorion
laatujärjestelmä akkreditoitiin.
Ylihoitaja Benita Paloheinä kertoo, että kaikissa
näyt-teenottopisteissä on palautelomake, lisäksi palautetta
annetaan puhelimitse. Tykslabin internetsivun palautelomakkeella se
on luonnistunut vuodesta 2006.
– Yllättävän paljon palautetta tulee myös ajanvarauspu-helimen
kautta, Benita sanoo. Näistä osa ei ole suoranaista palautetta vaan
erilaisia kommentteja.
Suoraan Benitalle tulevat nettipalautteet, joita ei kartu ihan
päivävauhtia vaan joitakin viikossa.
remontista tuli sekä moitteita että ehdotuksia. Uutta
palautejärjestelmää Tarja pitää erittäin tervetulleena
uudistuksena. – On tärkeää, että systeemi toimii joka paikassa
samalla ta-
valla ja että potilaspalautejärjestelmä on nyt saatu
käyttöön koko sairaanhoitopiirin kattavana, Tarja sanoo.
kirjallisen palautteen korkea kynnys – Aika vähän me saamme
potilailta palautetta, varsinkaan kirjallista. Pääasiassa se
vähäinen kirjallinen palaute tulee yh-teispäivystyksessä ja koskee
terveyskeskusvastaanoton hitautta. Tosin samalla kun on moitittu
lääkäripalvelun hitautta, on kehuttu henkilökunnan ystävällisyyttä.
Jonkin verran olemme saaneet palautetta nyt myös netin kautta,
mutta silläkin rintamalla on vielä melko hiljaista, kertoo
ensiapupoliklinikan osastonhoitaja Marja Tuomainen TYKSin
Vakka-Suomen sairaalasta.
– ”Suoraan luukulla” tulee tietenkin välillä aika tiuk-kaakin
palautetta. Mutta jos pyydämme asiakkaalta saman palautteen
kirjallisesti, hyvin harva suostuu siihen. Keräämme ja käsittelemme
uuden järjestelmän mukaisesti kuukausittain kaiken saamamme
palautteen. Toki olemme aiemminkin osasto-kokouksissamme käyneet
läpi, mitä ihmiset ovat postilaatikkoon kirjoittaneet, Marja
kertoo.
Kiitoksia sateli Loimaallakuinka hanakasti potilaat ja heidän
omaisensa antavat palautetta Loimaan aluesairaalassa ja tYkSin
Vakka-Suomen sairaalassa? tässä parin avainhenkilön kokemukset.
Juha Syrjä
– Viime kevättalvella järjestetyssä pilotissa saimme runsaat
parisataa kirjallista palautetta. Ylivoimaisesti suurin osa
palautteista oli hyvin positiivisia. Uuden järjestelmän mukaisessa
jaottelussa palautteet jakautuivat näin: kiitoksia 168, moitteita
26 ja ehdotuksia 13, kertoo asiantuntijasairaan-hoitaja Tarja
Kurikka Loimaan aluesairaalasta.
Tarjan mukaan uudet palautesysteemit on otettu sairaalassa hyvin
aktiivisesti käyttöön.
– Tiedot yksiköiden palautteista tulevat keskitetysti
puoli-vuosittain. Seuraavan koosteen saan loppuvuodesta. Joten
juuri nyt en tarkalleen tiedä, kuinka paljon ja millaista
palautetta viime aikoina on annettu. Mutta sen voin sanoa, että
olemme saaneet hyödyllistä palautetta, jonka ansiosta pystymme
viemään asioita eteenpäin. Tärkeintä on, että järjestelmällisesti
kerätyn palautteen avulla tiedämme, mitä mieltä potilaat ja omaiset
ovat toiminnas-tamme. Otamme sen parhaamme mukaan huomioon
toimintaa kehittäessämme.
– Pilotissa positiiviset palautteet sisälsivät enimmäk-seen
kiitosta hyvästä ammattitaidosta ja hoidosta sekä henkilökunnan
henkilökohtaisista ominaisuuksista. Moitteet taas koskivat
useimmiten tiedonkulkuun sekä palvelujen ja asioinnin sujuvuuteen
liittyviä ongelmia. Myös jatkuvasti päällä olevasta
Ylihoitaja Benita Palo-heinä vastaa tykslabin palautteiden
antajille.
Palautteita kertyy vuosittain 200–300. Näistä noin puolet on
potilaspalautteita.
kaikki palautteet käsitelläänTykslabin palautteet eivät päädy
Ö-mappiin, vaan näytteen-ottopisteisiin jätetyt palautteet
käsitellään heti osastoilla. Sitten ne toimitetaan Benitalle, joka
laatii yhteenvedon osastonhoitajakokoukseen, ja palautteet
käsitellään myös Tykslabin johtoryhmässä. Puolivuosittain
palautetilastot raportoidaan Tyks–Sapa-liikelaitoksen
johtokunnalle.
Potilaspalautteen aiheina ovat enimmin näytteenoton odotusajat
sekä ajanvaraukseen liittyvät asiat kuten puhe-linruuhka, jota
onkin helpotettu lisäpuhelimin. Ajanvaraus puhuttaa ihmisiä, koska
useimmat haluavat näytteenottoon aamupäivisin, jolloin syntyy
joskus jonoa, kun taas iltapäivisin
YHDISTYS 114 JÄRJESTÄÄ JÄSENILLEENJOULURISTEILYN
VAIHTOEHTOINA PIKNIK- TAI MINIRISTEILY
Monet ruokailemaan menijät katsoivat toiseenkin kertaan, mitä
TYKSin Kantasairaalan ruokasalin ala-aulassa tapahtui tiistaina
1.9. Kyseessä oli pienimuotoinen itämaisen tanssin
esittelytilaisuus, jossa mm. osa tanssiryhmä El Farahin
tyksiläisistä jäsenistä esitti tanssinumeronsa. Tutustumassa
käyneet saivat mukaansa Afsana-lehden, joka on suomalainen
vatsatanssin ystävän tietopaketti.
Itämainen tanssi on paitsi kaunista, myös hauskaa liikun-taa,
joka virkistää mieltä ja kehoa, ja on erityisen terveellistä
selälle.
Tyksiläisten itämaisen tanssin tunnit ovat jälleen alkaneet
Afifassa. Tunnit sopivat sekä aloittelijoille että pidempään
tans-sia harrastaneille. Lisätiedot [email protected], puh.
32900.
teksti ja kuva: Pirjo Penger
PIKNIK KUTSUUVSSHPläinen lomauta itsesi piknikille 24.1.2010
tarjolla niukka aamiainen, kevennetty päivällinen ja supistettu
ohjelma säästöhintaan vain 20 € merkitse aika kalenteriisi tarkempi
ohjelma
ja ilmoittautumisohjeet 15.10. jälkeen intrassa.Mirja
Hovirinta
Tehyn koordinoiva pääluottamusmies TYKS/VSSHP (02) 313 2780,
(050) 559 0162
PIKNIK- RISTEILY VIKING LINE m/s Amorellalähtö 12.12.2009 klo
8.45 ja paluu klo 19.50 m/s Isabella
Hinta/henkilö: 33 € MINIRISTEILY VIKING LINE m/s Amorella
lähtö 12.12.2009 klo 8.45 ja paluu 13.12.2009 klo
7.35Hinta/henkilö: 41 € (B-luokka 2 henkilöä hytissä)
Risteilyt sisältävät Food Garden -aamiaisen ja yhden
ruokailun.
ILMOITTAUTUMINEN JA MAKSU 10.11. MENNESSÄ: Kristina Mäkelä,
puh.313 1784 tai 050-307 4161 tai
SÄHKÖPOSTI [email protected] Sirkka Välimaa, puh. 313 1780
TAI 040-523 4592 tai
SÄHKÖPOSTI [email protected] Ilmoittautumisen yhteydessä
kerro syntymävuotesi,
kummalle risteilylle osallistut sekä hyttikaverisi.
Maksu JHL 114 yhdistyksen tilille Nordea 220518-32515
saattaa olla hyvinkin rauhallista. Tämä on labo-ratorionkin
tiedostama epäkohta, jota on hankala korjata. Varsinkin kun
aamunäytteenotto on mo-nen potilaan kohdalla välttämätöntä.
Kohtelustakin tulee ajoittain palautetta, sekä kiittävää että
moittivaa. Varsinkin pienten lasten vanhemmat antavat palautetta
herkästi, Benita tietää. Etenkin äidit kiittävät mielellään, jos
näyt-teenotto on sujunut kommervenkeittä.
