”One Zambia, One Nation” eli ”yksi Sambia, yksi ... · nimillä Chibemba, Cibemba, Ichibemba, Icibemba ja Chiwemba. Myös nyanja tunnetaan nimellä Njandža. Sitä puhutaan

SAMBIA SIJAITSEE MONEN MAAN VÄLISSÄ Sambia sijaitsee eteläisessä Afrikassa vähän Kauriin kääntöpiirin yläpuolella. Sen naapurivaltioita ovat etelässä Zimbabwe, Namibia ja Botswana, lännessä Angola, pohjoisessa Kongon Demokraattinen tasavalta ja Tansania, sekä idässä Malawi ja Mosambik. Sambian läheisimmät merialueet ovat Mosambikin kanaali joka sijaitsee Intian valtamerellä ja Atlantin valtameri. Sambian pääkaupunki on Lusaka. Siellä on noin 1 640 000 asukasta ja se on myös Sambian suurin kaupunki. Muita kaupunkeja ovat mm. Livingstone, joka on nimetty tutkimusmatkailija David Livingstonen mukaan, Ndola, joka on toiseksi suurin kaupunki ja Kitwe, joka Sabian kolmanneksi suurin kaupunki. Ndolassa ja Kitwessä on molemmissa asukkaita lähes 400 000 ihmistä. Sambian maantieteelliset koordinaatit ovat 8-18 S ja 20-35 E SAMBIA ON SUURIMMAKSI OSAKSI YLÄNKÖÄ Sambia on lähestulkoon pelkkää ylänköä. Suurimmaksi osaksi maa on noin 1000 metriä merenpinnan yläpuolella. Sambiassa on myös vähän vuoria ja vuoristoa. Korkein paikka Sambiassa on Mafinga Hills, joka sijaitsee aivan maan itäisellä puolella, Malawin rajalla. Mafinga Hills on noin 2300 metriä korkea. Toinen korkea paikka Sambiassa on Muchingavuoret. Ne sijaitsevat maan kaakkoisosassa. Kaikki korkeat paikat (yli 2000 metriä merenpinnan yläpuolella) sijaitsevat Tansanian ja Malawin rajaseuduilla itäisessä maanosassa. Sambian läpi virtaa myös Afrikan neljänneksi pisin joki, Sambesi. Se sijaitsee maan läntisessä osassa ja se on myös rajajoki Sambian ja Zimbabwen välillä. Joki laskeutuu Mosambikin kautta Intian valtamereen. Paikka, jossa joki toimii maiden välisenä rajana, on kaupunki nimeltä Livingstone. Paikalla sijaitsee myös yksi Afrikan suurimmista vesiputouksista, Viktorian putoukset, joka on 107 metriä korkea ja 1600 metriä leveä. Paikallisset asukkaat ovat ainakin joskus käyttäneet putouksesta nimeä ”Mosi-oa-Tunya”,

Kuva 1: Sambian lippu

Kuva 2: Sambian vaakuna. Kuvan alla on maan motto; ”One Zambia, One Nation” eli ”yksi Sambia, yksi kansakunta”

joka tarkoittaa suomeksi savua, joka jylisee. Sambiassa on myös lukuisia pikkujokia, jotka ovat haarautuneet Sambesijoesta. Toinen joki joka ikään kuin ”halkaisee” maan keskeltä, on Kafue –niminen joki. Se on yksi merkittävä sivujoki Sambesijoesta. Se kulkee maan keskiosan kautta pohjoisesta etelään ja laskee Sambesijokeen Viktorian putouksien lähellä. Maan pohjoisissa osissa on myös kaksi suurta järveä, Mwerujärvi, joka on osittain myös Kongon Demokraattisen Tasavallan puolella ja Bangweuljärvi, joka sijaitsee vähän aiemmin mainittua alempana. KARTTOJA

