YTY-lehti 3/2011

HuoLEHDiitSEStäSi

3I2011

Kuntoremonttiuudistuuuudistu sinäkin

YTN-Summitoli menestys

Fjäder Akavanpuheenjohtajaksi

HuoLEHDiitSEStäSi

Finnveran Mårten Rosenberg:

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

3I2011

Kuntoremonttiuudistuuuudistu sinäkin

YTN-Summitoli menestys

Fjäder Akavanpuheenjohtajaksi

2 YTY 3 I 2011

224 6

2016

YTY 3 I 2011 3

iaeT-kassaPostiosoite: Ratavartijankatu 2, 00520 HelsinkiKäyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, 4.krs

sähköposti: iaet@iaet.fiinternet: www.iaet.fi

Työttömyyspäiväraha-asiatPuh. (09) 4763 7600

Koulutustuki, koulutuspäiväraha ja vuorotteluvapaaPuh. (09) 4763 7620

3I2011 4 LAAJA OPPIMÄÄRÄ AKAVAA

6 ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN ALKOI KIINNOSTAA

8 KUNTOREMONTTI UUDISTUU UUDISTU SINÄKIN

10 UUDEN TYÖN VASTAANOTTAMINEN IRTISANOMISAIKANA

12 FINANSSIALAN PALKKAKESKUSTELUJEN KOLMEN VUODEN SÄÄNTÖ

13 SIMOLA: PANKKIHERRAT JA BELGIALAINEN INSINÖÖRI

14 KESÄLOMA

16 VILJANEN VAIHTAA VAPAALLE

18 AMERIKAN MALLIIN

19 YTYÄ VALMENTAJIEN TOIMINTAAN

20 YTYN KEVÄTKOKOUS TURUSSA

22 SUPERSEMINAARISTA SUURI MENESTYS

24 LYHYET

27 CHILINKASVATUKSESTA UUSI HARRASTUS

PääkirjoitusTässä numerossa

Kan

nen

ku

va:

Esko

Kes

ki-O

ja

SÄHKÖPOSTIyty@yty.fi

KOTISIVUTwww.yty.fi

LEHDEN TOIMITUSKUNTA 2011Jaakko Kiiski, Kari Saarinen,Kyllikki Kivijärvi, Ira Laitakari-Svärd, Leena Vänni, Anitta Valtonen

ULKOASUViestintänetti Oy, Jyväskylä

PAINOTALOForssa Print

PAINOSMÄÄRÄ8 300

SEURAAVA NUMEROILMESTYY 23.9.2011

yksiTyisalojen esimieHeT ja asianTunTijaT ry:n jäsenleHTi

PÄÄTOIMITTAJAKari SaarinenPuh. (09) 2510 1330

TOIMITTAJALeena Vänni

TOIMITUSRatavartijankatu 200520 HELSINKIHuoLEHDi

itSEStäSi

3I2011

Kuntoremonttiuudistuuuudistu sinäkin

YTN-Summitoli menestys

Kuntoremonttiuudistuuuudistu sinäkin

Fjäder Akavanpuheenjohtajaksi

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

3I2011

HuoLEHDiitSEStäSi

Finnveran Mårten Rosenberg:

Kuntoremonttiuudistuuuudistu sinäkin

YTN-Summitoli menestys

Fjäder Akavanpuheenjohtajaksi

yksiTyisalojen esimieHeT jaasianTunTijaT yTy ry

POSTIOSOITERatavartijankatu 2, 00520 Helsinki

KÄYNTIOSOITEAsemapäällikönkatu 12 b

Puhelin (09) 2510 1310Faksi (09) 2510 1399

sähköposti: yty@yty.fi

henkilökohtaiset: etunimi.sukunimi@yty.fi

JÄSENREKISTERIjäsensihteeriTiina LappalainenPuh. (09) 2510 1310

JÄSENETUASIATtoimistopäällikköKyllikki KivijärviPuh. (09) 2510 1320

JÄSENYYSASIATjäsenpalvelupäällikköKari SaarinenPuh. (09) 2510 1330

EDUNVALVONTAasiamiesIra Laitakari-SvärdPuh. (09) 2510 1345

asiamiesAnu AspialaPuh. (09) 2510 1340

asiamiesPekka PotinkaraPuh. (09) 2510 1375

toiminnanjohtajaJaakko KiiskiPuh. (09) 2510 1360

TYÖSUHDEASIATpäälakimiesHeikki Meskanen

työsuhdeasiamies Heikki KähkönenPuh. (09) 2510 1350

päivystys arkipäivisinklo 8.30 – 13.00

Tapahtumien kevät

Suomessa oli maaliskuussa ”jytky”-eduskuntavaalit, voitimme 16 vuo-den tauon jälkeen jääkiekon maailmanmestaruuden ja Akavalle valit-tiin neljäksi seuraavaksi vuodeksi uusi puheenjohtaja.

Eduskuntavaalien tulos oli veret seisauttava ja saimme perinteisen kolmen suuren puolueen lisäksi neljännen suuren puolueen jytky-voiton

saavuttaneesta Perussuomalaisista. Tätä kirjoitettaessa hallitusneuvottelut käyvät

kiivaina ja niiden uskotaan olevan vaikeat. Näissä neuvotteluissa päätetään seuraa-

van hallituskauden linjoista, joista monet tulevat koskettamaan myös YTYn

jäseniä. Toivottavasti uuden hallituksen aikana voidaan vahvistaa suomalaista

sopimusyhteiskuntaa ja siten edesauttaa suomalaisen hyvinvoinnin vahvistu-

mista, myös meille esimiehille ja asiantuntijoille. Hallitusneuvottelijat ovat

julkisen hallinnon kestävyysvajeen suuruudesta erimieltä (26.5.), samaa mieltä

ollaan kuitenkin siitä, että vajetta on. Toivottavasti meitä ytyläisiä ei tämän vajeen

kattamisessa rankaista muihin ryhmiin nähden kohtuuttoman suurella osuudella.

Jääkiekon maailmanmestaruuden voittaminen ei ole suomalaisille läpihuu-

tojuttu, vaan kevään toinen suuri voitto. Siinä korostuu suomalainen osaaminen

niin pelaajissa kuin valmentajissakin, jotka ovat tehneet työn voittajajoukkueen

kokoamisessa ja sen virittämisessä huippusuoritukseen. Me ytyläiset voimme

olla omalta osaltamme ylpeitä, sillä onhan valmentajatiimin jäsenet Suomen

Ammattivalmentajien jäseninä myös ytyläisiä. Tässä YTYn virallinen kiitos ja

onnittelut Jukalle ja hänen valmennustiimilleen.

Akavan kevään liittokokous pidettiin 25.5. Helsingissä. Liittokokouksessa

valittiin Akavalle uusi puheenjohtaja seuraavalle nelivuotiskaudelle. Vaaleihin

sisältyi tänä vuona aikaisempia vuosia enemmän dramatiikkaa. Ehdokkaita oli

ilmoittanut enemmän kuin ”miesmuistiin”. Jo ensimmäisellä äänestyskierroksella

valituksi tuli Suomen Ekonomiliiton neuvottelujohtaja Sture Fjäder. YTY on ollut

aktiivisesti tukemassa Fjäderin valintaa Akavan puheenjohtajaksi. Olimme tuke-

massa Sturea yhdessä Ekonomiliiton kanssa jo edellisessäkin Akavan puheenjoh-

tajavaaleissa. Meille ytyläisille on hyvä, että Akavan puheenjohtajana on YTYn

ja ytyläiset tunteva henkilö. Meillä on ollut onnea, kun jo toinen peräkkäinen

Akavan puheenjohtaja tuntee meidät. Siis kiitokset menneistä vuosista väisty-

välle puheenjohtajalle Matti Viljaselle ja onnea uudelle puheenjohtajalle tulevissa,

vaikeissakin tehtävissä. Toivon, että yhteistyömme jatkuu yhtä hedelmällisissä

merkeissä kuin tähänkin asti.

Jaakko Kiiski

toiminnanjohtaja

Akava

Sture Fjäder aloittaa uudet teh-tävät rauhallisin mielin. Laaja kokemus antaa itseluottamus-ta, ja tulokkaan kelpaa jatkaa työtä Matti Viljasen tekemäl-

tä pohjalta. Työtehtävät ovat tuttuja, työ-paikka samoin.

Hän ei myönnä, että Akavan puheen-johtajuus olisi ollut hänelle pitkäaikainen haave. Hommaan ei toki ole pääsyä, jos siihen ei itse halua.

– Tiedän, mihin olen ryhtynyt. Akavan 34 jäsenjärjestön näkemysten ko-koaminen yhteiseksi tahdoksi saattaa olla mutkainenkin tie. Julkisuudessa on saa-tava ääni kuuluviin päivittäisessä kilpai-lussa satojen muiden toimijoiden kanssa. On huolehdittava yhteyksistä eri tehtävis-sä toimivien yhteiskunnallisten vaikutta-jien suuntaan. Työtä riittää, ja sehän mi-nulle sopii, tuumii Fjäder.

Työnjako kirkasTeTTava

Fjäder korostaa, ettei puheenjohtajuus ole yhden miehen show. Hän toivoo kes-kustelua Akava-yhteisön työskentelyta-

Laaja oppimääräakavaa

Teksti Maria Salminen, Akava Kuvat Laura Oja

Sture Fjäder luonnehtii työuraansa 25 viime vuodeltaakavalaiseksi korkeakouluksi. Syventävät opinnotalkoivat toukokuussa, kun liittokokous äänesti FjäderinAkavan puheenjohtajaksi.

pojen uudistamisesta. Meneillään oleva Akavan strategiaprosessi on tehtävä ri-peästi valmiiksi ja esiteltäväksi marras-kuun liittokokoukselle.

– Työnjako Akavan keskusjärjestön, neuvottelujärjestöjen ja jäsenjärjestöjen välillä ei ole mielestäni tarpeeksi kirkas. Akavan tehtävät on määriteltävä selkeäm-min, ja sitten on aika arvioida resurssi-puolta. Jos nykyresursseilla jatketaan, toimintaa on nähdäkseni fokusoitava yhä enemmän.

Fjäder aikoo selvittää, voitaisiinko joitakin Akavan toimiston hoitamia man-daatteja siirtää myös neuvottelujärjes-töjen kontolle. Asiaa täytyy ruotia myös jäsenjärjestöjen kanssa. Keskusjärjestön ja jäsenliittojen kannattaa tehdä yhdes-sä vaikuttamistyötä silloin, kun intressit ovat yhteiset. Usein ne ovat.

– Toimintamallien uudistamiseen tarvitaan Akava-yhteisöltä keskinäistä luottamusta. Itse luotan täysin siihen, et-tä tuleepa akavalainen asiantuntija sitten keskusjärjestön tai jonkin jäsenliiton ta-holta, hän tekee parhaansa kaikkien aka-valaisten eteen – ei vain oman järjestön-sä puolesta. Akavalaiset työelämäasiat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ovat hyvin pitkälti samoja: esimerkiksi työajat, työn ja perheen yhteensovitta-misen haasteet, työlainsäädännön rik-komukset ja määräaikaisuuksiin liitty-vät kysymykset, Fjäder pohtii.

asianTunTijankin syyTäTunnusTaa väriä

Akavan kehitystä pitkään seuranneena Fjäder on perillä keskusjärjestön vah-vuuksista ja tietää henkilöstön olevan asiantuntevaa ja sitoutunutta. Hän mai-nitsee esimerkkinä Akavan laajan asian-tuntemuksen monilla yhteiskuntapoli-tiikan alueilla, kuten työelämä- ja kou-lutuskysymyksissä. Hän arvostaa muun muassa Akavan tutkimustoimintaa, jon-ka tuloksia on saatu hyvin esiin julkises-sa keskustelussa.

Fjäder haluaa saada Akavan toimi-maan proaktiivisemmin politiikkaan ja poliitikkoihin päin. Hänen mukaansa Akavan on tähän asti yleensä ollut tapa-na toimia etäisemmässä asiantuntijaroo-lissa ja ilmoittaa kantansa sitten, kun si-tä kysytään. Nyt on omaksuttava suora vaikuttaminen.

– Akavan tulee aina olla puoluepo-

liittisesti sitoutumaton. Siitä huolimatta Akavan vaikuttamistyötä tekemään tarvi-taan enemmän ihmisiä, joilla on poliittis-ta taustaa ja omia sidosryhmiä puolueis-sa. Kovan luokan asiantuntijakin hyötyy siitä, että hän on osa poliittista apparaat-tia: häntä kuunnellaan siellä, missä pää-tökset todella tehdään. Puoluekannalla ei ole väliä, Akava tarvitsee yhteyksiä jo-ka suuntaan.

