RAKENNUSLAUTAKUNNAN ESITYSLISTA KOKOUSAIKA TIISTAI … · p. 040-411 9913, [email protected] p. 040-578 6772, [email protected] Ahonen Johanna Kok Loimukoski Jorma Tapio

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 4/2015 1 (92) RAKENNUSLAUTAKUNTA 24.2.2015

Osoite Adress Puh/Tel Internet Rakennuslautakunta Byggnadsnämnden * (09) 310 2611 http://www.rakvv.hel.fi PL 2300 PB 2300 Fax E-mail 00099 HELSINGIN KAUPUNKI 00099 HELSINGFORS STAD (09) 310 26206 [email protected] Käyntiosoite Besöksadress S Siltasaarenkatu 13 Broholmsgatan 13

Internetissä julkaistavasta esityslistan versiosta on poistettu yksityisten asianosaisten tiedot.

RAKENNUSLAUTAKUNNAN ESITYSLISTA KOKOUSAIKA TIISTAI 24.2.2015 KLO 9.00 PAIKKA Rakennuslautakunnan kokoushuone Siltasaarenkatu 13, 1. kerros ESITTELIJÄT Virastopäällikkö Lauri Jääskeläinen (VP) p. 310 26220 Hallintopäällikkö Mikko Salmela (HP) p. 310 26443

Yliarkkitehti Henna Helander (YA) p. 310 26448 Yli-insinööri Kai Miller (YI) p. 310 26328

PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Rakennuslakimies Minna Mättö p. 310 26442

http://www.rakvv.hel.fi/

mailto:[email protected]

HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSLAUTAKUNNAN JÄSENET JA VARAJÄSENET 2013 - 2016 KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJAT, ESITTELIJÄT, PÖYTÄKIRJANPITÄJÄT

RAKENNUSLAUTAKUNTA 24.2.2015 2


JÄSENET HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET Puheenjohtaja

Koskinen Kauko Kok Sohlberg Merja DI, KTM, kiinteistöneuvos ekonomi, hallitusammattilainen Siimakuja 7, Malminkaari 5 p. 050-68711, [email protected] 00780 Helsinki, 00700 Helsinki p.t. 09-351 1155, 040-583 8503 f. 09-351 1153, [email protected] Varapuheenjohtaja

Paalimäki Tuula Vihr Nordin Maria arkkitehti arkkitehti p. 040-411 9913, [email protected] p. 040-578 6772, [email protected] Ahonen Johanna Kok Loimukoski Jorma Tapio toimitusjohtaja VT Vesijohtoliike Linjan Putki Oy Mannerheimintie 38 A 9 Pengerkatu 23 00100 Helsinki 00500 Helsinki p. +358 456090610, [email protected] p. 040-808 5898, [email protected] Klemetti Tapio Kok Halonen Mirja KTM, toimitusjohtaja vakuusasiantuntija Heinäsarantie 5 p. 040-504 0808, [email protected] 00630 Helsinki p. 050-624 86, [email protected] Tulenheimo Martti Vihr Warinowski Tino Kristianinkatu 2 C 52 00170 Helsinki p. 041-538 9495 Kivistö Pirjo SDP Salonen Tapani Viestitie 21 toimitusjohtaja 00370 Helsinki p. 040-758 1109, [email protected]

p. 050-573 7717, [email protected]

Malin Petra Vas Koponen Hannu sosiaalityöntekijä IT-tradenomi [email protected] Tyynenmerenkatu 3 C 56 00220 Helsinki [email protected] Lindell Harri PS Jovanovic Zorana päätoimittaja Katajanokanranta 17 F 53 00160 Helsinki p. 020 792 0362, [email protected] Finne-Elonen Laura RKP Vainio Dan terveyskeskuslääkäri lärare, ekon. mag. Dagmarinkatu 8 B 30 Hökblomstervägen 7 bostad 12 00100 Helsinki 00900 Helsingfors p. 0400-818 701, [email protected] tel. 040-525 4864, [email protected] KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJA VARALLA Bergholm Jorma SDP Vainikka Mirka

















HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSLAUTAKUNNAN JÄSENET JA VARAJÄSENET 2013 - 2016 KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJAT, ESITTELIJÄT, PÖYTÄKIRJANPITÄJÄT

RAKENNUSLAUTAKUNTA 24.2.2015 3


Sinnemäki Anni

Apulaiskaupunginjohtaja Kaupunginkanslia, Pohjoisesplanadi 11-13, PL 1 00099 HELSINGIN KAUPUNKI p.09 310 36010, [email protected] ESITTELIJÄ

SIJAINEN

Jääskeläinen Lauri Miller Kai Virastopäällikkö Yli-insinööri Rakennusvalvontavirasto Rakennusvalvontavirasto PL 2300 PL 2300 00099 HELSINGIN KAUPUNKI 00099 HELSINGIN KAUPUNKI p. t. 310 26220, [email protected] p. t. 310 26328, [email protected] Salmela Mikko Kotaluoto Kirsti Hallintopäällikkö Toimistopäällikkö Rakennusvalvontavirasto Rakennusvalvontavirasto PL 2300 PL 2300 00099 HELSINGIN KAUPUNKI 00099 HELSINGIN KAUPUNKI p. t. 310 26443, [email protected] p. t. 310 26214, [email protected] Helander Henna Veijalainen Juha Yliarkkitehti Toimistopäällikkö Rakennusvalvontavirasto Rakennusvalvontavirasto PL 2300 PL 2300 00099 HELSINGIN KAUPUNKI 00099 HELSINGIN KAUPUNKI p. t. 310 26448, [email protected] p. t. 310 26334, [email protected] i Miller Kai Levanto Risto Yli-insinööri Toimistopäällikkö Rakennusvalvontavirasto Rakennusvalvontavirasto PL 2300 PL 2300 00099 HELSINGIN KAUPUNKI 00099 HELSINGIN KAUPUNKI p. t. 310 26328, [email protected] p. t. 310 26343, [email protected] PÖYTÄKIRJANPITÄJÄT Minna Mättö Vehviläinen Juha Rakennuslakimies Rakennuslakimies Rakennusvalvontavirasto Rakennusvalvontavirasto PL 2300 PL 2300 00099 HELSINGIN KAUPUNKI 00099 HELSINGIN KAUPUNKI p.t. 310 26442, [email protected] p. t. 310 26225 [email protected] Ruuska Pentti Rakennuslakimies Rakennusvalvontavirasto PL 2300 00099 HELSINGIN KAUPUNKI p.t.310 26218, [email protected] . TIEDOTTAJA Haavisto Marjukka Rakennusvalvontavirasto PL 2300 00099 HELSINGIN KAUPUNKI p.t.310 26446, [email protected]
















HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA VP1 RAKENNUSLAUTAKUNTA 24.2.2015 4


KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÄÄTÖSEHDOTUS Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. VP2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN PÄÄTÖSEHDOTUS Rakennuslautakunta päättää valita jäsen Tulenheimon

(varalla jäsen Ahonen) sekä jäsen Kivistön (varalla jäsen Finne-Elonen) tarkastamaan kokouksesta laadittavan pöytäkirjan siltä osin kuin pöytäkirjaa ei tarkasteta kokouksessa.



HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA PJ1 RAKENNUSLAUTAKUNTA 24.2.2015 5


ILMOITUKSET VIRASTOPÄÄLLIKÖN TEKEMISTÄ PÖYTÄKIRJA- JA LOMAKE-PÄÄTÖKSISTÄ PÄÄTÖSEHDOTUS Rakennuslautakunta päättänee, että se ei ota käsiteltäväkseen

virastopäällikön henkilöstöasiassa tekemää lomakepäätöstä 11.2.2015 § 8 ja pöytäkirjapäätöksiä 11.2.2015 § 1 – 2. Rakennuslautakunnalla tai sen puheenjohtajalla on kuntalain 51 §:n nojalla oikeus ottaa viranhaltijan päättämä asia rakennuslautakunnan käsiteltäväksi muissa kuin varsinaisissa rakennusvalvonta-asioissa.

./. Jäljennökset virastopäällikön henkilöstöasiassa tekemästä lomakepäätöksestä 11.2.2015 § 8 ja pöytäkirjapäätöksistä 11.2.2015 § 1−2 on jaettu esityslistan mukana erillisinä liitteinä.





ILMOITUSASIOITA PÄÄTÖSEHDOTUS Rakennuslautakunta päättää merkitä asiat tiedoksi ja tarpeellisin osin noudatettavaksi. Rakennusasiat I Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rakennussuojelupäätös 28.1.2015

Punavuoriseura ry on tehnyt rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain 498/2010 mukaisen suojeluesityksen Merikorttelin kokonaisuudesta sisäpihoineen. Seura katsoo, että Helsingin kaupungin asemakaavaesitys vaarantaa Helsingin teollisen rakennusperinnön säilymistä. Seura katsoo, että nykyinen vain rakennusta koskevan sr-2 suojelumääräys ei riitä torjumaan haitallista uudisrakentamista. KAAVOITUSTILANNE Merikorttelin alue on osoitettu Helsingin yleiskaava 2002:ssa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että sen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Voimassa olevassa asemakaavassa (vahvistettu 16.3.1983) kiinteistö on suojeltu sr-2 –merkinnällä: ”Suojeltava rakennus. Rakennus on kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas eikä sitä saa purkaa ilman rakennuslautakunnan lupaa. Rakennuslautakunta voi myöntää luvan purkamiseen vain jos siihen on olemassa pakottava syy. Rakennuksessa ei saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät katujulkisivujen tyyliä tai kadunpuoleisen vesikaton perusmuotoa. Merikorttelissa on ollut vireillä ING Merikortteli Oy:n (nykyinen NPF Merikortteli Oy) vireille saattama asemakaavan muutos, joka mahdollistaisi 16-kerroksisen asuin- ja liiketalon rakentamisen korttelin keskelle. Myös suojelumääräystä tarkistettaisiin. NPF merikortteli Oy perui asemakaavamuutoshakemuksen kaupunkisuunnitteluvirastolle sähköpostitse lähettämällään ilmoituksella 8.12.2014.





RATKAISU Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus ei määrää Merikorttelia suojeltavaksi. Perusteluina todetaan mm., että asemakaavamuutos, joka olisi mahdollistanut 16-kerroksisen rakennuksen korttelin sisäpihalle, ei ole enää vireillä asemakaavahakemuksen perumisen vuoksi. Edellä esitettyyn viitaten ely-keskus katsoo, että Merikorttelin suojeluun ei ole erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi. Rakennus on suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa eikä sen sisätiloja ole esitetty erikseen suojeltaviksi.

./. Päätös on esityslistan liitteenä. Muut asiat II Rakennusteknisenosaston päällikön päätös 23.2.2015 § 35

Päätöstoimivallan delegointi rakenneyksikön valmistelemissa rakennuslupahakemuksissa

Kaupunginvaltuuston 11.12.2013 hyväksymän rakennusvalvonnan johtosäännön muutetun 12 §:n mukaan kaupunkikuva- ja rakennusteknisen osaston toimintayksikön päällikön tehtävänä on, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle, sen mukaan kuin lautakunta on tarkemmin määrännyt, ratkaista rakentamista koskevia lupia lukuun ottamatta hakemukset, jotka koskevat rakennuksen korjaus- ja muutostyötä sekä käyttötarkoituksen olennaista muutamista, sekä kaikki toimenpidelupahakemukset. Edellä sanottua ei kuitenkaan sovelleta hakemuksiin, jotka merkittävällä tavalla koskevat historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokasta rakennusta, tai jotka muuttavat rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta olennaisesti rakennuskieltoalueella. Johtosäännös muutos tuli voimaan 1.1.2013. Rakennuslautakunta on 23.12.2014 päättänyt rakennusteknisen osaston toimintayksikön päällikön päätösvallasta mm. seuraavasti. Rakenneyksikön päällikkö ratkaisee rakenneyksikön valmistelemat hakemukset, jotka koskevat märkätilojen rakentamista entuudestaan ns. kuiviin tiloihin tai olemassa olevan märkätilan rakentaminen uudestaan, kun todettu kosteus- tai homevaurio edellyttää laajamittaisia tutkimus- ja korjaustoimenpiteitä. Milloin rakennusteknisen osaston





käsittelemään lupahakemukseen liittyy myös muita vähäisiä muutoksia, näistä päätetään pääasian yhteydessä. Rakennusvalvonnan 1.1.2015 voimaan tulleessa toimintasäännössä on rakennusteknisen osaston rakenneyksikön erityiseksi tehtäväksi määrätty käsitellä ja tehdä päätökset yksikölle kuuluvista maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n 3 momentin mukaisten rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin vaikuttavista korjaus- ja muutostyöluvista kuten uusien märkätilojen rakentaminen.

PÄÄTÖS Rakenneyksikön päällikkö päätti määrätä, että rakenneyksikön seuraavien viranhaltijoiden tehtävänä on ratkaista edellä mainitut rakennuslupahakemukset: Alueella 1: Rakenneyksikön tarkastusinsinöörit Vesa Isakov, Esko Nissilä, Matti Teppo sekä rakennusmestari Yrjö Kokko siten kuin he kulloisenkin työtilanteen mukaisesti keskenään päättävät lupakäsittelijästä ja päättäjästä. Alueella 2: Rakenneyksikön tarkastusinsinöörit Virpi Kehiakehi, Tuula Lehtinen sekä Timo Toivanen siten kuin he kulloisenkin työtilanteen mukaisesti keskenään päättävät lupakäsittelijästä ja päättäjästä. Alueella 3: Rakenneyksikön tarkastusinsinöörit Aimo Nousiainen, Ulla Poutanen sekä Kirsi Rontu sekä rakennusmestari Juha Palmu siten kuin he kulloisenkin työtilanteen mukaisesti keskenään päättävät lupakäsittelijästä ja päättäjästä Alueella 4: Rakenneyksikön tarkastusinsinöörit Arto Lind ja Petri Rytioja, Marjo Rautavaara sekä rakennusmestarit Soile Kilpi ja Pertti Kiviniemi siten kuin he kulloisenkin työtilanteen mukaisesti keskenään päättävät lupakäsittelijästä ja päättäjästä. Rakenneyksikön rakennusmestari Eero Teljon tehtävänä on ratkaista edellä mainittuja rakennuslupahakemuksia alueilla 1,2,3 ja 4 siten kuin rakenneyksikön päällikkö tiimien kulloisenkin työtilanteen mukaan määrää. 1. alue kattaa seuraavat kaupunginosat: 4.(Kamppi), 13. (Etu-Töölö), 14. (Taka-Töölö), 15. (Meilahti), 18. (Laakso), 20.





(Länsisatama), 30. (Munkkiniemi), 31. (Lauttasaari) 32. (Konala), 33. (Kaarela) ja 46. (Pitäjänmäki). 2. alue kattaa seuraavat kaupunginosat: 5. (Punavuori), 6. (Eira), 11. (Kallio), 12. (Alppiharju), 16. (Ruskeasuo), 17. (Pasila), 21. (Hermanni), 22. (Vallila), 23. (Toukola), 24. (Kumpula), 25. (Käpylä), 26. (Koskela), 27. (Vanhakaupunki), 28. (Oulunkylä), 29. (Haaga), 34. (Pakila) ja 35. (Tuomarinkylä).

3. alue kattaa seuraavat kaupunginosat: 1. (Kruununhaka), 2. (Kluuvi), 3. (Kaartinkaupunki), 8. (Katajanokka), 10. (Sörnäinen), 19. (Mustikkamaa), 36. (Viikki), 37. (Pukinmäki), 38. (Malmi), 39. (Tapaninkylä), 40. (Suutarila), 42. (Kulosaari) ja 52. (Suomenlinna). 4. alue kattaa seuraavat kaupunginosat: 7. (Ullanlinna), 9. (Kaivopuisto), 41. (Suurmetsä), 43. (Herttoniemi), 44. (Tammisalo), 45. (Vartiokylä), 47. (Mellunkylä), 48. (Vartiosaari), 49. (Laajasalo), 50. (Villinki), 51. (Santahamina), 53. (Ulkosaaret) ja 54. (Vuosaari), 55. (Östersundom), 56. (Salmenkallio), 57. (Talosaari), 58. (Karhusaari) ja 59. (Ultuna). Edellä mainittujen viranhaltijoiden sijaisuusjärjestelyistä on voimassa, mitä siitä on erikseen päätetty. Tämä päätös tulee voimaan 23.2.2015 ja päätös on voimassa toistaiseksi. Tällä päätöksellä kumotaan 25.2.2013 30§ tehty aiempi delegointipäätös. Pöytäkirja lähetetään tiedoksi edellä mainituille viranhaltijoille, osastopäälliköille, yleisen osaston lakimiehille sekä tietopalveluyksikölle Helmeen viemistä varten.

./. Päätös on esityslistan liitteenä. ./. Ilmoitusasioihin liittyviä asiakirjoja on nähtävänä kokoushuoneessa



HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA VP4 RAKENNUSLAUTAKUNTA LJ 24.2.2015 10


RAKENNUSVALVONNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 PÄÄTÖSEHDOTUS

Rakennuslautakunta päättää hyväksyä rakennusvalvonnan toimintakertomuksen vuodelta 2014 ja lähettää sen tiedoksi kaupunginhallitukselle. Kaksi kappaletta tulostetta toimitetaan tietokeskuksen kirjastolle (os. PL 5521, 00099 Helsingin kaupunki). Tieto julkaisuosoitteesta kaupunginkanslian viestintäyksikön verkkotoimitukselle ([email protected]). Lisätiedot: Jääskeläinen, Lauri, virastopäällikkö, puhelin 310 26220

Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto (kuntalain 91 §)

LIITTEET Liite 1 Ohje 26.1.2011 Liite 2 Toimintakertomus: jaetaan erillisenä liitteenä

ESITTELIJÄN PERUSTELUT

Kaupunginhallituksen päätöksen ja siitä annettujen ohjeiden mukaan vuosiraportin nimenä on toimintakertomus. Toimintakertomuksen tulee tarjota lukijalleen selkeästi ja havainnollisesti tietoja toiminnasta, asetettujen tavoitteiden toteutumisesta, taloudesta ja henkilöstöstä sekä organisaatiosta. Toimintakertomuksen tulee sisältää keskeiset suorite-, tunnusluku-, talous- ja henkilöstötiedot ainakin kertomusvuoden ja sitä edeltävän vuoden vertailutiedot sekä vertailuvuosien välillä tapahtunut prosentuaalinen muutos. Kaikkein tärkeimmistä tunnusluvuista on hyvä esittää tiedot myös esimerkiksi viiden vuoden aikasarjoina (ns. viisivuotiskatsaus). Toimintakertomuksessa on aina kerrottava olennaiset toiminnassa ja organisaatiossa tapahtuneet muutokset.





RAKENNUSVALVONTAVIRASTON VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS PÄÄTÖSEHDOTUS Rakennuslautakunta hyväksyy rakennusvalvonnan vuoden 2014

tilinpäätöksen liitteineen. Pöytäkirjanote liitteineen (liite1) talous- ja suunnittelukeskukseen (kehittämisinsinööri Ville Vastamäki ja hankepäällikkö Juha Viljakainen).

