Sähköautossa 90 kg porilaista kuparia Industrial 5.12.2018.pdf · lan toimijaa, Norilsk Nickel MMC -konsernia, jolla on se-kä kaivos-, sulatto- että jalos-tustoimintaa. Harjavallan

Sähköautossa 90 kg porilaista kuparia SIVU 10

ARKISTA TEOLLISUUTTAHämmennätkö aamukah- viasi satakuntalaissyntyisellä lusikalla? SIVU 6-7

TULEVAISUUDEN TEKIJÄTMarkus Laxtröm: ”Luvataan on mukava tulla töihin.” SIVU 8

OPTIMOINTI NYTTehokkuutta ja työergo- nomiaa automaatiosta. SIVU 4-5

SATA T A R I N O I T A S A T A K U N N A N T E O L L I S U U S V Y Ö H Y K K E E LT Ä

2 SATAINDUSTRY Keskiviikkona 5. joulukuuta 2018Keskiviikkona 5. joulukuuta 2018 SATAINDUSTRY 3

Pääkirjoitus

Satakunnan teollisuudella on loistava tulevaisuus

Sata Industry

Teollisuudella menee lujaa. Menestymisen eteen on tehty töitä vuosikym-

menten ajan, ja oikeutetusti voimme Satakunnassa todeta työn kantavan hedelmää.

Suomen johtava teolli-suusklusteri ulottuu Porin Satamasta Huittisiin. Vyöhyk-keen noin 850 teollisuus- ja suunnittelualan yritystä tarjoaa työtä 10 000 ihmiselle Satakunnassa, mutta työllis-tävä kokonaisvaikutus on jopa 40 000 ihmistä! Teollisuus- klusteri on Satakunnan hyvin-voinnin runko, johon sijoittami-nen siis hyödyttää koko maata.

Suomen viennin veturialue jyskyttää kehityksen tiellä. Satakunnan osuus koko maan perusmetallien, konepajo-jen ja kemiallisen metsäte-ollisuuden tuotoksesta on lähes kymmenen prosenttia. Vanhan hyvän perusteollisuu-den rinnalla kasvaa kohisten uusia kiertotalouteen, automaa-tioon ja robotiikkaan erikoistu-neita teollisuudenaloja, kuten akkuteollisuuden raaka-ai-neet ja materiaalin siirron automatisointi.

Ympäristö on yksi päivän megatrendeistä. Satakunnan teollisuusvyöhykkeen yrityk-set toimivat kestävän kehityk-sen periaatteita noudattaen. Olemme oleellinen osa kierto-taloutta ja hiilidioksidipäästö-jen laskemista globaalilla tasolla. Taloudellista kasvua luodaan vastuullisesti, ympäristö ja yhteiskunta huomioiden.

Innovatiivinen teollisuus tarjoaa entistä monipuolisem-pia kehitysmahdollisuuksia ja urapolkuja ihmisille. On selvää, että teollisuuden työpaikkoihin tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa osaavia ja sitoutuneita työnteki-jöitä. Vaikutukset työllisyyteen ja aluekehitykseen ovat kiistat-tomat. Teollisuus on runko, joka tarjoaa alueen asukkaille työn, mahdollistaa erilaisten palvelui-den kehityksen ja toimii perus-tana alueen muulle tuottavalle toiminnalle.

Jokainen satakuntalainen näkee oman alueensa teolli-suuden positiivisia vaikutuk-sia. Sata Industry -lehden tarinat tuovat esiin konkreet-tisia esimerkkejä yrityksistä. Olkaamme ylpeitä vakaasta, innovatiivisesta ja kehittyvästä teollisuudestamme.

TOIMITUS:

Prizztech, Sata Industry

-hankkeen ohjausryhmä ja

Satakunnan Kansan sisältö-

markkinointi

KANNESSA:

Anni Kataja, HR-Spesialisti,

Aurubis Finland Oy

KUVAT JA GRAAFIT:

Vesa Saivo, Joonas Salli,

Joonas Mäki ja Mostphotos

TAITTO:

Joonas Mäki,

Alma Consumer

PAINO:

Alma Manu, Tampere

JAKELU:

Alma Manu

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TEOLLISUUSVYÖHYKE -hanke tarjoaa hyvän verkos-toalustan, jonka seurauksena syntyi SataIndustry -brändi teollisen kilpailukyvyn parantamiseen ja uusien ratkaisujen luomiseen koko Suomen eduksi. Satakunnan monipuolinen teollisuusvyöhyke muodostaa yhden keskeisimmistä Suomen vien-titeollisuuden klustereista. Satakunnan teollisuusvyöhyke on tunnettu myös älyk-kään teknologian hyödyntäjistä, globaalien portaalirobottien valmistajasta Cimcorp Oy:stä aina Luvata-konsernin kuparinauhaan, jota löytyy joka viidennestä uudesta aurinkopaneelista. Satakunnan teollisuusvyöhykkeen yritykset hyödyntävät suu-ressa mittakaavassa muun muassa SER-kierrätysjätteen hyödyntämistä.

Hannu Heiskanentoimitusjohtaja, Aurubis Finland Oy

-liite, joulukuu 2018

PÄÄKIRJOITUS: Hannu Heiskanen uskoo Satakuntaan2 s.

NORNICKELILLÄ tehdään maailman-luokan tutkimus- ja kehitystyötä6 s.

CIMCORP: Automaatio luo uudenlaisia työpaikkoja4 s.

SATMATICIN vinkit verkostoitumiseen6 s.

INSTA AUTOMATION ottaa prosessi-teollisuudesta maksimitehot irti4 s.

LUVATA houkuttelee tulevaisuuden työntekijöitä8 s.

OUTOTEC palkkasi uutta verta pitkän työuran tehneiden rinnalle

10s.

CUPORILTA paperin- ohutta kuparia11 s.

AURUBIKSEN puhtaalla kuparilla erinomainen sähkönjohtokyky

10s

BOLIDENIN uudesta rikki-happotehtaasta vakautta vuosikymmeniksi

9 s

POC – Uusi yritys pystyyn porilaisvoimin9 s


Teollisuudessa automaati-on avulla voidaan tehostaa tuotannon eri vaiheita ja moninkertaistaa tuotanto-volyymi. Samalla voidaan

vapauttaa inhimillistä pääomaa työ-hön, jota koneet eivät voi korvata, esi-merkiksi suunnitteluun ja kasvokkain tapahtuvaan palveluun.

