Kuivaamoiden yleinen prosessiriskiarviointi...ML/Sulatto 19.2.2018 1. Rikastealueen yleinen prosessi-riskiarviointi Prosessiriskiarvioinnissa on käyty läpi alueen yleiset vaaratekijät

ML/Sulatto 19.2.2018

Kuivaamoiden yleinen prosessiriskiarviointi (Cu- ja Ni-kuivaamo)

Sisältää:

1. Kuivaamoiden yleinen prosessiriskiarviointi 2. Prosessiriskiarvioinnin liitekuvat

3. Yleistä tietoa urakoitsijoille


1. Rikastealueen yleinen prosessi-riskiarviointi

Prosessiriskiarvioinnissa on käyty läpi alueen yleiset vaaratekijät ja riskiluokat sekä miten niiltä suojaudutaan. Prosessiriskiarviointi on tukena töiden riskiarvioin-nin tekemiselle. Jokaisen toimittajan työtehtävän työkohtaiset riskit tulee määrittää ja dokumentoida erikseen. Riskiarviointi on myös käytävä alueella töihin tulevien

henkilöiden kanssa läpi, jotta tietävät miten työn ja prosessin aiheuttamilta riskeiltä voidaan suojautua. Tämän alueen yleisen riskiarvioinnin lisäksi suljetuista töistä on laadittu oma tarkempi (Cu-kuivain, Cu-välivarastosiilot, Cu-pussisuodatin, Ni-

kuivain, Ni-kuivaamon sähkösuodatin ja Ni-kuivaamon pussisuodatin).

2/19/2018 PRO24 Riskienarviointi tulostus

https://www.pro24.fi/RiskEvaluation/RiskAssessmentSummary.aspx?MenuItem=4&riskassessmentid=4940# 1/13

TulostaLehtinenMarkus

19.2.201814.57.57

BOLIDEN HARJAVALTA OY

Kuivaamoiden yleisetprosessiriskit yhteenveto

Me kaa ni set vaa rat

Vaa ra ti lan ne Ai heut taavaa raa tai

hait taa

Ny kyi nen va rau tu mi nen Tod. Seur. Ko ko- nais ris-

ki

Eh do- tus

pvm

Toi men pi de-eh do tus Ai ka tau lu Vas tuu- hen ki lö

To- teu- tus

Toi men pi de To teu- tus

pvm

x

Kau ko käyn nis tei set lait -teet Alu een lähes kaik ki lait teetovat kau ko käyn nis tei siä.Tämä tar koit taa että lait teetvoi vat käyn nis tyä au to maa -tion avul la au to maatt ses ti taiope raat to rin käyn nis tä mä nä.Mo lem mis sa ti lan teis sa lait -tee seen ei ole vält tä mät tä nä -köyh teyt tä ja siksi hen ki löi -den oles ke lu lait teen vaa ra-alu eel la on eh dot to mas ti kiel -let tyä.

Alu eel la ole via kau ko käyn nis -tei siä lait tei ta ovat mm. hih -na kul jet ti met, ruu vi- ja ket ju -kul jet ti met, kui vaus rum mut,pu hal ti met, murs kai met,vent tii lit ja pneu maat ti setkul jet ti met.

Ai heut taa vaaraa

Ennen töi den aloit ta mis ta on töi hinaina ol ta va kir jal li nen työ lu pa, jossa

on mää ri tel lyt tar kem mat tur val li suus- toi men pi teet. Kohde on myös ainasaa tet ta va nol lae ner gia ti laan ja va- hin ko käyn nis ty mi nen on es tet tä vä

omal la ni miöi dyl lä tur va lu kol la. Laitesaa te taan tar vit taes sa nol lae ner gia ti- laan yh des sä käyt tö hen ki lön kans sa.Hih na kul jet ti men reu noil le on asen-

net tu hä tä py säy tys na rut.

Kui vai men vie res sä ei saa olla ko- neen käy des sä. Alue on ra jat tu. Kui-

vai men si sä puo li siin töi hin on ole- mas sa eril li nen ero tus pöy tä kir ja,

jossa kaik ki typet ja höy ryt ja öljyt kat- kais taan kui vai meen ja kui vain saa te-

taan käy tön puo les ta suo ja ti laan.

Muita huo mioi ta työs ken nel täes sä: -Kui vai men si säl lä on käy tet tä vä ko-

ko naa ma ria tai tii vis tä sil mä suo jaus ta -Kui vai men pe rä pääs sä työs ken nel- täes sä on käy tet tä vä pu toa mi sen es-

tä mi sek si tur va val jai ta -Säi liön tai kui vai men si sä puo li sis satöis sä on ol ta va mu ka na hen ki lö koh-

tai nen hap pi mit ta ri -Säi liön tai kui vai men si sä puo li set

säh kö lait teet on ol ta va suo jae ro tus- muun ta jal la va rus tet tu ja tai 24 vol tin

jän nit teel lä toi mi via

2 5 10 Koh- ta lai nen

Alu een lait tei den me - Ai heut taa vaa- Hih na kul jet ti men reu noil le on asen- 2 4 8 Koh ta-

https://www.pro24.fi/.collapseAccordion2253

https://www.pro24.fi/.collapseAccordionAction10805




kaa ni nen tur val li suus Hih na kul je tin Hih nat ja rul lat ovat osit tainsuo jaa mat to mia ja siksi nii -den ki toi hin on mah dol lis tajäädä vä liin. hih no jen käyn -nis ty mi sen merk ki ää ni voiolla rikki, joten käyn nis ty väs -tä hih nas ta ei saa vält tä mät tämi tään en nak ko tie toa. Osahih nois ta kul kee ra ken nuk senka tos sa ja joi den alta pää seekul ke maan. Näis sä ta pauk sis -sa on vaa ra na, että kul jet ti -mes ta ir to aa jokin rul lis ta tai,että esi mer kik si kami tuleekul jet ti men yli ja tip puu hen -ki lön pääl le.

