Peltosaaren yleinen ideakilpailu - Kilpailuohjelma

1

Peltosaaren yleinen ideakilpailu 30.8.-3.12.2010

Kilpailuohjelma

2

3

Järjestäjä Riihimäen kaupunkiInternet-sivut www.peltosaarenideakilpailu.fiTaitto Carita UronenValokuvat Jari Jokivuo Jarkko Niskanen Sinikka Peltola Carita UronenViistokuvat SkyFoto OyOrtokuva Blom Kartta OyKartat Riihimäen kaupunkiPaino Kopijyvä Oy

PELTOSAAREN YLEINEN IDEAKILPAILU 30.8.2010 – 3.12.2010

4

SISÄLLYSLUETTELO

1 KILPAILUKUTSU 61.1 Kilpailun järjestäjä, luonne ja tarkoitus 61.2. Osanotto-oikeus 61.3 Palkinnot ja lunastukset 61.4 Palkintolautakunta 61.5 Kilpailuohjelman hyväksyminen 71.6 Kilpailun ohjelma-asiakirjojen luovutus 71.7 Kilpailun aikataulu 7

2 KILPAILUTEKNISET TIEDOT 82.1 Ohjelma-asiakirjat 82.2 Kilpailua koskevat kysymykset 82.3 Kilpailun ratkaiseminen, tuloksen julistaminen ja näytteillepano 82.4 Kilpailuehdotusten käyttöoikeus ja jatkotoimenpiteet 102.5 Kilpailuehdotusten palautus 102.7 Kilpailuehdotusten vakuuttaminen 102.8 Kilpailun säännöt 10 3 KILPAILUTEHTÄVÄ 123.1 Kilpailutehtävän tausta 123.2 Peltosaari-projekti 123.3 Peltosaaren paikallishistoriasta 133.4 Kilpailualue 14 3.4.1 Kilpailualueen rajaus ja osa-alueet 14 3.4.2 Maanomistus, rakennettavuus 14 3.4.3 Maisema ja topografia 14 3.4.4 Luonnonympäristö ja virkistysalueet 14 3.4.5 Liikenne 14 3.4.6 Kevyt liikenne 15 3.4.7 Palvelut ja elinkeinotoiminta 15 3.4.8 Kaava- ja suunnittelutilanne alueella ja lähiympäristössä 153.5 Kilpailun tavoitteet 16 3.5.1 Yleistavoitteet 16 3.5.2 Tavoitteet alueen eri osissa 16 3.5.3 Tavoitteet toiminnoittain 183.6 Suunnitteluohjeet 183.7 Kilpailuehdotusten arvosteluperusteet 18

4 EHDOTUSTEN LAADINTAOHJEET 194.1 Vaaditut asiakirjat 194.2 Kilpailusalaisuus 194.3 Kilpailuehdotusten sisäänjättö 19

5

6

1 KILPAILUKUTSU

1.1 Kilpailun järjestäjä, luonne ja tarkoitus

Riihimäen kaupunki järjestää yleisen ideakilpailun Peltosaaren alueesta.

Kilpailun tarkoituksena on hakea laajasti mahdollisuuksia kehittää taantuvasta asuinalueesta houkutteleva kaupunkiasumisen kohde. Kilpailulla haetaan kau-punkikuvallisin keinoin ratkaisuja asuin- ja työpaikkarakentamisen määrälle ja sijoit-tumiselle sekä täydennysrakentamiselle. Uusia ratkaisuja haetaan myös liikenteen, erityisesti kevyen liikenteen ja pysäköinnin järjestämiselle.

1.2 Osanotto-oikeus

Kilpailu on avoin kaikille, SAFA:n kilpailusääntöjen kohdassa 5 Osallistumisoikeus, mukaisin rajauksin. Kilpailijoita kannustetaan muodostamaan työryhmiä, joissa on asiantuntemusta arkkitehtuurin lisäksi esimerkiksi maankäytönsuunnittelun, liiken-nesuunnittelun, maisemasuunnittelun ja energiatekniikan aloilta.

1.3 Palkinnot ja lunastukset

Palkintoina jaetaan 84 000 euroa seuraavasti:1. palkinto 31 000 euroa2. palkinto 23 000 euroa3. palkinto 15 000 euroakaksi lunastusta a´ 7500 euroa

Palkintolautakunta voi yksimielisellä päätöksellä jakaa palkintosumman toisinkin Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusääntöjen edellyttämällä tavalla. Lisäksi palkin-tolautakunta voi jakaa kunniamainintoja. Kilpailun järjestäjä voi halutessaan lu-

nastaa edellisten lisäksi useampiakin ehdotuksia. Suomen Arkkitehtiliitto perii kil-pailusääntöjen mukaisesti 7 %. Palkinnot jaetaan SAFA:n kautta. Palkintosummille on haettu verovapautta.

1.4 Palkintolautakunta

Palkintolautakuntaan kuuluvat kilpailun järjestäjän nimeäminä:

Seppo Keskiruokanen Kaupunginjohtaja, tekn. tri, pj.Jarmo Levänen Tekninen lautakunta, vpjEila Wallenius Tekninen lautakunta, jäsenJarmo Sulonen Kehittämisarkkitehti, ARA, arkkitehti SAFAJouko Lehtonen Tekninen johtaja, DIRaija Niemi Kaavoituspäällikkö, arkkitehti SAFA Jari Jokivuo Kaavoitusarkkitehti, arkkitehti SAFAIrene Väkevä-Harjula Peltosaari-projektin projektipäällikkö, KTM

Suomen Arkkitehtiliiton nimeäminä puolueettomina asiantuntijajäseninä:

Ilona Mansikka arkkitehti, SAFAPetri Rouhiainen arkkitehti, SAFA Palkintolautakunnan sihteerinä toimii arkkitehti Sampo Vallius, kehittämisarkkitehti, ARA, arkkitehti, SAFA.

