Yksi Pylväs puuttuu

Bioenergiallamaakunnat nousuun

Byrokratiaaon karsittava

Tieverkostotkuntoon

YKSI PYLVÄSPUUTTUU

Maakunnan tukiPylväs ry.

J U H A P Y LV Ä S E D U S K U N TA A N

Tekevä miestöihin kotiovelta

Eduskuntavaalit 2015Ennakkoäänestys 8.–14.4.2015

Varsinainen äänestyspäivä su 19.4.2015Muista äänestää!

www.juhapylvas.fi

Koulutusverkkokautta maan

2 YKSI PYLVÄS PUUTTUU J U H A P Y LV Ä S E D U S K U N T A A N

Kaiken viisauden alku on to-siasioiden tunnustaminen,

sanoi presidentti Paasikivi aika-naan. Se pätee edelleen. Näyttää siltä, että sekä kansalaiset että me päättäjät tiedostamme tilan-teemme yhä selvemmin.

Su o m i k u n t o o n

Tänä vuonna huhtikuu on vaalikuu. Eduskunta-vaaleissa ratkaistaan Suomen suunta tulevalle

nelivuotiskaudelle. Vaalien jälkeen muodostettava hallitus on merkittävien haasteiden edessä, sillä väistyvä hallitus ei ole kyennyt vuosiin tekemään tarvittavia päätöksiä. Isänmaan hyväksi tehtäviin Suomi kuntoon!-talkoisiin eduskuntaan tarvitaan nyt uutta otetta, näkemyksellisyyttä ja luottamus-ta.

Oma kotiseutumme tarvitsee vahvoja puoles-tapuhujia ja edunvalvojia kokoushuoneisiin

ja saleihin, joissa valtakunnan asioista päätetään. Vaikkei eduskunta päätäkään yksittäisen kunnan tai edes yksittäisen maakunnan asioista, luodaan valtakunnallisella poliittisella päätöksenteolla pe-rustaa paikalliselle elinvoimalle. On tärkeää, että nuorekkaan alueemme erityispiirteitä huomioidaan tulevassa lainsäädännössä ja tämän viestin viejäk-si tarvitsemme alueeltamme kansanedustajia. Tar-vitsemme heitä vaikuttamaan myös epävirallisissa asiayhteyksissä - lobbaamaan - meille tärkeissä asioissa.

Hyvä lukija! Uskallan suositella sinulle hyvää eduskuntavaaliehdokasta. Juha Pylväs on

vielä tänään eduskunnasta puuttuva pylväs, mut-ta tämän puutteen voimme äänestämällä korjata. Juha täyttää kansanedustajan mitat. Hänellä on näkemystä ja kokemusta yhteisten asioiden hoita-misesta eri tasoilta ja vastuupaikoilta. Juha kyke-nee ilmaisemaan selkeästi omat ja alueen ihmisten mielipiteet tärkeistä asioista päätettäessä ja siten edistämään meille tärkeitä asioita. Eikä yrittäjä-taustan omaava mies pelkää työn määrää haas-teen saatuaan.

Nyt on aika vaikuttaa siihen, että saamme alueellemme oman kansanedustajan. Hoi-

detaan tämä asia yksinkertaisella tavalla ää-nestyskopissa kuntoon! Muuten. Suomen tu-levaan suuntaan ja Suomi kuntoon! -talkoisiin liittyen. Ääni Juhalle on myös ääni Juhalle. Ylös, ulos ja äänestämään!

Kai Perttu

Keskustan Ylivieskan kunnallisjärjestön puheenjohtaja

VAIKUTTAMISEN HETKI - NYT!

Miksi Juha on sinun ehdokkaasi?

Talousalueemme tarvitsee kan-sanedustajan jolla on niin vahva osaaminen ja koulupohja, että voi ryhtyä heti töihin alueemme hyväksi.

Juhalla on kokemusta ja näyt-töä osaamisesta niin palkka-töistä kuin yrittäjyydestä. Myös maatalouselinkeinoon liittyvät kysymykset hän hallitsee sekä teoriassa että käytännössä. Pit-kä kokemus kuntapolitiikasta on myös hänen vahvuutensa.

Hyvin voi todeta kuin Tunte-mattoman Rokka: Mis sie tarviit oikein hyvvää miest? Täs siul o sellane.

ahti hannula

Sievi

Juha Pylväs on minun ehdok-kaani, koska tiedän hänen edus-tavan samaa ajatus- ja arvomaa-ilmaa. Juha on valmis panemaan itsensä likoon meidän alueen yrittäjyyden, maaseudun, koulu-tuksen ja alueellisen kehityksen puolesta. Juhassa on ainesta tekemään kiperiä, mutta silti oi-keudenmukaisia päätöksiä tässä vaikeassa taloudellisessa tilan-teessa. Suomi saadaan kuntoon vain ja ainoastaan valitsemalla pätevimmät ehdokkaat edus-kuntaan, ja siksi Juha on minun valintani.

Johanna lindvall Kalajoki

agronomi, yrittäjä

Juha on minun valintani vain ja ainoastaan että jos ja KUN pää-see eduskuntaan ja lupaa tehdä kaikkensa, että tiestöjen kunto ja kunnossapito paranisi myös syr-jäseuduilla.

Jarno Saaranen

Reisjärvi

Juha on rohkeasti asioihin kan-taa ottava eikä tule jäämään eduskunnassa sivustaseuraajan rooliin. Hän on vastuunkantaja vaikeissakin asioissa.

Arvostan hänessä jämäkkyyt-tä, rehellisyyttä ja ahkeruutta niin omassa työssään kuin politiikas-sakin.

Jaana rytKönen

Ylivieskayrittäjä

Ajaa oikeaa asiaa.

Santeri lähdemäKi

Nivala

Selväsanainen alueen puolustaja.

KirSti nivala

Merijärvi

Suomen asiat eivät tällä het-kellä ole kestävällä pohjalla.

Tarvitaan selkeä suunnanmuu-tos. Siksi huhtikuun eduskunta-vaalit ovat linjavaalit. Silloin pää-tetään, laitetaanko Suomen asiat kuntoon ja millaisen politiikan keinoin se tehdään.

Keskusta on valmistellut oman vaihtoehtonsa huolella asioi-

hin perehtyen. Vastuun kantami-nen vaatii tiukkojakin päätöksiä, mutta ne on uskallettava tehdä. Määrätietoisesti, Suomen ja suomalaisten etu silmällä pitäen. Tätä ihmiset päättäjiltä odotta-vat.

Me tarjoamme äänestä-jien arvioitavaksi omat

ratkaisuehdotuksemme.

Ratkaisujen hakemiseen tarvi-taan meitä kaikkia. Ihmisillä on paljon ehdotuksia siitä, miten toimintatapoja uudistettaisiin, kustannuksia säästettäisiin ja saataisiin arki sujuvammaksi. Keskusta haluaa kuulla niitä jat-kossakin.

Emme lupaa helppoja aiko-ja kenellekään. Maamme

saadaan kuntoon vain työtä te-kemällä ja toisista välittämällä. Leikkauksilta ja vyön kiristyksiltä emme voi välttyä. Ne on kuiten-kin tehtävä oikeudenmukaisesti, heikoimmista huolehtien.

Arkijärjen käyttö on saata-va arvoonsa. Tarvitsemme

enemmän luovuutta ja luotta-musta, vähemmän normeja. Näin

voimme palauttaa uskon politiik-kaan ja sen kautta vaikuttami-seen.

Vahva osaaminen on ollut ja on jatkossakin Suomen

menestyksen perusta. Meillä on monipuoliset ja runsaat luon-nonvarat. Ne tarjoavat luontaisia menestymisen mahdollisuuksia. Luonnonvarojen kestävä hyö-dyntäminen ja tuotannon hajaut-taminen on käännettävä kilpai-lueduksemme.

Me tarvitsemme ravistelua ja uudelleen ajattelua mo-

nissa asioissa. On uskallettava tehdä rohkeitakin kokeiluja. Vir-heitäkään ei saa pelätä. Digi-taalisten ratkaisujen ja tekniikan hyödyntämisessä Suomi on nos-

tettava maailman kärkimaiden joukkoon. Inhimillisyyttä, sydän-tä ja käsiä tarvitaan silti jatkos-sakin.

Keskusta tarjoaa 216 ehdok-kaan monipuolisen joukon.

Tässä porukassa on osaamis-ta ja näkemystä, on nuoruuden intoa ja uudistusmielisyyttä, on myös eletyn elämän mukanaan tuomaa kokemusta.

Tule mukaan tulevaisuuden rakentamiseen. Laitetaan yh-

dessä Suomi kuntoon.

Juha SiPilä

puheenjohtaja

J U H A P Y LV Ä S E D U S K U N T A A N YKSI PYLVÄS PUUTTUU 3

”Byrokratiaa pitää purkaa kaikilta tasoilta. Yritystoi-

minnan esteitä on vähennettävä, valvontaa karsittava ja työnte-kijöiden palkkaaminen tehtävä helpommaksi ja edullisemmaksi, varsinkin ensimmäisen työnte-kijän osalta”, sanoo keskustan kansanedustajaehdokas Juha Pylväs. Hän korostaa myös oman kansanedustajan merki-tystä alueen edunvalvonnassa.

Millä tavoin kansanedustajan puute on mielestäsi näkynyt alueen edunvalvonnassa?

Edustajan puuttuminen on ollut todella huono asia. Monet kes-kittämiseen tähtäävät valmistelut ja toteutukseen edenneet hank-keet ovat rusikoineet kovalla kädellä Oulun Eteläisen aluetta. Pahin esimerkki lienee Cent-ria Amk:n tilanne. Opetus- ja kulttuuriministeriö ajoi voimakkaasti Centrian keskittämistä eikä edun-valvonnan taso meidän osaltamme riittänyt sen estämiseen.

Karvalakkilähe-tystöillä on ollut ennen vahva vai-kutus alueellis-ten hankkeiden eteenpäin viemi-sessä, mutta ny-kyään niiden tu-lokset ovat olleet huonoja. Pitäisi olla kansanedustaja valmistelua läheltä seuraamassa ja vie-mässä valmistelua alueen kannalta oi-keaan suuntaan.

Ylivieskan rata-pihan kunnostaminen on myös hanke, jossa alueellisen ehdokkaan puuttuminen näkyy. Kaksoisraidehank-keen asemat on kun-nostettu kaikki muut, paitsi Kokkolan, Yli-vieskan ja Oulun ra-tapiha-alueet. Lisäksi Savon radan sähköis-tykseen varatut rahat lipesivät edellisen valtiovarainministerin aikana yllättäen Pän-näisten suuntaan. Sa-von rata on liikennöity täyteen eli radalle ei mah-

du yhtään junaa lisää. Lisäksi Äänekosken biotuotetehdas tu-lee käyttämään Savon rataa ja Keski-Suomen ratalinjaa Haapa-järveltä nykyistä huomattavasti enemmän.

Mitkä ovat tulevan vaalikau-den suurimmat haasteet alu-eellisesta näkökulmasta?