Kuva 3: Pinnanmuotokartta Sambiasta

Kuva 4: Sambian kartta ja naapurivaltiot

SAMBIASSA EI OLE MAANJÄRISTYKSIÄ Sambia ei sijaitse lähellä minkään mannerlaatan saumakohtaa, vaan lähestulkoon keskellä Afrikan mannerlaattaa, joten siellä ei esiinny maanjäristyksiä tai vulkaanista toimintaa. ILMASTO Sambia sijaitsee kuumalla lämpövyöhykkeellä, eli kaikki kuukaudet ovat maassa vähintään +18 celsius-astetta lämpimiä. Maan ilmastoalue on väli-ilmasto, joten maassa on meri- ja mannerilmaston piirteitä. Tammikuun keskilämpötila on noin +20.5 °C ja saman kuun keskimääräinen maksimilämpötila noin +26.4 °C. Heinäkuun keskilämpötila on noin +19.1 °C ja keskimääräinen maksimilämpötila noin +26.6 °C Joskus Sambiassa on jopa yli +40 °C kuumina ja pilvettöminä syksyisinä päivinä. Sambiassa sataa vettä vuosittain aika paljon. Maan vuotuinen sademäärä maan keski- ja pohjoisosissa on noin 970–1470 mm ja maan eteläosissa noin 720–970 mm vuodessa. Aivan eteläisimmässä osassa maata saattaa sataa vuodessa vähintään noin 470 mm, ja enimmillään noin 720 mm vettä, mikä on kutakuinkin sama määrä, kuin Suomessa sataa vettä vuosittain. Sambiassa on sadekaudet, jotka kestävät marraskuusta maaliskuuhun ja kuiva kausi syyskuusta lokakuuhun

Sambia

Kuva 5: Sambian sijainti mannerlaattoihin nähden

Lämpötiloihin ja sademääriin vaikuttavat mm. se, että maa sijaitsee lähellä päiväntasaajaa, jolloin siellä on keskimääräistä lämpimämpää, kuin mailla, jotka eivät sijaitse lähellä päiväntasaajaa. Sambiassa saattaa olla tosin hieman kylmempää, kuin sen naapurimailla, koska maa on suurimmaksi osaksi ylänköä, jolloin lämpötila on noin 6,5 astetta kylmempää siirryttäessä ylöspäin kilometriltä. Kylmät merivirrat siirtävät myös kylmää vettä navoilta päiväntasaajalle, jolloin sateiden määrä vähenee läheisillä alueilla. SAMBIA ON LÄHES KOKONAAN SAVANNIA Erilaista kasvillisuutta on paljon Sambiassa. Suurimmaksi osaksi maa on kuitenkin savannia, mutta myös noin kolmasosa maasta on havu- ja lehtimetsää. Metsää on kuitenkin vähän suurien asutuskeskuksien ja liikennereittien lähellä, koska ihmiset ovat hävittäneet ne niiden ympäriltä. Maan tulvatasangoilla ja suoalueilla ei kasva oikeastaan muuta kuin ruohikkoa/heinikkoa. Kaksi tyypillisintä kasvia Sambiassa ovat apinanleipäpuu ja akasia Apinanleipäpuu Apinanleipäpuut ovat todella vanhoja lehtipuita, joita kasvaa Afrikassa ja Australiassa. Ne ovat noin 5-25 metriä korkeita ja jopa yli seitsemän metriä halkaisijaltaan. Puut voivat olla todella vanhoja. Vanhimpien puiden iäksi on arvioitu jopa 5000 vuotta. Tosin niiden ikää on vaikea arvioida, koska kyseisessä puulajissa ei ole kasvurenkaita. Apinanleipäpuussa on todella tiheä oksisto ja kaikista ohuimmat oksat voivat olla halkaisijaltaan vain noin yhden millimetrin. Puu pudottaa lehtensä, kun se välttää kuihtumista erittäin kuivina kausina. Puu kestää kuivuutta hyvin. Kyseisestä puusta saa myös hedelmiä. Ne sisältävät paljon ravintoaineita ja ovat erittäin herkullisia. Apinanleipäpuun hedelmä