Tykslabin käytännön mukaan palautteen an-tajaan otetaan
yhteyttä, jos hän sitä toivoo ja on jättänyt yhteystietonsa.
Esimerkiksi nettipalaut-teen antajille Benita soittaa ja kiittää
palautteesta sekä valottaa mahdollisen ongelman taustoja ja miten
se korjataan.
– Mahdollisuus palautteeseen, siihen reagoin-ti ja palautteista
kiittäminen ovat osa Tykslabin julkisuuskuvaa, Benita Paloheinä
kiteyttää.
kuva
: M
arkk
u n
äver
i
-
HOSPITAALI 7
TEEMA: POTILASPALAUTE JA PALAUTTEIDEN KÄSITTELY
SARVESTA HÄRKÄÄ
Annatko ja saatko palautetta? Miten oma käyttäy-tymisesi edistää
tai ehkäisee oman työyhteisösi palautteenantokulttuuria?
Kannustaako työyhteisösi ilmapiiri palautteen antamiseen? Vai onko
parempi vain niellä kommentit, jotta sopu säilyy?
Palautteen antaminen saattaa tuntua vaikealta. Saatetaan myös
pelätä, että korjaava palaute suututtaa toisen tai että hän
pahoittaa mielensä. Väärinymmärtä-misen pelotkin ovat mahdollisia –
eivätkä ihan turhia, koska ajattelemme asioista eri tavoin ja sekä
sanoilla että äänensävyllä on suuri merkitys.
Palaute on oppimisen perusedellytys, ilman palautet-ta ei voida
puhua vuorovaikutuksesta eikä oppimisesta. Palaute on taitolaji,
jonka voi oppia, sen opettelussa ko-rostuu oma aktiivisuus.
Palautteen antaminen ja avoin mielipiteiden ilmaiseminen ovat
toimivan työyhteisön tunnusmerkkejä ja lähtökohta toiminnan ja
työilmapiirin kehittämiselle.
Työyhteisössä palautteen antaminen on kaikkien vastuulla.
Jokainen voi oppia hyväksi palautteen anta-jaksi, mutta siihen
tarvitaan taustatietoa, harjoittelua ja ymmärrystä palautteen
jakamisen vuorovaikutuksel-lisesta luonteesta. Molemmat osapuolet,
niin palautteen
Pirjo Penger
pääluottamusmies
VSSHP Jyty ry.
Palautetta
Pääluottamusmiehet kirjoittavat tällä palstalla vuorotellen
ajankohtaisista aiheista.
antaja kuin sen vastaanottajakin, ovat vastuussa tilan-teen
onnistumisesta. Joissakin työyhteisöissä koetaan palautekulttuurin
olevan kehittymätöntä, energiaa haas-kautuu tehottomaan
jupinaan.
Palautteesta on hyötyä vain silloin, kun se on totta, eli sen
tulisi olla rehellistä, oikeudenmukaista, avointa ja rakentavaa.
Hyvässä palautteessa korostetaan positiivi-sia yksityiskohtia,
annetaan korjausehdotuksia ja lopuksi myönteinen kokonaisarvio.
Positiiviseen sävyyn annettu palaute johtaa useammin toivottuun
lopputulokseen. Korjaa, mutta älä tuomitse.
Positiivisen palautteen voi antaa julkisesti, kehit-tämiskohteet
taas on hyvä tuoda esiin kahden kesken keskustellessa siten, että
palautteessa on kannustava sävy. Kehityskeskustelu on mainio
tilaisuus sekä esimie-helle että työntekijälle molemminpuolisen
korjaavankin palautteen antamiseen.
Huonoa palautetta on se, jos moitit toista virheistä tai
väheksyt hänen taitojaan tai persoonallisuuttaan. Palaute ei
missään tapauksessa saa olla toisen työn mitätöintiä,
ominaisuuksien tai ulkomuodon arvostelua tai halventavaa,
väheksyvää puhetta. Palaute annetaan tekemisestä tai asiasta, joka
on muutettavissa – ei hen-
kilöstä – ja mielellään heti toiminnan jälkeen. Palautteen
antaminen on tietoinen tapahtuma, ei hallitsematon tunteenpurkaus,
joten mikäli olet kiihtynyt, kannattaa odottaa hetki. Käy
mahdollisimman suoraan asiaan, il-man turhaa kiertelyä ja
kaartelua.
Ellei ole palautteen antaminen helppoa, ei ole aina
vastaanottaminenkaan – edes myönteisen palautteen. Sitäkin taitoa
kannattaa siis harjoittaa. Jokainen vastaa siitä, millä tavalla
asioihin suhtautuu ja ratkaisee itse, millä tavalla hän antaa
saamansa palautteen vaikuttaa toimintaansa. Palautehan kertoo usein
antajan arvoista, tärkeinä pitämistä asioista ja mieltymyksistä.
Tästä syystä eri ihmiset antavat samasta asiasta erilaista
palautetta.
Ihanteellista on, jos palautteen saaja on halukas
vas-taanottamaan palautetta, hän arvostaa sitä ja kuuntelee
palautteen antajaa aktiivisesti. Palautteen saajan tulisi myös
kertoa toisille, mitä hän ajattelee saamastaan pa-lautteesta ja
pohtia, mitä ja miten pitäisi kehittää.
Oikealla tavalla annettu kehittävä palaute innostaa, kannustaa,
antaa voimaa ja avaa uusia näkökulmia.
”Vahvistakaa minua osoittamalla myötätuntoa vah-voja puoliani
eikä heikkouksiani kohtaan.”
— B. Alcott
Markku näveri
Sairaanhoitopiirimme ensimmäisenä päätoimisena
poti-lasasiamiehenä on aloittanut Juhani Laine. Posti ei ole
hänelle uusi, sillä takana on kymmenisen vuoden kokemus
potilasasiamiehen töistä, ensin Turun kaupunginsairaa-lassa,
sittemmin TYKSissä, jonka kirjoissa hän on ollut vuodesta 2004.
Leipätyönään hän toimi ortopedian ja traumatologian klinikan
sosiaalineuvojana. Koulutukseltaan Juhani on valtiotieteen
maisteri, ja hyvänä tukena on myös oikeustieteen opintoja. Hän
vaikuttaa myös Suomen Kulut-tajaliitossa terveyspalvelujen
asiantuntijana.
Sairaanhoitopiirissämme on seitsemän muutakin
potilas-asiamiestä, mutta he hoitavat tehtävää oman toimen ohessa.
Juhani koordinoi potilasasiamiestoimintaa ja tarvittaessa opas-taa
uusia potilasasiamiehiä. Jokaisen on myös suoritettava Kuntaliiton
muutaman päivän kestoinen potilasasiamieskurssi.
Potilasasiamiehille uusi työkaluVuonna 2007 Laineen Juhani
ryhtyi yhdessä Fujitsun Esko Hagrenin kanssa kehittämään työkalua
potilasasiamiestoi-minnan tilastointiin ja raportointiin. Ohjelma
on nyt siinä vaiheessa, että lastenklinikka toimii pilottina.
– Sillä voimme helposti tilastoida potilasasiamiehille tul-leet
yhteydenotot, ja raportti tarjoaa nopeasti ajantasaista tietoa sekä
sairaanhoitopiirin johdolle että yksiköiden esimiehille. Se on
eräänlainen potilastilinpäätös, jonka avulla yksiköt voivat
tarvittaessa kehittää toimintaansa. Hyödyn korjaa siis myös
potilas, Juhani kertoilee ja ilmoittaa olevansa tosi tyytyväinen
uuteen ohjelmaan.
Muistutus on tärkeää palautettaPotilasasiamiesten tehtävänä on
informoida potilasta tämän oikeuksista ja toimia potilaan
oikeuksien edistämiseksi.
Tarvittaessa he neuvovat, jos tämä on tyytymätön saamaansa
hoitoon tai kohteluun auttaen asian selvittämisessä. He myös
opastavat potilasta muistutuksen, kantelun tai
poti-lasvahinkoilmoituksen teossa. Potilasasiamies ei ota kantaa
potilaan hoitoon eikä siihen, onko mahdollisesti tapahtunut
hoitovahinko.
Sairaanhoitopiirimme potilasasiamiehiin otetaan vuosit-tain
yhteyttä noin 3500 kertaa. Laineen Juhani kertoo noin kolmasosan
yhteydenotoista koskevan potilasvahinkoja, 15–20 prosentissa kyse
on muistutuksista. Muistutuksen syynä voi olla vaikkapa potilaan
kokema epäasiallinen kohtelu, hän voi tuntea, ettei häntä ole
kuunneltu tai ei ole informoitu riittävästi. Onpa käytäväpaikkakin
kirvoittanut muistutuksen.