Palkintolautakunta tulee tarvittaessa kuulemaan myös asiantuntijoita kuten ra-kentamistalouden ja kestävän rakentamisen asiantuntijaa ja esimerkiksi sosiolo-gia. Asiantuntijat ja kilpailun sihteeri eivät osallistu päätöksentekoon eikä heillä ole oikeutta osallistua kilpailuun.

7

1.5 Kilpailuohjelman hyväksyminen

Kilpailuohjelma liitteineen on järjestäjän, palkintolautakunnan ja Suomen Arkkiteh-tiliiton kilpailutoimikunnan hyväksymä. Kilpailukieli on suomi.

1.6 Kilpailun ohjelma-asiakirjojen luovutus

Kilpailuohjelma on maksuton. Kilpailun verkkosivuilla www.Peltosaarenideakilpailu.fi on ladattavissa tämä kilpailuohjelma liitteineen. Verkkosivuilta löytyy myös muu kilpailuun liittyvä aineisto.

Kilpailijoilla on oikeus käyttää liitteenä olevaa kartta- ja kuva-aineistoa ainoastaan kilpailuehdotuksen laatimiseen. Aineiston osittainenkin käyttö muuhun tarkoitukseen on kielletty.

Kilpailuohjelman voi myös tilata tai noutaa 30.8.2010 lähtien osoitteestaSuomen Arkkitehtiliitto Runeberginkatu 5, 00100 Helsinki, puh. 09-5844 4211Riihimäen kaupunki Eteläinen Asemakatu 2, 111 30 Riihimäki, puh. 019-758 4040

1.7 Kilpailun aikataulu

Kilpailu alkaa 30.8.2010Kilpailuseminaari 10.9.2010 Kilpailukysymysten jättö 17.9.2010Kilpailukysymysten vastaukset 6.10.2010 mennessäKilpailu päättyy 3.12.2010Tulokset pyritään julkistamaan helmikuussa 2011

Kilpailua koskeva kaikille avoin seminaari järjestetään 10.9.2010 klo 13 alkaen Rii-himäen lukion auditoriossa, Koulukatu 5, Riihimäki.

Seminaarissa esitetyt kysymykset ja niiden vastaukset julkaistaan 6.10.2010 men-nessä kilpailun internetsivuilla.

Bad-Sedeberginpuisto on nimetty Riihimäen ystävyyskaupungin mukaan.

8

2 KILPAILUTEKNISET TIEDOT

2.1 Ohjelma-asiakirjat

Kilpailun nettisivuilta www.Peltosaarenideakilpailu.fi on ladattavissa seuraava liite-materiaali:

• pohjakartta, johtokartta ja Vantaanjoen vanha uoma erillisillä tasoilla, dwg- ja pdf-tiedosto

• alueen rakeisuus, dwg- ja pdf-tiedosto• kilpailualueen rajaus, osa-alueet A, B ja C, mahdollisesti uudisrakennuksilla kor-

vattavat rakennukset, pdf-tiedosto• Riihimäen keskusta-alue, opaskartta 2010, pdf-tiedosto• ajantasakaava 31.5.2010, pdf-tiedosto• palvelut, pdf-tiedosto• maanomistus, pdf-tiedosto• vuokratalot, pdf-tiedosto• rakennusten maantasokerros, dwg- ja pdf-tiedosto• rakennusten kerrosalat pohjakartalla, pdf-tiedosto• kaavojen mukaiset autopaikkanormit, pdf-tiedosto• radan ylitys- ja alituspaikat, pdf-tiedosto• tyypilliset asuinrakennukset, pohjat, julkisivut, valokuvat, tif- ja jpg -tiedostot• väestö Peltosaaressa ja ympäröivillä alueilla, pdf-tiedosto• Riihimäen asemanseudun ja keskustan kehittämistilanne ja –tavoitteita, pdf-

tiedosto• aseman ratapihan pitkän tähtäimen aluetarve, pdf -tiedosto• ortoilmakuva 2007, jpg-tiedosto• viistoilmakuvia Peltosaaresta, jpg-tiedostot• valokuvia Peltosaaresta, jpg-tiedostot• Piikinmäen havainnekuva 1/2500, pdf-tiedosto• Arkkitehtuurikilpailuja 1967:2-3 osa, Riihimäen kaupungin Peltosaaren pohjois-

mainen kaavakilpailu• Planssikaavioesimerkit

Selvitykset:

• Peltosaarihanke, projektisuunnitelma 2008-2012, tekninen virasto, 18.5.2009• Innovatiivinen yhdyskuntarakentamisen hankintamenettely –selvitys, tekninen

keskus, 13.1.2010• Peltosaaren alueen hulevesiselvitys, WSP Finland Oy, Lauri Harilainen, Topi Tiiho-

nen, 10.12.2009• Meluselvitys, Peltosaaren alue, Riihimäki, Helimäki Akustikot, Timo Huhtala, Heikki

Helimäki, 26.1.2010• Riihimäen meluselvitys 2008, Ramboll Finland Oy, Olli-Matti Luhtinen• Riihimäen Peltosaari, Lähiön ekotehokas uudistaminen, VTT, Antti Nikkanen, Jyri

Nieminen, Pekka Lahti, Johanna Nummelin, Kimmo Lylykangas, Mari Vaat-tovaara, Matti Kortteinen, Rami Ratvio, Saara Yousfi, 2010

• Miten kehittää lähiötä? –tapaustutkimus Riihimäen Peltosaaresta, metropolin laidalta, Mari Vaattovaara, Matti Kortteinen, Rami Ratvio (toim.), ARA, 2009

2.2 Kilpailua koskevat kysymykset

Kilpailijoilla on oikeus pyytää ohjelmaa koskevia selvityksiä ja lisätietoja. Kysymykset on tehtävä kirjallisesti nimimerkillä ja toimitettava ne sähköpostilla osoitteeseen [email protected].

