TOIMINTAKERTOMUS 2018 Työturvallisuuskeskus · Asiantuntija- ja toimistotyön työsuojelun täydennyskurssi 3 56 Digitalisaatio ja työsuojelu -webinaari 1 150 ... suus ja kansalaistori

TOIMINTAKERTOMUS 2018Työturvallisuuskeskus

TOIMINTAKERTOMUS 2018 3 2 TOIMINTAKERTOMUS 2018

Työturvallisuuskeskuksen uudessa strategiassa visiona on, että kaikilla työpaikoilla on osaamista ja intoa jatkuvasti parantaa työturvallisuutta. Strate-giassa on uudella tavalla linjattu toimintaamme eri kohderyhmien näkökulmasta.

Vuoden 2018 alusta voimaan tullut strategia toi mu-kanaan uudenlaista toimintaa. Ensimmäiset yli toimi-alojen ulottuvat strategiset teemaryhmät aloittivat toimintansa psykososiaalisten tekijöiden ja sisäilma-asioiden parissa.

Koulutuksessa jatkoimme monimuotoisen koulutus-tarjonnan suunnittelua ja pilotointia. Kehitimme myös koulutusmateriaaleja verkko-oppimista silmällä pitä-en ja aloitimme perusoppikirjan uudistamisen.

Tuotimme hankkeissa erityyppistä sisältöä kuten animaatioita ja videoita, jotka vastaavat parhaiten asiakastarpeisiin. Tiivistimme verkostoyhteistyötä keskeisten kumppaneiden kanssa samalla kun sel-keytimme omaa rooliamme. Oman henkilöstön kes-kuudessa edistimme uusia tiimimäisen työskentelyn malleja, jotka parhaiten tukevat strategian toteutta-mista.

Uuden strategian myötä uudistimme myös viestintä-strategiamme, jossa painottuvat tunnettuuden kasvattaminen, Työturvallisuuskeskuksen asiantun-tijamielikuvan vahvistaminen ja sisäisen kulttuurin kehittäminen. Uusi visuaalinen ilmeemme näkyy verkkosivuillamme ja painotuotteissamme, myös tässä toimintakertomuksessamme.

Jalostimme hanketori-ideaa aikaistamalla hanke-suunnitteluprosessia ja nostamalla hankeideoita esiin pitkin vuotta. Toimialaverkostomme sisäistä yhteis-työtä ja läpinäkyvyyttä parannettiin extranetin avulla.

Työturvallisuuskortin sopimuskäytäntöä muutettiin siten, että kaikilla koulutuksen järjestäjillä on oltava sopimus Työturvallisuuskeskuksen kanssa. Projekti oli iso, ja sen tuloksena allekirjoitimme noin 800 sopimusta. Työturvallisuuskortti 2020 -koulutuksen suunnittelu aloitettiin ja myös Työhyvinvointikortin koulutuskäytäntöjä uudistettiin.

Aloitimme sähköisten työkalujen kehitysprojektin, jonka tavoitteena on tuoda kaikki työkalut yhdelle alustalle ja yhden kirjautumisen taakse.

Kaiken kaikkiaan uusi strategiamme on osoittautunut onnistuneeksi raamiksi, jonka pohjalta on antoisaa ja mielenkiintoista edetä sopivasti uudistaen ja sopi-vasti vanhaa säilyttäen.

Rauno Hanhela Toimitusjohtaja

Sisältö Uusi strategia vie 2020-luvulle

Uusi strategia vie 2020-luvulle ..................................................................................... 3

Hyvää palautetta koulutuksista .................................................................................... 4

Työturvallisuuskortin uudistaminen käynnistyi ........................................................... 6

Työhyvinvointikortti-koulutus tarjolla myös monimuotokoulutuksena ..................... 7

Viestintä ......................................................................................................................... 8

Työsuojeluhenkilörekisterissä lähes 19 000 työpaikkaa...............................................11

Hanketorimallilla lisää yhteistyötä ja näkyvyyttä .......................................................12

Toimialatyö ....................................................................................................................13Kuntaryhmä ............................................................................................................. 13Palveluryhmä ...........................................................................................................14Teollisuusryhmä ...................................................................................................... 15Kuljetus- ja logistiikkaryhmä .................................................................................. 20

Kehittämispalvelut ja sähköiset työkalut ....................................................................21

Muu verkostotoiminta .................................................................................................. 23

Hallinto ja henkilöstö ................................................................................................... 25

Liite 1 Työturvallisuuskeskuksen henkilöstö 31.12.2018 ........................................................ 26

Liite 2 Hallinto vuonna 2018 .................................................................................................... 27

Työturvallisuuskeskus 2019

Kansikuva: Mikael Ahlfors, Keksi Agency

Kuvat: Työturvallisuuskeskus ja Mikael Ahlfors, Keksi Agency

Suunnittelu ja taitto: Paja ja SmartPixel

Avoin

Tilaus

Muu

450

400

350

300

250

200

150

100

50

0

KOULUTUSTILAISUUKSIA

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

3,5

3,4

3,3

3,2

3,1

3,0

2,9

2,8

2,72016 2017 2018

PALAUTEASTEIKKO 1-4Voin hyödyntää oppimaani työpaikallani / Sain käytännön ideoita työpaikallani sovellettavaksi

Aineistot tukivat oppimistani


Hyvää palautetta koulutuksista

Työturvallisuuskeskus järjesti vuonna 2018 yhteensä 331 tilaisuutta – koulutuksia, seminaareja ja luentoja. Kaikille avoimia koulutuksia järjestettiin 166. Perinteisesti työsuojeluvaalien jälkeen koulutuskysyntä on vilkasta varsinkin perus- ja perusteet -kursseilla. Loppuvuosi oli puolestaan hieman hiljaisempi avoimien koulutusten osalta.

Koulutuspalaute oli hyvää. Koulutusten sisältöjä päivi-tetään ja uusia koulutuksia tarjotaan kysynnän mukaan. Myös aineistoa kehitetään jatkuvasti.

AVOIN TYÖTURVALLISUUDEN PERUSKOULUTUS (3-5PV) Koulutuksia Osallistujia

Kaikkien alojen yhteiset peruskurssit 7 164

Grundkurs i arbetskydd 1 25

Asiantuntija- ja toimistotyön työsuojelun perusteet 13 (3)* 291 (70)*

Yksityisten palvelualojen työsuojelun perusteet 23 433

Kunta-alan ja seurakuntien peruskurssit 8 190

Teollisuuden yhteiset peruskurssit 19 367

Teollisuuden alakohtaiset peruskurssit 6 93

Kuljetus- ja logistiikka-alojen peruskurssit 6 112

Yhteensä 70 1 384

Avoimen peruskoulutuksen osuus koko osallistujamää-rästä (6926 osallistujaa) oli noin 22 prosenttia. Täyden-nyskoulutuksia järjestettiin määrällisesti vähemmän kuin muutamana edellisenä vuonna. Monimuotokoulu-

tuksen ja erilaisten verkkoluentojen kuten sparraus-tuntien suosio kasvoi niin avoimessa koulutuksessa kuin tilauskoulutuksessakin.

TÄYDENNYSKOULUTUS Koulutuksia Osallistujia

Asiantuntija- ja toimistotyön työsuojelun täydennyskurssi 3 56

Digitalisaatio ja työsuojelu -webinaari 1 150

Eri-ikäiset osana työhyvinvointiohjelmaa 1 12

Esimies työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtajana 4 76

Esimiesten sparraustunti - neljän verkkoluennon sarja 2 112

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2018 – Tunnista altistumisriskit 5 491

Kunta-alan työsuojelun täydennyskurssi 2 28

Luottamustunti tiimityön tueksi 3 129

Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työyhteisössä 1 11

Psykososiaalinen työkuormitus hallintaan 2 41

Ristiriidoista ratkaisuihin 1 13

Turvallisesti työmatkalla ulkomailla, Working safely abroad - webinaari 1 150

Työhyvinvointikorttikoulutus 14 267

Välbefinnande i arbetet, kortutbildning 1 13

Työhyvinvointikortin kouluttajakoulutus 2 17

Työhyvinvointikortin kouluttajien täydennyskoulutus 3 18

Työsuojelun yhteistyön käynnistäminen -verkkoluento, Kunta-ala 1 115

Työturvallisuuskortin kouluttajakoulutus 9 157

Työhyvinvoinnin portaat - viisi vaikuttavaa askelta 1 22

Työhyvinvoinnin sparraustunti - verkkoluennot eri aihealueilta 10 2568

UPA-menetelmä: Fiksusti ennakoiden - palvelun toimittajat tutuksi

1 14

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi 10 203

Teollisuuden alojen vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi 1 16

Yksityisten palvelualojen työsuojelun täydennyskurssi 2 29

Yhteensä 84 4708

*(joista monimuotokoulutuksia)

Kansainvälisen työturval-lisuuspäivän seminaarit pidettiin 27.4.2018 teemalla ”Tunnista altistumisriskit”. Aluehallintovirastojen työ-suojelun vastuualueiden edustus teki jälleen yhteistyötä kaikilla viidellä paikkakun-nalla – Espoossa, Kuopiossa, Raumalla, Vaasassa ja Rova-niemellä. Rovaniemen semi-naari oli katsottavissa myös livelähetyksenä verkossa.

