Vuosikertomus 2014 · 2017-08-07 · 4 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2014 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää las-ten, nuorten

Vuosikertomus 2014

2 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2014

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ryToinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinkip. 075 324 [email protected]

Taitto: Merja LensuValokuvat: Mari Männistö, Anu Tirkkonen, Camilla Heikkilä, Lehtikuva, Colourbox, Harri Joensuu, Laura Vesa, Miikka Kiminki, Keksi/Suvi-Tuuli Kankaanpää, Kirsi Pihlaja, Tiina Tynkkynen-Hieta

Ulkoasu: HahmoPaino: Kopio Niini Oy, 2015

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2014 3

Sisältö MLL:n visio ja arvot | s. 4

Kohti lapsiystävällistä yhteiskuntaa | s. 5

Toimintaympäristö | s. 6

Lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittinen vaikuttaminen | s. 8 Paikallisen ja alueellisen vaikuttamisen tuki

Viestintä | s. 9

Kansalaistoiminnan tuki ja järjestötyö | s. 10Hyvällä mallilla -foorumi

Auttavat puhelin- ja nettipalvelut | s. 11Lasten ja nuorten puhelin ja Nuortennetin kirjepalvelu Vanhempainpuhelin ja Vanhempainnetin kirjepalvelu Päivystäjien koulutus ja tuki

Terveyden edistäminen | s. 14Ravitsemussuositukset tutuksi Yksinäisyyden ehkäiseminen koulussa Lasten seurassa -ohjelma Päihdekasvatus

Lasten ja nuorten osallisuus | s. 16Vertaistukea nuorelta nuorelle Koulukiusaamisen ehkäisy Tutorit ammatillisissa oppilaitoksissa Yhdistysten nuorisotoiminnan tukeminen

Tuki Vanhemmille | s. 18Kohtaamispaikkoja lapsiperheille Vertaisryhmätoiminta

Tukea perheen arkeen Kylämummi ja -vaaritoiminta Perheryhmät vanhemmuuden tukena Materiaalinen apu lapsiperheille

Kuntakumppanuus | s. 21Vapaaehtoisten ammatillinen ohjaus

Turvallinen mediaympäristö | s. 22 Aktiivista mediakasvatusta

Media lapsen mielessä

Kansainvälinen toiminta | s. 23

Talous ja hallinto | s. 24MLL:n strategia Luottamuselimet Keskustoimiston henkilökunta Talous ja kiinteistöt Varainhankinta

Säätiöt ja yhtiöt | s. 26

Piirit ja yhdistykset | s. 27

Tuloslaskelma | s. 29

Tuotot ja kulut toiminnanaloittain | s. 30

Tase | s. 31

Liitteet | s. 32

MLL:n toiminta numeroina 2014 | s. 34


Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää las-ten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoin-tia.

MLL:n visio • Suomi on lapsiystävällinen yhteiskun- ta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. • MLL on lasten, nuorten ja perheiden arjen asiantuntija, luotettava ja kette- rä kumppani, vapaaehtoistyön toteut- taja ja innovatiivinen kehittäjä sekä vahva vaikuttaja. MLL tarjoaa innosta- van ja arvostavan osallistumisympäris- tön vapaaehtoistoiminnalle lasten, nuorten ja perheiden kanssa.

MLL:n arvot• lapsen ja lapsuuden arvostus • yhteisvastuu• inhimillisyys • yhdenvertaisuus

Arvoja täydentävät periaatteet • avoimuus• ilo• kumppanuus• osallisuus• arjen arvostus

MLL:n toiminta-alueet• Vapaaehtoistoiminta lasten, nuorten ja perheiden kanssa• Lasten, nuorten ja vanhemmuuden tuki• Vaikuttaminen lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

MLL:n visio ja arvot

Jokaisella lapsella on oikeus onnelliseen lapsuuteen.

MLL edistää lasten, nuorten ja

lapsiperheiden hyvinvointia ja rakentaa

lapsiystävällistä yhteiskuntaa.

KESKUSJÄRJESTÖ • Vaikuttaa lapsi- ja perhepoliittiseen päätöksentekoon, herättää keskustelua ja antaa lausuntoja

• Ylläpitää Lasten ja nuorten puhelinta ja Vanhempain- puhelinta sekä nettikirje- ja chat-palveluja

• Tukee vanhempia jakamalla tietoa lasten kasvusta, kehityksestä ja kasvatuksesta

• Auttaa kouluja vähentämään kiusaamista

• Arvioi ja kehittää vapaaehtoistoimintaa

PIIRI (10)• Tarjoaa kunnalle perhekeskuskumppanuutta

• Ohjaa ja kouluttaa perhekummeja, ystäviä maahanmuuttaja- äideille ym. tukihenkilöitä

• Tukee, kouluttaa ja ohjaa paikallisyhdistysten vapaaehtoisia

• Vaikuttaa alueellisesti

• Järjestää tapahtumia

• Välittää lastenhoitoapua perheille

• Tarjoaa lapsiperheille suunnattuja palveluja

PAIKALLISYHDISTYS (557)• Tarjoaa perheille osallistumisen ja toiminnan mahdollisuuksia

• Perustaa ja ylläpitää perhekahviloita

• Järjestää kerhoja

• Ohjaa vapaaehtoisia, kuten kylämummeja ja -vaareja

• Toteuttaa vanhempainryhmiä ja luentoja

• Järjestää retkiä ja lastentapahtumia

1 100 000 VAPAAEHTOISTUNTIA14 000 TUKIOPPILASTA

330 PERHEKUMMIA 556 PERHEKAHVILAA

MLL:n yhdistys toimii lähes kaikissa Suomen kunnissa.

1600 KERHOA

11 700 VAPAAEHTOISTA

1100 LASTEN HOITAJAA

MLL:n työn perustana ovat liiton perusta-misjulistus, säännöt, Suunta 2024 -strate-gia ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus.


Mannerheimin Lastensuojeluliiton liitto-kokouksessa Turussa oli koolla lähes 250 aktiivista osallistujaa. Liittokokous päät-ti laajan valmistelukierroksen pohjal-ta MLL:n Suunta 2024 -strategiasta, jon-ka visiona on lapsiystävällinen yhteiskun-ta. MLL:n Suunta 2024 perustuu vapaa-ehtoistoiminnan kehittämiseen, lasten, nuorten ja vanhempien tukemiseen sekä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Vapaaehtoistoiminta on liiton keskei-sin voimavara. Vapaaehtoiset kohtasivat lapsia, nuoria ja vanhempia vuoden ai-kana yli 1,16 miljoonaa kertaa ja vapaa-ehtoistyötunteja kertyi lähes saman ver-ran. Vapaaehtoistyötä tehtiin perhekah-viloissa ja kodeissa, kerhoissa, kouluilla, auttavissa puhelimissa, nettikirjepalve-lussa ja chatissa. Paikallisyhdistysten hal-lituksissa huolehditaan koko toiminnan suunnittelusta, taloudesta ja organisoin-nista. Osallistuminen vapaaehtoistoimin-taan on mahdollista vain, jos joku organi-soi tehtäviä.

Vapaaehtoistoiminta on vastavoima yk-sinäisyydelle ja ulkopuolisuudelle. Yhteis-kunta on paljolti sen varassa, että ihmi-set toimivat järjestöissä yhteisönsä hyvin-voinnin parantamiseksi. Osallisuus suu-ressa kansalaisjärjestössä, jossa ihmiset laittavat itsensä likoon aivan vapaaehtoi-sesti, on riemastuttava kokemus. Siitä saa energiaa ja hyvää mieltä itselleen. Vapaa-ehtoistoiminta rikastuttaa elämää ja tuo uusia kokemuksia. Vapaaehtoistoimin-nassa voi löytää itsestään sellaisia voima-varoja, joita ei ole aiemmin tunnistanut.

Maaliskuussa käynnistettiin yhteistyös-sä Suomen Punaisen Ristin kanssa Koko Suomi leikkii -hanke. Kolmivuotisen suur-hankkeen rahoittaa Suomen Kulttuurira-hasto. Kymmenen leikkilähettiä eri puo-lilla maata kokosivat vapaaehtoisia suun-nittelemaan ja toteuttamaan sukupol-via yhdistäviä leikkipaikkoja, Terhokerho-ja. Vapaaehtoisten ohjaamia uusia kerho-

Kohti lapsiystävällistä yhteiskuntaaja syntyi puolen vuoden aikana 122 ja toi-minta käynnistyi peräti 100 kunnassa.

Viisivuotinen Vahvuutta vanhemmuu-teen -hanke päättyi vuoden lopussa. Hankkeen aikana perheryhmän ohjaaja-koulutukseen osallistui yli 400 kuntatyön-tekijää 80 kunnasta. Perheryhmässä en-simmäisen lapsensa saaneet vanhemmat jakoivat ajatuksiaan ja kokemuksiaan vau-vaelämästä. Vanhemmat kertoivat, että ryhmissä heränneet puheenaiheet jatkui-vat vielä kotonakin.

Vaikuttamistyössä luotamme vahvas-ti kumppanuuteen. Rakennamme lapsi-ystävällisempää yhteiskuntaa yhteistyös-sä muiden järjestöjen kanssa. Vaikutam-me päätöksentekoon ja tuomme sekä ar-jen tietoa että tutkimustietoa esille. Vuo-den aikana tarjottiin koulutusta eri tahoil-le myös lapsivaikutusten arvioinnista.

Yleinen taloustilanne on haastanut niin julkista sektoria, yrityksiä kuin järjestöjä-kin. Myöskään MLL ei ole säästynyt näiltä haasteilta. Toimintaa joudutaan sopeut-tamaan ja joitakin tehtäviä karsimaan. Keskeinen tavoitteemme on hoitaa liiton asioita niin, että tänä vuonna 95 vuotta täyttävällä järjestöllä on hyvät edellytyk-set toimia myös tulevaisuudessa.

Lämmin kiitos MLL:n vapaaehtoisil-le, järjestön luottamushenkilöille ja liiton kaikille työntekijöille. MLL on hieno yhtei-sö, jossa vapaaehtoiset, luottamushen-kilöt ja työntekijät osaavat toimia hyvin yhdessä toisiaan tukien. Suurkiitos myös toiminnan tukijoille, rahoittajille ja yhteis-työkumppaneille.

Milla Kalliomaavt. pääsihteeri


Toimintaympäristö

Suomessa asui 1 076 680 lasta (0–17-vuo-tiasta) vuoden 2014 alussa. Lasten osuus koko väestöstä oli hieman alle 20 pro-senttia. Pitkällä aikavälillä lasten ja lap-siperheväestön osuus koko väestöstä on laskenut. Suomi on kuulunut Euroopas-sa korkean syntyvyyden maihin, mutta vuonna 2014 syntyvyys aleni Suomessa neljättä vuotta peräkkäin.

Lapsiperheiden väestöosuuden pienen-tyminen heijastuu puolueiden ja poliitik-kojen kiinnostukseen lasten ja lapsiper-heiden asioihin. Aiempina vuosikymme-ninä lasten ja perheiden asiat olivat poli-tiikan keskiössä. Nyt ne ovat jääneet mar-ginaaliin ja herättävät yleistä poliittista kiinnostusta lähinnä silloin, kun puoluei-den välillä on suuria linjaerimielisyyksiä, tai kun tapahtuu lapsiin ja perheisiin liit-tyviä järkyttäviä tapahtumia, kuten lapsi- tai perhesurmia.

Lapsi- ja perheasioiden jääminen po-litiikan marginaaliin on näkynyt päätök-sissä. Tärkeintä perhepoliittista etuutta, lapsilisää, päätettiin maaliskuun kehysrii-hessä leikata 8 prosenttia vuoden 2015 alusta. Leikkaus tehtiin siitä huolimatta,

että lapsilisän indeksisidonnaisuus oli jo jäädytetty tällä vaalikaudella ja lapsilisi-en reaaliarvo on yli 20 prosenttia alem-pi kuin 20 vuotta sitten. Myös kotihoidon tuen taso on merkittävästi alempi kuin 20 vuotta sitten. Vanhempainpäivärahojen minimitaso on edelleen hyvin matala, jo-hon on kiinnittänyt huomiota myös Eu-roopan neuvoston sosiaalisten oikeuksi-en komitea.

Kuntien valtionosuuksien leikkauk-set vaikuttavat lasten ja nuorten arkeen. Leikkaukset näkyvät päiväkodeissa, kou-luissa ja vapaa-ajanpalveluissa. Esimer-kiksi opetuksen määrä pienenee ja laatu heikkenee. Hallitus oli riitainen oppivel-vollisuuden pidentämisestä ja budjettirii-hen yhteydessä siitä päätettiinkin luopua.

Suomalaisten koululaisten oppimistu-lokset ovat olleet maailman huippuluok-kaa, mutta tulokset ovat heikentyneet. Myönteistä oli se, että uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan elokuus-sa. Sen sijaan tällä vaalikaudella toteu-tettavaksi tarkoitettu varhaiskasvatusuu-distus typistyi päivähoitolain osittaisuu-distukseksi, jota koskeva esitys annettiin

joulukuussa eduskunnalle. Hallituksen ai-komuksena oli myös puolittaa kotihoidon tukikausi vanhempien kesken ja rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta, mutta onneksi näistä hankkeista luovuttiin tam-mikuussa 2015.

Lasten ja nuorten hyvinvointi on aiem-paa eriytyneempää. Vaikka valtaosa lap-sista ja nuorista voi hyvin, kasvavalle jou-kolle lapsia ja nuoria kasautuu ongelmia. Tilannetta vaikeuttavat hyvinvointia edis-täviin sekä ennalta ehkäiseviin palvelui-hin kohdistuneet leikkaukset. Peruspalve-luiden piirissä ei kyetä antamaan riittävää tukea. Sekä lastensuojelun avohuollon tu-kitoimien piirissä olevien että kodin ul-kopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrät ovat olleet kasvussa. Myös las-ten- ja nuorisopsykiatrian palveluiden pii-rissä olevien lasten ja nuorten määrä on kasvanut.

Ongelmana on, että lapsi tai nuori ja hänen perheensä saattaa olla useankin palvelun piirissä ja kohdata lukuisia am-mattilaisia, mutta jäädä silti vaille vaikut-tavaa tukea. Palveluissa on liiaksi vallal-la lähetekulttuuri, jossa lapsi tai nuori lä-

2014 keskusteltiin kotihoidon tuesta, päivähoito-oikeudesta ja lapsilisän leikkaamisesta. Varhaiskasvatuslain kokonaisuudistusta odotetaan edelleeen.

Alle 18-vuotiaiden lasten isät

Alle 18-vuotiaiden lasten äidit

Alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmat yhteensä

Miehet, joilla ei alle 18-v lapsia

Naiset, joilla ei alle 18-v lapsia

Miehet ja naiset yhteensä, joilla ei alle 18-v lapsia

0 20 40 60 80 100

Lähde: Tilastokeskus (2014), Työvoimatutkimus, Perheet ja työ vuonna 2013

Työllisyysaste vuonna 2013, 20–59-vuotiaat

91 %

74 %

82 %

73 %

78 %

76 %


hetetään palveluista toiseen. Tällöin lap-si tai nuori joutuu kerta toisensa jälkeen kertomaan tilanteensa uudelleen eri am-mattilaisille, eikä luottamuksellista suh-detta pääse muodostumaan. Se usein tarkoittaa myös, että kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa ja -vastuuta lapsen tai nuoren tilanteesta ja tuesta. Myönteistä oli, että uusi sosiaalihuoltolaki hyväksyt-tiin eduskunnassa loppuvuodesta. Lain tarkoituksena on vahvistaa muun muassa lapsiperheiden varhaista tukea, kuten ko-tipalvelun saatavuutta.