Michelinin ja Goodyearin tavoin jo-pa seitsemän kymmenestä maailman suurimmasta rengasvalmistajasta on valinnut kumppanikseen Cimcorpin.

Ajoneuvon renkaiden massa val-mistetaan kumista ja täyteaineista. Jäähtynyt seos valssataan ja leikataan suikalemaisiksi perusrakenteiksi. Ai-hio ja renkaan muut osat yhdistetään kokoonpanokoneessa. Lopuksi ren-gas vulkanoidaan kuumilla muoteil-la sekä viimeistellään urilla ja kylki-merkinnöillä.

Mopedistin mielestä kuuma kumi saattaa haista eksoottiselta, mutta harva haluaisi työskennellä kumikä-ryssä kokonaisia työvuoroja vuodes-ta toiseen.

– Voimme luovuttaa haju- ja me-luhaittoja sisältävät tuotantovaiheet konenäölle, kuljettimille ja roboteil-le. Tuotannon valvonta säilyy työn-

tekijöillä erillisessä tilassa, havain-nollistaa Cimcorpin toimitusjohtaja Masatoshi Wakabayashi.

Autonrengas on lihasvoimin käsitel-täväksi melko epäergonominen kappa-le. Kun robotti väsyy, sen osia voidaan korvata uusilla. Robotin vuorokausi-rytmi ei sekoitu yövuorossa valvomi-sesta, eikä inhimillisiä virheitä – tai pahimmassa tapauksessa tapaturmia – synny yhtä helposti.

– Jokaisen renkaan tulee olla tarvit-taessa jäljitettävissä kaupasta takai-sin tuotannon tiettyyn valmistusvai-heeseen saakka. Automaation avulla se on mahdollista.

Tuotevariaatiot edelleen kasvussaCimcorpin toinen merkittävä asia-kasryhmä toimii erilaisten päivittäis-tuotteiden valmistuksessa ja jakelus-sa kuten suomalaiset brändit Valio, Olvi ja Fazer.

Tiettyä säilytyslämpötilaa vaativien elintarvikkeiden kylmäketju pitää py-syä katkeamattomana valmistuksesta välivarastointiin ja kauppaan saakka. Automaation ansiosta työntekijöiden ei kuitenkaan tarvitse viettää koko työvuoroaan kylmäkaapissa.

Erityisesti juuri päivittäistuotteissa eri nimikkeiden määrä on jatkuvassa kasvussa. Entisaikaan kyläkaupassa oli tarjolla yhtä laatua tuoreita munk-keja, nykyään supermarketin pakas-tinaltaista ja pullapisteistä voi valita kymmenistä eri täytevaihtoehdoista puhumattakaan laktoosittomista do-nitseista lempikaramellin makuisella kuorrutteella.

– Tietyn tuotteen poimiminen kym-menien tuhansien joukosta juuri sille varatusta varastopaikasta maailman toiselle puolelle lähetettäväksi aina kuluttajan ovelle saakka on kustan-nustehokasta vain automaation avulla.

Automaatio räätälöidään asiakkaan tarpeisiinWakabayashi suunnittelutiimeineen toivoo, että tuotantonsa modernisoin-tia harkitseva yritys ottaisi mahdol-lisimman varhaisessa vaiheessa yh-teyttä cimcorpilaisiin.

– Tieto-taitomme ansiosta voimme optimoida asiakkaan tuotantoa jo en-nen kuin tehtaan tai jakelukeskuksen seinistä yksikään on pystyssä.

Kaikki lähtee asiakkaan tarpeista. Mikäli tehtaalla tai jakelukeskuksella on mahdollisuutta laajeta vain ylös-

päin, Cimcorp voi suunnitella korkea-varaston. Jos lattiapinta-alaa halu-taan varata mahdollisimman paljon ihmisten käyttöön, kappaleita kye-tään siirtämään katonrajassa kuljet-timien varassa.

Cimcorpin kilpailuetu on avaimet käteen -kokonaistoimitus. Sen ohjel-mistosuunnittelu on kansainvälises-ti ainutlaatuista. Cimcorp on kasvat-tanut toimivan kumppaniverkoston automaatioon tarvittavien kompo-nenttien tuottamiseen. Talon omat insinöörit kouluttavat asiakkaan au-tomaation käyttöönottoon ja mekaani-kot vastaavat huollosta paikan päällä.

Japanilainen omistaja Murata Machi- nery näkee Cimcorpin vahvana väy-länä Euroopan ja Venäjän markki-noille. Omistaja onkin investoinut muiden muassa Ulvilan kiinteistön laajennukseen.

Automaatio luo uudenlaisia työpaik-koja. Cimcorp-konsernilla on tällä het-kellä töissä 400 suunnitteluinsinöö-riä, asentajaa, hallintoammattilaista ja myynnin työntekijää, joista suuri osa matkustaa paljon. Lisäksi yrityk-sessä on jatkuva rekrytointi päällä.

Teksti Tanja HoviKuva Vesa Saivo

70%

30%elintarviketeollisuus,

jakelukeskukset

rengasteollisuus

Automaatiosta uudenlaisia työpaikkoja

Ihmiskunnan historian kehitys- kulku todistaa, että jos mikä

tahansa arkinen askare tai työvaihe voidaan kuvitella

tehtävän tehokkaammin tai mukavammin, edistysaskel

tullaan todennäköisesti jonain päivänä ottamaan.

Voimme optimoida asiak-kaan tuotantoa jo ennen kuin tehtaan tai jakelukeskuksen seinistä yksikään on pys- tyssä, kertoo toimitusjohtaja Masatoshi Wakabayashi.

Älä haaskaa

V iisi vuotta sitten Insta Automationilla vietet-tiin kunnossapitotiimin

kehityspäivää. Tavoitteena oli kartoittaa henkilökunnan koko osaamispotentiaali.

– Kävikin ilmi, että yhdellä diplomi-insinöörillämme oli vahva kokemus prosessiteolli-suuden säätöjen optimoinnista,

kertoo liiketoimintajohtaja Mika Riikonen.

Yhden työntekijän erityistai-dosta syntyi yritykselle koko-naan uusi liiketoiminta-alue.