Seminaareissa asiantuntijat puhuivat työhygieenisten altisteiden riskeistä. Tilai-suuksissa käsiteltiin fysikaa-lisia, kemiallisia ja sisäympä-ristön altisteita. Ohjelmassa oli hyviä yritysesimerkkejä altistumisen torjunnasta. ”Altisteet hallintaan” -osuu-dessa peräänkuulutettiin työ-paikan, työterveyshuollon ja työhygienian asiantuntijoiden yhteistyötä.

Työpaikkakohtaisia räätälöityjä tilauskoulutuksia, alakohtaisia seminaareja, messujen yhtey-dessä toteutettuja teemase-minaareja, yksittäisiä luentoja ja puheenvuoroja kertyi kaiken kaikkiaan 165.

Yhdessä kehittäminen työpai-kalla -palvelukokonaisuudessa toteutettiin kaikkiaan 71 val-mennus- ja kehittämistapah-tumaa yhteistyössä konsult-tien kanssa. Työpaikoilla toteutettuihin tapahtumiin osallistui 896 henkilöä.


Työturvallisuuskortin uudistaminen käynnistyi Työhyvinvointikortti-koulutus tarjolla myös monimuotokoulutuksena

Työturvallisuuskortti-koulutusten perustavoite on vähentää työtapaturmia, vaaratilanteita ja haitallista kuormittumista työpaikoilla. Koulutuksella pyritään parantamaan tilaaja- ja toimittajayritysten välistä käy-tännön yhteistoimintaa yhteisillä työpaikoilla. Koulutuk-sessa annetaan perustietoa työturvallisuudesta, ja näin vähennetään yritysten omaa päällekkäistä koulutusta.

Työturvallisuuskortin koulutuksen järjestäjien sopimukset uusittiin vuoden 2018 aikana. Uuden sopimusmallin myötä Työturvallisuuskortti-kursseja voi järjestää vain kurssinjohtaja, joka on liitetty koulutuksen järjestäjään.

Laajan kouluttajaverkoston tarjoamilla kursseilla Työ-turvallisuuskortin suoritti 161 650 henkilöä vuonna 2018. Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijoiden toteuttamis-sa Työturvallisuuskortin kurssinjohtajakoulutuksissa suoritti kouluttajaoikeuden 155 henkilöä, ja kurssijohta-jien täydennyskoulutuksiin osallistui 199 henkilöä. Työ-turvallisuuskortti-infoihin osallistui 319 kurssijohtajaa viidellä eri paikkakunnalla.

Työturvallisuuskortti 2020 -uudistushanke päätettiin käynnistää yhdessä edelläkävijäyritysten kanssa. Syksyllä 2018 Työturvallisuuskortti-infoihin osallistu-neille kurssijohtajille lähetettiin sähköinen kysely, jolla kartoitettiin uudistusideoita. Edelläkävijäyrityksien edustajista muodostetun kehitystyöryhmän tavoitteena on tuottaa päivitetty konsepti Työturvallisuuskortti-koulutusten tarjontaan vuoden 2019 aikana.

Työhyvinvointikortti-koulutuksen tavoitteena on tarjota työyhteisöille perustietoa ja alkusysäys kehittää yhdessä työhyvinvointia. Työturvallisuuskeskus hallinnoi Työhyvin-vointikorttia ja huolehtii koulutusyhteistyöverkostosta ja kouluttajakoulutuksista.

Työturvallisuuskeskus tuotti Työhyvinvointikortin vaihto-ehtoiseksi suoritusmuodoksi monimuotokoulutuksen ja pilotoi sitä syksyllä 2018. Tavoitteena on, että tuote tavoittaisi uudella tavalla toteutettuna yhä useamman työpaikan ja myös pienemmät työpaikat. Monimuoto-koulutuksen tavoite on yhtenevä vakiintuneen Työhyvin-vointikortti-koulutuksen kanssa. Monimuotokoulutus koostuu puolen päivän verkkokoulutuksesta ja puolen päivän lähikoulutuksesta. Koulutuksen teemoihin pereh-dytään verkossa ja niitä kerrataan soveltavilla tehtävillä lähikoulutuksessa.

Meidän polku – Työhyvinvointikortin jatkovalmennus suunniteltiin edellisen vuoden pilottivalmennusten pohjalta. Työturvallisuuskeskus järjesti Työhyvinvointi-kortin kouluttajille neljä kouluttajavalmennusta mallin käyttöön. Valmennuksen tavoitteena on työhyvinvoin-nin kehittämistavoitteiden nimeäminen ja toteutus sekä yhteistyön lisääntyminen osallistavan kehittämisen keinoin.

Työhyvinvointikortti-koulutuksia järjestettiin kaikki-aan 263. Kokonaiskoulutusmäärä kasvoi 12 prosenttia edellisvuodesta. Työturvallisuuskeskus toteutti 45 kou-lutusta, joista kolme oli ruotsinkielisiä. Vuonna 2018 jär-jestettiin myös kaksi kouluttajakoulutusta ja yksi kou-luttajien täydennyskoulutus. Työturvallisuuskeskuksen järjestämien koulutusten määrä kasvoi 13 prosenttia.

Työhyvinvointikortin viestiä kirkastettiin ja verkkosivuja uudistettiin yhteistyössä markkinointiviestintätoimis-ton kanssa. Yhteistyön tavoite on koulutusmäärien nostaminen.

Työhyvinvointikortti-koulutuksen käyneitä oli vuoden lopussa 27 700. Määrä lisääntyi vuoden aikana 3 500:lla. Työhyvinvointikorttikouluttajia oli vuoden 2018 lopussa 168 ja koulutusorganisaatiota oli 65. Uusia kumppani-organisaatioita tuli mukaan seitsemän.

Vierailut Työturvallisuuskeskuksen ylläpitämissä verkkopalveluissa

2017 2018

ttk.fi 409 209 432 937

tyoturvallisuuskortti.fi 243 620 244 263

sykettatyohon.fi 27 992 25 080

tyohyvinvointikortti.fi 13 608 14 803

arkiarvi.fi 7 781 8 592

sotergo.fi 5 218 5 771

turvallisuusohje.fi 2 990 3 230

Työturvallisuuskeskuksen YouTube -kanavan katsotuimmat videot vuonna 2018

Hyvä perehdytys – pohja turvallisuudelle 12 986

Mies, metsäkone ja myrskypuut 11 990

Myrskytuhojen raivaus – Turvallinen työskentely sähkölinjojen läheisyydessä

8 960

Turvallisesti paikallisliikenteessä 7 650

Myrskytuhojen raivaus – Moottorisahalla turvallisesti

5 772

Työturvallisuuskortti 5 735

Työturvallisuus kumiteollisuudessa – turvakierros 5 520

Turvallisesti kaukoliikenteessä 4 875

Turvallisuuskäytännöt yhteisellä työpaikalla 3 681

Turvallisesti telineillä 3 187


Viestintä

Uusi visuaalinen ilme ja viestintästrategiaTyöturvallisuuskeskuksen viestintästrategia ja visuaa-linen ilme uudistettiin. Kumppanina oli markkinointi-viestintätoimisto Recommended Finland Oy. Viestintä-strategia ja siihen pohjautuva viestintäsuunnitelma sekä visuaalisen ilmeen uudistus valmistuivat 2018.

Viestintästrategiassa linjattiin, että Työturvallisuuskes-kuksen toiminnan – myös viestinnän – tärkein tavoite on, että työpaikat hyödyntävät Työturvallisuuskeskuksen palveluja, jolloin työturvallisuus paranee. Työturvalli-suuskeskuksen viestinnän tavoitteena on onnistua tunnettuuden kasvattamisessa, asiantuntijamielikuvan vahvistamisessa ja sisäisen kulttuurin tukemisessa.

Työturvallisuuskeskuksen uusi tunnus muodostuu pyöreästä merkkiosasta ja nimilogosta. Merkkiosan muotokieli periytyy vanhasta Työturvallisuuskeskuksen tunnuksesta. Uudessa tunnuksessa Työturvallisuus-keskuksen nimi on aina aukikirjoitettuna.

Visuaalisen kokonaisilmeen uudistamiseen kuului myös Työturvallisuuskeskuksen julkaisuilmeen uudistaminen sekä muun muassa koulutusmateriaalien ilmeen uusi-minen.

VerkkopalvelutTyöturvallisuuskeskuksen ttk.fi-pääsivustolle tehtiin vuonna 2018 kaikkiaan 432 937 vierailua. Sivuja katsel-tiin keskimäärin 2,42 sivua /vierailu ja vierailun keski-määräinen kesto oli 2 minuuttia 28 sekuntia.

Sisällöistä suosituimpia olivat työn vaarojen selvittä-minen ja arviointi, työsuojeluvaltuutettu, työpaikkakiu-saaminen sekä sisäilma ja lämpöolot.

