Vuosikertomus 2013

1Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä • VUOSIKERTOMUS 2013

VUOSIKERTOMUS2013

Parhaat palvelut oikeaan aikaan

VUOSIKERTOMUS 2013 • Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 2

Henkilöstötilanne oli kokonaisuutena hyvä, ja kuntayhtymän maine työnantajana on edelleen hyvä ammattihenkilöitä rekrytoitaessa.

”

60-vuotisjuhlat synnyttivät oman kuoron ”LasarettiLaulajat”.


Katsaus vuoteen 2013

olivat koko vuoden käytössä, ja polikliininen toiminta lisääntyi myös muissa yksiköissä. LEIKO-toiminnan (leikkaukseen kotoa) aloittaminen lyhensi leikkaustoimenpiteiden vaatimaa sairaa-lassaoloaikaa. Hoitotakuun edellyttämät palvelujonot eivät ai-van pysyneet tavoitetasolla. Kehitysvammaisten erityishuollossa perinteinen laitoshoito väheni ja avohuollon palvelujen kysyn-tä kasvoi, toisaalta asiakkaiden hoidon vaativuustaso nousi.

Yhteispäivystys aloitti keskussairaalan tiloissa 1.4. Kyseessä on valtakunnan ensimmäinen aito yhteispäivystys, joka yhdistää eri-koissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystykset. Pelas-tuslaitoksen kanssa yhteistyössä järjestetty ensihoito täydentää hyvin yhteispäivystystä, ja saavuttamisajat olivat tavoitteita pa-remmat. Kustannuksiltaan ensihoito on maan toiseksi edullisin.

Keskussairaalan uuden L1-laajennuksen, niin sanotun psykiatria-talon, ensimmäinen vaihe valmistui vuoden lopulla. Lasten- ja nuo-risopsykiatria sekä sairaalakoulu saivat siitä uudet tilat. Psykiatrian integroituminen muuhun sairaalatoimintaan saadaan päätökseen parin vuoden kuluttua, kun aikuispsykiatrian uudet tilat valmistuvat.

Henkilöstötilanne oli kokonaisuutena hyvä, ja kuntayhtymän maine työnantajana on edelleen hyvä ammattihenkilöitä rekrytoitaessa.

Talouden sopeutustoimet nousivat nopealla aikataululla esiin alkuvuonna. Joensuun kaupungin edellyttämä hintojen alen-nus otettiin haasteena vastaan ja laadittiin säästöohjelma, jo-ka saatiin voimaan ennen kesälomia. Säästöohjelma onnistui suunnilleen tavoitteiden mukaisesti, eikä kuntayhtymän tarvin-nut turvautua lomautuksiin tai irtisanomisiin, joita muualla val-takunnassa nähtiin. Lisä- ja ylitöiden rajoittaminen johti jonojen kasvamiseen, sanktioilta kuitenkin vältyttiin. Tilikausi 2013 oli lo-pulta runsaat miljoona euroa ylijäämäinen, vaikka vielä syksyl-lä ennuste näytti negatiiviselta. Kiitos vastuullisesta toiminnas-ta kulujen hallitsemiseksi kuuluu ennen kaikkea henkilöstölle. Säästöohjelman ohella laadittiin tuottavuusohjelma kuluvalle val-tuustokaudelle, jossa tavoitteena on tuottavuuden parantaminen 2 %:lla per vuosi. Tuottavuusohjelman mukaisia toimenpiteitä saatiin toteutettua jo päättyneellä tilikaudella. Tuottavuuden edel-leen parantaminen on haasteellista, sillä Pohjois-Karjalan kes-kussairaala oli jo vuonna 2012 maan tuottavin keskussairaala.

Kuntayhtymän uusi strategia valmistui joulukuussa. Keskeiset päämäärät ovat tyytyväiset potilaat ja asiakkaat, sujuvat hoito- ja palveluketjut, vetovoimainen työnantaja sekä kilpailukykyinen ja kustannusvaikuttava palvelutuotanto. Visiona on tarjota jäsen-kuntiemme väestölle laadukkaita ja oikea-aikaisia palveluita – parhaat palvelut oikeaan aikaan.

Ilkka NaukkarinenKuntayhtymän johtaja

Vuosi 2013 oli kuntayhtymälle juhlan ja muutosten aikaa. Pohjois-Karjalan keskussairaala täytti 60 vuotta, ja syn-tymäpäivää juhlistettiin Joensuun Areenan tilaisuuksil-

la. Uudet luottamushenkilöt astuivat tehtävään alkukesästä, valtuutetuista vaihtui noin 2/3 ja hallituksesta yli puolet. Myös virkajohdossa tapahtui muutoksia. Toiminnassa ei tapahtunut yllätyksiä, vallitsevat trendit erikoissairaanhoidossa ja kehi-tysvammaisten erityishuollossa jatkuivat. Uusia toimintamuo-toja ja uusia tiloja saatiin käyttöön. Kuntatalouden kiristymi-nen johti sopeuttamistoimenpiteisiin myös kuntayhtymässä. Avohoitotyyppinen toiminta lisääntyi edelleen niin erikoissai-raanhoidossa kuin kehitysvammaisten erityishuollossa. Erikois-sairaanhoidon hoitopäivät vähenivät 8000:lla ja potilas palasi yhä nopeammin takaisin arkirytmiin. Päiväkirurgian uudet tilat

Avoin Eettinen Foorumi palkittiin 60-vuotisjuhlassa kuntayhtymän arvojen eteen tehdystä työstä.


Pyöreiden vuosien vuosi

Keskussairaalamme täytti kertomusvuonna 60 vuotta. Vuonna 1953 avattu sairaalamme on Suomen vanhin keskussairaala. Pohjois-Karjalan maakunta päätyi ensimmäiselle sijalle keskus-sairaaloiden rakentamisjärjestyksessä, sillä vuodesta 1896 läh-tien Sairaalakadulla toimineen Joensuun yleisen sairaalan tilat olivat huonossa kunnossa, eivätkä 38 sairaansijaa riittäneet kas-vaneille potilasmäärille. Tarve uudelle sairaalalle oli ollut selvä jo pitkään, mutta hanke jäi sodan jalkoihin.

Historian lehtien kääntyessä

Keskussairaalan perustava kokous pidettiin vuonna 1947 ja ra-kentaminen alkoi viimein 1950-luvun alussa. Rakentamista hi-dastivat sekä lakot että jatkuva puute rakennustarvikkeista. Myös sairaalan toiminta kärsi koko vuosikymmenen ajan niin henkilö-kunta- kuin hoitotarvikepulastakin. Ensimmäiset potilaat tulivat hoitoon 11.2.1953.

Kun alkuvaikeuksista selvittiin, Suomen ensimmäinen keskus-sairaala on ollut edelläkävijä monessa muussakin asiassa. Poh-jois-Karjala saa olla ylpeä keskussairaalastaan myös 2000-luvul-la. Henkilökunta on osaavaa ja motivoitunutta ja potilaat ovat ol-leet tyytyväisiä. Joka vuosi olemme menestyneet erinomaisesti sairaaloiden tuottavuusvertailussa. Hyvä henkilökunta, uudistu-vat tilat ja tekniikka pitävät meidät osaltaan kehityksen kärjessä myös jatkossa.

