Rikastealueen yleinen prosessiriskiarviointi...ML/Sulatto 13.2.2018 1. Rikastealueen yleinen prosessi-riskiarviointi Prosessiriskiarvioinnissa on käyty läpi alueen yleiset vaaratekijät

ML/Sulatto 13.2.2018

Rikastealueen yleinen prosessiriskiarviointi (Rikastevarastot, Cu- ja Ni-hallit ja purkuasema)

Sisältää:

1. Rikastealueen yleinen prosessiriskiarviointi 2. Prosessiriskiarvioinnin liitekuvat

3. Yleistä tietoa urakoitsijoille


1. Rikastealueen yleinen prosessi-riskiarviointi

Prosessiriskiarvioinnissa on käyty läpi alueen yleiset vaaratekijät ja riskiluokat sekä miten niiltä suojaudutaan. Prosessiriskiarviointi on tukena töiden riskiarvioin-nin tekemiselle. Jokaisen toimittajan työtehtävän työkohtaiset riskit tulee määrittää ja dokumentoida erikseen. Riskiarviointi on myös käytävä alueella töihin tulevien

henkilöiden kanssa läpi, jotta tietävät miten työn ja prosessin aiheuttamilta riskeiltä voidaan suojautua.

2/13/2018 PRO24 Riskienarviointi tulostus

https://www.pro24.fi/RiskEvaluation/RiskAssessmentSummary.aspx?MenuItem=4&riskassessmentid=4939# 1/10

TulostaLehtinenMarkus

13.2.201813.55.32

BOLIDEN HARJAVALTA OY

Rikastealueen yleisetprosessiriskit yhteenveto

Me kaa ni set vaa rat

Vaa ra ti lan ne Ai heut taavaa raa tai

hait taa

Ny kyi nen va rau tu mi nen Tod. Seur. Ko ko- nais ris-

ki

Eh do- tus

pvm

Toi men pi de-eh do tus Ai ka tau lu Vas tuu- hen ki lö

To- teu- tus

Toi men pi de To teu- tus

pvm

x

Kau ko käyn nis tei set lait -teet Alu een lähes kaik ki lait teetovat kau ko käyn nis tei siä.Tämä tar koit taa että lait teetvoi vat käyn nis tyä au to maa -tion avul la au to maatt ses ti taiope raat to rin käyn nis tä mä nä.Mo lem mis sa ti lan teis sa lait -tee seen ei ole vält tä mät tä nä -köyh teyt tä ja siksi hen ki löi -den oles ke lu lait teen vaa ra-alu eel la on eh dot to mas ti kiel -let tyä.

Alu eel la ole via kau ko käyn nis -tei siä lait tei ta ovat mm. hih -na kul jet ti met, murs kai met,harat, pur kain lait teet, vent tii -lit.

Ai heut taa vaaraa

Ennen töi den aloit ta mis ta on töi hinaina ol ta va kir jal li nen työ lu pa, jossa

on mää ri tel lyt tar kem mat toi men pi teetlait teen tur val li sek si saat ta mi ses ta.

Kohde on myös aina saa tet ta va nol- lae ner gia ti laan ja va hin ko käyn nis ty- mi nen es tet tä vä omal la ni miöi dyl lä

tur va lu kol la. Tar vit taes sa laite saa te- taan nol lae ner gia ti laan yh des sä käyt- tö hen ki lön kans sa. Hih na kul jet ti menreu noil le on asen net tu hä tä py säy tys-

na rut.

2 5 10 Koh- ta lai nen

https://www.pro24.fi/.collapseAccordion2253

https://www.pro24.fi/.collapseAccordionAction10805



Alu een lait tei -den me kaa ni nentur val li suus Hih nat ja rul lat ovat osit tainsuo jaa mat to mia ja siksi nii -den ki toi hin on mah dol lis tajäädä vä liin. Hih no jen käyn -nis ty mi sen merk ki ää ni voiolla rikki, joten käyn nis ty väs -tä hih nas ta ei saa vält tä mät tämi tään en nak ko tie toa.

Osa hih nois ta kul kee ra ken -nuk sen ka tos sa ja joi den altapää see kul ke maan. Näis sä ta -pauk sis sa on vaa ra na, ettäkul jet ti mes ta ir to aa jokin rul -lis ta tai, että esi mer kik si kamitulee kul jet ti men yli ja tip puuhen ki lön pääl le.

Paik ko ja jois sa kul jet ti metovat ka tos sa ovat Cu- ja Ni-va ras tot, pe taus lai tos ja seu -lon ta-ase ma.

Pur kai men harat ovat kiin nilait tees sa vai je rien vä li tyk sel -lä. Pa him mas sa ta pauk ses savai je rit saat ta vat pet tää jahara tip pua alas.


Lait tei den ol les sä käyn nis sä, ei niil lesaa tehdä kor jaa via toi men pi tei tä.

Laite on saa tet ta va 0-ener gia ti laan,kuten edel li ses sä koh das sa mai nit tu.

