Top Banner
YKSITYISALOJEN ESIMIEHET JA ASIANTUNTIJAT YTY RY 5 I 2011 YKSITYISALOJEN ESIMIEHET JA ASIANTUNTIJAT YTY RY TAKTIIKKAA TÖISSÄ JA KENTÄN LAIDALLA Teknon luottamus- miehet tyytyväisiä yhteisiin tavoitteisiin Harmaa talous on jokaisen asia Vaarallisesti viisissäkymmenissä
28

YTY-lehti 5/2011

Mar 31, 2016

Download

Documents

YTY ry

jäsenlehti 5/2011
Welcome message from author
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
Page 1: YTY-lehti 5/2011

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R YY K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

5I2011Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

TAKTIIKKAATÖISSÄ JAKENTÄN LAIDALLA

Teknon luottamus-miehet tyytyväisiä

yhteisiin tavoitteisiin

Harmaa talouson jokaisen asia

Vaarallisestiviisissäkymmenissä

Page 2: YTY-lehti 5/2011

Tässänumerossa

5I2011 4 TAVOITTEITA KOHTI PUVUSSA TAI VERKKAREISSA

7 AMERIIKAN MALLIIN

8 TEKNON LUOTTAMUSMIEHET TYYTYVÄISIÄ YHTEISIIN TAVOITTEISIIN

10 SUUNNITTELUALA SOPUUN

11 AVAUSPOTKU JO ENNEN SARJAKAUTTA?

12 STORA ENSON YT-NEUVOTTELUT PÄÄTTYIVÄT HYVITYKSIIN

14 VAARALLISESTI VIISISSÄKYMMENISSÄ

16 ELÄKETIETOA AAMIAISTILASUUDESSA

17 PELKO ON ASEENI

18 VÄLISTÄVETÄJÄ VIE KAIKILTA

20 KESKITETTY RATKAISU TURVAA PALKANSAAJIEN OSTOVOIMAA JA SUOMEN KILPAILUKYKYÄ

20 FINANSSIALAN SYKSYN NEUVOTTELU- TILANNE

21 YTYN SYYSKOKOUS JA JÄSENILTA

22 LYHYET

21 ÄLÄ OLE YLIHYGIEENINEN – SIEDÄT ENEMMÄN

20124

8 18

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R YY K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

5I2011Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

TAKTIIKKAATÖISSÄ JAKENTÄN LAIDALLA

Teknon luottamus-miehet tyytyväisiä

yhteisiin tavoitteisiin

Harmaa talouson jokaisen asia

Vaarallisestiviisissäkymmenissä

Kan

nen

ku

va:

Hel

i Hir

velä

SÄHKÖ[email protected]

KOTISIVUTwww.yty.fi

LEHDEN TOIMITUSKUNTA 2011Jaakko Kiiski, Kari Saarinen,Kyllikki Kivijärvi, Ira Laitakari-Svärd, Leena Vänni, Anitta Valtonen

ULKOASUViestintänetti Oy, Jyväskylä

PAINOTALOForssa Print

PAINOSMÄÄRÄ8 300

SEURAAVA NUMEROILMESTYY 15.12.2011

YKSITYISALOJEN ESIMIEHET JA ASIANTUNTIJAT RY:N JÄSENLEHTI

PÄÄTOIMITTAJAKari SaarinenPuh. (09) 2510 1330

TOIMITTAJA JATOIMITUSSIHTEERILeena Vänni

TOIMITUSRatavartijankatu 200520 HELSINKI

2 YTY 5 I 2011

Page 3: YTY-lehti 5/2011

Pääkirjoitus

YTY 5 I 2011 3

IAET-kassaPostiosoite: Ratavartijankatu 2, 00520 HelsinkiKäyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, 4.krs

sähköposti: [email protected] internet: www.iaet.fi

Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600Ma – To 10.00 – 15.00 Pe 10.00 – 13.00

YKSITYISALOJEN ESIMIEHET JAASIANTUNTIJAT YTY ry

POSTIOSOITERatavartijankatu 2, 00520 Helsinki

KÄYNTIOSOITEAsemapäällikönkatu 12 b

Puhelin (09) 2510 1310Faksi (09) 2510 1399

sähköposti: [email protected]

henkilökohtaiset: [email protected]

JÄSENREKISTERIjäsensihteeriTiina LappalainenPuh. (09) 2510 1310

JÄSENETUASIATtoimistopäällikköKyllikki KivijärviPuh. (09) 2510 1320

JÄSENYYSASIATjäsenpalvelupäällikköKari SaarinenPuh. (09) 2510 1330

EDUNVALVONTAasiamiesIra Laitakari-SvärdPuh. (09) 2510 1345

edunvalvontalakimiesAnu AspialaPuh. (09) 2510 1340

asiamiesPekka PotinkaraPuh. (09) 2510 1375

toiminnanjohtajaJaakko KiiskiPuh. (09) 2510 1360

TYÖSUHDEASIATpäälakimiesHeikki Meskanen

työsuhdeasiamies Heikki KähkönenPuh. (09) 2510 1350

päivystys arkipäivisinklo 8.30 – 13.00

VIESTINTÄLeena VänniPuh. (09) 2510 1335

Pitkittynytsynnytystoi tulosta

R aamisopimus solmittiin 12.10. ja siinä on paljon elementtejä, jotka koskevat myös meitä ytyläisiä. Palkankorotusten lisäksi sopimus sisältää laajan paketin työelämän laatuun liittyviä asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi isien perhevapaan pidennys ja vuorotteluvapaakor-vauksen heikennyksen peruminen.

Raamisopimus tuo todennäköisesti ytyläisille paremman tuloksen kuin mitä liittokohtaiset työehtosopimukset olisivat yksin tuoneet. Toivottavaa ja toden-näköistä on, että aikaisempaa useampi saa nyt sovitut palkankorotukset, vaikka ei olisikaan minkään työehtosopimuksen piirissä. Raamisopimuksen lopullinen tulos on nähtävissä vasta 25.11.2011, kun osapuolet ovat kokoontuneet arvioi-maan sopimuksen kattavuutta.

Tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan, miten raamisopimuksen asiat kullakin alalla toteutetaan. YTYlle erityisen tärkeitä sopimusaloja ovat rahoi-tusala sekä teknologiateollisuus. Näillä aloilla on neuvottelutavoitteina muitakin, kuin raamisopimuksen piirissä olevia asioita joten edessä on vielä kiihkeitä neu-votteluja ennen lopullisia tuloksia. On siis ennakoitavissa, että neuvotteluista ei tule helppoja. Vanhan sanonnan mukaisesti ”vielä kuluu paljon aikaa ja tupak-kaa”, ennen kuin alojen neuvottelutuloksiin päästään.

Neuvottelutoiminnassa neuvottelijoilla tärkeimpänä elementtinä on edustet-tavien tahtotilan ja työsuhde-ehtojen tuntemus. Tämän tietotaidon ylläpitämi-seksi ja kehittämiseksi YTN, sopimusalat ja liitot tekevät jäsenten keskuudessa tutkimuksia ja kyselyitä. Tehdessämme täällä YTYssä näitä jäsentutkimuksia ja -kyselyitä pyrimme selvittämään, mitkä asiat ovat jäsenkunnalle tärkeitä ja millä keinoin niihin halutaan pyrkiä. Todenmukaisen kuvan saamiseksi on tärkeää, että jäsenkunta kertoo mielipiteensä mahdollisimman kattavasti. Toivomme siis, että kyselyihin vastattaisiin, vaikka aihe ei juuri sillä hetkellä vastaajaa kiinnostaisi-kaan. Sekin kiinnostaa meitä, jos jäseniä ei kiinnosta!

Tärkeintä on saada selville koko jäsenkunnan tahtotila ja iso kysymysmerkki meille on, ovatko vastaamatta jättävien mielipiteet samanlaisia kuin vastannei-den. Päätökset esimerkiksi painostustoimenpiteistä tehdään pitkälti kuitenkin vastanneiden mielipiteen mukaisesti. Näin ollen herää puolestaan kysymys, sitou-tuvatko vastaamatta jättäneet jäsenet riittävästi tehtyyn ratkaisuun. On siis erit-täin tärkeää, että mahdollisimman moni vastaisi näihin tutkimuksiin ja kyselyihin.

Puolet ytyläisistä ovat lähiaikoina saaneet tämän vuotuisen jäsenkyselyn. Jäsentutkimuksen tuloksia hyödynnetään palkkaneuvonnassa ja neuvottelutoi-minnassa sekä jäsenpalveluiden ja -etujen kehittämisessä. Ytyläisten kunniaksi voin sanoa, että olemme melko ahkeria vastaajia. Aina on kuitenkin parantamisen varaa. Jos vielä useampi jäsen vastaisi jäsentutkimukseen, parantaisimme tutki-muksen tarkkuutta ja saisimme varmemman kuvan mm. palkka- ja työaika-asi-oissa. Vastaaminen ei vie kuin hetken ja onnistuu helpoiten kirjautumalla jäsen-sivuille. Ne jäsenet, jotka ovat saaneet jäsentutkimuslomakkeen postitse, saavat sisäänkirjautumisen yhteydessä linkin jäsentutkimuksen nettilomakkeelle. Toi-vottavasti vastaat siihen.

Jaakko KiiskiYTYn toiminnanjohtaja

Page 4: YTY-lehti 5/2011

PUVUSSA TAITavoitteita kohti

Jani Vaskola valmentaa vapaa-ajallaan käsipalloamestaruussarjassa. Suurin valmentamisesta tulevahyöty työelämässä on Vaskolan mielestä huomata,miten erilaisilla tavoilla pääsee hyvään lopputulokseenerilaisten ihmisten kanssa.

– Voisi sanoa, että pukuhomma päivisin onhyvin samanlaista kuin verkkarityö iltaisin javiikonloppuisin. Autan niin asiakkaita kuinpelaajiakin menemään eteenpäin, Jani vertailee.

Teksti Leena Vänni Kuvat Heli Hirvelä

4 YTY 5 I 2011

Page 5: YTY-lehti 5/2011

VERKKAREISSAPUVUSSA TAI

Jani Vaskola on ollut YTYn jäsen täy-det kymmenen vuotta. Sales Leader -tehtävänimikkeellä Jani vastaa päi-vätyössään IBM:n avainasiakkaille myytävistä palvelin- ja tallennusjär-jestelmistä ja valmentaa illat ja vii-konloput käsipallon naisten mes-

taruussarjassa pelaavaa Sparta IF:n joukkuetta. Joukkueella on tällä hetkellä suomenmestaruus hal-lussaan ja aikomus on pitää se jatkossakin.

Käsipallon pariin Jani päätyi isänsä jalanjälkiä seuraten. Isä valmensi junioreita ja myös nuorta Vaskolaa ensimmäiset kymmenen vuotta. Pituutta ei miehelle kuitenkaan kertynyt pääsarjatason pelaajien mittoihin asti, joten innostus suuntautui aikaisin valmennuksen saralle.

Valmennusvuosia on Janille kertynyt jo kaksi-kymmentä. Valmentamisesta ei kuitenkaan tullut ammattia, vaikka hilkulla oli. Ammattivalmenta-jaksi Vierumäellä kouluttautunut Jani pohti tosis-saan valmentajan uraa ulkomailla, mutta perheen-lisäyksen myötä uravalinnasta tuli toinen. Jäljelle jäi harrastus, joka vie tehokkaasti illat ja viikon-loput. Motivaation lähteenä toimii otteluista saatava adrenaliini.

– Kyllä valmentajatkin kilpailevat keskenään joukkueiden ja pelaajien kehittymisestä. Voitot ovat palkitsevia sillä ottelun lopputulokset kerto-vat miten hyvin työ on tehty, Jani sanoo.

Konkreettisia muistutuksia onnistuneesta työstä ovat kaksi käsipallon Vuoden valmentaja -palkintoa, ensimmäinen vuonna 2009 ja toinen tänä vuonna.

KILPAILU ON KAIKKIALLA

Valmentaminen harrastuksena tukee varsinaista työtä.

– Jos vertaan valmentamista omaan työhöni,

niin yhteistä on tavoitteellisuus. Kummassakin kil-paillaan, vaikka kilpailukenttä on erilainen. Val-mentamisessa kilpaillaan joukkueen menestymi-sestä ja työelämässä yhtiön menestymisestä. Sekä työpaikalla että joukkueessa on erilaisia ihmisiä joilla kaikilla on kuitenkin yhteinen tavoite, Jani sanoo.

– Valmentamisen kautta tulee hyvin ihmiskes-keiseksi ja oppii suhtautumaan erilaisiin asiakkai-siin sekä asiakastilanteisiin.

Työpaikalla tarvitsee Janin mielestä olla tekemisen meininki kuten joukkueen valmentami-sessakin. Organisaatio ei saa jäädä paikalleen makaamaan vaan pitää jatkuvasti yrittää kehittyä, sillä kilpailijat kehittyvät. Myös sattumalla on hyvin pieni merkitys sekä yritysmaailmassa että huippu-urheilussa. Yksittäisiä voittoja voi toki tulla sattuman avulla, mutta muuten sen merkitys on pieni.

– IBM on yrityksenä saavuttanut sadan vuo-den iän jatkuvalla investoinnilla tulevaan tutki-muksen kautta ja kyvyllä mukautua tarvittaessa, Jani huomauttaa.

