Seinäjoen elinkeinokatsaus 2018
Yritysdynamiikka0903
Työllisyysdynamiikka1710
Tulodynamiikka2118
Osaamisdynamiikka2622
Hyvä lukija,
Seinäjoen kaupungin uusi strategia on alkuvuonna hyväksytty valtuustossa. Strategian painoaloihin kuuluu yrittäjyys, ja uusi strategia korostaa edellisen
tapaan yritystoiminnan kestävän kasvun merkitystä tulevaisuuden rakentamisessa.
Tämä elinkeinokatsaus piirtää tilannekuvan, josta lähdemme uudelle strategiakaudelle. Se myös suhteuttaa kehitystämme muihin suuriin ns.
C21-kaupunkeihin. Yritys-, työllisyys- ja verotulodynamiikan lisäksi uutena näkökulmana katsauksessa on mukana osaamisdynamiikan analyysi.
Perustettujen uusien yritysten määrällä mitattuna viime vuosi oli ennätyk-sellisen korkea. Olemme yrittäjyyskaupunki, jossa on yrityksiä asukaslukuun
suhteutettuna 4. eniten. Toimivien yritysten kokonaismäärä jatkoi myös tasaista kasvuaan.
Työllisyysaste Seinäjoella on korkein pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Ilah-duttavaa on teollisuuden liikevaihdon kääntyminen kasvuun 2017 keväästä lähtien. Tilitetyt yhteisöverot olivat vuonna 2017 15,6 milj.€ ja 20% edellis-
vuotta suuremmat. C21-kaupunkien joukossa yhteisöverot olivat 6. suurimmat asukasta kohden laskettuna.
Elinkeinokatsaus jatkaa viime vuonna aloitettua käytäntöä, jolla Into kaupungin elinkeinoyhtiönä nostaa yritystoiminnan tärkeitä näkökulmia
ja sisältöjä framille. Monet esitetyistä indikaattoreista ovat makrotalouden indikaattoreita, joihin kaupunkikonserni voi vaikuttaa yhdessä tehtävällä
pitkäjänteisellä työllä.
Toivomme tämän elinkeinokatsauksen tarjoavan sinulle mielenkiintoisiaja innostavia lukuhetkiä!
Into Seinäjoki OyHannu Kantonen
toimitusjohtaja
Into Seinäjoki 2018/1 Esipuhe – Sisällysluettelo 2
Yritysdynamiikka
Into Seinäjoki 2018 Yritysdynamiikka 3
1434ALOITTANUTTA YRITYSTÄ VUOSINA 2013-2017/Q3
Kuviossa 1. esitetään Seinäjoen aloittaneiden yritysten määrä neljännesvuosittain vuosien 2013-2017/Q3 aikana. Seinäjoella aloitti yhteensä 1 434 yritystä vuosien 2013-2017/Q3 aikana. Aloittaneiden yritysten määrä oli suurin vuoden ensimmäisellä kvartaalilla lukuun ottamatta vuotta 2017. Vuonna 2017 aloit-taneiden yritysten määrä oli ensimmäisen kolmen kvartaalin aikana korkein vertailujakson aikana.
Kuvio 1. Seinäjoen aloittaneet yritykset kvartaaleittain 2013-2017 (Lähde: tilastokeskus, yritykset)
Kuvio 2. Seinäjoen ja C21-kaupunkien aloittaneet yritykset suhteessa 1000 asukkaaseen vuonna 2016 (Lähde: tilastokeskus, yritykset)
Kuviossa 2. verrataan yli 50 000 asukkaan kaupunkien eli niin sanot-tujen C21-kaupunkien aloittaneiden yritysten määrää suhteessa 1000 asukkaaseen vuonna 2016. Seinäjoella aloitti toimintansa 4,43 yritystä 1 000 asukasta kohden, joka oli C21–kaupunkien keski-tasoa suhteessa väestöpohjaan. Aloittaneiden yritysten määrässä oli huomattavaa hajontaa yli 50 000 asukkaan kaupunkien joukossa: aloittaneiden yritysten määrä oli suhteessa väestöpohjaan korkein Helsingissä, Porvoossa ja Espoossa sekä alhaisin Kotkassa, Kouvo-lassa ja Lappeenrannassa.
KOTK
A
0,00
2,00
4,00
6,00
8,00
1,00
3,00
5,00
7,00
9,00
10,00
JOEN
SUU
JYVÄ
SKYL
Ä
MIK
KELI
LAPP
EENR
ANTA
PORI
TAM
PERE
HÄM
EENL
INNA
KOUV
OLA
VAAS
A
OUL
U
TURK
U
ESPO
O
LAHT
I
SALO
SEIN
ÄJO
KI
VANT
AA
KUO
PIO
PORV
OO
HELS
INKI
ROVA
NIEM
I
3,27 3,39 3,583,85 4,10 4,21 4,36 4,38 4,41 4,43 4,47 4,57 4,80 4,85 5,01
5,28 5,385,64 5,75
6,32
8,8612ALOITTANEIDEN YRITYSTEN MÄÄRÄ SUHTEESSA VÄESTÖPOHJAAN C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA
2015 20162013 2014 2017
Q1 Q3Q2 Q4
93
114 106
85 91
102
76
64
55
71
69
49
50
68
70
52
82
77
60
Into Seinäjoki 2018 Yritysdynamiikka 4
Kuviossa 4. kuvataan Seinäjoella aloittaneiden ja lopetta-neiden yritysten määrää vuosineljänneksittäin vuosien 2013-2017 aikana. Yhtä kvartaalia kohden toimintansa aloitti keski-määrin 75 yritystä ja lopetti keskimäärin 65 yritystä. Aloit-taneiden yritysten määrä ylitti pääsääntöisesti lopettaneiden yritysten määrän jokaisen vuoden kolmen ensimmäisen vuosi-neljänneksen aikana. Seinäjoen yritysperustanta oli yhteensä 171 yritystä vuosina 2013-2017/Q1. Yritysperustanta oli keski-määrin +10 yritystä per neljännesvuosi.
Kuvio 4. Seinäjoen aloittaneet ja lopettaneet yritykset kvartaaleittain 2013-2017 (Lähde: Tilastokeskus, yritykset)
75/64JOKAINEN VUOSINELJÄNNES ALOITTAA KESKIMÄÄRIN NOIN 75 YRITYSTÄ JA LOPETTAA 65 YRITYSTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN
1085LOPETTANUTTA YRITYSTÄ VUOSINA 2013-2017/Q1
Kuvio 3. Seinäjoen lopettaneet yritykset kvartaaleittain 2013-2017/Q1 (Lähde: tilastokeskus, yritykset)
Kuviossa 3. esitetään Seinäjoen toimintansa lopettaneet yritykset kvartaaleittain vuosien 2013-2017/Q1 aikana. Seinäjo-ella toiminnan lopetti yhteensä 1 085 yritystä vuosien 2013-2017/Q1 aikana. Toiminnan lopettaneiden yritysten määrä oli ajanjakson aikana korkeinta aina vuoden viimeisellä neljännek-sellä. Vuoden 2017 ensimmäisellä kvartaalilla lopettaneiden yritysten määrä oli korkeampi kuin vuosien 2013-2016 ensim-mäisellä kvartaalilla.