Lasten vanhempien työllisyysaste on Suomessa korkea. Alle 18-vuotiaiden las-ten vanhempien työllisyysaste oli 82 pro-senttia, kun 20–59-vuotiaiden, joilla ei ol-lut alle 18-vuotiaita lapsia, työllisyysas-te oli vain 76 prosenttia. Meillä vanhem-mat ovat myös muita maita useammin kokopäivätyössä. THL:n tutkimuksen mu-kaan kaksi viidestä vanhemmasta tuntee laiminlyövänsä perhettään työn vuoksi ja yhtä moni on huolissaan omasta jaksami-sestaan. Epätyypillistä työaikaa tekevillä on perheen ja työssäkäynnin yhdistämi-nen erityisen vaikeaa. Myönteistä oli, et-

Suomen tulevaisuus perustuu hyvinvoiviin lapsiin, nuoriin ja perheisiin.

tä vuoden alussa otettiin käyttöön jous-tava hoitoraha, jota voi saada alle 3-vuo-tiaan lapsen vanhempi, joka tekee lyhen-nettyä työaikaa.

Monikulttuuristen lasten ja perheiden määrä on kasvanut nopeasti. Muun kuin suomen- tai ruotsinkielisten lasten osuus on tällä hetkellä noin kuusi prosenttia. Noin kolme prosenttia Suomessa asuvista lapsista on syntynyt ulkomailla. Suomes-sa syntyneistä lapsista kolmella prosen-tilla molemmat vanhemmat ovat synty-neet ulkomailla ja seitsemällä prosentilla lapsista toinen vanhemmista on syntynyt muualla kuin Suomessa.

MLL:n ajama isyyslain nykyaikaista-minen toteutui, kun eduskunta hyväksyi syksyllä uuden isyyslain. Isyyden tunnus-taminen avoliitossa on jatkossa mahdol-lista neuvolakäynnin yhteydessä.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyt-ti 25 vuotta 20.11.2014. Sopimus on ol-lut Suomessa lakina voimassa vuodesta 1991 lähtien. Lapsen oikeuksien juhlavuo-den kansallisena teemana oli lapsen oi-keus leikkiin.


Lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittinen vaikuttaminenMLL antoi vuoden aikana 28 lausuntoa ja oli useita kertoja kuultava-na eduskunnan valiokunnissa. Yhteistyö muiden lapsi- ja perhejär-jestöjen kanssa tiivistyi.

MLL on aktiivinen lapsi-, nuoriso- ja per-hepoliittinen vaikuttaja. MLL:n keskusjär-jestö vaikuttaa valtakunnallisesti, piirijär-jestöt alueellisesti ja paikallisyhdistykset kunnallisesti.

Vaikuttamistyön perustana on YK:n lap-sen oikeuksien sopimus. Tavoitteena on, että lapsen oikeuksien sopimus toteutuu mahdollisimman tehokkaasti Suomessa. MLL pyrkii vaikuttamistyöllään siihen, et-tä lapsen etu ja näkökulma otetaan huo-mioon julkisen vallan päätöksenteossa.

Vaikuttamistyön keskeiset sisällöt on linjattu MLL:n Suunta 2024 -strategiassa ja kolmivuotissuunnitelmassa sekä liitto-hallituksen hyväksymissä eduskuntavaa-liohjelmassa, eurovaaliohjelmassa ja kun-tavaaliohjelmassa.

Vuosi 2014 oli erittäin vahva vaikutta-misen vuosi. Kannanottoja ja lausunto-ja annettiin poikkeuksellisen paljon. MLL otti kantaa muun muassa hallituksen ke-hysriiheen, minihallitusneuvotteluihin ja hallituksen budjettiriiheen liittyen. MLL:n

vaikuttamistyö näkyi hyvin julkisuudessa. MLL hyödynsi vaikuttamistyössä sosiaa-lista mediaa aktiivisesti.

MLL tekee yhteistyötä muiden kansa-laisjärjestöjen, erityisesti lapsi- ja nuori-so- ja perhejärjestöjen, sosiaali- ja ter-veysalan sekä sivistys- ja opetusalan jär-jestöjen kanssa. Vaikuttamisyhteistyötä muiden järjestöjen kanssa vahvistettiin. MLL antoi useita kannanottoja yhdessä muiden lapsi- ja perhejärjestöjen kanssa.

Syksyllä MLL julkaisi eduskuntavaalioh-jelman ja toteutti yhdessä Väestöliiton kanssa eduskuntavaali- ja hallitusohjel-mavaikuttamiskierroksen, jossa tavattiin edustajat kaikista eduskuntapuolueista.

Keskusjärjestön asiantuntijat olivat kuultavana eduskunnan valiokunnissa ja useissa eri ministeriöiden ja muun kes-kushallinnon järjestämissä kuulemistilai-suuksissa. Ministereiden valtiosihteerei-hin ja erityisavustajiin, kansanedustajiin, eduskuntaryhmiin ja eduskuntapuoluei-siin pidettiin yhteyttä.

Vuonna 2014MLL:n lapsi-, nuoriso- ja perhepoliit-tiset kannanotot 18 kplLakeja koskevat lausunnot 28 kplEdustus 13 valtionhallinnon työryh-mässä ja toimikunnassa

Paikallisen ja alueellisen vaikuttamisen tukiKeskusjärjestö tuki piirijärjestöjen ja pai-kallisyhdistysten lapsi-, nuoriso- ja perhe-poliittista vaikuttamistyötä tuottamalla aineistoja alueellisen ja paikallisen vaikut-tamisen tueksi sekä järjestämällä vaikut-tamistyön koulutusta. Koulutusta järjes-tettiin myös yhteistyössä muiden järjes-töjen kanssa. Yhdistysnetissä yhdistyksiä kannustettiin vaikuttamistyöhön. Keskus-järjestön ohjelmat, kannanotot, lausun-not, medianäkyvyys ja asiantuntijakirjoi-tukset tukivat paikallisyhdistysten ja piiri-järjestöjen vaikuttamistyötä.


Viestintä

MLL:n järjestömielikuva on erinomainen. Suomi tänään -tutkimuksessa MLL nou-si 26 organisaation joukossa ykköseksi se-kä kokonaismielikuvassa että tukemisen mieluisuudessa. 76 prosenttia suomalai-sista tuntee MLL:n. Ehdoton vahvuus on luotettavuus, jossa MLL erottuu selvänä ykkösenä muista järjestöistä. Vahvuuksiin voi lukea myös asiantuntemuksen tehok-kuuden ja lähestymisen helppouden.

Vuonna 2014 sosiaalisen median merki-tys MLL:n viestinnässä kasvoi. Facebook-sivu keräsi vuoden loppuun mennessä jo lähes 25 000 tykkääjää ja Twitter-tili 4 000 seuraajaa, kun edellisvuonna luvut olivat 14 500 ja 1 100. Molemmissa kana-vissa jaettiin päivittäin tietoa liiton työstä sekä lapsiin ja nuoriin liittyvistä asioista. MLL-blogissa julkaistiin 39 kirjoitusta ja se oli yksi seuratuimmista järjestöblogeista.

Viestinnän tavoitteena on tehdä tutuksi MLL:n toimintaa, rakentaa positiivista mielikuvaa, lisätä ymmärrystä lasten ja perheiden elä-mästä ja tukea lasten oikeuksien toteutumista. Tässä onnistuttiin hyvin.

MLL:n internet-sivustolla tilastoitiin vuoden aikana 395 000 eri kävijää. Van-hempainnetissä kävijöitä oli 776 000 ja Nuortennetissä 406 300. Suosituimpia olivat leikkejä, lastenhoitajien välitys-tä, 0–1-vuotiaan kasvua ja kehitystä se-kä paikallisyhdistysten yhteystietoja esit-televät sivut.

MLL julkaisi vuoden aikana 24 tiedo-tetta. Mediaosumia oli verkkoseurannan mukaan yhteensä 2 258. Seuranta huomi-oi verkkomedian ja näköislehdet, mutta ei sähköistä ja painettua mediaa.

MLL vastasi myös Koko Suomi leikkii -hankkeen viestinnästä. Hankkeelle luo-tiin muun muassa nettisivut ja sosiaali-sen median kanavat ja tuotettiin esittely-materiaalit.

Tärkeä osa MLL:n viestintää ja vanhem-muuden tukea ovat neuvoloiden kautta jaettavat lehtiset. Neuvolat tilasivat yh-teensä 328 500 neuvolalehtistä jaetta-vaksi edelleen lapsiperheille. Vuoden ai-kana toimitetuista julkaisuista merkittä-vin oli Mentalisaatio perheiden kohtaa-misessa - kirja.

Edellisvuosien tapaan MLL toteutti Hy-vä alku koulutielle- ja Hyvä alku yläkou-luun -kampanjat, joiden tavoitteena on li-sätä vanhempien ymmärrystä lapsen ke-hityksessä tapahtuvista muutoksista ja muistuttaa heitä asioista, jotka tukevat koululaisen hyvinvointia ja terveyttä. Mo-lemmat kampanjat toteutettiin suomek-si ja ruotsiksi.

Hyvä alku koulutielle -kampanjassa MLL toimitti alakouluille 60 000 harras-tuspussia ja lapsen kasvuun ja vanhem-muuden tukeen liittyvää materiaalia. Kampanjaa tukivat S-ryhmä, TeliaSone-ra Finland Oyj, Liikenneturva, Toyota Au-to Finland Oy, Henry Fordin säätiö, Före-ningen Granatenhjelm rf, Päivikki ja Sa-kari Sohlbergin Säätiö sekä Jenny ja Ant-ti Wihurin säätiö. Kampanja toteutettiin jo 16. kerran.

Erittäin hyvän palautteen vanhemmil-ta saanut Hyvä alku yläkouluun -kampan-ja toteutettiin toista kertaa. MLL postitti elokuussa kirjeen 47 700 seitsemäsluok-kalaisen vanhemmille. Kampanjaa tukivat Liikenneturva, Märtha Gahmbergs Stiftel-se, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö se-kä Louise och Göran Ehrnrooths Stiftelse.

MLL esitteli toimintaansa muun muas-sa Educa- ja Lapsi 2014 -messuilla, neu-volapäivillä ja parisuhdepäivillä ja järjes-ti yhdessä MLL:n tutkimussäätiön kanssa syyskuussa Finlandia-talolla Päivähoidos-ta varhaiskasvatukseen -seminaarin.

MLL:n nettisivut ja some • www.mll.fi • www.mll.fi/vanhempainnetti • www.mll.fi/nuortennetti

Facebook: www.facebook.com/mannerheiminlastensuojeluliittoTwitter: @MLL_fi

Joulukuussa MLL järjesti yhdessä Helsingin Sanomien, Helsinki Mission ja Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa suuren suosion saaneen Valoa äideille -tapahtuman.


Laajan ja koko maan kattavan paikallis-yhdistys- ja piiriverkostonsa sekä jäsen-määränsä ansiosta MLL on Suomen suu-rin lastensuojelujärjestö. Vuoden 2014 lo-pussa paikallisyhdistyksiin kuului 87 951 jäsentä.

MLL:n ydin muodostui 557 paikallisyh-distyksestä ja niiden 5 560 hallitusten jä-senestä, jotka hoitivat noin 12 600 eri luottamus- ja vastuutehtävää. Yhdistyk-sissä ja piireissä toimi lisäksi lähes 6 000 vapaaehtoista. Monet yhdistykset toimi-vat myös työnantajina. Paikallisyhdistys-ten ja piirijärjestöjen luottamushenkilöi-den ja vapaaehtoisten vapaaehtoistyötä kertyi yhteensä 1 087 800 tuntia.

Koska yhdistysten luottamushenkilöt vaihtuvat suhteellisen usein, keskusjärjes-tön vapaaehtoisille antama neuvonta ja ohjaus on erittäin merkityksellistä. Kes-kusjärjestö ohjasi ja neuvoi paikallisyhdis-tysten ja piirijärjestöjen luottamus- ja toi-mihenkilöitä järjestöhallintoon liittyvissä kysymyksissä, tiedotti yhdistyksiä ja pii-rejä säännöllisesti ajankohtaisista asiois-ta, tuotti materiaaleja ja tarjosi jäsenil-

leen kattavat rekisteripalvelut. Neuvon-ta painottui verotukseen, työnantajateh-täviin, yhdistyksen taloushallintoon sekä juridiikkaan. Vuoden aikana järjestettiin sääntöihin, yhdistyshallintoon ja varain-hankintaan liittyvää järjestökoulutusta. Järjestön sisäistä yhteistyötä vahvistettiin työntekijöiden yhteisillä kehittämispäivil-lä ja järjestöjohdon foorumissa.

Vuodenvaihteessa Yhdistystiedote muuttui sähköiseksi uutiskirjeeksi.

RAY:n tuella toteutettavaa Yhdistysne-tin uudistamishanketta jatkettiin. Tavoit-teena on kehittää uusi sähköinen verkko-sivusto yhdistystoiminnan tueksi. Kolmi-vuotisen (2013–2015) hankkeen toisena vuonna toteutettiin järjestelmähankin-nan edellyttämä, julkinen kilpailutuspro-sessi. Sopimus tehtiin syyskuussa Kehä-tieto Oy:n kanssa. Järjestelmän toteutus käynnistyi Yhdistysnetin teknisten omi-naisuuksien ja sisällön määrittelyllä eri käyttäjäryhmien palautetta hyödyntäen.

Yhteistyössä OK-opintokeskuksen kans-sa keskusjärjestö kehitti MLL:n verkko-oppimisympäristöä, joka on osa uutta Yh-

distysnetti-kokonaisuutta. Perhekahvila-ohjaajien verkkokoulu otettiin käyttöön. MLL:n puheenjohtajien vertaisverkosta luotiin myös verkkopohjainen sovellus.

Hyvällä mallilla -foorumiHyvällä mallilla -foorumi on yhteiseen ar-viointiin perustuva keskustelutilaisuus, joka syntyi vuosina 2012–2014 toteute-tun Lapsen turvallinen kasvu -hankkeen tuloksena. Tavoitteena on löytää toimin-nasta hyvät ja toimivat puolet sekä ki-teyttää ja pelkistää toimintaidea, jotta si-tä voidaan levittää eteenpäin tai kehittää yhdessä verkoston kanssa. Esimerkiksi MLL:n Tampereen osaston Perhetapaami-set-toimintaa arvioitiin yhdessä eroper-heiden vanhempien, vapaaehtoistoimijoi-den ja kuntakumppanien kanssa.

Vuonna 2014 toteutettiin neljä Hyväl-lä mallilla -arviointifoorumia ja jatkettiin toimintamallin levittämistä. Lisäksi teh-tiin hankkeen ja foorumimenetelmän ko-konaisarviointi ja loppuraportti. Arvioitu-jen toimintojen mallinnukset valmistuivat ja ne vietiin Yhdistysnettiin.