VIERAILU JALKAPALLON PARIIN

Jani on valmentanut käsipalloa monessa ikäluo-kassa ja monella tasolla. Hän kävi myös hakemassa uusia tuulia jalkapallon parista HJK:n tyttöjen edustusjoukkueen fyysisenä valmentajana ja PK35:n naisten fyysisenä valmentajana. Maallikolle kuulostaa oudolta, että valmentaja vaihtaa lajista toiseen.

– Fyysiset ominaisuudet kehittyvät pelaajilla lajista riippumatta samalla tavalla, joten laji on lop-pujen lopuksi vain yksi tekijä kokonaisvalmennuk-sessa. Hyvä valmentaja osaa valmentaa ja ymmär-tää pelistä valmennuksen kannalta olennaiset asiat. Pelin syvempi ymmärtäminen tarvitsee tietysti

Jäsen

YTY 5 I 2011 5

Page 6: YTY-lehti 5/2011

Jäsen

6 YTY 5 I 2011

< Joukkueen ja

organisaation pitää

jatkuvasti kehittyä,

toteaa käsipallon

Vuoden valmenta-

jaksi valittu Vaskola

hallitsevien suomen-

mestareiden Sparta

IF:n taktiikkakuvioita

hioessaan.

”Valmentamisessa kilpaillaan joukkueen menestymisestä ja työelämässä yhtiön

menestymisestä.”

vuosien kokemusta, mutta lähtökohta ja perusaja-tus ovat palloilulajeissa liki samat: puolusta kovaa, hyökkää vauhdilla ja tee maali kun on paikka.

Kilpaurheilu on kilpaurheilua lajista riippu-matta.

– Urheilijalla on kovat paineet, jotka tulevat hie-man tasosta riippuen mediasta, yleisöstä, valmenta-jalta, seuralta… Joissain lajeissa nämä paineet ovat julkisempia kuin toisissa, mutta voittamisen paine on samanlainen kaikille, Jani toteaa.

SUOMENRUOTSALAINEN KONTAKTILAJI

Käsipallo on pieni laji, mikä vaikuttaa käytössä ole-viin resursseihin. Valmentajan arvostus oman osaa-misensa ammattilaisena joukkuelajeissa ylipäätänsä on Janin mielestä heikkoa verrattuna yksilölajeihin. Varsinkin junioritasolla homma jää usein epätoi-voisten vanhempien puuhasteluksi, vaikka seurojen pitäisi ottaa ammattimainen ote juniorivalmenta-jien uran kehittämiseksi ja tukemiseksi.

– Kilpailulliset tavoitteet, säännölliset kehitys-keskustelut, uraa tukevat koulutukset sekä korvat-tavat kustannukset ovat harvassa seurassa hyvin hoidettu tai niitä ei ole hoidettu lainkaan, Jani huo-mauttaa.

Käsipallo ei ole kovin tunnettua suuren yleisön

keskuudessa. Laji on Suomessa huomattavan paljon suositumpi ruotsinkielisen väestön keskuudessa.

– Ruotsinkielisyys lajissa on osa identiteettiä, peleistä voi lukea ja kuulla Hufvudstadsbladetista ja FST:ltä, mutta ei Hesarista tai suomenkielisiltä kanavilta. Pelaajista noin puolet on ruotsin-kielisiä ja suomenruotsalainen kulttuuripe-rimä on vahva. Lajin soisi leviävän laajem-paankin suosioon myös suomenkielisen väestön keskuuteen, sillä kyseessä on hyvä, erittäin fyysinen kontaktilaji, jossa nai-set ja miehet pelaavat samoilla sään-nöillä - toisin kuin vaikkapa jääkie-kossa.

OMAA AIKAA GOLFAAMASSA

YTYn tapahtumiin Jani ei ole kym-menen jäsenyysvuotensa aikana lii-emmin osallistunut, vaikka aikomus on ollut. Mielenkiinnon kohteena on ollut varsinkin golftapahtuma, sillä golfin peluuta mies kuvailee henkireiäkseen.

– Golfin pelaamisessa saa kes-kittyä omaan tekemiseen. Kentällä yksin oleminen on hyvää tasapaino-tusta työlle.  �

Page 7: YTY-lehti 5/2011

Ku

va: F

oto

lia.c

om

YTY 5 I 2011 7

AMERIIKANMALLIIN

A suin Michiganissa puoli vuotta. Sinä aikana en tavannut yhtäkään työko-mennuksella olevaa suo-malaista. Onneksi tämä

aukko sivistyksessä paikkaantui viimei-sellä työreissullani San Diegoon Kali-forniaan, mistä Nokian ekspatriaatteja löytyi suhteellisen helposti. Jututta-mani expatit olivat ehdottoman tyyty-väisiä päätöksestänsä asua Kaliforniassa, vaikkakin elämä on erilaista. Palkat ovat kovia, mutta kaikki maksaa. Vai mitä sanoisit lapsen päivähoitopaikasta 1600 dollaria kuussa, samalla kun on tietysti jo pitänyt aloittaa säästäminen lapsen tulevia opiskeluita varten. Suomalai-sesta näkökulmasta verorahoilla ei saa-nut mitään vastinetta. Mutta kai sitä jonkinlaista hintaa on lapsiperhe valmis maksamaan pelkästään siitä, että kura-haalari on tarpeeton tuote.

Kun suomalainen asettuu asumaan Amerikkaan, kulttuurieroja tulee vastaan odottamattomissa paikoissa. Verotuksen ja palkkojen lisäksi myös luotolla mak-saminen on Amerikassa varsin erilaista. Luottokortti kannattaa hankkia mah-dollisimman nuorena, toisin kuin meillä Suomessa ehkä ajatellaan. Vaikka luot-

tokorttia ei nuorena sinänsä tarvitsisi-kaan, luottohistoriaa tarvitsee hankkia jo hyvissä ajoin. Luottohistoria tarkoittaa maalaisjärjellä sitä, että jokainen pankin asiakas on epäluotettava, kunnes hän on riittävän ajan kuluessa toisin todistanut. Suomessa pankki luottaa, että asiakas, jolla on riittävät tulot luottoonsa näh-den, hoitaa maksunsa.

Jos amerikkalaista luottohistoriaa ei ole, luottokortin voi saada erityismenet-telyin. Tällainen on esimerkiksi kirjoit-taa pankille shekki luottoa vastaan. Kun uusi kortinhaltija käyttää isokorkoista luottokorttiaan tarpeeksi, hän voi jona-kin päivänä saada ihan oikean luotto-kortin. Sitä odotellessa hän siis muiden luottokortin kulujen lisäksi antaa pan-kille shekkilainan.

Onneksi itse pärjäsin suomalaisilla luottokorteilla, ja selvisin jopa melkein ilman shekkejä – viimeisellä viikolla jouduin kuitenkin lunastamaan pankissa autovakuutuksestani shekkinä palautetut rahat. Käteisenä dollarit ovat muuten euroja ärsyttävämpiä. Vaikka taskut olivat täynnä kolikoita, niillä ei saanut ostettua purkkapakettia kummempaa, sillä suurin kolikko on neljännesdollari. Lisäksi tasa-rahaa oli vaikea varata, kun hintaan lisät-

tiin verot vasta kassalla – vero taas luon-nollisesti vaihteli osavaltioittain.

Paluu Suomeen oli puolen vuoden jälkeen varsin kivutonta, mutta tietysti tauon jälkeen kiinnittää huomiota asioi-hin, joita ennen piti itsestäänselvyyk-sinä. Aamuisin on mukava katsella bussin ikkunasta yksin tai kavereiden kanssa kouluun käveleviä tai pyöräileviä lapsia. Töissä voi luottaa siihen, että palaverin jälkeen ihmiset tekevät mitä ovat luvanneet, eikä kyse ollut vain sana-helinästä ‒ amerikkalaisessa työelämässä kun on tärkeämpää tuoda omaa osaamis-taan esille kuin käyttää sitä osaamistaan. Toisaalta taas Suomeen paluun jälkeen koulutukseen osallistuessa joutui pidät-telemään naurua, kun iso määrä ihmisiä juo aamukahvia samassa tilassa välttäen katsekontaktia vieraisiin ihmisiin. Maassa maan tavalla, tuumin ja suunta-sin itsekin katseeni kengänkärkiini.

Leena Vänni

Kirjoittaja on YTYn tiedottaja, jokaasui Michiganissa Yhdysvalloissakuusi kuukautta ja kertoo juttusarjassaanhavaintoja erilaisesta työkulttuuristaja muusta elämisestä. Tämä on sarjankolmas ja viimeinen osa.

Page 8: YTY-lehti 5/2011

YTN

8 YTY 5 I 2011

Teksti ja kuva Marketta Harinen, YTN/TEK

Teknon luottamusmiehet tyytyväisiä

YHTEISIINTAVOITTEISIIN

Luottamusmiesseminaariin osallistuneet saivat käsitel-täväkseen teknologiateolli-suuden liittojen yhteisen tavoitelistan. Palkankoro-tusten tasoon ja tekstita-

voitteisiin oltiin yleisesti tyytyväisiä.Tavoitteena oleva puolentoista vuo-

den sopimuskausi ja tämän vuoden pal-kankorotustavoite 110 euroa mutta vähintään 4 prosenttia sekä ensi vuoden tavoite 60 euroa mutta vähintään 2 pro-senttia kelpasivat.

Matka-ajan korvaaminen ja työssä jaksamisen kohentaminen työaikaa lyhentämällä ovat nekin ylemmille toi-mihenkilöille tärkeitä tavoitteita

Patria Land Systemsin Johanna

Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden luottamusmiesten seminaa-rissa 2.– 4.9. oli tunnelma korkealla: YTN:n, Metalli-liiton ja Pron yhteistyötä neuvotteluihin valmistautu-misessa tervehdittiin ilolla.

Page 9: YTY-lehti 5/2011

YTY 5 I 2011 9

YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmä käsitteli välittömästi valtakun-nallisen raamisopimuksen valmistuttua sen tuomia näkymiä teknologiate-ollisuuden neuvottelutilanteeseen.

Taustaryhmä vaatii, että mikäli raamisopimus toteutuu, sen palkanko-rotus maksetaan kaikille tulevana yleiskorotuksena. Paikallisia eriä ei työ-ehtosopimukseen hyväksytä.

– Mistään neuvottelutavoitteista ei ole luovuttu raamisopimuksen vuoksi. Kaikki tavoitteet ovat edelleen neuvottelupöydässä, sanoo YTN:n teknologiateollisuuden pääneuvottelija Ismo Kokko.

Neuvottelut Teknologiateollisuuden kanssa jatkuivat heti seuraavalla viikolla.

YLITYÖKIELTO TEKNOLOGIATEOLLISUUDESSA JATKUU

Älkää paikatko ylityökiellossa olevien töitä! Teknologiateollisuuden ylem-piä toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus ei koske suunnittelualalla tai tietotekniikan palvelualalla työskenteleviä ylempiä toimihenkilöitä, vaikka työnantajaliitto Teknologiateollisuus ry on niilläkin aloilla YTN:n sopimus-osapuoli. Sekä suunnittelualalla että tietotekniikassa on omat työehtoso-pimukset, joiden soveltamisalalla työskenteleviä ylempiä toimihenkilöitä ylityökielto ei koske

Ylityön tekeminen on aina vapaaehtoinen ratkaisu eikä työnantaja voi pakottaa jäämään ylitöihin.

YTN edellyttää, että muiden työehtosopimusalojen ylemmät toimihen-kilöt pitäytyvät omissa työtehtävissään, eivätkä ryhdy paikkaamaan tek-nologiateollisuuden ylityökiellon piirissä olevien ylempien toimihenkilöi-den töitä. �

YTN:n teknologiateollisuuden neuvottelujen edistymistä voi seurata

YTN:n nettisivuilla www.ytn.fi > sopimusalat > teknologiateollisuus

Raamisopimuksen raha tultava yleiskorotuksena

< YTYn jäsenet, Merja Imponen Siemensiltä

ja Ari Vähäkainu Nokia Siemens Networksiltä

keskustelivat kokoustauolla seminaarin annista.

Kuitunen, Rolls Roycen Seija Meriläinen ja ABB:n Raimo Sillanpää kiittelivät seminaarin aamukahvilla joukolla liitto-jen yhteistyötä.

Heidän työpaikoillaan eri henkilös-töryhmien yhteistyö on sujunut mai-niosti muutenkin, joten myös liittota-son yhteistyöltä odotetaan neuvotte-luissa paljon.

– Asetelma on nyt loistava. Hyvä tavoitteita on riittävästi ja kun pysytään yhtenä rintamana, saavutetaan myös tuloksia. Toivottavasti ylempien toimi-henkilöiden työehtosopimuksen kirja-ukset saataisiin samalle tasolle muiden henkilöstöryhmien kanssa, YTN:n tek-nologiateollisuuden taustaryhmän jäsen Sillanpää sanoi.

Kuitunen huomautti, että viime kierrosten sopimuskorotukset ovat jää-neet pieniksi ja reaalipalkat tippuneet. – Jokainen tuntee sen kyllä tilipussissaan.

– Kukaan ei ole ollut tyytyväinen aiempiin sopimuksiin. Minusta palkan-korotustavoite olisi voinut olla suurem-pikin, Meriläinen tuumasi.