Ket ju kul je tin / ruu vi kul je tin Nik ke li kui vai men pe räs sä onseu lo va ket ju kul je tin ja 6 krssii lo jen pääl lä vi no ket ju kul je -tin. Ket ju kul jet ti mia on myösNi säh kö suo dat ti men ja Bethsuo dat ti men ala puo lel la.Tämän li säk si alu eel la on ruu -vi kul jet ti mia Cu-pus si suo dat -ti mel la ja Atrex murs kai menpe räs sä. Kul je tin/ruu vi kul je tinon suo ja tus sa ra ken tees sa,mutta jos ra ken teen avaa, jalaite käyn nis tyy tai on jokäyn nis sä, voi lait teen liik ku -vien osien vä liin jäädä jokinraaja.

Pneu maat ti set kul jet ti met Pneu ma pyt ty on pai neas tia,jossa saat taa olla si säl lä pai -net ta. Murs kai met Nik ke li kui vaa mos sa on kaksimurs kain ta pe rä pääs sä Atrexja kui vai men ylit teen murs -kain. Mo lem mat lait teet ovatkau ko käyn nis tei siä ja nii hin eiole val vo mos ta suo raa nä -köyh teyt tä.

Kui vai met Kui vai met toi mii au to maat ti -

raa net tu hä tä py säy tys na rut, ennen töi- den aloit ta mis ta on töi hin ol ta va kir jal- li nen työ lu pa ja kohde on saa tet ta vanol lae ner gia ti laan sekä va hin ko käyn- nis ty mi nen es tet tä vä omal la tur va lu- kol la. Kui vai men vie res sä ei saa olla

ko neen ol les sa käyn nis sä.

lai nen




ses ti, eikä sii hen ole suo raanä köyh teyt tä val vo mos ta.Lait teen ala puo lel la on suu retkan to ke hät jonka pääl lä kui -vain on. Ko neen vä lit tö mäs sälä hei syy des sä voi olla mah -dol lis ta jäädä kan to ke hän vä -liin tai jokin vaate jäädä kiin nipyö ri vään kui vai men osaan.Kui vai men si säl lä käy te tääntyp peä ja pai neel lis ta höy ryä.Li säk si kui vai men pe räs sä(pu do tus pääs sä) on aukko,johon voi tip pua.

Kor keal la työs ken te ly Hen ki lö nos ti mil ta voi daanjou tua työs ken te le mää. Li säk -si sii loi hin kul jet taes sa on pu -toa mi sen mah dol li suus ole -mas sa. Jos lat ti aan teh däänaukko, johon on mah dol lis tapu do ta tai töys ken nel lään ka -tol la josta on mah dol li suustip pua.


Täl löin on toi mit ta va suur teol li suus- puis ton oh jei den mu kai ses ti, eli käy- tet tä vä pu toa mis suo jai mia. Li säk si

mui den tulo alu eel le on es tet tä vä ra- jaa mal la pu do tus koh ta.


Sul je tut tilat Alu eel la on käy tös sä moniasii lo ja, jois sa vä li va ras toi daanri kas tet ta. Joi hin kin sii loi hinaje taan typ peä ri kas teen pa -la mi sen vält tä mi sek si. Siiloon jo it ses sään ilman typ peä -kin eri tyis tä huo mio ta vaa ti vatyö koh de. Siilo on sul jet tu tilaja hap pi pi toi suus voi las kealiian alas. Täl löin on vaa ra nata jut to muus tai jopa kuo le -ma. Li säk si jos hen ki lö tuu -per tuu si säl le hapen puut tee -seen, voi pe las tus olla vai ke -aa ja hi das ta.


Tu tus tu mi nen ja toi mi mi nen säi liö työ- oh jeen mu kai ses ti. Ennen koh tei siinmenoa on var mis tet ta va että typ pi lin- jat on sul jet tu ja lu kit tu. Li säk si hap pi- ta so on ver mis tet ta va ennen um pi nai-

seen ti laan si säl le menoa. Alu eel laon myös kiin tei tä hap pi ta son mit tauspis tei tä, jotka an ta vat hä ly tyk sen val- lit se van ilman al hai ses ta hap pi pi toi-

suu des ta. Kan net ta via hap pi pi toi suu- mit ta rei ta on myös saa ta va na mit-

taus ta var ten.







Pu toa vat esi neet Osa hih nois ta kul kee ra ken -nuk sen ka tos sa ja joi den altapää see kul ke maan. Näis sä ta -pauk sis sa on vaa ra na, ettäkul jet ti mes ta ir to aa jokin rul -lis ta tai kami kami tulee kul -jet ti men yli ja tip puu hen ki lönpääl le.

Sii loi hin ja kui vai mien sei nä -miin saat taa ker tyä ko vet tu -nut ta ri kas tet ta. Tämä saat -taa ir ro ta sii los sa tai kui vai -mes sa työs ken nel täes sä.

Töitä saa te taan tehdä kah -des sa ker rok ses sa sa maan ai -kaan. Täl löin on mah dol li -suus, että yl hääl tä tip puu jo -tain alas.


Kul jet ti mien ala puo lel la liik ku mis ta onväl tet tä vä nii den ol les sa käyn nis sä.

Ennen sii loi hin tai kui vai miin menoa,on sii lon sei nä mät ja katto tar kas tet- ta va kas van nais ten osal ta. Jos niitäon sinne ker ty nyt, on ne siel tä ti pu te- ta va tai alue on muu ten suo jat ta va.

Var mis te taan omal la työ maal la, etteimi tään tipu alas. Jos jo tain ti pu te taanalas tai sinne on mah dol li suus jo tain

tip pua, on alue eris tet tä vä.

2 3 6 Vä häi- nen

Kaa tu mi nen, liu kas tu mi -nen Sa keut ti men alle tai La rox-huo neen alu eel le voi ker tyämär kää ri kas te mas saa, jokaon liu kas ta. Tämä voi ai heut -taa liu kas tu mi sen


Alue pes tään aina puh taak si pro ses- si häi riöi den jäl keen, mutta vaara onaina ole mas sa, että pesua ei ole eh-

dit ty te ke mään.