Sähköpostitse jätettyjen kysymysten tulee olla perillä viimeistään 17.9.2010. Kysy-mykset ja palkintolautakunnan vastaukset julkaistaan kilpailun internet-sivuilla www.peltosaarenideakilpailu.fi 6.10.2010 mennessä.

2.3 Kilpailun ratkaiseminen, tulosten julkistaminen ja näytteillepano

Kilpailu pyritään ratkaisemaan helmikuussa 2011. Tuloksesta annetaan välittömästi tieto kaikille palkittujen ja lunastettujen ehdotusten tekijöille ja julkistamistilaisuudes-sa tiedotusvälineille.

Kilpailun tulos julkaistaan kilpailun internet-sivuilla, Arkkitehtiuutisissa ja SAFAn inter-netsivuilla (www.safa.fi) sekä myöhemmin Arkkitehtilehden kilpailuliitteessä.

Kilpailuehdotukset julkaistaan kilpailuajan umpeuduttua kilpailun internetsivuilla www.peltosaarenideakilpailu.fi. Verkkosivuilla on mahdollisuus kommentoida jokais-ta ehdotusta ennen palkintolautakunnan ratkaisua. Kilpailun ratkettua on kilpailu-ratkaisua koskeva palkintolautakunnan pöytäkirja myös nähtävillä kilpailun verkkosi-vuilla. Kilpailusta tullaan järjestämään näyttely.

9

10

2.4 Kilpailuehdotusten käyttöoikeus ja jatkotoimenpiteet

Kilpailun järjestäjällä on omistusoikeus palkittuihin ja lunastettuihin kilpailuehdotuksiin tekijänoikeuden jäädessä ehdotuksen tekijälle. Riihimäen kaupunki varaa itselleen oikeuden käyttää ja julkaista palkittujen ja lunastettujen töiden materiaalia korvauk-setta. Lisäksi järjestäjällä ja SAFAlla on oikeus käyttää ja luovuttaa kilpailuehdotusten aineistoa tutkimus- ja julkaisukäyttöön korvauksetta. Järjestäjä varaa oikeuden neuvo-tella jatkotyöstä kilpailun voittajaehdotuksen laatijan kanssa. Jatkotoimeksiannon saa-neella suunnittelijalla ja järjestäjällä on oikeus käyttää hyväkseen muiden palkittujen ehdotusten aiheita ja ideoita tekijänoikeuslain puitteissa.

Jatkosuunnitteluun soveltuva suunnitelma kehitetään yleispiirteiseksi maankäyttökaa-vioksi, jonka perusteella järjestetään kortteli- tai tonttikohtaiset suunnittelukilpailut ra-kentajille. Nämä suunnitelmat ovat asemakaavoituksen perustana. Rakentajien kans-sa tehdään sopimukset tonttien myynnistä ja kohteiden toteuttamisesta suunnitelman mukaisina. Kaupunki pyrkii alusta saakka toteuttamiskelpoiseen ratkaisuun. Toteut-taminen voisi alkaa 2012 - 2013.

2.5 Kilpailuehdotusten palautus

Kilpailuehdotuksia ei palauteta. Kilpailun päätyttyä palkitsemattomat ja lunastamat-tomat ehdotukset on noudettavissa kilpailun järjestäjältä kuukauden ajan kilpailun tulosten julkaisemisesta. Tarkemmat ohjeet ilmoitetaan kilpailun internetsivuilla kil-pailun ratkettua.

2.6 Kilpailuehdotusten vakuuttaminen

Kilpailuehdotuksia ei vakuuteta järjestäjän toimesta. Kilpailijan on varauduttava säilyt-tämään ehdotuksensa alkuperäiskappaleet. 2.7 Kilpailun säännöt

Kilpailussa noudatetaan SAFAn kilpailusääntöjä (www.safa.fi) sekä Architects Council of Europe ACEn arkkitehtikilpailuihin liittyvää suositusta (www.ace-cae.org).

11

12

3 KILPAILUTEHTÄVÄ

3.1 Kilpailutehtävän tausta

Riihimäki on n. 28 600 asukkaan kasvava kaupunki Helsinki-Tampere-radan ja Rii-himäki – Lahti –radan risteyksessä. Kaupungin oma väestönkasvuennuste on, että väestö kasvaa 1,5 % vuodessa vuoteen 2015 saakka ja sen jälkeen 1% vuodessa vuoteen 2030 saakka. Riihimäen kaupunkirakenne on suhteellisen tiivis ja tavoit-teena on tiivistää keskusta-aluetta edelleenkin mahdollisuuksien mukaan.

Riihimäki on yhteyksiensä ja pendelöinnin suhteen osa metropolialuetta. Kau-pungin sijainti on erinomainen sekä raide- että maantieliikenteen näkökulmasta: päärata halkaisee kaupungin ja etelä-pohjoissuuntainen VT 3 ja itä-länsisuuntainen KT 54 sivuavat taajamaa.

Ympäristöasioihin panostaminen on jo 20 vuoden ajan ollut Riihimäen kaupungin strateginen valinta. Kuntaliiton julkaisemien ympäristöbarometrien mukaan Rii-himäen kaupunki on onnistunut ympäristöpolitiikassaan erittäin hyvin suomalais-ten kuntien vertailussa. Riihimäen kaupunki on solminut Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen vuosille 2008 – 2016.

Peltosaaren sijainti kaupunkirakenteessa on keskeinen. Alue sijaitsee Riihimäen rau-tatieaseman tuntumassa. Kaupungin palvelut ovat alle 1 km:n etäisyydellä.