Palautteen perusteella menetelmä so-veltuu monenlaisen toiminnan arvioimi-seen. Foorumi koettiin merkittäväksi ke-hittämistyön arviointiin ja prosessin nä-kyväksi tekemiseen yhdessä vapaaehtois-ten ja yhteistyökumppanien kanssa. Ul-kopuolista keskustelunohjaajaa pidet-tiin tärkeänä. Toimintamallin tarkastelu eri toimijanäkökulmista auttoi hahmotta-maan kokonaistilannetta, ja foorumin ky-symyssarjan käyttäminen koettiin mie-lekkäänä oman toimintamallin arvioimi-sessa.

Kansalaistoiminnan tuki ja järjestötyöMLL:n paikallisyhdistysten aktiiviset jäsenet järjestävät monipuo-lista toimintaa ja vaikuttavat alueellaan lasten ja perheiden hyvin-vointiin. Keskusjärjestö ohjaa, tukee ja kouluttaa paikallisyhdistyk-siä niiden työssä.


Lasten ja nuorten puhelin ja nettiVuonna 2014 Lasten ja nuorten puheli-men, nettikirjepalvelun ja chatin päivys-täjinä toimi yhteensä 250 vapaaehtoista. Yhteydenottoja oli yhteensä 30 218, jois-ta 27 215 oli puheluja, 1 938 nettikirjeitä ja 1 065 chat-keskusteluja.

Tavallisten päivystysaikojen lisäksi to-teutettiin elokuussa koulun alkuun ja ka-verisuhteisiin liittyvä päivystys, jonne lapset ja nuoret saivat ottaa yhteyttä ko-ko päivän kello 23 saakka. Lapsen oikeuk-

sien päivän kello 12–21 toteutetun mara-ton-päivystyksen tarkoituksena oli vah-vistaa lasten osallisuutta ja palvelun tun-nettuutta. Joulupyhien aikaan lapsille ja nuorille tarjottiin mahdollisuus keskustel-la päivystäjän kanssa puhelimen ohella myös chatissa.

Syyskuussa Lasten ja nuorten puhelin aloitti yhteistyössä THL:n kanssa kokei-lun, jossa fyysistä ja seksuaalista väkival-taa kokeneille lapsille ja nuorille tarjot-tiin mahdollisuus henkilökohtaiseen kes-kusteluun ammattilaisen kanssa. Tukipu-

helimeen varattiin soittoaika Lasten ja nuorten puhelimen kautta. Tukikeskus-telun tarkoituksena on madaltaa kynnys-tä viranomaisavun hakemiseen kertomal-la erilaisista tukitahoista sekä avaamalla mahdollista rikosprosessin kulkua. Kokei-lu loppui maaliskuussa 2015.

Lasten ja nuorten puhelimen yhteyden-otot liittyivät yleisimmin oman fyysisen tai seksuaalisen kehityksen etenemiseen sekä ulkonäköön liittyviin huoliin. Arkis-ten kuulumisten jakaminen oli yleistä pie-nempien soittajien kanssa. Vakavimmis-

Lasten ja nuorten puhelimeen, nettikirjepalveluun ja chattiin tule-vat yhteydenotot koskivat yhä useammin hyvin vakavia aiheita. Vanhempainpuhelimessa yleisimpiä keskustelunaiheita olivat eroti-lanteet ja ristiriidat. Yhteydenotot lisääntyivät.

Auttavat puhelin- ja nettipalvelut


Lasten ja nuorten puhelin ja Nuortennetin kirjepalvelu • Joka päivä avoinna oleva palvelu alle 21-vuotiaille. Puhelin päivystää ma–pe 14–20 ja la–su 17–20.• Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille tarkoitettu palvelu. • Palveluihin voi ottaa yhteyttä mak- sutta, nimettömänä ja luottamuksel- lisesti.• Nuorilla mahdollisuus myös kahden- keskiseen chat-keskusteluun aikuisen kanssa.• Lasten ja nuorten kanssa keskustelevat koulutetut, aikuiset vapaaehtoiset. • Päivystysvuorossa on aina läsnä MLL:n päivystysohjaaja, joka on am- mattityöntekijä.• Lasten ja nuorten puhelin: 161 111• Nuortennetin kirjepalvelu: www.mll.fi/nuortennetti

ta aiheista yleisimpiä olivat kiusaamisen, ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden koke-mukset sekä erilaiset mielenterveyteen liittyvät vaikeudet. Suurin osa soittajista oli 12–14-vuotiaita. Toiseksi eniten soitti-vat 9–11-vuotiaat. Nettikirjeitä kirjoittivat eniten 12–17-vuotiaat tytöt. Nettikirjeissä ja chatissa korostuivat mielenterveyteen liittyvät aiheet.

Auttavien puhelin- ja nettipalvelujen työntekijät ennakkomoderoivat myös

Nuortennetin vertaistukeen perustuvaa keskustelupalstaa, jolla julkaistiin yhteen-sä 4 730 viestiä. Mielenterveysaiheisiin liittyvissä keskusteluissa työntekijä kom-mentoi ja ohjasi palstalle kirjoittavia nuo-ria tarvittaessa ammatillisiin palveluihin tai Lasten ja nuorten puhelimeen ja netti-kirjepalveluun.

Lasten ja nuorten puhelimen ja netti-kirjepalvelun päivystäjille teetettiin laa-ja kysely päivystystyön henkilökohtaises-ta merkityksestä, motivaatiosta, työhön sitoutumisesta sekä palvelun merkityk-sestä ja laadusta vapaaehtoisten näkökul-masta. Kyselyyn vastasi 146 päivystäjää. Päivystäjät kokivat päivystystyön arvok-kaaksi, tarpeelliseksi ja laadukkaaksi va-paaehtoistyöksi. Palvelun rakenne ja käy-tännöt saivat kiitosta, ja päivystäjät ko-kivat, että ne tukevat hyvin päivystäjänä toimimista.

MLL tekee yhteistyötä lapsiasiavaltuu-tetun kanssa, joka hyödyntää Lasten ja nuorten puhelimen ja nettikirjepalvelun tuottamaa tietoa vaikuttamistyössään. Palvelusta kerätyn tiedon pohjalta to-teutettiin myös useita sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan henkilöstön kou-lutuksia lapsen ja nuoren kohtaamises-ta. Myös yhteistyö hätäkeskuslaitoksen kanssa käynnistettiin.

Lasten ja nuorten puhelimen toimintaa ohjaavat Vapaaehtoisen puhelin- ja verk-koauttamisen eettiset periaatteet. MLL kehittää puhelin- ja verkkoauttamistyö-tä muiden järjestöjen kanssa Puhelin- ja

nettipalvelujen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa. Lisäksi MLL toimi Nuorille suunnatun verkkotyön foorumis-sa, Nusuvefossa.

Vanhempainpuhelin ja kirjepalveluVuonna 2014 yhteydenottoja oli yhteensä 1 119, joista puheluja 722 ja nettikirjeitä 397. Palvelu muuttui maksuttomaksi tou-kokuussa 2014, mikä lisäsi yhteydenotto-jen määrää. 1.6.–31.12. puhelujen määrä nousi 44 prosenttia.

Yhteydenottajista 83 prosenttia oli äi-tejä tai äitipuolia. Isiä palvelun käyttäjis-tä oli 14 prosenttia. Hieman yli puolet yh-teydenottajista asui kahden vanhemman perheessä. Eniten yhteydenottoja otet-tiin vastaan 3–6-vuotiaiden vanhemmil-ta, toiseksi eniten alakouluikäisten van-hemmilta ja kolmanneksi eniten vauva- ja taaperoikäisten vanhemmilta.

Vauvaperheissä yleisimmät yhteyden-otot koskivat lapsen nukkumiseen tai syö-miseen liittyviä huolia. Pikkulapsiperheis-sä askarruttivat lapsen kehityksen ta-so sekä lapsen temperamenttiin liittyvät kysymykset. Murrosikäisten vanhempia huolettivat muun muassa nuoren mie-lenterveys ja oikeudenmukaisten rajojen asettaminen. Aikuistuvan nuoren van-hempia huoletti nuoren selviytyminen it-senäisestä elämästä. Aikuista koskevissa aiheissa keskinäiset ristiriidat sekä eroon liittyvät asiat kuormittivat sekä äitejä et-tä isiä.

Arjen yksinäisyys, 10 505Seksuaalisuus, 4 946Vertaissuhteet, 1 409Koulu ja vapaa-aika, 1 238Ulkonäkö, 979Psyykkinen terveys, 898Kiusaaminen, 773Fyysinen terveys, 701 Koti ja perhe, 572Kaltoinkohtelu, 425Sekalaiset, 199

Yhteensä 22 645

Lasten ja nuorten puhelujen aiheet

46 %

22 %

6 %

6 %

4 %

4 %3 %

3 %3 %

1 % 1 %


Vanhempainpuhelin ja Vanhempainnetin kirjepalvelu• Tukea kaikenikäisten lasten vanhemmille.• Vanhempainpuhelin päivystää ma klo 10–13 ja 17–20, ti 10–13 ja 17–20, ke 10–13 ja to 14–20.• Palveluun voi ottaa yhteyttä maksut- ta, nimettömänä ja luottamukselli- sesti. • Toiminta on vertaistukea vanhem- malta vanhemmalle. Vanhempien kanssa keskustelevat koulutetut vapaaehtoiset.• Päivystysvuorossa on aina läsnä päi- vystysohjaaja, joka on ammattityön tekijä.• Vanhempainpuhelin: 0800 92277 • Vanhempainnetin kirjepalvelu: www.mll.fi/vanhempainnetti

Vanhempainpuhelimen ja Vanhempain-netin kirjepalvelun vapaaehtoiset päivys-täjät toimivat Helsingin päivystyspistees-sä. Päivystäjiä oli yhteensä 66.

Auttavien puhelinten ja nettipalvelujen työntekijät moderoivat Vanhempainnetin keskustelufoorumia ja ohjaavat vanhem-pia tarvittaessa Vanhempainpuhelimeen ja Vanhempainnetin nettikirjepalveluun.

Marraskuussa 2014 Vanhempainnetis-sä kokeiltiin etsivää vanhemmuuden tu-kea ja sivustolle avattiin kolmena päivä-nä viikossa chat, jossa oli mahdollista kes-

kustella kahden kesken työntekijän kans-sa. Chat-keskusteluja käytiin aktiivisesti. Yhteydenotot olivat hyvin saman sisältöi-siä kuin Vanhempainpuhelimessa ja net-tikirjepalvelussa. Vanhempi saattoi ava-ta keskustelun kertomalla erittäin haasta-vasta perhetilanteesta tai omasta uupu-misestaan.

Vanhempainpuhelimen ja -netin päi-vystäjille tehtiin kysely päivystystyön henkilökohtaisesta merkityksestä, mo-tivaatiosta, työhön sitoutumisesta se-kä palvelun merkityksestä ja laadusta va-paaehtoisten näkökulmasta. Kyselyyn vastasi 31 päivystäjää. Vastaajat kokivat päivystystyön arvokkaaksi, tarpeellisek-si ja laadukkaaksi vapaaehtoistyöksi. Pal-velun rakenne ja käytännöt saivat kiitos-ta, ja päivystäjät kokivat, että ne tukevat hyvin päivystäjänä toimimista. Ohjaustyö sai päivystäjiltä erittäin positiivista palau-tetta. Kaikki vastaajat olivat tyytyväisiä ohjaajan toimintaan vuoron aikana ja ko-kivat, että ohjaajat antavat hyvää tukea päivystyksessä ja kohtelevat kaikkia päi-vystäjiä tasa-arvoisesti.

Palvelusta kerätyn tilastollisen ja laa-dullisen tiedon pohjalta toteutettiin usei-ta sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetus-alan henkilöstön koulutuksia lapsen ja nuoren kohtaamisesta.

Vanhempainnettiä ja Vanhempainne-tin kirjepalvelua ohjaavat Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettiset pe-riaatteet.

Päivystäjien koulutus ja tukiMLL järjesti kuusi 30 tunnin mittaista pe-ruskurssia, joissa koulutettiin 74 uutta Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjää. Lisäksi järjestettiin chat-koulutuksia Las-ten ja nuorten puhelimessa ja nettikirje-palvelussa pitkään päivystäneille.

Vanhempainpuhelimen ja Vanhempain-netin kirjepalvelun 30 tunnin mittaisia peruskursseja oli kaksi ja niissä koulutet-tiin 18 uutta päivystäjää.

Peruskurssien ja chat-koulutusten ohel-la Lasten ja nuorten puhelimen ja netti-kirjepalvelun vapaaehtoisille järjestettiin täydennyskoulutusta, jossa syvennyttiin muun muassa lasten ja nuorten pelikäyt-täytymiseen, seksuaaliseen ja fyysiseen kaltoinkohteluun sekä seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuteen liittyviin tee-moihin. Vanhempainpuhelimen ja net-tikirjepalvelun päivystäjillä oli mahdolli-suus osallistua myös perheiden talousvai-keuksia käsittelevään koulutukseen, jo-ka järjestettiin yhteistyössä Pääkaupunki-seudun puhelinauttajat ry:n kanssa.

Vanhempainpuhelimen yhteydenottajat

Äidit, 768Isät, 146Isovanhemmat, 60Muut aikuiset (esimerkiksi sukulainen, naapuri), 48Ei tietoa, 19

Yhteensä 1 04174 %

14 %

6 %5 %

1 %

Päivystystyö koetaanarvokkaaksi.


Ravitsemussuositukset tutuiksiMLL on kumppanina Syö hyvää -hank-keessa, jonka tavoitteena on tehdä uu-det ravitsemussuositukset tutuiksi kai-kille suomalaisille. MLL:n kohderyhmänä ovat nuoret ja heidän vanhempansa. Ta-voitteena on vaikuttaa perheiden ravitse-mustietoisuuteen, löytää nuoria kiinnos-tavia tapoja kertoa ravitsemusasioista se-kä kannustaa heitä terveellisiin ruokatot-tumuksiin.

Huhti-toukokuussa toteutettiin Insta-gramissa kampanja, jolla oli parhaimmil-laan yli 300 seuraajaa ja 1 000 tykkäystä. MLL:n verkkotukioppilaat aktivoivat ra-vitsemusaiheista keskustelua myös demi.fi-sivuston Keho-osiossa. Keskusteluissa olivat aiheina aamupala, välipalat, vapun parhaat bileruoat, lempiruoat, herkut ja parhaat ruokamuistot sekä yhdessä kok-kailu ja syöminen ennen urheilua. Keskus-teluun kertyi yhteensä 553 kommenttia. Sivulatauksia oli yhteensä 6 120.

Terveyden edistäminenLiiton terveyden edistämistyössä painotettiin terveellistä ravitse-musta, päihdekasvatusta ja nuorten yksinäisyyden ehkäisemistä.

Syö hyvää -hanke• Tavoitteena tehdä tutuksi uudet suomalaiset ravitsemussuositukset.• 22 eri tahon yhteishanke, jota koor - dinoi Kuluttajaliitto.• Toteutetaan RAY:n rahoituksella 2013–2016.