Kuva 6: Apinanleipäpuu

Kuva 7: Jotkin apinanleipäpuut tosin voivat olla myös hoikkia

ELÄIMISTÖ Sambialle tyypillisiä ja päivittäin näkyviä eläimiä ovat mm. norsut, kirahvit, apinat, paviaanit, krokotiilit, alligaattorit, gasellit, sarvikuonot sekä virtahevot. Vähän harvemmin nähtyjä eläimiä olivat taas esim. leijonat, puhvelit, sakaalit yms. Eläimet hankkivat ravintonsa luonnosta tappamalla muita eläimiä, jopa ihmisiä, sekä esimerkiksi puiden lehdistä, kuten akasiapuun lehdistä, joita kirahvit syövät ravinnokseen. Tosin jotkin eläimet, kuten paviaanit ja apinat hankkivat ravintoa myös varastamalla sitä hotelleista sekä ravintoloista ja muista sellaisista paikoista. Virtahepo Virtahepo on nisäkäs, joka viettää suurimman osan ajastaan joissa sieraimiin asti veden alapuolella. Ne voivat myös pysytellä veden alla jopa kymmenen minuuttia. Virtahevot ovat kasvinsyöjiä. Ne voivat syödä jopa 50 kiloa kasviksia vuorokaudessa. Ne syövät pääasiassa öisin oleskellessaan maan päällä. Virtahevot puolustavat reviiriään ja ovat erittäin vaarallisia myös muille nisäkkäille, kuten ihmiselle. Ne Tappavat eniten Afrikassa ihmisiä, kuin mikään muu eläin. Virtahepo pystyy kulkemaan vedessä noin 8km/h ja maan päällä noin 30km/h. Ne ovat noin puolitoista metriä korkeita ja painavat 1500-3200kg. Virtahevot ovat pääasiassa sukua valaille.

Kuva 8: Etualalla kaksi gnuantilooppia sekä takana kirahvi

Kuva 9: ”Ronsu” ylittämässä tietä

Kuva 10: Pieni lauma gaselleja

PINTA-ALA Maan pinta-ala on noin 752 618 km², joista sisävesiä on noin 1 %. Verrattuna Suomen pinta-alaan, joka on 338 419,31 km², on Sambia noin kaksi kertaa suurempi kuin Suomi. VÄKILUKU Sambiassa on vuonna 2008 ollut noin 11 862 740 asukasta. Se on myös noin kaksinkertainen määrä Suomen väkilukuun verrattuna, joka on noin 5 326 314 ihmistä. ASUKASTIHEYS Sambiassa asuu keskimäärin noin kolmetoista ihmistä neliökilometrillä, eli maa on aika harvasti asuttua. Suomessa asukastiheys on noin 17 ihmistä per neliökilometri, eli Sambiassa asuu keskimäärin neljä ihmistä enemmän yhdellä neliökilometrillä, kuin Suomessa. Tiheän asutuksen alueita Sambiassa on suuret kaupungit, kuten Lusaka (n.1 640 000 asukasta), Ndola (n.374 750 asukasta) ja Kitwe (n.363 730 asukasta). Harvan asutuksen alueita ovat taas maaseutu, jossa asuu vain muro-osa maan ihmisistä. Yksi asukastiheyteen vaikuttavista asioista on puhtaan veden puute maaseuduilla. Onneksi kuitenkin puhtaan veden saanti on myös maaseuduilla parantunut huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. SAMBIASSA PUHUTAAN MONIA KIELIÄ Sambiassa puhutaan pääasiassa englantia, mutta maahan on myös rekisteröitynyt jopa 73 eri heimoa, ja lähes jokaisella niistä on oma kielensä, eli maassa puhutaan todella monia eri kieliä. Heimokieliä kutsutaan yhteisesti nimellä bantu, eli ne ovat yksinkertaisesti bantukieliä. Se kuuluu nigeriläiskongolaisten kielten alaryhmään. Tunnetuin bantukieli on swahili, jota myös osataan puhua aivan Sambian pohjoisimmassa päässä. Virallisia kieliä maassa on neljä. Ne ovat englanti, bemba, nyanja sekä tonga. Jotkin kielestä tunnetaan myös monilla eri nimillä, kuten esimerkiksi bemba, jota kutsutaan myös nimillä Chibemba, Cibemba, Ichibemba, Icibemba ja Chiwemba. Myös nyanja tunnetaan