Arkinen esimerkki säätimistä on henkilöajoneuvon vakiono-peudensäädin, joka vähentää polttoaineen kulutusta tasai-sella alustalla kuten moottori-tiellä ajettaessa. Pienempi kulu-tus säästää paitsi kukkaroa myös ympäristöä.

– Kuvittele, että autosi vakio- nopeudensäädin toimii huo-

nosti. Ehkä haluaisit mekaani-kon säätävän sitä määräaikais-huollon yhteydessä, mikäli se olisi mahdollista.

Insta Automationin asiakkaat hakevat prosessiensa optimoin-nista vakionopeutta vastaavaa pysyvää tilaa, jossa konekanta rasittuu mahdollisimman vähän ja energianhukka on pienimmillään.

– Kun tuotanto pyörii mahdol-lisimman stabiilisti, saavutetaan yleensä myös merkittävä paran-nus työturvallisuuteen ja huollon ennakointiin.

Optimointi alkaa aina asiak-kaan luona analysoimalla sää-timistä kertynyttä dataa. Datan perusteella säätäjät viritetään nostamaan tehokkuutta. Prosessia

valvotaan ja viritetään aika ajoin uudelleen. Keskimäärin optimoin-nilla voidaan saavuttaa noin 10 % tuottavuuden kasvu.

– Olemme onnistuneet tiputta-maan asiakkaan höyrynkulutusta päivän optimointityön tuloksena huikeat 23 %.

Jos tehtaan vuosittainen höy-rynkulutus on 100 000 megawat-tituntia ja höyryenergian hinta 50 euroa megawattitunnilta, tehtaan vuosikulutus kustantaa 5 miljoo-naa euroa. Höyry-lauhdejärjes-telmän optimoinnin avulla yri-tys saa riihikuivaa rahaa sääs-töön 1,15 miljoonaa euroa.


”90 prosenttia Cimcorpin automaatiosta viedään

ulkomaille, kaikkiaan 40:een eri maahan kuten Australiaan, Uuteen-Seelantiin

ja Algeriaan.”

LÄHTEVÄTrekkaa päivässä

SAAPUVAT 20

�ALGORITMI matema-tiikkaa hyödyntävä ohje halutun tehtävän kuten merkkivalon syttymisen suorittamiseen

� INDUSTRY 4.0 teolli-suuden neljäs vallanku-mous, kehitystaso, jos-sa tuotanto toimii entistä asiakaslähtöisemmin ja kustannustehokkaammin

� IoT Internet of Things, eli netin laajentuminen koneisiin ja laitteisiin hel-

pottamaan niiden ohjaa- mista ja mittaamista

�KOODAAMINEN eli tietokoneohjelmointi on yksityiskohtaisten ohjei-den antamista tietoko-neelle koodeilla eli tiettyä viestiä lyhentävillä merk-kisarjoilla

�PROSESSITEOLLI-SUUS teollisuuden alat, joissa raaka-aine etenee kemiallisten ja fysikaalis-ten jalostusvaiheiden läpi

TUNNETKO TERMIT?

Opimointi voi pienentää yrityk-sen energiankulutusta jopa mer-kittävästi, kertoo Mika Riikonen.

Nykytilan analysointi

Ylläpito

Säätöjen viritykset

Simulointi ja mallinnus

Säätö- rakenteiden

optimointi


Insinööritriosta verkostoyritykseksi

O lipa kerran asiantunte-mus, markkinarako... ja rohkeus! Sähköteknii-

kan myyntiin liittyvällä työmat-kallaan muuan Simo Puustelli sekä Matti Tuominen punnitsi-vat kanttiaan jatkaa duunia oman yrityksen nimissä.

Aietta vauhditti automaatioalan kollegoilta saatu palaute suunnit-telupalvelujen tarpeesta Satakun-nassa. Kun kaksikon mukaan suos-

tui softaguru Jarmo Jalonen, päätös oli taputeltu.

Tästä kolmen insinöörin suun-nittelutoimistosta sai alkunsa jo 30 vuotta jatkunut menestysta-rina. Nykyään Satmaticin suun-nitteluosastolla on 15 työnteki-jää. Sopimusvalmistus, projektit ja omat tuotteet työllistävät kaik-kiaan 120 työntekijää.

Sähköautomaation ohjauskes-kukset ja sähkönjakelukeskukset

ovat kuuluneet yrityksen tuo-tevalikoimaan miltei perusta-misvuosista lähtien. Satma-tic on lisäksi Suomen suurin muuntamotoimittaja.

– Toimimme kolmessa roo-lissa. Joillekin yrityksille olemme sopimuskumppani, toisille tilaava asiakas. Ja kolmanneksi muuntamoiden ja komponent-tien myyjä. Perustamme par-haillaan sähkökomponenttien myymälää ja tuote-esittelytilaa Ulvilaan, kertoo toimitusjohtaja Rainer Nurkkala.

Vuosikymmenen alussa Sat-matic valjasti sähkö- ja auto-maatioalan osaamisensa uusiu-tuvan energian sähköjärjestel-mien tuotekehitykseen.

– Olemme toimittaneet tähän

mennessä aurinkosähköjärjestel-miä jo yli 10 megawatin verran. Se on kolmen tuhannen kotita-louden vuosikulutuksen verran.

Polttomoottorilla varustettu-jen ajoneuvojen lämmitystolp-pien valmistuksesta Satmaticin oli yhtä luontevaa laajentaa säh-köajoneuvojen lataus- ja läm-mitystolppien valmistukseen.

– Olemme tälläkin hetkellä mukana useissa SAMKin, Prizz-techin ja Teknologiateollisuuden kehityshankkeissa. Liiketoimin-nan kehittämisen lisäksi niissä tulee verkostoituneeksi yhä tii-viimmin ja jutelleeksi asioista oman bisneksen ulkopuoleltakin.


