www.seure.fi/polku
Matkaraportti
27.7.2010
Tutustumismatka Osloon 19–21.5.2010
NEO-SEUTU, Sujuvasti suomalaiseen työelämään, INSITE ja Ulkomailta osaajaksi Keski-Suomeen
-projektit suunnittelivat ja toteuttivat yhteistyössä vertaisoppimista edistävän matkan Osloon, Norjaan.
Tavoitteena oli tutustua Oslon kaupungin maahanmuuttopolitiikkaan, maahanmuuttajille suunnattuihin
palveluihin ja maahanmuuttajien rekrytoinneissa käytettyihin malleihin. Ryhmä tutustui kymmeneen eri
kohteeseen sekä julkisella, yksityisellä että kolmannella sektorilla. Raportti on luotu osallistujien
yhteistyönä.
Sisällys
1 OSLOSTA OPITTUA TIIVISTETTYNÄ ............................................................................................................. 2
2 OSALLISTUJAT ............................................................................................................................................. 3
3 TAUSTAA ..................................................................................................................................................... 4
4 MATKAN OHJELMA ..................................................................................................................................... 5
5 RAPORTIT VIERAILUISTA ............................................................................................................................. 7
www.seure.fi/polku
1 OSLOSTA OPITTUA TIIVISTETTYNÄ
Tiivis yhteistyö eri viranomaistahojen välillä (myös eri viranomaisten fyysinen läheisyys, esim. Service centerissä). Nimenomaan sujuvan yhteistyön avulla työntekijöiden rekrytointia ulkomailta Norjaan on pyritty ja pystytty edistämään.
Intervention ja varhaisen puuttumisen periaate:
1. Erilaisten projektien tehokas resursointi ja tiivis kytkeminen emo-organisaation kehittämistavoitteisiin
2. Toisen polven maahanmuuttajanuorten ohjautuminen jatko-opintoihin on tehokasta ja tuloksellista (35 % tähän ryhmään kuuluvista nuorista on jo korkeamman opetuksen piirissä)
3. Lähiöissä työskennellään projektirahoituksella etupainotteisesti jo ennen syrjäytymis- ja segregoitumiskehityksen alkamista
4. Viranomaisten yhteisten palvelupisteiden sijoittelussa ja sisäarkkitehtuureissa huomioidaan matalan kynnyksen ja helpon lähestyttävyyden vaatimukset yhdistettynä yhden luukun periaatteeseen
Viranomaiset ja julkinen valta sitoutuu monimuotoisuusohjelmien läpiviemiseen, yhteistyössä vapaaehtoisjärjestöjen ja kansalaistoiminnan kanssa. Tässä on tärkeätä huomata, että viimeksi mainittujen ei oleteta korvaavan kuntien palveluita.
Viranomaistahoilla on selkeä tiedottamisvelvollisuus ja jokaisen tahon vastuulla on tuottaa oma informaatiomateriaalinsa. Ne on koottu yhteen New in Norway -julkaisuun, joka on kattava opaskirja Norjaan muuttaville. Se on ilmestynyt norjaksi sekä käännetty englanniksi ja puolaksi. Siitä on myös olemassa nettiversio, http://www.nyinorge.no/en/New-in-Norway/.
Joissakin kohdin näytti kuitenkin siltä, että Norjassa sovellettiin vielä vanhaa assimilaatioajattelua, jonka mukaan maahanmuuttajat pitäisi norjalaistaa mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi oman kielen ja kulttuurin oppimisen ja ylläpitämisen tukemiseen ei ainakaan meidän vierailukohteissamme ollut panostettu. Tässä suhteessa suomalainen kotouttamismalli tuntuu edelleenkin hyvältä ja toimivalta.
http://www.nyinorge.no/en/New-in-Norway/
www.seure.fi/polku
2 OSALLISTUJAT
No Nimi Hanke / organisaatio
1 Riitta Lampelto Neo-Seutu Helsingin kaupunki/henkilöstökeskus
2 Hamed Shafae Neo-Seutu Helsingin kaupunki/ henkilöstökeskus
3 Huotari
Christina/esimies
Neo-Seutu Helsingin kaupungin Maahanmuuttajien
Neuvontapiste/ henkilöstökeskus
4 Inna Lankinen Neo-Seutu Helsingin kaupungin Maahanmuuttajien
Neuvontapiste/ henkilöstökeskus
5 Mohamed Abdillahi Neo-Seutu Helsingin kaupungin Maahanmuuttajien
Neuvontapiste/ henkilöstökeskus
6 Leena Pellilä Helsingin kaupunki Henkilöstökeskus
7 Manna Torvinen Neo-Vantaa Vantaan kaupungin Vapaa-ajan ja
asukaspalveluiden toimiala
8 Anu Anttila Neo-Vantaa Vantaan kaupunki
9 Sanna Kuosa Neo-Vantaa Vantaan kaupunki
10 Huong Hagelin Neo-Vantaa Vantaan kaupungin yhteispalvelupiste /Korso
11 Sirkka Rauta Neo-Vantaa Vantaan kaupungin yhteispalvelupiste/Myyrmäki
12 Sari Pajala Neo-Vantaa Vantaan kaupungin yhteispalvelupiste/Tikkurila
13 Irina Savelova Neo-Vantaa Vantaan kaupungin
yhteispalvelutoimisto/Tikkurila
14 Tatjana Andrejev Pääkaupunkiseudun
asioimistulkkikeskus
Pääkaupunkiseudun asioimistulkkikeskus
15 Eva Peltola Neo-Espoo Espoon kaupunki
16 Pirkko Andrejeff Neo-Espoo Espoon kaupungin yhteispalvelupisteet
17 Henna Valli Neo-Espoo Espoon kaupungin yhteispalvelupiste
18 Liisa Kosonen Neo-Espoo Espoon kaupungin kehittämisyksikkö/ sosiaali- ja
terveystoimin esikunta
19 Mohammad Assad Neo-Espoo Espoon kaupunki/ Monikulttuurinen
Toimintakeskus
20 Leena Oksanen Neo-Espoo Espoon kaupunki/ Maahanmuuttajapalvelut
21 Teemu Haapalehto Neo-Espoo Espoon kaupungin keskushallinto
22 Hannu-Pekka Huttunen Insite Uudenmaan ELY-keskus
23 Eeva Oinonen Sujuvasti suomalaiseen
työelämään
Seure Henkilöstöpalvelut Oy
24 Mari Salo Sujuvasti suomalaiseen
työelämään
Seure Henkilöstöpalvelut Oy
25 Päivi Iikkanen
Ulkomailta osaajaksi Keski-
Suomeen
Jyväskylän aikuisopisto
www.seure.fi/polku
3 TAUSTAA Riitta Lampelto, [email protected]
Rikas Norja
Norjan tilanteeseen vaikuttaa maan hyvä taloudellinen tilanne. Elokuun 2008 maailman talouskriisi
notkautti vain hieman norjalaisten suotuisaa talouskehitystä. Norjan työttömyys on pysynyt pitkään
matalalla, noin 2,5 prosentin tasolla, ja useilla aloilla on koettu työvoimapulaa. Se on ollut suurinta
koulutettujen työntekijöiden muun muassa hammaslääkärin, insinöörien, terveydenhoitoalan
ammattilaisten osalta. Lisäksi työvoiman tarvetta on ollut rakennusammattilaisista ja palvelualojen
osaajista. Työttömyyden kasvu on kääntynyt kuitenkin syksyllä 2008 nousuun myös Norjassa. Kasvu on ollut
pelättyä maltillisempaa, ja Norjan tilastokeskus ennustaa työttömyyden nousevan 3,5 prosentin tasolle
vuonna 2010.)