Juhlavuosi 2013

Kertomusvuonna meillä oli aktiivisen kuuden vuosikymmenen johdosta aihetta monenlaisiin juhliin ja juhlallisuuksiin. Järjestim-me 60-vuotisjuhlien kunniaksi päivä- ja iltatilaisuudet Joensuu Areenalla 22.2.2013. Juhlavieraita oli paljon läheltä, mutta myös kaukaa. Myö ja Työ -hengessä tapahtumaa olivat todistamassa kuntayhtymän henkilökunta, joukko kauan sitten työelämässä olleita eläkeläisiä, luottamushenkilöitä, jäsenkuntien ja terveys-keskusten edustajia sekä muita keskeisiä yhteistyökumppaneita mm. sairaanhoitopiirien edustajia.

Kertomusvuonna meillä oli aktiivisen kuuden vuosikymmenen johdosta aihetta monenlaisiin juhliin ja juhlallisuuksiin.

”

Vuoden aikana juhlittiin myös muita merkkipäiviä. Ensimmäinen sairaalapappi Kauko Kajo aloitti työnsä v. 1963, joten sairaalasie-lunhoidolla oli syytä juhlia 50-vuotistaivaltaan. Niin ikään tieteel-linen kirjasto vietti 50-vuotisjuhliaan ja muisteli kuluneita vuosi-kymmeniä juhlaseminaarissa. Nuorisopsykiatria puolestaan vietti 20-vuotisjuhlia.


Synnytysosasto vietti myös 60-vuotisjuhlia. Henkilökunta oli pukeutunut juhlan kunniaksi entisaikojen työasuihin. Vuonna 1953 uuteen sairaalaan avattiin synnytyssali, kaksi 25-paikkaista synnytysosastoa sekä 53-paikkainen naistentautien osasto. Tuohon aikaan Pohjois-Karjalassa syntyi noin 5 000 lasta vuodessa. Aluksi heistä vain pieni osa käytiin synnyttämässä keskussairaalassa: aloitusvuonna keskussairaalassa syntyi 1 107 lasta. Siviilipuvuissa oikealla eläkkeellä olevat ylilääkärit Eeva Koistinen ja Annikki Salmi.

Sairaalapastorit vuosilta 1963 ja 2013: Kauko Kajo ja Kati Häkkinen.

Tieteellinen kirjasto on tarjonnut laadukkaita kirjasto- ja informaatiopalveluita jo 50 vuoden ajan. Kirjastonhoitaja Pirkko Pussinen hyllyjen lomassa.


Tässä me nyt olemme suloisessa Suomessa kauniissa Karjalassa, keskellä kaupunkia, jossa on tuota taloa ja talo poikineen juhlimassa maankuulun keskussairaalan 60 vuoden mittaista menestystarinaa.

”

Juhlien juontaja Mikko Leppilampi haastatteli entisiä työntekijöitä ja päättäjiä sairaalan menneistä vuosista ja vuosikymmenistä. Sairaanhoidon kehittämisestä keskustelemassa 12 vuotta hallituksen puheenjohtajana ollut kunnallisneuvos Matti Lukkarinen, kuntayhtymän johtaja Pertti Palomäki ja entinen ylihoitaja Eila Kurkko.

Muuttuneesta Tikkamäestä keskustelemassa eläkkeellä olevat sairaalainsinööri Kari Jumppanen, hallintojohtaja Aimo Hurskainen ja

talouspäällikkö Eila Hämäläinen.

Keskussairaalan 60-vuotisjuhlan pääpuhujana oli arkkiatri Risto Pelkonen.


Keskussairaalan 60-vuotisjuhlan pääpuhujana oli arkkiatri Risto Pelkonen. Tässä muutama poiminta arkkiatrin vaikuttavasta pu-heesta ”Pohjois-Karjalan keskussairaala 60 vuotta”. ”On tässä kylässä tuota taloa! Onhan siinä talo poikineen! Kun ne olisi panna rahaksi ja panna rahat yhteen kuormaan, niin tokko-han tammakaan jaksaisi sitä kuormaa näpistää. Ja mitenkähän suureksi se tämä Join kaupunki oikein paisuukin, kun tätä jo nyt-kin on kanavalta sinne toiseen laitaan asti” Tähän tapaan tuu-mailivat Ihalaisen Antti ja Vatasen Jussi tulitikkuja lainaamassa ja kihloja ostamassa. Tässä me nyt olemme suloisessa Suomessa kauniissa Karjalassa, keskellä kaupunkia, jossa on tuota taloa ja talo poikineen juhlimassa maankuulun keskussairaalan 60 vuo-den mittaista menestystarinaa. Tänne on hyvä tulla, täällä on hy-vä olla ystävällisten ihmisten parissa.

1950-luvulla usko tulevaisuuteen oli luja. Itsenäisyys oli pelastet-tu, valvontakomissio poistunut, sotakorvaukset maksettu ja elin-tarvikekorttia tarvittiin vain kahvin ostoon; uskottiin tieteeseen, tekniikkaan ja talouteen. Kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen, keskinäisen luottamuksen vahvistaminen ja sosiaalisen pääoman kartuttaminen olivat olennainen osa sodanjälkeistä jälleenraken-nustyötä. Suunnitelma koko maata kattavan nykyaikaisen kes-kussairaalaverkoston rakentamiseksi oli viisikymmentäluvun kunnianhimoisen kansanterveystyön kärkihanke.

Ensimmäisen keskussairaalan ovet avattiin täällä Joensuun Tik-kamäellä 1953 yhdentenätoista päivänä helmikuuta, siis melkein tasan kuusikymmentä vuotta sitten. Seuraavat kolme keskus-sairaalaa valmistuivat Jyväskylään, Savonlinnaan ja Lappeenran-taan. Kahden seuraavan vuoden aikana. Tämä oli – ja on - us-komaton saavutus sen aikaisessa taloudellisessa ympäristössä. Terveyskeskusjärjestelmän luominen ja peruskoulujen perusta-minen kuuluivat samaan kauaskantavien ja rohkeitten aatteiden sarjaan, joka kosketti jokaista suomalaista. Suomen ensimmäi-nen terveyskeskus rakennettiin – minnepä muualle kuin Ilomant-siin. Maan itäisimpään nurkkaan – runon ja rajan maailmaan. Nyt kysytään ja ihmetellään miten ennen saatettiin tehdä näin suuria päätöksiä, mutta nyt pienetkin jäävät tekemättä. Outo juttu. Vai mitä.

Kun ensimmäiset potilaat tuotiin uuteen sairaalaan, terveyden-huollossa alkoi uusi aikakausi. Ilo oli varmaan suuri apua tar-vitsevien sairaiden valtakunnassa ja ammattiväen keskuudessa. Ja mieli korkealla tässä kaupungissa, tässä maakunnassa ja ko-

ko Suomen maassa. Taitavan ja hyvin motivoidun ammattiväen innostuksella ja poliittisen tahdon tukemana keskussairaalasta kehkeytyi nopeasti korkeatasoinen sairaanhoitolaitos.