Lisätiedot: Jääskeläinen Lauri, virastopäällikkö, puhelin 310 26220 Renqvist Anne, taloussuunnittelija, puhelin 310 26211

Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto (kuntalain 91 §) LIITTEET Liite 1 Rakennusvalvontaviraston tilinpäätöstaulukko

Liite 2 Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä arvio merkittävimmistä riskeistä

Muu virastossa laadittu tilinpäätösmateriaali on nähtävänä lautakunnan kokoushuoneessa.

ESITTELIJÄN PERUSTELUT Taloushallintopalvelun (Talpa) tiliyksiköille 25.11.2014 antaman

tilinpäätösohjeen mukaan ”kaikki Talpan kirjanpidolle tilinpäätöksen kokoamiseksi annettavat tiedot sekä tulosbudjettien toteutuminen käsitellään virastojen ja laitosten lauta- ja johtokunnissa”.

Tulosbudjetin ja talousarvion toteutuminen Toimintamenot Kaupunginvaltuuston 13.11.2013 vahvistamassa talousarviossa

viraston käyttömenojen määräraha vuodeksi 2014 oli 8 865 000 euroa. Määrärahasta säästyi 114 224 euroa. Menojen loppusummaksi tilinpäätöksessä muodostui siten 8 750 776 euroa.

Toimintatulot Toimintatulojen vahvistettu tuloarvio oli 7 087 000 euroa.

Tuloarvio ylitettiin 4 535 967 eurolla, toteutumisasteen ollessa 164 prosenttia. Tuloja kertyi siis päättyneenä vuonna 2014 yhteensä 11 622 967 euroa.





Viraston menoista katettiin tuloilla, eli kate %:ksi muodostui, 132,8 prosenttia.

Investoinnit Investointimääräraha oli 800 000 euroa, jonka lisäksi

kaupunginvaltuusto myönsi 350 000 euron ylitysoikeuden, perusteena vastaavan suuruinen säästö vuoden 2013 investointimäärärahoissa. Investointeihin oli siis käytettävissä vuonna 2014 kaikkiaan 1 150 000 euroa. Määrärahasta käytettiin 353 999 euroa. Pääasialliset käyttökohteet olivat sähköisen asioinnin jatkokehittäminen (sähköinen lupahakemus ja arkiston sähköistäminen) sekä viraston perusinfrastruktuuri (koneet, laitteet, kalusteet).

Vuoden 2014 talousarvion noudattamisohjeissa todetaan, että

mikäli hallintokunnalla on loppuvuoteen siirtyviä investointihankkeita, joiden seuraavalle vuodelle siirtyvä rahoitustarve on selvinnyt vasta vuoden 2015 talousarvioehdotuksen käsittelyn jälkeen, hallintokunta voi tehdä määrärahan ylitysesityksen tälle hankkeelle vuonna 2015. Perusteena on vastaavan suuruinen määrärahasäästö vuonna 2014. Edellä mainitun perusteella rakennuslautakunta teki alustavien laskelmien pohjalta kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosastolle 700 000 euron ylitysesityksen vuoden 2015 investointimäärärahoihin. Kaupunginvaltuusto myönsi 11.2.2015 kokouksessaan ko. ylitysoikeuden.

Tuottavuus Tuottavuus vuoden 2011 alusta käyttöön otetulla

matriisilaskentamallilla laskettuna vuonna 2014 oli 115,3 (vertailuvuosi 2011 = 100).

Sitova toiminnallinen tavoite Rakennusvalvonnan sitova toiminnallinen tavoite oli, että

lupahakemuksista 80 prosenttia käsitellään 1,4 kuukaudessa (=6 viikossa).

Tavoite saavutettiin, sillä saapuneista lupahakemuksista 80

prosenttia käsiteltiin 1,16 kuukaudessa eli 35 päivässä (=5,0 viikkoa).

Ei sitovat tavoitteet (suoritteet)

Muiden talousarvioon kirjattujen suoritteiden toteutuminen ilmenee liitteenä olevasta taulukosta.





Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteko

Taloushallintopalvelun 25.11.2014 antaman tilinpäätösohjeen mukaan lauta- ja johtokunnat käsittelevät ja hyväksyvät osana tilinpäätös- ja toimintakertomustietoja selonteon virastojen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisestä ja nykytilasta, tiedot havaituista puutteista, kehittämistarpeista ja suunnitelluista ja toteutuneista toimenpiteistä sekä arvionsa merkittävistä riskeistä. Rakennusvalvontaviraston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteko on liitteenä.





RAKENNUSVALVONTAVIRASTON TOIMINTASUUNNITELMA 2015 PÄÄTÖSEHDOTUS

Rakennuslautakunta päättää merkitä tiedoksi rakennusvalvontaviraston toimintasuunnitelman vuodelle 2015. Lisätiedot: Jääskeläinen Lauri, virastopäällikkö, puhelin 310 26220

Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto (Kuntalain 91 §)

LIITTEET Toimintasuunnitelma jaetaan esityslistan mukana erillisenä liitteenä.

ESITTELIJÄN PERUSTELUT

Rakennusvalvontaviraston toimintasuunnitelma vuodelle 2015 on laadittu koko vaalikauden kestäväksi tarkoitettujen tavoitteiden pohjalta. Tavoitteet ulotettu kattamaan myös vuosi 2017, koska vie aikansa, ennen kuin kunnallisen vaalikauden vaihtuessa vuoden 2017 kesäkuun alusta (HE 268/2014 uudeksi kuntalaiksi) määritellään ja hyväksytään koko kaupunkia koskevat strategiset tavoitteet. Tavoitteissa on otettu huomioon kaupungin strategiaohjelma 2013 – 2016. Virastotason painopisteet on laadittu tuloskorttimuotoon, minkä pohjalta viraston kolme osastoa ovat laatineet omat osastokohtaiset tuloskorttinsa. Jokaiselle tuloskorttitavoitteelle on asetettu oma mittarinsa. Mittareiden kautta voidaan tavoitteiden saavuttamista seurata ja tehdä tarvittaessa korjaavia liikkeitä. Tuloskortit on laadittu ensin virastotasolla viraston johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän seminaareissa (27.- 28.3. ja 26.11.2014). Viraston yhteistoimintaryhmä on myös voinut niihin vaikuttaa. Myös koko viraston Visiopäivillä syyskuussa on tavoitteita käsitelty. Kukin osasto on työstänyt omat korttinsa. Kortteihin sisältyvät tavoitteet toimivat tulos- ja kehityskeskustelujen runkona. Tarkoituksena on, että tarvittavilta osin tuloskortteja ja niihin sisältyviä tavoitteita tarkistetaan ja täsmennetään vuosittain.





Myös viraston tulospalkkiojärjestelmä perustuu tuloskorttiajatteluun. Vuotta 2015 koskeva tulospalkkiojärjestelmä on toimitettu ohjeiden edellyttämällä tavalla johtajistokäsittelyyn. Toimintasuunnitelmaan sisältyy rakennuslautakuntaa koskeva osio.





RAKENNUSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO KAUPUNGINHALLITUKSELLE EHDOTUKSESTA HELSINGIN JA ESPOON RANNIKKOALUEEN TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMAKSI HEL 2015-000978

LAUSUNTOEHDOTUS

Rakennuslautakunta antaa ehdotuksesta seuraavan lausunnon. Uusi rakentaminen paremmin hallinnassa kuin olemassa oleva rakennettu ympäristö Kuten ehdotuksessakin todetaan, rakennuspaikan sopivuus ratkaistaan lain mukaan asemakaavassa (maankäyttö- ja rakennuslain 116 §). Maankäyttöä suunniteltaessa ei uutta rakentamista tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Muun muassa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevassa valtioneuvoston päätöksessä (13.11.2008) todetaan, ettei alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariski pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Helsingissä on jo usean vuoden ajan tulvariskien minimoimiseksi vaadittu uudisrakennusten alimman lattiatason korkeusasemaksi noin + 3.0 metriä. Vaatimus on tasapainossa ehdotuksen kanssa (kohta 8.2). Tulviin varautumista on myös käsitelty vuonna 2014 uusitussa Ympäristöoppaassa (Parjanne – Huokuna: Tulviin varautuminen rakentamisessa. Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö). Merenrantaan rajoittuvilla pientaloalueilla saattaa uudisrakentamisen sijoittaminen aiemmin matalammalle rakennettuun ympäristöön vaatia lisäponnisteluja, mutta hyvällä suunnittelulla on yleensä ratkaisu löytynyt. Kysymys on syytä ottaa huomioon mahdollisimman varhain asemakaavoja uusittaessa ja rakentamista tiivistettäessä. Kaavamuutoksia tehtäessä on myös syytä huomata, kuten ehdotuksessa on todettukin, ettei kiinteistön omistajia voida





velvoittaa suorittamaan jo rakennetuilla alueille tulvasuojelun vaatimia toimenpiteitä. Vapaaehtoisuuden kautta asiaa voi edistää ja siihen on tiedottamisen ja viestinnän keinoin mahdollisuuksia vaikuttaa. Samassa yhteydessä on tulvavaara-alueiden kiinteistönomistajia hyvä muistuttaa lainsäädäntömuutoksista. Vuoden 2014 alusta lukien ei enää valtion varoilla korvata poikkeuksellisten tulvien aiheuttamia vahinkoja. Kiinteistönomistajien tulee itse huolehtia tarvittavien vakuutusten ottamisesta ja pitämisestä ajan tasalla. Rakennusvalvonta on myös tekemisissä tulvavaara-alueilla sijaitsevien rakennusten korjaushankkeita luvitettaessa. Olennaista on kiinnittää yksittäisten hankkeiden suunnitteluun riittävät ja osaavat resurssit. Kun resurssit ovat hallinnassa, voidaan rakentamisella ja korjaamisella tuottaa terveellistä ja turvallista ympäristöä. Katu- ja muiden yleisten alueiden suunnitteluun tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. Yhtä aikaa tulvariskien hallinnan kanssa on mahdollista – ja toivottavaa – ratkaista myös hulevesien hallintaan liittyvät asiat. Tulva- ja hulevesien hallinta katuverkoston suunnittelussa tulee linkittää katualuesuunnittelun uudistamistarpeeseen. Katusuunnitelmien yhteyteen kaivataan aiempaa laaja-alaista näkemyksellisyyttä. Olennainen tulvienhallintaa ohjaava elementti ovat vallien kaltaiset maisemarakentamisen osat. Teknisesti penkereiden toteuttaminen on periaatteessa yksinkertaista infrarakentamista. Mutta teknisen suunnittelun lisäksi on vallien suunnitteluun ja toteuttamiseen syytä kiinnittää maisema-arkkitehtuuriosaamista. Tällöin valleilla on mahdollista saavuttaa positiivista lisää osana huolella mietittyä rakennettua ympäristöä. Rakennusvalvonnan roolista Rakennusvalvonta osallistuu Helsingissä enenevässä määrin asemakaavojen laatimistyöhön niin sanottujen kaavakokousten kautta. Sen sijaan yleiskaavoja laadittaessa on rakennusvalvonnan rooli ollut lähinnä lausunnonantajan. Kuitenkin juuri yleiskaavatasolla ratkaistaan maankäytöllisiä linjoja myös tulvasuojelun kannalta olennaisessa määrin. Rakennusvalvonta pitää lähes itsestään selvänä lähtökohtana, että rakentamista ohjataan tiiviinä ja tehokkaana





rakentamiskelpoisille alueille. Alueet, jotka luontevasti virkistykseen soveltuvat ja jotka saattavat olla esimerkiksi tulvavaarojen kannalta riskillisiä, on järkevää jättää rakentamisen ulkopuolelle ja tuottaa samalla aluekokonaisuuden kannalta tarpeellista väljyyttä. Taulukossa 10.3-1 ”Valmiustoimien jaottelu” ja toisaalta lausuntopyyntöaineiston liitteessä 1 ”Ympäristöselostus” on keskenään ristiriitaista tietoa. Ympäristöselostuksessa mainitaan kiinteistön ohjeistuksen ja omatoimisen varautumisen edistämisen osalta, että ohjeistuksen laadinnassa ja omistajien neuvonnassa tulvasuojausmenetelmien osalta myös rakennustarkastajat olisivat vastuutahoja. Helsingin rakennusvalvonnassa ei asiaa nähdä näin. Jo voimavarojen vähyys tämän estää. Myöskään taulukossa 10.3-1 ei rakennustarkastajia mainita. Jälkihoitotoimenpiteiden jaottelutaulukossa 10.5-1 on rakennustarkastajat merkitty vastuutahoiksi tulvavahingoista kärsineiden rakennusten korjaukseen liittyvässä ohjauksessa ja neuvonnassa. Näin varmaan onkin, varsinkin silloin kun korjaukset edellyttävät rakennusvalvonnan lupakäsittelyä. Yhteenveto Ehdotus on kattava ja sen valmisteluun on paneuduttu huolella. Ehdotuksen mukaan sen hallintasuunnitelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset eivät ole sitovia eivätkä suoranaisesti velvoita mitään tahoa toimenpiteiden toteuttamiseen. Tulvariskien hallintasuunnitelmien uudelleenarviointi on tarkoitus suorittaa vuonna 2021. Silloin tarkastellaan, mitkä suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat jääneet toteuttamatta ja miksi. ELY- keskuksen tehtävänä on omalta osaltaan valvoa, että toimenpide-ehdotusten toteutus etenee. Tiedottamisen tärkeyttä ja kiinteistön omistajien omatoimista varautumista kannattaa kuitenkin korostaa, kuten edellä on jo todettu. Lisäksi rakennusvalvonta kehottaa johdantotekstissä kuvatulla tavalla kiinnittämään huomiota: − tarkoituksenmukaiseen maankäytön suunnitteluun − katusuunnitteluperiaatteiden uudelleen arviointiin − maisemasuunnitteluun kiinnitettäviin riittäviin

voimavaroihin





− uudenlaiseen rakennussuunnitteluun, esimerkiksi koerakentamisen kautta pilariperustamisen tutkimiseen

− yli hallintokuntarajojen yhteistyönä tehtävään rakentamistapaohjeeseen.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslialle. Lisätiedot: Lauri Jääskeläinen, virastopäällikkö, puhelin 310 26220

Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto (kuntalain 91 §)

LIITTEET Ehdotus Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016 – 2021 sekä siihen liittyvä ympäristöselostus jaetaan erikseen esityslistan mukana.

ESITTELIJÄN PERUSTELUT Uudenmaan ELY-keskus on lähettänyt lausunnolle tulvariskien hallintasuunnitelma-aineiston ”Ehdotus Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi”. Ehdotus ja sitä koskeva ympäristöselostus ovat nähtävillä 31.3.2015 saakka Helsingin ja Espoon virallisilla ilmoitustauluilla. Ehdotusta koskeva kuulutus kaikkine asiakirjoineen on saatavilla sähköisesti osoitteessa www.ymparisto.fi/trhs/Helsinki-Espoo. Aiheesta voi myös keskustella otakantaa.fi –palvelussa: www.otakantaa.fi/Miten helsingin ja espoon rannikkoalueen tulvariskeja vahennetaan

Rakennuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle on pyydetty antamaan 26.2.2015 mennessä.



http://www.ymparisto.fi/trhs/Helsinki-Espoo

http://www.otakantaa.fi/Miten



RAKENNUSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO KAUPUNGINHALLITUKSELLE HELSINGIN ULKOVALAISTUKSEN TARVESELVITYKSESTÄ HEL 2014-015163 T 10 06 00

LAUSUNTOEHDOTUS Rakennuslautakunta antaa Helsingin ulkovalaistuksen tarveselvityksestä kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon. Lausuntoon liittyy kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunto 4.2.2015.

Rakennusvirasto on teettänyt Helsingin valaistuksen

tarveselvityksen valaistuksen tavoitteiden ja vastuiden selkiyttämiseksi. Perusteluissaan rakennusvirasto toteaa, että kaupungin valaistus ja pimeän ajan kaupunkinäkymä ei kokonaisuutena kuulu Helsingissä minkään yksittäisen hallintokunnan vastuulle, vaan sen hoitamiseen osallistuvat useat eri toimijat johtosääntöjensä puitteissa. Katujen ja puistojen valaistuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaa rakennusvirasto. Lisäksi liikuntavirasto vastaa hallinnoimiensa alueiden valaistuksesta ja Helsingin Satama omien alueidensa valaistuksesta. Iso osa kaupunkinäkymään vaikuttavasta valaistuksesta kuuluu kiinteistöjen vastuulle, mutta niitä ohjeistaa ja valvoo rakennusvalvontavirasto. Kaupunkisuunnitteluvirasto määrittelee uusien alueiden valaistusperiaatteet osayleiskaavojen ja asemakaavojen laadinnan yhteydessä yhdessä rakennusviraston kanssa. Myös kaupunginkanslian elinkeino-osasto pyrkii kaupungin vetovoimaisuutta ja houkuttelevuutta kehittäessään asettamaan toiveita kaupungin ulkovalaistukselle ja kausivalaistukselle. Kausivalaistuksesta, erityisesti jouluvalaistuksesta, vastaavat kiinteistöt, yrittäjät ja yritysten muodostamat kauppiasyhdistykset. Jouluvalaistuksen toteutukseen toivotaan usein kaupungin apua ja rahallista tukea ja toisaalta kaupunki toivoo näyttävämpää jouluvalaistusta.

Raportissa todetaan, että ulkovalaistuksen tarveselvitys käsittää koko Helsingin julkisten alueiden, katujen, torien, aukioiden sekä puistojen ja virkistysalueiden valaistuksen tarpeiden ja suunnitteluperiaatteiden määrittelyn. Lisäksi selvitys sisältää rakennusten julkisivuvalaistuksen ja erityiskohteiden, kuten muistomerkkien, siltojen ja ranta-alueiden valaistusperiaatteet. Valaistuksen kaupunkikuvalliset periaatteet on määritelty vuonna 2003 tehdyssä Kaupungin valot- raportissa. Näitä periaatteita täsmennetään tarveselvityksessä. Tarveselvityksen on tarkoitus toimia pohjana Helsingin ulkovalaistuksen suunnittelulle





seuraavien 20 vuoden jaksolla. Tarveselvitys on varsin yleisellä tasolla.

Tavoitteista todetaan, että ulkovalaistuksen tavoitteena on

− liikkumisen ja orientoinnin helpottaminen − turvallisuuden parantaminen kaupungin julkisilla alueilla. − kaupungin imagon, elämyksellisyyden ja

vetovoimaisuuden lisääminen − valaistuksen energiatehokkuuden lisääminen − häiriövalon ja tarpeettoman valon estäminen − esteettömyyden huomioon ottaminen valaistuksen

suunnittelussa

Rakennusvalvonnan rooli Nyt valmistunut tarveselvitys on erittäin tervetullut jatkotyö.

Virastojen välisen yhteistyön merkitystä valaistusasioissa tulee jatkossakin tähdentää. Rakennuslautakunta näkee, että kaupunkitilaa tulee myös valaistuksen osalta Helsingissä käsitellä yhtenäisin periaattein ja laadukkaasti riippumatta hallintokuntarajoista. Eräs mahdollisuus mm. erilaisten valaisinkalusteiden määrän hallitsemiseen ja Helsinki-ilmeen kehittämiseen on ottaa valaisinkalusteet sitovasti mukaan laadittavaan kaupunkitilaohjeeseen.