Kohti 300 000 akun vuosikapasiteettia: Sähköautojen käyttövoima Nornickelin uusin aluevaltaus

Naapurin Maurin sähköauto ei ole enää kauan yksi- näinen: maailman sähköautokannan ennustetaan nousevan 200 miljoonaan. Harjavaltaan nousevan akkukemikaalitehtaan kapasiteetti riittää 300 000 akkuun. Tämä tietää kovaa kasvua myös pääraaka- aineiden tuottajalle Nornickel Harjavallalle. E

nnen Harjavaltaan saapumista malmi sulatetaan ja rikas-tetaan. Lähtötilan-teessa malmissa on

nikkeliä noin 1 prosenttia. Ri-kastuksessa osuus nousee par-haimmillaan 20:een ja sulatus-vaiheessa jopa 60 prosenttiin. Tämän jälkeen ohjat ottavat Nornickelin nikkelijalostuk-sen asiantuntijat. Monipor-taisen jalostusprosessin aika-na epäpuhtaudet poistetaan ja lopulta nikkelin puhtaus on 99,9-prosenttista.

- Raaka-aine jalostuu paine-liuotusprosessissa, metallit liu-kenevat ja ne erotellaan moni-vaiheisessa uuttoprosessissa. Erikseen otetaan puhdas nik-keli ja koboltti. Prosessin tulok-sena saadaan myös kuparia se-kä jalometalleja, kuten platinaa ja palladiumia, kiteyttää toimi-tusjohtaja Joni Hautojärvi.

Harjavallassa on alkamas-sa uusi aika. Naapuritontille nousee muutamassa vuodessa BASFin akkukemikaalitehdas, joka ostaa Nornickeliltä akku-kemikaalien pääraaka-aineiden eli nikkelin ja koboltin.

Ennusteen mukaan 2030 jäl-

keen jopa 30 prosenttia auto-kannasta on sähköautoja. Yksi täyssähköauton akku tarvitsee 50 kiloa nikkeliä ja 10 kiloa ko-bolttia.

- BASFin akkukemikaaliteh-taan sijoittumisessa Harjaval-taan vaakakupissa painoivat meidän tuotteidemme erin-omainen laatu ja tuotantovar-muus sekä valmis teollinen ym-päristö, taustoittaa Hautojärvi.

Akkukemikaalien valmistuk-sessa materiaalin puhtaus on tärkeä kriteeri. Näin akkujen energiatiheyttä voidaan paran-taa ja sähköautojen toimintasä-dettä kasvattaa.

Uuden akkukemikaaliteh-taan kapasiteetti riittää 300 000 täyssähköauton akkutar-peeseen.

Isot ympäristöinvestoinnitNornickel on panostanut vah-vasti tehokkaisiin prosesseihin ja hiilijalanjäljen pienentämi-seen. Maailman nikkelitehtais-ta Nornickelin hiilijalanjälki on kaikkein pienimpiä.

- Olemme investoineet uu-siutuvaan energiaan ja nestey-tettyyn maakaasuun. Raskaan polttoöljyn käytöstä olemme

luopunut kokonaan, Hautojär-vi selvittää.

- Viidessä vuodessa hiilija-lanjälki on puolittunut, vaik-ka tuotanto on samalla nous-sut 40 prosenttia.

Sijainti Harjavallan Suurteol-lisuuspuistossa on suuri etu.

- Saman alan klusteri antaa synergiaetua ja tukee pitkäjän-nitteistä, vastuullista vihreän talouden kehitystä, toimitus-johtaja sanoo.

Nornickelin toiminnan juu-ret juontavat vuoteen 1960, jol-loin Outokumpu-yhtiö aloit-

ti nikkelikatodien tuotannon paikkakunnalla. Yritys on osa maailman suurinta nikkelia-lan toimijaa, Norilsk Nickel MMC -konsernia, jolla on se-kä kaivos-, sulatto- että jalos-tustoimintaa. Harjavallan osuus konsernin nikkelintuotannosta 28 % ja liikevaihdosta 9 %.

Nornickel on yksi maailman suurimpia nikkelikemikaalien valmistajia maailmassa: viisi prosenttia maailman puhtais-ta nikkelituotteista tulee Har-javallasta. Valtaosa tuotteista viedään Kaukoitään ja Ame-

rikkaan, 45 prosenttia päätyy Eurooppaan.

Nikkeliä terästeollisuudelleHarjavallassa tehdään maail- manluokan tutkimus- ja kehi-tystyötä.

Seuraamme ja hyödynnäm-me jatkuvasti alan kehitystä. Tutkimusosastollamme työs-kentelee kemian ja metallur- gian huippuosaajia, jotka luovat jatkuvasti uusia, toimivia rat-kaisuja sekä prosesseihin että nikkelin hyödyntämiseen, Hau-tojärvi kertoo.

Akkuteollisuuden päätuot-teiden – nikkelikemikaalien ja kobolttisulfaatin – lisäksi teh-taassa valmistetaan metallisia nikkelituotteita, nikkelikatodeja ja -brikettejä. Näitä käytetään pääasiassa erikoisteräksissä ja pinnoituskäsittelyssä.

Harjavallan raaka-aineita käytetään esimerkiksi ruokai-luvälineiden ja vesihanojen val-mistuksessa. Merkittävä osa me-tallisista nikkelituotteista lähtee terästeollisuuteen ruostumatto-man teräksen valmistukseen.

Teksti Maiju JunkoKuva Vesa Saivo

� Tunnista markkinoilla nousevia tarpeita ja reagoi muutokseen.

� Tunnista intohimosi ydin. Mitä voit tarjota ja saada verkostokumppaneiltasi? Mitä kannattaa ulkoistaa kokonaan?

�Ole itse sekä sellainen asiakas että palvelun- tarjoaja, jonka kanssa on sujuvaa tehdä yhteistyötä.

�Hyödynnä oppilaitos- yhteistyötä ja tartu hankkeisiin.

VERKOSTOITUMINEN

Prosessi- ja tuotenäytteet analysoidaan omassa laboratoriossa. Nikkeliliuosta tutkii laborantti Johanna Kettunen.

– Isojen investointien avulla hiilijalanjälki on puolittunut, vaikka tuotanto on samalla noussut 40 prosenttia, kertoo toimitusjohtaja Joni Hautojärvi.


SAAPUVAT 30


SAAPUVAT 30Toimitusjohtaja Rainer Nurkkala kannustaa verkostoitumaan.

Satmatic on mukana sähköautojen lataustolp-pien vientihankkeessa, tietää tekninen tuki Miikka Lehtonen.