2015 20162013 2014 2017
Q1 Q3Q2 Q4
5840
58 5063
50
55
81
56
39
92
56
45
116
61
49
116
ALOITTANEETLOPETTANEET
9382
77
60
114
6870
52
52
69
4950
85
64
55
71
91102
76
63
81
5050
92
39
5658
116
4556
40
116
49
6158
2013
Q1
2014
Q1
2015
Q1
2016
Q1
2017
Q1
2013
Q2
2014
Q2
2015
Q2
2016
Q2
2017
Q2
2013
Q3
2014
Q3
2015
Q3
2016
Q3
2017
Q3
2013
Q4
2014
Q4
2015
Q4
2016
Q4
Into Seinäjoki 2018 Yritysdynamiikka 5
Kuviossa 6. kuvataan Seinäjoen yritysperustanta toimialoittain vuosina 2015-2017/Q1. Yritysperustanta oli ajanjakson aikana yhteensä 96 yritystä. Yritysperustanta oli positiivinen 11 toimialalla ja nega-tiivinen viidellä toimialalla. Yritysperustanta oli vilkkainta kiinteis-töalan (L) toimialalla (+32). Yritysperustannan vahvoja positiivisia toimialoja olivat lisäksi tukku- ja vähittäiskauppa (G) ja ammatillinen tieteellinen, taiteellinen ja teknillinen toiminta (M). Vain kahdella toimialalla yritysperustanta oli selvästi negatiivista: teollisuus (C) sekä kuljetus- ja varastointi (H)
Kuvio 6. Seinäjoen yritysperustanta TOL-2008 toimintaluokituksen mukaisesti 2015-2017/Q1 (Lähde: Tilastokeskus, yritykset toimialoittain)
11/5YRITYSPERUSTANTA POSITIIVINEN 11TOIMIALALLA JA NEGATIIVINEN 5TOIMIALALLA VUOSINA 2015-2017/Q1
4-1-12
-1
18-8
11
32
910
-10 5 20 35-5 10 25-15 0 15 30
16-2
93
44
A MAA-, METSÄ- JA KALATALOUS
C TEOLLISUUS
E VESI-, VIEMÄRI- JA JÄTEVESIHUOLTO
H KULJETUS JA VARASTOINTI
K RAHOITUS- JA VAKUUTUSTOIMINTA
N HALLINTO- JA TUKIPALVELUTOIMINTA
Q TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT
T KOTITALOUKSIEN TOIMINTA TYÖNANTAJINA
B KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA
D SÄHKÖ-, KAASU- JA LÄMPÖHUOLTO
G TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA
J INFORMAATIO JA VIESTINTÄ
M AMMATILLINEN, TIETEELLINEN JA TEKNINEN TOIMINTA
P KOULUTUS
F RAKENTAMINEN
I MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA
L KIINTEISTÖALAN TOIMINTA
O JULKINEN HALLINTO JA MAANPUOLUSTUS
R TAITEET, VIIHDE JA VIRKISTYS
U KV ORGANISAATIOIDEN TOIMINTA
S MUU PALVEVUTOIMINTA
X TOIMIALA TUNTEMATON
Kuviossa 5. verrataan Seinäjoen ja muiden C21 -kaupunkien yritysten uusiutumisastetta tai niin sanottua ”luovan tuhon” astetta. Uusiutu-misaste saadaan laskemalla yhteen alueen aloittaneet ja lopettaneet yritykset, jonka jälkeen yhteismäärä suhteutetaan alueen yrityskan-taan (toimivien yritysten määrään). Perusoletus on, että alueen hyvää yritysdynamiikkaa kuvaa yhtäältä korkea aloittaneiden yritysten määrä ja toisaalta elinkelvottomien yritysten lopettaminen. Seinä-joen yritysten uusiutumisaste oli toiseksi alhaisin kaikista C21–kaupungeista Salon jälkeen. Yritysten uusiutumisaste oli korkein pääkaupunkiseudun keskuskaupungeissa ja muissa suurissa kaupun-geissa.
Kuvio 5. Seinäjoen ja muiden C21-kaupunkien yritysten uusiutumisaste (luova tuho) vuonna 2016 (Lähde: Tilastokeskus, yritykset)
20/21SEINÄJOEN YRITYSTEN UUSIUTUMISASTE OLI TOISEKSI HEIKON C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 2016
SALO
0
10
20
5
15
25
HÄM
EENL
INNA
VAAS
A
KOUV
OLA
MIK
KELI
PORI
TURK
U
ROVA
NIEM
I
SEIN
ÄJO
KI
KUO
PIO
LAPP
EENR
ANTA
OUL
U
HELS
INKI
JOEN
SUU
JYVÄ
SKYL
Ä
LAHT
I
TAM
PERE
KOTK
A
ESPO
O
VANT
AA
PORV
OO
12,5 12,9 12,9 13,0 13,414,1 14,1
14,7 14,8 15,0 15,1 15,3 15,4 15,5 15,6 15,6 16,1 16,717,5 17,7
19,1
Into Seinäjoki 2018 Yritysdynamiikka 6
Kuvio 7. Seinäjoen yrityskanta keskipitkällä aikavälillä kvartaaleittain (Lähde: Tilastokeskus, yritykset)
Graafissa 7. kuvataan Seinäjoen yrityskannan kehitystä neljän-nesvuosittain vuosien 2008-2017/Q1 aikana. Seinäjoella toimi 3 993 yritystä vuoden 2017 ensimmäisellä kvartaalilla: toimivien yritysten määrä oli +641 yritystä enemmän kuin vuoden 2008 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Yrityskannan kehityksen trendi on ollut koko ajanjakson aikana positiivinen. Yrityskannan kasvu oli määrällisesti suurinta vuosien 2009-2012 aikana. Yrityskanta kasvoi +48 yrityksellä kvartaalien 2016/Q1 ja 2017/Q1 välisenä aikana.
3 993SEINÄJOEN YRITYSKANTA ELI TOIMIVIEN YRITYSTEN MÄÄRÄ 2017/Q1
Puukartassa 8. kuvataan Seinäjoen yrityskannan sijoittumista päätoi-mialoittain vuoden 2017 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Seinä-joen kaikista toimivista yrityksistä eniten eli yli viidennes (22,9 %) sijoittuu tukku ja vähittäiskaupan toimialalle. Seuraavaksi eniten toimivia yrityksiä on rakentamisen toimialalla (16,9 %), ammatilli-sessa tieteellisessä, taiteellisessa ja teknillisessä toiminnassa (16,9 %) ja kiinteistöalan toimialalla (12,7 %). Nämä neljä toimialaa käsit-tävät noin kaksi kolmasosaa kaikista Seinäjoen toimivista yrityksistä.
Kuvio 8. Seinäjoen yrityskanta 2017/Q1 toimialoittain (Lähde: Tilastokeskus, yritykset toimialoittain)
2/3NOIN KAKSI KOLMESTA SEINÄJOEN YRITYKSESTÄ SIJOITTUU TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPAN, RAKENTA-MISEN, AMMATILLISEN TIETEELLISEN JA TEKNILLISEN TOIMINNAN JA KIINTEISTÖALAN TOIMIALOILLE VUONNA 2017/Q1
3000
3400
3800
3200
3600
4000
4200
2013
Q1
2009
Q1
2008
Q1
2014
Q1
2010
Q1
2015
Q1
2011
Q1
2016
Q1
2012
Q1
2017
Q1
2013
Q2
2009
Q2
2008
Q2
2014
Q2
2010
Q2
2015
Q2
2011
Q2
2016
Q2
2012
Q2
2013
Q3
2009
Q3
2008
Q3
2014
Q3
2010
Q3
2015
Q3
2011
Q3
2016
Q3
2012
Q3
2013
Q4
2009
Q4
2008
Q4
2014
Q4
2010
Q4
2015
Q4
2011
Q4
2016
Q4
2012
Q4
G TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA 791
M AMMATILLINEN,TIETEELLINEN JA TEKNINEN TOIMINTA455
C TEOLLISUUS305
S MUU PALVELUTOIMINTA248
A MAA-, METSÄ- JAKALATALOUS 223
N HALLINTO- JATUKIPALVELUTOIMINTA162
Q TERVEYS- JASOSIAALIPALVELUT117
R TAITEET, VIIHDEJA VIRKISTYS114
J INFORMAATIO JA VIESTINTÄ83
PKOULUTUS55
I MAJOITUS-JA RAVITSEMIS- TOIMINTA120
H KULJETUS JA VARASTOINTI217
L KIINTEISTÖALANTOIMINTA439
F RAKENTAMINEN581
Into Seinäjoki 2018 Yritysdynamiikka 7
Kuviossa 9. verrataan yrityskannan eli toimivien yritysten määrää suhteessa väestöpohjaan yli 50 000 asukkaan C21-kaupungeissa. Seinäjoella oli 4:nneksi eniten toimivia yrityksiä suhteessa väestö- pohjaan vuoden 2017 ensimmäisellä vuosineljänneksellä: Seinäjo-ella toimi 62,2 yritystä 1 000 asukasta kohden. Yrityskanta oli väes-töpohjaan suhteutettuna korkein Helsingissä, Salossa ja Porvoossa sekä alhaisin Oulussa, Kotkalla ja Vantaalla.
Kuvio 9. Seinäjoen yrityskanta 1000 asukasta kohden suhteessa muihin C21 -kaupunkeihin vuonna 2017/Q1 (Lähde: Tilastokeskus, yritykset)
Kuvio 10. Seinäjoen yritystoimipaikkojen liikevaihto (1 000 euroa) C21 -kaupungeissa vuoden 2016 lopussa (Lähde: Tilastokeskus, yritykset)
Kuviossa 10. verrataan C21-kaupunkien yritystoimipaikkojen liike-vaihtoa henkilöä kohden (1000 euroa) vuoden 2016 lopussa. Seinä-joen yritysten liikevaihto oli 264 000 euroa henkilöä kohden, joka oli 6:nneksi korkein C21-kaupunkien joukossa. Yritystoimi-paikkojen liikevaihto oli korkein Porvoossa, Espoossa ja Vantaalla sekä alhaisin Kuopiossa, Rovaniemellä ja Mikkelissä.
4.
6.