Rakennusvalvontavirasto on ohjeistanut valaistusta ”Julkisivujen

ja pihojen valaistus”-ohjeessa. Myös rakentamistapaohjeessa ”Mainoslaitteet rakennuksissa” todetaan, että mainoslaitteiden yleissuunnitelmaan on syytä sisällyttää mahdolliset markiisit ja valaisimet. Ulkomainoslaitteita ja niiden sijoittamista on käsitelty useissa ohjeissa. Niiden valaistuksen osalta pääsääntö on, etteivät ne saa aiheuttaa häiriötä tai häikäisyä. Mikäli laitteet sijoitetaan katualueelle tai kadulta tarkasteltaviksi tulee niiden kirkkaus, mainosten vaihtuminen ja säädöt määritellä liikenneturvallisuusnäkökohdat huomioiden. Määrittelyssä tarvitaan kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston panosta ja selvitysten laadintaa.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta ottaa kantaa merkittäviin julkisivuvalaistussuunnitelmiin sekä valaistusperiaatteisiin julkisessa kaupunkitilassa. Eri hallintokuntien ja ulkopuolisten asiantuntijoiden muodostamana, kaupunkikuvaa kehittävänä ja valaistusratkaisuista lausuntoja antavana tahona ei kaupunkikuvaneuvottelukuntaa ole raportissa mainittu.





Neuvottelukunnan asiantuntemusta tulisi jatkossakin käyttää hyödyksi. Helsingin perinteisiä katuvalaisimia ns. Y-valaisimia ja niiden käyttöä on kartoitettu muutama vuosi sitten. Kiireellistä olisi määritellä niiden käyttöalueet niin, että niiden väheneminen saadaan pysäytettyä ja niitä voidaan käyttää kulttuurihistoriallisesti arvokkailla kaupunkialueilla kokonaisuuksina. Perinteisiä valaisinmalleja ei saa päästää häviämään Helsingin katukuvasta. Siksi on tärkeää kehittää Y-valaisinmallia siten, että sitä voidaan käyttää jatkossakin. Historiallisilta valaisimilta ei ole syytä vaatia samaa energiatehokkuutta kuin uusilta valaisimilta. Valaistusteknisten periaatteiden osalta raportissa todetaan, että siirrytään käyttämään valkoista valoa. Tämä ei kaikkialla ole hyvä suuntaus, osin pitäisi pysyttäytyä lämpimässä hehkulampun värisessä valossa erityisesti historiallisilla alueilla ja Y-valaisinten kohdalla. Valaistuksen tarveselvityksessä on linjattu Helsingin kaupungin ulkovalaistuksen pääperiaatteet ja ehdotettu jatkotoimenpiteitä vastuutahoineen. Jatkotoimenpiteet vastuutahoineen tulisi täsmentää virastojen yhteistyönä. Ne eivät kaikin osin ole oikeaan osuneita. Kaupunkikuvaneuvottelukuntaa ei ole mainittu, vaikka se käsittelee valaistuskysymyksiä. Rakennusvalvonnalle on osoitettu Julkisivujen ja pihojen valaistusohjeen päivittäminen, mikä kuuluukin rakennusvalvonnalle. Sen sisällöksi on mainittu linjaus myös mainosvalojen ja LED-valotaulujen käytön periaatteista. Mainosvalojen käytön periaatteet ovat varsin vakiintuneet ja kuulunevat ohjeeseen Mainoslaitteet rakennuksissa. LED-tauluista on jo annettu ohjeita rakennusvalvontaviraston ohjeessa suuramainoskankaat, vaihtuvanäyttöiset suurtaulut ja banderollit julkisivuilla. Tätä työtä on syytä jatkaa rakennusviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston toimesta. Lisäksi tarveselvityksessä on pieniä epätäsmällisyyksiä, jotka on syytä korjata. Lopuksi on syytä huomauttaa, että merkittäville julkisivuvalaistuksille tulee hakea toimenpidelupa rakennusvalvonnasta (maankäyttö- ja rakennuslain 126 a §:n 1 momentin 10 kohta).

Lisätiedot: Jääskeläinen Lauri, virastopäällikkö, puhelin 310 26220 Uusitalo Marjatta, kaupunkikuva-arkkitehti, puhelin 310 26250





Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto (kuntalain 91 §) LIITTEET Liite 1 Ulkovalaistuksen tarveselvitys (jaetaan erillisenä liitteenä) Liite 2 Yleisten töiden lautakunnan esitys

Liite 3 Kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunto

ESITTELIJÄN PERUSTELUT Muun muassa rakennuslautakunnalta on pyydetty lausuntoa

Helsingin ulkovalaistuksen tarveselvityksestä. Yleisten töiden lautakunta on 13.1.2015 lähettänyt kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi ulkovalaistuksen tarveselvityksen. Selvityksessä on tarkasteltu kaikkia kaupungin julkisia ulkoalueita. Tarveselvitys ei ole toimenpideohjelma, vaan se antaa suuntaviivat ulkovalaistuksen suunnittelulle ja päätöksenteolle seuraavan 20 vuoden jaksolla. Toteutettavat toimenpiteet ja niiden ajoitus määräytyvät kulloistenkin tarpeiden ja kaupungin rahoitustilanteen mukaan.

Selvitystä on käsitelty kaupunkikuvaneuvottelukunnassa

4.2.2015. Neuvottelukunnan lausunto liitetään rakennuslautakunnan lausuntoon.

Selvityksestä pyydettyjen lausuntojen määräaika on 27.2.2015.



HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA YA1 RAKENNUSLAUTAKUNTA 24.02.2015 24


Tunnus 31-3325-14-A Hakija Valion Eläkekassa Rakennuspaikka Lauttasaari, 091-031-0134-0013 Vattuniemenkuja 6 Pinta-ala 3690 m² Kaava 11933 Lainvoimaisuus 2012 Sallittu kerrosala 5700 m² Rakennettu kerrosala 1673 m² Alueen käyttö Asuinkerrostalojen korttelialue. Asuntojen keskipinta-alan tulee

olla vähintään 75 m2. Määräys ei koske vuokra-asuntotuotantoa. Korttelialueelle saa sijoittaa myymälä-, ravintola- ja muita asiakaspalvelutiloja rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen. Korttelialueelle saa sijoittaa myös lasten päiväkotitiloja (AK).

Pääsuunnittelija Turtiainen Jukka arkkitehti Arkk tsto Jukka Turtiainen Oy ________________________________________________________________________________

Rakennustoimenpide Asuinkerrostalon ja autohallin rakentaminen sekä

liikerakennuksen purkaminen ja autokatoksen rakentaminen Lauttasaareen rakennetaan seitsemän (7) kerroksinen

asuinkerrostalo ja tontilla sijaitseva pysäköintilaitos säilytetään maanalaisilta osiltaan. Pysäköintilaitoksen maanpäällinen osa, liikerakennus puretaan ja sen tilalle rakennetaan maanpäällisiä katettuja autopaikkoja. Pysäköintilaitoksen säilyttämiselle ja uudistamiselle tontilla on myönnetty poikkeamispäätös 11.12.2012, 31-2875-12-S. Asemakaava mahdollistaa viisi (5) kerroksisen asuinkerrostalon, pysäköintihallin ja sen sisäänkäyntirakennuksen rakentamisen jatkossa pysäköintilaitoksen paikalle. Tällä luvalla toteutetaan vain toinen asuinrakennuksista. Tilaratkaisu ja julkisivut Asuinhuoneistoja rakennetaan 1-7 kerroksiin 42 kappaletta. Suurin asunto on 84 m2 (3H+KT+S) ja pienin 29,5 m2 ( H+KT), asuntojen keskipinta-ala on 46,6 m2 ja asunnot valmistuvat vuokratuotantoon.





Asuinrakennuksen pääasiallinen julkisivumateriaali on punaruskea tiili, pihan puolella tehdään vähäisessä määrin vaaleaa rappausta. Pysäköintihallissa käytetään reikälevy corten-terästä ja säleikköä julkisivumateriaalina. Asunrakennuksessa on tasakatto ja pysäköintilaitoksen autokatososiossa on viherkatto. Tontin käyttö ja yhteistilat Oleskelu ja leikkipaikat rakennetaan pihakannella. Kaksi saunaosastoa ja kerhotilat sijoitetaan seitsemänteen kerrokseen ja irtaimistovarastot kellariin, talopesula, pyörä- ja lastenvaunuvarasto sekä jätehuone ensimmäiseen kerrokseen. Polkupyöräpaikat (1/ 30 k-m2, 65 kpl vaatimus) toteutetaan 75 kpl ja sijoitetaan pääosin maantasossa olevaan ulkoiluväline varastoon. Asuinrakennuksen 24:sta vaaditusta autopaikasta 17 paikkaa sijoitetaan uudisrakennuksen kellarikerrokseen ja 7 paikkaa pysäköintilaitokseen, jossa sijaitsevat tonttien 31134/ 11,14 ja 15 169 rasiteautopaikkaa. Pysäköintilaitokseen sijoitetaan 176 autopaikkaa ja koko tontille 193 autopaikkaa. Selvitykset Pääsuunnittelijan laatima hankekuvaus on esityslistan liitteenä. Rakenteellisen turvallisuuden alustava riskiarvio on toimitettu. Sen mukaan hanke on katsottu riskitasoltaan alimpaan R1 (1-3) luokkaan kuuluvaksi. Pelastuslaitoksen tarkastama palotekninen suunnitelma ja kosteudenhallintasuunnitelma on toimitettu rakennusvalvontavirastoon lupahakemuksen yhteydessä. Energiaselvitykseen liitetyn energiatodistuksen mukaan rakennuksen suunniteltu energiatehokkuusluokka on C. Kaupunkikuvaneuvottelukunta on lausunnossaan 21.11.2012 (31-3485-12-E) katsonut, että hanke täyttää luvan myöntämisen edellytykset.

Kuuleminen Rakennusvalvontavirasto on kuullut naapureita poikkeamisten johdosta ja ilmoittanut lupahakemuksen vireille tulosta. Kiinteistö Oy Kiviaidankatu 2 huomauttaa, että katualueen kulkua ei saa rajoittaa työmaan vuoksi ja että työmaan tulee huomioida





naapurin rakenteet, tiiliseinät ym. louhinnassa ja paalutuksessa ym. rakentamisessa. Työmaajärjestelyt otetaan esille viimeistään aloituskokouksessa, jossa on esitettävä työmaa- ja logistiikkasuunnitelma.

Poikkeamiset perusteluineen Poikkeaminen asemakaavasta ja poikkeamispäätöksestä:

Asuinrakennuksen pihan puoleinen katettu ja lasitettu kattoterassi on poistettu. Kattoterassin alue muutettu asuinkerrosalaksi, jonka johdosta rakennusmassa nousee etelän puolella kaavassa osoitetun ylimmän korkeustason +29.80 (N 2000) (+29.50 NN) yläpuolelle korkoon +31,26 ( + 30.96 NN). 1.46 m ylitys koskee 89m2 suuruista aluetta. Poikkeamispäätöksen pääpiirustusaineistossa kattoterassin katoksen räystäskorkeus oli +31,81 (+31,46 NN). Muilta osin rakennuksen räystäskorkeus jää kaavan salliman enimmäiskorkeuden +32.80 (+ 32.50 NN) alapuolelle. Muutos vaikuttaa eniten Vattuniemenkatu 18 naapuriin ja siihen on naapurin suostumus. Poikkeamiset poikkeamispäätöksestä: - Asuinrakennuksen itäpäädyn ulokkeen kohdalla olevat asunnot on pienennetty. Uloke on muutettu tiiliverhoilluksi parvekkeeksi. - Maantasossa olevan pysäköintiosa on korvattu katoksilla, joissa kattorakenteena viherkatto - cor-ten teräksen osuutta pihan puoleisilla julkisivuilla on korvattu verkkorakenteella, katujulkisivun cor-ten pinta- säilyy pääosin -IV-konehuone sijoitettu rakennuksen luoteiskulmaan pyörävaraston päälle. Kaavoittaja kannanotossaan 11.2.2015 puoltaa poikkeamisia. Poikkeamisia voidaan pitää vähäisinä ja hyväksyttävinä.

Rakennusoikeus 5700 k-m2 Rakennusoikeuden käyttö Käyttötarkoitus KäytettyRakennetaanPuretaanYhteensä asuinkerrosalaa 2314 2314 porrashuone 20 m2:n ylitys 181 181 Autohalli ym. 532 532 Kellari 433 433 Liiketilaa 1673 -1673





Pysäköintilaitos 3519 909 4428 Ulkoseinän 250 mm ylit. 139 139 Autopaikat Rakennetut 118 Yhteensä 193 Rakennetaan 75 Väestönsuojat Luokka Suojatila m2 Suojat lkm S1 81 Hankkeen laajuus Kokonaisala 4133 m² Tilavuus 14361 m³ Paloluokka P1 Rakenteiden paloluokkavaatimukset RakMK E1:

Kantavat rakenteet taulukko 6.2.1 sarake 3. Osastoivat rakennusosat taulukko 7.2.1 sarake 3. Autosuojat RakMK E4

________________________________________________________________________________

Päätösehdotus Rakennuslautakunta myöntää haetun luvan ja vahvistaa esitetyt piirustukset seuraavin määräyksin:

Rakennustyö edellyttää seuraavien vastuullisten työnjohtajien

hyväksymisen ennen kuin ko. työt aloitetaan:

- pääsuunnittelija: vaativuusluokka A - vastaava työnjohtaja - kvv-työnjohtaja - iv-työnjohtaja Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on toimitettava

rakennusvalvontavirastolle seuraavat erityissuunnitelmat:

- hulevesisuunnitelma - iv-suunnitelmat - kvv-suunnitelmat - palokatkosuunnitelma - rakennesuunnitelmat





Rakennustyön edistymisen mukaan on pyydettävä seuraavien katselmusten toimittamista:

Kiinteistövirastolta: - maastoonmerkintä - sijaintikatselmus Rakennusvalvontavirastolta: - aloituskokous - pohjakatselmus - rakennekatselmus - kvv-katselmus - iv-katselmus - loppukatselmus Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin siitä on tehty ilmoitus

rakennusvalvontavirastoon.

Viimeistään aloituskokouksessa tulee esittää työmaa-aluetta ja rakentamista koskeva työmaa- ja logistiikkasuunnitelma sekä selvitys kohteen sää- ja olosuhdesuojauksesta. Työmaalta poistettavat maa-aineskuormat on kuljetettava käyttäen tiiviitä lavoja ja kuormat on peitettävä. Autojen renkaat on pestävä ennen katuverkkoon liittymistä. Rakennuksesta on laadittava käyttö- ja huolto-ohje. Uusista asunnoista on laadittava käyttö- ja huolto-ohjeet. Yhteisjärjestelysopimus / rasitteet on päivitettävä ennen rakennuksen käyttöönottoa. Lämpöhäviöiden tasauslaskennassa on käytetty ilmanvuotolukua 2.7, jonka johdosta rakennuksen ilmanvuotoluku on mitattava ja allekirjoitettu ilmanpitävyyden mittauspöytäkirja on esitettävä rakennusvalvontavirastolle viimeistään otettaessa rakennus käyttöön. Energiaselvitys on päivitettävä ennen rakennuksen käyttöönottoa.

Sovelletut oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslaki 115 §, 117 §, 117 a-g §, 117 i §, 125

§, 133 §, 135 §, 171 §, 172 § ja 175 §





Liitteet Sijaintikartta Kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunto Havainnekuvia Hankeselvitys Päätöksen antaminen Rakennuslautakunta antaa päätöksen julkipanon jälkeen

27.02.2015, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon.

Valitusosoitus Rakennusasia

Käsittelijä Helena Koski puh. 310 26401





Tunnus 33-3735-14-A Hakija As. Oy Helsingin Umbra Rakennuspaikka Kaarela, 091-033-0385-0002 Taidemaalarinkatu 3 Pinta-ala 3294 m² Kaava 12150 Lainvoimaisuus 2014 Sallittu kerrosala 3700 m² Alueen käyttö A Asuinrakennusten korttelialue.

par Rakennusala, jonka ylimmässä kerroksessa asuntoihin saa rakentaa parven, jossa on asuin- ja työtiloja asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi enintään puolet yli 5 metriä korkean asunnon pohjapinta-alasta. Parvia varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja.

Pääsuunnittelija Laukkanen Vesa arkkitehti Ark7 Oy ________________________________________________________________________________

Rakennustoimenpide Rakennetaan kaksi asuinkerrostaloa, maanalainen autosuoja,

yksi rivitalo, piharakennuksia ja niihin liittyvät pihatyöt. Rakennuspaikka sijaitsee Kuninkaantammen

aluerakentamiskohteen pohjoisosassa alueen pääliikenneväylän, Taidemaalarinkadun varrella. Hanke on aluerakentamisen ensimmäinen hanke, jolle haetaan rakennuslupaa yhtaikaa korttelin viereisen tontin 33385/1 kanssa. Rakennetaan kaksi asuinkerrostaloa, joista Taidemaalarinkadun sivustalle sijoittuva on kaksiportaikkoinen ullakollinen 4-kerroksinen rakennus ja sitä vastaan kohtisuoraan rakennettava, Umbrakujan varteen asettuva on yksiportaikkoinen parvikerroksellinen kolmikerroksinen rakennus. Tontin eteläsivustan, Akvarellinkadun varren rivitalo on kaksikerroksinen. Rakennetaan kaksi piharakennusta. Pohjaratkaisu Korkeimman rakennuksen kellarikerrokseen, osin rakennuksen ja





osin pihakannen alle, rakennetaan autosuoja. Varastojen kaltaiset yhteiskäyttöiset tilat sekä teknilliset tilat sijoitetaan samaan kerrokseen. Muissa rakennuksissa ei ole kellareita. Maantasokerroksiin sijoitetaan asuinhuoneistoja, joilla on asuntokohtaisia pihoja tai terassit. Kerrostalojen maantasokerroksissa on yhteiskäyttöistä tilaa sekä liikehuoneisto. Rakennetaan yhteensä 53 asuntoa, joista suurikokoisin on 4-5 h+keittotila 98 m² ja pienin 1 h+keittotila 31 m². Asuntojen keskipinta-ala on 66 m². Piharakennuksiin sijoitetaan ulkoiluvälinevarastoja. Julkisivut Julkisivut ovat muuratut ja puolen lamellin välein eri sävyin rapatut. Rivitalon julkisivut ovat puuverhoillut. Vesikatteet ovat betonikatotiiltä, piharakennuksissa on viherkatot. Suunnitelmissa on esitetty myös hankkeeseen liittyvän aurinkoenergiajärjestelmän sijoittuminen. Tontin käyttö Rakennuspaikan piha-alueet on suunniteltu sekä asemakaavaa että Helsingin kaupungin hulevesistrategiaa noudattaen siten, että hulevesien viivyttäminen, imeyttäminen sekä hyödyntäminen pihajärjestelyissä istutuksineen ja painanteineen ovat suunnitelman keskeiset tekijät. Osa pihasta on kansipihaa toimien myös pelastusreittinä. Kaikki autopaikat sijoitetaan maanalaisen autosuojaan. Polkupyöräpaikoista 110 sijoitetaan ulkoiluvälinevarastoihin ja 40 piha-alueelle. Selvitykset Rakennus on suunniteltu esteettömäksi ja esteettömyysselvitys on toimitettu. Rakenteellisen turvallisuuden alustava riskiarvio on toimitettu. Sen mukaan hanke on katsottu riskitasoltaan alimpaan R1 (1-3) luokkaan kuuluvaksi. Selvitys rakennuspaikalle myönnetyn purkamisluvan 33-255-14-P mukaisista toimenpiteistä ja velvoitteiden suorittamisesta on toimitettu hakemusasiakirjojen yhteydessä. Selvitys työmaa-aikaisesta kosteudenhallinnasta on toimitettu. Lausunnot Kaupunkikuvaneuvottelukunta on lausunnossaan 29.10.2014 (33-2987-14-E) puoltanut hanketta julkisivujen viimeistelyyn sekä pihasuunnitteluun liittyvin ehdoin. Suunnitelmaa on kehitetty





neuvottelukunnan edellyttämällä tavalla. Tarkennettujen piha- ja istutus- sekä hulevesisuunnitelmien laatiminen on lupamääräyksenä. Alueryhmä Hanketta on käsitelty Kuninkaantammen alueryhmässä 25.6.2014 sekä 1.12.2014. Esille tuodut kommentit on otettu huomioon suunnittelutyön edetessä. Energiaselvitykseen liitetyn energiatodistuksen mukaan rakennusten suunniteltu energiatehokkuusluokka on C. Rakennuskohtaiset E-luvut ovat 109, 112 ja 114. Suunnitelmassa on otettu huomioon asemakaavassa olevat matalaenergiarakentamiseen ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen liittyvät vaatimukset.