---

Hämmentyneinä olemme saaneet seurata sitä poliittista vääntöä terveydenhuollon tulevaisuudesta, jossa samassa vyyhdessä ovat palvelujen ja kuntien rakenteet, tuottajat ja järjestäjät, maksajat ja kuluttajat. Siksi kysyn, missä ovat toiminnan sisältö ja tavoit-teet, missä potilas, jota varten koko järjestelmä on olemassa? Ei-kö rakennustyön pitäisi alkaa perustuksesta ja edetä alhaalta ylös eikä ylhäältä alas.

Mieleeni tulee tuttu satu Liisasta ihmemaassa, joka etsi tietä päästäkseen jonnekin. Kissan mukaan Liisan olisi paljon helpom-pi päästä perille, jos hän tietäisi, mihin hän haluaa mennä. Sik-si meidänkin olisi tiedettävä matkan pää. Kaikki alkaa tosiasioi-den tunnustamisesta. On oivallettava terveydenhuollon ongelmat ja kestävän kehityksen esteet, löydettävä vahvuudet ja etsittävä reitti oikeudenmukaisen ja kustannustietoisen palvelujärjestel-män saavuttamiseksi. Olipa järjestelmä mikä tahansa, olennaista ovat hoidon jatkuvuuden turvaaminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon keskinäinen luova yhteistyö, riittävän suu-ri rahoituspohja ja erityisosaamisen keskittäminen. Voisiko tämä reitin tienviitassa lukea yksi ministeri, yksi rahoituskanava ja yksi terveyspolitiikka. ”

Poimintoja arkkiatrin puheesta

Taitavan ja hyvin motivoidun ammattiväen innostuksella ja poliittisen tahdon tukemana keskussairaalasta kehkeytyi nopeasti korkeatasoinen sairaanhoitolaitos.

”


Uudet päättäjät ja ”Parhaat palvelut oikeaan aikaan”

Kertomusvuonna alkoi kuntayhtymän uuden valtuuston, hallituk-sen ja tarkastuslautakunnan nelivuotiskausi. Merkittävä määrä uusia henkilöitä nimettiin päättämään isoista kuntayhtymän asi-oista. Valtuustoa johtamaan ja sen puheenjohtajiksi valittiin Eero Reijonen, ensimmäiseksi varajäseneksi Pekka Kettunen ja toi-seksi Ulla Mikkola. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Juhani Meriläinen, I varajäseneksi Mika Kuusela ja II:ksi Sami Palviai-nen. Valtuuston tärkeimpiin tehtäviin on periteisesti kuulunut tu-levaisuuden linjausten teko ja strategiasta päättäminen. PKSSK:n strategia on vahvistettu viimeisen kymmenen vuoden aikana kunnallisvaltuustojen vaalikaudeksi eli neljäksi vuodeksi kerrallaan. Linjauksia on tarvittaessa ollut mahdollista tarkistaa taajemminkin. Uusi strategia hyväksyttiin 9.12.2013 ja on voi-massa vuodet 2014-2018. Sosiaali- ja terveydenhuollon raken-teita koskevan lainsäädännön takia on sovittu, että strategia tar-kistetaan valtuustokauden puolessa välissä eli 2015-2016 vuo-denvaihteen tienoilla.

Viime vuosi käytettiin melkoisen tarkkaan uuden strategian val-misteluun. Johtoryhmä käynnisti valmistelun nimeten keskeiset viranhaltijatyöryhmät pohtimaan tulevaisuutta. Entinen hallitus antoi evästyksiään. Uusi valtuusto ja hallitus joutuivat työskente-lynsä alkumetreillä isojen kysymysten pariin, miten tulevaisuu-dessa turvataan erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten pal-velut. Uusilla luottamushenkilöillä oli käytettävissä aikaa valmis-teluun liian vähän/niukasti.

Strategia on antanut suunnan. Ydintehtävämme ovat erikoissai-raanhoito ja kehitysvammaisten hoito. Toiminnan kehittäminen on turvallisella pohjalla, kun ajoissa ennakoimme sairastavuu-den muutokset. Viisi vuotta on tähän liian lyhyt aika, tähtäimem-me on 15 vuotta. Tulevina vuosina meidän on annettava parhaat palvelut oikea-aikaisesti pohjoiskarjalaisille, 170 000 ihmiselle. Tavoittelemme sitä, että palveluja ei tarvitse jonottaa. Palvelut ovat niin hyviä, että väestö haluaa käyttää niitä edelleen va-linnanvapauden laajentumisesta huolimatta. Kapasiteetin niin mahdollistaessa hoidamme potilaita ehkäpä myös perinteisen toiminta-alueen ulkopuolelta.

Valtuustoseminaarissa pohdittiin strategisia päämääriä ja keinoja niiden saavuttamiseksi.

Strategia ja tuottavuusohjelma tulevat vahvasti ohjaamaan lähi-vuosien toimintaa ja kehittämistyötä sairaanhoidossa, sosiaali- ja tukipalveluissa. Valtuuston hyväksymän strategian velvoitta-mana on löydettävä keinot, joilla taataan sekä potilaiden ja asi-akkaiden tyytyväisyys että pidetään talous tasapainossa. Seu-raavan 10 vuoden aikana siirtyy kuntayhtymästä eläkkeelle noin 900 henkilöä. Tulevaisuudessa voimme menestyä, kun huoleh-dimme hyvin henkilöstön osaamisesta ja työhyvinvoinnista. Näin ansaitsemme jatkossakin maineen houkuttelevana työpaikkana.

Ei riitä, että strategia on tehty. Linjausten tulee näkyä käytännön työssä – potilaan hoidossa. Strategiaa toteuttavat käytännössä organisaation eri tasoilla sovitut konkreettiset keinot ja tekemi-set, toteutusajankohdat, selkeät vastuuhenkilöt.

Strategian jalkauttamisesta keskusteltiin tammikuun 2014 alussa Learning cafe -tilaisuuksissa. Mukana oli sekä henkilökuntaa että luottamushenkilöitä.


Kuntayhtymän hallitus 2013–2016. Puheenjohtaja Juhani Meriläinen (kuvassa oikealla), Mika Kuusela (1. varapj), Sami Palviainen (2. varapj), Maija Riikonen, Laura Jormanainen, Aki Parkkonen, Mauri Tikkanen, Minna Varis, Pekka Vainikka, Vuokko Väistö ja Jaana Meriläinen. Hallituksen kokouksiin osallistuu myös valtuuston puheenjohtajisto: puheenjohtaja Eero Reijonen, Pekka Kettunen (1.varapj) ja Ulla Mikkola (2. varapj).


Säästöohjelma katkaisi talouden alijäämäisen kehityksen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayh-tymässä viime vuonna toteutetulla säästöohjelmalla saatiin ai-kaiseksi yhteensä noin 1,3 miljoonan euron säästöt. Säästöt vastaavat kutakuinkin niille asetettua tavoitetta, joka oli kattaa tuotehintojen kahden prosentin alentamisesta aiheutuva tulojen vähentyminen.