SEINÄJOELLA OLI NELJÄNNEKSI ENITEN TOIMIVIA YRITYKSIÄ VÄESTÖPOHJAAN SUHTEUTETTUNA C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 2017/Q1
SEINÄJOEN YRITYSTOIMIPAIKKOJEN LIIKEVAIHTO HENKILÖÄ KOHDEN KUUDENNEKSI SUURIN C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 2016
OUL
UKU
OPI
O
0
0
20
200
40
400
60
600
80
10
100
30
300
50
500
70
700
90
100
KOUV
OLA
TURK
U
LAHT
IPO
RI
JOEN
SUU
SALO
VANT
AAM
IKKE
LI
MIK
KELI
KOUV
OLA
TURK
UHE
LSIN
KI
VAAS
ALA
HTI
KOTK
ARO
VANI
EMI
LAPP
EENR
ANTA
HÄM
EENL
INNA
JYVÄ
SKYL
ÄJO
ENSU
U
SEIN
ÄJO
KIVA
ASA
PORV
OO
VANT
AA
ESPO
OKO
TKA
HÄM
EENL
INNA
LAPP
EENR
ANTA
ROVA
NIEM
IO
ULU
TAM
PERE
SEIN
ÄJO
KI
KUO
PIO
JYVÄ
SKYL
Ä
SALO
ESPO
O
HELS
INKI
PORV
OO
PORI
TAM
PERE
47,0
195
48,1
204
49,8
207
50,4
208
50,6
213
51,1
223
51,8
225
52,8
229
53,0
231
55,8
232
55,9
238
58,0
242
58,8
252
59,5
256
60,4
260
62,1
264
62,2
313
64,2
324
71,1
385
73,8
480
92,2
659
Into Seinäjoki 2018 Yritysdynamiikka 8
Kuviossa 11. esitetään Seinäjoen kaupungin kaikkien toimialojen viennin muutos neljännesvuosittain indeksinä (2010=100) vuosina 2011-2017. Seinäjoen kaikkien toimialojen viennin vuosimuutos olipositiivinen vuonna 2011. Seinäjoen kaikkien toimialojen vienti kääntyi negatiiviseksi vuosina 2012-2016 muutamaa kvartaalia lukuun ottamatta. Seinäjoen vienti kääntyi uudelleennousuun vuonna 2017.
Kuvio 11. Seinäjoen kaupungin kaikkien toimialojen viennin muutos neljännesvuosittain vuosina 2011-2017 (2010=100)
Kuvio 12. Seinäjoen kaupungin ja koko maan teollisuuden toimialan (C) vienti vuosina 2011-2017 (vuosimuutos%)
Kuviossa 12. kuvataan Seinäjoen kaupungin teollisuuden toimialan yritysten viennin vuosimuutosta vuosien 2011-2017 välisenä aikana. Seinäjoen teollisuuden toimialan viennin vuosimuutosta verrataan koko maan kehitykseen. Seinäjoen vienti kasvoi vuonna 2011, jonka jälkeen vienti kääntyi negatiiviseksi vuosina 2012-2016. Vuonna 2017 teollisuuden toimialan vienti on piristynyt merkittävästi ja saavut-tanut vuoden 2011 tason.
Käänne 2017
7,5 %
SEINÄJOEN KAIKKIEN TOIMIALOJEN VIENTI ON LÄHTENYT RIPEÄÄN NOUSUUN VUONNA 2017
SEINÄJOEN KAUPUNGIN TEOLLISUUDEN TOIMIALAN VIENNIN VUOSIMUUTOS VUONNA 2017
-15
-10
-20
0
10
20
25
-5
5
15
35
30
2011 Q2
2010=100
2012 Q2
2013 Q2
2014 Q2
2015 Q2
2016 Q2
2011 Q4
2012 Q4
2013 Q4
2014 Q4
2015 Q4
2016 Q4
2017 Q2
2017 Q4
-15,02011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
-10,0
-5,0
0,0
5,0
10,0
15,0
7,8 7,1
-6,4
0,1
-2,2-3,3
-12,3
-1,6
-7,2
-4,6 -4,9
0,4
7,59,1
SEINÄJOEN KAUPUNKIKOKO MAA
Into Seinäjoki 2018 Yritysdynamiikka 9
Työllisyysdynamiikka
2018Into Seinäjoki Työllisyysdynamiikka 10
204
Kuviossa 13. kuvataan Seinäjoen työllisen väestön (15-64v.) osuus vastaavan ikäiseen väestöön eli työllisyysaste vuosien 2000-2016 välisenä aikana. Koko maan työllisyysaste oli 68,6 % vuoden 2016 lopussa. Seinäjoen työllisyysaste ylitti selvästi koko maan työlli-syysasteen ja oli 71,3 % vuonna 2016. Seinäjoen työllisyysaste oli 2,7 %-yksikköä korkeampi kuin koko maan työllisyysaste. Seinä-joen työllisyysaste on erittäin kilpailukykyinen suhteessa koko maan tasoon tai suurten ja keskisuurten kaupunkien työllisyysasteeseen.
Kuvio 13. Seinäjoen työllisyysaste pitkällä aikavälillä (2000-2016) (Lähde: Tilastokeskus, kaupunki ja seutuindikaattorit)
Kuvio 14. Seinäjoen ja C21-kaupunkien työllisyysaste vuonna 2016 (Lähde: Tilastokeskus, kaupunki ja seutuindikaattorit)
Kuviossa 14. verrataan C21-kaupunkien työllisyysastetta vuoden 2016 lopussa. Työllisyysaste vaihteli merkittävästi yli 50 000 asuk-kaan kaupunkien välillä. Työllisyysaste ylitti hallitusohjelman tavoit-teen 72 % kolmessa kaupungissa (Porvoo, Espoo ja Vantaa) ja yli 70 % myös Seinäjoella ja Helsingissä. Seinäjoen työllisyysaste oli 4:nneksi korkein C21-kaupungeista ja korkein pääkaupun-kiseudun ulkopuolisista kaupungeista. Työllisyysaste oli alhaisin Kotkassa, Joensuussa ja Jyväskylässä. Kotkan työllisyysaste jäi jopa alle 60 %:in tason.
2000
65,0
67,0
69,0
71,0
73,0
66,0
68,0
70,0
72,0
74,0
20022002 20042003 20062005 20082007 20102009 20122011 20142013 20162015
71,3 %/+2,7 %
4.
SEINÄJOEN TYÖLLISYYSASTE OLI 2,7 %-YKSIKKÖÄ KORKEAMPI KUIN KOKO MAAN TYÖLLISYYSASTE VUONNA 2016
SEINÄJOEN TYÖLLISYYSASTE OLI NELJÄNNEKSI KORKEIN C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 2016 JA KORKEIN PÄÄKAUPUNKISEUDUN ULKOPUOLELLA OLEVISTA KAUPUNGEISTA
KOTK
A
0
20
40
60
10
30
50
80
70
TURK
U
SALO
PORI
JYVÄ
SKYL
Ä
ROVA
NIEM
I
HELS
INKI
LAPP
EENR
ANTA
JOEN
SUU
KOUV
OLA
OUL
U
SEIN
ÄJO
KI
VANT
AA
KUO
PIO
VAAS
A
LAHT
I
HÄM
EENL
INNA
TAM
PERE
ESPO
O
PORV
OO
MIK
KELI
59,563,9
60,363,9 63,9 64,0 64,4 64,6 65,0 65,2 65,5 65,9 66,2 67,2 68,3 68,9 70,1 71,3 72,9 73,2 74,4
Into Seinäjoki Työllisyysdynamiikka 112018
Kuviossa 15. tarkastellaan Seinäjoen työpaikkaomavaraisuuden kehitystä vuosien 2007-2015 aikana. Työpaikkaomavaraisuus kuvaa alueella olevia työpaikkoja suhteessa alueella asuviin työllisiin. Yli 100 %:in arvo tarkoittaa, että alueella on enemmän työpaikkoja kun alueella asuu työllisiä eli eli alue on työpaikkaomavarainen. Seinäjoki on ollut työpaikkaomavarainen koko ajanjakson ajan. Työpaik-kaomavaraisuusaste on vaihdellut 110,1-112,5 %:in välillä. Seinäjoen työpaikkaomavaraisuusaste oli 111,9 prosenttia vuonna 2015.
Kuvio 15. Seinäjoen työpaikkaomavaraisuuden kehitys vuosien 2007-2015 aikana. (Lähde: Tilastokeskus, kaupunki ja seutuindikaattorit)
Kuvio 16. Seinäjoen ja C21 -kaupunkien työpaikkaomavaraisuusaste vuonna 2016 (Lähde: Tilastokeskus, kaupunki ja seutuindikaattorit)
Kuviossa 16. vertaillaan C21 -kaupunkien työpaikkaomavaraisuus- astetta vuonna 2016. C21-kaupungeista pääosa (16) oli työpaik-kaomavaraisia vuonna 2016. C21 -kaupunkien työpaikkaomava-raisuus oli keskimäärin 108,1 %. Työpaikkaomavaraisuusaste oli korkein Helsingissä, Vaasassa ja Turussa sekä alhaisin Espoossa, Salossa ja Porvoossa. Seinäjoen työpaikkaomavaraisuus oli hieman C21-kaupunkien keskitasoa korkeampi. Seinäjoen työpaikkaoma-varaisuus oli 6:nneksi korkein yli 50 000 asukkaan kaupunkien joukossa.
111,5
113
111
109,5
112,5
110,5
109
112
110
108,5
2007
101,1
110,6
112,5
111,7 111,9111,7
112,1
111,4
111,9
2008 2010 2011 2012 2013 2014 20152009
111,9 %
6.
