Metsätuhot
Kouvola 2.11.2016
Pekka Kuitunen
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 1
Metsätuhot Ihmisen aiheuttamat metsätuhot seuraustuhoja
• Hakkuut, korjuuvauriot, ajourat, puutavaran varastointi
Abioottiset metsätuhot
• Tuuli
• Halla
• Ahava
• Salama
• Metsäpalot
• Lumenmurrot/Tykky
Bioottiset metsätuhot
• Hyönteiset
• Sienet
• Nisäkkäät
• Muut (bakteerit, virukset, sukkulamadot esim. ankeroinen)
6.10.2015 Suomen metsäkeskus 2
Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhat (1)
Hyönteiset:
• kaarnakuoriaiset
• ytimennävertäjät
• mäntypistiäiset
• tähtikudospistiäinen
• jäärät
• kärsäkkäät
• havununna
Sienitaudit:
• kuusenjuurikääpä
• männynjuurikääpä
• versosurma
• ruosteet ja karisteet
Hannu Heikkilä 2015 Suomen metsäkeskus 3
Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhat (2)
Tuulituhot
Hirvieläimet
Myyrät
Ahava
Vieras-/tulokaslajit:
• mäntyankeroinen
• lepän Phytophthora
• tammen äkkikuolema
• hollanninjalavatauti
• saarnensurma
• pohjoisamerikkalaiset
ruosteet ja
kaarnakuoriaiset
• aasianrunkojäärä
• kiinanrunkojäärä
• havununna Hannu Heikkilä 2015 Suomen metsäkeskus 4
Tuulituhot
Tuulen nopeusluokitus:
• Alle 20,8 m/s ei yleensä metsävahinkoja
• Yli 20,8 m/s myrsky, hajakaatoja ja tuhoja
laajemminkin
• Yli 32,7 m/s hirmumyrsky, suuria tuhoja
metsissä
Lähde: Ilmatieteen laitos
Hannu Heikkilä 2015 Suomen metsäkeskus 5
Tuulituhot Suomessa 1978 Aarno: 2,5 milj. m3 (EKP, Pi)
1982 Mauri: 3,0 milj. m3 (La)
1985 Manta: 4,0 milj. m3 (Savo, P-K, La), Sanna 1,0 milj. m3
2001 Pyry ja Janika: 7,3 milj. m3 (EKP, Häme)
2002 Unto: n. 1 milj. m3 (Savo)
2010 Asta, Veera ym. : 8,1 milj. m3 (Savo, KaS, K-S, Kai, P-K)
2011 Tapani ja Hannu: 3,5 milj. m3 (L-S, Pi, H-U, Ra)
2012 Antti: 300 000 m3 (Etelä-Suomi)
2013 Eino: 1,5 milj. m3 (K-S, E-S)
Oskari: 0,5 milj. m3 (Etelä Suomi)
Seija: 1,0 milj. m3 (L-S, Etelä Suomi)
2014 Helena: 0,5 milj. m3 (K-S, P-S, P-K, Kai)
Emma, Karoliina: (EKP, P-K)
2015 Suoma (8.4.), Jyrki (23.4.)
Valio (2.10) 0,5-1,5 milj. m3 (keskinen Suomi)
(2005 Gudrun Ruotsissa 75 milj. m3)
Hannu Heikkilä 2015 Suomen metsäkeskus 6
Tuulituhot
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 7
Kuva: Yrjö Niskanen
Tuulituhot
Tuulituhot
Ilmaston lämpeneminen on lisännyt tuulituhoja?
• Kovemmat tuulet, useammin
• Roudan väheneminen talvien lämmetessä
Osa tuulituhopuista jää aina korjaamatta!
• Tapani ja Hannu: noin 400 000 m3 (yli puolet kuusta)
Seuraustuhojen riski on suuri!
• kaarnakuoriaiset (juurineen kaatuneet 2-3 v)
- Tapani 2011: 250 000 m3 järeää kuusta kirjanpainajille
- Lahopuun lisääntyminen talousmetsissä!