– Potilas on usein herkässä tilassa ja saattaa pahoittaa
mie-lensä. Onkin tärkeää miettiä, mitä hänelle sanoo, jottei
tilanne pääse kärjistymään, potilasasiamies vinkkaa.
Potilasasiamies on potilaidenja henkilöstön asialla
huomionarvoista siksikin, että nykyajan potilaat ovat tietoisia
oikeuksistaan ja osaavat vaatia hyvää hoitoa.
Myös henkilöstöä vartenJuhani Laine muistuttaa
potilasasiamiesten olevan käytettävissä myös muissa kuin
pulmatilanteissa. Heiltä saa opastusta oikeusturvakysymyksissä sekä
terveyden-huollon lainsäädännössä. Eivätkä he ole vain potilaita
vaan myös henkilökuntaa varten. Juhani toivookin, että heidän
osaamistaan ja tietojaan hyödynnettäisiin entistä enemmän,
esimerkiksi koulutus- ja informaatiotilaisuuksissa.
–Henkilöstön ja potilasasiamiesten hyvä ja rakentava yh-teistyö
edistää myös potilaan parasta.
Turhaa muistutusta ei Juhanin mukaan ole, vaan taus-talla on
aina jokin ongelma. Muistutukset ovat tärkeää pa-lautetta
hoitavalle yksikölle, ja ne pitäisi käsitellä ripeästi.
– Meillä onkin terve henki. Ongelmiin tartutaan joutui-sasti,
potilasasiamies kehaisee ja patistaa suhteuttamaan yhteydenottojen
määrän sai-raanhoitopiirin potilasmäärään. – Voimme olla
tyytyväisiä ja ylpeitäkin, sillä asiakkaamme ovat valtaosin hoitoon
tyyty-väistä väkeä ja antavat siitä positiivista palautetta myös
potilasasiamiehille. Tämä on
kuva
: M
arkk
u n
äver
i
Potilasasiamies Juhani Laineen mukaan VSSHP voi olla tyytyväinen
työnsä laatuun.
-
8 HOSPITAALI
Sairaanhoitaja Sirkku koskelainen (vas.) ohjaa
ensiapupoliklinikalla ensihoitajaopiskelija elina eskelistä,
ensihoitajaopiskelija Heikki Saarenketoa ja
sairaanhoitajaopiskelija Saija Hyytiäistä pöydän val-mistelussa
haavan ompelua varten. Opetuskoordinaattori tiina tarr tarkkailee
tilannetta.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä suorittaa vuosittain
ohjattua harjoittelua tai työssäoppimista noin 2000 terveysalan
opiskelijaa eri koulutusohjel-mista. Sairaanhoitajaopiskelijat
arvostavat käytännön harjoittelua ja pitävät harjoittelusta
saamiaan kokemuksia merkittävänä tekijänä omalle kasvulleen kohti
hoitotyön ammattilaisuutta.
Syksyllä 2008 koko sairaanhoitopiirissä käyttöön-otetun
sähköisen opiskelijapalautteen (CLES) myötä opiskelijoiden on ollut
mahdollista antaa helposti ne-tissä palautetta oppimisympäristöistä
sekä saamastaan ohjauksesta. Noin puolet opiskelijoista on
käyttänyt tätä mahdollisuutta kertoa osastoille ja ohjaajille
kokemuk-sistaan. Opiskelijoilta saatava yhtenäinen vertailtavissa
oleva palaute viestittää esimiehille sekä opiskelijaohjaa-jille
opiskelijaohjauksen kehittämishaasteista. Hoitotyön hyvä laatu ja
korkeatasoinen opiskelijaohjaus kulkevat usein käsi kädessä: hyvä
hoitotyön laatu varmistaa laa-dukkaan oppimisympäristön, ja hyvä
opiskelijaohjaus kertoo korkeasta hoitotyön laadusta.
Kliininen oppimisympäristö ja ohjaus –arvioin-timittari (CLES
Clinical Learning Environment and Supervision Evaluation Scale),
josta meillä on käytös-sä modifioitu versio, mittaa työyksikön
ilmapiiriä, hoidon ja opiskelijaohjauksen lähtökohtia osastolla
se-kä ohjaussuhdetta. Jokaisesta osa-alueesta on väittämiä, joiden
toteutumista opiskelija arvioi asteikolla 0–10. Kyselyssä on
lisäksi taustakysymyksiä sekä muita har-joitteluun liittyviä
kysymyksiä. Tulokset raportoidaan sähköisessä muodossa kahdesti
vuodessa ylihoitajille, jotka käsittelevät ne yhdessä osastojen
kanssa esimerkik-si osastonhoitajakokouksessa. Osana harjoittelun
laadun kehittämistyötä opetuskoordinaattori raportoi tulokset myös
oppilaitoksiin, jotka järjestävät vuosittain opiske-lijaohjaajille
ohjaustaitoja tukevia koulutuksia.
Opiskelijaohjauksen laatu VSSHP:ssäOpiskelijaohjauksen laatu
VSSHP:ssä keväällä 2009 oli erittäin hyvä (ka 8,36). Parhaimmat
arviot opiskelijat antoivat ohjaussuhteen toimivuudelle. Erittäin
hyviksi arvioitiin myös osastojen ohjaukselliset lähtökohdat,
hoidon lähtökohdat sekä osastojen ilmapiiri.
Yksittäisistä kysymyksistä korkeimmat pisteet sai ilahduttavasti
ohjaajien suhtautuminen myönteisesti ohjaustehtäväänsä,
yksilöllinen ohjaus ja ohjaajien op-
pimista tukevat ohjaustaidot. Opiskelijoiden palautteen
perusteella kehittämiskohteita ovat säännöllisen pa-lautteen
antaminen sekä koko osaston henkilökunnan kiinnostuksen lisääminen
opiskelijaohjauksesta.
Jokaiselle osastolle laskettiin neljälle osa-alueel-le
keskiarvot. Lisäksi tehtiin klinikka-, sairaala- ja
tulosaluekohtaiset yhteenvedot (taulukko). Opiskelijat arvioivat
Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen ilma-piirin parhaimmaksi (ka
9,12). Kuvantamiskeskus sai myös parhaimmat arviot (ka 9,00)
opiskelijaohjauksen lähtökohdista osastoilla. Potilaiden hoidon
lähtökohdat keskiarvolla 8,90 ja ohjaajan ja opiskelijan välinen
oh-jaussuhde keskiarvolla 9,18 arvioitiin parhaiksi syöpä-, iho- ja
sukupuolitautien sekä neurologian klinikoilla. Opiskelijat antoivat
myös runsaasti positiivista sekä kor-jaavaa avointa palautetta:
”Erittäin mielenkiintoinen osasto ja ihanat ohjaajat! Iso kiitos
kätilöharjoittelujen mahtavalle startille! Oli ihanaa että jopa
osastonhoitaja oli kiinnostunut osaston opiskelijoi-den
oppimisesta. Useimmat kätilöt osastolla pitivät mielestäni
jokseenkin kunnia-asiana opettaa uusia tulevia kätilöitä
am-mattiinsa, se on mahtavaa.”
”Jakso oli onnistunut. Hoitajat mukavia. Mielestäni osastolla on
kehitettävä opiskelijaohjausta. Kunnollista pe-rehdytystä emme
saaneet vaikka suunniteltu perehdytysohjelma löytyi osaston
seinältä. Myös opiskelija arviointia tulee paran-taa, oli hieman
puutteellista.”
”Osastolla oli opiskelijaa kunnioittava ilmapiiri ja ohjaus oli
tavoitteellista ja asiantuntevaa. osaston henkilökunta oli
motivoitunut työhön ja keskinäinen kunnioitus näkyy
työsken-telyssä. Työntekijät ovat muutoskykyisiä ja haluisia.
Osastolla kannustetaan opiskelijaa oppimaan ja kehittymään
tasa-arvoi-sella ja kunnioittavalla suhtautumisella.”
Keväällä 2009 CLES-mittarilla kerättiin opiskelijoilta
palautetta ainakin kuudessa muussa sairaanhoi-topiirissä.