Säästöohjelman taustalla oli yleinen kuntatalouden kehitys sekä jäsenkunnilta keväällä 2013 tullut haaste alentaa erikoissairaan-hoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon palveluista kunnilta perittäviä hintoja. Kuntayhtymässä valmisteltiin nopea säästöoh-jelma tämän tulovajauksen kattamiseksi, ja säästöohjeet tulivat voimaan toukokuun alussa.

Suurimmat säästöt saatiin aikaan henkilöstökuluista. Tämä tar-koitti mm. jononpurkujen sekä ylitöiden vähentämistä, mikä samalla pidensi hoitojonoja jonkin verran. Kohtuullisia säästö-jä kertyi myös koulutuskustannuksista, lämmityksen ja jäähdy-tyksen tarkastelusta sekä ei-potilastyöhön liittyvien hankintojen jäädyttämisestä.

Säästöohjelman nopean leikkurin lisäksi kuntayhtymässä oli jo vuoden 2012 lopulla aloitettu työ prosessien parantamiseksi. Kuntayhtymän talousarviot vuosilta 2011 ja 2012 olivat molem-mat ylittyneet yli 10 miljoonalla eurolla ja samansuuntaista yli-

tystä ennusti myös vuoden 2013 ensimmäinen osavuosikatsaus. Toiminnan tehostamisen ansiosta talousarvion ylitys jäi vuoden mittaan tehtyjä ennusteita huomattavasti pienemmäksi. Lopulta kuntayhtymän tilinpäätös oli noin miljoona euroa ylijäämäinen.

Säästöohjelman ja prosessien parantamisen ansiosta sekä toi-mintakulujen kasvu että talouden alijäämäinen kehitys saatiin katkaistua. Hyvin sujuneen vuoden 2013 ansiosta vuoden 2014 talousarvio näyttää aikaisempia vuosia realistisemmalta ja kun-tayhtymä välttyi vaikeammilta sopeuttamistoimilta ja suurem-milta kululeikkauksilta.

Kuntayhtymän tuottavuusohjelma jatkaa talouden petraamista. Tavoitteena on nostaa tuottavuutta kahdella prosentilla vuosit-tain kuluvan valtuustokauden aikana. Tuottavuusohjelmassa ke-hitetään ensisijaisesti käytäntöjä ja hoitoprosesseja, joita tehos-tamalla laadukas potilaiden hoito järjestetään entistä järkeväm-min ja kustannustehokkaammin.


Henkilöstömäärä lähes ennallaanVuoden 2013 lopussa kuntayhtymän palveluksessa oli 2934 henkilöä. Henkilöstön kokonaismäärä oli 12 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin, vaikka yhteispäivystyksen alkamisen hen-kilöstövaikutus oli noin 30 henkilötyövuotta.

Henkilöstön kokonaismäärä on noussut vuoden 2006 tasosta yhteensä 99 henkilön verran. Tänä aikana on liikkeen luovutuk-sena siirtynyt kuntayhtymän palveluksesta toisen työnantajan palvelukseen hieman yli 170 henkilöä ja toisen työnantajan pal-veluksesta vastaavasti kuntayhtymän palvelukseen yhteensä 6 henkilöä.

Palvelussuhteiden luonnetta tarkasteltaessa vuoden 2013 lo-pussa vakinaisia työntekijöitä oli 84 % ja määräaikaisia 16 %. Kuntayhtymän strategiassa vuosille 2010–2013 oli asetettu yh-deksi henkilöstönäkökulmaa koskevaksi tavoitteeksi, että mää-räaikaisten palvelussuhteiden osuuden tulisi olla 15 % koko henkilöstöstä. Tämä tavoite saavutettiin käytännössä vuoden 2013–2014 vaihteessa, jos ei huomioida harjoittelijoita ja koulu-tusviroissa olevia lääkäreitä.

Määräaikaisia työntekijöitä oli vuoden 2013 lopussa ammatti-ryhmittäin tarkasteltuna vähiten huoltohenkilöstön (laitos- ja välinehuoltopalvelut, ravintopalvelut, tekniset palvelut), hallinto-henkilökunnan sekä eriasteisten sairaanhoitajien keskuudessa. Määräaikaisia lääkäreitä oli puolestaan 25 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä johtuu erityisesti erikoistuvien lää-kärien määrän kasvusta. Vuoden 2012 lopussa kuntayhtymässä oli 46 erikoistuvaa lääkäriä ja vuoden 2013 lopussa 70.

Määräaikaisten työntekijöiden määrän ja suhteellisen osuuden vähentymiseen ovat vaikuttaneet vuoden 2012 aikana aloitetut ja vuoden 2013 aikana loppuun viedyt vakinaistamisratkaisut sekä vuoden 2013 säästöohjelman tavoitteet henkilöstömenojen sopeuttamiseksi. Tätä tavoitetta toteutettiin mm. suhtautumalla aiempia vuosia kriittisemmin sijaisten palkkaamiseen.

On tärkeää, että kuntayhtymässä kiinnitetään huomiota myös tulevaisuudessa määräaikaisten palvelussuhteiden määrään, kestoon ja perusteisiin. Niiden edellytyksiä tulee arvioida teetet-tävän työn edellyttämän työvoimatarpeen pysyvyyden näkökul-masta: pysyvään työvoimatarpeeseen tulee palkata henkilöstöä toistaiseksi voimassa oleviin palvelussuhteisiin. Näin voidaan osaltaan turvata resurssien ja osaamisen saatavuus myös tu-levaisuudessa sekä sitouttaa osaava henkilöstö organisaatioon.

KuvioVoimassa olevat palvelussuhteet vuoden viimeisenä päivänä 2006 – 2013.

3500

3000

2500

2000

1500

1000

500

0

25

20

15

10

5

0VakinaisetMääräaikaisetMääräaikaiset %

Palvelussuhteiden luonne

“Myö ja Työ -henki”


Kustannustehokasta erikoissairaanhoitoa Sairaalan resurssien käytössä vuonna 2013 jatkui aikaisemmil-ta vuosilta tuttu trendi: hoitopäivät vähenevät ja avohoitokäynnit lisääntyvät. Hoitopäivät ovat vähentyneet tasaisesti joka vuosi ja vähennys vuodesta 2000 vuoteen 2014 vastaa yli 90 sairaansi-jan keskimääräistä käyttöä. Tänä aikana on muutamia vuode-osastoja suljettu, mutta tarvetta vuodeosastokapasiteetin pie-nentämiselle edelleen on. Se ei kuitenkaan ole ihan yksinker-taista, koska sekaosastot tuovat uusia haasteita mm. infektio- ja immuunipuutospotilaiden eristämiselle tai usean erikoisalan toimimiselle samoissa tiloissa. Toisaalta tarvitaan myös jonkin verran puskurikapasiteettia etenkin keskitalvella kysynnän vuo-denaikavaihtelun vuoksi.