Yksinäisyyden ehkäiseminen koulussaKaikille kaveri -hankkeen aineistoja on jaettu sadoille opettajille ja muille am-mattikasvattajille tukioppilas- ja kummi-oppilastoiminnan tilaisuuksissa ja kou-lutuksissa eri puolilla Suomea. Vuonna 2014 keskusjärjestö julkaisi 7.-luokkalais-ten vanhemmille suunnatun vanhempain-iltamallin, jonka avulla herätellään keskus-telua yksinäisyydestä ja lasten kaverisuh-teiden tukemisesta sekä pohditaan van-hempien keinoja auttaa lapsiaan kaveri-asioissa. Keskusjärjestö levitti vanhem-painiltamallia ja hankkeen materiaale-ja messuilla ja seminaareissa. Tietoa väli-tettiin myös tukioppilasohjaajien ja ala- ja yläkoulujen opettajien uutiskirjeissä.

Marraskuussa järjestettiin hankkeen loppuseminaari, jonka yhteydessä järjes-töt julkaisivat teesit nuorten yksinäisyy-den ehkäisemiseksi. Hankkeen alueelliset pilottiryhmät kokoontuivat Helsingissä, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa sekä yhtei-sessä arviointipäivässä Helsingissä.

Neljässä pilottikoulussa järjestettiin Kaikille kaveri -tapahtumat, joihin osallis-tui noin 1 700 oppilasta. Ne toteutettiin Ystävänpäivä-tapahtumina ja Kaikille ka-veri -päivinä työpajoineen, kilpailuineen ja ohjelmineen. Tapahtumat edistivät ka-verisuhteita, lisäsivät koulun yhteisölli-syyttä ja tarjosivat erilaisen koulupäivän arkisen työskentelyn keskellä. Hankkeen pilottikouluissa jatkettiin tuki- ja kummi-oppilaiden Kaikille kaveri -koulutuksia.

Hanketta on juurrutettu monin tavoin osaksi MLL:n toimintaa. Vuoden 2014 Koulurauhan teemana oli ystävyys, ja ai-neistoja on hyödynnetty koulurauhan le-vittämisessä sekä kummi- ja tukioppilas-toiminnassa. Hankkeessa tuotetuista op-paista on saatu aineksia kaveritaitojen edistämiseen ja yksinäisyyden ehkäise-miseen.

Vuonna 2014 tuotettiin tietoa ravitse-muksesta myös Nuortennettiin ja Van-hempainnettiin ja aloitettiin pojille suun-natun videokampanjan suunnittelu.

Kaikille kaveri -hanke • Tavoitteena kehittää tukioppilas- ja kummioppilastoimintaan kaverisuh- teita vahvistavia ja yksinäiset oppi- laat huomioivia käytäntöjä.• Kokeiltiin mm. koulun sisäistä chat- kanavaa. Vahvistettiin kodin ja koulun yhteistyötä.• Toteuttajina MLL:n keskusjärjestö, Järvi-Suomen, Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Uudenmaan piirit. • Osa Yhteisvastuu nuoresta -yhteishanketta (2012–2014) joka toteutettiin vuoden 2011 Yhteisvastuukerä- yksen tuotolla.

Lasten seurassa -ohjelma MLL osallistui Lasten seurassa -ohjelman asiantuntijaryhmän toimintaan ja Fragi-le-koulukiertueen suunnitteluun sekä jär-jesti kuusi alkoholiaiheista vanhempain-iltaa eri puolilla Suomea. Niillä tavoitet-tiin vanhempia sekä opettajia ja nuoriso-työntekijöitä. Vanhempainilloissa käytet-tiin keskustelun herättäjinä toiminnallisia menetelmiä ja ohjelmassa aiemmin tuo-tettuja videoita. Vanhempainilloista vas-tasivat MLL:n kouluttajat.

PäihdekasvatusVuonna 2014 keskusjärjestö tuotti kes-kustelevan oppitunti- ja vanhempainilta-materiaalin 5.–6.-luokkalaisten ja heidän vanhempiensa päihdekasvatukseen. Op-pitunti- ja vanhempainiltamalleja pilotoi-tiin Turun seudulla suomen- ja ruotsinkie-lisissä kouluissa.

Hankkeen tekemän kyselyn mukaan moni vanhempi ajattelee, että alkoho-lista ja tupakasta ei tarvitse puhua lap-sen kanssa, jos se ei ole vielä ajankohtais-ta. Oppitunti- ja vanhempainiltamallin ta-voitteeksi nostettiin keskustelujen käyn-nistäminen jo ennen kuin lapsi on osoit-tanut kiinnostusta päihteisiin. Pilotoin-tien perusteella suomen- ja ruotsinkie-listen oppitunneilla ja vanhempainillois-sa aihetta käsiteltiin samansuuntaisesti. Suuria eroja eri kieliryhmien välillä ei ol-lut. Valtaosa vanhemmista halusi opet-taa lapsensa suhtautumaan alkoholiin kohtuullisesti käytettävänä seurustelu- ja ruokajuomana.

Lasten seurassa • Tavoitteena on vähentää aikuisten alkoholinkäytöstä lapsille ja nuorille aiheutuvia haittoja. • MLL on Alkon Lasten seurassa -ohjelman yhteistyökumppani. Muut yhteistyökumppanit ovat A- klinikkasäätiö, Suomen Vanhem- painliitto ja THL.• Ohjelma kytkeytyy osaksi sosiaali- ja terveysministeriön alkoholiohjel- man tavoitteita.

Monikulttuurinen päihde- kasvatus -hanke (ånni) • Tavoitteena lisätä maahanmuutta- javanhempien päihdekasvatusval- miuksia ja tuoda kulttuurisensi- tiivistä työotetta suomalaiseen päihdekasvatukseen.• Yhteistyökumppaneina ja kohderyh- minä ovat kolmen kieli- ja kulttuu- rivähemmistön (ruotsin-, venäjän- ja somalinkieliset) lapset, nuoret ja heidän kasvatusyhteisönsä.• MLL on mukana kumppanina EHYT ry:n koordinoimassa hankkeessa. Muut yhteistyökumppanit ovat NMKY, Suomen Vanhempainliitto, Raittiuden Ystävät, Koulutus Elä- mään Säätiö ja Music Against Drugs.• Toteutetaan 2014–2017.

Yksinäisyys koskettaamonia lapsia ja nuoria.


Lasten ja nuorten osallisuus

Vertaistukea nuorelta nuorelle Vuonna 2014 vahvistettiin tukioppilas-toiminnan alueellista tukea ja toteutet-tiin toiminnan kartoitus kaikissa tukiop-pilaskouluissa. Keskusjärjestö järjesti uu-sille tukioppilasohjaajille peruskoulutuk-sen, joka toteutettiin ensimmäistä kertaa osin verkko-koulutuksena. MLL:n nuori-sotyön kouluttajille tarjottiin jatkokoulu-tusta lasten oikeuksista ja ohjaajille ja tu-kioppilaille mediakasvatuksesta. Näiden lisäksi piirien työntekijät ja kouluttajat kouluttivat tukioppilaita, vierailivat kou-luissa ja järjestivät tapaamisia ohjaajille. Alakouluissa toimiville kummioppilastoi-minnan ohjaajille järjestettiin kaksi koulu-tuspäivää. Kaikkiaan 300 eri koulutustilai-suuteen osallistui yhteensä 401 ohjaajaa ja 4 620 tukioppilasta.Tilaisuuksien mää-rä kasvoi edellisvuodesta kolmanneksen ja koulutettujen tukioppilaiden määrä vii-denneksen.

Yksi tärkeimmistä nuorisotyön alueista on tukioppilastoiminta, jota on lähes jokaisessa peruskoulussa. 12 000 tukioppilasta suunnitte-lee ja järjestää koulussa yhteistä toimintaa ja edistää kouluhyvin-vointia.

Piiritoimistojen tukioppilastoiminnasta vastaaville työntekijöille järjestettiin nuo-risotyön neuvottelupäivät ja tukioppilas-toiminnan kehittämispäivät. Lisäksi jaet-tiin Itse tehty -toimintarahaa tukioppilai-den toteuttamiin projekteihin.

Vuoden 2014 aikana toteutettiin tuki-oppilastoiminnan kartoitus, jonka pohjal-ta kootaan laaja tietokanta kaikista suo-menkielisistä tukioppilaskouluista, joita on 610. Tietorekisteriä tukioppilastoimin-nan tilasta eri paikkakunnilla käytetään toiminnan alueellisen tuen suunnittelus-sa, arvioinnissa ja seurannassa.

Kummioppilastoimintaa edistettiin al-kusyksystä käynnistyneessä Osallisuut-ta oppimassa -opettajien täydennyskou-lutushankkeessa. Hankkeessa koulute-taan alakoulujen henkilökuntaa kehittä-mään oppilaiden osallisuutta tukevaa toi-mintakulttuuria, kuten kummioppilastoi-mintaa. Hanke toteutetaan Opetushalli-tuksen rahoituksella yhdessä Kehittämis-keskus Opinkirjon ja MLL:n Satakunnan ja Hämeen piirien kanssa.

Koulukiusaamisen ehkäisy Koulukiusaamisen ehkäiseminen on tär-keä osa lasten ja nuorten hyvinvointia tu-kevaa työtä. MLL:n painopisteenä on eri-tyisesti lasten ja nuorten oman toiminnan tukeminen. MLL:n työ ulottuu myös verk-kokiusaamisen ja alle kouluikäisten lasten kiusaamisen ehkäisemiseen.

Suomen kouluihin julistettiin koulurau-ha Tampereella 21.8. Tapahtuman teema-na oli ystävyys. Tapahtumaan osallistui 3 100 oppilasta 34 eri koulusta. Pilotti-kouluina toimi viisi koulua, joiden oppi-laat ja henkilökunta laativat toiminta-suunnitelman koulurauhavuoden ajaksi. Alueelliseen työryhmään kuuluivat myös nuorisotoimi, poliisi, nuorisofoorumi ja lasten parlamentti. Ryhmä tuotti Koulu-rauhan toimintaoppaan.

Koulurauha-ohjelma laajeni Eskarirau-ha-kehitystyön kautta esikouluihin. Kes-kusjärjestö koordinoi Helsingin alueen päiväkotien henkilöstöstä koottua kehit-tämisverkostoa ja järjesti aiheesta semi-naarit Helsingissä ja Kouvolassa.

Tukioppilas- ja kummioppi- lastoiminta• Tukioppilaat ovat 8.–9.-luokkalaisia vapaaehtoisia nuoria, jotka luovat hyvää kouluhenkeä.• Tukioppilaat järjestävät välituntitoi- mintaa, tutustuttavat uusia 7.-luokkalaisia kouluun ja järjestävät yhtei- söllisyyttä lisäävää toimintaa.• Tukioppilastoimintaa on lähes kaikissa Suomen yläkouluissa.• Tukioppilaiden koulutuksesta ja oh- jauksesta vastaa noin 900 tukioppi- lasohjaajaa ja 50 MLL:n kouluttajaa.• Koko maassa toimii vuosittain noin 12 000 tukioppilasta.• Alakouluissa toimivat kummioppi- laat ovat 5.–6-luokkalaisia, jotka auttavat koulun nuorimpia oppilaita tutustumaan kouluun ja luokkatove- reihin.

Koulurauha-ohjelma• Lisää oppilaiden viihtyvyyttä koulussa ja vahvistaa heidän henkistä, fyysistä ja sosiaalista turvallisuut- taan. • Koulurauhan avulla MLL levittää nuorilta nuorille ajatusta koulukiusaamisen ehkäisemisestä ja koulun yhteisöllisyyden lujittamisesta. • Koulurauha julistetaan joka lukukau- den alussa ja sitä rakennetaan koko lukuvuoden ajan. • MLL:n, Opetushallituksen, poliisin, Suomen Vanhempainliiton ja Folk- hälsanin sekä oppilaiden ja opettajien sekä muiden yhteistyökumppa- neiden kanssa toteuttama ohjelma.

Yhtenäisyyttä tutor- toimintaan -hanke • Vahvistaa ja kehittää vapaaehtoi- suuteen ja vertaistukeen perustuvaa tutortoimintaa ja sen ohjausta ammatillisissa oppilaitoksissa. • MLL:n, Suomen Ammattiin Opiske- levien Liiton ja Suomen ammatilli- sen koulutuksen kulttuuri- ja urhei - luliiton yhteishanke. • Toteutetaan opetus- ja kulttuurimi- nisteriön avustuksella 2012–2015.


Tutorit ammatillisissa oppilaitoksissaVuonna 2014 yhdessä opiskelijajärjestö-jen kanssa edistettiin ja markkinoitiin tu-tortoimintaa sekä toteutettiin tutoreiden ja tutortoiminnasta vastaavien koulutuk-sia, uudistettiin koulutusaineistoja sekä julkaistiin Tutortoiminnan kartoitus ja ke-hittämissuositukset. MLL järjesti tutortoi-minnasta vastaaville työntekijöille kaksi seminaaria. Hankkeessa on huomattu, et-tä tutortoiminnan aseman ja tavoitteelli-suuden vahvistamista ja järjestöjen tarjo-amaa tukea tarvitaan. MLL voi tuoda tu-tortoimintaan muun muassa tukioppilas-toiminnan kokemuksia ja malleja.

Yhdistysten nuorisotoiminnan tukeminenMLL:n paikallisyhdistykset edistävät nuorten toimintaa ja osallisuutta kolmel-la eri tasolla: vaikuttamalla nuorten asi-oihin, järjestämällä nuorille toimintaa se-kä tarjoamalla mahdollisuuksia toimia va-paaehtoisena lapsi- ja perhetoiminnassa.

Yhdistykset tekevät monenlaista yhteis-työtä koulujen kanssa esimerkiksi kummi- ja tukioppilastoiminnassa. Yhdistyksistä kaksi kolmasosaa tekee yhteistyötä alu-een tukioppilastoiminnan kanssa, mutta viime vuosina yhdistykset ovat olleet yhä kiinnostuneempia myös muista nuoriso-toiminnan muodoista.

MLL on kehittänyt nuorisotoiminnan malleja ja vahvistanut kehittämiskump-panuutta paikallisyhdistysten ja piirijär-jestöjen kanssa. Yhdistysten nuorisotoi-minnan kehittäminen oli painopisteenä erityisesti Pohjanmaan, Kymen, Pohjois-Pohjanmaan, Järvi-Suomen ja Lapin piiri-en alueella.

Vuonna 2014 verkk@ritoimintaa levi-tettiin paikalliseksi vapaaehtoistoimin-naksi. Verkk@rit eli verkkotukioppilaat ovat vapaaehtoisia 15–18-vuotiaita nuo-ria, jotka toimivat erityisesti verkossa. Keskusjärjestön verkk@riryhmän lisäksi syntyi paikallisia verkk@riryhmiä eri puo-lille Suomea. Tällä hetkellä ryhmiä toimii muun muassa Rovaniemellä, Inkeroisissa,

Seinäjoella, Limingassa, Tyrnävällä, Van-taalla ja Espoossa.