Fjäderin oma verkosto eri tehtävis-sä toimiviin yhteiskunnallisiin vaikutta-jiin on laaja. Sen vaalimiseen hän aikoo omistaa aikaansa myös Akavan puheen-johtajana.

kolmikanTapiTää pinTansa

Fjäder aloittaa tehtävässään samaan ai-kaan, kun hallitusneuvottelut ovat vielä kesken. Puheenjohtaja on joka tapauk-sessa vakuuttunut, että kolmikannalla on kysyntää uudellakin hallituskaudel-la. Esimerkiksi työura-asiat palaavat laa-jempaan kolmikantavalmisteluun, ja työ-markkinajärjestöillä on siinä vastuullinen paikka. Tuloksia on tultava.

Akava on mukana palkansaajakeskus-järjestöjen yhteistyössä Fjäderinkin joh-dolla. Hän muistuttaa, että Akavan pitää olla yhteistyössä aloitteellinen ja esittää uusia vaihtoehtoja palkansaajien etujen ajamiseksi.

– Suomalainen ay-liike on saanut vä-hän perusteettomasti ei-liikkeen leimaa. Vaikkapa työurakeskustelussa palkansaa-jakeskusjärjestöt ovat olleet aloitteelli-sempia kuin työnantajataho.

Käsitykset ahneesta, vain omien jä-sentensä hyväksi toimivasta ay-liikkees-tä mietityttävät Fjäderiä.

– Akavan on tässä oltava valppaa-na, sillä tarvitsemme hyväksyntää koko yhteiskunnassa. Meidän olisi löydettä-vä ratkaisuja parantamaan myös niiden

ihmisten tilannetta, jotka eivät ole osa edunvalvontakoneistoamme ja joilla ei to-dellakaan mene hyvin. Akavan sisäiseen olemukseen kuuluu olla arvoiltaan oikeu-denmukainen ja humaani, Fjäder sanoo.

Hän katsoo, että Akavan ja jäsenjär-jestöjen pitää avata entistäkin paremmin sitä, mitä ne oikeasti tekevät jäsenen hy-väksi. Korkeasti koulutetuille on sinnik-käästi vietävä viestiä, että omassa am-mattiliitossa on tuki ja turva, kun etu-ristiriitoja kuitenkin väistämättä tulee.

HengäHdyspaikkanaHanko

Työssään Fjäder toteaa olevansa nopea ja ratkaisukeskeinen. Kärsivällisyys ei riitä, jos ongelman ympärillä pyöritään toista tuntia sen sijaan, että ryhdyttäisiin etsi-mään siihen ratkaisua.

– Nämä ovat minulla niin vahvoja piirteitä, että tarvitsen ympärilleni ihmi-siä, jotka hillitsevät vauhtia ja kehotta-vat harkitsemaan asiaa vielä kertaalleen. Haluan tehdä töitä avoimessa ilmapiiris-sä, jossa jokainen uskaltaa sparrata ja ky-seenalaistaa sekä ideoida vaihtoehtoja. Haluan kannustaa ja olla alaisteni tuki loppuun saakka. Uskallan luottaa, ja odo-tan muilta vastineeksi luotettavuutta.

Seurallinen ja puhelias mies näyttää viihtyvän järjestötyön pyörteissä kuin kala vedessä. Hän kuvaa työtään elämän-tavaksi, joka vie monet ilta- ja viikonlop-puvapaat. Omalla ajalla kallisarvoista on rauha ja hiljaisuus.

– Vaikka en erakko olekaan, on kaik-kein mieluisinta päästä vapaa-ajan asun-nolle Hankoon, käydä merellä, tehdä pi-hatöitä – olla vaan. Hanko on minulle aina vain rakkaampi. Siellä ovat juureni jo mo-nen sukupolven takaa, Fjäder herkistyy.

Kotiseuturakkauteen yhdistyy myös keräilyharrastus. Fjäderin kokoelmassa on muun muassa tuhansia Hanko-aihei-sia postikortteja toista maailmansotaa edeltävältä ajalta sekä Hanko–Hyvinkää -rautatiehen ja Hangon satamaan liitty-viä postilähetyksiä leimoineen.

Tänä kesänä hän keskittyy kunnon kohottamiseen. Vuosi sitten polvensa pahoin loukannut Fjäder suuntaa tar-monsa pyöräilyyn, kun juokseminen ja pallopelit eivät lääkärin mukaan tule ky-seeseen. Vaihdepyörä jää varastoon, sillä Fjäder taittaa lenkkinsä Jopolla – tietys-ti Hangossa valmistetulla. ●

YTY 3 I 2011 54 YTY 3 I 2011

Jäsen

Itsestä huolehtiminen

aLkoikiinnoStaa

kuntotreffeille. Kisakallion puitteet olivat erinomaiset. Ainoa huono puoli oli se, että erinomaista ruokaa oli koko ajan tarjolla.

– Remonttiviikon alussa kuntomme testattiin. Testien mukaan kuntoni oli aika hyvä. Meille painotettiin pienten askelten merkitystä, sitä että säännölli-sesti liikkuu jonkin verran. Ei ole mitään hyötyä siitä, että rehkii kaksi viikkoa ja sitten ei tee mitään.

– Eniten oivalluksia sain ravitsemus-opin luennoista. Meille kerrottiin, että ruoka vaikuttaa painoon 70-prosentti-sesti ja liikunta vain 15-prosenttisesti. Itse huomaan, että helposti tulee syötyä vähän yli tarpeen. Ideoita ja ajatuksia sain myös keskusteluista muiden kurssi-

laisten kanssa. Keskustelutuokiot orga-nisoitiin siten, että kuljimme luontopo-lulla ja juttelimme vaihtuvista teemoista eri kumppanien kanssa.

Analyyttisenä miehenä Rosenber-giä kiinnostavat faktat ja kehityskäyrät. Erityisesti häntä innostaa InBody-mit-taus eli kehonkoostumusanalyysi, jossa seurataan muun muassa sisäelinrasvan määrää.

koTiläksy Tarpeen

Mårtilla on parannusehdotus kuntore-monttiin. Hän ottaa esille vihon, johon

hän on sivu sivun jälkeen kirjannut lukuja.

– Kurssin päätteeksi pitäisi antaa kotiläksyksi liikunnan ja ruokailun seu-ranta. Se olisi yksinkertaista tehdä. Opin systeemin Folkhälsanin miehille tarkoi-tetulla bukklubben- eli vatsaklubikurs-silla. Pidimme kahden puolivuotisjak-son ajan kirjaa liikunnastamme ja syö-misistämme. Kirjasimme päivittäiset askelmittarilukemat ja muun liikunnan sekä terveelliset ja epäterveelliset syömi-semme. Mittanauha ja vaaka olivat tär-keimmät seurantavälineet. Viikottain siirsimme tuloksemme nettiin kaikkien klubilaisten nähtäville. Metodi on hauska ja yksinkertainen.  ●

”Ylipitkät päivät kostautuivat.

Burnout tuli yllättäen, vaikka

kiukuttelu ja kireä pinna olivat

viestineet, että uupumus söi

miestä.”

Mårten Rosenberg vie maanantaisin työ-

paikalleen viisi hedelmää ja nauttii niistä

yhden joka iltapäivä kahvileivän sijaan.

Finnveran rahoituspäällikkö Mårten ”Mårtti” Rosenbergei hakeutunut kuntoremonttiin siksi, että olisi ollut rapa-kunnossa. Mikään paikka ei erityisesti kolottanut, mutta itsestä huolehtiminen oli alkanut kiinnostaa.

– En ole koskaan ollut erityisen liikun-nallinen, pikemminkin hidas mutta kan-kea, Mårten Rosenberg luonnehtii.

– Koulussa jumppanumeroni keik-kui viitosessa ja kuutosessa. Kyllä minä pyöräilin, hiihdin ja keikuin puissa siinä, missä muutkin ikäiseni, mutta opetta-jien liikuntakannustus lankesi vain par-haille.

Armeijassa Mårtti liikkui olosuhtei-den pakosta. Sitten tuli 21 intensiivistä työvuotta pankissa. Niihinkään vuosiin liikunta ei leimallisesti kuulunut, vaikka lomilla perhe kävi mainiot puitteet tar-joavissa kohteissa, esimerkiksi Varalan Urheiluopistossa.

Rosenberg oli pitkään pankkimies ja eteni pankinjohtajaksi. 90-luvun lama-vuosina pankeissa käytiin monet yt-neuvottelut ja fuusiot. Niistä Rosen-berg selvisi vielä hyvissä voimin, vaikka ympärillä tapahtui monia tragedioita. Tuttujen asiakkaiden ja kollegojen mur-heet hiljensivät. Kun 2000-luvun alussa edessä olivat jälleen yt-neuvottelut, Rosenberg päätti hakeutua uuteen työ-paikkaan, vaikkei hänen oma paikkansa ollut liipasimella.

piTi näyTTää

Varsinaisen liikuntaoivalluksen Mårten Rosenberg sai siirryttyään Finnveraan vuonna 2001. Työnantaja kannusti

edellytti. Ylipitkät päivät kostautuivat. Burnout tuli yllättäen, vaikka kiukut-telu ja kireä pinna olivat viestineet, että uupumus söi miestä. Kriisin laukaisi melko banaali episodi työpaikalla. Eräänä aamuna Mårtin sydän hakkasi holtitto-masti ja kyyneleet valuivat pitkin poskia. Hän tajusi, että kyse oli paljon syvem-mästä asiasta kuin hetken väsymisestä. Hän puhui tilanteestaan ensin esimiehel-leen ja sitten huhupuheita välttääkseen koko työyhteisölle. Sen jälkeen hän käveli matkatoimistoon ja tilasi viikon matkan Egyptiin. Hän lepäsi ja kävi muutoskes-kusteluja itsensä kanssa. Kotona hän piti matkan jälkeen vielä viikon loman ja palasi sitten töihin uudella asenteella.

– Avoimuuteni seurauksena moni tuli juttelemaan tuntemuksistaan. Kävi ilmi, että moni muukin oli väsynyt. Tilanteen korjaamiseksi pohdimme tilan-netta ja järjestimme töitä uudelleen. Nyt tiedostan, ettei töitä tarvitse koko ajan tehdä sata lasissa eikä tavoitteita tarvitse koko ajan ylittää. Asiat ovat hyvin ja viih-dyn työssäni erinomaisesti.

Viikon kuntoremontti kesällä 2009 antoi lisää myönteistä ajateltavaa.

numeroT kerTovaT

– Vaimoni on lastentarhaopettaja ja hänelläkin oli töissä kovat olot. Krooni-nen henkilökuntavajaus väsytti tunnol-lista ihmistä. Vaimoni aloitteesta pää-simme kuntoremonttiin ja myöhemmin

liikkumaan ja Mårttikin huomasi, että itsestä kannattaa pitää huolta.

Mutta ensin hänen piti ”kostaa” kou-lun jumppamaikoille.

– Päätin näyttää, että kyllä minä maratonin juoksen. Ja juoksinkin: kaksi kertaa ja sitten vielä pari puolimaratonia. Ensimmäisellä kerralla tajunta hämärtyi 30 kilometrin tienoille ja vedin loppu-matkan tahdonvoimalla. Tämän näyttö-ruljanssin jälkeen maraton ei enää kiin-nostanut.

Sen sijaan halu todistaa kuului mie-hen luonteeseen. Se pani Mårtin työs-kentelemään enemmän kuin työnantaja

Tekstit Anitta Valtonen Kuvat Esko Keski-Oja

6 YTY 3 I 2011 YTY 3 I 2011 7

lisäTieToja:

www.likes.fi

akava-järjesTöjenlomayHdisTys- a-lomaT

info@a-lomat.fi

Puh. 020 111 2770

8 YTY 3 I 2011 YTY 3 I 2011 9

Teksti Outi Juvani

Kuvat KKI / Petteri Kivimäki ja Jiri Halttunen

Koetko olevasi rapakunnossa?Onko viimeisin liikuntakokemus armeijan Cooperin testistä?Puuskuttaako jo pelkkä kengän-nauhojen sitominen? Haluatkoantaa kiloille kyytiä pysyvästi?Onko elämässäsi liikuntaharras-tuksen mentävä aukko? Kaipaatko tietoa, tukea ja motivaatiota?

Kuntoremontti uudistuu

uuDiStuSinäkin

Palkansaajalomajärjestöt yhteistyössä liikunnan ja terveyden edistämisen asiantuntijoiden kanssa kehittävät ja uudistavat työikäisille suunnattua kuntoremonttitoimintaa vuoden 2011 aikana. Kehittämistyötä varten perus-

tetun pilottiprojektin aikana kokeillaan uusia ja eri-laisia sisältöjä sekä toimintamuotoja.

uusi aika, uudeT kujeeT

Palkansaajalomajärjestöt (A-lomat, SAL-lomat, T-lomat ja Lomaliitto) kehittivät aikoinaan kunto-remonttiloman motivoimaan suomalaisia työikäi-siä kiinnittämään huomiota terveellisiin elintapoihin, kuten liikun-

taan ja ruokailutottumuksiin. Kuntoremonttilo-mille on osallistunut yli 100 000 työikäistä reilun kahdenkymmenen vuoden aikana. Parhaillaan käyn-nissä olevan pilottiprojektin tavoitteena on saada kuntoremonttitoiminnasta nykyistä parempi ter-veyden ja hyvinvoinnin edistäjä.