Tuulituhohakkuut metsänkäyttöilmoituksissa 2012 alkaen
Hannu Heikkilä Suomen metsäkeskus 8
Tuulituhot
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 9
Hilppa Gregov 2013: Voimakkaiden tuulten, lumikuormien ja roudan
esiintymisen vaikutus metsien tuhoriskeihin Pohjois-Euroopassa.
- Aukkojen reunat (tuulensuojavyöhyke, hyvissä ajoin)
- Tuoreet harvennushakkuut (kasvatus harvemmassa)
Myrskyt ovat pahin yksittäinen metsätuhojen aiheuttaja
(70-80% vakuutuskorvauksista)
- Kovemmat tuulet
- Roudan väheneminen
Lumituhot
• Lumituhoja voidaan estää tehokkaimmin antamalla
puille riittävästi kasvutilaa jo taimikkovaiheesta saakka
• -> riukuuntuneet puut kestävät huonosti lumikuormaa
• Tykkylumialueilla
tuhoja esiintyy jossakin
määrin aina
(korkeus 250 mpy)
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 10
Hallavaurioiden estäminen
• Kuusi erittäin herkkä hallavaurioille
› Suojuspuusto vähentää hallavaurioita
› Ravinne-epätasapainosta kärsivä puusto kärsii helposti
hallasta-> terveyslannoitus
› Hallankestävyys paranee, kun kuusi
on 4m tai pitempi
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 11
Ahava Metsäpalo
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 12 Kuva: Hannu Heikkilä Kuva: Hannu Heikkilä
Hyönteistuhot
• Kirjanpainajat Ips (kuusi)
• Ytimennävertäjät (mänty)
• Mäntypistiäiset (mänty)
• Tähtikudospistiäinen (mänty)
• Havununna (kaikki)
Hannu Heikkilä Suomen metsäkeskus 13
Kirjanpainaja (Ips typographus)
Kirjanpainajat ovat taloudellisesti merkittävin kuusta vioittava
hyönteistuholaissuku kuusella (1-2 milj. €/v)
Tuhoalueet Suomessa ovat olleet yleensä pieniä
Tuore kuusipuutavara, tuulenkaadot, lumenmurrot, heikentyneet
pystypuut terveet puut (2000 - 4000 yksilöä)
Toinen sukupolvi lämpiminä loppukesinä lisää tuhoja
- 2010, 2011, 2013
Hyönteistuhohakkuut metsänkäyttöilmoituksissa 2012 alkaen
Kannanseuranta 2012 alkaen (Metsäkeskus ja Metla/Luke)
Riskikohteiden tarkastukset 2013 alkaen
Hannu Heikkilä Suomen metsäkeskus 14
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 15
Kirjanpainaja
Kuva Hannu Heikkilä
n. 5 mm
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 16 Kuva: Manu Kärki
Kirjanpainajatuhoa
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 17 Kuva: Sami Karppinen
Aukon reuna
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 18 Kuva: Sami Karppinen
Tuulenkaadot
Iskeytymät
toukokuussa,
kuusi
syyskuussa.
Yhden puun
tappamiseen
tarvitaan
2 000 – 4 000
iskeytyvää
kirjanpainajaa.
Hannu Heikkilä 2015 Suomen metsäkeskus 19
Latvus vihreä
Kuori
irtoaa
Kuva: Hannu Heikkilä
Kirjanpainajan iskeytymiä
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 20
Pihkavuotoa iskeytymistä
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 21 Kuva: Hannu Heikkilä Kuva: Hannu Heikkilä
Kuusen tähtikirjaaja ja monikirjaaja
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 22
Muita kuusen kaarnakuoriaisia
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 23
Tähtikirjaajan syömäjälkeä
Ytimennävertäjät pystynävertäjä (Tomicus piniperda)
vaakanävertäjä (Tomicus minor)
Lisääntyvät
tuoreessa
mäntypuutavarassa,
tuulenkaadoissa ym.
• kasvutappioita
männylle
Kannat kasvussa
viime vuosina?