Hih no jen ali tus ta ei tule tehdä lait tei- den ol les sa käyn nis sä. Jos työtä teh- dään hih no jen ala puo lel la, on hih nanva hin ko käyn nis ty mi nen es tet tä vä tai

tip pu va ma te ri aa li vir ta es tet tä vä muu- ten. (ks. pe ri aa te ku va)

Pur kai men lä hei syy des sä ja haranalla ei saa olla. Laite on kau ko käyn-

nis tei nen ja sen osat liik ku vat erisuun tiin. (ks. pe ri aa te ku va)

2 3 6 Vä häi- nen

Kor keal la työs ken te ly Hen ki lö nos ti mil ta voi daanjou tua työs ken te le mää. Li säk -si sii loi hin kul jet taes sa on pu -toa mi sen mah dol li suus ole -mas sa. Jos lat ti aan teh däänaukko, johon on mah dol lis tapu do ta tai töys ken nel lään ka -tol la on sinne aina mah dol li -suus tip pua.


Toi mi taan suur teol li suus puis ton oh jei- den mu kai ses ti, eli käy tet tä vä pu toa-

mis suo jai mia. Li säk si mui den tuloalu eel le on es tet tä vä ra jaa mal la pu-

do tus koh ta/aukko.


Sul je tut tilat Alu eel la on ri kas te sii lot, jotkaovat pältä avoi mia. Sii loi hinon kui ten kin mah dol li suus tip -pua ja siel tä pe las ta mi nen onhan ka laa.


Sii lois sa on suo ja-ai dat. Li säk siennen sii loi hin menoa, on sinne teh-

tä vä pe las tus suun ni tel ma.


2






Pu toa vat esi -neet Osa hih nois ta kul kee ra ken -nuk sen ka tos sa ja joi den altapää see kul ke maan. Näis sä ta -pauk sis sa on vaa ra na, ettäkul jet ti mes ta ir to aa jokin rul -lis ta tai kami kami tulee kul -jet ti men yli ja tip puu hen ki lönpääl le.

Sii lo jen sei nä miin saat taaker tyä ko vet tu nut ta ri kas tet -ta. Tämä saat taa ir ro ta sii los -sa tai kui vai mes sa työs ken -nel täes sä.

Ri kas te ka so ja kuor mat taes sasaat taa nii hin muo dos tuajyrk kiä sei nä miä, jotka voi vatlu his tua it ses tään. Vie res säol taes sa on vaa ra na, ettähau tau tuu ri kas teen alle.

Töitä saa te taan tehdä kah -des sa ker rok ses sa sa maan ai -kaan. Täl löin on mah dol li -suus, että yl hääl tä tip puu jo -tain alas.


Kul jet ti mien ala puo lel la liik ku mis ta onväl tet tä vä nii den ol les sa käyn nis sä.

Ennen sii loi hin menoa, on sii lon sei- nä mät ja katto tar kas tet ta va kas van- nais ten osal ta. Jos niitä on sinne ker- ty nyt, on ne siel tä ti pu te ta va tai alue

on muu ten suo jat ta va.

Ri kas te ka so jen lä hei syy des sä, jois saon jyr kät sei nä mät ei saa liik kua. Jostyö vaa tii ky sei sen koh teen lä hel lätyös ken te lyä, on kasa lu his tet ta va

ennen työn aloi tus ta. (ks. pe ri aa te ku- va)

Var mis te taan omal la työ maal la, etteimi tään tipu alas. Jos jo tain ti pu te taanalas tai sinne on mah dol li suus jo tain

tip pua, on alue eris tet tä vä.

2 4 8 Koh ta- lai nen

Kaa tu mi nen, liu kas tu mi -nen Ri kas teen kas tues sa se muut -tuu liuk kaak si lie juk si. Mär kääri kas tet ta saat taa olla Cu- ja Ni-va ras to hal leis sa, pur ku -pai koil la, hih na tun ne leis sa,pur ku mon tuis sa ja pi ha-alu -eel la.


Aluet ta pi de tään puh taa na sään nöl li- sil lä puh dis tus kier rok sil la. Mär kää ri- kas tet ta saat taa kui ten kin ke rään tyäkoh tei siin sii vous kier ros ten vä lis sä,

joten alu eel la lii kut taes sa on tark kail- ta va myös mihin astuu. Jos ha vait seeliuk kaan koh dan, on siitä il moi tet ta va

alu een vas tuul li sil le.

2 3 6 Vä häi- nen

Nä ky vyys Ri kas teen pö lyä mi nen ja höy -ryä mi nen pro ses si ti lois sasaat taa hait ta nä ky vyyt tä. Li -säk si säh kö kat kos voi ai heut -taa nä ky vyy den hei ken ty mis -tä.


Pois tu mis reit tei hin tu tus tu mi nenennen töi den aloi tus ta. Jos nä köyh- teys hä vi ää, on alu eel ta pois tut ta varau hal li ses ti tut kit tua pois tu mis reit tiä

pit kin. Tar vit taes sa on hä ly tet tä väapua. Säh kö kat ko ti lan tei den va ral leon mu ka na ol ta va tas ku lamp pu tai

va lai se va pu he lin.

2 2 4 Vä häi- nen

Fy si kaa li set vaa rat

1








hait taa


ki

Eh do- tus

pvm


To- teu- tus


pvm

x

Kuu mat pin nat Alu eel la kuu mia pin to ja saat -taa poik keus ti lan tees sa esiin -tyä säh kö moot to reis sa taivaih teis tois sa. Nämä ovatpää sään töi ses ti kui ten kinjääh dy tet ty jä ja siksi riski pa -lo vam maan on erit täin pieni.