– Tulevaisuuden kuntoremontin sisältöihin haetaan lisää yksilön motivointiin ja elämänhallin-taan liittyviä toimintamuotoja. Jaksoilla satsataan aikaa itse liikkumiseen ja liikuntakipinän löytämi-seen. Tavoitteena on, että osallistujilla olisi remon-tin jälkeen aiempaa enemmän ”kotiin viemistä”. Näin toivotaan saatavan pidempikestoisia vaikut-teita, kertoo projektipäällikkö ja toiminnanjoh-taja Pasi Ylitalo Suomen Ammattiliittojen Loma-järjestö SAL ry:stä, joka hallinnoi RAY:n rahoitta-maa projektia.

Toimintaa uudistetaan kuudessa pilottikoh-teessa eri puolilla Suomea. Kohteet tarjoavat eri-tyyppisiä jaksoja kadonnutta liikuntakipinää etsi-ville ja kevyttä oloa haikaileville naisille ja miehille. Uutuutena on pelkästään miehille suunnitel-lut omat sporttipäivät, joiden toivotaan tuovan mukaan aiempaa enemmän miehiä.

irTioTTo arjesTa, HengäHdysTaukokiireen keskellä

Jokainen lähtee jaksolle omista lähtökohdistaan. Yksi hakee vinkkejä liikunnan aloittamiseen ja pai-nonhallintaan. Toinen toivoo irtiottoa arjesta. Kol-mas haluaa yhdistää lomaansa kaiken tämän. Hyviä syitä kaikki ja oli syy mikä tahansa, ei tilaisuutta kannata jättää käyttämättä.

– Turhan moni tuntuu ajattelevan, ettei tämä

ole minua varten. Eihän kuntoni tarvitse kohen-nusta tai että tällainen toiminta on tarkoitettu elä-keikää lähestyville. Näin ei kuitenkaan ole, sanoo Ylitalo ja kannustaa etenkin miehiä ja juuri työelä-män koukeroihin sukeltaneita lähtemään mukaan pilottijaksoille.

päivi löysi liikunTakipinän

Saijan kylässä Lapissa asuva Päivi Harju aloitti elä-mäntaparemonttinsa pari vuotta sitten ilman erityi-siä dieettejä. Alle viisikymppinen Päivi on hieno esi-merkki siitä, että asenne ratkaisee eikä se, millaisen matkan päässä kuntoilumahdollisuudet sijaitsevat.

– Aluksi kilometri tai kaksi tuntui vaikealta, mutta nykyisin elimistöni vaatii lenkille lähtöä. Kotoani on jumppiin ja kuntosalille pitkä matka, mutta onneksi lenkille pääsee omasta kotipihasta, viime vuoden aikana yli tuhat kilometriä kävellyt Päivi kertoo.

Viime vuonna käydyn kuntoremontin jälkeen kävelykaveriksi on otettu myös sauvat ja positiivi-sia tuloksia on tullut edelleen. Tänä päivänä pari-kymmentä kiloa keveämpänä hän kannustaa mui-takin lähtemään liikkeelle.

läHde mukaan uudisTumaan

– Pilottijaksoilla tutustutaan erilaisiin liikunta-muotoihin ja arkiliikunnan mahdollisuuksiin sekä saadaan tietoa omasta kehosta ja kunnosta hel-poilla, mutta kattavilla kuntotesteillä, kertoo pro-jektipäällikkö Kaisa Koivuniemi Liikunnan ja kan-santerveyden edistämissäätiö LIKESistä.

Jaksojen ohjelma sisältää tietoa ravitsemuk-sesta, levon merkityksestä sekä muista terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueista. Päivien aikana koetaan elämyksiä ja rentoudutaan muun muassa luonnossa liikkumalla. Tukea ja voimaa haetaan ryhmästä ja yhdessä tekemisestä.

– Keskeisenä osana on ohjaajien kanssa käytä-vät henkilökohtaiset keskustelut itselle tärkeistä elämäntapoihin ja terveyteen liittyvistä asioista sekä omista tavoitteista. Testaajina ja ohjaajina toimii kohteiden asiantunteva ja ammattitaitoi-nen henkilökunta.

Muutama kuukausi varsinaisen jakson jälkeen järjestetään seurantaosio, jonne jaksolla olleet hen-kilöt osallistuvat.

Pilottiprojektin aikana uusiutuvalle toimin-nalle haetaan myös uutta nimeä, jonka ideoimiseen kaikki jaksoilla käyneet voivat osallistua palauteky-selyn yhteydessä.

yHTeisTyössä on voimaa

Pilottiprojekti toteutetaan yhteistyössä kolmen pal-kansaajalomajärjestön kesken. Asiantuntijana kun-toremontin sisällön kehittämisessä toimii Liikun-nan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. ●

Jaksoilla saadaan tietoa omasta kehosta ja kunnosta.

YTY 3 I 2011 1110 YTY 3 I 2011

tYÖSuHtEEn EHtojEnmuuttaminEnMillä perustein työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa työsuhteen ehtoja,

kuten palkkaa tai työntekopaikkaa? Missä kulkevat työnantajan

direktiovallan rajat? Millainen työsopimus suojaa työntekijää

parhaiten muutostilanteissa?

Koulutuksessa perehdytään työsuhteen ehtojen muuttamiseen

käytännönläheisesti tapausesimerkkien kautta. Luennoitsijoina

toimivat YTYn lakimiehet.

Lisätietoja Anu Aspialalta anu.aspiala@yty.fi tai (09) 2510 1340.

Ilmoittautumiset YTYn jäsensivujen kautta.

Työsuhdeilta 21.9.2011 Helsingissä klo 17.00 – 19.30

Tekstit Heikki Meskanen, varatuomari Kuva Fotolia.com

Juristipalsta

uuDEn tYÖn vaStaan-ottaminEn irtiSanomiS-aikana

Lakimiesten puhelinpalvelu

(09) 2510 1350

Työsuhdeneuvonnan kesäpäivystys

Työsuhdelakimiesten puhelinpalvelussa on kesällä poikkeavat palveluajat.

Kesäpäivystys on voimassa 4.7.– 5.8., jolloin puhelinpäivystyksen ajat ovat

ma, ke ja pe kello 9.00 –11.00.

Korkein oikeus on vuoden 2010 lopulla (KKO:2010:95) antanut asiasta ensim-mäisen varsinaisen ennakkotapausrat-kaisun.

asian TausTaa

Kyseisessä tapauksessa yhtiö oli irtisa-nonut A:n ja B:n työsuhteet taloudelli-sin ja tuotannollisin perustein päätty-mään 7.6.2006 ja vapauttanut heidät

(suullisesti) työntekovelvoittees-ta 28.2.2006 lukien. A ja

B olivat aloittaneet toisen työn-

maksuvelvollisuus päättyä ilman päättä-mistointakin, jos työntekijän edellytyk-set sopimusvelvoitteensa täyttämiseen eli työn tekemiseen voidaan todeta lopul-lisesti menetetyiksi.

Aiemmassa oikeuskäytännössä on katsottu, ettei työnantaja ollut velvolli-nen korvaamaan irtisanomisajan palk-kaa, kun työntekijä oli kieltäytynyt irti-sanomisaikana työskentelystä ja mennyt toisen työnantajan palvelukseen.

Asiassa oli jäänyt epäselväksi, oliko A ja B vapautettu työntekovelvoitteesta irtisanomisaikana ehdoitta vai oliko yhtiö väittämänsä mukaisesti asettanut lisäehdoksi sen, että heidät voitiin tar-vittaessa kutsua takaisin töihin. KKO katsoi, että kun muuta ei ole näytetty sovitun, asian arvioinnissa on lähdettävä siitä, että yhtiöllä on työnjohto-oikeu-tensa nojalla ollut oikeus irtisanomisai-kana kutsua A ja B tarvittaessa takaisin työhön. Asiassa oli kuitenkin riidatonta, ettei yhtiö ollut kutsunut heitä työhön 28.2.2006 jälkeen.

Koska yhtiö ei ollut käyttänyt oikeut-taan kutsua irtisanottuja takaisin töihin, KKO:n mukaan oli jäänyt selvittämättä, olisivatko he työllistymisestään huoli-matta voineet tuolloin olla yhtiön käy-tettävissä. Näin ollen A:n ja B:n työso-pimusten ei näissä oloissa voitu katsoa rauenneen. Yhtiöllä ei myöskään ollut oikeutta pidättäytyä irtisanomisajan pal-kan maksamisesta senkään jälkeen, kun A ja B olivat siirtyneet toisen työnanta-jan palvelukseen.

Käräjäoikeus oli velvoittanut yhtiön suorittamaan A:lle ja B:lle irtisanomis-ajan palkan, lomakorvauksen ja odo-tusajan palkan korkoineen. Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden tuomion loppu-tuloksen eikä myöskään Korkein oikeus edellä todetuin perusteluin muuttanut lopputulosta. Yhtiö oli siten velvollinen

maksamaan A:lle ja B:lle palkan myös ajalta 20.3. – 7.6.2006.

joHTopääTökseT

Korkeimman oikeuden päätöksen perus-teella työntekijä voi irtisanomisaikana siirtyä uuden työnantajan palvelukseen ongelmitta ja ilman irtisanomisajan pal-kan menetyksiä ainakin tietyissä tilan-teissa. Uuden työnantajan palvelukseen voi ongelmitta siirtyä silloin, kun on kir-jallisesti sovittu siitä, ettei työntekovel-voitetta ole. Sama pätee myös silloin, kun irtisanottu on saanut työnantajalta sel-keän kirjallisen ilmoituksen siitä, ettei työntekovelvoitetta ole eikä ilmoituk-sessa ole mitään lisäehtoja, kuten mah-dollista kutsua palata vanhaan työhön.

Oikeudellinen tilanne on epäselvä, mikäli työntekovelvoitteesta vapautta-miseen on asetettu ehtoja tai työnteko-velvoitteesta vapauttaminen on tapah-tunut yksipuolisella suullisella ilmoituk-sella. Tällöin työntekijän pitää varautua

siihen, että vanha työnantaja saattaa esittää kutsun palata tekemään joitakin töitä vanhalle työpaikalle, vaikka työnte-kijä olisi jo vastaanottanut uuden työn. Mikäli työntekijä kieltäytyy paluusta, vanhan työsuhteen irtisanomisajan pal-kanmaksu voi oikeudellisesti pätevästi-kin katketa.

Työhönpaluukutsun pitää luonnolli-sesti perustua objektiivisesti hyväksyttä-vään todellisen työnteon tarpeeseen eikä vain häirintätyyppiseen kiusaamiseen.

Työntekijän kannattaa kaikissa tilan-teissa huolehtia oikeusturvastaan. Paras tapa estää mahdolliset epäselvyydet ja jälkipuheet on aina pyytää kirjallinen ilmoitus työnantajan päätöksistä. Jos työnantaja ilmoittaa vain suullisesti, ettei työntekijällä ole irtisanomisaikana työntekovelvoitetta ja pyytää tätä poistu-maan työpaikalta, työntekijän on ennen poistumistaan vaadittava selkeä kirjalli-nen ilmoituksen siitä, ettei työntekovel-voitetta ole.  ●

antajan palveluksessa 20.3.2006. Yhtiö oli kieltäytynyt maksamasta irtisano-misajan palkkaa työllistymisen jälkei-seltä ajalta 20.3. – 7.6.2006. Riita-asia-na oli kysymys siitä, olivatko A:n ja B:n työsopimukset rauenneet 19.3.2006 ja oliko työnantaja velvollinen mak-samaan irtisanomisajan palkan ajalta 20.3.– 7.6.2006.

Yhtiö väitti, että se oli vapauttanut A:n ja B:n työntekovelvoitteesta edellyt-täen kuitenkin, että heidät voitiin kut-sua takaisin seitsemän päivän kulut-tua yhtiön ilmoituksesta. Tämän lisäksi yhtiö väitti, että A:n ja B:n työsuhteet olivat rauenneet, koska he olivat siir-tyneet toisen työantajan palvelukseen 20.3.2006.

kko:n perusTeluT ja pääTös

Yhtiö on maksanut A:lle ja B:lle palk-kaa irtisanomisajalta vain 19.3.2006 saakka, koska se on katsonut työsopi-mukset rauenneiksi A:n ja B:n siirryt-tyä 20.3.2006 alkaen toisen työnantajan palvelukseen. Korkein oikeus totesi, että työnantajan velvollisuus maksaa työnte-kijälle irtisanomisajan palkkaa perustuu siihen, että työntekijä on työnantajan käytettävissä tehdäkseen työtä työnan-tajan lukuun.