Norjan talouden perusta on sen luonnonvaroissa öljyssä ja kaasussa. Valtiolla on valtava öljyrahasto.
Rahastosta ei käytetty ennen vuotta 2009 edes sallittua neljää prosenttia sen vuotuisesta tuotosta. Vuoden
2009 budjetissa hallitus kuitenkin käytti öljyvaroja sovittua neljää prosenttia enemmän, ja vuonna 2010
öljyvarojen käyttö nousee ennätyslukemiin.
Öljyrahaston sijoitustoimintaa ovat vuodesta 2004 lähtien säädelleet eettiset periaatteet. Rahaston
sijoitustoimintaa valvoo eettinen neuvosto, joka antaa tarpeen vaatiessa suosituksia rahaston
sijoituskohteisiin liittyen.
Vuonna 2009 Norjassa oli 4 858 200 asukasta ja heistä runsaat 500 000 olivat itse muuttaneet maahan tai
heidän vanhempansa olivat tulleet ulkomailta Norjaan. Viisi suurinta maahanmuuttajaryhmää ovat
puolalaiset, pakistanilaiset, ruotsalaiset, irakilaiset ja somalialaiset. Myös Liettuasta muuttaa paljon
työntekijöitä Norjaan.
Oslossa yli neljännes asukkaista maahanmuuttajia – työperäiset iso ryhmä
Oslossa asuu noin 580 000 ihmistä. Heistä noin 26 prosenttia ovat joko itse ulkomaalaistaustaisia tai heidän
vanhempansa ovat maahanmuuttajia. Oslossa asuu suhteellisen eniten maahanmuuttajataustaisia
asukkaita. Seuraavaksi eniten asuu Drammenissa, jossa heitä on 20,3 prosenttia kaupungin asukkaista.
Osloon muutti vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä eniten puolalaisia, ruotsalaisia, liettualaisia,
latvialaisia ja saksalaisia.
Oslo on jaettu 15 hallinnolliseen kaupunginosaan. Kaupunginosahallinnon tärkeimpiä tehtäviä ovat terveys-
ja sosiaalialan sisäiset palvelut ja ennaltaehkäisevät toimet. Kaupunginosat hallinnoivat terveys- ja
sosiaalipalvelujen lisäksi lastensuojelua, päivähoitoa, kunnallista kulttuuri- ja nuorisotointaa samoin ala-
asteikäisten vapaa-ajan viettoa. Kaupunginosat vaikuttivat varsin itsenäisiltä
mailto:[email protected]
www.seure.fi/polku
Kaupunginosat voivat ostaa ja myydä palveluja ja vaihtaa niitä myös toistensa kanssa. Viime vuosina
kaupunginosat ovat saaneet useita lisätehtäviä, kuten paikallisten puistojen, taloudellisen asumistuen ja
liikunta- ja kehitysvammaisten kuljetusten hallinnoinnin
Lähteet
http://www.finland.no/public/default.aspx?nodeid=39642&contentlan=1&culture=fi-FI
http://ssb.no/folkendrkv/
Fact booklet about immigrants and integration, IMDI 2009
4 MATKAN OHJELMA
keskiviikko 19.5.2010
klo 13.00-14.00 EURES-palvelut
C J Hambros plass 2
klo 13.00-15.00 Service Centre for Foreign Workers
Schweigaardsgate 17
Yhteyshenkilö: Lene S. Hagen
klo 17.00-18.00 Suomen suurlähetystö: Norjan poliittinen tilanne ja siellä käytävä
maahanmuuttokeskustelu
Thomas Heftyes gate 3
Yhteyshenkilö: Satu Suikkari
klo 18.00-19.30 Vastaanotto Suomen Oslon suurlähetystössä Oslossa asuville suomalaisille
teemalla: ” Mitä palveluja ja tukea olisit tarvinnut, kun muutit Osloon?”