Avohoitokäynnit ovat vastaavasti samana aikana lisääntyneet ja monipuolistuneet. Isohkojakin toimenpiteitä tehdään poliklinik-kakäyntien yhteydessä ja toisaalta myös etäkonsultaatiotoimin-taa on toteutettu usean terveyskeskuksen kanssa videovälittei-sesti. Kokeiluluontoisesti on käynnistetty myös erikoislääkärin poliklinikkatoimintaa terveyskeskuksessa. Näillä kaikilla keinoil-la pyritään saamaan potilaan hoito sujuvammaksi kuitenkin niin, että rajallista lääkäri- ym. asiantuntijakapasiteettia käytetään ta-loudellisesti ja tehokkaasti.

Vuoden 2013 suurin toiminnallinen muutos oli yhteispäivystyk-sen käynnistäminen huhtikuun alussa. Aikaa lopullisista pää-töksistä toiminnan käynnistymiseen jäi niukasti, mutta toimin-ta saatiin kuitenkin hyvin käyntiin. Akuuttilääketiede uutena erikoisalana on alkanut kiinnostaa ja Pohjois-Karjalan keskus-sairaalalla on siihen tarvittavat koulutusoikeudet.

LEIKO (leikkaukseen kotoa) -toimintaa varten remontoidut tilat otettiin käyttöön huhtikuussa 2013 ja toiminta voitiin käynnistää täysimääräisenä. Tämä on vähentänyt osaltaan vuodeosastojen kuormitusta ja yksinkertaistanut ja tehostanut leikkauspotilaiden hoitoprosessia.

Henkilökuntatilanne on kokonaisuutena ollut hyvä. Vakituisiin hoitajan toimiin on ollut runsaasti hakijoita. Kaikkiin avoinna olleisiin lääkärinvirkoihin hakijoita sen sijaan ei ole ollut, mikä luonnollisesti haittaa toimintaa. Tiukkaa on etenkin psykiatrian alueella ja yksittäisillä somaattisilla erikoisaloilla sekä radiologi-assa. Hyvällä yhteishengellä, sisäisillä järjestelyillä ja sairaaloi-den välisellä yhteistyöllä on kuitenkin asiat pystytty hoitamaan. Jonotilanne on kohtalainen, vaikka edelleen jonkin verran poti-laita joutuu jonottamaan hoitoa tai ensikäyntiä liian kauan. Syynä on etenkin joko lääkäriresurssin puute erikoisalalla tai käynnin edellyttämän tutkimuksen pitkä jono, mikä sekin johtuu ennen kaikkea lääkäritilanteesta.

Kaiken kaikkiaan Pohjois-Karjalan keskussairaalan toiminta on ollut kustannustehokasta. Vuonna 2013 valmistuneessa THL:n tuottavuusvertailussa olimme maan tuottavin keskussairaala sekä episodi- että hoitojaksotuottavuuden osalta.


Akuuttilääketiede uutena erikoisalana on alkanut kiinnostaa ja Pohjois-Karjalan keskussairaalalla on siihen tarvittavat koulutusoikeudet.

”


Yhteispäivystyksessä noin 60 000 käyntiä

Maan ensimmäinen todellinen, perusterveydenhuollon ja erikois-sairaanhoidon rajat häivyttänyt yhteispäivystys aloitti toimintansa Pohjois-Karjalan keskussairaalan yhteydessä huhtikuussa 2013. Yhteispäivystyksen puhelinpalvelu aloitti toimintansa aiemmin tammikuun lopulla. Päivystys palvelee vuorokauden ympäri koko maakuntaa. Vuoden mittaan yhteispäivystys osoittautui toimivaksi ratkaisuksi ja yhä useampi kunta halusi järjestää virka-ajan ulkopuolisen päivys-tyksen Tikkamäellä. Yhteispäivystyksessä potilaita ei enää luokitella perusterveyden-huollon tai erikoissairaanhoidon potilaiksi, mikä on vähentänyt potilaiden turhaa siirtelyä eri päivystysten välillä. Keskussairaalassa asioineiden päivystyspotilaiden määrä lähes kaksinkertaistui vuoden aikana. Päivystyksessä asioi vuoden ai-kana noin 60 000 potilasta. Aiemmin keskussairaalan erikoissai-raanhoidon päivystyksessä oli vuosittain n. 25 000 käyntiä, pe-rusterveydenhuollon päivystyksessä n. 45 000 ja yöpäivystykses-sä n. 5 000 käyntiä vuosittain. Yhteispäivystyksen välittömässä yhteydessä toimiva puhelinpal-velu vastaanotti vuoden aikana noin 43 000 puhelua. Puhelin-palvelussa työskentelee kokeneita sairaanhoitajia, jotka tekevät hoidon tarpeen arviointia, neuvovat sairauksien tai tapaturmien kotihoidossa ja auttavat hakeutumaan oikeaan hoitopaikkaan. Noin kolmannes vastaanotetuista puheluista oli hoidontarpeenar-viointeja, joista noin puolet ohjattiin kotihoitoon tai muuhun hoi-topaikkaan. Yhteispäivystykseen siirtyminen merkitsi keskussairaalan tiloissa aiemmin toimineen Joensuun kaupungin terveyskeskuspäivys-tyksen siirtymistä kuntayhtymän toiminnaksi. Henkilöstövaiku-tus oli yhdessä puhelinpalvelun kanssa noin 30 henkilötyövuot-ta lisää. Järjestelyllä on saavutettu myös se etu, että päivystys pystytään järjestämään pääasiassa oman henkilöstön voimin ja vuokralääkärien käyttöä on voitu vähentää. Päivystykseen al-kuvuodesta perustetut kahdeksan akuuttilääkärin virkaa saatiin osittain täytettyä.

Vuoden mittaan yhteispäivystys osoittautui toimivaksi ratkaisuksi ja yhä useampi kunta halusi järjestää virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen Tikkamäellä.

”



LEIKO-toiminta vakiintui Pohjois-Karjalan keskussairaalassa

Noin vuoden ajan on suurin osa tavanomaisista leikkauksista suoritettu Pohjois-Karjalan keskussairaalassa LEIKO (leikkauk-seen kotoa) -toimintana. Tämä tarkoittaa sitä, että potilaat tule-vat ennalta suunniteltuun leikkaukseen suoraan kotoa. Potilaat tekevät leikkausvalmistelut kotonaan sairaalalta saatujen ohjei-den mukaisesti, ilmoittautuvat LEIKO-yksikköön ja siirtyvät sieltä leikkaussaliin. Potilas ei siis vietä aikaa ennen toimenpidettä lain-kaan vuodeosastolla.

Leikkaus ja sen jälkeinen hoitoaika voivat olla kuinka pitkiä ta-hansa, siitä huolimatta leikkausta edeltävät vaativatkin valmiste-lut voidaan tehdä ohjatusti kotona.

Tyypillisesti ennakkovalmisteluihin kuuluu peseytyminen ja sopi-vien vaatteiden valinta, leikkausta edeltävä ravitsemus ja paasto sekä ohjeiden mukainen omien lääkkeiden ottaminen tai joissa-kin tapauksessa lääkityksen tauotus.