KKO totesi, ettei työsopimuslaissa ole erityisiä työsopimuksen raukeamista koskevia säännöksiä. KKO totesi myös, että työsopimus voi poikkeuksellisesti

raueta ja siihen perustuva palkan-

Oikeus uuden työpaikan vastaanottamiseen irti-sanomisaikana työnteko-velvoitteen päätyttyä onollut oikeudellisesti epä-selvää. Asia on aiheuttanut paljon spekulaatioitatyöpaikoilla sekä YTYntyösuhdeneuvonnassa.

YTYn toimisto palvelee myös kesällä

kaikkina arkipäivinä 8.30 –16.00.

Toimiston numero (09) 2510 1310.

YTY 3 I 2011 13

Juristipalsta

12 YTY 3 I 2011

Kolumni

Ku

va: F

oto

lia.c

om

FinanSSiaLan paLkkakESkuStELujEn koLmEn vuoDEn SääntÖ

Jos kolmena viime vuotena on jäänyt palkkakeskusteluissa ilman palkankorotusta tai jos palkankorotus on ollut alle puolet palkkakeskustelussa

jaettavasta keskimääräisestä korotuk-sesta, asia on käsiteltävä palkkatoimi-kunnassa.

Työehtosopimuksessa on sovittu oikeussuojakeinosta sellaisen tilanteen varalle, jossa työntekijä ei kolmessa peräk-käisessä palkkakeskustelussa saa palkan-korotusta lainkaan tai se on ollut alle puolet palkkakeskusteluin jaettavasta keskimääräisestä korotuksesta. Työeh-tosopimuksen mukaan palkkakeskuste-lussa arvioidaan työntekijän pätevyyttä ja suoriutumista työtehtävissään. Korotuk-sen maksamatta jäämiselle ei siten kelpaa

perusteeksi esimerkiksi se, että toimihen-kilön palkka on jo valmiiksi korkea tai että korotuksilla palkitaan pelkästään myyn-nissä menestyneitä.

Käynnissä olevat palkkakeskustelut ovat vuorossaan kolmannet, joten työ-ehtosopimusmääräys tulee ensi kertaa noudatettavaksi. Työnantajan on oma-aloitteisesti etsittävä ja tuotava yrityk-sen, konsernin tai ryhmän palkkatoimi-kunnan käsittelyyn ne tapaukset, jossa korotus ei ole ollut vähintään puolet kes-kimääräisestä korotuksesta yhtenäkään kolmesta kierroksesta. Toimihenkilö voi kirjallisesti kieltää asiansa käsittelyn palkkatoimikunnassa.

Palkkatoimikunnassa käydään läpi mahdolliset syyt, jotka ovat aiheuttaneet palkankorotuksen jäämisen alle keski-

Rahoitusalalla on käyty työehtosopimuksenmukaiset palkkakeskustelut. Työehtosopimuksenmukaan palkkakeskusteluissa arvioidaan työntekijänpätevyyttä sekä suoriutumista työtehtävissään.

Teksti Anu Aspiala, YTYn asiamies, YTN:n rahoitusalan neuvottelija

Kuva Fotolia.com

määräisen korotuksen. Erityisesti pyri-tään selvittämään ns. järjestelmävirheet, ne tilanteet, joissa palkkakeskustelueriä ei ole jaettu työehtosopimuksen tarkoit-tamalla tavalla pätevyyteen ja suoriutu-miseen perustuen.

Keskimääräinen korotus rahoitusalal-la on puolet palkkakeskusteluerän lasken-nassa käytetystä prosenttiluvusta lasket-tuna työntekijän edeltävän kuukauden peruspalkasta. Vuonna 2008 palkkakes-kusteluun perustuvan palkankorotuksen on tullut olla vähintään 0,755 % syys-kuun palkasta, vuonna 2010 toukokuun palkasta 0,475 % tai vuonna 2011 touko-kuun palkasta 0,600 %.

Korotuksen on siis esimerkiksi 4 500 euron kuukausipalkasta laskettuna tullut olla vähintään 34,88 euroa vuon-na 2008, 21,38 euroa vuonna 2010 tai 27 euroa vuonna 2011, tai kolmen vuo-den sääntö tulee noudatettavaksi.

Ongelmatilanteissa kannattaa ottaa pikaisesti yhteyttä yhteyshenkilöön. Kol-men vuoden sääntö on voimassa myös vakuutusalan palkkakeskusteluissa. ●

Ulkomainen tuonti kasvaa vuosi vuodelta suunnattomasti, mutta vienti ei vedä. Kansa elää yli varojensa. Kun ulkomaiset lainaha-nat menivät kiinni, alkaa kansalla ankara vyönkiristys. Ei, tämä ei ole sitaatti viime

viikon Hesarin Portugali-uutisesta eikä edes eilisten TV-uutisten Kreikka-jutusta. Otteet ovat Eino Leinon vuonna 1914 julkaistusta kirjasta Pankkiherroja.

Leino kertoo, kuinka pankki pitää pystyssä liikkeitä, joiden konkurssiin päästäminen tulisi liian kalliiksi. Kir-jan alussa eräs huomattava yritysjohtaja tekee itsemurhan, kun näkee sen ainoaksi pakokeinoksi. Eikö näin käynnisty-nyt myös erään kotimaisen elektroniikkayrityksen kasvu maailman valloittajaksi?

On mielenkiintoista olla Leinon romaanihahmojen mukana kapakkakierroksella vuoden 1914 Helsingissä tai kävellä Espaa edestakaisin. Neljän-viidentoista ikäiset tytöt kieppuvat humalaisina toistensa käsikynkässä ja heittele-vät irstaita silmäyksiä ympärilleen. Samoin kaduilla kulkee naisia, jotka pitävät enemmän omasta sukupuolestaan kuin

Meidät on saatu uskomaan, että työelämä muuttuu kiihtyvää tahtia. Meno yltyyyhä hurjemmaksi, eikä pieni ihminen pysy mukana. Ja kansainvälinen talouson vasta viime aikoina alkanut toden teolla runnella suomalaista palkansaajaa.Entä jos todistankin toisin?

pankkiHErratja BELGiaLainEninSinÖÖri

toisesta ja poikia, jotka kaupittelevat itseään vanhemmille herroille. Näin siis jo ennen ensimmäistä maailmansotaa Helsingissä Leinon mukaan!

Meno ei ole muuttunut liike-elämässä, kansainväli-sessä taloudessa eikä Helsingin yöllisillä kaduilla. Entä sit-ten työelämässä?

Meillehän on kerrottu, että vain erikoistumalla menes-tyy. Tulevaisuus on erikoisasiantuntijoiden. Pitää yksilöl-listyä. Opetelkaa työ, joka ei ole kenen tahansa ulottuvilla, tutkikaa teoriaa ja harjaantukaa esimerkiksi jonkin teknil-lisen laitteen käyttöön!

Entä jos kerron, että olen poiminut nuo totuudet bel-gialaisen insinöörin Paul Nyssens’in kirjasta Menestyminen käytännön aloilla, joka on julkaistu suomeksi 1923? Nyssens tietää, että aika ajoin jokainen työ ja teollisuuslaitos on uudelleenjärjestettävä. No, tätähän suuripalkkaiset kon-sultit työkseen tekevät. Minusta oli suorastaan riemukasta todeta, kuinka samanlaisina työelämän perustotuudet ovat säilyneet viimeiset 90 vuotta. Toki belgialaisinsinöörin kir-jassa on myös alkeellisia itsestäänselvyyksiä, mutta yhden-näköisyys nykyisen todellisuuden kanssa on hämmentävä.

Molemmat edellä siteeraamani kirjat ovat tuoreita antikvariaattilöytöjä. Leinon Pankkiherroista kiinnostuin, kun luin Lasse Koskelan ja Pasi Lankisen Johtajakirjan,

missä se oli yhtenä referenssiteoksena. Pankkiherroista on vain yksi uusintapainos vuoden 1914 ensipainok-

sen jälkeen ja siksi teos oli haasteellinen antikvari-aatista löydettävä. Menestyminen käytännön aloilla

oli yhden euron sattumalöytö erään antikvariaa-tin ulkopöydältä.

Altista sinäkin itsesi hauskoille kirjalöydöille. Kirjatapahtumia on kesällä ympäri Suomea. Niitä

on Vammalassa, Taivalkoskella, Urjalassa, Sysmässä ja vaikkapa Kouvolassa. Aiheet vaihtelevat vanhasta kirjal-lisuudesta nykydekkareihin. Antoisat kirjalöydöt odotta-vat ottajaansa. Hyvää lomaa kaikille ja jos loma vielä antaa odottaa itseään, niin hyvää kesää nyt ainakin!

Seppo Simola

YTY 3 I 2011 1514 YTY 3 I 2011

Lomanmääräytymisvuosi on täysi vuosi 1.4. – 31.3.,

jolloin tulevaa lomaa kartutetaan.

Lomanmääräytymiskuukausi on kalenteri-

kuukausi, jonka aikana työntekijällä on vähintään

14 työssäolopäivää tai sen veroisena pidettävää

päivää tai toissijaisesti, jolloin työntekijälle on

kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon

veroista tuntia. Työssäolopäiviksi luetaan kaikki

työpäivät, jolloin työntekijä työskentelee joko

työpaikalla tai muutoin työnantajanmääräyksen

alaisuudessa.

Työssäolopäivien veroiset päivät on lueteltu

vuosilomalaissa, niitä ovat mm. äitiys-, isyys- ja

vanhempainloma, oma sairausaika (max 75 pv).

Myös työssäolopäivien vertaisilta päiviltä keryy

vuosilomaa.

Lomakausi on vuosittain 2.5. – 30.9. välinen aika,

jolloin kesäloma on annettava työntekijälle.

Kuitenkin vuosiloman 24 päivää ylittävä osa

annetaan talvilomana lomakauden ulkopuolella

ennen seuraavan lomakauden alkua.

kESäLomaTeksti Kari Saarinen Kuva Fotolia.com

Oikeus kesälomaan perustuu vuosilomalakiin. Vuosilomalaki on yleislaki, joka koskee pää-sääntöisesti kaikkia työsuhteessa olevia. Vuosilomalain tarkoituksena on ylläpitää sekä edistää työntekijän työkykyä ja terve-

yttä. Tässä artikkelissa käsitellään vuosilomasäännösten pääperiaatteita Tarkempia tietoja vuosilomalain määräyk-sistä löydät mm. YTYn jäsensivuilta.

loman piTuus

Vuosilomaa ansaitaan työssäolokuukausien mukaan ja sen pituuteen vaikuttavat työssäolovuodet. Jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta ansaitaan vuosilomaa kaksi arkipäivää kuukaudelta. Jos työsuhde on lomakautta edel-tävän maaliskuun loppuun mennessä jatkunut vähintään vuoden, ansaitaan lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä työssäolokuukaudelta, eli yhteensä 30 päivää vuodessa. Puolikkaat lomapäivät pyöristetään aina ylöspäin.

Joidenkin työehtosopimusten ja talokohtaisten sopi-musten perusteella lomaa voi kuitenkin kertyä enemmän, esim. kolme arkipäivää kultakin täydeltä työssäolokuukau-delta. Lomaraha- tai lomaltapaluurahaoikeus, joista sovi-taan työehtosopimuksessa, saattaa silti olla sidottu vain vuosilomalain mukaiseen lomaan.

Lomapäiviksi luetaan kaikki arkipäivät. Kokonaiseen lomaviikkoon kuuluu siis lähtökohtaisesti kuusi lomapäi-vää, eli myös lauantai, vaikka työntekijä tekisikin viisipäi-väistä työviikkoa. Arkipäiviä ovat muut viikonpäivät kuin sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, joulu- ja juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä.

loman ajankoHTa

Vuosilomalain mukaan työnantaja päättää loman ajankoh-dasta lomakauden aikana. Vuosilomasta on annettava 24 päivän osuus 2.5. – 30.9.välisenä aikana. Loman 24 päi-vää ylittävä osuus annetaan talvilomana ennen seuraavan lomakauden alkua, eli 1.10. – 30.4. välisenä aikana. Loma voidaan antaa myös muuna laissa säädettynä ajankohtana, mutta vain työntekijän suostumuksella.

Työnantaja päättää, työntekijää kuultuaan, vuosiloman ajankohdan. Loman ajankohdasta on ilmoitettava työnte-kijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alka-mista. Ilmoitus vuosiloman ajankohdasta sitoo työnanta-jaa, joka joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingon, esi-merkiksi matkan peruuntumiskulut, muuttaessaan yksi-puolisesti loman ajankohtaa.

