Yty 3 2014

3

2014

Y k s i t Y i s a l o j e n e s i m i e h e t j a a s i a n t u n t i j at Y t Y

kenen tehtävä on edistää tasa-arvoa?

Ylempien toimihenkilöidentYöaikakYsYmYkset haastavia

hYvän ansioluettelon tekoei olekaan helppoa

2 YTY 3/2014

ilmoitushinnatja koot

Takasivu .................................. 800 € 217 x 230 mm

1/1 sivu .................................. 700 € 217 x 280 mm

1/2 sivua pysty ................... 400 € 108 x 280 mm

1/2 sivua vaaka .................. 400 € 217 x 140 mm

1/4 sivua pysty ................... 250 € 54 x 280 mm

YksitYisalojen esimiehet ja asiantuntijat YtYn jäsenlehti • 3 / 2 0 1 4

kotisivutwww.yty.fi

lehden toimituskunta 2014Anu Aspiala, Jaakko Kiiski, KyllikkiKivijärvi, Pekka Potinkara, Enni räisänen, Kari Saarinen, Leena Vänni

kansikuvaFotolia.com

ulkoasuViestintänetti Oy, Jyväskylä

painotaloForssa Print

painosmäärä10 500Seuraava numeroilmestyy 23.10.2014

päätoimittajaLeena VänniPuh. (09) 2510 1335

toimitusratavartijankatu 200520 HELSInKI

sähkö[email protected]

[ TÄ S S Ä N u M E r O S S A ]

YTY-lehti 3/2014 lähetetään myös YTYn jäsenyhdistyksen Suomen Ammattivalmentajat SAVALin jäsenille.

166

282220

Ajankohtaista ................................................................................................................................. 4

Tasa-arvon monta puolta ...................................................................................................... 6

Etätyö vaatii uutta johtajuutta ....................................................................................... 11

Juristipalsta: Mikä on työaikaa? .................................................................................... 12

Ytimestä: Tasa-arvoa tasa-arvoisesti ........................................................................... 15

Am mattivalmentajien asialla ........................................................................................... 16

Näyttöpäätetyössä riskejä terveydelle ....................................................................... 20

Ansioluetteloa hioessa myös itsetunto kasvaa ................................................... 22

Kuka tahansa osaa ansioluettelon tehdä – vai osaako? ............................. 22

YTYn syyskokous ja jäsenilta ........................................................................................... 25

Työpäivä YTYn toimistolla .................................................................................................. 26

YTYn golf-mestaruudet ratkottiin Nurmijärvellä............................................... 28

Jäsenenä voit vaikuttaa YTYn järjestämiin tapahtumiin .............................. 29

Kirja-arvostelu: Näkökulmia monikulttuurisuuden kohtaamiseen ....... 30

YTY 3/2014 3

www.iaet.fi

postiosoite: ratavartijankatu 2, 00520 Helsinkikäyntiosoite: ratavartijankatu 2 B, 4.krs

asiakaspalvelupiste palvelee:Ma ja Ke klo 10.00 – 15.00, Pe klo 10.00 – 13.00.puhelinpalvelu: (09) 4763 7600Ma – To klo 10.00 – 15.00, Pe klo 10.00 – 13.00

[ PÄ Ä K I r J O I T u S ]

EI SAA JÄÄDÄ TuLEENMAKAAMAAN

O n ollut kyyti kylmää pohjolassa, vaikka vuosisadan helteestä onkin nautittu. Työttömyyskassaan on virrannut uusia päivärahahakemuksia kuin keväällä puroissa vettä. Yleensä kesäkuukausina työttömyyskassamme uusien työt-tömyyskorvaushakemusten määrä on pienimmillään vuodesta. Tänä vuonna tätä ilmiötä ei nähty.

uusien hakemusten määrä on alkuvuonna ollut selvästi suurempi kuin kolmena aikai-sempana vuonna. IAET-työttömyyskassaan saapuneiden uusien hakemusten kasvu on alkuvuodesta 2011 kasvanut lähes kaksi ja puolikertaiseksi. Ytyläisten työttömyys on kas-vanut vuoden 2011 lopusta yli puolitoistakertaiseksi.

Tilanteeseen ei ole lähiaikoina odotettavissa helpotusta. Talouden merkit eivät ole suo-peat ja Suomen kahdella tärkeällä markkina-alueella on heikon talouden lisäksi ulkopo-liittisia vaikeuksia. Ne heijastuvat myös Suomen työllisyyteen.

Vaikka sanotaan, että työvoima on valtiovallan erityisessä suojeluksessa, työllistymi-nen painaa yhä enenevässä määriin työttömän omilla hartioilla. Tämä tarkoittaa sitä, että myös ytyläisten työttömien on itse entistä aktiivisemmin edistettävä työllistymistään oma-ehtoisin toimin.

YTY on panostanut jäsenten koulutuksiin viime vuosina yhä enemmän. Kurssimme ovat täyttyneet nopeasti ja kysyntää olisi enemmänkin. YTY tarjoaa myös ensi vuonna jäsenille mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen. Näitä palveluita tullaan tarvittaessa lisää-mään tai muuttamaan. Kehittäessämme palveluitamme on saatu palaute tärkeää, sillä jäsenemme osaavat itse arvioida parhaiten, mitkä palvelut heitä hyödyttävät.

Yhä useamman jäsenen kohdalla vanhan työuran jälkeen aukeaa uudet urat aivan muualla ja aivan erilaisissa tehtävissä, kuin mitä aikaisemmin on tullut tehtyä. Jotta tämä on mahdollista, on omaa osaamista päivitettävä vanhan tietopohjan päälle. Tällöin jäsen voi tuoda uuteen työhönsä sekä uutta näkemystä että osaamista aikaisemmista tehtävis-tään.

YTYn urapalvelut eivät toki yksinään riitä, vaan on tärkeää, että jäsenemme ovat aktii-visia ja käyttävät kaikkia mahdollisia kanavia päivittääkseen osaamistaan. Kun osaamista pitää yllä ja kehittää läpi koko työuran, on mahdollisesti kohdalle tulevien uusien polku-jen kulkeminen helpompaa.

Jaakko Kiiskitoiminnanjohtaja

YksitYisalojen esimiehet jaasiantuntijat YtY rY

POSTiOSOiTEratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

KäYNTiOSOiTEAsemapäällikönkatu 12 bPuh. (09) 2510 1310, Faksi (09) 2510 1399sähköposti: [email protected]ökohtaiset: [email protected]

jäsenYYsasiatjäsensihteeritiina lappalainenPuh. (09) 2510 1310

toimistopäällikkökyllikki kivijärviPuh. (09) 2510 1320

jäsenpalvelupäällikkökari saarinenPuh. (09) 2510 1330

edunvalvontaneuvottelupäällikköanu aspialaPuh. (09) 2510 1340

asiamiespekka potinkaraPuh. (09) 2510 1375

asiamiesenni räisänenPuh. (09) 2510 1345

toiminnanjohtajajaakko kiiskiPuh. (09) 2510 1360

viestintäviestintävastaavaleena vänniPuh. (09) 2510 1335

tYösuhdeasiatpäälakimiesheikki meskanen

työsuhdeasiamies heikki kähkönenPuh. (09) 2510 1350

päivystys arkipäivisinklo 8.30 – 13.00

Lisätietoja ja ilmoittautuminen jäsensivujen kautta

www.ytyintra.fi

[ A J A N K O H TA I S TA ]

4 YTY 3/2014

Jäsenedut.fi on akavalaisten liittojen yhteinen jäsenetuportaali. Saat jäsenedut käyttöösi näyttämällä tilauksen yhteydessä oman liittosi jäsenkortin. Verkkokauppojen alennus-koodit löytyvät sivustolta kunkin yrityksen infosivuilta. Uusilta sivuilta voit hakea etuja kategorioittain, paikkakunnittain tai sanahaulla.

www.jasenedut.fi

Jäsenedut.fi -palvelu uudistui

PuttiTorppa vko 7

Olemme jälleen painattaneet YTY-taskukalentereita. Pohjanaon Akavan kalenteri, johon on lisätty YTYn toimittamia sivuja. Kalenterissa on kätevä viikko-aukeama sekä rengassidonta,jolloin valittu viikko pysyyavattuna pöydällä.

Jäsenet voivat tilata yhden kalenterin maksutta niin kauan kuin niitä riittää. Saat tilauslinkin uutiskirjeen mukana syyskuussa, voit tilata kalenterin myös jäsen-sivujen kautta tai puhelimitse toimistolta. Postitamme kalenterit marraskuussa.

Tilaataskukalenteri Osoitetiedot jatkossa automaattisesti

Päivitämme nykyään jäsentemme postiosoitetiedot automaattisesti joka viikko Itellan tietokannasta. Tämän johdosta lähetämme kaiken paperi-postin jatkossa viralliseen kotiosoitteeseesi, ellet asiasta erikseen meille ilmoita. Jos haluat jäsenpostisi muuhun osoitteeseen, ilmoitathan siitä meille.

Jos puhelinnumerosi tai sähköpostiosoitteesi muuttuu, teethän muutoksenjäsentietoihisi osoitteessa ytyintra.fi, sähköpostilla [email protected] tai puhelimitse(09) 2510 1310.

Loma-asuntojen arvonnat 8.10.YTYllä on kolme jäsenten vuokrakäytössä olevaa loma-asuntoa: Villa Hilla Levillä, Putti Torppa Himoksella ja Kuntokanto Vierumäellä. Arvomme 8.10. tulevan talven ja kevään viikot 2–18. Voit osallistua arvontaan tekemällä ennakkovarauksesi YTYn jäsensivuilla olevien varauskalentereiden kautta 7.10. mennessä. Jokaisella loma-asunnolla on oma varauskalenterinsa. Ennakkovarausten määrää ei ole rajoitettu eli voit tehdä useammankin ennakkovarauksen.

Omat varauksesi tallentuvat varauskalenteriin ja voit tarkistaa varauksesi ajankohdan tai perua varauksesi varauskalenterin kautta. Jäsensivuiltamme löydät myös paljon lisätietoa, vuokrahinnat ja valokuvia loma-asunnoistamme.

www.ytyintra.fi/loma-asunnot

tapahtumakalenteriJäsenedut.fi -perheliikuntatapahtuma6.9. Olympiastadion, Helsinki

Työelämän pelisäännöt25.9. Savonlinna30.10. Lappeenranta27.11. Kotka

Esimiestyön haasteet ja ratkaisut14.10. Helsinki4.11. Oulu

Reilu peli -koulutus esimiehille14.11. ja 22.11. Joensuu

[ A J A N K O H TA I S TA ]

YTY 3/2014 5

Akava-päivät 2014

Akava-päivien teemana on Työhön! Tilaisuuksissa käsitellään akavalais-ten työelämää eri puolilla Suomea: työllistymistä, työelämän laatua, työelämän rakenteita, työssä jaksa-mista ja työyhteisöjen tarpeita.

syksyn akava-päivät: 4.9. ........................Oulu 11.9. ........................Kokkola 16.9. ........................Kouvola 2.10. ........................Tampere 10.10. .......................Kajaani 16.10. .......................Seinäjoki 13.11. .......................Helsinki 18.11. .......................Jyväskylä

Kaikki akavalaiset ovat tervetulleita Akava-päivien tilaisuuksiin.