2 1 2 Mer ki- tyk se tön

Pro ses si lait tei den me lu -ta so Tä ry seu la ja ju na pur ku ai -heut taa kovaa ääntä. Tämäsaat taa ai heut taa kuu lo vam -man.


Kuu los uo jai met on ol ta va aina mu ka- na ja niitä on käy tet tä vä tar vit taes sa.


Sä tei ly Alu eel la on ra dio ak tii vi seensä tei lyyn pe rus tu via vaa ko ja.Jat ku va oles ke lu lait teen lä -hel lä tai vä lit tö mäs ti sä tei ly -kei las sa (lä het ti men ja vas -taa not ti men vä lis sä) saat taaai heut taa sä tei ly vam mo ja. Koh tei ta jois sa on sä tei ly läh -tei tä: - Ni 145 - Ni ko koo ja hih na - Cu ko koo ja hih na

Pe taus lai tok sen ka tos sa ole -van 485 kul jet ti men paik ka -tie to mi ta taan la se riin pe rus -tu val la mit ta lait teel la. Mit ta -lai te on kul jet ti men kon vert -te ri hal lin puo lei ses sa pääs säkul jet ti men pe räs sä. Lasersäde voi ai heut taa nä kö vau -rioi ta.


Sä tei ly läh teet on sul jet ta va, jos työs- ken nel lään sä tei ly läh teen vä lit tö mäs- sä lä hei syy des sä tai sen toi min ta-alu- eel la. Ero tuk sen saa tehdä vain Bo li- de nin oman kun nos sa pi don säh kö- asen ta ja. Sä tei ly läh teet on mer kit tysä tei ly läh tees tä va roit ta vil la mer keil- lä. Lait teet on si joi tet tu siten, että ne

ei ole suo raan kul ku rei til lä.

2 2 4 Vä häi- nen

Ke mial li set vaa rat








hait taa


ki

Eh do- tus

pvm


To- teu- tus


pvm

x

Kaa su vuo to pro ses si -lait teis sa tai put kis tos sa Ri kas te va ras tol la ei käy te täpro ses si kaa su ja. Alu een läpikui ten kin kul kee ke mi kaa li -put kia (mm. typpi, happi,öljy). Li säk si alu een lä hei syy -des sä va ras toi daan SO2-kaa -sua ja am mo niak kia. Pai neil -maa käy te tään sii lois sa ri kas -teen laot ta mi seen. Pai neil ma -vuo to ai heut taa voi ma kas tari kas teen pö lyä mis tä jaääntä.


Alu eel ta ei an ne ta yh tään työ lu paake mi kaa li put kien kor jauk siin, vaan nean ne taan aina käyt tö koh teen val vo-

mos ta.

Pai neil ma vuo dois ta on il moi tet ta vakäyt tö hen ki lös töl le. Li säk si alu eel la

on ol ta va mu ka na suo ja la sit ja hen gi- tys suo jain, joka estää pölyn pää se mi-

sen eli mis töön ja sil miin.

Ennen put kien avaa mis ta on var mis- tet ta va siel lä kul ke va aine ja että

putki on pai nee ton / tyhjä.


Muut alu eel la käy tet tä -vät ke mial li set ai neet Alu een lait teis sa (vaih teis tot /hy drau liik ka) käy te tään eri lai -sia öl jy jä ja ras vo ja. Nämäsaat taa ai heut taa iho reak tioi -ta ja edis tää pa la mis ta.


Ai nei ta kä si tel tä vä so vel tu vien suojain ten kans sa. (esim. öljyn kes tä vät

ku mi hans kat)


Syö pä vaa ral le al tis ta vatai neet Sekä nik ke li että ku pa ri ri kas -teet si säl tä vät kar si no kee ne -jä. Eli mis töön jou tues saan nevoi vat li sä tä syö pä ris kiä.


Pö lyi sis sä olo suh teis sa on käy tet tä vähy väk syt ty jä 3M naa ma rei ta (ns. kär-

pä nen). Li säk si ennen tu pa koin tia,juo mis ta tai syö mis tä on kädet pes tä- vä huo lel li ses ti (hen ki lö koh tai nen hy- gie nia). Li säk si li kai set ja pö lyi set työ-

vaat teet on vaih det ta va puh tai siin(hen ki lö koh tai nen hy gie nia). Ruo ka-

laan ja mui hin si sä ti loi hin ei tulemennä pö lyi sis sä vaat teis sa. Käy te- tään li kai sis sa ja pö lyi sis sä koh teis saker ta käyt tö haa la rei ta. Li säk si ennenko tiin läh töä, on käytä pe sey ty mäs säalu een pe su ti lois sa. Li kai sil la työ vaa- teil la ei saa mennä ko tiin (hen ki lö koh-

tai nen hy gie nia).

3 4 12 Mer- kit tä vä






Iho- tai sil määr sy tys täai heut ta vat ai neet Alu eel la lei jai lee il mas sa ainapieni määrä pölyä. Tämä li -säk si pu hal ti mia si säl tä viätyö ka lu ja käy te täes sä (mm.kul ma hio ma ko ne, po ra ko ne,pai neil ma lait teet, jne.) ja häi -riö ti lan teis sa pölyä voi len tääil maan run saas ti. Pöly on ha -pan ta ja se ai heut taa sil määnjou tues saa kir ve lyä. Jois sa kinpai kois sa kuten sii lois sa, kui -vaa pölyä on ra ken teis sa jasei nä mis sä, mikä kul jet taes sanousee hel pos ti il maan. Täl -löin on suu rem pi vaara saadapölyä sil mään tai eli mis töön.


