-
www.seure.fi/polku
Matkaraportti
27.7.2010
Tutustumismatka Osloon 19–21.5.2010
NEO-SEUTU, Sujuvasti suomalaiseen työelämään, INSITE ja
Ulkomailta osaajaksi Keski-Suomeen
-projektit suunnittelivat ja toteuttivat yhteistyössä
vertaisoppimista edistävän matkan Osloon, Norjaan.
Tavoitteena oli tutustua Oslon kaupungin
maahanmuuttopolitiikkaan, maahanmuuttajille suunnattuihin
palveluihin ja maahanmuuttajien rekrytoinneissa käytettyihin
malleihin. Ryhmä tutustui kymmeneen eri
kohteeseen sekä julkisella, yksityisellä että kolmannella
sektorilla. Raportti on luotu osallistujien
yhteistyönä.
Sisällys
1 OSLOSTA OPITTUA TIIVISTETTYNÄ
.............................................................................................................
2
2 OSALLISTUJAT
.............................................................................................................................................
3
3 TAUSTAA
.....................................................................................................................................................
4
4 MATKAN OHJELMA
.....................................................................................................................................
5
5 RAPORTIT VIERAILUISTA
.............................................................................................................................
7
-
www.seure.fi/polku
1 OSLOSTA OPITTUA TIIVISTETTYNÄ
Tiivis yhteistyö eri viranomaistahojen välillä (myös eri
viranomaisten fyysinen läheisyys, esim. Service centerissä).
Nimenomaan sujuvan yhteistyön avulla työntekijöiden rekrytointia
ulkomailta Norjaan on pyritty ja pystytty edistämään.
Intervention ja varhaisen puuttumisen periaate:
1. Erilaisten projektien tehokas resursointi ja tiivis
kytkeminen emo-organisaation kehittämistavoitteisiin
2. Toisen polven maahanmuuttajanuorten ohjautuminen
jatko-opintoihin on tehokasta ja tuloksellista (35 % tähän ryhmään
kuuluvista nuorista on jo korkeamman opetuksen piirissä)
3. Lähiöissä työskennellään projektirahoituksella
etupainotteisesti jo ennen syrjäytymis- ja segregoitumiskehityksen
alkamista
4. Viranomaisten yhteisten palvelupisteiden sijoittelussa ja
sisäarkkitehtuureissa huomioidaan matalan kynnyksen ja helpon
lähestyttävyyden vaatimukset yhdistettynä yhden luukun
periaatteeseen
Viranomaiset ja julkinen valta sitoutuu monimuotoisuusohjelmien
läpiviemiseen, yhteistyössä vapaaehtoisjärjestöjen ja
kansalaistoiminnan kanssa. Tässä on tärkeätä huomata, että viimeksi
mainittujen ei oleteta korvaavan kuntien palveluita.
Viranomaistahoilla on selkeä tiedottamisvelvollisuus ja jokaisen
tahon vastuulla on tuottaa oma informaatiomateriaalinsa. Ne on
koottu yhteen New in Norway -julkaisuun, joka on kattava opaskirja
Norjaan muuttaville. Se on ilmestynyt norjaksi sekä käännetty
englanniksi ja puolaksi. Siitä on myös olemassa nettiversio,
http://www.nyinorge.no/en/New-in-Norway/.
Joissakin kohdin näytti kuitenkin siltä, että Norjassa
sovellettiin vielä vanhaa assimilaatioajattelua, jonka mukaan
maahanmuuttajat pitäisi norjalaistaa mahdollisimman nopeasti.
Esimerkiksi oman kielen ja kulttuurin oppimisen ja ylläpitämisen
tukemiseen ei ainakaan meidän vierailukohteissamme ollut
panostettu. Tässä suhteessa suomalainen kotouttamismalli tuntuu
edelleenkin hyvältä ja toimivalta.
http://www.nyinorge.no/en/New-in-Norway/
-
www.seure.fi/polku
2 OSALLISTUJAT
No Nimi Hanke / organisaatio
1 Riitta Lampelto Neo-Seutu Helsingin
kaupunki/henkilöstökeskus
2 Hamed Shafae Neo-Seutu Helsingin kaupunki/
henkilöstökeskus
3 Huotari
Christina/esimies
Neo-Seutu Helsingin kaupungin Maahanmuuttajien
Neuvontapiste/ henkilöstökeskus
4 Inna Lankinen Neo-Seutu Helsingin kaupungin
Maahanmuuttajien
Neuvontapiste/ henkilöstökeskus
5 Mohamed Abdillahi Neo-Seutu Helsingin kaupungin
Maahanmuuttajien
Neuvontapiste/ henkilöstökeskus
6 Leena Pellilä Helsingin kaupunki Henkilöstökeskus
7 Manna Torvinen Neo-Vantaa Vantaan kaupungin Vapaa-ajan ja
asukaspalveluiden toimiala
8 Anu Anttila Neo-Vantaa Vantaan kaupunki
9 Sanna Kuosa Neo-Vantaa Vantaan kaupunki
10 Huong Hagelin Neo-Vantaa Vantaan kaupungin yhteispalvelupiste
/Korso
11 Sirkka Rauta Neo-Vantaa Vantaan kaupungin
yhteispalvelupiste/Myyrmäki
12 Sari Pajala Neo-Vantaa Vantaan kaupungin
yhteispalvelupiste/Tikkurila
13 Irina Savelova Neo-Vantaa Vantaan kaupungin
yhteispalvelutoimisto/Tikkurila
14 Tatjana Andrejev Pääkaupunkiseudun
asioimistulkkikeskus
Pääkaupunkiseudun asioimistulkkikeskus
15 Eva Peltola Neo-Espoo Espoon kaupunki
16 Pirkko Andrejeff Neo-Espoo Espoon kaupungin
yhteispalvelupisteet
17 Henna Valli Neo-Espoo Espoon kaupungin yhteispalvelupiste
18 Liisa Kosonen Neo-Espoo Espoon kaupungin kehittämisyksikkö/
sosiaali- ja
terveystoimin esikunta
19 Mohammad Assad Neo-Espoo Espoon kaupunki/
Monikulttuurinen
Toimintakeskus
20 Leena Oksanen Neo-Espoo Espoon kaupunki/
Maahanmuuttajapalvelut
21 Teemu Haapalehto Neo-Espoo Espoon kaupungin
keskushallinto
22 Hannu-Pekka Huttunen Insite Uudenmaan ELY-keskus
23 Eeva Oinonen Sujuvasti suomalaiseen
työelämään
Seure Henkilöstöpalvelut Oy
24 Mari Salo Sujuvasti suomalaiseen
työelämään
Seure Henkilöstöpalvelut Oy
25 Päivi Iikkanen
Ulkomailta osaajaksi Keski-
Suomeen
Jyväskylän aikuisopisto
-
www.seure.fi/polku
3 TAUSTAA Riitta Lampelto, [email protected]
Rikas Norja
Norjan tilanteeseen vaikuttaa maan hyvä taloudellinen tilanne.
Elokuun 2008 maailman talouskriisi
notkautti vain hieman norjalaisten suotuisaa talouskehitystä.
Norjan työttömyys on pysynyt pitkään
matalalla, noin 2,5 prosentin tasolla, ja useilla aloilla on
koettu työvoimapulaa. Se on ollut suurinta
koulutettujen työntekijöiden muun muassa hammaslääkärin,
insinöörien, terveydenhoitoalan
ammattilaisten osalta. Lisäksi työvoiman tarvetta on ollut
rakennusammattilaisista ja palvelualojen
osaajista. Työttömyyden kasvu on kääntynyt kuitenkin syksyllä
2008 nousuun myös Norjassa. Kasvu on ollut
pelättyä maltillisempaa, ja Norjan tilastokeskus ennustaa
työttömyyden nousevan 3,5 prosentin tasolle
vuonna 2010.)
Norjan talouden perusta on sen luonnonvaroissa öljyssä ja
kaasussa. Valtiolla on valtava öljyrahasto.
Rahastosta ei käytetty ennen vuotta 2009 edes sallittua neljää
prosenttia sen vuotuisesta tuotosta. Vuoden
2009 budjetissa hallitus kuitenkin käytti öljyvaroja sovittua
neljää prosenttia enemmän, ja vuonna 2010
öljyvarojen käyttö nousee ennätyslukemiin.
Öljyrahaston sijoitustoimintaa ovat vuodesta 2004 lähtien
säädelleet eettiset periaatteet. Rahaston
sijoitustoimintaa valvoo eettinen neuvosto, joka antaa tarpeen
vaatiessa suosituksia rahaston
sijoituskohteisiin liittyen.
Vuonna 2009 Norjassa oli 4 858 200 asukasta ja heistä runsaat
500 000 olivat itse muuttaneet maahan tai
heidän vanhempansa olivat tulleet ulkomailta Norjaan. Viisi
suurinta maahanmuuttajaryhmää ovat
puolalaiset, pakistanilaiset, ruotsalaiset, irakilaiset ja
somalialaiset. Myös Liettuasta muuttaa paljon
työntekijöitä Norjaan.
Oslossa yli neljännes asukkaista maahanmuuttajia – työperäiset
iso ryhmä
Oslossa asuu noin 580 000 ihmistä. Heistä noin 26 prosenttia
ovat joko itse ulkomaalaistaustaisia tai heidän
vanhempansa ovat maahanmuuttajia. Oslossa asuu suhteellisen
eniten maahanmuuttajataustaisia
asukkaita. Seuraavaksi eniten asuu Drammenissa, jossa heitä on
20,3 prosenttia kaupungin asukkaista.
Osloon muutti vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä eniten
puolalaisia, ruotsalaisia, liettualaisia,
latvialaisia ja saksalaisia.
Oslo on jaettu 15 hallinnolliseen kaupunginosaan.
Kaupunginosahallinnon tärkeimpiä tehtäviä ovat terveys-
ja sosiaalialan sisäiset palvelut ja ennaltaehkäisevät toimet.
Kaupunginosat hallinnoivat terveys- ja
sosiaalipalvelujen lisäksi lastensuojelua, päivähoitoa,
kunnallista kulttuuri- ja nuorisotointaa samoin ala-
asteikäisten vapaa-ajan viettoa. Kaupunginosat vaikuttivat
varsin itsenäisiltä
mailto:[email protected]
-
www.seure.fi/polku
Kaupunginosat voivat ostaa ja myydä palveluja ja vaihtaa niitä
myös toistensa kanssa. Viime vuosina
kaupunginosat ovat saaneet useita lisätehtäviä, kuten
paikallisten puistojen, taloudellisen asumistuen ja
liikunta- ja kehitysvammaisten kuljetusten hallinnoinnin
Lähteet
http://www.finland.no/public/default.aspx?nodeid=39642&contentlan=1&culture=fi-FI
http://ssb.no/folkendrkv/
Fact booklet about immigrants and integration, IMDI 2009
4 MATKAN OHJELMA
keskiviikko 19.5.2010
klo 13.00-14.00 EURES-palvelut
C J Hambros plass 2
klo 13.00-15.00 Service Centre for Foreign Workers
Schweigaardsgate 17
Yhteyshenkilö: Lene S. Hagen
klo 17.00-18.00 Suomen suurlähetystö: Norjan poliittinen tilanne
ja siellä käytävä
maahanmuuttokeskustelu
Thomas Heftyes gate 3
Yhteyshenkilö: Satu Suikkari
klo 18.00-19.30 Vastaanotto Suomen Oslon suurlähetystössä
Oslossa asuville suomalaisille
teemalla: ” Mitä palveluja ja tukea olisit tarvinnut, kun muutit
Osloon?”
Yhteyshenkilö: Maarit Vallevik
torstai 20.6.2010
klo 9.00-10.30 Krafttaket for norskopplæring: Special Initiative
for Norwegian Language
Training -projektin esittely
Dynekilgt. 10
Yhteyshenkilö: Virginia Griffiths
klo 9.00-10.30 EMI (Enhet for mangfold og integrering=
Monimuotoisuuden ja
integraatiotyön yksikkö)
Markveien 57
Yhteyshenkilö: Rowena B. Teodocio
http://www.finland.no/public/default.aspx?nodeid=39642&contentlan=1&culture=fi-FIhttp://ssb.no/folkendrkv/
-
www.seure.fi/polku
klo 11.00-12.30 Lounas: Oslon kaupungin maahanmuuttaja -
monimuotoisuuspolitiikka sekä
kaupungin palvelut maahanmuuttajille
Rådhus
Yhteyshenkilö: Toralv Moe
klo 13.00-16.00 Bjerken kaupunginosan neuvontapiste, STIKK INNOM
yleisneuvontapiste +
NAV -keskus
Veitvet senter, Veitvetveien 8 Yhteyshenkilö: Geir Audun
Andersen
klo 14.00-15.30 Oslo Teknopol/ Business Development Services
Tollbugata 32
Yhteyshenkilö: Anne Egge Thorsheim
klo 14.00-15.30 Manpower
Tordenskioldsgate 2
Yhteyshenkilö: Mette Langvik
perjantai 21.5.2010
klo 9.00 - 11.00 IMDI Directorate of Integration and
Diversity
Tollbugata 20
Yhteyshenkilö: Monika Skjølberg
-
www.seure.fi/polku
5 RAPORTIT VIERAILUISTA
5.1 Service Centre for Foreign Workers
Hamed Shafae, [email protected]
Service Centre on palvelukeskus, jossa työsuojeluviranomainen,
poliisi, verovirasto ja maahanmuuttovirasto
tarjoavat yhdessä palveluja maahanmuuttajille. Palvelukeskus on
perustettu vuonna 2007 Oslossa.
Palvelukeskus on tarkoitettu ainoastaan työntekijöille, joilla
on jo työpaikka ja työsopimus valmiina. Keskus
syntyi neljässä kuukaudessa neljän viraston johtajien yhteisestä
sopimuksesta. Se on lähellä
maahanmuuttovirastoa ja poliisia sekä lähellä
maahanmuuttajarikasta asuinaluetta. Pohjoismaalaiset ovat
palvelun ulkopuolella; heitä palvelevat Oslon normaalit
kaupunkilaisten palvelut.
Tavoitteet
Service Centerin tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa
maahanmuuttoon liittyviä asioita esimerkiksi työ-,
vero- ja lupa-asioissa. Tavoitteena on vähentää byrokratiaa ja
pimeän työvoiman käyttöä.
Palvelut
Palvelukeskus antaa tietoa, opastaa ja auttaa seuraavissa
asioissa
rekisteröinti ja henkilötunnus
lupahakemukset
veroasiat
perheen yhdistäminen
neuvotaan myös työnantajia, jotka haluavat palkata ulkomaista
työvoimaa
Palvelutapahtumat kestävät noin 10–30 minuuttia. Tarvittaessa
käytetään tulkkipalveluita. Service Center
on nopeuttanut ja helpottanut byrokratiaa oleellisesti.
Esimerkiksi työluvan voi saada muutamassa
päivässä. Myös sähköinen asiointi nopeuttaa työluvan saamista.
Työntekijä voi jo lähtömaassa täyttää
verkossa sähköisen hakemuksen, jolloin kaikki tiedot ovat
poliisilla valmiina, kun henkilö tulee ensimmäistä
kertaa käymään keskuksessa. Kun työntekijä tulee
palvelupisteeseen, hän voi jättää ensimmäiselle tiskille
kaikki paperinsa, josta ne ohjataan oikealle taholle ja ne
käsitellään muutamassa päivässä. Henkilötunnus
voidaan antaa työntekijälle jo ensimmäisellä käyntikerralla.
Palvelukeskuksen toiminta on todettu Norjassa tärkeäksi. Sen
avulla työntekijöiden tuleminen Norjaan
töihin hoituu helposti ja nopeasti.
Henkilökunta
Työvoimaviranomaiset 3
Poliisi 4
Veron työntekijä 8
Maahanmuuttovirasto 1
Yhteiset työntekijät (palvelukeskuksen johtaja + tulkit ) 4
Yhteensä: 20 henkilöä
mailto:[email protected]
-
www.seure.fi/polku
Henkilökuntaan kuului useita puolankielisiä työntekijöitä.
Oslon lisäksi Service Centrellä on myös toimisto Stavangerissa
ja Kirkenesissa, jotka ovat avautuneet
vuonna 2009. Stavangerissa toimisto toimii sama kuin Oslossa,
mutta Kirkenesissa toiminta on
suppeampaa.
Kukin viranomainen käyttää omia asiakasrekistereitään.
Rekisterit eivät Norjassakaan ole yhteydessä
toisiinsa.
Vuonna 2009 suurimmat asiakasryhmät tulivat Puolasta, Liettuasta
ja Saksasta. Vuoden 2009
vuosikertomuksessa Lene S Hagen kirjoittaa mm., että ”New in
Norway” -opas oli tärkeä uusi työkalu
keskuksen työssä.
Asiakasmäärä
Vuonna 2009 Foreign Centrellä oli 81 175 kävijä ja myös 44113
muuta seuraavasti:
- rekisteröinti ja lupa-asian hakemukset 16250 - vero-asiat
19445 - Maahanmuutto kansalliseen rekisteriin 8418
Yhteyshenkilö: Service Centerin johtaja Lene S. Hagen
Lähde: Foreign Centren esite
Lisää tietoa: http://www.sua.no/eng.html
5.2 Suomen suurlähetystö: Norjan poliittinen tilanne ja
maahanmuuttokeskustelu
Riitta Lampelto, [email protected]
NEO-SEUTU ja Suomen Oslon suurlähetystö järjestivät Oslossa
asuville suomalaisille ja opintomatkan
osanottajille iltavastaanoton. Tavoitteena oli keskustella
Oslossa asuvien suomalaisten kanssa heidän
kokemuksistaan muuttaa uuteen maahan. Samalla lähetystö oli
koonnut hyvän tietopaketin Norjan
poliittisesta tilanteesta ja keskeisistä maahanmuuttoon
liittyvistä kysymyksistä matkalaisille.
Lähes kaikki Oslon suomalaiset kertoivat, että
työnhakutilanteessa heiltä edellytettiin esimerkiksi
norjankielistä CVtä, englanninkielinen ei kelvannut. Sen
jälkeen, kun on ”päässyt sisälle” työmarkkinoille
tilanne helpottuu.
Norjan maahanmuuttopolitiikan ongelmiin kuuluu laittomien
maahanmuuttajien kasvava määrä.
Kenellekään ei ole tarkkaa tietoa heidän määrästään. Norjalainen
äärioikeisto nostaa myös
maahanmuuttovastaista keskustelua.
Yhteyshenkilö [email protected]
http://www.sua.no/eng.htmlmailto:[email protected]:[email protected]
-
www.seure.fi/polku
5.3 EURES
Eeva Oinonen, [email protected]
Norjassa on EURES-neuvojia 18:ssa työvoimahallinnon ja
sosiaalitoimen yhteisessä toimipisteessä (NAV).
EURES toimii Oslossa pitkälti samalla tavalla kuin Suomessa.
Yhteistyötä yksityisten rekrytointiyritysten
kanssa tuntui tosin olevan enemmän.
Norjassa suhtauduttiin suopeasti yksityisten
rekrytointipalveluiden työpaikkojen merkintään ja kirjaamiseen
työpaikkarekisteriin (MOL + Eures-portaaliin). Inger C. kertoi
yrittäneensä tarjota
henkilöstövuokrausyrityksen paikkaa suomalaisille kollegoilleen,
mutta turhaan. Suomessa näin
toimitaankin koko työhallinnon osalta, koska näissä
ilmoituksissa ei yleensä mainita todellista työnantajaa,
jolle vuokratyö tehdään, tai todellista työpaikan osoitetta eli
missä työ tehdään.
Moni ala työvoiman maahanmuuton varassa
NAVin tilastojen mukaan suurin tarve työvoimasta on tällä
hetkellä (taantumassa) terveydenhuoltoalalla,
päivähoidossa ja alakouluissa ja myyntityössä.
Viime vuosina Norjaan on rekrytoitu EURESin kautta eniten
työvoimaa Ruotsista ja Puolasta. Taantuman
myötä työvoimaa rekrytoidaan yhä enemmän Skandinaviasta, koska
kieli on samankaltainen ja esim.
Ruotsissa on korkea nuorisotyöttömyys.
Kielikoulutusta sekä Norjassa että lähtömaassa
Kielikoulutusten ja norjan kielen oppimisen merkitystä
korostettiin, mutta koulutusten toteutumista ei
pidetty riittävänä. Kielikurssit ovat Norjassa kalliita eikä
EU-maiden kansalaisilla ole oikeutta ilmaisiin
koulutuksiin (vrt. pakolaiset). Ongelmia syntyy erityisesti, jos
EU-kansalainen jää työttömäksi, koska
kielitaidottomana on vaikea saada uusia töitä ja työttömällä ei
ole mahdollisuuksia osallistua kalliille
kielikurssille.
Työnantaja maksaa kielikoulutuksen huippuosaajille ja
sellaisille työvoimapula-aloille tuleville, joissa
työskentely edellyttää kielitaitoa. Rekrytointiyritykset ovat
usein vastuussa kielikoulutusten organisoinnista
ja maksusta lähtömaassa, jolloin työnantaja ostaa
rekrytointiyritykseltä rekrytointipalvelun
kokonaisuudessaan. Esim. Manpower on järjestänyt Puolassa useita
kuuden viikon mittaisia koulutuksia.
Puolassa ja Saksassa on koulutuskeskuksia, jotka organisoivat
skandinaavisten kielten opetusta. Saksan
keskus on tosin suljettu hiljattain. Yksityisten
rekrytointiyritysten kautta Norjaan tulevat työntekijät
saattavat osallistua myös kuntien järjestämiin kielikoulutuksiin
niiden edullisuuden vuoksi.
Yhteyshenkilöt:
Inger Christensen, euresneuvoja; Marlena Bråthen,
euresneuvoja
mailto:[email protected]
-
www.seure.fi/polku
5.4 Initiative for Norwegian Language Learning (Krafttak for
norskopplæring)
Päivi Iikkanen, [email protected]
Projekti järjestää valtion projektirahoituksella toteutettavaa
norjankielen koulutusta, erilaisia toteutuksia
on meneillään n. 20. Projektin tavoitteena on saada
kielikoulutukseen lisää osallistujia, lisätä koulutuksen
loppuun asti suorittavien määrää ja parantaa koulutusten laatua.
Norjan kielen koulutuksen järjestämisen
haasteena on koulutuksen maksullisuus kotoutumisajan jälkeen;
töihin tulevat joutuvat myös itse
maksamaan koulutuksensa ja kurssien hinnat ovat aika korkeita.
Lisäksi koulutukseen osallistuminen työn
ohessa on melko haastavaa.
Projektit tekevät laajaa (verkosto)yhteistyötä mm. Oslon
kaupungin, NAV:in, vanhustenhuollon, yritysten ja
maahanmuuttajayhdistysten kanssa. Kielikoulutukseen on kehitetty
erilaisia vaihtoehtoja osallistujien
pohjakoulutuksen mukaan, mikä helpottaa omaan tahtiin etenemistä
kielen opiskelussa. Peruskoulujen
kanssa tehtiin yhteistyötä esim. siten, että vanhemmat tulivat
koululle opiskelemaan norjaa ja lapsille
järjestettiin samaan aikaan muuta tekemistä
Vierailumme yhteydessä meille esiteltiin tarkemmin 2 erilaista
aloitetta.
1. Norjan kielen opetus työpaikalla
Koulutus suunniteltiin huolellisesti yhdessä oppilaitoksen ja
työyhteisön kanssa, jotta opiskeltavat asiat
saatiin liittymään mahdollisimman kiinteästi osallistujien
työtehtäviin. Opiskelu tapahtui työajalla. Osa
koulutuksesta oli osallistujille ilmaista ja osa maksullista
(riippui mm. siitä, onko kotoutumisaikaa vielä
jäljellä). Tarvittaessa osallistujille järjestettiin alkutestaus
ja heidät voitiin myös jakaa tasoryhmiin.
Koulutuksesta saatuja hyötyjä olivat mm. osallistujien aseman
vahvistuminen työpaikalla ja
opiskelumotivaation lisääntyminen. Koulutus auttoi osallistujia
läpäisemään pakollisia kielikursseja ja
laajensi heidän sosiaalisia verkostojaan sekä helpotti
sosiaalisten koodien ymmärtämistä työpaikalla.
Työpaikoilla järjestettävien koulutusten kehittäminen on vielä
alkuvaiheessa.
2. Työssä oppimisen ja norjan kielen opetuksen yhdistäminen
Koulutuksen tavoitteena on työelämässä tarvittavan kielitaidon
kehittäminen. Koulutukseen saivat
hakea eri tasoilla olevat kielen oppijat. Koulutuksen avulla oli
mahdollista päästä eri aloille työssä
oppimaan (mm. myyjiä, siivoojia, keittiötyöntekijöitä) ja työssä
oppimisen ajalta maksettiin palkkaa.
Koulutus kesti yhteensä 20 viikkoa, opiskelu oli jaettu
moduuleihin seuraavasti:
mailto:[email protected]
-
www.seure.fi/polku
Job-skills course curriculum
+2 days at cateen
modul 1 modul 2 modul 3
3 Weeks5 days at school
11 weeks2 days at school3 days at the canteen
6 weeks1 day at school4 days at the canteen
Joustavat opiskelujärjestelyt oli huomioitu mm. siten, että
opiskelijalla on mahdollisuus jatkaa
seuraavassa koulutuksessa, ellei hän saavuta tavoitekielitasoa
ensimmäisen koulutuksen aikana. Aluksi
norjankielen opetusta voitiin antaa myös apukieltä (esim.
somalia) käyttäen.
Hakijoille järjestettiin alkutestaus, johon sisältyi kielitaidon
testaus (A2/B1) ja haastattelu. Haastattelun
koettiin hyväksi menetelmäksi ”valmentaa” opiskelijoita
työelämää varten. Monet hakijoista olivat
naisia ja heille täytyi tehdä selväksi, että koulutukseen
osallistuminen on huomioitava mm. kotitöissä:
työaika on 7-15; aamut ovat kiireisiä ja on ehkä varauduttava
lasten iltapäivähoitoon.
Koulutukseen osallistuville oli haasteellista löytää sopivia
työssä oppimispaikkoja. Paikan sopivuuteen
vaikutti mm. työpaikan etäisyys kotoa, työyhteisön koko,
työrytmi, oliko tulija mies vai nainen ja miten
hän soveltuisi työyhteisöön.
Koulutusta on nyt toteutettu 2 kertaa ja niiden perusteella on
nähty, että koulutuksen aikana kertynyt
työkokemus ja lopputodistus auttavat koulutuksiin osallistuneita
työllistymään. Monet osallistujista
työllistyivät työssä oppimispaikkoihinsa.
-
www.seure.fi/polku
5.5 NAV (Arbeids- og velferdsetaten)
Sanna Kuosa, [email protected]
Nav:ssa toimivat paikallinen norjalainen kansaneläkelaitos,
työnvälitys ja kunnallinen sosiaalitoimi. Siellä
hoidetaan työttömyysturvaan, yleisiin eläkkeisiin,
perhe-etuuksiin ja muihin sosiaalietuuksiin liittyviä
tehtäviä.
Työntekijöistä osa on kaupungin, osa valtion palveluksessa.
Työntekijöiden haluttaisiin toisaalta olevan
laaja-alaisia ammattilaisia, jotka hallitsisivat koko Nav:in
tehtävien kirjon. Toisaalta kuitenkin on huomattu
olevan tarvetta myös asiantuntijatasoiselle osaamiselle, jolloin
osaamisalue olisi kapeampi mutta
tiedollisesti syvempi.
Nav:ia esitelleet työntekijät esittivät tärkeimmäksi tehtäväksi
köyhyyttä vastaan taistelemisen. Työntekijät
korostivat työnteon merkitystä, sen nähtiin ehkäisevän
esimerkiksi sosiaalisia ongelmia. Mikäli työtön
kieltäytyy menemästä hänelle osoitetuille kursseille tai
seminaareihin, voidaan hänelle määrätä 8 viikon
täydellinen karenssi.
Pätevöitymisohjelma (qualification program)
Nav:ssa on vuonna 2008 aloitettu lakiin perustuva
pätevöitymisohjelma (qualification program). Ohjelma
on tarkoitettu henkilöille, joiden koulutustaso on matala ja
joiden työllistymismahdollisuudet ovat heikot.
Ohjelmaan päässeille pyritään antamaan paremmat valmiudet
työmarkkinoille: he saavat työkokemusta ja
kompetenssia ohjelmaan kuuluvista harjoitteluista sekä
kursseista. Näiden lisäksi kielitaitoa parannetaan
Norjan kielen kursseilla tarpeen mukaan. He saavat
henkilökohtaista ohjausta: normaalisti NAV:ssa on 1
ohjaaja 120 asiakasta kohden, pätevöitymisohjelmaan kuuluvilla
on ohjaaja 20 asiakasta kohden.
Ohjelmassa mukana olevilla on 37,5 tunnin "työviikko", joka
koostuu edellä mainitusta harjoittelusta ja
kursseista. He saavat kuukausittaisen "palkan", jolla heitä
motivoidaan. Selittämättömistä poissaoloista
palkkaa vähennetään, näin samalla opetetaan työelämän
pelisääntöjä. 5 ohjelmassa ollutta työllistyi viime
vuonna, 5 ohjelmassa ollutta on työllistynyt tänä vuonna
toukokuuhun mennessä
www.nav.no Yhteyshenkilö: Geir Audun Andersen Fagkonsulent
Bjerke NAV Sosialtjenesten
http://www.nav.no/
-
www.seure.fi/polku
5.6 STIKK - INNOM
Eva Peltola, [email protected]
Bjerken kaupunginosan neuvontapiste, STIKK INNOM antaa
yleisneuvontaa puutarhanhoidosta
muuhun kaupungin palveluihin + NAV -keskus, jossa on erilaisia
projekteja mm. kotiin jääneet
naiset (alun perin työperäisiä muuttajia) ja matalan kynnyksen
kielen opettamista.
Taustaa
Oslossa käynnistettiin valtion ja kunnan yhteistyössä 2008
köyhyysohjelma (projekti), joka tähtää
fyysisten olosuhteitten, kulttuurielämän ja sosiaalisten
olosuhteitten parantamiseen. Projektin
kesto on jopa kahdeksan vuotta 2008-2016. Projektin kohteeksi
valittiin Berken kaupunginosa,
joka on maahanmuuttajavoittoinen Oslon kaupunginosa. Alueen
asukkaista 50 % on
maahanmuuttajataustaisia. Ennen projektin aloittamista alueesta
tehtiin analyysi. Kaikessa
projektiin liittyvässä työskentelyssä on mukana ajatus jatkosta;
kuinka toiminta jatkuu myös
projektin päätyttyä.
Berken alueelle ei rakenneta enää lisää. Väestökehitys alueella
on kääntynyt
maahanmuuttajavoittoiseksi. Alueen vanhojen kanta-asiakkaiden
kuollessa heidän tilalleen on
muuttanut maahanmuuttajataustaisia asukkaita. Tämä kehitys
halutaan pysäyttää.
Projektin tukijana toimii Norwegian State Housing Bank, joka
investoi hankkeeseen 4,5 miljoonaa
kruunua.
Toteutus
Projekti toteutetaan yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Alueen
poliitikot, asukkaat ja projektin
työntekijät toimivat yhdessä. Projektilla on alueella oma
toimitila. Toimitila sijaitsee vanhan
ostoskeskuksen tiloissa ja on todennäköisesti aiemmin toiminut
liikehuoneistona. Sijainti ja tilan
luonne mahdollistavat ns. "matalan kynnyksen toiminnan", tilaan
on helppo tulla. Siellä asioivilta
ei kysytä nimiä eikä henkilöllisyyksiä. Neuvontaa annetaan klo
10-17, mutta tila käytetään myös
iltaisin. Neuvonnan lisäksi asiakkaiden kanssa myös "tehdään
yhdessä" esim. käsitöitä. Eräänä
toimintamuotona on turkkilaisten naisten terveyden
kohentamisprojekti.
Toimintamalli on asiakaslähtöinen. Ihmisten esille nostamat
asiat, sekä henkilökohtaiset että
yhteisölliset huomioidaan tarkasti ja niiden parissa lähdetään
työskentelemään. Päivittäin tilassa
asioivien n. 15-20 asiakkaan lisäksi tilassa käy myös ryhmiä
tutustumassa toimintaan.
Neuvonnan lisäksi asiakkaille etsitään toimintapaikkoja,
pidetään/järjestetään norjan kielen
kursseja ja käännetään kirjeitä.
mailto:[email protected]
-
www.seure.fi/polku
Kaikki kielikurssit ovat ilmaisia ja erityisesti kotiäitejä
yritetään haalia kielikursseille. Opettajat
rekrytoidaan projektin ulkopuolelta, mutta projekti tarjoaa
opetustilat. Opettajia on kaiken
kaikkiaan n. 100, heistä moni on taustaltaan opiskelija.
Projektissa mukana olevien kielikurssille osallistuvien
ensimmäinen päämäärä on saavuttaa
kielitaso 2. Viikoittain kursseja on viisi iltakurssia ja kaksi
päiväkurssia. Päiväkursseihin osallistuville
pyritään järjestämään lähettyville mahdollisuus päivähoitoon.
Projektin työntekijät auttavat
kurssilaisia löytämään päivähoitopaikkoja.
Edellä mainitun toiminnan lisäksi projektin avulla pyritään
kohentamaan asuinympäristöä,
tekemään kulttuurityötä ja edistämään etnisten ryhmien välistä
vuorovaikutusta.
5.7 Olson kaupungin monimuotoisuuspolitiikka
Riitta Lampelto, [email protected], Eeva Oinonen,
[email protected]
Oslon kaupungilla ei ole erityisiä neuvontapalveluja
työperäisille maahanmuuttajille (Toralv Moe).
Kaupungilla on kokonaisvaltainen monimuotoisuusohjelma OXLO.
Siihen on kaupungin johto näkyvästi
sitoutunut. Ohjelma näkyy myös visuaalisesti kaupungilla
(Lisätietoa ohjelmasta: http://www.bydel-
grunerlokka.oslo.kommune.no/enhet_for_mangfold_og_integrering/oxlo/
kts. myös tämän raportin kohtaa
EMI). Oslo on muuttunut 30 vuodessa maahanmuuttajakaupungista
monikulttuuriseksi kaupungiksi jossa
maahanmuutto ja monimuotoisuus nähdään voimavarana.
Sosiaalisen liikkuvuuden lisääminen on keskeinen tavoite. Osaksi
tässä on Moen mukaan onnistuttu. Viime
vuonna toisen polven maahanmuuttajanuorista 35 prosenttia
opiskeli korkeakoulussa. Viidessä vuodessa
maahanmuuttajataustaisten nuorten määrä on kasvanut 100 %
korkeakouluissa.
Kaupungin selkeillä mittareilla seurataan myös asukkaiden
integraatiota ja osallisuutta sekä tasa-arvoa ja
syrjäytymistä. Keskeisenä toimintana Oslon kaupungilla on myös
aikainen puuttuminen. Tämä näkyy muun
muassa maahanmuuttajien korkeasta osallisuudesta
korkeakouluopintoihin.
Oslon kaupungin työntekijöistä yli 20 % edustaa etnisiä
vähemmistöjä. Vähemmistötaustaisten määrää on kasvatettu
toimintasuunnitelman avulla. Esimerkki suunnitelman konkreettisista
toimenpiteistä on päätös, jonka mukaan jokaiseen asiantuntija- tai
esimiestehtävään rekrytoitaessa kutsutaan haastatteluun ainakin
yksi etnisten vähemmistöjen edustaja. Lisäksi kaikissa
asiantuntija- ja esimiestehtävien työpaikkailmoituksissa on teksti,
joka kehottaa vähemmistötaustaisia henkilöitä hakemaan
tehtävään.
Kaupungin henkilöstön vähemmistötaustaisten työntekijöiden
määrää seurataan osastoittain. Jos rekrytointitavoitteet eivät
toteudu, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin tavoitteiden
saavuttamiseksi.
Oslon kaupungilla ei ole tällä hetkellä käynnissä toimenpiteitä
työvoiman rekrytoimiseksi ulkomailta. 2000-luvun alussa Oslon
kaupunki rekrytoi hoitajia Vilnasta, mutta nämä rekrytoinnit
koettiin pääasiassa kielihankaluuksien takia niin työläiltä, että
niistä päätettiin luopua ainakin toistaiseksi.
Yhteyshenkilö: Toralv Moe,
[email protected]
mailto:[email protected]:[email protected]://www.bydel-grunerlokka.oslo.kommune.no/enhet_for_mangfold_og_integrering/oxlo/http://www.bydel-grunerlokka.oslo.kommune.no/enhet_for_mangfold_og_integrering/oxlo/mailto:[email protected]
-
www.seure.fi/polku
5.8 Manpower
Eeva Oinonen
Norjassa työvoiman maahanmuutto on kasvanut vuodesta 1975 alkaen
aina vuoteen 2008 asti. Yksityisillä
rekrytointiyrityksillä on rekrytoinneissa kohtalaisen suuri
rooli. Suurin osa rekrytoinneista tapahtuu
kuitenkin henkilökohtaisten verkostojen kautta.
Manpower on rekrytoinut työntekijöitä mm. Puolasta, Latviasta,
Saksasta, Hollannista, Uudesta-Seelannista
ja Ruotsista (myös muista maista, näitä ei käyty
järjestelmällisesti läpi). Taantuman myötä rekrytoinnit
keskittyvät yhä enemmän alueille, joiden kieli on lähellä norjan
kieltä (esim. muut Pohjoismaat, Saksa).
Lähtömaakoulutuksen järjestää joko Manpower tai esimerkiksi
lähtömaassa jo toimivat kielikouluttajat.
Saksassa työvoimahallinto järjestää Norjan kielen koulutusta ja
pyrkii tällä hetkellä aktiivisesti ratkaisemaan
työttömyysongelmaa ohjaamalla työntekijöitä Norjan
työmarkkinoille.
Kansainvälisiin rekrytointeihin liittyviä odottamattomia
haasteita
oleskeluluvat; vuonna 2009 käytäntö muuttunut ja vähentänyt
byrokratiaa huomattavasti
verokorttien saaminen; aiemmin verokortin saaminen kesti jopa
kuukausia ja Manpower joutui
maksamaa työntekijöille taskurahaa käteisenä. Vuonna 2007
avannut Service Centre ratkaisi
ongelman
verotoimisto (Service Centre) ei edelleenkään osaa vastata
riittävästi verotukseen liittyviin
kysymyksiin, kun on kyse työvoiman liikkuvuudesta maasta
toiseen
asuminen; Manpower etsii asiakkaille asunnon ja suosittelee
työntekijää vuokralaisena.
Ulkomaalaisen on norjalaista huomattavasti vaikeampi löytää
asunto
kielitaito; työnantajan vaatimukset vaihtelevat yllättävän
paljon suhdanteista riippuen
Manpower tarjoaa Norjaan muuttavalle työntekijälle
asettautumispalvelut, jos työntekijä jää Manpowerin
palvelukseen. Muussa tapauksessa asettautumispalvelut ovat
työnantajan vastuulla. Service Centre on
ratkaissut monen asettautumiseen liittyvän ongelman.
Vierailulla sivuttiin rekrytointien eettisiä kysymyksiä ja kävi
ilmi, että Manpowerilla on omat eettiset
periaatteet kansainvälisiin rekrytointeihin. Lähtökohtana on,
että työntekijöitä ei rekrytoida maista, joissa
on työvoimapulaa kyseisillä aloilla. Manpowerin edustajat olivat
sitä mieltä, että ei ole eettistä rakentaa
rekrytointimallia vain yhteen maahan, vaan rekrytointeja tulisi
tehdä tasaisesti ympäri Eurooppaa ja seurata
suhdannevaihteluja. Itä-Euroopasta tehtävät rekrytoinnit nähtiin
EU:n laajennettua Norjan työvoimapuolan
pelastajana, mutta näihin rekrytointeihin suhtaudutaan
varauksella eettisten ongelmien takia.
Manpowerilla tärkein lähtömaan määrittäjä on työnantaja, jonka
toimeksiannon perusteella rekrytointeja
lähdetään tekemään.
Yhteyshenkilö: Mette Langvik, [email protected]
mailto:[email protected]
-
www.seure.fi/polku
5.9 Oslo Teknopol
Mari Salo
Oslo Teknopol on voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka
tarkoituksena on lisätä innovaatioita ja
mainostaa Oslon seutua työskentely- ja sijoittamisalueena
ulkomaisille yrityksille. Suomessa samanlaista
toimintaa tekee muun muassa Greater Helsinki Promotion. Oslo
Teknopol tekee työtään etenkin viidellä
osa-alueella, joista he tarjoavat muun muassa tietoa uusille tai
potentiaalisille ulkomaisille yrittäjille ja
sijoittajille. Nämä osa-alueet ovat ICT, energia, kulttuuri,
tiede ja merenkulkuteollisuus. Teknopolissa
neuvotaan yrityksiä, jotka kuuluvat joihinkin näihin kenttiin ja
jokaisella kentällä on oma asiantuntijansa.
Yritysneuvonnan lisäksi Teknopol järjestää myös tapahtumia,
joissa yritetään saada yritykset ja
ulkomaalaiset osaajat kohtaamaan keskenään. Lisäksi siihen
kuuluu Oslon kauppakamarin INN –
International Network of Norway, joka tarjoaa mm.
asettautumispalveluja yritysten rekrytoimille osaajille.
Asettautumispalvelut ovat maksullisia.
Yhteyshenkilö: Anne Egge Thorsheim, [email protected]. no
Lisätietoja: http://www.oslo.teknopol.no/
5.10 EMI l. Enhet for mangfald og integrering, Bydel
Grünerlokka
Anu Anttila, [email protected]
EMI on perustettu 2006. Se on osa kaupunginhallintoa ja Oslossa
kaupungin kulttuurihallinto vastaa
kaupungin monimuotoisuus- ja
integraatiopolitiikasta.(Byrådsavdeling for kultur og utdanning).
EMIÄ
edeltävä elin oli Refugee and Immigrant Office.