Ilmoittaudu Akavan sivujen kauttawww.akava.fi/uutishuone/tapahtumat/akava-paivat_2014

Stipendirahaston tuloksiaYTY avasi alkuvuodesta pitkän tauon jälkeen stipendit haettavaksi. Apurahaa oli mahdollista hakea ylempiin toimihenkilöihin liittyvääntutkimukseen. Hakemuksia tuli kuusi kappaletta ja apurahaa myönnettiin kolmelle hakijalle: aleksi valtalle, tuija väyryselle ja hannele rautamäelle. Esittelemme raportit niiden valmistuttua, tässä tiivistelmä Väyrysen raportista.

KULTTUUrIErOJA VErKKOTYöSKEnTELYSSäTuija Väyrynen haki apurahaa väitöskirjatyöhön, jossa tutkittiin eri kulttuurista tulevien, samassa tiimissä työskentelevien päämääriä ja oppimisstrategioita verkkoympäristössä. Tutkittavia oli neljästä eri maasta: Kiinasta, Intiasta, Saksasta ja Suomesta.

Tutkimuksen tulosten mukaan työskentely ja oppiminen verkkoympäristössä vaativat monenlaisia taitoja, ja kulttuuriset aspektit lisäävät haastetta entisestään. On tiedettävä, kuinka ihmiset eri kulttuureista työskentelevät - mitä odotuksia ja arvoja heillä on yhteistyölle. Aikavyöhykkeiden lisäksi myös erimittaiset työpäivät tuovat haastetta yhdessä työskentelyyn. Tärkeää yhteistyön sujumiselle oli määritellä roolit, tutustua esittäytymällä ja tehdä selväksi, mitä kultakin odotetaan. Parasta olisi, jos ihmiset tapaisivat kasvokkain edes kerran, sillä asiat etenevät todistetusti paremmin, jos ihmiset tuntevat toisiansa.

Kiinalaiset ovat hyvin proaktiivisia ja tottuneita verkko-työskentelyyn. He pitävät kiinni aikatauluista ja päämääristä ja työskentelevät lujasti saavuttaakseen ne. He haluavat saavuttaa parempia tuloksia kuin muut, eivätkä halua näyttää tietämättömyyttään. Intialaiset työskentelevät mielellään ryhmässä ja haluavat tiimiltä tukea. Saksalaiset ovat tottuneita työskentelemään yksin, mutta heille käy myös työskentely tiimeissä. Suomalaiset ovat tottuneita työskentelemään globaalisti, mutta osa heistä suosi työskentelyä samassa paikassa olevien tiimin jäsenien kesken.

Viestinnän rooli verkkoympäristössä on suuri ja tutkimuksen mukaan viestinnän laatu verkkoympäristöjen suurin haaste. Monet vastaavat verkkoympäristössä nopeasti, mutta huolimattomasti. Vastaanottajat eivät ymmärrä vastausta tai vastaus on liian ylimalkainen. Myös eritasoinen kielitaito toi toisinaan haasteita kommunikaatioon ja yhteistyöhön. Osallistujat saivat paljon väärää informaatiota ja keskustelu sähköisten välineiden kautta oli aikaa vievää ja haastavaa. ●

Vaihdoimme uutiskirjetyökalua. Lähetämme uutiskirjeen kerran kuussa ja lisäksi ala- sekä paikka-kuntakohtaisia tiedotteita ja kutsuja. Jos uutiskirjeitä ei jatkossa kuulu,tarkistathan roskapostilaatikkosi. Toivottavasti saat ja haluat vastaanottaa viestimme jatkossakin!

Uutiskirjeuudistuu

Tasa-arvonmonta puolta

Suomi on tasa-arvossa maailman

kakkonen. Siitä huolimatta asian

monella osa-alueella riittää parantamista.

Jääkiekossa tasa-arvoa edistetään

Naisvalmentajahankkeella. Yrityksissä

tasa-arvo lähtee strategiasta.

Teksti Jaana Lehtiniemi

Kuvat Fotolia.com, Heli Hirvelä ja Jaana Lehtiniemi

T asa-arvosta monelle tulee ensim-mäiseksi mieleen palkka. Laki-kin sen sanoo: samasta työstä on maksettava sama palkka. Kai-kille. Sukupuolesta tai mistään muustakaan riippumatta.

Tasa-arvo on kuiten-kin paljon muutakin. Se on esimerkiksi mahdol-lisuutta tehdä haluamaansa työtä, olipa suku-puoleltaan kumpaa – vai pitäisikö sanoa mitä - tahansa.

6 YTY 3/2014

Maailman talousfoorumin (World Economic Forum, WEF) vuosittaisissa tutkimuksissa Suomi on ollut muiden Pohjoismaiden kanssa jo useita vuosia kärkikolmikossa. Tuoreimmassa, viime syksynä jul-kaistussa raportissa Suomi oli Islannin jälkeen maail-man toiseksi tasa-arvoisin maa. Tiukasti kannoilla tuli-vat norja ja ruotsi.

Urheilussa naiset vielä altavastaajia

Hopeasijasta huolimatta Suomestakin löytyy vielä ammatteja, joissa sukupuolella vaikuttaa olevan väliä. Esimerkiksi mies sairaanhoitajana tai lastenhoitajana tuntuu vielä poikkeukselta. Urheilussa puolestaan on huutava pula naisvalmentajista. Esimerkiksi jääkiekon naisten SM-sarjassa on mukana kahdeksan joukkuetta, mutta vain kahdelta joukkueelta löytyy naisvalmentajia. Oulun Kärppien vastuuvalmentaja on mira kuisma ja JYPin naisia valmentaa katja saari.

YTY 3/2014 7

Näin laadit toimivan tasa-arvosuunnitelman:1. Kokoa työryhmä, jossa on sekä johdon että henkilöstön edustajia, miehiä ja naisia.

2. Selvitä naisten ja miesten asema työpaikalla: • Kuinka paljon yrityksessä on naisia ja miehiä.

• Minkä ikäisiä naisia ja miehiä.

• Kuinka paljon naisia ja miehiä on henkilöryhmittäin (työntekijät, alemmat toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt, johto)

• Kuinka paljon naisia ja miehiä on vakituisissa ja määräaikaisissa sekä koko- ja osa-aikaisissa työsuhteissa.

• Kuinka paljon ja minkä pituisia perhevapaita miehet ja naiset ovat käyttäneet esimerkiksi viimeisen vuoden aikana.

• Kuinka monta naista ja miestä yritykseen on hakenut töihin, kuinka monta palkattu.

• Kuinka naiset ja miehet ovat osallistuneet koulutuksiin.

3. Tee palkkakartoitus vertailemalla naisten ja miesten sijoittumista eri vaativuusluokkiin.

4. Kerää henkilöstön kokemuksia työhyvinvoinnista ja työilmapiiristä.

5. Määritä konkreettiset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi. Tässä vähemmän on enemmän: mieluummin vähän realistisia toimenpiteitä kuin paljon epämääräisiä lupauksia.

6. Arvioi aikaisempien toimenpiteiden toteutumista.

7. Valitse seurannan mittarit. Sovi, kenelle tulokset raportoidaan ja millä aikataululla. Sovi tasa-arvosuunnitelman päivittämisen aikataulu.

Suunnitelma siirtyy paperilta käytäntöön, kun tiedotat sen selvästi kaikille ja vastuutat toimenpiteet eri toiminnoista vastaaville.

tasa-arvosuunnitelma

8 YTY 3/2014

Suomessa onkin käynnistetty tämän vuoden alussa naisvalmentajahanke, jolla pyritään lisäämään naisval-mentajien määrää sekä jääkiekossa että muissa suoma-laisissa urheilulajeissa.

– nais- ja tyttökiekkoilijoiden määrä kasvaa eikä valmentajia voida jatkuvasti lypsää poikakiekkoilusta. Hankkeella pyritään innostamaan naisia valmentajaksi, kertoo Jääkiekkoliitossa nais- ja tyttökiekon kehittäjänä toimiva johanna pelkonen.

– Meillä on nyt kasassa noin 30 naisen verkosto, joiden kanssa asiaa lähdetään edistämään. Toki ryhmää pyritään vielä kasvattamaan matkan varrella. nythän hanke on vasta käynnistynyt.

Jääkiekon lisäksi hankkeessa ovat mukana jalka-pallo, käsipallo, ringette, salibandy, sulkapallo ja vam-maisurheilu. Mukana on myös Suomen Valmentajat.

– Etsimme keinoja houkutella urheilu-uransa päättäneet naiset takaisin urheilun pariin valmenta-jiksi, Pelkonen kuvaa hankkeen tavoitteita. Tärkeää on myös muokata olosuhteet sellaisiksi, että valmennuk-sessa mukanaolo on mahdollista.

– Moni pelkää sitä, että valmentaminen syö sitten

kaiken vapaa-ajan. Tavoite on, että jokainen voi osal-listua sen verran kuin pystyy, vaikkapa kerran viikossa.

Hanke kestää vuoteen 2018 asti. – Monivuotisuus antaa aikaa vaikuttavuudelle.

Tarkoitus on saada oikeasti tuloksia aikaan.

YTY-naisen euro on 88 senttiä

WEF:n kokonaistilaston kakkonen, Suomi, on talou-dellisten mittareiden, kuten tasaveroisen palkan, koh-dalla vasta sijalla 19, norjan ottaessa kirkkaan ykkös-sijan. Yleisesti Suomessa sanotaan, että naisen euro on 80 senttiä. WEF:n tilastoissa naisen euro on kuitenkin vain 73 senttiä.

Eroa naisten ja miesten palkoissa koko maan tasoi-sesti selittävät suurelta osin julkisen sektorin naisvaltai-set, matalapalkkaiset alat. Yksityisellä sektorilla palkka-erot eivät ole yhtä suuria, vaikka miehet tienaavatkin naisia enemmän. Esimerkiksi YTYn jäsenten palkkatut-kimus osoittaa, että asiantuntijatehtävissä toimivan alle 55-vuotiaan ytyläisen naisen euro on 95 senttiä. Kun vertaillaan kaikkia YTYn jäseniä, naisen palkka on kes-kimäärin 88 prosenttia miesten palkasta.

<< Suomen Ammattivalmentajat SAVALin jäsen, Jääkiekkoliitossa työskentelevä Johanna Pelkonen

on mukana Naisvalmentajahankkeessa.

Moni pelkää sitä, että valmentaminen syö kaiken vapaa-ajan.Tavoite on, että jokainen voi osallistua sen verran kuin pystyy,

vaikkapa kerran viikossa.

nais- ja tYttökiekkosuomessa

• Lajin harrastajia 5 800, 8 % koko lajin harrastaja- määrästä.

• Naisten SM-sarja alkoi 1982. Miesten sarja 1928.

• Naisten SM-sarjassa pelaa kahdeksan joukkuetta. Pohjoisin joukkue on Oulusta, eteläisin Espoosta.

• Sotshin olympialaisissa Suomen naiset sijoittuivat viidenneksi. Naiset ovat pelanneet olympialaisissa viisi kertaa. Suomella on kaksi olympiapronssia, 1998 Naganosta ja 2010 Vancouverista.