Asukkaita n. 45 ha:n kokoisessa kerrostalokaupunginosassa on n. 2700. Asukkai-ta oli enimmillään v. 1986 n. 3400 henkeä. Alueen nykyinen asukasmäärä on n. 9,5 % kaupungin väkiluvusta. Työttömyys oli alueella n. 27 % v. 2002. Kotita-louksista n. 67 % on pienituloisia. Korkeakoulutettujen määrä alueella on muuta Riihimäkeä pienempi. Etniset ryhmät keskittyvät Peltosaareen. Vieraskielisten osuus Peltosaaren asukkaista oli 8,8,% v. 2007. Asuntojen hintataso on muuta Riihimäkeä alhaisempi. Alueen imago on kaupungin sisäisesti alinta luokkaa. Sosioekonomisilla mittareilla arvioituna alue on myös metropolialueen huonoimmasta päästä.

Peltosaari on vuokratalovaltainen asuntoalue: 50 % taloista on vuokrataloja. Lähes 70 % asunnoista on vuokra-asuntoja. Kaupungin omistamista vuokra-asun-noista Peltosaaressa sijaitsee n. 53 %. Alueella on asuinrakennusten kerrosalaa n. 127 000 kem2.

Alueen eri osat poikkeavat toisistaan hyvinvointitason ja vuokratalovaltaisuuden suhteen. Itäisellä ”tuulimyllykorttelien” alueella (C) asukastyytyväisyys on korkein ja asuinrakennusten hallinta on yksityisten asunto-osakeyhtiöiden käsissä. Vuokrata-lovaltaisin luoteisosa (A) on kaikkein ongelmallisin.

Suuret yhteispysäköintialueet erityisesti alueen länsiosissa eivät ole toimineet toivotulla tavalla. Alueet ovat vajaakäytössä. Ongelmana on myös, että kävelyteil-lä jonkin verran autoillaan.

3.2 Peltosaari-projekti

Alueen uudistamiseksi Riihimäen kaupunki on aloittanut laajapohjaisen kehit-tämistyön, Peltosaari-projektin, jossa yhtenä osana tulevat olemaan alueella tehtävät yhdyskuntarakentamistoimet, joihin tällä kilpailulla haetaan periaateratkai-sua. Hanke ajoittuu vuosille 2010-2013. Yhteistyökumppaneina projektissa ovat ARA, VTT, Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen laitos, Helsingin yliopiston sosiologian laitos, Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin laitos, Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto, valtakunnallinen Moderni puukaupunki-hanke ja Tekes.

VTT:n vetämässä EcoDrive -hankkeessa on mukana useita kaupunkeja Suomessa. Hankkeen tarkoituksena on selvittää, miten yhdyskuntarakentamista pitäisi kehit-tää kestävän kehityksen suuntaan. Tavoitteena on mm. saada aikaan energiate-hokkaita ja ekologisia korjausrakentamisen ratkaisuja, jotka ovat hyödynnettävissä myös muissa samanikäisissä ja –tyyppisissä taloissa.

Peltosaaren parantaminen vaatii myös asuntopoliittisia toimenpiteitä ja paikallista asukastyötä sekä uudistustyön aikana että sen jälkeen. Peltosaari on hyväksytty v. 2008 mukaan ARA:n Asumisen uudistaminen 2009-2012 –projektiin ja v. 2009 Ympäristöministeriön lähiöohjelmaan. Toteutuessaan Peltosaari-hanke on ensim-mäinen näin laaja vanhan asuinalueen uudistamishanke.

13

3.3 Peltosaaren paikallishistoriasta

Peltosaaren alue on rakennettu lähiömäiseksi saarekkeeksi kaupungin keskustan välittömään läheisyyteen n. 3200 asukkaalle. Alueen rakentaminen alkoi vuonna 1973 ja päättyi vuonna 1993.

Peltosaaren kaupunginosa on syntynyt vuonna 1967 järjestetyn pohjoismaisen ark-kitehtikilpailun ja sitä seuranneiden monien suunnitteluvaiheiden tuloksena. Kilpailun voitti Kaj Nymanin ja Mane Hetzerin ehdotus, jossa rakennukset sijoittuivat alueen itäosaan ja muodostivat Lahden radan eteläpuolelle ulottuvan tuulimyllykorttelien sarjan. Kaupunginosa mitoitettiin n. 5000 asukkaalle. Vantaanjoki sijaitsi luonnon-mukaisella paikallaan alueen keskellä. Joen ympäristöalueet olivat rakentamatto-mia. Radan ylitse esitettiin kävelysiltaa kahden korkean toimistorakennuksen välille aseman eteläpuolelle. Suunnitelmaan kuului myös joukko radan länsipuolen kort-teleita, joille voittaneessa ehdotuksessa esitettiin täysin uudistavaa ratkaisua.

Alueen ensimmäisessä asemakaavassa vuodelta 1972 tuulimyllykorttelit sijoittuvat alueen itäosaan kilpailuehdotuksen mukaisesti, mutta muu osa alueesta poikkeaa suuresti kilpailuehdotuksesta. Alueen pohjoisosa Lahden radan tuntumassa varattiin urheilupuistolle ja teollisuusalueelle, joka on myöhemmin kaavoitettu ja rakennettu pientaloalueeksi. Vantaanjoki siirrettiin alkuperäisestä uomastaan katujen varteen ja koko läntinen peltoalue kaavoitettiin asuinkerrostalokortteleiksi. Radan länsipuoli ja radan ylittävät rakennelmat eivät olleet mukana asemakaavassa. Julkinen ra-kentaminen ja puisto sijoitettiin alueen keskelle. Palvelut sijoittuivat rautatieasemalle johtavan kävelykatuakselin varteen. Liikenne järjestettiin ulkoasyöttöperiaatteen mukaisesti ja paikoitus osoitettiin yhteisille pysäköintialueille. Kävelykatuverkosto risteilee suorakulmaisesti alueen sisällä. Kaava on myöhemmin muutettu länsi-osiltaan vähemmän tehokkaaksi, mutta perustaltaan se on säilynyt ennallaan ja on asuntoalueen osalta tähän mennessä toteutunut kokonaan.