Loman tulee lain mukaan olla pääsääntöisesti yhden-

jaksoinen. Loman 12 päivää ylittävä osuus voidaan kuiten-kin antaa osissa, jos työntekijä suostuu tai jos se on työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä. Työnantaja ja työn-tekijä saavat myös työntekijän aloitteesta sopia 24 päivää ylittävän loman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisesti.

sairasTuminen

Jos työntekijä on sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi työkyvytön vuosilomansa alkaessa, on loma hänen pyynnöstänsä siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Samoin on meneteltävä, jos tiedetään työntekijän joutuvan vuosilomansa aikana sairaanhoitoon esimerkiksi leikkauksen takia. Jos työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana, on seit-semän kalenteripäivän sairausajan ylittävä lomanosa siirret-tävä, jos työntekijä ilman aiheetonta viivästystä sitä pyytää.

Työntekijä ei voi automaattisesti jatkaa lomaansa siir-rettävien lomapäivien lukumäärällä, koska työnantaja mää-rää vuosiloman ajankohdan.

lomapalkka

Työntekijä saa pääsääntöisesti lomansa ajalta saman-suuruisen palkan kuin hän saisi työssä ollessaan. Tämän

vuoksi lomapalkan suuruus määräytyy sen palkan mukaan, joka työntekijällä on loman alkaessa. Vuosilomapalkka maksetaan ennen loman alkamista ja työnantajan on esi-tettävä laskelma palkan suuruudesta ja laskemisperus-teista.

loma- ja lomalTapaluuraHa

Lomarahan tai lomaltapaluurahan maksaminen ei perustu lakiin, vaan niiden maksamisesta on sovittu työ- ja virka-ehtosopimuksissa, työpaikkakohtaisiin sopimuksissa tai työntekijän omaan työsopimuksessa. Yleensä lomarahan ja lomaltapaluurahan suuruus on 50 prosenttia rahana mak-setusta lomapalkasta. Sopimuksesta riippuen se maksetaan joko ennen loman alkua tai loman jälkeen.

lomakorvaus

Työsuhteen päättyessä on työntekijällä, joka työsuhteen aikana on työskennellyt vähintään 14 päivää tai toissijai-sesti vähintään 35 tuntia kuukaudessa, oikeus saada vuosi-lomapalkkaa vastaava lomakorvaus täysiltä lomanmääräy-tymiskuukausilta. Lomakorvausta maksetaan myös niille työntekijöille, jotka ovat työssä niin lyhyen ajan, etteivät he lainkaan ansaitse vuosilomaa.

luonToiseduT loman aikana

Vuosilomapalkka lasketaan rahapalkasta; luontoisetuja ei oteta huomioon. Poikkeuksen tekee varsinaisena luontoisetuna annettava ravintoetu. Muut luontois-edut on kuitenkin vuosilomalain mukaan pidettävä loman aikana vähentämättömänä työntekijän saa-tavina. Työsuhdeasunto ja -auto on siis käytet-

tävissä myös loman aikana. Mikäli etua ei käytetä, ei sitä korvata rahassa.

vuosiloman sääsTäminen

Työntekijällä on mahdollisuus säästää osa vuosilomastaan pidettäväksi myöhempänä ajankohtana. Työntekijällä on aina oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan pidet-täväksi säästövapaana, mikäli siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Sen sijaan silloin, kun työntekijä haluaa säästää yli 18 päivää ylittävän osan lomastaan myöhemmin pidettäväksi säästövapaaksi, siitä on sovittava erikseen työnantajan kanssa.

vuosilomasTa luopuminen

Työnantajan on annettava työntekijälle vuosiloma vapaana. Työntekijä ei siis voi sitovasti sopia työnantajan kanssa siitä, ettei hänelle kertyisi vuosilomaa lainkaan. Työntekijä ja työnantaja eivät voi myöskään sopia siitä, että työntekijä on vuosilomansa aikana töissä ja saa siitä erillisen korva-uksen.  ●

16 YTY 3 I 2011 YTY 3 I 2011 17

vattanut jäsenmääräänsä suhteellisesti näin pal-jon. Se kertoo siitä, että akavalainen toiminta hou-kuttelee.

korkea TyöTTömyys HeräTTi lopulTa

Matti Viljanen on aina puhunut antaumuksella kou-lutuksen puolesta.

– Koulutusmäärien on vastattava työmarkkinoi-den kysyntää. Onneksi tässä on tapahtunut kehi-tystä parempaan. Vasta korkeasti koulutettujen his-toriallisen suuri työttömyys avasi päättäjien silmät, vaikka joillain aloilla ongelma on ollut olemassa jo 15 vuotta.

– Koulutuksessa laadun on oltava tärkein kri-teeri, ei aluepolitiikan.

ruosTuu se kovakin osaaminen

Viljanen uskoo, että ne, jotka oivaltavat muutoksen mahdollisuuden, pärjäävät.

– Akavalaisetkin tarvitsevat jatkuvaa osaamisen

päivittämistä. Pelkkä tutkinto ei riitä. Jos osaami-nen vanhenee, työmarkkinakelpoisuus heikkenee.

– On hyvä, että koulutuksen merkitys Suomen menestykselle nähdään yhä laajemmissa piireissä. Akavalaiset ovat yhteiskunnan vetureita, jotka tuot-tavat hyvinvointia muillekin. Jos veturia ei huol-leta, eivät vaunutkaan liiku, insinöörineuvos vertaa.

Työn kova veroTus kuriTTaa kaikkia

Väistyvä puheenjohtaja on pettynyt eduskuntavaa-lien alla käytävään verokeskusteluun.

– Suomessa ei ymmärretä, että työstä rankai-seva veromalli kurittaa koko kansakuntaa. Kor-keasti koulutetut luovat työtä myös muille. Siksi heidän työskentelyedellytystensä on oltava kun-nossa. Ostovoiman ohella tärkeää on työssä jaksa-minen, kuten työajat.

Palkansaajien verotusta pitää alentaa vastaa-maan vanhojen EU-maiden tasoa. Pääomatuloja verotetaan paljon lievemmin kuin ylimpiä palk-katuloja.

– On vähintäänkin kohtuullista, että lisäpal-kasta puolet jää työntekijän omaan lompakkoon.

verkosToisTa voimaa

Viljanen jättää tyytyväisenä taakseen 30 työvuotta palkansaajaliikkeessä. Akavan puheenjohtajuus tar-joaa hienon näköalan yhteiskuntaan. Hän kuitenkin myöntää, että paikka on lopulta aika yksinäinen.

– Ilman sitoutunutta ja osaavaa henkilökuntaa Akavan toimistossa en olisi jaksanut tätä pestiä.

Iloinen seuramies jää kaipaamaan työkaverei-taan eri puolilla pöytää.

– Onneksi minulla on laajat yhteiskunnalliset verkostot ja paljon ystäviä. Ilman verkostoja tunti-sin itseni alastomaksi.

pariisin kauTTa korpeen

Viljanen aikoo heti vapaaherraksi jäätyään matkus-taa Pariisiin kolmen lapsensa kanssa.

– Pariisi on lempikaupunkini. Siellä on laaja kulttuuritarjonta, kiintoisa historia ja loistavia ravintoloita, tunnettu kulinaristi luettelee.

Kesän Matti Viljanen viettää vaimonsa kanssa Laitilan Limokorvessa, missä hän rentoutuu sukunsa maatilalla kasvattamalla porkkanoita ja

samoilemalla metsässä. Syksyllä metsästyskausi pitää miehen ulkotöissä.

Heinäkuussa 62 vuotta täyttävä Viljanen ei jää eläkkeelle. Hän on jo saanut muutamia työtar-

jouksia, joista ei kuitenkaan paljasta enempää.– Mihinkään kokopäiväiseen kellokort-

tityöhön en ryhdy. Katson, että minulla on tunnit täynnä toukokuun 25. päivä. Tii-viin työuran takia minulta on jäänyt pal-jon tekemättä ja kokematta, joten aion ottaa vähän takaisin.  ●

Akava

vaihtaa vapaalleviLjanEnTeksti Hannamaija Helander, Akava Kuva Ida Pimenoff

M atti Viljanen arvioi, että suu-rin muutos hänen nelivuo-tisen puheenjohtajuutensa aikana oli keskitetystä tulo-politiikasta luopuminen. Viljanen ei ikävöi tupoja:

– Niiden avulla ei pystytty hoitamaan alojen erityiskysymyksiä, eikä palkkalinja aina sopinut akavalaisille. Tupon kaltaiset kolmikantaiset sopi-mukset tuovat kuitenkin yhteiskuntaan vakautta ja ennustettavuutta, jota tarvittaisiin yhä.

Viime aikoina yhteiskunnallisen vaikuttami-sen merkitys Akavan edunvalvonnassa on korostu-nut entisestään. Akavan suhteet sidosryhmiin ovat kehittyneet suotuisasti ja vaikuttavuus on hyvässä nousussa. Tämä näkyy selvästi hallitusohjelmata-voitteiden lobbauksessa.

– Akavan toimintaa helpottaa se, ettei se ole sidoksissa puolueisiin, vaan ovet ovat auki joka suuntaan, sitoutumaton Viljanen pohtii.

yHTenäisyydesTä voimaa

Vaikka palkkaneuvottelut ovat siirtyneet muualle, keskusjärjestöillä riittää tehtävää.

– Joitain asioita on järkevää hoitaa keskitetysti, sillä se säästää kaikkien voimavaroja. Sitä vartenhan liitot perustivat Akavan 60 vuotta sitten.

Viljasen mielestä Akavan sisäistä yhtenäisyyttä on yhä varaa parantaa.

– Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa on olen-naista, että koko orkesteri soittaa samaa sävel-

Matti Viljanen on pidellyt puheen-johtajan nuijaa eri organisaatioissa 15-vuotiaasta lähtien. Hän laskisen kädestään Akavan puheen-johtajana 25.5., kun liittokokousvaliti seuraajan. Matka jatkuuPariisiin ja sitten Laitilan Limo-korpeen.

mää. Sisäinen eheys on tie ulkoiseen vaikuttavuu-teen.

Viljanen painottaa strategiatyön tärkeyttä. – Jokainen organisaatio, joka kehittää itseään,

menestyy. Niin kuin yksilötkin. Meilläkin on yhä pohdittava esimerkiksi sitä, miten kaikki 34 jäsen-järjestöä voisivat olla hallinnossa mukana.

Työurien pidenTämisessävielä sarkaa

Viljanen arvioi, että akavalaisten kannalta suurin saavutus hänen kaudellaan oli sosiaalitupo. Siitä Viljanen nostaa esiin etenkin omaehtoisen koulu-tuksen saamisen työttömien aktiivitoimenpiteiden joukkoon ja työttömyyspäivärahojen noston.

– Eläkeikäkeskustelu on saatu suunnattua pel-kästä eläkeiän nostosta olennaiseen eli työurien pidentämiseen. Sitä voi pitää palkansaajajärjestö-jen yhteistyön ansiona.

Työurien parissa Viljanen saa vielä puurtaa ennen toukokuun loppua, koska tavoitteena on saada niistä kirjaus hallitusohjelmaan.

akavalaisTen määrä kasvaa

– Kaikki mitä teemme, teemme yksittäisen aka-valaisen eteen. Vaatimuksemme pohjautuvat tie-toon, eivät arvailuun, sillä keräämme paljon tietoa jäsenkunnasta.

Liittojen tehtävänä on vakuuttaa korkeasti kou-lutetut siitä, että järjestäytyminen kannattaa. Siinä palvelun nopeus ja laatu ovat keskeisiä.

TyHjän saa pyyTämäTTäkin

– Akavalaisten valtti työehtosopimusneuvotte-luissa on yhtenäisyys. Toiseksi on oltava uhkakuva eli valmius työtaisteluun. Tyhjän saa pyytämättä-kin, monet työehtosopimusneuvottelut käynyt Vil-janen muistuttaa.

Viljasen puheenjohtajuuskaudella Akavaan siir-tyi useita liittoja STTK:sta. Muutenkin jäsenmäärä on lama-aikana kasvanut tavanomaista vauhdik-kaammin.

– Akava ei ole koskaan historiansa aikana kas-

18 YTY 3 I 2011 YTY 3 I 2011 19

Ytimestä

YtYä vaLmEntajiEn toimintaan Suomen Ammattivalmentajien ja YTYn toimistojen yhteiseloaon kohta eletty puoli vuotta. Vaikka yhteinen matka toivottavasti on vasta alussa, voidaan SAVALin toiminnassa jo havaitamuutoksen merkkejä.

Omasta näkökulmastani SAVALin toiminnanjoh-tajana tästä ajasta on pel-kästään myönteistä sa-nottavaa. Kun jäsenpal-veluita toteuttamassa on

useampi henkilö, on savalilaisten palveluno-peus ja täsmällisyys parantuneet. En tarkoi-ta suinkaan sitä, että SAVALin toimisto olisi aikaisemmin toiminut huonosti. Tässä koh-din määrä on kuitenkin yksi tärkeä laadun takaamisen tekijöistä.

osaamisen jakamisesTaHyöTyväT kaikki

Myös osaaminen valmentajien asioiden hoitamisessa on lisääntynyt, kun toimis-ton kaikkien henkilöiden panos on pystyt-ty saattamaan myös savalilaisten hyödyksi. Omalta osaltani olen pyrkinyt valottamaan toimistomme osaamista ja ymmärrystä val-mennuksessa ja valmentajien toimintaym-päristön tuntemisessa. Valmentajina olem-me monessa mielessä – jos nyt ei erikoisia – niin ainakin erityisiä henkilöitä. Eikä vähi-ten palkansaajina ja työsuhdekysymyksissä!