• Naisten jääkiekon MM-kisoja on järjestetty vuodesta 1990 alkaen. Tähän asti kisat on järjestetty kuusitoista kertaa. Suomi on voittanut pronssia kymmenen kertaa ja ollut viisi kertaa neljäntenä.

YTY 3/2014 9

vansa pahasti palkkakuopassa, voi palkkatutkimuk-sen tietoja käyttää perusteluna palkankorotusneuvot-teluissa.

Kenen tehtävä on edistää tasa-arvoa?

Tasa-arvolaki velvoittaa työnantajat edistämään tasa-arvoa työpaikoilla. Yritysten pitää toimia siten, että avoimiin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä. naisille ja miehille on annettava tasapuoliset mahdol-lisuudet sijoittua erilaisiin tehtäviin ja heille on luo-tava yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen. Tasavertaisia työehtoja, erityisesti palkkausta, on edis-tettävä. Työoloja on kehitettävä sekä naisille että mie-hille sopiviksi.

Jos yrityksessä on yli 30 työntekijää, laki velvoittaa työnantajan laatimaan tasa-arvosuunnitelman. Suun-nitelma on laadittava yhdessä henkilöstön edustajien kanssa ja ylläpidettävä vuosittain.

Karento korostaa, että yritys voi edistää tasa-arvoa aidosti vain liittämällä sen osaksi strategiaansa.

– Tasa-arvosuunnitelma on hyvä työkalu, mutta se toimii vain strategiaan sidottuna. Ilman sitä se jää muo-dollisuudeksi, jolla ei ole aitoa yhteyttä yrityksen henki-löstöpolitiikkaan. Tasa-arvoajattelun täytyy organisaati-ossa olla osa urasuunnittelua ja osaamisen kehittämistä.

Kahviautomaatit ovat useassa työpaikassa poista-neet kinastelun siitä, kuka keittää kahvin tai siivoaa vanhat pois. Työpaikoilla, joissa kahvinkeitin löytyy, voi arvioida tasa-arvoisuutta seuraamalla, ketkä kaikki kahvia keittävät.

Kahvinkeiton ohella moni varsinainenkin työteh-tävä on jakautunut naisten tai miesten tehtäväksi. Esi-miehillä on käytännön tasolla iso rooli tasa-arvon edis-tämisessä.

– Työelämässä on paljon sukupuolistuneita proses-seja. On esimiehen tehtävä estää sukupuolen välisten hierarkioiden syntyminen. Kannattaa kiinnittää huomi-ota käytettäviin symboleihin ja rituaaleihin. Sanavalin-noilla ja sillä, miten asioista puhutaan, on iso merkitys.

Asiantuntemus ratkaiskoon

Sekä Karento että Pelkonen korostavat asiantuntemuk-sen merkitystä.

– nainen valmentajana joutuu varmasti tekemään vielä miestä enemmän töitä vakuuttaakseen muut osaa-misestaan, Pelkonen toteaa.

– Sukupuolten väliset palkkaerot ovat pysyneet samoina jo vuosikymmeniä, toteaa tasa-arvoa tutkinut helena karento. Karento toimii tällä hetkellä Lahden ammattikorkeakoulun vararehtorina.

– naisten palkat ovat miesten kanssa samalla tasolla vielä 30-vuotiaina, mutta sen jälkeen ne jäävät jälkeen.

Yhtenä syynä palkkaeroihin Karento pitää ammat-tien sisäistä sukupuolen mukaista eriytymistä.

– Esimerkiksi juristien ja lääkäreiden ammateissa on selvä sukupuolijärjestelmä, jossa on erikseen paikat miehille ja naisille.

Ammattien sisäinen jakauma voi osin selittää myös YTYn asiantuntijoiden palkkaeroja. Vaikka tehtäväni-mike on sama tai samankaltainen, voi työn sisältö olla kuitenkin erilaista. Jos kuitenkin samassa yrityksessä, samanlaisessa ja samanarvoisessa tehtävässä työskente-levän naisen ja miehen palkassa on eroa, voi kyse olla laittomasta syrjinnästä.

Suomessa palkoista ei ole tapana puhua avoimesti. Ammattiliittojen palkkatutkimukset ovat siksi hyvä tapa verrata omaa palkkaansa muiden vastaavassa teh-tävässä työskentelevien palkkoihin. Jos huomaa ole-

10 YTY 3/2014

– Toisaalta naiset ovat jääkiekossa varsin tuore tulokas. naisten SM-sarja alkoi vasta vuonna 1982. Miehet ovat pelanneet vuosikymmeniä pitempään.

Tulevaisuus on varmasti nykyistä tasa-arvoisempi jääkiekossakin. Sekajoukkueet ovat yleistyneet varsin-kin pienemmillä paikkakunnilla, sillä joskus se on ainoa tapa varmistaa riittävä pelaajamäärä joukkueisiin. nuo-remmat ikäluokat tottuvat siis toisen sukupuolen edus-tajiin jääkiekossa aivan eri tavalla kuin vanhemmat.

Myös yrityksissä asiantuntemuksen pitäisi olla se, mikä ratkaisee.

– Työnantajan on hyödynnettävä tarjolla oleva asiantuntemus parhaalla mahdollisella tavalla. Asian-tuntijan sukupuolella ei pidä olla vaikutusta asiaan, Karento korostaa.

naisia hän kehottaa unohtamaan turhan vaatimat-tomuuden esimerkiksi rekrytointitilaisuudessa.

– naiset ovat usein hyvin kriittisiä itseään koh-taan. Vähättelevät osaamistaan.

Tähän asti niin Suomessa kuin muissakin maissa tasa-arvon edistäminen on ennen kaikkea tarkoittanut naisten aseman parantamista. Vaikka palkkaero edelleen onkin miesten eduksi, alkaa Suomi monelta osalta olla hyvin tasa-arvoinen maa. Jopa siinä määrin, että jotkut alkavat huolestua miehen asemasta.

arno kotro ja hannu t. sepponen ovat koon-neet kirjaansa ’Mies vailla tasa-arvoa’ eri alojen edus-tajien artikkeleita tasa-arvosta miesten näkökulmasta. Kirjan viestinä on, että tasa-arvo on kaikkien yhteinen asia, niin naisten kuin miesten. Tasa-arvolaki ei ole ole-massa vain naisten etujen takaamiseksi.

WEF:n raportissakin on viitteitä naisten kirimi-sestä miesten edelle tasa-arvossa. Suomessa naiset ovat jo kirkkaasti miehiä edellä korkeakoulutuksessa ja kor-keakoulutettujen työpaikoissa. Myös naisten odotettu elinikä on jo kauan ollut miehiä korkeampi.

Tasa-arvoa tavoitellessa on siis syytä pyrkiä aidosti tasa-arvoon, ei kiriä toisen edelle. Tasa-arvoisesti ja yhdenveroisesti on kohdeltava myös maahanmuuttajia ja muita vähemmistöjä. ●

On esimiehen tehtäväestää sukupuolen välisten

hierarkioiden syntyminen. Kannattaakiinnittää huomiota käytettäviinsymboleihin ja rituaaleihin. Sana-valinnoilla ja sillä, miten asioista puhutaan, on iso merkitys.

tasa-arvokYselY

Tampereen yliopiston Työelämän tut-kimuskeskus on kehittänyt tasa-arvo-kyselyn, jolla yritykset voivat kerätä kokemuksia työhyvinvoinnista ja tasa-arvon toteutumisesta. Kyselyn käyttö vaatii yritykseltä rekisteröitymisen, mutta kyselytyökalun käyttö on täysin ilmaista.

Tähän mennessä kyselyä on käyt-tänyt 286 organisaatiota ja vastaajia on ollut reilu 20 000.

Kysely löytyy osoitteestatasa-arvokysely.fi

Helena Karento kehottaa naisia lopettamaanosaamisensa vähättelemisen esimerkiksirekrytointitilanteessa.

YTY 3/2014 11

K ansallista etätyöpäivää vie-tetään torstaina 18. syys-kuuta teemana Työn uusi johtajuus. Päivä järjestetään Suomessa jo neljättä kertaa

ja päivän suosio on kasvanut vuosi vuo-delta. Järjestäjinä ovat tällä kertaa Micro-soft ja Työterveyslaitos.

Viime vuonna etätyöpäivän yhteydessä selvitettiin henkilöstöjohtajien näkemyk-siä etätyön tekemisestä ja sen edellytyk-sistä. Etätyöbarometrissa nousi kirkkaasti esiin tarve kehittää yhteisiä pelisääntöjä ja uudenlaista johtamista. Tänä vuonna etsi-täänkin eläviä esimerkkejä etätyön johta-misesta ja jaetaan parhaita käytäntöjä.

– Etätyö ei kysy aikaa, paikkaa tai määrämuotoisuutta. Parhaimmillaan etä-

Kannustavien etätyölinjausten

ja hyvän esimiestyön ohella etä-

työ edellyttää kykyä oman työn

johtamiseen ja monimuotoiseen

yhteisöllisyyteen.

Etätyö vaatiiuutta johtajuutta

uudenlaista yhteisöllisyyttä, joka ei perustu niinkään kiinteään fyysiseen ympäristöön vaan aktiiviseen vuorovaikutukseen. Tätä tukevat kehittynyt tieto- ja viestintätek-nologia ja yhteisölliset palvelut.

– Etätyökeskustelussa on kenties lii-kaa korostunut yksilön näkökulma. Tällöin etätyössä ”selviytyminen” on jäänyt paljolti työntekijän itsensä kannettavaksi. On tär-keää kysyä, mitkä ovat työnantajan, joh-don ja esimiehen sekä työyhteisön tavat tukea ja edistää fiksua työskentelyä työpai-kan ulkopuolella. Ensimmäinen askel on yhteisten pelisääntöjen luominen, sanoo erikoistutkija seppo tuomivaara Työter-veyslaitokselta. ●

Kansallisen etätyöpäivän sivustollaosoitteessa www.etatyopaiva.fi kerrotaankampanjan edistymisestä. Sivuilla on kiinnostavia edelläkävijätarinoita javinkkejä etätyön edistämiseen.Kampanjaa voi seurata Facebookissawww.facebook.com/kansallinenetatyopaiva ja Twitterissä #etatyopaiva.

työ nostaa sekä organisaation tuottavuutta että henkilöstön hyvinvointia. Samalla etä-työ edellyttää meiltä kaikilta sopeutumista ja uuden oppimista, sanoo Microsoftin henkilöstöjohtaja sanna lindner.

Joustavan etätyökulttuurin rakenta-minen vaatii uudenlaista johtamista ja yhteistä keskustelua. Tänä vuonna kam-panjassa tarkastellaankin erityisesti etätyön johtamista – niin yksilön, esimiestyön kuin tiimien näkökulmasta

– Esimiehellä on keskeinen rooli etä-työn edistäjänä ja suunnannäyttäjänä. Etäi-nen työnjohtaja ei voi olla hyvä etätyön-johtaja. Uuden aikakauden esimies on läsnä ja tavoitettavissa, Lindner painottaa.