2 3 6 Vä häi- nen

Nä ky vyys Pro ses si häi riön sat tues sa onmah dol lis ta, että ri kas te pö lyätai muuta vas taa vaa pää seepää see tuo tan to ti loi hin jaestää nä ky vyy den. Li säk sisäh kö kat kos voi ai heut taa nä -ky vyy den hei ken ty mis tä.


Pois tu mis reit tei hin tu tus tu mi nenennen töi den aloi tus ta. Jos nä köyh- teys hä vi ää, on alu eel ta pois tut ta varau hal li ses ti tut kit tua pois tu mis reit tiä

pit kin. Tar vit taes sa on hä ly tet tä väapua. Säh kö kat ko ti lan tei den va ral leon mu ka na ol ta va tas ku lamp pu tai

va lai se va pu he lin.

2 3 6 Vä häi- nen

Fy si kaa li set vaa rat


hait taa


ki

Eh do- tus

pvm


To- teu- tus


pvm

x







Kuu mat pin nat Kui vaa mos sa on kuu mia pin -to ja kui vai mes sa, höy ry lin -jois sa sekä saat to läm mi tyk -sis sä (öl jy put ket)

Kui vai mel ta tu le va kaasu onnoin 100 as teis ta, joten kaa -su put kien avaa mi nen ennentai jäl keen suo dat ti men onvaa ral lis ta ja voi ai heut taapa lo vam man.

Li säk si sii lois sa vä li va ras toi -daan kuu mia ri kas tei ta ja nii -den pin nat voi vat siksi ollamyös kuu mia ja näin ai heut -taa pa lo vam man. Jois sa kinsii lois sa on myös saat to läm -mi tyk set.


Ennen töi den aloit ta mis ta on töi hin ol- ta va kir jal li nen työ lu pa ja kohde on

saa tet ta va nol lae ner gia ti laan yh des- sä käyt tö hen ki lön kans sa sekä va hin- ko käyn nis ty mi nen es tet tä vä omal la

tur va lu kol la. Jääh dy tys ennen töi denaloit ta mis ta ja saat to lää mi tys ten kat-

kai se mi nen tar vit taes sa.

2 3 6 Vä häi- nen

Pro ses si lait tei den me lu -ta so Työ ko neet, käy vät kompres -so rit, kui vai met, hih na-, ruu -vi- ja ket ju kul jet ti met, sup pi -loi den pai neil ma tä ryt, jne. ai -heut ta vat ym pä ris töön melua


Kuu los uo jai met on ol ta va aina mu ka- na ja niitä on käy tet tä vä tar vit taes sa.

1 3 3 Mer ki- tyk se tön

Kuu mat kaa sut ja nes -teet Kui vai mel ta tu le va kaasu onnoin 100 as teis ta, joten kaa -su put kien avaa mi nen ennentai jäl keen suo dat ti men onvaa ral lis ta.

Cu- ja Ni-kui vai mel le kul keehöy ry lin ja, jonka paine onnoin 15 bar ja läm pö ti la 200as tet ta. Näi den put kien työs -tä mi nen tai vent tii lien kor jausilman tyh jen nys tä ja va ro toi -men pi tei tä saat taa ai heut taava ka van pa lo vam man.


Ennen töi den aloit ta mis ta on töi hin ol- ta va kir jal li nen työ lu pa ja kohde on

saa tet ta va nol lae ner gia ti laan yh des- sä käyt tö hen ki lön kans sa. Va hin ko- käyn nis ty mi nen on es tet tä vä omal laja käy tön tur va lu kol la. Li säk si lin jas toon saa tet ta va tyh jäk si ennen työs tä- mi sen aloit ta mis ta. Pult tien avaa mi- ses sa, on aloi tet ta va aina kauim mai-

ses ta, jotta mah dol li nen paine jahöyry ei koh dis tu suo raan hen ki löön.







Yleis me lu Jos toi nen lin jois ta on käyn -nis sä, niin lait tei den käyn nis -sä voi yleis me lu nous ta yli 80dB ja kuu lu vau rion riski onole mas sa. Tämän li säk si vie -reis ten työ mai den työ ko nei -den ääni voi nous ta yli 80dB:n.


Käy tet tä vä tar vit taes sa kuu los uo jai- mia.

2 2 4 Vä häi- nen

Sä tei ly Alu eel la on ra dio ak -tii vi seen sä tei lyyn pe rus tu viapin nan mit tauk sia. Jat ku vaoles ke lu lait teen lä hel lä taivä lit tö mäs ti sä tei ly kei las sa(lä het ti men ja vas taa not ti -men vä lis sä) saat taa ai heut -taa sä tei ly vam mo ja. Sä tei ly -läh teel lä toi mi via mit ta lait tei -ta on kui vaa mos sa seu raa vis -sa koh teis sa: - Cu-pneu mo jen täyt tö säi -liöis sä 4 kpl - Cu-kui vaa mon pus si suo dat -ti men lah keis sa 2 kpl - Cu-pit kän hih nan vaaka 1kpl - Sa keut ti men ala ker ras sa 1kpl - Ni-pneu man ylä py tys sä 1kpl - Ni pe rä py tyn sup pi los sa 1kpl - Ni ylit teen murs kai men tu -kos vah ti 1 kpl - Ni kui vai mei men At rexin tu -kos vah ti 1 kpl - Ni-pneu man ylä ra ja 1 kpl


Sä tei ly läh teet on sul jet ta va, jos työs- ken nel lään sä tei ly läh teen vä lit tö mäs- sä lä hei syy des sä tai sen toi min ta-alu- eel la. Ero tuk sen saa tehdä vain Bo li- de nin oman kun nos sa pi don säh kö- asen ta ja. Sä tei ly läh teet on mer kit tysä tei ly läh tees tä va roit ta vil la mer keil- lä. Jat ku va oles ke lu sä tei ly läh teen lä-

hel lä on kiel let tyä.

2 3 6 Vä häi- nen

Ke mial li set vaa rat


hait taa


ki

Eh do- tus

pvm


To- teu- tus


pvm

x

1






Kaa su vuo to pro ses si -lait teis sa tai put kis tos sa Alu eel la käy te tään typ peämo nis sa koh teis sa (Kui vai -met, suo dat ti met, sii lot). Li -säk si alu een läpi kul kee typ -pi put ki ku pa ri kat ti lal le. Vuo -ta va typpi voi ai heut taa tu -keh tu mi sen.