Kellertävä valonkajo värittää Luvatan OF-valimoa. Valtava kone syytää ulos kuparilankaa, joka

asettuu siisteihin kieppeihin. Se, että kiepeistä tulee siistit, on yksi osa valimon operaattori Markus Laxströmin työtä. Mies on työporukassaan tuo-rein kasvo. 14 vuotta kulje-tusalalla vaihtui operaattorin työhön viime helmikuussa. Markus oli kuullut hyvää talon sisältä ja päätyi hakemaan avoinna ollutta työpaikkaa. Toki ammatinvaihtoon vaikutti myös aikanaan opiskeltu pro-sessinhoitajan tutkinto. Paikka aukesi Luvatalle, ja mies on ollut tyytyväinen työpaikan vaihtoon.

– Täällä on mukava ja avu-lias porukka, joka on ottanut uuden kaverin hyvin vastaan, Markus Laxtröm iloitsee.

Työtä tehdään neljässä vuo-rossa. Säännölliset työajat tun-

tuvat Markuksesta hyviltä vuo-sien epäsäännöllisten työaiko-jen jälkeen. Aamuvuoro vali-molla alkaa kello 5.20.

– Ensin vaihdetaan tietysti kuulumiset, jonka jälkeen läh-den tarkastamaan, että pystyva-lulinjan laitteet toimivat moit-teettomasti. Prosessia valvo-taan näyttöpäätteiltä ja sään-nöllisesti kentällä kiertäen. Sula kupari kaadetaan kahden tun-nin välein, ympäri vuorokau-den, Markus selventää.

Sulasta ja valmiista tuotteesta otetaan myös näyte.

– Se analysoidaan laborato-riossa, jotta varmistetaan laa-dun pysyminen oikeanlaisena.

Markus seuraa kuparilan-gan matkaa vaihe vaiheelta. Sulatusuunista kupari menee valu-uuniin, jossa se jäähdyt-timen avulla jähmettyy lanka-muotoon. Kieppeihin kiertymi-sen jälkeen operaattorit huo-lehtivat niiden lähettämisestä jatkojalostukseen.

– Koneet eivät sammu teh-taalla koskaan. Häiriötilanteessa meidän on osattava toimia oikein, jotta tuotanto ei pysähdy.

Kymmenen kuukautta on kulunut Luvatalla nopeaan. Operaattorin työ soveltuu Markuksen mielestä vastuusta ja itsenäisestä työskentelystä pitävälle loistavasti.

– Sovittuja, määräaikaan

tapahtuvia toimenpiteitä lukuun ottamatta päivän muita tehtä-viä on mahdollista tehdä itsel-leen sopivassa järjestyksessä.

Valimon hommissa riittää opittavaa. Niissä menestyy parhaiten oma-aloitteisuudella, vastuunottokyvyllä ja perehty-mällä työhön hyvin. Markuksen mielestä Luvatalla onkin kehit-tymismyönteinen henki.

– Se tuntuu hyvältä, sillä innostun itseni haastamisesta ja jatkuvasta kehittämisestä. Parasta olisi tuntea työnsä kuin omat taskut. Niin voisi parhai-ten auttaa muitakin työkave-reita onnistumaan työssään, Markus toteaa.

Teksti Milla MajanderKuva Joonas Salli

Huomattava osuus Boli-den Harjavallan vuosit-taisista investoinneista

suunnataan turvallisuus- ja ympäristöhankkeisiin. Vii-meisten kolmen vuoden mit-taan tehtaalla on sijoitettu jopa 40 % investoinneista ympäris-töprojekteihin.

Koko Boliden-konserni haluaa toimia kaikkialla maailmassa vastuullisesti ottaen huomioon niin ekologisen, sosiaalisen, taloudellisen ja inhimillisen kes-tävän kehityksen näkökulmat.

– Meillä Boliden Harjaval-lassa tämä tarkoittaa sitä, että turvaamme alueelle työtä ja toi-meentuloa vuosikymmeniksi eteenpäin ympäristölle kestä-vällä tavalla, vahvistaa toimi-tusjohtaja Timo Rautalahti.

Rikkihapontie 8:ssa sei-soo kaikkiaan 90 miljoonan euron arvoinen, käsin kos-keteltava todiste, upouusi

rikkihappotehdas, jonka vai-heittainen käyttöönotto aloi-tettiin viime keväänä.

Uuden rikkihappotehtaan suunnittelussa, osien valmis-tuksessa ja kokoonpanossa hyö-dynnettiin mahdollisimman pal-jon satakuntalaisia yhteistyö-kumppaneita. Tuloksena on pit-källe automatisoitu, moderni tehdas, jonka leveillä käytävillä ja hyvässä valaistuksessa on tur-vallista tehdä valvonta-, mit-taus- ja huoltotöitä.

Uudelta rikkihappotehtaalta odotetaan jopa 1200 tonnin päi-vittäistä tuotannon nousua yri-tyksen edeltäviin rikkihappo-tehtaisiin verrattuna. Esimer-kiksi jäähdytysveden tarve on huomattavasti pienempi, vain 40 % aiemmasta.

Rikkidioksidipitoisia kaasuja syntyy osana kuparin ja nikke-lin jalostusprosessia. Kaasut ote-taan talteen ja johdetaan rik-kihappotehtaille. Valmis rik-kihappo myydään pääasiassa suomalaiseen kemianteolli-suuteen. Sitä käytetään muun

muassa paperin valkaisussa, maa- ja metsätalouden lannoit-teissa sekä niinkin jokapäiväisen kulutustuotteen kuin hammas-tahnan valmistuksessa.

Rikkidioksidin valmistuspro-sessissa syntyvä lämpö kerätään puolestaan lämmön talteenot-tokattilaan. Osa rikkihappoteh-taiden lämmöstä hyödynnetään suoraan tehtaalla ja loput joh-detaan Harjavallan kaupungin kaukolämpöverkkoon. Uudella rikkihappotehtaalla tuotetulla kaukolämmöllä voidaan läm-mittää 750 omakotitaloa. Lisäksi tehdas tuottaa höyryä tehdas-alueen prosesseissa hyödyn-nettäväksi.

Uusi rikkihappotehdas takaa osaltaan kupari- ja nikkelisulat-tojen toimintaedellytykset pit-källe tulevaisuuteen.

– Olemme toimineet Harja-vallassa jo 75 vuotta ja aiomme toimia vastaisuudessakin, Rau-talahti lupaa.