Yhteyshenkilö: Maarit Vallevik
torstai 20.6.2010
klo 9.00-10.30 Krafttaket for norskopplæring: Special Initiative for Norwegian Language
Training -projektin esittely
Dynekilgt. 10
Yhteyshenkilö: Virginia Griffiths
klo 9.00-10.30 EMI (Enhet for mangfold og integrering= Monimuotoisuuden ja
integraatiotyön yksikkö)
Markveien 57
Yhteyshenkilö: Rowena B. Teodocio
http://www.finland.no/public/default.aspx?nodeid=39642&contentlan=1&culture=fi-FIhttp://ssb.no/folkendrkv/
www.seure.fi/polku
klo 11.00-12.30 Lounas: Oslon kaupungin maahanmuuttaja - monimuotoisuuspolitiikka sekä
kaupungin palvelut maahanmuuttajille
Rådhus
Yhteyshenkilö: Toralv Moe
klo 13.00-16.00 Bjerken kaupunginosan neuvontapiste, STIKK INNOM yleisneuvontapiste +
NAV -keskus
Veitvet senter, Veitvetveien 8 Yhteyshenkilö: Geir Audun Andersen
klo 14.00-15.30 Oslo Teknopol/ Business Development Services
Tollbugata 32
Yhteyshenkilö: Anne Egge Thorsheim
klo 14.00-15.30 Manpower
Tordenskioldsgate 2
Yhteyshenkilö: Mette Langvik
perjantai 21.5.2010
klo 9.00 - 11.00 IMDI Directorate of Integration and Diversity
Tollbugata 20
Yhteyshenkilö: Monika Skjølberg
www.seure.fi/polku
5 RAPORTIT VIERAILUISTA
5.1 Service Centre for Foreign Workers
Hamed Shafae, [email protected]
Service Centre on palvelukeskus, jossa työsuojeluviranomainen, poliisi, verovirasto ja maahanmuuttovirasto
tarjoavat yhdessä palveluja maahanmuuttajille. Palvelukeskus on perustettu vuonna 2007 Oslossa.
Palvelukeskus on tarkoitettu ainoastaan työntekijöille, joilla on jo työpaikka ja työsopimus valmiina. Keskus
syntyi neljässä kuukaudessa neljän viraston johtajien yhteisestä sopimuksesta. Se on lähellä
maahanmuuttovirastoa ja poliisia sekä lähellä maahanmuuttajarikasta asuinaluetta. Pohjoismaalaiset ovat
palvelun ulkopuolella; heitä palvelevat Oslon normaalit kaupunkilaisten palvelut.
Tavoitteet
Service Centerin tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa maahanmuuttoon liittyviä asioita esimerkiksi työ-,
vero- ja lupa-asioissa. Tavoitteena on vähentää byrokratiaa ja pimeän työvoiman käyttöä.
Palvelut
Palvelukeskus antaa tietoa, opastaa ja auttaa seuraavissa asioissa
rekisteröinti ja henkilötunnus
lupahakemukset
veroasiat
perheen yhdistäminen
neuvotaan myös työnantajia, jotka haluavat palkata ulkomaista työvoimaa
Palvelutapahtumat kestävät noin 10–30 minuuttia. Tarvittaessa käytetään tulkkipalveluita. Service Center
on nopeuttanut ja helpottanut byrokratiaa oleellisesti. Esimerkiksi työluvan voi saada muutamassa
päivässä. Myös sähköinen asiointi nopeuttaa työluvan saamista. Työntekijä voi jo lähtömaassa täyttää
verkossa sähköisen hakemuksen, jolloin kaikki tiedot ovat poliisilla valmiina, kun henkilö tulee ensimmäistä
kertaa käymään keskuksessa. Kun työntekijä tulee palvelupisteeseen, hän voi jättää ensimmäiselle tiskille
kaikki paperinsa, josta ne ohjataan oikealle taholle ja ne käsitellään muutamassa päivässä. Henkilötunnus
voidaan antaa työntekijälle jo ensimmäisellä käyntikerralla.
Palvelukeskuksen toiminta on todettu Norjassa tärkeäksi. Sen avulla työntekijöiden tuleminen Norjaan
töihin hoituu helposti ja nopeasti.
Henkilökunta
Työvoimaviranomaiset 3
Poliisi 4
Veron työntekijä 8
Maahanmuuttovirasto 1
Yhteiset työntekijät (palvelukeskuksen johtaja + tulkit ) 4
Yhteensä: 20 henkilöä
mailto:[email protected]
www.seure.fi/polku
Henkilökuntaan kuului useita puolankielisiä työntekijöitä.
Oslon lisäksi Service Centrellä on myös toimisto Stavangerissa ja Kirkenesissa, jotka ovat avautuneet
vuonna 2009. Stavangerissa toimisto toimii sama kuin Oslossa, mutta Kirkenesissa toiminta on
suppeampaa.
Kukin viranomainen käyttää omia asiakasrekistereitään. Rekisterit eivät Norjassakaan ole yhteydessä
toisiinsa.
Vuonna 2009 suurimmat asiakasryhmät tulivat Puolasta, Liettuasta ja Saksasta. Vuoden 2009
vuosikertomuksessa Lene S Hagen kirjoittaa mm., että ”New in Norway” -opas oli tärkeä uusi työkalu
keskuksen työssä.
Asiakasmäärä
Vuonna 2009 Foreign Centrellä oli 81 175 kävijä ja myös 44113 muuta seuraavasti:
- rekisteröinti ja lupa-asian hakemukset 16250 - vero-asiat 19445 - Maahanmuutto kansalliseen rekisteriin 8418
Yhteyshenkilö: Service Centerin johtaja Lene S. Hagen
Lähde: Foreign Centren esite
Lisää tietoa: http://www.sua.no/eng.html
5.2 Suomen suurlähetystö: Norjan poliittinen tilanne ja maahanmuuttokeskustelu
Riitta Lampelto, [email protected]
NEO-SEUTU ja Suomen Oslon suurlähetystö järjestivät Oslossa asuville suomalaisille ja opintomatkan
osanottajille iltavastaanoton. Tavoitteena oli keskustella Oslossa asuvien suomalaisten kanssa heidän
kokemuksistaan muuttaa uuteen maahan. Samalla lähetystö oli koonnut hyvän tietopaketin Norjan
poliittisesta tilanteesta ja keskeisistä maahanmuuttoon liittyvistä kysymyksistä matkalaisille.
Lähes kaikki Oslon suomalaiset kertoivat, että työnhakutilanteessa heiltä edellytettiin esimerkiksi
norjankielistä CVtä, englanninkielinen ei kelvannut. Sen jälkeen, kun on ”päässyt sisälle” työmarkkinoille
tilanne helpottuu.
