SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITON JÄSENLEHTI Työsuojelu ja ... 20… · Työsuojelu ja -hyvinvointi puhuttavatrakennusalaa Nuoriso-projekti alulle Lemminkäisen asentajayhdistys 40vuotta

1vasama 2 / 2 0 1 2

S Ä H K Ö A L O J E N A M M A T T I L I I T O N J Ä S E N L E H T I

H e l m i k u u2 | 2 0 1 2

L o m a l l e V i l l a A n d r o p o f f i i n ? s . 7NYT

Työsuojelu ja -hyvinvointiTyösuojelu ja -hyvinvointipuhuttavat rakennusalaapuhuttavat rakennusalaa

Nuoriso-projektialulle

Lemminkäisenasentajayhdistys40 vuotta

Urakointiaturkkilaiseentapaan

s. 8-9 s. 3 & 10-11 s. 14

s. 4-5 & 12-13s. 4-5 & 12-13

2 vasama 2 / 2 0 1 2

KUUKAUDEN

KUVA

p ä ä k i r j o i t u s

Joka viides suomalainen kärsii kaamosoireista.Kuva: Emmi Kallio

Kiitollisuuson PÄÄasiaE eva Vä n s k äv a p a a k i r j o i t t a j a

Jouduin käymäänsairaalan päivystyksessä pii-naavan yskän takia. Aulati-lat olivat tupaten täynnä japenkit varattuja. Oli pieniänuhaneniä ja isoja nuhane-niä. Yskijöitä, ontujia ja ai-nakin yksi silmävaivainen.Tunnit matoivat ja yhdessäseurasimme viisarien liikettäseinän kellosta.

En tietenkään ottanutmukaan mitään lukemista.Kuluneet aikakauslehdetpöydällä eivät houkutelleet.Niinpä yritin torkkua siinätuolilla silmät kiinni, eikä setietenkään onnistunut.

Kuulin katkelmia keskusteluista vierestä. Kaksi työmiestävastapäätä olivat odottaneet jo kahdeksan tuntia lääkäriinpääsyä. Toinen oli ilmeisesti saattaja ja toinen piteli päätäänja silmäänsä. Ihmettelivät olisiko hoitoon päässyt aiemmin,jos olisi loukkaantumispaikalla tilannut ambulanssin.

Lopulta saatiin avuksi toinen lääkäri, ja suma alkoi pur-kaantua. Yksi vanha mies totesi vähän hämmentyneenä sai-raanhoitajalle käsi paketissa, että mitä maksaa ja minne tämämaksetaan. Sairaanhoitaja tokaisi siihen, että ”Ei maksa mi-tään, siksi te niitä veroja maksatte.”

Jäin vielä jonoon pariksi tunniksi ennen kuin vuoroni tuli.Ehdin miettiä sairaanhoitajan sanoja. Kaikki potilaat pääsi-vät lopulta hoitoon, vaikka odotusaika oli kieltämättä liianpitkä joidenkin kohdalla. Saimme myös hoitoa ”ilmaiseksi”.Tai siis niitä verorahoja vastaan.

Yleensä verot ovat pakollinen ja ikävä maksuerä, ja ehkäkerran vuodessa hymyn aihe jos sattuu saamaan veronpalau-tuksia. Kuinka usein mietimme, mitä verovaroilla oikeastisaamme? Minäkin sain neuvoja ja reseptit, joiden voimallayskää selätän.

Mieleen muistui parin vuoden takainen poskionteloleikka-us, josta maksoin vain sairaalassa sisälläolopäivistä, muuta-man kympin. Luulen, että jos olisin maksanut leikkauksensen oikeiden kulujen mukaan, rahani eivät olisi riittäneet.Ja kuinka monessa maassa onkaan se tilanne, että hoitoon eipääse jos rahat eivät riitä? Entä mikä on hoidon taso?

Niinpä siinä sairaalan aulassa päätin olla kiitollinen: avustaja hoidosta, siitäkin ajasta jonka sain näitä asioita miettiä,verovaroilla kustannetusta koulutuksesta josta olen saanutnauttia, ja josta nyt lapseni nauttivat. Kirjastosta, koska sieltäsain juuri sen kirjan jonka halusin heti lukea, eikä joulupukkihoksannut sitä minulle toimittaa. Teistä, joita pitkin voin hu-ristella työhön tai vaikka sinne sairaalan päivystykseen. Ihanvain muutaman asian mainitakseni.

Julkaisija: Sähköalojen ammattiliitto ry, Elbranschernas fackförbund rf.Postiosoite: PL 747, 33101 TamperePuhelin: 03 252 0111 - fax: 03 252 0210Sähköpostiosoite: [email protected] - [email protected]äätoimittaja:Martti Alakoski - Vastaava toimittaja: Riitta KallioTiedotussihteeri, toimittaja (oto):Margit NurmikoluUlkoasu ja taitto: Johanna HäkkiläViestintävaliokunta: Pj. Martti Alakoski, Timo Punkki,Ari Aavamäki, Petri Haanpää ja Jyrki Vihtari

Tilaushinta:30 €/vsk kotimaa40 €/vsk ulkomaat

Ilmoitushinnat tekstisivulla:Mustavalkoilmoitukset 1,50 €/pmm2-väri-ilmoitukset 1,70 €/pmmNeliväri-ilmoitukset 2,00 €/pmmTyöpaikkailmoitukset -50%

Ilmoitusmyynti:Ammattimedia Oy/Eeva Lesonen,PL 141, 20251 TurkuPuh. 02 276 1000Fax 02 235 [email protected]

Lehti ilmestyy 12 kertaa vuodessa

Painos: 27 000 kpl

Painopaikka:Sanomapaino Oy, Forssa,2012

Seuraava Vasama ilmestyy 22.3.2012, aineistot 12.3.2012mennessä

SÄHKÖALOJEN AMMATTIL I ITON JÄSENLEHTI , perustettu 1957 56. vuosikerta

#Kädessäsi pitämä Vasama-lehti on56 vuoden ajan kertonut Sähkölii-ton jäsenille sähkömiesten- ja naistenoman ammattiliiton toiminnasta. Itseasiassa se on ollut ainoa lehti Suomes-sa, joka katsellut sähköalaa puhtaastityöntekijän näkökulmasta ja siksi seon paikkansa jäsenten kädessä ansain-nut.

Kaikkien suomalaisten ammattiliit-tojen jäsenlehdet toimivat enemmäntai vähemmän samalla periaatteellakuin Vasama. Kullakin alalla on tietys-ti omat erikoisuutensa, mutta tärkeätasiat näyttäytyvät kaikissa lehdissä hy-vin samanlaisina.

Työehtosopimukset, luottamusmie-het, työturvallisuus, irtisanomiset, yt-neuvottelut, ulkomainen työvoima,harmaa talous - yhteisiä aiheita riittää.

"""

Nämä teemat ovat sellaisia, joista soisimyös kaupallisen lehdistön kirjoitta-van. Onhan suurin osa päivälehtienlukijoista ja tilaajista palkansaajia, joi-ta nämä asiat koskettavat päivittäin.

Ongelmana on se, että palkansaajiakoskettavien asioiden tiedotusmono-poli on täydellisesti kaupallisen me-dian hallussa. Yleensä nämä lehdetja tv-kanavat ovat myös joko suoraan

oikeistopolitiikkaa kannattavia tai ai-nakin näkemykseltään voimakkaastitalouselämää tukevia.

Vastavoimia näille näkemyksille eikäytännössä siis ole edes poliittisellatasolla. Muutos puolueiden saamaanlehdistötukeen aiheutti sen, että lä-hes kaikki maakuntien niin sanonutpalkansaajalehdet joutuivat vuodenvaihteessa lopettamaan toimintansa.Vain sosialidemokraattien päivälehtiDemari ja yksipäiväiseksi supistunutvasemmistoliiton Kansan Uutiset ovat

häthätää enää pitäneet pintansa.Työnantajien näkemyksiä myötäi-

levän lehdistön ja television valta onsiten yhä vain keskittyneempää, mikäei voi olla vaikuttamatta myös palkan-saajien asemaan työelämässä.

"""

Sähköliitto on ollut eturintamassamyös taistelussa median huomioar-vosta. Viimeksi saimme runsaasti po-sitiivista julkisuutta talvimyrskyjenaiheuttamien sähkökatkosten korja-usasioissa.

Mutta mediavoittoja saadaan vain,jos liiton oma toiminta on avointa jarehellistä. Kaikilla liiton jäsenillä onoikeus kertoa oma mielipiteensä javaatia vastauksia liiton tekemistä pää-töksistä. Voimakaskin kritiikki kuuluujärjestöpolitiikkaan, varsinkin kunedessä ovat edustajistovaalit.

Siksi onkin toivottavaa, että niinVasaman palstoilla, liiton nettisivuillakuin Facebookissakin käydään mah-dollisimman laajaa keskustelua liitontulevaisuudesta. Erityisesti liiton hal-linnossa mukana olevilta toivotaanuusia keskustelunavauksia.

Vasama lupaa omalta osaltaan uu-tisoida kattavasti ja tasapuolisesti– mutta tietysti myös journalistisenkriittisesti - kaikkien vaaleihin osal-listuvien ryhmittymien näkemyksistäliiton toiminnan kehittämiseksi.!

Tarvitaan avointa ja rehellistä viestintää

2 Pääkirjoitus

3 Tapaus IFM

4-6 Työhyvinvointi ja työsuojelu

7 Sähköjohto

8-9 Tekmannin asentajayhdistys

10-11 IFM:n koukerot

12-13 Turun tarkka sairaalatyömaa

14 Juha Jumisko aloitti

15 Jäsenrekisteri tiedottaa

16 Talvikurssi Ikaalisissa

17 Liiton yhteystiedot

18 Työttömyyskassa

19 Taina Lähdesluoma 50

20 Osastot toimivat

22 KurssitKannen kuvassa Kimmo LindholmKuva: Suvi Aho

3vasama 2 / 2 0 1 2

Pa a vo H o l i

Istanbulin vanhan-kaupungin hienoim-

pia nähtävyyksiä on BüyükÇarsi, 6 000 myymälänmuodostama sokkeloinenjättiläisbasaari. Siellä myy-dään melkein mitä vainmatoista mausteisiin ja hin-noista voidaan aina tinkiä.

Tähän basaarihinnoit-teluun lähti mukaan myösSuomen sähkönjakelunkantaverkkoyhtiö FingridOyj, kun turkkilaisyhtiöIFM vuonna 2010 hyväksyt-tiin alihankkijaksi 400 kVvoimajohtolinjan työmaalleSeinäjoelle.

Vasama-lehden haltuunsasaamat dokumentit paljasta-vat, että 9,5 miljoonan eu-ron projekti voitettiin käyt-tämällä työvoimaa, jonkapalkkaus oli vain murto-osalainmukaisesta.

Saksalainentinki hinnasta…Suomen sähkönjakelun kan-taverkkoa vahvistetaan seu-raavan kymmenen vuodenaikana mittavalla uudisra-kentamisella. Tähän Fing-ridin yli 1,7 miljardia euroamaksavaan kokonaishank-

keeseen liittyi myös 55 kilo-metrin mittaisen, Seinä-joen ja Tuovilan välisen400 kV voimajohtolin-jan uudistaminen.

Rakennustyön tar-jouskilpailun voitti sak-salainen suuryhtiö SAGGmbH, joka aloitti työtloppuvuodesta 2009. Yh-tiön tarjouksessa materiaa-likulut olivat kilpailijoitakorkeammat, mutta henki-löstökulut sen sijaan perätiyli 35 prosenttia alemmatkuin tarjouskilpailussa mu-kana olleilla suomalaisyri-tyksillä.

Suomalaisyhtiöiden tar-jousten sisältämät henki-löstökulut olivat reilustiyli 5 miljoonaa euroa jaSAG:n lähes 3,5 miljoonaaeuroa. Eroa SAG:n hyväk-si kertyi yli 1,9 miljoonaaeuroa. Jo tämäkin hintaerooli hämmästyttävä, muttatodelliseen basaarihinnoit-teluun mentiin, kun SAGtammikuussa 2010 otti ali-urakoitsijakseen turkki-laisyhtiön nimeltä Interna-tionale FreileitungsmontageAS eli IFM.

…ja turkkilainen lisääVasama on saanut käsiinsä,SAG:n ja IFM:n välisen,

15.1.2010 päivätynaliurakointisopimuksen.Sen mukaan SAG maksoiIFM:lle Seinäjoen ja Tuo-vilan välisen voimajohto-linjan purkamisesta, uusien

pylväiden pys-tyttämisestä ja voimajohto-linjan vetämisestä vaivaiset1,391 miljoonaa euroa. Työpiti tehdä yhdeksässä kuu-kaudessa eli 1.3.-30.11.2010.

Ero suomalaiseen tarjouk-seen oli revennyt huikeaksi:

lähes 4 miljoonaksi euroksi.Voimajohtolinja olisi siis ra-kennettu yli 70 prosenttiahalvemmin henkilöstökus-tannuksin kuin mitä suoma-laiset alan huippuyrityksetkykenisivät. Molemmissatarjouksessa työ piti tehdäSähköliiton solmiman työ-

ehtosopimuksen (energia-ICT-verkostoala) määritte-lemien palkkojen ja korva-usten mukaisesti.Oliko turkkilaisellaIFM:llä siis käytössään niin

tehokkaat työmenetelmät jataitavat työntekijät, että sepystyi tulemaan Suomen joennestään ankarasti kilpail-luille verkostorakentamisenmarkkinoille tarjouksella,jonka henkilöstökulut oli-vat vain neljännes siitä mitäsuomalaisilla kilpailijoilla?

Vastaus kysymykseen onhelppo antaa: ei ollut. Olivain rajattomasti turkkilais-ta halpatyövoimaa.!

Jatkuu sivulla 10.Paljonko turkkilaisilleoikeasti maksettiin?

Fingridin ostosreissuFingridin ostosreissuturkkilaiselle basaarille

Vasaman haltuunsa saamaSAG:n ja IFM:n välinen aliurak-kasopimus paljastaa, ettäSeinäjoen ja Tuovilan välinenvoimajohtolinja oli tarkoitustehdä reilusti yli 70 prosenttiahalvemmin henkilöstökustan-nuksin verrattuna suomalaisiintoimijoihin.

kilo-ä-

-k-Göt

Yh-aa-

oitakät

mauri-

ehtICTlemustOIF

tehtaitpysennl l

VasSAkasSeivoitehhalnuktoim

15.1.2010 päivätyn

pylväiden pys-tyttämisestä ja voimajohto-linjan vetämisestä vaivaiset

lähes 4 miljoonaksi euroksi.Voimajohtolinja olisi siis ra-kennettu yli 70 prosenttiahalvemmin henkilöstökus-

lumjovasu

Vhevata

aak-aa

taki-ti

at--

SAK haluaa turvatatyöeläkkeiden rahoi-

tuksen, jotta nuorillekin voi-daan taata kunnolliset eläk-keet. Tämä varmistuu vainkorottamalla työeläkemaksutpikaisesti kestävälle tasollenyt, kun maksajien määrä onvielä riittävän suuri.

Työurien pidentämisenlähtökohta on, että työtä ontarjolla. Myös työntekijöidenhyvinvoinnista on pidettävähuolta ja työkyvyttömyyden

syitä torjuttava, jotta työky-vyttömyyseläkkeelle jäävienmäärä saadaan vähenemään.

- Meille on tärkeää, ettämyös nuorilla on varmuusriittävästä eläketurvasta.Tässä tilanteessa, kun irti-sanomisuutisia tulee valitet-tavan tiuhaan ja kokonaisiatyöpaikkoja suljetaan, ei olemyöskään oikein heikentääikääntyneiden työttömienoikeutta työttömyysturvanlisäpäiviin, sanoo SAK:n

eläke- ja työura-asioidenpäällikkö Kaija Kallinen.

Ikärajojenmuuttaminenviimeinen keinoSAK:n hallitus halusi viimeviikon kokouksessaan höllä-tä solmua, joka työuraneu-votteluissa on syntynyt, kunElinkeinoelämän keskusliit-to EK ei ole ollut valmis neu-vottelemaan työeläkemaksu-jen korottamisesta.

Missään tapauksessa työ-eläkkeen alaikärajan nos-taminen ei ole lähivuosienasia. 25-vuotiaan ennustettueläkkeelle siirtymisikä on nyt60,5 vuotta, kun työmarkki-najärjestöjen ja hallituksenyhdessä asettama tavoitevuoteen 2025 mennessä on62,4 vuotta.

- Eläkeikärajaan kajoaminenon vasta viimeinen vaihto-ehto. SAK:n hallitus antoineuvottelijoille mandaatinneuvotella joustavan eläke-iän ikärajojen nostosta siinätapauksessa, että mitkäänmuut työllisyyteen ja työelä-män laatuun liittyvät toimeteivät riittäisi nostamaan kes-kimääräistä eläkkeellesiirty-misikää tarpeeksi, Kallinenselventää.!

SAK haluaa turvata nuorten eläkkeet

SAK:n kuusi kärkitavoitettaeläkeneuvotteluissa• Korkea työllisyys varmistettava• Nuorille kunnon eläkkeet• Eläkemaksut kestävälle tasolle• Työelämän laatua parannettava• Työkyvyttömyyden syitä ehkäistävä tehokkaasti• Työttömyysturvan lisäpäiväoikeussäilytettävä nykyisellään

SAK:n näkemykset työurien pidentämisestä ja kestävästäeläketurvasta löytyvät osoitteesta www.sak.fi/tyourat.

Lauri Lyly muistuttaa, että SAKon sitoutunut tavoitteeseennostaa suomalaisten todellistaeläkkeellesiirtymisikää vuoteen2025mennessä 62,4 ikävuo-teen.Kaija Kallinen

4 vasama 2 / 2 0 1 2

Te k s t i R i i t t a Ka l l i oKu v a t R i i t t a Ka l l i oj a S u v i A h o

- Kun 20 viikossapitää saada viisi

kerrostaloa ja satahuoneistoa val-miiksi, ylimääräisetpoissaolot eivättule kyseeseen,S ä h k ö - A r o ntyösuoje luva l -tuutettu Mika

Rainio toteaa.Viiden muun sähkö-

asentajan kanssa Helsin-gin Viikkiin nousevia puu-

kerrostaloja sähköistävä Rai-nio arvelee, että työnantajansatsaus työntekijöidensä työ-hyvinvointiin ja erityisestityöterveyspalveluihin mak-saa itsensä reilusti takaisin.

- Kun asiat hoidetaan ajal-laan, ongelmat eivät pää-se kasautumaan eikä turhiapoissaoloja tule. On kaikkienetu, että terveydenhoitoonei tarvitse jonotella ja työ-viihtyvyyteen kiinnitetäänhuomiota. Meillä on myösmukava, huumorintajuinenasentajaporukka, joten ihanpienistä vastoinkäymisistä eilannistuta, kun kaverit ovattukena.

25-vuotias Niko Piiroinenvahvistaa kärkimiehensäviestin.

- Meininki on ihan jees.Työterveyspalvelut pelaavatja virikeseteleillä voi maksaavaikka pääsylipun jääkiekko-otteluun.

LaajennettutyöterveyshuoltoSähkö-Aro tarjoaa kaikilletyöntekijöilleen laajennetuntyöterveyshuollon SuomenTerveystalossa. Lakisääteisenpalvelun, esimerkiksi yleis-lääkärin vastaanoton ja mää-räaikaistarkastusten ohellatyönantaja kustantaa myöstarvittavat erikoislääkäri-konsultoinnit sekä fysiote-rapia- ja laboratoriopalvelut.

- Lääkärin lähetteellätyöntekijöiden on mahdol-lista saada esimerkiksi työ-kykyä ylläpitävää fysikaa-lista hoitoa. 60 prosenttiatyöntekijöistä käyttää myösvirikeseteleitä, joita voikäyttää liikunta- tai kulttuu-riharrastuksiin. Yhtiö järjes-tää henkilökunnalle virkis-tystoimintaa, pikkujoulujaunohtamatta, hallintotiiminesimies Outi Myllyharju lis-tailee yhtiön satsauksia työ-hyvinvointiin.

Työhyvinvointikorttiharkinnassa- Hiljattain lanseerattu työ-hyvinvointikortti ei ole

Työhyvinvointiin kannattaa satsata

”Ihan jees”Ihan jees–meininki”–meininki”

” Kun asiat hoidetaanajallaan, ongelmat eivätpääse kasautumaan,eikä turhia poissaoloja tule.”

TeKj a

RV

asentgin Vii

kerrostalnio arvesatsaus thyvinvtyötervsaa itse

- Kulaan,se kaspoissaetu,ei taviihthuommukasenpielantuk

Niko Piiroinen ja Mika Rainioovat erityisen tyytyväisiä työn-antajansa järjestämiin työter-veyspalveluihin.

5vasama 2 / 2 0 1 2

Sähkö-Aron hallintotiimin esi-mies Outi Myllyharju lupaa työ-hyvinvoinnin nimissä vastaisuu-dessakin tarjota työntekijöillepikkujoulujuhlia, jonne voi ottaapuolisonkin mukaan.

Viikin puukerrostalorakentamisenuusi tekniikka kiinnostaa alanammattilaisia ulkomaita myöten.Vierailijoita riittää talvisellatyömaalla, jossa sähköistystöitätehdään enimmäkseenlämpimissä sisätiloissa.

meillä vielä käytössä. Itsemenen korttikoulutukseen,jos siihen liikenee aikaa jamahdollisuus, Mika Rainiotuumii.

Hän arvelee, että uudenkortin merkitys on työhyvin-vointiasioiden esille nosta-misessa.- Työryhmään saattaa tullavälillä hankaliakin tapauk-sia. Kaikki eivät esimerkiksiosaa ottaa palautetta vas-taan, vaikka ovat mokan-neet. Olen yrittänyt sanoakavereille, että työasioita eipidä ottaa niin henkilökoh-taisesti.

Rainio kehuu heidän ny-kyistä, melko nuorta työpo-rukkaansa.

- Yhteistyö pelaa ja hom-mat sujuvat. Ne kaverit,jotka eivät viihdy, siirtyvätyleensä ennenpitkään muu-alle töihin.

PilottikohdekiinnostaamoniaMonitoiminen Mika Rainioon tyytyväinen, että ennät-tää toimia kiinnostavan puu-kerrostaloprojektin sähkö-töiden nokkamiehenä.

- Tämä on vähän erikoinenpilottikohde ja sopivan riva-kasti toteutettu, että ehdinolla mukana alusta loppuun.Istun Sähköliiton taloteknii-kan tes-neuvottelukunnassa,ja silloin kun on neuvottelutmeneillään, ei olisi ajallisestimitään mahdollisuuksia toi-mia kärkimiehenä. Askar-telua kun riittää myös koto-puolessa Klaukkalassa, jossaolen osakkaana hevostilalla.

Metsäliiton Puutuotete-ollisuuden lanseeraamissapuuelementtikerrostaloissaon paljon teknisiä hienouk-sia, jotka täytyy ottaa huo-mioon esimerkiksi sähkö-,ääni- ja paloeristysasennuk-sissa. Pilaripalkkirunkoistentalojen rakentamistekniikanedut näkyvät erityisesti tal-virakentamisessa. Valmistajalupaa pystyttää kolmikerrok-sisen talon ”säältä suojaan”jopa viikossa.

- Näin kylmänä talvena onollut mukavaa, että töitä onsaanut enimmäkseen tehdäsuojaisissa sisätiloissa, Rainiototeaa.

"Toissa talvena lansee-rattu työhyvinvointikorttion jo satojen suomalaisentaskussa.

Koulutuksen pääsanomaon, että työhyvinvointiaedistetään parhaiten työ-paikalla yhteisvoimin. Hy-vinvoiva henkilöstö on mo-tivoitunutta, sitoutuu työ-hönsä ja toimii tehokkaasti.Työhyvinvointi auttaa or-ganisaatiota menestymään,edistää työurien kestoa javähentää sairaus- ja eläke-kuluja.

Työurien pidentämistäpohtineessa, Jukka Ahte-lan vetämässä Työelämä-ryhmässä sovittiin talvella2010, että Työturvallisuus-keskus (TTK) kehittää jaottaa käyttöön työhyvin-vointikortin. Kehittäminentapahtui yhteistyössä työ-markkinajärjestöjen kanssa.

Työhyvinvointikortti suo-ritetaan osallistumalla päi-vän mittaiseen työhyvin-vointikorttikoulutukseen,johon kuluu tentti ja en-nakkotehtävä. Kortti toimiikoulutuksen todistuksena.

Työhyvinvointia jayhteistyötäTyöhyvinvointikorttikoulu-tuksen tavoitteena on saa-da aikaan työhyvinvointiaedistäviä prosesseja työpai-kalla ja lisätä eri toimijoi-den yhteistyötä. Koulutuk-sen teemoina ovat työhy-vinvoinnin näkökulmat,työhyvinvointi johtami-sessa, työyhteisön toimintasekä terveys ja työkyky.

Korttikoulutus keskittyytyöhyvinvoinnin perusasi-oihin ja käsittelee työpai-kan eri toimijoiden roolejaja vastuita työhyvinvoinninedistämisessä. Koulutus ontarkoitettu niin esimiehille,työsuojelun yhteistoiminta-henkilöstölle kuin kaikillemuillekin työpaikan työhy-vinvoinnin kehittämisestäkiinnostuneille.

Tavoitteena on käynnis-tää kehittämisprosessejatyöpaikalla ja lisätä yhteis-työtä. Koulutus vahvistaayhteistä käsitystä työhyvin-voinnista sekä jäsentää roo-leja ja vastuita.

Työpaikan voimavarojaja kehittämiskohteita arvi-

oidaan ennakkotehtä-vässä. Päivän aineistot,keskustelut ja ryhmä-tehtävät auttavat kehit-tämiskohteiden työstä-mistä koulutuksen jälkeen.Koulutuksen ja tentin suo-rittanut saa haltuunsa työ-hyvinvointikortin. !

Työhyvinvointikortti edistäätyössä jaksamista

Korttikoulutus pähkinänkuoressa:

Työhyvinvoinninnäkökulmia• Mitä työhyvinvointi tarkoittaa?• Tarpeet ja voimavarat• Säädös- ja sopimusperusta• Tuottavuus ja työhyvinvointi• Työhyvinvointi johtamisessa• Työhyvinvointi osana strategista -ja päivittäisjohtamista• Turvallinen ja terveellinen työ ja työympäristö• Ammattitaito ja osaaminen• Työyhteisön toiminta• Yhteistyö, osallistuminen ja hyvä työkäyttäytyminen• Toimintamallit ristiriita- ja epäasiallisen kohteluntilanteissa• Terveys ja työkyky• Terveyden ja työkyvyn edistäminen• Työkyvyn puheeksiottaminen ja varhainen tuki• Yhteenvetokeskustelu, tentti ja tentin palautus

6 vasama 2 / 2 0 1 2

Te k s t iU P /M i k a Pe l t o n e nKu va J a r i S o i n i

1970-lukuaon pidettytyösuojelunvuosikymmenenäSuomessa.Tuolloin yritettiinrakentaa esimer-kiksi pohjoismai-den moderneintatyöympäristöla-kia, jossa olisiollut mukanamyös henkinentyöhyvinvointi.

Työnantajat olivatkuitenkin ajatusta vas-

taan ja henkinen puoli tulilakeihin vasta paljon myö-hemmin.

- Työsuojelu-uudistus lähtiliikkeelle oikeastaan vasta1960-luvulla, vuonna 1971sosiaali- ja terveysministeri-ön työsuojeluosaston päälli-

köksi noussut Jacob Söder-man kertoo.

Hänen aikanaan perus-tettiin kolmikantainen työ-suojelukomitea.

- Silloin kauan arvosteltuammattientarkastus jäi his-toriaan. Sen korvasivat työ-suojeluhallintolaki ja työ-suojeluvalvontalaki, joistavallitsi laaja yksimielisyys.

Työturvallisuuslain edus-kunta sääti jo vuonna 1958.Vuotta myöhemmin hallitusantoi asetuksen, joka laajen-si työturvallisuuslain koske-maan myös julkisen sektorintyöpaikkoja, joissa työsken-teli viran- ja toimenhaltijoi-ta.

Silloin lain piiriin tuli noin200 000 henkilöä lisää.

Edustaja ihmettelityösuojelununohtamistaKansanedustajaksi vuonna1972 valittu Söderman häm-mästeli tuolloin, miten työ-suojelu oli Suomessa unoh-dettu.

- Minulla on sellainen kä-sitys sodanjälkeisestä ajasta,että kaikilla aloilla tehtiinhirveästi, mutta hallinto py-syi muuttumattomana.

Södermanin mukaan uu-distukset, jotka olivat tapah-tuneet muissa Pohjoismaissajo 40- ja 50-luvuilla, patou-tuivat meillä 60-luvulle. Sil-

loin myös työsuojelu pullahtipintaan.

- Muistan kiinnostunee-ni siitä, koska työpaikkata-paturmia oli niin runsaasti,mutta työsuojelu oli täysinunohdettu.

SAK:n panostus työtur-vallisuuteen ja työsuojeluunoli pitkään vähäistä. Vielä1960-luvulla SAK oli köyhäammatillinen keskusjärjestö.

- SAK:lla oli 70-luvullakintäysi työ sopimuspolitiikas-sa. Siihen aikaan työmark-kinoilla oli kovia ristiriitojasopimusten tiellä.

Söderman muistaa, että jostuohon aikaan demarijoh-toisessa liitossa oli työsuoje-luvaltuutettu, tämä oli kom-munisti. Ja kommunistijoh-toisessa liitossa valtuutettuoli yleensä demari.

- Kentällä työsuojelua ar-vostettiin, mutta siihen ai-kaan oli niin paljon taiste-lua, että tällaiset laadullisetasiat eivät olleet liittotasollapainopisteenä.

Työsuojeluhallitusväärään kaupunkiinTyösuojeluhallitus päätettiinperustaa vuonna 1972. Ruot-sissa työsuojelun pääjohtaja-na oli Rakennusliiton enti-nen puheenjohtaja.

Ay-liikkeen luottamusvirkamiesjohtoiseen am-mattientarkastukseen oli

Suomessa erittäin heikko jameilläkin innostuttiin aja-tuksesta, että virkaan ei tar-vittaisi akateemista tutkin-toa.

Suomessa seurattiinmuutenkin tarkasti Ruot-sin parempaa työsuojelua,koska meiltä muutettiin1960-70-lukujen taitteessapaljon työn perässä sinne

Suomessa lähdettiin Sö-dermanin mukaan siitä, ettätyösuojeluhallituksen pää-johtaja voisi olla ansioitunutay-mies.

- Hallituksen esitykseentuli kuitenkin vaatimus tut-kinnosta, jolloin ainoa pai-

kalle sopiva oli KTV:n silloi-nen puheenjohtaja JaakkoRiikonen.

Valtiovarainministeriökeksi myös, että työsuojelu-hallitus sijoitetaan Tampe-reelle.

- Perusteena oli, että sielläoli tyhjä ammattikoulu.

Södermanin mukaan tämäoli suuri takaisku.

- Sijoituspäätös johti sii-hen, että työmarkkinajärjes-töt rupesivat sopimaan työ-suojeluasioista Helsingissä.Työsuojeluhallinto ei tiennytnäistä sopimuksista mitään.Minusta hanke epäonnistui.

Työsuojelussa onpalattu 60-luvulleTyöturvallisuuslakia yritet-tiin uudistaa vuonna 1973niin, että siinä yhdistyisivätkaikki työsuojelumääräyksiäsisältävät lait.

- Aika moni komitean jä-sen sen hyväksyikin, muttatyönantajat vastustivat sitäkovasti, Söderman muistaa.

Työnantaja oli päässyt Sö-dermanin mielestä niskanpäälle ja työturvallisuuslainkokonaisuudistus lykkääntyilopulta vuoteen 2002 saakka.

- Käännekohta koko uudis-tuspolitiikassa oli 90-luvunlama. Sen jälkeen uudistus-mielisin rintama on heiken-tynyt.

Viimeisen kerran Söder-man yritti nostaa työsuoje-lua pintaan vuonna 1982,jolloin hän toimi sosiaali- jaterveysministerinä, mutta eionnistunut.

- Nyt meillä ollaan aika sa-massa tilanteessa kuin oltiin1960-luvulla.!

Lähteenä käytetty myös kir-jaa Tapio Bergholm: Tasa-arvoa kohti. Tulopolitiikanaika I. SAK 1969–1977.Kirja ilmestyy huhtikuussa2012.!

Työsuojelu paranee,Työsuojelu paranee,mutta hitaastimutta hitaasti

Jacob Söderman teki paljon töitä työsuojelun eteen 70-luvun alku-puolella työskennellessään sosiaali- ja terveysministeriön työsuoje-luosaston päällikkönä.

Tu r v a / R i t a M a l l i u s

Kun lunta sataa rei-lusti, rakennusten

kattojen kantokyky saattaatulla vastaan. Tällöin lu-menpudotus on välttämätöntoimenpide. Lisäksi hallittupudottaminen suojelee ja-lankulkijoita lumimassojenyllättäviltä putoamisilta.

Tarkista pudottajanammattitaitoKatolle kertyneen lumenpoistaminen on kiinteis-tön omistajan ja haltijanvastuulla. Omakotitalossalumesta vastaa asukas itse,asunto-osakeyhtiössä kiin-teistön huollosta vastaavataho. Työhön palkataanusein ulkopuolinen yritys,jonka kanssa sopimuksen

tekee kiinteistön isännöit-sijä tai huoltoyhtiö. Lumen-pudottajalta vaaditaan am-mattitaitoa, joskin osaami-sen varmistaminen saattaaolla hankalaa.

Ulkopuolista työvoimaakäytettäessä tulee muistaatilaajavastuulaki eli tilaajanselvitysvelvollisuus ja vas-tuut. Esimerkiksi lumenpu-dotusyritystä palkatessaanisännöitsijä toimii tilaajana,jolloin tilaajavastuun mu-kaan isännöitsijän tulee sel-vittää toimittajan taustatie-dot. Näitä ovat esimerkiksikaupparekisteriote, veroto-distus sekä yritys- ja yhteisö-tietojärjestelmästä saatavattiedot, kuten Y-tunnus.

Työsuojeluhallinnon lu-menpudotustyöohje antaaraamit asianmukaiselle lu-menpudotukselle. Ohjeissa

esimerkiksi mainitaan, ettäpudotuksessa tulee katollaolla vähintään kaksi työnte-kijää. Näiden lisäksi maassayhden turvamiehen tulisivalvoa, ettei tippuva lumiaiheuta vaaraa jalankulki-joille.

Hutiloinnistasuuria vahinkojaValitettavana seurannais-ilmiönä viimeisten talvi-en lumenpudotuksista ovatkatoille ja kattorakenteilleaiheutuneet vahingot, ku-ten vesikattoon tehdyt reiätsekä näistä johtuneet vesi-vahingot. Kiireen, heikonammattitaidon ja puutteel-listen sopimusten seurauk-sena katot ovat kärsineethuomattaviakin vahinkoja.Hätätyönä lumenpudotustaovat tehneet myös sellaiset

yritykset, jotka eivät vastaa-vaa työtä ole ennen tehneet.

Katolle syntyvien reikienlisäksi vahinkoja voi syn-tyä myös alas pudotetustalumesta, mikäli sitä ei mah-dollisimman nopeasti kulje-teta pois. Jäätyneet kinoksetvoivat vaikeuttaa kulkemis-ta ja aiheuttaa esimerkiksiliukastumisia. Lumen pois-kuljetus ei yleensä kuulu lu-menpudottajan vastuulle.

Omallakin katollaturvallisuushuomioonLumikuorma ei tavallisestiriko normaalin omakoti-talon kattoa, mutta mikälilumi kinostuu katolle epä-tasaisesti, voi lumenpudot-taminen tulla tarpeellisek-si. Lunta kannattaa jättääkatolle noin 10 cm, jotta

kate ei rikkoutuisi katollapuuhasteltaessa. Helpoltatuntuva toimenpide saattaaolla hyvin riskialtis, sillä lu-minen katto vie nopeasti ja-lat alta. Myös räystäiden ylikurkottelua seuraa helpostiputoaminen.

- Katolle ei saa koskaanmennä yksin tai ilman val-vontaa. Lisäksi tulisi varau-tua putoamiseen valjailla taiköydellä. Kiinnityspaikko-jen puutteessa köyden voikiinnittää savupiipun ympä-rille, jos sen sijainti katollaon keskeinen. Ei kuitenkaanole häpeä pyytää apua, josoma turvallisuus epäilyttääedes hieman, opastaa Tur-van korvausasiantuntija Vil-le Vesterinen.

Viime vuonna useita louk-kaantui kotitalon lumenpu-dotustöissä. Kannattaakin

muistaa, että myös omako-titaloasukas voi ulkoistaalumenpudotuksen. Tee-tettävästä työstä on lisäksimahdollisuus hakea kotita-lousvähennystä.

- Helpointa on tilata lu-menpudottaja tai työhönerikoistunut porukka. Tulekuitenkin varmistua siitä,että menetelmät eivät vau-rioita vesikatetta tai sen lä-pivientejä, Vesterinen sum-maa.!

Turvallinen lumenpudotus vaatii osaamistaTurvallinen lumenpudotus vaatii osaamista

7vasama 2 / 2 0 1 2

S

sähköjohtoNyt on satsattavatyöelämän laatuun

Te k s t iM a r g i t N u rm i k o l uKu va tV i l l a A n d r o p o f f i nk u v a - a r k i s t o

Sähköliitolla onseitsemän ulkomaista

lomaosaketta, jotka sijaitse-vat Viron Pärnussa meren-rannalla Villa Andropoffin

loma- ja kokouskeskuksenyhteydessä. Hyvin varustel-lut, 2–6 henkilölle mitoite-tut lomaosakkeet sijaitsevatrannan tuntumassa uudeh-koissa rivitaloissa. Loma-osakkeissa on kylkiäisenäkaksi White Beach Golfinviikkopeliosaketta. Viikonhinta on 300 euroa.

Villa Andropoff sijaitsee130 kilometrin päässä Tal-linnasta ja kahdeksan kilo-metrin päässä Pärnun kyl-pyläkaupungista. Pärnun-lahden valkohiekkaista ran-taviivaa on käytössä lähespuoli kilometriä. Alueellaon myös kuntoilupaikkojasekä sauna- ja hoitotiloja.

Villa Andropoffin pääraken-nuksessa on lisäksi muunmuassa tasokas ravintola jakesäterassi.

Osakkeet ovat käytettä-vissä parhaana kesäloma-ai-kana, viikot 26–27 ja 29–33.Ensi kesän varaustoivomuk-sia otetaan vastaan 23.2. –7.3.2012.

Varaustoivomusten tu-lee olla perillä viimeistään7.3.2012 mennessä kirjalli-sesti [email protected].

Arvonta suoritetaan9.3.2012, mikäli samalleajalle on tullut useita vara-ustoivomuksia. Arvonnantuloksista ilmoitetaan loma-viikon saaneille henkilöille.

LomaoikeusLomaviikkoja voivat varatayli vuoden Sähköliiton jäse-nenä olleet henkilöt. Lomaton ensisijaisesti tarkoitettuliiton työikäisille jäsenille.Oppilasjäsenillä varausoike-utta ei ole. Liiton eläkeläisetja henkilökunnan jäsenetsaavat vuokrausoikeudenarvonnassa mahdollisestivaraamatta jääneisiin va-paisiin viikkoihin.

Lomavarauksia hoitaaVilla Andropoff Oy: Jo-hanna Leivonen, puh.+358 500 867 209 [email protected]!

Käytä hyväksi jäsenetusi nyt

Villa Andropoffin lomaosakkeetvarattavissa 23.2. – 7.3.2012VVVVV

Ma r t t i A l a k o s k i

uomi saa pian 12.presidenttinsä;Sauli Niinistöottaa tehtävänvastaa 12 vuotta

presidenttinä olleelta TarjaHaloselta maaliskuussa.

Vaalien äänestysaktiivi-suus jäi harmittavan alhai-seksi. Oliko syynä odotet-tavissa oleva, itsestään selvälopputulos.

"""

Ehkä näiden vaalien hie-noin juttu oli, että PekkaHaavisto tuntui onnistu-neen samassa kuin Tarja Ha-lonen aikanaan: vetämäänmukaan kaikenlaisia kansa-laisia monista aatesuunnista- sellaisia kansalaisia, jotkaeivät muuten osallistu po-liittiseen toimintaan.

"""

Itse olen erityisen tyyty-väinen Pekka Haavistonkeräämään yli miljoonaanääneen. Äänimäärä kertoosuvaitsevaisuuden lisäänty-neen Suomessa.

Pekka Haaviston viestiavoimesta ja yhdenvertai-sesta Suomesta tekee tämänmaan rapautuneelle yhteen-kuuluvuuden tunteelle hy-vää: ”Suomi nousee taan-tumasta parhaiten, jos melähdemme yhdessä rakenta-maan oikeudenmukaisem-paa työelämää”.

"""

Minua kiehtoivat erityises-ti Haaviston työelämäänja eläkkeelle siirtymisikäänliittyneet linjaukset.

Työelämän laatuun, työssäjaksamiseen ja oikeudenmu-kaisuuteen on panostettava,jotta saavuttaisimme ta-

voitteemme eläkkeelle siir-tymisiässä. Sehän on 62,4vuotta vuoteen 2025 men-nessä.

Tavoitteeseen päästäk-semme työpaikoilla pitäätoteutua aito toisista välit-

täminen, varhaisen puuttu-misen malli, joka ei tarkoitasilti kyttäämistä.

"""

Työpaikoilla pitää olla nol-latoleranssi työpaikkakiu-saamisen suhteen. Erityi-

sesti on kiinnitettävä huo-miota henkilöihin, jotkatietoisesti lietsovat huonoatyöilmapiiriä.

"""

Työnantajien toimenpiteetovat merkittävässä asemas-sa, kun parannetaan työssäjaksamista.

Useissa yrityksissä on jootettu käyttöön työhyvin-vointikortti. Kortin saavatpäivän mittaisen kurssinkäyneet. Kurssilla käydään

läpi, mitä kaikkea muuta-kin työhyvinvointi on kuinterveyttä ja työkykyä. Setarkoittaa esimerkiksi hyvääjohtamista ja esimiestyötä.

Itsestään selvää on, ettäepäasiallista käytöstä ei mis-sään työyhteisössä pidä hy-väksyä.

Myös Sähköliiton hallitusjoutui kokouksessaan 16.helmikuuta ottamaan kan-taa sopimattomaan käytök-seen. Se teki yksimielisenpäätöksen yhden toimitsi-jansa työsuhteen purkami-sesta, ja puheenjohtaja saiottaa toistaiseksi hoitaak-seen myös muodollisen pää-toimittajuuden.

"""

Sähköliiton edustajiston vaa-livuosi on käynnistynyt. Sa-moin monen muun liiton,kuten Metallin, JHL:n jaPRO:n. Niissä vaalit käydäänaiemmin kuin Sähköliitossa.

Meidän virallinen ehdo-kasasettelumme alkaa huh-tikuun alussa, mutta nyt joehdokkaita haetaan kiihty-vään tahtiin.

"""

Toivon, että mahdollisim-man useat sopimusalajä-senet olisivat kiinnostuneetedustajistoehdokkaaksi ryh-tymisestä. Tavoitteemmeon äänestysaktiivisuudensäilyttäminen edelleen yli50 prosentissa. Sen mahdol-listaa vain kattava ehdokas-asettelu.

Rattoisaa hiihtoloma-aikaa!

”Suomi nousee taantumastaparhaiten, jos me lähdemmeyhdessä rakentamaan oikeu-denmukaisempaa työelämää”.

8 vasama 2 / 2 0 1 2

R i i t t a Ka l l i o

TampereenCumulukseentammikuussakokoontuneetLemminkäisensähköasenta-jien luottamus-miehethavaitsivat,että heidänsäännöllisestikokoontuvaasentajayhdis-tyksensä olivaivihkaasaavuttanutkunnioitettavan40 vuoden iän.

Ainutlaatuinen klu-bi yhdistää valtakun-

nallisen yhtiön sähköam-mattilaisia ja mahdollistaamyös kontaktin konserninjohtoon.

Yhdistyksen puheenjoh-taja Ari Kähkönen tarkistiarkistosta, että perustava ko-kous oli pidetty 18.12.1971Tampereella. Silloisen yhdis-tyksen nimenä oli HankkijanSähköasentajat.

- 20-vuotisjuhlassa hotelliPresidentissä 26.1.1991 yh-distyksen nimeksi muutettiinHantecin sähköalantyönte-kijät. Noveran konkurssinjälkeen 1992 yhdistys jatkoitoimintaansa Tekmanninsähköasentajayhdistyksenä,Kähkönen selvitti yhdistyk-sen monivaiheista mutta kat-keamatonta historiaa.

Vuoden 2011 alusta yhdis-tyksen nimeksi tuli Lemmin-käinen sähköasentajayhdis-tys, johon voivat liittyä jäse-neksi kaikki LemminkäiselläSähköliiton jäseninä toimi-vat asentajat.

Sihteeri Teemu Tuomikaivoi esiin tuoreen tilaston,jonka mukaan Lemminkäi-

sen palkkalistoilla on yh-teensä 570 sähköasentajaaeri puolilla Suomea.

- Parasta aikaa tosin onmeneillään yt-neuvottelut,jonka tarkoitus on vähentää26 sähköasentajaa. Kaikki-aan vähennystarve on noin90 työntekijää ja toimihen-kilöä. Jämsän toimipiste lak-kautetaan kokonaan, Kähkö-nen pahoitteli.

LemminkäisenluottamusmiehetkoollaLemminkäisen asentajayh-distyksen tammikuinen kak-sipäiväinen vuosikokous jaseminaari käytiin luottamus-miesvoimin. Tampereen ti-laisuuteen osallistui 28 luot-tamusmiestä, jotka saivatvieraakseen Sähköliiton pu-heenjohtaja Martti Alakos-ken sekä lakimies Tero Hei-niluoman ja LemminkäinenTalotekniikan toimitusjoh-taja Marcus Karstenin sekäHR-johtaja Heli Koskisen.

Meneillään olleiden pre-sidentinvaalin lisäksi MarttiAlakoski kommentoi aluksiraamisopimuksen merkitys-

tä.- Raamisopimusta on pi-

detty uudenlaisena kol-mikantasopimuksena. Säh-köistysalahan ei ole raami-sopimuksessa mukana. Alanjohtokunnalla olisi tosinedelleen valmiudet liittyä

raamiin, jos työnantajapuolihyväksyy johtokunnan teke-mät esitykset.

Alakoski listasi raamiso-pimuksen eduksi pitkän so-pimuskauden tammikuun2014 loppuun asti, loma-korvausten jaksotusten pois-

tumisen, vuorotteluvapaanheikennysten perumisen,isyysvapaa-asiat sekä oikeu-den kolmen päivän koulut-tautumiseen vuodessa.

Hän muistutti myös, ettäraamiin liittyvät työryhmätovat käynnistyneet ja pal-kankorotuksiin liittyvä ker-taerä 150 euroa maksettu so-pimuksessa mukana oleville.Alakoski myös ennakoi ta-lotekniikan toukokuista pal-kankorotuskierrosta.

- Mahdollisesti saadaanraamia paremmat korotuk-set. Neuvotteluiden kariu-tuessa työehtosopimus onirtisanottavissa. Toukokuunneuvotteluissa panostetaanerityisesti tekstipuoleen.

Uusia palkitsemis-tapoja kehitettäväAikapalkkaustöiden lisään-tyminen yhtiössä herättivilkkaan keskustelun.

- Urakkahinnoittelun rin-nalle pitäisi ryhtyä kehittä-mään muita palkkaus- taipalkitsemistapoja. Näinon todettu neuvotteluissaSTTA:n kanssakin, Alakos-ki puntaroi.

Lemmikäisen sähköasentajayhdistys toiminut jo 40 vuotta

Yt-neuvottelut TampereenYt-neuvottelut Tampereentalviseminaarin teemanatalviseminaarin teemana

Ari Kähkönen veti sujuvasti asentajayhdistyksen kokousta, jonneoli saapunut lähes 30 osanottajaa eri puolilta Suomea.

Perinteisen sähköasentajayhdistyksen tilaisuuksissa onaina nuorekkaan rakentava tunnelma. Eturivissä hymyile-vät Jarkko Antikainen, Aarno Lahtinen ja läppäriä näpelöi-vä sihteeri TeemuTuomi.

9vasama 2 / 2 0 1 2

- Aliurakointiin siirtyminen voijoskus olla laillistakin toiminnanuudelleen järjestelyä, Tero Hei-niluomamuistutti.

Martti Alakoski pohti raamiso-pimuksenmahdollisuuksia säh-köistysalalla.

Marcus Karsten lupasi tarjotasähköasentajille edelleen urak-katöitä.

Klubi yhdistäätalon sähkö-ammattilaisia.

Hän otti kantaa myös ke-hityskeskusteluiden käymi-seen.

- Kehityskeskusteluidenpitäminen ei ole helppoa.Työnjohtoa pitäisi koulut-taa siihen. Keskustelu ei saisiolla pelkästään palkankoro-

tusneuvottelua, vaan muuta-kin keskustelua työntekijänkehittämistavoitteista. Ke-hityskeskusteluiden pitäjienerilaisuus ei myöskään saisivaikuttaa lopputulokseen.Onnistuneissa kehityskes-kusteluissa työnantaja voisisitouttaa työntekijöitään

yrityksen tavoitteisiin.

Urakointia ei ollavähentämässäToimitusjohtaja Mar-cus Karsten puhui

Lemminkäisen ajan-kohtaisista haasteista.Hän esitteli myös yhtiönkäynnissä olevia ja viime-vuotisia projekteja. HeliKoskinen oli tukena vas-taamassa kysymyksiin.

- Kevitsa on Lem-minkäisen kaikkienaikojen suurin säh-köurakka. Meillä onsiellä enimmillään 70asentajaa. Se on erit-täin haasteellinen ja

vaativa projekti, Karsten sa-noi ja antoi kiitosta talotek-niikan osaaville asentajille.

Muita Lemminkäisen työnalla olevia kohteita ovatmuun muassa Westenergynvoimalaitos Vaasan Musta-saaressa, kaivostoimintakoh-de Yara Suomi Oy Siilinjär-vellä, Atrian teurastamonmuutos- ja saneeraustyötKauhajoella ja Linnankiin-teistö Turussa.

- Meillä vahvuus on myösurakoinnin jälkeisessä huol-lon jatkuvuudessa, sillä asi-akkaat haluavat yhä enem-män kokonaisuuksia, Kar-sten lupasi.

Hän pohti myös talotek-niikkatoimialan taloudellis-ta epävarmuutta, alan raken-netta ja osaavien resurssiensaatavuutta.

Yt-neuvottelutpuhuttivatLemminkäisellä oli meneil-lään yt-neuvottelut, joidentavoitteena oli vähentää 90työntekijää. Tammikuunlopussa päättyneet yt-neu-vottelut herättivät asenta-jayhdistyksen seminaarissavilkkaan keskustelun. Irtisa-nomisien tarpeellisuudestaja laillisuudesta keskusteltiinlaajemminkin.

Sähköliiton lakimies TeroHeiniluoma sai vastailla mo-niin kysymyksiin.

- Irtisanomisten syyksi il-moitetaan useimmiten var-muuden vuoksi sekä tuo-tannolliset että taloudellisetsyyt, vaikka todellisuudessatyönantajankin mielestä ole-massa olisi vain toinen näistäperusteista. Tuotannollisenirtisanomisperusteen kohdal-la yrityksen voitollinenkaantulos ei ole irtisanomisten es-teenä. Toisaalta suurissakaantaloudellisissa vaikeuksissaoleva yritys ei saa irtisanoatyöntekijää taloudellisellaperusteella, jos työntekijänirtisanomisesta ei synny to-dellista säästöä, Heiniluomamuistutti työsopimuslainpykälien sisällöstä. Hän pai-notti myös sitä, että työttö-myysuhan piirissä oleville,lomautetuille ja takaisinot-tovelvollisuuden piirissä ole-ville irtisanotuille työtä pitää

aktiivisesti tarjota eikä vainilmoittaa avoimista haetta-vista paikoista.

VuosikokouksenvalinnatAsentajayhdistyksen varsi-naisena vuosikokouspäivä-nä yhdistyksen hallitukseenvalittiin yhdeksän jäsentä:Ari Kähkönen Hyvinkääl-tä puheenjohtajaksi, TeemuTuomi Haarajoelta sihtee-riksi, Pentti Leskinen Tor-niosta varapuheenjohtajaksi,Heikki Meriläinen Vantaal-ta taloudenhoitajaksi ja JuhaImmonen Vantaalta koulu-tussihteeriksi.

Varsinaisiksi hallituksenjäseniksi tulivat Matti Hell-stén Tampereelta, Mika

Sarja Turusta, Janne Marti-kainen Kuopiosta ja MarkoKorhonen Kuopiosta. Asi-antuntijajäseneksi nimettiinOlavi Aaltonen Helsingistäja yhteistyöryhmän jäseneksiJuha Immonen Helsingistä.Toiminnantarkastajiksi va-littiin Markku Lindberg jaVille Saranpää.

Lemminkäinen konserninkansallisen konserniyhteis-työkokouksen edustajaksivalittiin Ari Kähkönen (va-ralle Pentti Leskinen). Yh-teistyöryhmän jäsen ja Lem-minkäisen konserniedustajavelvoitetaan osallistumaanhallituksen kokouksiin. !

ABB:n huoneistokeskukset.Nykyaikainen keskusuudiskohteisiin.

ABB:n huoneistokeskukset on suunniteltu yhteistyössä suunnittelutoimistojen ja urakoitsijoiden kanssa, yleiskaapeloinninja valokuidun liittämismahdollisuuksien asettamat vaatimukset huomioiden. Modernisti muotoiltuna keskukset sulautuvathuomaamattomasti asunnon sisustukseen. Huoneistokeskusten sarjaan kuuluvat ryhmäkeskukset, ryhmäkeskukset data-osalla ja erilliset data-asennus-kotelot. Valmistamme myös asiakaskohtaisia räätälöityjä keskuksia. Huoneistokeskuksetvoit tilata Snro-numerolla suoraan lähimmältä tukkumyyjältäsi. www.abb.fi

ABB OyKotimaan myyntiPuhelin: 010 22 11Faksi: 010 22 22010

10 vasama 2 / 2 0 1 2

Pa a vo H o l i

Saksalaisyhtiö SAGoli yhdessä turkkilai-

sen alihankkijansa IFM:nkanssa aloittanut rakennus-työt Fingridin 400 kV voi-majohtolinjalla Seinäjoen jaTuovilan välillä maaliskuus-sa 2010.

Projektin henkilöstökus-tannukset olivat vain 1,391miljoona euroa, eli reilustiyli 70 % alhaisemmat kuintarjouskilpailun hävinneilläsuomalaisyhtiöillä. Huhti-kuussa 2010 Sähköliitto sainensimmäiset vihjeet tilan-teesta ja aloitti omat tutki-muksensa.

Nimellisesti tappiollaSAG:n ja IMF:n välisen so-pimuksen mukaan linjanrakentamiseen palkattiinviisi turkkilaista esimiestäja 30 turkkilaista linjamies-tä. Sopimukseen oli kirjattuesimiesten bruttopalkaksipäivärahoineen 4 300 euroakuukaudessa ja linjamiesten3 800 euroa kuukaudessa, yh-teensä 1 219 500 euroa.

Kun summaan lisätään so-pimuksen mukaiset suunnit-telu- ja autokulut 181 800euroa, nousee yhteissummajo 1 401 300 euroon. Se on10 000 euroa enemmän kuin

mitä IMF aliurakointisopi-muksen mukaan sai SAG:lta.Urakka näytti siis olevanIFM:lle alusta asti tappiol-linen. Näissä kuluissa ei olevielä edes mukana työnteki-jöiden matkoja Turkista Suo-meen, vakuutusmaksuja eikäyhtiön osuutta työntekijöi-den sosiaaliturva- ja työttö-myysturvamaksuista.

Mutta oliko urakka oikeas-ti IFM:lle tappiollinen? Mak-settiinko Turkin syrjäseuduil-ta värvätyille linjamiehilletodellakin turkkilaisen mi-nisterin elintasolle yltävääpalkkaa?

Mitä maksettiinja mitä ei?Paljonko IFM todellisuudes-sa Suomessa työntekijöilleenmaksoi palkkaa on hämäränpeitossa. Vertaillaanpa kahtaIFM:n työntekijää, esimies”T” ja linjamies ”L”, koske-via palkkatietoja.

IFM:n ja SAG:n mukaanlinjamiehille maksettiin2 285 euroa kuussa ja senlisäksi 2 100 euroa päivära-hoja, yhteensä 4 385 euroa.Työnjohtajat saivat hiukanenemmän. Päivärahat olivatIFM väitteen mukaan vero-tonta tuloa. Turkin verovi-ranomaisten mukaan kaikkipäivärahat ovat kuitenkinveronalaista tuloa. Ammat-tiliittojen jäsenmaksut sensijaan kyllä olisivat Turkissaveronvähennyskelpoisia.Henkilökohtaisten työso-pimusten mukaan miehille

luvattiin, Turkin tapaan net-topalkkana, työnjohtajalle1 930 euroa kuukaudessa jalinjamiehelle 1 630 euroakuukaudessa. Päivärahoistatyösopimuksessa ei puhutamitään. Turkin verotusta-solla summat tekevät brut-tona noin 2 700 ja 2 200euroa kuussa. KuitenkinIFM:n esittelemien ”veroto-distusten” mukaan esimer-kiksi huhtikuussa 2010 sai”T” bruttona/nettona vain2 208/1 633 euroa ja ”L”1 884/1375 euroa.

Asia muuttuu aina vainsekavammaksi, kun tutki-taan IFM:n palkkakuitteja.Niiden mukaan ”T” oli kui-tannut saaduksi huhtikuussa2010 bruttona 3 637,56 eu-roa, josta 1 215,00 oli mak-settu tilille ja 2 422,56 olikäteismaksua. ”L” oli kui-tannut 3 239,72 euroa, josta1 300 oli maksettu tilille ja1 939,72 oli käteismaksua.Useimpina kuukausina työn-tekijät olivat lisäksi saaneetosan palkasta 500 euron etu-maksuna.

IFM oli 74% kilpailijoita halvempi

Fingrid sulki silmänsäFingrid sulki silmänsäpalkkahuijaukseltapalkkahuijaukselta

Työntekijöiden työsopimuksetja palkkatodistukset puhuvatristiriitaista kieltä siitä mitäturkkilainen IFM Suomessatyöskennelleille linjamiehilleenmaksoi. Turkissa rakennustyö-läisen keskipalkka on alle 600euroa kuukaudessa.

IFM:n turkkilainen linjatyömiesvalmistautuu kiipeämään pyl-vääseen Hollannissa touko-kuussa 2011. Kuvan henkilö eiliity IFM:n töihin Suomessa.

Olikourakkatodellatappiollinen?

11vasama 2 / 2 0 1 2

Turkkilaisia linjatyömiehiäpylvästöissä Hollannissa.

Totuus paljastuuMitä tässä sekavassa vyyh-dessä oli oikeasti maksettu jamitä ei ja oliko mistään sum-masta maksettu asianmukai-sia veroja ja työnantajamak-suja? IFM nimittäin maksoikaikille työntekijöilleenpalkan käteisenä, kunnesSähköliitto elokuussa 2010puuttui asiaan.

Käteismaksun ymmärtää,kun tutustuu Turkin vero-tukseen. Turkin verolain mu-kaan tavallisen palkansaajanei tarvitse tehdä lainkaanveroilmoitusta. Työnantajahoitaa sen hänen puolestaan.Mutta entä jos työnantajaei koskaan ilmoita kyseisiätyöntekijöitä verottajalle?Silloin veroja ei makse-ta, koska verottaja ei tiedäedes etsiä näitä työntekijöi-tä. Tämä on Turkissa hyvinyleistä ja maan veroviran-omaisten mukaan valtionveromenetykset olivat pel-kästään vuonna 2004 yli 22biljoonaa Turkin liiraa.

IFM:n toiminnasta hyvinperillä olevan lähteen mu-kaan on hyvin todennäköis-tä, että työntekijöiden todel-linen palkka oli vain noin500 euroa kuukaudessa. Sevastaa hyvin Turkin raken-nusalan bruttokeskiansiota,joka Turkin tilastokeskuksenmukaan vuonna 2010 oli 593euroa kuukaudessa.

Kalliit turkkilaisetPalkasta maksetut työnte-kijän verot ja sosiaalitur-vamaksut sekä lakisääteisettyönantajamaksut ovat Tur-kissa maan veroviranomais-ten mukaan samaa luokkaakuin Suomessa.

Vuonna 2007 nämä mak-sut olivat työvoimakustan-nuksiin verraten Suomessa43,7 % ja Turkissa 42,7 %.Eli turkkilaisten työntekijöi-den käyttämisellä Suomessaei voi saada palkkaan tai ve-rotukseen perustuvaa kilpai-luetua.

On siis päivänselvää, ettäIFM:n saama 1,391 miljoo-nan euron urakkasumma eivoi perustua todellisiin ku-luihin. Yhtiön ainoa mah-dollisuus on ollut maksaatyöntekijöille suomalaisentyöehtosopimuksen alittavaapalkkaa.

Harmaan taloudentuolla puolenIFM ei, yhdessä SAG:nkanssa, kilpaillut Seinäjoenja Tuovilan välisestä voima-johtolinjan rakentamisestarehellisesti. Se maksoi työn-tekijöilleen olemattomanvähän ja lisäksi ilmeisesti

tarkoituksella hinnoitteliSAG:lle tekemänsä tarjouk-sen alihintaiseksi.

Ajatuksena oli kunnonbasaarityyliin neuvotellamyöhemmin maksettavistalisäkorvauksista. Silloin olisitoteutunut yhtiön pääomis-taja Feramuz Yildizin lausah-dus toukokuussa 2011, ettäyleensä IFM:n saama voittoSeinäjoki-Tuovilan kaltai-sesta urakasta oli noin mil-joona euroa.

Sähköliiton ilmestyminentyömaalle (josta kerrottiinVasamassa 9/2010) kuiten-kin sekoitti yhtiöiden aikeet.IFM rupesi vaatimaan lisäärahaa työn loppuun teke-misestä ja SAG purki yhti-öiden välisen sopimuksen29.9.2010. IFM ja sen työn-tekijät poistuivat maasta4.10.2010.

Empower rakensi keskenjääneen voimajohtolinjanvalmiiksi. Fingrid on puo-lestaan jatkanut epämääräis-ten aliurakointiketjutustenkäyttöä. Yllikkälän ja Huu-tokosken välisen uuden 400kV voimajohtolinjan raken-taa ranskalainen ETDE, ali-urakoitsijanaan puolalainenSELPOL.!

Näe elämä uusin silmin laser-, kaihi- tai ikänäköleikkauksella.Palvelemme sinua valtakunnallisesti.Varaa aika klinikaltamme! www.medilaser.fi

(#!$+.# /,'- $%#!!% .*&+$%" '.#')Medilaser auttaa sinua näkemään kirkkaasti kaikissaelämän vaiheissa.

Kun haluat nähdä ilman silmälaseja, hoitaa kaihinheti ensimmäisten oireiden ilmetessä tai etsit apuaikänäköön, meillä olet turvallisissa ja luotettavissakäsissä.

* Mainitse varauksen yhteydessä sähköalojen ammattiliiton jäsenyys.

Hyödynnä jäsenetusi*8 04@BA&B=994<9@B" %49@<>!"B@=><>9=%<@ 25*1 #/

8 +. ( &4@BA+ :4 &="@@=&B=994<9@B" ?=""4@>4

8 ;$?%,4&B""<@ +57(- 9<" A$?%,@@, !"',?=">,," 3 ?B"9=&6, :4 >!=%B"C=>BB>'4A4>44" @4%4&&4 9BA>44)

12 vasama 2 / 2 0 1 2

TavallisenTavallisentarkkatarkkatyömaatyömaaTurussaTurussa

Te k s t i R i i t t a Ka l l i oKu v a t S u v i E l o

Huippusa i raa lanvaltavan E-, F- ja G-

osan sähköistysurakan ja-kavat YIT ja Are niin, ettävuotta aiemmin osuutensa

aloittaneen YIT:n osuus onnoin 40 000 neliötä, jokamyös pitää sisällään G-osanteknisesti vaativimmat leik-kaussalit.

Vaikka Aren osuus on pie-nempi, sairaalarakennuksensähköistyksessä haastettariittää likimain yhtiön Turuntoimipisteen kaikille talotek-niikkaurakoinnin 20 sähkö-asentajalle. Tammikuun lo-pussa laajalla työmaalla hää-ri lisäksi pari varastomiestä januori työssäoppija.

Hyvä ja haastavahommaAren urakan laajuudesta an-tavat viitteitä luvut, jotkakertovat, että sairaalan E- ja

F- osiin uppoaa muun muassa200 ryhmäkeskusta, 11 nou-sukeskusta, 5 500 valaisinta,20 iv-konehuonetta, asen-nuskaapelia yli 200 kilomet-riä ja teleasennuskaapelianoin 260 kilometriä.Sairaalan katkoton sähkön-saanti varmistetaan kolmin-kertaisen varajärjestelmänavulla.

- Tahti on hektinen ja työon tavallistakin tarkempaa.Vaatimustaso on kova ja eri-koisjärjestelmät haastavia,toteaa sähköasentaja ja työ-paikkansa pääluottamusmie-henä toimiva Hannu Raumasairaalatyömaan luonteesta.

- Näin isolla työmaalla tau-otkin tuppaavat menemääntöistä sopimiseen, kun väli-matkat ovat pitkiä ja työt pi-tää saada etenemään juohe-vasti.

Turun yliopistollisen keskussairaalan T-osan laajen-nus on yksi Suomen suurimmista ja vaativimmistatalotekniikka-alan työmaista. Olemassa oleva sai-raala saa kylkeensä yli 60 000 neliötä korkealaa-tuista lisätilaa, jonka pitäisi olla tilaajan käytössä12.12.2012.

Rauli Haanpää asensiuuden sairaalan monimut-kaista äänentoistojärjes-telmää.

- Tämän työmaanmielekkyyttälisää, kun urakkaa ei ole läh-detty pilkkomaan, suojaero-tusmuuntajia asentava HannuRauma arvioi.

T l j

13vasama 2 / 2 0 1 2

Kärkimiespaljon vartijanaRauma on mukana myösurakkalaskennassa, johonkaikki sähköasentajat osal-taan keräävät massatietoja.

- Urakkaporukan ohel-la meillä on ”ulkopuolinenmutta oma” kärkimies, jokakuitenkin osallistuu urakanjakoon omilla tunneillaan.Näin isolla työmaalla onosoittautunut hyväksi ideak-si irrottaa kärkimiehen osuusurakan ulkopuolelle, jolloinse ei rasita urakkaa. Aluksimeillä oli eri systeemi, mut-ta homma sujuu näin parem-min sekä työntekijöiden että

työnantajan mielestä. Asi-asta sovittiin työnantajankanssa paikallisesti.

Vastuullisen työmaan kär-kimieheksi on nimitetty36-vuotias yliasentaja MikaKontulainen, joka viikoit-tain palaveeraa tilaajankanssa, mitä halutaan. Hänmyös tilaa täydennystarvik-keita ja valmistelee työt.

- Tämä

on urani isoin ja vaativintyö. Onneksi meillä on tiivistyöyhteisö ja motivoitunutja aikatauluihin sitoutunuturakkaryhmä, mikä helpot-taa taakkaa, Kontulainenhuokaa.

Oman haasteensa luo myösvarastotilojen vähäisyys, jo-

ten asennusmateriaaleja eivoi tilata työmaalle etupai-notteisesti. Riuskatahtisenurakan vaikeusastetta lisääpaikoitellen hieman jäljessälaahaava suunnittelu, jostaerityisesti aiemmin urakkan-sa aloittaneen YIT:n puolellaon kärsitty.

Suomalaisetasentavat sähkötHannu Rauma kertoo, ettäsähköistysurakkaa tehdäänsataprosenttisesti kotimaisinvoimin – toisin kuin moniamuita rakennustyön osia,josta kertovat osaltaan työ-maan monet venäjänkielisetkyltit ja opasteet.

- Varmaan yhtään tiiltätäällä ei ole laittanut paikal-

leen suomalainen muurari,

Rauma aprikoi.Hän muuten on työtove-

reineen sitä mieltä, että ul-komaalaisten työntekijöidenosalta ei ole muuta ongelmaakuin kielimuuri, alipalkkausja verojenkierto.

- Nämä ilmiöt tuntuvatlähes aina liittyvän ulko-

maiseen työvoimaan. Han-kaluuksia on jonkin verranaiheuttanut myös se, ettäulkomaalaiset rakentajat te-kevät töitä iltaisin ja viikon-loppuisin. Kaikkihan alallatyöskentelevät tietävät, ettäsähkömiehen ja timpurinvälillä täytyy olla saumatonyhteistyö.

Ammattiosastonsa 041:nhallituksessakin vaikuttavaRauma kertoo, että heidänoman porukkansa järjestäy-tymisaste on tasan sata pro-senttia. Se tarkoittaa myössitä, että työhuonekunta pi-tää huolta työehtosopimuk-sen ja työmaasopimuksennoudattamisesta. Erityisentyytyväinen työhuonekuntaon siitä, että Are ei ole lähte-

nyt pilkkomaan urakkaansa.

Ainoastaan yleiskaapelointion resurssipulan takia annet-tu Eltel Networksille.

TurvallisuusohjeitanoudatettavaSuuren työmaan luonteeseenkuuluu, että työturvallisuus-ohjeita noudatetaan tarkasti.Kulunvalvonnan läpi ei li-vahdeta noin vain ja turva-varusteista ei tingitä. Siivoustoimii ajallaan ja talvisentyömaan työskentelyolosuh-teet ovat enimmäkseen suo-rastaan mukavat. Taukotu-vasta löytyy kaikille istuma-paikka ja eväisiin kyllästynytennättää lounaalle sairaalankanttiiniin.

- Tapaturmia ei ole juuri-kaan sattunut, yhtä litisty-nyttä sormea lukuun otta-matta, Hannu Rauma sum-mailee.

TyösuojeluvaltuutettuKimmo Lindholm on tyy-tyväinen muun muassa työ-maan tehostettuun pölyn-poistoon.

- Alkuaikoina pöly olipikku ongelma, mutta nythomma on jo kohtuullisenhyvällä tolalla. Samoin työ-terveydenhoito toimii. Suo-men Terveystalon lähin toi-mipiste on puolen kilomet-rin päässä.

Lindholm on tyytyväinenmyös työilmapiiriin.

- Meillä on yhtenäinen po-rukka ja hyvä henki tehdätöitä.

Lindholm kertoo, että hei-dänkin porukastaan löytyyjonkin verran alalle tyypil-lisiä tuki- ja liikuntaelinvai-voja, ja myös niskaongelmiaesiintyy.!

Urakkalaskentaryhmän Hannu Rauma, MikkoVuorio ja ReimaTöyk-kälä pitävät huolta, että laskenta pysyy ajan tasalla.

j yy , j y

Vuoden 2013 alusta Turun alueen terveydenhuollon päivystys ja erikoissairaanhoito siirtyy uusiin, ny-kyaikaisiin tiloihin. Nemahdollistavat aiempaa paremmin joustavien, potilaslähtöisten toimintatapojenkäyttöönoton.

”Uudessa huippusairaalassakorostuvat potilaslähtöisettoimintatavat, hoidon laatuja tuloksellisuus.”

Ensimmäisessä työharjoittelupaikassaan oleva Niko Aario (keskellä) oli havainnut, että säh-köasennustöissä riittää haastetta ja vaihtelua. Jaakko Sipola (vas.) ja Teemu Karvonen opas-tivat nuorukaista talon tapoihin.

14 vasama 2 / 2 0 1 2

Pa a vo H o l i

Karkkilalainen me-tallialan pääluotta-

musmies Juha Jumisko, 30,aloitti helmikuun alussatyönsä Sähköliiton, TEA-Min, Paperiliiton ja Puulii-ton yhteisenä työmarkkina-tiedotuksen projektityönte-kijänä. Reilun vuoden mit-tainen työ kestää 1.2.2012- 31.5.2013.

Jumiskon päätehtävänätulee olemaan ammattiopis-toissa tapahtuvan työmark-

kinatiedottamisen kehit-

täminen ja yhteistyö ammat-tiopistojen kanssa.- Kyllähän tämä työn lopul-lisena tavoitteena on tieten-kin parantaa mukanaolevienammattiliittojen jäsenhan-kintaa. Mitä nuorempanajäseneksi liittyy, sitä toden-näköisemmin jäsenyys myö-hemmin myös säilyy, Jumiskoitse arvioi uutta työtään.

Tasapuolisestiympäri SuomenJuha Jumiskon työhönotto-paikaksi valittiin Sähkölii-ton Etelä-Suomen aluetoi-misto Helsingin Hakanie-messä, mutta neljän liitonyhteinen työ tulee viemäänmiestä varmasti ympäri Suo-mea.

- Jokaisella mukana oleval-la liitolla on vähän erilaisettavat tiedottaa ammattiopis-toissa ja ne pitäisi sovittaatässä työssä sujuvasti yhteen.

On luotava tasapuolisestineljän liiton kesken suhteetammattikouluihin ja liitto-jen työmarkkinatiedottajiin,Jumisko pohtii.

Ensimmäisenä Jumiskononkin kartoitettava kaikkiSuomen ammattiopistot jarakennettava tiedotuskäy-tännöt, joilla oppilasjäsentenhankintaa saadaan tehostet-tua.

- Se on aikamoinen haas-te ja auton mittariin tuleevarmasti paljon kilometrejä,mutta tämä näytti niin mie-lenkiintoiselta työltä, että envoinut olla tähän hakematta.

Tarvitaan lisääaktiivisuuttaJärjestö- ja nuorisotoimintaon Juha Jumiskolle ennes-tään tuttua puuhaa, vaikkatässä projektityössä kyseessäovat eri ammattiliitot kuinaiemmin.

- Olen itse valmistunutmetallialan ammattikoulustaja työskennellyt Karkkilassayli 12 vuotta koneistusteh-tävissä ja viimeiset kolme

vuotta työpaikkani pääluot-tamusmiehenä.

Ammattiosaston toimin-nassa ja Metalliliiton val-takunnallisessa nuorisotoi-minnassa Jumisko on ollutmukana jo vuodesta 2004lähtien. Kokemuksesta Ju-misko tietää, että hienoillaesitysmateriaaleilla ja värik-käillä esitteillä ei tee mitään,ellei opistoissa ole aktiivisiaihmisiä kertomassa ammatti-liittojen toiminnasta ja jäse-nyyden hyödyistä.

- Oppilaille olisi luotavainnostava kuva kaikista mu-kana olevista ammattialois-ta. Siksi liittojen pitäisi teh-dä tällaisesta tiedottamisestajatkuvaa toimintaa, koskakysymys on loppujen lopuk-si jäsenhankinnasta. Vuo-den kuluttua näemme mitentämä projekti on onnistunuteli ovatko liittojen oppilasjä-senmäärät kasvaneet. Ehkäse vähän myös mittaa sitä,miten minä itse olen onnis-tunut tässä työssä, Juha Ju-misko hymyilee.!

vasama 2 / 2 0 1 2

Pa a vo H o l i

Karkkilalaintallialan pä

musmies Juha Jumaloitti helmikuuntyönsä SähköliitonMin, Paperiliiton jton yhteisenä työmtiedotuksen projekkijänä. Reilun vuotainen työ kestää- 31.5.2013.

Jumiskon päätetulee olemaan ammtoissa tapahtuvan

kinatiedottamis

Neljän liiton voiminNeljän liiton voiminnuorten asiallanuorten asialla

Projektityöntekijä Juha Ju-misko odottaa, että neljän am-mattiliiton yhteinen toimintaammattiopistoissa kasvattaamyös oppilasjäsentenmäärää.

E eva Vä n s k ä

Hyvinvointivaltionläpimurtoon Suomessa

1950-luvun lopussa vaikuttikeskeisesti kansalaisliikeh-dintä. Näin päättelee PäiviUljas tuoreessa väitöskir-jassaan. Yleensä kunnia yh-teiskunnallisista muutoksistamenee jälkikäteen edustuk-sellisille elimille. Uljas kui-tenkin näkee taloudellisenja poliittisen eliitin alle jarinnalle.

Hinnankorotuksia,mielenosoituksia1950-luku ei tosiaan ollutharmaata aikaa, vaan poliit-tisen taistelun ja kansalais-aktivismin kukoistusta. Mie-lenosoituksissa vastustettiinjatkuvia perushyödykkeidenhinnankorotuksia. Äiditkinlähtivät osoittamaan mieltäkun lapsilisien maksua siir-rettiin.

Suurimmalla osalla 1950-

ja 60-lukujen vaihteen so-siaaliturvaliikehdinnän ta-kana olleista oli omia koke-muksia omavaraistaloudesta.Kun tiloille ei ollut enääpaluuta, työväenliikkeenvisio sosiaalivakuutuksestakohdattiin. Syntyi tarvittavakriittinen massa, joka äänes-ti eduskuntaan vasemmisto-enemmistön.

Suomeen syntyi 1958 en-simmäinen itsenäisyysajanvasemmistoenemmistöineneduskunta. Se tarttui tiu-kalla otteella asioiden hoi-toon ja niin saatiin aikaanensin työttömyysturva jasitten työeläkejärjestelmä,sairasvakuutusjärjestelmäsekä työajan lyhentäminen.Nämä olivat kauaskantoisiapäätöksiä.

SolidaarisuuttakäytännössäKaupunkien ammattiosas-tojen aktiivit ajoivat myösmaaseudun rakennetyöt-tömyydestä kärsiville työt-

tömille sosiaalivakuutusta.Aktiivit olivat pääasiassamaaseututaustaisia ja kasva-neet yhteisvastuun ja elatus-velvollisuuden oloissa.

Toivottomuuden tilalle tulirohkeus. Isot mielenosoituk-set ahtoivat poliittiset toi-mijat seinää vasten ja siinätilanteessa oli mahdollistasaada aikaan uudistuksia.

Uljas uskoo, että myösyhteiskunnallisen muutok-sen nopeus vaikutti kriit-tisen massan syntyyn. Kuntarpeeksi nopeasti huonon-netaan elämisen mahdolli-suuksia, syntyy tarve pistäävastaan. Uljas muistuttaa,että ruohonjuuriliikkeet ovatedelleen suuri muutosvoima,kuten esimerkiksi ”arabike-vät” on osoittanut.

Suomen rakennemuutosja sen vaatimat ratkaisumal-lit olivat yhteiskunnallisenväittelyn ja kansalaisliikeh-dinnän keskiössä. Uusi kä-sitys hyvinvointivaltiostaei siis syntynyt itsestään tai

helposti: ankaran yhteentör-mäysvaiheen jälkeen uuden-lainen tila syntyi vasta, kunpahimmat epäkohdat korjat-tiin.

Päivi Uljaksen mielestäsosiaalinen oikeudenmu-kaisuus voi olla yksi tae sil-le, että kansakunta selviäämuuttuvissa tilanteissa. Syn-tyy eräänlainen hyvä yhteis-kunnallinen kehä. !

Lisätietoja:Päivi Uljas: Hyvinvointival-tion läpimurto. Pienviljely-hegemonian rapautumisen,kansalaisliikehdinnän japoliittisen murroksen keski-näiset suhteet suomalaisessayhteiskunnassa 1950-luvunloppuvuosina. (Into Kustan-nus 2012)

HyvinvointivaltioHyvinvointivaltiosyntyi ruohonjuureltasyntyi ruohonjuurelta

Päivi Uljaksenmukaan tuhansi-en yksilöiden voima kansalaislii-kehdintänä painoi poliittisen jataloudellisen eliitin 1950-luvunlopulla hyvinvointivaltion kehit-tämisen tielle.

”Uusi käsityshyvinvointivaltiostaei syntynyt itsestääntai helposti.”

15vasama 2 / 2 0 1 2

Jäsenrekisteri tiedottaa

Ma rg i t N u rm i k o l u

Jäsen rek i s te r i nverkkopalvelun kaut-

ta voit vaivatta päivittäätietojasi, ilmoittaa palkatto-mat jaksot ja maksaa jäsen-maksut, jos työnantaja eiperi niitä suoraan palkasta-si. Maksaessasi jäsenmaksu-ja verkkopalvelun kautta ettarvitse mitään erillisiä viite-numeroita.

Jäsenrekisterin verkkopal-velu löytyy www.sahkoliitto.fi heti etusivun oikeasta reu-nasta kohdasta Sähköliitonverkkopalvelut > Jäsenrekis-teri. Kirjautumisohjeet tule-vat esiin välittömästi linkinpainamisen jälkeen.

Verkkopalvelu toimii 24

tuntia vuorokaudessa eli voitkäyttää sitä silloin kuin par-haimmaksi näet.

Jäsenrekisteri poimii päi-vitetyt tiedot jokaisena arki-päivänä, mutta tiedot eivätnäy päivittäjälle reaaliaikai-sena.

- Jos tänään päivität verk-kopalvelun kautta tietojasitai maksat jäsenmaksujasi,näet päivittämäsi tiedot jamaksetut jäsenmaksut omis-ta tiedoistasi vasta hiemanmyöhemmin, vaikka neovatkin meille jo rekisteröi-tyneet, jäsenrekisterinhoita-ja Arja Toivonen kertoo.

Jäsenmaksut jajäsentiedot kuntoonJäsenrekisteri korostaa, ettäjäsenmaksujen maksuaikaa

on kuusi kuukautta siitä, kunmaksuperuste on syntynyt.

Jäsenmaksu on 1,4 pro-senttia, joka maksetaanpäätoimen ennakonpidätyk-senalaisista palkkatuloistaja työttömyyskassan maksa-mista etuuksista. Kassa periijäsenmaksun automaattisestipäivärahoista.

Myös omat jäsentiedot ontärkeää pitää ajan tasalla jailmoittaa muutokset jäsenre-kisteriin.

- Tietojen aukottomuus onoleellista, koska jäsenmak-susta vapautumiseen pitääaina olla jokin peruste, kutenesimerkiksi Kelan maksamatyöttömyyspäiväraha- tai sai-rauspäiväraha-aika, armeija,määräaikainen eläke, äitiys-,isyys- tai vanhempainraha-aika, hoitovapaa ja opiskelu,jäsenrekisterinhoitaja LeilaHaapamäki muistuttaa.

JäsenrekisterinyhteystiedotSähköliitto, Jäsenrekisteri,PL 747, 33101 [email protected]: 03 252 0303 Päivystysarkisin klo 9 –11 ja 14 –15faksi: 03 252 0210www.sahkoliitto.fi

Verkkopalvelu toimii 24 tuntia vuorokaudessa

1) Kun kirjaudut ensimmäistä kertaaverkkopalveluun, käyttäjätunnus on omajäsennumerosi (jäsenkortista) ja salasana onoma postinumerosi.Järjestelmä vaatii muuttamaan salasananensimmäisen kirjautumisen yhteydessä.Uuden salasanan täytyy olla 8-12 merkkiäja siinä on käytettävä vähintään kahtaseuraavasta kolmesta vaihtoehdosta:• ISOTKIRJAIMET(ei Ä, Ö, Å tai erikoismerkkejä)• pienet kirjaimet(ei ä, ö, å tai erikoismerkkejä)• numerot 2-9

2) Jos olet jo joskus aikaisemmin kirjautunut verkkopalveluun, käyttäjätunnus onoma jäsennumerosi (jäsenkortista). Salasana säilyy entisellään, eli on se, miksi oletsen ensimmäisen kirjautumisen yhteydessä vaihtanut.

Unohtuiko salasana?Jos salasanasi on unohtunut, tarkistathan, että yhteystietosi (matkapuhelinnumero) onajan tasalla Sähköliiton jäsenrekisterissä! Uuden salasanan saaminen ei voi onnistua,ellei jäsentiedoissasi ole voimassa olevaa matkapuhelinnumeroa. Voit ilmoittaa matkapu-helinnumerosi jäsenrekisteriin mieluiten sähköpostina [email protected] päivystysaikana arkisin klo 9-11 ja 14-15, puh. 03 252 0303. Kun matkapuhelinnu-mero on jäsentiedossasi, saat uuden salasanan verkkopalveluiden kirjautumissivulla klik-kaamalla ’Jos olet unohtanut salasanasi, klikkaa tästä’ –linkkiä. Laita käyttäjätunnukseksioma jäsennumerosi ja rasti vain ruutuun: salasana tekstiviestinä ja paina Lähetä -paini-ketta. Järjestelmä lähettää sinulle uuden salasanan välittömästi.

Verkkopalveluihinkirjautuminen

Leila Haapamäki Arja Toivonen

Keskeisetstandarditkoottiinkäsikirjaksi4Yleiskaapelointia kos-keva SFS-käsikirja 662 sisäl-tää keskeiset eurooppalaisetyleiskaapeloinnin standarditsuomenkielisinä. Käsikir-jan alussa on perusteellinenjohdanto-osa, joka sekä hel-pottaa käsikirjan käyttöäettä antaa myös hyvän koko-naiskuvan yleiskaapeloinninstandardeista ja niiden sisäl-löstä.

SFS-käsikirja 662 on tuh-ti tietopaketti kaikille, jot-ka tarvitsevat työssään useintietoa yleiskaapeloinnista jasen standardeista. Se kattaayleiskaapeloinnin koko elin-kaaren suunnittelusta, asen-nukseen, testaukseen ja yllä-pitoon asti.

Käsikirja on 450-sivuinenja sen hinta on 155 € (ALV0). SFS-käsikirjat ja standar-dit myy Suomen Standardi-soimisliitto SFS ry. p. 09 1499331, sähköposti [email protected], verkkokauppa http://sales.sfs.fi/.3

Lue lisää: www.fluke.fi/energysavings©2011 Fluke Corporation

Uusi Fluke 434 II -sarja:analysoi sähkönlaatua jalaskee energiahävikit.Hukkaan mennyt energia on rahan tuhlausta. Onneksi on olemassa uusi Fluke 434 II -sarjananalysaattori. Se näyttää sähkönlaatu-ongelmien vuoksi tuhlatun energiamääränja laskee tästä aiheutuneet kustannukset,näin voit paikallistaa energiahävikin lähteenjärjestelmässä. Säästät energiaa ja rahaa.

16 vasama 2 / 2 0 1 2

!Hämeen Sähkömiestenkurssi pidettiin 27.1. – 28.1.Ikaalisten kylpylässä. Osan-ottajia oli yhteensä 23 Ikaa-listenseudun Sähkötyönteki-jöistä ja Hämeen Sähkömie-histä.

Tapaninpäivän myrskytolivat takana ja kurssilla oliuseita asentajia, jotka olivatolleet maastossa vikatöissä.

Työturvallisuudessaselkeät säännötSähköliiton työympäristö-asiamies Veijo Korhonenluennoi työturvallisuudesta.Yksintyöskentely oli asia,joka puhutti paljon. Sähkö-laitosasentajat eivät yksinollessaan nouse pylvääseen,mutta puhelinasentajat jos-kus niin tekevät. Sitä ih-meteltiin, mikä asentajanvaihtuessa työlajista toiseen,poistaa pylväästä putoamis-vaaran?

Selkeät säännöt ovat ole-massa maastossa pimeässäyksintyöskentelystä: yksineivät työskentele puhelin-eivätkä sähkömiehet. Aino-astaan käyttötoimenpiteitätehdään. Avojohtojen jamyös ilmakaapeleiden työ-maadoittamista aina vikapai-kan molemmin puolin pidet-tiin myöskin ehdottomanatyöturvallisuuden kannalta.Varavoimakoneiden lisään-tymisen vuoksi takasyöttö-

riski on luonut yhden uudenvaaratekijän ja tästä johtu-en yhden työmaadoituksenlisää sähkölaitosasentajantyöhön.

Hätätyöilmoituksetja ylityöt puhuttivatKestopuheenaihe näilläkursseilla on ollut – ja olinytkin – kohtuuttomat javuodesta toiseen toistuvatvaltavat ylityömäärät. Toisialomautetaan ja toisille hae-taan lisätunteja. Näiden yli-tuntien päälle tehdään vieläsuuria määriä hätätyötä. Lii-an kevein perustein annetuthätätyöilmoitukset ovat ai-heuttaneet suurta paheksun-taa asentajien keskuudessa.Ennen töiden ulkoistamistaei ylityöongelmaa juurikaanesiintynyt, vaikka suurinylityömäärä oli nykyisen250 tunnin sijasta 200 tun-tia. Eiköhän ongelma johdusiitä, että asentajia on liianvähän. Kymmenen vuodentakaiseen aikaan verrattunaon alan asentajista kadonnutnoin 25 prosenttia. 80-lu-kuun verrattuna kato on vie-lä suurempi.

VerkkoyhtiönnäkemyksiäVerkkoyhtiön näkemyksiäesitteli Ville MaksimainenLNI-verkosta (entinen Vat-tenfall Verkko Oy). Hän

valotti samalla valvomononnistumista suuren vika-määrän selvittelyssä vuoden-vaihteen myrskyjen aikaan.

LNI:llä oli asentajia maas-tossa noin 300. Maksimai-nen piti määrää tilanteeseennähden riittävänä. Lisäksinoin 100 henkilöä oli valvo-mossa ja asiakaspalvelussa.

LNI oli tehnyt jo selvi-tyksen siitä, "Miten meni?".Asentajat saivat parhaat pis-teet – mikä tieto otettiin tyy-tyväisyydellä vastaan.

Ihmeteltiin, mistä oli läh-tenyt erään urakoitsijanasentajille määräys vikojenaikaan tehdä 24 tuntia työtäyhteen menoon. Maksimai-sen mukaan verkkoyhtiönpuolelta sellaista määräystäei oltu lähetetty. Arveltiinettä määräys oli matkallamuuttunut tai se oli väärinymmärretty.

Kun viestiketju pitenee,ohjeetkin voivat matkallamuuttua.

Vikojenkorjaamisessa erojaKoska kurssilla oli kahdenyhtiön asentajia, olikin hyväverrata, kuinka paljon asen-tajia oli Tapaninpäivänämaastossa.

400 000 Vattenfallin asi-akasta jaettuna 300 asenta-jalla tekee 1 333 asiakastajokaista vikamiestä kohti.

Leppäkosken Sähkön 27 500asiakasta ja 30 asentajaa an-taa luvuksi 913 asiakasta.

Jos taas vertaa kuntia, joi-den alueella toimitaan, eroatulee vieläkin enemmänLeppäkosken eduksi: Vat-tenfallin 300 asentajaa jaalueen 107 kuntaa antaa tu-loksen 2,8 asentajaa/kunta.Leppäkosken 30 asentajaaja 6 kuntaa antaa tuloksen5 asentajaa/kunta. Jokainenvoi itse päätellä, kummassatapauksessa viat tulevat no-peammin korjattua.

Harmaa talousja tiedon tuskaHarmaasta taloudesta luen-noi Sähköliiton työehtoasia-mies Hannu Luukkonen.

”Mitä enemmän tietoa,sitä enemmän tuskaa” näyt-tää pitävän paikkansa.

Esimerkiksi Olkiluodonydinvoimala, joka on nytSuomen suurin rakennus-työmaa ja jonka pitäisi ollamalliesimerkki rakennustyö-maasta, näyttääkin olevanSuomen suurin ongelmienaiheuttaja.

Kun vielä tiedämme, kukaon rakennuttamassa laitosta,ei rakennuttajalle kiitostaheru. Tuntuu hurjalta, ettäulkomaalaisella halpatyövoi-malla rakennetaan ydinvoi-malaa ja lisäksi verotulotkinjäävät Suomelta pienem-

mäksi.Onko Suomi muuttunut

2000-luvulla maaksi, jossaammattiliitot ovat ainoat,jotka pyrkivät huolehtimaanlain noudattamista? Miksityönantajaliitot ovat hiljaa?Luulisi asian heitäkin jurppi-van, koska halpatyövoimankäytön vuoksi suomalaisiltayrittäjiltä jää moni urakkasaamatta. Tämän ongelmanluulisi olevan yhteinen.

Tilaajavastuulaki, jonkapiti olla parannus näihin on-gelmiin, onkin täynnä por-saanreikiä.

Kun Luukkonen vielä ker-toi veroparatiisimaista, joi-hin hän Suomenkin yhdisti,jäi kurssilaisille tunne, ettäSuomessa on harmaa talousottanut painavan jalansijan.

Jatkuva kilpailut-taminen närästääSähköliiton sektoripäällikköSauli Väntti puhui työehto-sopimusasioista.

Vilkasta keskustelua aihe-utti verkkoyhtiöiden ura-koitsijoiden muutaman vuo-den välein tapahtuvat kilpai-luttamiset, joista kukaan eihyödy. Muutoksessa asenta-jat joutuvat yleensä kärsijänasemaan.

Nytkin oli vuodenvaih-teen vikaruljanssissa mukanaasentajia, joilla oli edelliseltätyönantajalta työsuhde päät-

tymässä eikä uudesta työn-antajasta ollut varmuutta.Työmotivaatio ei ole tällöinparhaimmillaan, eikä sitäparanna myöskään se, ettäyhtiön vaihdossa aikamie-hetkin on palkattu uuteenyhtiöön nuoremman asenta-jan palkalla.

”Lonkasopimus”, joka onHelsingissä linja-autokus-keilla, olisi ehkä yksi vasta-veto tähän muutosvaihee-seen.

Uusilla urakoitsijoilla eiaina ole myöskään lakimää-räisiä sosiaalitiloja. Urakoit-sijoilla on pyrkimys siirtäänämä sosiaalitilat toimistoi-neen, autoineen ja vikava-rastoineen asentajien mur-heeksi. Tähän pitäisi uudessatyöehtosopimuksessa saadajonkinlainen korvaushinnas-to.

Muistamme vielä, kuin-ka hyvin ennen oli, kun oliesimerkiksi saappaidenpesu-paikat, suihkut saunoineen,haalareiden kuivaustilat, pe-sukoneet ja autoille tallit.

Jotta osakin näistä pystyt-täisiin säilyttämään, riittääsiinä luottamushenkilöillätyötä.

KurssiterveisinHannes Koivula

Talvikurssilla IkaalisissaTalvikurssilla Ikaalisissa

17vasama 2 / 2 0 1 2

YhteystiedotSähköliiton yhteystiedot

SÄHKÖALOJENAMMATTILIITTO RYAleksanterinkatu 15,PL 74733101 TAMPEREpuh. 03 252 0111faksi 03 252 0210www.sahkoliitto.fiwww.facebook.com/Sahkoliitto

SÄHKÖLIITONHENKILÖKUNTA

Sähköposti:[email protected](Sähköpostiosoitteissaä ja ö korvataan a- ja o-kirjaimella

LIITON JOHTO

PuheenjohtajaAlakoski Martti050 61 188

LiittosihteeriPunkki Timo 050 68 297

Johdon assistenttiAhonenMinna050 409 8455

VIESTINTÄJATIEDOTUSVasama jaulkoinen [email protected]

PäätoimittajaAlakoski Martti050 61 188

Vastaava toimittajaKallio Riitta 050 67 590

Tiedotussihteeri,toimittaja (oto)Nurmikolu Margit050 409 8472

LAKIASIAT

LakimiesHeiniluomaTero050 60 301

Tekninen sihteeriLintunen Pirjo050 366 2196

[email protected]

Energia - ICT- verkosto-ala, teollisuus- ja erityis-alat sekä kansainvälinentoiminta

SektoripäällikköVäntti Sauli050 528 7044

!Energia – ICT –verkostoalaAlueasiamiesLeppänen Jouni050 60 303

AlueasiamiesLujanen Juha050 563 4400

Kansainvälistenasioiden sihteeriAalto Minnaliisa050 539 1747

Tekninen sihteeriPaasonenAnne-Marie050 409 8468

!Teollisuus- ja erityisalatAlueasiamiesKemppainenMarkku050 60 304

TyöehtoasiamiesKorpinenMikko050 67 592

Tekninen sihteeriLindemanAnne050 465 0227

! Kansainväliset asiatSektoripäällikköVäntti Sauli050 528 7044

Kansainvälisten asioidensihteeriAalto Minnaliisa050 539 1747

Lakimies, EWC-asiatHeiniluomaTero050 60 301

Sähköistys- ja talotek-niikka-ala, puolustusmi-nisteriö, huolto- ja kun-nossapitoalasekä työympäristöasiat

SektoripäällikköRimmistö Keijo050 68 291

!Sähköistys- ja talotek-niikka-ala, puolustusmi-nisteriö, huolto- jakunnossapitoala

TyöehtoasiamiesHelminen Hannu050 68 298

TyöehtoasiamiesLuukkonen Hannu050 68 295

Vastaava alueasiamiesAho Jaakko050 60 448

AlueasiamiesOllila Jari050 60 302

Tekninen sihteeri,toimitsija (oto)Hoivala Päivi050 68 296

! Työympäristöasiat

VastaavatyöympäristöasiamiesKorhonenVeijo050 68 294

Tekninen sihteeriLintunen Pirjo050 366 2196

JÄSENPALVELUTJAKOULUTUS

Järjestö- jakoulutuspäällikköSalmi Reijo 050 67 591

Tekninen sihteeriJärvensivu Kaisa050 409 8456

Jä[email protected]äivystys arkisinklo 9-11 ja 14-15puh. 03 252 0303

JäsenrekisterinhoitajaHaapamäki Leila03 252 0303

JäsenrekisterinhoitajaToivonenArja03 252 0303

Toimistotyöntekijä,jäsenmaksutilityksetKangas-Sorsa Hannele03 252 0111

KoulutusasiatKurssisihteeriMäkkylä Tiina050 409 8469

NuorisoasiatNuorisoasiamiesLeppänen Jouni050 60 303

TALOUS, ATK,TOIMISTO- JAKIINTEISTÖPALVELUT

Talouspäällikkö,henkilöstöpäällikköToikkonenMarketta050 68 290

Taloushallinto ja atkKirjanpitäjäAndersson Johanna03 252 0111

Atk-sihteeriHoivala Anne050 409 8458

MaksuliikenteenhoitajaKlemola Mervi03 252 0111

PalkanlaskijaMyllymäki-Nälli Maija03 252 0111

Toimisto- jakiinteistöpalvelutToimistotyöntekijäNiemenmaaTeija050 371 8961

ToimistotyöntekijäRosenvall Pia03 252 0111

VaihteenhoitajaSalminen Leila03 252 0111

Postitus 03 252 [email protected]

Kaarniemen lomapaikkaHaikka Tapio0440 557 841

Sähköisen talotekniikan asiantuntijaksiMetropoliassa

Talotekniikan insinööriopinnoissa (AMK) voit syventyä sähkö-tekniikkaan. Opit hallitsemaan kiinteistöjen sähköenergia- ja tieto-järjestelmien suunnittelua, rakentamista ja käyttöä.

Erityisenä painopisteenä ovat kiinteistöjen modernit ohjaus- javalvontajärjestelmät sekä energiatehokkuusratkaisut. Keskeisiäopintokokonaisuuksia ovat mm. sähkötekniset tietojärjestelmät,rakennusautomaatiojärjestelmät sekä sähköasennusjärjestelmät.

Koulutuksessa painottuvat käytännönläheisyys ja työelämäyhteistyö.Opintoihin kuuluvan laajan työharjoittelun ja osan opinnoista voitsuorittaa halutessasi myös ulkomailla.

Seuraava koulutus alkaa elokuussa 2012 ja kestää 4 vuotta.

Hae opiskelemaan kevään yhteishaussa 5.3.–3.4.2012.Tutustu tarkemmin koulutuksen sisältöön: www.metropolia.fi/haku

Lisätietoja saat myös koulutussuunnittelija Katariina Kainulta,puh. 020 783 6043, [email protected]

Yhteishaku 5.3.–3.4.2012KULTTUURI • LIIKETALOUS • SOSIAALI- JA TERVEYSALA • TEKNIIKKA JA LIIKENNE

ENEMMÄN KOKEMUSTAENNEN KAIKKEA.

18 vasama 2 / 2 0 1 2

TyöttömyyskassaTIEDOTTAA

Työttömyyskassan palveluajat!Puhelintiedustelut arkisinklo 9.00 – 11.00, puh. 03 252 0300

Hakemusten postitusosoite!Sähköalojen työttömyyskassaPL 774, 33101 TAMPERE

ILMOITTAUDUTE-TOIMISTOONJos joudut työttömäksi tailomautetuksi, ilmoittaudutyö- ja elinkeinotoimistoonviimeistään ensimmäisenätyöttömyyspäivänä. Työn-antaja tekee lomautetuistailmoituksen TE-toimistollevain, jos lomautettuja onvähintään kymmenen. Var-mista työnantajaltasi, kuinkamonta muuta työntekijäätyöpaikaltasi lomautetaan jatekeekö työnantaja ryhmäil-moituksen.TE-toimiston antamia il-moittautumispäiviä on nou-datettava, koska päivärahanmaksaminen katkeaa sinäpäivänä, jona työnhakukort-tiin merkitty uusimispäiväumpeutuu. TE-toimiston an-tamat lausunnot sitovat kas-saa, eikä kassa voi maksaapäivärahaa, ellei työnhakusiole voimassa. Jos työnhaku-si katkeaa, et voi uusia sitätakautuvasti viittaamallaunohtamiseen, pitkään il-moittautumisväliin, auton

rikkoutumiseen, lapsen sai-rastumiseen tai muuhun inhi-milliseen syyhyn.Muista pitää työnhakusivoimassa!

TEE PÄIVÄRAHA-HAKEMUSSaat päivärahahakemuksenTE-toimistosta tai voit tulos-taa sen ja palkkatodistus-pohjan Työttömyyskassojenyhteisjärjestön www.tyj.fi-sivulta kohdasta Lomak-keet.Täytä ensimmäinen työt-tömyyspäivärahahakemusvähintään kahdelta täydeltäkalenteriviikolta huolellisesti.Puutteellisesti täytetty ha-kemus palautetaan täyden-nettäväksi.Liitä hakemukseesi vierei-sen muistilistan mukaisetliitteet ja lopuksi tarkastavielä, että jäsenmaksuasiasiovat kunnossa työttömyydenalkuun asti.

HAKEMUKSEN LÄHETTÄ-MINEN JA KÄSITTELYAJATVoit postittaa päivärahaha-kemuksesi aikaisintaan ha-kujakson viimeisenä päivänä.Työttömyyskassa ei käsitteleetukäteen lähetettyjä hake-muksia.Ensimmäisen päivärahaha-kemuksen käsittelyaika ontällä hetkellä noin 2 viikkoa.Maksupäiviä ovat keskiviikkoja perjantai.Jatkohakemukset puoles-taan ovat maksussa haku-jakson päättymisestä lasket-tuna viimeistään 1½ viikonkuluttua keskiviikkona. Mak-supäiviä ovat keskiviikko japerjantai.Täytä jatkohakemus vähin-tään neljältä täydeltä kalen-teriviikolta siten, että haku-jakso päättyy sunnuntaihin.Jos työnantajasi maksaasinulle lomautuksen aikanaesimerkiksi pekkasia tai pitä-mättömiä lomapäiviä, muistailmoittaa siitä jatkohakemuk-sessasi ja liitä palkkatodis-tus hakemuksesi liitteeksi.

HAKUAIKAHakemuksen pitää ollatyöttömyyskassassa kol-men kuukauden kuluessasiitä päivästä, jolle etuuttahaetaan. Hakuaika koskeekaikkia työttömyyskassanmaksamia etuuksia.

YLEISTÄ NEUVONTAATYÖTTÖMYYSTURVA-ASIOISSATyö- ja elinkeinotoimistontyöttömyysturvaneuvontapalvelee numerossa010 194 911.

Kun joudut työttömäksitai lomautetuksi Liitä ansiopäivärahahakemukseen

Palkkatodistus vähintään työttömyyttä edeltäneeltä34 työssäoloviikolta. Todistuksessa pitää näkyä enna-konpidätyksen alainen tulo sekä siihen sisältyvät loma-raha ja lomakorvaus eriteltyinä. Lomarahaa ja lomakor-vausta ei tule ilmoittaa yhteissummana.Kun kyse on työsuhteen päättymisestä, tarkasta ettäpalkkatodistukseen on merkitty eriteltynä myös muutmahdolliset ylimääräiset palkkiot tai rahaerät, jotka onmaksettu työsuhteen päättyessä.Muista tarkastaa palkkatodistuksesta, että siihen onmerkitty mahdolliset palkattomat ajanjaksot, kuten lo-mautus, vanhempainloma, palkaton virkavapaa tai pal-katon sairausloma.Tarkasta myös, että palkkatodistuksessa on palkanlas-kijan allekirjoitus ja puhelinnumero.

Jäljennös irtisanomis- tai lomautusilmoituksesta.Lomautusilmoituksessa, joka työnantajan pitää antaalomautetulle kirjallisena vähintään 14 vuorokautta en-nen lomautuksen alkamista, pitää olla myös lomautetunallekirjoitus ja tiedoksisaantipäivämäärä.

Kopio sosiaalietuudesta annetusta päätöksestä.Päätöksen kopio tarvitaan myös puolisolle maksetustakotihoidon tuesta.

Jos olet sivutoiminen yrittäjä tai esimerkiksi omistatmaa- tai metsätilan, lähetä kassalle kopio viimeksivahvistetusta verotuksestasi, eli tällä hetkellä vuoden2010 verotuspäätöksestä.

Muutosverokortti etuutta varten, jos haluat muuttaaverotietoja, jotka työttömyyskassa saa kerran vuodessa– 1. helmikuuta – suoraan verottajalta.

P3

JLl

KPk

Jmv

Mv–

LISÄTIETOAwww.sahkoliitto.fi/tyottomyyskassa

[email protected]

Koonnut Jonna Heiniluoma

Lähetä jatkohakemusnetin kauttaJos sinulle on jo maksettu päivärahaa, voit tehdä neljän vii-kon tai koko kuukautta koskevan jatkohakemuksesi netis-sä. Klikkaa www.sahkoliitto.fi > Sähköliiton verkkopalvelut> Työttömyyskassa, kirjaudu ja täytä tarkoituksiisi sopivajatkohakemus.

Saat päivärahat tilillesi nopeastija säästät postimaksunKun lähetät netin kautta sunnuntaihin päättyvän neljänviikon hakemuksesi, jossa on pelkkiä työttömänäolopäiviäeikä muutoksia yleistiedoissa, viimeistään maanantainakello 10.00, ovat päivärahat tililläsi jo keskiviikkona.

Näin kirjaudut verkkopalveluun ensimmäistä kertaaJos et ole aiemmin kirjautunut työttömyyskassan, jäsenre-kisterin tai Voimavirran verkkopalveluihin, käyttäjätunnuson oma jäsennumerosi, jonka löydät jäsenkortistasi. Sala-sana on oma postinumerosi.

Järjestelmä vaatii muuttamaan salasanan ensimmäisenkirjautumisen yhteydessä. Uuden salasanan täytyy olla8–12merkkiä pitkä ja siinä on käytettävä kahta seuraavis-ta kolmesta: ISOJA KIRJAIMIA, pieniä kirjaimia tai numeroi-ta 2–9. Erikoismerkit sekä skandit å, ä ja ö eivät kelpaa.

Kassalla, rekisterillä ja Voimavirralla sama salasanaJos olet aikaisemmin kirjautunut työttömyyskassan, jäsen-rekisterin tai Voimavirran verkkopalveluihin, käyttäjätun-nus on jäsenkortista löytyvä jäsennumerosi ja salasanasisäilyy entisellään.

Haluatko heti tietääkoska raha on tililläsi?Ota käyttöön tekstiviestipalvelu. Saat ilmaisen viestin päivä-rahasi maksupäivästä matkapuhelimeesi välittömästi, kun kas-sa on käsitellyt hakemuksesi. Tieto on sinulla huomattavastinopeammin kuin postitse lähetettävällä maksuilmoituksella.

Kirjaudu www.sahkoliitto.fi/tyottomyyskassa-sivultaTyöttömyyskassan verkkopalveluun. ValitseOmat tiedot jaPäivitä yhteystietojasi. Tarkasta, että matkapuhelinnumerosion oikein ja rastitaTieto maksupäivästälähetetään tekstiviestillä.

Ajantasaista mutta ilmaista!Valittuasi maksupäivästä ilmoittamisen tekstiviestinä ei kassaenää postita sinulle maksuilmoituksia eikä jatkohakemuslo-makkeita. Tekstiviesti korvaa siis postitse lähetettävän mak-suilmoituksen kokonaan.

Maksuilmoitus kokonaisuudessaan on aina nähtävissäsi työt-tömyyskassan verkkopalvelussa ja jatkohakemuksetkin teetnäppärästi netissä.

Verkkopalvelun kautta lähetetty jatkohakemus on perillä kas-sassa saman tien, säästät postimaksut eikä edes persoonalli-nen käsiala voi hidastaa hakemuksesi käsittelyä.

Viesti matkapuhelimeesi korvaapostitse lähetettävänmaksuilmoituksen.

Kun sinulle on jo maksettu päivärahaa,tee jatkohakemukset netissä!

Työtön nuori!Viikko LapissavoimaannuttaaKoe aito Lappi UtkujärvenmajoillaMuoniossa 20.–26.4.2012.Vaella, hiihdä, kalasta, pulikoi kylpylässä tai keskitypuhtaasti saunomiseen. Rauhoitu, rentoudu ja kerääuusia kokemuksia ja tuttavuuksia.

Elämysten keskellä saat myös tuiki tärkeää työelämä-tietoutta sekä aikaa ja apua tavoitteidesi pohtimiseen.

Eikä muuten ole rahasta kiinni16–28-vuotiaille työttömille nuorille tarkoitettupäihteetön leiriviikko on osallistujille maksutonaina kuljetuksia myöten. Helsingistä Muonioonlähtee yhteiskyyti johon pääsee mukavasti mukaanmyös matkan varrelta.

Hakuaika 20.–26.4.2012-leirille päättyy 26.3.2012

Lisätiedot ja hakukaavake:www.tatsi.org/kuksa-projekti/leirit/

Yhteyshenkilö: [email protected] , puh 050 460 1611Sanna Vallinen, Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry,Hakaniemenranta 1 A 3. krs, 00530 Helsinki

• Ensimmäinen päivärahahakemus liitteineen pitää lähettää aina kirjeitse.

• Päivärahahakemusten tekeminen netissä on mahdollista vasta, kun olemme käsitelleetensimmäisen hakemuksesi ja maksu on saapunut tilillesi.

• Jos edellisestä maksukerrasta on kulunut yli 3 kuukautta, pitää päivärahahakemus lähettääjälleen kirjeitse. Kun raha on ilmestynyt tilillesi, alkaa nettihakemustentekopalvelu taas toimia.

19vasama 2 / 2 0 1 2

R i i t t a Ka l l i o

Yhä nuoremmat täyt-tävät 50. Hokema tu-

lee hakematta mieleen, kunnäkee Taina Lähdesluomansorean ja hyväntuulisen ole-

muksen. Mutta niin vain on,että Vaasan VaskiluodonVoiman reipas siistijä saa-vuttaa 50 vuoden kypsän iän2. maaliskuuta. Lisäksi tämäSähköliiton edustajistontoinen naisjäsen on jo kah-den lapsenlapsen onnellinen

mummo.- Ei siis mikään yksinker-

tainen mummo, Lähdesluo-ma nauraa, ja paljastaa myösolevansa tuore rouva, jokapurjehti avioliiton satamaanviime syksynä.

Pikkuiset lastenlapset kut-suvat mummoaan mimmiksi.

- Ensimmäinen lapsenlap-si ei puhumaan opetelles-saan millään saanut sanottuamummi. Niin hän päätti kut-sua minua mimmiksi. Samanimi kelpasi toisellekin lap-selle, joten naperot tulevataina mimmilään, eivät mum-molaan.

Kaskisista kotoisin olevaLähdesluoma palasi lähes30 Vaasassa vietetyn vuodenjälkeen asumaan juurilleenkolmen lapsensa aikuistut-tua. Naapurista löytyi myöstoinen paluumuuttaja, ja nytlapsuuden aikainen leikkika-veri on aviomies.

- Aluksi meillä oli sisare-ni kanssa yhteinen mökki,

mutta nyt olen remontoinutvanhaa omakotitaloa jo parivuotta. Onneksi myös mie-helläni pysyy vasara kädessä.

Työtä ja opiskeluaTaina Lähdesluoma on en-nättänyt pitää yllä Vaski-luodon Voiman siisteyttä jo30 vuotta. Perustehtävä onpysynyt samana, mutta me-netelmät ovat muuttuneet.Palkanmaksaja on jo pitkäänollut Proma-palvelut, vaikkatyöpaikka on pysynyt Vaasas-sa ennallaan.

- Suurin muutos on siinä,että töitä tehdään nykyäänpaljon pienemmällä poru-kalla kuin aikanaan. Tie-tysti tekniikan kehitys onvastavuoroisesti helpottanuttyön raskautta. Mikä ennentehtiin käsipelillä hoidetaanesimerkiksi itsevetävän mo-nitoimikoneen ohjaimissa.Moni ei varmaan myös tie-dä, kuinka mielenkiintoistaja haastavaa siivoustyö isossalaitoksessa on.

Lähdesluoma on työnsäohessa opiskellut työnohjaa-jaksi. Puhtaanapidon teknik-kokoulu on loppututkintoavailla. Siinä sivussa hän on

ennättänyt käydä myös kol-mevuotisen taidekoulun japuolitoista vuotta kestäneenurheiluhierojatutkinnon.

- On mukavaa ja mielen-kiintoista oppia aina uutta.Sitä paitsi en osaa olla jou-ten.

LuottamustoimetkiinnostavatTyösuojeluasiat kiinnostavatTaina Lähdesluomaa. Työ-paikkansa varatyösuojelu-valtuutettuna hän on viimeaikoina paneutunut aihepii-riin syvällisesti.

- Meillä on torstaisin työ-suojeluvaltuutetun päivä. Setarkoittaa, että kierretäänlaitosta, jututetaan kaverei-ta, katsastetaan suojaväli-neitä – esimerkiksi testataanhätäsuihkujen toimivuus.Aikaa voi käyttää myös työ-suojeluasioiden opiskeluun.Itseäni on aina kiinnostanutmyös henkinen työsuojelu.

Edustajiston jäsenenä Läh-desluoma (silloinen Kuusis-to) oli vuosia mukana myöstyöympäristövaliokunnassa.Miesvaltainen porukka eireipasta naista ahdistanutkuten ei miehisellä työpai-

kallakaan.- En ole kokenut mitään

sukupuolisyrjintää. Olenaina vain yksi ”äijistä” jahurtti huumori on hallussa.Mielelläni jatkan edustajis-tossa, jos kaverit edelleenminuun luottavat.

Taide henkireikänäTaina Lähdesluoma on ainaharrastanut taidetta. Muu-tama vuosi sitten hän saiSAK:n kulttuuriapurahantaidenäyttelyn järjestämi-seksi ja taideopintojensa tu-kemiseksi.

- Erityisen ihastunut olenpastelliväreihin, mutta teenmyös grafiikkaa ja syövytys-töitä, kun sellaiseen on mah-dollisuus.

Lähdesluoma kuuluu Vaa-san ja Kaskisten taideker-hoihin ja kesäisin hän myösopettaa pastellimaalausta ko-tikaupungissaan.

- Luovaa työtä teen myöskotona. Olen sanonut mie-helleni, että lumen luontion minun hommani, ainakinsuojakelillä!!

Ei mikään yksinkertainenmimmiEi mikään yksinkertainenmimmi

– Kahdeksan vuotta Sähköliitonedustajistossa on ollut opet-tavaista aikaa. Nykyäänmuis-sakin liitoissa olevat kaverittulevat kyselemään esimerkiksityösuojeluasioiden hoidosta,Taina Lähdesluoma sanoo.

Ota yhteys paikalliseensähköliikkeeseenOta yhteys paikalliseen

sähköliikkeeseen ###*+&"/$!%$-,$1$&)-!&*&.0('

Uudenlainensähkökalustesarja

Helppoja ja älykkäitäratkaisuja valaistukseen,sähkölaitteiden hallintaanja energiatehokkuuteen.

Valittavana yli 250toimintoa ja yli 400kojetta.

###*+&"/$!%$-,$1$&)-!&*&.0('

Ota yhteys paikalliseensähköliikkeeseen PERELOY

20 vasama 2 / 2 0 1 2

22.3.2012 ilmestyväänVasamaan tulevat osastojen ilmoitukset pyydetään toimittamaan 12.3.2012 klo 15.00mennessäMargit Nurmikolulle: puh. 050 409 8472 tai s-posti [email protected]. Muistathanmerkitä yhteystietosi, kun lähetät ilmoituksen.

OsastotTOIMIVAT

001Oulun SähkötyöntekijäinAmmattiosasto N:o 1 ry/EläkeläisjaostoEläkeläisjaoston kokous pide-tään aina joka kuukauden toisenatiistaina klo 12.00 osaston toi-mistolla, Rautatienkatu 16 D 46.Tervetuloa!

005 Lounais-Hämeensähköalantyöntekijäinammattiosasto rySääntömääräinen kevätkokouspidetään lauantaina 17.3.2012klo 12.00 Forssan järjestöjenta-lolla. Kokouksen jälkeen ruokailu.Tervetuloa! –Hallitus

018 HämeenlinnanSähkötyöntekijät ryPilkkikilpailut ja ulkoilupäiväTervaniemessä 17.3.2012.Ilmoittautuminen kilpailuun klo8.30, pilkkiaika klo 9 – 13. Punni-tuksen jälkeen on sauna kuuma-na ja pientä suolapalaa tarjolla.Alajärvellä hiihto- ja retkiluistelu-mahdollisuus, ota perhe mukaan!Lisätietoa tapahtumasta,puh. 040 522 3628.

018 HämeenlinnanSähkötyöntekijät ryKevätkokous pidetään maanan-taina 23.4.2012 klo 18.00Hämeenlinnan Seudun Osuus-pankin kokoustiloissa, Raatihuo-neenkatu 21. Tervetuloa mukaan!

024VarkaudenSähköalantyöntekijäinAmmattiosasto ryOsaston sääntömääräinen kevät-kokous torstaina 29.3.2012klo 18.00 ravintola Amandassa.Kokouksessa käsitellään sääntö-jen sille määräämät asiat.Kokouksen jälkeen ruokailu.Tervetuloa! –Hallitus

025 LoviisanSähköalantyöntekijäinAmmattiosasto rySääntömääräinen kevätkokouspidetään torstaina 8.3.2012 klo17.00 hotelli Degerbyn kokousti-loissa Loviisassa. Esillä sääntöjenkevätkokoukselle määräämät asi-at, muun muassa tilinpäätös vuo-delta 2011 ja vastuuvapaudenmyöntäminen sekä muut ajankoh-taiset asiat. Kokouksen jälkeenruokailu. Tervetuloa!–Ammattiosaston hallitus

025 LoviisanSähköalantyöntekijäinAmmattiosasto ryOsasto järjestää jäsenille perhei-neen laskettelumatkan Himoksel-le lauantaina 24.3.2012. Osastotarjoaa bussikuljetuksen Lovii-sasta sekä ruokailun Himoksella.Bussi lähtee Valkon päiväkodiltaklo 7.00 ja ajaa bussireittiäLoviisan turistipysäkille, jostajatketaan klo 7.30 Myrskylä,Orimattila, Lahti -reittiä Himok-selle. Takaisin Himokselta lähde-tään klo 17.00. Mukaan mahtuu50 ensiksi ilmoittautunutta.Ilmoittautumiset 15.3.2012mennessä: Juha Nissinen (mie-luiten e-mail) [email protected] tai puh: 010 4553534.

025 LoviisanSähköalantyöntekijäinAmmattiosasto ryPilkkikilpailut järjestetään sun-nuntaina 1.4.2012 klo 9.00 –14.00 Loviisan Sahaniemessä.Kisoissa on kolme sarjaa: miehet,naiset, lapset alle 15 vuotta.Kyseessä on ns. kaiken kalan ki-sa. Lisäksi yhdessäoloa, makka-ranpaistoa ja virvokkeiden nautti-mista. Lisätietoja antaa tarvitta-essa Jari Silander, puh. 010 4553388 tai sähköpostitse [email protected] jäsenet perheineen!–Ammattiosaston hallitus

026 JyväskylänSähköalantyöntekijät rySääntömääräinen kevätkokouspidetään tiistaina 6.3.2012klo 19.00 osaston toimistolla,Vapaudenkatu 79 A.Esillä sääntömääräiset ja muutesille tulevat asiat. Tervetuloa!–Hallitus

026 JyväskylänSähköalantyöntekijät ryOsaston pilkkikisat pide-tään yhdessä JAP:n kanssa17.3.2012 klo 9.00 hotelliAlban rannassa.Kireitä siimoja! –Hallitus

030AnjalankoskenSähkötyöntekijät ryOsaston kevätkokous pidetääntiistaina 20.3.2012 klo 17.00osaston toimitiloissa.Käsitellään sääntömääräiset

asiat. Osaston kokouksen jälkeenpidetään vapaa-aikayhdistyksenvuosikokous. Tervetuloa!–Hallitus

036 KuopionSähköalantyöntekijät ryPilkkikilpailut 17.3.2012klo 9.00. Lähtö Julkulan rannas-ta. Ruokailu klo 13.00. Kaikkimukaan perheineen! –Hallitus

039Tietoliikenne- jaInformaatiotekniikka os. 039 ryKevätkokous maanantaina17.4.2012 klo 17.00 Hakanie-messä, Paasivuorenkatu 2 C,Helsinki. Esillä osaston sääntöjenkevätkokoukselle määräämätasiat. Tervetuloa! –Hallitus

041Turun SeudunSähkötyöntekijät ryOsaston sääntömääräinenkevätkokous torstaina19.4.2012 klo 16.30 osastontoimistolla, Brahenkatu 13 A 4,Turku. Esillä sääntömääräisetasiat. Kahvia ja purtavaa tarjolla.Tervetuloa mukaan!–Osaston hallitus

042ValkeakoskenSähköalantyöntekijät ryKevätkokous keskiviikkona7.3.2012 klo 17.30 uimahallinkokoustilassa, Valkeakoskella.Esillä sääntömääräiset asiat.Tervetuloa! –Hallitus

049 HelsinginSähköalantyöntekijät ry/EläkeläisjaostoEläkeläisjaoston kokous pide-tään maanantaina 27.2.2012klo 13.00 osaston kokoustilassa,Paasivuorenkatu 2 C, 4. krs.Kokouksen aiheina ovat muunmuassa kevät- ja syysretket.Tule keskustelemaan ja tapaa-maan kavereita. Kahvitarjoilu.Tervetuloa!

055 Riihimäen Sähköalojenammattiosasto rySääntömääräinen kevätkokouspidetään 13.3.2012 klo 18.00ravintola Asema X:ssä.Aiheena muun muassa osastontulevaisuus ja sääntömääräisetasiat. Kokouksessa on läsnäSähköliitosta Sauli Väntti.

057 Etelä-PohjanmaanSähköalantyöntekijät ryOsaston pilkkikisat lauantai10.3.2012 klo 10.00 Kyrkösjär-

vellä Jalasjärventien varrella ole-van parkin kohdalla. Kokoperheen kisa ja sarjat kaikille!Tervetuloa kaikki mukaan!Yhteyshenkilöt:Hannu Lehtola, Marko Haapa-nen 040 705 8208,Timo Harjunpää 0400 863 689,Mikko Kopra 040 721 3309.

057 Etelä-PohjanmaanSähköalantyöntekijäinosasto ryOsasto järjestää jäsenilleenurakkalaskentakurssin 17.3 –18.3.2012. Kurssi järjestetäänSeinäjoen ty:n tiloisssa, Keskus-katu 17 A, kellarikerros, Seinä-joki. Kurssi alkaa klo 10.00 (aa-mukahvi klo 9.45). Kouluttajanaalueasiamies Jari Ollila. Tervetu-loa mukaan kaikki urakkalasken-nasta sekä urakkahinnoittelustakiinnostuneet! (Lauantaina päivänopintojen jälkeen saunomismah-dollisuus, joten omat pyyhkeetmukaan). Lisätietoja Jani Mäki-Maunus, puh. 040 592 4814 [email protected]

059 LahdenSähköalantyöntekijät ryPilkkikilpailut järjestetään4.3.2012 JHL-Majalla, entiselläKTV-Majalla, Alasenjärvellä, Koti-niemenkuja 31. Kaikki perheineenviettämään mukavaa kevätpäivääja hauskaa yhdessäoloa. Jäällekilpailijat pääsevät klo 9.00.Sarjoja löytyy kaikille osallistujil-le. Paikan päällä makkarangrilla-usta ja muuta naposteltavaa.–Vapaa-ajan jaosto

059 LahdenSähköalantyöntekijät rySääntömääräinen kevätkoko-us perjantaina 13.4.2012 klo18.00 Sauna-clubilla, Saimaan-katu 8, (käynti sisäpihan kautta).Kokouksessa käsitellään sääntö-jen määräämiä ja muita ajankoh-taisia asioita. Kokouksen jälkeentarjolla ruokailua ja saunomista.Kaikki osaston jäsenet tervetuloakokoukseen. –Vapaa-ajanjaosto

060MikkelinSähköalantyöntekijät ryUrakkalaskentakurssi osaston jä-senille 10.3. – 11.3.2012Sokos Hotel Vaakunassa, Porras-salmenkatu 9. Aikataulu: 10.3.klo 09.00 – 17.30 ja 11.3. klo9.30 – 13.00. Lauantaina lou-nas ja päivällinen ravintola Frans-mannissa. Ilmoittautumiset 2.3.

mennessä puh. 050 327 3582.ilmoita myös mahdolliset ruoka-aineallergiat! –Sihteeri

060Mikkelinsähköalantyöntekijät rySääntömääräinen kevätkokouspidetään perjantaina 16.3.2012klo 18.00 hotelli Cumuluksessa,Mikonkatu 9. Esillä sääntömää-räiset asiat. Tervetuloa! –Hallitus

060Mikkelinsähköalantyöntekijät ryPerinteiset pilkkikilpailutjärjestetään lauantaina 31.3klo 9.00 – 13.00 Heimarissa,Laitialantie 190, Mikkeli.Tervetuloa!

066 SuonenjoenSähköalantyöntekijäinammattiosasto ryOsaston kevätkokous pidetään7.3.2012 klo 18.00 Suonenjo-ella Sammaltalon takkahuonees-sa. Esillä sääntömääräiset asiat.–Hallitus

074 KuusankoskenSähkömiehet ry/EläkejaostoEläkejaoston maaliskuun kokous7.3.2012 klo 13.00 Kettumäenpalvelukeskuksessa. Anssi Tähti-nen kertoo ajankohtaisistaKouvolan kaupungin asioista.Kahvitarjoilu Tervetuloa!

100 JärvenpäänSähköalantyöntekijät ryKevätkokous torstaina22.3.2012 klo 18.00 CantinaZapatan kokoustiloissa (4krs),Mannilantie 44 , Järvenpää.Käsitellään sääntöjen määräämätasiat. Kokouksen jälkeen ruokai-lu virvokkeineen. Tervetuloa! Info:044 425 2552/sihteeri

100 JärvenpäänSähköalantyöntekijät ryPilkkikisat pidetään Kaarniemes-sä lauantaina 24.3.2012 klo 10– 14. Majoittuminen 23.3. – 25.3mökkeihin ja huoneistoihin. Ilmoit-tautumiset 20.3. mennessäpuh. 044 425 2552/sihteeri.

106 SavonSähköalantyöntekijät rySääntömääräinen kevätkoko-us perjantaina 16.3.2012 klo18.00 hotelli-ravintola Savonias-sa, Sammakkolammentie 4, Kuo-pio. Kokouksen jälkeen ruokailu.Tervetuloa!–Hallitus

120VanhankaupunginSähkömiehet rySääntömääräinen kevätkokouspidetään 13.4.2012 klo 15.00liiton tiloissa, Paasivuorenkatu2, Helsinki. Kokouksen jälkeenlähdetään Baltic Princes -ris-teilylle Tallinnaan. Takaisin Hel-singissä ollaan 14.4.2012 klo16.30. Ilmoittautumiset Päiville,puh. 050 453 0407 viimeistään12.3.2012 mennessä. Ilmoittau-tumismaksu risteilylle on 100 €,joka palautetaan laivalla.Tervetuloa!

123 Länsi-Suomentietoliikennealanammattilaiset ryKevätkokous pidetään perjantai-na 23.3.2012 klo 18.30 Här-män kuntokeskuksessa. Käsitel-lään kevätkokousasiat. Ruokailukokouksen jälkeen. Salissa illallatanssittaa Finlanders. Tervetuloa!–Hallitus

128 Ekenäs El-arbetare rfStadgeenligt vårmöte13.3.2012 kl. 19.00 på MotelMarine. Stadgeenliga ärenden.Välkommen! –Styrelsen.Sääntömääräinen kevätkokous13.3.2012 klo 19.00 MotelMarinessa. Sääntömäärämätasiat.Tervetuloa! –Hallitus

140 Keski-KarjalanSähkömiehet rySääntömääräinen kevätkokousperjantaina 16.3.2012 klo19.00 Kansanopistolla Kiteellä.Saunat ja iltapalaa. Tervetuloa!–Hallitus

154 PogostanSähköalantyöntekijät ryVuosikokous pidetään keskiviik-kona 7.3.2012 klo 18.00 Mur-ginapirtin tiloissa Ilomantsissa.Kokouksessa käsitellään sääntö-jen määräämät asiat. Tervetuloa!–Hallitus

184 Järvi-SavonSähköalojentyöntekijät rySääntömääräinen syyskokous pi-detään 23.3.2012 klo 18.00 ho-telli Pietari Kylliäisessä, Savonlin-nassa. Esillä sääntöjen määrää-mät asiat. Tilaisuus alkaa ruokai-lulla. Ilmoittautumiset ja ruokava-liot 15.3.2012 mennessä JouniRuuskaselle, [email protected] tai 040 727 6589. Ter-vetuloa! –Hallitus

Luottamus-henkilö-seminaaritoukokuussa

Sähköliiton perin-teinen luottamushen-

kilöseminaari järjestetäänTampereella jo kolmattakertaa. Tällä kertaa ajan-kohta on 11.5. – 12.5.2012ja paikka vanha tuttu hotelliScandic Rosendahl.

Henkilökohtainen semi-naarikutsu ja -ohjelma lähe-tetään liiton luottamushen-kilöille maaliskuun alussa.

Keskeisinä aiheina ovattalouspoliittinen tilanne,harmaa talous ja paikallinensopiminen.

Seminaaria varten teh-dään paikallisesta sopimi-sesta lähiviikkoina myös

sähköinen kysely luottamus-henkilöille ja satunnaisotan-nalla osalle jäsenistöä. Muis-tathan vastata kyselyyn,koska siitä saadaan runsaastihyödyllistä tietoa seminaa-ria varten ja mihin suuntaanpaikallista sopimista tulisikehittää.

Merkitse seminaarin ajan-kohta jo nyt kalenteriisi!!

Luottamus-henkilöidenyhteystiedot

Sähköliiton edun-valvontaosasto muis-

tuttaa luottamushenkilöitäpitämään yhteystietonsaajan tasalla, jotta liitostalähetettävä posti löytää pe-rille.

Vaivattomin tapa on päi-vittää tiedot nettisivuillaverkkopalveluiden kauttawww.sahkoliitto.fi > Jäsen-rekisteri. Verkkopalvelutlöytyvät etusivun oikeastareunasta. Kirjautumisohjeettulevat esiin välittömästilinkin painamisen jälkeen.

Verkkopalvelu toimii 24tuntia vuorokaudessa eli sitävoi käyttää silloin kuin par-haimmalta tuntuu.Yhteystietojen muutoksiavoi lähettää myös [email protected] !

Din prenume-ration påLöntagaren

Alla våra avtalsbran-schmedlemmar med

avtalsbranschnummer 002,

005, 006, 008, 010-18 och020-023 som uppgett svens-ka som modersmål har rätttill en prenumeration på tid-ningen Löntagaren.

Prenumerationen görs engång och fortsätter tills av-talsbranschen ändras tillpensionär (999) eller ommedlemmen beslutar attsjälv säga upp prenumera-tionen.

Du kan prenumerera påLöntagaren bara via Sähkö-liiton verkkopalvelut. Loggain på förbundets webbsidor,www.sahkoliitto.fi, och gåtill Sähköliiton verkkopal-velut > Kalenteri- ja lehtiti-laukset.

Beställningarna visas idina medlemsregisterupp-gifter under Omat tiedot >Tilaukset. Själva prenume-rationen utför du enligt inst-ruktionerna på sidan. !

POHJOIS-SUOMENALUETOIMISTOMäkelininkatu 3190100 OULU

AlueasiamiesKemppainenMarkku050 60 304Paikalla Pohjois-Suomenaluetoimistossa pääsään-töisesti maanantaisinklo 8.30-16.00.

AluetoimistopäivätOulun ja Lapin alueilla31.1.2012 Oulun alue9.2.2012 Lapin alue15.3.2012 Oulun alue12.4.2012 Lapin alue10.5.2012 Oulun alue7.6.2012 Lapin alueHeinä- ja elokuussa ei olealuetoimistopäivää13.9.2012 Oulun alue18.10.2012 Lapin alue8.11.2012 Oulun alue13.12.2012 Lapin alue

ITÄ-SUOMENALUETOIMISTOMatkakuja 6 A, 2. krs.48600 KOTKA

AlueasiamiesLeppänen Jouni050 60 303

Päivystys Lappeenran-nassa, Väinölänkatu 25:22.2.2012 klo 16-1828.3.2012 klo 16-1825.4.2012 klo 16-1823.5.2012 klo 16-18

Aluetoimistojenpäivystys 2012

21vasama 2 / 2 0 1 2

puh 02 72 72 00, www.finnparttia .fi

F innpar t t ia

puh 02 72 72 00, www.finnparttia .fi

F innpar t t ia

25vuotta1987 - 2012

25vuotta1987 - 2012

Finnparttia

ähkötukku

Finnparttia

ähkötukku

Joutnantie 76, 25500 PERNIÖJoutnantie 76, 25500 PERNIÖ

Kuparimaakaapelit 1,5 - 70 mm² hinnastomme sivulta 16 esim.MCMK 2x1,5+1,5MCMK 2x1,5+1,5 1-99 m 099 €/m yli 99 m 089 €/mMCMK 2x2,5+2,5MCMK 2x2,5+2,5 1-99 m 135 €/m yli 99 m 125 €/mMCMK 4x1,5+1,5MCMK 4x1,5+1,5 1-99 m 149 €/m yli 99 m 139 €/mMCMK 4x2,5+2,5MCMK 4x2,5+2,5 1-99 m 199 €/m yli 99 m 187 €/mMCMK 4x6+6MCMK 4x6+6 1-49 m 420 €/m yli 49 m 380 €/mMCMK 4x10+10MCMK 4x10+10 1-49 m 690 €/m yli 49 m 640 €/mMCMK 4x16+16MCMK 4x16+16 1-49 m 1050 €/m yli 49 m 990 €/m

Pinta-asennuskaapelit 1,5 - 25 mm² hinnastomme sivulta 12 esim.MMJ 3x1,5 SMMJ 3x1,5 S 1-99 m 069 €/m yli 99 m 059 €/mMMJ 3x2,5 SMMJ 3x2,5 S 1-99 m 109 €/m yli 99 m 099 €/mMMJ 5x1,5 SMMJ 5x1,5 S 1-99 m 117 €/m yli 99 m 105 €/mMMJ 5x2,5 SMMJ 5x2,5 S 1-49 m 175 €/m yli 49 m 159 €/mMMJ 5x6 SMMJ 5x6 S 1-49 m 468 €/m yli 49 m 428 €/m

Taipuisat muoviputket johtimilla eli putkijohdot, myydäänvain täysinä rullina. Laajemmin hinnastomme sivulta 20 esim.

TTAM 3x1,5AM 3x1,5 (Mu,Si ja Kv) 1 rulla 100 m 083 €/m tai 2 rullaa 079 €/mTTAM 3x2,5AM 3x2,5 (Mu,Si ja Kv) 1 rulla 100 m 133 €/m tai 2 rullaa 129 €/mTTAM 5x1,5AM 5x1,5 (Mu,Ru,Ha,Si ja Kv) 1 rulla 100 m 112 €/m tai 2 rullaa 108 €/m

GE-keskuskomponentit, esim 1-vaiheiset GE johdonsuoja-katkaisijat. 48 VDC 440 VAC. 6 kA automaattisulake C-käyrä (hidas).

Hinnastomme sivulta 95

AH 10AH 10 1-11 kpl 280 €/kpl yli 11 kpl 240 €/kplAH 16AH 16 1-11 kpl 280 €/kpl yli 11 kpl 240 €/kplGE 30 mA vikavirtasuojakytkimet. A-tyyppi.Sysäysvirrankestävät ja pulssin tunnistavat.

Pakkaskestoisuus -25 °C. Hinnastomme sivulta 94

VVS 225VVS 225 AA 1-5 kpl 1880 €/kpl yli 5 kpl 1680 €/kplVVS 440VVS 440 AA 1-2 kpl 2480 €/kpl yli 2 kpl 2280 €/kpl

CARLO GAVAZZI aika- ja valvontareleet, anturit ja elektrodit sekä energia-analysaattorit ja kWh-mittarit. Esim. hinnastomme sivulta 98

CG MONI 1CG MONI 1 monitoimi aikarele (7 erilaista toimintoa).5 A vaihtokoskettimella. Aika-alue portaattomasti säädettävissä

0,1 sekunnista -100 tuntiin. Ohjausjännitteet 24 DC V ja 24-240 AC V

hinta vain 1-9 kpl 2200 €/kpl yli 9 kpl 1980 €/kpl

Sivulta 107 DIN KWH 1 PDIN KWH 1 P 1~ kWh-mittari. Max lukema 99999,9kWh.LCD näytöllä.Tarkkuusluokka on 1. IP 40. 230V(184 -276 V ).

Max 32A. 48-62 Hz. -25 ---+55 °C.

hinta vain 1-9 kpl 5400 €/kpl yli 9 kpl 4900 €/kpl

DIN KWH 3 PDIN KWH 3 P 3~ kWh-mittari. Max lukema 9999999,9kWh.LCD näytöllä.Tarkkuusluokka on 1. IP 50. 400V (340-440V).

Max 64A. 45-65Hz. -25 -+55°C. Näyttää myös tehon kW ja virran A

hinta vain 1-9 kpl 149 €/kpl yli 9 kpl 139 €/kpl

6000 sähkö-tarvikkeen

nettohinnat toimi-tuskustannuksineen

löytyvät vaivattomasti

260 sivuisesta hinnastos-tamme jota voit katsella,

ladata tai tilata ilmaiseksi

kotisivultamme www.f innpart t ia . f i

Esim. sivulta 169 löytyy karjasuoja-ja teollisuusvalaisimet kuten KV 236 PKV 236 P teho 2x36W

pituus 1310 mm. IP65. Hinta vain

1-11 kpl 2950 €/kpl yli 11 kpl 2850 €/kpl

KV 258 PKV 258 P teho 2x58W

pituus 1620 mm. Hinta vain

1-11 kpl 3400 €/kpl yli 11 kpl 3300 €/kpl

Sivu l tS ivu l t a 160a 160 TYÖ 14 P2TYÖ 14 P2 Osramin elektronisella HF-liitäntälaitteel-la varustettu työpistevalaisin kytkimellä ja 2-os.pistorasialla, teho 14W

pituus 725 mm. IP21. Hinta vain

1-9 kpl 2600 €/kpl yli 9 kpl 2400 €/kpl

22 vasama 2 / 2 0 1 2

SähköliitonKURSSIT 2012

Työoikeuden täydennyskurssi!16.4 - 20.4.2012Kiljavan opisto, Nurmijärvi

Kurssi on tarkoitettu kaikille luottamusmiehilleja työsuojeluedustajille.Tavoitteena on syventää ja ajankohtaistaatyöoikeudellisia tietoja ja taitoja jaantaa lisävalmiuksia oikeudellistenongelmien ratkaisemiseen työpaikalla.

Sisältö• Työsopimuslain keskeiset kohdat• Työehtosopimusoikeus• Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusasiat• Työaikalaki ja vuosilomalaki• Työturvallisuusvastuut• Ulkopuolisen työvoiman käyttö• Työelämän tietosuoja• Työoikeuden ajankohtaiset asiat.

KorvauksetKurssi kuuluu koulutussopimuksen mukaiseen yhteiseenkoulutukseen. Siihen osallistumisesta sovitaan paikallisesti,joten sovi työnantajasi kanssa ansionmenetyksen korvaami-sesta kurssin ajalta.

Liitto maksaa kurssimaksun, johon sisältyy majoitus, opetusja jaettava materiaali sekä matkakulut, vain mikäli niitä syn-tyy, julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaan tai omaa autoakäytettäessä, vain auton kuljettajalle 0,23 €/km.

Mikäli tarvitset majoitusta jo sunnuntaista, ilmoita siitä etu-käteen Kiljavan opistolle. Sähköliitto maksaa majoituksesi.

Lähetä kurssihakemuslomake liittoon kolme viikkoaennen kurssin alkua osoitteella:Sähköliitto, Koulutusyksikkö,PL 747, 33101 Tampere.

Luottamushenkilöiden jaksaminen!31.3. – 1.4.2012Sähköliiton koulutustilat, Tampere

Kaikille luottamusmiehille ja työsuojeluhenkilöille tarkoite-tulla luottamushenkilöiden kurssilla käsitellään ja pohditaan:

• Työhyvinvointi, mitä se on ja miten sähköalalla jaksetaan?• Omat voimavarat ja jaksaminen• Mistä tunnistan omat jaksamisongelmani?• Voiko työpaikan kriisitilanteisiin varautua?• Miten kohdataan kriisit työpaikalla?• Keinoja työhyvinvoinnin parantamiseksi• Miten puutun häirintään ja kiusaamiseen työpaikalla?

Sähköliitto korvaa osanottajille kurssin aikana majoituksenkahden hengen huoneissa, ruokailut sekä matkakulut, mikäliniitä syntyy, julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaan taiomaa autoa käytettäessä vain auton kuljettajalle 0,23 €/km.

Ilmoittaudu mukaan 16.3.2012mennessä[email protected] tai 050 409 8469.

Työsuojelun peruskurssi!26.3. – 30.3.2012Kiljavan opistolla, Nurmijärvellä

Kurssin tavoitteena on selvittää työsuojeluun liittyvätperustiedot ja niiden merkitys sekä työsuojelutoiminnanorganisaatiot ja opettaa näihin liittyviä tietoja ja taitojatyösuojelutoiminnassa.

Avainsisältöjä ovat• Työsuojelun peruskäsitteet, toiminta-alueetja merkitys ihmiselle• Työsuojelutehtävissä toimivien ihmisten tehtävät,oikeudet ja velvollisuudet organisaatiossa, työsuojelunennakko- ja jälkivalvonta• Työsuojelua säätelevän lainsäädännön pääperiaatteet• Toimialakohtaiset työsuojelusopimukset• Työn ja työympäristön kuormitustekijät• Työsuojelutoiminnan kehittäminen

Luentojen lisäksi käytetään yksilö- ja parityöskentelyä,erilaisia ryhmätyöskentelyn muotoja ja harjoituksia.

Työnantaja maksaa kurssilaiselle palkan kurssin ajalta sekäateriakorvauksen (23,60 €/päivä) opistolle. Liitto maksaakurssimaksun, johon sisältyy majoitus kahden hengen huo-neissa, opetus ja jaettava materiaali sekä matkakulut, mikäliniitä syntyy, julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaan taiomaa autoa käytettäessä auton kuljettajalle 0,23 €/km.

Mikäli tarvitset majoitusta jo sunnuntaista, ilmoita siitä etu-käteen Kiljavan opistolle. Sähköliitto maksaa majoituksesi.

Lähetä kurssihakemuslomake neljä viikkoaennen kurssin alkua osoitteella:Sähköliitto, Koulutusyksikkö, PL 747, 33101 Tampere

MAALISKUU

Sähköistysalan ja talo-tekniikka-alan tes-kurssi- Urakkatöiden laskeminen17.3. – 18.3.2011Sokos Hotel VArina, OuluHakuaika päättyy 2.3.2012

Sosiaalinenmedia– uusi tapa toimia24.3. – 25.3.2012TSL:n koulutustilat, TampereHakuaika päättyy 9.3.2012

Työsuojelun peruskurssi26.3. – 30.3.2012Kiljavan opisto, Nurmijärvi

Luottamusmiestenjaksaminen31.3. – 1.4.2012Sähköliiton koulutustilat,TampereHakuaika päättyy 16.3.2012

HUHTIKUU

Työehtokurssiteollisuuden aloille14.4. – 15.4.2012Hotelli Cumulus Koskikatu,TampereHakuaika päättyy 30.3.2012

Sähköistysalan jatalotekniikka-alan tes-kurssi- Urakkamääräykset14.4. – 15.4.2012Sokos Hotel Vaakuna,HämeenlinnaHakuaika päättyy 30.3.2012

Työoikeudentäydennyskurssi16.4. – 20.4.2012Kiljavan opisto, Nurmijärvi

Yhdistysavain -kurssi21.4. – 22.4.2012TSL:n koulutustila, HelsinkiHakuaika päättyy 5.4.2012

SYYSKUU

Sähköistysalan ja talo-tekniikka-alan tes-kurssi- Urakkatöiden laskeminen8.9. – 9.9.2012Hotelli Cumulus Koskikatu,TampereHakuaika päättyy 24.8.2012

Työmarkkinatiedotuksenuudet tuulet14.9. – 15.9.2012TampereHakuaika päättyy 31.8.2012

Työsuojelun jatkokurssiI-osa, 10.9. – 14.9.2012II-osa, 8.10. – 12.10.2012Kiljavan opisto, Nurmijärvi

Sähköistysalan jatalotekniikka-alan tes-kurssi- Työehtosopimus tutuksi22.9. – 23.9.2012Sokos Hotel Lappee,LappeenrantaHakuaika päättyy 7.9.2012

Pääluottamusmiestentäydennyskurssi24.9. – 26.9.2012(sopimusala 005)26.9. – 28.9.2012(muut sopimusalat)Kiljavan opisto, Nurmijärvi

LOKAKUU

Sähköistysalan jatalotekniikka-alan tes-kurssi- Urakkamääräykset6.10. – 7.10.2012Sokos Hotel Alexandra,JyväskyläHakuaika päättyy 21.9.2012

Luottamusmiestenperuskurssi8.10. – 12.10.2012Kiljavan opisto, Nurmijärvi

Työsuojelun peruskurssi8.10. – 12.10.2012Kiljavan opisto, Nurmijärvi

LUOTTAMUSMIESTENJATKOKURSSII-osa, 8.10. – 12.10.2012II-osa, 12.11. – 16.11.2012Kiljavan opisto, Nurmijärvi

Energia-, ICT- ja verkosto-alojen työehtosopimuskurssi13.10. – 14.10.2011Sähköliiton koulutustilat,TampereHakuaika päättyy 28.9.2012

Paikallinen sopiminen22.10. – 24.10.2012Kiljavan opisto, Nurmijärvi

Uusien ja nuortenluottamusmiestenperehdyttämiskurssi26.10. – 27.10.2012Sähköliiton koulutustilat,TampereHakuaika päättyy12.10.2012

Metalliteollisuudentyöehtosopimuskurssi27.10. – 28.10.2012Sähköliiton koulutustilat,TampereHakuaika päättyy12.10.2012

MARRASKUU

Työympäristönajankohtaispäivät10.11. – 11.11.2012Sokos Hotel Arina, OuluHakuaika päättyy26.10.2012

Sähköistysalan jatalotekniikka-alan tes-kurssi- Urakkatöiden laskeminen17. 11. – 18.11.2012Sokos Hotel Puijonsarvi,KuopioHakuaika päättyy 2.11.2012

ULWIN-urakkalaskenta-kurssi24.11. – 25.11.2012JyväskyläHakuaika päättyy 9.11.2012

Liiton kursseille ilmoittaudu-taan hakuaikaan mennessä[email protected] soittamalla koulutusyksik-köön puh. 050 409 8469.

Osallistuminen kursseille onliiton jäsenille maksutonta.Matkakulut korvataan, mikäliniitä syntyy, kotipaikkaa lähin-nä olevalle kurssipaikalle jul-kisten kulkuneuvojen taksojenmukaan tai omaa autoa käy-tettäessä auton kuljettajalle0,23 €/km.

Teollisuuden alojen työehtokurssi!14.4. – 15.4.2012Cumulus Koskikatu, Tampere

Kurssi on tarkoitettu kaikille teollisuudenalojen jäsenille, eri-tyisesti luottamusmiehille.

Kurssilla käsitellään muun muassa raamisopimuksen kes-keisiä asioita sekä palkankorotuksien voimaantuloa eri sopi-musaloilla ja pohditaan kunnossapitotoimintojen haasteitajatkuvasti muuttuvassa yrityskentässä, Sähköliiton luotta-musmiehen neuvotteluoikeuksia sekä asemaa työpaikalla.

Tilaisuuden kouluttajia ovat:Mikko Korpinen, työehtoasiamies, SähköliittoTero Heiniluoma, lakimies, Sähköliitto

Liitto korvaa osanottajille kurssin aikana majoituksen kah-den hengen huoneissa, ruokailut sekä matkakulut, vain mi-käli niitä syntyy, julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaantai omaa autoa käytettäessä, vain auton kuljettajalle 0,23€/km.

Ilmoittaudu mukaan kurssille viimeistään [email protected] tai 050 409 8469

HUOM!Aiemmin ilmoitettukurssinumero oli virheellinen,tässä on oikea.

ASLAK® - kurssiSAK-laisille luottamusmiehilleja työsuojeluvaltuutetuille

ASLAK-kuntoutus on Kelan tukema työhyvinvointia jatyökykyä ylläpitävä kuntoutusmuoto. Tavoitteena on tukeatyössä jaksamista ryhmämuotoisen kuntoutuskurssin avulla.ASLAK on ennaltaehkäisevä, työkykyä parantava kurssiniille työntekijöille, joilla työn kuormitus johtaa helpostiterveysongelmien kasautumiseen. ASLAK -kuntoutusajoitetaan vaiheeseen, jolloin sairaus- ja rasitusoireet ovatvielä lieviä ja palautuvia. Kurssi on hyvä valinta, jos haluat

• jakaa ja saada vertaistukea työnhenkisessä kuormituksessa• kehittää työtäsi ja parantaa työssä jaksamistasi• löytää uusia keinoja työpaikalla ilmenevienongelmien käsittelyyn• oppia pitämään huolta terveydestäsi,kunnostasi ja ravitsemuksestasi• oppia stressinhallintaa ja rentoutumista.

SisältöKurssiin sisältyy neljä kuntoutusjaksoa, jotka muodostavatnoin vuoden pituisen oppimisprosessin. Työskentely tapah-tuu 10 hengen ryhmässä. Kurssilaiset laativat itselleenoman kuntoutus- suunnitelman, jota toteuttavat prosessinaikana. Kuntoutusjaksojen välillä tavoitteiden saavuttamistatuetaan verkkoympäristössä.

Kurssiohjelma sisältää alustuksia, ryhmäkeskusteluja, pien-ryhmätyöskentelyä, toiminnallisia menetelmiä, rentoutumis-ta ja erilaisia liikuntaharjoituksia. Kuntoutuksesta vastaatiimi, johon kuuluu työfysioterapeutti, psykologi, lääkäri jatyöelämän asiantuntija.

ToteutusKuntoutus on Kelan tukemaa ja osallistujalle ilmainen.Kurssi järjestetään Avire-Kuntoutuksessa HelsinginMalminkartanossa ja kuntoutukseen sisältyy täysihoito.Kuntoutusjaksot ovat

1. jakso 23.04.2012 - 27.04.2012, 5 vrk2. jakso 10.09.2012 - 15.09.2012, 6 vrk3. jakso 17.12.2012 - 21.12.2012, 5 vrk4. jakso 15.04.2013 - 20.04.2013, 6 vrk

Kelan kurssinumero: 44624

HakeutuminenKurssille hakeudutaan työterveyshuollon kautta.Oma Kelan paikallistoimisto vastaanottaa lääkärinB-lausunnon sekä Kelan hakulomakkeen KU 102,joka on tulostettavissa Kelan sivulta www.kela.fiKurssin paikkatilanteen voi tarkistaa Kelan sivultakurssinumerolla 44624

Avire-Kuntoutus OyPakarituvantie 4-5/00410 HELSINKIp.0290091993

Asiantuntijalääkäri Kari Haringpuh. 040 718 2624, [email protected]

Kurssikoordinaattori Anne Lindstedtpuh. 044 781 3192, [email protected]

23vasama 2 / 2 0 1 2

p a a v o . h o l i@ s a h ko l i i t t o . f i

l e d a r e nResumé

Öppen och ärlig kommunikation behövs#Tidningen Vasama, somdu nu håller i handen, harskrivit om elektrikernas egetfackförbund i 56 års tid nu.I själva verket har den varitden enda tidning i Finlandsom betraktat elbranschenur ett rent arbetarperspektivoch därför har den förtjänatsin plats i handen på med-lemmarna.

Alla finländska fackför-bunds medlemstidningarverkar mer eller mindre en-ligt samma principer somVasama. Varje bransch harnaturligtvis sina egna sär-drag, men de viktiga frågor-na är mycket likartade i allatidningar.

Kollektivavtal, förtroende-valda, arbetarskydd, uppsäg-ningar, samarbetsförhand-lingar, utländsk arbetskraft,den grå ekonomin - det finnshur mycket gemensamma te-man som helst.

"""

Man skulle önska att ocksåden kommersiella pressenskulle skriva om dessa frågor.En stor del av dagstidningar-nas läsare och prenumeran-ter är ju löntagare som dagli-

gen berörs av dem.Problemet är att de kom-

mersiella medierna har full-ständigt informationsmo-nopol på frågor som gällerlöntagare. Vanligtvis under-stöder dessa tidningar ochTV-kanaler högerpolitikenantingen direkt eller genomsitt breda stöd för näringsli-vets perspektiv.

I praktiken finns det såle-des inga motkrafter till des-sa vinklingar ens på politisknivå. Det ändrade presstö-det till partierna har lett tillatt nästan alla löntagartid-ningar ute i landskapen bli-vit tvungna att lägga ner sinverksamhet från och med iår. Endast socialdemokrater-nas dagstidning Demari ochKansan Uutiset, som nume-ra utkommer bara en gång iveckan, har klarat sig, mednöd och näppe.

Makten hos pressen ochteven som stöder arbetsgi-varnas syn blir allt mer cent-rerad, vilket inte kan undgåatt påverka också löntagar-nas ställning i arbetslivet.

"""

Elektrikerförbundet har gått

i täten också i kampen ommediernas värderingar vidval av teman. Senast fick viväldigt mycket positiv publi-citet när det gällde reparati-onerna av elavbrotten eftervinterstormarna.

Men mediesegrar uppnårman bara om förbundetsegen verksamhet är öppenoch ärlig. Alla förbundsmed-lemmar har rätt att uttala inåsikt och kräva svar frågorom på förbundets beslut.Också stark kritik ingår i or-ganisationspolitiken, i syn-nerhet som vi står inför ettrepresentantskapsval.

Det är därför önskvärt attvi för en så ingående dis-kussion som möjligt omförbundets framtid både påVasamas spalter, förbundetswebbsidor och i Facebook.Det är extra angeläget attpersoner som är aktiva i för-bundets förvaltning inledernya diskussioner.

Vasama lovar för egen delatt heltäckande och jämlikt- men naturligtvis med ettjournalistiskt kritiskt grepp- referera alla valdeltagandegruppers synpunkter på hurförbundets verksamhet kun-de utvecklas.!

Utnyttja dinamedlemsförmåner nuSemesteraktieri Villa Andropoffkan bokas23.2 – 7.3.2012

Ma rg i t N u rm i k o l u

#Elektrikerförbundetssemesteraktier i Pärnu i Est-land ligger vid havsstranden,i anslutning till Villa Andro-poffs semester- och konfe-renscentrum. I semesterak-tierna ingår två spelaktierför en vecka på White BeachGolf. En vecka kostar 300euro.

De veckor som kan bokasär veckorna 26-27 och 29-33. Bokningsönskemål förnästa sommar tas emot 23.2-7.3.2012. Skriftliga bokning-sönskemål ska lämnas in pere-post senast 7.3.2012 till [email protected].

Rätt tillsemesteraktieEn person som varit med-lem i Elektrikerförbundetöver ett år har rätt att bokaen semestervecka. Semes-terveckorna är i första handavsedda för förbundets med-lemmar i arbetsför ålder.

Semes te rbokningarnasköts av Villa AndropoffOy: Johanna Leivonen, tel.

+358 500 867 209 [email protected]!

Ytterst krävandearbetsplatsR i i t t a Ka l l i o

#Utbyggnaden av T-av-delningen på Åbo universi-tetscentralsjukhus är en avFinlands största och mestkrävande hustekniska ar-betsplatser. YIT och Are de-lar på den enorma elentrep-renaden på toppsjukhusetsavdelning E, F och G.

Även om Ares andel ärmindre finns det en mängdkrävande elarbeten på sjuk-husbyggnaden för närmare20 av bolagets elmontörer.

- Arbetstakten är hektisk,arbetet kräver mer precisionän vanligt och specialsyste-men är utmanande, konsta-terar Hannu Rauma, elmon-tör och huvudförtroendemanpå arbetsplatsen. 36-årigeövermontören Mika Kontu-lainen har utsetts till förmanpå den ansvarskännande ar-betsplatsen.

- Det här är det största ochmest krävande arbetet underhela min karriär. Lyckligtvishar vi en sammansvetsad ar-betsgemenskap och en moti-verad entreprenadgrupp somjobbar hårt för att tidtabellen

ska hålla, vilket lättar på minbörda, suckar Kontulainen.

Elentreprenaden utförstill hundra procent med in-hemsk arbetskraft - till skill-nad från många andra delarav byggnadsarbetet.!

Fingridsshoppingresatill en turkisk basarPa a vo H o l i

#Dokument som tidnin-gen Vasama kommit överavslöjar att entreprenadtäv-lingen som Fingrid utlysteår 2010 gällande förnyandetav kraftledningen på 400 kVmellan Seinäjoki och Tuovi-la inte gick helt ärligt till.

Lönekostnaderna angivnai avtalet mellan tyska SAGoch dess turkiska underleve-rantör IFM var bara 1,391miljoner euro. Det var hela74 procent lägre än i det fin-ländska företagets offert, därlönekostnaderna uppgick till5,369 miljoner euro.

Projektet på det totala be-loppet om 9,5 miljoner eurovanns genom att budgivarnautnyttjade arbetskraft medlöner som låg på bara enbråkdel av den lagstadgadelönenivån. !

TILAUKSET

[email protected] 5476 1111

www.sahkoinfo.fi/kirjat

SFS 6002 SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS -KURSSI

Kurssin hinta 385 e + alv.

Kurssi on tarkoitettu kaikille sähköalan töitä tekeville henkilöille, mukaan luettunatyönjohto-, käyttötoiminta-, suunnittelu-, opetus- ja muissa asiantuntijatehtävissä toi-mivat henkilöt.

Päivän aikana kerrataan turvalliset työskentelytavat erilaisissa sähkö- ja käyttötöissä sekä

sulakkeiden vaihdossa. Samoin henkilökohtaisten jännitetyö- ja suojavälineiden käyttöä painotetaan.

Sähköalan töitä tekevien henkilöiden koulutus- ja opastusvastuu kuuluu yleisesti työnantajalle.

Sähköalan töiden osalta vastuu kuuluu myös sähkötöiden johtajalle ja käytönjohtajalle.

Jotta turvallisuus sähkötöissä toteutuu, on yleinen sähkötyöturvallisuuskoulutus uusittava siten,

että koulutusten väli on enintään 5 vuotta.

ILMOITTAUTUMINEN

[email protected] 5476 1422

www.sahkoinfo.fi/kurssit

ASENTAJASARJAN

OPPAAT ONTARKOITETTU

KÄYTÄNNÖN TIETOLÄHTEEKSI

SÄHKÖ- JATELEASENNUSTEN

TEKEMISEEN.

SÄHKÖASENNUSOPAS

Hinta 38,00 e + alv.

MAADOITUSOPAS

Hinta 28,00 e + alv.

PARIKAAPELOINNIT

Hinta 28,00 e + alv.

OPTISET KAAPELOINNITKIINTEISTÖSSÄ

Hinta 28,00 e + alv.

perustuu

Sähköasennukset-kirjasarjaan. Oppaaseen on

otettu mukaan kirjojen keskeisimmät asiat

erityisesti käytännön sähköasennustöiden

kannalta.

Koko: A5. 294 s. 2010.

sisältää sähkölaitteis-

tojen maadoituksia koskevat vaatimukset sekä

ohjeita käytännön sähköasennustyöhön.

Koko: 130 x 170. 118 s. 2008.

-opas tarjoaa

selkeän ja loogisen ohjeistuksen

onnistuneeseen parikaapelointiurakkaan.

Koko: 130 x 170. 164 s. 2009.

-oppaassa käydään läpi

yksityiskohtaisesti optisen kaapeloinnin asen-

taminen kiinteistöihin hyvien asennustapojen,

voimassa olevien määräyksien ja standardien

mukaisesti.

Koko: 130 x 170. 80 s. 2009.

1.3.2012 TURKU

7.3.2012 VANTAA

8.3.2012 TAMPERE

17.4.2012 KUOPIO

18.4.2012 KOUVOLA

24.4.2012 TAMPERE

25.4.2012 VANTAA

23.5.2012 VAASA

24.5.2012 TURKU

29.5.2012 VANTAA

5.6.2012 OULU

24 vasama 2 / 2 0 1 2

14'%4&-.(+/4430! %4',0)0 ,+/)0. %0 0""0,,&%0#$&!*)0#"&-,0%0 2 Sievin Jalkine Oy 2 Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. 2 Puh. (08) 488 115G4 TE%R +%% CAEE V 6IWG&!" &U*S=:&?7&HBSW

www.sievi.com

1&?7& SU 98SU89 WG<##&US&!!? ?U:&WW)&:?U) WGG&!WG:I

:G 9)3:&U 88@?U!G&:?UJ >G9?U9S&@8U UG:9GW?#GU&:W&UH

OG!#&U??U >S'$G<G#?U9??:??U :&:))U &U9?(<S&98 UG:I

9GW?#GU&:W& WG'@S!!&:9GG UG:9S$?U >3D<&99)W&:?U

'?!>S:9& 8!S: $G :&:))U #?!&S!S:8'9?&@?U W88998?:I

:GH 1&&<<399)?::) !&8##G&!!? >&UUS&!!? UG:9G9 :GGI

@GGU #)399DDU 7G&7G99SWG:9& >3D<)399)W)!!)

UG:9GW?#GU&:W&U G7G&W?:9GH .G:9GG7G:9&

:&:)9&!S&'&U :&&<<399)?::) UG:9G9 :GG@GGU

'?!>S:9& >S'$GU :&:))U >3D<)399)W)!!)

UG:9GW?#GU&:W&U G7G&W?:9GJ $S!!S&U

!G99&G>&UUG9 ?&7)9 7G8<&S&@8H LG:9S$?U

:&:))UI $G 8!S:>3D<)399)W&U?U 9G>G'I

988 '?!>S:9& <&&:8WG99G $G!#&U?&9G $G!G:9GH

1&?7& 1>&#? I$G!#&U?>G<&::G SU CA ?<&99)&U 7G'7G<G#?U9?&:9G $G

'8SUS&::G#&U #?!&S!S:8'9?&::G >&9)7)) UG:9GGH 1&?7& 1>&#? I98<I

7G$G!#&U?WG!!?&::G SU !&:)#:& WWH W?9G!!&U?U 7G<7G:I $G UG8I

!GGUG:98W&::8S$GJ 98<7G!!&:8899G !&:))7)9 '?&$G:9&U9?<??9J 9&!G7G

-MI!?:9& :?#) &:#8$G 7G&W?U9G7G 1&?7& 5!?419?>I$S8:9S>S'$GH

0/2.;MMP1//00; 0,FQFLO; .;K;

UUTUUS

VAPAA-

AIKAAN!

Sievi Spike 2 XL S347-52441-313-0PM39-47 EN ISO 20345: S3

Sievi Spike 1 XL S347-52439-313-0PM39-47 EN ISO 20345: S3

Sievi Spike 70 XL47-12274-613-0PM39-47 EN ISO 20347: O2 FO

Sta

tiiv

i