Nes te kaa sua käy te tään kui -vaa mon öl jy polt ti men sy ty -tyk seen. Il maan pääs tes sääntämä voi ai heut taa pa lo vaa -ran.

Öl jy lin jo jen saa tos sa ja kui -vai men syöt tö pääs sä käy te -tään kuu maa höy ryä. Vuotosaat to lin jas sa saat taa ai heut -taa pa lo vam mo ja ja öljy lisääpa lo ris kiä.


Ennen koh tei siin menoa on var mis- tet ta va että typ pi lin jat on sul jet tu ja lu- kit tu. Li säk si hap pi ta so on var mis tet- ta va ennen um pi nai seen ti laan si säl lemenoa. Jos put kia jou du taan avaa-

maan, on var mis tet ta va, että put ki lin- ja on huuh del tu ty pes tä ennen avaa-

mis ta.

Kaa su pul lot on mer kat tu ja kaap pi onlu kit tu.

koh teis sa on teh tä vä eril li nen säi liö- työ lu pa. Li säk si ennen töi den aloit ta- mis ta on töi hin ol ta va kir jal li nen työ lupa ja kohde on saa tet ta va nol lae ner-

gia ti laan yh des sä käyt tö hen ki lönkans sa sekä va hin ko käyn nis ty mi nen

es tet tä vä omal la tur va lu kol la.


Ke mi kaa li vuo to pro ses -si lait teis sa tai put kis tos sa Alu eel la käy te tään typ peämo nis sa koh teis sa. Li säk sialu een läpi kul kee typ pi put kiku pa ri kat ti lal le. Kui vaa mos sakäy te tään typ peä kui vai mes -sa. Vuo ta va typpi voi ai heut -taa tu keh tu mi sen.

Nes te kaa sua käy te tään kui -vaa mon öl jy polt ti men sy ty -tyk seen.

Kevyt ja Ras ka söl jy nik ke li -kui vaa mol la, voi pro ses si häi -riö ti lan tees sa (mm put ki rik -ko) pääs tä vuo ta maan







Syö pä vaa ral le al tis ta vatai neet Sekä nik ke li että ku pa ri ri kas -teet si säl tä vät kar si no kee ne -jä. Eli mis töön jou tues saan nevoi vat li sä tä syö pä ris kiä


Pö lyi sis sä olo suh teis sa on käy tet tä vähy väk syt ty jä 3M naa ma rei ta (ns. kär-

pä nen) ja suo ja vaa te tus ta. Li säk siennen tu pa koin tia, juo mis ta tai syö- mis tä on kädet pes tä vä huo lel li ses ti(hen ki lö koh tai nen hy gie nia). Li säk si

li kai set ja pö lyi set työ vaat teet onvaih det ta va puh tai siin (hen ki lö koh tai- nen hy gie nia). Ruo ka laan ja mui hinsi sä ti loi hin ei tule mennä pö lyi sis sä

vaat teis sa. Käy te tään li kai sis sa ja pö- lyi sis sä koh teis sa ker ta käyt tö haa la- rei ta. Li säk si ennen ko tiin läh töä, onkäytä pe sey ty mäs sä alu een pe su ti- lois sa. Li kai sil la työ vaa teil la ei saamennä ko tiin (hen ki lö koh tai nen hy-

gie nia).

3 4 12 Mer- kit tä vä

Iho- tai sil määr sy tys täai heut ta vat ai neet Alu eel la lei jai lee il mas sa ainapieni määrä pölyä. Tämä li -säk si pu hal ti mia si säl tä viätyö ka lu ja käy te täes sä (mm.kul ma hio ma ko ne, po ra ko ne,pai neil ma lait teet, jne.) ja häi -riö ti lan teis sa pölyä voi len tääil maan run saas ti. Pöly on ha -pan ta ja se ai heut taa sil määnjou tues saa kir ve lyä. Jois sa kinpai kois sa kuten sii lois sa jakui vai mis sa kui vaa pölyä onra ken teis sa ja sei nä mis sä,mikä kul jet taes sa nousee il -maan. Täl löin on suu rem pivaara saada pölyä sil mään.


Alu eel la tulee käyt tää sil mä suo jai miaaina. Li säk si pö lyt tä vis sä töis sä taisii lois sa on käy tet tä vä tii vis tä sil mä- suo jaus ta tai moot to roi tua ko ko naa-

ma ria. Hen gi tys suo jain ta on käy tet tä- vä pö lyi si sä koh teis sa tai jos pö lyä mi-

sen vaara on ole mas sa.

2 3 6 Vä häi- nen





Ke mi kaa lion net -to muus alu eenmuil la teh tail la Alu eel la on usei ta eri ke mi -kaa le ja käyt tä viä lai tok sia.Alu eel la kä si tel lään ja va ras -toi daan mm. SO2- ja am mo -niak ki-kaa su ja. Poik kuk sel li -ses sa kaa su vaa ra ti lan tees sakaa sua saat taa esiin tyä run -saas ti mikä voi ai heut taa eri -lai sia vaa ro ja.


Alu eel la lii kut taes sa on aina ol ta vamu ka na hy väk syt ty jä naa ma rei ta,jotka suo jaa vat alu een kaa suil ta.

Kaa su vaa ran uha tes sa naa ma ri onlai tet ta va pääl le ja pois tut ta va tuu lenala kuat ta lä him pään suo ja ti laan. Il-

moi tus an ne taan nouse val la ja las ke- val la ää ni mer kil lä. Li säk si teks ti vies ti-

jär jes tel mä on käy tös sä, johon onerit täin suo si tel ta vaa liit tyä, koska ää-

ni merk ki ei vält tä mät tä kuulu jokapaik kaan. Ennen töi den aloi tus ta onkat sot ta va reit ti lä him pään suo ja ti-

laan. Jos reit tiä ei tiedä, voi sitäkysyä isän näl tä tai työn val vo jal ta.