SEINÄJOEN TYÖPAIKKAOMAVARAISUUSASTE VUONNA 2015
SEINÄJOEN TYÖPAIKKAOMAVARAISUUSASTE OLI KUUDENNEKSI KORKEIN C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 2015
204
ESPO
O
0
40
80
120
20
60
100
140
HÄM
EENL
INNA
JYVÄ
SKYL
Ä
KOUV
OLA
PORV
OO
LAHT
I
JOEN
SUU
OUL
U
SALO
KUO
PIO
MIK
KELI
TAM
PERE
TURK
U
LAPP
EENR
ANTA
KOTK
A
PORI
SEIN
ÄJO
KI
ROVA
NIEM
I
VAAS
A
HELS
INKI
VANT
AA
92,6 93,392,896,9
99,0 102,8 104,3 104,8 105,2 105,4 107,6 107,8 108,1 109,4 110,9 111,9114,7
122,8 124,2 126,3 128,3
Into Seinäjoki Työllisyysdynamiikka 122018
Kuviossa 17. kuvataan Seinäjoen seudun kaikkien toimialojen kaik-kien yritysten liikevaihdon ja palkkasumman suhteellista muutosta kvartaaleittain vuosien 2010-2016/Q3 aikana. Muutokset seudun kaik-kien yritysten liikevaihdossa että palkkasummassa olivat ajanjakson aikana merkittäviä: liikevaihdon ja palkkasumman kasvu oli huomat-tava vuosina 2010-2011, jonka jälkeen ne laskivat vuoteen 2015 vaih-teeseen saakka. Seinäjoen seudulla käänne tapahtui vuoden 2015 kolmannella vuosineljänneksellä, jonka jälkeen yritysten liike-vaihto ja palkkasumma ovat lähteneet jälleen nousuun.
Kuvio 17. Seinäjoen seudun kaikkien toimialojen palkkasumman ja liikevaihdon kvartaalimuutos 2010-2016. (Lähde: TEM, toimialaonline)
2015/Q3SEINÄJOEN SEUDUN KAIKKIEN TOIMIALOJEN KAIKKIEN YRITYSTEN PALKKASUMMA JA LIIKEVAIHTO LÄHTI NOUSUUN VUODEN 2015 KOLMANNELLA VUOSINELJÄNNEKSELLÄ
2010
/1
2010
/2
2010
/3
2010
/4
2011
/1
2011
/2
2011
/3
2011
/4
2012
/1
2012
/2
2012
/3
2012
/4
2013
/1
2013
/2
2013
/3
2013
/4
2014
/1
2014
/2
2014
/3
2014
/4
2015
/1
2015
/2
2015
/3
2015
/4
2016
/1
2016
/2
2016
/3
-4
-2
0
2
4
6
8
10
12
14
PALKKASUMMALIIKEVAIHTO
Kuviossa 18. kuvataan Seinäjoen seudun pienyritysten palkka- summan ja liikevaihdon suhteellista kehitystä vuosineljännek-sittäin ajanjakson 2014-2016 aikana. Pienyritysten liikevaihdon ja palkkasumman muutokset ovat olleet huomattavat kvartaalista ja vuodesta toiseen. Seinäjoen seudun pienyritysten palkkasumman ja liikevaihdon kehitys lähti ripeään nousuun vuoden 2016 vaih-teessa, jonka jälkeen kulmakerroin on ollut vahvasti nouseva.
Kuvio 18. Seinäjoen seutukunnan pienyritysten palkkasumman ja liikevaihdon kvartaalimuutos 2014-2016. (Lähde: TEM, toimialaonline)
2016/Q1SEINÄJOEN SEUDUN PIENYRITYSTEN PALKKASUMMA JA LIIKEVAIHTO LÄHTI NOUSUUN VUODEN 2016 ALUSSA
2014 Q1
2014 Q2
2014 Q3
2014 Q4
2015 Q1
2015 Q2
2015 Q3
2015 Q4
2016 Q3
2016 Q2
2016 Q1
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
PALKKASUMMALIIKEVAIHTO
Into Seinäjoki Työllisyysdynamiikka 132018
Kuviossa 19. kuvataan Seinäjoen kaupungin (huom! ei seutu) liike-vaihdon kehitystä päätoimialoittain. Teollisuuden liikevaihto aleni yhtäjaksoisesti vuoden 2013 kolmannelta vuosineljännekseltä aina vuoden 2017 ensimmäiselle vuosineljännekselle, mutta kääntyi ensimmäisen kerran nousuun sen jälkeen huhti-kesäkuussa 2017. Vähittäiskaupan toimialan yritysten liikevaihdossa on ollut hajontaa, mutta kehitys on ollut positiivista vuoden 2016 toisesta vuosineljän-neksestä lähtien. Muiden palvelujen liikevaihdon kehitys on ollut posi-tiivinen lähes koko ajanjakson 2010-2017/Q2 ajan. Informaatiosektorin liikevaihdon kehityksen vuosimuutosvaihtelut ovat suuria, mutta kehitys on ollut positiivista vuoden 2015 viimeiseltä neljännekseltä lähtien.
Kuvio 19. Seinäjoen kaupungin päätoimialojen liikevaihdon vuosimuutos % kvartaaleittain vuosina 2010-2017/Q2 (Lähde: Tilastokeskus, suhdannepalvelu)
+2,3 %SEINÄJOEN KAUPUNGIN TEOLLISUUDEN TOIMIALAN LIIKEVAIHDON KASVU VUODEN 2017 TOISELLA VUOSINELJÄNNEKSELLÄ
Kuviossa 20. tarkastellaan Seinäjoen kaikkien työnantajasektoreiden työpaikkakehitystä vuosina 2000-2015. Seinäjoella oli yhteensä 29 623 työpaikkaa (työllistä) vuonna 2015. Työpaikkojen määrä lisääntyi yhteensä 5 058 työpaikalla vuosien 2000-2015 aikana. Seinäjoen työpaikkakehitys on ollut tasaisella kasvu-uralla koko 2000-luvun ajan lukuun ottamatta pientä notkahdusta vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Seinäjoen työpaikkakehityksen kasvuvauhti tasoittui vuosina 2011-2013 ja kääntyi jopa väliaikaisesti laskuun vuonna 2014. Vuonna 2015 työpaikkakehitys oli jälleen maltillisen positiivinen: uusia työpaikkoja syntyi 177 kyseisen 2015 aikana.
Kuvio 20. Seinäjoen työpaikkakehitys kaikilla työnantajasektoreilla vuosien2000-2015 aikana (Lähde: Tilastokeskus, alueella työssäkäyvät)
+5 058SEINÄJOEN TYÖPAIKKALISÄYS YHTEENSÄ VUOSINA 2000-2015
-25,0
-20,0
-15,0
-10,0
-5,0
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
25,0
C TEOLLISUUS MUUT PALVELUT (H, I, J, L, M, N, R, S) 47 VÄHITTÄISKAUPPA INFORMAATIOSEKTORI
32 000
30 000
24 000
28 000
22 000
26 000
20 000
20072006200520042003200220012000 2008 2010 2011 2012 2013 2014 20152009
2010
/120
10/2
2010
/320
10/4
2011
/120
11/2
2011
/320
11/4
2012
/120
12/2
2012
/320
12/4
2013
/120
13/2
2013
/320
13/4
2014
/120
14/2
2014
/320
14/4
2015
/120
15/2
2015
/320
15/4
2016
/120
16/2
2016
/320
16/4
2017
/120
17/2
Into Seinäjoki Työllisyysdynamiikka 142018
Kuviossa 21. esitetään Seinäjoen työpaikkojen jakautuminen toimi-aloittain vuoden 2015 lopussa. Lähes joka neljäs Seinäjoen työpaikka oli sosiaali- ja terveyspalveluissa. Muut suuret työllistävät toimialat olivat teollisuus (14,1%), tukku- ja vähittäiskauppa (13,1%) ja rakentaminen (6,6%).
Kuvio 21. Seinäjoen työpaikkojen jakaantuminen toimialoittain vuonna 2015(Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti)
23,2 %SEINÄJOEN TYÖPAIKOISTA LÄHES JOKA NELJÄS SIJOITTUU SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN
Kuviossa 22. kuvataan Seinäjoen työpaikkakehitystä toimialoittain (TOL-2008) vuosien 2010-2015 välisenä aikana. Seinäjoki sai työpaik-kalisäystä yhteensä 502 työpaikkaa vuosina 2010-2015. Seinäjoen työpaikkakehitys oli kaksijakoista toimialoittain tarkasteltuna: työpaikkojen määrä kasvoi yhteensä 11 toimialalla ja laski 10 toimi-alalla. Työpaikkakasvu oli ylivoimaisesti suurinta sosiaali- ja terveys-palveluissa, mutta kasvu oli ripeää myös asiantuntijuuteen, osaa-miseen ja tietoon perustuvilla toimialoilla, etenkin ammatillisessa tieteellisessä ja teknillisessä toiminnassa sekä hallinto- ja tukipalve-luissa. Sen sijaan Seinäjoen teollisuuden ja rakentamisen toimialojen työpaikkakehitys oli erityisen heikkoa: näiltä aloilta katosi yhteensä yli 1 000 työpaikkaa vuosien 2010-2015 aikana.