Pohjois-Karjalan keskussairaalassa LEIKO-toiminta aloitettiin jo vuonna 2011 vatsaelinkirurgiassa. Vuodesta 2012 lähtien toimin-ta on koskenut myös plastiikkakirurgisia, gynekologisia ja orto-pedisia leikkauksia. LEIKO-yksikölle remontoitiin alkuvuodesta 2013 uudet tilat leikkaussalin välittömään läheisyyteen, E-raken-nuksen 2. kerrokseen. Tämä mahdollisti toiminnan laajentamisen kaikille kirurgian erikoisaloille. Toiminta vakiintui uusiin tiloihin muuton jälkeen niin, että lähes 2 700 potilasta (85 %) kaikis-ta suunniteltuihin leikkauksiin tulevista potilaista tuli sairaalaan vasta leikkauspäivänä.

Useita hyötyjä toimintatavasta

Kotona tapahtuvilla leikkausvalmisteluilla ja sairaalan tiloissa vietettävän ajan lyhentämisellä saavutetaan monenlaisia hyö-tyjä. Tiedetään, että sairaalassa odottelu lisää sairaalainfektion mahdollisuutta. Potilas säilyttää omatoimisuutensa aina leikka-uspöydän viereen saakka. Vuodeosastojen kuormitus helpottuu, kun ennen osastoilla tapahtuva leikkauksiin valmistautuminen ja vastaanotto siirtyivät LEIKO-yksikköön. Leikkaussalien toiminnan sujuvuus paranee, kun potilaat ovat saapuneet salien välittömäs-sä läheisyydessä olevaan LEIKO-tilaan.

Jatkokehitystä odotettavissa

LEIKOn kautta tulevien potilaiden palautteen perusteella on edel-leen parannettava ajanvarauksen täsmällisyyttä. Nyt osa poti-laista odottelee LEIKO-tilassa leikkaussaliin pääsyä useamman tunnin. Leikkauksen jälkeistä sairaalassa oloaikaa ollaan myös lyhentämässä. Sitä varten on käynnistetty HERKO-hanke (herää-möstä kotiin), jossa osa leikkauspotilaista kotiutuu leikkauksen jälkeisen päivän aamuna.

Vuodeosastojen kuormitus helpottuu, kun ennen osastoilla tapahtuva leikkauksiin valmistautuminen ja vastaanotto siirtyivät leiko-yksikköön.

”



Yli puolet suunnitelluista leikkauksista päiväkirurgisesti

Päiväkirurginen yksikkö aloitti toimintansa uusissa tiloissa tam-mikuussa 2012. Yksikkö sijaitsee sairaalan G2-siiven 1. kerrok-sessa. Päiväkirurgia on avoinna arkisin klo 7–19.

Päiväkirurgialla on käytössä 8 leikkaussalia, viihtyisä heräämö ja avarat, valoisat odotustilat. Kaksi leikkaussalia on silmätautien klinikan käytössä ja yksi sali suu- ja leukasairauksien klinikan käytössä. Päiväkirurgia tarjoaa näille erikoisaloille anestesiapal-velut. Muiden erikoisalojen leikkaukset hoidetaan päiväkirurgian omalla henkilöstöllä. Vuosittain PKSSK:ssa tehdään yhteensä n. 5 300 päiväkirurgista toimenpidettä. Näistä n. 3 000 toimenpidet-tä tehdään päiväkirurgisessa yksikössä.

Uusien tilojen ja nykyaikaisten laitteiden myötä päiväkirurgiaan on siirtynyt vaativampia toimenpiteitä, kuten esimerkiksi gyne-kologian ja vatsaelinkirurgian tähystysleikkaukset. Toiminta on laajentunut siten, että päiväkirurgisesti leikattiin vuonna 2013 yli puolet kaikista PKSSK:n ennalta suunnitelluista leikkauksis-ta. Kaikille päiväkirurgiaan jonottaneille potilaille on voitu tarjota leikkausaika hoitotakuun mukaisesti.

Päiväkirurgian erityispiirteet

Päiväkirurgisessa hoitoprosessissa korostuu laaja-alainen osaa-minen ja moniammatillinen yhteistyö. Potilaat päiväkirurgiseen toimenpiteeseen valitaan päiväkirurgiset kriteerit huomioiden. Hoidamme potilaat vauvasta vaariin. Potilaat tulevat aamulla päi-väkirurgiseen yksikköön, jossa heidät valmistellaan ennen leik-kausta. Toimenpiteen jälkeen potilaat kotiutuvat leikkauspäivän iltana päiväkirurgian heräämöstä, jossa kotiuttavat sairaanhoita-jat huolehtivat, että potilaat pärjäävät kotona suullisten ja kirjal-listen kotihoito-ohjeiden turvin.

Kohti tulevaisuutta…

Vastataksemme sosiaali- ja terveydenhuollon muutostarpeisiin haluamme olla mukana kehittämässä uusia toimintamalleja. Yh-tenä esimerkkinä voisimme mainita sähköisen esitietolomak-keen, jota kehittelemme moniammatillisella työryhmällä. Ensim-mäisessä vaiheessa lomaketta pääsevät käyttämään päiväkirur-giseen toimenpiteeseen tulevat potilaat. Jatkossa on tarkoitus ottaa sähköinen esitietolomake käyttöön laajemmin. Olemme myös osaltamme mukana suunnittelemassa HERKO-toimintaa (Heräämöstä kotiin). Tällä hetkellä päiväkirurgiset potilaat kotiu-tuvat leikkauspäivän iltana tai siirtyvät jatkohoitoon vuodeosas-tolle. Mikäli HERKO-toimintamalli käynnistyy PKSSK:ssa, potilaat voisivat olla päiväkirurgian heräämössä leikkauksen jälkeisen päivän aamuun saakka, eikä heitä tarvitsisi siirtää jatkohoitoon vuodeosastolle.

Päiväkirurgisessa yksikössä henkilöstö on motivoitunutta ja viih-tyy työssään. Uusissa tiloissa toimiminen on osoittanut, että tila-suunnittelut ja -ratkaisut ovat onnistuneet. Viihtyisät ja toimivat tilat edesauttavat sekä henkilöstön että potilaiden viihtyvyyttä. Hyvästä asiakaspalautteesta voi päätellä, että päiväkirurgia on-nistuu perustehtävässään hyvin.

Päiväkirurgisessa hoitoprosessissa korostuu laaja-alainen osaaminen ja moniammatillinen yhteistyö.

”



Honkalampi-keskuksen palvelurakenne muutoksessa

Honkalampi-keskuksen toiminnassa vuosi 2013 merkitsi muu-tosta palvelujen rakenteessa. Perhehoidon ja osastojen, lasten ja nuorten osastoa lukuun ottamatta, käyttövolyymi laski edel-lisvuodesta, mutta palvelujen vaativuustaso nousi. Vaativien ja erittäin vaativien osastohoitojen määrä nousi 6 % vuoteen 2012 verrattuna. Lisäksi Honkalammella käynnistyi vuoden alussa uusi 4-paikkainen yksikkö erityisen haasteellisille nuorille.