Monessa kohtaa savalilaiset ovat saman-kaltaisia kuin muut ytyläiset. Valmentajat ovat oman alansa asiantuntijoita ja usein myös esimiehiä. Esimiesasema on vähintään omaan urheilijaan tai joukkueeseen, ja usein savalilainen toimii myös oman valmennus-tiiminsä johdossa. Kun tiedämme, että esi-mieshaasteet ovat samankaltaisia kaikis-sa ammateissa, ovat myös neuvot ja ohjeet koko jäsenkunnallemme yhtä lailla päteviä.

uusi vaiHe Tuli Tarpeeseen

Vaikka SAVAL täyttää ensi vuonna jo täy-det kymmenen vuotta, uskallan väittää, et-tä vasta nyt valmentajien edunvalvonta ja

palvelu alkavat olla oikeissa uomissa. YTYn jäsenyhdistyksenä YTN-linkki on aikaisem-paakin vahvempi, ja yhteydet koko ammat-tijärjestökenttään tuntuvat nyt suoraviivai-semmilta. SAVAL tarvitsi ehdottomasti aluk-si aikaa oman identiteetin rakentamiseen ja työsuhdeasioihin perehtymiseen – siis harjoitteluun. Silti nyt saatu booste-ri tarvittiin ja oli ehdottoman terve-tullut. Ytyä toimintaan tuli kerralla roppakaupalla, ja hyvä niin! Voidaan kai sanoa, että SAVAL nousee nyt järjestönä seuraavalle tasolle.

mesTaruus velvoiTTaa

Paitsi henkilöresurssien osalta, yhteistyö YTYn kanssa on ra-kentanut SAVALin talousperus-taa. Synergiaetu on keventänyt SAVALin hallinnollisten inves-tointien tarvetta, ja pelimerk-kejä on voitu ohjata aikaisem-paa enemmän varsinaiseen toi-mintaan. Jo nyt on voitu edetä huhtikuussa kevätkokoukses-sa päivitetyn toiminta- ja talous-suunnitelman mukaisesti täydellä höyryllä, operatiivista toimintaa to-teuttaen ja tulevaa syksyä pohjustaen. Tarkoituksena on muun muassa suun-nitella tapahtumia ja tilaisuuksia si-ten, että kaikilla ytyläisillä on mahdol-lisuus tulla mukaan. Synergiaedun hyö-dyntämistä on tietysti myös se, että nyt kaikki ytyläiset voivat sanoa kuuluvan-sa maailmanmestareiden joukkoon. Ei paha!

Pekka Potinkara

asiamies, SAVALin toiminnanjohtajapekka.potinkara@yty.fi

amEriikanmaLLiin

S uomessa yhä kuumeneva pu-heenaihe tässä vaiheessa vuotta on kesäloma – ajan-kohdat, suunnitelmat ja töi-den uusjako lomakaudeksi. Täällä Michiganissa saman-

laista ei ole havaittavissa. Lomaa kertyy vähemmän, yleisin kuulemani määrä on päivä kuukaudessa, ja harva sitäkään vä-hää pitää yhtenä rysäyksenä. Yleisin kuu-lemani käytäntö on, että lomaa voi pitää, kun työt antavat myöden, ja ainahan ne eivät anna joten lomia jää helposti käyt-tämättä. Neljän viikon yhtämittainen, vuosittainen kesäloma kuulostaa amerik-kalaisten korviin ihan utopistiselta.

Muutenkin vapaiden pituus vaihte-lee. Työkaverini kertoi taannoin, että hänen perheensä arki tulee kiireisem-mäksi, kun lapset aloittavat päiväkodin. Hänen nuorempi tyttärensä oli seitse-mänviikkoinen. Omaan korvaan se kuu-losta aika kamalalta, onhan seitsemän-viikkoinen vielä niin pienenpieni – mutta sellaista se täällä on.

Ainakin minun työpaikassani sairas-

lomapäiviä on käytössä kolmetoista vuo-dessa. Jos näitä päiviä ei käytä sairasta-miseen, ne voi saada vapaana – jos työt antavat myöten. Jos yhtään mihinkään pidemmälle haluaa lähteä, niin nämä extrapäivät menevät varmaankin tarpee-seen – yleisiä vapaapäiviä on nimittäin todella vähän. Vapaapäivät vaihtelevat eri osavaltioissa, mutta vaikkapa minun täällä olooni, puoleen vuoteen Michi-ganissa, mahtuu kaksi ylimääräistä vapaapäivää (Memorial Day ja neljäs hei-näkuuta) ja yksi iltapäivä, pitkäperjantai. Tuo pääsiäisen viettämättömyys kyllä yllätti, kun olin jo etukäteen suunnitel-lut, minne pääsiäisvapailla voisikaan läh-teä.

Muuten työkulttuuri näin ylempien toimihenkilöiden kesken vaikuttaa melko samanlaiselta kuin Suomessakin. Minun työpaikassani, lehden toimituksessa, työ-päivät näyttävät olevan pitkiä ja rikko-naisia. Tämäkin saattaa olla vain asenne- ja sukupolvikysymys, sillä työkaverei-tani nuoremmat ystäväni, jotka kaikki tekevät asiantuntijatöitä, lähtevät töistä

harrastusten pariin tasan kellon lyötyä neljä. Hulppeita lomasuunnitelmia heil-läkään ei kuitenkaan ole, vaan kesä aio-taan viettää töitä tehden ja lähialueilla harrastaen.

Lounaskulttuurista meidän kolmen hengen työpaikallamme on kaksi hyvin erilaista esimerkkiä. Toinen työkave-rini poistuu lounastauolla tunniksi työ-paikalta. Toinen taas syö eväitä koneen ääressä, mikä on ilmeisesti myös varsin yleistä, kuten syöminen jotain muuta tehdessä ylipäätänsä. Kahvitaukoja ei valitettavasti tunneta, vaikka eipä tuota yleisimmin tarjolla olevaa kofeiinitonta litkua kukaan suomalainen päivästä toi-seen varmaan litkisikään.

Leena Vänni

Kirjoittaja on YTYn tiedottaja,joka asuu Michiganissa Yhdys-valloissa kuusi kuukautta jakertoo juttusarjassaan havaintojaerilaisesta työkulttuuristaja muusta elämisestä.

YTY 3 I 2011 21

Kokouksen puheenjohtaja Päivi Heleniuksen kanssa

keskustelemassa sihteerinä toiminut Pekka Potinkara (vas)

sekä toiminnanjohtaja Jaakko Kiiski.

Kevätkokouksen puheenjohtajaksi valittiin raisio-lainen Päivi Helenius, Turun Seudun Osuuspan-kin yksikönpäällikkö. Sihteeriksi kutsuttiin Pekka Potinkara, joka toimii SAVALin toiminnanjohta-jana sekä YTYn asiamiehenä.

Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat, kuten 2010 tilinpäätös sekä vuosikertomus ja vaa-litoimikunnan asettaminen. Lisäksi hallitus oli tuo-nut hyväksyttäväksi kuluvalle vuodelle uusitun talousarvion ja toimintasuunnitelman. Tämä koska syyskokouksen jälkeen Suomen Ammattivalmenta-jat SAVAL ry oli hakenut ja hyväksytty YTYn jäse-neksi. Hallituksen mukaan SAVALin liittymisen vuoksi oli YTYn kuluvan vuoden toimintaan tullut niin merkittäviä muutoksia, että ne oli syytä kes-kustella vuosikokouksessa. Tärkein toiminnallinen muutos on se, että SAVALin toimisto yhdistyi vuo-den vaihteessa YTYn toimistoon.  ●

Vuosikokous

Teksti Kari Saarinen Kuvat Esko Keski-Oja

20 YTY 3 I 2011

Kevätkokouksessa valittiin vaalitoimi-

kunta valmistelemaan toimikauden

2012 – 2013 valintoja. Tehtävänsä mu-

kaan toimikunnalta odotetaan syksyllä

esitystä YTYn tulevan hallituksen jäsenis-

tä. Lisäksi se tekee esityksen hallituksen

kokouspalkkioista sekä tilintarkastajista.

Vaalitoimikuntaan valittiin Sirpa

Jukarainen, Janne Rutanen, Kalevi

Heino sekä Irma Romo-Salonen.

Kaupanalaa edustava, nykyinen halli-

tuksen puheenjohtaja, Sirpa Jukarainen

luopuu kuluvan kauden jälkeen YTYn

hallitustyöskentelystä. Rutanen edustaa

teknologiateollisuutta ja Heino tieto-

aloja. Romo-Salonen edustaa puoles-

taan finanssitoimialaa.

Vaalitoimikunnan toimintaa ohjaa

kokouksessa hyväksytty ohjeistus, jon-

ka mukaan hallituksen kokoonpanossa

on ensisijaisesti otettava huomioon eh-

dotettavien henkilöiden tunnettu aktii-

visuus YTYn hallinnossa/toiminnassa.

Toissijaisesti on huomioitava aktiivisuus

YTN:n toiminnassa. Lisäksi on huomioi-

tava jäsenten sijoittuminen eri toimi-

aloille sekä yhteistyössä toimivat YTN-

yritysyhdistykset.

Toimikunnan ehdotukseen tulee si-

sältyä esitys hallituksen jäsenten luku-

määräksi sekä esitys puheenjohtajiksi.

Hallituksen jäseneksi ei tule ehdottaa

vaalitoimikunnan jäsentä. ●

Vaalitoimikunnan esitystä odotetaan syksyllä

Kevätkokous

Paikalla oli 44 jäsentä perheineen. Vain muutama jäsen tuli paikalle yksin ja osallistuja oli kaikkiaan hieman yli sata, joista nuorin oli alle vuoden ikäinen. Tulokahvin jälkeen siirtyivät jäsenet pitämään kokousta. Samaan

aikaan taikuri Marcus Alexander hämmensi tem-puillaan pieniä ja vähän isompia paikallaolijoita. Kokouksen päätyttyä kierrättivät oppaat vieraita lyhyehköllä kierroksella, jonka aikana kerrottiin runsaasti tietoa linnasta sekä siellä keskiaikana asuneiden henkilöiden arkipäivien toiminnasta.  ●

YtYn kEvätkokouSturuSSaYTYn aluetapahtuma pidettiin huhtikuun puolivälissä Turun linnassa. Teemana oli”koko perheen tapahtuma”. Ohjelma sisälsi ruokailun ja kevätkokouksen lisäksitaikuruutta sekä linnaan tutustuminen pikkuritari- tai keskiaika -opaskierroksilla.

YTY 3 I 2011 2322 YTY 3 I 2011

YTN

Teksti Marketta Harinen Kuvat Antonin Halas

Monen mielestä päi-vän ehdotonta huip-pua oli professor i Juha Siltalan analyy-si ylemmän toimihen-

kilön työmarkkina-aseman muutoksesta. Oma arvonsa oli myös työministeri Anni Sinnemäen, valtakunnansovittelija Esa Lonkan ja Elinkeinoelämän kekusliiton EK:n puheenjohtaja Ole Johanssonin puheenvuoroilla.

Juha Siltala marssitti areenalle tiiviin paketin tutkittua tietoa meiltä ja muu-alta sekä talouden ja työelämän kehitys-suunnista: työelämää ei kannata käsitel-lä erillään taloudesta.

Siltala totesi, että 1970-luvulta läh-tien rahalla pelaaminen on kannattanut enemmän kuin investoiminen teollisuu-teen ja uusien läpimurtojen kehittämi-seen. Finanssisektori onkin vallannut alaa muilta teollisuudenhaaroilta.

– Suomessa investointiaste ei näy-tä olleen järin suurta, mutta osinkoja on maksettu hyvin. Tulevaisuuden kannalta on outoa, jos voitoille ei keksitä mitään muuta käyttöä. Ajatellaan, että osingois-ta tinkiminen on varastamista osakkailta. Henkilöstöön, investointeihin ja tuote-

Ylemmät toimihenkilöt YTN:n superseminaari Summitkokosi huhtikuun 8. päivänä Helsinkiin lähes 300 luottamus-miestä ja yritysyhdistysaktiivia 125 yrityksestä.Hieno ohjelma sai kehuja pitkin päivää. Puhujien antiapuitiin vielä iltatilaisuudessakin.

kehittelyyn ei panosteta. Palkat eivät ole seuranneet voittojen nousutahtia kuten eivät t&k-panostuksetkaan, Siltala sanoi.