Sairaanhoitopiirimme haluaa kehittyä jatkuvasti oppimisympäristönä
ja opiskelijaohjauk-sen antajana. Palautteen avulla pystymme
tukemaan mahdollisimman hyvin opiskelijoita saavuttamaan sosiaali-
ja terveysalan nykyiset ja tulevat vaativat
ammattitaitovaatimukset. Hyvin toteutettu opiskeli-
Terveysalan opiskelijat tyytyväisiäohjauksen laatuun
VSSHP:ssäOpiskelijat saavat harjoittelusta ainutlaatuista kokemusta
hoitotyöstä
VSSHP:N OPISKELIJAOHJAUKSEN LAATUKYSELY 2009 (tammikuu-kesäkuu)
Keskiarvotaulukko
SAPA
n=101
Kons. ta. n=139
Operat. ta. n= 108
Psyk. ta n= 73
Alueel. erikoissh . n= 74
VSSHP n=532*
TYÖYKSIKÖN ILMAPIIRI • Henkilökuntaa oli helppo lähestyä 8,68
8,28 8,59 8,85 8,01 8,50 • Työyksikössä uskalsin osallistua
keskustelu
8,37 8,11 8,20 8,55 8,00 8,26
• Työvuorojen alkaessa työyksikköön meneminen tuntui
helpolta
8,84 8,25 8,77 9,06 8,37 8,65
• Työyksikössä vallitsi myönteinen ilmapiiri
8,49 8,23 8,48 8,78 7,84 8,38
• Työryhmässä työntekijät nähtiin keskeisenä voimavarana
8,53 8,24 8,45 8,79 7,96 8,44
• Yksittäisen työntekijän työpanosta arvostettiin tässä
työyhteisössä
8,63 8,07 8,21 8,60 7,72 8,27
• Osastonhoitaja/ vastaava hoitaja tuki oppimistani
8,49 7,23 7,20 7,69 7,29 7,54
8,57 8,06 8,27 8,62 7,89 8,29 HOIDON LÄHTÖKOHDAT • Hoidon
arvoperusta oli selkeästi
määritelty
8,84 8,10 8,11 8,56 8,23 8,33
• Potilaiden hoitaminen toteutui yksilöllisesti
8,86 8,60 8,64 8,97 8,70 8,73
• Hoidon kirjaaminen oli selkeää 8,99 8,17 7,90 8,32 8,16 8,26 •
Potilaiden hoitoon liittyvässä
tiedonkulussa ei ollut katkoksia 8,13 7,76 7,99 8,18 7,92
7,97
8,71 8,16 8,16 8,51 8,25 8,32 OHJAUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT
• Perehdytys työyksikköön oli hyvin toteutettu
8,32 7,75 8,35 8,60 7,82 8,16
• Koko henkilökunta oli kiinnostunut opiskelijaohjauksesta
7,74 7,30 7,80 8,21 7,10 7,58
• Minua kutsuttiin työyksikössä omalla nimelläni
8,59 8,17 8,47 8,80 8,07 8,40
• Potilaiden hoitoon liittyviä tilanteita hyödynnettiin
ohjauksessani
8,84 8,44 8,87 8,84 8,26 8,65
• Mielekkäitä oppimistilanteita oli riittävästi
8,76 8,16 8,77 9,01 8,34 8,59
• Oppimistilanteet olivat sisällöltään monipuolisia
8,79 8,14 8,72 8,85 8,47 8,55
• Ohjaajani ohjaustaidot olivat oppimistani tukevia
8,83 8,35 8,60 9,11 8,74 8,69
8,55 8,02 8,51 8,77 8,11 8,37 OHJAUSSUHTEEN TOIMIVUUS •
Ohjaajani suhtautui
ohjaustehtävääni myönteisesti
8,85 8,54 8,89 9,22 8,97 8,86
• Sain mielestäni yksilöllistä ohjausta
8,81 8,58 8,74 8,99 8,59 8,73
• Sain ohjaajaltani yksilöllistä palautetta
7,64 7,70 7,79 8,00 7,52 7,74
• Olen kaiken kaikkiaan tyytyväinen saamaani ohjaukseen
8,68 8,25 8,62 9,04 8,53 8,58
• Ohjaussuhde oli oppimistani edistävä tasa-arvoinen
yhteistyösuhde
8,50 8,20 8,69 8,99 8,27 8,49
• Ohjaussuhteen vuorovaikutus oli molemminpuolista
8,59 8,30 8,64 9,13 8,38 8,56
• Ohjaussuhteessa vallitsi kunnioitus ja hyväksyntä
8,77 8,33 8,78 9,18 8,21 8,63
• Yhteenkuuluvuuden tunne luonnehti ohjaussuhdetta
8,40 7,85 8,24 8,72 8,03 8,20
8,53 8,22 8,55 8,91 8,31 8,47
CLES TUNNUSLUKU 8,59 8,12 8,37 8,70 8,14 8,36
Asteikko: 0 = Täysin eri mieltä, 10 = Täysin samaa mieltä
Asteikon tulkinta: 0- 2 heikko, 2,1- 4 heikko, 4,1- 6
tyydyttävä, 6,1 - 8 hyvä, 8,1- 10 erittäin hyvä * mukana vastaukset
(n=37), joita vastaajat eivät ole sijoittaneet millekään
tulosalueelle.
jaohjaus myös edistää VSSHP:n vetovoimaisuutta työnantajana ja
huippu-ammattilaisia kouluttavana yliopistosairaalana.
tiina tarrttM, opetuskoordinaattori
VSSHP:n OPiSkeLiJAOHJAUkSen LAAtUkYSeLY 2009
(tammikuu-kesäkuu)keskiarvotaulukko
-
HOSPITAALI 9
– eettinen ennakkoarviointi ja tarkka doku-mentointi suojelevat
tutkittavia ja tutki-joita, sanoo VSSHP:n eettisen toimikunnan
puheenjohtaja Mika Scheinin.
Juha Syrjä
TYKSin kliinisen farmakologian yksikön ylilääkäri, professori
Mika Scheinin on toiminut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
eettisen toimikunnan puheenjohtajana vuodesta 1997. Toimikunnan
uusi nelivuotiskausi alkoi viime keväänä – edelleen Scheininin
johdolla. Hän on siis paras asiantuntija vastaamaan, mihin
tarvitaan eettistä toimikuntaa.
– Toimikunnan tärkein tehtävä on suojella tutkittavia, ettei
heitä väärinkäytetä millään tavalla. Tutkija uskoo, että hänen
tutkimussuunnitelmansa on toimiva, turvallinen ja jopa hyödyllinen
tutkittavalle. Mutta hän saattaa erehtyä, ja siksi on hyvä, että
suunnitelma tarkastetaan monipuolisesti. Eettisellä
ennakkoarvioinnilla varmistamme, että tutkittavat saavat
riit-tävästi informaatiota ja että heidän suostumuksensa kysytään
ja vapaaehtoisuutensa varmistetaan oikealla tavalla.
– Eettinen ennakkoarviointi ja tarkka dokumentointi suojelevat
myös tutkijaa. Kun olemme tarkastaneet, että
tutki-mussuunnitelmassa on otettu huomioon kaikki turvallisuuteen
ja eettisyyteen liittyvät kysymykset, tutkijallakin on
turvalli-sempi olo. Toki tutkija itse on vastuussa toiminnastaan,
mutta tällä tavalla myös hyväksyjät jakavat moraalista
vastuuta.
– Luonnollisesti tarkka arviointi ja laadunvar-mistus suojelevat
myös tutkimuksen takana olevaa organisaatiota. Lisäksi
ennakkoarvioinnilla on tärkeä merkitys koko tiedeyhteisön kannalta;
se takaa lääketieteellisen tutki-muksen hyväksyttävyyden. Voimme
näin esittää julkisuudessa tutkittaville, maksajille ja suurelle
yleisölle tekevämme päi-vänvalon kestävää tutkimusta. On kaikkien
etu on, että tämä tehdään riittävän huolellisesti, Scheinin
painottaa.
toimikunnalla on paljon valtaa Eettinen toimikunta on siis
paljon vartijana. Miten se käytännössä kykenee tuohon?
– Tämä kaikki edellyttää tutkijalta, että hän kuvaa riittävän
yksityiskohtaisesti, mitä hän on tekemässä ja miksi, kuinka hän
informoi tutkittavia ja pyytää heidän suostumuksensa, miten hän
valitsee tutkittavat, mitä hyötyä tutkimuksesta saattaa olla
tutkittaville ja tieteelle sekä mitä riskejä tutkimukseen voi
liittyä.
– Toimikunnalla ei tietenkään ole riittävää viisautta tähän
tehtävään – muuten kuin sen informaation perusteella, mitä se
tutkijalta saa. Tutkijoita saattaa ymmärrettävästi ärsyttää, kun me
kyselemme heidän mielestään itsestään selviä asioita. Ne
ovat heille selviä, mutteivät toisen alan tutkijoille,
hoitohenkilökunnalle saati maallikoille, joita myös istuu
toimikun-nassa, Mika Scheinin sanoo.