Alu eel la tulee käyt tää sil mä suo jai miaaina. Li säk si pö lyt tä vis sä töis sä taisii lois sa on käy tet tä vä tii vis tä sil mä- suo jaus ta tai moot to roi tua ko ko naa-

ma ria. Hen gi tys suo jain ta on käy tet tä- vä pö lyi si sä koh teis sa tai jos pö lyä mi-

sen vaara on ole mas sa.

2 3 6 Vä häi- nen

Ke mi kaa lion net to muusalu een muil la teh tail la Alu eel la on usei ta eri ke mi -kaa le ja käyt tä viä lai tok sia.Alu eel la lä hei syy des sä kä si -tel lään ja va ras toi daan mm.SO2- ja am mo niak ki-kaa su ja.Poik kuk sel li ses sa kaa su vaa ra -ti lan tees sa kaa sua saat taaesiin tyä run saas ti mikä voi ai -heut taa eri lai sia vaa ro ja.


Alu eel la lii kut taes sa on aina ol ta vamu ka na hy väk syt ty jä naa ma rei ta(3M; ABEK 4279), jotka suo jaa vat

alu een kaa suil ta. Kaa su vaa ran uha- tes sa naa ma ri on lai tet ta va pääl le japois tut ta va tuu len ala kaut ta lä him-

pään suo ja ti laan. Il moi tus an ne taannouse val la ja las ke val la ää ni mer kil lä.Li säk si teks ti vies ti jär jes tel mä on käy- tös sä, johon on erit täin suo si tel ta vaaliit tyä, koska ää ni merk ki ei vält tä mät- tä kuulu joka paik kaan. Ennen töi den

aloi tus ta on kat sot ta va reit ti lä him- pään suo ja ti laan. Jos reit tiä ei tiedä,

voi sitä kysyä isän näl tä tai työn val vo- jal ta. Koh das sa on net to muus ti lan teet

on kart ta alu een suo ja ti lois ta.


Er go no mi set vaa rat


hait taa


ki

Eh do- tus

pvm


To- teu- tus


pvm

x






Ah taat / han ka lat työs -ken te ly ti lat Osa koh teis ta si jait se vat han -ka lis sa ja ah tais sa pai kois sa,jois sa saat taa olla li säk si te -rä viä kul mia.


Ennen töi hin ryh ty mis tä on alue tar- kas tet ta va ja tar vit taes sa te rä vät kul- mat pei tet tä vä. Työtä on tar vit taes sa

myös tauo tet ta va.


Va lais tus Tuo tan to ti lat ja va ras to hal litovat pää asias sa va lais tu kul -ke mis ta var ten. Työ va lais tus -ta ei aina ole jo kai ses sa pai -kas sa erik seen. Li säk si ajansaa tos sa va lai si meen saat taaker tyä pölyä, joka hei ken tääva lais tus ta.


Työ maal le li sät tä vä tar vit taes sa va- lais tus ta. Yleis va lais tus alu eel la on

kun nos sa. Poik kea mis ta tulee il moit- taa val vo jal le.

2 3 6 Vä häi- nen

Säh kös tä ai heu tu vat vaa rat


hait taa


ki

Eh do- tus

pvm


To- teu- tus


pvm

x

Muu säh kös tä joh tu vavaara Vau rioi tu neet säh kö lait teet,jonka seu rauk se na jän nit tei -set osat ovat kos ke tel ta vis sa.Näin voi olla mah dol lis tasaada säh köis ku.


Lait tei den kunto tar kas tet ta va ennennii den käyt töön ottoa. Jos lait tees sa

ha vai taa ole van rikki, ei sillä saatyös ken nel lä. Asias ta on il moi tet ta va

lait teen omis ta jal le/esi mie hel le.


Tu li pa lon vaara


hait taa


ki

Eh do- tus

pvm


To- teu- tus


pvm

x








Paloa edis tä vät ai neettai ke mi kaa lit Alu eel la on ri kas te pö lyä mikäpalaa ky te mäl lä paloa ei ha -vait se vi su aa li se ti muun tenkuin rik ki diok si di hajun pe rus -teel la ja läm pö ka me ral la. Ky -te vä riaks te saat taa ai heut taapa lo vam mo ja sekä ai neel li siava hin ko ja.


Ri kas tea lu eel la tu pa koin ta ja muu ki- pi nöin tiä ai heut ta va työ me ne tel mä onkiel let ty. Ennen tu li töi hin ryh ty mis tä

on sel vi tet tä vä voi daan ko. työ tehdäki pi nöi mät tö mäl lä men tel mäl lä. Työ luvan yh tey des sä on haet ta va myös tu-

li työ lu pa. Alue on eris tet tä vä ja/taikas tel ta va ja jäl ki var tioin ti va rat ta va.Jos ha vait see ki pi nöin tiä, kit ke rää

hajua tai kuu muut ta ri kas tees sa, onasias ta il moi tet ta va vä lit tö mäs ti vuo-

ro mes ta ril le.