Kaj Nymanin ja Mane Hetzerin voittanut ehdotus 1967.

Peltosaaren maisemaa 1960-luvulla, taustalla näkyvät junarata ja Paloheimon voimalai-tos.

14

3.4 Kilpailualue

3.4.1 Kilpailualueen rajaus ja osa-alueet

Alueen pohjoisrajana on Hj.Elomaan katu, itärajana V.I. Oksasen katu, etelärajana Väinö Sinisalon katu ja länsirajana rautatieaseman ratapiha. Alueen liittyminen ul-kopuolisiin alueisiin, etenkin rautatieaseman ja veturitallien alueisiin on näytettävä. Kilpailualueen koko on n. 47 hehtaaria.

Uudistamisen suhteen asuinalue jaetaan erilaisiin alueisiin: A, B ja C.

3.4.2 Maanomistus, rakennettavuus Alueen maanomistajat ovat Riihimäen kaupunki ja kaupungin omistama vuokrata-loyhtiö Kotikulma, Liikennevirasto ja yksityiset asunto-osakeyhtiöt.

Alueen maaperä on savea. Rakentaminen vaatii paalutusta.

Pohjaveden taso maanpinnasta on arviolta n. 2 m.

3.4.3 Maisema ja topografia

Alue on pinnanmuodoltaan tasainen Vantaanjoen laakso. Alueen keskimääräinen korkeusasema on n. 89,5 m mpy. Korkeimmat kohdat ovat Hj. Elomaan kadun ja Väinö Sinisalon kadun risteys sekä Väinö Sinisalon kadun ja V.I. Oksasen kadun risteys, n. + 91,7 m mpy. Lahden radan pohjoispuolella maasto kohoaa muo-dostaen Riihimäen varuskunnan kohdalla Vantaanjoen ja Kokemäenjoen veden-jakajan, joka halkaisee kaupungin. Kaakkoispuolella sijaitsee Patastenmäen mo-reeniharjanne, jossa asutusta on ollut lähes 100 vuoden ajan. Rautatieaseman länsipuolella kohoaa Rautatienpuiston hiekkaharju, joka oli Rautatielaitoksen en-simmäisten työntekijöiden ja rakentajien asuinalue radan rakentamisen ajoista 1850-luvulta eteenpäin.

3.4.4 Luonnonympäristö ja virkistysalueet

Luonnonympäristöä alueella edustavat pihat ja puistoalueet sekä rakentamatto-mat alueet radan varressa. Alueen koilliskulman viheralueella sijaitsee lampi, joka on muotoiltu alueella 1930-luvulta saakka toimineesta vanhasta puisesta uimalai-toksen altaasta. Lammesta on yhteys Vantaanjokeen. Viheralueella sijaitsee myös kaupungin viljelypalsta-alue, joka on ollut toiminnassa n. 2 vuotta. Alueella on myös koirien ulkoilutusaitaus. Alue on Vantaanjoen tulva-aluetta. Alueen pohjoisreunan meluvallin istutettu metsikkö toimii osittain virkistysalueena asukkaille.

Alkuperäiseltä paikaltaan 1970-luvulla siirretty Vantaanjoki sijoittuu kapealle puis-tokaistaleelle V.I.Oksasen kadun ja etelässä Väinö Sinisalon kadun varteen. Van-taanjoen siirtämisen toteuttamismahdollisuuksia kaupungilla ei ole tutkittu.

3.4.5 Liikenne

Autoliikenne toimii nykyisellään ulkosyöttöperiaatteen mukaan. Paikoitusalueet sijait-sevat alueen reunoilla. Paikoitusalueet ovat varsinkin alueen länsiosassa vajaassa käytössä. Alue yhdistyy kaupungin keskustaan ja länsiosiin pohjoisessa Peltosaaren sillan kautta ja etelässä Patastenmäen sillan kautta. Rautatieaseman liityntäliiken-nettä palvelevat n. 600 autopaikkaa ja n. 300 polkupyöräpaikkaa rautatieaseman itäpuolen pysäköintialueella, joka on rakennettu kaupungin ja Ratahallintokeskuk-sen yhteistyönä. Peltosaaren sillalta itään johtava Hj. Elomaan katu on nelikaistai-nen keskisaarekkeella varustettu n. 800 m pituinen katu, joka molemmista päistään kapenee tavalliseksi kaksikaistaiseksi kokoojakaduksi. Katutila on ympäröivään ka-tumaailmaan verrattuna ylileveä. Katu jatkuu Uhkolankatuna ja Teerimäenkatuna Riihimäen itärajalle. Katulinja voi tulevaisuudessa liittää itäiset kaupunginosat Haus-järven puolelle mahdollisesti sijoittuvaan Riihimäen itäiseen ohikulkutiehen.

Vantaanjoki V.I. Oksasen kadun varrella.

15

3.4.6 Kevyt liikenne

Alueen sisällä on suorakulmainen, kortteleita yhdistävä kevyen liikenteen verkko. Kevyen liikenteen pääakseli johtaa asematunnelin kautta radan länsipuoliseen kevyen liikenteen verkostoon ja kaupungin keskustaan. Kevyen liikenteen verkosto välittää myös aseman ja Peltosaaren itäpuolisten kaupunginosien kevyttä liiken-nettä. Asematunnelin ahtauden vuoksi polkupyörällä ajo on tunnelissa kielletty.