Liit tee nä on kart ta koko alu een suo ja- ti lois ta. Kui vaa mos sa työs ken nel täes- sä lähin suo ja ti la on su la ton toi mis to-

ti lo jen toi nen ker ros (sama ker ros,jossa vuo ro työn joh to ja kes kus val vo-

mo)

2 4 8 Koh ta- lai nen

Er go no mi set vaa rat


hait taa


ki

Eh do- tus

pvm


To- teu- tus


pvm

x

Ah taat / han ka lat työs -ken te ly ti lat Osa koh teis ta si jait se vat han -ka lis sa ja ah tais sa pai kois sa,jois sa saat taa olla li säk si te -rä viä kul mia.


Ennen töi hin ryh ty mis tä on alue tar- kas tet ta va ja tar vit taes sa te rä vät kul- mat pei tet tä vä. Työtä on tar vit taes sa

myös tauo tet ta va.

2 2 4 Vä häi- nen

Va lais tus Tuo tan to ti lat ja va ras to hal litovat pää asias sa va lais tu kul -ke mis ta var ten. Työ va lais tus -ta ei aina ole jo kai ses sa pai -kas sa erik seen. Li säk si ajansaa tos sa va lai si meen saat taaker tyä pölyä, joka hei ken tääva lais tus ta.


Työ maal le li sät tä vä tar vit taes sa va- lais tus ta. Yleis va lais tus alu eel la on

kun nos sa. Poik kea mis ta tulee il moit- taa val vo jal le.

2 2 4 Vä häi- nen

1







Säh kös tä ai heu tu vat vaa rat


hait taa


ki

Eh do- tus

pvm


To- teu- tus


pvm

x

Kor kea jän nit tei set osat Ni-kui vaa mon säh kö suo da tintoi mii 20 kV:n kor kea jän nit -teel lä. Suo dat ti meen si säl lemen täes sä lait teen käyn nis sä,on säh köis kun vaa ra il mei nen.


Ennen säh kö suo dat ti men si säl lemenoa on nor maa lin työ lu van li säk sitäy tet tä vä säh kö suo dat ti men työ lu pa.Säh kö päi vys tä jä erot taa suo dat ti menja maa doit taa sen. Luvan säh kö suo-

dat ti men si sä puo li siin töi hin antaavain vuo ro työn joh ta ja.

Muu säh kös tä joh tu vavaara Vau rioi tu neet säh kö lait teet,jonka seu rauk se na jän nit tei -set osat ovat kos ke tel ta vis sa.Näin voi olla mah dol lis tasaada säh köis ku.


Lait tei den kunto tar kas tet ta va ennennii den käyt töön ottoa. Jos lait tees sa

ha vai taa ole van rikki, ei sillä saatyös ken nel lä. Asias ta on il moi tet ta va

lait teen omis ta jal le/esi mie hel le.

2 3 6 Vä häi- nen

Tu li pa lon vaara


hait taa


ki

Eh do- tus

pvm


To- teu- tus


pvm

x

Paloa edis tä vät ai neettai ke mi kaa lit Kui vaa mo alu eel la on ri kas te -pö lyä mikä palaa ky te mäl läpaloa ei ha vait se vi su aa li se timuun ten kuin rik ki diok si dihajun pe rus teel la ja läm pö ka -me ral la. Ky te vä ri kas te saat -taa ai heut taa pa lo vam mo jasekä ai neel li sia va hin ko ja.


Kui vaa moa lu eel la on tu pa koin ti jamuu ki pi nöin tiä ai heut ta va työ me ne-

tel mä on kiel let ty. Ennen tu li töi hinryh ty mis tä on sel vi tet tä vä voi daan ko.työ tehdä ki pi nöi mät tö mäl lä men tel- mäl lä. Työ lu van yh tey des sä on haet- ta va myös tu li työ lu pa. Alue on eris tet- tä vä ja/tai kas tel ta va ja jäl ki var tioin tiva rat ta va. Jos ha vait see ki pi nöin tiä,kit ke rää hajua tai kuu muut ta ri kas-

tees sa, on asias ta il moi tet ta va vä lit tö- mäs ti vuo ro mes ta ril le.

2 3 6 Vä häi- nen








Lii ken ne


hait taa


ki

Eh do- tus

pvm


To- teu- tus


pvm

x

Ajo neu vo lii ken ne Kui vaa mos sa liik kuu eri lai siapro ses sia jo neu vo ja ja truk ke -ja. Näis tä on nä ky vyys yleen -sä melko huono ja li säk si tilatovat ah tai ta.


Oma työ maa on eris tet tä vä ja lai tet ta- va va roi tus vilk ku. Alu eel la lii kut taes saon ol ta va valp paa na ja seu rat ta va lii-

ken net tä.


Nos tu rit Kui vaa mon katon ra jas sa onhuol to nos tin, jota käy te täänsa tun nai ses ti pää asias sa kun -nos sa pi to töis sä. Huol to sei so keis sa alu eel lateh dää sa tu nai ses ti nos to toi -men pi tä mo bii li nos tu ril la.


Ennen nos toa on teh tä vä nos to työ- suun ni tel ma ja alue on eh dot to mas ti

eris tet tä vä.


Ja lan kul ku-ja pyö rä lii -ken ne Alu eel la kul kee pal jon ja lan -kul kioi ta


Va roi vai suus liik kues sa alu eel la jakäy tet tä vä ja lan kul kuun tar koi tet tu javäy liä. Pyö räi ly kui vaa mon hal leis sa

on kiel let ty

2 3 6 Vä häi- nen

On net to muus ti lan teet


hait taa


ki

Eh do- tus

pvm


To- teu- tus


pvm

x








Toi min ta on net -to muus ti lan tees sa Jos alu een lai tok sil la sat tuuon net to muus, on täl löin ha -keu dut ta va vä lit tö mäs ti suo -ja ti laan.


Hä ly tys sig naa li an ne taan nouse val laja las ke val la ää ni mer kil lä ul ko na ole- vis ta kai jut ti mis ta. Tämän li säk si on

hyvä liit tyä suur teol li suus puis tonteks ti vies ti ka na vaa, jolla an ne taan il-

moi tus myös.