Verkk@rit muun muassa laativat Nuor-tennettiin ja sosiaaliseen mediaan sisäl-töjä, vastailivat Nuortennetin keskuste-lupalstalla toisten nuorten viesteihin, jär-jestivät paikallista toimintaa ja osallistui-vat MLL:n nuorisotoiminnan kehittämi-seen. Lisäksi verkk@rit osallistuivat val-takunnalliseen Nuorisotyön tunnuslu-vut -hankkeeseen ja järjestivät hankkeen kanssa verkkonuorisotyön arviointityöpa-joja Helsingissä, Seinäjoella ja Oulussa.

Toinen leviämään lähtenyt uusi nuori-sotoiminnan toimintamalli on Kaveriviik-ko. Ideana on, että Kaveriviikon järjestä-vät alueen lasten ja nuorten parissa toi-mivat tahot yhdessä. Ajankohta ja toteu-tettava toiminta päätetään paikallises-ti. Tuotettiin Järjestä Kaveriviikko -toimin-taopas.

Toiminta on levinnyt Helsingin Laajasa-losta useille alueille Helsingissä sekä Por-voon ja Lohjan seuduille.

Suomen kouluihin julistettiin koulurauha Tampereella 21.8.


Kohtaamispaikkoja lapsiperheillePerhekahvilat lisäävät perheiden hyvin-vointia ja auttavat arjessa jaksamises-sa. Ne ovat avoimia kohtaamispaikkoja ja tärkeä osa MLL:n perhekeskustoimin-taa. Vuonna 2014 MLL:n yhdistykset yl-läpitivät 556 perhekahvilaa, joissa järjes-tettiin 15 576 kokoontumista. Perhekah-viloissa kävi 306 245 lasta ja aikuista. Per-hekahvilassa jutellaan, kahvitellaan ja lei-kitään lasten kanssa. Asiantuntijavierailut suunnitellaan perhekahvilakävijöiden toi-veiden mukaisesti. Perhekahvilat synty-vät vanhempien omasta aloitteesta ja toi-mivat suurimmaksi osaksi vapaaehtois-voimin. Vuonna 2014 MLL:n perhekahvi-loissa toimi vapaaehtoisia perhekahvila-ohjaajia 1 240.

Vuonna 2014 toteutettiin perhekahvi-lakysely, johon osallistuivat perhekahvi-loiden kävijät ja ohjaajat. Kyselystä ilme-ni, että tärkeimmät syyt osallistua per-hekahvilaan olivat keskusteluseuran löy-täminen itselle ja leikkiseuran saaminen

Tuki vanhemmilleMLL:n yhdistykset ja piirit järjestävät eri puolilla Suomea lapsiper-heille perhekahviloita, vertaisryhmiä ja muuta toimintaa, johon on helppo osallistua. Jokainen vanhempi on tervetullut mukaan. Van-hemmuutta tuetaan myös yhteistyössä neuvoloiden kanssa.

lapselle. Vapaata keskustelua pidettiin tärkeänä, samoin ystävällistä vastaanot-toa. Osa vastaajista toivoi perhekahviloi-hin lisää ohjattua toimintaa. Kysely osoit-ti, että perhekahviloissa käy koulutus-taustaltaan ja työmarkkina-asemaltaan erilaisia vanhempia. Vastaajista joka nel-jäs kertoi tukiverkostonsa olevan niukka ilman perhekahvilaa ja yli 80 prosenttia sekä kävijöistä että ohjaajista koki perhe-kahvilassa käymisen vaikuttavan myön-teisesti mielialaansa.

VertaisryhmätoimintaMLL:n yhdistykset ja piirit järjestävät ver-taisryhmiä samanlaisessa elämäntilan-teessa oleville perheille. Perheet tutus-tuvat toisiinsa, keskustelevat lapsiperhei-den elämään liittyvistä asioista ja etsi-vät yhdessä ratkaisuja mieltä askarrutta-viin kysymyksiin. Vertaisryhmiä ohjaavat MLL:n koulutuksen käyneet vapaaehtoi-set ryhmänohjaajat.

Vuonna 2014 MLL:n vertaisryhmiä to-teutui 397 ja vertaisryhmäkäyntejä ker-tyi yhteensä 32 818. Vertaisryhmiä ohjasi 239 vertaisryhmänohjaajaa.

Perhekahvilat • MLL:n paikallisyhdistysten järjestä- miä avoimia kohtaamispaikkoja lapsiperheille.• Toimivat suurimmaksi osaksi vapaa- ehtoisvoimin.• Kokoontuvat erilaisissa kerhotilois- sa, neuvoloissa, avoimissa päiväko- deissa tai leikkipuistoissa.• Ovat avoinna yleensä aamupäivisin, 1–2 kertaa viikossa, pari tuntia ker- rallaan.• Joillakin alueilla on myös iltaperhe- kahviloita.• Vanhemmat voivat tutustua toisiin samassa elämäntilanteessa oleviin vanhempiin.• Lapset saavat ikäistään seuraa.

Tukea perheen arkeenPerhekummit ovat vapaaehtoisia, jotka tukevat lapsiperheen hyvinvointia ja van-hemmuutta sekä antavat voimia arkeen. Vuonna 2014 perhekummitoimintaa oli seitsemän piirin alueella. Kunnat toimivat yhteistyökumppaneina, avustivat toimin-taa sekä ohjasivat tukea tarvitsevia per-heitä tuen pariin. Piirit järjestivät perhe-kummikoulutuksia, joihin osallistui 151 perhekummia. Vuoden aikana käynnistyi yhteensä 271 kummisuhdetta.

Toiminnasta tehtiin nettikysely, jos-sa perhekummit ja tuetut perheet arvioi-vat toimintaa. Vastaajat kokivat kummi-suhteet antoisiksi ja arjen sujumista vah-vistaviksi. Perhekeskustoiminnan koor-dinaattorit olivat mukana kummisuhtei-den käynnistämisessä ja tukemisessa. He järjestivät perhekummeille säännöllisesti toiminnanohjausta ja olivat heidän taus-tatukenaan koko kummisuhteen ajan.

Perhekummitoiminta• MLL:n piirien organisoimaa, ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa.• Perhekummit tukevat vanhempia keskustelemalla ja kuuntelemalla sekä auttamalla arjen asioissa.• Tavoitteena on lisätä perheen hyvinvointia ja vahvistaa perheen arjen sujumista.• Piirit järjestävät vapaaehtoisille 20 tunnin mittaisia koulutuksia ja sään- nöllisiä ohjaustapaamisia.• Kummisuhteen lähtökohtana on perheen ja perhekummin välinen vapaaehtoinen ja tasavertainen kumppanuus.


Koko Suomi leikkii -hanke käynnistyi maa-liskuun alussa, ja vuoden loppuun men-nessä Terhokerhoja oli perustettu jo sa-taan kuntaan. Yhteensä Terhokerhoja syntyi hankkeen ensimmäisenä vuotena 122. Kerhot käynnistyivät yhteisellä suun-nittelulla ja ideoinnilla. Leikkilähetit jär-jestivät 185 työpajaa, joihin kutsuttiin MLL:n ja SPR:n toimijoita sekä yhteistyö-kumppaneita muista järjestöistä, seurois-ta ja kunnista.

Terhokerhot syntyvät paikallisista toi-veista ja tarpeista. Kerhoissa muun muas-sa tarinoitiin, laulettiin, retkeiltiin, leivot-tiin, askarreltiin, pelattiin, istutettiin kuk-kia, kehrättiin ja tehtiin vastoja. Jokainen kerho on omanlaisensa, mutta niitä yh-distää yhdessä tekemisen ilo ja kiireetön ilmapiiri.

Koko Suomi leikkii -hanke• Tavoitteena perustaa jokaiseen kuntaan Terhokerho, avoin ja maksuton sukupolvien kohtaamispaikka. • Muistuttaa leikin, lapsuuden ja mie- likuvituksen merkityksestä.• Kerhojen perustamista tukee 10 leikkilähettiä eri puolilla maata.• Hankkeen toteutuksesta vastaavat MLL, joka koordinoi hanketta ja SPR.• Toteutetaan Suomen Kulttuurira- haston rahoituksella 2014–2016.

Kerhot kokoontuivat tavallisimmin jo-ka toinen viikko, ja kokoontumispaikkana olivat muun muassa kirjastot, nuorisota-lot, palvelutalot, avoimet päiväkodit, mu-seot ja järjestöjen omat tilat. Kerhot hou-kuttelivat mukaansa hyvin myös miehiä, joita oli noin viidesosa osallistujista.

Terhokerhot houkuttelivat syksyn aika-na mukaan leikistä innostuneita vapaaeh-toisia, joista noin kolmasosa oli järjestöil-le uusia vapaaehtoisia. Vapaaehtoisia löy-tyi muun muassa juuri eläkkeelle jääneis-tä henkilöistä.

Lapsen oikeuksien päivän viikolla leikki-lähetit järjestivät avoimia ja maksuttomia yleisöluentoja eri puolella Suomea. Ta-pahtumiin osallistui lähes 250 henkeä.


Kylämummi ja -vaaritoimintaMLL:n kylämummi ja -vaaritoiminta lisää sukupolvien välistä myönteistä vuorovai-kutusta ja tarjoaa ikäihmisille mahdolli-suuden tehdä antoisaa vapaaehtoistyö-tä. Kylämummit ja -vaarit ovat yhteisölli-siä isovanhempia, jotka antavat aikaa ja turvallista läsnäoloa lapsille muun muas-sa perhekahviloissa, päiväkodeissa, ker-hoissa ja kirjastoissa. Leikki, ilo ja lapsel-ta saatu välitön palaute vahvistavat myös ikääntyvien hyvinvointia ja tuovat elä-mään uutta sisältöä. Kylämummi ja -vaa-ritoimintaa toteutettiin yhdeksän piirin alueella. Verkostossa toimi 366 kylämum-mia ja -vaaria.

Piirin perhekeskustoiminnan koordi-naattorit auttoivat yhdistyksiä uusien mummien ja vaarien rekrytoinnissa, pe-rehdyttämisessä ja toimintapaikkojen et-simisessä. Piirit järjestivät mummeille ja vaareille vertaistapaamisia ja virkistystä.

Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke • Kehitti kuntien perhekeskus- ja neu- volajärjestelmään pienten vauvojen vanhemmille suunnatun perheryh- mämallin sekä koulutti kuntien työntekijöitä perheryhmien ohjaajiksi.• Perheryhmien tavoitteena on vahvistaa vanhempien kykyä havain- noida ja ymmärtää vauvan tarpeita ja tunteita sekä vastata niihin. Lisäk- si tavoitteena on vahvistaa tasaver- taista vanhemmuutta ja parisuhdetta.• Perheryhmämalli perustuu mentali- saatioteoriaan ja Yalen yliopistossa kehitettyyn Parents First -ohjelmaan. • Yhteistyökumppaneina olivat Folk- hälsan, Ensi- ja turvakotien liitto ja THL.• Toteutettiin 2010–2014 RAY:n rahoituksella.

Perheryhmät vanhemmuuden tukenaVahvuutta vanhemmuuteen -hankkeessa MLL:n keskusjärjestö johti hanketta, oh-jasi ja koulutti vastuupiirejä, vastasi kou-lutus- ja perheryhmätoiminnan valtakun-nallisesta seurannasta sekä valtakunnal-listen verkostojen ohjaamisesta ja koulu-tusmateriaalien tuottamisesta. MLL:n vii-si vastuupiiriä toimivat koulutuskeskuksi-na. Vastuupiirit järjestivät perheryhmän ohjaajakoulutuksia ja huolehtivat koulu-

tettujen työntekijöiden jatkotapaamisista ja täydennyskoulutuksista.

Vuoden 2014 lopussa hankkeella oli yh-teensä 80 kumppanuuskuntaa ja hanke koulutti perheryhmän ohjaajiksi lähes sa-ta lapsiperhetyön ammattilaista. Eri puo-lilla maata toteutui yhteensä 112 per-he- tai vanhempainryhmää, joihin osallis-tui yhteensä 1 241 henkilöä. Koko hank-keen aikana perheryhmän ohjaajakoulu-tuksiin osallistui yhteensä 429 lapsiperhe-työn ammattilaista. Vuosina 2010–2014 toteutettiin yhteensä 320 perhe- tai van-hempainryhmää, joihin osallistui yli 2 600 vanhempaa ja noin 1 400 lasta.

Perheryhmiin osallistuneiden vanhem-pien antama palaute oli erittäin positii-vista. Suurin osa vanhemmista kertoi, et-tä heidän suhteensa vauvaan ja itseluot-tamuksensa vanhempana oli vahvistu-nut. He olivat saaneet lisää varmuutta vauvan hoitoon ja ymmärsivät vauvansa käyttäytymisen taustalla olevia tarpeita ja tunteita paremmin kuin ennen ryhmää. Enemmistö isistä ja äideistä koki ryhmän parantaneen sekä omaa, puolisonsa et-tä perheensä hyvinvointia. Yli puolet vas-tanneista oli saanut ryhmästä uusia ys-täviä. Lähes 80 prosenttia vastanneista kertoi, että keskustelu ryhmän teemois-ta oli jatkunut vielä kotona. Isät kokivat hieman äitejä useammin, että ryhmä oli merkittävästi helpottanut sekä ilojen et-tä vaikeiden asioiden jakamista puolison kanssa. Isät kokivat myös äitejä vahvem-min tasavertaisen vanhemmuuden vah-vistuneen perheen arjessa. Palautekyse-lyyn vastanneista vanhemmista 98 pro-senttia suosittelisi ryhmiä myös tuttavil-leen.

Koulutuksiin osallistuneet ja ryhmiä oh-janneet työntekijät kertoivat, että koulu-tus kehitti heitä ammatillisesti. Kontak-ti asiakkaisiin oli syventynyt ja vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen helpottu-nut. Perheryhmätoiminta näyttää juur-tuneen useassa kumppanuuskunnassa osaksi perheiden palvelujärjestelmää.

Vauvaperheryhmien lisäksi 13 paikka-kunnalla käynnistettiin pilottikokeiluna pienten lasten vanhemmille suunnattuja Lapsi mielessä -vanhempainryhmiä. Ryh-miin osallistui yhteensä 109 vanhempaa. Vauvaperheiden lyhennettyä, kahdeksan tapaamiskerran perheryhmäohjelmaa to-teutettiin seitsemässä kunnassa. Näihin ryhmiin osallistui 64 vanhempaa.

Mentalisaatio-osaamisen ylläpitämi-seksi omassa järjestössä MLL toteutti sy-ventävän mentalisaatiokoulutuksen. Sii-

hen osallistui 20 MLL:n piirien ja keskus-järjestön työntekijää.

Keskusjärjestö vei päätökseen AMK-opettajille suunnatun reflektiivisen työta-van koulutuksen. Koulutusprosessiin osal-listui 26 sosiaali- ja terveysalan opetta-jaa 11 ammattikorkeakoulusta eri puolil-ta maata. MLL kehitti myös kuntien lapsi-perhetyöntekijöille mentalisaatioon pe-rustuvaa reflektiivisen työotteen koulu-tusmallia ja pilotoi sitä Ylä-Savon alueella.