Kuuleminen Rakennusvalvontavirasto on kuullut naapureita poikkeamisten johdosta ja ilmoittanut lupahakemuksen vireille tulosta. Naapureilla ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta.

Poikkeamiset perusteluineen Asemakaavan osoittama rakennusalaraja ylittyy matalamman

kerrostalon kohdalla pihan suuntaan 3,7 metriä. Parviasuntojen parvien pinta-alalaskelma poikkeaa asemakaavan laskentatavasta ilman, että kokonaisala on poikkeava. Asemakaavan edellyttämän ja kaupunkikuvaa parantavan jyrkän harjakaton mahdollistamana on kaarevan rakennuksen asuntoihin rakennettu pääosin vajaakorkuista ullakkotilaa ilman, että sitä on laskettu kerrosalaan. Alueryhmä on todennut poikkeamat vähäisiksi, tarkoituksenmukaisiksi ja hyväksyttäviksi.

Rakennusoikeus 3700 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi asukkaiden käyttöön tulee rakentaa vähintään seuraavat yhteistilat: - 1 talosauna /tontti - 1 talopesula / korttelialue - harraste- ja kokoontumistiloja 1,5 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta. Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa: 1. asumista palvelevia asunnon ulkopuolisia varastoja, saunoja,





talopesuloita, kuivaus- ja jätehuoneita, harraste- ja kokoontumistiloja sekä teknisiä tiloja rakennuksen kaikkiin kerroksiin. 2. pysäköintikatoksia, maanalaisia pysäköintitiloja ja väestönsuojia sekä maantason alapuolelle johtavia ajoluiskia. 3. kaikissa kerroksissa porrashuoneen 20 m² ylittävää tilaa, mikäli se lisää viihtyisyyttä ja parantaa tilasuunnittelua ja mikäli kukin kerrosalatasanne saa riittävästi luonnonvaloa. Sisääntulokerroksen yläpuolella olevissa kerroksissa tästä johtuva rakennusoikeuden ylitys ei kuitenkaan saa olla yhteensä enempää kuin 5 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta. 4. rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen rakentaa liike- ja työtiloja sekä julkisia palveluja enintään 10 % sallitusta kerrosalasta. 5. sekä luhtikäytäviä että viherhuoneita ja lasikuisteja myös asemakaavaan merkityn rakennusalan rajoittamatta

Rakennusoikeuden käyttö Käyttötarkoitus KäytettyRakennetaanPuretaanYhteensä asuinkerrosalaa 3833 3833 lisäkerrosalaa 195 195 lisäkerrosalaa 1 106 106 lisäkerrosalaa 2 1049 1049 lisäkerrosalaa 3 173 173 lisäkerrosalaa 4 66 66 MRL 115 § 3 mom. 353 353 Autopaikat Rakennetut 33 Yhteensä 33 Väestönsuojat Luokka Suojatila m2 Suojat lkm S1 74 1 Hankkeen laajuus Kokonaisala 6327 m² Tilavuus 20100 m³ Paloluokka P1 / P3 Rakenteiden paloluokkavaatimukset RakMK E1: P1:

Kantavat rakenteet taulukko 6.2.1 sarake 3.Osastoivat rakennusosat taulukko 7.2.1 sarake 3. Irtaimistovaraston kantavat rakennusosat taulukko 6.2.1 sarake 2.





Irtaimistovaraston rakennusosat taulukko 7.2.1 sarake 2. RakMK E1: P3: Kantavat rakenteet taulukko 6.2.1 sarake 7. Osastoivat rakennusosat taulukko 7.2.1 sarake 5. Autosuoja RakMK E4.

________________________________________________________________________________




- vastaava työnjohtaja - kvv-työnjohtaja - iv-työnjohtaja Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on toimitettava


- hulevesisuunnitelma - iv-suunnitelmat - kvv-suunnitelmat - palokatkosuunnitelma - rakennesuunnitelmat - piha- ja istutussuunnitelma Rakennustyön edistymisen mukaan on pyydettävä seuraavien

katselmusten toimittamista:







Lämpöhäviöiden tasauslaskennassa on käytetty ilmanvuotolukua 1.0, jonka johdosta rakennuksien ilmanvuotoluku on mitattava ja allekirjoitettu ilmanpitävyyden mittauspöytäkirja on esitettävä rakennusvalvontavirastolle viimeistään otettaessa rakennus käyttöön. Energiaselvitykset on päivitettävä ennen rakennuksen käyttöönottoa. Ennen rakennusten käyttöönottoa tulee rasitteet olla perustettuina. Ne koskevat liitteenä olevan rasitesopimuksen mukaisesti kulkureittejä ja yhteiskäyttötilaa sekä rakenteita. Rakennuksista on laadittava käyttö- ja huolto-ohje.

Sovelletut oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslaki 115 §, 117 §, 117 a-i §, 125 §, 133 §,

135 §, 171 §, 172 §, ja 175 §. ________________________________________________________________________________

Liitteet Asuinhuoneistot-lomake (RH2) Sijaintikartta Hankekuvaus Päätöksen antaminen Rakennuslautakunta antaa päätöksen julkipanon jälkeen



Käsittelijä Ulla Vahtera puh. 310 26324





Tunnus 33-3883-14-A Hakija As. Oy Helsingin Siena Rakennuspaikka Kaarela, 091-033-0385-0001 Taidemaalarinkatu 5 Pinta-ala 3361 m² Kaava Asemakaava 12150 Lainvoimaisuus 2014 Sallittu kerrosala 4900 m² Alueen käyttö A Asuinrakennusten korttelialue.

par Rakennusala, jonka ylimmässä kerroksessa asuntoihin saa rakentaa parven, jossa on asuin- ja työtiloja asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi enintään puolet yli 5 metriä korkean asunnon pohjapinta-alasta. Parvia varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja.

Pääsuunnittelija Laukkanen Vesa arkkitehti Ark7 Oy ________________________________________________________________________________

Rakennustoimenpide Asuinkerrostalon, rivitalon ja piharakennuksen rakentaminen Rakennuspaikka sijaitsee Kuninkaantammen

aluerakentamiskohteen pohjoisosassa alueen pääliikenneväylän, Taidemaalarinkadun varrella. Hanke on aluerakentamisen toinen hanke, jolle haetaan rakennuslupaa yhtaikaa korttelin viereisen tontin 33385/2 kanssa. Rakennetaan asuinkerrostalo sekä rivitalona nk. kaupunkipientalo. Taidemaalarin- ja Temperakatujen kulmauksen asuinkerrostalo on kellarillinen, kolmiportaikkoinen ja porrastuen 4-5-kerroksinen. Kaupunkipientalo on 2-3 kerroksinen ja siihen liittyy kiinteästi piharakennus, jossa sijaitsee yhteiskäyttöisiä tiloja palvellen myös viereistä tonttia nro 33385/2. Pohjaratkaisu Korkeamman rakennuksen kellarikerrokseen, osin rakennuksen ja osin pihakannen alle, rakennetaan autosuoja. Varastojen kaltaiset yhteiskäyttöiset tilat sekä teknilliset tilat sijoitetaan





samaan kerrokseen. Muissa rakennuksissa ei ole kellareita. Maantasokerroksiin sijoitetaan 1-, 2- ja 3-kerroksisia asuinhuoneistoja, joilla on asuntokohtaisia pihoja tai terassit. Suuremman rakennuksen maantasokerroksessa on myös yhteiskäyttöistä tilaa sekä liikehuoneisto. Rakennetaan yhteensä 75 asuntoa, joista suurikokoisin on 4 h+keittotila 85 m² ja pienin 1 h+keittotila 30,5 m². Asuntojen keskipinta-ala on 56 m². Julkisivut Asuinkerrostalon julkisivut ovat muuratut ja puolen lamellin välein eri sävyin rapatut. Kaupunkipientalon julkisivut ovat osin puuverhoillut ja osin rapatut. Vesikatteet ovat betonikatotiiltä, piharakennusosassa on viherkatto. Suunnitelmissa on esitetty myös hankkeeseen liittyvän aurinkoenergiajärjestelmän sijoittuminen. Tontin käyttö Rakennuspaikan piha-alueet on suunniteltu sekä asemakaavaa että Helsingin kaupungin hulevesistrategiaa noudattaen siten, että hulevesien viivyttäminen, imeyttäminen sekä hyödyntäminen pihajärjestelyissä istutuksineen ja painanteineen ovat suunnitelman keskeiset tekijät. Osa pihasta on kansipihaa toimien myös pelastusreittinä. Kaikki autopaikat sijoitetaan maanalaisen autosuojaan. Yhteensä 179 polkupyöräpaikasta 140 sijoitetaan ulkoiluvälinevarastoihin ja loput piha-alueelle. Selvitykset Rakennus on suunniteltu esteettömäksi ja esteettömyysselvitys on toimitettu. Rakenteellisen turvallisuuden alustava riskiarvio on toimitettu. Sen mukaan hanke on katsottu riskitasoltaan alimpaan R1 (1-3) luokkaan kuuluvaksi. Selvitys työmaa-aikaisesta kosteudenhallinnasta on toimitettu. Alueryhmä Hanketta on käsitelty Kuninkaantammen alueryhmässä 25.6.2014 sekä 1.12.2014. Alueryhmässä esille tuodut kommentit sekä kaupunkikuvaneuvottelukunnan periaatteelliset linjaukset viereisen tontin hanketta koskien on otettu huomioon ja sovellettu suunnittelutyön edetessä. Energiaselvitykseen liitetyn energiatodistuksen mukaan rakennusten suunniteltu energiatehokkuusluokka on C.





Rakennuskohtaiset E-luvut ovat 117 ja 120. Suunnitelmassa on otettu huomioon asemakaavassa olevat matalaenergiarakentamiseen ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen liittyvät vaatimukset.

Kuuleminen Rakennusvalvontavirasto on kuullut naapureita poikkeamisten johdosta ja ilmoittanut lupahakemuksen vireille tulosta. Naapureilla ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta.

Poikkeamiset perusteluineen Asemakaavasta poiketaan rakennusalarajaylityksin sisäpihan

suuntaan. Vaaditusta 45 autopaikasta 2 autopaikkaa sijaitsee viereisen tontin 33385/2 kanssa yhteisessä autohallissa em. tontin puolella. Asiasta perustetaan rasite. Alueryhmä on todennut poikkeamat vähäisiksi, tarkoituksenmukaisiksi ja hyväksyttäviksi.

Rakennusoikeus 4900 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi asukkaiden käyttöön tulee rakentaa vähintään seuraavat yhteistilat: - 1 talosauna /tontti - 1 talopesula / korttelialue - harraste- ja kokoontumistiloja 1,5 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta. Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa: 1. asumista palvelevia asunnon ulkopuolisia varastoja, saunoja, talopesuloita, kuivaus- ja jätehuoneita, harraste- ja kokoontumistiloja sekä teknisiä tiloja rakennuksen kaikkiin kerroksiin. 2. pysäköintikatoksia, maanalaisia pysäköintitiloja ja väestönsuojia sekä maantason alapuolelle johtavia ajoluiskia. 3. kaikissa kerroksissa porrashuoneen 20 m² ylittävää tilaa, mikäli se lisää viihtyisyyttä ja parantaa tilasuunnittelua ja mikäli kukin kerrosalatasanne saa riittävästi luonnonvaloa. Sisääntulokerroksen yläpuolella olevissa kerroksissa tästä johtuva rakennusoikeuden ylitys ei kuitenkaan saa olla yhteensä enempää kuin 5 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta. 4. rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen rakentaa liike- ja työtiloja sekä julkisia palveluja enintään 10 % sallitusta kerrosalasta.





5. sekä luhtikäytäviä että viherhuoneita ja lasikuisteja myös asemakaavaan merkityn rakennusalan rajoittamatta.

Rakennusoikeuden käyttö Käyttötarkoitus KäytettyRakennetaanPuretaanYhteensä asuinkerrosalaa 4829 4829 lisäkerrosalaa 1 164 164 lisäkerrosalaa 2 1169 1169 lisäkerrosalaa 3 177 177 lisäkerrosalaa 4 25 25 MRL 115 § 3 mom. 160 160 Autopaikat Rakennetut 45 Kiinteistön ulkopuoliset 2 Yhteensä 45 Väestönsuojat Luokka Suojatila m2 Suojat lkm S1 99 1 Hankkeen laajuus Kokonaisala 7276 m² Tilavuus 23810 m³ Paloluokka P1 / P3 Rakenteiden paloluokkavaatimukset RakMK E1, P1:

Kantavat rakenteet taulukko 6.2.1 sarake 3.Osastoivat rakennusosat taulukko 7.2.1 sarake 3. Irtaimistovaraston kantavat rakennusosat taulukko 6.2.1 sarake 2. Irtaimistovaraston rakennusosat taulukko 7.2.1 sarake 2. RakMK E1, P3: Kantavat rakenteet taulukko 6.2.1 sarake 7. Osastoivat rakennusosat taulukko 7.2.1 sarake 5. Autosuoja RakMK E4.

________________________________________________________________________________








- vastaava työnjohtaja - kvv-työnjohtaja - iv-työnjohtaja Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on toimitettava


- hulevesisuunnitelma - iv-suunnitelmat - kvv-suunnitelmat - palokatkosuunnitelma - rakennesuunnitelmat - piha- ja istutussuunnitelma Rakennustyön edistymisen mukaan on pyydettävä seuraavien




Lämpöhäviöiden tasauslaskennassa on käytetty ilmanvuotolukua 1.0, jonka johdosta rakennuksen ilmanvuotoluku on mitattava ja allekirjoitettu ilmanpitävyyden mittauspöytäkirja on esitettävä rakennusvalvontavirastolle viimeistään otettaessa rakennus käyttöön. Energiaselvitys on päivitettävä ennen rakennuksen käyttöönottoa. Ennen rakennusten käyttöönottoa tulee rasitteet olla perustettuina. Ne koskevat liitteenä olevan rasitesopimuksen mukaisesti kulkureittejä, autopaikkoja ja hulevesijärjestelyitä sekä rakenteita.





Rakennuksista on laadittava käyttö- ja huolto-ohje.

Sovelletut oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslaki 115 §, 117 §, 117 a-i §, 125 §, 133 §,

135 §, 171 §, 172 §, ja 175 §. ________________________________________________________________________________

Liitteet Asuinhuoneistot-lomake (RH2) Rakennushankeselvitys Sijaintikartta Päätöksen antaminen Rakennuslautakunta antaa päätöksen julkipanon jälkeen



Käsittelijä Ulla Vahtera puh. 310 26324





Tunnus 38-0230-15-P Hakija XXXXXXX XXXXXXX XXXXXXX XXXXXX Rakennuspaikka Malmi, 091-038-0068-0004 Pietiläntie 7 Pinta-ala 991 m² Kaava 5111 Lainvoimaisuus 1964 Sallittu kerrosala 247 m² Rakennettu kerrosala 78 m² Kaavatontti 4 muodostuu rno:sta 7:333. Alueen käyttö Erillispientalojen korttelialue (AO) ________________________________________________________________________________

Toimenpide Asuinrakennuksen purkaminen Haetaan lupaa huonokuntoisen, rintamamiestalon tyyppisen

asuinpientalon purkamiselle. Hakijan mukaan pientalo on valmistunut 1950-luvulla. Tontti kuuluu alueeseen, jonka asemakaava on yli 13 vuotta vanha (asemakaava Nro 5111/1964). Purkamisen johdosta on kuultu kaupunkisuunnitteluvirastoa ja kaupunginmuseota, joilla ei ole ollut huomautettavaa. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 67 §:n mukaista purkamisesta tiedottamista kaupunginhallitukselle sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ei ole katsottu tarpeelliseksi. Purkamistoimenpide ei merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista

Kuuleminen Hakija on tiedottanut naapureita lupahakemuksen vireille tulosta. Naapureilla ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta.