Tieverkosto, rataverkosto, sote- ja koulutushankkeet.

Sosiaali- ja terveydenhuol-lon rakenteiden uudistaminen on yksi keskeisin asukkaita ja kuntia koskettava asia. Kuntien budjeteista 60-70% menee sosi-aali- ja terveysmenoihin. Lisäksi palvelut koskettavat läheisesti kaikkia ihmisiä. Toivoisin, että jokilaaksot muodostaisivat yhtei-sen sote-alueen. Nyt sitä ajatusta

voitaisiin viedä eteenpäin, kun edellisen hallituksen valmis-telu kaatui.

Koulutuksessa amk:n turvaaminen on yksi kes-keisimpiä tavoitteita.

Alueen yrityksiin ja mm. sote-palveluihin ei

löydy tekijöitä, jos näiden alojen kou-lutus alueeltam-me loppuu.

R a t a h a n k -keet pitää saa-da liikkeelle Iisalmen suun-taan ja myös

Haapajärve l tä Äänekoskelle. Li-säksi tiehankkei-ta pitäisi vihdoin saada eteenpäin Pohjois-Pohjan-maallakin, kuten 4-tie Oulusta poh-

joiseen, 8-tien kun-nostus Pyhäjoen ydin-voimalaitoksen vuoksi ja Savontie Ylivieskan kohdalla. Ajoneuvo-määrät Savarin alueel-la ovat samaa luokkaa kuin nelostiellä Oulun kohdalla. Tätä tietoa emme ole saaneet vies-titettyä riittävästi edes

Oulun suunnalle!

Mitä asioita aiot erityises-ti ajaa, jos tu-

let valituksi eduskuntaan?

Byrokratiaa pitää purkaa kaikilta tasoilta. Yritystoiminnan esteitä on vähennettävä, valvontaa kar-sittava ja työntekijöiden palkkaa-minen tehtävä helpommaksi ja edullisemmaksi, varsinkin ensim-mäisen työntekijän osalta. Yksin-kertaistaen meidän pitää alkaa luottaa toisiimme.

Uusiutuvan energian käyttöä pitää lisätä verotus- ja tukiratkai-suin. On paljon järkevämpää hyö-dyttää kotimaista energiaa, kuten haketta, turvetta, aurinkoa, tuulta ja biokaasua kuin tuoda kivihiiltä ja öljyä Suomeen samalla vaihto-tasetta heikentäen. Fossiilisten tuontienergioiden verorasitetta voitaisiin lisätä ja kotimaisia vaih-toehtoja tukea tasapuolisesti.

Kolmantena pääasiana koros-tan tieverkostojen kunnossapi-toa. Tieverkostoa pitää parantaa muuallakin kuin kehäkolmosen sisäpuolella.

Lisäksi kannan huolta vanhus-tenhuollosta tulevaisuudessa, lähipalveluiden säilymisestä sekä maakunnallisuudesta.

Valtiontalous on suurissa vai-keuksissa ja puhutaan paljon ns. kestävyysvajeesta. Miten valtiontalouden haasteisiin pi-täisi vastata?

Valtiontaloutta ei korjata pika-tempuilla. Pitkällä aikavälillä nor-mitusta, sääntelyä ja valvontaa on purettava raskaalla kädellä. Siten saadaan yritystoimintaan ja työllistämiseen lisää vauhtia. Verotuskertymää ei ole vara las-kea eikä nostaa, mutta paino-tuksia verojärjestelmän sisällä

voidaan tarkastella uudelleen. Joihinkin suuryritysten tukiin oli-sin kajoamassa ja painottaisin tukijärjestelmää pieniin ja keski-suuriin yrityksiin ja työntekijöiden palkkaukseen. Kokonaisuutena Suomen vientiä ja vaurautta pi-tää lisätä työnteon ja yrittämisen kautta. Talouden korjaaminen on todella pitkä tie.

Viime aikoina on maakunta-kysymys herättänyt jälleen pole-miikkia Kalajokilaaksossa. Miten suhtaudut tähän maakuntakes-kusteluun?

Maakuntajakoon en puuttuisi enkä vaalipiirijakoon. Hallinnol-lisesti vaalipiirirajaa pitäisi kun-nioittaa myös valtionhallinnon aluejaoissa ja pitää hallinnolliset ratkaisut yhden vaalipiirin sisäl-lä. Harrastus- ja kulttuuririentoi-hin vaalipiirirajoilla ei ole mitään merkitystä ja soisin urheilullisen ja kulttuurisen yhteistoiminnan yli vaalipiirirajan säilyvän jatkos-sakin.

Suhtautumisesi Natoon?

Suomen ei tule liittyä juuri nyt Natoon. Naton kanssa pitää säi-lyttää keskusteluyhteys, mutta jäseneksi tässä maailmanpoliitti-sessa tilanteessa ei kannata pyr-kiä. Pitää muistaa, että liittymisen myötä Naton Venäjän vastainen raja kaksinkertaistuisi ja jännitys rajalinjalla lisääntyisi. Haluan olla rauhan puolesta sotaa vastaan!

Yrittäjänä tunnet varsin hyvin maaseutuyrittämisen haasteet ja mahdollisuudet. Mitkä ovat lääkkeesi yrittäjyyden edistä-

miseen ja elinkeinojen edistä-miseen?

Yrityksen perustaminen pitää onnistua yhden luukun periaat-teella. Nykyisin yrityksen perus-tamiseen liittyvä byrokratia on liian vaikeaa liian monelle. Yk-sinyrittäjien toimeentuloturvaa pitäisi oleellisesti parantaa, jotta suhdanteiden heilahtelu ei tapa orastavaa yrittäjyyttä, vaan kan-nustaa sitä.

Uusiutuvien energiamuotojen käyttöön pitäisi kannustaa pitkä-jänteisesti, että yrittäjät luottaisi-vat poliittisten päätösten pitämi-seen ja uskaltaisivat investoida. Nykyinen poukkoileva politiikka ei kannusta sijoittamaan maa-seutuelinkeinoihin.

Biokaasu on yksi hyvä maa-seutua työllistävä toimiala ja sen liikennekäyttö voisi olla veroton-ta. Samalla maamme peltoala voisi säilyä viljelyssä mahdollisia kriisitilanteita varten. Biotuoteta-loudesta löytyy paljon muitakin hyviä yritysideoita. Alkavien yri-tysten rahoitukseen pitää löytyä myös työkaluja.

Monet asiantuntijat ja polii-tikot ovat korostaneet, että Suomi nousee nykyisestä ah-dingosta vain työllä. Miten työllistämisen kynnystä voitai-siin madaltaa?

Ensimmäisen työntekijän palk-kaus pitää tehdä yksinkertai-semmaksi, koska siihenkin liittyy hirveästi velvoitteita yrittäjille. Samalla pitäisi ensimmäisen pal-katun työntekijän palkan sivuku-luja alentaa palkkaamisen hel-pottamiseksi.

Seuraavaksi nostaisin yt-me-nettelyyn kuuluvien yritysten työntekijärajaa vaikkapa 50 hen-keen. Näin saataisiin yrityksille luotua halu kasvaa.

Näiden lisäksi valvontaa ja normitusta pitää yrittäjien ja yri-tystoiminnan sekä työantajaroo-lin ympäriltä karsia paljon. Valtio on siirtänyt valtavasti tehtäviä, paljon harmaan talouden torjun-nan varjolla yrittäjien tehtäviksi. Myös lupakäytäntöjä pitää jous-tavoittaa, etteivät työllistävät investointihankkeet makaa vali-tusten ja lupakoukeroiden vuoksi vuosikausia.

JouKo hannula

Alueen edunvalvontaa tehostettava

Juoksuharrastuksen lisäksi hän on ehtinyt olla aktiivinen yhteis-kunnallissa tehtävissä vuodesta 2000 alkaen. Juoksuharrastusta hän veti tapansa mukaan täy-sillä, saavuttaen suomenmesta-ruuksia ja maajoukkue-edustuk-

sia. Niin myös opiskellessaan.

Hän opiskeli Helsingin yliopistos-sa maa- ja metsätaloustieteiden maisterin tutkinnon, arvonimenä agronomi, lopputyönäytteenä maa- ja metsätalousministeri-

össä asiantuntijatyöryhmässä työskennellessään byrokratian purku.

Hän on myös toimittaja, kou-luttaja, luennoitsija, tutkinnon arvioija sekä yritysneuvoja alu-eena koko Suomi. Kotiosoittees-

ta löytyy viiden yrityksen vetäjä, Nuorkauppakamarin palkitsema Suomen Maaseutuyrittäjä vuon-na 2007.

Liikunnallinen nuorimies ehtii myös harrastamaan myös rum-pujen soittoa. Kielitaito Suomen

lisäksi Englanti ja Ruotsi. Sanoo asian suoraan ja kansantajuises-ti, kuten meilläpäin on totuttu.

Suomi tarvitsee suoraselkäis-tä ja rehtiä miestä Arkadianmäel-le, siispä Juha Pylväs.

Juhani iSotalo

Maakunnan Äänestäjä

Tiesitkö tämän Juha Pylväästä?


Aimo Kortteen Konepajan toimitusjohtaja Aimo Kort-

teen tavoitteena on kymmenen prosentin vuosittainen myynnin kasvu. Tämän takia toimitusjoh-tajan tapaa helpommin ulkomail-ta, kuin omasta työhuoneestaan Ylivieskassa. Aika on haasteelli-nen ja toimitusjohtajan on oltava liikkeellä. On löydettävä uusia ostajamaita Kortteen konepa-jan tunnetuimmalle tuotteelle, Murska-myllyille. Tämän vuoden tavoitteena on vienti 40 eri maa-han, joista kaukaisin on Japani.

Konepajan päätuote on edel-leen valssimylly, jonka Aimo Kor-te kehitti jo vuonna 1969 viljan litistämistä varten. Valssimyllystä on toki vuosien saatossa tuote-kehitetty useita eri malleja. Vii-meisin malli Murska W-MAX20 ja sen veroton hinta hipoo jo 60 000 euroa kappaleelta. Se pystyy litistämään viljaa kosteuspitoi-suudesta riippuen 25-60 tonnia tunnissa.

Aimo Kortteen Konepajan kasvulle loi lisäksi uusia mah-dollisuuksia toimitusjohtaja Kortteen kehittämä viljan tuubi-säilöntä. Sen ansiosta viljasatoa voidaan tehdä rehuksi ajallisesti normaalia sadonkorjuuta aikai-semmin ja menetelmä takaa re-hun säilyvyyden.

- Tähän mennessä olen myy-nyt noin 8000 valssimyllyä maa-ilmalle. Elämä vain on muuttunut entistä kiireemmäksi sen jälkeen, kun täytin 70 vuotta. Murskan kysyntä vain kasvaa, vaikka maailmalla eletään taloudelli-sesti heikompaa aikaa, summaa toimitusjohtaja Aimo Korte nyky-tilannettaan.