Vuonna 2018 sivuston sisältöä täydennettiin seuraavilla aihesivuilla; Turvallisesti työmatkalla ulkomailla, Working Safely Abroad, Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, Digitalisaatio ja työsuojelu. Uusia digijulkai-suja toimitettiin kolme kappaletta.

Rengasturvallisuuskortin rengasturvalllisuus.fi-verkko-tunnuksesta luovuttiin, ja sivusto siirrettiin ttk.fi-verkko-tunnuksen alle osoitteeseen rengasturvallisuus.ttk.fi.

Sosiaalinen mediaTyöturvallisuuskeskus viesti useissa sosiaalisen median kanavissa: Facebookissa, Twitterissä ja LinkedInissä. Facebookissa Työturvallisuuskeskuksella on oma tili myös Työhyvinvointikortille. Lisäksi Työhyvinvointikortin ja Työturvallisuuskortin kouluttajille on käytössä omat, suljetut keskusteluryhmänsä.

Työturvallisuuskeskus kasvatti seuraajien määrää sosi-aalisessa mediassa. Facebookissa Työturvallisuuskes-kus-sivun seuraajien määrä kasvoi noin 500 henkilöllä, ja vuoden 2018 lopussa seuraajia oli yli 5 800. Twitter-tilin seuraajien määrä kasvoi vuoden aikana tasaisesti yhteensä yli 500 henkilöllä, ja vuoden 2018 lopussa seuraajia oli yli 1 700. Eniten lukijoita vuoden aikana ta-voittivat Työturvallisuuskeskuksen avoimia työpaikkoja sekä Kansainvälisen työturvallisuuspäivän seminaareja 27.4. koskevat päivitykset.

Näkyvyys mediassaTyöturvallisuuskeskus keräsi Meltwaterin Mediaseu-rannassa 95 osumaa verkkomediassa ja 132 osumaa M-Brainin printtimedian seurannassa. Eniten Työturval-lisuuskeskus näkyi aikakausi- ja ammattilehdissä.

Tapahtumat ja messutTyöturvallisuuskeskus osallistui useille messuille ja tapahtumiin. Työturvallisuuskeskus oli ensimmäistä kertaa mukana SuomiAreenassa heinäkuussa, jossa se järjesti keskustelutilaisuuden yhdessä Kemian-teollisuuden Responsible Care -ohjelman, Tukesin, Opetushallituksen, sosiaali- ja terveysministeriön ja Stora Enson kanssa. Keskustelutilaisuuden aiheena oli Turvallisuustehtävä: riittääkö osaaminen kotona ja työpaikalla? Lisäksi Työturvallisuuskeskus oli mukana turvallisuustoimijoiden yhteisellä kansalaistorilla, jossa teemana oli turvallisuusosaaminen. Keskustelutilai-suus ja kansalaistori keräsivät sosiaalisessa mediassa runsaasti huomiota ja keskustelutilaisuutta seurasi noin 200 henkilöä paikan päällä. Lisäksi tilaisuus nähtiin SuomiAreenaTV:ssä.

Työturvallisuuskeskus oli mukana myös mm. Work Goes Happy 2018 -työhyvinvointitapahtumassa Helsingissä, Lepaa-näyttelyssä elokuussa Hattulassa, Työterveys-hoitajien luentopäivillä lokakuussa ja EuroSafety- messuilla syyskuussa Tampereella.

Blogit ja uutiskirjeetTyöturvallisuuskeskus julkaisi uutiskirjeen viidesti vuonna 2018, ja se lähetettiin työsuojeluhenkilörekis-teriin kuuluville sekä sidosryhmille. Blogikirjoituksia julkaistiin kahdeksan kappaletta. Verkkosivujen lue-tuimmat ja sosiaalisessa mediassa suosituimmat kirjoi-tukset olivat ”Pomo vai johtaja?” sekä ”Yksin ja yhdessä”.


Työsuojeluhenkilörekisterissä lähes 19 000 työpaikkaa

Työsuojeluhenkilörekisterissä oli vuoden 2018 lopussa 18 733 työpaikkaa, joista 16 974 yksityisen sektorin työpaikkoja, 668 kuntatyöpaikkaa, 296 seurakuntatyö-paikkaa, 392 valtion työpaikkaa ja 403 tilapäistä raken-nustyömaata.

Vuoden lopussa työsuojelun yhteistoimintatehtävissä toimivia henkilöitä oli rekisteröity 52 776. Ruotsinkielisiä henkilöitä oli 1 884. Yhteistoimintatehtäviä oli rekisteröity yhteensä 57 488.

Työsuojelun peruskoulutuksen oli suorittanut työsuojelu-päälliköistä 33 prosenttia, työsuojeluvaltuutetuista 38 prosenttia ja työsuojeluvaravaltuutetuista 21 prosenttia.

Työpaikkoja, joilla yhteistoimintakausi päättyi vuoden 2018 lopussa, oli rekisterissä 1 711. Näiden työpaikkojen työsuojelupäälliköille lähetettiin joulukuussa muistu-tusviesti rekisteritietojen päivityksestä.

Työsuojeluhenkilöiden osoitetietoja käytettiin aiempien vuosien tapaan Telma-lehden jakeluun, työsuojelukou-lutuksen markkinointiin ja Työturvallisuuskeskuksen sähköisen uutiskirjeen postitukseen.

Ulkopuolisille tahoille työsuojelukoulutuksen markki-nointiin tehtiin 36 osoitepoimintaa ja toimitettiin yh-teensä 104 480 osoitetietoa.

TYÖSUOJELUTEHTÄVÄT TYÖSUOJELUHENKILÖREKISTERISSÄ 31.12.2017 31.12.2018

Työpaikat 18 288 18 756

Työsuojelutehtävät

Työsuojelupäällikkö 16 301 16 661

Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu 10 803 8 495

Työntekijöiden työsuojeluvaravaltuutettu 13 443 10 047

Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu 3 298 2 552

Toimihenkilöiden työsuojeluvaravaltuutettu 4 139 3 012

Työsuojelutoimikunnan jäsen, työnantaja 3 324 2 593

Työsuojelutoimikunnan jäsen, työntekijä 6 456 4 854

Työsuojelutoimikunnan jäsen, toimihenkilö 2 771 2 033

Työsuojelutoimikunnan sihteeri 519 488

Työsuojeluasiamies 6 366 4 513

Työsuojelupari 1 439 566

Työsuojeluammattilainen 605 523

Työterveyslääkäri 370 326

Työterveyshoitaja 769 650

Muu työterveyshuollon asiantuntija 169 136

Työsuojelun yhteisasiamies 47 25

Työsuojelupäälliköiden yhteysmies 15 14

Yhteensä työsuojelutehtäviä 70 834 57 488

Telma-lehti Työelämän kehittämisen erikoislehti Telmaa julkaistiin printtilehtenä ja verkossa yhteistyössä Työsuojelurahas-ton kanssa. Tavoitteena oli edistää suomalaisen työ-elämän kehitystä. Lehden tärkeimpiä kohderyhmiä olivat työsuojelu-, luottamus- ja työterveyshenkilöstö, esimiehet sekä työelämätutkijat.

Telma ilmestyi printtilehtenä neljä kertaa vuoden aikana, ja numerokohtainen painosmäärä oli yli 100 000 kappa-letta. Teemoina olivat ikäjohtaminen, kemialliset riskit, rekrytointi ja perehdytys sekä työ ja aika. Telma ilmestyi myös näkövammaisille elektronisena versiona. Lehden keskeinen sisältö käännettiin ruotsiksi ja englanniksi telma-lehti.fi-sivustolle.

Telma-lehti.fi -sivustolla oli vuonna 2018 yhteensä 41 568 kävijää ja 49 463 istuntoa. Sivun katseluita oli yhteensä 73 214 kpl.


Hanketorimallilla lisää yhteistyötä ja näkyvyyttä

Toimialatyö

Hankerahoituksella tuettiin toimialatyötä, toteutettiin verkostoyhteistyöhankkeita, järjestettiin tapahtumia sekä kehitettiin ja kokeiltiin uusia palveluja. Lisäksi rahoituksella tuotettiin ja päivitettiin aineistoja sekä ylläpidettiin ja kehitettiin työkaluja ja menetelmiä.

Työturvallisuuskeskuksen hanketorimalli tukee hank-keiden suunnittelua, toteutumista ja seurantaa. Mallin tavoitteena on tukea toimialat ylittävien hankkeiden toteutumista ja lisätä hankkeiden hyödynnettävyyttä ja näkyvyyttä eri toimialoilla. Meneillään olevat hankkeet ja vuoden 2019 hankeideat olivat avoimessa käsittelys-sä toimialaverkoston ajankohtaispäivässä kesäkuussa 2018. Hankkeiden edistymisen seurantaan avattiin ekstranet, johon kaikilla toimialaverkoston jäsenillä on pääsy.

Syyskuun Hanketori-tapahtumassa lanseerattiin strateginen teemaryhmätoiminta strategiakaudelle 2018–2022. Strategiset teemat ovat psykososiaalisen työkuormituksen hallinta, sisäilma ja oppilaitosyhteis-työ. Nämä teemaryhmät antavat kotipesän hankkeille, joiden tuotoksia voidaan hyödyntää laajamittaisesti eri toimialoilla.