Eettisen toimikunnan kielteinen lausunto estää lääketieteellisen
tutki-muksen. Voiko toimikunnan päätöksistä valittaa?
– Varsinaista valitusoikeutta ei ole, mutta tutkija voi pyytää
asian uutta käsittelyä. Tutkija voi muuttaa suunnitelmaansa ja
selventää toimikun-nalle epäselväksi jääneitä kohtia ja näin
poistaa hyväksyttävyyden esteet. Tai hän voi pyytää asian uutta
käsitte-lyä ilman muutoksia. Tällöin eettinen toimikunta on
velvollinen kuulemaan Helsingissä toimivan valtakunnalli-sen
toimikunnan mielipidettä asiassa. Epäillystä toimikunnan
menettelyta-pavirheestä voi myös valittaa oikeuteen hallintolain
mukaisella menettelyllä.
Monta mutkaa matkassa Mika Scheininin johtama toimikunta voi
palauttaa tutkimussuunnitel-man paranneltavaksi monista syistä.
Tyypillisiä syitä ovat muun muassa tutkimuksen hyötyjen liioittelu
ja riskien vähättely sekä tutkimustiedot-
eettinen ennakkoarviointi on kaikkien etu VSSHP:n eettinen
toimikunta arvioi ennakolta lääketieteelliset tutkimushankkeet.
Eettisen toimikunnan lausunnon merkitys• Puoltava lausunto on
edellytys ihmisen koskemattomuuteen kajoavan lääketieteellisen
tutkimuksen suorittamiselle. Tutkimusluvan antaa laitos/esimies•
Kielteinen lausunto estää tutkimuksen• Toimikunta voi ehdottaa ja
vaatia muutoksia tutkimussuunnitelmaan
Lääketieteellisen tutkimuksen määritelmä (Suomen lain mukaan)•
Tieteellinen tutkimus (ei tavanomainen lääketieteellinen hoito ja
sen laadunvalvonta)• Kohdistuu ihmiseen tai sikiöön, puuttuu
yksilön koskemattomuuteen (= ”kliininen”)• Lisää tietoa sairauksien
syistä, kulusta, oireista, toteamisesta, hoidosta tai ehkäisystä
tai terveydestä jasairaudesta yleisesti• Lääketieteellisiin
tutkimuksiin tarvitaan eettisen toimikunnan lausunto
Linkkivinkit: - Lisätietoja VSSHP:n eettisen toimikunnan
tehtävistä: www.vsshp.fi/fi/3805- Kliinistä tutkimusta koskeva
ohjeisto löytyy Turun kliinisen tutkimuskeskuksen nettisivuilta:
www.turkucrc.fi/
– Eettisen toimikunnan taustalla ovat ihmisoikeudet ja yksilön
oikeuksien suojelu. Ihmisiä on ajan saatossa käytetty väärin
tutkimuskohteina ja tehty kokeita, jotka eivät kestä eettistä
arviointia.
– Ensimmäiset eettiset toimikunnat toimivat – yllättävää kyllä –
Saksassa maailmansotien välisenä aikana. Ennen natsiaikaa joissakin
yliopistoissa arvioitiin tutkimuksia eettiseltä kannalta. Toisen
maailmansodan jälkeen Nürnbergin oikeudenkäynnissä tuomittiin
natsitohtoreita epäinhimillisistä kokeista. Oikeudenkäynnissä
kehiteltiin säännöstöjä, mutta nykymuotoista eettistä
ennakkoarviointia ei vielä katsottu välttä-mättömäksi. Tuolloin
ajateltiin, että tutkijoiden ammattikunta on niin korkeasti
eettinen, että se kyllä noudattaa yhteisesti sovittuja
periaatteita. Ulkopuoliset arvioijat tulivat mukaan myöhemmin.
– Suomessa eettisiä toimikuntia alettiin perustaa 1960-luvulla
yhdysvaltalaisten tutkimusten rahoittajien vaatimuksesta. Maailman
Lää-käriliiton julistukseen eettinen ennakkoarviointi tuli 1975,
jolloin myös tieteelliset lehdet alkoivat vaatia sitä. Suomen
lainsäädäntöön eettinen ennakkoarviointi kirjattiin vasta 1999,
kertoo VSSHP:n eettisen toimikunnan puheenjohtaja Mika
Scheinin.
Eettisen toimikunnan lyhyt historia
teen riittämätön informaatio. – Ongelmana voi olla myös se, että
tutkimuksen tie-
teellinen laatu ei ole riittävä. Tällöin tutkittavia altistetaan
toimenpiteille turhaan, kun tutkimuksesta ei ole odotettavis-sa
tieteellistä hyötyä. Kielteisen lausunnon syy voi olla sekin, ettei
hankkeella ole nähty tieteellistä arvoa; markkinoinnin ja
tutkimuksen rajanveto on joskus epäselvä.
Sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnankin työtä on jat-kuvasti
kehitettävä.
– Meillä on menossa kehittämisprojekti, jossa pyrimme
systemaattisesti parantamaan toimintatapaamme. Uskon, että se
saadaan hyvään malliin alkaneen nelivuotiskauden aikana. Nyt meillä
on myös aiempaa enemmän resursseja käytössäm-me. Lääketieteen
tohtori, erikoislääkäri Tiina Varis toimii puolipäiväisesti
toimikunnan lääketieteellisenä asiantuntijana.
Kiitos muistamisesta jäädessäni vapaalle.Taimi
Täyden yllätyksen teitte.Sanat suustani myös veitte.Mukavaa on
ollut tehdä yhteistyötälämpimien ajatusten myötä.Suuret kiitokset
ravintokeskuksen ja kanttiinien väelle!Heikki ”Hessu” Laakso
Kiitokset os. 950:n henkilökunnalle ja kaikille minua
muistaneille siirtyessäni viettämään eläkepäiviä.Liisi
Lähteenmäki
KI ITOKSIALämpimimmät kiitokseni kaikille teille, jotka
muistitte minua siirtyessäni eläkepäiville.Arto Haukijärvi
Mitä sydämellisin kiitos työtovereilleni moninaisesta
muistamisesta eläkkeelle siirtymiseni johdosta.Pirkko Kurko, os.
016
Suurkiitos kaikille, jotka muistivat minua jäädessäni eläkkeelle
31.8.2009. Stort tack till er alla, som uppvaktade mig då jag blev
pensionär den 31.8.2009. Anneli Fagerlund
Parhaat kiitokseni kaikille, jotka muistivat minua siirtyessäni
eläkkeelle. Maija-Liisa Mård
Kiitän lämpimästi kaikkia teitä, jotka muistitte minua
siirtyessäni eläkeläiskerhoon. Parhainta vointia ja jaksamista
teille, Lisbeth Lumineva
Lämmin kiitos rautaiselle työtiimilleni sekä kaikille muille
asianosaisille muistamisesta siirtyessäni eläkepäiville. Ulla
Ollila
kuva
: M
arkk
u n
äver
i
-
10 HOSPITAALI
KUUKAUDEN KYSYMYS
Aloitamme kuukauden kysymys –palstan esittämällä
sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindénille kysymyksen:
Lopettaako ministeri Paula Risikkosairaanhoitopiirit?
VASTAUS:Ensinnäkin ministeri Risikon 31.8.2009 tekemä esitys
tunnetaan varsin vaillinaisesti ja siitä on useita eri tulkintoja.
Mitään lakiesitystä sen pohjalta ei ole olemassa. Oman tulkintani
mukaan ministeri esitti, että: a) sosiaali- ja ter-veydenhuollon
perustasolle koko maahan luotaisiin 40-60 toiminta-aluetta, jotka
korvaavat nykyiset n. 200 perustason yksikköä, jotka ovat kuntia,
isäntäkuntia ja kuntayhtymiä, b) 20 sairaanhoitopiirin tilalle
luotaisiin viisi erityisvastuualuetta, c) osa
erikoissairaanhoidosta siirtyisi perustason alueille, osa
eri-tyisvastuualueille.
Eli erikoissairaanhoito jaettaisiin tavallaan hallinnollisesti
kahtia. Tämä kohta onkin esityksen suurin heikkous. Se ei perustu
mihinkään analyysiin tai tutkimukseen erikoissairaanhoidon
pal-veluista, vaan on puhtaasti kirjoituspöydällä laadittu
suunnitelma.