Murska -myllyjen lisäksi yritys tekee myllyjä Korte -merkillä ja ne menevät lähinnä Englannin markkinoille sekä Raju-merkillä levikepyöräkauppaa kotimaahan ja Eurooppaan.

Konepajan vuotuinen liike-vaihto nousee tänä vuonna kah-deksaan miljoonaan euroon.

Kortteen Konepajatähyää Japanin markkinoille

Aimo Kortteen Konepajan toimitusjohtaja sai Serbiasta lahjaksi kolme kiloa painavan taiteellisen näke-myksen siitä, miltä Murska -mylly näyttää tulevaisuudessa. Lahjaa ihailemassa konepajan uusi ranska-lainen myyntijohtaja Michel Aalto. Hän on aikaisemmin työskennellyt myyntijohdossa suurissa kansain-välisissä yrityksissä lähinnä betoniteollisuuden parissa.

Filippuksen koulun eli Filippus Rajaniemen koulun Alavieskassa käynyt toimitusjohtaja Korte on myös keksijä. Hän suunnitteli ensim-mäisen Murska -myllyn naapurilleen lähes 46 vuotta sitten. Siihen liittyvä tuubisäiläntä on uudempaa Kortteen keksintöä. Murske -myl-lyistä Venäjällä tunnettu toimitusjohtaja sai sieltä lahjaksi kultaiselle pohjalle kirjaillun arvonimen Isä Murska.

Lähettämön hoitaja Ilkka Saari kertoo toimitusjohtaja Aimo Kortteelle,mihin nämä levikepyörät ovat lähdössä. Tarvitsemme kansanedustajan, joka ymmärtää yritystoimintaa, on kielitaitoinen ja omaa hyvät yhteistyöverkostot. Siksi Juha Pylväs numero 73, toteaa Aimo Korte.

Yrityksessä työskentelee 45 henkilöä. Kesällä ja sesonki-aikoina on vieläkin enemmän. Tänä vuonna vientikauppaa teh-dään jo yli 40 maahan.

Lähes kaksinäyttelyäkuukaudessa

Tänä vuonna toimitusjohtaja Aimo Korte on jo osallistunut Moskovan ja Pietarin näyttelyihin, käynyt pitämässä Murska -semi-

naarin Bulgariassa ja sen jälkeen on vuorossa Pariisin näyttely Ranskassa, jossa Kortteen kone-pajalla on myös oma osastonsa.

- Pariisin näyttelyyn tulee myyjäehdokkaita tapaamaan meitä viidestä eri maasta. Meillä on tarkoituksena saada jalansi-jaa Japanista, Italiasta ja Uru-guaysta Etelä-Amerikassa sekä Kreikasta ja Espanjasta. Rans-kan myyntiä tehostamme hank-kimalla toisen jälleenmyyjän.

Aimo Korte kertoo, että yrityk-seen on äskettäin palkattu uusi ranskalainen myyntipäällikkö,

Michel Aalto. Hän kuuluu yhtenä nelihenkiseen Aimo Kortteen Ko-nepajan messutiimiin.

Myyntipäälliköksi haki kolmi-senkymmentä henkilöä. Michel Aalto erottui Kortteen mukaan edukseen siinä, että hän halusi nimenomaan keskisuureen yri-tyksen, eikä työntekijäksi, vaan Murska -perheen jäseneksi. Uusi myyntipäällikkö puhuu seitse-mää eri kieltä, suomi mukaan luettuna. Hänen isoisänsä on ni-mittäin lähtöisin Suomesta.

Aimo Kortteen Konepaja osal-listuu tänä vuonna yli 30 maa-

talousnäyttelyyn, joista 20:ssä on oma osasto ja konepajan nelihenkinen messuorganisaatio mukana.

Tunnetumpi Venäjällä kuin Suomessa

Aimo Korte näyttää kartalta, jossa on värikkäin nuppineuloin merkitty kaikki ne Venäjän tasa-vallat, joissa on Murskeen myyn-tiedustus. Nuppineuloja riittää 50 eri alueelle Venäjän maata.

- Seuraavaksi minut on kut-suttu Itä-Siperiaan tekemään kauppaa. Siellä tuli viime vuonna pysyvä lumi maahan jo 15. loka-kuuta ja kymmeniätuhansia heh-taareja viljasadosta jäi kokonaan korjaamatta.

- Tästä oppineena heidän tavoitteenaan on päästä kor-jaamaan vilja kolme viikkoa ai-kaisemmin ja meidän edusta-mamme teknologia mahdollistaa sen.

Aimo Korte muistuttaa, ettei-vät voimassa olevat vientirajoit-teet Venäjälle koske hänen kone-pajansa tuotteita. Ainoa hidaste Venäjän kaupalle tällä hetkellä on ruplan alhainen kurssi, joka ei innosta heitä investoimaan ulko-mailta.

Parikymmentä vuotta Venäjän kauppaa tehneenä Aimo Korte tuntee sieltä kymmeniä maatalo-usministereitä ja muita maatalo-uskaupan johtohenkilöitä. Tästä on todisteena sekin, että hänet on kutsuttu jo 11 vuotena peräk-käin Kremlin suureen Sadonkor-juujuhlaan, jossa ulkomaalaisten osuus kutsutuista on kolmisen promillea.

Vastaavasti Aimo Kortteen ystävät Venäjällä ovat sitä miel-tä, että toimitusjohtaja Korte on Venäjällä Suomen toiseksi tun-netuin henkilö heti Ville Haapa-salon jälkeen. Hän on esiintynyt esimerkiksi Venäjän televisiossa yli 60 kertaa ja maatalouslehdis-tössä hänestä ja Murskasta on ollut jo satoja juttuja.

- Meidän liikevaihdostamme 70 prosenttia menee vientiin. Olimme viime vuonna Euroopan 6000:n keskikokoisen maatalo-ustuotteita vievän yrityksen tilas-tossa sadan parhaan joukossa. Pohjois-Suomessa olemme eh-doton ykkönen niistä vientiyri-tyksistä, joilla on suoraa vientiä, Korte luettelee.

Hän uskoo vakaasti, että tänä vuonna mukaan tulevin uusien alueiden osalta kauppa käy en-tisten vuosien malliin ja myynnin kasvu on vuosittaista kymmenen prosentin luokkaa edelleen.

Aimo Korte pitää tärkeänä, että alueelle saadaan nuori ja tarmokas edustaja eduskun-taan. Juha Pylväs on ehdokas, josta saadaan koulutettu, kieli-taitoinen yritystoimintaa tunteva alueen edustaja, toteaa Korte ja kehottaa kaikkia kirjoittamaan numeron 73.

KaiSa hietala

”Meidän liikevaihdostamme 70 prosenttia menee vientiin”


Maidontuottajalla pohjakosketus tänä vuonna

Marko Sorvisto uskoo maidon hinnan nousevanMarko ja Sari Sorviston tilalla

Ängesperällä Ylivieskassa käyskentelee pihattonavetassa 130 lehmää ja kaksi lypsykone-robottia pörrää yötä päivää. Hie-hoja ja nuorta karjaa on toinen mokoma, yhteensä noin sata.- Lehmät ovat laumaeläimiä ja ne viihtyvät katon alla pihatos-sa. Meillä saa lehmä tehdä, mitä haluaa, syödä, juoda, seurustella tai käydä lypsyllä. Lehmät viihty-vät ryhmissä ja meillä niiden on hyvä olla. Lehmä ei nimittäin lyp-sä, jos se on jostain kipeä tai jos sitä ei kohdella hyvin.Marko Sorvisto jatkaa, että heil-lä lehmät tuottavat hyvin, keski-määrin 11 000 litraa lehmää koh-den vuodessa.Kotipellon tilan maaseutuyrittäjä tietää, että maidon tuottajahin-nassa saadaan pohjakosketus tänä vuonna.

Investoinnit jäihin

Maidon tuottajahinta on pudon-nut jo 7-11 senttiä litralta ja jos EU-tukia leikataan, niin se tie-tää maitotiloille huonoa vuotta. Marko Sorvisto laskee, että hä-nen tilallaan tulot voivat laskea edellisistä syistä pahimmillaan 150 000 euroa tämän vuoden ai-kana. Se on paljon rahaa, ja sii-hen yrityksen liiketoimintaa on

vaikea sopeuttaa nopeasti.- Investoinnit menevät jäihin, pitää tehdä kaikki mahdolliset säästötoimet, ja jos sekään ei riitä, niin lakki kourassa on men-tävä pankinjohtajan puheille pyy-tämään lainojen lyhennyksistä lykkäystä. Tilan henkilökunnan vähennyk-siin Sorvisto menee vasta viimei-sessä hädässä.- Meillä on niin hyvät työntekijät, etten halua luopua heistä.Tila työllistää jatkuvasti Sor-vistojen lisäksi kaksi vakituista työntekijää ja osa tilan töistä hoi-detaan ostopalveluna yrittäjiltä. Marko Sorviston mukaan onnis-tunut maatilayrittäminen vaatii aina hyviä yhteistyökumppanei-ta.- Meillä on ollut onni saada sel-laisia. Vakituisten työntekijöiden lisäksi Sorvisto nimeää laajan verkoston yhteistyökumppanei-ta.

Mistä säästää?

Sorvistoilla on käytössään Aimo Kortteen keksinnöt, Murska -mylly ja tuubisäilöntä.- Urakoin myös muille tiloille vil-jan litistämistä siiloon ja bakke-riin säilömistä.Se on taloudellinen viljankorjuu-vaihtoehto ainakin isommilla kar-

jatiloilla, joissa käytetään viljaa karjan ruokintaan. Tällä mene-telmällä säästyy runsaasti aikaa ja rahaa. Viljan korjuu voidaan aloittaa huomattavasti aikaisem-min kuin perinteisessä viljankor-juussa. Säästöä syntyy, kun ei tarvitse kuivattaa viljaa eikä kulu öljyä, eikä tarvita säilytystiloja, ei jauhamista jne. Tuubisäilönnässä rehu voidaan jättää pellolle. Tuorerehu on Sorviston kokemuksen mukaan maittavaa ja terveellistä karjalle. Hyvä ravinto takaa puolestaan hyvän tuotoksen, luettelee Mar-ko Sorvisto Aimo Kortteen kek-sintöjen hyviä puolia.Sitä mukaa, kun tilakoot kasva-vat, tuottajahinnat laskevat, ja joudutaan etsimään kustannus-säästöjä, niin viljan tuoresäilöntä on yksi ratkaiseva vaihtoehto.- Meilläkin puidaan syksyisin 70-80 hehtaaria viljaa rehuksi. Opti-miaika punnissa ja säilönnässä on Murska - menetelmällä kolme päivää. Vanhalla tavalla toteutet-tuna menisi monta viikkoa hyvis-säkin ilmasto-olosuhteissa.