Kuvio 22. Seinäjoen määrällinen työpaikkakehitys toimialoittain 2010-2015 (Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti toimialoittain).
+502SEINÄJOEN TYÖPAIKKALISÄYS YHTEENSÄ VUOSINA 2010-2015. TYÖPAIKKALISÄYS MÄÄRÄLLISESTI SUURIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA JA OSAAMISINTEN- SIIVISISSÄ PALVELUISSA
956
23,2
229
0,8
82
3,1
50
0,5
39
1,0
14
1,6
-618
14,1
-396
6,6
-181
13,1
-89
2,6
-69
1,7
-67
5,9
-40
0,9
-15
1,4
-15
0,3
-2
2,9
+600 200 800-400 400 1000-600
0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0
-800 0 600 1200
26
0,5
191
4,9
174
4,9
29
6,2
196
4,0
TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT
TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT
AMMATILLINEN, TIETEELLINEN JA TEKNINEN TOIMINTA
AMMATILLINEN, TIETEELLINEN JA TEKNINEN TOIMINTA
HALLINTO- JA TUKIPALVELUTOIMINTA
HALLINTO- JA TUKIPALVELUTOIMINTA
KIINTEISTÖALAN TOIMINTA
KIINTEISTÖALAN TOIMINTA
TAITEET, VIIHDE JA VIRKISTYS
TAITEET, VIIHDE JA VIRKISTYS
RAHOITUS- JA VAKUUTUSTOIMINTA
RAHOITUS- JA VAKUUTUSTOIMINTA
INFORMAATIO JA VIESTINTÄ
INFORMAATIO JA VIESTINTÄ
RAKENTAMINEN
RAKENTAMINEN
KOTITALOUKSIEN TOIMINTA TYÖNANTAJINA
KOTITALOUKSIEN TOIMINTA TYÖNANTAJINA
JULKINEN HALLINTO JA MAANPUOLUSTUS
JULKINEN HALLINTO JA MAANPUOLUSTUS
VESI- JA JÄTEHUOLTO, YMPÄRISTÖN PUHTAANAPITO
VESI- JA JÄTEHUOLTO, YMPÄRISTÖN PUHTAANAPITO
SÄHKÖ-, KAASU- JA LÄMPÖHUOLTO
SÄHKÖ-, KAASU- JA LÄMPÖHUOLTO
KAIVOSTOIMINTA
KAIVOSTOIMINTA
KOULUTUS
KOULUTUS
MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA
MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA
KULJETUS JA VARASTOINTI
KULJETUS JA VARASTOINTI
MUU PALVEVUTOIMINTA
MUU PALVEVUTOIMINTA
TOIMIALA TUNTEMATON
TOIMIALA TUNTEMATON
MAATALOUS
MAATALOUS
TEOLLISUUS
TEOLLISUUS
TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA
TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA
Into Seinäjoki Työllisyysdynamiikka 152018
Kuviossa 23. tarkastellaan Seinäjoen työpaikkojen sijoittumista työpaikkasektoreihin. Vuonna 2015 kaksi kolmasosaa (63,2 %) Seinäjoen työpaikoista oli avoimen sektorin työpaikkoja eli yksi-tyisen sektorin ja yrittäjien työpaikkoja. Avoimen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli vuonna 2015 alempi kuin 2010-luvun alussa; varsinkin yrittäjien suhteellinen osuus on alentunut viime vuosina. Avoimen sektorin työpaikkojen määrä väheni yhteensä -264 työpaikalla vuosien 2010-2015 aikana. Samanaikaisesti julkisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi yhteensä noin tuhannella työpaikalla vuosina 2010-2015.
Kuvio 23. Seinäjoen työpaikkojen suhteellinen jakaantuminen työnantajasektoreittain vuosien 2010-2015 aikana (Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti).
63,2 %
-1,4 %
SEINÄJOEN KAIKISTA TYÖPAIKOISTA KAKSI KOLMESTA ON AVOIMELLA SEKTORILLA
SEINÄJOEN AVOIMEN SEKTORIN TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄN VÄHENNYS VUOSINA 2010-2015
Kuviossa 24. verrataan Seinäjoen avoimen sektorin suhteellista työpaikkakehitystä C21-kaupunkeihin. Avoimen sektorin työpaik-kojen määrä kasvoi vain seitsemässä C21-kaupungissa ja aleni 13 kaupungissa. Kuopiossa avoimen sektorin työpaikkakehityksessä ei tapahtunut muutosta. Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Vantaalla Turussa ja Oulussa sekä vähiten Salossa, Kotkassa ja Mikkelissä. Seinäjoen avoimen sektorin työpaikkavähennys oli maltillinen -1,4 %.
Kuvio 24. C21 -kaupunkien avoimen sektorin suhteellinen työpaikkakehitys vuosina 2010-2015
2010
2011
2012
2013
2014
2015
0% 20% 40% 60% 80% 100%
YRITTÄJÄT VALTIOYKSITYINEN KUNTA VALTIO OY
54,7
54,3
55,5
55,7
56,2
56,5
8,5
8,8
9,0
9,1
9,0
8,7
30,4
30,5
29,1
28,5
28,2
27,8
4,0
4,0
3,7 2,7
3,8 2,9
3,7 2,9
3,8 3,2
2,4
2,4
SALO
-25
-30
-15
-5
5
-20
-10
0
15
10
LAPP
EENR
ANTA
HÄM
EENL
INNA
KOUV
OLA
MIK
KELI
PORV
OO
JYVÄ
SKYL
Ä
ESPO
O
KOTK
A
VAAS
A
LAHT
I
TAM
PERE
OUL
U
JOEN
SUU
HELS
INKI
SEIN
ÄJO
KI
ROVA
NIEM
I
PORI
TURK
U
VANT
AA
KUO
PIO
-23,9 -9,2-10,6 -8,6 -7,4 -6,7 -4,2 -1,8 -1,7 -1,4 -0,6 -0,2 -0,1 -0,0 0,4 0,6 1,1 1,7 2,13,9
10,5
Into Seinäjoki Työllisyysdynamiikka 162018
Kuviossa 25. verrataan Seinäjoen ja muiden C21 -kaupunkien työt-tömyysastetta vuoden 2017 vuosikeskiarvona. Yli 50 000 asukkaan kaupunkien työttömyysasteet vaihtelivat Porvoon 9,2 %:sta Kotkan 17,4 %:iin. C21-kaupunkien työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 13 %. Seinäjoen työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 9,6 %, joka oli 3:nneksi alhaisin C21-kaupunkien joukossa. Seinäjoen työttömyys-aste laski 1,5 prosenttiyksikköä vuoden 2016 vuosikeskiarvoon verrattuna.
Kuvio 25. C21 -kaupunkien työttömyysaste vuoden 2017 vuosikeskiarvona (Lähde: TEM: työllisyyskatsaus).
3.SEINÄJOEN TYÖTTÖMYYSASTEEN VUOSI-KESKIARVO OLI KOLMANNEKSI ALHAISIN C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 2017
PORV
PP
0
4
8
12
2
6
10
14
16
18
20
HELS
INKI
LAPP
EENR
ANTA
VAAS
A
SEIN
ÄJO
KI
SALO
TAM
PERE
MIK
KELI
ESPO
O
KUO
PIO
HÄM
EENL
INNA
OUL
U
LAHT
I
KOUV
OLA
TURK
U
ROVA
NIEM
I
PORI
VANT
AA
JOEN
SUU
KOTK
A
JYVÄ
SKYL
Ä
9,29,69,3
10,5 10,611,2 11,4
11,9 12,1
13,3 13,7 13,8 14,0 14,3 14,3 14,4 14,6 14,915,8
17,2 17,4
Into Seinäjoki Työllisyysdynamiikka 172018
Tulodynamiikka
2018Into Seinäjoki Tulodynamiikka 18
Kuviossa 26. kuvataan Seinäjoen kaupungin tilitettyjen kunnallisverojen määrää vuosien 2016-3/2018 aikana kuukausittain. Tilitetyt kunnal-lisverot olivat yhteensä 208 miljoonaa euroa sekä vuonna 2016 että vuonna 2017. Vuoden 2018 kolmen ensimmäisen kuukauden tili-tetyt kunnallisverot olivat yhteensä 60,7 miljoonaa euroa. Summa oli hieman korkeampi kuin vuosien 2016 ja 2017 kolmen ensim-mäisen kuukauden aikana, jolloin tilitetyt kunnallisverot olivat 59,7 miljoonaa ja 58,4 miljoonaa euroa. Tilitettyjen kunnallisverojen määrä ei kuitenkaan ole täysin vertailukelpoinen kuukausitasolla tilitysten muuttuvien jaksotusten vuoksi.