Toiseksi on epäselvää mitä ministeri tarkoittaa
erityisvas-tuualueella. Eräs ministeriön korkea virkamies totesi,
että se olisi nykyistä laajempi kuntayhtymä eli siis
Varsinais-Suomen ja Sata-kunnan sairaanhoitopiirit lyötäisiin
yhteen ja näin muodostunut uusi kuntayhtymä hallinnoisi yhdistetyn
alueen sairaaloita. Mi-nusta sellainen uudistus voitaisiin tehdä
vaikka jo vuonna 2011 tai 2012 eikä vasta 2017-2020. Mutta toisten
STM:n virkamiesten mukaan asia ei olekaan näin, joten olemme
odottavalla kannalla. Sairaanhoitopiirejä ei siis lopetettaisi,
vaan ne fuusioitaisiin.
Kolmanneksi nykyisen hallituksen toinen pääpuolue, Kes-kusta, ei
kannata Risikon mallia, joten on vaikea nähdä miten asia voisi
edetä lakiesitysasteelle. Eräät vaikutusvaltaiset Keskustan
ministerit ovat jo todenneet, että ainakaan tällaista lakiesitystä
ei anneta nykyisen hallituksen toimesta. Tuskin myöskään RKP sitä
kannattaa.
Neljänneksi erikoissairaanhoidon ”jakaminen” sosiaali- ja
terveysalueiden ja viiden erityisvastuualueen kesken on ihan
utopistinen juttu. Esimerkiksi Keski-Suomessa (Jyväskylä) tai
Pohjois-Karjalassa (Joensuu) tai Päijät-Hämeessä (Lahti) on yksi
vahva ja hyvin toimiva keskussairaala, ei sen palveluja minnekään
”perustasolle” voi hajauttaa. 90 % nykyisten keskus-sairaaloiden
palveluista on sellaisia, että niitä voi tuottaa vain näissä
sairaaloissa tai sitten vielä isommissa sairaaloissa, mutta ei
ainakaan pienemmissä yksiköissä. Jako ei myöskään ole
alue-sairaalat - keskussairaalajako, koska aluesairaalat ovat hyvin
erilaisia ja eri kokoisia ja suurimmat niistä ovat pienempien
kes-kussairaaloiden luokkaa.
Viidenneksi vielä oma näkemykseni, jonka mukaan 40-60 sosiaali-
ja terveysaluetta voisi olla toimiva vaihtoehto nykyiselle liian
pirstoutuneelle perustasolle, mutta sellaiseen pääseminen ei tule
olemaan helppoa. Erikoissairaanhoidon konsultaatioita ja tiettyjä
rajattuja erikoispalveluita voisi olla näiden aluei-den
terveyskeskuksissa. Se on mahdollista nykyisinkin, mutta mistä
saadaan riittävästi lääkäreitä? Jo päivystysvelvollisuuden
hoitaminen sitoo lääkärit sairaaloihin ja usein polikliininenkin
hoito on sopivasti keskitettynä tehokkaampaa kuin kovin
ha-jautettuna. Sopiva sairaanhoitopiirien määrä olisi 8-10 Suomen
kokoisessa maassa.
Aki Lindènsairaanhoitopiirin johtaja
Tällä palstalla sairaanhoitopiirin virkamiehet vastaavat
ajankohtaisiin kysymyksiin. Ehdotuksia kysymyksiksi voi lähettää
osoitteella [email protected].
Markku näveri
Yhteistoiminnasta tarjottiin syksyn mittaan tuhteja
tietopaketteja pariin otteeseen, ensin sairaanhoitopii-rin
esimiehille, sitten yhteistyötoimikuntien jäsenille ja muillekin
kiinnostuneille. Molemmissa tilaisuuksissa paneuduttiin mm.
yhteistoiminnan sisältöön ja toteutta-mistapoihin sekä työyhteisön
hyvään ilmapiiriin.
YhteistoimintaoppiaPalautteesta ilmeni, että tarvetta
tilaisuuksiin oli, ja eten-
kin jälkimmäisen antiin oltiin tyytyväisiä. Yhteistoiminnan ja
yhteistyötoimikuntien sisin olemus avautui, osallistujat saivat
konkreettista ja käytännön läheistä oppia. Varsinkin
työyhteisöosuus herätti ajatuksia ja tarjosi uusia ideoita. Myös
osallistujien aktiivisuus sai kiitosta. Yleisöä oli molemmissa
tilaisuuksissa lähes salin täydeltä, ja palaute miltei
sataprosent-tisesti kiittävää.
Vuosikertomus on myös yleisesiteTiesitkö, että VSSHP:n uusi
Vuosikertomus 2008 toimii samalla yleisesitteen tavoin. Se sisältää
nimittäin paljon muitakin kuin menneen tilivuoden tietoja piirin
toiminnasta. Toimintaa, henkilöstöä ja taloutta kuvataan
monipuolisesti tekstien, taulukoiden ja graafisten kuvioiden avulla
4-5 vuoden aikajaksoina. Sairaalat ja muut tulosalueet esitellään
monipuolisemmin ja yleisemmin kuin Vuosiker-tomuksissa aiemmin.
A4-kokoisia, 52-sivuisia kertomuksia on painettu suomen, ruotsin
ja englannin kielillä. Voit tilata niitä käyttöösi ja jaet-tavaksi
muualle intranetin lomakkeella osoitteesta Lomakkeet /
Sairaanhoitopiiri / Vuosijulkaisujen tilaus.
Osallistu verkkoviestinnän kehittämiseen!VSSHP laatii
parhaillaan ensimmäistä verkkoviestintäpo-litiikkaansa. Kaikilla
työntekijöillämme on mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön.
Työstämme verkkoviestintäpolitiik-kaa nykyaikaisella
wiki-tekniikalla osoitteessa http://vsshp.wikispaces.com. Osallistu
työhön kirjoittamalla ideoita ja mielipiteitä piirin intranetin
keskustelupalstalle. Voit esittää niitä myös wikin
keskustelupalstalle (”Discussion”, edellyttää kirjautumista
palveluun). Tai voit antaa palautetta sähköpostitse:
[email protected].
esimiehet pantiin myös töihin. Pienryhmät kirjasivat, millaista
tukea he työssään tun-tevat tarvitsevansa.
Yleiskirje nro 19/2009, 3.9.2009 Yleiskorotukset 1.9.2009
lukienYleiskirje nro 20/2009, 24.9.2009Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirinuusi yhteistoimintasopimus
YLEISKIRJEITÄ
kuva
: M
arkk
u n
äver
i
-
HOSPITAALI 11
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ollaankin aktiivisesti
kehittämässä uusia ohjausmenetelmiä. Erityisesti pyritään
hyödyntämään internetin mahdollisuuksia, koska tutkimusten mukaan
internet on eri potilasryhmille jatkuvasti kasvava tiedon lähde.
Internetin mahdollisuuk-sia käytetään tässä tapauksessa
pyrkimyksenä mahdollistaa potilaalle jo alkuvaiheessa
kokonaisvaltainen ja yhtenäinen kuva omasta hoitopolustaan, sen
etenemisestä, eri hoitomuotojen liittymisestä toisiinsa ja polun
eri vaiheissa käytössä olevista tiedon lähteistä. Tavoitteena on
tukea potilaan omien voimavarojen mahdollisimman suurta käyttöä,
potilaan oman elämän hallintaa ja päätöksentekoa yhdessä lääkärien
ja hoitohenkilökunnan kanssa eri vaiheissa.
Vaikuttaako hoitopolku elämänlaatuunRintasyöpä on naisten
yleisin syöpäsairaus ja siksi ensimmäisenä hoitopolkuna on otettu
tutkimustestauk-seen rintasyöpäpotilaan hoidon eteneminen aina
diagnoosin saamisesta hoitojen jälkeiseen seurantaan asti käyden
läpi kaikki keskeiset hoitolinjat kuten leikkaus-, solunsalpaaja-
ja sädehoidon. Hoitopolun avulla potilas voi seurata, missä
vaiheessa hänen hoitonsa on, miten häntä mahdollisesti hoidetaan
seuraavaksi ja mistä hän voi saada tietoa. Tavoitteena on arvioida,
miten hoitopolun käyttäminen ohjauksessa vaikuttaa
rintasyöpäpotilaan elämänlaatuun, hoitojen aiheuttamiin
sivuvaikutuksiin, kokemukseen tiedon tarpeesta ja tiedon saannista
sekä hoitotoimenpitei-siin liittyvään ahdistuneisuuteen.