Lii ken ne


hait taa


ki

Eh do- tus

pvm


To- teu- tus


pvm

x





Ajo neu vo lii ken -ne Alu eel la liik kuu isoja työ ko -nei ta, kuor ma-au to ja yms,jois ta nä ky vyys on osit tainra joit tu nut. Ylei sim min ko neetliik ku vat pur kua se mal la, Ni-ja Cu-va ras to hal lis sa sekä nii -den lä het ty vil lä. Myös muu al -la ko nei den liik ku mi nen onmah dol lis ta.

Alu eel la liik kuu junia päi vit -täin. Pur kuun tar koi te tutjunat ovat kau ko käyt tei siä jasiksi nii den alle on suu rem piriski jäädä.

Cu-, Ni- ja CuNi pur ku mont -tu jen ym pä ris tös sä pu re taanjunia tai suo ri te taan ylös ajoa.Ju nien purun yh tey des säsaat taa junan vaunu kaa tua,jos vau nus ta ei ri kas te irtoa.Li säk si kaa to lai te toi mii au to -maatt ses ti. Ylös ajon yh tey -des sä pur ku mon tun lä hei syy -des sö toi mii pyö rä kuor maa jasekä pur ku jen yh tey des säkai vin ko ne, joi den alle voijäädä.


Ko neis sa on pe ruu tus hä ly tin ja huo- mio vilk ku. Kui ten kin jo kai sen on seu- rat ta va lii ken net tä ja jos työ pis te onlat tia ta sol la ko neen ulot tu vis sa, on

alue eris tet tä vä ai doil la/lip pusii moil laja lai tet ta va huo mio va lo, jotta kuski

pys tyy ha vait se maan työ maan.

Ni- ja Cu-hal leis sa on käy tet tä vä hei- jas tin lii ve jä tai pukua, jotta hen ki lö

näkyy ko nee seen pa rem min. Kip paa- van kuor ma-au ton lä hei syy des sä ei

saa olla, sillä auto saat taa kaa tua, josta va ra jää ju miin au toon ja auto liik-

kuu. (ks. pe ri aa te ku va)

Ju nien lä hei syy des sä lii kut taes sa,tulee juna kier tää noin 15 met rin

pääs tä. Näin junan läh ties sä liik keel- le, on hen ki löl lä aikaa rea goi da ti lan- tee seen. Li säk si rai teil le tai 1 met riälä hem mäs rai det ta ei saa py sä köi däilman eril lis tä lupaa VR:lltä (ks. pe ri-

aa te ku va)

Pur ku jen ol les sä käyn nis sä, ei alu eel- la saa työs ken nel lä tai liik kua. Va roe- täi syys on täl löin 20 met riä kai vin ko-

nees ta tai ki pat ta vas ta vau nus ta.Käytä li säk si hal leis sa liik kues sa huo- mio lii ve jä, jol loin ero tut ym pä ris tös tä

pa rem min. (ks. pe ri aa te ku va)

3 4 12 Mer- kit tä vä

Nos tu rit Alu eel la huol to töis sä käy te -tään ajoit tain liik ku via nos tu -rei ta.


Nos toa lu een ra jaus ja nosto suu ni tel- mat on teh tä vä ennen nos ton aloi tus-

ta.


Ja lan kul ku-ja pyö rä lii -ken ne Alu eel la liik kuu pal jon ja lan -kul kioi ta ja pöy räi liöi tä sa -mas sa työ ko nei den kans sa.


Pyö ris sä on ol ta va pi meäl lä valo jahen ki löl lä huo mio lii vit. Oma hen ki lö- koh tai nen tark kaa vai suus on myöstär ke ää. Työ ko ne tulee kier tää ainariit tä vän kau kaa. Li säk si liik ku mis tako neen kul ku rei teil lä tulee vält tää.

2 3 6 Vä häi- nen

On net to muus ti lan teet


hait taa


ki

3







Eh do- tus

pvm


To- teu- tus


pvm

x

Va ka va pro ses -si häi riö Jos alu een muil la lai tok sil lasat tuu va ka va on net to muus,josta ai heu tuu mm. kaa su -vaa ra koko suur teol li suus -puis ton alu eel le. Täl löin onvaa ra na al tis tua on net to muu -des sa va pau tu neel le ke mi -kaa lil le.


Oh jeis tus ja riit tä vä va rau tu mi nen on- net to muus ti lan tei siin:

- Siir ry tään vä lit tö mäs ti lä him päänsuo ja ti laan (esim. Huol to la, Su lat to 2

krs., va ras ton ylä ker ta) - Alu eel la lii kut taes sa on ol ta va ainamu ka na hen gi tys suo jain (3M; ABEK4279). Täl löin pys tyy suo jau tu maan

ly hy tai kai ses ti kaa sul ta. - Reit ti lä him pään suo ja ti laan on ainavar mis tet ta va ennen töi den aloi tus ta.

(liit tee nä on kart ta koko suur teol li- suus puis ton suo ja ti lois ta.)

- Lii ty tään suur teol li suus puis ton teks- ti vies ti ka na vaan, jol loin vies ti on gel-

ma ti lan teis ta tulee myös teks ti vies til lämat ka pu he li meen.


Muut eri tyis piir teet

2




2. Prosessiriskiarvioinnin liitekuvat

Liitekuvissa on havainnollistettu riskiarvioinnissa esiin tulleitta asioita alueen ylei-sistä prosessiriskeistä. Kuvien tarkoitus an antaa parempi käsitys alueen vaa-

roista, mitä pelkällä tekstillä voidaan kertoa. Prosessiriskiarvioinnissa lukee ”liite”, aina kun kohdasta on saatavilla periaatekuva.