Siltalan mukaan ei olekaan ihme, et-tä meillä ei luoda uusia innovaatioita tai että perinteiset kasvun veturit ovat hii-puneet paikallisten markkinoiden toi-mijoiksi.

kiire painaa ja aHdisTaa

– Tehostaminen ja saneeraaminen ovat toimintaehto, kun finanssikeinottelu saa määrätä ja tuottava työ on sivuosassa. Suomalaisesta asiantuntijasta ei saada parasta irti, kun raportointi ja byrokraat-tinen numeroiden tehtailu nousee työksi.

Siltalan raportoimien työelämää kar-toittaneiden tutkimusten mukaan ylem-män toimihenkilön asema työmarkki-noilla ja työelämässä on notkahtanut melkoisesti.

– Sitoutuminen työhön, työilmapiiri

Superseminaarista

SuurimEnEStYS

ja työssä jaksaminen ovat heikentyneet, urakehitys polkee paikallaan, ylitöitä ei korvata ja työsuhteen ehtoja muutetaan yksipuolisesti koko ajan. Meillä on Bri-tannian jälkeen teollisuusmaiden tiukim-mat aikataulupaineet, ja yleinen ongelma on, että työtä ei ehdi tekemään kunnolla loppuun.

Ennakoimattomat muutokset ja työ-määrän kasvaminen yli sietokyvyn pelot-tavat. 70 prosenttia ylemmistä toimihen-kilöistä valittaa työuupumusta ja kolmas-osa on huolissaan mielenterveytensä järkkymisestä. Työtä on liikaa ja kiire kiusaa, vaikka työ sinänsä innostaisikin.

Ylempien pakkorako on pahentunut, koska työn autonomia on mennyt ja työ-ehtoihin ei voi vaikuttaa.

Ylemmistä toimihenkilöistä lähes puolet tyytyisi pienempään palkkaan, jos saisi enemmän vapaa-aikaa.

– 52 prosenttia ylemmistä toimihen-kilöistä haluaisi vaihtaa työtä. Se on his-toriallisen paljon.

– Jos urakoi, siitä pitää säästyä aikaa itselle tai saada rahaa, Siltala muistutti.

valoa näkyvissä

Onneksi tunnelin päässä näkyy hieman valoa.

Talousnotkahdus on ohitettu, joten työpaikkojen epävarmuus on myös vähentynyt. Monia työelämän joustoa lisääviä hankkeita on jo käytössä työpai-koilla kuten vaikkapa työaikapankit.

Siltala summasi hyvän kehän työ-paikan sellaiseksi, jossa työnantaja on tarpeeksi pysyvä, jossa henkilöstöön sitoudutaan, jossa syntyy laatua ja uusia oivalluksia ja jossa työehtoihinsa voi vaikuttaa. Hyvinvoivissa työpaikoissa ei jousteta henkilöstön kustannuksella.

– Onnistumisen ja palkinnon suhde

Summit-seminaarissa päästiin ottamaan kantaa muun muassa matka-ajan korvaamiseen liittyviin kysymyksiin. Parannettavaa on vielä rutkasti.

on työhyvinvoinnin salaisuus. Työelämän laatu on myös syy menestykseen, ei vain sen heijastumaa.

kanneoikeus osaksi muiTa raTkaisuja

Työministeriön tekemän työolobaromet-rin uusimmissa tuloksissakin kajastaa valoa.

Ministeri Sinnemäki kertoi, että eteenpäin on menty monissa asioissa, vaikka parantamisen varaa on. Esimer-kiksi meillä tehdään edelleen paljon kor-vaamatonta ylityötä vastoin työaikalakia.

Sinnemäen mukaan lainsäädännössä on vielä korjaamista. Ammattijärjestöjen kanneoikeus voisi sopia siihen kokonai-suuteen, jossa pohditaan myös eläkejär-jestelmää ja työrauhaan liittyviä kysy-myksiä, hän arveli.

Kanneoikeutta ammattijärjestöille peräsivät myös omat puhujat, YTN:n joh-don Heikki Kauppi ja Pertti Porokari. Sture Fjäder totesi, että YTN:n on pa-nostettava entistä enemmän luottamus-miestensä toimintaedellytysten paran-tamiseen.

EK:n Ole Johansson ei luvannut, et-tä työelämä tulisi nykyistä varmemmak-si. Yritykset poimivat maailmalta parhaat palat sieltä, mistä ne osaavimmin ja kil-pailukykyisimmin saavat. Siinä kilpailus-sa Suomen pitäisi selvitä.

– Kilpailla voidaan osaamisella, työ-

elämän laadulla ja tuottavuudella. Kas-vu tulee vain työstä ja siitä, että saamme tähän maahan investointeja, joilla on ky-syntää maailmalla, Johansson sanoi

Johansson oli huolissaan työvoima-pulasta, sillä investoinnit hakeutuvat niihin paikkoihin, joissa on työvoimaa. Kun Suomen työvoiman nettovähennys on vuosittain noin 10 000, tilanne ei ole helppo.

– Entistä pienemmällä porukalla pi-tää parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Työtä ja toimintatapoja pitää kehittää, hyödyntää verkostoja ja kumppanuuksia. Muutosvauhti nopeutuu ja ammattitaito vanhenee entistä nopeammin.

Johanssonin mukaan Suomessa tarvi-taan osaavaa henkilöstöä ja johtoa, kan-nustavaa työympäristöä sekä uudistumis-kykyä ja halua. Työelämän laatua on pa-rannettava ja siihen työhön Johansson kutsui mukaan myös YTN:ää.

yHTeisTä sopimisTaTarviTTaisiin

Valtakunnansovittelija Esa Lonka loi kat-sauksen viime aikojen lakkoihin. Viime vuonna niitä oli 62 eli enemmän kuin 20 vuoteen. Siinä näkyi EK:n irtautuminen tulopoliittisesta järjestelmästä ja siirty-minen liittotasolla sopimiseen EK:n aset-taman palkka-ankkurin varjossa.

Lonka myös huomautti, että paikalli-nen sopiminen ei ole niin ongelmatonta

kuin on annettu ymmärtää. Kaikilla aloilla tai työpaikoilla ei ole edes paikallisia neu-votteluosapuolia.

Työmarkkinajärjestelmän kehittämi-nen edellyttää Lonkan mielestä työmark-kinaosapuolten ja valtiovallan yhteistä pöytää ja asialistan rakentamista niin, että päästään eteenpäin.

– En haikaile tupoja tai keskitettyjä ratkaisuja, mutta on paljon sellaisia asi-oita, jotka koskevat kaikkia ja joilla on merkitystä yksittäisten sopimusten teon kannalta. Silloin mahdollisuudet rakentaa liittokohtaisia ratkaisua olisivat paljon paremmat kuin nyt, kun jokaisessa liitto-pöydissä käydään erikseen näitä samoja asioita, Lonka mietti.

TyösuHdeongelmiaja informaaTioäHkyä

Tiiviin aamupäivän puhesessioiden jäl-keen seminaarissa perehdyttiin edun-valvonnan eri osa-alueisiin eri saleissa.

Matka-ajan korvaaminen, työpaikka-kohtainen viestintä, työnantajien omat lait, työsuhdeongelmat, tutkimustoimin-nan hyödyntäminen sekä aivotoimintaan paneutunut esitys kirvoittivat runsaasti kommentteja ja kysymyksiä.

Pohdittavaa ylempien toimihenkilöi-den asemasta ja työelämän kurjistumi-sesta riitti sielläkin.

YTN:n johto lupaili seuraavaa Summit-seminaari parin vuoden kuluttua.  ●

YTN:n Summittiin osallistui liki kolme-

kymmentä ytyläistä. Muiden ytyläisten

tapaaminen toi lisäsisältöä seminaariin.

Kuvassa ytyläisiä vasemmalta Raili Peltonen,

Juha Harjunen, Ainokaisa Saarinen, Jouko

Mikkonen sekä Kalevi Heino.

YTY täyttää ensi vuonna 20 vuotta ja sen kunniaksi teetimme

helmikuussa juhlatutkimuksen. Tarkoituksena on selvittää

YTYn jäsenten näkemyksiä työelämästä, palkkatasosta ja

urakehityksestä sekä hahmottaa, mikä on ammattiliiton osa

nykypäivän yhteiskunnassa. YTYn juhlatutkimus on Essi

Mattilan pro gradu -tutkielman aihe Tampereen yliopiston

Matematiikan ja tilastotieteen laitokselle. Essi on viidennen

vuoden opiskelija, pääaineenaan tilastotiede. Julkaisemme

tuloksia syksyn YTY-lehdessä. Tutkimuksen tulokset tulevat

vaikuttamaan jatkossa myös YTYn toiminnan painotuksiin.

Lämmin kiitos kaikille tutkimukseen vastanneille. Vas-

tausmäärät ylittivät odotuksemme. Niitä kertyi yli 1300,

arvontaan osallistui 1198 jäsentä. Arvoimme 1.4.2011 kolme

100 euron arvoista Superlahjakorttia ja onni suosi seuraavia

henkilöitä: Anne Helin Tampereelta, Jussi Perttuli Espoosta

ja Liisa Kapanen Masalasta. Onnea voittajille! ●

kiiTos osallisTumisesTa yTyn juHlaTuTkimukseen

Molempiin mökkeihin voi jättää ennakkovarauksia jäsensivuiltamme löytyvän

varauskalenterin kautta. Viikot arvotaan kolme kertaa vuodessa. Jos arvonnan

jälkeen jää viikkoja vapaaksi, ne ovat nähtävissä ja varattavissa

varauskalenterissa.

SYKSYN VIIKKOJEN ARVONNAT

Mökki Viikot Arvontapäivä

Villa Hilla 35 / 2011– 01 / 2012 15.6.2011

Putti Torppa 40 / 2011– 01 / 2012 31.8.2011

Arvonta suoritetaan arvontapäivää edeltäneeseen päivään klo 24 mennessä

tulleiden varausten kesken. Etusijalla ovat ne varaajat, jotka eivät ole aiemmin

saaneet viikkoa arvonnoissa. Ennakkovarauksia voi jättää yhdelle tai

useammalle viikolle.

Varauskalenterin ja lisätietoja mökeistä löydät jäsensivuiltamme

www.ytyintra.fi > Jäsenedut > Mökit.

Lisätietoja antaa toimistopäällikkö Kyllikki Kivijärvi, puh. (09) 2510 1320,

kyllikki.kivijarvi@yty.fi

villa Hillan ja puTTi TorpanarvonnaT

YTY omistaa kaksi laadukasta loma-asuntoa, jotkaovat jäsenten vuokrattavissa ympärivuotisesti.Villa Hilla sijaitsee Kittilän Levillä koillisrinteen jagolf-kentän läheisyydessä. Putti Torppa sijaitseeJämsässä Keski-Himoksen mökkialueella.

Kuva: Veikko Somerpuro

sirpa pelTTarille vuoden 2010väänTö-palkinTo

Orionin luottamusmies Sirpa Pelttari on YTN:n kemian taustaryhmän pu-heenjohtaja, jolla on taka-naan pitkä ura kemian

alan ylempien toimihenkilöiden edunval-vontatyössä. Hän kunnostautui erityi-sesti viime keväänä, kun kemian alan ylemmät toimihenkilöt kävivät työtais-teluun oman työehtosopimuksen saami-seksi.

Pelttarin työpaikka Orion oli ensim-mäisenä lakossa kemian työehtosopimus-neuvotteluja vauhdittaneessa hyppylak-kojen sarjassa. Lakkoon jouduttiin, kun vuosikausia kestäneet neuvottelut eivät johtaneet työehtosopimuksen saamiseen alalle.

– Lakkoon meneminen alan ensim-mäisenä yrityksenä oli suuri haaste. Orio-nin lakko oli onnistunut, hyvä esimerkki

myös muiden yritysten ylemmille toi-mihenkilöille, kun lakot etenivät alalla, työpaikkatoiminnan vetäjä YTN:n Ville-Veikko Rantamaula kertoi luovuttaessaan palkinnon YTN:n Summit-seminaarissa perjantaina 8.4.

Työtaistelu toi tulosta: ala sai oman työehtosopimuksen ja sen mukaisesti entistä säällisemmät työehdot.

Sirpa Pelttari muistutti, että ay-toi-minta ei ole sooloilua, vaan yhteistyötä.

– Kiitos kuuluu koko taustaryhmälle ja kaikille työtaisteluun osallistuneille. Kiitos myös YTN:lle, joka panosti tähän työtaisteluun. Meillä on nyt työehtoso-pimus ja asiat ovat paljon paremmin, Pelttari sanoi.