Seminaarin yhteydessä koolla ollut taustaryhmä sitoutui yksimielisesti yhteisiin tavoitteisiin. Niin teki viikko seminaarin jälkeen myös YTN:n hallitus.

Jo aiemmin liittojen yhteiset tavoit-teet oli ehditty hyväksyä Metalliliiton ja Pron hallintoelimissä.

Kullakin järjestöllä on myös joitain omia tavoitteita neuvottelupöytään vie-täväksi.

LUOTTAMUS AVAINSANA

Luottamusmiesseminaarissa päästiin kuulemaan sekä Metallin että Pron edus-tajien näkemyksiä yhteistyöstä ja sen onnistumisesta. Metalliliiton työehto-sihteeri Heikki Holappa ja Pron sekto-rijohtaja Markku Palokangas uskoivat molemmat yhteistyön ja yhteisten tavoit-teiden tuovan kaikille paremman rat-kaisun.

Samaa sanoi YTN:n teknologiateol-lisuuden pääneuvottelija Ismo Kokko.

– Me olemme miettineet liittojen kesken yhteisiä tavoitteita ja niistä on tarkoitus pitää kiinni. Vain kimpassa pär-

jäämme. Luottamus on tässä avainsana, Kokko sanoi.

NYT ON MEIDÄN VUORO!

Viime vuosien sopimuskierroksilla pal-kansaajat ovat jääneet jalkoihin, ja jou-tuneet tyytymään varsin vaatimattomiin korotuksiin. Aina on ollut huono aika.

– Nyt on meidän vuoro, YTN:n tek-nologiateollisuuden vastaava asiamies Jani Huhtamella totesi.

Meidän vuoro -sloganiin kiteytyykin tänä syksynä YTN:n teknon kampanja ja kenttäkierros.

LAAKERIT KUUMINA

Kokko muistutti seminaarissa, että palkat tai palkankorotukset eivät ratkai-

se yritysten ja Suomen kilpailukykyä. Kilpailukyvyn ratkaisevat energia ja raaka-aineet.

Seminaarissa saatiin kuulla luotta-musmiesten viestejä omien työpaikko-jensa taloudellisesta tilanteesta. Työtä paiskitaan lähes kaikissa yrityksissä laa-kerit punaisina, väkeä palkataan lisää ja tilauskirjat ovat täynnä.

Samaa kertoo kesäinen alan luotta-musmiehille lähtenyt kysely. Noin 90 prosentissa alan yrityksistä taloudelli-nen tilanne ja työllisyys ovat vähintään hyvällä tasolla. Vain kolmasosassa yri-tyksistä ei tehdä ylitöitä.

Kyselyyn vastasi yli 1 200 luottamus-miestä, joista 230 edusti ylempiä toimi-henkilöitä. �

Page 10: YTY-lehti 5/2011

YTN

10 YTY 5 I 2011

Teksti Marketta Harinen Kuvat Jaakko Ilvonen ja Fotolia.com

Y lemmät toimihenkilöt YTN:n suunnittelu-alan taustaryhmän puheenjohtaja Piri Harju on tyytyväinen sopimukseen.

– Tärkeintä on, että suunnittelualalla on edelleen oma työehtosopimus. Meillä on ollut käsitys, että työnantajan strate-

giaan kuuluisi kaapata suunnitteluala osaksi teknologia-teollisuuden ylempien toimihenkilöiden sopimusta, kun meidänkin sopimuksestamme neuvotellaan nyt Teknolo-giateollisuus ry:ssä. Näin ei onneksi käynyt, Harju sanoo

– Joka tapauksessa olisimme puolustaneet omaa hyvää sopimustamme tarvittaessa vaikka painostustoimin, jos pakko olisi ollut, hän lisää.

Suunnittelualan työnantajaliitto Suunnittelu- ja kon-sulttitoimistojen liitto SKOL fuusioitui vuoden vaihteessa Teknologiateollisuuden jäseneksi. Teknologiateollisuus on hoitanut siitä lähtien suunnittelualan työmarkkina-toiminnan.

– Meidän sopimuksessamme on sitovasti sovittu esi-merkiksi matka-ajan korvaamisesta. Sitä ei ole vielä tekno-logiateollisuuden sopimuksessa eikä muillakaan YTN-aloilla.

Piri Harjua ilahduttaa, että vapaa-aikana matkustami-sen korvaukseen saatiin euron korotus. Muita muutoksia korvaamisen käytäntöihin ei tullut.

– Työnantajakin on tavallaan hyväksynyt järjestelmän tarpeellisuuden näiden korvaukseen tulevien tarkistusten muodossa, vaikka kahden tunnin omavastuuajan poistami-nen ei edennyt tälläkään kierroksella.

Harjua ihmetyttää, miksi työnantajaliitot vastustavat kiven kovaan vapaa-aikana matkustamisen korvaamista ylemmille toimihenkilöille.

– Suunnittelualalla korvataan melko laajasti vapaa-aikana matkustamista yhden suhteen yhteen tuntipalkalla tai vastaavalla vapaalla ja vähintäänkin työehtosopimuk-sen korvaustason mukaan. Ei se ole vienyt suunnittelualan kilpailukykyä tai yrityksiä vaikeuksiin.

Ensi vuoden alusta lähtien korvaus on 18 euroa matka-vuorokauden aikana kaksi tuntia ylittävältä ajalta. Korvaus maksetaan työpäivinä enintään 8 tuntiin asti ja vapaapäi-vänä 10 tuntiin asti.

Lisäksi työehtosopimukseen saatiin ammatillista koulu-

Suunnittelualan taustaryhmän puheenjohtaja, Pöyryn luottamus-

mies Piri Harju on tyytyväinen suunnittelualan ratkaisuun: oma

sopimus säilyi ja palkankorotukset tulevat teknologiateollisuuden

korotusten mukaisina, joten jälkeen ei jäädä.

Suunnitteluala pääsi tänä syksynäsiististi sopuun uudesta työehto-sopimuksesta. Palkankorotukseton sidottu teknologiateollisuudenratkaisuun, josta vielä kinataan.

SUUNNITTELUALASOPUUN

tusta koskeva kirjaus, jonka mukaan työnantaja varaa tar-vittaessa toimihenkilölle mahdollisuuden osallistua vuosit-tain ammatilliseen koulutukseen ammattitaidon ylläpitä-miseksi ja kehittämiseksi.

– Vaikka siinä on tuo sana ”tarvittaessa”, kirjaus on kuitenkin uusi avaus asiassa, jossa on vielä paljon puut-teita, Harju huomauttaa.

Myös työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen ase-maan saatiin muutamia parannuksia.

Molempien korvausta korotettiin hieman, ja lisäksi luottamusmies sai niin sanotun jälkisuojan. Sen mukaan luottamusmiehen työsuhdeturvan määräyksiä sovelletaan vielä kuusi kuukautta luottamuspestin jälkeen.

Käytännössä se tarkoittaa, että luottamusmiehenä toi-minutta ei voi sanoa irti tao lomauttaa puoleen vuoteen tehtävän päättymisen jälkeen.

PALKANKOROTUKSET VIELÄ AUKI

Suunnitteluala joutuu odottamaan tietoa palkankorotuk-sista, sillä teknologiateollisuudessa ei ole vielä tätä kir-joitettaessa (10.10) syntynyt ratkaisua alan työehtosopi-muksista.

Joka tapauksessa työehtosopimuksen mukaan palkan-korotukset maksetaan lokakuun alusta alkaneen sopimus-kauden aikana siten kuin Teknologiateollisuus ja YTN myö-hemmin sopivat teknologiateollisuuden työehtosopimuk-sessa.

– Suunnitteluala on sidottu työrauhaan samalla kun uusi työehtosopimus hyväksyttiin. Me emme osallistu mihinkään painostustoimiin, mutta emme myöskään tee painostustoimiin osallistuvien tehtäviä, Harju sanoo.  �

Page 11: YTY-lehti 5/2011

Ytimestä

”Koko urheiluala

elää parhaillaan

muutosvaihetta

ja päätoimisten

ammattilaisten

määrä kasvaa

nopeasti.”

YTY 5 I 2011 11

AVAUSPOTKUJO ENNEN SARJAKAUTTA?

Jääkiekon SM-liiga on taas pyörähtänyt käyntiin. Sarja on urhei-lumme selkein ammattilaissarja, suuren maailman tyyliin. Seu-roja – tai organisaatioita – pyöritetään yhtiöinä, joiden bisnestä hoitamaan on palkattu ammattilaisia: seurajohtajia, valmentajia, pelaajia. Jääkiekko on lunastanut paikkansa suomalaisten sydä-mistä. Miesten maajoukkue ja myös SM-liiga on median lempi-

lapsi, niin hyvässä kuin pahassa. Uutisointi jo ennen kotimaisen sarjakau-den avausta oli laajaa, kun joukkueiden kokoonpanoja, menestyspotenti-aalia ja sarjan tulevia vaiheita käytiin läpi.

Liigan avauspäivän uutisoinnissa erityisesti yksi lähestymiskulma pisti silmään. Kun ennen sarjakauden ensimmäistä ottelukierrosta kes-

kustelun aiheeksi nostettiin, kuka valmen-tajista ensimmäisenä saa potkut, tuntuu se oudolta. Esillä oli myös lista potentiaalisista ensimmäisistä lähtijöistä. Onkohan mitään muuta alaa, jossa työsuhteita retostellaan tällä tavalla? Edunvalvonnan näkökulmasta tämä tietysti todistaa sen, että paljon on vielä tekemistä. Urheilualan työsuhteet, sen toimijoiden arvostus ja asenteisiin vai-kuttaminen edellyttää kovaa työtä.

No – valitettavasti kovin montaa otte-lukierrosta ei sitten tarvittu ennen ensimmäisiä valmentajavaihdok-sia, tätä kirjoittaessani jo kaksi jääkiekon SM-liigajoukkuetta on vaih-tanut päävalmentajaansa.

Koko urheiluala elää parhaillaan muutosvaihetta ja päätoimis-ten ammattilaisten määrä kasvaa nopeasti. Jo nyt seuroissa, urhei-lun lajiliitoissa ja liikuntakeskuksissa on muun muassa toiminnanjoh-tajia sekä talous-, henkilöstö- projekti- ja jäsenpalvelupäälliköitä. Esimie-hiä ja asiantuntijoita alalla siis riittää, ja uusien suunnitelmien mukaisesti lisätarve on olemassa.

Urheilualan kasvun ennusmerkit sopivat hyvin YTYn suunnitelmiin. Yty-läisissä on jo nyt lähes tuhat urheilutoimijaa, joiden asioiden parissa osaa-mista on ehtinyt alalta kertyä melkoisesti. YTYn ja sen palveluiden tunnettuu-den lisäämiseksi urheilualalle on tehty oma toimenpideohjelma, jotta valmen-tajat ja muut urheilun esimiehet ja asiantuntijat saadaan saman sateenvarjon alle. On urheilun etu, että työsuhteet kestävät vertailun muihin aloihin. Asia on ajateltava myös siten, että on työmarkkinaedunvalvonnan etu, että urhei-lualan asiat ovat kunnossa.

Pekka Potinkara

YTYn asiamies, SAVALin [email protected]

Page 12: YTY-lehti 5/2011

STORA ENSON YT-NEUVOTTELUT PÄÄTTYIVÄT HYVITYKSIIN

Juristipalsta

Teksti Heikki Meskanen, varatuomari

Kuva Fotolia.com

Lakimiesten

puhelinpalvelu

(09) 2510 1350

Puhelinaika arkisin

klo 8.30 –13.00

STORA ENSON YT-NEUVOTTELUT PÄÄTTYIVÄT HYVITYKSIIN

12 YTY 5 I 2011

T ällä kertaa käsittelen oikeustapausta Stora Enso Oyj:n tytäryhtiön yhteistoimintamenette-lyn lainmukaisuudesta. Tapaus on loppuvuodelta

2007, jolloin Stora Enso Oyj suunnitteli laajoja tuotantokapasiteetin leikkaamisia ja henkilöstön vähentämisiä. Suurin kysymys lain kannalta oli, käytiinkö yt-neuvottelut tytäryhtiössä loppuun ennen emoyhtiön varsinaisia päätöksiä tehtai-den lakkauttamisista ja henkilöstön irti-sanomisista.

Konsernin emoyhtiön Stora Enso Oyj:n hallituksen lokakuun 2007 koko-uksessa käsiteltiin pöytäkirjan mukaan yhtiön uudelleenjärjestelysuunnitelmaa. Uudelleenjärjestelyn oli tarkoitus paran-taa yhtiön kannattavuutta sulkemalla mm. tytäryhtiön Summan paperitehdas. Kokouksessa valtuutettiin toimitusjoh-taja ja johtoryhmä ilmoittamaan uudel-leenjärjestelytoimista ja ryhtymään mah-dollisiin lisätoimenpiteisiin tuloksesta. Yhteistoimintaneuvottelut aloitettiin samana päivänä.

Stora Enso julkisti myös myöhem-min samassa kuussa pörssitiedotteen, joka koski yhtiön tuotantokapasiteetin leikkaamista ja henkilöstön vähentä-mistä. Tiedotteen mukaan Stora Enso Oyj aikoi mm. sulkea pysyvästi Summan

Päätökset tehtiin etukäteen, mikä toi korvauksia 254 työntekijälle.

paperitehtaan vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä.