Vastuu jakautuu

Etätyö nostaa johtamisen vaatimuksia ja laajentaa käsitettä kohti jaettua johta-juutta. Tällöin vastuu johtamisesta on paitsi esimiehellä, myös yhä suurem-missa määrin itse työntekijällä ja tii-millä. Työntekijän tulee osata johtaa omaa työtään ja sopia asioista yhdessä kollegoiden kanssa. Etätyö rakentaa

Teksti Akava Kuvat Fotolia.com

Kansallinen

etätyöpäivä

18.9.2014

12 YTY 3/2014

Työaikakysymykset ovat usein hyvin epäselviä ja haastavia esimiesten ja asiantuntijoiden työtehtävissä.

Teksti Teksti Heikki Meskanen, varatuomari

Kuva Fotolia.com

Mikä ontyöaikaa?

n ykyinen työaikalaki ei sovellu kovinkaan hyvin suhteelli-sen itsenäistä ja vastuullista esimies- tai asiantuntijatyötä tekeviin. Varsinkin ylitöihin ja matka-aikaan liittyvät työ-

aikalain säännökset ovat ongelmallisia. Tie-tämällä etukäteen ongelmakohdat, pys-tyy ne huomioimaan paremmin laa-dittaessa työsopimusta. räätälöidyin sopimuskirjauksin ongelmat pystyy myös mahdollisesti ohittamaan.

[ J u r I S T I PA L S TA ] Lakimiesten puhelinpalvelu (09) 2510 1350. Puhelinaika arkisin klo 8.30 –13.00

YTY 3/2014 13

Työntekijän kannattaa erityisesti varoatyösopimuksessa mahdollisesti valmiina olevaa

työnantajan kirjausta, jossa todetaan, että matka-aika on otettu huomioon palkanmuodostuksessa.

Työnantajalla direktio-oikeus

Työnantajalla on työsuhteessa työaikana työn johto- ja valvontaoikeus eli direktio-oikeus. Tämä tarkoit-taa sitä, että työnantajalla on (työsopimuksen ehto-jen puitteissa) oikeus määrätä muun muassa, mitä töitä työntekijä tekee, miten hän ne tekee ja milloin hän ne tekee. Tämä oikeus koskee kuitenkin vain työ-aikaa ja muuta sellaista aikaa, joka ei ole työaikalain mukaista työaikaa, mutta josta kuitenkin työnantaja maksaa palkan.

Työtekijän vapaa-aikaan ei työnantajan määräys-valta ulotu, ellei näin ole jossain poikkeustapauksissa nimenomaisesti sovittu. näin ollen työnantaja ei voi edellyttää, että työntekijä vapaa-aikanaan eli lomal-laan, viikonloppuisin tai edes iltaisin vastaa työnanta-jan puheluihin tai sähköposteihin, ellei näin ole erik-seen sovittu. Tällöin työntekijällä tulee olla oikeus myös korvaukseen näistä työsuoritteista.

On tärkeää muistaa, että työaikalain mukaan var-sinaiseksi työajaksi luetaan vain työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työ-paikalla työnantajan käytettävissä. Tämän lisäksi työn-antajalla voi olla palkanmaksuvelvollisuus muiltakin

ajoilta, jotka eivät ole työaikalain mukaista työaikaa. Tällaisia ovat pääsääntöisesti esim. työpaikan ulko-puolella pidettävät koulutustilaisuudet ja matka-aika. Työaikalain mukaisen työajan määritelmällä on mer-kitystä muun muassa lisä- ja ylitöiden laskennassa.

Matka kotoa töihin

Lähtökohtaisesti matka kotoa töihin ja takaisin on työntekijän omaa aikaa, eikä siitä makseta korvauk-sia. Mikään ei tietenkään estä sitä, että työntekijä ja työnantaja sopivat, että tämä matka on silti palkal-lista aikaa.

Jos työntekijällä on normaalia pidempi matka kotoa töihin siten, että matkan aikana voi käyttää esimerkiksi kannettavaa tietokonetta, niin usein sovi-taankin, että ainakin osa työmatkasta on palkallista aikaa ja lyhentää siten työssäoloaikaa työpaikalla. Täl-laista palkallista aikaa ei kuitenkaan lasketa mukaan työaikalain mukaisia lisä- ja ylitöitä laskettaessa.

Matka-aika ei työaikaa

Työaikalaissa todetaan nimenomaisesti, että työhön liittyviin työmatkoihin kuluva matka-aika ei ole työ-aikaa. Matka-aika ei myöskään ole työaikaa, vaikka työntekijä matkan aikana tekisi työtehtäviään esim. tietokoneella tai soittaisi työpuheluita.

Koska matka-aika ei ole työaikaa, työnantaja ei voi velvoittaa työntekijää lähtemään työmatkalle vapaa-ajallaan tai ajoittamaan matkaa siten, että työ-matkalta paluu tapahtuisi vapaa-ajalla. Jos työnantaja haluaa, että työntekijä tekee työhön liittyviä matkoja vapaa-ajallaan, tulee työnantajan tällöin maksaa näistä matkatunneista palkkaa. Silti tällaisiakaan palkallisia matka-tunteja ei oteta huomioon työaikalain mukai-sia lisä- ja ylitunteja laskettaessa.

14 YTY 3/2014

[ J u r I S T I PA L S TA ]

t Yöaikal ainYl äpuolisetTyöaikalain ulkopuolelle jää normaa-lissa yrityksessä vain suoraan toimitus-johtajan alaisena toimivat suppean johtoryhmät jäsenet, joilla on itsenäi-set vastuut ja toimivaltaoikeudet. Pie-nessä organisaatiossa pelkästään toi-mitusjohtaja on työaikalain ulkopuo-linen. Kaikille muille, muun muassa keskijohtoon kuuluville erityisasian-tuntijoille, päälliköille ja johtajille tulee maksaa ylityökorvaukset työaikalain mukaan. ●

Mikäli työhön liittyy oleellisena osana matkusta-mista, tulisi työmatkojen matka-ajasta suoritettavasta korvauksesta ehdottomasti sopia jo työsopimusta teh-täessä. Työntekijän kannattaa erityisesti varoa työso-pimuksessa mahdollisesti valmiina olevaa työnan-tajan kirjausta, jossa todetaan, että matka-aika on otettu huomioon palkanmuodostuksessa, ellei tästä ole työsopimusneuvotteluissa nimenomaan keskus-teltu ja sovittu.

Muita tilanteita

Terveystarkastuksiin käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, mutta se voi silti olla palkallista aikaa työnantajan käy-tännön tai työehtosopimuksen mukaan.

Myöskään koulutuksiin käytetty aika ei pääsään-töisesti ole työaikalain mukaista työaikaa, vaikka kou-lutuksien ajalta yleensä maksetaan palkkaa. Koulutuk-seen osallistumista voidaan kuitenkin pitää työaikalain mukaisena työaikana, jos koulutukseen osallistuminen on työnantajan määräyksestä pakollista ja koulutus on sellaista, johon osallistuminen on välttämätöntä, jotta työntekijä voisi suoriutua työtehtävistään.

Kun työnantaja järjestää työntekijöille erilaisia sosiaalisia tilaisuuksia ja tapahtumia, esimerkiksi vir-kistyspäiviä, niin näihin tilaisuuksiin kulunutta aikaa ei yleensä lueta työajaksi. Palkka kuitenkin yleensä maksetaan normaalilta päivittäiseltä työajalta.

Henkilöstön edustajien, kuten luottamusmiehen luottamustehtäviin käyttämää palkallista aikaa, jonka he ovat saaneet vapaaksi lain tai työehtosopimuksen perusteella, ei myöskään lueta työaikaan. Perusteena on se, että näitä tehtäviä hoitaessaan henkilöstön edus-tajat eivät ole työnantajan käytettävissä työtehtävien suorittamista varten.

Myöskään päivittäistä lepoaikaa ei työaikalain mukaan lueta työaikaan, jos työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.

Kiinteä ylityökorvaus

Työaikalain mukaan vain johtavassa asemassa ole-vat toimihenkilöt ja työntekijät, joiden pääasialli-sena tehtävänä on välittömästi johtaa ja valvoa työtä ja jotka eivät ota osaa tai vain tilapäisesti ottavat osaa

johdettaviensa tai valvottaviensa työntekijöiden työ-hön, voivat sopia työnantajan kanssa yli- ja sunnun-taityöstä maksettavan korotetun palkan suorittami-sesta muusta palkkauksesta erillisenä kiinteänä kuu-kausikorvauksena.

Edellä todetun takia vain esimiestehtävässä toi-mivan työntekijän kanssa työnantaja voi tehdä sopi-muksen kiinteästä ylityökorvauksesta. Pelkkä päälli-kön tai johtajan nimike ei riitä, vaan henkilöllä tulee olla oikeasti suoria alaisia. Asiantuntijatehtävässä ole-van työntekijän kanssa työnantaja ei voi tehdä ollen-kaan sopimusta kiinteästä ylityökorvauksesta, vaan yli- ja lisätyöt pitää asiantuntijatehtävässä toimivalle maksaa työaikalain mukaan normaalisti.

Kiinteä ylityökorvaus ei voi sisältyä kokonais-palkkaan, vaan sen tulee olla palkkakausittain palk-kaerittelyssä omana erillisenä eränä. Sopimus kiinte-ästä ylityökorvauksesta ei myöskään vapauta työnan-tajaa työaikakirjanpidon ylläpitämisvelvoitteestaan. Kiinteän ylityökorvauksen tulee myös vastata tasol-taan normaalilla tavalla laskettavaa yli- ja sunnuntai-työkorvausta. ●

Yksi vaietuistaongelmista onmiesten työpaikoillakokema seksuaalinenhäirintä.

YTY 3/2014 15

S uomi on maailman tasa-arvoisin maa. Tämä usein toistettu mantra saa minut usein hymäh-tämään päätäni puistellen. On totta, että Suomi on pärjännyt hyvin Maailman talous-foorumin vuosittaisessa Global Gender Gap -raportissa. Indeksissä tarkastellaan, kuinka hyvin maat jakavat saatavilla olevat resurssinsa naisten ja miesten välillä. Sukupuol-ten tasa-arvon mittareina käytetään muun muassa palkkasummia, osallistumisosuutta

työelämään ja edustusta päätöksentekoelimissä.Indeksimenestys ei kuitenkaan tarkoita, että suomalainen työelämä olisi tasa-arvon näkökul-

masta ideaalinen. Me työmarkkinalakimiehet kohtaamme työssämme jatkuvasti erilaisia tasa-arvoon liittyviä ongelmatilanteita. Naisten työmarkkinoilla kohtaamat haasteet tunnetaan hyvin, vähemmän sen sijaan puhutaan siitä, että myös miesten työelämän tasa-arvossa on kehitettävää.

Yksi vaietuista ongelmista on miesten työpaikoilla kokema seksuaalinen häirintä. Koke-mukseni mukaan häirinnän kohteiksi joutuneiden miesten on hyvin vaikea ottaa asia puheeksi. Kokemusta vähätellään, sille naureskellaan ja saattaapa joku tokaista, että

eikös se ole joka miehen fantasia. Sääntöjen on oltava samat kaikille, ja ahdistelulle on asetettava nollato-leranssi. Työpaikoilla tulee olla selkeät menettelyta-paohjeet häirinnän varalle ja raportoitavat tapauk-set on otettava tosissaan.