Ulkoistamalla laadukasta

Marko Sorviston tilan korkeaan keskituotokseen vaikuttaa kes-keisesti laadukas säilörehu. Sen heille tekee Pylvään konemiehet ja tarkemmin Juha ja Ari Pylväs. Tätäkin kautta Marko Sorvisto tuntee hyvin ikätoverinsa ja pitää Juha Pylvästä todellisena tieto-pankkina, ei yksistään maatalou-desta, vaan kaikesta muustakin. - Pidän tärkeänä, että Juha Pyl-väs saadaan eduskuntaan. Hän tuntee kuntakentän, Ylivieskan kaupunginvaltuuston puheen-johtajana. Hänellä on entuudes-taan suorat yhteydet eduskun-taan yliopistoajaltaan. Hän on yrittäjä, kuntavaikuttaja ja maa- ja metsätaloustieteiden maisteri.

Valokin näkyvissä

Marko Sorvisto on sitä mieltä, että maidon hinta lähtee Euroo-passa jo tänä vuonna hienoiseen nousuun, vaikka se ei Suomeen vielä yltäisikään. Näin Sorvisto ajattelee siitä huolimatta, vaikka hänenkin tilallaan taloudellinen tuotto laskee tänä vuonna hui-masta viljelijästä riippumatto-mista syistä. - Se ei johdu pelkästään Ve-näjästä, vaan jo viime keväällä Euroopassa oli nähtävissä mai-donhinnan hienoista laskua, kun Kiina poistui maailmanmarkki-noilta. Kiina oli sitä ennen osta-nut suuret määrät maitojauhetta varastoon.

Kiina määrittää kasvun

Kiinan markkinoiden huima kas-vu määrittää ylivieskalaisenkin maitotilan tulevaisuutta. Laak-sojen Maitokunnan hallintoneu-voston puheenjohtajana Marko Sorvisto uskoo, että Venäjän markkinat eivät ole Euroopalle yhtä merkittävät kuin Kiinan. - Tämän vuoden aikana on jo nähtävissä, että Kiina palaa jo todennäköisesti markkinoille. Sen lähimaiden tuotannot eivät juuri kasva, ja euron matala kurs-

si sekä Euroopan kasvava tuo-tanto vetävät Kiinan todennäköi-sesti Euroopan markkinoille. Kun Kiinassa maataloustuotteiden kysyntä tulevinakin vuosina vain kasvaa, niin myös pitkän täh-täimen näkymät ovat Euroopan maataloustuotteille erinomaiset. - Jos mitään poikkeuksellista ei tapahdu, niin uskon, että ruuan ja varsinkin maitotuotteiden hin-ta nousee tulevina vuosina tasai-sesti. Ehkä jo kymmenen vuoden kuluttua olemme siinä tilantees-sa, että ruuasta tulee pula, Mar-ko Sorvisto ennakoi.

KaiSa hietala

Marko Sorvisto • Sukutilan maatalousyrittäjä Ylivieskasta• Tila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1781• Talouteen erikoistunut agrologi, 41 vuotta• Vaimo, Sari, erikoistunut karjan jalostukseen• Yksi poika, 10-vuotias Ville Sorvisto• Lypsykarjatila, vuotuinen liikevaihto noin miljoona euroa• 130 lehmää ja 100 hiehoa ja vasikkaa• Viikoittainen työtuntimäärä noin 70-75 tuntia, kun työpäiviä

viikossa 7• Toiminut keskustapuolueessa piiritoimikunnassa ym.• Laaksojen Maitokunnan hallintoneuvoston puheenjohtaja• Ollut kaksi kautta kaupunginvaltuustossa ja keskustan ryhmä-

puheenjohtajana, kaupungin tarkastuslautakunnan puheenjoh-tajana ja maaseutulautakunnan puheenjohtajana

• Jättänyt politiikan opiskelun takia• Harrastaa kontra- ja sähköbasson soittoa eri kokoonpanoissa,

soitinrakentaja, keräilee ja kunnostaa vanhoja autoja ja trakto-reita,

• Osallistunut neljä kertaa Sulkavan soutuun (180 osallistujaa, oma sija 20.)

• Osallistunut kolme kertaa Finlandia hiihtoon (4500 osallistujaa, oma sija 1131.)

Maatalousyrittäjä Marko Sorvisto pyörittää 230 naudan tilaa, joista 130 on lypsylehmiä. Tilan vuotuinen liikevaihto on miljoona euroa. Sorvisto pitää tärkeänä, että Juha Pylväs saadaan eduskuntaan. Juha tuntee kuntakentän, Ylivieskan kaupunginvaltuuston puheen-johtajana. Hän on yrittäjä, kuntavaikuttaja ja maa- ja metsätaloustie-teiden maisteri. Juha on luotettava, varma valinta, siksi numero 73, toteaa Sorvisto.

Aimo Kortteen keksinnöt, viljan litistys Murska -myllyllä ja tuubisäi-löntä ovat ainakin isommilla tiloilla välttämättömyys kuluja karsit-taessa. Marko Sorvisto tekee säilöntätyötä yrittäjänä myös niille tiloille, joissa käytetään tilan tuottamaa viljaa karjan rehuksi.

”Pitkän tähtäimen näkymät ovat Euroopan maataloustuotteille erinomaiset”


Vuoden 1974 Euroopan Mes-tari Pentti Kahma katsoo

hiihtoja televisiosta yhdessä puolisonsa Arjan kanssa. Moni on pyytänyt häntä mukaan kil-pailemaan ikämiessarjan sarjas-sa, mutta Pentti Kahma on siitä asiasta eri mieltä.

- Minä olen päättänyt, etten ota enää lappua rintaan. Olen

ajatellut, että kilpaurheilu saa riittää minun kohdallani. Olin 17-vuotias, kun aloitin ja 35, kun päätin lopettaa. Pentti Kahma jatkaa, että lopettamispäätös oli helppo tehdä.

- Päätin vain, että nyt se loppu minun kohdaltani

Alavieskan Viriä kunniakkaas-ti edustanut Kahma ei ole kui-

tenkaan täysin urheilua jättänyt. Hänet nähdään usein urheilu-kentällä opastamassa nuorem-paa sukupolvea, ja Virillä talkois-sa aina, kun tarvitaan! - Seuraan mielelläni esimerkiksi Kalevan kisoja ja niissä nuorten urheili-joiden edistymistä. En niinkään voittajia, vaan niitä, jotka sijoittu-vat viidenneksi tai kuudenneksi.

Niiltä sijoilta lähtee usein hieno nousu kärkeen. Kahma sanoo iloitsevansa myös Virin riveissä kilpailevien nuorten menestyk-sestä ampumahiihdosta yleisur-heiluun. - Kaikkia lajeja seuraan. Viri tekee edelleen erinomaista nuorisotyötä, kiittää Euroopan Mestari.

7-vuotisjuhlatseuraavana

Kuutena päivänä viikossa met-sätöissä rymyävä mestari hellit-

tää tänä talvena työntekoa vasta sitten, kun lähtee tyttärenpojan, Eliaksen, syntymäpäiville Ete-lä-Suomeen. Elias harrastaa vie-lä urheilua kokeillen monia lajeja.

- Urheilukärpänen on jo kui-tenkin poikaa puraissut.

Vähän myöhemmin keväällä Pentti Kahma ja hänen puoli-sonsa matkaavat Lappiin hiih-tämään 26. perättäisen kerran. Tyttären perhe lentää samaan paikkaan isovanhempien kans-sa ja niin Elias saa jälleen lähteä hiihtämään ja laskettelemaan pappan kanssa.

Seitsemättä vuotta eläkkeel-lä oleva Pentti Kahma harrasta liikunnan ja metsätöiden lisäksi pensasmustikan kasvatusta ja puutarhatöitä. Mustikan lisäksi viljelyssä on mansikkaa ja kasvi-maan tavallisimpia kasveja. Pen-tin puoliso samoaa mielellään metsässä ja nauttii marjastamas-sa. Pentti Kahma haluaa sääs-tyä itikoilta poimimalla mustikat pihapensaista. - Viime kesänä saimme jo pensasmustikkaa säi-löönkin, kun linnut eivät ehtineet niitä syödä kuten, aikaisempina kesinä, naurahtaa mestari.

Kahmoilla on kesämökki puo-len kilometrin päässä kodis-taan, aivan Kalajoen rannassa. Saunomista ja puutarhanhoitoa rannassa harrastava Pentti Kah-ma ottaa joskus myös ongen ja istahtaa laiturille narraamaan ka-loja.

Kehitystä tapahtuu

Kiekko lensi Pentti Kahmalta en-nätystulokseen 66,80 Amerikan Yhdysvalloissa. Euroopan mes-taruus heltisi puolestaan 63,82 tuloksella.

- Nykyään ne heittävät jo lä-hes 70 metriä ja huimaa kehitys-tä on tapahtunut.

Agronomi Juha Pylvään kans-sa samassa työyhteisössä työs-kennellyt Pentti Kahma, pitää Pylvästä reiluna kaverina, jon-ka kanssa oli mukava parantaa maailmaa.

KaiSa hietala

Euroopan mestari Pentti Kahma

Seuraan kaikkia lajeja

Euroopan Mestarin mitali on arvokkain kiekonheittäjä Pentti Kah-man runsaassa palkintokaapissa.

Ylivieskan terveyskeskuksen päivystyksessä työsken-

televä sairaanhoitaja Sari Myl-lymäki seuraa mielenkiinnolla mitä valtoimenaan vellova So-te-kaplakka tuo tullessaan. Jo aikanaan peruspalvelukuntayh-tymä Kallioon sulautunut Ylivies-kan terveyskeskus toi tullessaan muutoksia, mutta mahdollinen Sote-uudistus voisi olla dra-maattisempikin. Sari Myllymäki tietää, että organisaatiomuutos voi tuoda mukanaan myös työt-tömyyttä.

- Kun muututtiin Kallioksi, meni muutos perustason työn-tekijän näkökulmasta katsoen melkoisen sujuvasti. Mikäli Sote toteutuisi, tarkoittaisi se työvoi-mamuutoksia. Pahimmillaan se voisi viedä myös työpaikkoja. Tätä seurataan sairaanhoitoken-tässä tarkasti, hän miettii.

Tyytyväinen työhön ja sen haasteisiin

Aiemmin myös diabeteshoitaja-na toiminut Sari Myllymäki on työskennellyt nykyisessä pes-tissään vuodesta 2014 saakka. Hänelle on vuosien saatossa

kertynyt näkemystä ja kokemus-ta monelta eri kantilta. Ammatil-lisena ohjenuoranaan hän on pi-tänyt aina Tommy Tabermannin ajatusta olla ihminen ihmiselle.

- Että tulisi lujaksi, mutta py-syisi pehmeänä, kiteyttää hän ajatusmaailmaansa sairaanhoi-tajana toimimisesta.

- Yritämme tehdä tilanteen päivystävälle lääkärille mahdol-lisimman helpoksi ja kattavaksi lähestyä, teemme perusmittauk-set ja pieniä operaatioitakin, ku-ten luomenpoistot. Olen tyyty-väinen työhöni ja sen haasteisiin, hän kertoo.