Samana päivänä pörssitiedotteen julkai-sun kanssa pidettiin henki-löstön tiedotustilaisuus. Toi-mitusjohtaja oli myös lähettä-nyt työntekijöille kirjeen, jossa hän selosti toimenpiteitä ja niiden syitä. Tiedotustilaisuuksien aineis-toissa ja toimitusjohtajan kirjeessä teh-taiden sulkemisista oli ilmoitettu suun-niteltuina toimenpiteinä. Niiden toteu-tumiseen ei toisaalta liitetty mitään ehtoja tai epävarmuutta, vaan toimi-tusjohtaja selvitti uudelleenjärjestelyjä ja niihin liittyviä henkilöstövähennyk-siä väistämättöminä asioina.

NEUVOTTELU ENNENRATKAISUA

Yt-lain mukaan päätöstä tehtaan lakkaut-tamisesta ei voi tehdä, ennen kuin yt-neuvottelut ovat käyty. Kun kysymyk-sessä on konserni, yt-neuvottelut on käy-tävä tytäryhtiössä loppuun ennen kuin emoyhtiössä tehdään ratkaisu tytäryh-tiön tai sen osan lopettamisesta tai sen toiminnan olennaisesta supistamisesta.

Yt-neuvotteluja varten työnantajalla on yt-lain nojalla velvollisuus laatia oma suunnitelmansa siitä, miten yritystoi-minta on tarkoitus järjestää ja mitkä ovat sen vaikutukset henkilöstöön. Neuvotte-

Page 13: YTY-lehti 5/2011

YTY 5 I 2011 13

don muutkin edustajat ovat ker-toneet tehtaiden lakkauttami-

sesta. Yhtiö ei työtuomioistuimessa esit-

tänyt vastanäyttöä, joka osoittaisi, että Summan tehtaan toiminnan jatkamista olisi jollakin tavoin harkittu.

LAIMINLYÖNNISTÄHYVITYKSIÄ

Loppupäätelmänä työtuomioistuin kat-soi, että emoyhtiön yt-neuvottelujen aikana antamat pörssitiedotteet samoin kuin yhtiön muu tiedottaminen tukivat päätelmää, jonka mukaan päätös teh-taan sulkemisesta oli tehty jo ennen kuin yt-neuvottelut oli saatettu päätökseen.

Kysymyksessä on ollut paikkakun-nalla merkittävänä työllistäjänä toimi-nut tytäryhtiö, ja ratkaisulla on ollut henkilöstön kannalta huomattavat vai-kutukset. Kun neuvotteluvelvoitteen sisällöstä ei ole voinut olla epäselvyyttä, asia on vähintäänkin ilmeisestä huoli-mattomuudesta ratkaistu velvoitetta noudattamatta. Tytäryhtiö oli siten rik-konut työehtosopimuksen osana olevaa yt-lakia ja se velvoitettiin maksamaan hyvitystä irtisanotuille työntekijöille.

Hyvityksen määrää korottavina perusteina työtuomioistuin piti sitä, että laiminlyöntiin on syyllistytty suu-reen konserniin kuuluvassa yhtiössä ja työntekijöillä ei ole enää ollut mahdol-lisuuksia vaikuttaa tehtaan lakkautta-miseen yt-neuvotteluiden aikana, koska työnantaja oli jo ratkaissut asian lopulli-sesti. Lisäksi lakkauttamishanke, johon ei sen julkistamisen jälkeen ole tullut muutosta, oli tullut työntekijöille täy-tenä yllätyksenä.

Hyvityksen määrää alentavana seik-kana työtuomioistuin piti toisaalta sitä, että neuvotteluja oli käyty yli laissa sää-detyn vähimmäisajan ja niissä oli käsi-telty perusteellisesti muun muassa hen-kilöstön asemaan vaikuttavia erilaisia tukitoimia.

Lopullisena päätöksenä työtuomiois-tuin velvoitti Stora Enson suorittamaan 254 työntekijälle kullekin 17 000 euroa viivästyskorkoineen. Työtuomioistuimen arvion mukaan hyvitys vastaa paperi-työntekijän palkkaa noin kuudelta kuu-kaudelta. �

lujen käymisen helpot-tamiseksi suunnitelma

voi ja saa olla yksityiskoh-tainen. Pelkästään tällaisen

suunnitelman esittäminen ei merkitse, että asiassa olisi jo

tehty ratkaisu, vaikka työnanta-jan päätös aikanaan olisikin suun-

nitelman mukainen.Työtuomioistuimen perustelujen

mukaan päätös Summan tehtaan lak-kauttamisesta tehtiin emoyhtiön hallituk-sen kokouksessa ennen yt-neuvottelui-den alkua. Pöytäkirjassa käytetään tässä yhteydessä ilmaisua uudelleenjärjestely-suunnitelma. Lopulliset päätökset on kui-tenkin annettu toimitusjohtajan tehtä-väksi neuvotteluiden jälkeen. Selvityk-sen mukaan toimitusjohtajan päätöksiä ei konsernissa erikseen kirjata, vaan ne ilmenevät esim. pörssitiedotteista, joiden sisällöstä toimitusjohtaja viime kädessä päättää. Stora Enson aikomuksesta sul-kea pysyvästi muun muassa Kemijärven sellutehdas ja Summan paperitehdas on annettu pörssitiedote jo samana päivänä, kun yt-neuvottelut alkoivat. Neuvottelu-jen aikana annettiin myös toinen pörssi-tiedote. Sen mukaan Kemijärven ja Sum-man tehtaat suljetaan, ja neuvotteluissa etsitään vaihtoehtoisia toimintamuotoja tehtaille, joiden sellu- ja paperintuotanto aiotaan lopettaa.

Työtuomioistuimen päätöksen mukaan viimeistään jälkimmäinen pörs-sitiedote osoittaa, että tehtaan sulkemis-päätös on lopullisesti tehty. Tätä päätel-mää tukee yhtiön muusta tiedottamisesta työtuomioistuimen käsittelyssä esitetty selvitys. Julkisuuteen antamissaan lau-sunnoissa toimitusjohtaja ja yhtiön joh-

Page 14: YTY-lehti 5/2011

Akava

Työmarkkinoilla vallitsee kummallinen ristiriita: työuria pitäisi pidentää, mutta kukaan ei haluaviisikymppisiä töihin.

VAARALLISESTIVIISISSÄKYMMENISSÄ

Teksti Paula Launonen, Akava Kuva Fotolia.com

A loitetaan arvoituksella: Hän kuntoilee, syö ter-veellisesti ja noudattaa tasaista arkirytmiä. Potee lentsun kerran vuodessa, mutta on

muuten terve ja hyvinvoiva. Hän osal-listuu innokkaana ammatilliseen lisäkou-lutukseen. Nauttii haasteista ja siitä, että voi keskittyä työhön täysipainoisesti. Kuntosalille kävellessään hän muistelee ruuhkavuosia, jolloin arki-iltoina ei ehti-

nyt muuta kuin kuskata lapsia harrastuk-sesta toiseen.

Arvasit oikein. Hän on viisikymppi-nen kollegasi, jonka tekemisessä koke-muksen tuoma tehokkuus yhdistyy vah-vaan motivaatioon ja intoon oppia uutta.

RISKINÄ SYRJÄYTYMINEN

Vaikka hän on ammattilainen parhaasta päästä, juuri hänet työnantaja pistää ensimmäisten joukossa pellolle, jos fir-massa aletaan irtisanoa porukkaa. Ja kun konkari ryhtyy hakemaan uutta työpaik-kaa, haastattelukutsua ei koskaan kuulu.

– Tutkimissani organisaatioissa irti-sanomiset painottuivat yli 50-vuotiaisiin, erityisesti heihin, jotka voitiin ohjata työ-eläkeputkeen. Uusia ihmisiä palkattaessa valinta kohdistui nuoriin. Ei siis ihme, että viisikymppisen työnhakijan on vai-

14 YTY 5 I 2011

Viiskytplus ja virtaa riittää•  Yli 50-vuotiaita työikäisiä on Suomessa 1,1 miljoonaa.

•  Mielenterveyden häiriöitä 52-vuotiailla on vähemmän kuin

muunikäisillä.

•  Sairauspäiviä 52-vuotiailla on vähemmän kuin nuoremmilla.

•  Sekä työnantajat että työntekijät katsovat työnsaannin

vaikeutuvan 52 vuoden jälkeen.

LÄHDE: TYÖTERVEYSLÄÄKÄRI TANJA VUORELA, TYÖTERVEYSTALO

Page 15: YTY-lehti 5/2011

kysymys sisäisestä ilmapiiristä. Kun pit-kään talossa olleet konkarit nousevat pomoiksi, syntyy kitkaa, ja he alkavat savustaa muita.

Anna Pärnäsen tutkimuksessa kävi ilmi, että nuorten suosiminen johtuu organisaatioiden ikäpolitiikasta. Yrityk-sissä oltiin huolissaan väen harmaantu-misesta ja haluttiin varmistaa osaamisen siirtyminen nuoremmille ennen suurten ikäluokkien eläköitymistä.

KALLIS LASKUYHTEISKUNNALLE

Työllä on tärkeä merkitys yksilölle, mutta Akavan mielestä työurien piden-tämisen kansantaloudellista puolta ei tule väheksyä: suomalaisten työuria on pidennettävä, jotta julkisten palvelujen rahoituspohja voidaan turvata ja vero-rasitus pitää kohtuullisena.

Akavan tavoitteena on, että palkan-saajat siirtyvät eläkkeelle keskimäärin kolme vuotta nykyistä myöhemmin vuo-teen 2025 mennessä. Vuonna 2010 joka kolmas työssä ollut suomalainen siir-tyi eläkkeelle työkyvyttömyyden vuoksi keskimäärin 52-vuotiaana, ja työssä ole-vat 50–54-vuotiaat jatkavat töissä kes-kimäärin 3,9 vuotta tulevan viiden vuo-den aikana.

Työterveyslaitoksen mukaan vajaat työssäolovuodet aiheuttavat vuosittain noin 25 miljardin euron kustannukset, joista ennenaikaisten eläkkeiden osuus on 21 miljardia.

KANNUSTEITA JA SANKTIOITA

– Työurat voivat pidentyä vain, jos ikäsyrjintä loppuu. Nyt irtisanomi-set ja lomautukset painottuvat iäkkäi-siin työntekijöihin, vaikka heillä olisi intoa ja halua sekä kykyä jatkaa työs-sä. Ikääntyneitä arvostetaan juhlapu-heissa, mutta työelämän arki on heille karu, sanoo Akavan edunvalvontajohta-ja Minna Helle.

Helteen mielestä ikäsyrjinnän estä-miseen on etsittävä keinoja kannus-teista, mutta jos muu ei auta, myös sank-tioista.

– On lisättävä työnantajan vastuuta irtisanotun työllistämiseksi. Nyt uudel-leenkouluttamisen ja muiden työllis-tymistä edesauttavien toimenpiteiden kustannukset jäävät yhteiskunnan har-teille.  �

kea työllistyä, toteaa Anna Pärnänen, joka väitteli viime keväänä Jyväskylän yliopis-tossa työelämän ikäsyrjinnästä.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan heinäkuun lopussa työtä vailla oli 94 000 50 – 54-vuotiasta eli 1 700 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 55-vuoti-aita oli työttömänä 66 100, mikä on 1 400 enemmän kuin vuosi sitten.

Keskimääräinen, kaikenikäisten työn-hakijoiden työttömyysjakson pituus oli 38 viikkoa, kun se yli 50-vuotiailla oli 64 viikkoa.

ASENTEET SUOSIVAT NUORIA

Akavan Erityisalojen parin vuoden takai-nen kysely osoitti, että 49-vuotiaiden unelmien eläkeikä on 63 vuotta, mutta moni jatkaisi mielellään pitempäänkin. Irtisanomiset, kiusaaminen ja työilma-piirin huononeminen kohdistuivat vas-taajien mukaan vanhimpiin työntekijöi-hin enemmän kuin muihin ikäryhmiin.

Noin joka viides kertoi myös, että työ-paikalla oli suositeltu siirtymistä eläke-putkeen, johon sai vielä muutama vuosi sitten laittaa 55-vuotiaita. Ikärajan nosta-minen 57 vuoteen vuonna 2005 on vähen-tänyt tämän automaatin käyttöä.

Akavan lakimies Jarmo Pätärin mie-lestä viisikymppisten vieroksunta perus-tuu pitkälti asenteisiin.

– Meillä vallitsee yleinen trendi, jossa nuoruutta ihaillaan ja nuoria pidetään itsestäänselvästi tehokkaampina kuin vanhoja.

Joillakin työpaikoilla voi olla myös

”Suomalaisten työuria on

pidennettävä, jotta julkisten

palvelujen rahoituspohja

voidaan turvata

ja verorasitus pitää

kohtuullisena.”

YTY 5 I 2011 15

•  Suomalaiset jäävät eläkkeelle keskimäärin 59,6-vuotiaina.

Erityisesti työkyvyttömyyseläkkeet painavat keskiarvoa alas.

•  Yhdessä menetetyssä työvuodessa haaskataan kolme miljardia euroa.

•  Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet nostamaan eläköitymisen

keski-iän vähintään 62,4 vuoteen 2025 mennessä.

•  Akava vaatii, että työnantajien on otettava lisää vastuuta irtisanotun

uudelleen kouluttamisesta ja työllistymisestä.