3.4.7 Palvelut ja elinkeinotoiminta

Pääjalankulkuraitin, Telluskadun varteen sijoittuvat kaupalliset palvelut: elintar-vikekauppa, pubi ja apteekki. Kunnalliset palvelut ala-asteen koulu ja nuorisotila sekä kaksi päiväkotia sijoittuvat alueen keskeiselle puistoakselille. Muita kunnallisia palveluita ovat asukastupa, hammashoitola ja vanhusten asuintalo (Uranuskoti). Lisäksi alueella on seurakuntakoti. Tyhjillään oleva kaupan tila on asukasyhdistyksen käytössä.

3.4.8 Kaava- ja suunnittelutilanne Peltosaaressa ja lähialueella

Alueella on voimassa asemakaava. Asemakaavan mukainen AL-tontti Väinö Sinisa-lon kadun ja Hj. Elomaan kadun kulmassa on toteuttamaton.

Liikennevirasto suunnitteluttaa parhaillaan Riihimäen ratapihan korjausta. Laiturit korotetaan ja raiteiden alle suunnitellaan uutta radanalituspaikkaa. Hanke liittyy Kerava-Riihimäki kaupunkiratahankkeeseen. Aseman ratapihan työt alkavat aikai-sintaan 2013.

Rautatieaseman länsipuolelle aseman viereen on valmistunut vuosina 2007-2008 mittava kokonaisuus, joka käsittää uuden matkakeskuksen ja kauppakeskuksen. Näissä on yhteensä n. 50 000 kem2 liikekerrosalaa. Välittömästi liikekorttelin län-sipuolelle on vahvistunut v. 2009 Piikinmäen asemakaavan muutos, joka sisältää n. 30 000 kem2 asuinkerrosalaa. Aluetta ei vielä ole toteutettu. Rautatientorin reunalla, Paloheimonkadun kulmassa on olemassa rakennuslupa n. 4000 kem2:n toimisto- ja liiketalolle. Paloheimonkadun varrella em. rakennuksen vieressä on to-teuttamatonta asuinrakennuskerrosalaa yhteensä 4630 kem2. Veturitallien alue on vielä osittain ratapihakäytössä, mutta siitä toivotaan tulevan osa keskustatoimin-tojen aluetta, joka yhdistää asemanseudun kaupungin perinteiseen keskustaan. Alueella on suojeltavia rakennuksia ja alueen asemakaavaa on tarpeen muut-taa. Alueelle on mahdollista sijoittaa jonkin verran uutta kerrosalaa. Kauppakujan ja Välikadun alueelle keskustaan on valmistunut v. 2006 uusi keskusta-aukio, johon myös Riihimäen kauppatoritoiminta on siirtynyt. Aukiolta on kevyen liikenteen yhteys Valtakadun varteen.

Peltosaaren asuntoalueen pohjoispuolella sijaitsee kaupungin urheilupuisto, jossa on jäähalli, pesäpallokenttä, yleisurheilukenttä ja jousiammuntarata sekä skeittai-lupaikka. Alueella on myös Työväentalomuseo. Asemakaavassa oleva Aalborgin huvipuisto-niminen hanke ei ole toteutunut. Paikalla on täyttömaata ja sen reunoille patoutuneesta vedestä kehitetty kosteikko -luontopolku.

Vajaan kilometrin etäisyydellä alueesta on vastavalmistunut korkeatasoinen Vahte-riston ulkoilureitistö ja sen kupeessa sijaitseva luonnonsuojelualue luontopolkuineen.

Näkymä Telluskadulta.

16

3.5 Kilpailun tavoitteet

3.5.1 Yleistavoitteet

Peltosaaren alue tulee muodostaa suosituksi ja viihtyisäksi asunto- ja keskustatoimin-tojen alueeksi. Alueen tervehdyttämisen keskeinen haaste on imagon parantami-nen.

Alue tulee sitoa toiminnallisesti osaksi Riihimäen asemanseutua ja sitä kautta kes-kusta-aluetta. Tavoite on, että uudistunut ja suvaitsevainen Peltosaari antaa kiin-nostavat ja vetovoimaiset kasvot pääradan suuntaan.

Peltosaaren uudistamistyön visiona on että Peltosaari ekotehokkaana ja uudenlais-en ekologisen kaupunkiasumisen pilottina on vetovoimainen asuinpaikka erityisesti nuorille osaajille, lapsiperheille, opiskelijoille ja seniorikansalaisille. Lisäksi Riihimäen matkakeskus Peltosaaren välittömässä läheisyydessä toimistotiloineen tarjoaa erinomaiset etätyömahdollisuudet vuokrattavien työasemien / -huoneiden muo-dossa. Peltosaaren monipuoliset julkiset ja kaupan palvelut sekä erityisesti aktiivinen asukastoiminta edistävät peltosaarelaisten hyvää ja arvokasta elämää.

Alueen kerrosalaa tulee lisätä palvelurakenteen monipuolistamiseksi ja kaupun-kirakenteen tiivistämiseksi.

Alueen tulee muodostaa viihtyisä ja virikkeellinen kokonaisuus sekä tarjota turval-linen elinympäristö eri-ikäisille asukkaille. Koska alueen uudistamistyö vie vuosia, on vaiheittain toteuttamisen mahdollisuus tärkeä samoin kuin hitaasti toteutuvaksi arvioitujen alueiden väliaikaiskäytön huomioiminen suunnittelussa.

3.5.2 Tavoitteet alueen eri osissa

Alueen korttelit voidaan rakennuskannan puolesta jakaa tavoitteiltaan kolmeen luokkaan:

A. peruskorjattava ja purettava / uudistettava; luoteisosaAlue on vuokratalovaltaisin ja suurelta osin kaupungin hallinnassa (kaupungin omis-tama vuokrataloyhtiö). Alueella on mahdollista korvata kartan esittämiä rakennuk-sia uusilla ja järjestellä maankäyttöä radikaalistikin esimerkiksi korttelien uudelleen-muotoilulla ja liikennejärjestelyjä muuttamalla. Radanvarren näkymät ja liikenteen ja kevyen liikenteen ratkaisut sekä uuden rakentamisen sijoittaminen ovat tärkeitä suunnittelukohteita.