Hoitaja tekee parhaansa

Aivan kritiikittä ei peruspalvelu-kuntayhtymä Kallio ole selvinnyt. Lääkäriaikojen saannista on tul-lut moitteita ja Sari Myllymäki on tästä tietoinen.

- Kyllä sitä kuulee, että asi-akas toivoisi pääsevänsä no-peammin hoitoon. Lääkärien ruuhkaa on purettu muun muas-sa lääkäriostopalvelujen avulla. Ymmärrämme soittajan harmia, mutta vähänpä me tilanteelle hoitajina voimme. Muuta kuin kuunnella ja tehdä parhaamme,

hän sanoo.Vaikka odotushuoneessa ei

aina tiedä asian todellista puolta, hoitaa lasiovien takana päivys-tyksessä potilaita välillä kolme-kin lääkäriä. Päivystävälle tulee avuksi tarvittaessa talon muuta lääkärihenkilökuntaa. Näin pyri-tään purkamaan kertyneitä jono-ja kiireisimpään aikaan.

Voimaa metsästä

Vapaa-ajallaan Sari Myllymäki viihtyy perheensä parissa, jo-hon kuuluvat kaksi lasta, puoliso ja kaksi koiraa. Lisää energiaa työssä jaksamiseen hän ammen-taa kotimaisesta metsästä, jonka siimeksessä kävelylenkit piristä-vät mieltä, mutta myös rauhoit-tavat sopivasti.

- Liikunta ja luonto on minulle tärkeä osa elämää. Sillä nollaa hyvin päivän tapahtumia, hän hymyilee.

Johanna hietala

Sairaanhoitaja on ihminen ihmiselle

Sari Myllymäki kokee olevansa kutsumusammatissaan

Sari Myllymäki pitää sairaanhoitajan työstä. Vapaa-ajallaan hän nauttii ulkoilusta ja luonnossa liikkumisesta

”Viri tekee edelleen erinomaista nuorisotyötä”

”Että tulisi lujaksi, mutta pysyisi pehmeänä”


Eläkeliiton Pohjois-Pohjan-maan puheenjohtaja Eero

Rauhala on kotoisin Ylivieskan Rauhaperältä, kohtuullisen lä-heltä Juha Pylvään kotia. Juhaan Rauhala on tutustunut nykyisen vaalikiertueen aikana, jolloin Pyl-väs oli Pattijoella puhumassa.

- Tunnen hänen pappansa Pylvään Uunon oikein hyvin. Heillä oli peltoja kotini lähellä. Juhahan on hyvin kouluttautu-nut ja yrittäjä. Suomen talouden nousu edellyttää yrityksiä ja nii-den luomia työpaikkoja, sanoo Rauhala.

Raahessa nykyisin asuva Eero Rauhala on toiminut pitkään Raahen kaupunginvaltuuston ja –hallituksen keskustalaisena puheenjohtajana. Hän on ollut myös kansanedustajaehdokkaa-na ja saanut liki 4000 ääntä. Rau-hala uskoo, että Pohjois-Pohjan-maalta on nyt mahdollista saada

Sipilän äänivyöryn ansiosta aina-kin yksi keskustalainen kansan-edustaja enemmän..

- Tämä veikkaus perustuu ny-kyisiin galluptietoihin. Äänethän ovat tosiasiassa jaossa vasta sit-ten, kun on äänestetty, Rauhala tähdentää.

Kaikki eivät kuulu järjestöihin

Eläkeliitto on Suomen suurin eläkeläisjärjestö 130 000 jäse-nellä. Pohjois-Pohjanmaan piiri on järjestön kolmanneksi suu-rin 14 000 jäsenellä ja tätä piiriä Rauhala johtaa puheenjohtajana. Kaikissa Pohjois-Pohjanmaalla toimivissa eläkejärjestöissä on mukana yhteensä noin kolman-nes alueen eläkeläisistä.

- Eläkeliitto ja muut eläkeläis-järjestöt haluavat tuoda vaihto-

ehtoja ja sisältöä eläkkeellä ole-vien arkeen. Rauhalan mukaan eläkeliitto ei ole asettanut mitään suuria tavoitteita ehdokkaille eteenpäin vietäväksi.

- Näkisin, että näin vaikeassa taloudellisessa ahdingossa on vaikea saada taloudellisia ta-voitteita perille. Rauhala tietää ja tuntee eläkeläisten vaikeuksia. Hän toivoo tietenkin, että jokai-sella eläkkeellä olevalle olisi sel-lainen eläketulo, jolla tulee koh-tuullisesti toimeen.

Rauhalan mukaan kohtuulli-sen toimeentulon voi saavuttaa, jos kuukausittain saatava eläke olisi kaikilla vähintään yli 1000

Eläkeliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Eero Rauhala on syntyisin Rauhaperältä, kohtuullisen läheltä Juha Pylvään kotia. Eero Rauhala on ollut Raahen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

Ylilääkäri Jouko Mattila

Ensimmäiseksi on sovittava rahoitusSosiaali- ja terveydenhuollon

uudistus sote, ei valmistunut nykyisen hallituksen aikana. Tu-leville päättäjille ylilääkäri Jouko Mattila Ylivieskasta sanoo, että ensimmäiseksi olisi sovittava, mistä kanavista ja miten kerä-tään rahoitus. Toiseksi sote-rat-kaisun lähtökohta pitää olla asiakaslähtöisyys, eikä hallinnon kautta toteutettava malli.

- On valmistauduttava siihen, ettei kaikkien näkökulmasta saa hyvää, vaan kärsijöitä tulee ja joi-denkin tilanne huononee. Mattila muistuttaa, että sote-ratkaisu on julkisten palveluiden ja tervey-denhuollon suurin uudistus ja sille pitää antaa aikaa.

- Kunnilla pitää myös olla riit-tävästi aikaa paneutua ehdotuk-siin ja lausunnon antamiseen. Näin isoa asiaa ei saa pilata kii-reellä.

Yhteisvastuu tärkeää

Jouko Mattila edellyttää, että 15 tai 18 sairaanhoitopiirin mal-liin sisällytetään pienempiä vastuualueita, jotka tuottavat sosiaali- ja terveydenhoitoon palveluja.

- Aivan kuten nykyisinkin, on paikalliset terveyskeskukset, Oulaskangas ja Visalan sairaala. Niistä ja muistakin sairaaloista voisi edelleen ostaa palveluja puolin ja toisin. Esimerkiksi sievi-läiset käyttävät 70-prosenttisesti synnytyssairaalana Kokkolaa ja

Ylilääkäri Jouko Mattilan mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uu-distuksessa on ensin selvitettävä rahoituskanavat ja lähtökohdan on oltava asiakaslähtöinen, eikä hallintolähtöinen.

euroa kuukaudessa.- Näinhän ei ikävä kyllä ole,

Rauhala tietää. Vaikein asema on niille, jotka yrittävät selviytyä

kansaneläkkeen tai pienen työ-eläkkeen turvin.

KaiSa hietala

Ylivieska Oulaskangasta. Näin pitäisi voida jatkaa niin sanotulla Oulun eteläisen omalla tuotanto-mallilla.

Mattila perustelee nykytilan-teen säilyttämistä sillä, että pie-net tuotantoyksiköt ovat osoit-tautuneet tehokkaimmiksi. Näin on myös kaikkien tutkimusten valossa. - Tämä keskustapuolu-een jo aikaisemmin tarjoama 20 000-30 000 asukkaan suuruisten kuntayhtymäpalvelujen tuotan-tomalli on taloudellisesti tehok-kain tutkimusten ja käytännön kokemusten pohjalta. Jos yksi-köt siitä paljon suurenevat, niin kustannusten hallinta karkaa ja byrokratia vie vain suuremman osan kustannuksista.

Jo aiemmin nykyisen halli-

tuksen esittämissä malleissa Pohjois-Pohjanmaan eteläisten kuntien veroäyrit nousisivat. - Peruspalvelukuntayhtymä Kallio ja muutkin tämän alueen ter-veyskeskukset tuottavat palvelut edullisemmin kuin muualla Poh-jois-Pohjanmaalla. Meidän on kuitenkin oltava yhteisvastuul-lisia ja varauduttava siihen, että joudumme tasaamaan kustan-nuksia köyhempien, lähinnä van-husvoittoisten alueiden kanssa. Tehdyissä ehdotuksissa veroäyri olisi noussut useita prosenttiyk-siköitä, mutta mielestäni edulli-sesti palveluja tuottavia ei pitäisi rankaista niin kovasti, vaan ehkä noin yksi prosenttiyksikkö olisi kohtuullinen korotus sote:sta, Mattila pohtii.

Eläkeliiton Pohjois-Pohjanmaan puheenjohtaja Eero Rauhala

Talouden nousu edellyttää yrityksiä

”Suomen talouden nousu edellyttää yrityksiä ja niiden luomia työpaikkoja”

”Sote-ratkaisu on julkisten palveluiden ja terveydenhuollon suurin uudistus ja sille pitää antaa aikaa”

Pieni käyttäjäryhmä

Sote voi hankaloittaa tai mah-dollistaa palvelujen tuottamista, mutta sinänsä laki ei mahdollis-ta mitään, vaan se, miten varat kohdistetaan. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin selvityksessä 70 prosenttia kuluista käytti 10 prosenttia väestöstä. Mukana tutkimuksessa oli vain erikoissai-raanhoito. Siihen ei ollut laskettu sosiaalitoimen, perusterveyden-hoidon tai Kelan kustannuksia. - Tämä on yksi keihäänkärki. Jos me emme esimerkiksi onnistu syrjäytymisen ehkäisyssä, niin se maksaa todella paljon esimer-kiksi huumeisiin sortuneiden hoi-tamisena ja lasten sijoittamisina yhteiskunnan hoitoon, Mattila sanoo.

Tavoitteet korkealla

Sote:n alkuperäiset tavoitteet; palvelujen parantaminen tasa-ar-voisesti joka kuntaan tuotettuna, kustannusten koossa pitäminen ja demokraattinen toteutus ovat

ylilääkäri Mattilan mielestä hie-noja ajatuksena, mutta hän ei usko, että niitä kaikkia voidaan sote-ratkaisulla koskaan toteut-taa.

- Ei sellaista mallia voi yksin-kertaisesti syntyäkään. Esimer-kiksi Peruspalvelukuntayhtymä Kallio toimii jo nyt hyvin ja tuot-taa laadukkaat ja hyvät palvelut, mutta väestö vanhenee ja monis-sa kunnissa syntyvyys on suora-naisesti romahtanut. Rahan riit-tävyys on se keskeinen ongelma tulevaisuudessa, ylilääkäri Jouko Mattila summaa. Joka tapauk-sessa sote-ratkaisun pitäisi Mat-tilan mielestä olla perustuslain edellytysten mukainen.

- Ei perustuslakia pidä tässä yhteydessä mennä sorkkimaan, jos niin tehdään, aikaansaadaan vielä huonompi ratkaisu. Matti-lan mukaan sote:lla on tähän asti pelattu poliittista teatteria.