Pori Offshore Construc-tions jatkaa pitkien pe-rinteiden telakkatoimin-

taa Mäntyluodossa. Valtaosa lomautetuista on kutsuttu töi-hin ja hallissa on höökä päällä. Valmistumassa ovat Liikenne-viraston tilaamat jättimäiset merimerkkien jalustat ja Nor-jan prosessiteollisuuteen pää-tyvä suolahapposäiliö.

Toimitusjohtaja Manu Grönlund on toiveikas. Omis-tajavaihdoksen jälkeen työt on saatu mukavasti käyntiin.

– Telakan tavoitteena on saa-da sisään erikokoisia tilauksia. Toimintaa ei ole laskettu iso-jen öljynporauslauttatilausten varaan, mutta kyllä sellaisetkin kelpaavat. Meidän suunnitte-lu- ja valmistusosaamisella ja projektinhallinnalla ei yhtään pelota lähteä mukaan isoihin-kaan tarjouskilpailuihin, Grön-lund vakuuttaa.

POC:lla on mahtava tekemi-

sen meininki ja hyvä työmuu-di. Telakan keskeisiä toimin-ta-alueita ovat öljy- ja kaasualan offshore-välineistön lisäksi pai-neastiat ja erityisteräsraken-teet sekä uusiutuvan energian tuotteet, joita Grönlund vasta esitteli arktisten alueiden toi-mijoiden seminaarissa.

– Telakalla on kovia referens-sejä myös uusiutuvan energi-an tuotteista. Olemme raken-taneet maailman ensimmäiset jääolosuhteissa toimivat tuuli-voimalan jalustat. Myös Statoi-lin tilaama kelluva tuulivoima-jalusta on hyvä meriitti.

Grönlund muistuttaa, että nyt

päätökset tehdään pitkästä ai-kaa omalla tontilla, ei Pariisin eikä Houstonin pilvenpiirtäjien norsunluutorneissa. Tämä not-keuttaa ja nopeuttaa toimin-taa. Työtä tehdään 130 hen-gen voimin, ja päätavoitteena on saada loputkin 80 työnteki-jää takaisin riviin. Mäntyluodon 110 hehtaarin telakka-alueella riittää kasvumahdollisuuksia: muutamia vuosia sitten poraus-lauttoja oli rakentamassa 1500 miestä ja naista.

– Tällä tontilla on pitkä ko-kemus ja kova asiantuntemus

telakkateollisuudesta. Meillä on rivissä miehiä, jotka ovat ol-leet yli 40 vuotta talossa. Pori-lainen osaaminen ja laatu tun-netaan hyvin maailmalla.

Grönlund on kiertänyt viime ajat tiiviisti tapaamassa van-hoja ja uusia asiakkaita muun muassa USA:ssa, Ranskassa ja Norjassa. Näköpiirissä on, et-tä öljynhinta lähtee nousuun ja tarvetta uusille porauslautoille-kin tulee. POC haluaa olla Mek-sikonlahden ja Norjan poraus-projekteissa vahvasti mukana.

– Meillä on erittäin hyvä

maine. Teemme työn sovitus-sa ajassa ja käteltyyn hintaan. Itse tuotekin on taatusti se, mi-tä on sovittu. Tämä ei valitetta-vasti kaikilla toimijoilla ole ol-lenkaan itsestäänselvyys.

Pori Offshore Construction-sin sijainti on Grönlundin mu-kaan erinomainen. Vieressä ole-va kaupallinen satama antaa hyvin kilpailuetua. Vuorove-sikään ei haittaa, toisin kuin monissa maailman satamissa.


Merijätit Mäntyluodosta maailmalle

Siisti kuparikieppi syntyy Markuksen valvovan silmän alla

90 miljoonan investointi tulevaisuuteen

Luvata houkuttelee tulevaisuuden tekijöitäVIIME VUODET ovat olleet Luvatan työllisyydelle hyviä. Kuluneen viiden vuoden ai-kana henkilöstö on kasvanut viidelläkymmenellä ollen nyt noin 380. Tuotteet monimut-kaistuvat teollisuuden tarpei-den mukaan, mikä lisää sekä muuttaa osaltaan työtehtäviä. Henkilöstöltä tarvitaan vas-tuunottoa.

– Työntekijän on hyvä olla motivoitunut jatkuvaan kehit-tymiseen ja itsenäiseen työhön.

Oikeanlaisella asenteella pär-jää pitkälle. Motivoituneita ja innostuneita tulevaisuuden te-kijöitä tarvitaan varmasti lisää jatkossakin, sanoo Luvatan HR Spesialist Pilvi Järvinen.

Luvatan Porin tehtaalla viih-dytään. Hyvä ja avoin työilma-piiri nousee Järvisen mukaan toistuvasti henkilöstön palaut-teissa esiin.

– Työntekijöiden vaihtu-vuus on meillä pientä, Järvi-nen sanoo.

”Tänne oli mukava tulla töihin.” Porilainen Markus Laxström voi vajaan vuoden työkokemuksella todeta Luvatan hyvän työnantajamaineen todeksi.

Toimitusjohtaja Manu Grönlund luottaa vahvasti POC:n tulevaisuuteen. Liikenneviraston tilaamat 36 metriä korkeat ja 4,2 metrin levyiset merkit valmistuvat toukokuussa ja lähtevät omalla proomulla kohti Oulua.

� 1440 metriä kuparilankaa kiepissä

� 10 valukieppiä valussa yhtäaikaisesti

� 4-vuorotyö

� 3 kuppia kahvia päivässä

� 9 kilometrin työmatka

� 3 työkaveria osastolla samassa työvuorossa

NUMEROT MARKUKSEN TYÖSSÄ

Toimitusjohtaja Timo Rautalahti odottaa uudesta rikkihappotehtaasta vakautta

vuosikymmeniksi eteenpäin.LÄHTEVÄT

rekkaa päivässä

SAAPUVAT 75


SAAPUVAT 14

Päätökset tehdään Porissa,ei Pariisissa eikä Houstonissa


tämme on. Nyt tuon matkan sähkölataus maksaa muuta-man euron.

Porin kupariteollisuus-puistossa saattaa hyvinkin pian liikkua auto ilman kuljettajaa.

– Autonomiset autot ovat tulevaisuutta. Aiommekin kokeilla sellaisen auton käyt-töä teollisuusalueen tarpei-siin lähitulevaisuudessa.