LIITE: Riskiarvioinnin periaatekuvat

1 (4)

Sulatto/MSL


2 (4)

Sulatto/MSL


3 (4)

Sulatto/MSL


4 (4)

Sulatto/MSL


3. Yleistä tietoa urakoitsijoille

Yleistä tietoa urakoitsijoille on käyty läpi alueen yleisiä käytäntöjä, ohjeita, karttoja yhteystietoja yms. Tämän lisäksi dokumentissa on linkkejä eri tietolähteille, jolloin

tiedon etsiminen on helpompaa.

Yleistä tietoa urakoitsijoille

Rikastealue ja kuivaamot VH 2019 Markus Lehtinen

Ennen saapumista työmaalle

- Urakoitsijan tulee ilmoittaa ennen töiden aloittamista työntekijöidensä nimet tilaajan

valvojalle saadakseen heille alueella liikkumiseen tarvittavat kulunvalvonta-avaimet.

(kulkulupahakemus tehdään Alku-sovellukseen, tunnukset saa pääportilta) - Kulkuluvan edellytyksenä on Suurteollisuuspuiston turvallisuuden

yleisperehdytyskoulutuksen (voi tehdä netissä etukäteen) ja vuosihuollon aikana

erillisen vuosihuoltoperehdytyksen (perehdytyspäivät Alkusovelluksessa) suorittaminen.

- Lisäksi henkilöillä täytyy olla käytynä osastokohtainen perehdytys (sulaton yleisperehdytys)

- Työturvallisuuskortti on oltava voimassa (ja tulitöitä tehtäessä tulityökortti sekä sähkötöitä

tehtäessä SFS6002)

- Urakoitsijoiden työntekijöillä tulee olla myös kuvallinen henkilökortti, jossa veronumero.

Työluvat

Tehdasalueella on käytössä kirjallinen työlupajärjestelmä. Jotta työt sujuisivat turvallisesti,

edellytämme kaikilta työntekijöiltä kirjallista työlupaa ja voimassa olevaa työturvallisuuskorttia.

Työluvan antaa aina isäntäyrityksen valtuuttama henkilö (yleensä valvomo tai aluemestari). Ennen

töiden aloittamista on ilmoittauduttava työkohteen valvomossa. Työluvat tulee esitäyttää etukäteen.

Työn päätyttyä työmaa on siivottava ja työlupa kuitattava valmiiksi.

Aliurakoitsijat

Aliurakoitsijaa varten tarvitaan isäntäyrityksen lupa. Lisätietoja antaa Erik Haviala, p. 040 154 8841

Turvallisuus

Ennen työn aloittamista Suurteollisuuspuistossa Sinulle annetaan perehdyttäväksi turvallisuus- ja

ympäristöopas ja kyseisen yrityksen osaston turvallisuuskoulutus sekä työkohtainen perehdytys.

(löytyy suurteollisuuspuiston sivuilta ja linkit osiosta)

Työt tulee aina tehdä suunnitellusti. Edellytykset turvalliseen työntekoon ovat ammattitaito ja

työhön liittyvien riskien tunnistaminen ennen työn aloitusta.

Jokaisen on työssään huolehdittava omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta. Työntekijän

on viipymättä ilmoitettava esimiehelleen ja tilaajan valvojalle koneissa, laitteissa tai työolosuhteissa

esiintyvistä puutteista, joista saattaa aiheutua tapaturman tai sairastumisen vaara. Mikäli työstä

aiheutuu vakavaa vaaraa, on henkilöllä oikeus pidättäytyä työn tekemisestä. Tästä on välittömästi

ilmoitettava työnantajalle ja tilaajan valvojalle.

Tehdasalueelle saa viedä vain sellaisia työvälineitä, jotka ovat tarpeellisia työn suorittamisen

kannalta. Urakoitsijan työvälineiden tulee olla tunnistusmerkittyjä ja asiallisessa kunnossa.

Riskiarvioinnit

- Jokainen urakoitsija laatii omasta työstään töiden riskiarvioinnin ja toimittaa sen

tilaajalle.



- Urakoitsijoille on toimitettu etukäteen alueen prosessiriskit käytettäväksi omien

riskiarviointien tekemiseen.

o Rikastealueen yleiset prosessiriskit

o Kuivaamoiden yleiset prosessiriskit

o Tämän lisäksi suljetun tilan töistä on tehty erilliset prosessiriskiarvioinnit, joihin

on tutustuttava, mikäli kyseisissä kohteissa tullaan tekemään töitä.

Cu-kuivain, Cu-pussisuodatin, Cu-välivarastosiilot, Ni-kuivain, Ni-

sähkösuodatin ja Ni-pussisuodatin

- Riskiarvioinnissa on käytävä työhön liittyvät vaarat ja niiden vakavuus sekä miten

vaaroihin varaudutaan.

- Riskiarvioinnit tarkastetaan ja tarvittaessa palautetaan korjattavaksi.

- Urakoitsijan on käytävä riskiarvioinnit läpi myös työntekijöidensä kanssa ennen

työhön ryhtymistä ja siitä on otettava kuittaus. - Ennakoimalla vältetään työtapaturmat!