B. peruskorjattava ja mahdollisesti täydennysrakennettava; lounaisosaAlue liittyy liikenteen ja kevyen liikenteen sekä radanvarren rakentamisen osalta alueeseen A. Vajaakäyttöiset pysäköintialueet antavat mahdollisuuden täyden-nysrakentamiseen ja kortteleiden uudelleenmuotoiluun sekä liikennejärjestelyjen muuttamiseen.

C. peruskorjattava ja mahdollisesti täydennettävä; itä/eteläosaAlueella on selkeä tuulimyllykorttelirakenne. Alue on lähes kokonaan yksityisten taloyhtiöiden hallinnassa. Maankäyttö on kortteleissa suhteellisen tehokasta. Ylei-sillä alueilla on tilojen uudelleenjärjestelymahdollisuuksia. Tavoitteena on esittää energiatehokas ja ekologinen korjaus- ja / tai täydennysrakentamisratkaisu, joka on hyödynnettävissä myös muissa samanikäisissä ja -tyyppisissä taloissa.

Radanvarren rakentamattomat osat ovat uudistettavaa aluetta. Näin alueen koko läntinen puoli tarjoaa mahdollisuuden muodostaa uutta kaupunkirakennetta ja radanvarren julkisivua.

Keskeisellä puisto- / julkisen rakentamisen vyöhykkeellä on tilankäytön ja ympäristön laadullisen parantamisen mahdollisuuksia sekä mahdollisuus korostaa alueen vihreää ydintä.

Hj. Elomaan kadun ylileveää katualuetta voidaan suunnittelussa hyödyntää.

17

18

3.5.3 Tavoitteet toiminnoittain

Asuminen:• Vuokra-asuntovaltaisuuden vähentäminen ja asumismuotojen monipuolista-

minen täydennysrakentamisen avulla• Asuntojen ulko-oleskelutilojen lisääminen• Esteettömyyden vaatimusten huomioiminen• Ekotehokkuuden huomioiminen• Ekologisen elämäntavan mahdollistavat ratkaisut• Yhteisöllisyys, asukaslähtöisyys

Palvelut ja elinkeinoelämä:• Kaupallisten palveluiden ja elinkeinotoiminnan monipuolistaminen• Kunnallisten palveluiden säilyttäminen ja lisääminen

Liikenne:• Kestävän liikuntakulttuurin edistäminen• Uudistettavilla alueilla pysäköintijärjestelyiden selkeyttäminen• Uudistettavilla alueilla pysäköintinormin alentaminen. Huom! Vanhasta

pysäköintinormista saa poiketa.• Liityntäpysäköintipaikkojen, n. 600 kpl sijoittaminen aseman ratapihan itäpuolel-

le. Vuoropysäköintimahdollisuuden tutkiminen

Kevyt liikenne:• Sisäisen jalankulkuverkoston kehittäminen• Asematunnelin ja mahdollisten uusien radanalitus- / -ylityspaikkojen yhteyksien

osoittaminen ja parantaminen• Yhteyksien parantaminen ympäröiviin alueisiin• Polkupyöräpaikkojen sijoittaminen aseman ratapihan itäpuolelle, n.300 kpl

Yleiset alueet:• Vesiaiheen käyttö lähiviympäristössä• Hulevesien ja tulva-alueiden huomioiminen• Julkisen kaupunkitilan kehittäminen

3.6 Suunnitteluohjeet

Kilpailijoita kehotetaan muodostamaan moniammatillisia työryhmiä ( esim. ark-kitehti, maisema-arkkitehti, liikennesuunnittelija, kestävän rakentamisen asiantuntija jne).

Radanvarsi ja alue A, uudistettavat alueet: Radanvarteen toivotaan sijoittuvan työpaikka- ja liikerakentamista sekä liityntäpysäköintiä. Melulta suojatulle alueelle si-joitetaan asuinrakentamista. Uudistettavalla alueella, kun olevia rakennuksia pure-taan, on mahdollista muokata liikenneverkostoa ja korttelirakennetta.

Alue B: Alueelle tutkitaan lisärakentamismahdollisuudet. Alueen korttelirakennetta ja liikenneverkkoa on mahdollista muokata.

Alue C: Alueen asuinrakentamisen lisäämismahdollisuudet tutkitaan yleispiirteisesti. Alueelle sopivan täydennysrakentamisen pääperiaate esitetään, sekä mahdollis-esti ideoita julkisivujen uudistamiselle. Liikenneverkkoa on mahdollista muokata.

Kilpailun internetnetsivuilla on sivut myös yleisön mielipiteille ja ehdotuksille. Sivut ovat auki koko kilpailun ajan ja kilpailijoilla on mahdollisuus tutustua mielipiteisiin ja käyttää niissä olevia ajatuksia ja ehdotuksia suunnittelussa. Sivujen ylläpitäjä kontrolloi sisällön asiallisuutta.