Teksti Milla MajanderKuva Vesa Saivo

Sähköä on perin-teisesti käytetty signaalien siirtoon. Todellisessa sähkö-autossa tarvitaan

ampeereja ja voltteja. Siirtoon tarvitaan kuparia, ja siihen väliin iskemme me, Aurubis Finland Oy:n toimitusjohtaja Hannu Heiskanen sanoo.

Puhtaalla kuparilla on erin-omainen sähkönjohtokyky. Siksi porilaislähtöinen mate-riaali onkin lyömätön sähkö-autojen voimansiirrossa ja hallinnassa.

– Aiemmin kuparituot-teet muuttuivat aina ohuem-maksi. Nyt tilanne on päin-vastainen. Asiakkaat tarvitse-vat paksumpia tuotteita. Lisää sähkönjohtavuutta.

– Sähköauton täytyy saada ja antaa tehoa, jotta se kiihtyy

ja latautuu nopeasti. Kuparia tarvitaan erityisesti energian varastoinnissa, -hallinnassa ja -käytössä. Meidän tuotteita on käytössä lähinnä energian varastoinnin ja voimanhallin-nan yhteydessä.

Autoteollisuuden viesti kuluttajille ja toimittajille on vahva. Heiskasen arvion mukaan viiden vuoden sisällä alkaa sähköisessä liikkumisessa henkilöautojen osalta tapah-tua. Hän arvelee myös, että Euroopassa perheiden kakko-sautot siirtyvät sähkökäyttöi-

siksi hyvinkin pian. Aurubik-sessa katsotaan pitkälle tule-vaisuuteen. Yrityksessä inves-toidaan laitekannan moderni-sointiin sähköautoteollisuuden tarpeita ajatellen.

– Vähähiilinen liikkumi-nen yleistyy nopeammin kuin arvaammekaan, Heiskanen toteaa.

Aurubis toimittaa kuparia yli viiteenkymmeneen maahan. Kupariratkaisut sähköautojen voimanhallintaan kattavat tällä hetkellä kymmenen prosent-tia Aurubiksen liikevaihdosta.

– Toivoisin sen olevan 30 prosenttia hyvinkin nopeasti, hän uumoilee.

Tällä hetkellä sähköautot tavoittelevat jatkuvasti kasva-via toimintasäteitä. Akkuka-pasiteettia kasvetaan. Kulku-neuvon paino ja hinta nouse-vat. Heiskanen uskoo tilanteen muuttuvan.

– Optimi toimintasäde sähkö-autolle voisi olla 150 kilomet-riä. Sillä säteellä se alkaa olla kustannuksiltaan kilpailuky-kyinen ja ajaa asiansa lyhyillä matkoilla, joita pääosa käytös-

Kylmälaitemarkkinoiden uudet vaatimukset vaati-vat kupariputkelta entistä

ohuempaa olomuotoa. Cupori ot-taa haasteen vastaan ja valmistaa putkea, jonka seinämä on lähes paperinohut.

– Ohuiden putkien valmista-minen mahdollistaa entistä kom-paktimpien, tehokkaampien ja ympäristöystävällisten lämmön-siirtimien tuotannon, kertoo toi-mitusjohtaja Marko Uusitalo.

Yhteiskunnan ympäristötalkoot näkyvät esimerkiksi EU:n uudessa F-kaasuasetuksessa. Se vaikuttaa voimalla koko kylmäalaan ja -ai-neiden käyttöön. Päätöksen taus-talla on ilmaston lämpenemisen estäminen.

– Viime vuosien aikana kylmä-aineiden hinta on noussut ja saa-tavuus heikentynyt. Suuri syy ovat vanhojen kylmäaineiden kiintiöt, joiden mukaan kylmäaineen mää-rä jaetaan toimijoiden kesken. Li-

säksi on huomioitava, että kiin-tiöt pienenevät vuoteen 2030 asti jatkuvasti, kertoo Cuporin laatu-päällikkö Teemu Pihl.

Uusien määräysten mukaisilla kylmäaineilla suuria lämpökuor-mia pystytään siirtämään pienellä massavirralla. Laitekoot – ja sa-malla kupariputkikoot – pienene-vät. Uusien tuotteiden seinämät ovat hyvin ohuita, vain parin ko-piopaperin vahvuisia.

Cuporissa jokainen putki tar-kastetaan ainetta rikkomattomalla sähköisellä tarkastuksella. Metal-liputket ovat ainoita, jotka teolli-suusmittakaavassa pystytään te-hokkaasti tarkistamaan 100-pro-senttisesti.

– Tyypillisesti puolakieppi pai-naa 120 kiloa, siinä on noin 1500 metriä putkea ja sallittu virhemää-rä on 5. Uusissa, vaativissa tuot-teissa kiepin paino pysyy ennal-laan, mutta pituus kasvaa noin 3500 metriin. Sallittu virhemäärä

säilyy silti samana. Prosessin laa-dun merkitys siis korostuu huo-mattavasti, mitä ohuempaa putkea valmistetaan, Uusitalo muistuttaa.

Kupari on herkkä metalli ja sen käsittely vaatii tarkkaa ammatti-taitoa. Tehdas käy pääsääntöises-ti kahdessa vuorossa, ja työnte-kijöitä on noin 135. Cuporilla on alueen suurin halli: kuparia vede-tään peräti 400 metriä pitkässä ja 100 metriä leveässä hallissa. Uu-sin investointi purkaa tuotannon pullonkaulaa ja lisää näin tuotta-vuutta. Yhtiön liikevaihto on noin 95 miljoonaa.

Cupori ottaa uudet ympäris-tösuositukset käyttöön etujou-koissa. Käytettävät kemikaalit, vetoöljyjen kierrätys ja työterve-ydellisesti turvallisempi kolmiar-voinen kromi kuvaavat yrityksen ympäristöarvoja.


Outotec rekrysi nuoria osaajia — ”Täydellinen match”

Cupori vastaa ilmasto-talkoisiin: Pieni putkikoko, matala hiilijalanjälki

Outotecin tutkimus- ja kehitystyötä tekevä 150 hengen työtiimi kasvoi

syksyllä viiden nuoren osaajan panoksella.