YTN:n yritysyhdistysryhmän vuo-sittain jakama Vääntö-palkinto on 1 000 euroa. Palkinnolla halutaan kunnioittaa hyviä suorituksia, itsensä peliin laitta-

Ylemmät toimihenkilöt YTN:n yritysyhdistysryhmä on palkinnut diplomi-insinööri Sirpa Pelttarin vuoden 2010 Vääntö-palkinnolla.

mista ja tuloksekasta edunvalvontaa, jolla on puolustettu yksityisellä sekto-rilla toimivien ylempien toimihenkilöi-den oikeudellisia, palkkauksellisia sekä ammatillisia ja sosiaalisia etuja. ●

neuvonTapuHelimesTa apua kesäTyönTekijöille

Kesätyöntekijät saavat jälleen apua ja neuvontaa Kesäduunari-infosta. Maksutonneuvontapalvelu aloitti päivystyksen toukokuun alussa numerossa 0800 179 279ja jatkaa elokuun puoliväliin asti.

Puhelinpalvelun lisäksi kesätyöntekijöille on tarjolla apua verkossa osoitteessa www.kesaduunari.fi. Nettisivuilta löy-tyy muun muassa kesäduunarin muistilista.

Aikaisemmat vuodet ovat osoittaneet, että palvelulle on tilausta. Kysymyksiä on tullut etenkin palkoista, lomakorva-uksista ja erilaisista lisistä. Monia kysyjiä on myös askarrut-tanut työvuorojen pituus ja oikeudet vapaapäiviin.

Kesätyöntekijöiden neuvontapalvelu auttaa kaikkia, jotka tarvitsevat tietoa työntekijän oikeuksista ja velvolli-suuksista. Avun saamiseksi ei vaadita ammattiliiton jäse-nyyttä. Palveluun voi soittaa myös nimettömänä.

Puhelinpalvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9 – 15. Neuvontaa annetaan suomeksi, ruotsiksi ja eng-lanniksi.

Neuvontapalvelun tarjoavat palkansaajakeskusjärjes-töt SAK, STTK ja Akava. ●

Kesäduunari-info 0800 179 279

touko-elokuussa arkisin klo 9 –15

www.kesaduunari.fi

• 15.6. Villa Hillan (Levi) arvonta ajalle 27.8.2011 – 7.1.2012

• 18. – 20.8. Jäsenmatka Viroon

• 21.9. Työsuhdeilta Helsingissä

• Lokakuussa Eläke-aamiainen *

• 19.10. Osaamisen tunnistaminen -ilta *

• 10.11. Jääkiekkoilta jäsenille (Suomi – Venäjä) *

• 22.11. YTYn syyskokous Helsingissä *

• 22.11. YTYn aluetapahtuma Helsingissä *

Lisätiedot sekä ilmoittautumiset www.ytyintra.fi > iYTY >

tilaisuuksiin ilmoittautuminen tai YTYn toimiston puhelin-

numeroon. * Ilmoittautumislinkit avataan syksyllä.

yTyn kouluTuksiaja TapaHTumia

LyhyetLyhyet

Ryhmäsampo Primus, henki- ja

tapaturmavakuutuksen hankkiminen

on jäsenillemme nyt entistäkin

vaivattomampaa. Edullisen ja

joustavan vakuutuksen voit ostaa

koko perheelle netistä www.

henkivakuutuskuntoon.fi.

Netistä ostamalla saat lisäksi

ensimmäisen vuoden maksusta

10 % alennuksen.

• On järjestösi neuvottelema

henki- ja tapaturmavakuutus

• Vakuuttaa sinut ja perheesi

erittäin edulliseen jäsenhintaan

• Antaa juuri sinulle sopivan

vakuutusturvan

• On nyt entistä helpompi

hankkia netistä

itsepalveluna

Tutustu tarkemmin

www.henkivakuutuskuntoon.fi

ajaTTele muiTa - vakuuTa iTsesi

Henki- ja tapaturma-vakuutus YTYn jäsenille jopa -55 % - nytvaivattomasti netistä.

YTY 3 I 2011 2524 YTY 3 I 2011

Lyhyet

26 YTY 3 I 2011

uuSi HarraStuSuuSi HarraStuSuuSi HarraStuSuuSi HarraStuSCHiLinkaSvatukSESta

YTY 3 I 2011 27

Lyhyet

Kuvat fatalii.net ja Fotolia.com

ne sopeutuvat ik-kunalaudalle ja sa-

dan neliön kasvihuo-neeseen ja kaikkeen

siltä väliltä. Suomen ke-sä on niin valoisa, että niitä voi kasvattaa myös ulkona, kunhan esikas-

vattaa ensin.Chiliharrastuk-

sen voi aloittaa joko ostamalla siemeniä tai valmiin taimen.

Kasvi kukkii pa-rin kuukauden päästä ja satoa

on luvassa kuukausi tai pari kukkimi-sen jälkeen.

– Lämpö ja valo vauhdittavat kas-vua eli chiliruukun voi laittaa esimerkik-si aurinkoiselle ikkunalaudalle. Taimille voi myös antaa lisävaloa loisteputkilam-pulla. ●

Lisätietoa chilinkasvatuksesta

löytyy muun muassa osoitteista

www.chiliyhdistys.fi

www.fatalii.net

Yksi ihmisen vanhimmista hyötykasveista on kokenut uuden tulemisen. Chilin kasvattaminen hyötykäyttöön alkoi Etelä-Amerikassa 8000 vuotta sitten, ja samaa työtä jatketaan tänä päivänä myös Suomessa. Ruoanlaitosta innostuneille chilinkasvatustarjoaa uusia makuja, ja multasormillekauniin viherkasvin.

T änä kesänä yhä useammalla ikkunalaudalla ja parvek-keella kasvatetaan kotois-ten yrttien lisäksi chiliä. Säpäkän makuinen hyö-

tykasvi on noussut nopeasti suosituksi myös Suomessa.

– Suomessa kasvatetaan aika paljon kaikenlaisia hyötykasveja, ja chili on yk-si lisä siihen. Chili on hyvänmakuinen mauste ja näyttää kasvina hienolta, pe-rustelee Samuel Herkert Suomen chili-yhdistyksestä.

Kotona kasvatettu chili päätyy useimmiten kasvattajansa lautaselle, mutta sitä voidaan kasvattaa myös ko-mean ulkomuotonsa vuoksi. Tulisesta ruoasta tykkäävä Herkert ryhtyi kasvat-

tamaan omia chilejään nelisen vuotta sitten ja kotona rehottaa nyt toistasa-taa kasvia.

– Chilit ovat parhaimmillaan tuoree-na, mutta niitä voi myös esimerkiksi kuivata, pakastaa tai savustaa, ja niistä voi tehdä chilihilloa. Itse käy-tän ne mieluiten grillin kautta juustolla täytettynä.

ikkunalaudalle TaikasviHuoneeseen

Kuinka vaativa harrastus chilien kas-vattaminen sitten on? Samuel Herkert vakuuttaa, että erityisiä viherpeukalon taitoja ei vaadita, sillä chilejä on vaikea saada tapettua.

– Chilit ovat muuntautumiskykyisiä:

maTkalle eurooppaan, ano kelasTa eurooppalainensairaanHoiTokorTTi - ilmaiseksi

Suomessa asuville YTYnjäsenille kuuluu jäsenyyteenmatkustajavakuutus.Sen lisäksi suositellaanhankittavaksi Kelastaeurooppalainen sairaan.hoitokortti.

Suomessa sairausvakuutetulla on oikeus eurooppalaiseen sai-raanhoitokorttiin. Sitä näyt-tämällä Euroopassa reissaava suomalainen pääsee yllättäen

sairastuessaan hoitoon paikalliseen jul-kiseen terveydenhuoltoon.

Monessa Euroopan maassa yksityiset lääkärit ja sairaalat ovat tehneet julkisen terveydenhuollon kanssa sairausvakuu-tussopimuksen. Eurooppalainen sairaan-hoitokortti käy myös näiden yksityisten

lääkäreiden vastaanotoilla ja yksityisissä sairaaloissa. Asiakas maksaa hoidosta saman verran kuin maan omat asukkaat. Laskun hoidon oikeasta hinnasta maksaa Suomen valtio.

Eurooppalainen sairaanhoitokortti on ilmainen. Kela uusii kortin automaat-tisesti kahden vuoden välein.

– Pienillä paikkakunnilla terveys-keskus voi olla ainoa paikka, josta saa hoitoa. Monet lääkärissäkäynnit sujuvat toki matkavakuutuksellakin, mutta vakavampia oireita, kuten rytmihäiriöitä tai astmakohtauksia, hoidetaan vain julkisessa terveydenhuollossa, esimer-kiksi sairaalassa. Julkisessa terveyden-huollossa tarvitaan eurooppalaista sairaanhoitokorttia, kertoo pääsuunnit-telija Noora Heinonen Kelan terveys-osastolta.

– Vaikeissa tapauksissa, kuten lii-kenneonnettomuuksissa, sairaanhoito

annetaan siellä, missä se lakisäätei-sesti kuuluu tarjota ja voidaan parhai-ten antaa eli yleensä paikallisessa jul-kisessa terveydenhuollossa, Heinonen herättelee.

Eurooppalaisella sairaanhoitokor-tilla pääsee hoitoon myös pitkäaikais-sairauden, raskauden tai synnytyksen niin vaatiessa. Matkavakuutuksissa näitä tilanteita on voitu rajata. Eurooppalai-nen sairaanhoitokortti käy EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä. Tavallisin kysy-mys on, tarvitseeko matkavakuutusta maksava matkailija eurooppalaisen sai-raanhoitokortin.

– Kyllä tarvitsee. Eurooppalainen sairaanhoitokortti antaa matkailijalle lakisääteisen turvan, ja matkavakuu-tus antaa turvan yksityisen terveyden-huollon palveluita varten. Matkalle läh-tijän on siksi hyvä aina hankkia molem-mat! ●

Teboilin nettisivuille on avattu palvelu, jonka avulla

Nokia Ovi Maps -karttapalvelulla varustettuun Nokia-

matkapuhelimeen voi ladata Suomen kaikkien Teboil-

asemien tiedot: Teboil-huoltamot, Teboil-automaatti-

asemat ja Teboil Express -automaattiasemat. Ammatti-

liikenteen käyttöön on ladattavissa myös Teboil

D-automaattien koordinaatit.

Tiedot voi ladata myös seuraavien laitevalmistajien

autonavigaattoreihin: Garmin, Magellan, Navicore (toi-

mii myös monissa puhelimissa), Navman sekä TomTom.

Asennuksen jälkeen Teboil-asemat näkyvät autonavi-

gaattorissa erillisinä kohteina kuljettavan reitin varrella,

asemiin voidaan laskea reititys ja laite voidaan asettaa

hälyttämään Teboil-asemien läheisyydessä. Mahdolliset

muut ominaisuudet riippuvat käytössä olevasta navi-

gointilaitteesta. ●

Teboil-asemien tiedot voi ladatamatkapuhelimeen

jäsenkorTTialennus polTToaineisTa nyT 2,5 senTTiä / liTra

– Tämä on kaikkien aikojen suurin kampanja-alennus, jonka olemme myöntäneet jäsenkortilla. Kampanjalla haluamme tar-jota etuasiakkaillemme huokeampia kesälomakilometrejä, ker-too Teboilin kanta-asiakas- ja yrityskorttimyynnistä vastaava päällikkö Tapani Tanhuanpää.

alennuksen saa yli 300 TeBoil-HuolTamolTaja -auTomaaTTiasemalTa

YTYn jäsenkortilla saa polttoainealennuksen yli 300 Teboil -huoltamolta ja -automaattiasemalta. Alennusta ei myönnetä Teboil Express -automaattiasemilta, joita on tällä hetkellä noin 50. Alennuksen saa myös maksettaessa K-Plussa-maksu-korteilla, mutta tällöin ei kerry K-Plussa-pisteitä. ●

Lisätietoja osoitteesta www.teboil.fi/liitto

Teboil korottaa ytyläisten jäsenkortti-alennuksia kesälomakauden ajaksi.Alennus on bensiinistä ja dieselöljystä2,5 senttiä/litra (normaalialennus 1,7 snt). Erikoistarjous on voimassa kesän ajan 1.6.– 31.8.2011.

Tiesithän, että YTY:n jäsenenä sinulla on vakuutuksia Ifissä. Sen ansiosta olet oikeutettu moniin etuihin lisävakuutuk-sia hankkiessasi. Kannattaa hyödyntää kaikki edut, säästät selvää rahaa.

Saat esimerkiksi Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksen koko perheellesi markkinoiden edullisimpaan

hintaan. Keskittämällä kaikki vakuutuk-sesi Ifiin saat myös reilun lisäalennuk-sen vakuutusmaksuistasi.

Tutustu jäsenmaksuusi sisältyviin vakuutuksiin ja muihin jäsenetuihisi osoitteessa if.fi/yty. Ja vahingon sat-tuessa saat aina korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.

VAKUUTTAVIA JÄSENETUJA.

JA KESKITTÄMÄLLÄSÄÄSTÄT VIELÄ ENEMMÄN.

SAAT BONUSTA

VAIN IFIN VAKUUTUKSISTA

if.fi /yty010 19 19 19