Työn ja perheen yhteensovittaminen ei ole haastavaa ainoastaan naisille. Miehille isyyteen panostamisen tekee vaikeaksi usein työpaikan asenneilmapiiri. Pidetyistä perhevapaista yli

90 % on edelleen äitien pitämiä, vaikka yleinen käsitys tänä päivänä onkin, että sekä isä että äiti ovat yhtälailla kykeneviä lapsen hoitoon. Miesten perhevapaiden käyttö rajoittuu isyyslomaan ja isäkuukauteen, ja neljäsosa isistä ei käytä lainkaan isyys-vapaata. Syyksi isät kertovat työpaikan asenteet. Samaan aikaan tutkimustulokset kertovat kuinka merkittävä isä-lapsisuhde on lapsen kehitykselle. Isä-ystävällistä työ-kulttuuria on kuitenkin mahdollista kehittää. Monella työpaikalla pää avautuu, kun yksikin mies uskaltautuu jäämään pidemmälle perhevapaalle.

Toisinaan törmään siihen, että naisten tasa-arvoa pyritään edistämään miesten kustan-nuksella. Eräällä työpaikalla naiset saavat poistua työpaikalta puolilta päivin naistenpäivänä. Samoin aikainen vapautus koittaa pikkujoulupäivänä, jolloin naiset lasketaan ”kaunistautu-maan” miesten jatkaessa töitä. Miehille ei kuitenkaan koskaan anneta vastaavaa vapaata. Tasa-arvo ei voi olla vain toisen sukupuolen tasa-arvoa.

Tasa-arvoista työkulttuuria ei voi ulkoistaa vaan se syntyy työpaikoilla. Siihen vaikuttaa kes-keisesti meidän jokaisen käytös ja asenteet. ●

Anu Aspiala,neuvottelupäällikkö

Tasa-arvoa tasa-arvoisesti

[ Y T I M E S TÄ ]

Am mattivalmentajien

16 YTY 3/2014

asiallaAm mattivalmentajien

Mahdollisuus vaikuttaa ammatti-valmentajien asemaan motivoi Pirkko

Haapalaa hallitustyöskentelyyn.

YTY 3/2014 17

P irkko Haapala on sekä YTYn että YTYn jäsenyhdistyksen Suomen Ammattival-mentajat SAVALin hallituksen jäsen. SAVALin hallituksessa hänelle tuli vuo-den alussa kymmenen vuotta täyteen, YTYn hallituksessa hän aloitti tämän

vuoden alusta. Edunvalvontatyöhön Haapala tuli mukaan kiinnostuksesta ammattivalmentajien asemaa kohtaan. Hallituspaikan kautta hän on myös saanut mahdollisuuden tutustua eri lajien valmentajiin.

Ammattivalmentajien asema onkin vuosien mit-taan kohentunut, vaikka työtä toki edelleen riittää. Yhtenä yksittäisenä asiana Haapala nostaa esiin työ-sopimusten laadun - työehdot jäävät usein epäselväksi tai eivät ole lainmukaisia. Suurimman osan ammat-tivalmentajista työllistävät urheiluseurat, joissa puo-lestaan työnantajaosaaminen ei välttämättä ole kovin korkealla tasolla. Valmiit työsopimusmallit ovat todella tarpeellisia.

Teksti Leena Vänni Kuvat Heli Hirvelä

– Valmentajan työtä tehdään intohimoisesti ja suurella sydämellä, jolloin työn rajat hämärtyvät. Teh-dystä työtä tarvitsee kuitenkin saada korvaus ja työeh-doissa tarvitsee noudattaa lakia, Haapala muistuttaa.

Työsopimuslaki tutuksi

SAVALin kautta Haapala on päässyt ja joutunut pereh-tymään työehtosopimuksiin ja työsopimuslakiin.

– näiden asioiden tunteminen on auttanut itseä myös työnantajan roolissa. Pystyn myös välittämään tietoa eteenpäin muille valmentajille ja kertomaan, mistä saa lisätietoa työehtoihin liittyen.

Haapala on Voimisteluseura Keski-Uusimaan toi-minnanjohtaja ja päävalmentaja. Toiminnanjohtajan työssä on hyötyä, että tuntee tarkkaan työnantajan vel-vollisuudet. Hyvän hallitustyön tärkeys näkyy omassa työssä eri suunnasta, kun hän raportoi työstänsä oman seuran hallitukselle.

– Kun työntekijät tekevät työnsä hyvin, hallituk-sen on helppo toimia ja toisinpäin - hyvä hallitus luo hyvät puitteet työskentelyyn. Meillä seurassa hallituk-sen tehtäviin kuuluu toiminnan valvonta ja kehittä-minen, jossain pienemmissä seuroissa hallitusvastuu sisältää myös toiminnan pyörittämistä.

Luottamustehtäviä hän pitää mielenkiintoisina ja mielekkäinä, eikä koe niiden vievän liikaa aikaa.

– Toki asioihin perehtymiseen menee jonkun ver-ran aikaa. Yritän myös aina päästä paikalle kokouksiin. SAVALin toiminta on jo tuttua, mutta YTYn asioissa

<< Pirkko Haapala on Voimisteluseura

Keski-uusimaantoiminnanjohtajaja päävalmentaja.

18 YTY 3/2014

pitää tarkemmin perehtyä ennakkoon, mistä on kyse. YTYn toiminnassa osa asioista on etäisempiä omaan työhön nähden.

Liittyminen kannatti

SAVAL liittyi YTYn jäsenyhdistykseksi vuonna 2011. Haapalan mielestä liittyminen kehitti SAVALia oike-aan suuntaan.

– Jäsenpalvelut ovat parantuneet. nyt käytössä on enemmän henkilökuntaa, jolloin myös palvelua on saa-tavilla jatkuvasti. Valmentajat sopivat YTYn jäsenpro-fiiliin hyvin, työ on itsenäistä asiantuntijatyötä. YTYn keskimääräiseen palkkatuloon valmentajat eivät tosin pääse harvoja liigavalmentajia lukuun ottamatta.

Haapalan mukaan ammattivalmentajuuden pro-fiili on lähivuosina kohentunut. Ansio kuuluu monelle taholle, myös SAVALin pitkäjänteiselle työlle ja tun-nettuuden lisääntymiselle. Ammattivalmentajan työ sekoittuu kuitenkin edelleen oman toimen ohella val-mentamiseen.

– nuorilla olisi kiinnostusta kehittää osaamistaan ja ryhtyä ammattivalmentajiksi, mutta seurojen pitäisi myös pystyä maksamaan osaamisesta. Useassa lajissa on pula osaavista valmentajista, mutta monet kyvykkäät valmentajanalut päätyvät valitsemaan toisen työuran, Haapala toteaa. ●

>> Ammatti-valmentajien asemaon vuosien mittaankohentunut, muttaedelleen valmen-nusta ei helpostimielletä oikeaksityöksi.

Valmentajan työtä tehdään intohimoisesti ja suurella sydämellä, jollointyön rajat hämärtyvät. Tehdystä työtä tarvitsee kuitenkin saada korvaus ja

työehdoissa tarvitsee noudattaa lakia.

YTY 3/2014 19

6.9.2014 Helsingin Olympiastadion

www.liikuntatapahtuma.fi

20 YTY 3/2014

A siantuntija päivi rauramo Työtur-vallisuuskeskus TTK:sta muistuttaa, että terveyden kannalta on tärkeää vähentää istumista. Vuoroittainen seisominen ja istuminen lisäävät sekä työn tehokkuutta että hyvinvointia.

– Työasentoja kannattaa vaihdella useasti työ-päivän aikana. Seisominen on vähemmän haitallista

Näyttöpäätetyö voi kuormittaa haitallisesti, jos esimerkiksi työasentoja ei vaihdella

riittävästi tai hyödynnetä kalusteiden säätöjä. Terveyttä tukevat myös muun muassa

työrauha, riittävä perehdytys ja korkea motivaatiotaso.

Teksti Mia Hemming Kuvat Fotolia.com ja Sami Kulju

NäyttöpäätetyössäRiSKEJä terveydelle

selälle kuin istuminen, joka puolestaan kuormittaa vähemmän alaraajoja ja verenkiertoelimistöä, rauramo selvittää.

rauramo tietää, että työpaikoille hankitaan ene-nevässä määrin ergonomisesti laadukkaita kalusteita kuten seisomakorkeuteen säädettäviä pöytiä. Silti tasojen ja tuolien säätömahdollisuuksia jätetään usein hyödyntämättä. Seisomakorkeudelle säädettävät pöy-

YTY 3/2014 21

Päivi rauramo on huomannut puutteita työntekijöiden keskittymisen taidoissa. Jatkuvasti reagoidaan ulkoisiin ärsykkeisiin tai vatvotaan mennyttä tai tulevaa. Läsnä olemisen taitoa, eli olemista siellä missä kulloinkin on, olisi hyvä harjoitella.

– Toiset pitävät avokonttoreis-ta ja monitoimitilatoimistoista: hei-dän mielestään ne esimerkiksi mah-dollistavat paremmin yhteistyön ja osaamisen kehittymisen.

Epäkohtien ennaltaehkäisemi-seksi työnantajan on arvioitava näyttöpäätetyöpisteet, mikä olisi hy-vä tehdä yhteistyössä asiantuntijoi-den kanssa.

– Valitettavasti usein kuitenkin esimerkiksi työterveyshuolto kutsu-taan apuun, kun ongelmat ovat jo vaikeutuneet. Esimiesten olisi hyvä myös säännöllisesti tiedustella työn-tekijöiltä heidän hyvinvoinnistaan, jotta apua voisi saada tarvittaessa ajoissa. Jos esimiehet itse huomaa-vat jotain huolestuttavaa työnteki-jöiden hyvinvoinnissa, heidän tulisi ottaa se välittömästi puheeksi.

näyttöpäätetyö edellyttää myös riittävää opastusta ja ohjausta työntekijän käyttämiin ohjelmistoihin. Esimerkiksi uuden tietojärjestelmän opetteleminen koetaan joskus ylikuormittavaksi.

Vastapainoa tarvitaan

rauramo huomauttaa, että jos näyttöpäätteen äärellä työskentely on hyvin tietointensiivistä, tarvitaan sen vastapainoksi rutiininomaisia tehtäviä. ne mahdollis-tavat työstä palautumista jo työpäivän aikana.

– Yksin työskenteleminen edellyttää puolestaan sosiaalisia tilanteita. Ja vastaavasti sosiaalisesta työsken-telystä palautuminen voi onnistua rauhallisella yksin olemisella.

rauramo muistuttaa, että näyttöpäätetyössäkin tär-keä hyvinvointitekijä on motivaatio.

– Mielekäs, monipuolinen työ, oman osaamisen ylläpito sekä avun hakeminen ongelmiin ajoissa turvaa-vat parhaiten terveyden näyttöpäätetyössä. ●

Muita lähteitä:Työsuojeluhallinto, Näyttöpäätetyö. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 1, Tampere 2006. www.ttl.fi/fi/ergonomia/erg_tiedonlahteet/documents/nayttopaatetyo.pdf

Suomen työnäköseura, Näyttöpäätetyön ergonomia ja näkeminen. www.tyonako.fi/?ergonomia

Työturvallisuuskeskus, Tietokonetyö. www.tyoturva.fi/asiantuntija-_ja_toimistotyo/tietokonetyo

Valtioneuvoston päätös näyttöpäätetyöstä, 1405/1993. www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19931405

dät ja puoliseisovan asennon mah-dollistavat tuolit ovat tarkoitetut tuomaan vaihtelua paikalla istu-miseen.