•  Akavan mielestä työpaikoilla on panostettava työhyvinvointiin,

hyvään johtamiseen ja esimiestyöhön sekä työura- ja työaika-

joustoihin.

•  Yli 70 prosenttia akavalaisista uskoo pysyvänsä työelämässä

vähintään 63-vuotiaaksi.

Lopetetaan turha tuhlaus

Page 16: YTY-lehti 5/2011

Teksti ja kuva Kari Saarinen

T ilaisuudessa eläkkeistä oli kertomassa Työeläke-vakuuttajat TELA ry:n tiedottaja Lea Ala-Mono-nen. Osallistujamäärä on rajattu kolmeenkymme-

neen, sillä pienehkön osanottajamäärän toivottiin herättävän keskustelua. Näin myös kävi, ja esimerkiksi eläkkeen ker-tyminen opiskeluaikana herätti useita kysymyksiä. Superkertymästä yleisö oli tyytyväinen, vaikka oli tiedossa, että työssä jatkaminen 63 vuoden jälkeen on hyvin harvoin työntekijän itsensä pää-tettävissä.

Innostuneen vastaanoton seurauk-sena järjestämme vastaavia tilaisuuksia lisää myös jatkossa. Tänä vuonna pide-tään vielä toinen tilaisuus Helsingissä

1. joulukuuta. Voit ilmoittautua tilaisuu-teen YTYn nettisivuilla.

LYHYESTI TYÖELÄKKEISTÄ

Työeläke-etuuksien tavoitteena on tur-vata työuran jälkeen kohtuullinen toi-meentulo vanhuuseläkkeelle siirryttä-essä, 63 – 68 -vuotiaana. Työeläke on aktiivisen työuran jälkeistä jatkopalkkaa.

TYÖ KARTUTTAA ELÄKETTÄ

Työstä kertyy eläkettä kunkin vuoden ansioista henkilön iän mukaisen karttu-maprosentin mukaan.

18 – 52 vuotiailla 1,5 % / vuosi

53 – 62 vuotiailla 1,9 % / vuosi

63 – 67 vuotiailla 4,5 % / vuosi

Työeläke koskettaa lähes koko työssä käyvää väestöä. Jos työuraa ei ole, vähimmäisturvan antaa kansaneläke. Työeläketurvaa ansainneita oli vuoden 2010 lopussa lähes 2,5 miljoonaa.

TYÖELÄKE KATTAAKAIKEN ANSIOTYÖN

Työeläketurva kattaa lähes kaiken ansio-työn. Työntekijän eläkelain (TyEL)

mukaan yksityisellä työnantajalla on velvollisuus ottaa eläkevakuutus 18 – 67 vuotiaille työntekijöille. Vakuuttamisen alaraja on 52,49 euroa/kk. Keskimää-räinen maksu on 22,4 % palkkasum-masta. Työnantaja tilittää eläkelaitok-selle koko vakuutusmaksun ja pidättää työntekijän osuuden palkasta. Lakisää-teisen työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvat työnantajien lisäksi yrittäjät ja maatalousyrittäjät.

USEITA ERI LAKEJA –SAMAT PERUSPIIRTEET

Työeläke-etuudet ovat peruspiirteiltään samat. Pääsäännön mukaan työstä voi jäädä eläkkeelle joustavasti 63 – 68 vuotiaana.

Yksityisen sektorin palkansaajien ja yrittäjien työeläketurvaa hoitavat pääasi-assa työeläkevakuutusyhtiöt, eläkekas-sat, eläkesäätiöt. Julkisen sektorin elä-keasioita hoitavat Keva ja Valtiokonttori.

KESKIELÄKE 1.370 EUROA

Eläkettä saa lähes 1,5 miljoonaa henkilöä ja keskimääräinen eläke on 1.370 euroa. Vuonna 2010 eläkkeelle siirtyneiden keskimääräinen eläke oli 1.687 euroa.  �

YTY järjesti lokakuunalussa ensimmäisen eläke-aamiaisen otsikolla ”Millä eväin eläkkeelle?”. Eläke-asiat selvästi kiinnostavatjäseniä, koska tilaisuustäyttyi parissa päivässä.

ELÄKETIETOAAAMIAISTILASUUDESSA

Eläkkeen määritelmä vuodelta 1910Vuotuinen apuraha, jonka esim. valtio, kunta työnantaja tahi isäntä suorittaa vanhuuden, sairauden t.m.s. takia työhön kykenemättö-mäksi tulleelle palvelijalleen.(TIETOSANAKIRJA, HELSINKI, 1910)

16 YTY 5 I 2011

Page 17: YTY-lehti 5/2011

Kuva

: Fot

olia

.com

YTY 5 I 2011 17

Kolumni

”Lamalla pelotellaan,

irtisanomisilla pelotellaan,

tottelemattomuuden

seurauksilla pelotellaan.

Jos ette suostu työn-

antajan vaatimuksiin,

niin työnantaja

”harkitsee” mihin

toimenpiteisiin

sen on ”pakko”

ryhtyä.”

Ottamatta mitenkään kantaa Kreikan tukien vakuusneuvotteluihin nostan esiin eräät asiaa koskevat ammattitoi-mittajien lehtikirjoitukset. Lehdissä on kehotettu poliitikkoja tiedostamaan, että vaalit ovat ohi ja vaalilupaukset voi

vetää vessasta alas. Äänestäjien pettäminen alkakoon! Harvoin poliitikkoja kiitän, mutta nyt pitää nostaa vilpit-tömästi hattua siitä, että vaalilupaukset muistetaan myös tulosten laskennan jälkeen.

Kaupallisella puolella on jo ajat sitten säädetty laitto-maksi valheellisten tuotetietojen antaminen. Miksi se toi-mittajien mielestä pitäisi olla sallittua politiikassa? Yhteis-kunnallisten asioiden hoidossa kun kaiken lisäksi on usein isommat ja kauaskantoisemmat panokset kuin yksittäisen tuotteen markkinoinnissa.

Jos poliitikkojen lupauksissa pysymisen halu onkin osoittanut terveitä lisääntymisen oireita, niin valhe on valitettavan tavallinen keino työelämässä. Törmäsin hil-jakkoin termiin ”rutiininomainen valehtelu”. Ilmi-öön olen itsekin valitettavasti törmännyt osaa-matta aiemmin nimetä sitä. Siihen törmää-minen totisesti masentaa.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on

rehellisyyttä pidetty kautta aikain arvona ja sillä on kan-sainvälisissä yhteyksissä suorastaan ylpeilty. Suomalaiset ovat kuulemma rehellistä kansaa. Tätäkin taustaa vasten tietoinen valehtelu työelämässä asettuu outoon valoon. Valheesta kun jää yleensä aina ennemmin tai myöhemmin kiinni, ja luottamuksen voi menettää tasan yhden ainoan kerran. Joka kerran keksitään, häntä aina epäillään, sanoo sananlasku.

Valeen lisäksi toinen arveluttava työelämän ase on pelko. Pelko kuulemma pitää väen nöyränä. Vihatkoot kun-han pelkäävät! Vanhanaikaista, kovin vanhanaikaista…. Emme elä enää 1800-lukua. Lamalla pelotellaan, irtisa-nomisilla pelotellaan, tottelemattomuuden seurauksilla pelotellaan. Jos ette suostu työnantajan vaatimuksiin, niin työnantaja ”harkitsee” mihin toimenpiteisiin sen on ”pakko” ryhtyä.

Onneksi on valistuneita ja moraalisesti korkeatasoi-siakin yritysjohtajia, mutta kelvottomiakin riittää ylitar-jontaan asti. Eikö ole jo riittävän selvästi osoitettu, että pelokas työntekijä ei ole tuloksekas? Pelon ilmapiiri johtaa

siihen, että väki voi pahoin ja hakeutuu muualle. Ehkä tämä on tarkoituskin – henkilöstökuluja

säästyy – mutta usein lähtijät ovatkin niitä, joiden ei haluttaisi lähtevän. Paikoilleen jäävät ovat ikääntyviä tai muuten vaikeasti työllistyviä tai ainakin sellaisiksi itsensä kokevia.

Pelon ja kaltoin kohtelun seuraukset ovat ikäviä. Mikäli epäasiallinen kohtelu on niin tör-

keää, että oikeus määrää siitä rangaistuksen, niin se on useimmiten työnantajan mit-tapuulla mitätön sakko, jota ei suinkaan tuomita väärin toimineen johtajan mak-settavaksi. Sakon kuittaa yritys tai muu työnantajaorganisaatio. Entä jos lakia muu-tettaisiin siten, että rangaistus määrättäi-siinkin lakia rikkoneelle johtajalle henkilö-kohtaisesti?

Seppo Simola

Otsikkoa voisi jatkaa lauseella: Ja valhe välineeni.Valehtelu ja pelko ovat voimakkaita vaikuttamisen välineitä,ja johtaminenhan tunnetusti on ihmisiin vaikuttamista.

PELKO ONASEENI

Page 18: YTY-lehti 5/2011

Harmaa talous on jokaisen asia

VÄLISTÄVETÄJÄVIE KAIKILTA

Harmaa talous ja talous-rikollisuus merkitsee Suomen kansantalo-udessa arviolta usean miljardin verotulojen menetystä vuodessa.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan teet-tämän tutkimuksen mukaan harmaa talous ja talousrikollisuus maksavat suo-malaisille jopa reilut kymmenen miljardia

Harmaa talous ei ole pientä vilunkipeliä, vaan miljardi-luokan touhua. Harmaasta taloudesta seuraa musta tulevaisuus, muistuttaa laaja kampanja.

vuodessa, mikä vastaa 5,5 – 7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Arvio on tehty verotarkastuksiin perustuvaan laskenta-menetelmällä.

Harmaan talouden ongelmapesäk-keitä on erityisesti työvoimavaltaisilla aloilla, kuten majoitus- ja ravitsemus-, kuljetus-, sekä rakennusalalla. Harmaa talous ja talousrikollisuus ovat kansain-välistyneet. Harmaalla taloudella ja talo-usrikollisuudella on yhä useammin kyt-köksiä myös järjestäytyneeseen rikolli-suuteen. Harmaalla taloudella ansaitut tulot saattavat päätyä osaksi huume- ja ihmiskauppaa.

Harmaan talouden selvitysyksikkö toimii verohallinnossa, mutta myös poliisi ja tulli ovat keskeisiä viranomaisia harmaan talouden torjumisessa. Talous-

rikokset ovat usein mutkikkaita selvittää ja talousrikollisuus muuttuu koko ajan.

VIELÄ PARI MUISTIOTAJA MUUTAMA MEILI

Akava herättelee kampanjan yhteydessä huomaamaan, että harmaat ylityöt ovat osa harmaata taloutta. Vaikka yksittäi-nen työntekijä ei tuntisi kansantalou-den huolia omikseen, oma talous ja oma aika lienevät jokaiselle läheisiä. Moni asiantuntija tekee silti harmaata yli-työtä vähän epähuomiossa: ehkä muo-dostuu tavaksikin ottaa illalla läppäri esiin, kun ennen seuraavaa työpäivää on ”ihan pakko lukea pari muistiota ja vii-meistellä esitys ja on melkein sata säh-köpostia lukematta”.

Liukuvan työajan säännökset voivat

Teksti Ritva Siikamäki, Akava Kuva Fotolia.com

18 YTY 5 I 2011

Page 19: YTY-lehti 5/2011

Jokainen kohtaa harmaata taloutta useilla eri elämänalueilla ja erilaisilla toimialoilla. Jokainen voi valita näissä tilanteissa rehellisen tien.

•    Tee ja teetä työt rehellisesti verokortilla. •    Pyydä kuitti ostoksista. •    Tunne oikeutesi työelämässä. •    Kysy neuvoja ja apua omalta liitoltasi tai henkilöstöedustajalta työpaikallasi. •    Jos toimit esimiestehtävissä tai omassa yrityksessä, ota selvää laillisista työaikakäytännöistä ja noudata vain niitä. •    Voit vaikuttaa itsekin työpaikan toimintakulttuurin! •    Muista liukuvan työajan säännökset: ylityö ei ole liukuvaa työaikaa eikä liukuva työaika ylityötä. �

Mitä voit tehdä?

Harmaalla taloudella ja talousrikollisuudella tarkoitetaan yleensä yritys-toiminnassa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa tapahtuvaa lakisää-teisten maksujen ja velvoitteiden laiminlyömistä. Harmaata taloutta on muun muassa:

•    pimeä työnteko•    sosiaalietuuksien väärinkäytökset•    piraattituotteiden ostaminen ja myyminen•    oman pankkitilin antaminen ulkopuoliseen käyttöön rahan alkuperän hävittämiseksi•    yritystoiminta, jossa jätetään maksamatta verot ja muut lakisääteiset maksut

Harmaa talous vahingoittaa rehellisten yrittäjien toimintaa. Se vääristää yleistä hintatasoa ja vaikuttaa muun muassa tarjolla olevien työpaikkojen määrään. Palvelujen ja hyödykkeiden turvallisuus ja laatu kärsivät. 

Pimeää työtä tehdessä ei kerry eläkettä. Työnantaja ei ole vakuuttanut työntekijää tapaturmien varalta, eikä tämä ole oikeutettu esimerkiksi ansi-osidonnaiseen sairauspäivärahaan tai työttömyyskorvaukseen. �

Mitä on harmaa talousja talousrikollisuus?