Kehitysvammaisten palveluissa valtakunnallinen linjaus on lisä-tä erityyppisiä asumispalveluita ja vähentää osastohoidon mää-rää. Palvelurakennemuutos näkyi Honkalampi-keskuksessa sekä runsaana muuttoliikkeenä osastoilla ja Honkalammen asuinalu-een asumisyksiköissä. Valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti asumispalveluiden asiakkaiden määrä kasvoi ja osastojen pitkä-aikaisasiakkaiden määrä laski.

Palvelurakennemuutoksen lisäksi kuntien kiristyvä taloudellinen tilanne näkyi Honkalampi-keskuksen toiminnassa avohuoltotoi-menpiteiden lisääntymisenä ja aikuisten palvelusuunnitelmien ti-heämpänä tarkistamisena. Päivätoiminnoissa toiminta oli suun-nitellulla tasolla ja hieman edellisvuotta laajempaa. Kehitysvam-maneuvolassa ja kuntoutusohjauksessa käyntikertoja sen sijaan oli selvästi arvioitua enemmän. Myös koulun oppilasmäärä nousi syksyllä 2013 uuteen ennätykseen, ja sinne perustettiin uusi pe-rusopetusryhmä. Avohuollon vaatimuksiin vastaamaan kehitettiin myös uusi jalkautuvien erityishuollon palveluiden toimintamalli, jonka tavoitteena on tukea kehitysvammaisia heidän omassa ar-kiympäristössään ja ehkäistä kriisitilanteiden syntymistä.

Sosiaalipalvelujen toiminta-alueen henkilöstömenot pienenivät hieman uudesta asumisyksiköstä ja perusopetusryhmästä huoli-matta. Uuteen haasteellisten nuorten asumisyksikköön budjetoi-dut henkilöstöresurssit osoittautuivat kuitenkin riittämättömiksi, sillä nuorten hoidontarve oli ennakoitua suurempi. Vaativien pal-velujen kysynnän absoluuttinen ja suhteellinen määrä tulee kas-vamaan jatkossakin, mihin täytyy tulevien vuosien talousarvioi-den henkilöstövoimavaroissa varautua.

Valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti asumispalveluiden asiakkaiden määrä kasvoi ja osastojen pitkäaikaisasiakkaiden määrä laski.

”



Tietoa ja toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi

Vuoden 2013 aikana kuntayhtymä vaikutti eri tavoin maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveiden elintapojen edistämiseksi. Vuoden aikana järjestettiin sekä yleisötilaisuuksia että ammatti-laisille tarkoitettuja foorumeja sairauksien ennaltaehkäisemises-tä ja hoidosta. Kuntayhtymä ja maakuntaliitto olivat tiiviisti mu-kana myös valtakunnallisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen toteuttamisessa Pohjois-Karjalassa.

Keskussairaalan asiantuntijat olivat luennoimassa lihavuuden ennaltaehkäisystä ja hoitomahdollisuuksista Elämän iloja – il-man kiloja -tilaisuuksissa Joensuussa, Kiteellä, Outokummus-sa ja Lieksassa. Luentotilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 600 pohjoiskarjalaista. Tilaisuudet olivat jatkoa lihavuuden alueellisen hoitoketjun päivittämiselle vuodenvaiheessa 2012–2013. Yhtenä hoitoketjun tavoitteena on lihavuuteen liittyvien haittojen pienen-täminen ja mahdollisimman aikainen lihavuuteen puuttuminen terveydenhuollossa.

Kuntayhtymä järjesti huhtikuussa myös maksuttoman yleisöti-laisuuden sydänterveydestä ja sydänsairauksien hoidosta. Iivari Mononen -sydänsymposiumin pääpuhujana oli THL:n pääjohta-ja Pekka Puska. Karelia-salissa pidetty tilaisuus keräsi katsomon täyteen kiinnostuneita kuulijoita. Tilaisuus järjestettiin lahjoitus-varoin, jotka keskussairaala sai Iivari Mononen Oy:ltä yhtiön täyt-täessä 60 vuotta.

Maakunnan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja sidosryh-mille järjestettiin vuoden aikana maakunnallisia hyvinvointifooru-meja, joiden tarkoituksena oli esitellä hyvinvointia tukevia paikal-lisia kehittämishankkeita sekä levittää hyviksi havaittuja toimin-tamalleja koko sairaanhoitopiirin alueelle. Tilaisuudet järjestettiin ikääntyvän väestön sekä maahanmuuttajalasten ja -nuorten ter-veydestä ja hyvinvoinnista. Yhteistyössä alueen muiden toimijoi-den kanssa järjestettyihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä lähes 200 julkisen ja kolmannen sektorin toimijaa. Terveyden edistä-misen kysymyksiä on nostettu esiin myös kuntien päättäjille ja virkamiesjohdolle suunnatuissa tilaisuuksissa.

Vuoden 2013 aikana Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos toteutti en-simmäisen alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH), jossa kerättiin kuntalaisten kokemusperäistä tietoa heidän omas-ta terveydentilastaan ja hyvinvoinnistaan. Kuntayhtymä ja maa-kuntaliitto kustansivat Pohjois-Karjalasta valtakunnallisen otan-nan lisäksi 5000 hengen lisäotoksen. Tutkimuksen ensimmäiset tulokset julkistettiin vuoden 2014 alussa Joensuussa.

Pohjois-Karjalan keskussairaala kuuluu Suomen terveyttä edistä-vät sairaalat ja organisaatiot (STESO) -verkostoon.


Uudet tilat lasten- ja nuorisopsykiatrialle

Keskussairaalan uuden L-rakennuksen, ns. psykiatriatalon, en-simmäinen vaihe valmistui loppuvuodesta. Laajennuksen ensim-mäisessä vaiheessa tilat valmistuivat lasten- ja nuorisopsykiat-rialle sekä sairaalakoululle. Aiemmin useissa eri toimipisteissä sijainneet toiminnot pääsivät muuttamaan vuodenvaihteessa uu-siin, toiminnan lähtökohdista suunniteltuihin tiloihin.

Tilojen käyttäjät, niin henkilökunta kuin potilaat ja omaisetkin, olivat tiiviisti mukana rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Nuori-sopsykiatrian potilaat ovat mm. suunnitelleet nuorten pihan, joka toteutetaan laajennuksen toisen vaiheen yhteydessä.

Tilat on suunniteltu teknisesti nykyaikaiseksi ja mahdollistamaan tämän hetkiseen tietämykseen perustuvat tutkimus- ja hoitome-netelmät sekä niiden kehittämisen klinikkaryhmässä. Erityisesti lastenpsykiatrian tarpeisiin hankittu integroitu kamerajärjestelmä on ainutlaatuinen Suomessa ja mahdollistaa aivan uudella tavalla vanhemman ja lapsen välisten vuorovaikutustilanteiden havain-noinnin sekä niiden hoitamisen.