EMI seuraa ja toimeenpanee monimuotoisuus- ja
integraatiopolitiikkaa Oslossa. Sen tehtävänä OXLO-
kampanjan toimeenpano, järjestöyhteistyö sekä
maahanmuuttajayhdistyksille myönnettävien avustusten
hallinnointi ja jakaminen. Se välittää kokemuksia ja tietoa
integraatio- ja monimuotoisuustyöstä verkostoja
hyödyntäen.
EMI:n tavoitteena on vahvistaa kulttuuri- ja kielivähemmistöjen
ymmärrystä norjalaisesta yhteiskunnasta,
edistää norjan kielen oppimista sekä tuoda esille
monimuotoisuutta voimavarana. Oslossa on yli 250
rekisteröitynyttä maahanmuuttajajärjestöä, jotka ovat keskenään
hyvin erilaisia. EMIN järjestöyhteistyön
tavoitteena on auttaa järjestöjä toimimaan paremmin ja saada ne
tekemään yhteistyötä keskenään. Yksikkö
neuvoo ja ohjaa järjestöjä. EMI tukee järjestöjä mm.
tiedottamalla niistä omilla nettisivuillaan ja auttaa
järjestöjä verkottumaan keskenään sekä virallisten että muiden
tahojen kanssa.
EMI tarjoaa myös tiloja järjestöille tapaamisiin, sekä toimii
kohtauspaikkana. EMI myös ylläpitää
tietopankkia oslolaisista järjestöistä.
http://www.oslo.teknopol.no/mailto:[email protected]://www.byradsavdeling-for-kultur-og-utdanning.oslo.kommune.no/category.php?categoryID=26431
-
www.seure.fi/polku
EMIn jakamat järjestöavustukset ovat vuosittain haettavissa.
Valtiolta tulee projekteihin ja tapahtumiin
korkeintaan 3.5 miljoonaa kruunua vuosittain. Valtionavustuksen
määrä perustuu maahanmuuttajien
määriin.
Kuntarahoitus on poliittisen prosessin tuote.
Avustusrahoituksen kriteereiden neljä tärkeintä
prioriteettia:
1. koulutus (esim. edistää lasten osallistumista päivähoitoon,
kodin ja koulun yhteistyö, jatko-opinnot)
2. sosiaalinen liikkuvuus (integraation edistäminen esim.
järjestämällä seminaareja norjalaisen
yhteiskunnan pelisäännöistä)
3. yhteistyö muiden kanssa (esim. järjestöjen yhteiset
uimakoulut)
4. yhteisöllisyyden edistäminen (community cohesion)
Avustuksia jaetaan vapaaehtoisjärjestöille, mutta tavoitteena ei
kuitenkaan ole tuottaa kunnille normaaleja
peruspalveluja. Avustushakemukset ovat julkisia ja niiden tiedot
on rekisteröity vuoden 2010 alusta
kansalliseen rekisteriin. Järjestöjen yhteisiä hakemuksia on
joitakin (naisten ryhmät, nuorten koulutus.)
Yhteyshenkilöt: [email protected] sekä
[email protected]
http://www.bydel-grunerlokka.oslo.kommune.no/enhet_for_mangfold_og_integrering/om_emi/
Järjestöneuvonta :
http://www.bydel-
grunerlokka.oslo.kommune.no/enhet_for_mangfold_og_integrering/innvandrerorganisasjoner/
5.11 IMDI (Directorate of Integration and Diversity)
Eeva Oinonen, Riitta Lampelto
IMDI on integraation ja monimuotoisuuden virasto, joka on
perustettu vuonna 2006. Sen tavoitteena on
kehittää elinolosuhteiden yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta
työllisyyden, integraation ja
osallistamisen avulla. IMDI tekee aktiivisesti yhteistyötä esim.
kuntien, koulutusorganisaatioiden, muiden
valtion toimijoiden, yrityselämän ja maahanmuuttajaryhmien
kanssa.
Noin 70 IMDIn 200 henkilön suuruisesta henkilöstöstä
työskentelee työvoiman maahanmuuton parissa.
Heidän tavoitteenaan on seurata työperäisten maahanmuuttajien
integroitumisen haasteita.
IMDI on tuottanut selvityksiä mm. norjalaisten ja liettualaisten
työntekijöiden integroitumisesta Norjaan.
Selvitysten perusteella sekä puolalaiset että norjalaiset ovat
integroituneet työpaikalle ja muuhun
sosiaaliseen elämään hyvin. Seitsemän kymmenestä vastaajasta
ilmoitti, että he haluavat jäädä Norjaan.
Suurin osa halusi tuoda Norjaan myös perheensä. Norjassa
katsotaankin, että näiden löydösten perusteella
voidaan sanoa, että tutkittujen henkilöiden maahanmuutto on niin
sanotusti perinteistä maahanmuuttoa.
mailto:[email protected]:[email protected]://www.bydel-grunerlokka.oslo.kommune.no/enhet_for_mangfold_og_integrering/om_emi/http://www.bydel-grunerlokka.oslo.kommune.no/enhet_for_mangfold_og_integrering/innvandrerorganisasjoner/http://www.bydel-grunerlokka.oslo.kommune.no/enhet_for_mangfold_og_integrering/innvandrerorganisasjoner/
-
www.seure.fi/polku
Norjaan ei tulla ainoastaan muutaman vuoden työsuhteeseen, vaan
tulijoilla on tarve ja halu integroitua
norjalaiseen yhteiskuntaan.
IMDI tuotti vuonna 2009 norjaksi, englanniksi ja puolaksi
opaskirjasen New in Norway,.Practical information
from public agencies. Oppaan tiedot on jaettu seitsemän ”osaan”;
luvat ja asuminen (Residence), työ
(Work), lapset ja koulut(Children and schools), terveys
(Health), vapaa - aika( Recreationa actities),yleisinfo
(Useful infomation) sekä viranomaistietous (Public agencies).
Oppaasta otettiin iso painos ja sitä levitettiin
mm. Norjan lähetystöjen kautta. Kirjasesta on myös nettiversio,
http://www.nyinorge.no/en/New-in-
Norway/. Opas päivitetään kahden vuoden välein. Sitä käyttävät
niin maahan muuttavat kuin viranomaiset
itse.
http://www.nyinorge.no/en/New-in-Norway/http://www.nyinorge.no/en/New-in-Norway/