3.7 Kilpailuehdotusten arvosteluperusteet

• Innovatiivinen kaupunkisuunnittelu• Uusi ilme Peltosaaren kaupunginosalle• Energiatehokkuuden ja ekologian huomioiminen• Toimivat liikenneratkaisut• Toteuttamiskelpoinen perusratkaisu• Yhteisöllisyyttä edistävä asumisratkaisu• Olemassa olevan ympäristön sekä rakennuskannan huomioiminen ja kehit-

täminen

19

4 EHDOTUSTEN LAADINTAOHJEET

Piirustukset kiinnitetään A1 (840x594 mm) kokoisille vaakasuuntaisille jäykille alus-toille. Plansseja saa olla enintään 5 kpl/ehdotus. Kokonaissuunnitelma 1:2000 esitetään 1:2000 planssikaavion mukaisesti. Ehdotukseen on liitettävä mukaan CD-levyke, joka sisältää erillisenä pdf –tiedostoina selostuksen A4-koossa ja A3-kokoiset pienennökset (300 dpi) A1-kokoisista alustoista. Kilpailijoita kehotetaan poistamaan CD-levylle tulevista tiedostoista kaikki tekijän henkilöllisyyteen liittyvät tunnisteet.

4.1 Vaaditut asiakirjat

Rakeisuuskaavio 1:5000Kaaviossa esitetään rakennusmassat tummennettuina, ei varjostettuina. Kaavion tarkoituksena on havainnollistaa rakentamisen painopisteitä; sijoittumista ja tiiveyt-tä. Kaavio tehdään karttapohjalle, jossa on valmiiksi tummennettu kilpailualuetta ympäröivät rakennukset.

Maankäyttö ja liikenneverkkokaavio 1:3000Kaaviossa esitetään alueiden pääasialliset maankäyttötarkoitukset eri värein. Kaa-viossa tulee esittää suunnitelman eri liikennemuodot omilla väreillä (joukkoliikenne, katuverkko, kevyen liikenteen reitit, ulkoilureitit) sekä alueen liittyminen ympäröiviin alueisiin.

Kokonaissuunnitelma 1:2000Kuvasta tulee käydä ilmi alueen kokonaisideat: rakennukset, väylät ja viheralueet sekä kilpailijan esittämien toimintojen sijoittuminen alueelle. Kuvan tulee olla var-jostettu, varjot lounaasta 45 asteen kulmassa.

Osa-aluesuunnitelma avainkohdasta 1:500Esitetään tarkennettu osa-aluesuunnitelma sekä leikkaus valitusta avainkohdasta suunnitelmassa. Materiaalilla havainnollistetaan rakennusten väliin jäävien tilojen ja liikenneväylien jäsennöintiä. Suunnitelmassa esitettävistä rakennuksista tulee käydä ilmi rakennuksen hahmo, käyttötarkoitus ja kerroslukumäärä. Rakennuksista ei esi-tetä pohjaratkaisuja. Leikkauksen paikka tulee näkyä osa-aluesuunnitelmassa. Pii-rustus esitetään varjostettuna.

HavainnekuvatAksonometrisiä ja / tai perspektiivikuvia, jotka havainnollistavat ehdotuksen keskeisiä ideoita, ratkaisujen tilallista luonnetta, rakennusmassoja ja niiden suhdetta toisiinsa, sekä kaupunki- ja maisematiloja. Kuvia tulee olla vähintään 2 kpl, joista toinen on tehtävä uudistettavalta alueelta. Toisen kuvan kohteen kilpailija voi valita itse.

Muu havainnollistava materiaali alueen rakentamisen luonteestaLisäksi kilpailija voi esittää muita ideoitaan havainnollistavaa materiaalia sallitun planssien enimmäismäärän puitteissa. Materiaalilla toivotaan kuvattavan erityises-ti täydennys- ja lisärakentamis- sekä saneerausratkaisuja, ekologisten ratkaisujen periaatteita, liikenne- ja paikoitusratkaisuja sekä julkisia ulkotiloja.

Selostus kilpailuehdotuksen sisällöstäPlanssille kiinnitetty noin A4-kokoinen selostus ratkaisun pääperiaatteista, tavoit-teista ja rakentamisen kokonaislaajuudesta (kem2) toiminnoittain eriteltynä sekä selvitys ekologisista ratkaisuista planssille kiinnitettynä. Selostuksen voi jakaa osiin eri plansseille asianomaisten kuvien yhteyteen. Selostus esitetöön myös tiivistelmänä pdf-muodossa A4-koossa. Järjestäjä liittää selostuksen tiivistelmän internetsivustolle kilpailutyön esittelyn yhteyteen.

4.2 Kilpailusalaisuus

Kilpailuehdotusten jokainen asiakirja on varustettava kilpailijan valitsemalla nimimerkillä. Ehdotuksen mukana on jätettävä suljettu, läpinäkymätön kirjekuori, joka sisältää ehdotuksen nimimerkin, tekijän nimen ja yhteystiedot. Lisäksi on ilmoitettava kenellä on ehdotuksen tekijänoikeus ja ketkä ovat toimineet avustaji-na. Jos tekijät ilmoittavat yrityksen nimen, tullaan yrityksen nimi julkaisemaan tekijän nimen yhteydessä.

4.3 Kilpailuehdotusten sisäänjättö

Kilpailu päättyy 3.12.2010. Kilpailuehdotukset on jätettävä klo 14.30 mennessä osoitteeseen:

Riihimäen kaupunkiTekninen keskus, kirjaamoEteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI

tai jätettävä todistettavasti postin tai muun kuljetuslaitoksen toimitettavaksi saman päivän aikana samaan osoitteeseen.

Kilpailijan on ehdottomasti varmistettava, että lähetyksen päällä on postin tai muun kuljetuslaitoksen merkintä sisäänjättöhetkestä. Lähetyksen päälle on merkit-tävä: ”Peltosaaren yleinen ideakilpailu”.

Lähetysten on oltava perillä viimeistään 17.12.2010. Kaikki järjestäjälle saapuneet ehdotukset ja arvioitu kilpailun ratkeamisajankohta julkaistaan kilpailun internetsi-vuilla www.Peltosaarenideakilpailu.fi. Myöhemmin saapuneet työt hylätään.

20

21

22

23

24