Toimialakohtaisten hankkeiden lisäksi toteutettiin yhteisiä hankkeita, kuten uusi Työterveysneuvottelut-opas työntekijöiden, esimiesten ja työterveyshuoltojen käyttöön. Lisäksi uudistettiin Henkilöstötilat-opas, jonka muutostarpeista pyydettiin palautetta toimiala-ryhmiltä.

Työterveysneuvottelut

Pieni opas työpaikalle ja työterveyshenkilöstölle

KuntaryhmäKuntaryhmä koostuu kunnallisen alan työmarkkinajärjes-töjen edustajista ja kirkon alan edustajista. Lisäksi sen pysyvänä asiantuntijana on Kevan edustaja. Kuntaryhmä kokousti kahdeksan kertaa vuonna 2018.

Kuntaryhmä on perustanut useita hanketyöryhmiä, jonka jäseninä ovat työmarkkinajärjestöjen edustajat ja ulkopuoliset asiantuntijat. Kuntaryhmän edustajia on useissa Työturvallisuuskeskuksen työalatoimikuntien yhteisissä hanketyöryhmissä.

Kuntaryhmän tavoitteet 2018–2020• vahvistaa ja tukea työsuojelutoimijoiden osaamista

ja roolia erilaisilla työpaikoilla• edistää työpaikkojen työsuojelutoimijoiden verkos-

toitumista• tukea ja kehittää työsuojelutoimijoiden muutosval-

miutta• tavoittaa esimiehet ja linjaorganisaatiot• kohdistaa toiminta ajankohtaisiin työsuojelu- ja

työhyvinvointihaasteisiin.

Kuntaryhmä vieraili touko-kesäkuun taitteessa Brysse-lissä, jossa EU:n asiantuntijat kertoivat muuan muassa kuntien ja alueiden edunvalvonnasta, psykososiaalisen kuormituksen tutkimuksesta, ajankohtaisista suunni-telmista Euroopan komissiossa sekä työterveydestä ja turvallisuudesta sosiaalidialogissa.

Kuntaryhmä osallistui Pohjoismaisen ympäristöfoorumin (NAF) kokoukseen Kööpenhaminassa elokuussa. Ohjel-massa oli muun muassa automatisaatio tulevaisuuden työympäristössä, hyvinvointiteknologia, seksuaalinen häirintä sosiaali- ja terveydenhuollossa, väkivalta ja uhkatilanteet sekä eri pohjoismaiden ajankohtaiset kuulumiset liittyen työsuojeluun ja hyvinvointiin.

Hankkeet ja julkaisut

• Keinoja työn kuormittavuuden hallintaan: infograafin pohjalta tehtiin digijulkaisu kuormituksen hallinta-keinoista.

• Aloitettiin kolmen julkisen alan työsuojeluorgani-saation (Mäntsälä, Kirkkonummi ja Nokian seura-kunta) fasilitoitu yhteistoiminnan kehittämisprojekti, joka päättyy 2019.

• Järjestettiin webinaari kunta-alan ja kirkon alan työsuojelutoiminnan käynnistämiseksi työsuojelu-vaalien jälkeen. Osallistujia oli yhteensä 234.

• Kuntaryhmä teki infograafin aiheesta työsuojelu-vastuut. Kuntaryhmällä oli oma osasto syyskuussa järjestetyillä Kuntamarkkinoilla, jotka tarjosivat erinomaisen mahdollisuuden keskusteluihin kunta-päättäjien ja kuntien ylimmän johdon kanssa.

• Kuntaryhmä osallistui Kevan tekemään julkisen alan työhyvinvointitutkimuksen laadintaan.

• Kuntaryhmä osallistui maatalousalojen työalatoimi-kunnan hankkeeseen ”Ajettavat pientyökoneet ja turvallisuus”.

• Kuntaryhmä vetää yhteishanketta ”Kasvatus, kou-lutus ja tutkimusalan työsuojelu” Palveluryhmän kanssa. Hanke valmistuu 2019.

Kirteko – Kirkon työelämäohjelma 2020

Kirteko-työelämäverkosto järjesti Tampereella, Hel-singissä ja Kuopiossa verkostotapaamiset, joissa oli yhteensä 150 osallistujaa. Perustettiin krematorioiden työturvallisuutta käsittelevä verkosto. Kahteen järjes-tettyyn työpajaan osallistui 50 henkilöä. Työturvalli-suuskeskuksen asiantuntija osallistui Kirkon johtamis-foorumiin, hautausmaahallinnon neuvottelupäiville ja Lappeenrannan seurakunnan henkilöstöpäiville.


PalveluryhmäPalveluryhmä tuotti useita aineistoja ja julkaisuja, joi-den teemoina olivat osatyökykyisyys, digitalisaatio, etäjohtaminen sekä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Palveluryhmän hallinnoimien toimialaverkkosivustojen vierailumäärät ovat selvästi lisääntyneet.

Painetuista julkaisuista suosittuja ovat edelleen Epä-asiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely työpaikalla sekä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Digijulkai-suista ovat luettujen kärkeen nousseet Sosiaalisen median työkäyttö, työsuojelunäkökulma sekä Luotta-muksen rakentaminen työyhteisön vuorovaikutuksessa. Myös Etätyössä turvallisesti -digijulkaisun katselumäärät ovat nelinkertaistuneet edellisestä vuodesta.

Hankkeet, julkaisut ja aineistot• Osatyökykyisyys työyhteisössä, digijulkaisu ja esite• Digitalisaatio ja työsuojelu, verkkoaineisto ja webi-

naari• Etäjohtaminen ja virtuaalinen vuorovaikutus työ-

yhteisössä, digijulkaisu ja esite• Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo,

verkkoaineisto ja arviointilomake

Lisäpainokset otettiin julkaisuista• Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely

työpaikalla• Sosiaalialan työsuojelu ja työhyvinvointi

Teollisuusryhmä Teollisuusryhmän toiminnan painopisteenä oli edelleen UPA-järjestelmän (Ulkopuolisten palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointi) tunnettuuden lisäämi-nen ja tuen tarjoaminen yrityksien kestävän kehityksen toimintaan.

Turvallisen työpaikan perusedellytys on, että kaikki osa-puolet käyttävät turvallisia työmenetelmiä. Turvallisten toimintatapojen kehittämisessä päästään hyvään tulok-seen, kun tilaaja ja palvelutoimittaja tekevät jatkuvasti yhteistyötä. Yhteistyön tueksi ja apuvälineeksi on kehi-tetty UPA-menettely, joka sisältää arviointikysymysten sarjan sekä tukimateriaalin arvioitsijoille.

Työturvallisuuskeskus järjesti Kokkolassa, Kuopiossa ja Tampereella maksuttomat puolen päivän Fiksusti ennakoiden –palvelun tuottajat tutuksi tilaisuudet. Tilaisuuksissa käytiin läpi muun muassa UPA-järjestel-mää ja siihen liittyvää uutta tietokantaa.

Tilaisuuksiin kutsuttiin toimittaja-arviointia toteuttavien tahojen edustajia ja palveluntarjoajien turvallisuuden kehittämisen asiantuntijoita. Osallistujilla on tärkeä rooli toimittajaturvallisuusasioiden viestimisessä omissa yrityksissään sekä alueellisen yhteistyön edistämises-sä, jotta toimittajaturvallisuus paranee. Tilaisuuksiin osallistui 30 henkilöä.

Autoalan työalatoimikunta

Autoalan päivitetty työsuojeluopas julkaistiin ja osal-listuttiin KAMAT-tietokorttien päivittämiseen yhdessä Teknologia-alojen työalatoimikunnan kanssa. Lisäksi suunniteltiin työpaikoille käytettäväksi tarkoitettu työ-suojelujuliste teemalla ”hanki tietoa, perehdy, opasta”. Tehtiin Työhyvinvointikysely, joka toteutettiin ensim-mäisen kerran vuonna 2012. Kyselyn pohjalta koottiin vertailumateriaali vuoden 2019 toiminnan suunnittelua varten.

Autoalan työalatoimikunnan puheenjohtajisto kokoontui neljä kertaa ja iso työalatoimikunta kaksi kertaa vuoden aikana. Autoalan työalatoimikunta järjesti tutustumis-käynnin Renaultin raskaan kaluston tehtaalle Lyoniin, Ranskaan.

Elintarvikealojen työalatoimikuntaElintarvikealojen työalatoimikunta osallistui Elintarvike-päiville toukokuussa sekä vieraili Tampereen seudun elintarvikealan yrityksissä kertomassa ja työalatoimi-kunnan toiminnasta. Lokakuussa Tampereella järjes-tettiin Elintarvikealojen ajankohtaispäivä. Kaikille toimi-aloille sopiva työpaikkamelun vaikutuksista kertova animaatio valmistuu vuonna 2019.