- Sipiläkin meni panemaan ni-mensä sote:n konsensusmalliin, jottei hankkeen kaartumista olisi pantu opposition syyksi.

- Kuten jo sanoin, mitään mal-lia ei voi tehdä, jos rahoitusmal-lia ei ole tiedossa. Puhtaassa yksikanavaisessa mallissa on se huono puoli, että nykyiset julkisen puolen käyttämät rahat eivät yksinkertaisesti riitä. Joka tapauksessa kuntien pitää so-te-ratkaisussa tietää ennakkoon, miten rahoitus järjestetään, olipa malli mikä tahansa, vaatii ylilää-käri Jouko Mattila.

KaiSa hietala


Antti Rantala:

Alueemmetarvitsee oman kansanedustajan

Vahvaa maidontuotanto- ja varsinkin rannikon voima-

kasta perunantuotantoaluetta oleva MTK Keski-Pohjanmaa on raskaasti saanut kokea EU:n Venäjä-pakotteet ja Venäjän vas-tapakotteet sekä kaupan elin-tarvikkeiden hinnanalennukset. Ne rokottavat täällä viljelijän yrittäjätulosta jopa neljännek-sen. MTK Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Jouni Jyrinki on hyvin huolissaan vallitsevasta tilanteesta ja varsinkin maan hal-lituksen äkkijyrkistä Venäjä-lau-sunnoista.

- Tässä tilanteessa tarvittaisiin Kekkosen diplomatiaa. Jyrinki on sitä mieltä, että varsinkin elintar-vikevientiä ajatellen Suomen pi-täisi EU:n piirissä hoitaa parem-min omia etujaan. Esimerkiksi saksalaiset tekevät niin.

- Suomeen tuodaan vuosittain esimerkiksi juustoa 600 miljoo-nan maitolitran tuotannon ver-ran. Venäjä on ollut meille hyvä yhteistyökumppani purkaa mei-dän omaa ylituotantoa. Toivon, että ihmiset yli puoluerajojen ym-märtäisivät nyt ostaa kotimaisia elintarvikkeita ja tukisivat meidän omaa elintarviketuotantoa.

Arkea ymmärtävä ministeriö

Toiminnanjohtaja Jouni Jyrin-ki on myös vakaasti sitä mieltä, että olisi aika ajaa ympäristömi-nisteriö alas ja uudistaa maa- ja metsätalousministeriötä niin, että perustettaisiin uusi luonnon-varaministeriö, jonka tehtäviin kuuluisivat metsätalous, elintar-

viketuotanto ja –teollisuus, mine-raalivarat ja vesi. - Suomeen tar-vitaan ministeriö, joka ymmärtää arkielämää, jyrähtää Jyrinki .

Hyviä neuvottelijoita valiokuntiin

Toiminnanjohtaja Jyrinki näyttää tilastoa, josta ilmenee, kuinka vä-hän pohjoissuomalaisia päättäjiä eduskunnassa on.

- Täältä tarvitaan eduskun-taan kyvykkäitä ja hyviä neuvot-telijoita, jotka nostavat eri valio-kunnissa esiin meidän alueen arkielämän ongelmia, koska pohjoissuomalaiset tulevat aina olemaan vähemmistönä edus-kunnassa.

MTK:n tavoitteena 100 000 työpaikkaa

- Olemme laatineet vaaliohjel-man, jonka ydin on nostaa Suomi kasvuun bioenergiaa hyödyntäen ja maaseudun uusiutuvia luon-nonvaroja tehokkaasti ja kestä-västi käyttäen. MTK lähtee kohti eduskuntavaaleja teemalla ”Nos-tetaan Suomi suosta”, Jyrinki esittelee. MTK uskoo talouden kasvuun metsien voimalla. Suo-men metsäsektori on vahva ja biotalouden moottori. Puura-kentamista pitää lisätä ja met-säyrittäjyyttä kehittää, että 100 000 uuden työpaikan luominen onnistuu. Biotalous nosta Suo-men kasvuun, kun uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä lisätään. Lisäksi pitää vauhdittaa

kotimaisten bioraaka-aineiden hyödyntämistä ja parantaa kil-pailukykyä.

- Maaseutu pystyy tarjoamaan mahdollisuudet uusiin työpaik-koihin, sillä biotalouden raa-ka-aineet kasvavat maaseudulla. Ruoka ja metsätalous takaavat työpaikkakehityksen. Jotta tuo-tanto voidaan täysimääräisesti käynnistää, maaseudun infra ja varsinkin alempiasteinen tieverk-ko pitää kunnostaa. Toiminnan-johtaja Jyrinki tietää, että Suo-messa ja Ruotsissa on noin 360 000 kilometriä yksityistietä. Suo-men valtio avustaa näiden hoi-dossa vuosittain viidellä miljoo-nalla eurolla, kun taas Ruotsissa 130 miljoonalla eurolla.

- Painorajoitusten, huono-kuntoisten teiden ja siltojen ta-kia metsäteollisuudelta kuluu jo nykyisellään 25 miljoonaa euroa ylimääräiin ajokustannuksiin vuosittain. Teiden huono kunto uhkaa myös maidon, lihan, peru-nan ja rehujen kuljetuksia. Siksi huonokuntoisten teiden kunnos-taminen on asia numero yksi, kun Suomea lähdetään nostamaan suosta, Jouni Jyrinki muistuttaa.

Ruotsissa tiestöä parannetaan elinkeinolähtöisesti, Suomessa se ilmaistaan aikana, kuten Pisa-raradassa liikenteen nopeutumi-sena eli miten muutama minuutti matkustusajassa säästettäisiin. Tieverkosto ja liikennöintiväy-lät on pidettävä kunnossa koko maassa ja katvealueet tietoverk-koyhteyksissä pitää poistaa. Vain siten mahdollistetaan tehokas ja kannattava yritystoiminta maa-seudulla ja rahdin sujuvuus, vaa-tii myös MTK.

Energia- omavaraisuus tavoitteena.

MTK haluaa tehdä Suomesta energiaomavaraisen vuoteen

2040 mennessä. Tavoitteeseen päästään energiantuotantoa li-säämällä ja määrätietoisesti koti-maisia bioraaka-aineita hyödyn-tämällä.

- Se edellyttää metsien te-hokasta puunkäyttöä niin, että energia otetaan kokonaisuudes-saan talteen.

MTK:n kymmenen teesin oh-jelmassa järjestö vaatii konkreet-tisia toimia esimerkiksi tarpeetto-man sääntelyn vähentämiseksi. Viranomaisten yhteistyötä pitää merkittävästi parantaa ja lupa-päätösten käsittelylle on mää-rättävä enimmäiskäsittelyajat. Järjestö korostaa asumisen va-pautta. Maaseutualueiden raken-tamismääräyksiä pitää väljentää ja maankäyttöä, kaavoitusta sekä rakentamismääräyksiä uudistaa.

- Lunastuslakia on muutet-tava, sillä nykyisellään maan-omistajat joutuvat antamaan isoja väyliä sähkö-, tie ja muiksi alueiksi. Esimerkiksi sähköyhti-öiden perimistä siirtomaksuista tietty osuus kuuluisi maanomis-tajalle. MTK Keski-Pohjanmaa on sitä mieltä, että sähkölinjojen puhdistaminen puista voisi olla maanomistajien hoidettavissa, jos siitä maksettaisiin korvaus.

Jyrinki tietää, kuinka paljon esimerkiksi pelloilla olevat säh-köverkon pylväät haittaavat maa-taloustöitä. Kaikki pellot tukien piiriin Tällä hetkellä alueemme pelloista 6-10 prosenttia ei ole EU-tukien piirissä. Tämä hallitus ei ole Jyringin mukaan yrittänyt-kään saada peltoaloja tukien pii-riin, vaikka sen avulla saisimme varmemmin EU-jäsenmaksuille sataprosenttisen vastineen.

- Se on myös yksi tavoite tu-levan eduskunnan jäsenille ja ministerille, MTK Keski-Pohjan-maan toiminnanjohtaja Jouni Jy-rinki vaatii.

KaiSa hietala

MTK Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Jouni Jyrinki

Kekkosen diplomatia käyttöön

Edessä olevat eduskuntavaalit ovat erityisen tärkeät Ylivies-

kan ja koko Kalajokilaakson kan-nalta. Vaaleissa on varmistettava, että alue ei enää jää paitsioon val-takunnallisessa päätöksenteossa.

Kuluneella vaalikaudella Kala-jokilaaksosta ei ollut yhtään kan-sanedustajaa, mikä oli suuri puute ja hankaloitti alueen edunvalvon-taa. Vireillä oli monia merkittä-viä asioita, joiden valmistelussa ja päätöksenteossa olisi tarvittu alueen omaa näkemystä, edun-

valvojaa ja viestinviejää. Huhtikuun eduskuntavaaleis-

sa on mahdollisuus korjata tämä tilanne ja huolehtia siitä, että vastaisuudessa emme ole enää väliinputoajia valtakunnallisessa päätöksenteossa. Oman kansan-edustajan saaminen edellyttää kuitenkin entistä parempaa yksi-tuumaisuutta ja äänten keskittä-mistä.

Kokoomuksen kaupunginval-tuutettu Antti Rantala on yksi niis-tä, jotka kantavat huolta alueen

tulevaisuudesta.”Jos äänet hajoavat entiseen

tapaan, tilanne ei parane nykyi-sestä emmekä voi itse olla vai-kuttamassa päätöksiin, joilla on vaikutusta alueemme tulevaan kehitykseen”.

Näissäkin vaaleissa monet alueen ulkopuoliset ehdokkaat markkinoivat aktiivisesti itseään ja haluavat ääniämme, mutta ajavat-ko he tosipaikan tullen alueemme etua, jos pääsevät eduskuntaan? Sitä sopii ainakin epäillä, sillä

jokainen kansanedustaja on en-sisijaisesti oman asuinalueensa edustaja.

Ylivieskan seudun ja koko Ka-lajokilaakson tilanteesta kanne-taan huolta kaikissa poliittisissa ryhmissä. Siksi monet harkitsevat näissä vaaleissa äänten keskit-tämistä yli puoluerajojen. Antti Rantala on yksi heistä. Hänen mukaansa nyt tarvitaan poikke-uksellista, puoluerajat ylittävää yksituumaisuutta oman kansan-edustajan saamiseksi.

”Olen omalta osaltani katso-nut, että Ylivieskan kaupunginval-tuuston puheenjohtajalla, alueen valtapuoluetta edustavalla Juha Pylväällä on ehdokkaista parhaat mahdollisuudet päästä eduskun-taan. Hänen kauttaan voimme varmistaa alueemme äänen kuu-lumisen ja vaikutuksen tulevassa päätöksenteossa. Hänellä ovat myös tehtävän edellyttämät hen-kilökohtaiset ominaisuudet”, Ran-tala sanoo.