MLL tuotti Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa -kirjan, joka on tarkoitet-tu oppikirjaksi sosiaali-, terveys- ja kasva-tusalaa opiskeleville sekä lapsiperheiden parissa työskenteleville. Lisäksi valmistui Lapsi mielessä -vanhempainryhmän oh-jaajan opas sekä MLL:n kouluttajille kou-lutusmateriaaliksi tarkoitettu koulutus-videokokonaisuus. Kuntien ja järjestöjen työntekijöille ja päättäjille järjestettiin kaksipäiväinen Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa -seminaari, johon osallis-tui yli 320 henkeä.

Perheryhmämallista tehdään tieteellis-tä arviointitutkimusta Folkhälsanin tutki-muskeskuksen rahoituksella.

Materiaalinen apu lapsiperheilleHyvä joulumieli -keräys toteutettiin 18. kerran ja sen tuotto oli 1 405 026 euroa. Keräyksen järjestivät MLL ja SPR yhdes-sä Ylen Aamu-tv:n, Yle Radio Suomen ja Radio Vegan kanssa. Keräyksen tuotol-la jaettiin 70 euron arvoisia lahjakortteja yhteensä 18 000 vähävaraiselle lapsiper-heelle. Keräyskuluista vastasivat keräyk-sen järjestäjät. Lahjakorttien jakamiseen osallistui 396 MLL:n yhdistystä.


MLL:ssa perhekeskustoiminta on järjes-tetty siten, että paikallisyhdistykset ja nii-den vapaaehtoiset sekä piirijärjestöt to-teuttavat toimintaa alueellaan. Keskusjär-jestö ohjaa ja kehittää toimintaa. MLL:n perhekeskustoiminnan muotoja ovat per-hekahvilat, kerhot, vertaisryhmät, perhe-kummit sekä kylämummit ja -vaarit.

Perhekeskustoiminta tarjoaa eri-ikäisil-le ihmisille mahdollisuuksia osallistua va-paaehtoistoimintaan lasten ja perheiden kanssa. Keskusjärjestö koordinoi perhe-keskustoimintaa valtakunnallisesti, arvi-oi sen vaikutuksia ja laatua sekä kehittää toimintaa yhdessä piirien, yhdistysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Perhekeskustoiminta• Kokoaa yhteen kuntien lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä edis- tävät ja ongelmia ehkäisevät var- haisen tuen palvelut sekä kolman- nen sektorin toimijat.• MLL on seurakuntien ohella kuntien yleisin perhekeskuskumppani.• MLL täydentää kuntien tarjoamaa avointa varhaiskasvatusta yli 60 prosentissa maan kunnista.

Vuonna 2014 kunnat avustivat amma-tillista ohjausta yhteensä 343 402 eurolla. MLL pyrki kytkemään toimintansa entistä vahvemmin osaksi paikallista verkostoa, joka muodostuu lapsista ja perheistä, va-paaehtoisista, yhdistyksistä, eri järjestöis-tä ja kunnista. Piirit jatkoivat yhteistyö-neuvotteluja uusien kuntien kanssa toi-minnan laajentamiseksi.MLL:n paikallisessa toiminnassa syntyi vuonna 2014 kokonaisuudessaan yli 1 130 000 kontaktia lasten, nuorten ja vanhem-pien kanssa. Vapaaehtoisia lasten ja per-heiden kanssa toimivia henkilöitä oli mu-kana MLL:n toiminnassa lähes 6 000.

Vapaaehtoisten ammatillinen ohjausVuonna 2014 laajennettiin paikallisyhdis-tysten vapaaehtoisen perhekeskustoimin-nan ammatillista ohjausta Kainuun, Ky-men, Pohjanmaan ja Satakunnan alueille, minkä jälkeen ohjausta oli saatavilla kai-kissa MLL:n piireissä.

MLL:n perhekeskustoiminnan koordi-naattorit auttoivat paikallisyhdistyksiä vapaaehtoisten rekrytoinnissa, perhekah-viloiden käynnistämisessä ja kouluttivat uusia vapaaehtoisia muun muassa perhe-kahviloiden ja vertaisryhmien ohjaajiksi. He järjestivät koulutuksia myös yhdistys-toiminnan vahvistamiseksi sekä koulutti-vat ja ohjasivat perhekummeja. Vuoden 2014 lopulla yhteensä 20 ohjaajaa toimi kaikkiaan 67 kunnan ja 195 paikallisyhdis-tyksen alueella.

Ammatillista ohjaustyötä kehitettiin suunnitelmallisesti MLL:n perhekeskus-toiminnan kehittämisohjelman 2014–2016 mukaisesti. Suunnitelma sisältää va-paaehtoistoiminnan tuen ja ohjauksen le-vittämistä, toiminnan arviointia ja seu-rantaa sekä sisällön kehittämistä koske-vat valtakunnalliset linjaukset. Piirien oh-jaustyö perustuu yhteiseen ohjaustyön malliin ja laadullisiin tavoitteisiin.

KuntakumppanuusPerhekeskus yhdistää kunnan palvelut ja järjestöjen toiminnan. MLL tarjoaa muun muassa perhekahviloita ja kerhoja lapsiperheille.


Turvallinen mediaympäristöVuonna 2014 tavoitettiin runsaasti kasvatustyön ammattilaisia ja lasten vanhempia, joiden kanssa keskusteltiin muun muassa lasten mediaan liittyvistä peloista, mediankäytön rajaamisesta ja nettikiu-saamisesta.

Aktiivista mediakasvatusta MLL vastaa Finnish Safer Internet Centre -hankkeen Helpline-toiminnosta. Hanke tukee MLL:n auttavia puhelin- ja nettipal-veluja antamaan lapsille ja vanhemmil-le keskusteluapua mediaan liittyvissä asi-oissa. Lisäksi MLL kouluttaa ja tuottaa ai-neistoja mediakasvatuksen tueksi.

Vuonna 2014 MLL:n auttavien puhe-linja nettipalvelujen päivystäjiä ja me-diakasvatuskouluttajia koulutettiin muun muassa sosiaalisesta mediasta, verkko-yhteisöistä ja verkossa saatavilla olevis-ta tukimuodoista. MLL:n mediakasvatus-kouluttajat vierailivat aktiivisesti kouluis-sa ja vanhempainilloissa eri puolilla Suo-mea. Yhteensä 206 tilaisuuteen osallistui 20 500 lasta ja nuorta, 1 640 opettajaa ja ammattikasvattajaa sekä 5 000 vanhem-paa. Osallistujamäärät kasvoivat edellis-vuodesta 75 prosenttia, erityisesti lisään-tyivät alakoulujen tilaisuudet.

MLL oli mukana Mediakasvatusviikko-kampanjassa ja osallistui Lapset ja Media -oppaan tekemiseen. Lisäksi se toimitti yhteistyötahojen kanssa oppaan vastuul-lisesta kuvaamisesta.

Hanke on osa eurooppalaista INSAFE-verkostoa, jonka toimintaan MLL osal-listui aktiivisesti. Lisäksi MLL oli muka-na BIK-NET-hankkeessa, jossa kehitettiin verkostoyhteistyön käytäntöjä ja järjes-telmiä sekä tuotettiin aineistoja media-kasvatuksen edistämiseksi.

Media lapsen mielessä MLL:n yksivuotisessa Media lapsen mie-lessä -projektissa edistettiin vanhempien tietoisuutta oman mediankäytön vaiku-tuksista lapseen sekä heräteltiin vanhem-pien vastuuta lapsensa mediakasvattaji-na. Vanhempainnettiin luotiin uusi Lapset ja media -osio, joka perustuu teemallisiin kokonaisuuksiin. Projektia rahoitti ope-tus- ja kulttuuriministeriö.

MLL:n mediakasvatus• MLL:n kouluttajien vierailut kouluil - la ja vanhempainilloissa.• Mediakasvatusmateriaalien tuotta- minen kouluille. • Mediakasvatusopastus verkkosivuil- la. • Yhteistyö median, mediakasvatus- toimijoiden sekä kasvattajien ja vanhempien kanssa.• Yhteistyö MLL:n auttavien puhelin- ja nettipalvelujen kanssa.

Finnish Safer Internet Centre -hanke • Vahvistaa lasten ja nuorten media- taitoja.• Lisää lasten, nuorten ja vanhempien tietoisuutta verkkomedioiden mah- dollisuuksista ja riskeistä.• Kansallisen audiovisuaalisen insti- tuutin (KAVI) Mediakasvatus- ja ku- vaohjelmayksikön koordinoima MLL:n ja Pelastakaa Lasten kansain välinen yhteishanke.


MLL:n auttavat puhelin- ja nettipalvelut kuuluvat kansainväliseen Child Helpline International -verkostoon.

MLL osallistui aktiivisesti mediakasva-tusta edistävän yleiseurooppalaisen IN-SAFE-verkoston toimintaan. Keskusjärjes-tö osallistui eurooppalaiseen Safer Inter-net Day -teemapäivän järjestämiseen se-kä esitteli suomalaista mediakasvatustyö-tä ja tukioppilastoimintaa eri tilaisuuksis-sa Puolassa, Saksassa ja Liettuassa.

MLL on koonnut verkostoa eurooppa-laisista järjestöistä, jotka edistävät nuor-ten omaa toimintaa kiusaamisen ehkäise-

miseksi. Vuonna 2014 valmisteltiin MLL:n koordinoimana Euroopan komission Daphne-ohjelman yhteishanketta. Youth participation in bullying prevention -han-ke sai rahoituksen vuosiksi 2015–2016, ja kumppaneina ovat järjestöt Unkarista, Ruotsista, Virosta ja Suomesta.

MLL:lla on pitkät perinteet terveyden edistämisessä Malawissa. Vuonna 2014 jatkui yhteistyöhanke, joka edistää tyt-töjen koulunkäyntiä ja lapsen oikeuk-sia Malawissa. Hanke toteutetaan vuosi-na 2013–2015 yhdessä Väestöliiton se-kä Malawissa toimivan nuorisojärjestön

Youth Empowerment and Civic Education (YECE) kanssa. Kiusaamisen ja syrjinnän vastaista työtä tehdään hyödyntämällä ja kehittämällä muun muassa MLL:n tukiop-pilastoiminnan ja Koulurauha-ohjelman aineistoja. Työhön kuuluu myös tyttöjen seksuaaliterveyden ja -oikeuksien edistä-minen sekä lapsiavioliittojen ja tyttöjen seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemi-nen. Syksyllä 2014 tehtiin evaluaatiomat-ka hankkeen paikkakunnille Malawissa. Hanke toteutetaan ulkoministeriön rahoi-tuksella sekä MLL:n jäsenten vapaaehtoi-sen kehitysyhteistyömaksun tuotolla.

Kansainvälinen toimintaMLL:n kehitysyhteistyö tarjoaa jäsenille mahdollisuuden kantaa vastuuta myös muiden maiden lapsista. Kansainvälisissä verkostois-sa opitaan toisten maiden hyviä käytäntöjä sekä vaihdetaan tietoa ja kokemuksia.


MLL:n strategiaMLL:n Suunta 2024 -strategia hyväksyt-tiin laaja-alaisen prosessin päätteeksi liit-tokokouksessa. Strategia linjaa liiton toi-minta-alueiksi vapaaehtoistoiminnan las-ten, nuorten ja perheiden kanssa, lasten, nuorten ja vanhempien tuen sekä vaikut-tamisen lasten nuorten ja perheiden hy-väksi.

Strategia ulottuu vuoden 2024 alkuun ja se kattaa koko liittoyhteisön: keskus-järjestön, piirijärjestöt ja paikallisyhdis-tykset sekä MLL:n Lasten ja Nuorten Kun-toutussäätiön ja MLL:n tutkimussäätiön. Suunta 2024 -strategiaa tarkentavat kol-mivuotissuunnitelmat ja toimintokohtai-set strategiat.

LuottamuselimetJoka kolmas vuosi järjestettävä MLL:n liit-tokokous pidettiin 14.–15.6. Turussa. Liit-tokokous hyväksyi uuden strategian, kol-mivuotissuunnitelman vuosiksi 2015–2017 sekä liittokokouksen kannanoton.

Kokous käsitteli kolmivuotisselonteon vuosilta 2011–2013.

Liittokokous valitsi liittohallituksen pu-heenjohtajaksi kaudelle 2015–2017 las-ten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, dosentti Linnea Karlssonin.

Liittokokous valitsi liittovaltuuston jä-senet kaudelle 2015–2017. Liittovaltuus-ton puheenjohtajaksi valittiin hallinto-johtaja, varatuomari Tarja Larmasuo se-kä ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi kaupunginarkkitehti Jarmo Heimo ja toi-seksi varapuheenjohtajaksi yhteysjohta-ja, PsT Anu Mustonen. Liittokokous valitsi lisäksi tilintarkastajat kolmivuotiskaudel-le 2015–2017.

Professori Olli Simell ilmoitti luopuvan-sa liiton puheenjohtajan tehtävästä. Liiton puheenjohtajan tehtävää vuoden 2014 loppuun hoiti liittohallituksen ensimmäi-nen varapuheenjohtaja Tarja Larmasuo.

Seuraava liittokokous on vuonna 2017 Kuopiossa.

Liittovaltuusto kokoontui sääntömää-räisiin kokouksiinsa 20.5. ja 20.11. Mar-raskuun kokouksessa valittiin liittohalli-tuksen erovuoroisten jäsenten tilalle hal-linto- ja henkilöstöpäällikkö, VT, Johan-na Aalto Eurasta (henkilökohtainen vara-jäsen päätoimittaja Jan Pippingsköld Nur-mijärveltä), LT Marjatta Blanco Sequeiros Oulusta (henkilökohtainen varajäsen var-haiskasvatusjohtaja Paula Haarahiltunen Ranualta) ja lääkäri Outi Strid Lappeen-rannasta (henkilökohtainen varajäsen luokanopettaja Petra Vesuri Kouvolasta).

Liittohallituksen ensimmäiseksi vara-puheenjohtajaksi kalenterivuodeksi 2015 valittiin ent. vakuutuspiirin johtaja Rei-no Rouhiainen Mikkelistä ja toiseksi vara-puheenjohtajaksi ravintolapäällikkö Taina Salmi Liedosta.

Liittovaltuusto vahvisti keskusjärjestön vuoden 2015 jäsenmaksuksi 12,50 euroa. Se suositti paikallisyhdistyksen jäsenmak-suosuudeksi 7,50 euroa jäsentä kohden ja piirin jäsenmaksuksi 5 euroa paikallisyh-distyksen jäsentä kohden.

Liittohallitukseen kuuluu liittokokouk-sen valitsema puheenjohtaja ja yhdeksän liittovaltuuston valitsemaa jäsentä. Liit-tohallituksen esittelijöinä toimivat pää-sihteeri ja hallintojohtaja yhdessä muiden johtavien toimihenkilöiden kanssa. Liit-tohallituksen tukena asioiden hoidossa ja valmistelussa oli työvaliokunta ja talous- ja hallintotoimikunta sekä muita toimi-kuntia sekä työryhmiä ja ohjausryhmiä. Liittohallitus piti yhdeksän kokousta.

Keskustoimiston henkilökuntaVuoden lopussa keskusjärjestön palveluk-sessa oli 60 toimihenkilöä, joista vakinai-sessa työsuhteessa oli 51 ja määräaikai-sessa työsuhteessa yhdeksän henkilöä.

Talous ja hallinto

Liittokokous valitsi liittohallituksen puheen-johtajaksi lasten- ja nuorisopsykiatrian eri-koislääkäri ja Turun yliopiston kehityspsyki-atrian dosentti Linnea Karlssonin.