Kuvio 26. Seinäjoen tilitettyjen kunnallisverojen määrä kuukausittain vuosina 2016-3/2018 (Lähde: Verohallinto, kunnallisverojen tilitykset) 2016 20182017
TAM
MIK
UU
HELM
IKUU
MAA
LISK
UU
HUHT
IKUU
TOUK
OKU
U
KESÄ
KUU
HEIN
ÄKUU
ELO
KUU
SYYS
KUU
LOKA
KUU
MAR
RASK
UU
JOUL
UKLU
U
500 000
0
-500 000
1 000 000
1 500 000
2 000 000
2 500 000
M€
+60,7 M€SEINÄJOEN TILITETTYJEN KUNNALLISVEROJEN MÄÄRÄ TAMMI-MAALISKUUSSA 2018, JOKA YLITTÄÄ VUOSIEN 2016 JA 2017 VASTAAVAN AJANKOHDAN MÄÄRÄN
Kuviossa 27. verrataan C21-kaupunkien kunnallisverotettavia tuloja asukasta kohden vuonna 2016. C21-kaupunkien kunnallisverotet-tavat tulot asukasta kohden vaihtelivat Joensuun 2 959 eurosta Espoon 4 466 euron välillä. Kunnallisverotettavat tulot olivat selvästi korkeimmat pääkaupunkiseudun ja pääkaupungin lähiseudun kunnissa suhteessa muuhun maahan. Seinäjoen kunnallisverotet-tavat tulot olivat 3 353 euroa asukasta kohden vuonna 2016. Seinä-joen arvo oli C21-kaupunkien keskitasoa. Seinäjoen kunnallisvero-tettavat tulot kasvoivat noin viidenneksellä (18 %) vuosien 2012-2016 välisenä aikana.
Kuvio 27. Seinäjoen ja C21 -kaupunkien kunnallisverotettavat tulot asukasta kohden vuonna 2016 (Lähde: Tilastokeskus, Kaupunki- ja seutuindikaattorit).
11.SEINÄJOEN KUNNALLISVEROTETTAVAT TULOT ASUKASTA KOHDEN OLIVAT 11. KORKEIMMAT C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 2016
JOEN
SUU
0
1000
2000
4000
3000
5000
3500
500
1500
2500
4500
TURK
U
SEIN
ÄJO
KI
PORI
JYVÄ
SKYL
Ä
KOTK
A
HÄM
EENL
INNA
KUO
PIO
MIK
KELI
OUL
U
LAHT
I
VANT
AA
PORV
OO
TAM
PERE
VAAS
A
ROVA
NIEM
I
KOUV
OLA
SALO
HELS
INKI
ESPO
O
LAPP
EENR
ANTA
316331012959
3187 3225 3236 3269 3271 3313 3349 3353 3402 3432 3432 3438 3454 34963710
39284071
4466
2018Into Seinäjoki Tulodynamiikka 19
Kuviossa 28. kuvataan Seinäjoen kaupungin tilitettyjen yhteisöve-rojen määrää vuosien 2016-3/2018 aikana kuukausittain. Seinäjoen kaupungin tilitettyjen yhteisöverojen määrä oli 13 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja 15,6 miljoonaa euroa vuonna 2017 eli tilitettyjen yhteisöverojen määrä kasvoi 2,6 miljoonalla eurolla. Vuoden 2018 kolmen ensimmäisen kuukauden tilitettyjen yhteisöverojen määrä oli 5,1 miljoonaa euroa, joka ylitti merkittävästi vastaavan ajan-kohdan vuonna 2016 (3,3 miljoonaa euroa) ja vuonna 2017 (3,2 miljoonaa euroa). Tosin tilitettyjen yhteisöverojen määrä ei kuiten-kaan ole täysin vertailukelpoinen kuukausitasolla tilitysten muuttu-vien jaksotusten vuoksi.
Kuvio 28. Seinäjoen tilitettyjen yhteisöverojen määrä kuukausittain vuosina 2016-3/2018 (Lähde: Verohallinto, yhteisöverojen tilitykset)
+5,1 M€SEINÄJOEN TILITETTYJEN YHTEISÖVEROJEN MÄÄRÄ TAMMI-MAALISKUUSSA 2018, JOKA YLITTÄÄ SELVÄSTI VUOSIEN 2016 JA 2017 VASTAAVAN AJANKOHDAN MÄÄRÄN
Kuviossa 29. verrataan C21-kaupunkien yhteisöverojen määrää asukasta kohden vuonna 2016. Yli 50 000 asukkaan kaupunkien yhtei-söverojen määrässä asukasta kohden oli suuri hajonta. C21- kaupunkien yhteisöverojen määrä oli keskimäärin 268 euroa asukasta kohden. Keskiarvon ylittivät vain Helsinki, Vaasa, Espoo, Turku, Seinäjoki, Vantaa, Porvoo ja Lappeenranta. Helsingin yhtei-söverot olivat korkeimmat ja Kotkan alhaisimmat asukasta kohden laskettuna vuonna 2016. Seinäjoen yhteisöverot asukasta kohden olivat C21-kaupungeista 5:nneksi korkeimmat (366 €/asukas).
Kuvio 29. C21 -kaupunkien yhteisöverot asukasta kohden vuonna 2016 (Lähde: Tilastokeskus, Kaupunki- ja seutuindikaattorit).
5.SEINÄJOEN YHTEISÖVEROT ASUKASTA KOHDEN LASKETTUNA OLIVAT VIIDENNEKSI KORKEIMMAT C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 2016
KOTK
A
0
200
400
600
700
100
300
500
KUO
PIO
MIK
KELI
PORI
ROVA
NIEM
I
TAM
PERE
SEIN
ÄJO
KI
SALO
JYVÄ
SKYL
Ä
HÄM
EENL
INNA
LAHT
I
TURK
U
ESPO
O
JOEN
SUU
PORV
OO
KOUV
OLA
VANT
AA
OUL
U
VAAS
A
HELS
INKI
LAPP
EENR
ANTA
162152152166 169 179 185 189 198 205 209 226 238
295 298 302
366
414439
463
626
2016 20182017
TAM
MIK
UU
HELM
IKUU
MAA
LISK
UU
HUHT
IKUU
TOUK
OKU
U
KESÄ
KUU
HEIN
ÄKUU
ELO
KUU
SYYS
KUU
LOKA
KUU
MAR
RASK
UU
JOUL
UKLU
U
0,50
3,50
0,00
1,00
4,00
2,00
4,50
2,50
5,00
3,00
2018Into Seinäjoki Tulodynamiikka 20
Kuviossa 30. verrataan C21-kaupunkien verotuloja asukasta kohden vuonna 2016. Verotuloihin lasketaan kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisö-verojen yhteissumma. Pääkaupunkiseudun kuntien verotulot olivat selvästi korkeimmat asukasta kohden. Joensuun, Porin ja Mikkelin verotulot asukasta kohden olivat alhaisimmat. Seinäjoen verotulot asukasta kohden olivat C21-kaupunkien keskitasoa. Seinäjoen vero-tulot asukasta kohden kasvoivat noin viidenneksellä (+18,5 %) vuosien 2010-2016 välisenä aikana.
Kuvio 30. C21 -kaupunkien verotulot asukasta kohden vuonna 2016 (Lähde: Sotkanet: verotulot).
11.SEINÄJOEN YHTEENLASKETUT KUNNALLIS-, KIINTEISTÖ- JA YHTEISÖVEROTULOT ASUKASTA KOHDEN OLIVAT 11. KORKEIMMAT C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 2016
JOEN
SUU
0
2000
4000
6000
1000
3000
5000
OUL
U
SEIN
ÄJO
KI
JYVÄ
SKYL
Ä
MIK
KELI
KOUV
OLA
VAAS
A
KUO
PIO
PORI
KOTK
A
LAHT
I
VANT
AA
PORV
OO
TURK
U
HÄM
EENL
INNA
TAM
PERE
LAPP
EENR
ANTA
SALO
HELS
INKI
ESPO
O
ROVA
NIEM
I
345836433626 3654 3677 3708 3760 3770 3868 3926 3929 3929 3996 3997 4051 4068 4198
43494561
50475268
2018Into Seinäjoki Tulodynamiikka 21
Osaamisdynamiikka
2018Into Seinäjoki Osaamisdynamiikka 22
Kuviossa 31. verrataan C21-kaupunkien korkea-asteen suorittaneen yli 15-vuotiaan väestön osuutta koko väestöstä. Korkea-asteen suorit-taneen väestön osuus vaihteli merkittävästi C21 -kaupunkien välillä. Korkea-asteen suorittaneiden osuus väestöstä oli korkein Espoossa, Helsingissä ja Oulussa sekä alhaisin Kouvolassa, Salossa ja Kotkassa. Seinäjoen väestöstä noin kolmannes (31,9 %) oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon vuonna 2016. Seinäjoen korkea-asteen suorittaneiden osuus oli 9:nneksi korkein C21-kaupunkien joukossa ja korkein ei-yliopistokaupungeista. Seinäjoen korkea-asteen suorittaneen väestön osuus kasvoi 2,1 %-yksikköä vuosien 2010-2016 aikana.