Lähin suo ja ti la kui vaa mos sa on su la- ton 2 ker rok sen toi mis to ti lois sa

(sama ker ros, jossa vuo ro työn joh to jakes kus val vo mo). Töi hin tul taes sa taipois tut taes sa, löy tyy lä him mät suo ja- ti lat suo ja ti la kar tas ta (ks. liite). Ennentöi den aloi tus ta, on lähin reit ti suo ja ti- laan kat sot ta va. Näin var mis tu taan,että reit ti on käy tet tä vis sä ja se tulee

tu tuik si alu een työn te ki jöil le.


Muut eri tyis piir teet


hait taa


ki

Eh do- tus

pvm


To- teu- tus


pvm

x

Kiel le tyt työ vä li neet Kui vaa mon alue on pa lo herk -kää aluet ta ja siksi ki pi nöin tiäai heut ta via työ me ne tel miätulee vält tää.


Ki pi nöin tiä / kuu muut ta ai heut ta vientyö me ne tel mien käyt töä tulee vält tää.Esim. kul ma hio ma ko neen si jas ta voi-

daan käyt tää puuk ko sa haa.

Alu een eril li set ris kiar -vioin nit Kui vaa mos sa on usei ta sul je -tun tilan töitä jois sa vaa ra naon mm. hapen puute, kuu -muus ja haas ta va pe las tau tu -mi nen. Näitä koh tei ta ovat: - Cu-kui vain - Cu-kui vaa mon pus si suo da -tin - Cu-vä li va ras to sii lot - Ni-kui vian - Ni-kui vaa mon säh kö suo da -tin - Ni-kui vaa mon pus si suo da tin


Näis tä koh teis ta on laa dit tu eril li nenris kiar vioin ti, joka kos kee vain koh tei- den si sä puo lis ta työtä. Jos työtä tullaan te ke mään ky sei sien koh tei den

si sä puo lel la on tämän alu een ylei senpro ses si ris kiar vioin nin li säk si käy tä vä

läpi ky sei sen koh teen si sä puo li sentyön pro ses si ris kit.

3 4 12 Mer- kit tä vä

1






2. Prosessiriskiarvioinnin liitekuvat

Liitekuvissa on havainnollistettu riskiarvioinnissa esiin tulleitta asioita alueen ylei-sistä prosessiriskeistä. Kuvien tarkoitus an antaa parempi käsitys alueen vaa-

roista, mitä pelkällä tekstillä voidaan kertoa. Prosessiriskiarvioinnissa lukee ”liite”, aina kun kohdasta on saatavilla periaatekuva.

LIITE: Prosessiriskiarvioinnin liitekuvat

1 (1)

Sulatto/MSL


3. Yleistä tietoa urakoitsijoille

Yleistä tietoa urakoitsijoille on käyty läpi alueen yleisiä käytäntöjä, ohjeita, karttoja yhteystietoja yms. Tämän lisäksi dokumentissa on linkkejä eri tietolähteille, jolloin

tiedon etsiminen on helpompaa.

Yleistä tietoa urakoitsijoille

Rikastealue ja kuivaamot VH 2019 Markus Lehtinen

Ennen saapumista työmaalle

- Urakoitsijan tulee ilmoittaa ennen töiden aloittamista työntekijöidensä nimet tilaajan

valvojalle saadakseen heille alueella liikkumiseen tarvittavat kulunvalvonta-avaimet.

(kulkulupahakemus tehdään Alku-sovellukseen, tunnukset saa pääportilta) - Kulkuluvan edellytyksenä on Suurteollisuuspuiston turvallisuuden

yleisperehdytyskoulutuksen (voi tehdä netissä etukäteen) ja vuosihuollon aikana

erillisen vuosihuoltoperehdytyksen (perehdytyspäivät Alkusovelluksessa) suorittaminen.

- Lisäksi henkilöillä täytyy olla käytynä osastokohtainen perehdytys (sulaton yleisperehdytys)

- Työturvallisuuskortti on oltava voimassa (ja tulitöitä tehtäessä tulityökortti sekä sähkötöitä

tehtäessä SFS6002)

- Urakoitsijoiden työntekijöillä tulee olla myös kuvallinen henkilökortti, jossa veronumero.

Työluvat

Tehdasalueella on käytössä kirjallinen työlupajärjestelmä. Jotta työt sujuisivat turvallisesti,

edellytämme kaikilta työntekijöiltä kirjallista työlupaa ja voimassa olevaa työturvallisuuskorttia.

Työluvan antaa aina isäntäyrityksen valtuuttama henkilö (yleensä valvomo tai aluemestari). Ennen

töiden aloittamista on ilmoittauduttava työkohteen valvomossa. Työluvat tulee esitäyttää etukäteen.

Työn päätyttyä työmaa on siivottava ja työlupa kuitattava valmiiksi.

Aliurakoitsijat

Aliurakoitsijaa varten tarvitaan isäntäyrityksen lupa. Lisätietoja antaa Erik Haviala, p. 040 154 8841

Turvallisuus

Ennen työn aloittamista Suurteollisuuspuistossa Sinulle annetaan perehdyttäväksi turvallisuus- ja

ympäristöopas ja kyseisen yrityksen osaston turvallisuuskoulutus sekä työkohtainen perehdytys.

(löytyy suurteollisuuspuiston sivuilta ja linkit osiosta)

Työt tulee aina tehdä suunnitellusti. Edellytykset turvalliseen työntekoon ovat ammattitaito ja

työhön liittyvien riskien tunnistaminen ennen työn aloitusta.

Jokaisen on työssään huolehdittava omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta. Työntekijän

on viipymättä ilmoitettava esimiehelleen ja tilaajan valvojalle koneissa, laitteissa tai työolosuhteissa

esiintyvistä puutteista, joista saattaa aiheutua tapaturman tai sairastumisen vaara. Mikäli työstä

aiheutuu vakavaa vaaraa, on henkilöllä oikeus pidättäytyä työn tekemisestä. Tästä on välittömästi

ilmoitettava työnantajalle ja tilaajan valvojalle.