Toimintojen sijoittumisessa uuteen rakennukseen hyödynnettiin potilasvirta-analyysiä, jota on sovellettu myös muissa kuntayh-tymän uudemmissa rakennushankkeissa. Potilasvirta-analyysin mukaisesti sellaiset toiminnot, joissa on suurimmat kävijämää-rät, on sijoitettu mahdollisimman lähelle uloskäyntejä. Näin sekä lasten- että nuorisopsykiatrian poliklinikat sijoittuvat uudisraken-nuksen ensimmäiseen kerrokseen, osastot taas ylempään ker-rokseen.

Psykiatriatalon toinen vaihe rakentuu vuosien 2014–2016 ai-kana. Rakennuksen toiseen osaan tulevat tilat aikuispsykiatrian osastohoidolle, tehostetulle avohoidolle, toiminnalliselle kuntou-tukselle ja poliklinikkatoiminnalle sekä yleissairaalapsykiatrian

Tilat on suunniteltu teknisesti nykyaikaiseksi ja mahdollistamaan tämän hetkiseen tietämykseen perustuvat tutkimus- ja hoitomenetelmät.

”

poliklinikalle. Valmistuessaan psykiatriatalo on merkittävä pa-rannus mielenterveyspotilaiden hoidolle koko maakunnassa, sillä toimintojen keskittäminen yhteisen katon alle parantaa sekä psy-kiatrian eri alojen välistä yhteistyötä että yhteistyötä muun eri-koissairaanhoidon ja erityisesti päivystyksen kanssa.

Psykiatriatalon kokonaiskustannukset ovat noin 35 miljoonaa eu-roa, josta ensimmäisen vaiheen osuus oli noin 12,2 miljoonaa. Psykiatriatalon arkkitehtuurisuunnittelusta on vastannut työyh-teenliittymä Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen Oy sekä Ark-kitehdit Kontukoski Oy.



31.12.2013 31.12.2012TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 225 609 782,88 215 943 526,70

Maksutuotot 8 825 498,15 8 259 257,38

Tuet ja avustukset 763 736,37 642 193,26

Muut toimintatuotot 1 964 450,82 237 163 468,22 1 623 973,09 226 468 950,43

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 47 938,94 100 143,08

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -105 660 487,03 -105 042 797,61

Henkilösivukulut

Eläkekulut -18 094 995,10 -17 533 707,85

Muut henkilösivukulut -5 823 212,74 -5 751 525,91

Palvelujen ostot -56 092 151,61 -51 575 608,81

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -37 090 242,96 -36 322 447,85

Avustukset -17 338,00 -20 498,00

Muut toimintakulut -3 715 497,51 -226 493 924,95 -3 653 615,07 -219 900 201,10

TOIMINTAKATE 10 717 482,21 6 668 892,41

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Korkotuotot 51 589,56 57 009,49

Muut rahoitustuotot 387 196,71 779 851,33

Korkokulut -747 452,91 -1 165 547,33

Muut rahoituskulut -579 935,68 -888 602,32 -581 474,47 -910 160,98

VUOSIKATE 9 828 879,89 5 758 731,43

POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Suunnitelman mukaiset poistot -8 979 234,73 -8 979 234,73 -9 528 049,65 -9 528 049,65

SATUNNAISET ERÄT

Satunnaiset tuotot 0,00 0,00

Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00

TILIKAUDEN TULOS 849 645,16 -3 769 318,22

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 424 732,93 763 413,73

Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -6 185,03 -19 840,62

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ ( ALIJÄÄMÄ ) 1 268 193,06 -3 025 745,11

Tuloslaskelmae


31.12.2013 31.12.2012TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

TOIMINNAN RAHAVIRTA

Vuosikate 9 828 879,89 5 758 731,43

Satunnaiset erät 0,00 0,00

Tulorahoituksen korjauserät 489 956,07 10 318 835,96 418 044,48 6 176 775,91

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

Investointimenot -14 652 966,21 -12 442 787,46

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

555 909,95 -14 097 056,26 0,00 -12 442 787,46

-3 778 220,30 -6 266 011,55

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

LAINAKANNAN MUUTOKSET

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 11 000 000,00 8 000 000,00

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4 848 187,68 -4 579 855,68

Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 6 151 812,32 0,00 3 420 144,32

OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET 0,00 783 801,80

MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET

Vaihto-omaisuuden muutos -176 360,13 -47 800,26

Saamisten muutos 719 849,66 -421 792,16

Korottomien velkojen muutos 8 961 119,86 9 504 609,39 2 233 790,98 1 764 198,56

15 656 421,71 5 968 144,68

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

RAHAVAROJEN MUUTOS 11 878 201,41 -297 866,87

RAHAVAROJEN MUUTOS

Rahavarat 31.12 16 200 834,62 4 322 633,21

Rahavarat 1.1 4 322 633,21 11 878 201,41 4 620 500,08 -297 866,87

Rahoituslaskelmae


31.12.2013 31.12.2012 MuutosVASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT 97 920 112,20 93 094 883,80 4 825 228,40

Aineettomat hyödykkeet 304 110,82 392 942,90 -88 832,08

Aineelliset hyödykkeet 95 558 011,89 90 998 396,85 4 559 615,04

Sijoitukset 2 057 989,49 1 703 544,05 354 445,44

VAIHTUVAT VASTAAVAT 47 139 138,32 35 804 426,44 11 334 711,88

Vaihto-omaisuus 3 011 041,65 2 834 681,52 176 360,13

Saamiset 27 927 262,05 28 647 111,71 -719 849,66

Rahat ja pankkisaamiset 16 200 834,62 4 322 633,21 11 878 201,41

YHTEENSÄ 145 059 250,52 128 899 310,24 16 159 940,28

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA 29 059 517,09 28 348 344,14 711 172,95

Peruspääoma 29 487 459,64 29 487 459,64 0,00

Muut omat rahastot 597 492,70 591 307,67 6 185,03

Edellisen tilikausien ylijäämä/alijäämä -2 293 628,31 1 295 321,94 -3 588 950,25

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 1 268 193,06 -3 025 745,11 4 293 938,17

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 720 029,04 2 144 761,97 -424 732,93

PAKOLLISET VARAUKSET 4 978 400,68 4 217 832,60 760 568,08

VIERAS PÄÄOMA 109 301 303,71 94 188 371,53 15 112 932,18

Pitkäaikainen 57 335 265,00 51 809 047,88 5 526 217,12

Lyhytaikainen 51 966 038,71 42 379 323,65 9 586 715,06

YHTEENSÄ 145 059 250,52 128 899 310,24 16 159 940,28

Tasevertailue

POHJOIS-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 1953–2013

JULKAISUN TIEDOT:

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän julkaisuja 2014: 19

ISSN: 1796-2714

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä: Vuosikertomus 2013

ISBN: 978-952-9793-73-0 (nid.)

ISBN: 978-952-9793-74-7 (pdf)

Graafinen suunnittelu ja taitto: Idealmainos Oy

Päätoimittaja: Kehittämispäällikkö Pirjo Kontio

Kuvat: PKSSK kuva-arkisto

Paino: Grano 6/2014

Painosmäärä: 120 kpl

Pohjois-Karjalan keskussairaala

Tikkamäentie 16,

80210 Joensuu

Puh. (013) 1711

www.pkssk.fi

PKSSK

Vuosikertomus 2013

Documents