Norjan maahanmuuttopolitiikan ongelmiin kuuluu laittomien maahanmuuttajien kasvava määrä.
Kenellekään ei ole tarkkaa tietoa heidän määrästään. Norjalainen äärioikeisto nostaa myös
maahanmuuttovastaista keskustelua.
Yhteyshenkilö [email protected]
http://www.sua.no/eng.htmlmailto:[email protected]:[email protected]
www.seure.fi/polku
5.3 EURES
Eeva Oinonen, [email protected]
Norjassa on EURES-neuvojia 18:ssa työvoimahallinnon ja sosiaalitoimen yhteisessä toimipisteessä (NAV).
EURES toimii Oslossa pitkälti samalla tavalla kuin Suomessa. Yhteistyötä yksityisten rekrytointiyritysten
kanssa tuntui tosin olevan enemmän.
Norjassa suhtauduttiin suopeasti yksityisten rekrytointipalveluiden työpaikkojen merkintään ja kirjaamiseen
työpaikkarekisteriin (MOL + Eures-portaaliin). Inger C. kertoi yrittäneensä tarjota
henkilöstövuokrausyrityksen paikkaa suomalaisille kollegoilleen, mutta turhaan. Suomessa näin
toimitaankin koko työhallinnon osalta, koska näissä ilmoituksissa ei yleensä mainita todellista työnantajaa,
jolle vuokratyö tehdään, tai todellista työpaikan osoitetta eli missä työ tehdään.
Moni ala työvoiman maahanmuuton varassa
NAVin tilastojen mukaan suurin tarve työvoimasta on tällä hetkellä (taantumassa) terveydenhuoltoalalla,
päivähoidossa ja alakouluissa ja myyntityössä.
Viime vuosina Norjaan on rekrytoitu EURESin kautta eniten työvoimaa Ruotsista ja Puolasta. Taantuman
myötä työvoimaa rekrytoidaan yhä enemmän Skandinaviasta, koska kieli on samankaltainen ja esim.
Ruotsissa on korkea nuorisotyöttömyys.
Kielikoulutusta sekä Norjassa että lähtömaassa
Kielikoulutusten ja norjan kielen oppimisen merkitystä korostettiin, mutta koulutusten toteutumista ei
pidetty riittävänä. Kielikurssit ovat Norjassa kalliita eikä EU-maiden kansalaisilla ole oikeutta ilmaisiin
koulutuksiin (vrt. pakolaiset). Ongelmia syntyy erityisesti, jos EU-kansalainen jää työttömäksi, koska
kielitaidottomana on vaikea saada uusia töitä ja työttömällä ei ole mahdollisuuksia osallistua kalliille
kielikurssille.
Työnantaja maksaa kielikoulutuksen huippuosaajille ja sellaisille työvoimapula-aloille tuleville, joissa
työskentely edellyttää kielitaitoa. Rekrytointiyritykset ovat usein vastuussa kielikoulutusten organisoinnista
ja maksusta lähtömaassa, jolloin työnantaja ostaa rekrytointiyritykseltä rekrytointipalvelun
kokonaisuudessaan. Esim. Manpower on järjestänyt Puolassa useita kuuden viikon mittaisia koulutuksia.
Puolassa ja Saksassa on koulutuskeskuksia, jotka organisoivat skandinaavisten kielten opetusta. Saksan
keskus on tosin suljettu hiljattain. Yksityisten rekrytointiyritysten kautta Norjaan tulevat työntekijät
saattavat osallistua myös kuntien järjestämiin kielikoulutuksiin niiden edullisuuden vuoksi.
Yhteyshenkilöt:
Inger Christensen, euresneuvoja; Marlena Bråthen, euresneuvoja
mailto:[email protected]
www.seure.fi/polku
5.4 Initiative for Norwegian Language Learning (Krafttak for norskopplæring)
Päivi Iikkanen, [email protected]
Projekti järjestää valtion projektirahoituksella toteutettavaa norjankielen koulutusta, erilaisia toteutuksia
on meneillään n. 20. Projektin tavoitteena on saada kielikoulutukseen lisää osallistujia, lisätä koulutuksen
loppuun asti suorittavien määrää ja parantaa koulutusten laatua. Norjan kielen koulutuksen järjestämisen
haasteena on koulutuksen maksullisuus kotoutumisajan jälkeen; töihin tulevat joutuvat myös itse
maksamaan koulutuksensa ja kurssien hinnat ovat aika korkeita. Lisäksi koulutukseen osallistuminen työn
ohessa on melko haastavaa.
Projektit tekevät laajaa (verkosto)yhteistyötä mm. Oslon kaupungin, NAV:in, vanhustenhuollon, yritysten ja
maahanmuuttajayhdistysten kanssa. Kielikoulutukseen on kehitetty erilaisia vaihtoehtoja osallistujien
pohjakoulutuksen mukaan, mikä helpottaa omaan tahtiin etenemistä kielen opiskelussa. Peruskoulujen
kanssa tehtiin yhteistyötä esim. siten, että vanhemmat tulivat koululle opiskelemaan norjaa ja lapsille
järjestettiin samaan aikaan muuta tekemistä
Vierailumme yhteydessä meille esiteltiin tarkemmin 2 erilaista aloitetta.
1. Norjan kielen opetus työpaikalla
Koulutus suunniteltiin huolellisesti yhdessä oppilaitoksen ja työyhteisön kanssa, jotta opiskeltavat asiat
saatiin liittymään mahdollisimman kiinteästi osallistujien työtehtäviin. Opiskelu tapahtui työajalla. Osa
koulutuksesta oli osallistujille ilmaista ja osa maksullista (riippui mm. siitä, onko kotoutumisaikaa vielä
jäljellä). Tarvittaessa osallistujille järjestettiin alkutestaus ja heidät voitiin myös jakaa tasoryhmiin.
Koulutuksesta saatuja hyötyjä olivat mm. osallistujien aseman vahvistuminen työpaikalla ja
opiskelumotivaation lisääntyminen. Koulutus auttoi osallistujia läpäisemään pakollisia kielikursseja ja
laajensi heidän sosiaalisia verkostojaan sekä helpotti sosiaalisten koodien ymmärtämistä työpaikalla.