”Harmaata ylityötä syntyy

asiakas- ja tulospaineiden

alla. Päivää joutuu jatkamaan,

jos työt eivät tule tehdyiksi

varsinaisen työajan nimissä.”

aiheuttaa hämminkiä ylitöiden suhteen. Kun ylityötä ei kirjata, syntyy ylikuor-mittumisen riski, palkat jäävät saamatta, eläkemaksut ja verot maksamatta. Työ-uran mittaan tästä kertyy pahimmillaan pitkä penni – joka jää saamatta. Vero-tulojen menetykset ovat yhteiskunnan tasolla merkittäviä.

LUJAA TYÖNTEKOAJA TALKOOHENKEÄ

Harmaan talouden laajuus on vaikeasti mitattavaa, samoin harmaan ylityön määrä. Tarkkoja lukuja ei ole, koska pimeä työ, ohimyynti, kuittikauppa ja talousrikollisuus sekä harmaa ylityö tapahtuvat kirjojen ja kansien ulko-puolella. Monet akavalaiset liitot ovat kuitenkin kartoittaneet jäsenkyselyis-sään työaikakäytäntöjä. Esimerkiksi Tekniikan Akateemiset TEK arvioi jäsen-tutkimuksensa tulosten pohjalta, että keskiverto ylempi toimihenkilö, esim. diplomi-insinööri, menettää yli 300 000 euroa palkkatuloja uransa aikana, ellei hän peri ylityöstään korvauksia. Toisin

sanoen kokonaiset kolme vuotta ilmaista työtä työuran aikana.

KAIKKIHAN SITÄ TEKEE

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n selvityk-sen mukaan jäsenliittojen jäsenet teke-vät keskimäärin yli neljä tuntia harmaata

ylityötä viikossa. Rahoitusalalla oli kor-kein alakohtainen harmaan työajan kes-kiarvo, 4,9 tuntia viikossa.

Ongelma on tuttu YTN:n finans-sialan taustaryhmän puheenjohtaja Pekka Rintalalle, joka toimii OP-Pohjo-lassa asiakasvastuullisena rahoitusjohta-jana Etelä-Pohjanmaan Osuuspankissa ja YTN-yhteyshenkilönä. Hän katsoo, että elämänmenoa finanssialalla värittä-vät toimintojen tehostaminen ja asiakas-paineet.

– Harmaata ylityötä syntyy asiakas- ja tulospaineiden alla. Päivää joutuu jat-kamaan, jos työt eivät tule tehdyiksi varsi-naisen työajan nimissä. Jotkut asiat vaan on tehtävä, ja ne odottavat, kun päivän aikana tulee asiakkaita. Esimiestehtävissä toimiessa esimiehen töihin pääsi vasta, kun konttorin ovet suljettiin, Rintala toteaa.

TYÖAIKAA EI SEURATA

Rintalan mielestä rahoitusalan työaika-käytännöt ovat ylemmillä toimihenki-löillä joustavia ja samalla pulmallisia: kun työaikaa ei seurata, ylitöiden korvatta-vuus on sopimus- ja luottamuskysymys.

– Esimies ei ehkä nimenomaisesti

YTY 5 I 2011 19

Page 20: YTY-lehti 5/2011

PALKANSAAJIENOSTOVOIMAA JA SUOMEN KILPAILU-KYKYÄ

vaadi tai määrää tekemään ylityötä. Mutta aikatauluihin ja asiakaspalve-luodotuksiin on sisäänrakennettu ole-tus, että ylityötä tehdään.

Hän kertoo itse voivansa läh-teä joskus aikaisemmin tai pitävänsä vapaapäivän korvauksena ylityöstä. Mutta kaikissa alan yrityksissä ja työ-paikoissa ei ole yhtä hyvä tilanne.

– Yhteiset selkeät pelisäännöt ovat tärkeitä. Organisaation johtamis-malli ohjaa talon tapoja.

Kokemus on tuonut Rintalalle var-muutta töiden priorisointiin ja suun-nitteluun. Hän arvostaa, että YTN on koulutuksissaan pitänyt esillä ylityö-kysymyksiä ja harmaan ylityön haitta-puolia. Rintala kertoo kannustaneensa luottamusmiehenä esimiehiä pohti-maan, ovatko työmäärät tasapainossa ja miten ylitöiden korvattavuus jär-jestetään.

KAMPANJA SÄPSÄHDYTTI

Rintala kiittelee harmaan talouden torjuntakampanjan rohkeaa ilmettä ja viestiä.

– Ensisäikähdyksen jälkeen on tullut mietittyä harmaan ylityön merkitystä osana harmaata taloutta. On hyvä, että kampanja panee poh-timaan harmaata ylityötä eri tavalla kuin aikaisemmin.

KENEN ETEEN TÖITÄ TEKEE

Ylityön merkitystä voi mitata laske-malla todellisen tuntiansion kaikkien työtuntien pohjalta. Kun ottaa laskel-massa huomioon ylityötunnit, tun-tipalkka voi yllättää pienuudellaan. Sitten voikin pysähtyä sen ajatuksen ääreen, mitä menettää.

Mitä tekisikään niillä tuloilla tai sillä ajalla, joka kului ylitöissä? Mitkä yhteiskunnan palvelut olisivat parem-massa jamassa, jos harmaan talouden tulovirta saataisiin verotuksen piiriin? Ehkä se verotuskin vähän kevenisi.  �

www.mustatulevaisuus.fi

www.akava.fi/harmaat_ylityot

”Moni asiantuntija tekee

harmaata ylityötä vähän

epähuomiossa.”

K aksivuotinen sopimus perustuu valtaosin neu-voteltuun kokonaisuu-teen palkankorotuk-sista ja työelämän laa-dun kehittämisestä.

Uutena elementtinä on kertaeränä mak-settava palkankorotus työ- ja virkaehto-sopimusten piirissä oleville palkansaa-jille. Lisäksi koulutus- ja työhyvinvoin-tipanostuksia tuetaan jatkossa uudella tavalla kaikilla sektoreilla. Myös Akavan hallitus hyväksyi neuvotteluratkaisun.

– Sopimuksen taustalla on vahvasti ostovoima-ajattelu: korotukset ja vero-huojennukset muodostavat kokonaisuu-den, joka lisää palkansaajien ostovoimaa. Sopimuskauden molempina vuosina net-toreaaliansiot nousevat reilusti yli pro-sentin. Tässä saavutetaan teknologia-teollisuuden tavoittelema korotustaso nettoreaaliansioissa ja ostovoiman kas-vussa. Samalla yhteisöverohuojennuk-set ja energiaveroleikkurin aikaistami-nen parantavat yritysten kilpailukykyä. Talouteen saadaan näin vakautta ja enna-koitavuutta, kiittelee Akavan puheenjoh-taja Sture Fjäder.

– Keskitetty ratkaisu tuo mahdol-lisimman monelle akavalaisille alalle

Teksti Akava Kuva Fotolia.com

Työmarkkinajärjestötsaavuttivat lokakuussa keskitetyn työmarkkina-ratkaisun. Maan hallitustukee sopimustaalentamalla ansiotulo-veroa ja yhteisöveroa sekä muilla toimilla.

paremman tuloksen kuin liittokierros. Lisäksi kertaeränä maksettava korotus merkitsee solidaarisuutta eri alojen ja sektorien kesken, toteaa Fjäder.

Hän korostaa, että sopimus mahdol-listaa inhimillisen pääoman kehittämisen uudella ja tervetulleella tavalla.

– Työnantajia kannustetaan erityi-sellä verovähennyksellä lisäämään kou-lutuspanostuksia henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Työntekijä voi työnanta-jan määräämällä tavalla osallistua vuosit-tain kolmen päivän ajan osaamista lisää-vään koulutukseen. Näitä päiviä voidaan yli 55-vuotiaiden kohdalla käyttää työ-kyvyn edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Järjestelmän käyttöön-otto valmistellaan kolmikantaisesti ja se otetaan käyttöön vuoden 2013 alussa.

Ratkaisuun sisältyy laaja työelämän laatupaketti, joka tuo palkansaajille konkreettisia uudistuksia, kuten isien perhevapaiden pidentäminen kahdella viikolla ja parannuksia työttömyystur-vaan. Lisäksi lomautustilanteisiin liittyvä

Keskitetty ratkaisu turvaa

PALKANSAAJIENOSTOVOIMAA JA SUOMEN KILPAILU-KYKYÄ

20 YTY 5 I 2011

Page 21: YTY-lehti 5/2011

työttömyysturva on jatkossa parempi.– Akava on tyytyväinen siihen, että

isien perhevapaiden pidentäminen nyt-

kähtää taas eteenpäin. Tärkeä edistys-askel on myös se, että isävapaan ajan-kohta on jatkossa joustava. Vapaan voisi

pitää valitsemanaan ajankohtana sii-hen saakka kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Nykyisinhän isävapaiden pitä-minen on kytköksissä vanhempainva-paan päättymiseen, mikä on hankaloit-tanut isävapaiden käyttöä. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2013 alussa, toteaa Akavan edunvalvontajoh-taja Minna Helle.

Helle painottaa, että työlainsäädän-töön on luvassa parannuksia. Ne koske-vat muun muassa joustavien työaikojen käyttöönottoa, työaikasuojelua, määrä-aikaisten palvelussuhteiden perusteiden läpikäyntiä työpaikoilla ja vuokratyönte-kijöiden oikeuksia. Työelämän lainsää-dännön kehittäminen on ollut vuosia jäissä, mutta nyt saadaan vihdoin tehok-kaampia keinoja käyttöön moniin työelä-män ikuisuusongelmiin puuttumiseksi.

– Vuorotteluvapaajärjestelmään suunnitellut leikkaukset perutaan. Jär-jestelmä säilyy elinvoimaisena, mikä on voitto työssä jaksamisen kannalta, toteaa Helle. �

Valtiovalta tekee sopimuksen

mukaiset päätöksensä, mikäli

riittävä määrä liittoja on

sitoutunut siihen 24.11. mennessä.

YTN:n eri sektorien neuvottelujen

tilanteista ajankohtaiset tiedotteet

julkaistaan YTN:n nettisivuilla

www.ytn.fi

YTY 5 I 2011 21

Teksti Anu Aspiala Kuva Fotolia.com

L okakuussa työmarkkinajärjes-töjen sopima keskitetty rat-kaisu raamittaa finanssialan-kin ratkaisuja. Keskitetyn ratkaisun neuvottelu hidasti

muita työehtosopimusneuvotteluja, joten lehden mennessä painoon sopimuksia rahoitus- tai vakuutusalalla ei vielä ole. Rahoitusalan nykyisen työehtosopimuk-sen voimassaolo päättyy 31.10.2011. Jos sopimukseton tila tulee, työehtosopimus-määräyksiä noudatetaan ns. jälkivaiku-tuksen nojalla. Rahoitusalalla neuvotte-lupöydässä istuvat YTN, Ammattiliitto

Pro, Nordean Nousu ja työnantajapuo-lelta Finanssialan Keskusliitto.

Vakuutusalan työehtosopimus päät-tyi syyskuun lopussa ja sopimukseton tila alkoi lokakuun lopussa. Vakuutus-väen Liitto on julistanut alalle ylityökiel-lon 1.10.2011 alkaen. YTN eli myöskään YTYn jäsenet eivät kuulu ylityökiellon piiriin. �

Lisää neuvottelutilanteesta löydät

YTN:n nettisivuilta

www.ytn.fi/finanssiala

Finanssialasta enemmän

www.ytnfinanssiala.fi

FINANSSIALAN SYKSYN NEUVOTTELUTILANNE

Page 22: YTY-lehti 5/2011

YTYN SYYSKOKOUSJA JÄSENILTAHELSINGISSÄ

22 YTY 5 I 2011

YTYn sääntömääräinen syyskokousja jäsenilta järjestetään Helsingissä22.11.2011. Syyskokouksen aiheinaovat mm. toimintasuunnitelma jatalousarvio vuodelle 2012 sekä uudenhallituksen valinta. Kokouksen jälkeenilta jatkuu iltapalan ja näytelmänmerkeissä. Olemme varanneet 60 lippua ”Ulkomaalainen” -näytelmään Studio Pasilassa.

Ohjelma

klo 16.30 teatterilippujen lunastus klo 17.00 sääntömääräinen syyskokousklo 17.40 iltapala ja vapaata seurusteluaklo 18.30 siirrymme kävellen Studio Pasilaanklo 19.00 ”Ulkomaalainen”, kesto noin 2 t 40 min (väliaikatarjoilu)

Ennakkoilmoittaudu syyskokoukseen jajäseniltaan netissä

Teatterilippuja on rajoitettu määrä. Ilmoittaudu tilaisuuteen etukäteen nettilomakkeella, joka löytyy YTYn jäsensivuilta www.ytyintra.fi > iYTY > Tilaisuuksiin ilmoittautuminen.

Jos sinulla ei ole nettiyhteyttä, voit ilmoittautua myöspuhelimitse (09) 2510 1310. Muista kertoa, tuletko yksin vai seuralaisen kanssa ja mahdollinen erikoisruokavaliosi.

Jäsenille maksuton

Voit halutessasi ottaa mukaan yhden seuralaisen.Seuralaisille, jotka eivät ole YTYn jäseniä myönnettäneenläsnäolo-oikeus syyskokoukseen.