Tehdasalueelle saa viedä vain sellaisia työvälineitä, jotka ovat tarpeellisia työn suorittamisen

kannalta. Urakoitsijan työvälineiden tulee olla tunnistusmerkittyjä ja asiallisessa kunnossa.

Riskiarvioinnit

- Jokainen urakoitsija laatii omasta työstään töiden riskiarvioinnin ja toimittaa sen

tilaajalle.



- Urakoitsijoille on toimitettu etukäteen alueen prosessiriskit käytettäväksi omien

riskiarviointien tekemiseen.

o Rikastealueen yleiset prosessiriskit

o Kuivaamoiden yleiset prosessiriskit

o Tämän lisäksi suljetun tilan töistä on tehty erilliset prosessiriskiarvioinnit, joihin

on tutustuttava, mikäli kyseisissä kohteissa tullaan tekemään töitä.

Cu-kuivain, Cu-pussisuodatin, Cu-välivarastosiilot, Ni-kuivain, Ni-

sähkösuodatin ja Ni-pussisuodatin

- Riskiarvioinnissa on käytävä työhön liittyvät vaarat ja niiden vakavuus sekä miten

vaaroihin varaudutaan.

- Riskiarvioinnit tarkastetaan ja tarvittaessa palautetaan korjattavaksi.

- Urakoitsijan on käytävä riskiarvioinnit läpi myös työntekijöidensä kanssa ennen

työhön ryhtymistä ja siitä on otettava kuittaus. - Ennakoimalla vältetään työtapaturmat!

Nosto-, tuli- ja korkeapaikan työt

- Nostotyöt ja tulityöt on suunniteltava huolellisesti ja ne on merkattava erikseen

aikatauluun.

- Tulitöihin on varattava tarvittaessa erillinen tulityövartiointi.

- Urakoitsija hoitaa ja vastaa työnaikaisesta tulityövartioinnista, ellei toisin sovita.

- Suunnittelussa on mietittävä miten työvaihe voitaisiin tehdä ilman tulitöitä, esim.

kulmahiomakoneen sijasta käytetään puukkosahaa, jne.

- Kipinäsuihkun leviäminen ympäristöön on estettävä.

- Ennen tulitöitä on haettava erillinen tulityölupa.

- Nostotöistä on laadittava nostotyösuunnitelma

- Alue on ehdottomasti rajattava ulkopuolisilta. Isoimmissa nostoissa käytettävä kiinteitä

aitoja ja valvojia.

- Tikkailta työskentely on kiellettyä

- Jos työssä on putoamisvaara, on se estettävä kaiteilla tai valjailla (esim. jos otetaan

kaiteet pois tai tehdään aukko lattiaan)

- Nostokorissa käytettävä aina valjaita

Henkilökohtainen hygienia

- Työntekijän arseenialtistuminen selviää virtsanäytteestä (=biomonitorointi).

- Jokaisella yrityksellä on mahdollista käydä BOHAn kustantamalla biomonitoroinnissa

Suurteollisuuspuiston työterveyshuollossa. (aika varattava etukäteen)

- Altistumisia vältetään hyvällä henkilökohtaisella hygienialla (käsien pesu ennen

ruokailua tai tupakointia, likaisten työvaatteiden ja suojainten vaihto, jne.) ja

suojavarusteiden käyttämisellä (pölyisissä olosuhteissa käytettävä aina

hengityssuojainta)

Suojainmatriisi

Suurteollisuuspuiston tehdasalueella ulkona liikkuessa tulee käyttää aina vähintään kypärää ja

suojalaseja, ja lisäksi mukana on aina oltava myös hengityssuojain (3M; ABEK 4279). Tämä

suojainten käyttöohjeistus koskee BOHAn henkilöstöä ja vieraita sekä BOHAn toimittajia.



Työtehtävissä tulee edelleen käyttää suojainmatriisin mukaisia varusteita. Suojain vapaa ulkoalue

on merkattu alla olevaan karttaan vihreällä. Eli kulku pääportilta huoltolaan kävelytietä pitkin ja

edelleen sulatolle on sallittu ilman suojaimia.

Alueen suojavarustus minimisuojavarustus työtehtävissä

- Kypärä

- Suojalasit

- Työvaatetus

- Turvakengät

- Hanskat

- Hengityssuojain 3M; ABEK 4279 (oltava aina mukana ja käytettävä tarvittaessa pölyissä

olosuhteissa tai kaasuvaaratilanteissa)

- Kuulosuojain (käytetään meluisissa kohteissa ja koneiden käydessä)

- Taskulamppu tai valaiseva matkapuhelin on suositeltu

- Huomioliivit (rikastevarastoissa ja halleissa sekä purkuasemalla)

Muita varusteita tarvittaessa

- Kuivaamossa suljetuissa tiloissa on oltava mukana happimittari

- Kertakäyttöhaalaria suositellaan käytettäväksi pölyisissä ja likaisissa olosuhteissa



Suojatilat, kokoontumispaikat, defibrilaattorien sijainnit sekä alueen kartta (kartta löytyy myös suurteollisuuspuiston sivuilta)

- Suojatilaan mennään, jos kyseessä on kaasuvaara

- Kokoontumispaikkaan mennään, jos rakennus tai tila evakuoidaan

- Pelastusreitit pidettävä auki

- Lähin reitti suojatilaan on aina selvitettävä ennen töiden aloitusta!