Kuvio 31. C21 -kaupunkien korkea-asteen koulutuksen suorittaneen väestön osuus yli 15-vuotiaasta väestöstä vuonna 2016 (Lähde: Sotkanet: koulutus).
9. SEINÄJOEN KORKEA-ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEIDEN OSUUS YLI 15-VUOTIAASTA VÄESTÖSTÄ OLI YHDEKSÄNNEKSI KORKEIN C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 2016 JA KORKEIN EI-YLIOPISTOKAUPUNGEISTA
Kuviossa 32. tarkastellaan Seinäjoen kaupungin keski- ja korkea-as-teen suorittaneen väestön kuntien välistä nettomuuttoa vuosien 2010-2015 aikana. Seinäjoki sai muuttovoittoa sekä keskiasteen että korkea-asteen suorittaneista. Seinäjoen muuttovoitot painottuvat selvästi keskiasteen tutkinnon suorittaneeseen väestöön: Seinäjoki sai yhteensä noin 1 100 henkilöä muuttovoittoa keskiasteen suoritta-neista vuosien 2010-2016 aikana. Seinäjoki sai korkea-asteen suorit-taneista muuttovoittoa yhteensä 170 henkilöä muuttovoittoa vuosina 2010-2015.
Kuvio 32. Seinäjoen keski- ja korkea-asteen suorittaneiden nettomuutto vuosien 2010-2015 aikana. (Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot)
+1100 ja +170SEINÄJOKI SAI MUUTTOVOITTOA MAAN SISÄLTÄ NOIN 1 100 HENKILÖÄ KESKIASTEEN JA 170 HENKILÖÄ KORKEA-ASTEEN SUORITTANEISTA VUOSINA 2010-2015
KOUV
OLA
0
0
10
40
20
50
30
5
35
15
45
25
LAPP
EENR
ANTA
PORV
OO
PORI
KOTK
A
SEIN
ÄJO
KI
JYVÄ
SKYL
Ä
VANT
AA
SALO
JOEN
SUU
MIK
KELI
TAM
PERE
OUL
U
KUO
PIO
TURK
U
HÄM
EENL
INNA
VAAS
A
LAHT
I
HELS
INKI
ESPO
O
ROVA
NIEM
I
24,726,125,1
26,9 27,729,1 29,3
30,4 30,6 30,8 31,6 31,9 31,9 32,0 33,334,5 35,3 35,8 35,9
41,3
45,4
2010
89
248 234
176 179223
53
18
106
36
19
15
-79-30
-83 -67
53
2976
7
1
54
2
14
-1
-6
2011 2012 2013 2014 2015
KESKIASTE YLEMPI KORKEA- KOULUTUSASTE
TUTKIJA-KOULUTUSASTE
ALINKORKEA-ASTE
ALEMPI KORKEA-KOULUTUSASTE
2018Into Seinäjoki Osaamisdynamiikka 23
Kuviossa 33. kuvataan Etelä-Pohjanmaan toisen ja kolmannen asteen uusien opiskelijoiden määrää vuosina 2014-2016. Toisen asteen opinnoista on eroteltu lukio ja ammatillinen peruskoulutus erikseen. Kolmannen asteen on huomionarvoista, että Etelä-Pohjanmaalta puuttuu kokonaan yliopistokoulutus. Etelä-Pohjanmaalla oli toisen asteen uusia opiskelijoita yhteensä 4 153, joista ammatillisessa peruskoulutuksessa oli 71,7 % ja lukiossa 28,3 %. Toisen asteen koulutuksen opiskelijamäärä kasvoi vuosina 2014-2016. Ammattikor-keakoulutuksessa aloitti yhteensä 1 140 uutta opiskelijaa vuonna 2016. Kolmannen asteen (AMK) uusien opiskelijoiden määrät aleni vuosina 2014-2016.
Kuvio 33. Etelä-Pohjanmaan 2. ja 3. asteen uudet opiskelijat (koulutuspaikat) vuosina 2014-2016. (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen)
5293ETELÄ-POHJANMAAN TOISEN JA KOLMANNEN ASTEEN OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ VUONNA 2016
Kuviossa 34. tarkastellaan Etelä-Pohjanmaan toisen ja kolmannen asteen opintojen suorittaneiden tai vastavalmistuneiden määriä vuosina 2014-2016. Toisen asteen opinnot suoritti yhteensä 3 068 opiskelijaa vuonna 2016, joista 66,2 prosenttia suoritti ammatillisen perustutkinnon ja 33,8 prosenttia ylioppilastutkinnon. AMK-tut-kinnon suoritti yhteensä 883 henkilöä vuonna 2016. Valmistuneiden opiskelijoiden määrät laskivat hieman ylioppilastutkinnon suoritta-neiden osalta tarkastelujakson aikana, mutta kasvoivat ammatillisen perustutkinnon ja AMK-tutkintojen osalta samalla ajanjaksolla.
Kuvio 34. Etelä-Pohjanmaan 2. ja 3. asteen tutkinnon suorittaneet vuosina 2014-2016. (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen)
3951ETELÄ-POHJANMAAN TOISEN ASTEEN TAI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEIDEN OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ VUONNA 2016
2014 20162015
2014 20162015
YLIOPPILASTUTKINNONSUORITTANEET
LUKIO
AMMATILLISENPERUSTUTKINNON
SUORITTANEET
AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS
AMK
AMK
0
0
500
500
1000
1000
1500
1500
2000
2000
2500
2500
3000
3500
883
1140
890
1232
800
1359
2030
2976
2041
2744
1882
2878
1038
1177
1037
1158
1086
1119
2018Into Seinäjoki Osaamisdynamiikka 24
Kuviossa 35. esitetään Seinäjoen kaupungissa ammatillisesta toisen asteen koulutuksesta valmistuneiden henkilöiden määrät koulutusaloittain vuosien 2014-2016 aikana. Seinäjoella valmistui ammatillisesta koulu-tuksesta yhteensä 1 343 henkilöä vuonna 2016, joka on 151 henkilöä enemmän kuin vuonna 2014. Eniten valmistuneita tuli tekniikan ja liiken-teen alalta, jonka osuus kaikista valmistuneista oli yli kolmannes (35,1 %). Vähän yli joka neljäs (27,8 %) valmistui yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallintotalouden alalta. Muita merkittäviä valmistuneiden koulutus-aloja olivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Muiden koulutusalojen merkitys Seinäjoen valmistuneissa ammatillisen koulutuksen suorittaneista oli hyvin vähäinen.
Kuvio 35. Seinäjoen kaupungissa ammatillisesta koulutuksesta (sis. oppisopimus- opiskelijat) valmistuneet koulutusaloittain (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen)
2014 20162015
KULT
TUUR
IALA
LUO
NNO
NVAR
A-JA
YM
PÄRI
STÖ
ALA
LUO
NNO
N-
TIET
EIDE
N AL
A
HUM
ANIS
TINE
NJA
KAS
VATU
SALA
MAT
KAIL
U-,
RAVI
TSEM
IS- J
ATA
LOUS
ALA
SOSI
AALI
-, TE
RVEY
S- JA
LIIK
UNTA
-ALA
YHTE
ISKU
NTAT
IETE
IDEN
,LI
IKET
ALO
UDEN
JAHA
LLIN
NON
ALA
TEKN
IIKAN
JA
LIIK
ENTE
EN A
LA
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
1343SEINÄJOELTA VALMISTUNEIDEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ VUONNA 2016, JOKA OLI 151 HENKILÖÄ ENEMMÄN KUIN VUONNA 2014
Kuviossa 36. kuvataan Etelä-Pohjanmaalla asuvien ammatillisesta toisen asteen koulu-tuksesta valmistuneiden henkilöiden sijoittumista työelämään koulutusaloittain vuosi koulutuksen päättymisen jälkeen. Vuonna 2016 Etelä-Pohjanmaalla asui 2 391 vuoden sisällä ammatillisen koulutuksen suorittanutta henkilöä, joista enemmän kuin joka toinen (56 %) oli sijoittunut työmarkkinoille, vähän alle joka viides opiskeli (18,2 %) tai oli työttömänä työnhakijana (18,1 %). Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työttömäksi jääneiden osuus oli lähes kolmikertainen verrattuna ylemmän koulutus-asteen suorittaneiden sijoittumiseen työelämässä. Valmistuneiden sijoittuminen vaih-teli merkittävästi koulutusalan mukaan: parhaiten työllistyivät terveyden ja hyvinvoinnin alalta valmistuneet, joista lähes seitsemän kymmenestä (67,8 %) oli työllisenä ja vain 8 % oli jäänyt työttömäksi. Työllistyminen oli vahvaa myös palvelualoilla ja kaupan, hallinnon sekä oikeuden aloilla. Työllisten osuus jäi alle 50 %:iin valmistuneista tekniikan alalla, humanististen ja taiteiden alalla sekä muiden alojen osalta. Työttömien osuus oli valmis-tuneista oli keskimääräistä suurempi suurimmalla koulutusalalla eli tekniikan ja liikenteen toimialkalla, joista joka neljäs oli työttömänä vuosi valmistumisen jälkeen.