Jäsenille tilaisuus on maksuton, seuralaisen iltapalastaja teatterilipusta veloitamme 20 euroa. Maksu suoritetaan käteisellä tilaisuuden yhteydessä. �

KOKOUSPAIKKA: AKAVA-TALO, LASIPIHA, KELLOSILTA 7, HELSINKI I AIKA: TIISTAI 22.11.2011

YTYN SYYSKOKOUSJA JÄSENILTAHELSINGISSÄ

Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry:n syyskokous pidetään

tiistaina 22.11.2011 kello 17.00. Paikkana on Akava-talo Rautatieläisenkatu 6

(käyntiosoite Kellosilta 7) Helsinki. Ilmoittautuminen ja mahdollisten

valtakirjojen tarkastus alkaa kello 16.30. Valtakirjojen tarkistus koskee vain

niitä jäseniä, jotka edustavat itsensä lisäksi myös toista kokoukseen

ilmoittautunutta YTYn jäsentä.

Kokouksen esityslistalla ovat sääntömääräisen syyskokouksen asiat kuten

toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2012, jäsenmaksujen suuruus

vuodelle 2011 sekä hallituksen valinta vuosille 2012 – 2013.

YTYn henkilöjäsenen tai YTYn jäsenyhdistyksen henkilöjäsenen tulee ilmoittaa

osallistumisestaan kokoukseen viimeistään tiistaina 15.11.2011 kello 16.00

mennessä YTYn jäsensivujen www.ytyintra.fi kautta, puhelimitse

(09) 2510 1310 tai postiosoitteeseen YTY ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki.

Kutsu YTYn syyskokoukseen

Page 23: YTY-lehti 5/2011

Lyhyet

Kuva: Antonin Halas

YTY 5 I 2011 23

Teatteristudio Pasilan ”Ulko-

maalainen” on harmittoman

tuntuisesta tilanteesta kasvanut

pähkähullu kokoelma väärin-

käsityksiä. Näyttämölle marssi-

tetaan ennakkoluulojen koko kirjo,

ja kaiken keskellä kiemurtelee

Charlie-parka, joka haluaisi vain

olla omissa oloissaan. Tapahtumat

sijoittuvat 1970-luvun alun Georgian

osavaltioon. Dekkarimaisia piirteitä

saava Ulkomaalainen on hulvaton

ja yllättävä komedia, joka nauraa

surutta ennakkoluuloille ja

erilaisuudenpelolle. Ensi-ilta oli

17.2.2011.

Rooleissa: Riitta Havukainen, Ville

Keskilä, Santeri Kinnunen, Hannes

Suominen, Pertti Sveholm, Vappu

Nalbantoglu, Mikko Pörhölä. �

ULKOMAALAINEN

Tekniikan akateemiset TEK valitsi kan-sanedustaja Marjo Matikainen-Kall-strömin TEKin hallituksen luottamus-toimiseksi puheenjohtajaksi seuraa-vaksi kolmivuotiskaudeksi.

Espoolainen Matikainen-Kall-ström on diplomi-insinööri, eMBA sekä moninkertainen hiihdon olym-piamitalisti. Ennen valintaansa euro-parlamenttiin 1996 ja eduskuntaan 2004 hän ehti työskennellä Ovakolla, Nesteellä, IVOssa, ja Posivassa.

TAVOITTEENAREILU TYÖELÄMÄ

TEKin uuden hallituksen ohjelmassa tärkeäksi tavoitteeksi asetetaan reilu ja kannustava työelämä. Yhteiskunnan päätöksentekoon halutaan myös vai-kuttaa siten, että Suomen tulevaisuus voidaan turvata korkealla osaamisella muuttuvissa olosuhteissa ja kansain-välistyvässä työnjaossa.

Yhtenä tärkeimmistä jäsenten työ-elämän edunvalvonta-asioista Mati-

MARJO MATIKAINEN-KALLSTRÖMTEKIN PUHEENJOHTAJAKSI

kainen-Kallström pitää ylempien toi-mihenkilöiden ylitöiden ja työasioissa vapaa-aikana matkustamisen korvaa-mista lain mukaisesti.

– Suomessa on tapana noudat-taa lakia. Miksi ei näissä asioissa?, puheenjohtaja Matikainen-Kallström kysyy. �

Vuokratyöntekijöitä käytetään joissa-kin maissa paljon. Belgia ja Hollanti, josta tosin täysin vertailukelpoisia tie-toja ei ole saatavissa, ovat vuokratyön käytön kärkimaita. Suomessakin yli 40 prosentilla yli kymmenen hengen työpaikoista käytettiin vuokratyönte-kijöitä vuonna 2009.

Puolassa vuokratyöntekijöitä tapaa työpaikalla harvoin. Siellä sen sijaan määräaikaiset työntekijät ovat jopa yleisempiä kuin Suomessa. Heitä oli puolessa yli kymmenen hengen työ-paikoista.

Tanskassa määräaikaisia työnteki-jöitä on vain muutamalla prosentilla työpaikoista. Mutta siellä vakinaisten-kin työntekijöiden irtisanominen on Tanskan mallin mukaan helppoa. �

(Lähde: Eurofound)

VUOKRATYÖ LEVIÄÄ

Ehdokkaat YTYn hallituksen

jäseniksi tulee ilmoittaa ja

heidän suostumuksensa

tehtävään tulee toimittaa

kirjallisesti tiistaina 08.11.2011

kello 16.00 mennessä

yhdistyksen hallitukselle,

postiosoite YTY ry, Hallitus,

Ratavartijankatu 2 b, 00520

Helsinki

Tervetuloa!

Yksityisalojen Esimiehet

ja Asiantuntijat YTY ry

hallitus

Kuva: Helsingin Kaupunginteatteri / Tapio Vanhatalo

Page 24: YTY-lehti 5/2011

24 YTY 5 I 2011

MUISTA VASTATA JÄSEN-TUTKIMUKSEEN 1.11. MENNESSÄ

Lokakuussa noin 3500 ytyläisen postiluukkuun kolahti jäsentutkimuslomake vastauskuorineen. Jos olet tänä vuonna vastausvuorossa,vastaathan 1.11 mennessä

Mitä hyötyä jäsentutkimuksesta on juuri Sinulle?•    Saat tarvittaessa YTYstä palkkaneuvontaa, joka pohjautuu YTYn ja muiden YTN-liittojen jäsentutkimukseen.•    Vaikutat omien jäsenpalvelujesi ja -etujesi laadunparantamiseen ja kehittämiseen•    Autat oman toimialasi neuvottelutyötä

Totta vai taruaVäittämä: Kannattaa vastata netissä.Vastaus: Totta. Säästämme pitkän pennin vastauslähetysten posti-kuluissa ja tietojen tallennuskuluissa.

Väittämä: Voin tehdä jäsentietomuutoksia jäsentutkimuslomak-keella.Vastaus: Tarua. Mikäli et liitä mukaan myös henkilötietojasi, emme pysty huomioimaan muutoksia. Kätevimmin päivität jäsentietosi jäsensivuillamme www.ytyintra.fi > Omat tiedot.

Väittämä: Työttömän, osa-aikatyöläisen tai äitiyslomalla olevan jäsenen vastauksilla ei ole merkitystä.Vastaus: Tarua. Kaikilla vastauksilla on meille merkitystä. Paitsi että lomakkeella kysytään työsuhdeasioita, voit vastaamalla vai-kuttaa YTYn palvelujen kehittämiseen. Kaikkia vastaajia koskevat kysymykset ovat 1– 6, 18 – 19, 30 – 32 ja 37 – 44. �

Lyhyet

YTYn hallituksen jäsen Jarmo Pynnönen menehtyi elokuunlopulla pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana. Jarmo toimi

YTYn hallituksessa vuodesta 2008 alkaen. Sairaudestaan huolimattahän jatkoi luottamustehtäviään sekä siviilityötään

Patria Aviation Oy:n palveluksessa aina kesäkuuhun saakka. 

YTYn hallitus ja henkilökunta esittävät lämpimän osanottonsasekä toivottavat voimia ja jaksamista Jarmon omaisille.

J P1953–2011

YTYN TASKU-KALENTERI 2012Olemme perinteiseen tapaan tilanneet YTYlle taskukalentereita. Pohjana on Akavan kalenteri, johon on lisätty YTYn toimittamia sivuja. Toteutuk-sesta vastaa CC Kalenteripalvelu Oy. Kalenterissa on kätevä viikkoaukeama sekä rengassidonta, jolloin valittu viikko pysyy avattuna pöydällä. Tee-tämme kalenterit kahdella vaihtoehtoi-sella kannella, perinteisen muovikan-nen rinnalla on ekologinen pahvikansi.

Jäsenet voivat tilata yhden oman YTY-kalenterin maksutta, niin kauan kuin niitä riittää. Ilmoita tilatessasi kumman kannen haluat. �

Tilauslinkki löytyy YTYn intrasivuilta,

www.ytyintra.fi > ajankohtaista.

Jos Sinulla ei ole nettiyhteyttä,

voit tilata kalenterin puhelimitse

(09) 2510 1310.

Page 25: YTY-lehti 5/2011

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

Paikallinensopiminen vaatiitahtoa, osaamistaja luottamusta

NYT UNOHDETAAN

HARMAA

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

4I2011

Paula Viljanen auttaa pukeutumaan

Työeläkelainsäätämisestä50 vuotta

Paikallinensopiminen vaatiitahtoa, osaamistaja luottamusta

Työeläkelainsäätämisestä50 vuotta

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R YY K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

Paikallinensopiminen vaatiitahtoa, osaamistaja luottamusta

NYT UNOHDETAAN HARMAA

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

4I2011

Paula Viljanen auttaa pukeutumaan

Työeläkelainsäätämisestä50 vuotta

Paikallinensopiminen vaatiitahtoa, osaamistaja luottamusta

Työeläkelainsäätämisestä50 vuotta

YTY 5 I 2011 25

10.11. Jääkiekko jäsenilta, Itä-Pasila, Helsinki

16.11. Työsuhdeilta, Helsinki

19.11. Reilupeli-koulutus, Helsinki

22.11 YTYn vuosikokous, Helsinki

29.11. Osaamisen tunnistaminen -ilta (TJS), Helsinki

1.12. Eläkeaamiainen, Scandic Marski, Helsinki *

11.1. Työsuhdeilta, Tampere *

17.1. Yhteisöllistä mediaa kahdelta kantilta,

aamiaistilaisuus, Helsinki *

28.1. Työnhakupäivä, Helsinki *

Lisätiedot sekä ilmoittautumiset www.ytyintra.fi > iYTY >

tilaisuuksiin ilmoittautuminen tai YTYn toimiston puhelin-

numeroon. * Ilmoittautumislinkit avataan myöhemmin.

YTYN KOULUTUKSIAJA TAPAHTUMIA

Jos perheessäsi on kaksi YTYn jäsentä, eikä teillä ole tarvetta kahdelle

lehdelle, voit perua toisen.

Lehden perumisen voit tehdä sähköpostilla [email protected] tai

puh. (09) 2510 1310. �

KAKSI YTY-LEHTEÄ

PUTTI TORPANARVONTA 31.10.2011Vielä ehdit mukaan Himoksen Putti Torpan mökkiarvontaan, joka suoritetaan 31.10. mennessä tulleiden ennakkovarausten kesken. Arvomme silloin varaukset ajalle 6.1. – 4.5.2012.

Mökkivaraukset tehdään YTYn jäsensivu-jen kautta. Omat varauksesi tallentuvat varaus-kalenteriin ja voit tarkistaa varauksesi ajan-kohdan tai perua sen varauskalenterin kautta. Jäsensivuiltamme löydät myös paljon lisätie-toa, vuokrahinnat ja valokuvia mökeistämme. www.ytyintra.fi > Jäsenedut > Mökit

LEVIN VILLA HILLA

Levillä sijaitsevassa Villa Hillassa on muutama tammi- ja helmikuun viikko vapaana. �

Olemme parantaneet ”Omat tiedot” -sivustojen toiminnallisuutta.

Tiesithän, että voit päivittää itse muuttuneet yhteys- ja työpaikkatietosi

YTYn nettisivuilla? Siellä voit myös tarkastaa ja maksaa jäsenmaksusi.

Toimi näin

1. Kirjaudu YTYn jäsensivuille www.ytyintra.fi. Jos et ole aiemmin

käynyt jäsensivuillamme, sinun tulee ensin tilata salasana joko

sähköpostiisi tai kännykkääsi. Salasanan tilaaminen onnistuu, mikäli

nämä tiedot ovat ajan tasalla rekisterissämme. Jos näin ei ole, ota

yhteyttä jäsensihteeriin [email protected] tai (09) 2510 1310.

2. Mene jäsensivujen kohtaan Omat tiedot.

3. Voit tarkastella jäsentietojasi ja tehdä niihin tarvittavat muutokset

4. Jäsenmaksut näkyvät omalla välilehdellään.

5. Sieltä löytyvät myös ohjeet jäsenmaksutavan muuttamisesta.

PÄIVITÄ TAI TARKISTA JÄSENTIETOSINETISSÄ

Lyhyet

Page 26: YTY-lehti 5/2011

SIEDÄT ENEMMÄN

Teksti Eva Loikkanen, Deski Kuva Elina Lukka

Normaali lika ja kotieläimetsaattavat pelastaa allergioilta.Jos allergia on jo puhjennut, kannattaa miettiä siedätys-hoidon aloittamista. Aikuinenvoi kokeilla siedätystä myöskotikonstein esimerkiksisyömällä luomuhunajaa, johonon lisätty siitepölyä.