Markku näveri
”Tietolähde on infokeskus kaikille, jotka ovat kiinnostuneita
terveyteen ja sairauteen liittyvistä asioista.”
Noin markkinoidaan sairaanhoitopiirin internetsivulla.
Tietolähteen vetäjä Mervi Siekkinen kertoo kiinnostuneita kävijöitä
olleen syyskuun alkuun mennessä vajaat 2000. Heistä runsaan
kolmanneksen asiana on ollut jokin sairaus, ja näistä
kol-manneksessa on kyse ollut syöpätaudeista. Suhde on sama kuin
aiempinakin vuosina. Osan kävijöistä sairaalan henkilökunta on
ohjannut Tietolähteeseen. Yhteyttä otetaan myös sähköpostitse ja
puhelimitse.
– Joka päivä käy vähintään yksi syövistä kysyvä.Kysyjät ovat
kaikenikäisiä, aika tasan sekä miehiä että naisia.
Osa on potilaita, osa omaisia. Aivan kaikki eivät kerro
taustaansa. Kysytyimpiä ovat rintasyöpä ja eturauhassyöpä.
tietoa ja tukeaKävijöitä askarruttavat monet seikat. Potilaita
kiinnostavat uudet hoitomuodot ja vertaistukiryhmät mutta myös
Tutkimukseen annetaan osallistumismahdollisuus jokai-selle
rintasyöpään sairastuneelle, jolla on mahdollisuus käyttää
internetiä tiedon hakemiseen ja kokemusta sen käytöstä.
Tut-kimukseen osallistuvat jaetaan satunnaisesti joko kontrolli-
tai koeryhmään. Tutkimuksen kontrolliryhmään kuuluvat poti-laat
saavat sairaalan normaalikäytännön mukaisesti suullisen ja
kirjallisen ohjauksen. Koeryhmään kuuluvat potilaat saavat
normaalikäytännön mukaisen ohjauksen lisäksi käyttöönsä
rin-tasyöpäpotilaan hoitopolun kuvauksen internetsivut.
tuloksia hyödynnetäänMikäli menetelmä osoittautuu tuloksia
tuottavaksi, voidaan siitä saatua tietoa hyödyntää myös muihin
syöpäpotilai-siin sekä hoitopolun käyttöön muidenkin potilasryhmien
ohjauksessa. Rintasyöpäpotilaan ohjauksen lisäksi VSSHP tutkii
yhteistyössä hoitotieteen laitoksen kanssa myös
etu-rauhasyöpäpotilaan tapoja jäsentää sairauttaan koskevaa tietoa
sekä sytostaattipotilaiden ohjaukseen liittyviä odotuksia.
Syöpäpotilaiden ohjaukseen liittyvästä tutkimuksesta voi
lisätietoja kysyä professori Helena Leino-Kilveltä
([email protected]) ja rintasyöpäpotilaan tutkimuksesta
tutkija Anne Ryhäseltä ([email protected]), eturauhasyöpäpotilaan
osalta tutkija Sirkku Rankiselta ([email protected]),
sytostaat-tipotilaiden osalta tutkija Kirsi Tulukselta
([email protected]).
Helena Leino-kilpi Anne Ryhänenprofessori ylihoitajaturun
yliopisto, turun sosiaali- ja terveystoimi, hoitotieteen laitos
somaattinen erikoissairaanhoito
Tietolähde potilasinfokeskus kaikille, jotka ovat kiinnostuneita
terveyteen ja sairauteen liittyvistä asioista. TYKS T-sairaala, 1.
krs, Hämeentie 11, 20520 Turku | puh. (02) 313 0972 |
[email protected]: ma, ke, pe klo 9.00–15.30
Tervetuloa!
Syöpäpotilaat kaipaavat tietoa
ravitsemus, liikunta ja oman terveyden vaaliminen. Omaisia
kiinnostavat edellisten lisäksi toipumiseen ja kotona pärjäämiseen
liittyvät asiat. Ja tietoa on tarjolla monesta lähteestä: internet,
lehdet, esitteet ja tietysti Siekkisen Mervin tietämys ja taito
löytää oikea tieto.
– Monet kaipaavatkin tukea ja tietoa jaksamisesta ja sairau-den
kanssa selviämisestä, ei niinkään itse sairaudesta, koska sitä
tietoa heillä jo ennestään on, Mervi kertoo ja sanoo ohjaavansa
täl-laiset kysyjät potilasjärjestöjen puoleen.
Varsinkin nuoret kuitenkin kysyvät harvinaisista syövistä,
joista ei helposti löydy tietoa netistä, tai sitä ei ole saatavilla
suo-meksi. Tällöin Mervi auttaa kaivamaan tietoja. Iso osa
kävijöistä on jo käynyt etsimässä nettitietoa ja tulee
Tietolähteeseen hake-maan lisää ja ennen kaikkea luotettavaa
informaatiota.
– Monet tulevat toistekin, niin potilaat kuin omaiset.
Pelon sijaan luulojaKävijöistä Mervi on huomannut, ettei
syövällä ole enää niin pahaa kaikua kuin takavuosina.
– Pelkoja ei ole enää samassa määrin, mutta vääriä uskomuk-sia
vielä on.
Jaksamattomuus ja hiusten menetys ovat päällimmäisiä murheita,
samoin huoli hoitojen raskaudesta. Näitä hälventää Tietolähteen
tarjoama asiallinen tieto. Se on omiaan myös rau-hoittamaan
huolestuneita omaisia.
– Usein potilaat vierailunsa jälkeen ymmärtävät paremmin oman
aktiivisuuden ja terveiden elämäntapojen edistävän myös
hoitotulosten paranemista.
Tietolähteestä syöpäinfoa
Markku näveri
– Syöpä on vielä jossain määrin tabu, ainakin siinä mielessä,
ettei siitä kovin herkästi kerrota, arvelee syöpätautien klinikan
osastonylilääkäri Sirkku Jyrkkiö.
Avoimuus on kuitenkin lisääntynyt niiden runsaan 20 vuoden
aikana, joina Sirkku on syöpäpotilaita hoitanut. Positiiviseksi
esimerkiksi hän nostaa sen, että eräät eturau-hassyöpäpotilaat ovat
julkisuudessa kertoneet sairaudestaan rakentavasti ja
kannustavasti. Myös potilasyhdistysten työ tie-donjakajana saa
Sirkulta kiitosta.
Vakava sairastuminen herättää aina pelkoa, se on lääkärin-kin
näkökulmasta luonnollista, inhimillistä ja ymmärrettävää ja pätee
muihinkin vakaviin sairauksiin kuin syöpiin. Paitsi sairaudesta
pelko voi Sirkun mukaan johtua potilaan suhteesta elettyyn elämään
ja hänen sen hetkiseen elämäntilanteeseensa.
– Pelko on luonnollinen reaktio vaaran uhatessa, ei pelko-jen
tarvitse kokonaan hälvetäkään.
Omaiset mukaanTyypillistä potilasta ei ole, vaan jokainen on
omanlaisensa. Kuitenkin Sirkku on havainnut samankaltaisia
reaktioita diagnoosin varmistuessa: yllätys, pelko, miksi juuri
minä, miten minun käy.
Ensimmäinen käynti lääkärin vastaanotolla on monesti hämmentävä,
ja potilasta askarruttaa, mitä nyt tehdään ja myös paras hoitomuoto
kiinnostaa. Tosin niinkin voi käydä, että vaikka diagnoosi on
lääkärin silmissä hyvä, se ei välttämättä helpota potilaan
ahdistusta.
– On hyvä, että ensikäynnillä on omainen mukana. On harvinaista,
että omaiset kauhistelevat sairautta niin, että siitä olisi haittaa
potilaalle. Näin he voivat jälkikäteen kotona vielä käydä läpi
lääkärin kanssa käytyä keskustelua.
kahdensuuntaista tiedonvaihtoaSirkku on mukana työryhmässä, joka
kehittää syöpäpotilaan hoidonohjausta tuoden siihen
lääkärinäkökulmaa.
– Pyrimme parantamaan potilasinformaatiota, mutta tär-keää on
myös, että tiedonsiirto on kahdensuuntaista. Potilaan on saatava
sanoa sanansa ja tultava kuulluksi, ja henkilökunnan pitää tietää,
mitä potilas saa informaatiosta irti.
Henkilökunta saakin Sirkun kiitokset. Tietotaito on korkeaa
luokkaa ja potilas osataan kohdata oikealla tavalla. Syöpätautien
klinikalla lääkärivastaanottojen rinnalle ovat tulleet
hoitajavastaanotot. Omahoitaja on potilaan rinnalla prosessin
kaikissa vaiheissa. Hoito on moniammatillista työtä, mutta Sirkku
korostaa hoitajan roolia potilaan tukemisessa, nä-keehän hoitaja
tätä yleensä lääkäriä useammin.