Hannu Heikkilä 2015 Suomen metsäkeskus 24
Kuva: Hannu Heikkilä
Tukkimiehentäin torjuminen
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 25
Tukkimiehentäin lisääntyminen
• Parveilu touko-kesäkuussa
• Naaraat munivat tuoreisiin havupuunkantojen juuriin ja
kuorikasoihin
› Muninta voi jatkua syyskuulle saakka
› Munista kuoriutuu 2-3 viikon kuluttua toukkia, jotka syövät
havupuun kantojen juurten nilaa ->koteloituvat
› Etelä-Suomessa kehitys aikuiseksi voi kestää kaksi vuotta,
P-S jopa viisi vuotta
• Aikuiset siirtyvät kantojen lähelle havupuun taimiin
syömään kuorta ja nilaa
• Pahin syönti tapahtuu alkukesästä, loppukesällä
ravintona myös muita kasveja
• Aikuiset elävät useita vuosia talvehtien maahan
kaivautuneena
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 26
Tuhojen tunnistaminen
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 27
Tukkimiehentäin torjuminen
• Taimien käsittely torjunta-aineella
• Tehokas maanmuokkaus
› Paljastettu kivennäismaa vähentää tuhoja:
1. täi välttää kivennäismaan ylittämistä petojen vuoksi
2. Sateen vaikutuksesta taimen tyvi kuorruttuu usein
kivennäismaalla -> syönti vaikeutuu
• Kantojen nosto
• Viljelyn viivästyttäminen
› Viljelyä tulisi kuitenkin viivästyttää ainakin kolme vuotta,
jolloin heinittyminen lähtenyt käyntiin
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 28
Mäntypistiäiset ruskomäntypistiäinen (Neodiprion sertifer)
pilkkumäntypistiäinen (Diprion pini)
Kasvutappioita männyille
Tuhot vähentyneet
merkittävästi 2010-2015
välisenä aikana
• laajat tuhot 2006-2009
• torjunta
monisärmiöviruksella
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 29
Metsätuhojen torjunta
Kuvat: Hannu Heikkilä
Ruskomäntypistiäinen
Tähtikudospistiäinen Suomessa (Acantholyda posticalis)
Esiintyy kautta männyn levinneisyysalueen
Syö männyn kaikkia neulasvuosikertoja
• pahimmat tuhot Euroopassa: kesto 20-50 v, tuhoala
250 000 ha
Ensimmäinen massatuho Porin Yyterissä vuonna 2006
• jatkuu edelleen, avohakkuut jo yli 220 ha
• torjuttu sukkulamadoilla 2011 ja 2012
• kiinteä seuranta jatkuu, toukkakanta vuonna 2015
maassa paikoin runsas, moninkertaisesti yli riskirajan
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 31
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 32
Metsätuhojen torjunta 4/5
›
Tähtikudospistiäinen Porissa 2011 ja 2012
Kuvat: Hannu Heikkilä
Havununna (Lymantria monacha)
Esiintyy Etelä- ja Keski-Suomessa, ei ole aiheuttanut
merkittävää tuhoa Pidetty vaarattomana
- syö havupuiden neulasia ym. (kuusi mieluisin)
- Keski-Euroopassa tuhoisia joukkoesiintymiä
Naantalissa 2013!
- pieni saari
V. 2015 havununnia
melko runsaasti
eteläisessä Suomessa
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 33
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 34
Havununna
Kuvat: Hannu Heikkilä
Sienituhot
• Kuusenjuurikääpä maannousema
- lahottaa juuria
- lahottaa runkoa tyvestä alkaen
• Männynjuurikääpä tyvitervastauti
- lahottaa juuria
- pihkottaa tyven
- ei lahota runkoa
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 35
Kuusenjuurikääpä
tyvilaho
”maannousema” (Heterobasidion parviporum)
Pahin kuusien vioittaja
•50 milj. €/v
Leviämässä yhä
pohjoisemmaksi
•Torjunnan painopiste
reuna-alueille!?
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 36 Lähde: Metla
Kuusenjuurikääpä lahottaa
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 37
Kuva Hannu Heikkilä
Juurikäävän leviäminen
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 38
Juurikäävän torjunta
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 39
Juurikäävän torjuntakeinot • Metsätuholaki velvoittaa hakkuun toteuttajan huolehtimaan
juurikäävän torjunnasta
› Riskialueena eteläinen ja keskinen Suomi: Kivennäismaiden
havupuuvaltaiset metsät
› Turvemaiden kuusivaltaiset metsät
› Kaikki yli 10 cm läpimitaltaan olevat havupuiden kannot
› Peittävyys vähintään 85 %
Torjuntaa ei tehdä, jos
*Terminen kasvukausi ei alkanut
*Hakkuuvuorokauden lämpötila alle 0° C
* Yhtenäinen lumipeite
* alin lämpötila alle -10° C kolmen viikon aikana hakkuusta
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 40
Juurikäävän torjunta
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 41
1 Ei torjuntaa
2 Urea
3 Harmaaorvakka (sieni)
Männynjuurikääpä tyvitervastauti (Heterobasidion annosum)
Tappaa
mäntyjä
•5 milj. €/v
Tavattu
myös
turvemailta!
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 42
Lähde: Metla
Männynjuurikääpä pihkoittaa
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 43
Muita sienitauteja
• Vuonna 2016 esiintyi runsaasti versosurmaa sekä Itä-
että Pohjois-Suomessa
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 44
Kuusen tuomiruoste
• Käyristää ja kuivattaa kuusen latvoja
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 45
Tuomiruosteen lisääntyminen
• Kuusella tartunta keväällä emikukintoihin tai kasvaviin
versoihin alkukesällä
• Versojen vioittuminen nähtävissä yleensä heinäkuussa
• Kävyissä olevat helmi-itiöt pörhistävät käpysuomut auki
jo syksyllä, terveet kävyt avautuvat vasta keväällä
• Seuraavana keväänä helmi-itiöt saastuttavat tuomen
lehdet ->kesäitiöt, talvi-itiöt->lehdet varisevat-> leviävät
keväällä taas kuuseen
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 46
Koivun sienitaudit
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 47
Koivun lehtilaikkutauti
Koivunruoste
Ruostesienet ja lehtilaikkutauti helposti havaittavissa.
Aiheuttaa yleensä vain lieviä vaurioita lehtipuihin
Taimia voi kuitenkin kuolla
Lehtilaikkutauti voi aiheuttaa sopivien talvisäiden ansiosta oksien ja silmujen
kuolemista -> poikkeustapauksissa puiden kuolemista
Mustakoro • Mustakoro on sienitauti, jota on esiintynyt erityisesti 5-20-
vuotiaissa viljavien maiden kuusikoissa
• Pohjois-Savosta on löytynyt kolmen viime vuoden aikana
mustakoroa usean sadan hehtaarin alueelta: suurin
yksittäinen korvattu tuho 30 000 euroa
• Mustakoro on tietyillä Pohjois-Savon alueilla juurikääpää
suurempi tuhonaiheuttaja
• Tietoja Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan
mustakoroalueista tulee lisää 3.11.2016 Suomen metsäkeskus 48
Nisäkkäiden aiheuttamat tuhot
• Hirvieläimet
• Myyrät
- Metsämyyrä
- Peltomyyrä
- Vesimyyrä
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 49
Hirvituhot
Hirvien aiheuttamat
Välittömät vahingot ovat
Arviolta 10-15 milj. €/v
Välillisiä vaikutuksia vaikea
arvioida (kuusen kasvatus
liian karuilla mailla ym.)
Tuhokeskittymät
hirvien talvilaidun-
alueilla
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 50
Hirvituhojen tunnistaminen
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 51
Hirvituhoja esiintyy erityisesti männyn- ja koivuntaimikoissa: viime vuosina
tuhoja alkanut esiintyä myös kuusikoissa!
Hirvituhot • Selvästi suurin yksittäinen tuhon aiheuttaja Suomessa
(lähes 500 000 ha VMI 11)
• Todellisten ja korvattujen hirvituhojen välillä suuri ristiriita
› Vuonna 2015 ilmoitetuista hirvituhoista korvattiin vain 1500
hehtaarin alalta reilut 450 000 euroa
› (Kymenlaaksossa v. 2015 ei arvioitu yhtään hirvituhokorvaushakemusta, koko
Kaakkois-Suomessakin vain 4000 € edestä. Huippuvuonna 2003 yli 240 000 euroa)
• Tuhokorvaukset ovat pieniä koska
› Vain 60 % metsien pinta-alasta korvauksen piirissä (yksityiset
omistajat
› Kynnys korvausten hakemiseen on kohonnut
› Metsänomistajat eivät tunnista tuhoja tai korvausperiaatteita
› VNA hirvieläinvahinkojen korvaamisesta (309/2013) alensi
korvauksia
› Metsälain muutos v. 2014 alensi korvauksia
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 52
Hirvieläinvahinkojen korvaukset
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 53
0
1000000
2000000
3000000
4000000
5000000
6000000
Hirvieläintuhojen korvaukset koko maassa 2005-2014
euroa
Hirvituhojen torjunta
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 54
Hirvituhojen torjunta • Hirvituhoja ehkäistään tehokkaimmin pitämällä hirvikanta
metsästämällä kohtuullisena
› Alueelliset riistaneuvostot asettivat tavoitteeksi syksyn 2015
metsästyksen jälkeen tiheyden 65 000 -89 000,
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan kanta jäi 77 000 -100
000 yksilön tasolle
› Kaakkois-Suomessa tavoitetaso on 2,5-3,1 hirveä/1000 ha,
hirvikanta on kuitenkin kasvanut viime vuosina (2011:2,9,
2015: 3,7 hirveä/1000 ha)
› Hirvilupia on myönnetty tälle syksylle 41722 (Kaakkois-Suomi
2415), luvilla voidaan kaataa noin 50 000 hirveä
› Metsästyksen ajoittaminen loppusyksyyn vaikuttaa
talvehtimisalueen tuhoihin
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 55
Hirvituhojen torjunta
• Taimikoiden perustaminen riittävän tiheänä
(kylvö/luont.uudistaminen soveltuvilla kohteilla)
• Lehtipuuston varhaisperkaaminen havupuutaimikoista
• Varsinaisen taimikonhoidon lykkääminen n. 5 m:n
pituusvaiheeseen riskikohteilla
• Karkotteet ja hajusteet (Tricoa lukuunottamatta eivät
tehoa kovin hyvin/pitkäaikaisesti)
• Hirvien ohjaaminen nuolukivien avulla pois taimikoista
• Erikoispuuviljelmien aitaaminen
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 56
Myyrätuhot
Peltomyyrä on pahin ja aiheuttaa
valtaosan kaikista myyrätuhoista.
Nakertaa puun kuorta lumen alla.
Osa taimista kuolee.
Metsämyyrä syö silmuja ja kaluaa
uusien kasvainten kuorta (jopa 4 m)
aiheuttaen laatuvikoja puun runkoon.
Vesimyyrä syö puiden juuria.
Puut kituvat tai kuolevat.
Hyvin paikallinen tuholainen 3.11.2016 Suomen metsäkeskus 57
Myyräkannat
syksyllä 2016 Etelä- ja Itä-Suomen myyräkannat
ovat selvässä kasvussa, ja kantojen
arvioidaan saavuttavan
huipputiheydet syksyllä 2016 eli
taimituhoriski on korkea ensi talvena.
Runsaat myyräkannat voivat
aiheuttaa huomattavia vaurioita
taimikoissa. Etenkin pienet
kuusentaimet toipuvat yllättävän hyvin
myyrien järsimisestä. Tilanne
kannattaakin tarkastaa heinäkuun
puolella, mihin mennessä todellisen
täydennysistutuksen tarve selviää.
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 58 Lähde: LuKe
Myyrätuhojen torjunta
• Maanmuokkaus
• Heinäntorjunta
• Myyräkarkotteet (eivät myrkkyjä)
• Taimisuojat (laajat valikoimat)
• Myrkkysyötit
• Loukut
• Luontaisten vihollisten suosiminen (voi vähentää tuhoja)
- Pienpedot
- Pöllöt
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 59
Laki metsätuhojen torjunnasta
(1085/2013)
Pois kuljettaminen (hyönteistuhot)
• Puutavarapinot
• Vahingoittuneet puut
Vaihtoehtoiset toimenpiteet
Nostetuttujen kantojen varastointi
• Maannousemariski
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 60
3§ Puutavaran poistaminen
hakkuupaikalta ja välivarastosta
Maa jaetaan A-, B- ja C-alueeseen (valtioneuvoston asetus)
Puutavaran omistajan on huolehdittava, että tyviläpimitaltaan
yli 10 cm oleva, 1.9. – 31.5. kaadettu puutavara kuljetetaan
pois hakkuupaikalta ja välivarastosta viimeistään
Lisäksi A-alueella1.6.-31.8. kaadettu kuusi on kuljetettava pois
30 päivän kuluessa hakkuusta.
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 61
Kuusi Mänty
A-alueella 15.7. 1.7.
B-alueella 24.7. 1.7.
C-alueella 15.8. 15.7.
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 62
Valtioneuvoston
asetus
puutavaran
poiskuljettamista
koskevasta
aluejaosta
(1309/2013)
C
B
A
4§ Vaihtoehdot puutavaran poistamiselle
1. puutavaran peittäminen
2. puutavaran kasteleminen
3. puutavarapinon pintaosan kuljettaminen pois
4. puutavaran kuoriminen
5. käsitteleminen kasvinsuojeluaineella
6. mäntypuutavaran sijoittaminen riittävän etäälle
7. mäntypuutavarapinon peittäminen lehtipuukerroksella
8. kuusipuutavarapinon peittäminen lehtipuukerroksella
tai alle 10 cm ei kaarnoittuneella mäntypuulla
9. muut toimenpiteet
Tarkemmin MMM:n asetuksessa puutavaran poiskuljettamisen vaihto-
ehtoisista toimenpiteistä ja omavalvontailmoituksesta (6/2014,
15.1.2014).
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 63
5§ Männyn ja kuusen rungonosien ja kantojen
poistaminen metsiköstä ja välivarastosta
Poistettava (ylittävä osa) kuten puutavara (3§), jos
rungonosia (tyviläpimitta yli 10 cm)
• kuusi: enemmän kuin 10 m3/ha
• mänty: enemmän kuin 20 m3/ha (kaarnoittunutta!)
Esim. kuusen rungonosia:
0,5 ha metsikössä => maks. 5m3,
0,3 ha => maks. 3m3
Jos velvoitetta ei täytetä, puutavaran omistajan on
suoritettava vaihtoehtoisia toimenpiteitä (4§).
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 64
5§ Männyn ja kuusen rungonosien ja kantojen
poistaminen metsiköstä ja välivarastosta
.. jatkuu
Enemmän kuin 10 m3 kantoja, ne on kuljetettava pois
1) 2 v kuluessa nostosta, jos nostettu ennen elokuu 1 pv
2) 2½ v kuluessa nostosta, jos nostettu elokuussa tai
sen jälkeen
Juurikäävän leviämisen riski!
Auman alimmat osat ovat vaarallisimmat.
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 65
Ilmasto muuttuu - miten se
vaikuttaa metsätuhoihin?
• Ilmaston muuttuminen lisää tuhoriskiä
› Lyhyemmät routajaksot ja ohuempi routa
›Enemmän tuulia
›Pitempiä lämpimiä jaksoja
›Talvella enemmän vesisadetta
›Kesällä enemmän kuivia jaksoja
›Tulokaslajeja
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 66
Metsänhoidon mahdollisuudet
= ennaltaehkäisy
• Valitse kasvupaikalle sopiva puulaji ja
metsänkasvatusmenetelmä
• Huolehdi puuston elinvoimaisuudesta
• Tee taimikonhoito ja harvennukset
metsänhoitosuositusten mukaan
• Uudista ajallaan
› yli-ikäinen puusto on altis tuhoille
• Vältä voimakkaita hakkuita tuulialttiilla alueilla
• Ylläpidä luonnon monimuotoisuutta
› lehtipuusekoitus
• Hyvä metsänhoito vähentää tuhoriskiä 3.11.2016 Suomen metsäkeskus 67
Toiminta metsätuhotilanteessa
• Yhteys metsäammattilaiseen
• Yhteys vakuutusyhtiöön
• Metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskukselle
• Tuulituhopuiden korjuu ammattilaisille
• Vaihtoehtona suojelu
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 68
Lisää tietoa
Luonnonvarakeskuksen metsätuhotietopalvelu
www.luke.fi/metsät
Katso palvelut: Metsätuhotietopalvelu
3.11.2016 Suomen metsäkeskus 69