JouKo hannula

”Suomen pitäisi EU:n piirissä hoitaa paremmin omia etujaan”


Suomessa pitäisi nähdä, että hevostalouskin tarvitsee eu-

romääräisiä tukia. Alasta antaa virheellisen kuvan se, että vain ravien huippumenestyjät ovat lehtien palstoilla. Tällä alalla toi-mii paljon muitakin, muistuttavat sieviläiset Timo ja Anne Lahti. Timo on hevosten kasvattaja, omistaja ja ravivalmentaja. Anne näiden lisäksi sairaanhoitaja vanhusten hoitolaitoksessa.

- Palkkiotaso on ravipuolel-la pudonnut 30 prosenttia. Nyt maksetaan palkkioita vähemmälle määrälle hevosia kuin ennen. Sa-malla osanottajille on määrätty uu-sia lisenssejä ja kilpailumaksuja. Ne kaikki alentavat hevostalouden tuloja, huomauttaa Timo Lahti. Hyvä hevonen voittaa ehkä kahdesti kuukaudessa. Normaa-liravien palkintotaso on jo niin alhainen, ettei kahdella voitolla kuukaudessa maksa hevosen pitokuluja Palkintotason ollessa alhainen, ammattikuskikaan ei voi laskuttaa tarpeeksi.

- Mielestäni alalta puuttuu edunvalvonta. Hippos ei pidä riit-tävästi ääntä hevostalouden puo-lesta. Alan tulopuoli on älyttömäs-ti laskenut, toteaa Anne Lahti.

Parhaita hevosiaviedään Ruotsiin

- Hevosalan johtavia kasvattajia on siirtämässä parhaita tammo-jaan Ruotsiin. Viimeistään sen pitäisi herättää Hippos. Suoma-laiselle hevosjalostukselle tam-mojen lähtö ei tiedä hyvää, kat-soo Timo Lahti.

Parhaillaan pelirintamalla mietitään Veikkauksen, Raha-au-tomaattiyhdistyksen ja Fintoton yhdistämistä. Niistä pienin pe-

lialan toimija on Fintoto. Mitä yh-distäminen merkitsisi ravialalle?

- Mielestäni yhdistäminen oli-si selvä uhka hevosalalle. Tans-kassa tehtiin niin, ja hevostalous

romahti. Parempi olisi pitää he-voset pois Isosta peliyhtiöstä, linjaa Timo Lahti. Hän haluaisi jatkaa yhteistyötä vanhan kump-panin kanssa, kunhan se vain

uudistuisi.. Fintotolta ikävä kyllä puuttuu

rohkeus kokeilla uutta. Se vain jatkaa jääräpäisesti omalla linjal-laan kuuntelematta ketään: kun ei itse hoksattu, ei muidenkaan sallita tuoda uutta alalle, napaut-taa Timo Lahti.

Hevostalous yhdistääkaupungin ja maaseudun

Hevostaloudella on Timo ja Anne Lahden mielestä sellainen kau-punkeja ja maaseutua yhdistävä ominaisuus, jota muilla elinkei-noilla ei ole. Hevosesta tykätään molemmin puolin kuntarajaa.

- Kaupungin rouvat ja tyttäret käyvät talleilla ratsastamassa. Heissä on paljon 40 + -ikäisiä

naisia, jotka penskana ratsas-tivat. Tämä harrastus on viime vuosina lisääntynyt. Erilainen sosiaalipedagoginen toiminta on myös lisääntynyt hevostiloilla, katsoo Anne Lahti. - Mekin olemme ajatelleet kehi-tysvammaisten terapiapainot-teisen päivähoidon aloittamista tallillamme. Tarvetta sille on, mutta täytämmekö me kaikki eh-dot, onkin jo toinen juttu. Asia on mietinnässä, kertoo Anne Lahti.

Byrokratiaa olisisyytä purkaa

Kalajokilaaksosta on nyt tarjolla ammateissa toimineita henkilöitä eduskuntaan Keskustan listal-ta. Me pidämme siitä, että Juha Pylväs lupaa purkaa byrokratiaa. Sitä toivomme myös me hevos-alan ihmiset, linjaa Timo Lahti.

- Suomen työllisyystilanne olisi paljon paremmalla mallil-la, jos pienyrittäjien annettaisiin vapaammin palkata työntekijöi-tä. Nyt se on tehty niin kalliiksi ja hankalaksi, ettei työntekijän palkkaaminen aina ole edes mahdollista, sanovat Anne ja Timo yhdessä.

- Toinen rasite on maatalo-ustuottajiin kohdistuva valvon-ta, jossa ei aina tunnu olevan päätä eikä häntää. Esimerkiksi meilläkin kävi sama eläinlääkä-ri kahdesti mittaamassa saman hevoskarsinan. Usein tarkasta-jat lisäksi tulevat tilalle parhaina työpäivinä, jolloin meiltä paras työaika valuu hukkaan.

Hevostalous on edelleen mer-kittävä työnantaja Suomessa, vaikka sen ylle on kasautunut ta-loudellisia huolia. Suomessa on noin 75 000 hevosta ja noin 16 000 hevostallia. Niiden työllistä-vä vaikutus on noin 15 000 täysi- ja osa-aikaista työntekijää.

JouKo laSSila

Timo ja Anne Lahti, Sievi

Hevostalouskin kaipaa tukea

- Eduskuntaan pitää valita ihmisiä, jotka muistavat hevostaloudenkin asiat, sanoo ravivalmentaja Timo Lahti

- Hevosista pidetään niin maalla kuin kaupungissakin. Muun maata-louden ja eläintenpidon tavoin sekin tarvitsee tukia, katsovat Anne ja Timo Lahti.

Ensimmäinen ajatus kuultuam-me Juhan asettuvan vaalieh-

dokkaaksi oli, että: ”Meneepä hyvä työmies hukkaan siellä Ar-kadianmäellä”, koska tunnemme Juhan sekä hänen työporukkan-sa osaavana ja tarkkana sekä tekevänä työyhteisönä. Mutta summa summarum, isänmaa tar-vitsee ”uhrinsa” yhteisen hyvän eteen. Ajan kanssa mietittyä tätä Juhan ehdokkaaksi ryhtymis-tä, tajusimme että juuri tällaista miestä nimenomaan tarvitaan

niin sanottuihin kynähommiin. Olemme tunteneet Juhan vuo-

sia nimenomaan ”ryskätöiden” merkeissä, joissa hän on pal-jastanut olevansa erittäin työl-leen tunnollisesti omistautunut ihminen, tehden tarkkaa ja hy-vää työtä sekä kantaen vastuun tekemisistään. Ennen kaikkea Juha pitää urakoitsijana asiak-kaidensa puolia. Tämä osoittaa, että se mitä tehdään, tehdään kunnolla sydämestä asti. Maa-kuntaa kiertäessään työnsä puo-

lesta on Juha nähnyt kuinka tääl-lä elää vielä yrittäjähenki ja usko maatalouteen, hän on myös näh-nyt kuinka toivo ja usko edellä mainittuihin ovat vähenemässä ainaisen byrokratian ja sään-telyn kasvaessa, joista johtuen henkinenkin väsymys on lisään-tynyt. Jos nykyään nähdään että tuki- ja byrokratiaviidakko ovat maaseudun uhkia, niin on myös henkinen väsymys.

Juha on aina askeleen edel-lä muita ja hänellä on samaan

Juha Pylväs – maaseudun ja yrittäjien tukipylväs

aikaan vahva visio tulevasta, kahtena eri versiona. Juuri tä-män vuoksi olemme kysyneet Juhalta yritystoimintaan liittyviä neuvoja, koska hänellä näyttää olevan laaja ja vakuuttava tie-tämys myös bisnesmaailmaa koskevissa asioissa perinteisen maanviljelyksen lisäksi. Maanvil-

jelijöiden, maaseudun ihmisten ja yrittäjien asioiden hoitajaksi sekä tukipylvääksi eduskuntaan, Juha Pylväs.

maatalouSyhtymä lehtomaa & PöKKylän Punanen tuPa

luohua

”Yhdistäminen olisi selvä uhka hevosalalle”


Taloussuunnittelu- ja tilitoimistopalveluita maatiloille ja yrityksille ammattitaidolla ja aktiivisella otteella.

Finanssilan palveluita tuottavat KalajoellaJohanna Lindvall, puh. 040 753 0204Marja Kivioja, puh. 040 740 7807

Lassilantie 12 | 62100 Lapua | p. 040 836 2084 | www.finanssila.fi

Hautakankaantie 29, 92450 Luohua

• Tilausravintola 140 henkilölle• Sisustus-ja neulelankamyymälä• 12 henkilön tilaussauna-ja saunakamari, mahdollisuus pitää kokouksia/koulutuksia (max. 20 hlö)• Mummonmökki ja luhtiaitta-majoitus kesäaikana, luhtiaitassa yksi hääaitta• Pihviliha- ja maidontuotantotila

Katso tarkemmat tiedot www.pokkyla.fi ja facebook.comYhteydenotot puh. (08) 272 993, [email protected]

Maatalousyhtymä Lehtomaa

AUTOKORJAAMO H. ERKKILÄ

Säilyntie 29, 84880 YlivieskaPuh. (08) 427 097, 0400 682 178

[email protected]

Autokorjaamo

Merkillisen reilu! www.fixus.fi

Palvelemme ma-pe 8-17, la 10-14

AutoliikeHEINONENRuutihaantie 16, Ylivieska

Puh. 040 484 9860

Korjaamontie 16, 84100 Ylivieska Puh. (08) 4106 800

[email protected]älä avoinna

ma-pe klo 8–17, la suljettu (kesä-heinäk. ma-pe klo 9–16)

TILI- JA ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO

O.OJANPERÄ KYSAVISILTA 1, 84100 YLIVIESKA

PUH. (08) 413 3400

Palovaaran Sähkö OyNiemelänkyläntie 139, Ylivieska

[email protected]. 0400 260 942

Robottihuolto

KAIKKIA AKKUJA SAATAVANAMYÖS ROMUAKKUJEN KERÄYS

POHJANMAAN AKKURAUHALANTIE 66

YLIVIESKAPUH. 0500 389 117

Savelantie 1, 84100 YlivieskaMyymälä (08) 420 511Mikko 044 334 1633Teemu 044 334 1630

S-posti [email protected]

MYYNTI/ASENNUS/SUUNNITTELU/LÄMPÖKUVAUS

Kaivinkone- ja maansiirtourakointiTalvikunnossapito ja harjakonetyöt

Traktoreiden ja työkoneiden maalaukset

Maatalousurakointi

TPP KOKKO OYYlivieska

www.tppkokko.fi044 540 0972, 044 544 0080

Ängesleväntie 114, YlivieskaPuh. 040 729 3932, 0400 723 [email protected]

MAATILAMAJOITUS

REHUNKORJUU-Niittojakarhotus(ElhoV-Twin)-PaalausKroneComprimalla: paalikoko1.2-1.5m, säilöntäainemahd.,pystyynkääntö

MTYHannulap.0500580233/Ahti 0503279178/Jussi

KONEHUOLTO PAAVO LIINAMAA OY

HUOLTO JA VARAOSAT

Puh. 0400 385 839, Sahantie 74, 85500 Nivalawww.konehuoltoliinamaa.fi

VAALEA RAHKATURVEParasta kuiviketta kaikille eläimille!