MLL:n Suunta 2024

Lapset ensin.


Keskusjärjestössä käytiin lokakuussa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvotte-lut. Neuvottelujen syynä olivat heikenty-neet rahoitusnäkymät, minkä vuoksi jär-jestön toimintaa oli tarpeen sopeuttaa ja organisaatiorakennetta uudistaa. Henki-löstövähennykset, 6,6 henkilötyövuotta, toteutetaan vuonna 2015.

Talous ja kiinteistötLiiton toiminnan volyymi oli 9,6 miljoo-naa euroa. Varsinainen toiminta toteutui suunnitellussa laajuudessa budjetin mu-kaisesti. Tilikauden tulos oli ylijäämäinen satunnaisten tuottojen vuoksi.

Toiminnan rahoituksesta 39 prosenttia tuli Raha-automaattiyhdistykseltä. Mui-ta avustuksia, neljä prosenttia, saatiin EU:lta, kunnilta ja valtiolta. Loppuosa ra-hoituksesta koostui korvauksista ja mak-sutuotoista, kohdennetuista lahjoituksis-ta, varainhankinnasta, jäsenmaksuista ja sijoitustoiminnasta.

RAY:n myöntämistä avustuksista per-hekeskus- ja tukioppilastoimintaan, se-kä Vahvuutta Vanhemmuuteen -hankkee-seen siirrettiin 56 prosenttia MLL:n piiri-järjestöille vastaaviin toimintoihin. Lisäk-si keskusjärjestö antoi piirijärjestöille toi-minta-avustusta yhteensä 134 000 euroa.

Jäsenmaksut muodostivat seitsemän prosenttia toiminnan rahoituksesta. Jä-senmaksuilla katettiin jäsenpalvelujen, jä-senrekisterin ja Lapsemme-lehden kuluja.

VarainhankintaMLL:n varainhankinta koostui jäsenmak-suista, keräyksistä, lahjoituksista, yri-tysyhteistyöstä ja kannatustuotteiden myynnistä.

Kuukausilahjoittajien rekrytoimiseksi toteutettiin kampanja. Kampanjan video jaettiin sosiaalisessa mediassa, kampan-jasivuilla ja Ylen kanavilla ja suoramarkki-nointikirje lähetettiin lokakuussa 65 000 suomenkieliseen ja 5 000 ruotsinkieliseen talouteen.

Toiminnan rahoitus 2014

RAY-avustukset Muut julkiset avustukset (EU, kunnat, valtio) Muut avustukset (säätiöt) Korvaukset ja maksutuotot Kohdennetut lahjoitukset Muut tuotot Jäsenmaksut Lasten Päivän säätiö Muu varainhankinta, netto Sijoitus- ja rahoitustoiminta, netto Satunnaiset tuotot

39 %

4 %11 %7 %

4 %

7 %

6 %

7 %

4 %10 %

1 %

Pullonpalautusarpajaiset toteutettiin sekä Lidlissä että K-ryhmän ruokakau-poissa. Yritysyhteistyö jatkui Cloettan ja Piltin kanssa. KappAhlin kanssa tehtiin kampanjayhteistyötä Lasten ja nuorten puhelimen hyväksi.

Kevätilo-keräys yhdistysten ja piirien työn tueksi toteutettiin 1.4.–15.5. Se tuot-ti yhteensä 122 000 euroa. Keräykseen osallistui yhteensä 336 paikallisyhdistys-tä ja kaikki 10 piiriä. Kevätilo-keräyksessä yhdistysten käyttöön tarjottiin myös vir-tuaalilipas.

RAY tuki MLL:a3 287 000 eurolla

MLL järjesti Pappa Fest ry:n kanssa 30.12. kaksi hyväntekeväi-syyskonserttia Johanneksen kirkossa. Konsertissa esiintyivät muun muassa Samuli Edelmann ja Jenni Vartiainen.


Tutkimussäätiö MLL:n tutkimussäätiö edistää ja tukee lapsuutta sekä lapsia, nuoria ja lapsiper-heitä koskevaa tieteellistä tutkimusta ja tutkimustulosten levittämistä. Vuosi 2014 oli säätiön 31. toimintavuosi.

Säätiön toiminnan painopistealueet kol-mivuotiskautena 2012–2014 olivat • lapsuus- ja nuoruusiän hyvinvointi- ja terveyseroja koskeva tutkimus• lasten ja nuorten psyykkistä turvalli- suutta koskeva tutkimus sekä näitä kahta teemakokonaisuutta koskevan tutkimustiedon levittäminen.

Seuraavan kolmivuotiskauden 2015–2017 toiminnan painopistealueiksi päätettiin: 1) lasten ja kasvattajien myönteisen vuorovaikutuksen lisääminen, 2) lasten ja nuorten yksinäisyyden ehkäiseminen ja3) leikkikulttuuria koskeva tutkimus sekä näitä kolmea teemakokonaisuutta koskevan tutkimustiedon levittämi- nen.

Tutkimussäätiön hallitus myönsi tutki-musapurahat yhdeksälle väitöstutkimuk-sen tekijälle. Rahaa myönnettiin yhteen-sä 85 000 euroa. MLL:n tutkimussäätiö ja MLL järjestivät 12.9.2014 Päivähoidosta varhaiskasvatukseen -seminaarin.

Lasten ja nuorten Kuntoutussäätiö MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussääti-ön tarkoituksena on edistää sairaiden ja vammaisten sekä psyykkisissä ja sosiaa-lisissa vaikeuksissa olevien lasten, nuor-ten ja heidän perheidensä mahdollisuuk-sia hyvään ja tasavertaiseen elämään. Säätiö tuottaa ja kehittää kuntoutuspal-veluja lapsiperheille. Palveluja ostavat Ke-la, kunnat, vakuutusyhtiöt ja yleishyödyl-liset yhteisöt. Palvelut ovat laitos- tai avo-muotoisia.

Säätiö tarjosi 31.3.2014 asti laitos- ja avomuotoisia perhekuntoutuspalvelu-ja Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvi-tuksessa Pöytyän Yläneellä ja avomuo-toisia palveluja Turussa. Toiminta Paimi-on sairaalaan kunnostetuissa tiloissa al-koi 1.4.2014.

Säätiöt ja yhtiötVuonna 2014 säätiön palveluja käyt-

ti 531 perhettä. Asiakkaina oli 2 114 lasta, nuorta ja aikuista. Kuntoutus- ja kurssi-vuorokausia kertyi 20 537. Kuntoutuspäi-viä oli 317 ja kuntoutuskäyntejä 312. So-siaali-, terveys-, kasvatus- ja kuntoutus-alan ammattilaisille ja opiskelijoille järjes-tettiin 877 koulutuspäivää, joihin sisältyi myös työssäoppimisjaksoja ja tutustumis-käyntejä. Kuntoutussuoritteiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna.

Säätiössä työskenteli keskimäärin 93 ammattilaista. Vakinaisia työntekijöitä oli vuoden lopussa 86. Henkilöstön lukumää-rä pysyi lähes ennallaan edelliseen vuo-teen verrattuna.

Tilikauden tulos oli 85 533,05 euroa yli-jäämäinen. Kokonaistuotot olivat 6 204 471,67 euroa ja -kulut 6 118 938,62 euroa.

MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö toimii Paimion sairaalassa.

Kumppanuus-yhteistyöon entistämerkittävämpää.


Piirit ja yhdistyksetMLL:n piirien tärkein tehtävä on tukea ja ohjata alueensa paikallisyhdistyksiä ja nii-den vapaaehtoistoimintaa sekä edistää yhdistysten välistä yhteistyötä. Ohjaus-työn lisäksi piirit tekevät vaikuttamistyö-tä yhteistyössä liiton kanssa sekä tuotta-vat alueellisia palveluja lapsiperheille. Eri-laiset alueellisista tarpeista ja mahdol-lisuuksista lähtevät kehittämishankkeet ovat myös tärkeä osa piirien työtä. Kump-panuusyhteistyön, muun muassa kuntien kanssa, merkitys on kasvanut.

Piirien hankkeiden kärkiä vuonna 2014 olivat muun muassa: • nuorten kaveritoiminta• lasten ja nuorten hyvinvointi sekä sen tukeminen ja vahvistaminen• työttömien nuorten palkkaaminen järjestöön• monikulttuurinen lapsi- ja perhe- toiminta• vanhempien parisuhdetta tukeva vertaistoiminta • maahanmuuttajaäitien ja suomenkielis- ten naisten välinen ystävätoiminta • alueellisen, järjestölähtöisen perhekahvila- ja hyvinvointiverkoston vakiin- nuttaminen.

Piirit vuonna 2014• MLL:n alueellisesta työstä vastaa 10 piiriä.• Piirien palveluksessa toimi 150 kuu- kausipalkkaista työntekijää sekä yli 400 muuta työntekijää, harjoitteli- jaa ja työllistettyä. • Piirit järjestivät yhteensä lähes 550 yhdistysten vapaaehtoisille ja luot- tamushenkilöille suunnattua koulu- tustapahtumaa ja vertaistapaamis- ta.• Kaikille avoimia tapahtumia sekä erilaisia MLL- esittelytilaisuuksia piirit järjestivät yli 400 kertaa. • Piirit olivat edustettuina lähes 200 alueellisessa työ- tai ohjausryhmäs- sä.• Piirit tuottivat perhe- ja muita am- matillisia palveluja 32 687 tuntia.• Vuoden 2013 tilinpäätöstietojen mukaan piirien varsinaisen toiminnan kulut olivat yhteensä noin 6,7 miljoonaa euroa.

Paikallisyhdistykset vuonna 2014• MLL:lla on 557 yhdistystä eri puolilla Suomea.• Yhdistyksissä toimi noin 10 000 vapaaehtoista.• Yhdistyksissä toimi noin 450 kuu- kausipalkkaista työntekijää ja noin 650 muuta työntekijää ja harjoitteli- jaa.• Yhdistyksissä tehtiin yhteensä yli 320 000 tuntia vapaaehtoistyötä.• Yhdistysten perhekahviloissa ko- koonnuttiin yhteensä yli 15 000 kertaa. Aikuisten ja lasten perhekahvi- lakäyntejä toteutui liki 300 000 kertaa.• Yhdistykset ylläpitivät 11 päiväkotia ja 26 perhekeskusta tai avointa päi- väkotia.• Vuoden 2013 tilinpäätöstietojen mukaan yhdistysten varsinaisen toiminnan kulut olivat yhteensä noin 9,2 miljoonaa euroa.

Koko Suomen kattavaan MLL:n yhdistys-verkkoon kuului 557 paikallisyhdistys-tä. Yhdistykset edistävät yhteisöllisyyt-tä, tarjoavat osallistumismahdollisuuksia lapsille, nuorille, lapsiperheille sekä eri-laisista vapaaehtoistehtävistä kiinnostu-neille. Lasten, nuorten sekä lasten ja van-hempien yhteiset harrastus- ja liikunta-kerhot ovat tärkeä osa yhdistysten toi-mintaa. Lähes kaikki yhdistykset tarjoavat myös erilaisia virkistys- ja koko perheen tapahtumia. Joillakin yhdistyksillä oli myös hanketoi-mintaa. Niistä esimerkkeinä MLL:n Hy-vinkään yhdistyksen, lapsille vanhempien erotilanteessa tukea tarjoava hanke (Ne-ro) sekä MLL:n Tampereen osaston Lap-set ja ero -hanke, jonka tavoitteena on tarjota lapsille ja etävanhemmalle koh-taamispaikka.

Vapaaehtoistyö on Iisalmen Perheentalon ydintä.



Tuloslaskelma (1 000 €)

Konserni Emo (MLL ry)

1.1.–31.12.2014 1.1.–31.12.2013 1.1.–31.12.2014 1.1.–31.12.2013 Varsinainen toimintaTuotot Avustukset 3 580 3 428 3 580 3 018 Korvaukset 6 168 5 470 85 140 Maksutuotot 543 587 505 528 Muut tuotot 497 477 407 417 10 788 9 963 4 577 4 103 Kulut Henkilöstökulut -7 088 -7 189 -3 149 -3 272 Poistot -334 -202 -188 -191 Toimintakulut -6 678 -5 947 -4 538 -4 183 -14 100 -13 339 -7 876 -7 646 Varsinaisen toiminnan kulujäämä -3 312 -3 376 -3 299 -3 543 Varainhankinta Tuotot 2 064 2 333 2 052 2 320 Kulut -423 -467 -423 -467 1 641 1 867 1 628 1 853 Tuotto-/kulujäämä -1 671 -1 510 -1 671 -1 691 Sijoitus-ja rahoitustoiminta Tuotot 1 224 2 368 1 129 2 233 Kulut -850 -579 -827 -567 374 1 789 302 1 666 Tuotto-/kulujäämä -1 297 279 -1 369 -25 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 860 201 860 201 Satunnaiset kulut 0 -1 0 -1 860 200 860 200

Yleisavustukset 997 922 997 922 Investointiavustukset Ray:n investointiavustus 12 0 12 0 Siirto hankintamenon vähennykseksi -12 0 -12 0

Siirto säätiöiden pääomiin -73 -304 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä 487 1 097 488 1 097


Varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut toiminnanaloittain (1 000 €)

Konserni Emo (MLL ry)

1.1.–31.12.2014 1.1.–31.12.2013 1.1.–31.12.2014 1.1.–31.12.2013 Vaikuttaminen ja viestintä Tuotot 618 638 618 638 Kulut -1 904 -2 132 -1 799 -2 050 Kulujäämä -1 286 -1 494 -1 181 -1 412 Kansalaistoiminnan tuki ja järjestötyö Tuotot 212 594 212 594 Kulut -900 -1 392 -900 -1 392 Kulujäämä -688 -798 -688 -798 Perhekeskustoiminta Tuotot 716 516 716 516 Kulut -747 -539 -747 -539 Kulujäämä -31 -23 -31 -23 Auttavat puhelin- ja nettipalvelut Tuotot 840 812 840 812 Kulut -960 -955 -960 -955 Kulujäämä -120 -143 -120 -143 Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi Tuotot 7 241 6 290 1 029 431 Kulut -7 167 -6 059 -1 047 -448 Kulujäämä 74 231 -18 -17 Kouluyhteistyö Tuotot 513 491 513 491 Kulut -578 -549 -578 -549 Kulujäämä -65 -58 -65 -58 Vahvuutta vanhemmuuteen-perheryhmätoiminta Tuotot 484 453 484 453 Kulut -548 -511 -548 -511 Kulujäämä -64 -58 -64 -58 Kansainvälinen toiminta Tuotot 38 42 38 42 Kulut -40 -43 -40 -43 Kulujäämä -2 -1 -2 -1 Hallinto ja talous Tuotot 125 127 125 127 Kulut -1 254 -1 159 -1 254 -1 159 Kulujäämä -1 129 -1 032 -1 129 -1 032


Tase (1 000 €)

Konserni Emo (MLL ry) 31.12.2014 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2013