Yhteystietoja / Rikastealueen ja kuivaamon organisaatio

Käytöstä vastaavat

- Rikastealueen aluemestari / työturvallisuuskoordinaattori Veli Mäki-Jaakkola, p. 040 544

8074

- Kuivaamon aluemestari / työturvallisuuskoordinaattori Kari Jakonen, p. 040 530 0248

- Rikastealueen ja kuivaamon käyttöinsinööri / työmaapäällikkö Markus Lehtinen, p. 040 673

6602



Alueen kunnossapidosta vastaavat

- Rikastealueen aluemestari Heikki Ylilammi, p. 040 1968 755

- Ni-kuivaamon kunnossapitoinsinööri Tomi Marttila, p. 040 729 6241

- Cu-kuivaamon kunnossapitoinsinööri Juho-Matti Ojala, p. 040 729 7163

- Sulaton kunnossapitopäällikkö Markus Haavisto, p. 040 154 8830

- Sulaton kunnossapitoinsinööri (SA) Erkka Elohaka, p. 040 759 4132

Turvallisuus

- BOHAn työsuojelupäällikkö Tanja Lilja, p. 050 385 6588

- BOHAn työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Jarmo Hämäläinen, p. 0400 432 272

- BOHAn toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu Saara Jäntti, p. 041 4342 901

- BOHAn ympäristöjohtaja Hanna-Leena Heikkilä, p. 050 564 9355

- Turvayhdysmies, p. 040 674 3637

Yleinen hätänumero on 112. On muistettava ilmoittaa myös portille heti hätäilmoituksen

jälkeen p. (02) 535 8112, jotta pelastusajoneuvot osataan ohjata perille!

Linkkejä

Alle on kerätty linkkejä suurteollisuuspuiston keskeisiin ohjeisiin. Linkit löytyvät myös

suurteollisuuspuiston sivuilta www.suurteollisuuspuisto.com. Kyseiset ohjeet on käytävä läpi jo

suunnitteluvaiheessa, jotta työmaalla ei tule yllätyksiä vallitsevista käytänteistä. Tämän lisäksi on

noudatettava hankinnan ja muista tilaajan kanssa sovituista käytänteistä ja säännöistä.

Yleiset oppaat ja ohjeistukset

Yleistä tietoa urakoitsijoille Turvallisuus- ja ympäristöopas (pdf-tiedosto) Turvallisuuden yleisperehdytysvideo (UUSI) Turvallisuuden yleisperehdytysvideon käyttöohje (pdf-tiedosto) Alkoholitestaukset ja seuraamusohjeistus Suurteollisuuspuiston alueella käytettävien polkupyörien vaatimukset (pdf-tiedosto) Seuraamukset liikennerikkomuksista Suurteollisuuspuistossa Turvallisuuskoulutusvideo urakoitsijoille (turvallisuuden yleisperehdytysvideo UUSI) Turvallisuusohjeet teline- ja tikastyöskentelystä (pdf-tiedosto) Ohje putoamissuojauksesta ja seuraamusohjeistus laiminlyönneistä Katso myös kohta kulkulupa- ja ajolupahakemukset.

Karttakuvat

Suojatilat ja kokoontumispaikat sekä defibrillaattorien sijainnit (pdf-tiedosto)

Kuljettajat

Yleistä tietoa kuljettajille Kuljettajien turvallisuuskoulutusvideo

http://www.suurteollisuuspuisto.com/urakoitsijat

http://www.suurteollisuuspuisto.com/Tiedostot/Internet/Oppaat/Turvallisuus__ja_ympa_CC_88risto_CC_88opas_2016_VEDOS.pdf

http://koulutus.suurteollisuuspuisto.com/

http://www.suurteollisuuspuisto.com/Tiedostot/Internet/Oppaat/STP_turvallisuuden_yleisperehdytyksen_kayttoohje_2017.pdf

http://www.suurteollisuuspuisto.com/alkoholitestaukset-suurteollisuuspuistossa

http://www.suurteollisuuspuisto.com/Tiedostot/Internet/Oppaat/STP__polkupyorien__vaatimuksista.pdf

http://www.suurteollisuuspuisto.com/seuraamukset-liikennerikkomuksista-suurteollisuuspuistossa

http://koulutus.suurteollisuuspuisto.com/

http://www.suurteollisuuspuisto.com/Tiedostot/Internet/Oppaat/TELINETURVALLISUUSOHJE_HARJAVALLAN_SUURTEOLLISUUSPUISTO_110831_my_thi_tak.pdf

http://www.suurteollisuuspuisto.com/ohje-putoamissuojauksesta

http://www.suurteollisuuspuisto.com/Tiedostot/Internet/Oppaat/STPkartta_Fi12012017.pdf

http://www.suurteollisuuspuisto.com/kuljettajat

http://www.suurteollisuuspuisto.com/kuljettajakoulutusFI



Kulkulupa- ja ajolupahakemukset

Yleistä tehdasalueella kulkemisesta

ALKU-sovelluksessa voit ilmoittaa Suurteollisuuspuistoon töihin tulevien henkilöiden ja

yritysten ajoneuvojen tiedot sekä hakea näille alueelle pääsyn edellyttämät luvat.

ALKU -ajolupien ja kulkulupien käsittelyjärjestelmä ALKUn käyttöohjeet (pdf-tiedosto) ALKUn käyttöohjeet ajolupaprosessin osalta (uudistus 16.12.2013, pdf-tiedosto)

Muistakaa välittää tieto riskiarvioinneista ja muista

käytänteistä myös jokaiselle työntekijälle!

http://www.suurteollisuuspuisto.com/kulku-alueella-yleista

https://marcus.suurteollisuuspuisto.com/Alku/

http://www.suurteollisuuspuisto.com/Tiedostot/Internet/Oppaat/Alku_2.0_koulutus_toimittajayritys___ohje_versio_1.2.2013.pdf

http://www.suurteollisuuspuisto.com/Tiedostot/Internet/Oppaat/ALKU_2C_ajolupaprosessin_uudistus_16.12.2013.pdf


Olen tutustunut tähän prosessiriskiarviointiin ja sen liitetiedos-toihin. Nimi Yritys Pvm _____________ _____________ ___/__/20___

_____________ _____________ ___/__/20___

_____________ _____________ ___/__/20___

_____________ _____________ ___/__/20___

_____________ _____________ ___/__/20___

_____________ _____________ ___/__/20___

_____________ _____________ ___/__/20___

_____________ _____________ ___/__/20___

_____________ _____________ ___/__/20___ _____________ _____________ ___/__/20___

_____________ _____________ ___/__/20___

Kuivaamoiden yleinen prosessiriskiarviointi...ML/Sulatto 19.2.2018 1. Rikastealueen yleinen prosessi-riskiarviointi Prosessiriskiarvioinnissa on käyty läpi alueen yleiset vaaratekijät

Documents