A llergiat tuntuvat rajoittavan aina vain useamman perheen elämää. Ja totta onkin, että yhä suurempi osa väestöstä kärsii allergiasta. Osasyynä on liika hygieenisyys, joka on vaikuttanut mikrobiym-

päristöömme siten, että allergiat lisääntyvät. Myös diagnostiikka on parantunut, joten allergiat tunnis-tetaan helpommin.

– Monet nuhat tunnistetaan nykyään siitepöly-allergiaksi, kun ennen vanhaan jokakeväistä nenän valumista pidettiin tavallisena nuhana, toteaa aller-gologian erikoislääkäri Timo Helin.

Allergiaa kannattaa epäillä, jos potilaan silmät ja nenä kutisevat nuhan lisäksi. Ja varsinkin, jos oireet toistuvat aina keväisin tai kesäisin.

Joskus vaikuttaa siltä, että murrosikä puhkaisisi

”Allergiaa kannattaa epäillä, jos potilaan silmät ja

nenä kutisevat nuhan lisäksi. Ja varsinkin, jos oireet

toistuvat aina keväisin tai kesäisin.”

Älä ole ylihygieeninen –

allergioita. Helinin mukaan allergian puhkeamiselle ei kuitenkaan ole tyypillistä ikää.

– Allergia saattaa päinvastoin lievittyä murros-iässä, ja tulla sitten taas vanhemmalla iällä takaisin. Sen voi sanoa, että harvemmin lapsella on ensim-mäisenä tai toisena keväänään allergiaa, sillä puh-keamiseen tarvitaan toistuvia altistumisia.

SIEDÄTYSTÄ KOTIKONSTEIN

Niin sanotuissa ylihygieenisissä maissa on allergi-oita selvästi enemmän kuin niissä maissa, joissa ele-tään maalla ja ollaan enemmän esimerkiksi eläinten kanssa tekemisissä. Maalla on enemmän baktee-reita ja muita tekijöitä, jotka ovat suotuisia terveen immuunivasteen syntymiselle.

– Navettakissan rapsuttelu on aikaisemmin ollut Suomessakin tehokas tapa siedättyä, Helin naurahtaa.

Monta vuotta neuvottiin, että allergisten pitää välttää kaikkea allergisoivaa. Vuonna 2008 julkaistu allergiaohjelma opastaa kuitenkin altistukseen, koska ihmisen elimistö kaipaa immunologisia haas-teita.

– Mitä enemmän lapsi on eläinten kanssa kos-

26 YTY 5 I 2011

Page 27: YTY-lehti 5/2011

Tiesithän, että järjestömme jä-senenä voit saada itsellesi ja perheellesi henki- ja tapaturma-vakuutuksen jopa puoleen hintaan.

Tutustu vakuutukseen osoit-teessa henkivakuutuskuntoon.fi

Samalla voit tehdä laskelman siitä, kuinka perheesi pärjäisi jos et oli-si huolehtimassa heistä. Kun ostat vakuutuksen verkkokaupasta, sääs-tät ensimmäisen vuoden maksusta 10 % lisää.

www.henkivakuutuskuntoon.fi

NYT VOIT SAADA HENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUKSEN JOPA 50 % EDULLISEMMIN.

AJATTELE MUITA. VAKUUTA ITSESI.NETISTÄ-10%

ketuksissa, sitä epätodennäköisemmin hän saa aller-gioita. Ja toisaalta allergia saattaa hyvinkin puhjeta, mikäli lapsi myöhemmin on pidempään ilman aller-gianaiheuttajia eli käytännössä siedätystä.

Siitepölyoireista kärsivät voivat kokeilla siedä-tyshoidoksi luomuhunajaa, jota on terästetty mehi-läisten keräämällä siitepölyllä.

LÄÄKETIEDE APUUN

Ihmisen elimistössä on Th1 ja Th2 -lymfosyytteja. Mikäli Th2-lymfosyytit hallitsevat, ne saavat aikaan IgE-tuotannon ja allergisen tulehduksen. IgE-luokan vasta-aineita alkaa muodostua harmittomia valku-aisaineita vastaan ja tästä seuraa allerginen reaktio.

– Aikoinaan, kun ihmisellä oli paljon loisia, oli-vat IgE:t tärkeitä, mutta nyt ne ikään kuin ”toimet-tomina” keksivät itselleen uusia tehtäviä, kertoo Timo Helin.

Allergioiden hoitomuodoksi on kehitetty lääk-keiden lisäksi myös siedätyshoito. Siedätyshoito kestää kolmesta viiteen vuotta ja perustuu siihen, että elimistön virheellinen reaktiomalli käännetään painottumaan Th1:n suuntaan.

– Käytännössä siedätyshoito toteutetaan anta-malla potilaalle toistuvasti allergeenia uutteena joko

pistoksena tai tabletteina. Siedätyshoitoa annetaan, mikäli potilas työnsä vuoksi joutuu olemaan eläin-ten kanssa kosketuksissa, mutta ei lemmikkieläi-men pitämistä varten.

Mikäli saa siedätyshoitoa julkisen terveydenhoi-don puolella, selviää pelkällä sarjahoitomaksulla, joka on alle kymmenen euroa pistokselta. Yksityi-seltä hankitun siedätyshoidon hinnaksi tulee kol-messa vuodessa halvimmillaan noin 1600 euroa, mutta kulut voivat nousta jopa 3400 euroon. Hin-taan vaikuttaa se, kuinka monta allergeenia poti-laalle annetaan samanaikaisesti.

– Siedätyshoitoa kannattaa harkita, sillä 85 – 90 prosenttia saa siitä hyvän tai erinomaisen avun, jol-loin potilas voi selvitä jopa täysin ilman allergialääk-keitä 5 – 15 vuotta. Muillakin teho on kohtalainen, ja vain äärimmäisen harvoin siedätyksestä ei ole mitään apua, toteaa Helin.

Suomessa siedätyshoitoa voidaan antaa ainakin koivun, timotein, pujon, kissan, koiran, hevosen ja pölypunkin sekä ampiaisen ja mehiläisen myrkyn aiheuttamiin allergioihin. Koivusiedätyshoito suo-jaa myös leppäallergialta ja vastaavasti timoteisie-dätys antaa suojan muille heinäkasveille. Siedätys-hoitoa ei anneta alle 5-vuotiaille.  �

< Mitä enemmän

lapsi on eläinten

kanssa kosketuksissa,

sitä epätodennäköi-

semmin hän saa

allergioita.

Page 28: YTY-lehti 5/2011

Poimintoja Jäsenetujen kevään hemmottelutarjouksista: Muita uusimpia jäsenetuja:

Kirjaudu palveluun ja hyödynnä etusi!

Härmän Kylpylä: kylpyläpaketti 55 €/hlö/vrk

Ikaalisten Kylpylä: keväinen kylpyläloma 114 €/huone (1–2 henk.)/vrk

Kuntoutuskeskus Kankaanpää: pääsiäispaketti täysihoidolla 63 €/hlö/vrk

Naantalin Kylpylä: paratiisiloma kahdelle 130 €/vrk

Rauhalahden kylpylähotelli: Hyvän olon loma 245 €/hlö/3 vrk

Ruissalon Kylpylä: kylpyläpaketti kahdelle 90 €/vrk

Siuntion Hyvinvointikeskus: viikonloppu kahdelle 110 €/vrk

Lisäksi tuntuvia alennuksia mm. Flamingo Spasta ja Elegia Day Spasta!

Fashionstoren verkkokaupasta –10 %

Lentolupakirja TT-Aviationilta –10 %

PlusTerveys-hammaslääkäreiltä palveluja jäsenetuhintaan

Kristina Cruises -lomaristeilyistä –10 %

Hotelli Ylläs Saagan majoituksesta –20 %

Viking Line -risteilyjä jäsenetuhintaan

Jämerä-talon ostajalle sisustussuunnittelupaketti (arvo 1500 €)

Muuttopalvelu Niemen kotimuuton muuttolaatikot puoleen hintaan

Kansallisteatterin Isän tyttö -oopperaan kaksi lippua yhden hinnalla

Helsingin Kulinaarisen Instituutin teemakurssien lahjakorteista –20 %

Akavan Erityisalat ry:n jäsenenä pääset hyödyntämään liiton omien jäsen etujen lisäksi akavalaista Jäsenedut-palvelua. Rekisteröitymällä palvelun käyttäjäksi osoitteessa jäsenedut.fi näet lisätietoja jäseneduista ja hinnoista. Jäsenedut-sivu löytyy myös Facebookista. Seuraa ja hyödynnä parhaimmat edut heti!

Jäsenetu, jota ei ole vielä olemassa?Jäsenedut-palvelussa halutaan tuottaa tapahtumia, palveluja ja tarjouksia jäsenten tarpeiden pohjalta. Jokainen jäsen voi ehdottaa toiveensa esim. palvelun Facebook-sivulla. Palvelun idea on, ettei se ole ikinä valmis, vaan se etsii jatkuvasti akavalaisia kiinnos-tavia uusia ja laadukkaita jäsenetuja.

Löydät nämä ja paljon muita etuja: www.jäsenedut.fi

Kirjaudu palveluun

ja hyödynnä etusi!

Kisakallion Urheiluopisto Lohja, 10 % alennus kaikista perheille suunnatuista liikuntakursseista.

K1 Katsastajat, henkilö- ja pakettiauton katsastus 35 € (norm. 49,50 €), lisäksi 15 % alennus rekisteröinti- ja muutoskatsastuksista ja jälkitarkastuksista.

Gigantti, ilmainen kotiinkuljetus yli 100 € ostoihin kaikkialle Suomeen.

Vianor, öljynvaihtotarjous 35 €, ilmastoinnin täyttöhuolto 89 € sekä 13 muuta tarjousta.

Fenno Optiikka, 20 % alennus normaalihintaisista linsseistä, kehyksistä ja aurinkolaseista.

Isku Koti, 15 % alennus normaalihintaisista tuotteista (ei Tempur eikä Kaani).

Hairlekiini Kampaamot, tuotetarjous ota 3 maksa 2 (ei Redken eikä Kerastase).

Villin Pohjolan kämpät, 10 % alennus, varaukset netin kautta (kampanjakoodit löytyvät Jäsenedut.fi -sivulta).

IVT Lämpöpumpuista alennus 50 € – 150 € kaikilta jälleenmyyjiltä.

Apollomatkoilta, vaihtuvia tarjouksia, alennukset koskevat aina koko perhettä.

Menolipulta, vaihtuvia tarjouksia erilaisiin tilaisuuksiin.

Turun Kaupunginteatterista, Vaarallinen harmonikka-musiikkinäytelmän liput 30 €/hlö (norm. 37 €).

Vaunula Hyvinkää ja Hämeenlinna, uuden Fordin ostajalle 300 € polttoainelahjakortti, katso myös huoltotarjoukset Hyvinkää, Hämeenlinna ja Helsinki.

Uniq Car Center Helsinki, alle 40 000 € arvoisen auton osta-jalle 500 € matkalahjakortti, yli 40 000 € arvoisen auton ostajalle 1000 € matkalahjakortti.

AutoDent Espoo, kestopinnoite autosi maalipinnan suojaksi 150 € sekä autonpesu ja kevyt sisäsiivous yht. 40 €.

Thehandbagsuperstore.fi , 10 % alennus kaikista tuotteista, myös jo alennetuista.

MPH Fashion Outlet City, Guess, Calvin Klein Jeans, Nike Helsinki ja fashionstore.fi alennus 10 % kaikista tuotteista.

Santa´s Hotel Santa Claus Rovaniemi, Santa´s Hotel Tunturi Saariselkä sekä Santa´s Hostel Rudolf Rovaniemi, 15 % alennus majoitukseen listainnoista.

Matkailukeskus Rauhalahti, arkisin liikemiespaketti huvilamajoituksella 115 € (norm. 170,60 €), vapaa-aikaan huvilavuokrista 10 % alennus (ei viikot 51-1 ja 8).

Hotelli Crowne Plaza ja Hotelli Seurahuone Helsinki, viikonlopun yö -tarjoukset, etusi jopa -27 %.

Helsingin Kulinaarisen Instituutin lahjakortti avoimelle teemakurssille 160 € (norm. 200 €), hyvä lahjavinkki.

Rukatonttu Kuusamo, 10 % alennus majoituksesta, ravinto-lapalveluista, saunapalveluista ja moottorikelkkasafareista.

Todella paljon tarjouksia hotelleista ja kylpylöistä. Katso kaikista eduista varaustunnukset ym. tärkeät tiedot nettisivuiltamme www.jäsenedut.fi

Oman liiton etujen lisäksi käytettävissäsi on Jäsen-edut.fi -palvelun tarjoamat jäsenedut. Tässä muutamia esimerkkejä tarjonnasta. Rekisteröidy palveluun www.jäsenedut.fi , jotta näet tarkemmat tiedot tarjouksista

ja pääset hyödyntämään nettikauppojen kautta tule-vat edut. Tarkista aina edut ja niiden voimassaoloajat ennen ostoksille lähtöä, sillä ne vaihtuvat koko ajan ja niitä tulee päivittäin lisää.