nimellä Njandža. Sitä puhutaan eniten Sambian itäisessä maakunnassa ja maan pääkaupungissa Lusakassa. Tässä joitain kielinäytteitä swahilin kielestä: mtu = ihminen mafuta = öljy, rasva nyama = liha mnyama = eläin/saalis nyoka = käärme

mbingu = taivas USKONNOT: Suurin osa Sambian uskonnoista on etnisiä luonnonuskontoja, joita on maassa noin 27 %. Toiseksi eniten maassa on protestantteja, joita on noin 23 % väestöstä. Taas kolmanneksi eniten maassa on katolisia, joita on noin 17 % väestöstä. Maassa on myös pieniä yhteisöjä muslimeja sekä juutalaisia. Molempia on maassa noin 5 prosenttia. Uskonnot eivät ainakaan tietääkseni vaikuta pahemmin ihmisten elämään tai valtion kulttuuriin. Kulttuuri on bantukansojen ja Eurooppalaisen kulttuurin sekoitus

Kuva 11: Sambialainen kirkko

VÄESTÖNMUUTOKSET Sambian väestön jakauma on vääristynyt HI – viruksen ja aidsin vuoksi. Sambiassa noin joka viides on sairastunut HI – virukseen ja puolet maan väestöstä onkin alle 15 –

vuotiaita. Lapsikuolleisuus on suurta, kuten myös äitikuolleisuus. Puhtaan juomaveden puute aiheuttaa myös pienten lasten kuolemista. Odotettu elinikä on miehillä 42 vuotta ja naisilla 43 vuotta. Väestönmuutokset lukuina: Syntyvyys 40,5 / 1000 henkilöä kohden Kuolleisuus 21,4 / 1000 henkilöä kohden Imeväiskuolleisuus 101 / 1000 elävänä syntynyttä kohden Alle 5 –vuotiaiden kuolleisuus 182 / 1000 Perheiden keskikoko 4,57 Hedelmällisyysaste 5,2 LUKUTAIDOTTOMUUS Yllättävän suuri osa, noin 80 % Sambian väestöstä osaa lukea, ottaen huomioon maan köyhyyden. Miehet osaavat lukea tilastollisesti hieman naisia enemmän. Noin 12 % miehistä ja 23 % naisista eivät osaa lukea. Lukutaitoisuus on lisääntynyt huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, johtuen kaiketikin ilmaisen koulutuksen saatavuuden lisääntymisestä. Yksi syy lukutaidon puuttumiseen on esimerkiksi asuminen syrjäisillä seuduilla, jossa ei ole samanlaista mahdollisuutta kouluttautua, kuin tiheän asutuksen alueilla. BRUTTOKANSANTUOTE Sambian valtio on erittäin köyhä. Maan bruttokansantuote on vain noin 800 USD/asukas. Esimerkiksi Suomi kuuluu rikkaisiin valtioihin, koska sen bruttokansantuote on noin 5500 USD/asukas, eli yli 1000 USD/asukas, jossa köyhän ja rikkaan välinen raja kulkee. Verrattuna Sambian bruttokansantuotteeseen, on Suomi noin 4700 USA:n dollaria rikkaampi/asukas, kuin Sambian valtio. ELINKEINOT Keskeisimmät elinkeinot Sambiassa ovat maatalous ja kaivostoiminta. Ihmiset elättävät itsensä pääosin viljelemällä. Yleisimmät viljelykasvit ovat mm. maissi, sokeriruoko, puuvilla, maapähkinä ja tupakka, joista yleisin on maissi. Kaivostoiminta on kannattavaa maassa, koska siellä on paljon luonnonvaroja. Merkittävin maan vientitavara on kupari, jota on Sambiassa neljänneksi eniten maapallolla. Muita luonnonvaroja ovat mm. koboltti, sinkki, lyijy, kivihiili, kulta, hopea, smaragdit ja uraani. ELINTAVAT Sambialaiset tekevät paljon erilaisia käsitöitä, ja monet myös elättävät itsenä niillä. Aihepiirteiltään käsityöt vaihtelevat eläinten puisista veistoksista käytännöllisiin tuoleihin, pöytiin, mattoihin yms. Ihmiset myyvät tekemiään käsitöitä erilaisilla toreilla ja muissa sellaisissa paikoissa esimerkiksi turisteille. He myös tekevät vaihtokauppaa myymisen sijasta esimerkiksi vaatteisiin tai muihin tavaroihin.