Graafisen teollisuuden työalatoimikunta

Graafisen teollisuuden työalatoimikunta julkaisi Jakajan oppaan englanniksi ja verkkokoulutusmateriaalin itse-opiskeluun. Jakajan ergonomiasta tuotettiin yhteis-työssä Postin kanssa neljä lyhyttä videota perehdytyk-seen. Videot käännettiin myös englanniksi.

Palveluryhmän julkaisuista tilatuimmat olivat• Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely työpaikalla • Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki • Työsuojelu ja työhyvinvointi asiantuntija- ja toimis-

totyössä • Esimiesten perehdyttäminen – keskeinen lainsää-

däntö tutuksi • Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työ-

yhteisössä • Golfkenttien työturvallisuusopas

Palveluryhmä järjesti viisi kokousta vuonna 2018. Palvelu-ryhmässä tapahtui muutamia henkilövaihdoksia ja työjärjestystä uudistettiin. Vuotuinen arviointi- ja suun-nitteluseminaari pidettiin Lontoossa. Osallistujia oli 17. Matkalla tutustuttiin seuraavien organisaatioiden toi-mintaan: SOS International, Institution of Occupational Safety and Health (IOSH), Trades Union Congress (TUC) ja Hotelli Mondrian (turvallisuusjärjestelmät).


Kemianteollisuuden työalatoimikuntaTyöalatoimikuntien yhdistymisen jälkeen Kemian- teollisuuden työalatoimikunnan jäseniksi tuli myös Lasi-keraamisen teollisuuden edustajia.

Työpaikkavierailu tehtiin Hämeen Lasitoimi Oy:hyn ja Turvallisuuskumppani-hankkeeseen liittyviä oppilaitos-tilaisuuksia järjestettiin Kotkassa, Kuopiossa ja Vantaalla. Kemianteollisuuden työalatoimikunta osallistui kesän SuomiAreena-tilaisuuden suunnitteluun ja toteutukseen. Työalatoimikunta järjesti viisi kokousta, joista yksi oli koulutus- ja hankesuunnittelupäivä.

Valmistuneet hankkeet:• Vuonna 2017 julkaistusta Paremman työn oppaasta

ilmestyi vuonna 2018 englanninkielinen versio A Guide for Better Work, joka on Euroopan kemian-teollisuuden työnantajajärjestö ECEG:n julkaisema. Se on saatavana maksuttomana pdf-versiona.

• Työsuojeluosaajaksi oppilaitoksessa itsearviointi-mallin sähköinen versio

• Työturvallisuuskortin alakohtainen lisämateriaali lasitusalalle ja koulutuksen pilotointi

Kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikuntaKumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunnan keskeinen hanke oli selvittää kumiteollisuuden toimialan ergonomian hallintaa. Hankkeeseen osallistui viisi yritystä. Selvityksen toteutti Human Process Consulting ja ohjaus-ryhmänä toimi työalatoimikunta. Hankkeen tuloksena oli laaja selvitys ergonomian tavoitteiden hallinnasta. Tulokset ja johtopäätökset jaetaan vuonna 2019 kumi-teollisuuden yrityksille. Selvityksen lopputuotteena oli sähköinen opas kumiteollisuuden yrityksille.

Työalatoimikunta jatkoi aiemmin alkanutta hanketta, joka tuottaa työturvallisuusmoduuleja työpaikoille. Niitä hyödynnetään työpaikkojen järjestämissä koulu-tuksissa ja työsuojelutoiminnan kehittämisessä. Myös työturvallisuusmoduulien kouluttajakoulutusta on kehitetty, ja tavoitteena on viedä koulutus työpaikoille vuonna 2019.

Työturvallisuus rengasasennuksessa -opas uudistettiin, ja 700 kappaleen painos jaettiin Autonrengasliiton kaut-ta toimialan työpaikoille.

Rengasturvallisuuskorttikoulutuksia järjestettiin kah-deksan kertaa, ja sen sisältöä ja materiaaleja päivitet-tiin viime vuonna.

Kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunta piti viisi kokousta.

Maatalousalojen työalatoimikuntaTyöalatoimikunta järjesti lokakuussa jo kolmannen kutsuseminaarin maatalouden piirissä työskenteleville toimijoille. Seminaari toimii tärkeänä foorumina hank-keiden esittelylle, verkostoitumiselle ja keskustelulle. Osallistujia oli mukana 19.

Kuntaryhmän, Luonnonvarakeskuksen ja TTS:n yhdessä toteuttama Ajettavien pientyökoneiden turvallisuus

-julkaisu valmistui.

Työturvallisuuskeskuksen edustaja osallistui Puutarha-alan työhyvinvointi ja tuottavuus ESR S21294 -hankkeen ohjausryhmään. Hankkeen tavoitteena on työhyvin-vointia parantamalla tuottaa yrityksille ratkaisuja tuottavuuden nostoon ja työurien jatkamiseen sekä va-kiinnuttaa ratkaisut osaksi yritysten toimintaa. Lisäksi tavoitteena on muodostaa yrityspareja/-ryhmiä, jotka yhdessä ideoivat toimia työhyvinvoinnin ja tuottavuu-den kehittämiseksi sekä inspiroida ja tukea työhyvin-voinnin ja tuottavuuden kehittymistä puutarha-alalla pilottien kautta. Hanke valmistuu 2019.

Maatalousalojen työalatoimikunta piti neljä kokousta vuonna 2018.

Metsäalan työalatoimikuntaIlmatieteen laitoksen mukaan on mahdollista, että ilmastonmuutos lisää Suomessa sään ääri-ilmiöitä, kuten poikkeuksellisia tuulia, voimakkaita sateita, kui-vuutta, kuumuutta ja kylmyyttä. Siksi on varauduttava aiempaa vaihtelevampiin säätiloihin myös työturvalli-suusasioissa.

Metsätyöalatoimikunta on tuottanut myrskytuhojen turvalliseen raivaukseen videoita, joita on katsottu jo yli 100 000 kertaa kahden vuoden aikana. Tämän innoitta-mana työalatoimikunta tuotti kaksi videota, Metsuri ja lumenvaarat sekä Tykkylumi – Hiljainen kuolema -videot. Videoissa avataan lumeen liittyviä väärinkäsityksiä ja esitetään, miten metsässä työskentelevien ja muiden metsässä liikkuvien tulee varautua lumen vaaroihin.

Videoita voidaan hyödyntää metsäalan koulutuksissa, työturvallisuuskorttikoulutuksissa, palvelualan koulu-tuksissa tai muissa kertausluonteisissa tilaisuuksissa.

Työalatoimikunta piti neljä kokousta ja vieraili Metsä Woodin Punkaharjun kerto- ja vaneritehtaalla.

Paperiteollisuuden työalatoimikunta

Paperiteollisuuden työalatoimikunta järjesti Vantaalla Paperiteollisuuden työsuojelun ajankohtaispäivän, johon osallistui 75 henkilöä eri työpaikoilta.


Ajankohtaispäivässä osallistujat kuulivat ajankohtaista tietoa Luova-hankkeesta ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston Terveellinen työ – Tunnista ja hallitse kemialliset tekijät -kampanjasta. Tilaisuudessa Skanskan edustaja kertoi yrityksen kokemuksista pro-jektien turvallisuushallinnasta ja jatkokehityksestä.

Paperiteollisuuden työalatoimikunnan hankkeena vuon-na 2018 oli tukea trukinkuljettajille annettavaa koulutus-ta. Yrityksien trukkiturvallisuutta parantamaan tuotet-tiin Kuormien sidonta – parhaat toimintatavat -esitys.

Työalatoimikunta piti neljä kokousta ja vieraili Metsä Fibren Äänekosken Biotuotetehtaalla.

Puuteollisuuden työalatoimikunta

Puuteollisuuden työalatoimikunta järjesti Puuteollisuu-den ajankohtaispäivän Lahdessa. Ajankohtaispäivän aiheita olivat muun muassa puuteollisuuden tapatur-matilanne, psykososiaalinen kuormittuminen ja puu-teollisuuden syöpää aiheuttavat tekijät. Tilaisuudessa esiteltiin myös uutta Tikku-työkalua ja saatiin eväitä terveellisempään työpäivään. Tilaisuuteen osallistui 22 henkilöä.

Työalatoimikunta piti neljä kokousta ja vieraili Pölkky Oy:n Kuusamon yksikössä.

Rakennus- ja putkijohtoalan ja rakennusaineteolli-suuden työalatoimikunnat

Rakennus- ja putkijohtoalan ja rakennusaineteolli-suuden työalatoimikunnat kokoontuivat neljä kertaa vuoden aikana. Ryhmä seurasi aktiivisesti Työtur-vallisuuskortin ja Ulkopuolisen palveluntarjoajien arviointimenetelmän (UPA) ajankohtaista tilannetta. Aluesuunnittelu-oppaan päivitys ja Turvallisuuskoordi-naattori-video olivat työlistalla. Näiden viimeistely siir-tyi vuodelle 2019. Työalatoimikunnan vastuuasiantuntija vaihtui vuoden aikana. Uusi vastuuasiantuntija Eero Honka aloitti työnsä marraskuussa. Työalatoimikunta vieraili Agnico Eagles Mines -yrityksessä Kittilässä. Ryhmä päivitti työjärjestyksensä ja päätti yhdistää työalatoimikunnat. Uudeksi nimeksi tuli Rakennusalojen työalatoimikunta.

Sähköalan työalatoimikunta

Sähköalan työalatoimikunta kokoontui neljä kertaa vuoden aikana Ryhmä seurasi aktiivisesti Työturvalli-suuskortin ja Ulkopuolisten palveluntarjoajien arvioin-timenetelmän (UPA) ajankohtaista tilannetta. Työala-toimikunnan vastuuasiantuntija vaihtui vuoden aikana. Uusi vastuuasiantuntija Eero Honka aloitti työnsä mar-raskuussa. Ryhmä päivitti työjärjestyksensä. Vuoden aikana täydennettiin Pylvästyöskentelyn turvallisuus

-koulutusmateriaalia.

Teknologia-alojen työalatoimikunta

Työturvallisuuskeskuksen teknologia-alojen työala-toimikunta uudisti yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa auto- ja metallialan kemikaalialtistusten KAMAT-tietokortit. Päivitetyt KAMAT-tietokortit julkaistiin marraskuussa sosiaali- ja terveysministeriön seminaa-rissa Tampereella. Työturvallisuuskeskus tuotti KAMAT-tietokorttien sivuston www.ttk.fi/kamat, josta löytyvät tietokortit sekä muuta kemiallisia tekijöitä koskevaa materiaalia.

Työalatoimikunta tuotti yhdessä PK Safetyn kanssa työturvallisuuden johtamiseen tarkoitetun Lean Safety

-työkirjan ja koulutuskonseptin. Konseptin tavoitteena on herättää yrityksiä ja henkilöstöä arvioimaan työtur-vallisuutta ja työn sujuvuutta omassa toiminnassaan. Lean Safety -koulutuspäivää tarjotaan myös yrityksille päivän tilauskoulutuksena. Yrityksille tarjotaan lisäksi Lean Safety -konseptin kehittämispalvelua, jolloin kon-septia voidaan muokata palvelemaan yrityksen omia, pidemmän aikavälin tarpeita.

Metallinjalostuksen ja valimoiden alakohtaiset lisäma-teriaalit tuotettiin ja lisättiin Kurssinjohtajapalveluun hyödynnettäviksi Työturvallisuuskortti-koulutuksissa.

Teknologia-alojen työalatoimikunta piti kuusi kokousta. Työalatoimikunta järjesti opintoja toiminnan kehittä-mismatkan Euroopan työterveys- ja työturvallisuus-virastoon Espanjan Bilbaoon.

kuvaksi esim. Tyoturvallisuuskeskus_Rakennusala_MikaelAhlfors_Keksi-6564

Tekstiili- ja kenkäteollisuuden työalatoimikuntaVuoden aikana vierailtiin kolmessa yrityksessä: helmi-kuussa Marimekko Oy:ssä Helsingissä, lokakuussa Päijät-Hämeen Tekstiilihuolto Oy:ssä Lahdessa ja marraskuussa Kuomiokoski Oy:ssä Kuomiokoskella. Työalatoimikunta järjesti Ovi hyvään työpäivään -treffit Tampereella syyskuussa ja tuotti Tietotyön ergonomia -animaation. Työn alla on kaksi toimialakohtaista julkai-sua. Tekstiili- ja kenkäteollisuuden työalatoimikunta kokousti vuonna 2018 neljä kertaa.


Kehittämispalvelut ja sähköiset työkalut

Vuoden 2018 aikana selvitettiin sähköisten kyselytyö-kalujen ja työturvallisuustyökalujen tekninen elinkaari ja tulevaisuuden suunta. Työkalujen siirto uuteen palve-linympäristöön aloitettiin tehdyn selvityksen pohjalta. Kehitystyön lähtökohtana on maksuttomien perustyö-kalujen tarjoaminen työpaikoille, ja niiden kehitystyö jatkuu vuonna 2019.

Sykettatyohon.fi-palvelua ylläpidettiin, mutta siihen ei tehty uutta kehitystyötä. Vuoden lopussa Syketta-tyohon.fi-palvelulla oli 8956 rekisteröitynyttä asiakasta.

Turva Arvi -tuoteperheTurva Arvi -tuoteperheen työkalujen kehittäminen jatkui vuonna 2018. Vuosimaksullisten työkalujen (Riski Arvi ja Turvallisuusilmoitus) asiakasmäärän kasvu oli tasaista:

• 29 uutta asiakasta vuonna 2018 • yhteensä asiakkaita 134 kpl vuoden lopussa (Riski

Arvi 120, Turvallisuusilmoitus 1, RA&TI 13)• lukuun eivät sisälly If-yhteistyöasiakkaat, joita on

tällä hetkellä 14 kpl

Vuoden 2018 aikana Riski Arviin ja Turvallisuusilmoi-tukseen tehtiin kaksi versiopäivitystä, joihin sisältyi uuden tietosuoja-asetuksen vaatimia ominaisuuksia ja käytettävyyden parantamiseen liittyviä toimintoja. Versiopäivitykset julkaistiin syyskuussa 2018 ja tammi-kuussa 2019.

Turvallisuusilmoitus-työkalun osalta jatkettiin yhteis-työtä vahinkovakuutusyhtiö Ifin kanssa, ja keväällä Ifin asiakkaille tuotettiin video-ohjeistus Turvallisuusilmoi-tus-työkalusta. Työkalu on osa Ifin yritysvakuutusasiak-kailleen tarjoamia palveluja.

Turva Arvin maksuttomiin työkaluihin Arki Arviin ja Turvallisuusohjeeseen ei tehty versiopäivityksiä.

Tutka-työkalutYksilötutka-työhyvinvointikysely auttaa tunnistamaan työhyvinvoinnin kehittämiskohteita työpaikalla. Uusia rekisteröitymisiä vuonna 2018 oli 112. Yksilötutkaan perustettuihin kyselyihin on vuonna 2018 annettu yh-teensä 5067 vastausta ja testikyselyyn 1049 vastausta. Uusia kyselyitä luotiin yhteensä 203 kappaletta ja näihin kyselyihin annettiin yhteensä 4134 vastausta.

Yksilötutka-työhyvinvointikyselystä on olemassa testi-versio, jota on käytetty kyselyn esittelyyn sekä muun muassa oman työkyvyn nykytilan testaamiseen. Kyse-lyitä on käytetty työntekijöiden kokeman työkyvyn nyky-tilan arviointiin. Kyselyä on myös mahdollista käyttää työpaikkojen kehittämisen tukena Työhyvinvointikortin Meidän polku -jatkovalmennuksessa. Yksilötutka-työhyvinvointikyselyä on käytetty myös työnantaja- ja työntekijäliittojen Työkaari kantaa -yhteishankkeessa.

Luottamustunti Luottamustunti-kampanja lanseerattiin lokakuussa 2018 yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Kampanjassa haastettiin työpaikat kehittymään Euroo-pan parhaiksi tiimi kerrallaan. Kampanja suunniteltiin yhteistyössä työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen kanssa. Kampanjamateriaalina oli Luottamuksen rakentaminen tiimityökirja, Luottamustunti-video ja kolme webinaaria. Kampanja jatkuu keväällä 2019.

Kehittämispolku Työelämä 2020 -hankkeen kehittämä Kehittämispolku-testi siirtyi Työturvallisuuskeskuksen sivuille. Testin avulla työpaikka voi kartoittaa henkilöstön mielipiteen työpaikan kehittämistarpeista neljällä eri osa-alueella: luottamus ja yhteistyö, uudistuminen, innovointi ja tuot-tavuus, osaamisen kehittäminen sekä työhyvinvointi ja terveys. Testi täydentää Työturvallisuuskeskuksen palvelutarjontaa, ja se on asiakkaiden käytettävissä maksutta.

Kuljetus- ja logistiikkaryhmä Kuljetus- ja logistiikkaryhmä kokoontui kahdesti vuonna 2018. Lisäksi kesäkuussa järjestettiin kuljetus- ja logis-tiikka-alojen toimijoille ajankohtaisseminaari, jossa oli osallistujia 35.

Autoliikennealan työalatoimikunta

Autoliikennealan työalatoimikunta aloitti hankkeen koko kuljetusketjun turvallisuusasioiden edistämiseksi. Järjestettiin yksi työsuojelun peruskurssi, josta on mahdollisuus saada kaksi kuljettajan ammattipätevyys-päivää. Työalatoimikunta vieraili ammattiopettajien ti-laisuudessa Salossa ja kertoi Työturvallisuuskeskuksen ja työalatoimikunnan työstä sekä markkinoi Työturvalli-suuskeskuksen työkaluja ja julkaisuja. Työalatoimikunta vieraili EuroSafety-messuilla ja teki kaksi yritysvierailua. Autoliikennealan työalatoimikunta piti viisi kokousta vuoden aikana.

Merenkulkualan työalatoimikunta

Työsuojelun perusteet -kursseja pidettiin kaksi suomeksi ja yksi Ahvenanmaalla ruotsiksi. Työympäristönä laiva -video käännettiin ruotsiksi ja englanniksi. Työalatoimi-kunta osallistui Kaakkois-Suomen ammattikorkeakou-lun järjestämään Merenkulun turvallisuusseminaariin. Työturvallisuus merellä -oppaan tuottaminen on käyn-nistynyt. Suunniteltua avointa koulutusta Psyykkisten ja sosiaalisten haasteiden hallinta merenkulkijoilla ei järjestetty henkilövaihdosten vuoksi. Merenkulkualan työalatoimikunta kokoontui neljästi vuoden aikana.

Satamaoperointialan työalatoimikuntaSatamaoperointialan työalatoimikunta järjesti Työtur-vallisuuskeskus ja TAT tutuksi -tilaisuudet Kemissä ja Hangossa. Satamaseminaari järjestettiin marraskuussa Oulussa, osallistujia oli 69. Työsuojelun peruskursseja järjestettiin suunnitellut kaksi. Junan vaunujen ja kont-tien avaaminen ja sulkeminen ergonomiavideo valmistui vuonna 2018. Työalatoimikunnan kokouksia pidettiin viisi, joista yksi oli suunnittelukokous.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työalatoimikunta

Työturvallisuuskeskus ja TAT tutuksi -tilaisuuksia järjes-tettiin kaksi, ja molemmissa oli aiheena Työturvallisuus työpaikalla, vastuut ja velvollisuudet. Yhteinen työpaikka -ryhmästä on edustus lastaus- ja purkupaikkojen työtur-vallisuushankkeessa. Graafisen alan kanssa tuotettiin yhdessä Sanomalehden jakajan ergonomia -video. Vies-tinvälitys- ja logistiikka-alan työalatoimikunta kokoontui neljä kertaa, joista yksi oli suunnittelukokous Heimarissa.

Ilmailualan työryhmä

Ilmailualan työsuojelun peruskurssi pidettiin keväällä. Työturvallisuuskeskus ja Ilmailuryhmä tutuksi -tilaisuus järjestettiin huhtikuussa, ja osallistujia oli 48. Ilmailuryh-män videohanke käynnistyi, mutta kuvaukset siirtyivät vuodelle 2019. Ilmailualan työryhmä kokoontui kaksi kertaa.


Muu verkostotoiminta

Yhteistyö läheisten yhteistyökumppaneidemme, erityi-sesti työsuojeluhallinnon, Tapaturmavakuutuskeskuksen Työsuojelurahaston, Työterveyslaitoksen ja Suomen pelas-tusalan keskusjärjestö SPEKin kanssa jatkui ja kehittyi.

Työsuojeluhallinnon kanssa jatkettiin viestintäyhteis-työtä ja järjestettiin yhdessä viisi kansainvälisen työtur-vallisuuspäivän tilaisuutta. Terveellinen työ – Tunnista ja hallitse kemialliset tekijät -kampanjayhteistyössä välitettiin tietoa ja osallistuttiin seminaarijärjestelyihin.

Yhteinen työtapaturmien ehkäisyn virtuaalitiimi Tapa-turmavakuutuskeskuksen kanssa toimi aktiivisesti tuottaen mm. animaatioita.

Työsuojelurahaston kanssa sovittiin uudesta syste-maattisesta tavasta hyödyntää rahoitettuja tutkimus-hankkeita.

Työterveyslaitoksen kanssa aloitettiin kumppanuus-sopimuksen valmistelu.

Suomen pelastusalan keskusjärjestön SPEKin kanssa jatkettiin hyvää yhteistyötä erityisesti turvakorttikoulu-tusten hallinnointiin liittyen.

Aloitimme systemaattisen yhteistyön turvapuistojen kanssa. Turvapuistoihin rakennettiin Työturvallisuus-keskukselle oma esittely- ja tietopiste. Turvapuistoja hyödynnettiin Työturvallisuuskeskuksen tilaisuuksissa ja koulutuksissa.

Työelämän päihdeasiantuntijoiden tavoitteena on viedä työpaikkojen päihdekulttuuria ennaltaehkäisevään suuntaan ja osaksi työpaikan työhyvinvointistrategiaa. Tuotettiin esite, jonka avulla voidaan herätellä työpaik-koja keskustelemaan päihdeasioista ja tekemään päih-deohjelma. Esite suunniteltiin uuden graafisen ilmeen mukaan ja sitä jaettiin EuroSafety-messuilla syksyllä. Esitettä käytetään materiaalina kaikilla työsuojelun peruskursseilla.

Toimimme Ehkäisevän päihdetyön (EPT) verkostossa sekä olemme mukana Selvästi hyvää työtä -hankkeessa. Selvästi hyvää työtä -hankkeessa Työturvallisuuskeskus on ollut mukana esimiesten verkkokoulutuksen tekemi-sessä sekä Ei tippa vaan tapa -seminaarin suunnittelussa.

Tammikuussa 2019 pidettävän puolen päivän seminaarin suunnittelu käynnistyi.

Työtapaturmien ehkäisyn virtuaalitiimiYhteinen työtapaturmien ehkäisyn virtuaalitiimi Tapa-turmavakuutuskeskuksen kanssa toimi aktiivisesti tuottaen muun muassa animaatioita, joita valmistui kaksi vuonna 2018. Markkinoimme aktiivisesti toistemme tapahtumia ja julkaisuja liittyen erityisesti tapaturmien torjuntaan. Ryhmä kokoontuu noin 4 kertaa vuodessa. Seuraamme myös aktiivisesti tapaturmatilastojen tren-dejä ja eri alojen kehitystä. Kehitämme jatkuvasti uusia ideoita lisätä yhteistyötä ja yhteistä toimintaa.

Sotergo Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkosto Sotergo järjesti Helsingissä kaksipäiväisen seminaarin, johon osallistui 104 henkilöä (50 vuonna 2017). Teemoina olivat Työajan ja työympäristön merkitys työhyvin-voinnille. Ulkopuoliset asiantuntijat olivat mukana tuottamassa sisältöjä verkoston sotergo.fi-sivustolle ja Sotergon Facebook-sivulle. Sotergo-asiantuntijatyö-ryhmä antoi kaksi lausuntoa Opetushallitukselle koskien sotealan ammattitutkintojen perusteiden luonnosta. Tavoitteena on riittävän laajan ergonomia-opetuksen sisällyttäminen koulutukseen.

Työsuojeluosaajaksi oppilaitoksessaTyöturvallisuuskeskuksen kemianteollisuuden työala-toimikunta julkaisi sähköisen itsearviointityökalun ammattiin valmistaville oppilaitoksille. Työkalun avulla voidaan tarkastella turvallisuuden kehittämisen eri osa-alueita ja suunnitella toiminnan kehittämistä. Näillä toimilla voidaan vaikuttaa opiskelijoiden turvallisuus-asenteisiin ja osaamiseen.

UPA Teollisuusryhmän toiminnan painopisteenä oli UPA-järjestelmän (Ulkopuolisten palveluntarjoajien turval-lisuustoiminnan arviointi) tunnettuuden lisääminen. Alihankintayritysten turvallisuusarviointiin kehitettyä UPA-järjestelmää esiteltiin useissa tilaisuuksissa vuoden aikana, joihin kutsuttiin toimittaja-arviointia toteuttavien tahojen edustajia ja palveluntarjoajien turvallisuuden kehittämisen asiantuntijoita.

Yhdessä kehittäminen työpaikallaYhdessä kehittäminen työpaikalla -konseptin avulla parannetaan työpaikkojen valmiuksia kehittää toimin-taansa itsenäisesti. Tavoitteena on, että työpaikka luo ohjatusti kehittämisen rakenteet, ottaa käyttöön osal-listavia menetelmiä ja vahvistaa henkilöstön kehittämis-taitoja. Työpaikkojen kehittämistä konseptin avulla on tukenut valmentajaverkosto, johon kuuluu kaksi Työtur-vallisuuskeskuksen asiantuntijaa ja neljä ulkopuolista valmentajaa. Toimintamuotoina ovat olleet asiakas-kohtaiset kehittämishankkeet, taitojen valmentaminen osana joitakin avoimen tarjonnan täydennyskursseja, toimiminen alakohtaisissa hankkeissa sekä erilaiset seminaarit ja messut.


Hallinto ja henkilöstö

Työturvallisuuskeskuksen toimistossa työskenteli vuoden lopussa 37 henkilöä (Liite 1). Heistä neljä johto-tiimissä, 20 asiantuntijoina ja 13 toimistotehtävissä. Vuoden aikana palkattiin kolme uutta asiantuntijaa ja yksi toimistotyöntekijä. Yksi heistä tuli eläköityneen ja kaksi muutoin pois lähteneiden tilalle.

Vuoden aikana kiinnitettiin erityistä huomiota tiimityös-kentelyyn sekä uusien henkilöiden perehdyttämiseen.

Henkilöstöstä 25 oli naisia ja 12 miehiä. Johto- ja asian-tuntijatehtävissä työskenteli 14 naista ja 10 miestä. Henkilöstön keski-ikä oli 50 vuotta ja keskimääräinen palveluksessa oloaika 11 vuotta.

Henkilöstön kehittymistä ja työssä jaksamista tuettiin järjestelmällisesti. Henkilöstön kehittämiskulujen osuus palkkakustannuksista oli 3,7 prosenttia. Henki-löstöä kannustettiin työhön liittyvään täydennys-koulutukseen ja opintoja tuettiin. Myös kielikoulutusta järjestettiin.

Yksilön toimintakyvyn ylläpitoa edistettiin muun muassa liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Osa henkilöstöstä osallistui yritysmaratonviestiin. Virkistystoimikunta järjesti lisäksi käyntejä erilaisiin kulttuuritapahtumiin. Osa henkilö-kunnasta osallistui Askeleet-kampanjaan.

Koko henkilöstö kokoontui henkilöstökokoukseen kuukausittain. Elokuussa järjestettiin henkilöstöpäivät Kirkkonummella. Työsuojelutoimikunta kokoontui neljä kertaa ja yhteistoimintaryhmä neljä kertaa, joista kolme laajennetussa kokoonpanossa.

Työturvallisuuskeskuksen hallitus kokoontui seitsemän kertaa. Kokouksista yksi oli kaksipäiväinen suunnittelu-seminaari. Työturvallisuuskeskuksen säännöt ja työjär-jestys päivitettiin. Työturvallisuuskeskuksen hallinto vuonna 2018 on kuvattu liitteessä 2.

Työturvallisuuskeskuksen kulut olivat vuonna 2018 yhteensä 5 861 820 euroa, joista noin puolet katettiin Työsuojelurahaston määrärahalla. Tilinpäätös oli 204 445 euroa alijäämäinen.

Työelämä 2020 –hankeTyöturvallisuuskeskus oli aktiivisesti mukana Työelämä 2020 -hankkeen valmistelu- ja johtoryhmätyöskentelys-sä. Työturvallisuuskeskuksen rooli on tukea toimialojen kehittämistyötä ja kannustaa järjestöjä aloittamaan työelämän kehittämisohjelmia. Vuoden aikana esiteltiin kehittämistyötä kahdessa järjestöille suunnatussa tilai-suudessa, ja tavattiin järjestöjohtoa yhdessä TE2020-hankejohdon kanssa.

Lisäksi toteutettiin Luottamustunti-kampanja, joka suunniteltiin yhteistyössä työnantaja- ja palkansaaja-järjestöjen kanssa.

Tapaturmapäivä Työturvallisuuskeskus keskittyi työtapaturmien ehkäi-syyn ja oli mukana Tapaturmayhteistyöryhmässä, joka on laaja-alainen verkosto yhteiskunnallisia toimijoita. Pyrkimyksenä on tapaturmien ehkäisy yhteistyöllä.

Tapaturmapäivää vietetään aina perjantaina 13. päivänä. Tapaturmapäivässä keskitytään koti-, työ- , vapaa-ajan- ja liikennetapaturmien ehkäisyyn. Vuonna 2018 järjestettiin 13.4. ja 13.7. Tapaturmapäivä yhdessä Suo-men Punaisen Ristin Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyhankkeen kanssa. Kummankin päivän teemana oli Miehille sattuu liikaa. Tapaturmapäivä näkyi myös sosiaalisessa mediassa.

Laatukeskus-yhteistyöLaatukeskuksen kanssa tehtävän yhteistyön tavoit-teena on kasvattaa (osapuolten) sidosryhmien yleistä laatu- ja työturvallisuustietoisuutta ja -osaamista. Yhteistyötä tehdään viestinnässä, markkinoinnissa, koulutuksessa ja asiantuntijapalveluissa. Työturvalli-suuskeskuksessa järjestettiin tilaisuus, jonka aiheena oli organisaatioiden toiminnan arvioinnissa ja kehittä-misessä käytettävä EFQM-malli.

TyösuojelupaneeliTyöturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen yh-teistyönä toteutettiin vuonna 2018 yksi työsuojelupa-neelikysely. Toukokuussa toteutetun paneelin aiheena oli digitalisaatio ja työsuojelu. Paneelissa työsuojelu-henkilöstö arvioi, että tiedon määrä, osaamisvajeet ja uuden oppimisen vaatimus ovat digitalisaation tuomia haasteita työpaikoilla. Lisäksi työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen, työn henkinen rasittavuus ja työskentely yksin nähtiin digitalisaatioon liittyvinä kes-keisinä riskeinä hyvinvoinnille.

Työsuojelupaneeli on 1–2 kertaa vuodessa toteutettava kyselytutkimus. Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Työsuojelupa-neelikysely lähetetään työsuojeluhenkilörekisteristä satunnaisotannalla valituille noin 3000 työsuojeluval-tuutetulle ja -päällikölle.

VALTTINAVAROVAISUUS.

Onnistunut työmatka,onnistunut työpäivä.Jalankulkijoille sattui 15 075 työmatkatapaturmaa v. 2017. Niistä 11 679 sattui siistiä sisätyötä tekeville.


Liite 2 Hallinto vuonna 2018

Työturvallisuuskeskus ryTyöturvallisuuskeskus ry ylläpitää Työturvallisuuskeskuksen toimistoa. Yhdistyksen jäsenet olivat

• AKAVA ry• Elinkeinoelämän keskusliitto EK• Kirkon työmarkkinalaitos KiT• KT Kuntatyönantajat• Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry• Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 10.4.2018.

Työturvallisuuskeskuksen hallitus v. 2018

Järjestö Jäsen Varajäsen

AKAVA toiminnanjohtaja Maria Löfgren, varapuheenjohtaja palvelujohtaja Mika Leppinen

EK johtava asiantuntija Mika Susi asiantuntija Mika Lallo johtava asiantuntija Riitta Wärn asiantuntija Katja Leppänen

KiT neuvottelupäällikkö Oili Marttila työmarkkina-asiamies Katariina Kietäväinen

KT työmarkkina-asiamies Taija Hämäläinen, työelämän kehittämisen asian- puheenjohtaja tuntija Merja Rusanen

SAK asiantuntija Anne Mironen työympäristöasiantuntija Erika Kähärä työympäristöpäällikkö Juha Pesola sosiaalisihteeri Kai Laaksonen

STTK sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija tasa-arvoasiantuntija Tanja Luukkanen Riitta Työläjärvi

Hallitus kokoontui kertomusvuonna seitsemän kertaa.

Hallituksen jäsenten palkkiot ovat:kuukausipalkkiot - puheenjohtaja 165 €, varapuheenjohtaja 130 € ja jäsen 80 €

kokouspalkkiot - puheenjohtaja 175 €, varapuheenjohtaja 140 € ja jäsen tai varajäsen 110 €

TilintarkastajatVarsinainen VarallaKHT, JHT Ari Lehto BDO tilintarkastusyhteisö

Liite 1 Työturvallisuuskeskuksen henkilöstö 31.12.2018

Aila Anttila rekisterinhoitaja

Mariann Cousley toimistoassistentti

Anitta Eskola-Tapiovaara koulutusassistentti

Rauno Hanhela toimitusjohtaja

Kerttuli Harjanne asiantuntija

Mika Helin varastonhoitaja

Eero Honka asiantuntija

Susanna Hälikkä asiantuntija

Jukka-Pekka Jantunen asiantuntija

Tarja Jämsén talousassistentti

Anssi Kaarnalehto asiantuntija

Lasse Kammonen asiantuntija

Kirsi Kataja koulutusassistentti

Asta Koivikko asiantuntija

Vesa Kotaviita asiantuntija

Kari Laine asiantuntija

Kaarina Maamela koulutusassistentti

Seija Moilanen asiantuntija

Pirkko Mäkinen asiantuntija

Päivi Nevasalmi talous- ja henkilöstöpäällikkö

Marina Nikitin toimistoassistentti

Tuomas Nissinen toimistoassistentti

Petri Pakkanen asiantuntija

Pasi Paukkonen asiantuntija

Ann-Charlotte Peltonen assistentti

Hanna Pratsch asiantuntija

Jonna Purje rekisterinhoitaja

Päivi Rauramo asiantuntija

Elina Ravantti asiantuntija

Päivi Sarmala asiantuntija

Jarna Savolainen kehittämispäällikkö

Sara Simberg asiantuntija

Markku Tolvanen asiantuntija

Marjo Tuomola assistentti

Marjo Uusi-Pantti kehittämispäällikkö

Lisbet Wallstén assistentti

Tuuli Vattulainen asiantuntija

Työturvallisuuskeskus Toimintakertomus 2018

Työturvallisuuskeskus on työmarkkinakeskusjärjestöjen hallinnoima yhdistys, joka tukee työsuojelun yhteistoimintaa ja edistää työturvallisuutta työpaikoilla.

Visiomme on, että kaikilla työpaikoilla on osaamista ja intoa jatkuvasti parantaa työturvallisuutta.

TOIMINTAKERTOMUS 2018 Työturvallisuuskeskus · Asiantuntija- ja toimistotyön työsuojelun täydennyskurssi 3 56 Digitalisaatio ja työsuojelu -webinaari 1 150 ... suus ja kansalaistori

Documents