Työntekijän perehdyttäminen terveellisiin työskentelyolosuhtei-siin on tärkeää haitallisen kuormit-tumisen ennaltaehkäisemiseksi. rauramo neuvoo pyytämään opas-tusta oikeisiin työasentoihin ja -liikkeisiin työterveyshuollosta.

– Perehdyttäminen työergono-miaan valitettavasti usein ohitetaan tai tehdään ohimennen. Perehdyttä-misen yksi tarkoitus on, että työnte-kijä oppii alusta alkaen tekemään työnsä turvallisesti, terveellisesti ja hyvin. Perehdyttäminen vaatii aikaa ja suunnitelmallisuutta.

Olosuhteet kuntoonmyös kotona

näyttöpäätetyöntekijälle yleiset niska-, hartia- ja sel-kävaivat sekä hiirikäden kiputilat saattavat olla peräi-sin myös kodin työskentelyolosuhteista. Jos työpäi-vät venyvät kotiin tai tehdään säännöllisesti etätyötä, täytyisi kiinnittää huomiota kodin työlaitteisiin ja -kalusteisiin.

– Kotona laitteet ja kalusteet eivät yleensä ole ergo-nomisesti yhtä hyviä kuin työpaikalla. Esimerkiksi kan-nettava on huonompi työväline fyysistä haitallista kuor-mitusta ajatellen kuin pöytäkone. Jos tehdään säännölli-sesti etätyötä, pitäisi työnantajan kanssa ottaa puheeksi kodin työskentelyolosuhteet. Työntekijä voisi tarvitta-essa sopimuksesta lainata työvälineitä kotiin kuten työ-tuolin, kannettavan telineen, erillisen näppäimistön ja hiiren, rauramo toteaa.

Näyttöpäätetyöpisteet on arvioitava

Työtapaturmien sijaan toimistotyössä esiintyykin use-ammin esimerkiksi epäsuotuisista työoloista johtuvaa haitallista fyysistä kuormitusta. Paitsi laitteet ja kalus-teet, muun muassa valaistus, lämpötila, ilman laatu ovat kuormittumiseen vaikuttavia olosuhdetekijöitä. Myös toimiston ääniympäristöllä on huomattava merkitys terveelliselle näyttöpäätetyölle. Päivi rauramo koros-taa, että erityisesti avokonttoreissa on torjuttava melua ja vähennettävä puheäänten aiheuttamaa häiriötä.

– Keskittymistä vaativiin töihin tulee olla riittä-västi työrauhaa. Jos on liikaa häiriötä, saattaa työnte-kijöiden suoriutuminen hidastua ja vastaavasti päivät pidentyä, rauramo kuvailee.

Kuusankoskelainen Kerttu rossi laittoi ansioluettelonsa iskuun YTYn CV-klinikassa.

Takana on yli kolme vuosikymmentä työskentelyä useissa eri tehtävissä metsäteollisuuden

palveluksessa.

T ein tätä juttua varten oman, ajankoh-taisen ansioluettelon. Koska tuotan tekstiä työkseni, ansioluettelon teke-minen tuntui melko vaivattomalta, vaikka edellisen laatimisesta olikin

kulunut aikaa. Omasta mielestäni uudesta ansioluet-telostani tuli oikein nykyaikainen ja tiivis. Ennen kuin annan tuotokseni arvioitavaksi UP Partnersin toimitus-johtaja heidi viljamaalle, joka sparraa CV-klinikassa myös YTYn jäseniä, juttelemme hetken ansioluettelo-

Kyllähän viestinnän ammattilainen osaa

oman ansioluettelonsa kirjoittaa.

Ansioluetteloa hioessa myösitsetunto kasvaa Teksti Leena Vänni Kuva Fotolia.com

Kuka tahansa osaaansioluettelon tehdä –vai osaako?

22 YTY 3/2014

M onesti pitkään yhdessä yrityksessä työskennelleet joutuvat aloitta-maan ansioluettelon teon täysin nollista.

– Ansioluettelot yleistyivät vasta 2000-luvulla, sitä ennen oleellisimpia dokument-teja työnhaussa olivat työtodistukset, Kerttu rossi muis-tuttaa.

rossi oli kuitenkin hakenut töitä vuosien mittaan, muun muassa tehtävien vaihdon yhteydessä saman yri-tyksen sisällä. Hän piti omaa ansioluetteloaan kattavana, mutta hieman virkamiesmäisenä.

– Varsinainen kimmoke ammattilaisen arviointiin tuli, kun työhaastattelussa haastattelija kyseli työhisto-

Teksti Leena Vänni Kuvat Lauri Virkki

riastani. Kun kerroin siitä, hän totesi ansioluetteloani silmäillen, että olihan se tieto täällä, mutta ei kylläkään hänelle heti auennut.

Oman ansioluettelon luetuttaminen ulkopuolisella henkilöllä voi olla iso kynnys. Pitkään työssä olleet usein yliarvioivat omia työnhakutaitojaan. Se on kuitenkin harjoitusta vaativa laji.

– Koska olin motivoitunut parantamaan ansio-luetteloani, päätin asennoitua niin, että kaikki palaute mitä tulee, on minun parhaakseni. Tiesin, että tämän-hetkinen ansioluetteloni ei erotu joukosta, rossi sanoo.

rossia sparrannut UP Partnersin toimitusjohtaja ja valmentaja heidi viljamaa piti rossin ansioluette-lon rakennetta hyvänä. Kaikki oleellinen oli listattuna,

>> Leena Vänninalkuperäinen CVmustui muistiin-panoista.

YTY 3/2014 23

mutta kuvaus tehtävistä oli ympäripyöreä ja aukeni ainoastaan kirjoittajalle itselleen. Kokonaan puuttui tarinan muotoon puettu yhteenveto osaamisesta. rossi piti tarinan kirjoittamista itsestään vaikeana.

– Olin itse korostanut aluksi persoonaani, tuoretta tutkintoani kauppatieteistä ja työkokemusta. Hiomisen jälkeen esiin nousi työkokemus vuosissa, tekemäni työ-tehtävät tarkemmalla tasolla ja sen lisäksi viimeisimmät koulutukset, sillä pitkän työuran rinnalla on hyvä tuoda esiin osaamisen ylläpitoa ja jatkuvaa kouluttautumista.

rossi suosittelee lämpimästi cv-klinikan käyttöä.– Kun tietää ansioluettelon olevan ammattilaisen

läpikäymä, töitäkin on miellyttävämpi hakea. Ansio-luetteloa hioessa myös huomaa, kuinka paljon asioita osaakaan. Itsetunto kasvaa ja siitä puolestaan on hyö-tyä itsensä markkinoinnissa. ●

urapalvelujäsenille

jen yleisimmistä ongelmista. Jo tässä vaiheessa poski-ani alkaa kuumottaa, ja mietinkin, pitäisikö minun len-nosta vaihtaa juttu haastattelumuotoiseksi sen sijaan, että ojennan kohta muka loistavan ansioluetteloni Vil-jamaan arvioitavaksi.

– Ansioluettelo ei ole mikään hampurilainen vaan pelkkää pihviä ilman sämpylöitä ja salaatteja. On todella vaikeaa kirjoittaa auki, mitä oikeasti on työs-sään tehnyt ja missä on onnistunut. rekrytoija haluaa ansioluetteloa vilkaistuaan tietää, mihin tämä henkilö pystyy, Viljamaa muistuttaa.

Koska Viljamaa on kannustava ja mukava per-soona, uskaltaudun antamaan muka-täydellisen ansio-luetteloni hänelle. Kahdenkymmenen minuutin jäl-keen alkuperäisversio oli täyttynyt yliviivauksista, täy-dennyksistä, muotoiluehdotuksista ja nuolista. Miten tässä näin pääsi käymään?

Muotoilut metsässä

Kaksisivuisen ansioluetteloni aloitti oikeaoppisesti nimi ja sivunumerointi. Viljamaa kiinnitti huomiota puuttu-vaan kuvaan. Jos hyvälaatuista, neutraalia kasvokuvaa ei ole, sellainen kannattaa käydä valokuvaajalla otattamassa.

CV-klinikka pitää sisällään ansioluettelon sekä mahdollisesti työhakemuksen lukemisen ja sen jälkeen 20 minuutin puhelinkonsultaation. Konsultaation jälkeen uraneuvoja vielä lähettää korjausehdotukset sähköpostitse jäsenelle.

Palvelun käyttö• Mene sivulle www.urapalvelut.fi/yty• Voit varata ajan valmentajalta nimelläsi ja jäsennumerollasi. Tässä vaiheessa voit jo listata kysymyksiä, jotka sinua erityisesti askarruttavat.• Katso myös CV-video. Kun perusasiat on jo kerrattu etukäteen, voit keskittyä valmentajan kanssa paremmin ansio- luettelon viimeistelemiseen.• Saat valmentajaltasi sähköpostia, johon vastaamalla lähetät hänelle ansioluettelosi• Varaamallasi ajalla valmentaja soittaa sinulle ja käytte läpi ansioluetteloasi• Valmentaja antaa sinulle palautetta ja korjausehdotuksia• Hyvin laadittu CV avaa uusia ovia uralla

Alkuperäisversio täyttyiyliviivauksista, täydennyksistä,

muotoiluehdotuksista ja nuolista.Miten tässä näinpääsi käymään?

Seuraavaksi Viljamaa tarkasteli yhteystietoja. ni-meni ei noussut sieltä esiin, vaan huomion vei yhteys-tiedoissani mukana oleva pitkä linkki LinkedIn-profii-liini. LinkedInin profiiliosoitteen saa lyhennettyä siis-timmäksi tilin asetuksista ja oma nimi kannattaa nostaa esiin isommalla fontilla.

Muutenkaan ansioluettelostani ei nopealla silmäi-lyllä saanut selville, missä ja milloin olin ollut töissä tai opiskelemassa. nostamalla loogisesti paikkakunnan esille joka työpaikan yhteydessä saatoin korostaa ulkomaan työkokemustani menettämättä rakenteen loogisuutta.

Osaaminen pähkinänkuoressa

Olin koonnut osaamiseni yhteenvedon kolmen koh-dan listaukseksi. Ongelmani oli, etten listauksessa ker-tonut oikeastaan osaamisestani mitään, vaan tiputtelin kuluneita fraaseja: Hallitsee viestinnän monet kanavat ja välineet. Lisäksi kuvailin itseäni adjektiiveilla, kuten analyyttinen persoonallisuus, joista on vaikea selvittää, mitä oikeasti osaan.

– Kerro tiivistelmässä, mitä konkreettisia tehtäviä olet tehnyt, millä alalla ja paljonko sinulla on työkoke-musta vuosissa, Viljamaa sanoo.