Työpaikoilla järjestettävien koulutusten kehittäminen on vielä alkuvaiheessa.
2. Työssä oppimisen ja norjan kielen opetuksen yhdistäminen
Koulutuksen tavoitteena on työelämässä tarvittavan kielitaidon kehittäminen. Koulutukseen saivat
hakea eri tasoilla olevat kielen oppijat. Koulutuksen avulla oli mahdollista päästä eri aloille työssä
oppimaan (mm. myyjiä, siivoojia, keittiötyöntekijöitä) ja työssä oppimisen ajalta maksettiin palkkaa.
Koulutus kesti yhteensä 20 viikkoa, opiskelu oli jaettu moduuleihin seuraavasti:
mailto:[email protected]
www.seure.fi/polku
Job-skills course curriculum
+2 days at cateen
modul 1 modul 2 modul 3
3 Weeks5 days at school
11 weeks2 days at school3 days at the canteen
6 weeks1 day at school4 days at the canteen
Joustavat opiskelujärjestelyt oli huomioitu mm. siten, että opiskelijalla on mahdollisuus jatkaa
seuraavassa koulutuksessa, ellei hän saavuta tavoitekielitasoa ensimmäisen koulutuksen aikana. Aluksi
norjankielen opetusta voitiin antaa myös apukieltä (esim. somalia) käyttäen.
Hakijoille järjestettiin alkutestaus, johon sisältyi kielitaidon testaus (A2/B1) ja haastattelu. Haastattelun
koettiin hyväksi menetelmäksi ”valmentaa” opiskelijoita työelämää varten. Monet hakijoista olivat
naisia ja heille täytyi tehdä selväksi, että koulutukseen osallistuminen on huomioitava mm. kotitöissä:
työaika on 7-15; aamut ovat kiireisiä ja on ehkä varauduttava lasten iltapäivähoitoon.
Koulutukseen osallistuville oli haasteellista löytää sopivia työssä oppimispaikkoja. Paikan sopivuuteen
vaikutti mm. työpaikan etäisyys kotoa, työyhteisön koko, työrytmi, oliko tulija mies vai nainen ja miten
hän soveltuisi työyhteisöön.
Koulutusta on nyt toteutettu 2 kertaa ja niiden perusteella on nähty, että koulutuksen aikana kertynyt
työkokemus ja lopputodistus auttavat koulutuksiin osallistuneita työllistymään. Monet osallistujista
työllistyivät työssä oppimispaikkoihinsa.
www.seure.fi/polku
5.5 NAV (Arbeids- og velferdsetaten)
Sanna Kuosa, [email protected]
Nav:ssa toimivat paikallinen norjalainen kansaneläkelaitos, työnvälitys ja kunnallinen sosiaalitoimi. Siellä
hoidetaan työttömyysturvaan, yleisiin eläkkeisiin, perhe-etuuksiin ja muihin sosiaalietuuksiin liittyviä
tehtäviä.
Työntekijöistä osa on kaupungin, osa valtion palveluksessa. Työntekijöiden haluttaisiin toisaalta olevan
laaja-alaisia ammattilaisia, jotka hallitsisivat koko Nav:in tehtävien kirjon. Toisaalta kuitenkin on huomattu
olevan tarvetta myös asiantuntijatasoiselle osaamiselle, jolloin osaamisalue olisi kapeampi mutta
tiedollisesti syvempi.
Nav:ia esitelleet työntekijät esittivät tärkeimmäksi tehtäväksi köyhyyttä vastaan taistelemisen. Työntekijät
korostivat työnteon merkitystä, sen nähtiin ehkäisevän esimerkiksi sosiaalisia ongelmia. Mikäli työtön
kieltäytyy menemästä hänelle osoitetuille kursseille tai seminaareihin, voidaan hänelle määrätä 8 viikon
täydellinen karenssi.
Pätevöitymisohjelma (qualification program)
Nav:ssa on vuonna 2008 aloitettu lakiin perustuva pätevöitymisohjelma (qualification program). Ohjelma
on tarkoitettu henkilöille, joiden koulutustaso on matala ja joiden työllistymismahdollisuudet ovat heikot.
Ohjelmaan päässeille pyritään antamaan paremmat valmiudet työmarkkinoille: he saavat työkokemusta ja
kompetenssia ohjelmaan kuuluvista harjoitteluista sekä kursseista. Näiden lisäksi kielitaitoa parannetaan
Norjan kielen kursseilla tarpeen mukaan. He saavat henkilökohtaista ohjausta: normaalisti NAV:ssa on 1
ohjaaja 120 asiakasta kohden, pätevöitymisohjelmaan kuuluvilla on ohjaaja 20 asiakasta kohden.
Ohjelmassa mukana olevilla on 37,5 tunnin "työviikko", joka koostuu edellä mainitusta harjoittelusta ja
kursseista. He saavat kuukausittaisen "palkan", jolla heitä motivoidaan. Selittämättömistä poissaoloista
palkkaa vähennetään, näin samalla opetetaan työelämän pelisääntöjä. 5 ohjelmassa ollutta työllistyi viime
vuonna, 5 ohjelmassa ollutta on työllistynyt tänä vuonna toukokuuhun mennessä
www.nav.no Yhteyshenkilö: Geir Audun Andersen Fagkonsulent Bjerke NAV Sosialtjenesten
http://www.nav.no/
www.seure.fi/polku
5.6 STIKK - INNOM
Eva Peltola, [email protected]
Bjerken kaupunginosan neuvontapiste, STIKK INNOM antaa yleisneuvontaa puutarhanhoidosta
muuhun kaupungin palveluihin + NAV -keskus, jossa on erilaisia projekteja mm. kotiin jääneet
naiset (alun perin työperäisiä muuttajia) ja matalan kynnyksen kielen opettamista.
Taustaa
Oslossa käynnistettiin valtion ja kunnan yhteistyössä 2008 köyhyysohjelma (projekti), joka tähtää
fyysisten olosuhteitten, kulttuurielämän ja sosiaalisten olosuhteitten parantamiseen. Projektin
kesto on jopa kahdeksan vuotta 2008-2016. Projektin kohteeksi valittiin Berken kaupunginosa,
joka on maahanmuuttajavoittoinen Oslon kaupunginosa. Alueen asukkaista 50 % on
maahanmuuttajataustaisia. Ennen projektin aloittamista alueesta tehtiin analyysi. Kaikessa
projektiin liittyvässä työskentelyssä on mukana ajatus jatkosta; kuinka toiminta jatkuu myös
projektin päätyttyä.
Berken alueelle ei rakenneta enää lisää. Väestökehitys alueella on kääntynyt
maahanmuuttajavoittoiseksi. Alueen vanhojen kanta-asiakkaiden kuollessa heidän tilalleen on
muuttanut maahanmuuttajataustaisia asukkaita. Tämä kehitys halutaan pysäyttää.
Projektin tukijana toimii Norwegian State Housing Bank, joka investoi hankkeeseen 4,5 miljoonaa
kruunua.
Toteutus
Projekti toteutetaan yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Alueen poliitikot, asukkaat ja projektin
työntekijät toimivat yhdessä. Projektilla on alueella oma toimitila. Toimitila sijaitsee vanhan
ostoskeskuksen tiloissa ja on todennäköisesti aiemmin toiminut liikehuoneistona. Sijainti ja tilan
luonne mahdollistavat ns. "matalan kynnyksen toiminnan", tilaan on helppo tulla. Siellä asioivilta
ei kysytä nimiä eikä henkilöllisyyksiä. Neuvontaa annetaan klo 10-17, mutta tila käytetään myös
iltaisin. Neuvonnan lisäksi asiakkaiden kanssa myös "tehdään yhdessä" esim. käsitöitä. Eräänä
toimintamuotona on turkkilaisten naisten terveyden kohentamisprojekti.
Toimintamalli on asiakaslähtöinen. Ihmisten esille nostamat asiat, sekä henkilökohtaiset että
yhteisölliset huomioidaan tarkasti ja niiden parissa lähdetään työskentelemään. Päivittäin tilassa
asioivien n. 15-20 asiakkaan lisäksi tilassa käy myös ryhmiä tutustumassa toimintaan.
Neuvonnan lisäksi asiakkaille etsitään toimintapaikkoja, pidetään/järjestetään norjan kielen
kursseja ja käännetään kirjeitä.
mailto:[email protected]
www.seure.fi/polku
Kaikki kielikurssit ovat ilmaisia ja erityisesti kotiäitejä yritetään haalia kielikursseille. Opettajat
rekrytoidaan projektin ulkopuolelta, mutta projekti tarjoaa opetustilat. Opettajia on kaiken
kaikkiaan n. 100, heistä moni on taustaltaan opiskelija.
Projektissa mukana olevien kielikurssille osallistuvien ensimmäinen päämäärä on saavuttaa
kielitaso 2. Viikoittain kursseja on viisi iltakurssia ja kaksi päiväkurssia. Päiväkursseihin osallistuville
pyritään järjestämään lähettyville mahdollisuus päivähoitoon. Projektin työntekijät auttavat
kurssilaisia löytämään päivähoitopaikkoja.
Edellä mainitun toiminnan lisäksi projektin avulla pyritään kohentamaan asuinympäristöä,
tekemään kulttuurityötä ja edistämään etnisten ryhmien välistä vuorovaikutusta.
5.7 Olson kaupungin monimuotoisuuspolitiikka
Riitta Lampelto, [email protected], Eeva Oinonen, [email protected]
Oslon kaupungilla ei ole erityisiä neuvontapalveluja työperäisille maahanmuuttajille (Toralv Moe).
Kaupungilla on kokonaisvaltainen monimuotoisuusohjelma OXLO. Siihen on kaupungin johto näkyvästi
sitoutunut. Ohjelma näkyy myös visuaalisesti kaupungilla (Lisätietoa ohjelmasta: http://www.bydel-
grunerlokka.oslo.kommune.no/enhet_for_mangfold_og_integrering/oxlo/ kts. myös tämän raportin kohtaa
EMI). Oslo on muuttunut 30 vuodessa maahanmuuttajakaupungista monikulttuuriseksi kaupungiksi jossa
maahanmuutto ja monimuotoisuus nähdään voimavarana.
Sosiaalisen liikkuvuuden lisääminen on keskeinen tavoite. Osaksi tässä on Moen mukaan onnistuttu. Viime
vuonna toisen polven maahanmuuttajanuorista 35 prosenttia opiskeli korkeakoulussa. Viidessä vuodessa
maahanmuuttajataustaisten nuorten määrä on kasvanut 100 % korkeakouluissa.
Kaupungin selkeillä mittareilla seurataan myös asukkaiden integraatiota ja osallisuutta sekä tasa-arvoa ja
syrjäytymistä. Keskeisenä toimintana Oslon kaupungilla on myös aikainen puuttuminen. Tämä näkyy muun
muassa maahanmuuttajien korkeasta osallisuudesta korkeakouluopintoihin.
Oslon kaupungin työntekijöistä yli 20 % edustaa etnisiä vähemmistöjä. Vähemmistötaustaisten määrää on kasvatettu toimintasuunnitelman avulla. Esimerkki suunnitelman konkreettisista toimenpiteistä on päätös, jonka mukaan jokaiseen asiantuntija- tai esimiestehtävään rekrytoitaessa kutsutaan haastatteluun ainakin yksi etnisten vähemmistöjen edustaja. Lisäksi kaikissa asiantuntija- ja esimiestehtävien työpaikkailmoituksissa on teksti, joka kehottaa vähemmistötaustaisia henkilöitä hakemaan tehtävään.
Kaupungin henkilöstön vähemmistötaustaisten työntekijöiden määrää seurataan osastoittain. Jos rekrytointitavoitteet eivät toteudu, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin tavoitteiden saavuttamiseksi.
Oslon kaupungilla ei ole tällä hetkellä käynnissä toimenpiteitä työvoiman rekrytoimiseksi ulkomailta. 2000-luvun alussa Oslon kaupunki rekrytoi hoitajia Vilnasta, mutta nämä rekrytoinnit koettiin pääasiassa kielihankaluuksien takia niin työläiltä, että niistä päätettiin luopua ainakin toistaiseksi.
Yhteyshenkilö: Toralv Moe, [email protected]
mailto:[email protected]:[email protected]://www.bydel-grunerlokka.oslo.kommune.no/enhet_for_mangfold_og_integrering/oxlo/http://www.bydel-grunerlokka.oslo.kommune.no/enhet_for_mangfold_og_integrering/oxlo/mailto:[email protected]
www.seure.fi/polku
5.8 Manpower
Eeva Oinonen
Norjassa työvoiman maahanmuutto on kasvanut vuodesta 1975 alkaen aina vuoteen 2008 asti. Yksityisillä
rekrytointiyrityksillä on rekrytoinneissa kohtalaisen suuri rooli. Suurin osa rekrytoinneista tapahtuu
kuitenkin henkilökohtaisten verkostojen kautta.
Manpower on rekrytoinut työntekijöitä mm. Puolasta, Latviasta, Saksasta, Hollannista, Uudesta-Seelannista
ja Ruotsista (myös muista maista, näitä ei käyty järjestelmällisesti läpi). Taantuman myötä rekrytoinnit
keskittyvät yhä enemmän alueille, joiden kieli on lähellä norjan kieltä (esim. muut Pohjoismaat, Saksa).
Lähtömaakoulutuksen järjestää joko Manpower tai esimerkiksi lähtömaassa jo toimivat kielikouluttajat.
Saksassa työvoimahallinto järjestää Norjan kielen koulutusta ja pyrkii tällä hetkellä aktiivisesti ratkaisemaan
työttömyysongelmaa ohjaamalla työntekijöitä Norjan työmarkkinoille.
Kansainvälisiin rekrytointeihin liittyviä odottamattomia haasteita
oleskeluluvat; vuonna 2009 käytäntö muuttunut ja vähentänyt byrokratiaa huomattavasti
verokorttien saaminen; aiemmin verokortin saaminen kesti jopa kuukausia ja Manpower joutui
maksamaa työntekijöille taskurahaa käteisenä. Vuonna 2007 avannut Service Centre ratkaisi
ongelman
verotoimisto (Service Centre) ei edelleenkään osaa vastata riittävästi verotukseen liittyviin
kysymyksiin, kun on kyse työvoiman liikkuvuudesta maasta toiseen
asuminen; Manpower etsii asiakkaille asunnon ja suosittelee työntekijää vuokralaisena.
Ulkomaalaisen on norjalaista huomattavasti vaikeampi löytää asunto
kielitaito; työnantajan vaatimukset vaihtelevat yllättävän paljon suhdanteista riippuen
Manpower tarjoaa Norjaan muuttavalle työntekijälle asettautumispalvelut, jos työntekijä jää Manpowerin
palvelukseen. Muussa tapauksessa asettautumispalvelut ovat työnantajan vastuulla. Service Centre on
ratkaissut monen asettautumiseen liittyvän ongelman.
Vierailulla sivuttiin rekrytointien eettisiä kysymyksiä ja kävi ilmi, että Manpowerilla on omat eettiset
periaatteet kansainvälisiin rekrytointeihin. Lähtökohtana on, että työntekijöitä ei rekrytoida maista, joissa
on työvoimapulaa kyseisillä aloilla. Manpowerin edustajat olivat sitä mieltä, että ei ole eettistä rakentaa
rekrytointimallia vain yhteen maahan, vaan rekrytointeja tulisi tehdä tasaisesti ympäri Eurooppaa ja seurata
suhdannevaihteluja. Itä-Euroopasta tehtävät rekrytoinnit nähtiin EU:n laajennettua Norjan työvoimapuolan
pelastajana, mutta näihin rekrytointeihin suhtaudutaan varauksella eettisten ongelmien takia.
Manpowerilla tärkein lähtömaan määrittäjä on työnantaja, jonka toimeksiannon perusteella rekrytointeja
lähdetään tekemään.
Yhteyshenkilö: Mette Langvik, [email protected]
mailto:[email protected]
www.seure.fi/polku
5.9 Oslo Teknopol
Mari Salo
Oslo Teknopol on voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka tarkoituksena on lisätä innovaatioita ja
mainostaa Oslon seutua työskentely- ja sijoittamisalueena ulkomaisille yrityksille. Suomessa samanlaista
toimintaa tekee muun muassa Greater Helsinki Promotion. Oslo Teknopol tekee työtään etenkin viidellä
osa-alueella, joista he tarjoavat muun muassa tietoa uusille tai potentiaalisille ulkomaisille yrittäjille ja
sijoittajille. Nämä osa-alueet ovat ICT, energia, kulttuuri, tiede ja merenkulkuteollisuus. Teknopolissa
neuvotaan yrityksiä, jotka kuuluvat joihinkin näihin kenttiin ja jokaisella kentällä on oma asiantuntijansa.
Yritysneuvonnan lisäksi Teknopol järjestää myös tapahtumia, joissa yritetään saada yritykset ja
ulkomaalaiset osaajat kohtaamaan keskenään. Lisäksi siihen kuuluu Oslon kauppakamarin INN –
International Network of Norway, joka tarjoaa mm. asettautumispalveluja yritysten rekrytoimille osaajille.
Asettautumispalvelut ovat maksullisia.
Yhteyshenkilö: Anne Egge Thorsheim, [email protected]. no
Lisätietoja: http://www.oslo.teknopol.no/
5.10 EMI l. Enhet for mangfald og integrering, Bydel Grünerlokka
Anu Anttila, [email protected]
EMI on perustettu 2006. Se on osa kaupunginhallintoa ja Oslossa kaupungin kulttuurihallinto vastaa
kaupungin monimuotoisuus- ja integraatiopolitiikasta.(Byrådsavdeling for kultur og utdanning). EMIÄ
edeltävä elin oli Refugee and Immigrant Office.
EMI seuraa ja toimeenpanee monimuotoisuus- ja integraatiopolitiikkaa Oslossa. Sen tehtävänä OXLO-
kampanjan toimeenpano, järjestöyhteistyö sekä maahanmuuttajayhdistyksille myönnettävien avustusten
hallinnointi ja jakaminen. Se välittää kokemuksia ja tietoa integraatio- ja monimuotoisuustyöstä verkostoja
hyödyntäen.
EMI:n tavoitteena on vahvistaa kulttuuri- ja kielivähemmistöjen ymmärrystä norjalaisesta yhteiskunnasta,
edistää norjan kielen oppimista sekä tuoda esille monimuotoisuutta voimavarana. Oslossa on yli 250
rekisteröitynyttä maahanmuuttajajärjestöä, jotka ovat keskenään hyvin erilaisia. EMIN järjestöyhteistyön
tavoitteena on auttaa järjestöjä toimimaan paremmin ja saada ne tekemään yhteistyötä keskenään. Yksikkö
neuvoo ja ohjaa järjestöjä. EMI tukee järjestöjä mm. tiedottamalla niistä omilla nettisivuillaan ja auttaa
järjestöjä verkottumaan keskenään sekä virallisten että muiden tahojen kanssa.
EMI tarjoaa myös tiloja järjestöille tapaamisiin, sekä toimii kohtauspaikkana. EMI myös ylläpitää
tietopankkia oslolaisista järjestöistä.
http://www.oslo.teknopol.no/mailto:[email protected]://www.byradsavdeling-for-kultur-og-utdanning.oslo.kommune.no/category.php?categoryID=26431
www.seure.fi/polku
EMIn jakamat järjestöavustukset ovat vuosittain haettavissa. Valtiolta tulee projekteihin ja tapahtumiin
korkeintaan 3.5 miljoonaa kruunua vuosittain. Valtionavustuksen määrä perustuu maahanmuuttajien
määriin.
Kuntarahoitus on poliittisen prosessin tuote.
Avustusrahoituksen kriteereiden neljä tärkeintä prioriteettia:
1. koulutus (esim. edistää lasten osallistumista päivähoitoon, kodin ja koulun yhteistyö, jatko-opinnot)
2. sosiaalinen liikkuvuus (integraation edistäminen esim. järjestämällä seminaareja norjalaisen
yhteiskunnan pelisäännöistä)
3. yhteistyö muiden kanssa (esim. järjestöjen yhteiset uimakoulut)
4. yhteisöllisyyden edistäminen (community cohesion)
Avustuksia jaetaan vapaaehtoisjärjestöille, mutta tavoitteena ei kuitenkaan ole tuottaa kunnille normaaleja
peruspalveluja. Avustushakemukset ovat julkisia ja niiden tiedot on rekisteröity vuoden 2010 alusta
kansalliseen rekisteriin. Järjestöjen yhteisiä hakemuksia on joitakin (naisten ryhmät, nuorten koulutus.)
Yhteyshenkilöt: [email protected] sekä [email protected]
http://www.bydel-grunerlokka.oslo.kommune.no/enhet_for_mangfold_og_integrering/om_emi/
Järjestöneuvonta :
http://www.bydel-
grunerlokka.oslo.kommune.no/enhet_for_mangfold_og_integrering/innvandrerorganisasjoner/
5.11 IMDI (Directorate of Integration and Diversity)
Eeva Oinonen, Riitta Lampelto
IMDI on integraation ja monimuotoisuuden virasto, joka on perustettu vuonna 2006. Sen tavoitteena on
kehittää elinolosuhteiden yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta työllisyyden, integraation ja
osallistamisen avulla. IMDI tekee aktiivisesti yhteistyötä esim. kuntien, koulutusorganisaatioiden, muiden
valtion toimijoiden, yrityselämän ja maahanmuuttajaryhmien kanssa.
Noin 70 IMDIn 200 henkilön suuruisesta henkilöstöstä työskentelee työvoiman maahanmuuton parissa.
Heidän tavoitteenaan on seurata työperäisten maahanmuuttajien integroitumisen haasteita.
IMDI on tuottanut selvityksiä mm. norjalaisten ja liettualaisten työntekijöiden integroitumisesta Norjaan.
Selvitysten perusteella sekä puolalaiset että norjalaiset ovat integroituneet työpaikalle ja muuhun
sosiaaliseen elämään hyvin. Seitsemän kymmenestä vastaajasta ilmoitti, että he haluavat jäädä Norjaan.
Suurin osa halusi tuoda Norjaan myös perheensä. Norjassa katsotaankin, että näiden löydösten perusteella
voidaan sanoa, että tutkittujen henkilöiden maahanmuutto on niin sanotusti perinteistä maahanmuuttoa.
mailto:[email protected]:[email protected]://www.bydel-grunerlokka.oslo.kommune.no/enhet_for_mangfold_og_integrering/om_emi/http://www.bydel-grunerlokka.oslo.kommune.no/enhet_for_mangfold_og_integrering/innvandrerorganisasjoner/http://www.bydel-grunerlokka.oslo.kommune.no/enhet_for_mangfold_og_integrering/innvandrerorganisasjoner/
www.seure.fi/polku
Norjaan ei tulla ainoastaan muutaman vuoden työsuhteeseen, vaan tulijoilla on tarve ja halu integroitua
norjalaiseen yhteiskuntaan.
IMDI tuotti vuonna 2009 norjaksi, englanniksi ja puolaksi opaskirjasen New in Norway,.Practical information
from public agencies. Oppaan tiedot on jaettu seitsemän ”osaan”; luvat ja asuminen (Residence), työ
(Work), lapset ja koulut(Children and schools), terveys (Health), vapaa - aika( Recreationa actities),yleisinfo
(Useful infomation) sekä viranomaistietous (Public agencies). Oppaasta otettiin iso painos ja sitä levitettiin
mm. Norjan lähetystöjen kautta. Kirjasesta on myös nettiversio, http://www.nyinorge.no/en/New-in-
Norway/. Opas päivitetään kahden vuoden välein. Sitä käyttävät niin maahan muuttavat kuin viranomaiset
itse.
http://www.nyinorge.no/en/New-in-Norway/http://www.nyinorge.no/en/New-in-Norway/