________________________________________________________________________________

Päätösehdotus Rakennuslautakunta myöntää haetun luvan seuraavin määräyksin:

Työ edellyttää seuraavien vastuullisten työnjohtajien






- vastaava työnjohtaja Työn edistymisen mukaan on pyydettävä seuraavien


Rakennusvalvontavirastolta: - aloittamisilmoitus - loppukatselmus Työtä ei saa aloittaa ennen kuin siitä on tehty ilmoitus


Hakijan on pidettävä huolta siitä, ettei ympäristölle aiheudu haittaa purkamistyöstä aiheutuvien pölyn, melun tai muiden ympäristölle haitallisten aineiden vuoksi. Purkamistyössä tulee huolehtia asianmukaisesta työsuorituksesta ja suojauksesta erityisesti haitallisten aineiden osalta. Työmaalta poistettavat purkujätekuormat on kuljetettava käyttäen tiiviitä lavoja ja kuormat on peitettävä. Purkamistyön yhteydessä rakennushankkeeseen ryhtyvän on selvitettävä edellytykset huolehtia käyttökelpoisten rakennusosien hyväksikäyttämisestä. Päätösote lähetetään tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Sovelletut oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslaki 127 §, 133 §, 139 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 67 §, 69 § ________________________________________________________________________________

Liitteet Sijaintikartta Kaupunginmuseon kannanotto KSV:n kannanotto Kuvaliite Päätöksen antaminen Rakennuslautakunta antaa päätöksen julkipanon jälkeen







Käsittelijä Päivi Tuomola puh. 310 26402





Tunnus 46-3367-14-A Hakija As Oy Frakki As Oy Sandra Helsingin Kutomotie 14 Asunto oy Talin Estella As Oy Smokki Rakennuspaikka Pitäjänmäki, 091-046-0002-0021 Kutomotie 14 Pinta-ala 8701 m² Kaava 12224 Lainvoimaisuus 2014 Sallittu kerrosala 11130 m² Tontti 21 muodostuu tontista 46002/18 Alueen käyttö Asuinkerrostalojen korttelialue (AK). Pääsuunnittelija Mäkipaja Veikko arkkitehti Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy ________________________________________________________________________________

Rakennustoimenpide Asuinkerrostalon ja pysäköintihallin rakentaminen Pitäjänmäkeen, Kutomotie 14 B osoitteeseen rakennetaan kuusi

(6) kerroksinen asuinkerrostalo ja pysäköintihalli. Tontilta on purettu erillisellä luvalla 46-2749-14-P 1981 vuonna valmistunut toimisto- ja paikoitustalo. Tilaratkaisu ja julkisivut Asuinhuoneistoja rakennetaan 1-6 kerrokseen yhteensä 33 kpl. Suurin asunto on huoneistoalaltaan 89 m2 ja pienin 40,5 m2 ja asuntojen keskipinta-ala on 60,7 m2. Rakennus on tasakattoinen, keltaiseksi rapattu ja asuntoparvekkeellinen rakennus. Kutomotien varren muurissa käytetään tummaa graniittilaattaa. Tontin käyttö ja yhteistilat: Tontin oleskelupiha sijoittuu talojen keskelle pihakannelle. Tälle tontille on suunniteltu asuntokohtaiset ym. varastotilat ja tontin yhteinen jätehuone, mutta asemakaavan vaatimat tontin muut





yhteistilat, pesula, kerho- ja saunatilat sijoitetaan Kutomotie 14 A rakennukseen. Autopaikat 0,65 ap/asunto 22 autopaikkaa (rakennus B) sijoitetaan pysäköintihalliin. Pysäköintihalliin sijoitetaan koko korttelin käyttöä varten 126 ap yhteensä ja pihatasolle 9 vieraspaikkaa (1 vieraspaikka/ 1000 m2). Polkupyöräpaikat 1 pp/30 k-m2 76pp paikkaa, joista 75 % on sisätiloissa. Selvitykset Rakenteellisen turvallisuuden alustava riskiarvio on toimitettu. Sen mukaan hanke on katsottu riskitasoltaan alimpaan R1 (1-3) luokkaan kuuluvaksi. Pelastuslaitoksen tarkastama palotekninen suunnitelma ja kosteudenhallintasuunnitelma on toimitettu rakennusvalvontavirastoon lupakäsittelyn yhteydessä. Energiaselvitykseen liitetyn energiatodistuksen mukaan rakennuksen suunniteltu energiatehokkuusluokka on C. Kaupunkikuvaneuvottelukunta on lausunnossaan 24.9.2014 (46-2874-14-E) puoltanut suunnitelmaa ja neuvottelukunnan kannanotot on huomioitu jatkosuunnittelussa.

Kuuleminen Rakennusvalvontavirasto on ilmoittanut naapureille hakemuksen vireille tulosta. Naapurit eivät ole esittäneet huomautuksia hakemuksen johdosta.

Rakennusoikeus 11130 k-m2 koko tontille

2280 k-m2 rakennus B Rakennusoikeuden käyttö Käyttötarkoitus KäytettyRakennetaanPuretaanYhteensä asuinkerrosalaa 2280 2280 porrashuone 20 m2:n ylitys 177 177 yhteistilaa 144 144 Ulkoseinän 250 mm ylit. 105 105 Autopaikat Yhteensä 135 Rakennetaan 135 Väestönsuojat Luokka Suojatila m2 Suojat lkm S1 81





Hankkeen laajuus Kokonaisala 7136 m² Tilavuus 24700 m³ Paloluokka P1 Rakenteiden paloluokkavaatimukset RakMK E1:

Kantavat rakenteet taulukko 6.2.1 sarake 3. Osastoivat rakennusosat taulukko 7.2.1 sarake 3.

________________________________________________________________________________




- pääsuunnittelija: vaativuusluokka A - vastaava työnjohtaja - kvv-työnjohtaja - iv-työnjohtaja Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on toimitettava


- hulevesisuunnitelma - iv-suunnitelmat - kvv-suunnitelmat - palokatkosuunnitelma - rakennesuunnitelmat Rakennustyön edistymisen mukaan on pyydettävä seuraavien


Kiinteistövirastolta: - maastoonmerkintä - sijaintikatselmus Rakennusvalvontavirastolta: - aloituskokous - pohjakatselmus - rakennekatselmus - kvv-katselmus - iv-katselmus





- loppukatselmus Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin siitä on tehty ilmoitus


Viimeistään aloituskokouksessa tulee esittää työmaa-aluetta ja rakentamista koskeva työmaa- ja logistiikkasuunnitelma sekä selvitys kohteen sää- ja olosuhdesuojauksesta. Työmaalta poistettavat maa-aineskuormat on kuljetettava käyttäen tiiviitä lavoja ja kuormat on peitettävä. Autojen renkaat on pestävä ennen katuverkkoon liittymistä. Yhteisten tilojen käyttö eri kiinteistöjen välillä tulee varmistaa sopimuksin. Pelastusreittien ja esteettömien kulkuteiden tulee olla valmiina ennen rakennuksen käyttöönottoa. Energiaselvityksessä ilmoitettu ilmanvuotoluku on todennettava ennen käyttöönottoa tehtävällä tiiviysmittauksella. Tiiviys on mitattava satunnaisesti niin, että valituksi tulee vähintään yksi alimman, yksi ylimmän ja yksi välikerrostason huoneisto. Mittauksen allekirjoitettu pöytäkirja on esitettävä käyttöönottokatselmuksessa. Energiaselvitys on päivitettävä ennen rakennuksen käyttöönottoa. Rakennuksesta on laadittava käyttö- ja huolto-ohje. Uusista asunnoista on laadittava käyttö- ja huolto-ohjeet.

Sovelletut oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslaki 115 §, 117 §, 117 a-g §, 117 i §, 125

§, 133 §, 135 §, 171 §, 172 § ja 175 § ________________________________________________________________________________

Liitteet Sijaintikartta Kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunto Hankekuvaus Havainnekuva Päätöksen antaminen Rakennuslautakunta antaa päätöksen julkipanon jälkeen







Käsittelijä Helena Koski puh. 310 26401





Tunnus 54-3851-14-A Hakija Asunto Oy Helsingin Bertta Pauliginkatu Rakennuspaikka Vuosaari, 091-054-0099-0009 Bertha Pauligin katu 4 Pinta-ala 13189 m² Kaava 11727 Lainvoimaisuus 2008 Sallittu kerrosala 23000 m² Alueen käyttö Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Pääsuunnittelija Huuhtanen Juha arkkitehti Arkk tsto HMV Oy ________________________________________________________________________________

Rakennustoimenpide Asuinkerrostalon rakentaminen Vuosaaren Kahvikortteleiden Arabica-kortteliin (yksi tontti)

rakennetaan ensimmäisessä vaiheessa 8-kerroksinen asuinkerrostalo 3.11.2014 myönnetyn poikkeamispäätöksen nojalla. Rakennukseen tulee 47 vuokra-asuntoa, joiden keskipinta-ala on 55 m² (41,5 - 65,5 m²). Kortteli muodostaa myöhemmin hallinnanjakosopimuksella kuuden rakennuksen kokonaisuuden. Korttelikokonaisuuteen liittyy maanalainen paikoitushalli, jolle on haettu erillinen rakennuslupa 54-3852-14-A, minkä yhteydessä on esitetty erityisesti pysäköintihalliin ja pihaan liittyvä vaiheistussuunnitelma. Vaiheittain rakennettavan paikoitushallin kannen maanpäälliset väliaikaiset pihajärjestelyt on esitetty tämän luvan pääpiirustuksissa. Pihan kokonaissuunnitelma on esitetty luonnoksena. Esteetön käynti porrashuoneeseen on pihan puolelta. Betonirunkoisen rakennuksen julkisivut ovat kadun puolella puhtaaksi muurattua, valkoista tiiltä ja pihan puolella profiloitua valkobetonisandwich-elementtejä. Asuntoparvekkeet lasitetaan. Parvekkeiden taustaseinissä ja muissa julkisivujen sisäänvedetyissä osissa on osittain puuverhous ja osittain





rappaus tehostevärein. Korttelia laajemmin palveleva jätehuone on maantasokerroksessa ja talopesula sekä väestönsuoja 146 henkilölle ovat kellarissa. Talosauna on maantasokerroksessa avautuen pihalle. Pysäköintihallissa on varattu aloitusrakennukselle 30 autopaikkaa, joista kaksi on mitoitettu liikkumisrajoitteisille. Polkupyörille on paikkoja sekä sisätiloissa että erikseen 18 paikkaa pihalla. Rakenteellisen turvallisuuden alustavan riskiarvion mukaan riskitasoluokka on R1 ja energiaselvityksen mukaan energiatehokkuusluokka on C (E-luku 130). Alustava kosteudenhallintasuunnitelma on toimitettu. Kaupunkikuvaneuvottelukunta on puoltanut hankekokonaisuuden luonnossuunnitelmaa 2.7.2014 antamassaan ennakkolausunnossa.

Kuuleminen Rakennusvalvontavirasto on ilmoittanut naapureille hakemuksen vireille tulosta. Kuulemiskirjeessä on ollut mukana ote poikkeamispäätöksestä. Naapurikiinteistön 54149/1 taloyhtiö As Oy Aamukahvi on esittänyt vastustuksensa poikkeamishakemuksesta siltä osin kuin se koskee päiväkodin rakentamatta jättämistä. Huomautus kohdistuu koko Arabica-korttelia koskevaan lainvoimaiseen poikkeamispäätökseen, minkä mukaan käyttötarkoituksen muutos on jo hyväksytty, eikä huomautus näin ollen kohdistu tähän rakennuslupa-asiaan. Lupapäätöksen pöytäkirjaote toimitetaan huomautuksen tehneelle naapurille.

Poikkeamiset perusteluineen Poikkeamiset ja vähäiset poikkeamiset ovat kirjattuna

korttelikokonaisuudelle myönnetyssä poikkeamispäätöksessä: asuntojen vaaditun vähimmäiskeskipinta-alan alitus tämän rakennuksen lisäksi kahdessa muussa rakennuksessa, 28 autopaikan rakentamatta jättäminen, vesikaton ylimmän sallitun korkeusaseman ylittäminen, poikkeaminen kulkuaukkojen likimääräisestä sijainnista sekä päiväkotitilojen rakentamatta jättäminen (tilalle liiketiloja). Lisäksi nyt rakennettavaan rakennukseen ei sijoiteta asemakaavan edellyttämää kerhotilaa (43 m²). Poikkeaminen on vähäinen, koska kerhotilaa on tarkoitus





rakentaa saman tontin tuleviin rakennuksiin. Rakennusoikeus 23000 m² Asuinkerrosala

2300 m² Asunnon ulkopuoliset, asukkaita palvelevat tilat (enintään 10 % sallitun kerrosalan lisäksi) 2300 m² Myymälä-, toimisto-, palvelu-, kokoontumis-, työ- ja jätehuonetilat (enintään 10 % sallitun kerrosalan lisäksi; kuitenkin vähintään 230 m² = 1 %) 345 m² Kerhotilat (vähintään 1,5 % sallitun kerrosalan lisäksi)

Rakennusoikeuden käyttö Käyttötarkoitus KäytettyRakennetaanPuretaanYhteensä Asumista palveleva tila 351 351 Porrash. 15 m² ylit. 243 243 Asuinkerrosala 2886 2886 Jätetila 82 82 Ulkoseinän 250 mm ylit. 182 182 Autopaikat Yhteensä 30 Rakennetaan 30 Väestönsuojat Luokka Suojatila m2 Suojat lkm S1 110 1 Hankkeen laajuus Kokonaisala 3874 m² Tilavuus 12700 m³ Paloluokka P1 Rakenteiden paloluokkavaatimukset RakMK E1:

Kantavat rakenteet taulukko 6.2.1 sarake 3. Osastoivat rakennusosat taulukko 7.2.1 sarake 3. Irtaimistovaraston ja jätehuoneen kantavat rakennusosat taulukko 6.2.1 sarake 2. Irtaimistovaraston ja jätehuoneen osastoivat rakennusosat taulukko 7.2.1 sarake 2. Autosuojat RakMK E4





Pelastuslaitoksen hyväksymä palotekninen suunnitelma on toimitettu.

________________________________________________________________________________




- kvv-työnjohtaja - vastaava työnjohtaja - iv-työnjohtaja Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on toimitettava


- iv-suunnitelmat - kvv-suunnitelmat - rakennesuunnitelmat - tarkennettu pihasuun. Rakennustyön edistymisen mukaan on pyydettävä seuraavien




Aloituskokouksessa on esitettävä työmaasuunnitelma, jossa on mm. esitettävä miten rakennustöiden aikaiset haitat ympäristöön minimoidaan sekä tarkennettu suunnitelma työnaikaisesta sää- ja olosuhdesuojauksesta.





Lämpöhäviöiden tasauslaskennassa on käytetty ilmanvuotolukua 2.5, jonka johdosta rakennuksen ilmanvuotoluku on mitattava ja allekirjoitettu ilmanpitävyyden mittauspöytäkirja on esitettävä rakennusvalvontavirastolle viimeistään otettaessa rakennus käyttöön. Ennen kuin rakennus hyväksytään käyttöön otettavaksi, on autohallin rakennusluvassa 54-3852-14-A olevat tämän rakennuksen käyttöön tarkoitetut autopaikat sekä piha-alue oltava käytettävissä tai on esitettävä muu hyväksytty tilapäisjärjestely. Rakennuksesta on laadittava käyttö- ja huolto-ohje. Lupapäätöksen pöytäkirjaote toimitetaan naapurille: 54149/1 As Oy Aamukahvi c/c Kiinteistö-Tahkola Oy

Sovelletut oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslaki 117 §, 117 a-i §, 125 §, 133 §, 135 §,

171 §, 172 § ja 175 § ________________________________________________________________________________

Liitteet Sijaintikartta Kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunto Päätöksen antaminen Rakennuslautakunta antaa päätöksen julkipanon jälkeen



Käsittelijä Ossi Lehtinen puh. 310 26321





Tunnus 54-3852-14-A Hakija Asunto Oy Helsingin Arabica Asunto Oy Helsingin Barista Asunto Oy Helsingin Kanella Asunto Oy Helsingin Iltakahvi Asunto Oy Helsingin Kahvitauko Asunto Oy Helsingin Bertta Pauliginkatu Rakennuspaikka Vuosaari, 091-054-0099-0009 Bertha Pauligin katu 4 Pinta-ala 13189 m² Kaava 11727 Lainvoimaisuus 2008 Sallittu kerrosala 23000 m² Alueen käyttö Asuinkerrostalojen korttelialue (AK);

Maanalainen tila (ma): autopaikat tulee sijoittaa maanalaisiin tiloihin; väestönsuojat, varastot ja tekniset tilat tulee sijoittaa pääosin kellarikerrokseen.

Pääsuunnittelija Huuhtanen Juha arkkitehti Arkk tsto HMV Oy ________________________________________________________________________________

Rakennustoimenpide Pysäköintilaitos 2. vaiheinen Vuosaaren Kahvikortteleiden Arabica-kortteliin (yksi tontti)

rakennetaan maanalainen pysäköintihalli, joka palvelee kortteliin rakennettavia kuutta asuinkerrostaloa. Ensimmäisen vaiheen 8-kerroksiselle asuinkerrostalolle on myönnetty rakennuslupa 54-3581-14-A. Korttelikokonaisuudelle on 3.11.2014 myönnetty poikkeamispäätös. Osittain kaksikerroksiseen pysäköintihalliin tulee yhteensä 282 autopaikkaa, joista 12 on mitoitettu liikkumisrajoitteisille. Lisäksi on 8 moottoripyöräpaikkaa. Hallinnanjakosopimusluonnos on lupapäätöksen liitteenä. Pihalle sijoittuvan poistumisportaan ja savunpoisto'lyhtyjen' sekä pihan ulkopuolelle sijoittuvan katetun sisäänajorampin julkisivuilla on vihertävä lasilankkuverhous.





Korttelikokonaisuuden alustava pihasuunnitelma ja pinnantasaussuunnitelma hulevesijärjestelyineen on esitetty pääpiirustuksissa. Väliaikaiset pihajärjestelyt esitetään erikseen korttelin kunkin asuinkerrostalon rakennusvaiheen yhteydessä. Pysäköintihalli rakennetaan vaiheittain kuten koko korttelikokonaisuus. Vaiheistussuunnitelma on toimitettu pääpiirustusten liitteenä. Rakennushankkeen lupamenettely on maankäyttö- ja rakennuslain 134 §:n mahdollistamalla tavalla kaksivaiheinen niin, että nyt esitetyt pääpiirustukset ovat luonnoksia, koska asuinkerrostalojen suunnittelu on pääosin kesken. Toteutuspiirustuksista on annettu erillinen määräys jäljempänä tässä lupapäätöksessä. Rakenteellisen turvallisuuden alustavan riskiarvion mukaan riskitasoluokka on R1. Alustava kosteudenhallintasuunnitelma on toimitettu. Suunnitelmaan on tehty tarkistukset erityisesti automaattisen sammutuslaitoksen osalta teknillisen neuvottelukunnan 13.11.2014 antaman ennakkolausunnon edellyttämällä tavalla.

Kuuleminen Rakennusvalvontavirasto on ilmoittanut naapureille hakemuksen vireille tulosta. Kuulemiskirjeessä on ollut mukana ote poikkeamispäätöksestä. Naapurikiinteistön 54149/1 taloyhtiö As Oy Aamukahvin huomautus on kohdistunut poikkeamishakemukseen eikä se liity pysäköintihallin rakennuslupa-asiaan.

Poikkeamiset perusteluineen Poikkeamiset ja vähäiset poikkeamiset ovat kirjattuna

korttelikokonaisuudelle myönnetyssä poikkeamispäätöksessä. Pysäköintihallin osalta poikkeamisena on 28 autopaikan rakentamatta jättäminen.

Rakennusoikeus 23000 m² Asuinkerrosala + lisäkerrosalat

Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa enintään kaksi maanalaista kellarikerrosta pysäköintiä, huoltoa, varastointia, teknisiä tiloja ja väestönsuojia varten.

Rakennusoikeuden käyttö Käyttötarkoitus KäytettyRakennetaanPuretaanYhteensä Pysäköintilaitos 9108 9108





Autopaikat Yhteensä 282 Rakennetaan 282 Hankkeen laajuus Kokonaisala 9108 m² Tilavuus 27324 m³ Paloluokka P1 Rakenteiden paloluokkavaatimukset RakMK E1:

Kantavat rakenteet taulukko 6.2.1 sarake 3. Osastoivat rakennusosat taulukko 7.2.1 sarake 3. Autosuojat RakMK E4 RakMK E2, E4: Suojaustaso 3 Pelastuslaitoksen hyväksymä palotekninen suunnitelma on toimitettu.