Nosto-, tuli- ja korkeapaikan työt

- Nostotyöt ja tulityöt on suunniteltava huolellisesti ja ne on merkattava erikseen

aikatauluun.

- Tulitöihin on varattava tarvittaessa erillinen tulityövartiointi.

- Urakoitsija hoitaa ja vastaa työnaikaisesta tulityövartioinnista, ellei toisin sovita.

- Suunnittelussa on mietittävä miten työvaihe voitaisiin tehdä ilman tulitöitä, esim.

kulmahiomakoneen sijasta käytetään puukkosahaa, jne.

- Kipinäsuihkun leviäminen ympäristöön on estettävä.

- Ennen tulitöitä on haettava erillinen tulityölupa.

- Nostotöistä on laadittava nostotyösuunnitelma

- Alue on ehdottomasti rajattava ulkopuolisilta. Isoimmissa nostoissa käytettävä kiinteitä

aitoja ja valvojia.

- Tikkailta työskentely on kiellettyä

- Jos työssä on putoamisvaara, on se estettävä kaiteilla tai valjailla (esim. jos otetaan

kaiteet pois tai tehdään aukko lattiaan)

- Nostokorissa käytettävä aina valjaita

Henkilökohtainen hygienia

- Työntekijän arseenialtistuminen selviää virtsanäytteestä (=biomonitorointi).

- Jokaisella yrityksellä on mahdollista käydä BOHAn kustantamalla biomonitoroinnissa

Suurteollisuuspuiston työterveyshuollossa. (aika varattava etukäteen)

- Altistumisia vältetään hyvällä henkilökohtaisella hygienialla (käsien pesu ennen

ruokailua tai tupakointia, likaisten työvaatteiden ja suojainten vaihto, jne.) ja

suojavarusteiden käyttämisellä (pölyisissä olosuhteissa käytettävä aina

hengityssuojainta)

Suojainmatriisi

Suurteollisuuspuiston tehdasalueella ulkona liikkuessa tulee käyttää aina vähintään kypärää ja

suojalaseja, ja lisäksi mukana on aina oltava myös hengityssuojain (3M; ABEK 4279). Tämä

suojainten käyttöohjeistus koskee BOHAn henkilöstöä ja vieraita sekä BOHAn toimittajia.



Työtehtävissä tulee edelleen käyttää suojainmatriisin mukaisia varusteita. Suojain vapaa ulkoalue

on merkattu alla olevaan karttaan vihreällä. Eli kulku pääportilta huoltolaan kävelytietä pitkin ja

edelleen sulatolle on sallittu ilman suojaimia.

Alueen suojavarustus minimisuojavarustus työtehtävissä

- Kypärä

- Suojalasit

- Työvaatetus

- Turvakengät

- Hanskat

- Hengityssuojain 3M; ABEK 4279 (oltava aina mukana ja käytettävä tarvittaessa pölyissä

olosuhteissa tai kaasuvaaratilanteissa)

- Kuulosuojain (käytetään meluisissa kohteissa ja koneiden käydessä)

- Taskulamppu tai valaiseva matkapuhelin on suositeltu

- Huomioliivit (rikastevarastoissa ja halleissa sekä purkuasemalla)

Muita varusteita tarvittaessa

- Kuivaamossa suljetuissa tiloissa on oltava mukana happimittari

- Kertakäyttöhaalaria suositellaan käytettäväksi pölyisissä ja likaisissa olosuhteissa



Suojatilat, kokoontumispaikat, defibrilaattorien sijainnit sekä alueen kartta (kartta löytyy myös suurteollisuuspuiston sivuilta)

- Suojatilaan mennään, jos kyseessä on kaasuvaara

- Kokoontumispaikkaan mennään, jos rakennus tai tila evakuoidaan

- Pelastusreitit pidettävä auki

- Lähin reitti suojatilaan on aina selvitettävä ennen töiden aloitusta!

Yhteystietoja / Rikastealueen ja kuivaamon organisaatio

Käytöstä vastaavat

- Rikastealueen aluemestari / työturvallisuuskoordinaattori Veli Mäki-Jaakkola, p. 040 544

8074

- Kuivaamon aluemestari / työturvallisuuskoordinaattori Kari Jakonen, p. 040 530 0248

- Rikastealueen ja kuivaamon käyttöinsinööri / työmaapäällikkö Markus Lehtinen, p. 040 673

6602



Alueen kunnossapidosta vastaavat

- Rikastealueen aluemestari Heikki Ylilammi, p. 040 1968 755

- Ni-kuivaamon kunnossapitoinsinööri Tomi Marttila, p. 040 729 6241

- Cu-kuivaamon kunnossapitoinsinööri Juho-Matti Ojala, p. 040 729 7163

- Sulaton kunnossapitopäällikkö Markus Haavisto, p. 040 154 8830

- Sulaton kunnossapitoinsinööri (SA) Erkka Elohaka, p. 040 759 4132

Turvallisuus

- BOHAn työsuojelupäällikkö Tanja Lilja, p. 050 385 6588

- BOHAn työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Jarmo Hämäläinen, p. 0400 432 272

- BOHAn toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu Saara Jäntti, p. 041 4342 901

- BOHAn ympäristöjohtaja Hanna-Leena Heikkilä, p. 050 564 9355

- Turvayhdysmies, p. 040 674 3637

Yleinen hätänumero on 112. On muistettava ilmoittaa myös portille heti hätäilmoituksen

jälkeen p. (02) 535 8112, jotta pelastusajoneuvot osataan ohjata perille!

