Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 · Tuula Partanen, KESK DI, lehtori Erkki Räsänen, KOK Opetusneuvos Pentti Belinskij, KOK Erikoissairaanhoitaja Tuula Lindh, KOK Terveydenhoitaja,

1

Etelä-Karjalan liiton

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016

2

1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ___________________________ 3

1.1 Maakuntajohtajan katsaus ______________________________________________________ 3

1.2 Kuntayhtymän hallinto __________________________________________________________ 5 1.2.1 Maakuntavaltuusto ____________________________________________________________________ 5 1.2.2 Maakuntahallitus _____________________________________________________________________ 6 1.2.3 Tarkastuslautakunta ___________________________________________________________________ 6

1.3 Etelä-Karjalan nykytila ja kehitysnäkymät _________________________________________ 10

1.4 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa sekä näkymät lähivuosille _ 11 1.4.1 Aluekehitysyksikkö ___________________________________________________________________ 12 1.4.2 Aluesuunnitteluyksikkö ________________________________________________________________ 18 1.4.3 Hallinto ja kehittämisyksikkö ___________________________________________________________ 23 1.4.4. Viestintä ___________________________________________________________________________ 25 1.4.5. Edunvalvonta _______________________________________________________________________ 28 1.4.6. Maakuntauudistus ___________________________________________________________________ 31

1.5 Talous ______________________________________________________________________ 33

1.6 Henkilöstö ___________________________________________________________________ 33

1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista _____________________________________________ 35

2 SELONTEKO KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ _____________________________________________________________________________ 36

3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS __________________ 37

3.1 Etelä-Karjalan liiton tuloslaskelma ja sen tunnusluvut ________________________________ 37

3.2 Toiminnan rahoitus ___________________________________________________________ 38

3.3 Taloussuunnitelmavuosien kehitysnäkymät ________________________________________ 39

4 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET ____________________________________________ 41

5 KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA MENOT _____________________________________ 42

6 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET ______ 42

6.1 Tilikauden tuloksen käsittely ____________________________________________________ 42

7 TOIMINNAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ______________________________________ 43

7.1 Tavoitteiden toteutuminen _____________________________________________________ 43

7.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen ______________________________________ 50

7.3 Tuloslaskelmaosan, investointien ja rahoitusosan toteutuminen _______________________ 51

7.4. Toiminnot, jotka on rahoitettu muulla kuin liiton rahoituksella ________________________ 52

LIITETIEDOT ___________________________________________________________________ 56

ALLEKIRJOITUKSET ______________________________________________________________ 63

8 LUETTELOT JA SELVITYKSET _____________________________________________________ 64

8.1 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista ____________________________________ 64

8.2 Selvitys kirjanpidon säilytyksestä ________________________________________________ 64

3

1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA

1.1 Maakuntajohtajan katsaus

Talous kääntyi Suomessa pitkän taantuman jälkeen kasvuun 2016. Varsinkin rakentaminen vilkastui ja metsäteollisuus ilmoitti uusista investoinneista. Etelä-Karjalassa puunkäyttö ko-hosi jo ennätyslukemiin. Työmarkkinoilla tehtiin työvoimakustannusten nousua hillitsevä kil-pailukykysopimus, joka edesauttaa myös julkisen talouden tasapainottamista. Maakunnassa kuntien talous pysyi ylijäämäisenä. Se on hyvä lähtökohta ajatellen kuntien uutta roolia 2019. Hallituksen alkuvuoden päätökset liikenneväylien korjausvelan vähentämisestä sekä kesä-kuinen päätös Luumäki-Imatra-valtakunnan raja kaksoisraiteen toteuttamisesta olivat tär-keitä maakunnan teollisuuden ja koko liikennejärjestelmän kannalta. Loppuvuodesta myös rajanylitykset kääntyivät jälleen kasvuun, kun venäläisten ostosmatkailu ja yöpymiset alkoi-vat vilkastua ruplan vahvistumisen myötä. Siksikin oli tärkeää, että määrätietoisella edunval-vonnalla kyettiin Imatran ylityspaikan palvelu turvaamaan myös yöaikaan. Alkuvuoden vaikeuksista huolimatta kaupan liikevaihto kääntyi jo nousuun maakunnassa. K-ryhmän kasvuluku edellisvuoteen verrattuna oli +17,7 % (sis. ent. Suomen Lähikauppa Oy) ja markkinajohtaja S-ryhmän +2,2 %. Rahoitus- ja logistiikka-ala sekä maatalouden vienti kärsi-vät kuitenkin edelleen EU:n asettamista pakotteista ja Venäjän vastapakotteista. Paluu nor-maaliin ja kaupankäynnin rajoitusten poisto olisi erityisesti rajamaakuntien etu. Etelä-Karjala on Suomen tärkein portti Venäjälle ja päinvastoin. Maakunnan rajanylityspaik-kojen (Nuijamaa, Imatra, Vainikkala, Parikkala) kautta tapahtui 4 170 215 rajanylitystä, mikä oli 48 % kaikista itärajan maantie- ja rautatieliikenteen rajanylityksistä. Ylitysten määrä vä-hentyi edellisvuodesta alkuvuoden pudotuksen takia vielä 6 %. Vahva vientiteollisuus, korkeakoulukampus sekä vetovoimainen sijainti Saimaan eteläran-nalla lähellä Pietaria hyvien liikenneyhteyksien äärellä, ovat maakuntamme pysyviä vahvuuk-sia, joiden varaan parempi tulevaisuus voidaan rakentaa. Tuorein virallinen kansantulotilasto vuodelta 2014 osoittaa, että Etelä- Karjala on maan neljänneksi vaurain maakunta (bkt/as). Edellä olivat vain Uusimaa, Ahvenanmaa ja Pohjanmaa. Kansantulo Etelä-Karjalassa 2014 oli miltei viisi miljardia euroa (4,92mrd€), mikä oli 37 234€/as (koko maa 37 602€/as). Valitettavasti maakunnan väestökehitys oli viime vuonna ennakkotietojen mukaan edelleen aleneva. Muuttotappio (-74) ja syntyvyyttä (981) selvästi suurempi kuolleisuus (1668) ai-heutti sen, että Etelä-Karjalan kokonaisväestömäärä oli 130 394 asukasta, Siinä on vähen-nystä edellisvuoteen 761 henkeä. Väestön keski-ikä maakunnassa oli v. 2016 45,5 vuotta (koko maa n. 42 vuotta). Toinen negatiivinen tosiasia, jolta emme saa ummistaa silmiämme, on edelleen liian kor-keana pysyvä työttömyys. Se aiheuttaa toimeentulovaikeuksia ja syrjäytymistä, joiden seu-raukset voivat olla vakavia. Vuoden 2016 keskimääräinen työttömyys maakunnassa oli 15,1 %. Vailla työtä oli keskimäärin 9 155 henkilöä, joista pitkäaikaistyöttömiä 2 864 ja alle 25-vuotiaita 1 278 henkeä.

4

Maakunta- ja soteuudistuksen esivalmistelu omassa maakunnassa sekä vaikuttaminen lain-säädäntöön ja osallistuminen valtakunnalliseenkin valmisteluun hallitsi liiton toimintaa koko vuoden. Liitto toimi sen puolesta, että luotaisiin mahdollisimman vahvat maakunnat. Halli-tuksen joulun alla tekemissä linjauksissa otettiinkin varsin hyvin huomioon Etelä-Karjalan, muiden maakuntien sekä kuntien lausunnoissa esitettyjä näkökohtia. Oma valmistelu yhdessä Eksoten, kuntien ja valtion aluehallinnon sekä sidosryhmien kanssa käynnistettiin jo helmikuussa. Vuoden aikana varmistui, että Lappeenranta on yksi ns. laajan päivystyksen sairaaloista, mikä on omiaan vahvistamaan myös tulevaisuudessa Etelä-Karja-lan asemaa itärajan kasvumaakuntana, jossa on sekä vahva vientiteollisuus että korkeatasoi-set julkiset ja yksityiset palvelut. Suomen ja Venäjän sopimus rautateiden kansainvälisestä yhdysliikenteestä, joka avaa kilpai-lua tavara- ja henkilöliikenteessä sekä mahdollistaa Imatra-Svetogorsk ylityspaikan muutta-misen kansainvälisen raideliikenteen ylityspaikaksi, ratifioitiin 22. joulukuuta. Sopimus tukee erityisesti rahtiliikenteen siirtymistä kulkemaan jatkossa Imatran kautta. Yleissuunnitelma Imatrankoski -valtakunnan raja kaksoisraiteesta valmistui vuoden aikana. Se on hyväksyttä-vissä 2017, jolloin voidaan käynnistää yksityiskohtainen ratasuunnittelu niin, että investoin-tipäätös on tehtävissä 2020 mennessä. Hyvä uutinen maakunnalle oli myös, että Kaakkois-Suomi - Venäjä rajayhteistyöohjelman ra-hoitussopimus saatiin neuvoteltua vuoden mittaan valmiiksi ja allekirjoitettua vuoden lo-pulla Moskovassa. Ohjelman koko on vähintään 72 M€ ja sen toteutus pääsee vihdoin liik-keelle 2017 alkupuolella. Kaikkiaan vuosi 2016 oli maakunnan kannalta varsin rohkaiseva. Maakuntaitsehallinnon to-teutuminen 2019 on Etelä-Karjalalle iso mahdollisuus, johon kannattaa tarttua tosissaan. Myös tilinpäätös vuodelta 2016 on selvästi ennakoitua parempi, josta parhaat kiitokseni sekä liiton henkilökunnalle että luottamushenkilöille.

5

1.2 Kuntayhtymän hallinto

Etelä-Karjalan liiton uudistettu perussopimus on astunut voimaan 1.1.2013. Perussopimuk-sen mukaisesti edustajainkokouksesta luovuttiin ja jäsenkuntien valtuustot valitsivat suo-raan edustajansa maakuntavaltuustoon vuosille 2013–2016. Perussopimusta päivitettiin vuoden 2015 lopussa Kymenlaakson maakunnan kanssa tehtävän yhteistoiminnan ja yhteis-toimintaryhmää koskevien pykälien poistamisella perussopimuksesta. Päivitykset perussopi-muksiin em. osalta tehtiin sekä Etelä-Karjalassa että Kymenlaaksossa. Kuntien valtuustot hy-väksyivät päivitetyn perussopimuksen marras-joulukuun 2015 kokouksissa, joten päivitetty perussopimus astui voimaan 1.1.2016. Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuuston järjestäytymiskokous pidettiin 23.5.2016. Puheen-johtajaksi vuodeksi 2016 valittiin Ari Torniainen Lappeenrannasta, 1. varapuheenjohtajaksi Tapio Virkki Lappeenrannasta ja 2. varapuheenjohtajaksi Kari Metsäkallio Luumäeltä. Maakuntahallituksen toimikausi on perussopimuksen mukaisesti kaksivuotinen käsittäen vuodet 2015–2016, mutta valtuusto valitessaan vuosien 2015–2016 hallitusta pidensi toimi-kautta syksyyn 2017 saakka taikka siiheksi kunnes seuraavien kuntavaalien pohjalta tehtävät kuntien jäsenvalinnat ovat selvillä. Vaalilautakunnan ja tarkastuslautakunnan toimikautena ovat vuodet 2013−2016, mutta myös niiden toimikausi jatkuu kuntalain uudistuksen joh-dosta ainakin toukokuun loppuun 2017. Kuntalain uudistukset vaikuttavat maakuntaliittojen luottamushenkilöiden toimikausiin. Koska kuntavaalien ajankohta muuttuu lokakuusta huhtikuuhun, ja vaaleissa valitun valtuus-ton toimikausi alkaa jatkossa kesäkuun alusta, ovat seuraavat kuntavaalit huhtikuussa 2017 ja valtuuston toimikausi alkaa näin ollen 1.6.2017. Vaaliajankohdan muuttumisen vuoksi vuoden 2012 vaaleissa valitun valtuuston toimikautta on jatkettu vuoden 2017 toukokuun loppuun, joten myös maakuntavaltuuston ja tarkastuslautakunnan toimikausi päättyy tou-kokuun lopussa 2017. Lain siirtymäsäännöksissä säädetään kuitenkin luottamushenkilöiden oikeudesta erota toimestaan säännönmukaisen vaalikauden eli vuoden 2016 lopussa. Erolle ei vaadita muuta erityistä syytä. Eronneen valtuutetun tilalle kutsutaan varavaltuutettu ja muun eronneen luottamushenkilön tilalle valitaan uusi luottamushenkilö.

1.2.1 Maakuntavaltuusto

Maakuntavaltuusto hyväksyi 23.5.2016 kokouksessaan vuoden 2015 tilinpäätöksen sekä Etelä-Karjalan liiton sijoitustoiminnan perusteet. Syyskokouksessaan 12.12.2016 maakunta-valtuusto hyväksyi Etelä-Karjalan liiton talous- ja toimintasuunnitelman vuosille 2017–2018 sekä talousarvion vuodelle 2017. Samalla hyväksyttiin jäsenkuntien maksuosuuksien enna-kot, niiden määräajat ja viivästyskorko vuodelle 2017.

6

1.2.2 Maakuntahallitus

Maakuntahallituksen toimikausi käsittää vuodet 2015–syksy 2017. Maakuntahallitus piti vuoden 2016 aikana 11 kokousta, joista pöytäkirjoihin merkittiin yhteensä 172 pykälää. Maa-kuntahallitus teki kokouksissaan yhteensä 14 myönteistä rahoituspäätöstä. Maakuntahalli-tuksen jäsenen Anneli Kiljusen tilalle valittiin joulukuussa 2016 Sanna Koskenranta ja Kari Paldaniuksen tilalle maakuntahallituksen varajäseneksi Jani Telkkä. Yhteistyötä Itä-Suomen liittojen kanssa jatkettiin mm. osallistumalla Itä-ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen huippukokoukseen 30.–31.8. Kokkolassa.

Maakuntavaltuuston ja -hallituksen poliittiset voimasuhteet

1.2.3 Tarkastuslautakunta

Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 §:n mukaan arvioida, ovatko valtuuston asettamat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toteutuneet. Arviointitehtävästään tar-kastuslautakunta laatii vuosittain maakuntavaltuustolle osoitetun arviointikertomuksen.

Valtuusto valitsi valtuustokaudelle 2013 – 2016 tarkastuslautakunnan, joka aloitti toimin-tansa syksyllä 2013. Lautakunta on laatinut koko toimikaudelle arviointisuunnitelman jakaen painopisteitä hallinnon ja talouden tarkastuksessa neljälle vuodelle. Toimikauden 2013–2016 aikana vuosittaiset suunnitelmat toteuttamalla tarkastuslautakunta saavuttaa hyvän kokonaisnäkemyksen Etelä-Karjalan liiton toiminnasta ja taloudesta. Etelä-Karjalan liiton maakuntahallituksen ja valtuuston päätöksentekoaineisto on esityslistavaiheessa nähtävillä liitteineen Etelä-Karjalan liiton kokoushallintapalvelimella liiton Internet-sivustolla, jossa se on myöhemmin tarkastettuna pöytäkirjana liitteineen. Tarkastuslautakunta jatkaa vuoden 2016 arviointityötään alkuvuodelle 2017 aina arviointi-kertomuksen laadintaan saakka. Etelä-Karjalan liiton tarkastuslautakunnan jäsenet ovat kou-luttautuneet mm. FCG:n järjestämissä tarkastuslautakunnille suunnatuissa koulutuksissa. Tarkastuslautakunta osallistui myös Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen huippuko-koukseen, joka pidettiin Kokkolassa 30-31.8. Kertomusvuosi oli tarkastuslautakunnan neljäs ja viimeinen toimintavuosi. Arviointityössä on perehdytty maakuntaliiton hanketoimintaan, kuultu maakuntajohtajaa, hallinto- ja ke-hittämisjohtajaa sekä (ENPI) ohjelmajohtajaa. Tarkastuslautakunnan jäseniä on osallistunut Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson hallinnon ja talouden tarkastusseminaariin Tallinnassa sekä

Puolue Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus

KESK 8 3 KOK 7 2 SDP 8 3 SIT 2 KD 1 - PS 4 1 VIHR 1 - Yhteensä 31 9

7

Itä-Suomen huippukokoukseen Kokkolassa. Tarkastuslautakunta jatkaa toimintaansa ke-vään 2017 aina arviointikertomuksen hyväksymiseen saakka.

Maakuntavaltuusto

Puheenjohtaja Kansanedustaja Ari Torniainen, KESK, Lappeenranta 1. varapuheenjohtaja Kirvesmies Tapio Virkki, SDP, Lappeenranta 2. varapuheenjohtaja DI Kari Metsäkallio, KOK, Luumäki Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Imatra Kalastusmestari Tomi Menna, SDP Kunnossapitoasentaja Timo Kosunen, SDP Lastaaja Niina Malm, SDP Mittausesimies Tiina Wilén-Jäppinen, SDP

(4.12.2016 saakka) Kunnallisneuvos Heikki Tanninen, SDP Järjestelymestari Arto Tikka, SDP Mainonnanhoitaja Liisa Lajunen, PS Erityisluokanopettaja Airi Aalto, PS Yrittäjä Veikko Sinisalo, KOK Basisti Jussi Honka, KOK Opettaja Lilla Saaristo, KOK Myyntipäällikkö Anna Helminen, KOK Lappeenranta Kirvesmies Tapio Virkki, SDP Radiotoimittaja Olli Saarela, SDP Eläkeläinen Lalli Partinen, Sit Liikunnanohjaaja, hieroja Markku Timonen, Sit Sulkumestari Armas Timonen, SDP Kouluttaja Juha Nikku, SDP Tutkimusjohtaja Marja-Liisa Vesterinen, SDP Kansanedustaja Anneli Kiljunen, SDP Pääluottamusmies Martta Hirvikallio, SDP Työsuojeluvalt. Ulla-Riitta Hyöppinen-Sipari, SDP Kansanedustaja Ari Torniainen, KESK Luokanopettaja Hannu Laivamaa, KESK Maa- ja metsätalousyritt. Matti Ahvonen, KESK Maanviljelijä-yrittäjä Antti Arminen, KESK Farmaseutti Riitta Munnukka, KESK Hyvinvoinnin ja terveyden edist. koordinaattori

Tuula Partanen, KESK DI, lehtori Erkki Räsänen, KOK Opetusneuvos Pentti Belinskij, KOK Erikoissairaanhoitaja Tuula Lindh, KOK Terveydenhoitaja, yrittäjä Helena Puolakka, KOK Palvelupäällikkö Joonas Grönlund, KOK Vakuutusmyyjä-edustaja Emil Segerman, KOK Yrittäjä Markku Papinniemi, PS Eläkeläinen Jari Nalli, PS Tulliylitarkastaja Ari Hooman, PS Tecnical account manager Kimmo Heinonen, PS Lääkäri Juha Rantalainen, KD Varatuomari Matti Mölsä, KD DI Hanna Holopainen, Vihr Tutkija Virpi Junttila, Vihr Lemi Emäntä Eija Sinkko, KESK Maatalousyrittäjä Anu Karhu, KESK Luumäki Maatalousyrittäjä Asmo Karhu, KESK Maanviljelijä Jari Sairanen KESK DI Kari Metsäkallio, KOK Yrittäjä Jari Saaresti, KOK Parikkala Metsätalousinsinööri, laadunvalvoja Maatalousyrittäjä Sari Tiainen, KESK Miia Vilska, KESK

8

Yrittäjä Sakari Hämäläinen, KOK Toimitusjohtaja Kari Niiranen, KOK Rautjärvi Suuhygienisti Liisa Terävä, SDP Perhepäivähoitaja Krista Kääriä, SDP Ruokolahti Oikeustieteen yo Topi Heinänen, KESK Toimitusjohtaja Matti Jaatinen, KESK Linja-autonkuljettaja Harri Ahonen, PS Turvallisuusvalvoja Jarmo Sikiö, PS Savitaipale Sihteeri Kirsi Rasila, KESK Lähihoitaja Tuula Jäkälä, KESK Taipalsaari Laitoshuoltaja Sirpa Kairulahti, Ts-liike, Sit Tietojenkäsittelytradenomi Mari Hulkkonen, Sit

Maakuntahallitus

Puheenjohtaja Kansanedustaja Jukka Kopra, KOK, Lappeenranta Varajäsen Myyjä Tommi Vasama, KOK, Lappeenranta 1. varapuheenjohtaja Mittausesimies Tiina Wilén-Jäppinen, SDP, Imatra (4.12.2016 saakka) Varajäsen Kansanedustaja Suna Kymäläinen, SDP, Ruokolahti 2. varapuheenjohtaja Maa- ja metsätalousyrittäjä Ari Berg, KESK, Parikkala Varajäsen Yrittäjä Timo Tervonen, KESK, Rautjärvi

Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Kunnallisneuvos Heikki Tanninen, Yrittäjä Jani Telkkä, SDP, Imatra SDP, Imatra Yhteisöpedagogi Sanna Koskenranta, Tutkimusjohtaja Marja-Liisa Vesterinen, SDP, Lappeenranta SDP, Lappeenranta Rehtori Anu Urpalainen, Tiedottaja Päivi Sandberg KOK, Imatra KOK, Imatra Maanviljelijä Antti Rämä, Projektipäällikkö Anna-Liisa Pekkanen, KESK, Luumäki KESK, Taipalsaari Kv-hoitaja, koulusihteeri Katri Pulli Lastenhoitaja Leena Kaijasinkko KESK, Lappeenranta KESK Lappeenranta Toimistopäällikkö Marja-Leena Leppänen Liikkeenharjoittaja Juhani Kylliäinen PS, Lappeenranta PS, Savitaipale

9

Tarkastuslautakunta 2013–2016

Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja työsuojeluvaltuutettu Ulla-Riitta Hyöppinen-Si- pääluottamusmies Martta Hirvikallio, SDP, Lpr pari, SDP, Lpr Varapuheenjohtaja Yrittäjä Sakari Hämäläinen, KOK, Parikkala Toimitusjohtaja Kari Niiranen, KOK, Parikkala Insinööri Veikko Hämäläinen, SDP, Imatra Järjestelymestari Arto Tikka, SDP, Imatra Maa- ja metsätalousyrittäjä Matti Ahvonen Farmaseutti Riitta Munnukka, KESK, Lpr KESK, Lpr Erityisluokanopettaja Airi Aalto PS, Imatra Taina Itkonen PS, Imatra

10

1.3 Etelä-Karjalan nykytila ja kehitysnäkymät

Etelä-Karjalan maakunnan väkiluku on ollut jo pitkään laskusuunnassa ja vähenemistahti on kiihtynyt. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Etelä-Karjalan väkiluku oli vuoden 2016 lopussa 130 394. Vuoden aikana väkiluku pieneni 761 henkilöllä. Väestön väheneminen on ollut pitkään voimakkaampaa Imatran seutukunnalla. Vuonna 2016 myös Lappeenrannan väkiluku painui miinukselle. Etelä-Karjalan kunnista Lemin ja Taipalsaaren asukasmäärä kas-voi hieman. Koko maakunnassa kuolleisuus on syntyvyyttä suurempaa ja vanhushuolto-suhde kasvaa koko maata nopeammin. Etelä-Karjalan bruttokansantuote per asukas on perinteisesti ollut verrattain korkea. Verrat-taessa muihin Manner-Suomen maakuntiin, Etelä-Karjala sijoittuu viimeisimmässä, vuoden 2014, tilastoissa sijalle 3. Sen jälkeen vuosien 2015–2016 talouden suhdanteissa näkyi mm. Venäjän markkinatilanne, josta seurasi merkittävää laskua tukku- ja vähittäiskaupassa. Syk-systä 2016 alkaen kaupan ja matkailun tilanne on hieman kohentunut ruplan kurssin vahvis-tumisen myötä. Rakennusalan näkymiä ja työllisyyttä pitävät yllä mm. isot maanrakennus-hankkeet ja teollisuuden investoinnit.

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli vuoden 2016 lopulla Etelä-Karjalassa 16,2 prosenttia. Työllisyystilanne parani vuoden loppua kohden sekä Imatran että Lappeenran-nan seutukunnissa. Alle 25-vuotiaiden työttömyys väheni molemmissa seutukunnissa, mutta pitkäaikaistyöttömyys on edelleen kasvussa niin Etelä-Karjalassa kuin koko maassa. Metsäteollisuus on investoinut vuoden 2016 aikana Etelä-Karjalaan. UPM Kaukaan tehtaalla Lappeenrannassa tehtiin 50 miljoonan euron investointi sellun kuivaukseen ja paalaukseen. Stora Enso rakentaa Imatran tehtailleen uuden polyeteenipäällystyslinjan ja automatisoidun rullavaraston. Investoinnin arvo on noin 70 miljoonaa ja se valmistuu vuoden 2017 aikana. Metsäteollisuuden myötä myös kemianteollisuudella on kasvunäkymiä. Kemira investoi vuo-den 2016 aikana 50—60 miljoonaa euroa natriumkloraatin tuotantolinjaan Joutsenossa.

11

Kilpailukykyisen vientiteollisuuden elinehtona ovat tehokas logistiikka ja saavutettavuus. Vuoden 2016 aikana saatiin tärkeä kehysriihen päätös Luumäki–Imatra-kaksoisraiteen ra-kentamisesta 165 miljoonalla eurolla. Rahoitus mahdollistaa kaksoisraiteen rakentamisen välille Joutseno–Imatra ja tiettyjä parantamistoimia Luumäen ja Joutsenon välillä. Työt alka-vat vuonna 2018, eli samana vuonna, jolloin kuutostien remontti Taavetin ja Lappeenrannan välillä valmistuu. Liikenneväylien korjausvelkaohjelmasta saatu rahoitus mahdollistaa usei-den pienempien rakennushankkeiden toteutuksen lähivuosina. Mm. Saimaan kanavan sul-kuportteja uusitaan ja ratasiltoja korjataan. Maaseudun laajakaistahankkeet ovat edenneet toteutusvaiheeseen Taipalsaarella ja Savitaipaleella maaseutuohjelman osarahoituksen avulla. Maakunnan koulutussektorilla suurin uutinen saatiin Skinnarilan kampukselta, kun Lappeen-rannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu päättivät LUT konsernin muo-dostamisesta vuodesta 2018 alkaen. Myös Lahden ammattikorkeakoulun liittymistä osaksi LUT konsernia valmistellaan. Yhteisen konsernin odotetaan mahdollistavan uusia toiminnal-lisia ja taloudellisia hyötyjä ja näin vahvistavan korkeakoulukeskittymää ja sen vaikutta-vuutta eri aluetasoilla.

1.4 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa sekä näkymät lähivuosille

Vuoden 2016 aikana kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa olennaisimmat muutokset liit-tyivät maakuntauudistuksen valmistelun käynnistymiseen, Saimaan lentoasemasäätiö sr.:n tukemiseen sekä ENPI-yksikössä uuden ohjelman valmisteluun ja vanhan päättymiseen liit-tyviin toimiin. Uuden CBC-ohjelmakauden Financial agreement hyväksyttiin vuoden 2016 lo-pulla. Vuoden lopulla käynnistettiin maakuntaohjelman valmistelu vuosille 2018-2021.

Etelä-Karjalan liiton henkilöstössä tapahtuneita muutoksia vuoden 2016 aikana olivat uuden hallinto- ja kehittämisjohtajan rekrytointi edellisen viranhaltijan siirryttyä toisen työnantajan palvelukseen sekä maakuntauudistuksen muutosjohtajan ja liikenneasiantuntijan rekrytoin-nit. Uudet työntekijät aloittivat alkusyksyllä liiton työntekijöinä. Etelä-Karjalan liitto osallistuu Great Place to Work -tutkimukseen kolmen vuoden kehitys-hankkeena vuosien 2015–2017 aikana. Tutkimusta tehdään asiantuntijaorganisaatio GPTW Finlandin toteuttamina vuosittaisina kyselyinä, joka toimii samalla myös konkreettisena mit-tarina organisaatiokulttuurin kehittymisestä. Nyt toteutetun toisen kyselyn tulosten kehitys oli pääsääntöisesti myönteistä verrattuna syksyn 2015 kyselyn tuloksiin. Tulevien vuosien suurimpia ponnistuksia tulevat olemaan maakuntauudistuksen valmistelu ja uuden maakunnan valmistelu, CBC-ohjelman toimeenpano ja uuden maakuntaohjelman valmistelu vuoden 2017 aikana. Etelä-Karjalan liiton yksikkörakennetta on uudistettu siten, että entiset tulosalue -nimikkeet poistuivat vuoden 2014 jälkeen ja niiden tilalle on otettu yksikkö -nimitys. Yksiköitä ovat vuo-den 2015 alusta alkaen maakuntahallituksen päätöksen mukaisesti: i) aluekehitysyksikkö, ii) aluesuunnitteluyksikkö, iii) hallinto- ja kehittämisyksikkö, iv) rajaohjelmien yksikkö sekä v) johdon ja viestinnän yksikkö.

12

1.4.1 Aluekehitysyksikkö

Etelä-Karjalan liiton aluekehitysyksikössä hoidetaan rakennerahastotehtäviä, kansallisesti rahoitettavia hankkeita sekä laaditaan ja toteutetaan maakuntaohjelmaa ja sen toimeenpa-nosuunnitelmaa. Suomi100-juhlavuoden valmistelu ja aluetukien myöntäminen kuului vuo-den 2016 tehtäviin. Etelä-Karjalan historian kirjoitusprojekti alkoi Etelä-Karjalan liiton koor-dinoimana.

Aluekehitysyksikön tavoitteet ja mittarit

Vuodelle 2016 asetetut tavoitteet olivat:

Rakennerahasto-ohjelmakauden 2007–2013 päättämistoimet

Rakennerahasto-ohjelman 2014–2020 toimeenpano aluekehityslainsäädännön ja Uu-denmaan liiton kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti

Alueellisia innovaatioita ja kokeiluja koskevan kansallisen rahoituksen hallinnointi

Maakunnan kehittämisrahaston käynnistyminen

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman laatiminen määräajassa vuonna 2016

Maakuntaohjelman toimeenpano ja seurantyö. Maakuntaohjelman ulkopuolinen arvi-ointityö käynnistetään vuoden 2016 lopulla.

Elinkeinoelämäyhteistyön tiivistäminen

Maakunnan brändin vahvistaminen aluemarkkinoinnissa

Tapahtumakalenterin ja kuvapankin kehittäminen osana eKarjala-portaalia

Maakunnallisen viestintäverkoston koordinointi

Rahoituksen hakemisessa avustaminen mm. maaseutuohjelman osalta

Kulttuurityöryhmän määrittämien päätavoitteiden toteuttaminen niitä tukevilla toimen-piteillä tai verkostoyhteistyöllä

Suomi 100-juhlavuoden alueellinen koordinaatio

Tiivis yhteistyö alueen kuntien kanssa (Lappeenranta-Imatra-kaupunkiseutu, Länsi-Sai-maan seututoimikunta, Imatran seututoimikunta)

Maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen maakunnan kehittämis-toiminnassa, mm. laajakaistarakentamisessa

Mittarit:

Ohjelmakauden 2014–2020 EAKR-hankehakemusten käsittelyajat (ei koske ylimaakun-nallisia hankkeita, joissa valmistelu tapahtuu ainakin osittain Uudenmaan liitossa)

Maakuntaohjelman jalkauttamista koskevien tilaisuuksien ja niiden osallistujien määrä

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman valmistuminen v. 2016 työ- ja elinkeino-ministeriön antamassa aikataulussa

Aluekehityskatsauksen valmistuminen keväällä 2016 ja syksyllä ulkopuolisen arviointi-työn käynnistyminen

eKarjala-portaalin, uudistetun tapahtumakalenterin ja kuvapankin kävijämäärät

Viestintäverkosto kokoontuu vuosittain vähintään kolme kertaa vuodessa

Kulttuurityöryhmä kokoontuu vuosittain 4–6 kertaa

Kulttuurityöryhmän päätavoitteiden toteuttamiseen liittyvien tilaisuuksien ja niiden osallistujien määrä.

13

Suomi 100 -juhlavuoden alueelliseen koordinaatioon saatu valtionrahoitus, tukea saa-neet hankkeet ja juhlavuodesta saatu palaute

Lappeenranta-Imatra-kaupunkiseudun työvaliokunta kokoontuu vähintään kuusi kertaa vuodessa

Laajakaistahankkeita vähintään kolmessa kunnassa ja suunnittelun käynnistäminen uu-sissa kunnissa

Rakennerahastokausi 2014–2020

Etelä-Karjalan liiton osuus Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksesta koko maan katta-vassa Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelmassa oli vuonna 2016 noin 1.891 000 euroa, josta vajaa neljäsosa oli sidottu jo aiempina vuosina käynnistyneisiin hank-keisiin. Hakukierrosten painotukset, hankevalinnat ja rahoituspäätökset valmistellaan Etelä-Karjalan liitossa, mutta Uudenmaan liitto tekee lopulliset rahoitukseen ja maksatukseen liit-tyvät hallinnolliset päätökset.

Vuonna 2016 järjestettiin yksi EAKR-hakukierros, jonka teemana Etelä-Karjalassa oli Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa toteuttavat hankkeet, jotka vahvistavat Etelä-Karjalan kilpailu-kykyä kansainvälisenä osaamis- ja innovaatiokeskittymänä ja luovat edellytyksiä uusille teol-lisille investoinneille, kansainväliselle liiketoiminnalle ja työpaikkojen syntymiselle. Haetta-vana oli toimintalinjoihin 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky ja 2 Uusimman tiedon ja osaami-sen tuottaminen ja hyödyntäminen kohdistuvat hankkeet. Ylimaakunnallisissa EAKR-hank-keissa Etelä-Suomen alueella painopisteenä oli kiertotalous, millä tarkoitettiin materiaalin ja energian kiertoa luontoa säästävällä tavalla. EAKR-hakukierros järjestettiin kaksivaiheisena siten, että ensin toteutettiin ideahakukierros, jonka palautteiden pohjalta hakijat osallistui-vat varsinaiselle hakukierrokselle. Ideahakuun tuli 35 hankeideaa, joista 25 oli Etelä-Karja-laan kohdistuvia ja 10 ylimaakunnallista. Varsinaiseen hakuun saatiin 11 hakemusta, joista 10 sai myönteisen rahoituspäätöksen ja 1 kielteisen. Hankkeisiin sidottiin myöntövaltuutta noin 1.341 000 euroa. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 on asettanut tavoitteeksi, että kaikista EAKR-osarahoitetuista hankkeista 25 % vastaa erityistavoitteeseen 3.2 ”Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen”. Etelä-Karjalassa vuonna 2016 rahoitetuista hankkeista 37 % tuki vähähiiliseen talouteen siirtymistä. Koko ohjelmakauden tilanne Etelä-Karjalassa on 28 %. Noin 48 % rahoitetuista hankkeista kohdistui tutkimus-, osaamis- ja in-novaatiokeskittymien kehittämiseen ja noin 15 % pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn kehittä-miseen. Ohjelmakaudella 2014–2020 Etelä-Karjalan liitolla on käytettävissä ohjelman hallinnointiin teknistä tukea vain noin 7 000 euroa vuodessa. Pelkästään maakunnan yhteistyöryhmän kustannukset ovat teknistä tukea suuremmat.

Kansallinen ja maakunnallinen kehittämisrahoitus

Maakunnan kehittämisraha lakkautettiin valtion vuoden 2015 budjetista. Aiemmilta vuosilta käyttämättä jäänyttä rahoitusta myönnettiin vuoden 2016 aikana noin 101 000 euroa nel-

14

jälle hankkeelle, joista kaksi oli liiton itse toteuttamaa hanketta; esiselvitys maakunta-aree-nasta ja hanke kansainvälisten suhteiden ja verkostojen vahvistamiseksi. Lisäksi rahoitettiin Lappeenrannan kaupungin hanketta vesitornin käyttöönotosta ja Etelä-Karjalan Yrittäjien Meidän liike-hanketta paikallisten yritysverkostojen ja liiketoiminnan aktivoimiseksi. Vuoden 2016 valtion talousarvio sisälsi 10 M€ määrärahan alueellisten innovaatioiden ja ko-keilujen käynnistämiseen (AIKO). Määräraha jakautuu a) ennakoivan rakennemuutoksen toi-menpiteisiin ja b) kasvusopimusten ja kasvuvyöhykkeiden toteuttamiseen. Ennakoivan ra-kennemuutoksen toimiin valtio myönsi rahoituksen ns. varautumissuunnitelmien pohjalta, jotka maakunnan liitot laativat työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa yhdessä alueensa sidosryhmien kanssa alkuvuonna 2016. Etelä-Karjalan liitolle myönnettiin määrärahaa enna-koivan rakennemuutoksen toimiin vuonna 2016 231 000 euroa. Rahoitusta sidottiin kol-meen hankkeeseen yhteensä vajaa 158 000 euroa. Lappeenranta-Imatra-kaupunkiseutu pääsi mukaan valtion kasvusopimusmenettelyyn ja sen toteutukseen valtio myönsi rahoi-tusta 351 000 euroa vuonna 2016. Kasvusopimuksen teemana ovat hiilineutraaliuden ja kier-totalouden yritysratkaisut. Rahoitusta sidottiin v. 2016 yhteen hankkeeseen 176.000 euroa. Kasvusopimuksen mukaiset toimenpiteet käynnistyvät laajemmin vuonna 2017. Etelä-Karjalan liitolle perustettiin v. 2016 alusta maakunnan kehittämisrahasto, jonka pää-oma koostuu liiton aiemmilta vuosilta kertyneestä ylijäämästä. Rahastosijoituksen arvo on vajaa 500 000 euroa. Maakunnan kehittämisrahastosta on toistaiseksi rahoitettu vain maa-kuntauudistuksen valmistelua. Kehittämisrahaston varoja on tarkoitus kohdentaa mm. len-toliikenteen kehittämiseen.

Maakuntaohjelman 2014–2017 toimeenpano Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014–2017 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa kesäkuussa 2014. Vuoden 2016 ohjelman toimeenpanoa on jatkettu mm. kehittämisrahoitusta kohden-tamalla maakuntaohjelman mukaisiin painopisteisiin. Maakuntaohjelman toimeenpano-suunnitelma vuosille 2017–2018 laadittiin syksyllä 2016. Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista on seurattu keväällä 2016 valmistuneessa aluetalouskatsauksessa. Syksyllä 2016 maakuntaohjelman ulkopuolinen arviointi suoritettiin viiden maakunnan liiton kesken ns. vertaisarviointina. Etelä-Karjalan maakuntaohjelman ar-vioinnin suoritti Hämeen liitto. Etelä-Karjalan liitto puolestaan arvioi Päijät-Hämeen maakun-taohjelman. Mukana vertaisarviointiprosessissa oli myös Etelä-Savon maakuntaliitto ja Ky-menlaakson liitto. Kymenlaakson ja Etelä-Savon kanssa yhteistyötä on tehty myös Kaakkois-Suomen vaalipiirin puitteissa. Kansanedustajat olivat koolla Imatran Ajoissa elokuussa 2016. Ajankohtaisena ai-heena käsiteltiin mm. Imatran rajanylityspaikan ympärivuorokautisen aukiolon tarvetta. Etelä-Karjalan liitto on ollut edistämässä Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon matkailutoimijoiden välille laaditun Saimaan alueen yhteistyösopimuksen syntymistä loppuvuonna 2016. Kan-sainvälisen yhteismarkkinoinnin tiivistämisellä edistetään Etelä-Karjalan matkailustrategian

15

tavoitetta, että vuonna 2020 Saimaan alue on yksi Suomen kolmesta tärkeimmästä matkai-lualueesta. Matkailustrategian myötä yhteistyötä Etelä-Karjalan liiton ja matkailuyritysten välillä on tiivistetty.

Suomi 100, kulttuuri, tapahtumat ja markkinointi

Etelä-Karjalan liitto toimii Suomi 100 -juhlavuoden koordinaattorina Etelä-Karjalassa. Valtio-neuvoston kanslia on myöntänyt Etelä-Karjalan liitolle rahoitusta yhteensä 90 000 euroa juh-lavuoden toimenpiteisiin ja aluetukiin. Etelä-Karjalan kunnilta on saatu Lappeenranta-Imatra-kaupunkiseudun kautta 45 000 euron rahoitusosuus ja liiton budjettirahoitusta käy-tetään 45 000 euroa. 180 000 euron budjetista puolet välitetään edelleen aluetukina maa-kunnan tapahtumille ja muille hankkeille. Vuoden 2016 aikana tukea myönnettiin kahdella eri hakukierroksella yhteensä 70 000 euroa 20 eri hankkeelle. Kolmas ja viimeinen hakukier-ros järjestetään vuoden 2017 puolella. Etelä-Karjalan liitto koordinoi juhlavuodelle 2017 kolme isoa maakunnallista tapahtumaa, joiden valmistelua tehtiin vuonna 2016. Juhlavuoden avaa kutsuvierasvastaanotto Imatran kaupungintalolla 6.1.2017. Kaikissa maakunnan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa juhlitaan sa-tavuotiasta Suomea 6.4.2017, ja 26.8.2017 Lappeenrannassa ja Imatralla järjestetään Sata päivää sataan -piknik, koko kansan musiikillinen kesäjuhla. Vuonna 2016 Suomi 100 -koordi-naatiohankkeen tärkein tehtävä oli levittää tietoisuutta juhlavuodesta ja innostaa maakun-nan eri toimijoita järjestämään juhlavuoden tapahtumia sekä hakeutumaan mukaan Suomi 100 -ohjelmaan. Maakunnassa järjestettiin muun muassa seitsemän infotilaisuutta, joissa aluekoordinaattori kertoi juhlavuoden valtakunnallisesta ja alueellisesta koordinoinnista sekä aluetuesta. Median kanssa tehtiin aktiivista yhteistyötä. Etelä-Karjalan liiton kulttuurityöryhmä on toiminut Suomi100-valmistelun ohjausryhmänä Etelä-Karjalassa. Kulttuurityöryhmä on ohjannut myös mm. Ainaskii 100 -kampanjaa, joka toteutetaan osana Etelä-Karjalan Suomi 100 -juhlavuotta vuosina 2016–2017. Kulttuurityö-ryhmä on toteuttanut maakuntaohjelmaan pohjautuvia tavoitteitaan ja osana niitä järjestet-tiin vuoden 2016 aikana kahdet kaikille avoimet Turpakäräjät sekä kaksi hyvää ympäristöä edistävää työkokousta kuntien teknisen puolen henkilöstölle ja paikallisille suunnittelijoille. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 70 henkeä. Lähikulttuuri-logon käyttö on vuoden aikana hiljalleen lisääntynyt. Yhteistyössä säätiörahoittajien kanssa toteutettavan Etelä-Karjalan maakuntahistorian to-teuttaminen käynnistyi vuonna 2016. Ensimmäinen osa valmistuu vuonna 2018 ja toinen seuraavana vuonna. Vuotta 2016 leimasi maakuntahistoriahankkeen käynnistäminen. Pää-toimittaja Jyrki Paaskoski ja 18 tutkijaa määrittelivät näkökulmia ja artikkelien rajapintoja, jotta lopputuloksesta tulee yhtenäinen kokonaisuus. Tutkimustyönsä aloitti vuoden aikana reilu kymmenen tutkijaa. Toinen maakunnan menneisyyteen liittyvä ajankohtainen hanke on presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseo Kotkaniemi. Vuoden 2016 aikana Kotkaniemen tu-leva toimintatapa ja vuokraussuhteet peruskorjauskustannuksineen saatiin järjestettyä si-ten, että Kotkaniemi-säätiö ottaa vastuun museon kehittämisestä ja ylläpitämisestä ja kiin-teistön omistava Senaatti-kiinteistöt vastaa kesällä 2016 alkaneen peruskorjauksen toteut-tamisesta. Se valmistuu syksyllä 2017 ja museo avautuu seuraavana vuonna.

16

Etelä-Karjalan brändin jalkautus ja markkinointi -hankkeessa toteutettiin maakunnan alue- ja asukasmarkkinointia. Syksyllä 2016 valmistui markkinointivideo maakunnan asukasmark-kinointiin ja rekrytointitarpeisiin. Liiga-SaiPan kanssa tehdyn yhteistyön kautta saatiin mai-nosnäkyvyyttä SaiPan makasiiniohjelmassa. Keväällä 2016 Etelä-Karjalan liitto toteutti maa-kunnan kesäasukkaille kyselyn vapaa-ajan asunnon käyttöön ja maakunnan palvelutyytyväi-syyteen liittyen. Tulokset auttavat parantamaan vapaa-ajan asukkaiden palveluja sekä arvi-oimaan vapaa-ajan asukkaiden halukkuutta muuttaa ympärivuotisesti maakuntaan. Etelä-Karjalan liitolla oli oma osasto Lappee-Jukola-suunnistustapahtumassa 17.–19.6.2016 sekä Lappeenrannan Kehruuhuoneen Humppaa & Skumppaa -festivaalilla 30.6.–2.7.2016. Näissä kesätapahtumissa kontaktoitiin muun muassa ”Etelä-Karjalan karttapelin” avulla yli 500 hen-kilöä. Maakunnan brändiä on levitetty ja maakuntaa markkinoitu tehokkaasti myös Faceboo-kin ja Twitterin kautta. Etelä-Karjalan yhteinen tapahtumakalenteri (tapahtumat.ekarjala.fi) ja kuvapankki siirtyivät vuoden 2016 alusta Saimaan Talous ja Tieto Oy:ltä (Saita) Etelä-Karjalan liiton koordinoita-viksi. Tapahtumakalenterin jatkokehittämistä varten on laadittu vaatimusmäärittely, jonka avulla Saita tekee kilpailutuksen kalenterin kehittämistoimista omien puitesopimustensa pohjalta. Ennakoinnin yhteensovittaminen sekä työvoiman ja koulutustarpeiden ennakointi

Ennakointityö koki muutoksia vuoden 2016 aikana. Etelä-Karjalaan perustettiin oma enna-kointiryhmä, jossa ovat liiton lisäksi edustettuna koulutuksen järjestäjät, seudulliset elinkei-noyhtiöt, Etelä-Karjalan kauppakamarin ja yrittäjien edustajat sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Ennakointiryhmä mm. polkaisi käyntiin uuden maakuntaohjelman ja maakuntastra-tegian perustaksi vuoden 2017 aikana toteutettavan skenaariotyön. Kaakkois-Suomen ennakointiverkoston ennakointisivusto, www.aavistus.fi., toimii Ecoreg-aineistojen sijoituspaikkana eikä sinne sijoiteta enää ennakointitietoja. Aavistuksella on omat Twitter- ja Facebook-sivut, joita on tarkoitus käyttää lähinnä nopeasti päivittyvinä uu-tis- ja tiedonjakamissivuina. Koulutuksen ja osaamisen kehittämisen suunnitteluun ja ennakointiin liittyen liiton edustaja on osallistunut mm. Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen neuvottelukunnan, Kaakkois-Suomen ELY:n nimeämän Kaakon ELO-foorumin eli elinikäisen oppimisen ja ohjauksen työ-ryhmän ja Kaakkois-Suomen ELY:n nimeämän maahanmuuttoasian jaoston työskentelyyn sekä maakuntien ennakointiyhteistyöhön. Muut tehtävät

Aluekehitysyksikkö osallistui laajakaistahankkeiden liittyvään koordinaatioon ja tiedotuk-seen. Valokuituverkkoja rakennettiin Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnissa maaseutuohjel-man osarahoituksella. Lemillä on tehty kunnan valokuitusuunnitelma ja kunta on hankkinut Saimaan Kuitu Oy:n osakkuuden. Luumäki on päättänyt laatia laakakaistasuunnitelman. Lap-peenrannassa on pieni valokuituverkko-hanke. LVM on käynnistänyt laajakaistalain muutta-misen. Muutos on tarpeellinen, jotta sen tuki lähestyisi maaseutuohjelman laajakaistatukea.

17

Maakuntauudistuksen valmistelu etenkin aluekehityksen, kasvupalveluiden ja maaseututeh-tävien osalta on kuulunut aluekehitysyksikön tehtäviin. Kuntayhteistyössä on jatkettu seutu-kunnittaista yhteydenpitoa sekä Länsi-Saimaan että Imatran seutukunnan yhteistyöelimien puitteissa. Aluekehitysyksiköstä resurssoidaan edelleen Lappeenranta-Imatra-kaupunkiseu-dun työvaliokunnan ja sihteeristön sihteeritehtäviä. Sidosryhmäyhteistyötä on jatkettu tii-viisti. Mm. eri rahoitusmahdollisuuksista on järjestetty yhteistyökumppaneille info- ja ide-ointitilaisuuksia. Myös omaa kehittämishanketoimintaa on käynnistetty. Siitä esimerkkinä maakunta-areenan esiselvitystyö. Varsinainen esiselvitys kilpailutettiin, mutta hankkeen koordinointi, asukkaiden osallistaminen ja tiedotus on hoidettu Etelä-Karjalan liitosta käsin.

18

1.4.2 Aluesuunnitteluyksikkö

Tärkeimmät aluesuunnittelun tehtävät vuonna 2106 olivat maakuntakaavoitukseen liitty-

vät toimet, liikennejärjestelmätyö ja liikenteen edunvalvonta, luonto- ja luonnonvaroihin

liittyvät suunnitelmat ja selvitykset sekä erityisesti Geopark- hankkeen eteenpäin viemi-

nen. Tärkeinä tehtävinä olivat myös paikkatiedon kehittäminen ja tilastotietojen ajanta-

salla pito ja tietojen hyödyntäminen erilaisissa selvityksissä ja alueanalyyseissä. Tärkeässä

asemassa ovat olleet myös MaaS hankkeen valmistelu ja maakuntauudistukseen osallistu-

minen.

Aluesuunnitteluyksikön tavoitteet ja mittarit Vuodelle 2016 asetetut tavoitteet olivat:

Maakuntakaavoituksen käytön sujuvuuden edistäminen

Maakuntakaavoituksen ajantasaisuuden varmistaminen

Maakuntakaavan näkyvyyden ja tietoisuuden lisääminen

Vaihekaava2 aloittaminen

Liikennejärjestelmätyön kehittäminen

Etelä-Karjalan liikenneväylien kehittämisen edistäminen ja liikenteen rahoitusmahdolli-suuksien kartoittaminen

Luonnonympäristön monimuotoisuuden huomioonottaminen entistä paremmin

Paikkatietoaineistojen ja tilastotietojen hyödyntäminen maakunnan suunnittelussa

Muut aluesuunnitteluun liittyvät tarpeelliset kehittämisen tehtävät

Yhteistyöhankkeiden edistäminen

Vuodelle 2106 asetetut mittarit:

Kaavakarttojen ajantasaisuuden seurantaa tehdään suunnitelmallisesti

Toisen vaihemaakuntakaavan valmisteluun liittyvien kartoitusten ja selvitysten luku-määrä ja vuorovaikutuksen toteutuminen

Yhteinen työpäiväkirja kaavatyön vaiheista ja muutoksista

Vaihemaakuntakaava 2:een liittyvän vuorovaikutuksen toteutuminen: työryhmien luku-määrä, kokouskerrat, yleisötilaisuudet, tiedottamisen määrä ja laajuus

Liiton tuottamien liikenteeseen kohdistuvien selvitysten ja edunvalvonta-esitteiden hyö-dyntäminen vuosittain

Liikennejärjestelmään liittyvien työryhmäkokousten lukumäärä vuosittain

Maakunnan liikennehankkeisiin liittyviin kokouksiin osallistuminen ja lukumäärä vuosit-tain

Luontoselvitysten laatiminen laaditun aikataulun puitteissa

Luontoselvitysten yhteiskokousten lukumäärä ja tulokset

Tilastoaineiston toimitusten määrä ja laajuus liiton ulkopuolelle vuosittain

Kuvaus paikkatieto- ja tilastoanalyysien toimituksista liiton muille yksiköille vuosittain

Paikkatietoon perustuvien karttojen hyödyntäminen liiton edunvalvonnan esitteissä ja selvityksissä

19

Maakuntakaavoitus Maakuntakaavoituksen kehittäminen oli tärkeällä sijalla vuoden 2016 toiminnassa. Etelä-Karjalan voimassa olevista maakuntakaavoista (kokonaiskaava v. 2011 ja 1. vaihemaakunta-kaava v. 2015) laadittiin epävirallinen yhdistelmäkaavakartta sekä kaavamerkintöjen ja -määräysten yhdistelmä eri osapuolten käyttöön. Kaavakartta toimitettiin valtakunnalliseen paikkatietoikkunaan katseltavaksi sekä paikkatietopalvelu Lounaispaikan kautta ladatta-vaksi. Etelä-Karjalan liiton ArcGis Online –karttapalvelu otettiin käyttöön ja julkaistiin Etelä-Karja-lan maakuntakaava (2011), 1. vaihemaakuntakaava (2015) ja näiden epävirallinen yhdistel-mäkaavakartta palvelussa. Etelä-Karjalan liiton karttapalveluun on tehty myös tarinakartta-sovellus kaavakartan joistakin kohteista esimerkkeinä siitä, millaisia teemoja maakuntakaa-vassa on käsitelty. Maakuntakaavoitusta ja alueidensuunnittelua käsittelevä esite valmistui vuoden 2016 lo-pussa ja se julkaistiin vuoden 2017 alussa. Sähköisessä muodossa olevaa esitettä lähetettiin sidosryhmille ja asiasta tiedotettiin liiton kotisivuilla sekä sosiaalisessa mediassa. Esitteen ja tarinakarttasovelluksen tarkoituksena on kertoa kansalaisille mitä maakuntakaavoitus on ja mikä on maakuntakaavoituksen rooli osana suunnittelujärjestelmää. Etelä-Karjalan aluesuunnittelukatsaus päivitettiin vuoden 2016 lopussa ja julkaistiin vuoden 2017 alussa. Aluesuunnittelukatsaus lähettiin maakunnan kuntiin ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen. Aluesuunnittelukatsauksen tarkoituksena on tiedottaa yhteistyökumppaneita maakunnan alueidensuunnittelun meneillään olevista hankkeista ja suunnitelmista sekä ku-luneen vuoden tapahtumista. 2. vaihekaavan valmistelua jatkettiin kartoittamalla luontokohteita mm. Metsoalueiden ja muiden luontokohteiden läpikäynti. Myös muita kohteita siirrettiin 2. vaihekaavan pohjatie-doiksi mm. suoalueet, lintualueet ja pohjavesialueet. Lisäksi luonnosteltiin 2.vaihemaakun-takaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kerättiin muuta aihepiireihin liittyvää tausta-aineistoa. Pidettiin yllä työpäiväkirjaa tapahtumista ja vuorovaikutuksesta.

. Muita maakuntakaavoitukseen liittyviä töitä olivat:

maakuntakaavan toteutumisen seuranta ja seurantatiedon kerääminen

paikkatietoaineiston soveltaminen ja analyysien kehittäminen

ajankohtaistiedotteiden laatiminen

asiantuntijayhteistyö

Aluesuunnitteluyksikkö antaa vuosittain useita lausuntoja aluesuunnittelun aihepiiriin liitty-viin lausuntopyyntöihin. Yksikön edustajat osallistuvat lisäksi kuntakaavojen viranomais- ja työneuvotteluihin sekä muihin liikenne – ja aluesuunnitteluun liittyviin kokouksiin ja semi-naareihin. Tavoitteena on, että annetut lausunnot ja viranomais- ja työneuvotteluihin sekä seminaareihin osallistuminen ohjaavat edistämään maakuntakaavan toteuttamista sekä tuo-vat uutta informaatiota aluesuunnittelun tehtävien hoitamiseen.

20

Väylät ja Liikenne Etelä-Karjalan liikennejärjestelmätyöryhmä jatkoi toimintaansa maakunnan liikenneasioiden edunvalvonnassa omana työnä. Konsultista luovuttiin vuoden 2016 alusta. Työhön kuului Kaakkois-Suomen Etelä-Karjalan liikennestrategian ja Etelä-Karjalan liikennejärjestelmä-suunnitelman toteutumisen seuranta ja liikennehankkeiden edunvalvonta. Vuoden 2016 ai-kana pidettiin kolme liikennetyöryhmäkokousta, jotka ajoittuivat edunvalvonnan kannalta tärkeille ajankohdille. Tärkeimpiä edistettäviä liikennehankkeita olivat: Luumäki-Imatra-valtakunnanraja kaksois-raiteen ratasuunnittelun ja toteuttamisen sekä kansainvälisen statuksen edistäminen sekä Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämisen edistäminen. Myös muita tärkeitä liiken-teen kehittämiskohteita pidettiin edunvalvonnan piirissä ja edunvalvontaa varten laadittiin useita esitteitä suomen, englannin ja venäjän kielillä. Edunvalvontaan liittyvää materiaalia laadittiin yksittäisistä liikenteen kohteista ministereitä, kansanedustajia, viranomaisia ja si-dosryhmiä varten seuraavista aiheista:

Luumäki – Imatra kaksoisraide (ENG, RUS, FIN kieliversiot)

Parikkalan-Syväorosta kansainvälinen rajanylityspaikka (ENG, RUS, FIN kieliversiot)

Etelä-Karjalan tärkeimmät liikennehankkeet

Kutilan kanavan esite

Lappeenranta-Vainikkala uusi matka-asema

Vuoden 2016 aluesuunnittelun hankkeita

Etelä-Karjalan MaaS-hanke, konseptin kehittäminen, HILMA-kilpailutus ja konsulttien haastattelut, kahden työpajan toteuttaminen MaaS-hankkeen seuranta ja työpäiväkirja, kustannusten ja ajankäytön seuranta laaditun työsuunnitelman mukaisesti

Liiton tuottamien liikenneselvitysten ja edunvalvontaesitteiden päivitys laaditun suunni-telman mukaisesti

Liikennejärjestelmätyön uusi koordinointi, liikennejärjestelmätyön tekeminen liiton omana työnä. Tätä vuotta ennen työtä koordinoitiin konsulttityönä

Kutilan kanavahanke-projekti ja Kutilan kanavaselvityksen jatkotyö ja useita suunnittelu-kokouksia

Sarviniemen alueen kehittäminen, johon liittyi useita kokouksia Puolustusvoimien, Met-sähallituksen ja Maasotakoulun kanssa

Vainikkalan aseman kehittäminen, johon liittyi edunvalvontaa ja useita kokouksia raja- ja liikenneviranomaisten kanssa

Hankkeiden rahoituksen edistäminen ja neuvottelut niiden tiimoilta: (ELY, Maaseutura-hoitus, TEKES, CEF, EU-, TEN-T, Pohjoinen kasvukäytävä ja muut rahoituskanavat)

Valtatie 6 Taavetti - Lappeenranta parantamisen seuranta

Alempiasteisten teiden parannettavien yhteyksien kartoitus korjausvelkarahoitusta var-ten

Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman ja Kaakkois-Suomen liikennestrategian tavoitteiden toteutumisen seuranta

21

TEN-T verkkoon lisättävien Etelä-Karjalan liikennehankkeiden seuranta, johon saatiin muutos liikenteen edunvalvonnan esitteillä ja osallistumalla ao. tilaisuuksiin

Järjestetyt tilaisuudet ja tärkeimmät tilaisuudet 2016

Vesistöverkostopäivät 7.-9.6.2016 (SYKE, EK-liitto) Vesistöhankkeiden rahoitusmahdollisuudet (EK-liiton osuus yhteisestä tilaisuu-desta) mm. Pien-Saimaan vedenlaatu ja Kutilan kanava

Scandinavian Mediterranean-ydinverkkokorridorin -kokoukseen osallistuminen Brysse-lissä

Tärkeiden maakunnan liikennehankkeiden hanke- ja ohjausryhmiin osallistuminen

Osallistuminen myös Liikenneviraston ja Liikenne- ja viestintäministeriön järjestämiin Lii-kennekaaren seminaareihin, työpajoihin ja keskustelutilaisuuksiin

Maakuntakaavoitukseen liittyvä paikkatietoyhteistyö

Vuoden 2016 alussa käynnistyi valtakunnallinen maakuntakaavojen harmonisointihanke (HAME), jonka tarkoituksena on yhtenäistää maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset val-takunnallisesti. Aluesuunnitteluyksikkö osallistui hankkeen asiantuntijaryhmän työskente-lyyn testaamalla tietokantaa ja merkintöjä sekä osallistumalla asiantuntijaryhmän suunnit-telupalavereihin. Tilastotiedot ja toimipaikkarekisteri Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma ja maakunnan varautumissuunnitelma työl-listivät aluesuunnitteluyksikköä myös tilastojen osalta. Etelä-Karjalan liiton internetsivuilla julkaistiin maakunta-, seutukunta- ja kuntatasolla tilastoja alueen kehitystä kuvaavista tär-keistä indikaattoreista. Tilastoja päivitettiin aineistoista riippuen kuukausittain, neljännes-vuosittain tai vuosittain. Lisäksi Etelä-Karjalan toimipaikkarekisterin tietosisältö päivitettiin jälleen tammikuussa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä sekä julkisyhteisöre-kisteristä hankituilla tiedoilla. Keväällä 2016 tehtiin analyysi Etelä-Karjalan väestönmuutoksista v. 2000 – 2014 ikäryhmit-täin ja alueittain. Etelä-Karjalan väestönmuutokset 2000 – 2014 karttaesityksinä -raportti tarkastelee väestönmuutoksia mm. taajamittain ja kylittäin koko väestön ja erikseen lasten, työikäisten ja vanhusväestön osalta. Maakunnan tilastokatsaus (Etelä-Karjala tilastoina) päivitettiin vuoden aikana kahdesti.

Tietotuotannon tärkeimmät tehtäväkokonaisuudet:

Etelä-Karjala tilastoina: tilastokoonnin päivittäminen 2 kertaa vuodessa

Tietopyyntöihin vastaaminen mm. kunnat, lehdistö

Maakuntaohjelman seurannan indikaattoreiden päivitykset kahdesti vuodessa

Maakunnan eri tapahtumia varten tilastoesitteiden, tilasto- ja kartta-aineistojen tuotta-minen

22

Muut tehtävät

Osallistuminen Saimaa Geopark -hankkeeseen ja Geopark-jäsenhakemuksen valmiste-luun, Global Geoparks Network -jäsenhakemus jätetään syksyllä 2017. Valokuvien, kart-tojen ja aluekuvausten tuottaminen jäsenhakemusta ja tiedotusta varten. Englannissa järjestetty konferenssi ja Saimaa Geoparkin esittelyosasto siellä, toi hankkeelle näky-vyyttä kansainvälisesti. Kotimaassa Saimaa Geopark lanseerattiin lehdistön ja hankkeen nettisivujen avulla yleisölle.

Osallistuminen ympäristöministeriön perustamaan kolmikantaiseen (Suomi/ Norja/ Ve-näjä) Fennoskandian vihreän vyöhykkeen (Green Belt of Fennoscandia) kansalliseen työ-ryhmään.

Taipalsaaren Sarviniemen alueen kehittämisen ja alueen virkistystoiminnan jatkumiseen liittyvät neuvottelut ja edunvalvonta

Nopeat itäradat neuvottelukuntaan kuuluminen

Saimaan kanavan neuvottelukuntaan osallistuminen

Maakunnan muuhun alue ja -infrasuunnitteluun osallistuminen

Maakuntakaavoittajien ja ympäristöministeriön yhteisiin tapaamisiin osallistuminen

Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmään osallistuminen

Maakuntauudistuksen valmistelu väylät- ja liikenteen, aluesuunnittelun, ympäristötoi-men, maaseutupalveluiden sekä viranomaisvalvonnan osalta on kuulunut aluesuunnitte-lun yksikön tehtäviin. Osallistuminen maakuntauudistuksen ALY- työryhmään sihteerinä, joka kokoontui kuusi kertaa sekä osallistuminen alatyöryhmiin Väylät ja liikenne sekä Alu-eidenkäyttö-alatyöryhmään, jotka kokoontuivat 3-4 kertaa.

23

1.4.3 Hallinto ja kehittämisyksikkö

Hallinto- ja kehittämisyksikkö vastaa liiton hallintoon, talouteen ja tietotekniikkaan sekä nii-den kehittämiseen liittyvistä tehtävistä.

Yksikkö vastaa liiton kirjanpidon, reskontrien, pankkitilien ja talousarvion toteumavertailujen asianmukaisesta toiminnasta. Näiltä osin kirjanpito- ja talouspalveluiden tuotanto on ulkois-tettu Saimaan talous ja tieto Oy:lle vuoden 2015 alusta alkaen. Yksikköön on jäänyt talouden johtamisesta, suunnittelusta, raportoinnista, hankkeiden maksatuspäätöksistä ja tarkastuk-sista sekä sisäisen valvonnan tehtävistä vastaaminen. Maakuntahallitukselle raportoidaan talousarvion toteutumisesta kolmannesvuosittain ja työvaliokunnalle kahden kuukauden vä-lein. Hallinto- ja kehittämisyksikkö huolehtii myös palkkaukseen, palvelussuhdeasioihin, henkilös-tön kehittämiseen, koulutukseen, henkilöstöohjaukseen ja -valvontaan, työsuojeluun ja työ-terveydenhuoltoon, työkykyä ylläpitävään toimintaan sekä muihin henkilöstöpalveluihin liit-tyvistä tehtävistä. Palkanlaskenta on ulkoistettu Saimaan talous ja tieto Oy:lle. Henkilöstöti-linpäätös laaditaan vuosittain tilinpäätösaikatauluihin sovitettuna. Liiton tietohallinto hoide-taan pääosin Saimaan talous ja tieto Oy:n toimesta. Hallinto- ja kehittämisyksikkö on vas-tuussa tietohallinnon tukitehtävistä, joita hoidetaan osittain liiton omin voimin. Hallinto- ja kehittämisyksikön maksatustoiminto hoitaa nimensä mukaisesti hankkeiden maksatustarkastuksia. Hankkeiden rahoituspäätökset ja maksatuspäätökset on hoidettava niin, että rahoituspäätöksistä vastuussa olevat eivät ole vastuussa maksatuspäätöksistä. Yk-sikön sisällä tehtävät on eriytetty niin, että maksatustoiminto tekee maksatustarkastukset ja maksatuspäätökset ja Saimaan talous ja tieto Oy:n maksuliikennetiimi tekee varsinaiset ra-hansiirrot. ENPI-ohjelman maksatuspäätöksiin perustuvat rahansiirrot tehdään kuitenkin ta-lous- ja tietohallintosihteerin toimesta. Tavoitteet:

Toimintojen kehittäminen: o IT-tukipalveluiden uusien sovellusten onnistuneet käyttöönotot o henkilöstökoulutusten järjestäminen

Toimintaohjeiden ajantasaisina pitäminen ja uudistaminen tarvittaessa

Maksatushakemusten käsittelyn sujuvuus

Takaisinperintätapausten minimoiminen

Sisäisen valvonnan tekeminen, riskienhallinta ja riskirekisterin ylläpito

Organisaatiokulttuurin kehittäminen Great Place to Work –tutkimuksessa saadun pa-lautteen pohjalta

Mittarit:

Päivitetyt säännöt ja toimintaohjeet: henkilöstö ja koulutussuunnitelman päivittäminen vuonna 2016

Maksatushakemusten käsittelyajat ohjelmasta riippuen ilman lisätietopyyntöjä max 45 päivää tai maks. 60 päivää

24

Takaisinperintätapausten lukumäärä 0

Riskienhallintaohjeiden soveltaminen, valvonta ja päivittäminen: riskienhallinnan ja ris-kien arvioinnin toteuttaminen ja kehittäminen dokumentoidusti

Sijoitus ja pisteet Great Place to Work® – tutkimuksen pienten organisaatioiden sarjassa (alle 50 työntekijää).

Toteuma:

Toimintojen kehittämisen osalta uusien IT-tukipalvelujen käyttöönotot ja ohjelmistoihin liit-tyvät koulutukset toteutettiin. Toimintaohjeista talousarvion toimeenpanomääräysten päi-vityksen valmistelu toteutettiin vuoden 2016 lopulla vuoden 2017 1. hallituksen kokouksessa hyväksyttäväksi. ”Näin toimitaan Etelä-Karjalan liitossa” toimintaopasta ja myös henkilöstö-hallinnon vuosikelloa on noudatettu vuoden 2015 keväästä lähtien. Toimintaopas on toimi-nut myös tärkeänä uusien työntekijöiden perehdytyksen välineenä. Henkilöstö- ja koulutus-suunnitelman päivittäminen ei toteutunut. Riskienhallintaa on toteutettu jatkuvana arviointina. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportti käsiteltiin johtoryhmässä vuoden 2017 alussa ja samalla päätettiin tarvittavista toi-menpiteistä ja päivityksistä riskienhallinnan eri osa-alueilla. Riskirekisteriä päivitetään koke-musten pohjalta vuoden 2017 aikana. Kansalliset maksatushakemukset käsiteltiin vuonna 2016 keskimäärin 20 päivässä. Takaisin-perintätapauksia ei vuoden 2016 aikana ollut. Vuonna 2016 toteutetun toisen Great Place to Work – kyselyn tulosten kehitys oli pääsään-töisesti myönteistä verrattuna syksyn 2015 kyselyn tuloksiin. Kyselyn Trust index -pisteet nousivat v. 2015 toteutetun kyselyn 77:stä 81:een. Tulosten perusteella tehtyjen organisaa-tion toimintakulttuurin kehittämisideoiden myötä organisaation toimintakäytänteitä on tar-kennettu johtoryhmän kokousten ja viikkopalaverien osalta. Johtoryhmän kokouksia on ryh-dytty pitämään aiempaa tiheämmin, n. kahden viikon välein ja koko viraston yhteisten viik-kopalaverien kestoa on tiivistetty. Lisäksi on käynnistetty teematuokiokäytäntö ajankohtais-ten teemojen informoimiseksi koko henkilöstölle sekä infotilaisuudet henkilöstölle maakun-tauudistuksen tilanteen läpikäymiseksi yhdessä. EU:n uuden rakennerahastokauden 2014–2020 maksatustarkastukset on keskitetty Uuden-maan liittoon kaikkien Etelä-Suomen ohjelma-alueen maakuntien osalta, joten EU:n raken-nerahastohankkeiden maksatustarkastus päättyi alkuvuonna 2016 Etelä-Karjalan liitossa. ENI-ohjelman maksatustarkastukset jatkuvat ohjelmakaudella 2014–2020 Etelä-Karjalan lii-tossa, kun ohjelman rahoitussopimus hyväksyttiin vuoden 2016 lopulla.

25

1.4.4. Viestintä

Toimintasuunnitelman mukaisesti viestinnän keskeiset tehtävät Etelä-Karjalan liiton viestin-nässä liittyvät vahvasti maakunnan edunvalvontaan. Vuonna 2016 viestintään liittyvä keskei-nen edunvalvontahaaste oli maakunnan aseman varmistaminen sote- ja aluehallintouudis-tuksissa ja siihen liittyen koko maakunnan tulevaisuus. Etelä-Karjalan liitto ryhtyi valmistele-maan maakuntauudistusta heti vuoden 2016 alussa. Viestinnän rooli uudistuksen valmiste-lussa on ollut merkittävä. Etelä-Karjalan liiton avaintehtävät v. 2016 ja niihin liittyvät viestinnälliset toimet:

Varmistaa maakunnan asema sote- ja alue-hallintouudistuksissa. Aloittaa Etelä-Karja-lan itsehallintoalueen toteuttamisen val-mistelu.

Sote- ja maakuntaohjelman tiedotuskanavien luo-minen Etelä-Karjalaan (internetsivut, some-sivut ja some-seuranta, viestintätyöryhmä, intranet, tilai-suudet, blogit, lehtikirjoitukset, tiedotteet) Osallistuminen maakunnan ja valtakunnan tason valmisteluun sekä siitä tiedottaminen

Maakuntaohjelman toimeenpano hyödyn-tämällä EU:n, kansallisia ja maakunnan ke-hittämisvaroja.

Maakuntaohjelmasta tiedottaminen (MYR, maa-kuntahallitus, maakuntavaltuusto). Uuden ohjel-man valmistelun aloituksesta tiedottaminen; OAS:n valmistelu nähtäville ja siitä tiedottaminen

Maakunnan aluesuunnittelun kehittä- minen ja liikenneinfran edunvalvonta.

MaaS-hankkeen kilpailutus ja tiedotus, Eduskunnan liikennevaliokunnan vierailu, Kaksoisraide-edunval-vonta ja tiedotus, TEN-T-verkkoon liittyvä edunval-vonta ja tiedotus, Geopark Saimaa tiedotus

CBC-ohjelmat: uuden ohjelman 2014‒2020 käynnistäminen ja vanhan ohjelman sulke-minen

Tilaisuudet ja tiedotteet uudesta ohjelmakaudesta. CBC- ohjelman ohjelmaviestintä hoidettu CBC-yksi-kössä

Viestinnän avaintehtävät ja niihin liittyvä toiminta vuonna 2016:

Maakuntauudistuksen sivujen (www.ekar-jala.fi/itsehallinto) avaaminen ja aktiivinen ylläpito, Twitter-tilin @EtelaKarjala perus-taminen ja ylläpito; ekstranetin avaaminen ja ylläpito; valtakunnallisen sote- ja maa-kuntauudistuksen seuranta

Sivut avattiin vuodenvaihteessa 2015‒2016. Vuo-den aikana 63 tiedotetta, 12 blogikirjoitusta, Ekstranetissa 270 käyttäjää, 16 erillistä ryhmäsivua alasivuineen Maakuntauudistus Twitter @EtelaKarjala Muutosjohtajan ym. liiton työntekijöiden some-tili viestintätyöryhmä: viestintäsuunnitelma

Yhteydet medioihin ja sidosryhmiin, perin-teinen tiedotus

Tiedotteet ja kolumnit, toimittajakontaktit, median ja sidosryhmien some-seuranta, haastattelut, tieto-palvelu

Sosiaalinen media Twitter ja Facebook, Instagram, Youtube Sivujen jatkuva ylläpito on hajautettu. Suomen aktiivisin maakunnan liitto somessa.

Tapahtumat, maakunnan brändin jalkau-tus, alue- ja asukasmarkkinointi

Tapahtumaohjelmat, tiedotus ja some-aktiivisuus, esitteet ja tapahtuma-aineistot: Suomi 100 -valmis-teluun liittyvät tapahtumat; Lappee-Jukola suunnis-

26

tuskisa; Humppaa-Skumppaa -tapahtumassa kesä-asukkaiden kontaktointi; Itä-Suomen liittojen vir-kistyspäivät,

Viestintäverkostot Maakunnan viestintäverkosto, 3 kokousta Etelä-Suomen rakennerahasto-ohjelmien verkosto 2 krt. EAKR-rakennerahasto-ohjelman verkosto Maakuntauudistuksen viestintäryhmä Kuntaliiton maakuntatiedottajat verkosto Suomi 100 -aluekoordinaattoriverkosto

Sisäinen viestintä Etelä-Karjalan liitonsisäisen viestinnän keskeisiä kanavia ovat sähköposti, viikoittaiset henki-löstöpalaverit ja hieman harvemmin pidettävät tiimipalaverit. Hallinto- ja kehittämisjohtaja jakaa verkossa johtoryhmän kokousmuistion kokouksen jälkeen. 2016 helmikuusta alkaen maakuntauudistus on ollut esillä käytännössä kaikissa viikkopala-vereissa. Lisäksi muutosjohtaja on pitänyt henkilöstölle kaksi infoa maakuntauudistuksen etenemisestä. Avoin viestintä henkilöstölle on erityisen tärkeää muutoksen keskellä. Sisäi-sen viestinnän keskeisiä toimijoita ovat maakuntajohtaja, muutosjohtaja, hallinto- ja kehit-tämisjohtaja sekä yksiköiden esimiehet. Maakuntauudistuksen valmisteluorganisaation viestintää tukemaan avattiin kesällä ekstra-net, johon kaikilla työryhmien jäsenillä on pääsy. Työryhmien jäsenet näkevät myös muiden ryhmien aineistot. Jäsenkuntiin suunnattiin syksyllä kuntakierros, jonka kautta haettiin kuntien näkökulmia ajankohtaisiin aiheisiin mm. sote- ja maakuntauudistukseen. Samalla jaettiin tietoa liiton ajankohtaisista asioista. Ulkoinen viestintä Etelä-Karjalan viestintä- ja markkinointihanke sai jatkoa brändin jalkautus ja asukasmarkki-nointihankkeesta 2016 alkaen. Toinen laajaa näkyvyyttä tuonut hanke on Suomi 100 -juhla-vuoteen liittyvä Etelä-Karjalan hanke. Hankkeista kerrotaan enemmän aluekehitysyksikön lu-vussa. Viestintähankkeen aikana aloitettua maakunnan sisäistä viestintäverkostoa on laajennettu. Viestintäverkosto kokoaa yhteen maakunnan eri organisaatioiden viestijöitä. Verkosto ko-koontuu kolmesti vuodessa. Lisäksi sote- ja maakuntauudistuksen tueksi perustettiin muu-tosjohtajan vetämä viestintätyöryhmä. Maakuntaportaalin sisältöjä lisättiin vuoden 2016 alussa avaamalla sivuilla maakuntauudis-tukseen, Suomi 100 -juhlavuoteen sekä sen Ainaskii sata -kampanjaan liittyvät sivut. Näiden sivujen tehokas some-jakaminen on lisännyt kävijämääriä. Sivujen teknisen toteutuksen teki Saimaan talous ja tieto Oy (Saita).

27

Etelä-Karjalan liiton nettisivut, löytyvät osoitteesta www.ekarjala.fi/liitto. Maakuntasivujen sekä liiton kotisivujen sisältöä päivitetään liiton omana työnä. 2016 ajankohtaisia tiedotuk-sen aiheita ovat olleet sote- ja maakuntauudistus, liikenneväylien edunvalvonta, kaksoisrai-dehankkeen Luumäki–Imatra seuranta sekä Imatran rajanylityspaikan avoimena pitäminen ympärivuorokautisesti. Joulukuussa 2016 viestintää tehtiin myös kriisi- ja surutunnelmissa maakuntahallituksen varapuheenjohtajan Tiina Wilén-Jäppisen menehdyttyä ampumisessa Imatralla. Etelä-Karjalan liitto julkaisi kotisivuillaan 2016 kaikkiaan 123 ajankohtaista artikkelia. Niiden lisäksi maakuntauudistussivuilla julkaistiin 63 artikkelia ja 12 blogikirjoitusta, Suomi 100 -juh-lavuoden sivuilla 26 ajankohtaista artikkelia ja Ainaskii sata -sivuilla 51 lyhyttä artikkelia. Kaik-kiaan vuonna 2016 julkaistiin siis 275 artikkelia, joita jaettiin edelleen sosiaalisessa mediassa. Suurin osa liiton sivuille tulijoista tulee sivulle sosiaalisen median linkin kautta. Tästä syystä somen päivitysten on oltava ajan tasalla, ja tiedotusketjujen kokonaisuudesta on pidettävä huolta. Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailussa kunniamaininta

Etelä-Karjalan liitto ja Pohjois-Karjalan liitto osallistuivat keväällä 2016 kuntamarkkinoinnin

SM-kilpailuun päästen kisan finaaliin toukokuussa. Videoitu versio Osmos Cosmoksen esit-

tämästä Karjalaisten laulusta some-kampanjoineen toi liitoille kunniamaininnan. Karjalais-

ten laulua on kuunneltu videoilta jo yli 200 000 kertaa. Suuryleisön laulu sai myös Lappee-

Jukola suunnistuskilpailun palkintojenjakotilaisuudessa kesäkuussa 2016.

Sosiaalisen median merkitys virallisessa viestinnässä on kasvanut Kuntamarkkinointikilpailun voitto kertoo paljon tämän päivän viestintäympäristöstä. Kunnat ja kuntayhtymät sekä valtion toimijat viestivät kautta linjan sosiaalisen median tileillä. Liiton julkaisuja, tiedotteita ja ilmoituksia, kuvia ja videoita jaetaan aktiivisesti sosiaalisessa mediassa eli somessa (Twitter, Facebook, Youtube, Instagram). Sosiaalisen median käyttäjäluvut ovat kasvaneet entisestään, kun myös maakuntauudistus ja Suomi 100 -juhlavuosi saivat omat some-kanavansa. Maakunnan yhteiseksi tiliksi tarkoi-tettu @EtelaKarjala avattiin Twitterissä elo- syyskuun vaihteessa. Suomi 100 Fb-tili on toimi-nut koko vuoden 2016. Facebookissa liiton sivua seuraa nyt 558 toimijaa, minkä lisäksi vuoden alussa avattuja Suomi 100 Fb-sivuja seuraa 320 toimijaa. Liiton Fb-seinälle kiinnitettiin kaikkiaan 325 viestiä ja Suomi 100 -seinälle 204 viestiä. Lisäksi liiton työntekijät jakavat tärkeimpiä päivityksiä omilla sivuillaan, mikä lisää viestien levinneisyyttä. Fb-kirjoitusten kattavuus vaihtelee aiheesta ja ajankohdasta riippuen. Suurimman suuosion saavuttivat jaetut videot, joita parhaimmillaan katseltiin tuhansia kertoja. Erityisesti Twitter tilien käyttö kasvoi sote- ja maakuntauudistuksen sekä Suomi 100 -juhla-vuoden myötä. Twitter on merkitty viralliseksi viestintävälineeksi kansallisessa maakuntauu-distuksen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelmassa. Tästä syystä myös Etelä-Karjalassa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota Twitter-seurantaan ja viestittämiseen.

28

Etelä-Karjalan liiton @EtelKarjalanlii Twitter -profiilissa julkaistiin 698 twiittiä, minkä ohella maakunnan yhteisellä uudella @EtelaKarjala -tilillä julkaistiin elo-joulukuun aikana 101 viestiä. Näillä yhteensä 799 Twitter-viestillä tavoitettiin 12939 profiilinkatselua (klikkausta). Näillä kahdella tilillä oli vuodenvaihteessa yhteensä yli 1200 seuraajaa. Puoli vuotta toimin-nassa olleen @EtelaKarjala –tilin seuraajiksi tulee keskimäärin kaksi uutta seuraajaa päi-vässä. Liitto seuraa päivittäin #sote ja #maakunta, #maakuntauudistus -keskusteluja. Twitter-keskustelujen seurannassa on kiinnitetty huomiota myös @Eksoten, @KAS-ely (Kaakkois-Suomen Ely-keskus) ja @EKpelastus (Etelä-Karjalan pelastuslaitos) tilien sekä val-takunnallisten muutosjohtajien – erityisesti Tuomas Pöystin @thpoysti ‒ tilien informaation edelleenjakamiseen. Seuranta liittyy myös edunvalvontaan. Ajankohtaisiin asioihin liittyvän keskustelun sekä puhtaan tiedottamisen ohella Twitteriä käytetään myös seminaarien ja tapahtumien yhteydessä puheiden referoimiseen, keskuste-lun herättämiseen ja kysymysten reaaliaikaiseen vastaanottamiseen. Ainaskii sata -kampanjalla on lisätty tilien seuraajia vuoden 2016 aikana. Vuoden lopulla to-teutettiin myös maakuntakaavoitusta popularisoiva Kaavamainen joulukalenteri -kampanja.

(Kuva. Twitter analytics)

1.4.5. Edunvalvonta

Kansallinen edunvalvonta Maakuntajohtajien tapaamiset

29

Suomen maakuntajohtajat tapaavat kerran kuukaudessa. Nämä kokoukset palvelevat erityi-sesti kansallisen edunvalvonnan tarkoitusta. Kaikkien tai usean maakuntajohtajan yhteinen kannanotto saa isomman painoarvon. Kaakkois-Suomen kansanedustajien tapaamiset Kukin Kaakkois-Suomen maakunnista järjestää vuorollaan vaalialueen kansanedustajien ta-paamisen. Etelä-Karjalan liiton isännöimä tapaaminen toteutettiin Imatran Ajojen yhtey-dessä 21.8.2016. Itä-Suomi-yhteistyö Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokous järjestetään kerran vuodessa. Vuonna 2016 kokous pi-dettiin Kokkolan kaupungintalossa 30.-31.8.2016. Kokouksen kannanotossa maakunnat esit-tivät huolensa hallitusohjelman joukkoliikenteeseen esitetyn 15 miljoonan euron säästöjen vaikutuksista VR:n kaukojunaliikenteeseen sekä vetosivat eduskuntaan ja maan hallitukseen sekä liikenne- ja viestintäministeriöön, jotta maakuntien, elinkeinoelämän ja Finavian kanssa alueiden kilpailukyvylle ja kansainväliselle saavutettavuudelle elintärkeät lentoliikenneyh-teydet toimivat. Itä-Suomen maakunnat ottivat myös usealla tasolla kantaa puolustaen itä-rajan rajanylityspaikkojen aukioloa. Etelä-Karjalan liiton vuoro oli järjestää Itä-Suomen maakuntaliittojen henkilökunnan tapaa-minen. Tämä toteutettiin 8-9. kesäkuuta Imatralla. Tapaamisessa oli 95 osanottajaa. Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan yhteyspäälliköt ovat sopineet tapaamisesta kerran vuodessa. Vuonna 2016 järjestämisvuoro oli Etelä-Savolla. Tapaaminen kuitenkin siir-tyi seuraavaan vuoteen. Edunvalvonta, valtion organisaatiot Merkittävä edunvalvonnan tulos oli 1M€ saaminen Lappeenrannan lentokentälle keväällä 2016. Maakuntauudistuksen lakialoitteiden sisältöön vaikuttaminen näytteli suurta roolia Etelä-Karjalan edunvalvonnassa ja maakuntajohtajan työssä. Muita merkittäviä asioita olivat Saimaan kalastusoikeudet 4/2016. Etelä-Karjalan liitto teki myös paljon töitä siihen, että saa-tiin ratkaisu Sarviniemen omistukselle ja tulevalle käytölle virkistysalueena. Liitto oli myös keskeisessä roolissa kokoamassa yhteistä yrityselämänä ja aluehallinnon rin-tamaa torjumaan rajavartiolaitoksen säästösuunnitelmat Imatran rajanylityspaikan sulke-miseksi yöajaksi. Tässä asiassa onnistuttiin ja tärkeä rajanylitysliikenne saa jatkua ympäri-vuorokautisesti. Kansainvälinen edunvalvonta Kansainvälistä edunvalvontaa tapahtuu luonnollisesti EU:n ohjelmien hallinnoinnin yhtey-dessä niin Brysselin kuin Moskovan (mm. talouskehitysministeriö) suuntaan. Tässä luvussa on kuvattu Etelä-Karjalan liiton oma-aloitteinen yhteistyö. Brysseliin päin pyrittiin vaikutta-maan mm. Imatran rajanylityspaikan saamiseksi EU:n ScanMed rataverkon osaksi ja suside-legaatiolla Brysselissä 24.10.2016. Yhteyksiä pidettiin naapureiden; Leningradin oblastin ja Pietarin kaupungin lisäksi myös Karjalan tasavaltaan. Vuodelle 2016 oli erityistä Kiinayhteyk-sien avaaminen.

30

Erityistä suhdetta Etelä-Karjalan ja Pietarin välillä kuvaa se, että maakuntahallitus vieraili Pie-tarin parlamentissa ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra ja maakuntajohtaja Matti Viialainen tapasivat Pietarin parlamentin puheenjohtajan samana päivänä 9.11.2016. Pietarin kaupungin ja Leningradin oblastin ulkosuhteiden komiteoiden suuntaan yhteyden-pito oli tiivistä pitkin vuotta. Yhteistyö Euroopan raja-alueiden kanssa (AEBR) Etelä-Karjalan liitolla on edustus Euroopan raja-alueiden liiton johtokunnassa. Maakuntahal-lituksen varapuheenjohtaja Ari Berg valittiin 22. syyskuuta 2016 jatkamaan AEBR:n johtokun-nan varsinaisena jäsenenä vuosina 2017 ja 2018. Bergin varajäsenenä hallituksessa toimii Etelä-Karjalan liiton yhteyspäällikkö Johannes Moisio. AEBR:lla on muutamia työryhmiä, jotka työskentelevät rajattujen aihepiirien kanssa. Etelä-Karjalan liiton Johannes Moisio on toiminut vuonna 2016 AEBR:n ulkorajojen työryhmän pu-heenjohtajana. Työryhmä järjestää vuosittain muutamia seminaareja ja kokouksia, joista yksi oli elokuussa 2016 Harkovassa. Seminaari-kokouksen yhteydessä toteutettiin myös Harko-van varakuvernöörin ja maakuntajohtaja Viialaisen tapaaminen. Etelä-Karjalan liitto oli yksi AEBR:n Ulkorajojen työryhmän järjestämässä VIII AEBR.n nuori-sofoorumissa Belgradissa 1.-2. joulukuuta 2016. Foorumi järjestettiin rahoituksen niukkuu-den vuoksi vain kaksipäiväisenä. Myöhemmin joulukuussa hyväksyttiin maakunnan kehittä-misrahahanke, jonka tavoitteena on mm. järjestää AEBR:n IX nuorisofoorumi Lappeenran-nassa. Yhteistyö Karjalan tasavallan kanssa Yhteistyö Karjalan tasavallan kanssa painottuu erityisesti Parikkala-Syväoro rajanylityspaikan avaamiseksi kansainväliselle liikenteelle. Rajalle johtavissa ja rajan läheisissä tiehankkeissa on tehty yhteistyötä ja päivitetty tietoja hankkeiden etenemisestä. Myös matkailualan yh-teistyöstä Saimaa-Laatokka-Ääninen akselilla on keskusteltu ja tutkittu myös alustavasti mitä mahdollisuuksia lentoliikenteen saralta voisi löytyä. Parikkalan rajanylityspaikkaa pyritään hyödyntämään jo nykyisellä statuksella niin, että ylityslupia järjestetään rajanylittävää liiken-nettä tai muuta rajanylittävää yritystoimintaa harjoittaville yrityksille sekä hallintoviranomai-sille. Kansainväliset hankkeet (Pohjoismaiden ministerineuvosto, Interreg Europe) Etelä-Karjalan liitto on osallistunut vuoden 2016 aikana Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamaan nuorisotyöllisyyshankkeeseen ComUnYouth. Hankkeen päätoteuttaja on pet-roskoilainen kansalaisjärjestöjä tukeva organisaatio. Hankkeeseen osallistuminen ei edellytä Etelä-Karjalan liitolta budjetoitua rahoitusta. Keväällä 2015 vuoden lopulla jätettiin seitsemän partnerin hankehakemus Interreg Europe ohjelmaan. ”Fresh Innovation Resources for the Enterprises” (FIRE) – hanke oli budjetiltaan 1,7 M€ ja sen pääpartneri oli Etelä-Karjalan liitto. Hanke selvisi keväällä 2016 teknisestä tar-kastuksesta, mutta ei laadullisen arvioinnin jälkeen saanut rahoitusta. Pääsyy tähän oli se, että hankkeeseen oli sisällytetty varsin hinnakas Innovaatiofoorumi Etelä-Karjalassa.

31

Vuoden 2016 lopulla Euroopan raja-alueiden liitto valmisteli ja jätti ESPON-hankkeen, jonka tarkoituksena on kartoittaa rajaan liittyviä palveluita, kehittää uusia rajapalveluita ja tuo esiin rajaan liittyvien julkisten palvelujen hyötyjä, edistää tiedonvaihtoa. Hankkeessa on mu-kana erityisesti Etelä-Karjalan liiton maankäytön toimialue.

Muu kansainvälisyyden edistäminen Vuosi 2016 oli pääavaus maakuntaliiton Kiina-suhteille. Tammikuun 7. järjestettiin ”Kasvua Kiinasta” seminaari Imatran kylpylässä. Maaliskuun 24. päivä Etelä-Karjala vastaanotti Hu-bein varakuvernöörin seurueineen. Keskusteluja käytiin mm. matkailun ja kiinalaisten inves-tointien edistämisestä. Etelä-Karjala on ollut oli niin valtakunnallisen kuin Kiinan media mielenkiinnon kohteena kun Jukolan viesteissä 18.-19. kesäkuuta oli mukana Shanghain miesjoukkue eteläkarjalaisten toi-mijoiden kutsusta. Alkuvuodesta 2016 valmistui liiton koordinoimana kartoitus Etelä-Karjalan kansainvälisty-missektorilla toimivien organisaatioiden välisestä yhteistyöstä. Elinkeinoelämän kansainvälisellä sektorilla Etelä-Karjalan liiton Venäjäasiantuntija/yhteys-päällikkö Veli-Matti Kesälahti on osallistunut myös Kaakkois-Suomen Team Finland –ryhmän toimintaan sekä Etelä-Karjalan Venäjän kauppaklubin toimintaan. Myös eteläkarjalaisten hanketoimijoiden rajanylittäviä yhteistyöhankkeita on pyritty edistämään auttamalla mm. partnerihaussa, yhteyksien solmimisessa ja tiedottamalla rahoitusmahdollisuuksista.

1.4.6. Maakuntauudistus

Alkuvuonna 2016 Etelä-Karjalassa ilmoittauduttiin pilottimaakunnaksi sote- ja maakuntauu-distukseen. Maakunnan aloitusseminaarin jälkeen järjestäydyttiin ja valmistauduttiin pilo-tointiin, mutta Sipilän hallitus päätyikin aloittamaan uudistuksen kaikissa maakunnissa Esi-valmisteluvaiheella ilman pilotteja. Keväällä aloitettua prosessia jatkettiinkin voimallisesti Etelä-Karjalassa palkkaamalla muu-tosjohtaja valtiovarainministeriön suosituksen mukaisesti 1.9. alkaen. 20 eri organisaation edustajia valmisteluryhmään ja ohjaus- ja seurantaryhmään kutsuttiin erittäin laajasti myös sidosryhmien edustajia. Heti syyskuussa täsmennettiin työryhmien työskentelyä sekä val-misteltiin lausuntoa elokuussa valmistuneen sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketista. Marraskuussa valmistuivat niin lausunnot kuin väliraportitkin. Valmisteluun on osallistunut 11 työryhmässä noin 265 henkilöä, lisäksi ryhmät perustuvat alatyöryhmiä valmistelunsa tueksi kasvattaen osallistujamäärää kymmenillä. Kaikissa kun-nissa muutosjohtaja ja liiton johto on tavannut niin viranhaltijoita, johtoryhmiä kuin luotta-mushenkilöitä joko hallituksessa tai valtuustossa kuntien toiveiden mukaisesti. Myös Kaak-kois-Suomen ELY:n, TE-toimiston sekä muiden organisaatioiden johtoa ja henkilöstöä, joten sidosryhmien edustajia on tavattu kymmenittäin. Lisäksi valmisteluun osallistujille on pe-rustettu ekstranet, jonne materiaalia on koottu hyödynnettäväksi omissa organisaatioissa.

32

Muutosjohtaja on lisäksi käynyt esittelemässä uudistusta mm. yrittäjille, palkansaajajärjes-töjen edustajille sekä eri puolueiden jäsenille ja medialle useissa tilaisuuksissa. Myös valta-kunnallisesti Etelä-Karjalan uudistuksen etenemistä on esitelty useilla eri menetelmillä mm. puheenvuoroilla valtakunnallisissa tilaisuuksissa, some- välineillä ja uutiskirjeillä.

Joulukuussa suunniteltiin maakuntaohjelman sekä tulevan maakunnan strategian yhteinen valmisteluprosessi keväälle. Lausuntojen jälkeen tarkentunut sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketti valmistui 22.12. ja se tullee eduskunnan käsittelyyn alkuvuonna 2017.

33

1.5 Talous

Jäsenkuntien maksuosuudet muodostivat 71 % (v. 2015: 63 %) kaikista toimintatuotoista. Maksuosuuksia kerättiin 1 % enemmän kuin edellisvuonna. Jäsenkuntien maksuosuustau-lukko esitetään tilinpäätöskirjan lopussa. Toimintatuotot vähenivät edellisestä vuodesta 10,2 % (v. 2015: +13 %). Vuoden 2015 tilinpäätöksen muut tuotot kohtaan sisältyvä korkopää-omien tuotto poistaen vertailukelpoinen toimintatuottojen lasku on 5,4 %.

Liiton budjettirahoitteisen (=jäsenkuntien rahoitus) toiminnan talousarvioon verrattuna luottamushenkilöhallinnon kustannukset sekä henkilöstön palkkakustannukset toteutuivat yhteensä noin 100.000 € talousarviota matalampina. Henkilöstökustannusten matalampi to-teuma johtui aluekehityspäällikön ja hallinto- ja kehittämisjohtajan palkkakustannusten osit-taisesta toteutumisesta. Talousarviossa oli ensimmäisen osalta varauduttu puolen vuoden palkkamenoihin ja jälkimmäisen osalta koko vuoden palkkamenoihin. Myös palkkakulujen jaksotus vaikutti vuonna 2016 tulosta parantavasti. Muiden kulujenkin osalta budjetti pääsääntöisesti alitettiin. Suurimpia alituksia oli tarvikkei-den ostoissa, leasing-vuokrissa sekä palvelujen ostoissa. Mm. projektien omarahoitusosuu-det, ICT-palvelujen ostot, asiantuntijapalvelujen ostot ja muiden palvelujen ostot toteutuivat budjetoitua matalampina.

Henkilöstökulut muodostivat liiton kustannuksista 57,8 % (vuonna 2015 56,7 %). Koko liiton toimintakulut (ENPI-yksikkö mukaan lukien) vähenivät 3,1 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Peruspääomassa ei ole toimintavuoden aikana tapahtunut muutoksia. Peruspääoma muo-dostaa koko taseen loppusummasta 4,5 % (vuonna 2015 3,9 %), mikä heijastelee välitettä-vien varojen vähenemistä liiton taseessa. Oman pääoman osuus taseesta on 35,5 % (vuonna 2015 31,2 %), kun vielä vuoden 2014 tilinpäätöksessä se oli n. 15 %. Maakuntaliitoille on ollut perinteisesti ominaista, että välitettävien varojen (toimeksiantojen pääomat) suuresta mää-rästä johtuen niiden omavaraisuusaste on ollut alhainen. Välitettävien varojen vähentyessä oman pääoman suhteellinen osuus Etelä-Karjalan liiton taseessa vastaavasti kasvaa. Vieraan pääoman osuus taseen loppusummasta on 13,2 % (vuonna 2015 12,3 %), josta lähes puolet (48,7 %) koostuu toimitilan hankintaa varten otetusta Kuntarahoituksen pitkäaikaisesta lai-nasta.

1.6 Henkilöstö

Etelä-Karjalan liitto laatii vuosittain erillisen henkilöstötilinpäätöksen.

Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä

Etelä-Karjalan liiton palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrä oli vuoden 2016 lopussa 27 henkilöä. Henkilöstön lukumäärä oli vuotta aiemmin 24.

Kokoaikaisen henkilöstön osuus oli 100 % eli 27 henkilöä.

Sairauspoissaolot

34

Sairauspäiviä vuonna 2016 oli yhteensä 59 ja sairauspoissaolotapauksia oli 23. Lukumääräi-sesti eniten (87 %) oli 1-3 päivän sairaustapauksia. Vuonna 2015 sairauspäiviä oli 212 ja sai-rauspoissaolotapauksia 42 eli sairauspoissaolopäivät vähentyivät huomattavasti. Pitkien 4-60 pv sairauspoissaolojen määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Yksittäistapauksina pitkät sairauspoissaolot näkyvät Etelä-Karjalan liiton kaltaisessa pienessä organisaatiossa nopeasti tilastoissa ja vuositasolla verraten ilmenee suuria eroja. Työntekijöistä 41 % on ollut sairauslomalla vuoden 2016 aikana (vuonna 2015 75 %). Sairaus-loman keskimääräinen pituus oli 2,5 päivää. Vuonna (2015 5 päivää). Keskimääräisen sai-rausloman pituus on lyhentynyt. Jokaista työntekijää kohden laskettuna sairauslomien pi-tuus oli 2,2 päivää (vuonna 2015 8,8 päivää). Sairauspoissaolot ovat Etelä-Karjalan liitossa kunta-alan keskiarvoja matalammalla tasolla.

Palkkamenot

Liiton maksamat palkat ja palkkiot vuonna 2016 olivat 1.369.386,84 € (v. 2015: 1.383.643,00 €) ja henkilösivukulut 367.642,06 € (vuonna 2015: 373.134,60 €). Palkkamenojen kokonaismäärä oli 1.737.028,90 € (vuonna 2015: 1.756.777,60 €). Palkkame-not sisältävät myös projektihenkilöstön kustannukset. Henkilökunnan palkkamenot laskivat vuodesta 2015 noin 1,12%.

35

1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista

Riskienhallinta on osa kaikkea kuntayhtymän toimintaa ja se on myös osa Etelä-Karjalan lii-ton johtamisjärjestelmää.

Etelä-Karjalan liiton riskienhallinnan kokonaisuus muodostuu 1. riskianalyysistä (riskien tunnistaminen, arviointi ja hallintatoimet) ja

2. sisäisestä valvonnasta.

Riskianalyysissä (riskirekisteri) on määritelty merkittävimmät riskit, niiden suuruus, tarvitta-vat hallintatoimenpiteet ja vastuuhenkilö. Sisäisen valvonnan avulla seurataan ja arvioidaan riskien hallintatoimenpiteiden onnistumista ja toimivuutta. Riskit on luokiteltu rekisterissä seuraaviin ryhmiin: viraston strategian toimeenpanoon, henkilöstöön/johtamiseen, talou-teen, tietosuojaan/tietotekniikkaan, viestintään ja tiedottamiseen, hankerahoitukseen ja toi-mitiloihin liittyvät riskit. Riskien luokituksessa on keskitytty toiminnan ja talouden kannalta merkittäviin riskeihin.

Sisäisen valvonnan raportin huomiota kannattaa kiinnittää maakuntauudistuksen tehtävien aiheuttamaan työkuormitukseen sekä sisäiseen viestintään, vaikka tyytyväisyys viestintään Great Place to Work –tutkimuksen tulosten perusteella on kohentunut. Työhyvinvointi on säilynyt hyvällä tasolla. Great Place to Work -kyselyn väittämän ”kokonaisuudessaan tämä on todella hyvä työpaikka” keskiarvo oli edellisen vuoden tapaan 95 % (skaala: 0-100 %). Kehitys kyselyn tuloksissa verrattuna edelliseen vuoteen oli pääsääntöisesti myönteistä. Riskirekisteristä tehdyn sisäisen arvioinnin pohjalta riskirekisteri on pääosin ajantasainen, mutta sitä on tarpeen hienosäätää vuoden 2017 aikana mm. hankerahoitukseen liittyen ris-kien osalta, koska EU-rakennerahastojen rahoituksen osalta Uudenmaan liitto vastaa mak-satuksista ohjelmakaudella 2014–2020. Toimintatapamuutokset ja niiden vaikutukset on syytä huomioida myös riskirekisterissä.

Rahoitettavien ohjelmien hallintoviranomaistehtäviin liittyvää sisäistä tarkastusta tehdään mm. tilintarkastusyhteisöjen suorittaminen tarkastusten kautta.

36

2 SELONTEKO KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJES-TÄMISESTÄ

Etelä-Karjalan liiton maakuntahallitus toteaa, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on maakuntaliitossa järjestetty asianmukaisella tavalla. Maakuntahallitus perustaa kantansa seuraaviin seikkoihin: Maakuntaliiton säännöt ovat ajan tasalla. Liiton palkkiosääntö ja hankintaohjeet uudistettiin vuonna 2010 ja vuonna 2012 uudistettua perussopimusta päivitettiin Kymenlaakson yhteis-toimintapykälien poistamisen osalta vuoden 2015 lopussa. Lisäksi liiton hallintosääntö sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje on päivitetty vuoden 2014 aikana. Hallintosään-nössä on kiinnitetty huomiota aiempaa tarkemmin kuntaliiton suosituksiin sisäisen valvon-nan ja riskien hallinnan vastuiden kuvaamisesta. Liiton lakisääteiset tehtävät on suoritettu ao. lakeja ja säädöksiä noudattaen. Sisäisen valvonnan ohjeita on kehitetty erityisesti riskienhallinnan menettelyjen osalta. Yksi-köiden päälliköillä on velvollisuus arvioida riskirekisterissä mainittujen riskien toteutumista jatkuvan seurannan avulla ja raportoida havaitsemistaan riskeistä maakuntajohtajalle, joka voi raportoida niistä edelleen maakuntahallitukselle tai sen työvaliokunnalle. Toimintavuo-den 2016 aikana havaittuihin riskeihin ja niiden hallintaan on paneuduttu näkemyksemme mukaan riittävästi. Osana riskienhallintaa liiton vakuutukset ovat ajan tasalla (päivitetty 2012, matkavakuutuk-set 2015) ja riittävän kattavat. Tietotekniikan ja järjestelmien hankinnan keskittäminen Saimaan talous- ja tieto Oy:lle on muuttanut toimintatapoja aiempaan verrattuna. Palvelinriskien hallinta on parantunut var-mennettujen palvelinten myötä uudessa palvelumallissa. Liiton sopimusten voimassaoloa ja sopimusehtoja seurataan. Erityinen huomio sopimuseh-toihin kohdistuu maksettaessa sopimuksiin perustuvia laskuja. Liitolla ei ole päätoimista sisäistä tarkastajaa, vaan sisäisen tarkastuksen osa-alueita on os-tettu tilintarkastusyhteisöltä. Sisäisen tarkastuksen laajuus on suhteutettu liiton toiminnan laajuuteen. EAKR-ohjelmassa toimitaan hallinto- ja järjestelmävalvonnan ohjeiden mukai-sesti. MKR-hankkeiden osalta tehdään muutaman vuoden välein otantatarkastuksia tilintar-kastusyhteisön toimesta ja ENPI-ohjelma on saanut komissiosta täsmennettyjä ohjeita sisäi-sen tarkastuksen toteuttamisesta ja uudet ohjeet on otettu huomioon vuodesta 2012 läh-tien.

37

3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS

3.1 Etelä-Karjalan liiton tuloslaskelma ja sen tunnusluvut

Etelä-Karjalan liiton tuloslaskelma

1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015

Toimintatuotot

Myyntituotot 2 211 630,84 2 192 636,86

Maksutuotot 0,00 0,00

Tuet ja avustukset 910 975,00 1 107 804,86

Vuokratuotot 1 795,20 3 590,40

Muut toimintatuotot 0,00 3 124 401,04 175 377,10 3 479 409,22

Valmistus omaan käyttöön

Toimintakulut

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -1 370 179,16 -1 395 567,83

Henkilösivukulut

Eläkekulut -327 531,01 -329 878,09

Muut henkilösivukulut -39 318,73 -31 331,68

Palvelujen ostot -1 000 142,01 -1 059 611,60

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana -56 625,00 -66 850,37

Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-)

Avustukset

Muut toimintakulut -207 689,84 -3 001 485,75 -214 145,63 -3 097 385,20

Toimintakate 122 915,29 382 024,02

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 0,00 1 298,39

Muut rahoitustuotot 4,42 31,70

Arvopaperien myyntivoitot 15 247,32 20 230,97

Korkokulut -25 220,42 -27 426,67

Arvopaperien myyntitappiot -4 265,38 0,00

Muut rahoituskulut -1 814,22 -16 048,28 -1 990,60 -7 856,21

Vuosikate 106 867,01 374 167,81

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -107 315,10

Arvonalentumiset -107 315,10 0,00

Satunnaiset erät

Satunnaiset tuotot 0,00 0,00

Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00

Tilikauden tulos -448,09 374 167,81

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)

Varausten lisäys (-) tai vähennys (+)

Rahastojen lisäys (-) ja vähennys (+)

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -448,09 374 167,81

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT:

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 104,10 % 112,33 %

38

3.2 Toiminnan rahoitus

Etelä-Karjalan liiton rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut

Rahoituslaskelma

2016 2015

Varsinaisen toiminnan rahavirta Vuosikate 106 867,01 374 167,81

Satunnaiset erät 0,00 0,00

Tulorahoituksen korjauserät 0,00 0,00

Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit -44 530,58 -300 000,00

Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,00

Käyttöomaisuuden myyntitulot 0,00 0,00

Varsinaisen toiminnan ja investointien raha-

virta 62 336,43 74 167,81

Rahoitustoiminnan rahavirta Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset 0,00 0,00

Antolainasaamisten vähennykset 0,00 0,00

Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys -48 000,00 -48 000,00

Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0,00 0,00

Lyhytaikaisten lainojen muutos 33,69 0,00

Oman pääoman muutokset 0,00 0,00

Muut maksuvalmiuden muutokset 115 962,29 -144 932,39

Rahoitustoiminnan rahavirta 67 995,98 -192 932,39

Rahavarojen muutos 130 332,41 -118 764,58

Kassavarojen muutos Kassavarat 31.12. 1 529 929,18 1 399 596,77

Kassavarat 1.1. 1 399 596,77 1 518 361,35

Rahoituslaskelman tunnusluvut:

Kassavarat 31.12. 1 529 929,18 1 399 596,77

Kassasta maksut 3 065 631,98 3 474 802,47

Kassan riittävyys, pv 182 147

Lainanhoitokate: = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + lainanlyhennykset). Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten mak-suun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Jos tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo on alle 1.

Kassan riittävyys (pv): = 365 pv x Kassavarat 31.12./Kassasta maksut tilikaudella.

Kuntayhtymän maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee mo-nenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kuntayhtymän kassavaroilla.

39

3.3 Taloussuunnitelmavuosien kehitysnäkymät

Etelä-Karjalan liiton taloussuunnitelmavuosien näkymä on alijäämäinen. Lentokenttäsää-tiön peruspääomasijoitus poistetaan Lappeenrannan (ns. emokonserni) kaupungin kanssa yhdenmukaisella poistosuunnitelmalla muuna pitkävaikutteisena menona vuosien 2016–2018 aikana. Tämä ja tiloihin liittyvät pienemmän kokoluokan pitkävaikutteisten menojen poistot rasittavat vuosien 2016-2018 tulosta yli sadalla tuhannella eurolla vuodessa. Tämän lisäksi maakuntauudistukseen varautuminen ja liiton omaa rahoitusta vaativien hankkei-den määrän kasvu tuo tuleville vuosille menopaineita, mitä kilpailukykysopimuksen vaiku-tukset palkkakustannuksiin lieventävät.

Etelä-Karjalan liiton taseessa on aikaisempien vuosien hyvän taloudenpidon johdosta ker-tynyttä ylijäämää, jota suunnitelmavuosien 2017–2018 alijäämäiset tulokset eivät rasita vielä liikaa. Vuoden 2016 lopussa edellisten kausien ylijäämä oli yli 1,8 miljoonaa euroa.

-600000

-500000

-400000

-300000

-200000

-100000

0

100000

200000

300000

400000

500000

2014 2015 2016 2017 2018

Tulos tilikauden lopussa

0

100 000

200 000

300 000

400 000

500 000

600 000

700 000

800 000

900 000

2011 2012 2013 2014 2015 2016

Lainakanta 31.12.

40

Etelä-Karjalan liitto on pystynyt lyhentämään kuntarahoitukselta toimitilaa varten otettua

lainaa suunnitelmallisesti 48.000 € vuodessa, joka näkyy myös taseen tunnusluvuissa. Liiton

omavaraisuusaste on samassa noussut, joka mittaa alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä

sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä.

Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona peruskunnissa pidetään n. 70 % omavaraisuutta,

kun 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta

velkarasitetta. Maakuntaliittojen kohdalla samoja suositusarvoja ei ole mielekästä noudat-

taa, sillä niiden taseen pääomista suuri osa koostuu välitettävistä varoista eikä niiden toi-

mintaperiaatteena ole kerryttää omaisuutta taseeseen.

6,7 %4,6 %

6,8 %

14,9 %

31,3 %

35,6 %

42,1 %39,2 %

36,6 % 35,3 %

29,2 %30,6 %

0,0 %

5,0 %

10,0 %

15,0 %

20,0 %

25,0 %

30,0 %

35,0 %

40,0 %

45,0 %

2011 2012 2013 2014 2015 2016

Taseen tunnusluvut

Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, %

41

4 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET

ETELÄ-KARJALAN LIITON TASE

VASTAAVAA 2016 2015 VASTATTAVAA 2016 2015

PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA

Aiheettomat hy ödy kkeet Peruspääoma 334 290,32 334 290,32

Aineettomat oikeudet Liity mismaksurahasto 0,00 0,00

Muut pitkäv aikutteiset menot 218 661,18 300 000,00 Arv onkorotusrahasto 0,00 0,00

Ennakkomaksut Muut omat rahastot 495 090,95 0,00

218 661,18 300 000,00 Ed. tk:en y li/alijäämä 1 823 982,94 1 944 906,08

Aineelliset hy ödy kkeet Tilikauden y li/alijäämä -448,09 374 167,81

Maa- ja v esialueet 2 652 916,12 2 653 364,21

Rakennukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET

Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero

Koneet ja kalusto 18 554,30 Vapaaehtoiset v araukset

Muut aineelliset hy ödy kkeet 0,00 0,00

Ennakkomaksut ja kesk.er. hank. PAKOLLISET VARAUKSET

18 554,30 0,00 Eläkev araukset

Sijoitukset Muut pakolliset v araukset

Osakkeet ja osuudet 1 595 063,07 1 595 063,07 0,00 0,00

Joukkov elkakirjalainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT

Ennakkomaksut Valtion toimeksiannot 3 837 180,73 4 796 007,64

Muut saamiset Lahjoitusrahastojen pääomat 0,00 0,00

1 595 063,07 1 595 063,07 Muut toimeksiantojen pääomat 0,00 0,00

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 3 837 180,73 4 796 007,64

Valtion toimeksiannot 3 835 088,07 4 996 894,02 VIERAS PÄÄOMA

Lahjoitusrahastojen erity iskatteet Pitkäaikainen

Muut toimeksiantojen v arat Joukkov elkakirjalainat

3 835 088,07 4 996 894,02 Lainat rahoitus- ja v akuutuslaitoksilta 480 000,00 528 000,00

VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisy hteisöiltä

Vaihto-omaisuus Lainat muilta luotonantajilta

Aineet ja tarv ikkeet Saadut ennakot

Keskeneräiset tuotteet Ostov elat

Valmiit tuotteet/Tav arat Muut v elat

Muu v aihto-omaisuus Siirtov elat

Ennakkomaksut 480 000,00 528 000,00

0,00 0,00 Ly hy taikainen

Saamiset Joukkov elkakirjalainat

Pitkäaikaiset saamiset Lainat rahoitus- ja v akuutuslaitoksilta 48 000,00 48 000,00

My y ntisaamiset Lainat julkisy hteisöiltä

Lainasaamsiet Lainat muilta luotonantajilta 33,69 0,00

Muut saamiset Saadut ennakot 28 647,97 25 671,09

Siirtosaamiset Ostov elat 42 937,64 61 166,86

0,00 0,00 Muut v elat 66 464,38 56 511,71

Ly hy taikaiset saamiset Siirtov elat 319 296,22 322 380,33

My y ntisaamiset 71 605,11 18 574,18 505 379,90 513 729,99

Lainasaamsiet 2 299,54 1 085,00 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 7 475 476,75 8 491 101,84

Muut saamiset 42 406,74 38 976,79

Siirtosaamiset 161 869,56 140 912,01

278 180,95 199 547,98

Rahoitusarv opaperit TASEEN TUNNUSLUVUT:

Osakkeet ja osuudet

Sijoitukset rahamarkk.instrum. Omavaraisuusaste, % 35,62 % 31,34 %

Joukkov elkakirjalainasaamiset

Muut arv opaperit 322 228,36 319 713,85 Suhteellinen velkaantuneisuus % 30,62 % 29,20 %

322 228,36 319 713,85

Rahat ja pankkisaamiset 1 207 700,82 1 079 882,92 Lainakanta 31.12. 528 033,69 576 000,00

VASTAAVAA YHTEENSÄ 7 475 476,75 8 491 101,84

Lainasaamiset 31.12. 0,00 0,00

42

5 KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA MENOT

6 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET

6.1 Tilikauden tuloksen käsittely

Maakuntahallitus esittää tilikauden – 448,09 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: Tilikauden alijäämä – 448,09 euroa siirretään taseen tilikausien ylijäämätilille.

KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA -MENOT

TULOT € % MENOT € %

Varsinainen toiminta

Toimintatuotot 3 124 401,04 101,1 % Varsinainen toiminta

Korkotuotot 0,00 0,0 % Toimintakulut 3 001 485,75 97,5 %

Muut rahoitustuotot 15 251,74 0,5 % - valmistus omaan käyttöön 0,00 0,0 %

Satunnaiset tuotot 0,00 0,0 % Korkokulut 25 220,42 0,8 %

Tulorahoituksen korjauserät: 0,0 % Muut rahoituskulut 6 079,60 0,2 %

- pakollisen varauksen muutos 0,0 % Satunnaiset kulut 0,00 0,0 %

- Käyttöomaisuuden myyntivoitot 0,00 0,0 % Tulorahoituksen korjauserät: 0,0 %

Investoinnit 0,0 % +/- pakollisten varausten muutos 0,00 0,0 %

Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,0 % - käyttöomaisuuden myyntitappiot 0,00 0,0 %

Käyttöomaisuuden myyntitulot 0,00 0,0 % Investoinnit 0,0 %

0,0 % Käyttöomaisuusinvestoinnit 44 530,58 1,4 %

Antolainasaamisten vähennykset 0,00 0,0 % 0,0 %

Rahoitustoiminta 0,0 % Rahoitustoiminta 0,0 %

Pitkäaikaisten lainojen lisäys -48 000,00 -1,6 % Antolainasaamisten lisäykset 0,00 0,0 %

Lyhytaikaisten lainojen lisäys 33,69 0,0 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0,00 0,0 %

Oman pääoman lisäykset 0,00 0,0 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,00 0,0 %

3 091 686,47 Oman pääoman vähennykset 0 0,0 %

3 077 316,35

Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

Kokonaistulot 3 091 686,47

Kokonaismenot 3 077 316,35

14 370,12

Muut maksuvalmiuden muutokset 115 962,29

Kassavarojen muutos -130 332,41

-14 370,12

43

7 TOIMINNAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 7.1 Tavoitteiden toteutuminen

Etelä-Karjalan liiton avaintehtävät vuonna 2016 olivat:

1. Varmistaa maakunnan asema sote- ja aluehallintouudistuksissa maakuntahallituksen,

alueen kuntien ja kuntayhtymien syyskuussa 2015 antaman yhteisen kannanoton mu-kaisesti ja aloittaa Etelä-Karjalan itsehallintoalueen toteuttamisen valmistelu.

2. Maakuntaohjelman toimeenpano hyödyntämällä EU:n, kansallisia ja maakunnan kehit-tämisvaroja.

3. Maakunnan aluesuunnittelun kehittäminen ja liikenneinfran edunvalvonta. 4. CBC-ohjelmat: uuden ohjelman käynnistäminen ja vanhan ohjelman sulkeminen

Seuraavassa on kuvattu edellä mainittujen avaintehtävien toteumaa tarkemmin niistä johdettu-jen tavoitteiden välityksellä

Aluekehitys

Tavoite Mittari Toteuma Rakennerahastokauden 2007–2013 päättämistoimet

Toteutunut.

V. 2014–2020 rakennerahasto-ohjel-man toimeenpano Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksen, maakunnan ke-hittämisrahan ja maakunnan kehittä-misrahaston hallinnointi

Hankehakemusten käsittelyajat si-sältävät hankevalmistelun ja hallin-nollisen päätösprosessin (esim. EAKR-rahoituksessa MYRS, MYR, maakuntahallitus). EAKR-hankkeiden käsittelyaika alkaa hakukierroksen päättymisestä ja päättyy ajankoh-taan, jolloin hakemus jätetään han-kevalmistelun jälkeen Uudenmaan liiton päätösvalmisteluun.

Toteutunut seuraavilla hakemusten käsittelyajoilla: EAKR: 90 päivää (v. 2015 86 pvää) Maakunnan kehittämisraha MKR: 39 päivää (v. 2015 28 pvää) Etelä-Karjalan kehittämisrahasto EKR: 90 päivää (uusi rahoitusmuoto) AIKO (ERM ja kasvusopimus): 48 päivää (uusi rahoitusmuoto)

Maakuntaohjelman toimeenpano-suunnitelman laatiminen

Määräaika valmistumiselle syksy 2016.

Toteutunut.

Maakuntaohjelman toimeenpano ja seurantyö.

Maakuntaohjelman jalkauttamista koskevien tilaisuuksien ja niiden osallistujien määrä. Aluekehityskatsauksen valmistumi-nen keväällä 2016. Ulkopuolisen arviointityön käynnis-tyminen syksyllä 2016

Toteutunut. Maakuntaohjelman sisältöjä on esi-telty yli 30 tilaisuudessa, jossa osal-listujia noin 700. Ennakoivan rakennemuutoksen va-rautumissuunnitelma valmisteltiin talvella 2016 Aluetalouskatsaus valmisteltiin ke-väällä 2016. Ulkopuolinen ohjelma-arviointi teh-tiin maakunnan liittojen kesken ver-taisarviointina syksyllä 2016.

44

Suomi 100 -juhlavuoden alueellinen koordinaatio

Suomi 100 -juhlavuoden alueelliseen koordinaatioon saatu valtionrahoi-tus, tukea saaneet hankkeet ja juhla-vuodesta saatu palaute

Toteutunut. Etelä-Karjalan liitto sai Suomi 100 -valtionavustusta juhlavuoden alueelliseen koordinointiin 90 000 €. Aluetukea myönnettiin vuonna 2016 yhteensä 70 000 € 20 eri hankkeelle. Tilastokeskuksen haastattelututki-muksen mukaan tietoisuus tulevasta juhlavuodesta oli syyskuussa 2016 Etelä-Karjalassa maan parasta. Etelä-Karjalassa oli eniten ”hyvin tietoisia” ja vähiten ”ei lainkaan tietoisia”. Maakunnallinen media julkaisi noin 50 verkko- ja printtiartikkelia, jotka liittyivät juhlavuoden koordinointiin.

Kulttuurityöryhmän määrittämien päätavoitteiden toteuttaminen niitä tukevilla toimenpiteillä tai verkosto-yhteistyöllä

Kulttuurityöryhmä kokoontuu vuo-sittain 4–6 kertaa. Kulttuurityöryhmän päätavoitteiden toteuttamiseen liittyvien tilaisuuk-sien ja niiden osallistujien määrä.

Toteutunut: Kulttuurityöryhmä kokoontui kah-deksan kertaa. Lisäksi järjestettiin neljä yleisö-/si-dosryhmätilaisuutta, joissa yhteensä noin 70 osallistujaa.

Maakunnan brändin vahvistaminen aluemarkkinoinnissa Tapahtumakalenterin ja kuvapankin kehittäminen osana ekarjala-portaa-lia Maakunnallisen viestintäverkoston koordinointi

ekarjala-portaalin, tapahtumakalen-terin ja kuvapankin kävijämäärät Viestintäverkosto kokoontuu kolme kertaa vuodessa.

ekarjala-portaalissa oli vuoden 2016 aikana 139 467 vierailua ja tapahtu-makalenterissa 114 803 vierailua. Facebookin ja Twitterin kautta on saatu lisänäkyvyyttä. Esimerkiksi ke-säkuussa 2016 Etelä-Karjalan liiton Twitterissä julkaisemat twiitit saivat yhteensä noin 33 100 näyttökertaa. Tapahtumakalenterin kehitystyö jat-kuu v. 2017. Kuvapankin osalta on linjattu yhdessä kuntien kanssa, että uudistuksia ekarjala-portaalissa ei tehdä. Viestintäverkosto kokoontui kolme kertaa vuoden aikana.

Maaseutuohjelman rahoituksen hyödyntäminen maakunnan kehittä-mistoiminnassa, mm. laajakaistara-kentamisessa Rahoituksen hakemisessa avustami-nen, mm. maaseutuohjelman osalta Elinkeinoelämäyhteistyön tiivistämi-nen

Laajakaistahankkeita vähintään kol-messa kunnassa ja suunnittelun käynnistäminen uusissa kunnissa.

Toteutunut: Maaseutuohjelman rahoituksella ra-kennettiin valokuituverkkoa Savitai-paleella ja Taipalsaarella. Hankkei-den kokonaisrahoitus 2,33 miljoo-naa €. Suunnittelun käynnistämi-sestä päätöksiä lisäksi Lemillä ja Luu-mäellä (kuntien oma rahoitus). Elinkeinoelämäyhteistyötä tiivistetty matkailusektorilla (matkailustrate-gian toimeenpano + Saimaa-sopi-mus).

45

Maaseutuohjelman rahoitusmahdol-lisuuksista viestitty. Kahden hake-muksen valmistelussa avustettu.

Tiivis yhteistyö alueen kuntien kanssa

Lappeenranta – Imatra –kaupunki-seudun työvaliokunta kokoontuu vä-hintään kuusi kertaa vuodessa

Toteutunut. Työvaliokunta kokoontui seitsemän kertaa.

Aluesuunnittelu (tavoitteita ja mittareita on tarkennettu vuoden 2016 aikana)

Tavoite Mittari Toteuma Maakuntakaavoituksen ajantasai-suuden varmistaminen

Kaavakarttojen ajantasaisuuden seu-rantaa tehdään suunnitelmallisesti

Erilaisten uusien selvitystarpeiden

kartoitus vaihekaava 2 varten (ener-

gia ja tekninen huolto, luonnonvarat,

luonto) sekä edellisten kaavojen täy-

dennystarpeet.

Maakuntakaavojen toteutumisen

seuranta, ajantasaisuuden arviointi

ja raportointi rinnakkain maakunta-

ohjelman toteutumisen seurannan

kanssa. Eri sidosryhmien asiantunte-

muksen hyödyntäminen useissa pa-

lavereissa.

Maakuntakaavan näkyvyyden ja tie-toisuuden lisääminen

Toisen vaihemaakuntakaavan val-misteluun liittyvien kartoitusten ja selvitysten lukumäärä ja vuorovaiku-tuksen toteutuminen

Aluesuunnittelukatsauksen päivittä-

minen ja ajankohtaistiedotteiden

laatiminen ja toimittaminen yhteis-

työkumppaneille.

Maakuntakaavan havainnollisuuden

kehittäminen kaavan nettisovellu-

tuksella liiton kotisivuille.

Maakuntakaavoitus-ajankohtaisesit-

teen/tiedotteen laatiminen ja toimit-

taminen yhteistyökumppaneille.

Maakuntaohjelman ja maakuntakaa-

voitustyön yhteistyön kehittäminen,

osallistuminen maakuntaohjelma-

työhön.

Maakuntakaavan toteutumisen edis-

täminen kaavalausuntojen, erilais-

ten hankkeiden ja neuvottelukun-

tien sekä työryhmien kautta.

Maakuntakaavaan tunnettavuuden

lisääminen ; maakuntakaava- Joulu-

kalenterin toteuttaminen liiton net-

tisivuille.

Vaihekaavatyön jatkaminen Yhteinen työpäiväkirja vaihekaava-työn vaiheista ja muutoksista

Työpäiväkirjan toteuttaminen ja vuo-rovaikutustapahtumien kirjaaminen työpäiväkirjaan.

46

Vaihemaakuntakaava 2:een liittyvän vuorovaikutuksen toteutuminen laa-ditun osallistumis-ja arviointisuunni-telman mukaan

Varsinaista 2. vaihekaavan laadintaa ei ole aloitettu, selvityksiä siihen on tehty.

Vaihekaavan vuorovaikutuksen to-teutuminen

Vaihemaakuntakaava 2:een liittyvän vuorovaikutuksen toteutuminen: työryhmien lukumäärä, kokousker-rat, yleisötilaisuudet, tiedottamisen määrä ja laajuus

Vaihekaavan laatimista ei aloitettu. selvityksiä laadittiin ja päivitystar-peista tehtiin kysely kuntiin ja yhteis-työkumppaneille.

Liikennejärjestelmätyön kehittämi-nen

Liiton tuottamien liikenteeseen koh-distuvien selvitysten ja edunval-vonta-esitteiden hyödyntäminen vuosittain

Edunvalvonta Euroopan laajuisen lii-

kenneverkon (Trans-European

Transport Networks, TEN-T) ydinver-

kon ulottamiseksi raideosuudelle

Luumäki-Imatra-valtakunnan raja

sekä Saimaan kanavalle ja samalla

TEN-T rahoituksen varmistaminen

näille kohteille.

Rahoituksen kartoittaminen osallis-

tumalla CEF-rahoituskokoukseen

sekä tekemällä selvityksiä eri rahoi-

tusmuodoista ja niiden mahdolli-

suuksista.

EU- liikenneraportteihin vaikuttami-

nen tarvittavan esitteen laatimisella

ja osallistumalla EU-Scan Med Corri-

dor seminaariin joulukuussa 2016 Lii-

ton tuottamien liikenteeseen kohdis-

tuvien selvitysten ja edunvalvonta-

esitteiden hyödyntäminen on toteu-

tunut ja niillä on ollut positiivista vai-

kutusta mm. EU:n Scadinavian Medi-

terranean- ydinverkkokorridorin- ra-

portteihin sekä Luumäki- Imatra kak-

soisraiteen toteuttamisen aloittami-

seen.

Parikkalan rajanylityspaikan kansain-

välistämisen edistäminen laaditulla

edunvalvontaesitteellä ja neuvotte-

luilla.

vt-6 Taavetti-Lappeenranta tieyhtey-

den kokonaisuuden toteuttamiseen

vaikuttaminen lausunnoilla ja neu-

votteluilla myös Taavetin Läntisen

liittymän osalta.

Neuvottelut, yhteydenotot liikenne-

virastoon ja ELY.n ja edunvalvonta-

esitteen laatiminen tasoristeysten

47

poistamiseksi väliltä Imatra – Poh-

jois-Karjalan raja, tiiviimmän yhteis-

työn aloittaminen Pohjois-Karjalan

liiton kanssa.

Neuvottelut liikenneviranomaisten

kanssa alempiasteisen tieverkoston

kehittämiseksi korjausvelkarahoituk-

sella.

Rajaliikenteeseen liittyvä edunval-

vonta rajaliikenteen sujuvoittami-

seen liittyvällä hankkeella, joka liittyy

Maas-projektiin.

Kutilan kanavan toteuttamisen edis-

täminen, Kutilan kanavan taloudellis-

ten vaikutusten arviointiraportin ja

sen lyhennelmän valmistuminen ja

siitä tiedottaminen ja esitteen laati-

minen. Aikaisempien selvitysten ko-

koaminen ja rahoituksen etsiminen

EU- rahoituskanavista sekä maaseu-

turahoituksesta jatkosuunnittelulle.

Liikenteen ajankohtaisten edunval-

vontaesitteiden laatiminen laaditun

aikataulun mukaisesti mm. Vainikka-

lan matkaterminaalin ja sen palvelu-

jen kehittäminen sekä kokousten jär-

jestäminen keskeisten toimijoiden

kanssa.

Liikennejärjestelmätyön vuorovaiku-tuksen turvaaminen

Liikennejärjestelmäänliittyvien työ-ryhmäkokousten lukumäärä vuosit-tain.

Työryhmäkokouksia pidettiin 3 kpl.

Vierailevia asiantuntijoita oli mu-

kana. Muita liikennekokouksia liiton

järjestämänä oli näiden lisäksi.

Maakunnan liikennehankkeiden seu-ranta ja osallistuminen suunnitte-luun

Maakunnan liikennehankkeisiin liit-tyviin kokouksiin osallistuminen mahdollisuuksien mukaan, mm. osal-listuminen ja lukumäärä vuosittain

Osallistuminen liikenteen seutukun-

tatapaamisiin, tiehankkeiden ohjaus-

ja hankeryhmiin sekä liikenneviras-

ton järjestämiin eri väylä- ja infra-

hankkeiden työpajoihin, Osallistumi-

nen lähes kaikkiin järjestettyihin tilai-

suuksiin.

Luonnonympäristön monimuotoi-suuden huomioonottaminen entistä paremmin

Luontoselvitysten laatiminen laadi-tun aikataulun puitteissa

Maakunnan luonto- ja luonnonvara-

kohteiden päivitystyön toteutumi-

nen 50% ja luontokohteiden kuvauk-

set valokuvineen.

48

Uusien Metsien monimuotoisuusoh-

jelma METSO-alueiden läpikäynti

50% ja siirtäminen paikkatietoon

Luontoselvityksin liittyvien maasto-

käyntien ja kokousten osalta on tehty

päiväkirja.

Luontovalokuvaukset ja kuvien käyt-

töGeopark-tilaisuuksissa ja Geopark

aineistoissa.

Luontoasioiden vuorovaikutus ja yh-teistyö

Luontoselvitysten yhteiskokousten lukumäärä ja tulokset

Geopark kokouksia oli useita, luon-

nonsuojelupiirin ja Elyn kanssa useita

neuvotteluja.

Paikkatietoaineistojen ja tilastotieto-jen hyödyntäminen

Tilastoaineiston toimitusten määrä ja laajuus liiton ulkopuolelle vuosittain

Tilastoaineistot on pidetty ajan ta-

salla ja tietopyyntöihin on vastattu

nopeasti.

Karttoja on tuotettu omaan ArcGis

Online- karttapalveluun, kuvina

edunvalvonnan esitteisiin ja erilaisiin

julisteisiin ym. julkaisuihin.

Etelä-Karjalan toimipaikkarekisteriä

on ylläpidetty ja se on ajan tasalla lii-

ton nettisivuilla.

Muut aluesuunnitteluun liittyvät tar-peelliset kehittämisen tehtävät

Kuvaus paikkatieto- ja tilastoanalyy-sien toimituksista liiton muille yksi-köille vuosittain.

Yhteistyö aluekehityksen kanssa: ti-

lastoja ja karttoja toimitettu tilauk-

sesta tarpeen mukaan.

Paikkatiedon hyödyntäminen liiton edunvalvonnassa

Paikkatietoon perustuvien karttojen hyödyntäminen liiton edunvalvon-nan esitteissä ja selvityksissä.

Karttoja on tuotettu omaan ArcGis

Online- karttapalveluun, kuvina

edunvalvonnan esitteisiin ja erilaisiin

julisteisiin ym. julkaisuihin.

Hallinto- ja kehittämisyksikkö

Tavoite Mittari Toteuma Toimintojen kehittäminen: - IT-tukipalveluiden uusien sovellus-ten onnistunut käyttöönotto - henkilöstökoulutusten järjestämi-nen

Toteutuivat.

Toimintaohjeiden ajantasaisina pitä-

minen ja uudistaminen tarvittaessa

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman

päivittäminen vuonna 2016

Ei toteutunut.

Maksatushakemusten käsittelyn su-juvuus

Maksatushakemusten käsittelyajat ohjelmasta riippuen ilman lisätieto-pyyntöjä maksimissaan 45 päivää tai 60 päivää.

Kansalliset maksatushakemukset kä-siteltiin keskimäärin 20 päivässä.

Takaisinperintätapausten minimoi-minen

Takaisinperintätapausten lukumäärä 0.

Toteutui tavoitteen mukaisesti.

49

Sisäisen valvonnan tekeminen, ris-

kienhallinta ja riskirekisterin ylläpito

Riskienhallintaohjeiden soveltami-nen, valvonta ja päivittäminen: riskienhallinnan ja riskien arvioinnin toteuttaminen ja kehittäminen doku-mentoidusti.

Riskienhallinnan raportointi toteu-tettu, kehittämistoimien toteutus siirtyi vuodelle 2017.

Organisaatiokulttuurin kehittäminen

Great Place to Work –tutkimuksessa

saadun palautteen pohjalta

Sijoitus ja pisteet Great Place to Work –tutkimuksen pienten organi-saatioiden sarjassa (alle 50 työnteki-jää).

Trust index -pisteet nousi 77:stä 81:een.

ENPI/ CBC Tavoitteet ja niiden toteutuminen on eritelty tarkemmin sivulla 52.

50

7.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen

Etelä-Karjalan liitto

2016

KÄYTTÖSUUNNITELMAN 2 015 2 016 2 016 Käyttö-% TOTEUTUMINEN tilinpäätös talousarvio toteutunut 1.1.-31.12.2016

yleishallinto palkkiot sivukuluineen 53 714 63 322 51 033 80,59 materiaalin ja palvelujen ostot 88 062 103 358 76 959 74,46 vuokrat ja muut menot 13 028 16 000 13 271 82,95

yhteensä 154 804 182 680 141 263 77,33 suunnittelu ja kehittäminen palkat sivukuluineen 1 248 754 1 353 813 1 289 628 95,26 materiaalin ja palvelujen ostot 476 331 581 427 559 238 96,18 vuokrat ja muut menot* 117 364 174 000 107 318 61,68

yhteensä 1 842 449 2 109 240 1 956 184 92,74

käyttötalousmenot yhteensä 1 997 253 2 291 920 2 097 447 91,51

* Vuokrat ja muut menot sis. talousarviovarauksena 50.000 € yleisavustuksen lentoasemasäätiölle

10.10.2016 hallituksen päätöksellä myönnetty tuki 90 000€,

mikä on kirjattu palvelujen ostojen alle muihin yhteistoimintakuluihin

51

7.3 Tuloslaskelmaosan, investointien ja rahoitusosan toteutuminen HUOM! Kokonaismenot ja tulot sisältävät myös ENPI-yksikön tulot ja menot, joita ei budjetoida liiton talousarvioon.

Tuloslaskelmaosan, investointien ja rahoitusosan toteutuminen ETELÄ-KARJALAN LIITTO

1.1.–31.12.2016 TA

Poikkeama

(Toteuma vs.

TA)

Käyttötalousosa

Luottamushenkilöhallinto Toimintatuotot 0 0 0 0 Toimintakulut 141 262,95 182 680,00 -41 417,05

Varsinainen toiminta Toimintatuotot 3 124 401,04 2 201 764,00 922 637,04

Toimintakulut 2 860 222,80 2 109 240,00 750 982,80

Tilikauden tulos -448,09 -230 155,00

Tuloslaskelmaosa

Toimintatuotot Myyntituotot 2 211 630,84 2 201 764,00 9 866,84

Muut tuotot 1 795,20 1 795,20 Tuet ja avustukset 910 975,00 3 124 401,04 2 201 764,00 910 975,00

Toimintakulut Henkilöstökulut 1 737 028,90 1 417 134,00 319 894,90

Palvelujen ostot 1 000 142,01 612 999,00 387 143,01 Ain, tarv ja tavarat

Ostot tilik aikana 56 625,00 71 786,00 -15 161,00 Avustukset

Muut kulut 207 689,84 3 001 485,75 190 000,00 2 291 919,00 17 689,84

Toimintakate 122 915,29 -90 155,00

Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot

Muut rahoitustulot 15 251,74 Korkokulut -25 220,42 -30 000,00 4 779,58 Muut rahoituskulut -6 079,60 -16 048,28 -30 000,00

Vuosikate 106 867,01 -120 155,00

Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -107 315,10 -110 000,00 2 684,90

Tilikauden tulos/ylijäämä -448,09 -230 155,00

Rahoitusosa

Tulorahoitus Vuosikate 106 867,01 -120 155,00 Tulorahoituksen korjauserät 106 867,01 -120 155,00

Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -44 530,58 -30 000,00 Käyttöomaisuuden myyntitulot 0 0

Vars. toim. ja invest. nettokassavirta 62 336,43 -150 155,00 Lainankannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lyhen-

nykset -48 000,00 -48 000,00 -48 000,00 -48 000,00

Oman pääoman muutokset

Muut maksuvalmiuden muutokset Toim ant var. ja po-muutokset 202 979,04 Lyhytaik. saamisten muutos -78 632,97

Korottomien pitkä- ja lyhytai-

kaist.

velkojen muutos -8 383,78 115 962,29

Kassavarojen muutos 130 332,41 -198 155,00

52

7.4. Toiminnot, jotka on rahoitettu muulla kuin liiton rahoituksella

Rajaohjelmien yksikkö/ CBC-yksikkö

KAAKKOIS-SUOMI – VENÄJÄ ENPI CBC 2007–2013 Kaakkois-Suomi – Venäjä ENPI CBC 2007–2013 –ohjelman hallintoviranomaisena (Joint Ma-naging Authority) toimii Etelä-Karjalan liitto. Ohjelman rahoitus 72,4 milj. euroa tulee EU:lta, Venäjän ja Suomen valtioilta. Ohjelman hallintoviranomaistehtävät rahoitetaan ohjelman teknisellä tuella. Ohjelmalla on omat päätöksentekoelimet ja EU:n ulkosuhdeohjelmien mu-kaiset säännöt ja toimintatavat.

Kaakkois-Suomi – Venäjä ENPI CBC -ohjelman EU:lta tuleva rahoitus on 36 miljoonaa euroa. Venäjän duuma ratifioi ohjelman rahoitussopimuksen heinäkuussa 2010 ja vahvisti ohjel-malle Venäjän kansallisen rahoituksen 18 miljoonaa euroa. Venäjän kansallinen rahoitus on samansuuruinen kuin Suomen rahoitus. Ohjelman seurantakomitea esitti EU:lle, että ohjel-marahoituksesta enintään 50 % voidaan käyttää suuriin investointihankkeisiin (Large Scale Projects).

Ohjelman toimintalinjat on määritelty ohjelma-asiakirjassa. Ne ovat seuraavat:

1. Taloudellisen kehityksen edistäminen, 2. Yhteiset haasteet:

2.1 Tehokkaat ja turvalliset rajat 2.2 Ympäristön suojelu

3. Sosiaalinen kehitys ja kansalaisyhteiskunta

Etelä-Karjalan liitto on vastannut ohjelman hallinnoinnista ja maksuviranomaistehtävistä sekä ohjelman käytännön toteutuksesta. Joulukuussa 2015 komissio teki päätöksen, että vanhan ENPI-ohjelman teknistä tukea voidaan käyttää uuden CBC-ohjelman valmisteluun ja se mahdollistaa nykyisen henkilöstön työskentelyn, kunnes rahoitussopimus Venäjän, Suo-men ja komission välillä on saatu aikaiseksi.

Ohjelman rahoitus sidottiin kokonaisuudessaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Vuoden 2012 aikana Venäjä maksoi koko osuutensa ohjelman rahoituksesta hallintoviranomaisen ti-lille. Viimeiset rahoitussopimukset tehtiin vuoden 2013 aikana. Kaikkiaan rahoitettavaksi va-littiin 47 standardihanketta ja 8 investointihanketta. Suuret investointihankkeet eli Large Scale -hankkeet käynnistyivät vuoden 2013 alussa. Nämä toteutetaan molemmin puolin rajaa EU-rahoituksella ja asianomaisen maan vastinra-hoituksella. Hankkeiden toteutus päättyi 31.12.2015. Viimeiset hankkeiden loppuraportit ja loppumak-sut käsiteltiin vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Ohjelman sulkemistoimenpiteet viedään loppuun vuoden 2017 aikana. Seurantakomitealla ei ollut varsinaisia kokouksia vuoden 2016, vaan vuosiraportti käsiteltiin kirjallisella menettelyllä kesäkuussa 2016.

53

Sääntöjen perusteella maksatusten täytyy tapahtua 45 vrk:n kuluessa maksupyynnön vas-taanottamisesta. Maksut tehdään aina kolmelta tililtä: EU, Venäjä ja Suomi lukuun ottamatta investointeja, jotka maksetaan EU-varoista ja investoinnin kohdemaan tililtä. Hankkeiden käynnistyttyä ohjelman viestintä on keskittynyt hankkeiden tulosten ja aikaan-saannosten esittelyyn ja niiden avulla ohjelman tekemiseksi tunnetuksi myös suuren yleisön keskuudessa. Vuoden 2016 aikana ohjelmasta ja sen tuloksista tehtiin ex post -arviointi. Ar-vioinnin tuloksia on tarkoitus käyttää hyväksi uuden CBC-ohjelman toteutuksessa. Vuoden 2011 alussa Pietariin perustettiin ohjelman sivutoimipiste Suomi-taloon. Se avustaa ohjelman tiedottamisessa Venäjän puoleisella ohjelma-alueella. Vuoden 2011 lopulta lähtien sivutoimipisteessä työskentelee kaksi henkilöä, joista toinen avustaa kaikkien kolmen Suo-men ENPI-ohjelman Venäjän puolella toteutettavia suurhankkeita ja toinen Kaakkois-Suomi – Venäjä ENPI -ohjelman standardihankkeita. Joulukuun lopussa 2016 toinen näistä henki-löistä jäi eläkkeelle. KAAKKOIS-SUOMI – VENÄJÄ (ENI) CBC 2014–2020 Yksikön keskeisin tehtävä vuonna 2015 oli Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC 2014–2020 -ohjel-man ohjelma-asiakirjan laatiminen ja toimittaminen komissioon kesäkuun 2015 loppuun mennessä sekä siihen syksyllä tehtyjen muutosten valmistelu niin, että ohjelma-asiakirja saa-tiin hyväksyttyä komissiossa 18.12.2015. Joint Programming Committee eli ohjelmointikomitea, jossa oli edustajat sekä Suomesta että Venäjältä valmisteli uuden ohjelman ohjelma-asiakirjan yhteistyössä hallintoviranomaisen kanssa. Ohjelmointikomitea teki vuoden 2014 aikana päätöksen CBC 2014–2020 ohjelman neljästä teemasta. Teemoiksi valittiin 1. taloudellinen ja PK-yritysten kehittäminen, 2. koulu-tuksen, tutkimuksen, teknologisen kehityksen ja innovaatioiden tukeminen, 3. luonnon suo-jeleminen ja ilmastomuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen ja 4. rajanylitys ja raja-turvallisuus, liikkuminen ja maahanmuutto. Teemoista on johdettu neljä prioriteettia: 1. Elävä, aktiivinen ja kilpailukykyinen talous, 2. Innovatiivinen, ammattitaitoinen ja hyvän kou-lutustason omaava alue, 3. Houkutteleva, ympäristöltään puhdas, 4. Alue, joka on helposti saavutettavissa. Ohjelmalle myönnetty rahoitus on seuraava: EU Suomi Venäjä yhteensä 36.146.782 € 18.073.391 € 18.073.391 € 72.293.564 € Mikäli ohjelma käynnistyy tehokkaasti ja rahoitusta on saatavilla, välitarkastuksen jälkeen viimeisille ohjelmavuosille on mahdollisuus saada lisärahoitusta. Ohjelma-asiakirjan valmistelun lisäksi hallintoviranomainen valmisteli uutta ohjelmaa varten seurantajärjestelmää (PROMAS) korvaamaan nykyisen EMOS-seurantajärjestelmän. Valmis-telu tehtiin yhteistyössä kaikkien kolmen Suomen CBC-ohjelman kesken. PROMAS otettiin

54

käyttöön tammikuussa 2017. Myös uuden ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän ku-vauksen ensimmäinen versio saatiin valmiiksi kesällä 2016 ja se toimitettiin tarkastusviran-omaiselle. Tarkastusviranomainen tarkastaa kuvauksen ja mikäli se tulee hyväksyttyä, ohjel-malle voidaan virallisesti asettaa hallintoviranomainen. Siihen asti nykyinen hallintoviran-omainen hoitaa uuden ohjelman hallintoviranomaistehtäviä. Nopeuttaakseen ohjelman käynnistymistä Suomen CBC-ohjelmat palkkasivat yhdessä kon-sultin valmistelemaan rahoitussopimusta, joka tarvitaan komission, Venäjän ja Suomen vä-lille ennen kuin ohjelma lopullisesti syntyy. Virallisten neuvottelujen oli tarkoitus käynnistyä em. tahojen välillä loppuvuodesta 2015. Neuvottelut kestivät ihan takarajaan eli vuoden 2016 loppuun asti ja allekirjoitus rahoitussopimukseen saatiin 29.12.2016. Ohjelman seurantakomitea järjestäytyi ja kokoontui vuoden 2016 aikana kaksi kertaa, ke-väällä Helsingissä ja syksyllä Pietarissa. Hakukierroksia ei vielä vuoden 2016 aikana käynnis-tynyt, vaan 1. haku avataan alkuvuodesta 2017. Loppuvuoden iso tehtävä oli koko ohjelma-kauden ajaksi suunniteltu ohjelmamanuaali. Osiot, jotka liittyvät hankehakemuksiin ja hank-keiden valintaan tehtiin valmiiksi 2016 joulukuussa, toteuttamiseen liittyvät osiot laaditaan kevään 2017 aikana. Myös hankkeiden tukisopimusmalli saadaan valmiiksi vuoden 2017 al-kupuolella. Isojen infrahankkeiden valmistelu käynnistyi vuoden 2016 aikana ja ensimmäiset hankeyh-teenvedot saatiin syksyllä 2016. Niitä joudutaan täsmentämään vuoden 2017 alkupuolella ja tavoite on, että ne saadaan toimitettua komission 1. käsittelyyn helmikuun 2017 loppuun mennessä. Vuoden 2015 aikana ne määräaikaiset työsuhteet, jotka olivat jatkuneet pidempään kuin kaksi vuotta, muutettiin vakinaisiksi. Koska uuden CBC-ohjelman rahoitussopimuksen alle-kirjoitus saatiin vasta vuoden 2016 lopussa, uusia henkilöitä ei voitu vielä rekrytoida. Vuoden 2016 loppu oli henkilöstölle raskas ja työntäyteinen, sillä yksiköllä on vähintään kolmen hen-kilön vaje (2 henkilöä Lappeenrannassa ja 1 Pietarissa). Hiukan helpotusta tilanteeseen saa-tiin, kun yksikköön pystyttiin palkkaamaan IT&projektiasiantuntija syksyllä 2016.

Rajaohjelmien yksikön henkilöstö 31.12.2016 nimi nimike työsuhteen laatu

Ilves Päivi Programme Director vakinainen Heino Tuula Financial Officer vakinainen Loisa Sari Administration Officer vakinainen Sormunen Pasi IT&Project Specialist vakinainen Turunen Kimmo Controller vakinainen

Tavoitteet:

1. ENPI-ohjelman sulkeminen 2. CBC-ohjelman käynnistäminen

55

3. Yhteistyöjärjestelmien toimivuus ohjelma-alueella

Mittarit:

1. Ex post –arvioinnin teettäminen ja loppuraportti laadittu komissiota varten 2. Hallinto- ja valvontajärjestelmäkuvaus sekä ohjelmamanuaali laadittu 3. PROMAS-seurantajärjestelmän käyttöönotto 4. Ohjelman henkilöstö rekrytoitu ja perehdytetty 5. Ohjelman komiteat asetettu ja perehdytetty

Toteuma:

1. ENPI-ohjelman sulkeminen viivästyi, koska rahoitussopimus allekirjoitettiin vasta 29.12.2016, jotta uuden CBC-ohjelman käynnistyminen voitiin varmistaa vanhaa ohjel-maa jatkettiin vuoden 2017 loppuun asti.

2. CBC-ohjelman käynnistäminen: Hallinto- ja valvontajärjestelmäkuvauksen 1. versio toi-mitettiin tarkastusviranomaiselle kesällä 2016 ja ohjelmamanuaalin hakukierrokseen liittyvät osiot valmistuivat joulukuussa 2016.

3. Yhteistyöjärjestelmien toimivuus ohjelma-alueella: PROMAS-seurantajärjestelmä

otettiin testikäyttöön vuoden 2016 lopulla ja todelliseen käyttöön se joutui tammi-

kuussa 2017, kun 1. hakukierrokset alkoivat. Vuoden 2016 aikana rekrytoitiin 1 henkilö

ja muut rekrytoinnit jäävät vuoden 2017 alkupuolelle. Ohjelman seurantakomitea ni-

mitettiin vuoden 2016 aikana ja sillä oli kaksi kokousta. Valintakomiteat nimitettiin

vasta vuoden 2016 lopulla ja niillä ei ollut vielä kokouksia.

56

LIITETIEDOT

Etelä-Karjalan liitto 31.12.2016

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja

-menetelmät.

Pysyvien vastaavien arvostus

Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vä-

hennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla.

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poisto-

suunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetie-

doissa kohdassa Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet.

31.12.2016

Tuloslaskelman liitetieto

Etelä-Karjalan liiton toimintatuotot 2016 2015

Toimintatuotot

Myyntituotot 2.211.630,84 2.192.636,86

Maksutuotot

EU-tuet 355.740,74 635.122,16

ENPI-tuet/Venäjä 177.870,31 220.378,45

Muut tuet ja avustukset 377.363,95 252.304,25

Muut vuokratuotot

Muut toimintatuotot

1.795,20

0,00

3.590,40

175.377,10

Etelä-Karjalan liiton toimintatuotot yhteensä 3.124.401,04 3.479.409,22

Tilikaudella 2015 on kirjattu virheellisesti Enpi yksikön Muut tuet ja avustukset valtiolta sekä EU-

tuet. Tilikaudelle 2015 Muut tuet ja avustukset valtiolta olisi pitänyt olla Enpin osalta 220.378,45 eu-

roa ja EU-tuet 440 756,93 euroa.

57

Etelä-Karjalan liitto 31.12.2016

TULOSLASKELMAA KOSKEVA LIITETIETO

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista tilinpäätöksessä

Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunni-

telmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden han-

kintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.

Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat:

Muut pitkävaikutteiset menot 3 vuotta tasapoisto

Rakennukset ja rakennelmat 30 vuotta tasapoisto

Koneet ja kalusto 3 vuotta tasapoisto

Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 8.500 euroa, on kirjattu vuosi-

kuluksi.

Etelä-Karjalan liitto 31.12.2016

TASEEN VASTAAVIA KOSKEVA LIITETIETO

Tiedot pysyvistä vastaavista tase-eräkohtaisesti

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet

Ennakko-

maksut

Muut pitkävaikutteiset menot 1.1. 300.000

Lisäykset tilikauden aikana 18.661

Tilikauden poisto 100.000

Poistamaton hankintameno 31.12. 218.661

Aineelliset hyödykkeet

Rakennuk-

set

Kiinteät

rakenteet

ja laitteet

Koneet ja

kalusto

Muut

Aineelli-

set

hyödyk-

keet

Ennakko-

maksut ja

kesk.er.h.

Yhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1. 0,00

Lisäykset tilikauden aikana 25.869

Tilikauden poisto 7.315

Poistamaton hankintameno 31.12. 18.554

Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet

Hankintameno 1.1. 1.595.063

Lisäykset tilikauden aikana

Tilikauden poisto

Kirjanpitoarvo 31.12. 1.595.063

58

Etelä-Karjalan liitto 31.12.2016

Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet

sekä osakkuus-yhteisöt

Omistus-

osuus %

Oma pää-

oma

Tilikauden

tulos

Yhdistelemättömät osakkuusyhteisöt

Saimaan Lentoasema säätiö sr

30, % 969 209,00 -30 791,00

Yhteensä 30 % 969 209,00 -30 791,00

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät

2016 2015

Lyhytaikaiset

siirtosaamiset Avustukset projekteille Maakunnan kehittämisraha 93.527,04 31.925,81

Euroopan aluekehitysrahasto 41.412,20 77.167,13

ENPI CBC 0,00 0,00

Muut siirtosaamiset 26.930,38 31.819,07

Yhteensä siirtosaamiset 161.869,56 140.912,01

Etelä-Karjalan liitto 31.12.2016

Taseen vastattavia koskeva liitetieto

Oman pääoman erittely

2016

2015

Peruspääoma 1.1. 334.290,32 334.290,32

Peruspääoma 31.12. 334.290,32 334.290,32

Rahastopääomat 1.1.

Rahastopääomat 31.12.

0,00

495.090,95

0,00

0,00

Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 1.823.982,94 1.944.906,08

Tilikauden tulos -448,09 374.167,81

Oma pääoma yhteensä 2.652.916,12 2.653.364,21

59

Etelä-Karjalan liitto 31.12.2016

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

2016

2015

Lomapalkkajaksotus 270.539 312.393

Muut siirtovelat 48.647 9.792

Yhteensä siirtovelat 319.296 322.380

Etelä-Karjalan liitto 31.12.2016

Taseeseen sisältymättömät vastuusitoumukset

Muut taloudelliset vastuut

Leasingvastuiden yhteismäärä

2016

2015

Seuraavalla tilikaudella maksettavat:

TeliaSonera Finance

Tukirahoitus Oy

Siemens Financial Services AB

1.361

2.176

19.249

10.411

893

18.895

Danske Finance Oy 1.696 1.696,32

Myöhemmin maksettavat 51.221 69.087

Yhteensä 75.703 99.286

Henkilöstöä koskevat lukumäärät 31.12.2016

Henkilöstön lukumäärä 31.12.

2016

2015

toistaiseksi palkatut 25 23

toistaiseksi palkatut - osa-aikaiset 0 0

määräaikaiset 2 1

määräaikaiset, osa-aikainen

27 24

Henkilöstökulut

2016

2015

Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 1.756.777 1.737.029

60

Luottamushenkilön palkkioista perityt ja

tilitetyt luottamushenkilömaksut

2016

2015

SDP / Kaakkois-Suomi 1.413,95 1.526,25

Kokoomus / Kaakkois-Suomi 1.600,21 1.468,81

Keskusta / Karjalan piiri 2.002,66 2.002,26

PerusS/Lappeenrannan piiri 30,00 30,00

PerusS / Kymen piiri 60,00 285,52

KD / Kymen piiri 20,00 20,00

Lappeenrannan Vihreät ry 20,00 0,00

Taipalsaariliike ry 10,00 10,00

Tilitetyt luottamushenkilömaksut

yhteensä 5.156,82 5.332,84

Etelä-Karjalan liitto 31.12.2016

Tilintarkastajan palkkiot

2016 2015

BDO Audiator Oy

Tilintarkastuspalkkiot 2.734 3.704

Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 3.317 2.650

Muut palkkiot 3.741 4.170

Palkkiot yhteensä 9.792 10.524

Etelä-Karjalan liitto 31.12.2016

Erittely peruspääoman jakautumisesta kunnittain

Kunta Eurot %

Lappeenranta 171 585,37 51,33

Imatra 81 201,13 24,29

Lemi 6 402,34 1,92

Luumäki 11 918,91 3,57

Parikkala 15 249,02 4,56

Rautjärvi 12 221,64 3,66

Ruokolahti 14 991,16 4,48

Savitaipale 9 900,65 2,96

Taipalsaari 10 820,10 3,24

Yhteensä 334 290,32 100

61

Jäsenkuntien maksuosuudet 2016

Jäsenkuntaosuudet 2016

* Tuloverot 2014, verohallinto 29.10.2015

Kunta Tulovero* E-K liitto Allergia- ja Etelä-Karjala Yhteensä

Kunnallisvero

jäsen-kunta- % - ympäristö- instituutti Eurot

2014 osuus osuus instituutti 2016

€ toim.avustus

Lappeenranta 248 855 673 1 274 834 57,90 19 477 0 1 294 311

Imatra 91 642 624 469 466 21,32 7 172 0 476 638

Lemi 9 138 556 46 815 2,13 715 0 47 530

Luumäki 13 137 220 67 299 3,06 1 028 0 68 327

Parikkala 13 586 637 69 601 3,16 1 063 0 70 665

Rautjärvi 10 535 685 53 972 2,45 825 0 54 797

Ruokolahti 16 796 116 86 043 3,91 1 315 0 87 357

Savitaipale 10 194 471 52 224 2,37 798 0 53 022

Taipalsaari 15 911 198 81 510 3,70 1 245 0 82 755

Yhteensä 429 798 180 2 201 764 100 33 638 0 2 235 402

Etelä-Karjala liitto, budjetti 2016 2 201 764 Allergia- ja ymp. Instituutti toim.av. 33 638

Etelä-Karjala instituutti toim.av. 0

yht. 2 235 402

Kuntien maksuunpannut tuloverot verohallinnon sivuilta 29.10.2015

Jäsenkuntaosuudet 2016

* Tuloverot 2014, verohallinto 29.10.2015

Kunta Tulovero* E-K liitto Allergia- ja Etelä-Karjala Yhteensä

Kunnallisvero jäsenkunta- % - ympäristö- instituutti Eurot

2014 osuus osuus instituutti 2016

€ toim.avustus

Lappeenranta 248 855 673 1 274 834 57,90 19 477 0 1 294 311

Imatra 91 642 624 469 466 21,32 7 172 0 476 638

Lemi 9 138 556 46 815 2,13 715 0 47 530

Luumäki 13 137 220 67 299 3,06 1 028 0 68 327

Parikkala 13 586 637 69 601 3,16 1 063 0 70 665

62

Rautjärvi 10 535 685 53 972 2,45 825 0 54 797

Ruokolahti 16 796 116 86 043 3,91 1 315 0 87 357

Savitaipale 10 194 471 52 224 2,37 798 0 53 022

Taipalsaari 15 911 198 81 510 3,70 1 245 0 82 755

Yhteensä 429 798 180 2 201 764 100 33 638 0 2 235 402

Etelä-Karjala liitto, budjetti 2016 2 201 764

Allergia- ja ymp. Instituutti toim.av. 33 638

Etelä-Karjala instituutti toim.av. 0

yht. 2 235 402

Kuntien maksuunpannut tuloverot verohallinnon sivuilta 29.10.2015

63

ALLEKIRJOITUKSET

_____ / _____2017

Maakuntahallitus:

Jukka Kopra, pj

Heikki Tanninen, 1. vpj.

Ari Berg, 2. vpj.

Sanna Koskenranta

Marja-Leena Leppänen

Niina Malm

Katri Pulli

Antti Rämä

Anu Urpalainen

Tilintarkastaja

Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tarkastuksesta on tä-

nään annettu tilintarkastuskertomus.

Lappeenrannassa ______ / ______ 2017

Oy BDO Audiator Ab

Ulla-Maija Tuomela, KHT, JHTT

64

8 LUETTELOT JA SELVITYKSET

8.1 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista

Luettelo kirjanpitokirjoista

Tasekirja

Pääkirja

Päiväkirja

Palkanlaskenta

Tositelajit

Pankkitositteet EKL 2

Maksut 3

Pankkitositteet Enpi 7

Sl laskennallinen ajo 12

Matkustuksenhallinta 13

Muistiot 20

Kk-palkat 30

IP / EKL 46

IP / Enpi 47

Yleislaskutus / Intime 60

Suoritukset 61

Kirjanpidon tulos 96

Kirjanpidon tulos laskennallinen 97

Sisäisen laskennan tulos 98

Ulkoisen laskennan tulos 99

8.2 Selvitys kirjanpidon säilytyksestä

Kirjanpitokirjat 10 vuotta

Tililuettelot 10 vuotta

Tasekirjat 10 vuotta

Tase-erittelyt 10 vuotta

Tilikauden tositteet 6 vuotta

Koneellisen kirjanpidon

Täsmäytysselvitykset 6 vuotta

EU-projekteihin liittyvä aineisto säilytetään

EU-asetusten vaatiman ajan