VASTAAVAA

Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 847 96 5 0 Aineelliset hyödykkeet 8 515 7 904 8 223 7 668 Sijoitukset 11 717 11 550 9 702 9 749 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus 98 172 98 172 Lyhytaikaiset saamiset 1 013 1 078 565 592 Rahoitusarvopaperit 17 0 17 0 Rahat ja pankkisaamiset 2 635 2 688 1 279 1 024 24 842 23 488 19 889 19 205 VASTATTAVAA Oma pääoma Toimintapääoma 12 410 11 313 12 409 11 312 Säätiöiden pääomat 3 654 3 582 0 0 Nimikkorahastot 2 815 2 815 2 815 2 815 Tilikauden yli-/alijäämä 487 1 097 488 1 097 Pakolliset varaukset 329 343 329 343 Vieras pääoma Pitkäaikainen 563 100 0 100 Lyhytaikainen 4 584 4 238 3 848 3 538 24 842 23 488 19 889 19 205


Kunniajäsenetsosionomi Teuvo Ojajärvi, Vaasapäiväkodinjohtaja Raija Laitinen, Kuopiososiaalineuvos Pirkko Uusi-Kauppila, Seinäjokiläänin rikosylikomisario Antti Valtanen, Kaarinasairaanhoitaja Anja Visakorpi, Tamperejohtaja Jouni Kerppola, Mikkeliekonomi Harri Tilli, Espoo

Liiton suojelijattasavallan presidentti Sauli Niinistövaltiotieteiden maisteri Jenni Haukio

Kunniapuheenjohtajatprofessori, emeritus Kauko Kouvalainen, Turkuprofessori Tuula Tamminen, Tamperehovioikeuden presidentti Mikael Krogerus, Helsinki

Liittohallitus 2014Puheenjohtaja professori, emeritus Olli Simell, Raisio, 15.6.14 asti

Varapuheenjohtajathallintojohtaja Tarja Larmasuo, Helsinki, pj:n tehtävä 16.6.14 alkaen henkikirjoittaja Johanna Aalto, Kauttuaent. vakuutuspiirin johtaja Reino Rouhiainen, Mikkeli yrittäjä, terveydenhoitaja Kaisa Tolonen, Ristijärvi

Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenetKT Jouko Huttunen, Vaajakoski lennonjohtaja Katri-Helena Kivipää, Jyväskyläylilääkäri Outi Strid, Lappeenranta HSO-sihteeri, Terhi Rokkanen, Kotkaravintolapäällikkö Taina Salmi, Lieto liikennekeskuspäällikkö Juha Alikoivisto, VahtoLT Marjatta Blanco-Sequeiros, Oulu varhaiskasvatusjohtaja Paula Haarahiltunen, Ranua yliopettaja Anne Waldén, Kuopio tilitoimistoyrittäjä Paula Karjalainen, Tervola lehtori Seija Ahola, Pirkkala sosiaalityöntekijä Salla Pajamäki, Turkuhallintojohtaja Minna Laatu, Vaasa diplomi-insinööri Mari Barck, Espoo

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio onnittelivat valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa palkittuja äitejä.

Liitteet

Yhdistetty Grönqvistin, Koristetaide-, Frietschin, Ärtin, Jorma Juhanin, Nancy Yrjö-Koskisen, Onni-Mari Säätiön ja F.V. & E.L.C. Virmajuuren rahasto sekä Sophie Mannerheimin rahasto, E. & V. Savanderin rahasto, Erik Mandelinin rahasto, S. & F. Forsténin rahasto, Suomen Marsalkka Mannerheimin muistorahasto, Elli Hiidenheimon rahasto, Tanskan valiokunnan muistorahasto, Arvo Ylpön rahasto, Yrjö ja Aili Melasniemen rahasto, Meeri Aunion rahasto, Niilo Hallman -rahasto, Jaakko Itälän rahasto, Marjatta Kainulaisen rahasto, Väänäsen suvun muistorahasto, Dennis Livson -rahasto, Arvi Vilmin rahasto.

Nimikkorahastot


Liittovaltuusto 2014Puheenjohtajavaratuomari, toimialajohtaja Kaija Kess, Hämeenlinna

Ensimmäinen varapuheenjohtajakaupunginarkkitehti Jarmo Heimo, Paimio

Toinen varapuheenjohtajapsykologian tohtori, yhteysjohtaja Anu Mustonen, Jyväskylä

Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenetpäiväkodinjohtaja Ulla Haaranen, Rovaniemi kehitysvammaisten työtoiminnan ja avotyön ohjaaja Sanna Juntunen, Keminmaa TtT, dosentti Tuovi Hakulinen-Viitanen, Sipoo FM, VTM, erityistason perheterapeutti Saara Kinnunen, Vaasayrittäjä Teija Honni, Kouvola palveluvastaava Merja Sylgren, Kouvolaopettaja Taina Huhtala, Kauhava nuorisotyön ohjaaja Mika Ylitalo, KokkolaKT Jouko Huttunen, Jyväskylä KT Eila Estola, Oulurehtori Liisa Joensuu, Kajaani rahoituspäällikkö Perttu Seppänen, Kajaanikasvatus- ja perheneuvolapsykologi Riitta Liisa Kaijalainen- palveluesimies Heljä Halinen, KotkaVainikainen, Imatra nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala-Heino, Tampere KT Jaana Laitila, Jyväskyläsivistystoimen johtaja Leena Kamppi, Honkajoki osastosihteeri Aulikki Harju, Porisairaanhoitaja Raija Kemppainen, Hyrynsalmi toimistopäällikkö Anna-Liisa Heikkinen, Kajaanilastentarhanopettaja Saija Keski-Heikkilä, Ilmajoki toimitusjohtaja Heikki Santala, Kauhajokilehtori Riikka Kiiveri-Raappana, Muhos TkT, arkkitehti Anja Allas, Oulu LKT, sosiaalipediatri Satu Kivitie-Kallio, Helsinki YTM Minna Huhtala, Poripäivähoidon johtaja Helena Koskimäki, Padasjoki rehtori Erika Kauppi-Nykänen, Riihimäkiperusturvajohtaja Eija Kuokka, Kokemäki hallinto- ja henkilöstöpäällikkö Johanna Aalto, Euraasessori, poliisitarkastaja evp. Mikko Lampikoski, Helsinki KT Merja Korhonen, Joensuuprofessori (h.c.) Lasse Murto, Espoo FK Ammi Isokallio, Espoovajaamielishoitaja Satu Mustonen-Eskelinen, Outokumpu KM Kaisa Nykänen, Joensuuopiskelija Pirkko Nurmivuori, Tampere rehtori Leena Heimonen, Riihimäkiviestintäpäällikkö Helena Peltola, Vantaa yrittäjä Katja Horelli, Helsinkipäätoimittaja Jan Pippingsköld, Nurmijärvi professori, KTT Satu Lähteenmäki, Turkuprojektijohtaja, KTM Olavi Punakivi, Espoo erityisasiantuntija Anna-Maija Haliseva-Lahtinen, Helsinkitoimitusjohtaja Mika Pynnönen, Porvoo lastenpsykiatrian professori Irma Moilanen, Oululastenohjaaja Mervi Rajahalme, Juankoski päiväkodinjohtaja Raija Laitinen, Kuopioprofessori Paula Rossi, Oulu LT Marjatta Blanco-Sequeiros, Ouluvakuutuspiirin johtaja Reino Rouhiainen, Mikkeli asiakkuuspäällikkö Kirsi Jurvanen, Mikkeliprofessori Heikki Ruismäki, Helsinki diplomiekonomi Riitta Brunow, Helsinkierityisluokanopettaja Anne-Marja Ryynänen, Espoo yrittäjä Eva Kuntsi, Sipoo professori Toivo T. Salmi, Turku koneteknikko Tarmo Mäkeläinen, Salopääkirjanpitäjä Anneli Suojoki-Hakola, Halikko TtM Kaisa Friman, Raisioterveydenhoitaja Eila Tommola, Puumala lastenkodin ohjaaja Tiina Hämäläinen, Pieksämäkiprofessori Kerttu Tossavainen, Kuopio KL Hanna Alho-Kivi, Raumayrittäjä Sisko Turunen, Haapamäki opiskeluavustaja Ulla-Maija Saari, Laukaajärjestelmätukihenkilö Mira Uusiportimo, Rovaniemi iltapäiväkerho-ohjaaja Johanna Kiviniemi, Rovaniemihallinto-oikeustuomari Terhi Vanala, Kuopio ammatillinen perhehoitaja Sanna Rasinkangas, Uurainen lääkäri Anne Vola, Iisalmi lastenkodin johtaja Maija Lahtinen, Lapinlahtiseurakuntaneuvos, KM Eevi Väistö, Kiihtelysvaara kouluttaja Heta Suutela, Kontiolahti


MLL:n toiminta numeroina 2014 2013 2014

Jäseniä 91 716 87 951Paikallisyhdistyksiä 558 557Piirejä 10 10Keskusjärjestö Piirien ja yhdistysten toiminta

Luottamus- ja vastuuhenkilöitä 5 766 5 753Lasten ja perheiden kanssa toimivia vapaaehtoisia 5 574 5 972Luottamus- ja vastuuhenkilöiden sekä muiden vapaaehtoisten työtunteja 380 581 368 109

Kuukausipalkkaisia työntekijöitä 551 602Tuntipalkkaisia työntekijöitä 593 679Muita (työllistettyjä, harjoittelijoita jne.) 525 386 Perhekeskuksia 27 25Perhekahviloita 534 556Kokoontumiskertoja perhekahviloissa 15 891 15 576Käyntejä perhekahviloissa, lapset ja aikuiset yhteensä 328 110 306 245

Kylämummeja ja -vaareja 363 366

Vanhempien vertaisryhmiä ja muita aikuisten ryhmiä 220 271Lasten ja aikuisten yhteisiä vertaisryhmiä 87 126Ryhmiin osallistumisia 27 905 32 818Vertaisryhmien ohjaajia 177 239

Perhekummeja 209 325Lasten ja nuorten tukihenkilöitä 309 300 Lasten ja nuorten harrastuskerhoja 877 1 556Kerhokäyntejä 125 721 283 796

Pienten koululaisten iltapäiväkerhoja 58 60Kerhokäyntejä 164 929 227 201

Koulutus- ja luentotilaisuuksia 465 723Koulutus- ja luentotilaisuuksiin osallistuneita nuoria ja aikuisia 29 905 33 011Yleisö- ja koko perheen tilaisuuksia 939 1 319Tilaisuuksiin osallistuneita lapsia ja aikuisia 178 612 179 348

Retkiä ja leirejä 456 457Retkille ja leireille osallistuneita lapsia, nuoria ja aikuisia 17 207 17 449

Leikkipuistoja ja leikkikenttiä, joissaMLL:n järjestämää toimintaa 137 137 Lastenhoitotoiminnan tunnit 82 709 74 775Lastenhoitotoimintaa käyttäneitä perheitä 4 926 4 930Lasten hoitajia 1 177 1 101

Lasten ja nuorten puhelimen vastattuja puheluja 26 079 27 215Nuortennetin vastattuja nettikirjeitä 1 979 1 938Chat-keskusteluja 948 1 065Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vapaaehtoisia päivystäjiä 235 250Päivystäjien vapaaehtoistunteja 10 000 10 000 Vanhempainpuhelimen vastattuja puheluja 508 722Vanhempainnetin vastattuja nettikirjeitä 365 397Vanhempainpuhelimen ja netin vapaaehtoisia päivystäjiä 53 66Päivystäjien vapaaehtoistunteja 1 700 1 700 Tukioppilaita 14 000 12 000Tukioppilaiden vapaaehtoistunteja 708 000 708 000Tukioppilasohjaajia 900 900

Vapaaehtoisia yhteensä 25 628 24 041

Vapaaehtoisten työtunteja 1 100 281 1 087 809


Keskustoimisto Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinkip. 075 324 [email protected]

Keskusjärjestön henkilöstä ja johtoKeskusjärjestössä työskenteli yhteensä 60 henkilöä.

Piirijärjestöt 2014

HÄMEEN PIIRIPyhäjärvenkatu 5 B, 33200 Tamperep. (03) 254 5400toiminnanjohtaja Marita Viertonenpiirihallituksen puheenjohtaja lehtori Seija Ahola

JÄRVI-SUOMEN PIIRIKirkkokatu 18 A+B 17, 80100 Joensuup. (013) 123 388toiminnanjohtaja Minna Lemmetyinen 31.7.14 astivt. toiminnanjohtaja Mirja Lavonen-Niinistö 1.8.14 alkaen piirihallituksen puheenjohtaja ympäristölakimies Terhi Vanala

KAINUUN PIIRIVälikatu 19, 87100 Kajaanip. (08) 622 193toiminnanjohtaja Seija Karjalainenpiirihallituksen puheenjohtaja tekninen dokumentoija Anu Rautiainen

KYMEN PIIRIKäsityöläiskatu 4, 3. krs, 45100 Kouvolap. 010 422 8122 toiminnanjohtaja Christa Carpelanpiirihallituksen puheenjohtaja HSO-sihteeri Terhi Rokkanen

LAPIN PIIRIPirkkakatu 2, 96200 Rovaniemip. (016) 345 824toiminnanjohtaja Mervi Kestiläpiirihallituksen puheenjohtaja tilitoimistoyrittäjä Paula Karjalainen

POHJANMAAN PIIRIPerhetalo KivirikkoPuskantie 36 C, 60100 Seinäjokip. (06) 433 3020toiminnanjohtaja Eeva-Maria Latva-Raskupiirihallituksen puheenjohtaja projektipäällikkö Anne Kupari

POHJOIS-POHJANMAAN PIIRINummikatu 32, 90100 Oulup. 045 111 6916toiminnanjohtaja Leena Huhananttipiirihallituksen puheenjohtaja LT Marjatta Blanco-Sequeiros

SATAKUNNAN PIIRIAntinkatu 8, 2. krs, 28100 Porip. 010 420 4310toiminnanjohtaja Tarja Kuoppa 31.8.14 astitoiminnanjohtaja Tia Kemppainen 1.10.14 alkaenpiirihallituksen puheenjohtaja hallinto- ja henkilöstöpäällikkö Johanna Aalto

UUDENMAAN PIIRIAsemapäällikönkatu 12 C, 00520 Helsinkip. 044 047 0407 toiminnanjohtaja Pia Metsähuone piirihallituksen puheenjohtaja palvelupäällikkö Saija Toropainen

VARSINAIS-SUOMEN PIIRIPerhetalo Heideken, Sepänkatu 3, 20700 Turkup. (02) 273 6000toiminnanjohtaja Raija Haataja-Nurminenpiirihallituksen puheenjohtaja ravintolapäällikkö Taina Salmi

Johtoryhmä 31.12.2014pääsihteeri Mirjam Kalland, puheenjohtajajärjestöjohtaja Milla Kalliomaaviestintäjohtaja Liisa Partioohjelmajohtaja Marie Rautavahallintojohtaja Seppo Ristilehtojärjestölakimies Maarit Päivikeasiantuntijalakimies Esa Iivonenpääsihteerin sihteeri Marja Taipale, sihteeri

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoinkansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia.

MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi.

MLL tuntee perheiden arjen ja tarjoaa eri elämäntilanteissa vertaistukea, monipuolista vapaaehtoistoimintaa sekä osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia.

Vuosikertomus 2014 · 2017-08-07 · 4 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2014 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää las-ten, nuorten

Documents