Kuvio 36. Etelä-Pohjanmaalla asuvat ammatillisen koulutuksen suorittaneiden sijoittu-minen työelämään tai jatko-opintoihin vuosi koulutuksen päättymisen jälkeen vuonna 2016. *Muut alat: Kasvatusala, Luonnontieteet ja ICT. **Muut: Varusmies/siviilipalvelus, Eläkeläinen, työkyvytön tai tuntematon työmarkkina-asema (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen)
56 %AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TYÖLLISTEN MÄÄRÄ VUOSI VALMISTUMISEN JÄLKEEN VUONNA 2016
MUUT ALAT (N=87)*
HUM. JA TAIDEALAT (N=99)
MAA- JA METSÄTALOUS (N=132)
KAUPPA, HALLINTOJA OIKEUS (N=366)
PALVELUALAT (N=423)
TERVEYS- JA HYVINVOINTI (N=522)
TEKNIIKAN ALAT (N=756)
KAIKKI ALAT (N=1338)
0% 20% 40% 60% 80% 100%
OPISKELIJA MUUT**TYÖLLINEN TYÖTÖN
67,8
47,6
56,0
61,7
62,3
59,1
33,3
27,6
19,0
16,7
18,1
16,3
18,0
13,6
27,3
27,6
8,0
26,6
18,2
14,9
14,8
18,2
21,2
34,5
5,2
9,1
7,8
7,1
4,9
9,1
18,2
10,3
9 2 8 15 3 728 22 23 29
44 33
125 136165
269264263 266
342
373
451
420
471
2018Into Seinäjoki Osaamisdynamiikka 25
Graafissa 37. kuvataan Etelä-Pohjanmaalla asuvien ammattikor-keakoulu- tai ylipistotutkinnon suorittaneiden henkilöiden sijoittu-mista työelämään vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen vuonna 2016. Etelä-Pohjanmaalla asui yhteensä 1 137 henkilöä, jotka olivat suorittaneet vuoden sisällä joko ammattikorkeakoulu- tai yliopis-totason tutkinnon: näistä henkilöistä 71,8 prosenttia oli suorittanut AMK-tutkinnon ja 28,2 prosenttia yliopistotutkinnon. Etelä-pohjan-maalla enemmän kuin neljä viidestä (81,5 %) ammattikorkeakoulu tai yliopistotutkinnon suorittaneista henkilöistä oli työllistynyt vuoden aikana tutkinnon suorittamisesta. Korkeakoulututkinnon suorittaneista vain 6,6 % oli työttömänä vuosi valmistumisen jälkeen. Työllistyneiden osuus oli vuosi valmistumisen jälkeen ammattikorkeakoulututkinnon (82,7 %) suorittaneilla hieman korkeampi kuin yliopistotutkinnon (78,5 %) suorittaneilla. Ammat-tikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnon suorittaneiden työttömien osuu-dessa ei ollut juurikaan eroa.
Kuvio 37. Etelä-Pohjanmaalla asuvat ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorit-taneiden sijoittuminen työelämään vuosi koulutuksen päättymisen jälkeen vuonna 2016. (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen)
81,5 %AMMATTIKORKEA- TAI YLIOPISTOKOULUTUKSEN TYÖLLISTEN MÄÄRÄ VUOSI VALMISTUMISEN JÄLKEEN VUONNA 2016
AMK-TUTKINTO (N=816)
YLIOPISTOTUTKINTO (N=324)
YHTEENSÄ (N=1337)
0% 20% 40% 60% 80% 100%
TYÖLLINEN OPISKELIJA MUUPÄÄTOIMINEN TYÖLLINEN TYÖTÖN
6,69,281,5
6,512,178,5
6,68,182,7
2,6
2,8
2,6
2018Into Seinäjoki Osaamisdynamiikka 26
01. HELSINKI
SIJOITUS YRITYSKANTA2017 Q1AS.
TYÖLLISYYSASTE2016
TYÖPAIKKAOMA-VARAISUUSASTE%2015
TYÖTTÖMYYSASTE%2017
YRITYSTENUUSIUTUMISASTE%2016
KUNNALLISVEROT €/AS. 2016
YHTEISÖVEROT €/AS. 2016
VEROTETTAVATTULOT €/AS.2016
AVOIMEN SEKTORINTYÖPAIKKOJENKEHITYS% 2010-2015
KORKEA-ASTEENSUORITTANUTVÄESTÖ 2016
ALOITTANEETYRITYKSET / 1000 AS.2016
YRITYSTOIMI- PAIKKOJEN LIIKEVAIHTO 2016
PORVOO PORVOO PORVOO ESPOO ESPOO ESPOOVANTAA VANTAAHELSINKI HELSINKIHELSINKI
06. TAMPERE HÄMEENLINNA HELSINKI SEINÄJOKI KOUVOLA LAPPEENRANTA VAASATAMPERE ROVANIEMIVAASA VANTAASEINÄJOKI
11. LAHTI SALO LAPPEENRANTA PORI SEINÄJOKI TURKU PORVOOVAASA HÄMEENLINNAJYVÄSKYLÄ MIKKELIJYVÄSKYLÄ
16. KOUVOLA TURKU PORI TURKU TURKU OULU LAPPEENRANTAHÄMEENLINNA LAPPEENRANTAJOENSUU KUOPIOHÄMEENLINNA
02 SALO ESPOO ESPOO ESPOO HELSINKI HELSINKI HELSINKIESPOO TURKUPORVOO VAASAVAASA
07. HÄMEENLINNA VAASA HÄMEENLINNA LAPPEENRANTA VAASA HÄMEENLINNA TURKUJYVÄSKYLÄ HELSINKISALO PORVOOKOTKA
12. ROVANIEMI LAHTI KOUVOLA OULU ROVANIEMI TAMPERE HÄMEENLINNALAHTI SEINÄJOKISEINÄJOKI KOUVOLAPORI
17. KUOPIO JYVÄSKYLÄ TAMPERE JYVÄSKYLÄ SALO SALO LAHTIKOTKA PORIKUOPIO OULUROVANIEMI
03. PORVOO VANTAA SEINÄJOKI VANTAA PORVOO PORVOO OULUHELSINKI OULUESPOO ESPOOTURKU
08. PORI MIKKELI MIKKELI TAMPERE LAPPEENRANTA ROVANIEMI ROVANIEMIPORVOO KUOPIOROVANIEMI LAPPEENRANTAVANTAA
13. LAPPEENRANTA KOUVOLA SALO HÄMEENLINNA OULU KOTKA JOENSUUKUOPIO VAASAVANTAA HÄMEENLINNAKUOPIO
18. JOENSUU PORI OULU SALO PORI JYVÄSKYLÄ PORIKOUVOLA KOUVOLAMIKKELI PORIKOUVOLA
04. SEINÄJOKI SEINÄJOKI VAASA VAASA VANTAA VANTAA TAMPEREOULU TAMPERETURKU TURKUTAMPERE
09. MIKKELI ROVANIEMI KUOPIO KOUVOLA KOTKA KOUVOLA SEINÄJOKIPORI PORVOOPORI TAMPERELAHTI
14. VAASA LAPPEENRANTA JYVÄSKYLÄ LAHTI KUOPIO KUOPIO VANTAAROVANIEMI ESPOOHÄMEENLINNA SALOOULU
19. VANTAA TAMPERE LAHTI MIKKELI JYVÄSKYLÄ MIKKELI KOTKAMIKKELI MIKKELILAPPEENRANTA ROVANIEMIPORVOO
05. TURKU HELSINKI VANTAA HELSINKI HÄMEENLINNA VAASA JYVÄSKYLÄTURKU JYVÄSKYLÄTAMPERE SEINÄJOKIJOENSUU
10. ESPOO KUOPIO ROVANIEMI KOTKA TAMPERE SEINÄJOKI KUOPIOJOENSUU JOENSUULAHTI JOENSUULAPPEENRANTA
15. JYVÄSKYLÄ OULU TURKU JOENSUU LAHTI LAHTI MIKKELILAPPEENRANTA LAHTIOULU LAHTIMIKKELI
20. KOTKA JOENSUU JOENSUU ROVANIEMI MIKKELI PORI SALOSEINÄJOKI KOTKAKOUVOLA JYVÄSKYLÄSALO
21. OULU KOTKA KOTKA KUOPIO JOENSUU JOENSUU KOUVOLASALO SALOKOTKA KOTKAESPOO
2018Into Seinäjoki Seinäjoen positio C21-kaupunkien joukossa eräillä tunnusluvuilla 27
SISÄLTÖ: VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO, TUTKIMUSPALVELU TIMO ARO OY GRAAFINEN SUUNNITTELU: KASPERI SALOVAARA LÄHTEET: TILASTOKESKUKSEN JA VEROHALLINNON TIETOKANNAT JA REKISTERIT, TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