Linkkejä

Alle on kerätty linkkejä suurteollisuuspuiston keskeisiin ohjeisiin. Linkit löytyvät myös

suurteollisuuspuiston sivuilta www.suurteollisuuspuisto.com. Kyseiset ohjeet on käytävä läpi jo

suunnitteluvaiheessa, jotta työmaalla ei tule yllätyksiä vallitsevista käytänteistä. Tämän lisäksi on

noudatettava hankinnan ja muista tilaajan kanssa sovituista käytänteistä ja säännöistä.

Yleiset oppaat ja ohjeistukset

Yleistä tietoa urakoitsijoille Turvallisuus- ja ympäristöopas (pdf-tiedosto) Turvallisuuden yleisperehdytysvideo (UUSI) Turvallisuuden yleisperehdytysvideon käyttöohje (pdf-tiedosto) Alkoholitestaukset ja seuraamusohjeistus Suurteollisuuspuiston alueella käytettävien polkupyörien vaatimukset (pdf-tiedosto) Seuraamukset liikennerikkomuksista Suurteollisuuspuistossa Turvallisuuskoulutusvideo urakoitsijoille (turvallisuuden yleisperehdytysvideo UUSI) Turvallisuusohjeet teline- ja tikastyöskentelystä (pdf-tiedosto) Ohje putoamissuojauksesta ja seuraamusohjeistus laiminlyönneistä Katso myös kohta kulkulupa- ja ajolupahakemukset.

Karttakuvat

Suojatilat ja kokoontumispaikat sekä defibrillaattorien sijainnit (pdf-tiedosto)

Kuljettajat

Yleistä tietoa kuljettajille Kuljettajien turvallisuuskoulutusvideo

http://www.suurteollisuuspuisto.com/urakoitsijat

http://www.suurteollisuuspuisto.com/Tiedostot/Internet/Oppaat/Turvallisuus__ja_ympa_CC_88risto_CC_88opas_2016_VEDOS.pdf

http://koulutus.suurteollisuuspuisto.com/

http://www.suurteollisuuspuisto.com/Tiedostot/Internet/Oppaat/STP_turvallisuuden_yleisperehdytyksen_kayttoohje_2017.pdf

http://www.suurteollisuuspuisto.com/alkoholitestaukset-suurteollisuuspuistossa

http://www.suurteollisuuspuisto.com/Tiedostot/Internet/Oppaat/STP__polkupyorien__vaatimuksista.pdf

http://www.suurteollisuuspuisto.com/seuraamukset-liikennerikkomuksista-suurteollisuuspuistossa

http://koulutus.suurteollisuuspuisto.com/

http://www.suurteollisuuspuisto.com/Tiedostot/Internet/Oppaat/TELINETURVALLISUUSOHJE_HARJAVALLAN_SUURTEOLLISUUSPUISTO_110831_my_thi_tak.pdf

http://www.suurteollisuuspuisto.com/ohje-putoamissuojauksesta

http://www.suurteollisuuspuisto.com/Tiedostot/Internet/Oppaat/STPkartta_Fi12012017.pdf

http://www.suurteollisuuspuisto.com/kuljettajat

http://www.suurteollisuuspuisto.com/kuljettajakoulutusFI



Kulkulupa- ja ajolupahakemukset

Yleistä tehdasalueella kulkemisesta

ALKU-sovelluksessa voit ilmoittaa Suurteollisuuspuistoon töihin tulevien henkilöiden ja

yritysten ajoneuvojen tiedot sekä hakea näille alueelle pääsyn edellyttämät luvat.

ALKU -ajolupien ja kulkulupien käsittelyjärjestelmä ALKUn käyttöohjeet (pdf-tiedosto) ALKUn käyttöohjeet ajolupaprosessin osalta (uudistus 16.12.2013, pdf-tiedosto)

Muistakaa välittää tieto riskiarvioinneista ja muista

käytänteistä myös jokaiselle työntekijälle!

http://www.suurteollisuuspuisto.com/kulku-alueella-yleista

https://marcus.suurteollisuuspuisto.com/Alku/

http://www.suurteollisuuspuisto.com/Tiedostot/Internet/Oppaat/Alku_2.0_koulutus_toimittajayritys___ohje_versio_1.2.2013.pdf

http://www.suurteollisuuspuisto.com/Tiedostot/Internet/Oppaat/ALKU_2C_ajolupaprosessin_uudistus_16.12.2013.pdf


Olen tutustunut tähän prosessiriskiarviointiin ja sen liitetiedos-toihin. Nimi Yritys Pvm _____________ _____________ ___/__/20___

_____________ _____________ ___/__/20___

_____________ _____________ ___/__/20___

_____________ _____________ ___/__/20___

_____________ _____________ ___/__/20___

_____________ _____________ ___/__/20___

_____________ _____________ ___/__/20___

_____________ _____________ ___/__/20___

_____________ _____________ ___/__/20___ _____________ _____________ ___/__/20___

_____________ _____________ ___/__/20___

Rikastealueen yleinen prosessiriskiarviointi...ML/Sulatto 13.2.2018 1. Rikastealueen yleinen prosessi-riskiarviointi Prosessiriskiarvioinnissa on käyty läpi alueen yleiset vaaratekijät

Documents