Sambialaiset pitävät myös soittamisesta ja laulamisesta. Pääasiallisia soittimia ovat rummut. Soittaminen sisältää paljon tanssia ja laulua. Ruokakulttuuri on aika yksipuolinen. Ruoka on pääasiassa maissia eri muodoissa. Yksi syödyimmistä ruuista on maissipuuro. Se on valkoista ja kiinteää ja sen lisukkeena käytetään erilaisia kastikkeita, kuivattuja pikkukaloja, kanaa tai jotain muuta sellaista. Ruoan nimi on” nsima”. Yleensä ruoka vain maustetaan suolalla.

Kuva 12: Sambialainen tori, jossa ihmiset myyvät tekemiään käsitöitä

NÄHTÄVYYDET Yksi Sambian ja samalla koko maailman kuuluisista nähtävyyksistä on maan eteläisessä osassa Zimbabwen ja Sambian rajalla sijaitseva Victorian putoukset. Sen on noin 107 metriä korkea ja 1600 metriä leveä. Putoukset löysi Skotlantilainen lääkäri ja tutkimusmatkailija David Livingstone. Hän nimesi putoukset kuningatar Victorian mukaan. Paikalliset asukkaat kutsuivat putousta nimellä Mosi-oa-Tunya, joka tarkoittaa suomeksi savua, joka jylisee. Kaupunki, jossa Victorian putoukset sijaitsevat, on nimetty sen löytäjän mukaan. Kaupungin nimi on Livingstone. Ihmisen rakentamia nähtävyyksiä on mm. myöskin eteläisessä maanosassa sijaitseva Karibiajärvi, joka on yksi maailman suurimmista ihmisen rakentamista makeavesialtaista. Toinen nähtävyys on Livingstonen museo, joka sijaitsee myös Livingstonen kaupungissa Sambian ja Zimbabwen rajan lähellä.

AJANKOHTAISET ASIAT Sambiassa on ollut viime aikoina (2009) paljon pahoja tulvia. Ne ovat pahimmat maassa yli neljäänkymmeneen vuoteen. Tulvat ovat koetelleet yli 400 000 ihmistä ja häätäneet yli 20 000 perhettä pois kodeistaan. Myös tammikuun rankkasateiden aiheuttamissa tulvissa kuoli noin 50 ihmistä ja 285 000 ihmistä menetti kotinsa. MATKAKOKEMUKSIA Olen käynyt Sambiassa kaksi kertaa ja olen pitänyt paikasta. Molemmat kerrat olin Livingstonen kaupungissa, Zambezi Sun – hotellissa. Muistaakseni molemmilla kerroilla

Kuva 13: Osa Victorian putouksista

oli todella hyvä sää – vettä ei tainnut tulla kertaakaan. Aurinko paistoi täydeltä taivaalta ja elohopea kipusi joskus yli neljänkymmenenkin asteen yläpuolelle. Villieläimiä oli joka puolella ja ne elivät ihmisten kanssa sulassa sovussa. Piti olla varovainen, ettei mikään niistä hyökännyt päälle. Varsinkin jos oli ruokaa mukana, paviaanit ja apinat saattoivat pahimmassa tapauksessa hyökätä ruoan toivossa ihmisten kimppuun, nimimerkillä kokemusta löytyy… Myös norsuja ja sarvikuonoja piti varoa. Joskus norsut saattoivat tunkea hotellialueenkin sisäpuolelle – siksi hotellilla oli aseistetut vartijat. Yksi sarvikuono oli yhden kuukauden aikana romuttanut 36 autoa, ja safarilla ollessamme automme kuski lähestulkoon törmäsi kyseiseen sarvikuonoon… Onneksi sarvikuono ei kuitenkaan huomannut sitä. Ihmiset olivat hyvin ystävällisiä ja taitavia tekemään käsitöitä. Ostimme kotiin paljon erilaisia puuveistoksia hotellin takana sijaitsevalta torilta (kts. kuva 12). Victorian putoukset sijaitsivat myös hotellin lähellä, noin 100 metrin päässä. Putoukset olivat vaikuttava näky ja siellä oli hienoa käydä. Kävimme myös Sambian rajanaapurin, Zimbabwen puolella. Rajana toimiva silta sijaitsi noin puolen kilometrin päässä hotellilta. Rajan ylitys sujui ongelmitta, vaikka rajavartijat olivat kuulemma aika liipaisinherkkiä kavereita… Paikallisten nuorien huvina oli myös hypätä benji-hyppyjä sillan päältä. Myös turistit tekivät sitä siihen asti kunnes he kuulivat yhdeltä hyppääjältä menneen benji-köysi poikki! Livingstonen kaupungin ”keskusta” oli pieni ja siellä oli vain yksi päällystetty tie, jonka varrella kaikki nk. liikkeet sijaitsivat. Suurin ja hienoin talo oli rapattu ja sekin oli kaupungintalo. Näin myös paikallisen koulukyydin; kuorma-auto, jonka lava oli täynnä koululaisia koulupuvuissaan... Matka sujui hyvin ja menisin Sambiaan vielä vaikka kolmannenkin kerran. =)

Kuva 14: Sambian ja Zimbabwen välinen rajasilta

Tekijä: Samuli Suonenvirta 7D LÄHTEET KUVALÄHTEET: Kuva 1: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Flag_of_Zambia.svg Kuva 2: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Coat_of_arms_of_Zambia.svg Kuva 3: Itse piirretty pinnanmuotokartta Sambiasta Kuva 4: Itse piirretty Sambian kartta Kuva 5: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Tectonic_plates.png Kuva 6: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Baobob_tree.jpg Kuva 7: http://world.mongabay.com/finnish/travel/files/p9708p.html Kuva sallitaan käyttää esim. esitelmissä copyright –merkistä huolimatta. Kuva 8: Itse otettu matkakuva Kuva 9: Itse otettu matkakuva Kuva 10: Itse otettu matkakuva Kuva 11: http://en.wikipedia.org/wiki/File:Linvingstone_church.jpg Kuva 12: Itse otettu matkakuva Kuva 13: Itse otettu matkakuva Kuva 14: Itse otettu matkakuva NETTILÄHTEET: http://fi.wikipedia.org/wiki/Lusaka http://fi.wikipedia.org/wiki/Sambesi https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/za.html

http://afrikkanet.fi/maat/sambia/kartat/sademaara/sademaara.htm http://freemeteo.com/default.asp?pid=24&gid=909137&la=10 http://www.finland.org.mz/doc/fi/maatieto/sambia.html http://www.peda.net/verkkolehti/jklmlk/vaajakumpu/5d?m=content&a_id=10 http://fi.wikipedia.org/wiki/Virtahepo http://en.wikipedia.org/wiki/Bemba_language http://fi.wikipedia.org/wiki/Bantukielet http://fi.wikipedia.org/wiki/Nyanjan_kieli http://en.wikipedia.org/wiki/Religion_in_Zambia http://ss-matkat.kummeli.fi/arch/tiedostot/Esitteet/SAMBIAN_SAFARI_OCT09.pdf http://www.tietosaimaa.fi/zambia/sambiaao.php KIRJALÄHTEET: MAAILMAN tietokartasto OTAVA ISBN: 951–20549-8 S. 120-123, S. 38-39