– Outotec tarjoaa kaipaamaani teollista näkökulmaa ja syventää tutkimusosaamistani. Lisäksi lii-

ketoiminnan tuntemukseni syve-nee, kertoo tuore materiaaliteknii-kan tutkija Tuomo Nyyssönen.

Tampereella tekniikan tohto-riksi väitellyt Nyyssönen aloitti Outotecissä syksyllä, ja Porin-ko-tiin muuttavat seuraavaksi vai-mo ja koira.

Metallurgit Sami Kinnunen ja Elina Oksanen antavat työ-panoksensa akkukemikaaleja tut-kivalle pilottihankkeelle. Elinalle yritys on tuttu jo opiskeluajoilta.

– Outotec on ainutlaatuinen

yritys ja täydellinen match kou-lutukseni kanssa, Elina iloitsee.

Tutkimus- ja kehitystyö on yrityksen ydinosaamista.

– Nuorten osaajien palkkaa-minen lisää ammatillista kom-petenssia ja on vahva panostus tulevaisuuteen. On myös tär-

keää, että kovan kokemuksen ja pitkän työuran tehneiden rin-nalle saadaan uutta verta, ker-too tutkimuskeskuksen johtaja Jarkko Partinen.

Yritys pureutuu vahvasti asiakkaittensa liiketoimintaan ja etsii parhaat ratkaisut hei-dän tuotannolleen.

– Usein olemme mukana koko elinkaaren ajan ja pureudumme asiakkaan haasteisiin jo esiinty-män kartoitusvaiheessa, tutkim-me malminäytteitä ja etsimme parhaat hyödyntämismahdol-lisuudet. Tavoitteena on saada arvomineraaleista paras hyöty asiakkaalle mahdollisimman te-hokkaasti, Partinen jatkaa.

Outotecin tutkimustyön tulok-

sien pohjalta kehitetään huip-puteknologiaa muun muassa metallien ja luonnonvarojen kierrätykseen ja kestävän ke-hityksen mukaiseen tuotantoon sekä tuotannon ympäristöjalan-jäljen minimointiin.

Uusia tutkimusprojekteja teh-dään Porissa noin 200 vuosittain. Yhdeksän omaa laboratorioyk-sikköä ja niiden 90 ammatti-laista antavat tutkimusinsinöö-reille mahtavan selkärangan. Käytettävissä on myös Outotec Research Centerin perustamises-ta vuodesta 1949 asti kerätty noin 18 400 raportin arkisto.


Sähkö- autoissa ympäri maailman on porilaista kupariaOsa Aurubiksessa työstetystä kuparista päätyy sähköautojen akkuihin ja energian- ohjauksen piirilevyihin. Kuparia on kasvavassa määrin kaikissa liikenteessä olevissa autoissa.

Nykyaikaisessa sähköautossa voi olla jopa 90 kiloa kuparia.

� Kuvitellaan, että auton akku on lava, jossa on pullokoreja. Yksi kori on yksi elementti. Pulloja on esimerkiksi Teslassa noin 7 000. Auton akkupaketti, eli lavallinen pullokoreja, kasataan yh-teen kuparisilla liitti-millä, jotka siirtävät sähköä muodostaen auton käyttövoiman.

NÄIN KUPARI TOIMII SÄHKÖAUTOSSA

Kupari on herkkä metalli ja sen käsittely vaatii tarkkaa ammattitaitoa, Marko Uusitalo kertoo.

Aurubiksessa tehdään investointeja tulevaisuuden sähköautoteollisuutta ajatellen.


SAAPUVAT 7LÄHTEVÄTrekkaa päivässä

SAAPUVAT 13

Nuorten palkaaminen on vahva panostus tulevaisuuteen, sanoo johtaja Jarkko Partinen.

Tutkimuskeskuksen johta-ja Jarkko Partinen on iloinen nuorten osaajien innovatiivi-sesta työpanoksesta. Tuoreim-man outitecläiset ovat Tuomo Nyyssönen, Johannes Lehto-nen, Joseph Hamuyuni, Sami Kinnunen ja Elina Oksanen.

12 SATAINDUSTRY Keskiviikkona 5. joulukuuta 2018

PORIN SATAMA

PORI

ULVILA

NAKKILA

HARJAVALTA

KOKEMÄKI

HUITTINEN

Teollisuusvyöhyke 850 26%80km

Satakunnan teollisuusvyöhyke on

Suomen johtava teollisuusklusteri,

80 kilometriä teollista toimintaa.

teollisuus- ja suunnittelualan

yritystä

keskiarvo Suomessa on 17%

Teollisuuden osuus BKT:sta

teollista toimintaa

Noin

Kyky vastata taloudellisesti, eko-logisesti ja sosiaalisesti kestä-vän kehityksen vaatimuksiin

on teollisuuden kannalta keskeinen kilpailukykytekijä.

Prizztechin toteuttaman Kestävän kehityksen teollisuusvyöhyke -hank-keen tavoitteena on satakunta-laisen teollisuuden uusiutumis-prosessin edistäminen kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Uusiutumisprosessiin sulautetaan myös älykkään erikoistumisen ja enna-koivan rakennemuutoksen strategiat. Kestävän kehityksen eri osa-alueista, eli taloudellisesta, ekologisesta ja sosi-aalisesta ulottuvuudesta, etsitään ver-

kostomaisesti uusia innovaatioaihioita, yhteistyömuotoja ja toimintatapoja.

TEOLLISUUSVYÖHYKKEEN yrityk-set ovat yhteistyössä pk-yritysten ja korkeakoulujen kanssa luotujen uu-sien innovaatioiden ja toimintatapo-jen ensisijaisia hyödyntäjiä. Teolli-suusvyöhykkeeseen liittyvä kasvava TKI-toiminta kattaa osa-alueita, kuten luonnonvarojen kestävä hyödyntämi-nen, kiertotalous, raaka-aineiden käy-tön resurssitehokkuus, digitaaliset rat-kaisut ja ennakoiva rakennemuutos.

Hanketta rahoittavat Pirkanmaan liitto EAKR-rahoituksella, kunnat ja yritykset.

Kestävän kehityksen teollisuusvyöhyke

Kuva Pixabay

Sähköautossa 90 kg porilaista kuparia Industrial 5.12.2018.pdf · lan toimijaa, Norilsk Nickel MMC -konsernia, jolla on se-kä kaivos-, sulatto- että jalos-tustoimintaa. Harjavallan

Documents