________________________________________________________________________________




- kvv-työnjohtaja - vastaava työnjohtaja - iv-työnjohtaja Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on toimitettava


- iv-suunnitelmat - kvv-suunnitelmat - pihasuunnitelma - rakennesuunnitelmat - toteutuspiirustukset, 2. vaihe Rakennustyön edistymisen mukaan on pyydettävä seuraavien








Aloituskokouksessa on esitettävä työmaasuunnitelma, jossa on mm. esitettävä miten rakennustöiden aikaiset haitat ympäristöön minimoidaan sekä tarkennettu suunnitelma työnaikaisesta sää- ja olosuhdesuojauksesta. Pääpiirustustasoiset toteutuspiirustukset on hyväksytettävä rakennusvalvontavirastossa hyvissä ajoin ennen erityissuunnitelmien toimittamista ja rakennustyövaiheen aloittamista. Tarkennettu pihasuunnitelma hulevesijärjestelyineen on toimitettava rakennusvalvontavirastoon hyvissä ajoin ennen pysäköintihallin viimeisen vaiheen rakennustoimenpiteiden aloittamista. Rakennuksesta on laadittava käyttö- ja huolto-ohje.

Sovelletut oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslaki 117 §, 117 a-i §, 125 §, 133 §, 134 §

ja 135 § ________________________________________________________________________________

Liitteet Sijaintikartta Teknillisen neuvottelukunnan lausunto Päätöksen antaminen Rakennuslautakunta antaa päätöksen julkipanon jälkeen












Tunnus 54-3941-14-A Hakija SA-TU Logistics Oy Rakennuspaikka Vuosaari, 091-054-9906-0020 Provianttikatu 3 Pinta-ala 1732414 m² Kaava 11730 Lainvoimaisuus 2009 Sallittu kerrosala 250000 m² Rakennettu kerrosala 120179 m² Alueen käyttö Satama-alue kunnan tarpeisiin (LS-k) Pääsuunnittelija Luojus Juha rakennusarkkitehti Arkk tsto Design Team Oy ________________________________________________________________________________

Rakennustoimenpide Kangaspintaisen varastohallin rakentaminen Helsingin Sataman vuokra-alueelle (11 768 m²) rakennetaan

teräsrunkoinen, polyesterikangaspäällysteinen varastorakennus (sääsuojahalli Best-Hall) logistiikkayrityksen (SA-TU Logistics) tavaroiden säilytys- ja siirtotarpeita varten. Hallissa työskentelee päivittäin eri aikoina enintään 20 henkilöä, pysyvämmin noin kuusi henkilöä. Sosiaalitilat ovat viereisessä logistiikkakeskuksessa, jossa on olemassa kyseisen yrityksen tiloja. Väestönsuojapaikat kuudelle henkilölle on osoitettu alueen yhteisväestönsuojasta. Vuokra-alueella on kuusi autopaikkaa. Yrityksellä on optio vuokra-alueen laajennukseen (11723 m²) ja samalla lisärakentamiseen. Rakenteellisen turvallisuuden alustavan riskiarvion mukaan hanke on katsottu riskitasoltaan alimpaan R1 (1-3) luokkaan kuuluvaksi. Halli on kylmä eikä energiaselvitys ei ole tarpeen.

Kuuleminen Hakija on kuullut viereisen vuokra-alueen haltijan (Sponda; Logistiikka-alue).





Naapuri on huomauttanut, että kangaspäällysteinen hallirakennus ei täytä satama-alueen rakentamisen vaatimustasoa. Ominaisuuksista johtuen hallirakennukselle voidaankin myöntää ainoastaan määräaikainen lupa. Lisäksi naapuri huomauttaa kyseisen rakennuksen aiheuttavan haittaa mm. siksi, että kyseiselle rakennuspaikalle ei ole osoitettu rakentamista sataman toiminnallisessa yleissuunnitelmassa. Asemakaavan mukaan alueelle voidaan kuitenkin sijoittaa satamaa palveleva rakennus. Muilta osin huomautuskirjeessä esitetyt haitat liiketoimintaan liittyen eivät ole rakennusluvan myöntämisen esteenä. Lupapäätöksen pöytäkirjaote toimitetaan huomautuksen tehneelle naapurille.

Rakennusoikeus 250 000 m² Koko satama-alue LS-k 5 000 m² Vuokra-alueen vuokrasopimuksessa mainittu rakennusoikeus

Rakennusoikeuden käyttö Käyttötarkoitus KäytettyRakennetaanPuretaanYhteensä Varastohalli 4000 4000 Autopaikat Yhteensä 6 Rakennetaan 6 Hankkeen laajuus Kokonaisala 4000 m² Tilavuus 42400 m³ Paloluokka P2 Rakenteiden paloluokkavaatimukset RakMK E1:

Kantavat rakenteet taulukko 6.2.1 sarake 6 Osastoivat rakennusosat taulukko 7.2.1 sarake 4 RakMK E2: Palovaarallisuusluokka 1, suojaustaso 1 Paloselvitys (Best-Hall), erillinen ote teräshallin paloturvallisuusselvityksestä (VTT) sekä muistio pelastuslaitoksella käydystä palaverista on toimitettu.








- vastaava työnjohtaja - iv-työnjohtaja Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on toimitettava


- rakennesuunnitelmat - iv-laitteistoselvitys Rakennustyön edistymisen mukaan on pyydettävä seuraavien


Kiinteistövirastolta: - maastoonmerkintä - sijaintikatselmus Rakennusvalvontavirastolta: - aloituskokous - pohjakatselmus - rakennekatselmus - iv-katselmus - loppukatselmus Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin siitä on tehty ilmoitus


Varastohalli saa olla paikallaan kauintaan 17.3.2025 saakka. Lupapäätöksen pöytäkirjaote toimitetaan huomautuksen tehneelle

naapurille: Sponda Oyj

Päätösehdotuksen perustelut Hanke täyttää luvan myöntämisen edellytykset ainoastaan

määräaikaisena, koska Vuosaaren satama-alueella kangaspäällysteinen rakennus ei kaikilta osiltaan täytä pysyvältä rakennukselta edellytettävää kaupunkikuvallista vaatimustasoa.





Sovelletut oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslaki 117 §, 117 a-i §, 125 §, 133 § ja 135

§ ________________________________________________________________________________

Liitteet Sijaintikartta Päätöksen antaminen Rakennuslautakunta antaa päätöksen julkipanon jälkeen






HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA HP1 RAKENNUSLAUTAKUNTA 24.02.2015 64


Tunnus 31-0004-15-SEL 31-0005-15-SEL Hakija XXXXXX XXXX XXXXXXXX XXXX XXXXXXXX XXXX XXXXXX XXXX Rakennuspaikka Lauttasaari, 091-031-0201-0006 Kaskisaarentie 3 Pinta-ala 1285 m² ________________________________________________________________________________

Muutoksenhaun kohde 31-0034-14-OIK 31-0035-14-OIK 31-0011-14-VAK Päättäjä rakennuslautakunta Päätöspvm 25.11.2014 §/nro 391 ________________________________________________________________________________

Esittelijä LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAHDEN VALITUKSEN JOHDOSTA - PIENTALON LAAJENNUS JA PERUSKORJAUS YLIARKKITEHDIN RAKENNUSLUPAPÄÄTÖS 14.10.2014 Yliarkkitehti myönsi rakennusluvan asuinpientalon laajentamiselle ja nykyisen osan peruskorjaukselle sekä autotallimuutokselle 9.10.2014 tekemällään ja julkipanon jälkeen 14.10.2014 annetulla päätöksellä § 432 (asiatunnus 31-2363-14-B). Rakennuspaikka on Kaskisaaressa osoitteessa Kaskisaarentie 3 sijaitseva tontti 31-201-6. RAKENNUSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS OIKAISUVAATIMUSASIOISSA 25.11.2014 Naapurit (tontit 31-201-8 ja 31-201-9 sekä tontti 31-201-5) tekivät yliarkkitehdin myöntämästä rakennusluvasta kaksi oikaisuvaatimusta (asiatunnukset 31-34-14-OIK ja 31-35-14-OIK). Rakennuslautakunta tutki ja hylkäsi rakennusluvasta tehdyt oikaisuvaatimukset, eli pysytti rakennusluvan, 25.11.2014 tekemällään ja julkipanon jälkeen 28.11.2014 annetulla





päätöksellään § 391. Samassa yhteydessä hyväksyttiin lupapäätöksen yhteydessä hyväksyttyihin pääpiirustuksiin kuuluvan asemapiirroksen korvaava uusi 3.11.2014 täydennetty asemapiirros. RAKENNUSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS ALOITTAMISOIKEUSASIASSA 23.12.2014 Rakennuslautakunta hyväksyi vakuuden ja myönsi luvanhakijoille aloittamisoikeuden rakennusluvan mukaisten töiden suorittamiseen ennen rakennusluvan lainvoimaisuutta 23.12.2014 tekemällään ja julkipanon jälkeen 30.12.2014 annetulla päätöksellään § 439 (asiatunnus 31-11-14-VAK). NAAPUREIDEN VALITUKSET JA TÄYTÄNTÖÖNPANON KIELTÄMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET Oikaisuvaatimukset tehneet naapurit ovat valittaneet Helsingin hallinto-oikeuteen rakennuslautakunnan oikaisuvaatimusasioissa tekemästä päätöksestä. Kahden valituskirjelmän sisältö on lähes sama. Kummassakin valituskirjelmässä vaaditaan, että "lupapäätös kumotaan siltä osin kuin se koskee rakennuksen korkeutta, 2. kerroksen katon muotoa, 2. kerroksen uusia terasseja etelään ja itään, rakennusmassan etenemistä länteen merelle päin, ohi nykyisten ranta-alueen rakennusten yhteistä julkisivulinjaa, aloitusoikeuden myöntämistä." Valituskirjelmissä vaaditaan muutoksia rakennuksen korkeuteen ja lisäksi vaaditaan, että kattomuodon tulee olla tasakatto, terasseja etelään ja itään ei saa hyväksyä, rakennusmassan laajenemista rantaan päin ei saa hyväksyä. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että rakennuslupapäätöksen täytäntöönpano, ennen kuin päätös on saanut lainvoiman, tulee kieltää. Valituskirjelmissä keskeisenä perusteluna on esitetty, että rakennuksen korkeutta ei tule valittajien käsityksen mukaan tarkastella keskikorkeuslaskelman avulla, minkä lisäksi valittaja pitää esitettyä keskikorkeuslaskelmaa puutteellisena/virheellisenä. Vaatimuksia perustellaan myös näkemyksellä asemakaavan tavoitteista ja valittajat katsovat, että asemakaavan tavoitteena on "horisontaalisen näkyvyyden säilyttäminen".





Valittajien mielestä asiassa on lisäksi tapahtunut menettelyvirhe. Valituskirjelmät ovat esityslistan liitteinä. Esityslistan liitteenä on myös valituskirjelmiin liitetty asiantuntijalausunto. Oikaisuvaatimukset tehneet naapurit ovat lisäksi vaatineet valituskirjelmässä ja siihen liittyvässä täydennyksessä, että rakennusluvan täytäntöönpano ennen lainvoimaisuutta kielletään. HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 14.1.2015 Helsingin hallinto-oikeus on tehnyt naapureiden täytäntöönpanovaatimusten johdosta päätökset 15/0006/5 ja 15/0007/5, jotka kummatkin on annettu 14.1.2015. Hallinto-oikeus hylkäsi vaatimukset täytäntöönpanon kieltämisestä. HALLINTO-OIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ Hallinto-oikeus on pyytänyt naapureiden valitusten johdosta rakennuslautakunnan lausunnon asiassa. Lausunnon antamisen määräaikaa on pyynnöstä pidennetty. Määräaika lausunnon antamiselle on 27.2.2015.

________________________________________________________________________________

Päätösehdotus Rakennuslautakunta antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Palauttaen asiakirjat ja liittäen kaikki päätöksen perusteena olleet asiakirjat rakennuslautakunta lausuu kunnioittavasti seuraavaa: Rakennuslautakunta katsoo, että valitukset tulee hylätä. Rakennuslautakunta viittaa yliarkkitehdin tekemään rakennuslupapäätökseen ja oikaisuvaatimusasiassa tekemäänsä päätökseen sekä lausuu lisäksi seuraavaa. RAKENNUKSEN KORKEUS JA KESKIKORKEUSLASKELMA Rakennuslupa koskee rinteessä sijaitsevan pientalon korjaamista ja laajentamista. Rakennuksen katto tulee suunnitelman mukaan olemaan loiva lapekatto. Suunnitelman mukainen rakennuksen katto ei siten ole tasakatto. Rinnetontilla sijaitsevan lapekattoisen rakennuksen korkeuden määrittämiselle ei ole suoraan sovellettavissa olevaa ohjetta





lainsäädännössä, asemakaavassa eikä Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksessä. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että "Pulpettikattoisissa rakennuksissa keskikorkeus voidaan määrittää laskemalla yhteen kaikkien seinien seinäpinta-alat ja jakamalla summa rakennuksen piirillä" (Jääskeläinen - Syrjänen, 2014, s. 1028). Sama ohje monimuotoisen rakennuksen korkeuden määrittämiseen keskikorkeuslaskelmalla on esitetty ympäristöministeriön Ympäristöoppaassa 39 "Rakennusten paloturvallisuus & Paloturvallisuus korjausrakentamisessa" sivulla 51. Käytännössä keskikorkeuden määrittäminen edellä mainitulla tavalla pohjautuu yleiseen matemaattiseen sääntöön kappaleen pinta-alan laskemisesta. Kuten professori XXXXX toteaa lausunnossaan, maankäyttö- ja rakennuslainsäädännössä lähtökohtana rakennuksen korkeuden määrittelemisessä on tekninen määritelmä. Tähän lainsäädännössä omaksuttuun lähtökohtaan nähden rakennuksen korkeuden määrittämistä keskikorkeuslaskelman avulla on pidettävä hyväksyttävänä, kun huomioidaan lisäksi, että muuta oikeampana pidettävää tapaa monimuotoisen rakennuksen korkeuden määrittämiselle ei käytännössä ole olemassa. Keskikorkeuslaskelman käyttäminen rakennuksen korkeuden määrittämisperiaatteena on hyväksytty Helsingin hallinto-oikeuden oikeuskäytännössä. Esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeuden päätöksessä 17.9.2012 nro 12/0791/5 on todettu, että rinnetontilla sijaitsevan rakennuksen korkeuden vaikutuksia on ollut perusteltua tarkastella keskikorkeuslaskelman avulla. Lisäksi on huomioitava, että rakennuksen korkeus ei ole yksin ratkaiseva tekijä arvioitaessa täyttyvätkö rakennusluvan myöntämisen edellytykset. Asemakaavan mukaisuuden ohella myös muita rakennusluvan edellytyksiä on tarkasteltu asianmukaisesti. Keskikorkeuslaskelma on esitetty piirustuksessa, jonka nimiössä on teksti "Kaavio keskikorkeuden määrityksestä 1:200". Kyseisestä piirustuksesta ilmenee, miten rakennuksen keskikorkeus on laskettu. Julkisivujen osalta on osoitettu, mitkä julkisivujen osat on huomioitu. Samoin piirustuksessa on osoitettu, mitkä kohdat on huomioitu rakennuksen piiriä





laskettaessa. Lisäksi piirustuksessa on sanallisesti selvennetty asiaa tekstillä "Kellarin pohjapiirustus 1:200, piiriin on merkitty myös 1. kerroksen ulkoseinä". Vertaamalla tätä piirustusta rakennuksen pohjapiirustuksiin ja julkisivupiirustuksiin pystytään toteamaan, mistä kohdin mitat on otettu. Pääpiirustuksista (1:100) on mittatikun avulla todettavissa, että mitat ovat hyvin suurella todennäköisyydellä oikein. Mittakaavassa olevista piirustuksista on myös mitattavissa melko tarkasti esimerkiksi julkisivun korkeus halutusta kohdasta. Lähtökohtana hallintomenettelyssä on, että hakijan esittämään selvitykseen voidaan luottaa. Kohteen pääsuunnittelijaksi ja rakennussuunnittelijaksi hyväksytty, kelpoisuusvaatimukset täyttävä arkkitehti on allekirjoituksellaan varmentanut kaikki pääpiirustukset. Pääsuunnittelijalta sähköpostitse 6.2.2015 saadun tiedon mukaan mitat on otettu suunnitteluohjelman työkaluilla suoraan suunnitelmista. Suunnitteluohjelman työkaluilla mitat saadaan tarkkoina. Piirustuksen oikeellisuutta ei ole ollut eikä ole syytä epäillä. Mikäli vastoin rakennuslautakunnan käsitystä todettaisiin keskikorkeuslaskelman olleen epätarkka siten, että rakennuksen keskikorkeus ylittäisi asemakaavassa sallitun seitsemän metriä, rakennuslautakunta toteaa, että maksimikorkeuden vähäinen ylitys olisi joka tapauksessa sallittavissa maankäyttö- ja rakennuslain 175 §:ssä tarkoitettuna vähäisenä poikkeamisena rakennusluvan yhteydessä. MUIDEN RAKENNUSLUPAEDELLYTYSTEN ARVIOIMINEN Kuten edellä on todettu, rakennuksen korkeus ei ole yksin ratkaiseva tekijä arvioitaessa täyttyvätkö rakennusluvan myöntämisen edellytykset. Asemakaavan mukaisuuden ohella myös muita rakennusluvan edellytyksiä on tarkasteltu asianmukaisesti. Rakennuksen soveltuminen paikalle Rakentamisen tulee maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetyllä tavalla soveltua paikalle ja täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Yliarkkitehdin tekemässä lupapäätöksessä on perusteltu rakennuksen soveltumista paikalle muun muassa seuraavasti:





"Suunnitelma tukee rakennuksen horisontaalista ilmettä, toisen kerroksen laajennus on vedetty rakennuksen takaosaan väistyen mahdollisimman kauas merimaisemasta. Rakennuksen alkuperäinen materiaalimaailma säilyy ja myös laajennuksessa käytetään tiiltä julkisivumateriaalina. [...] Toisen kerroksen loiva lapekatto hahmottuu lähes tasakattona ja on kevyen oloinen taustalle sijoitettavassa rakennusmassa." Kaskisaaren länsipuolen rantatonteilla 31-201-3 (Kaskiauranpolku 14) ja 31-201-2 (Kaskiauranpolku 12) nykytilanne on, että rakennuksissa on kaksi kerrosta ja kellarikerros. Myös tontilla 31-201-4 (Kaskiauranpolku 16) sijaitseva rakennus on kaupunkikuvallisesti arvioiden kaksikerroksinen, koska sen ensimmäisen kerroksen katolle on rakennettu katettu terassi. Lisäksi tontille 31-201-7 (Kaskisaarentie 1) on syksyllä 2014 myönnetty rakennuslupa rakennuksen laajennukselle siten, että rakennuksessa on kellarikerroksen lisäksi kaksi kerrosta. Rantatontilla 31-201-6 sijaitsevassa rakennuksessa on yksi kerros kellarin lisäksi. Suunnitellun rakentamisen korkeus noudattaa jo toteutuneen rakennetun ympäristön korkeusperiaatetta. Rakennuslautakunta toteaa, että nyt suunniteltu rakentaminen ei poikkea läheisten rantatonttien rakentamisesta hahmonsa, korkeutensa tai korkeusasemansa puolesta. Rakennuslautakunta on siten katsonut, että suunniteltu rakentaminen täyttää sille maankäyttö- ja rakennuslain 117 § 1 momentissa asetetun vaatimuksen soveltumisesta rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä vaatimuksen kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimusten täyttämisestä. Suunnitellun rakentamisen korkeusasema täyttää Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 8 §:n vaatimuksen. Suunnitellun rakentamisen vaikutus naapureiden asemaan Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista. Valituskirjelmissä katsotaan, että suunnitelman mukaisen rakentamisen johdosta rakennusten yksityisyys on koetuksella ja rakentaminen ylittää normaalin sietokyvyn. Lisäksi valituskirjelmissä katsotaan, että merinäköalan supistumisesta





aiheutuu naapurille haittaa. Naapurille aiheutuvaa haittaa arvioidaan objektiivisista lähtökohdista käsin, missä yhteydessä on huomioitava, että nyt on kysymys tiiviissä kaupunkiympäristössä tapahtuvasta rakentamisesta. Oikeuskirjallisuudessa (Jääskeläinen - Syrjänen, 2014, s. 770 -771) selostetussa tapauksessa KHO 24.1.2001 t. 105 rakennuslautakunta oli myöntänyt rakennusluvan rivitalon ja autokatoksen/varaston rakentamiseen. Rakennuslupa sisälsi vähäisiä poikkeuksia asemakaavasta. Rakennuspaikan yläpuolisella rinteellä sijaitsevan tontin omistajat valittivat päätöksestä perusteinaan muun muassa, että rakennus peittää huomattavasti järvinäköaloja omakotitaloilta eikä sovellu rakennettuun ympäristöön. Kaava oli suunniteltu näköalakaavaksi, jota oli korostettu kaavan rakentamisohjeissa. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Perusteluissa todetaan muun muassa, että asemakaava ei sisällä näköalaa koskevia määräyksiä. Kun otetaan huomioon asemakaavan sallima rakennusoikeus, rakennuspaikan maaston muoto, rakennuksen suunnittelu ja sijoittuminen rakennuspaikalla, rakennus oli muodoltaan sopusuhtainen ja sopeutui ympäristöönsä eikä aiheuttanut tarpeettomasti haittaa naapurikiinteistöille eikä vaikeuttanut niiden rakentamista. Pelkästään sillä perusteella, että alueen rakentamisohjeet ja ympäristöä koskevat suositukset asettivat kaupunkikuvalliseksi tavoitteeksi järvimaiseman näkyvyyden mahdollisimman moneen asuntoon, ei rakennuksen vaikutusta naapureiden esteettömään näköalaan voitu pitää asemakaavan perusteella tai muutoinkaan lainvastaisena. Sitä, että rakennus osittain peittää näköalaa valittajien tonteilta, ei voitu pitää tarpeettomana haittana. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä. Alueella voimassa olevassa asemakaavassa ei ole maisemallista tavoitetta koskevaa määräystä. Kun rakennuksen korkeutta suhteessa viereisiin rakennuspaikkoihin on tarpeen erityisesti ohjata, voidaan asemakaavaan ottaa määräykset esimerkiksi rakennuksen korkeimmasta sallitusta harjakorkeudesta tai määrittää julkisivun suurin sallittu korkeus. Tällaisia määräyksiä ei asemakaavaan tässä tapauksessa sisälly.





Oikeuskirjallisuudessa lisäksi Ekroos ja Majamaa ovat todenneet, että: "Rakennuksen sijoittaminen tai rakentaminen niin, ettei se tarpeettomasti haittaa naapurikiinteistön rakentamista ei asemakaava-alueella useinkaan synnytä ongelmia. Kaavan mukainen rakentaminen on aina mahdollista, vaikka se peittäisi naapurikiinteistöltä avautuvan näkymän tai varjostaisi naapurin piha-aluetta." (Ekroos - Majamaa, 2005, s. 661). Tontti 31-201-5 Laajennuksen ikkunat avautuvat pääasiassa merelle päin. Rakennuksen jo ennestään olemassa oleva terassi on rakennuksen eteläpuolella eli tontin 31-201-5 puolella. Tontilla 31-201-5 olevaan rakennukseen on toteutettu tontin 31-201-6 puolelle vastaavanlainen rakennusalaa rakennusjärjestyksen mukaisesti ylittävä terassi, jota nyt vastustetaan naapurin rakennuksessa. Suunnitelman mukainen laajennus ei heikennä vallitsevaa tilannetta tontin 31-201-5 yksityisyyden kannalta. Naapurin merinäköala luoteeseen supistuu rakentamisen johdosta vähäisesti. Merinäköalan supistuminen vähäisessä määrin ei aiheuta sellaista haittaa naapurille, että rakennuslupahakemus olisi tullut sen vuoksi hylätä. Tontit 31-201-8 ja 31-201-9 Laajennuksen ikkunat avautuvat pääasiassa merelle päin. Rakennuksen itäpuolelle eli tonttien 31-201-8 ja 31-201-9 puolelle sijoitetaan suunnitelmien mukaan pienehkö uusi terassi. Tontin 31-201-6 etupiha sijaitsee ennestään samalla puolella. Kun huomioidaan edellä mainitun lisäksi rakennusten etäisyys toisistaan, suunnitelman mukainen rakentaminen ei heikennä vallitsevaa tilannetta tonttien 31-201-8 ja 31-201-9 yksityisyyden kannalta. Naapurien merinäköala länteen yli tontilla 31-201-6 sijaitsevan rakennuksen peittyy rakentamisen johdosta, kun rakennukseen tulee uusi kerros. Merinäköalat naapureiden rakennuksista tai tonteilta eivät kuitenkaan peity kokonaan, vaan tonteille 31-201-8 ja 31-201-9 jää edelleen alueita, joilla tontin 31-201-6 rakennus ei estä näköyhteyttä merelle. Kun lisäksi otetaan huomioon, että suunnitelman mukainen rakennuksen itäjulkisivun korkeus on laajennuksen jälkeenkin alle





seitsemän metriä, merinäköalan supistuminen jossain määrin ei siten aiheuta sellaista haittaa naapurille, että rakennuslupahakemus olisi tullut sen vuoksi hylätä. Edellä olevan perusteella on todettavissa, ettei suunnitelman mukaisesta rakentamisesta aiheudu sellaista maankäyttö- ja rakennuslain 135 § 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettua haittaa yhdenkään valituksen tehneen naapurin kohdalla, että rakennuslupahakemus olisi tullut sen vuoksi hylätä. MENETTELY JA SELVITYKSET Kuuleminen ja suunnitelmat Yliarkkitehdin päätöksen liitteenä olevasta kuulemiskirjeestä selviää, että kuulemiskirjeen mukana on naapureille toimitettu kaksi pohjapiirustusta ja asemapiirros. Tontin 31-201-6 kuulemisen hakija on ilmoittanut suorittaneensa itse. Kuultavat ovat voineet halutessaan tulla rakennusvalvontavirastoon tutustumaan hakemusasiakirjoihin ja piirustuksiin sekä saamaan lisätietoja lupakäsittelijältä. Näin ovat toimineetkin tontin 31-201-8 haltijat, jotka ovat käyneet lupavalmistelijan luona 21.8.2014 tutustumassa suunnitelmaan. Valitukset tehneet naapurit ovat kaikki esittäneet huomautuksia lupa-asian valmistelun aikana, joten heille kaikille on lähetetty yliarkkitehdin tekemä rakennuslupapäätös postitse. Kaikilla naapureilla on tuolloin ollut halutessaan mahdollisuus saada rakennusvalvontavirastossa kaikki yliarkkitehdin tekemän lupapäätöksen liitteet ja päätöksen yhteydessä hyväksytyt pääpiirustukset nähdäkseen ja tilata niistä kopioita sekä saada lisätietoja asian käsitelleeltä lupa-arkkitehdiltä. Oikaisuvaatimusasian päättämisen jälkeen rakennuslautakunnan pöytäkirjan ote liitteineen on toimitettu naapureiden asiamiehelle. Liitteisiin ovat sisältyneet muun ohella pääpiirustukset, joskin teknisistä syistä osittain pienennetyssä mittakaavassa. Tuolloinkin asianosaisilla on ollut halutessaan mahdollisuus saada rakennusvalvontavirastossa mittakaavassa olevat pääpiirustukset nähdäkseen. Suunnitelmia on lupavalmistelijalta saadun tiedon mukaan muutettu vähäisesti lupavalmistelun aikana ja muutosten johdosta suunnitelmat ovat muuttuneet naapureiden kannalta edullisemmiksi. Keskeisiltä ratkaisuiltaan suunnitelma on





lupavalmistelijan mukaan pysynyt samana koko lupa-asian valmistelun ajan. Suunnitelma ei ole muuttunut niin olennaisesti lupavalmistelun aikana, että naapureita olisi ollut välttämätöntä muutosten johdosta kuulla uudestaan. Asemapiirrosta on oikaisuvaatimusasian käsittelyn yhteydessä täydennetty rakennuslautakunnan päätöksestä 25.11.2014 § 391 ilmenevällä tavalla. Asemapiirros ei ole ollut virheellinen, kuten valittaja esittää. Selvitykset Korjaus- ja muutoslupahakemuksen käsittelyn yhteydessä on mahdollisuus harkita, mitä selvitystä lupa-asian käsittelemiseksi tarvitaan. Koska kyseessä on rakennuksen laajentaminen tukeutuen pääasiassa olemassa olevaan rakennukseen, lupavalmistelussa on todettu, ettei pintavaaituskarttaa tarvita asian selvittämiseksi. Maanpinnan muokkausta rajoittavat käytännössä muun muassa olevan rakennuksen sijainti, kasvillisuus ja kadunkorot. Rakennusluvan valmistelijalle on sähköpostitse toimitettu tonttikorkeusilmoitus 29.9.2014. Tonttikorkeusilmoituksesta selviää tontin kulmapisteiden korkeusasema sillä tarkkuudella kuin tieto on kiinteistöviraston kaupunkimittausosastolta saatavissa. Tonttikorkeusilmoitus on Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 8 §:ssä tarkoitettu selvitys. Koska suunniteltu rakentaminen liittyy jo olemassa olevaan rakentamiseen eikä tontille ole suunniteltu tehtäväksi tontin kulmapisteiden osalta tai kohdalla muutoksia, tonttikorkeusilmoitusta ei ole ollut välttämätöntä liittää päätöksen liitteeksi. Rakennuslautakunta katsoo siten, että asiassa on menetelty maankäyttö- ja rakennuslain ja hallintolain edellyttämällä tavalla eikä menettelyvirhettä ole tapahtunut. LAUSUNNON LIITTEET Rakennuslautakunnan lausuntoon liitetään rakennuslautakunnan päätös 25.11.2014 § 391 liitteineen (sisältää yliarkkitehdin päätöksen 9.10.2014 § 432 liitteineen), pääpiirustukset ja tonttikorkeusilmoitus.

________________________________________________________________________________





Liitteet Tonttikorkeusilmoitus Sijaintikartta Hallinto-oikeuden lausuntopyyntö Hallinto-oikeuden päätökset (2 kpl) Rakennuslautakunnan päätös 25.11.2014 § 391 Valituskirjelmän liite (lausunto) Valituskirjelmät (2 kpl) Käsittelijä Minna Mättö

puh. 310 26442





Tunnus 35-0002-15-OIK Muutoksenhakija XXXXX XXX XXXXX XXXX Rakennuspaikka Tuomarinkylä, 091-035-0009-0030 Ylipalontie 18a Pinta-ala 800 m² Kaava Asemakaava 6555 Lainvoimaisuus 1972 Muutoksenhaun kohde 35-0973-14-A Päättäjä yliarkkitehti Päätöspvm 23.12.2014 § 539 ________________________________________________________________________________

Esittelijän perustelut OIKAISUVAATIMUS RAKENNUSLUPAPÄÄTÖKSESTÄ Rakennusvalvonnan yliarkkitehti myönsi 23.12.2014 § 539 rakennusluvan omakotitalon rakentamiseen tontille 35-9-30. Omalle tontille rakennetaan harkkorakenteinen kellarillinen kaksikerroksinen yhden asunnon erillispientalo sekä porataan kaksi maalämpökaivoa. Rakennuksen kaksikerroksinen osa sijoittuu tontin pohjoisrajan suuntaisesti ja yksikerroksinen osa tontin itärajan suuntaisesti. Kaksikerroksinen osa on harjakattoinen, yksikerroksiset osat tasakattoisia ja niihin pihan puolella liittyy kattoterassi. Pääosin maanpinnan alapuolinen kellarikerros on itäjulkisivun osalta näkyvissä kellarikerrokseen johtavan ajoluiskan takia. Asuin- ja oleskelutilat sijoittuvat 1. ja 2. kerrokseen. Kellarikerrokseen sijoittuu varastoja aputiloja, tekniset tilat sekä tontin 2 autopaikkaa. Yksikerroksisten osien julkisivut ovat pääosin valkoista rappauspintaa ja tehosteosat ruskeaa pystyrimapintaa, kaksikerroksisen osan julkisivut tumman harmaata rappauspintaa, kellarikerroksen näkyvä itäjulkisivu sekä tukimuurit luonnonkiviverhottuja, sokkelit tumman harmaaksi rapattuja, harjakaton pintana tumman harmaa rivipeltikate. Yksikerroksisen osan ikkunat ovat valkoiset ja kaksikerroksisen osan tumman harmaat.





Rakennuslupapäätös on esityslistan liitteenä. Lupapäätöksestä tehtiin 3 oikaisuvaatimusta, jotka käsitellään nyt kukin erikseen samassa lautakunnan kokouksessa. Tässä käsitellään naapuritontilta 31 määräajassa tehtyä oikaisuvaatimusta. Ko. kirjelmässä vaaditaan, että naapuritontille rakennetaan annetun suostumuksen mukaisesti 4 metrin päähän rajasta asemakaavan mukaisesti 7 metriä korkea rakennus tontin nykyisestä maanpinnan korkeudesta mitattuna. Oikaisuvaatimus on esityslistan liitteenä. VASTINE Vastine on tullut virastoon 30.1.2015. Vastineessa viitataan luvan liitteenä olevaan räystäskorkeusselvitykseen ja todetaan, että millään julkisivulla/julkisivun osalta rakennuksen korkeus ei ylitä asemakaavan sallimaa maksimikorkeutta 7 metriä. Vastine on esityslistan liitteenä. ESITTELIJÄ Oikaisuvaatimus on tehty maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 187 §:n mukaisesti. MRL 125 §:n mukaan rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Rakennusluvan edellytyksistä asemakaava-alueella säännellään MRL 135 §:ssä. Sen mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että hanke on asemakaavan mukainen, että rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset, että hanke soveltuu paikalle, että vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle ja ettei rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 58 §:n mukaan rakennuksen korkeus on julkisivupinnan ja vesikaton leikkausviivan korkeus maanpinnasta.





Ko. tontilla on voimassa asemakaava nro 6555 vuodelta 1972, jonka mukaan tontti on omakoti-, rivi- tai muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta (AOR). Rakennuksen vähimmän etäisyyden tontinrajasta on oltava sama kuin rakennuksen korkeus vähennettynä yhdellä metrillä, kuitenkin vähintään 4 metriä. Rakennuksen enimmäiskorkeus on 2-kerroksisella 7 metriä ja 1-kerroksisella 4,5 metriä. Esittelijä toteaa, että tehdyssä päätöksessä on sisäisen rakennusrajan ylitys esitetty osittain väärin. Suunnitelman mukaan rakennus ylittää sisäisen rakennusrajan pohjoiseen päin ja on 4 metrin päässä rajasta naapurin suostumuksella kaavan edellyttäessä noin 6 metrin etäisyyttä. Sisäänkäyntiporras katoksineen on 2,33 metrin päässä tontinrajasta ja ylittää siten sisäisen rakennusrajan koko mitallaan (toisin kuin lupapäätöksessä on mainittu). Tälle ylitykselle ei naapuri ole antanut suostumusta vaan vaatii rakennukselle 4 metrin etäisyyttä. Ylitystä ei ole mainittu erikseen, kun naapureita kuultiin lupakäsittelyn yhteydessä. Rakennuksen korkeus pääsisäänkäynnin kohdalla on 7,210 metriä korkeusselvityksen mukaan. Ko. pohjoissivun 2-kerroksisen osan keskikorkeus on kuitenkin 6,98 metriä eli se on kaavan mukainen. Suunnittelija on 2.2.2015 toimittanut virastoon tarkennetun keskikorkeuslaskelman. Koska tontti ei ole tasamaata, rakennuksen korkeus on perusteltua laskea keskikorkeuslaskelman avulla. Perusteluina sisäänkäynnin poikkeamisille on esitetty rakennuksen arkkitehtoninen ilme ja pks-rava E1-903B ohjekortin soveltaminen. Sisäänkäyntialue sekä sisäänkäyntiporras ja sen katos ovat asianmukaisesti palo-osastoitu. Näin ollen naapuri voisi myös rakentaa 4 metrin päähän tontinrajasta, mikäli muut rakentamisen edellytykset täyttyvät. Esittelijä toteaa edelleen, että em. ratkaisu ei vaikeuta tontin 31 rakentamista. Tällä hetkellä tontin 31 rakennus on noin 14 metrin päässä tontin 30 rajasta. Poikkeamiset kaavasta ovat vähäisiä eivätkä aiheuta naapurille haittaa. Oikaisuvaatimus tulee hylätä.

________________________________________________________________________________

Päätösehdotus Rakennuslautakunta päättää hylätä yliarkkitehdin 23.12.2014 § 539 tekemästä rakennuslupapäätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen.





Ote liitteineen muutoksenhakijoille ja ote rakennusluvan saaneille.