Pelkoa ja epävarmuutta huojentaa myös tietoisuus hyvis-tä
hoitotuloksista. Sirkku Jyrkkiö muistuttaa, että yli puolet
syöpäpotilaista parantuu. Hodgkinin taudissa ja kivessyövässä
paranemisprosentti on noin 90.
– Syövän hoitotulokset ovat Suomessa kansainvälistä kär-keä, ja
hoidoissa edetään koko ajan.
Suuri osa syöpäpotilaista ja heidän läheisistään kärsii omaa
hoitoaan koskevan tiedon puutteesta, käy ilmi kansainvälisistä
tutkimuksista. tutkimustulokset osoittavat myös, että potilaat
muistavat vain noin 10 % vastaanotolla saamastaan tiedosta ja että
noin 70 % suomalaisista syöpäpotilaista ja heidän läheisistään
hakee aktiivisesti sairauteensa liittyvää tietoa eri lähteistä.
tiedon tarve on korostunut myös hoitojaksojen lyhetessä ja
erilaisten hoitomuotojen kehittyessä. Osastonylilääkäri Sirkku
Jyrkkiö
muistuttaa syövänhoidon hyvis-tä tuloksista.
tietolähteessä on tarjolla monipuolista tietoa monista
lähteistä, kertoo Mervi Siekkinen.
Potilas saa pelätä
kuva
: M
arkk
u n
äver
i
kuva
: M
arkk
u n
äver
i
-
12 HOSPITAALI
Yhä useampi potilas on jo leikkaukseen tullessaan perehtynyt
vaivaan-sa ja sen mahdollisiin hoitomuotoihin internetissä.
Hoitohenkilökunnan välittämän tiedon lisäksi potilas on saattanut
käydä internetissä keskus-telua muiden samassa tilanteessa olevien
tai kokemuksien omaavien potilaiden kanssa. Terveydenhuollossa
internetin mahdollisuuksia on vielä hyödynnetty vähän. Kuitenkin
sen vahvuus esimerkiksi tiedon vä-lityksessä on kiistaton.
Internetin välityksellä potilaille voidaan tarjota potilaan
voimavaroja tukeva ohjausmuoto. Lisäksi tieto on potilaiden
käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta.
Internetohjausta päiki-potilailleTYKSin päiväkirurgisessa
yksikössä tutkittiin vuosien 2005–2006 aikana internetin
soveltuvuutta päiväkirurgisten ortopedisten leikkauspotilaiden
ohjaukseen. Leikkaukseen tuleville potilaille tarjottiin leikkausta
edel-tävää ohjausta VSSHP:n internetsivuille tehdyn
ohjausmateriaalin välityksellä. Tutkimuksen kontrolliryhmänä
toimivat leikkaukseen tulevat potilaat, jotka kävivät
sairaanhoitajan luona preoperatiivisella käynnillä.
Sivuston tuottaminen yhteinen ponnistusSivuston tekeminen ja
tuottaminen sekä sen testaaminen olivat val-tava ponnistus, joka ei
olisi onnistunut ilman hoitohenkilökunnan aktiivista ja
innostunutta otetta sekä sitoutumista uudenlaiseen toi-mintatapaan.
Hankkeessa olivat mukana niin osaston sairaanhoitajat, lääkärit,
fysioterapeutit kuin osastonsihteeri. Monialainen työryhmä
aikaansai monipuolisen ja luotettavan ohjausmateriaalin, jota
voidaan hyödyntää myöhemminkin ja myös muilla potilailla. Sivuston
tekemistä suunnittelevia voi tämän kokemuksen myötä rohkaista
tavoitteissaan, sillä se ei vaatinut tietoteknistä
erityisosaamista. Lisäksi ammattitaitoista teknistä tukea on
saatavilla omassa organisaatiossa.
Tulokset kannustavat jatkamaanInternetohjaukseen osallistuneiden
potilaiden kokemukset uudenlaises-ta ohjaustavasta olivat
myönteiset. Myös henkilökunta koki ohjaustavan toimivaksi.
Nettiohjaukseen osallistuneet potilaat kokivat tietonsa jopa
riitättävämmiksi kuin sairaanhoitajan ohjauksessa olleet potilaat.
Myös tietotestin avulla arvioituna internetohjaus oli
tuloksekkaampaa. Tulosta voitaneen hyödyntää tulevaisuudessa
arvioitaessa potilaan tiedon tarpei-ta ja kehittämällä mm.
leikkaukseen tulevalle potilaalle tietotestejä, jotka tukevat hänen
valmistautumistaan.
Ohjaamalla potilaita internetin välityksellä saatiin aikaan myös
talo-udellisia säästöjä. Sairaanhoitajan ohjaukseen käyttämä aika
oli puolet lyhyempi internetryhmän kohdalla. Potilaiden
mahdollisuus lähettää sähköpostia ei sekään lisännyt
hoitohenkilökunnan työmäärää, sillä säh-köposteja tuli vain
muutamia.
Tarpeeseen tulisi vastataInternet osoittautui tuloksekkaaksi
ohjausmuodoksi, jonka käytöstä hyö-tyy potilaan lisäksi myös
hoitohenkilökunta. Internetin hyödyntämiselle ohjauksessa on tarve
sekä edellytykset, ja niihin tulee myös hoitohen-kilöstön vastata.
Tulevaisuudessa internetiä toivottavasti hyödynnetään myös muiden
potilasryhmien kohdalla ja sivustoja tehdään yhä useam-malle
potilasryhmälle ja erilaisiin hoitotilanteisiin sekä hyödynnetään
jo kehitettyä sivustoa mahdollisimman laajasti.
Tämä tutkimuksen tuloksista valmistuu väitöskirja Turun
yliopiston hoitotieteen laitoksella ensi vuoden aikana.
katja HeikkinenttMturun yliopisto, hoitotieteen laitos
Luotettavuutta ja tu-loksia internetin avulla
potilasohjaukseen
Matti Hyyppä
Eri sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa olevien
asiakkaita ja potilaita koskevien tietojen käyttö
Fiale-alue-tietojärjestelmän avulla on laajentunut siten, että
vuonna 2006 käyttöön otettua palvelua hyödyntävät nykyisin VSSHP:n
omien yksiköiden lisäksi Varsinais-Suomen alueen terveyskeskukset,
sosiaalitoimi sekä yksityiset lääkäriasemat ja palvelukodit.
– Fialen avulla laboratoriotulokset, röntgenkuvat ja muut
kuvantamistulokset, erikoissairaanhoidon erikoisalatiedot,
yleislääketieteen lomakkeet ja muut vastaavat ovat kaikkien muiden
sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden am-mattilaisten
käytössä potilaan suostumuksella. Suostumus tarkoittaa potilaan
antamaa lupaa häntä koskevien tietojen katseluun. Katselusta jää
aina myös merkintä Fialen lokiin, jolla estetään tietojen asiaton
katselu, kertoo järjestelmäasian-tuntija Ari Vikström TYKSin
omistamasta Medbit Oy:stä.
tieto reaaliajassa– Fialen käyttö on laajentunut siten, että
esimerkiksi kesäkuussa 2008 terveydenhuollon ammattilaiset
katsoivat 2023 potilaasta 3702 dokumenttia. Tämän vuoden kesäkuussa
potilastietoja katseltiin Fialesta 3945 kertaa ja katseltujen
dokumenttien määrä oli 8115 eli yli kaksi dokumenttia potilasta
kohden joka katselukerralla.
– Valtakunnallisella tasolla on kehitetty jonkin aikaa
po-tilastietojen kansallista arkistoa. Se merkitsisi sitä, että
kaikki potilastiedot koottaisiin yhteiseen kansalliseen arkistoon,
josta ne olisivat ammattilaisten luettavissa potilaan
suostumuksel-la.
– Koska kansallisen arkiston toteutumisaikataulu on epä-varma,
sairaanhoitopiiri on tehnyt alustavan linjauksen jatkaa meidän ja
Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteisessä käytössä olevaa
aluetietojärjestelmäpalvelua. Kilpailutus uudesta sopi-muksesta on
parhaillaan käynnissä.
kokeilu Loimaan aluesairaalassa– Fiale antaa myös mahdollisuuden
tukea potilaan hoitoketjua sen eri vaiheissa. Näiden palvelujen
kehittämisellä pyritään hyödyntämään käyt