Viljamaan neuvoissa toistuu sana mikrotarina, jolla tarkoitetaan tarinan muotoon puettua tiivistystä han-kitusta osaamisesta. nyt ansioluetteloni aloittaa tiivis-tetty ilmaus: Olen työskennellyt kymmenen vuotta vies-tinnän tehtävissä järjestössä ja media-alalla.

Konkretiaa työkokemuksen kuvailuun

Tiivistelmän jälkeen olen listannut työkokemukseni, sillä se on tässä vaiheessa uraani tärkeämmässä osassa kuin koulutukseni. Tästä järjestyksestä Viljamaa on samaa mieltä. rekrytoijan kannalta mielenkiintoi-simmasta työkokemuksestani eli nykyisestä tehtäväs-täni olenkin kirjoittanut ihan kohtuullisen kuvauk-sen, mutta Viljamaa ehdottaa sen purkamista luette-lomuotoon. Myös sisällössä on puutteita - rekrytoija ei voi tietää YTYn toiminnan mittakaavaa tai sisältöä, vaikka minä itse sen tiedänkin. Kun aiemmassa teks-tissäni suunnittelen jäsenkoulutuksia, uudessa versiossa suunnittelen YTYn jäsenkoulutustarjonnan, jonka mää-rää olen lisännyt aiemmasta muutamasta vuosittaisesta tilaisuudesta pariin kymmeneen läsnäolo-, webinaari- ja LinkedIn-koulutukseen. Uudesta versiosta lukija tie-tää nyt suuruusluokan ja sen, että en arastele tutustua uusiin toimintamalleihin ja koulutusmuotoihin.

Ansioluettelon toisella sivulla listaan kielitaidon sanallisen arvion lisäksi myös eurooppalaisen kieliar-vioinnin mukaan. Tämä näyttää Viljamaasta hyvälle. IT-taitoihin voisin listata laajemminkin töissä käyttä-miäni ohjelmia. Myös muutama sana harrastuksista saa hyväksynnän. nämä eivät kuitenkaan ole niitä asioita, mitä rekrytoija ensimmäisenä ansioluettelosta katsoo, mutta saattavat olla erottavia tekijöitä tarkem-massa tarkastelussa.

Parinkymmenen minuutin ansioluettelon läpikäy-minen oli hämmentävä kokemus. Huomasin todella konkreettisesti, kuinka itselle tuttua asiaa on vaikea tehdä selväksi ulkopuoliselle. Ansioluettelon läpikäy-minen valmentajan kanssa on YTYn jäsenille maksu-ton jäsenpalvelu, jota jokaisen töitä hakevan kannattaa käyttää hyödyksi. ●

24 YTY 3/2014

YTY 3/2014 25

Järjestämme YTYn sääntömääräisen syyskokouksen jälkeen jäsenillanteatteriravintola Nyyrikissä.

YTYn syyskokousYksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry:n syyskokous pidetään torstaina 27.11.2014 kello 17.00 osoitteessa ravintola nyyrikki, pohjolankatu 2, 00610 helsinki. Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkistus alkavat klo 16.30.

Kokouksen esityslistalla ovat yhdistyksen sääntöjen 9 § mukaiset asiat.

YTYn henkilöjäsenen tai YTYn jäsenyhdistyksen henkilöjäsenen tulee ilmoittaa yhdistyksensääntöjen 7 § mukaan yhdistykselle osallistumisestaan kokoukseen viimeistään torstaina20.11.2014 kello 16 mennessä YTYn jäsensivujen kautta tai puhelimitse (09) 2510 1310.

Tervetuloa!

Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry

Hallitus

YTYn sääntömääräinen syyskokous pidetään teatteriravintola nyyrikissä 27.11.2014. Kokouksen asialistalla ovat mm. toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015. Kokouksen jälkeen iltajatkuu illallisen ja teatterin merkeissä.

Ennakkoilmoittaudu netissäIlmoittaudu tilaisuuteen etukäteen nettilomakkeella, joka löytyy YTYn jäsensivuilta www.ytyintra.fi tai puhelimitse (09) 2510 1310. Kokoukseen tulee ilmoittautua 20.11.2014 klo 16 mennessä.

Teatteriliput ja hintaTeatterilippuja on rajallinen määrä, emmekä voi taata, että niitä riittää kaikille syyskokoukseen ilmoittautuneille. Liput jaetaan ennakkoilmoittautumisjärjestyksessä. Voit halutessasi ottaamukaan yhden seuralaisen. Seuralaisille, jotka eivät ole YTYn jäseniä myönnettäneen läsnäolo-oikeus syyskokoukseen.

Jäsenille tilaisuus on maksuton jaseuralaisen illallisesta ruokajuomineen jateatterilipusta veloitamme 30 euroa.

Ohjelma 27.11.201416.30 Läsnäoloilmoittautuminen alkaa17.00 Syyskokous18.00 3 ruokalajin illallinen ja seurustelua20.00 ”Jättipotti”

YTYn jäsenille Jättipotti

Kun raksu ja Leksa saapuvat rivieralle, heidän elämänsä heittää kuperkeikkaa. Jättipotti kertoo,mitä kaikkea voi tapahtua, kun rahaa alkaa virrata. näytelmä on kertomus myös parisuhteesta,unelmista ja valheista sekä lomamatkailusta, jonkariemut voi kyseenalaistaa.

Hersyvässä komediassa esiintyvät monista teatteri-rooleista tunnetut seppo halttunen ja minna kivelä,joka on naurattanut televisionkatsojia suositussaKätevä emäntä-sarjassa.

käsikirjoitus: Eeva-Kaarina Kolsi näyttelijät: Seppo Halttunen ja Minna Kivelä.

Työpäivä

26 YTY 3/2014

Y TYn uusin työntekijä on tammi-kuussa työnsä aloittanut enni räisänen. Koulutukseltaan räi-sänen on sosionomi. Hän toimii asiamiehenä, joka vastaa yhteys-henkilötoiminnasta ja ytyläisten osalta Akavan aluetoiminnasta.

– Yhteyshenkilötoiminta tarkoittaa sitä, että vas-taan luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja yhteyshenkilöiden neuvonnasta. He puolestaan hoita-vat työpaikoilla ylempien toimihenkilöiden yhteisiä asi-oita, Enni räisänen täsmentää työnkuvaansa.

– Akavan aluetoimintaan taas kuuluu aluejohto-ryhmissä ja liittojen verkostoissa olevien YTYn jäsen-ten toiminnan tukeminen.

räisänen kokee työnsä hyödyttävän jäseniä, koska he tietävät saavansa nopeaa apua tilanteissa, joissa sitä tarvitaan. Luottamusmiehien kautta tietoa siirtyy kai-kille työpaikan jäsenille. Työstään räisänen kertoo pitä-vänsä sen mielenkiintoisuuden vuoksi.

– Koen, että työlläni on merkitys, sillä työmaailma ei ole koskaan valmis. Paljon on tehtävää, työni ei tule ihan pian loppumaan, räisänen naurahtaa.

Olin YTYssä töissä kaksi viikkoa.

YTYn viihtyisä toimisto on Pasilassa,

aivan aseman läheisyydessä. Työn-

tekijöitä YTYssä on kymmenen,

tässä lähemmässä tarkastelussa

heistä kahden työnkuva.

Teksti Sarianna Helander, kesäharjoittelija Kuvat Leena Vänni ja Sarianna Helander

YTYn toimistolla

Sarianna Helander oli YTYssäkesäharjoittelijana kaksi viikkoa.

YTY 3/2014 27

Koen, että työlläni onmerkitys, sillä työmaailma

ei ole koskaan valmis. Paljonon tehtävää, työni ei tule ihanpian loppumaan,Räisänen naurahtaa.

 Työelämän tapahtumista räisänen kertoo pysy-vänsä kartalla pitämällä silmät ja korvat auki.

– Uutispalveluita ja hakukoneita on onneksi pal-jon. Ei tarvitse kaikkia lehtiä selailla. Myös Akavan ja YTn:n seminaarit ovat hyviä tiedonlähteitä, kun vaan liittyy mukaan keskusteluun, räisänen kertoo. Hän myös painottaa oman lukemisen ja asioiden tiedosta-misen tärkeyttä.

Vaihtelevaa työtä jäsenpalvelussa

Toinen haastattelemani on 13 vuotta Enniä pidempään YTYssä työskennellyt konkari kyllikki kivijärvi. Kivi-järvi on ollut YTYn palveluksessa vuodesta 2000 ja hän on koulutukseltaan filosofian ylioppilas.

– Tehtävänimikkeeni on toimistopäällikkö, mutta se kertoo vain osan siitä, mitä teen työkseni. Ensinnä-kin olen osa meidän jäsenpalvelutiimiä, johon kuu-luu lisäkseni kari saarinen ja tiina lappalainen. Vastaan siis jäsenten puheluihin ja annan neuvontaa jäsenetuihin liittyvissä kysymyksissä. Vastaan myös YTYn loma-asuntojen vuokraamisesta, Kivijärvi ker-too työtehtävistään.

– Toimenkuvaani kuuluu myös taloushallintoon liittyvät asiat sekä toimiston käytännön asioiden toimi-vuudesta huolehtiminen.

Kivijärven työstä jäsenet hyötyvät saamansa puhe-linpalvelun sekä lomakohteiden varaamiseen liittyvän palvelun muodossa.

– Minulla ei ole sellaista tyypillistä työpäivää oike-astaan ollenkaan. Työpäivän sisältö riippuu siitä, mil-laisia puheluita jäseniltä tulee, onko loma-asunnoissa jotain akuuttia ja miten toiminnanjohtaja jaakko kiiski työllistää minua toimeksiannoillaan.  Vastaan myös koulutusten käytännönjärjestelyistä eli varaan kokoustilat ja sovin tarjoiluista.

 Työmarkkina-asioista Kivijärvi pysyy kartalla seu-raamalla YTYn toimistolla käytäviä käytävä- ja kahvi-taukokeskusteluja. Sen lisäksi hän myös seuraa verkko-lehdistä ja Helsingin Sanomista mitä omalla alalla tapah-tuu. Merkitykselliseksi Kivijärvi kokee oman työnsä voidessaan auttaa jäseniä ongelmatilanteissa, joita he kohtaavat työsuhteissaan, sekä tietäessään jäsenten ole-van tyytyväisiä saamaansa palveluun. ●

Työpäivästään suurimman osan räisänen viettää tietokoneen ääressä vastaamassa sähköposteihin. Sen lisäksi hän suunnittelee yhteyshenkilöille erilaisia tapah-tumia, kuten yhteyshenkilöseminaaria, käy tapaamassa yritysyhdistyksiä sekä vastaa luottamusmiehiltä tuleviin puheluihin. Kesäkuussa hän hoiti lisäksi jäsenten moto-ristitapahtuman käytännönjärjestelyjä.

<< Haastattelun kohteena asiamies Enni räisänen ja toimisto-päällikkö Kyllikki Kivijärvi.

K esäkuussa pelattiin YTYn golf-kisat, nyt kahdetta-toista kertaa. Pelipaikka oli nurmijärven A-B kentät. Aamiainen nautittiin sateen

ropistessa. Kentän toimitusjohtaja, esa meri-läinen lupasi avaussanoissaan, että päällä

Alkumatkasta olivat sateen-varjot tarpeen. Muutamarohkea ennakoi iltapäivänlämpenevän ja lähti matkaashortseissa. VasemmaltaJuhani Mäkinen, Leila Koski,Pekka Potinkara sekä KirsiLahti.