Sovelletut oikeusohjeet Tekstissä mainitut. ________________________________________________________________________________

Liitteet Sijaintikartta Rakennuslupapäätös Vastine Oikaisuvaatimuskirjelmä Tarkennettu keskikorkeuslaskelma 2.2.2015 Päätöksen antaminen Rakennuslautakunta antaa päätöksen julkipanon jälkeen



Käsittelijä Kirsti Kotaluoto puh. 310 26214





Tunnus 35-0003-15-OIK Muutoksenhakija XXXXXXXX XXXXX XXXXXXXX XXXXXX Rakennuspaikka Tuomarinkylä, 091-035-0009-0030 Ylipalontie 18a Pinta-ala 800 m² Kaava Asemakaava 6555 Lainvoimaisuus 1972 Muutoksenhaun kohde 35-0973-14-A Päättäjä yliarkkitehti Päätöspvm 23.12.2014 § 539 ________________________________________________________________________________






Rakennuslupapäätös on esityslistan liitteenä. Lupapäätöksestä tehtiin 3 oikaisuvaatimusta, jotka käsitellään nyt kukin erikseen samassa lautakunnan kokouksessa. Tässä käsitellään naapuritontilta 19 määräajassa tehtyä oikaisuvaatimusta. Ko. kirjelmässä vaaditaan, että rakennuksen kaksikerroksisen osuuden korkeutta madalletaan 0,2 metriä. Mikäli korkeutta madalletaan esitetyllä tavalla, muutoksenhakija tyytyy siihen, että yksikerroksinen osuus on 0,2 metriä lähempänä tontin rajaa kuin mitä kaava edellyttää. Kaavan vastainen ratkaisu varjostaa muutoksenhakijan tonttia, heikentää tontin viihtyisyyttä ja loukkaa siten oikeusturvaa. Myös esteettömään rakentamiseen sisäänkäynnin osalta on kiinnitetty huomiota. Oikaisuvaatimus on esityslistan liitteenä. VASTINEET Vastine on tullut 30.1.2015. Vastineessa todetaan mm., että ainoa poikkeama korkeuksista on 1-kerroksisen siiven osalta, joka todetaan myös lupapäätöksessä. Tämän osalta on lupapäätöksen liitteenä selvitys poikkeaman vaikutuksista naapureihin suhteessa asemakaavan mukaiseen korkeuteen, jonka mukaan on todettavissa, ettei korkeuspoikkeamalla ole poikkeavaa varjostusvaikutusta naapuriin. Rakennuksen korkeutta on pyritty minimoimaan kaikin mahdollisin keinoin. Rakennuksessa oleva kaavan sallima kellarikerros on laskettu niin alas kuin pohjaveden korkeudet sallivat. Kerroksissa ovat huonekorkeudet rakentamismääräyskokoelman ohjeiden mukaisten minimikorkeuksien mukaiset ja nykyenergiamääräykset määrittävät pitkälti rakennepaksuudet. Oikaisuvaatimuksessa mainitaan myös rakennuksen esteettömyysratkaisut, mutta vastineen mukaan niiden suhteen ei esitetä mitään vaatimuksia. Vastineessa on kuitenkin otettu kantaa tähän. Pääsuunnittelija toimitti virastoon 2.2.2015 lisäselvitystä. Em. lisäselvityksen mukaan 1970-luvun kaavan enimmäiskorkeusvaatimukset ovat nykyisten





energiatehokkuusvaatimusten suhteen hyvin haastavat ja jopa ristiriitaiset, sillä tämän päivän rakentamisessa vaadittavat rakennepaksuudet ovat merkittävästi suuremmat kuin kaavan valmistumisen aikoina olleet. Tontin muodosta johtuen tontin tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen käytön vuoksi myös vaadittavat autopaikat on sijoitettu kellarikerrokseen. Näin vältytään autokatoksen/-tallin rakentamiselta piha-alueelle ja maksimoidaan pihan ja ympäristön avaruus. Rakennuksen suunnittelussa on yhtenä tärkeänä lähtökohtana ollut rakennuksen sopeuttaminen ympäristöön. Näin rakennuksen päämassa on tarkoitettu hahmottuvan selkeänä harjakattoisena massana useiden ympäröivien rakennusten tapaan. Harjakattoinen rakennus voi ilmeeltään olla tasakattoista rakennusta korkeampi vaikka räystäskorkeus olisi kummassakin sama. Vastineet ovat esityslistan liitteinä. ESITTELIJÄ Oikaisuvaatimus on tehty maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 187 §:n mukaisesti. MRL 125 §:n mukaan rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Rakennusluvan edellytyksistä asemakaava-alueella säännellään MRL 135 §:ssä. Sen mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että hanke on asemakaavan mukainen, että rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset, että hanke soveltuu paikalle, että vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle ja ettei rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 58 §:n mukaan rakennuksen korkeus on julkisivupinnan ja vesikaton leikkausviivan korkeus maanpinnasta. Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 8 §:n mukaan rakennuksen korkeusaseman on sopeuduttava olemassa olevan ympäristön ja asemakaavassa suunniteltuihin





korkeusasemiin. Rakennuslupahakemukseen on liitettävä pintavaaituskartta tai vastaava selvitys, joka osoittaa tontin ja ympäröivän alueen olemassa olevat korkeussuhteet. Ko. tontilla on voimassa asemakaava nro 6555 vuodelta 1972, jonka mukaan tontti on omakoti-, rivi- tai muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta (AOR). Rakennuksen vähimmän etäisyyden tontinrajasta on oltava sama kuin rakennuksen korkeus vähennettynä yhdellä metrillä, kuitenkin vähintään 4 metriä. Rakennuksen enimmäiskorkeus on 2-kerroksisella 7 metriä ja 1-kerroksisella 4,5 metriä. Esittelijä toteaa, että rakennuksen 1-kerroksinen osa on 4,11 metrin ja 2-kerroksinen osa on 6,26 metrin etäisyydellä itätontin 19 rajasta. Rakennuksen 2-kerroksisen osan keskikorkeus pääsuunnittelijan mukaan on 6,95 metriä ja 1-kerroksisen osan keskikorkeus 4,685 metriä. Laskelmat on tehty virastossa noudatetun käytännön mukaisesti olemassa olevasta maanpinnasta. Mutta jos huomioidaan tuleva maanpinta, rakennuksen korkeus kasvaisi jonkin verran. Rakennuksen 1-kerroksisen osan keskikorkeus poikkeaa kaavasta noin 0,2 metriä ja 2-kerroksinen osa on kaavan mukainen. Koska tontilla on korkeuseroja, on perusteltua syytä tarkastella korkeutta keskikorkeuslaskelman avulla. Vastineen mukaan rakennuksen korkeutta on pyritty minimoimaan kaikin mahdollisin keinoin. Pohjavesiolosuhteiden takia kellaria ei voida sijoittaa alemmaksi. Tehdyn selvityksen mukaan myöskään korkeuspoikkeamalla ei ole poikkeavaa varjostusvaikutusta naapuriin. Tontin ja rakennuksen korkeusasema sopeutuu ympäristöön. Poikkeama ei vaikuta naapuritontin rakentamiseen eikä muuhun käyttöön, joten poikkeama ei tuota haittaa naapurille. Korkeuspoikkeus on vähäinen eikä edellytä erillistä poikkeamispäätöstä. Oikaisuvaatimuksessa on puututtu myös etäisyyksiin länsitontin 23 rajasta. Rakennuksen 2-kerroksisen osan keskikorkeus on 6,9 metriä ja etäisyys rajasta on yli 6 metriä sekä 1-kerroksisen osan keskikorkeus on 4,46 metriä ja etäisyys rajasta on yli 4 metriä kaavan mukaisesti. Rakennuksen länsipuolella oleva kierreporras on noin 3 metrin etäisyydellä rajasta Helsingin rakennusjärjestyksen mahdollistamalla tavalla.





Oikaisuvaatimuskirjelmässä on puututtu myös rakennuksen sisäänkäynnin esteettömyyteen. Esittelijä toteaa, että kerrostalo ja pientalo ovat esteettömyyden kannalta eri asemassa. Liikkumisesteettömästä rakentamista säädellään mm. maankäyttö- ja rakennusasetuksen 53 §:ssä ja Suomen rakentamismääräyskokoelman (SRMK) osissa F1, G1ja F2. SRMK osan G1 kohdan 4.2.1 mukaan pientalotontin tai rakennuspaikan rajalta sekä autopaikalta asuntoon maantasokerroksessa johtava kulkuyhteys ja sisäänkäynti rakennetaan myös liikkumisesteiselle soveltuvaksi, jos se maaston muodon ja korkeuserot huomioon ottaen on mahdollista. Esittelijä toteaa, että on totta, ettei ko. omakotitalo täytä sisäänkäynnin esteettömyyden vaatimusta. Sisäänkäynti ei ole esteetön tontin maaston muodoista ja korkeuseroista sekä kellarin rakentamisesta johtuen. Ratkaisun hyväksymisessä on käytetty määräysten sallimaa harkintaa. Lopuksi esittelijä katsoo viitaten edellä esitettyyn, että suunnitelma täyttää luvan myöntämisen edellytykset ja lupa on tullut myöntää. Oikaisuvaatimus tulee hylätä.

________________________________________________________________________________

Päätösehdotus Rakennuslautakunta päättää hylätä yliarkkitehdin 23.12.2014 § 539 tekemästä rakennuslupapäätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen. Ote liitteineen muutoksenhakijoille ja ote rakennusluvan saaneille.


Liitteet Sijaintikartta Vastine Lisävastine 2.2.2015 Oikaisuvaatimuskirjelmä rakennuslupapäätös asian 35-2-15-OIK yhteydessä. Tarkennettu keskikork.laskelma 35-2-15-OIK yhteyde Päätöksen antaminen Rakennuslautakunta antaa päätöksen julkipanon jälkeen












Tunnus 35-0004-15-OIK Muutoksenhakija Asunto Oy Ylipalontie 16 Rakennuspaikka Tuomarinkylä, 091-035-0009-0030 Ylipalontie 18a Pinta-ala 800 m² Kaava Asemakaava 6555 Lainvoimaisuus 1972 Muutoksenhaun kohde 35-0973-14-A Päättäjä yliarkkitehti Päätöspvm 23.12.2014 § 539 ________________________________________________________________________________






Rakennuslupapäätös on esityslistan liitteenä. Lupapäätöksestä tehtiin 3 oikaisuvaatimusta, jotka käsitellään nyt kukin erikseen samassa lautakunnan kokouksessa. Tässä käsitellään naapuritontilta 18 määräajassa tehtyä oikaisuvaatimusta. Ko. kirjelmässä vaaditaan, että rakennuksen kaksikerroksisen osuuden korkeutta madalletaan 0,2 metriä. Mikäli korkeutta madalletaan esitetyllä tavalla, muutoksenhakija tyytyy siihen, että yksikerroksinen osuus on 0,2 metriä lähempänä tontin rajaa kuin mitä kaava edellyttää. Kaavan vastainen ratkaisu varjostaa muutoksenhakijan tonttia, heikentää tontin viihtyisyyttä ja loukkaa siten oikeusturvaa. Myös esteettömään rakentamiseen sisäänkäynnin osalta on kiinnitetty huomiota. Oikaisuvaatimus on esityslistan liitteenä. VASTINEET Vastine on tullut 30.1.2015. Vastineessa todetaan mm., että ainoa poikkeama korkeuksista on 1-kerroksisen siiven osalta, joka todetaan myös lupapäätöksessä. Tämän osalta on lupapäätöksen liitteenä selvitys poikkeaman vaikutuksista naapureihin suhteessa asemakaavan mukaiseen korkeuteen, jonka mukaan on todettavissa, ettei korkeuspoikkeamalla ole poikkeavaa varjostusvaikutusta naapuriin. Rakennuksen korkeutta on pyritty minimoimaan kaikin mahdollisin keinoin. Rakennuksessa oleva kaavan sallima kellarikerros on laskettu niin alas kuin pohjaveden korkeudet sallivat. Kerroksissa ovat huonekorkeudet rakentamismääräyskokoelman ohjeiden mukaisten minimikorkeuksien mukaiset ja nykyenergiamääräykset määrittävät pitkälti rakennepaksuudet. Oikaisuvaatimuksessa mainitaan myös rakennuksen esteettömyysratkaisut, mutta vastineen mukaan niiden suhteen ei esitetä mitään vaatimuksia. Vastineessa on kuitenkin otettu kantaa tähän. Pääsuunnittelija toimitti virastoon 2.2.2015 lisäselvitystä. Em. lisäselvityksen mukaan 1970-luvun kaavan enimmäiskorkeusvaatimukset ovat nykyisten





energiatehokkuusvaatimusten suhteen hyvin haastavat ja jopa ristiriitaiset, sillä tämän päivän rakentamisessa vaadittavat rakennepaksuudet ovat merkittävästi suuremmat kuin kaavan valmistumisen aikoina olleet. Tontin muodosta johtuen tontin tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen käytön vuoksi myös vaadittavat autopaikat on sijoitettu kellarikerrokseen. Näin vältytään autokatoksen/-tallin rakentamiselta piha-alueelle ja maksimoidaan pihan ja ympäristön avaruus. Rakennuksen suunnittelussa on yhtenä tärkeänä lähtökohtana ollut rakennuksen sopeuttaminen ympäristöön. Näin rakennuksen päämassa on tarkoitettu hahmottuvan selkeänä harjakattoisena massana useiden ympäröivien rakennusten tapaan. Harjakattoinen rakennus voi ilmeeltään olla tasakattoista rakennusta korkeampi vaikka räystäskorkeus olisi kummassakin sama. Vastineet ovat esityslistan liitteinä. ESITTELIJÄ Oikaisuvaatimus on tehty maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 187 §:n mukaisesti. MRL 125 §:n mukaan rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Rakennusluvan edellytyksistä asemakaava-alueella säännellään MRL 135 §:ssä. Sen mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että hanke on asemakaavan mukainen, että rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset, että hanke soveltuu paikalle, että vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle ja ettei rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 58 §:n mukaan rakennuksen korkeus on julkisivupinnan ja vesikaton leikkausviivan korkeus maanpinnasta. Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 8 §:n mukaan rakennuksen korkeusaseman on sopeuduttava olemassa olevan ympäristön ja asemakaavassa suunniteltuihin





korkeusasemiin. Rakennuslupahakemukseen on liitettävä pintavaaituskartta tai vastaava selvitys, joka osoittaa tontin ja ympäröivän alueen olemassa olevat korkeussuhteet. Ko. tontilla on voimassa asemakaava nro 6555 vuodelta 1972, jonka mukaan tontti on omakoti-, rivi- tai muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta (AOR). Rakennuksen vähimmän etäisyyden tontinrajasta on oltava sama kuin rakennuksen korkeus vähennettynä yhdellä metrillä, kuitenkin vähintään 4 metriä. Rakennuksen enimmäiskorkeus on 2-kerroksisella 7 metriä ja 1-kerroksisella 4,5 metriä. Esittelijä toteaa, että rakennuksen 1-kerroksinen osa on 4,11 metrin ja 2-kerroksinen osa on 6,26 metrin etäisyydellä itätontin 18 ja 19 rajasta. Rakennuksen 2-kerroksisen osan keskikorkeus pääsuunnittelijan mukaan on 6,95 metriä ja 1-kerroksisen osan keskikorkeus 4,685 metriä. Laskelmat on tehty virastossa noudatetun käytännön mukaisesti olemassa olevasta maanpinnasta. Mutta jos huomioidaan tuleva maanpinta, rakennuksen korkeus kasvaisi jonkin verran. Rakennuksen 1-kerroksisen osan keskikorkeus poikkeaa kaavasta noin 0,2 metriä ja 2-kerroksinen osa on kaavan mukainen. Koska tontilla on korkeuseroja, on perusteltua syytä tarkastella korkeutta keskikorkeuslaskelman avulla. Vastineen mukaan rakennuksen korkeutta on pyritty minimoimaan kaikin mahdollisin keinoin. Pohjavesiolosuhteiden takia kellaria ei voida sijoittaa alemmaksi. Tehdyn selvityksen mukaan myöskään korkeuspoikkeamalla ei ole poikkeavaa varjostusvaikutusta naapuriin. Tontin ja rakennuksen korkeusasema sopeutuu ympäristöön. Poikkeama ei vaikuta naapuritontin rakentamiseen eikä muuhun käyttöön, joten poikkeama ei tuota haittaa naapurille. Korkeuspoikkeus on vähäinen eikä edellytä erillistä poikkeamispäätöstä. Oikaisuvaatimuksessa on puututtu myös etäisyyksiin länsitontin 23 rajasta. Rakennuksen 2-kerroksisen osan keskikorkeus on 6,9 metriä ja etäisyys rajasta on yli 6 metriä sekä 1-kerroksisen osan keskikorkeus on 4,46 metriä ja etäisyys rajasta on yli 4 metriä kaavan mukaisesti. Rakennuksen länsipuolella oleva kierreporras on noin 3 metrin etäisyydellä rajasta Helsingin rakennusjärjestyksen mahdollistamalla tavalla.





Oikaisuvaatimuskirjelmässä on puututtu myös rakennuksen sisäänkäynnin esteettömyyteen. Esittelijä toteaa, että kerrostalo ja pientalo ovat esteettömyyden kannalta eri asemassa. Liikkumisesteettömästä rakentamista säädellään mm. maankäyttö- ja rakennusasetuksen 53 §:ssä ja Suomen rakentamismääräyskokoelman (SRMK) osissa F1, G1ja F2. SRMK osan G1 kohdan 4.2.1 mukaan pientalotontin tai rakennuspaikan rajalta sekä autopaikalta asuntoon maantasokerroksessa johtava kulkuyhteys ja sisäänkäynti rakennetaan myös liikkumisesteiselle soveltuvaksi, jos se maaston muodon ja korkeuserot huomioon ottaen on mahdollista. Esittelijä toteaa, että on totta, ettei ko. omakotitalo täytä sisäänkäynnin esteettömyyden vaatimusta. Sisäänkäynti ei ole esteetön tontin maaston muodoista ja korkeuseroista sekä kellarin rakentamisesta johtuen. Ratkaisun hyväksymisessä on käytetty määräysten sallimaa harkintaa. Lopuksi esittelijä katsoo viitaten edellä esitettyyn, että suunnitelma täyttää luvan myöntämisen edellytykset ja lupa on tullut myöntää. Oikaisuvaatimus tulee hylätä.

________________________________________________________________________________

Päätösehdotus Rakennuslautakunta päättää hylätä yliarkkitehdin 23.12.2014 § 539 tekemästä rakennuslupapäätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen. Ote liitteineen muutoksenhakijalle ja ote rakennusluvan saaneille.


Liitteet Sijaintikartta Vastine Lisävastine 2.2.2015 Oikaisuvaatimuskirjelmä Rakennuslupapäätös asian 35-2-15-OIK yhteydessä Tarkennettu keskikork.laskelma 35-2-15-OIK yhteyde Päätöksen antaminen Rakennuslautakunta antaa päätöksen julkipanon jälkeen










HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA PJ2 RAKENNUSLAUTAKUNTA 24.2.2015 91


RAKENNUSLAUTAKUNNAN TIEDUSTELUT

PÄÄTÖSEHDOTUS Merkitään tiedoksi.



HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA VP9 92 RAKENNUSLAUTAKUNTA 24.2.2015


TÄMÄN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN PÄÄTÖSEHDOTUS Rakennuslautakunta tarkastaa tämän kokouksen pöytäkirjan niiltä osin kuin lautakunnan päätös vastaa esittelijän tekemää

päätösehdotusta tai lautakunta on pannut asian pöydälle tai palauttanut sen tai asia on poistettu esityslistalta. VP10 TÄMÄN KOKOUKSEN YLEISHALLINNOLLISTEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO PÄÄTÖSEHDOTUS Rakennuslautakunta päättää, että tämän kokouksen yleishallinnolliset päätökset saadaan panna täytäntöön mahdollisista valituksista huolimatta, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.



RAKENNUSLAUTAKUNNAN ESITYSLISTA KOKOUSAIKA TIISTAI … · p. 040-411 9913, [email protected] p. 040-578 6772, [email protected] Ahonen Johanna Kok Loimukoski Jorma Tapio

Documents