MEGATURVE OYKysy toimituksista! Puh. 0400 281 889

www.megaturve.com

Luotettavaa, asiakaslähtöistä palvelua...Uudis- ja korjaus-

rakentaminen ammattitaidolla

050 588 6556 tai 0400 184 190www.rkltyomies.fi

YLINIEMEN TILIVisalantie 476, Ylivieska

050 3603 [email protected]

Yli 70 vuodenkokemuksella

HAUTAKIVET

Puuhkalantie 5, 84100 Ylivieska Puh. (08) 410 6300

www.ylivieskankivihiomo.fi

KoneyhtymäV. Kaarlela Ky

Pajatie 21, 85500 Nivala, puh. (08) 442 274Puh. (08) 424 915

Sähköinsinööritoimisto

Hintsala OyRuutihaantie 2 B, 804100 Ylivieska

Puh. (08) 410 440

Kiinteistönvälitys

Päivi Lehteläp. 044 580 5170

Juha Heinolap. 044 580 5180

Tarja Ylikauppilap. 044 580 5171

Jouko JärveläToimitusjohtaja

p. 0440 385 365

Isännöinti

Reijo Saviluotop. 0400 901 696

Jouni Mastokangasp. 0400 513 364

Pekka HanhimäkiIsännöinnin

liiketoimintajohtajap. 0400 902 990

Oiva Ojanperäp. 0400 681 956

Terttu Polvip. 0400 901 419

Ilkka Hakalap. 0400 681 956

Sirpa Ojanperäp. 0400 513 288

Matti Toppilap. 0400 511 121

Leena Toivanenp. 040 753 3004

Laaksojen OP-Kiinteistökeskus Oy LKVKauppakatu 11, 84100 Ylivieska

puh. 010 258 7707

Laaksojen OP-Kiinteistökeskus Ylivieskassa

Ylivieska, puh. 0440 283 988www.jk-remontti.fi

KIINTEISTÖJEN SANEERAUKSET

VALITSE KÄYTETTY Tuhti 85 telikkärry 4 500 € Patu-kantokoukku 700 €Överum CT488 muovisiipi 2 700 €Hardi ruisku 1000 l/12m 1 400 €Sähkösirkkeli /ruuviha. 750 €Hankmo 90 lapiorullaäes 950 €Elho kelapöyhin nivelak. 1 250 €Ney Holland 841 pyöröp. 2 500 €Traktorin kippikärry 1 500 €Wärtsilä yleisperävaunu 1 500 €Vaihtolavaperävaunu 2 950 €VM-450 S-Piikkiäes 2 650 €VM-250 Takalana 1 000 €Metrak puunpilkkoja 2 100 €Rehu / risukoura, uusi 750 €Hakki Kaivuulaite, uusi 950 €Klapikuljetin 20 cm / 5m 1 600 €Joustopiikkiäkeitä 240 300 €Traktorin etupainoja 50kg 55 €Paripyöriä 18.4-34 800 €Paripyörä 13.6-38 500 €Paripyörä 12.4-36 400 €Farmarisäiliö 2.4 m3 450 €Farmarisäiliö 3.1m3 800 €Tempo tasojyrsin 300 2 250 €Tempo lautasäkeen laut. 25 €Ruuvihalkojan kärkiä 65 €Juomanippoja eri malleja 5 €

Al-ko moottorisaha uusia 140 €Keevay skoottereita uusia 900 €Metsurin puserot alkaen 20 €Metsurin kokopuvut pieniä 70 €Metsurin turvahousuja alk 50 €

Hinnat sis. ALV 24%

Jokilaaksojen Maatalousvälitys OyRatakatu 5, 84100 YLIVIESKA

Puh. (08) 423 557, 050 525 8100

YKSI PYLVÄS PUUTTUU Juha Pylvään vaalilehti 2015

Päätoimittaja Anne Syrjälä

Kustantaja Maakunnan tukiPylväs ry.

Painos n. 47 000 kpl


ww

w.lu

mon

.fi/k

ampa

nja

puh. 040 0277 305 [email protected]

Ota varaslähtö kevääseen– lasitetulla terassilla ja parvekkella

Tiesitkö? – Korottomalla Lumon rahoituksella voit toteuttaa unelmiesi lasituksen heti. Kysy lisää myyjältäsi.

Tilaa nyt ilmainen arviokäynti!

Rahtimylläri jalostaa viljastasi tuottavan väkirehun.Säästät rehukustannuksissa ja tasapainoinen ruokintaparantaa tuotosta eläinten terveydestä tinkimättä!

Pohjanmaan Rehujauhatus OyOjantie 7, 85140 Tynkä

Puh. (08) 466 595 tai 041 444 9374

Tuomme viljaa lukuun ottamatta kaikki muut korkeaan tuotokseen tarvittavat rehukomponentit mukanamme.

Kerromme mielellämme lisää, miten rahtimyllärin tilasekoitus vähentää työtäsi ja parantaa tilasi tuottavuutta.

TILASEKOITUS– helppo ja edullinen

tilakohtainen ruokintaratkaisu!

L INTUTIE 1, 84100 YLIVIESKAPUH. 044 322 0447, 050 561 6290,

040 145 9903WWW.RAVERAKENNUS.FI

Kauppakatu 10, 84100 Ylivieska Puh. 044 7291 213

www.osuuskuntappo.fi

Sisustuspaneelit

Maler Méa -sisustuspaneelilla luot huipputyylikkäät seinä- ja kattopinnat!

Maler kosteudenkestävät MDF-kattopaneelit ja listat on suunniteltu kestämään kosteiden tilojen vaativia oloja erityisesti Suomen olosuhteissa.

MALER OYJoutsentie 2 – FI-84100 Ylivieska

Puh. (08) 4118 800 – Fax (08) 426 [email protected] – www.maler.fi

Vanhatie 29, 92400 Ruukki puh. 0400 681 946www.ruukinkiinteistohuolto.fi fax 08 270 134

• Haketus- ja kuljetuspalvelu• Puunmurskaus • Pellonraivaus• Peltojen tasaus tasausruuvilla

• Kaivinkone- ja teladumpperipalvelu• Sorateiden kesäkunnossapito

KONE- JA ENERGIA VALTONEN OY85410 Sievi

Puh. 0500 193 042

KONEURAKOINTIJORMA HEMMILÄ

LVI Autio050 330 3478

Käyttövesiputkisto- ja lämpöjohtosaneeraukset

Lattioiden hionnat ja lakkaukset

Jokilaaksojen Parkettityö T:mi Tarmo Visuri

Puh. 0400 365 364

Sorvaus- ja hitsauspalvelutAutiontie 34, 85310 Sievi [email protected]@misatec.fi

Puh. 044 2783 009 / 044 2783 008

Laattatie 2, 84100 YlivieskaPuh. (08) 421 660,

0400 384 849www.vieskanovityo.fi

TAKSIUnto Huhtakangas

Puh. 0400 363 373

TILITOIMISTOR. HILLI KYLeipätie 2, 85200 Alavieska

puh 0400 246 [email protected]


Juhan kalenteriTule juttelemaan ja kuuntelemaan Juhan ajatuksiaLisää tapahtumia www.juhapylvas.fi

Aimo Kortteen Konepaja OyDomestic: +358 443 700 611Export: +358 443 700 610Subcontracting: +358 443 700 620

akk-kalenteri-2015-englanniksi kokonaan.indd 26 30.12.2014 23:50:25

ke 1.4. 12.00 - 14.00 Pylväsbussi kiertue Rautio

ke 1.4. 15.00 - 17.00 Pylväsbussi kiertue Himanka, K-market

ke 1.4. 19.00 - MTK, Ylivieska kevätkokous Ylivieska, Lounatuuli

to 2.4. 16.00 - 18.00 Vaalitilaisuus Juha & Niilo Keränen Pudasjärvi, S-market

to 2.4. 18.30 - Vaalitilaisuus Juha & Niilo Keränen Pudasjärven vaalituvalla

la 4.4. 10.00 - 16.00 Juha tavattavissa Ylivieska, Kärkkäinen

ti 7.4. 18.30 - Vaalipaneeli Ylivieska, valtuustosali

ke 8.4. 18.00 - Puolueiden piinapenkki, Yrittäjien vaalipaneeli Oulainen, Yritystalo

pe 10.4. 14.30 - Piirin tilaisuus Kärsämäki, Paanulinna

pe 10.4. 16.00 - Piirin tilaisuus Haapajärvi, Stollen nuorisotalo

pe 10.4. 18.30 - Piirin tilaisuus Pyhäjärvi, Ikosen koulu

la 11.4. 10.00 - 11.30 Vaalikahvio Reisjärvi

la 11.4. 12.00 - 12.45 Vaalibussi Haapajärvi, tori

la 11.4. 13.30 - 14.15 Vaalibussi Nivala, K-supermarket

la 11.4. 15.00 - 15:45 Vaalibussi Ylivieska, Kärkkäinen

la 11.4. 16.00 - 17.00 Vaalibussi Ylivieska, Halpa-Halli

la 11.4. 18.30 - Piirin tilaisuus Oulainen, NS Soihtula

su 12.4. 10.00 - 16.00 Kansalaisopiston työnäyttely, vaalipaneeli Jokirannan koulu, paneeli 11.15-12.15

ma 13.4. 10.00 - 10.45 Vaalibussi Kalajoki, Halpa-Hallin piha

ma 13.4. 11.30 - 12.15 Vaalibussi Merijärvi, Säästötalo

ma 13.4. 13.00 - 13.45 Vaalibussi Alavieska, tori

ma 13.4. 14.30 - 15.15 Vaalibussi Sievi, tori

ma 13.4. 16.15 - 17.00 Vaalibussi Reisjärvi, K-market

ma 13.4. 19.00 - Vaalitilaisuus Petäjäskosken ns, Oulainen

pe 17.4. 19.00 Puolueiden piinapenkki, Yrittäjien vaalipaneeli Nivala

su 19.4. 19.00 - Vaalivalvojaiset JUHA PYLVÄSEDUSKUNTAANwww.juhapylvas.fi

ALUEEMME YKKÖSEHDOKAS!

YKSI PYLVÄS PUUTTUU

Ke

sku

sta

n k

uva

pa

nkk

i

www.facebook.com/juhap2015twitter.com/pylvas_juha instagram.com/juha_pylvas

Juha Pylväs

eduskuntaan

2015!

Juhan vaalikampanjaa voi tukea lahjoituksella http://kerays.keskusta.fi/oulu/pylvasjuha

Liity Juhan tukiryhmään [email protected]

Yhteystiedot Juha Pylväs +358(0)50 588 4536,

[email protected]

kampanjapäällikkö Anne Syrjälä, +358(0)50 546 1446 [email protected]

Yksi Pylväs puuttuu

Documents