Pisin avaus, miehet ..................Hannu Koskinen

Pisin avaus, naiset .....................Leena Kokko

Lähimmäs lippua, miehet .... Jukka Heikkilä

Lähimmäs lippua, naiset .......Leena Kokko

tulokset:Miehet lyöntipeli, ilman tasoituksia 1. Kimmo Backman, Lohja, StLG .................78 2. Jukka rämö, Porvoo, PBG .........................82 3. Toni rintala, Hyvinkää, HyG ......................83 4. Matti Miettinen, Hyvinkää, HyG .............83 5. Kari Kauppinen, Vantaa, SHG ..................84 6. David Powney, Pertteli, WGCC ................84 7. Markku Vartiainen, Masku, KGM ...........85 8. Teuvo Tuominen, Espoo, NGCC ..............86 9. Ari Niiniviita, Klaukkala, NGK ...................86 10. Veli-Pekka Meriläinen, Oulu, OGK .........87 11. Tero Alen, Helsinki, VGH ............................89

Miehet pistebogey 1. Otto Puttonen, Vantaa, VGC ..................38 2. Tom roth, Espoo, VGC ...............................37 3. Kimmo Backman, Lohja, StLG .................36 4. Petri Ahonen. Tampere, PirG ....................35 5. Juha Hatakka, Espoo, reG ........................35 6. Jukka rämö, Porvoo, PBG .........................34 7. Heikki Hamberg, Kerava, NGK ................34 8. Teuvo Tuominen, Espoo, NGCC ..............33 9. Jani Vähäsöyrinki, Espoo, TaG ..................33

Naiset, lyöntipeli, ilman tasoituksia 1. Asta Peltoniemi, Klaukkala, NGK ...........81 2. Salme Pättö, Espoo, PHG ...........................95 3. Leena Kokko, Espoo, VGC ........................97

Naiset, pistebogey 1. Asta Peltoniemi, Klaukkala, NGK ...........38 2. Salme Pättö, Espoo, PHG ...........................34 3. Leena Kokko, Espoo, VGC ........................32 4. raili Peltonen, Hyvinkää, HyG ..................31 5. Leila Koski, Vantaa, KGV ............................31 6. Leena Kainomaa, Espoo, ErG ..................30

<< Parhaiten kierroksellaan onnistuneet kokoon-tuivat ryhmäkuvaan. Vasemmalta Kimmo Backman,Toni rintala, Jukka rämö, Otto Puttonen, AstaPeltoniemi, Tom roth ja Leena Kokko. Salme Pättö ehti poistua ennen kuvanottoa.

28 YTY 3/2014

YTYn golf-mestaruudetratkottiin Nurmijärvellä

Teksti ja kuvat Kari Saarinen

Kesäkuun alussa järjestettiin myös ytyläisten motoristipäivä, joka keräsi 15 ytyläistä ja heidän puolisojaan kurvailemaan Uudellamaalla. Tapahtuman järjestäminen lähti YTYn jäsenen, tuomo heinosen ideasta, hän myös suunnitteli ajoreitin. Kiitos Tuomolle aktiivisuudesta! Motoristipäivä sai hyvää palautetta ja se tullaan järjestämään myös jatkossa.

Motoristipäivän samoin kuin golftapahtuman idea on koota samanhenkisiä ytyläisiäyhteen rennoissa tunnelmissa. Kovan edunvalvontatyön lisäksi haluamme tarjota jäsenistöllevapaa-aikaa tukevaa toimintaa. Kerrothan meille, jos mielessäsion tapahtuma, joka kannattaisi toteuttaa. ●

Jäsenenä voit vaikuttaa YTYn järjestämiin tapahtumiin

tysmäärä jäseniä. Vaikka muutama viime hetken peruminen tuli, oli pelaajia ennätyk-sellisesti 58 jäsentä.

Miesten lyöntipeli-sarjassa onnistui par-haiten lohjalainen St. Laurence Golf -seu-raa edustava kimmo Backman. Voitto tuli peräti neljän lyönnin erolla. Pistebogey-kisa olikin hieman tasaisempi, voittajaksi selviy-tyi 38 pisteellä Vihdin Golfia edustava otto puttonen.

naisten sarjoja dominoi tutulla omalla kentällään pelannut asta peltoniemi. Hän voitti sekä pistebogey- että lyöntipelisar-jat. Peltoniemi kertoikin kierroksen olleen ”viittä vaille paras koskaan”. leena kokko keräsi Peltoniemeäkin enemmän palkintoja, voittaen pisimmän avauksen sekä lähimmäs lippua -kilpailujen lisäksi Lyöntipelissä ja pistebogey-kisoissa kolmannet palkinnot.

IF Vahinkovakuutusyhtiö oli lahjoit-tanut kilpailuun erikoiskilpailujen palkin-not. ●

oleva saderintama poistuu kilpailun alettua. näin tapahtuikin ja seuraavat saderintamat kiersivät kentän aluetta, pelaajien onneksi.

Tapahtumaan oli ilmoittautunut ennä-

Iloinen ryhmä odottamassa kahvi-tarjoilua: Hannu Koskinen, Peter Juslin,Veli-Pekka Meriläinen, Pekka Paakkalasekä Meriläisen caddy.

Teksti ja kuva Enni räisänen

YTY 3/2014 29

Teksti Seppo Simola

K ukin vuorollamme olemme asiakkaan, matkailijan, myy-jän, kollegan tai vaikkapa esi-miehen roolissa kohtaamassa monikulttuurisuutta, joka on suomalaisissa työyhteisöissä

nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus.Helposti kuvitellaan, että vain puhumalla tai

tekemällä voi mokata kansainvälisissä kontakteissa. Yhtä hyvin olemalla tekemättä tai vaikenemalla vää-rässä paikassa tai väärällä tavalla voit myös tehdä vir-heitä tai antaa ulkomaalaiselle aivan väärän kuvan aikeistasi.

Jopa sellainenkin patenttiratkaisu kuin ystäväl-linen hymy voidaan tulkita väärin muista ilmeistä ja eleistä puhumattakaan. Tämä kirja auttaa tunnis-tamaan ja hallitsemaan mahdollisia riskitilanteita.

Kirja analysoi käytännönläheisesti erilaisia kult-tuurin sekä käyttäytymisen muuttujia ja vertailee eri maanosien kansakuntia tyypillisimmän toimintata-pansa mukaan. Antaapa kirja perusohjeen ulkomaa-laisen kohtaamiseen tapauksessa, jossa tästä ei ole

näKöKULMIA MOnIKULTTUUrISUUDEn

KOHTAAMISEEnKulttuurit kohtaavat nykyään kaikkialla. Kirjan oppeja voi

hyödyntää paljon muussakin kuin asiakastyössä.

henkilötasolla ennestään kokemusta. Ohjeena on: sovella stereotypiaa.

Stereotypialla tarkoitetaan tässä yhteydessä tie-tyn kansan tyypillisiksi miellettyjä piirteitä. Sak-salaisten uskotaan olevan rationaalisia ja tarkkoja rahasta siinä missä eteläeurooppalaisten vilkkaita ja tunteita herkästi ilmaisevia.

Kansakuntia analysoidaan monilla muuttuja-akseleilla. Yksi suuri jako ovat yksilökeskeiset ja yhteisölliset kulttuurit. Ensin mainittua edusta-vat esimerkiksi Pohjois-Amerikan ja monet Länsi-Euroopan kansat. Aasialaiset ja arabikansat edusta-vat tyypillisesti yhteisökulttuuria.

Kiinnostava muuttuja-akseli on myös hierar-kiataso. Suuren valtaetäisyyden eli hierarkian kult-tuurista tulevan miehen voi olla vaikea olla luon-teva kohdatessaan itseään huomattavasti nuorem-man naisen, joka on organisatorisesti rinnasteisella tasolla eli vaikkapa hieromassa tasavertaisena tär-keitä kauppoja.

Toisesta yhteydestä muistan esimerkin, jossa keski-ikäistä naisjohtajaa luultiin sihteeriksi ja

30 YTY 3/2014

[ K I r J A - A r V O S T E L u ]

Ku

va:

Foto

lia.c

om

mitä ihmisten välisessä kommunikaatiossa voi sat-tua. Harmonian ylläpitämiseksi aasialaisissa kult-tuureissa ei useinkaan ilmaista kieltoa selvästi, vaan se pitää osata lukea monista hienovaraisista signaa-leista. Aurinkoisesti hymyilevä ja kaikkeen myöntä-västi vastaava japanilainen ei ole klisee.

Asiakastyö ulotetaan kirjassa koskemaan myös virastoja, joita käsitteleviä tilanne-esimerkkejä on mukana runsaasti. Ja kuten sanottu, pelkkään asia-kastyöhönkään ei jumiuduta, vaan kirjasta löytyvät eväät kohdata ulkomaiset liiketuttavat eri rooleissa ihan muussakin kuin palvelubisneksessä tai suorassa asiakastyössä. Hyödyllisiä näkökulmia saa jopa maa-ilmalla matkaamiseen.

Oppikirjamaisiakin piirteitä opuksessa on, kuten runsaat tietolaatikot ja tiivistelmät tekstin lomassa. Mukana on runsaasti englanninkielisiä esimerkkilauseita moniin tilanteisiin. Englannista onkin tullut tämän vuosituhannen mittaan todel-linen työelämän yleiskieli.

Kirjan perusoletus lukijoistaan on, että kaikki hallitsevat englantia riittävästi, mutta opuksen mukaan palvelutilanteet voi hoitaa menestyksek-käästi puutteellisellakin kielitaidolla. Mausteena sivujen reunoissa on englanninkielisiä aforismeja tunnetuilta ja vähän tuntemattomammiltakin ajat-telijoilta. ●

Kansakuntia analysoidaanmonilla muuttuja-akseleilla,

kuten jaolla yksilökeskeisiin jayhteisöllisiin kulttuureihin.

uudet liiketuttavat puhuivat aluksi vain naisjoh-tajan mukana neuvottelussa olleelle nuorelle mies-puoliselle myyntipäällikölle. Väärinymmärrykset eivät ole harvinaisia.

Aikakäsitys on monen väärinymmärryksen taus-talla. Sitä kirjassa analysoidaan akselilla monokroni-nen vai syklinen. Myös ihmisen yksilöllinen reviiri vaihtelee kulttuureittain. Tällä muuttuja-akselilla eurooppalaiset ja aasialaiset ovat kerrankin samassa päässä. Akselin toiseen päähän sijoittuvat arabi-kansat.

Monissa Aasian kulttuureissa harmonian sär-kyminen ja kasvojen menetys ovat lähes pahinta,

Marjut Nieminen: Monikulttuurinen asiakastyö, Tietosanoma 2014, 256 s.

YTY 3/2014 31

Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos jou-tuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tiesithän, että sinäkin olet oikeutettu Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen*. Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi.

Summat voivat yllättää. Katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti.

Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013

KETÄ VARTEN HENKIVAKUUTUS HANKITAAN.Mietipä hetki,

henkivakuutuskuntoon.fi

if.fi 010 19 19 19

SUOMEN EDULLISIN*

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA