Saksalaiset Rovaniemen seudulla 1940-1944 · 2012-09-13 · 7 Kivikoulu Keskustassa Kansankadulla ollut kansakoulurakennus, jossa oli ns. yläkoulun luokat. Koululla sijaitsi ensin

Saksalaisten sotilaiden lapset Ry

Pertti Hartikainen

Saksalaiset Rovaniemen seudulla 1940-1944

2

SISÄLLYS

1 JOHDANTO ............................................................................................................. 3

2 ROVANIEMI ............................................................................................................ 5

Rakennukset ....................................................................................................... 5

Hotelli Pohjanhovi ............................................................................................. 19

Dietlin maja / Blockhaus .................................................................................... 20

Lehdet ............................................................................................................... 21

Tapahtumat ....................................................................................................... 23

Muut paikat........................................................................................................ 25

3 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA ........................................................................ 31

Saarenkylä ........................................................................................................ 31

Oikarainen ......................................................................................................... 31

Muu Maalaiskunta ............................................................................................. 33

4 LÄHTEET .............................................................................................................. 36

3

1 JOHDANTO

Pyrin kertomaan lyhyesti heidän työskentelypaikoistansa, vankileireistä, sotilas- ja

vapaa-ajan viettopaikoista täällä toisen maailmansodan aikana. Mitä oli eri paikka-

kunnilla. Rajaan yhteenvedon ainoastaan Rovaniemen kauppalaan ja Rovaniemen

maalaiskuntaan. Kauppalassa oli pysyvästi n. 6000 sotilashenkilöä ,joista osa asui

vuokralla kauppalan taloissa. Kauppalassa oli suomalaisia asukkaita n. 8000 hen-

keä. Lähes kaikille vapaille tonteille rakennettiin saksalaisten toimesta sota aikana

parakki. Maalaiskunnan alueella asusti pysyvästi myös sodan aikana n. 6000-7000

sotilashenkilöä. Maa-alueet vuokrattiin omistajiltansa määräajoiksi.

Saksalaisten lomaliikenne sopimus eli kauttakulkusopimus tehtiin syyskuussa 12:nä

1940.Sen allekirjoittivat Saksan puolelta Ilmavoimien majuri Albrecht Ochs ja Suo-

men puolelta everstiluutnantti M.K. Stewen. Ensimmäiset saksalaiset joukot tulivat

jo 15.9.1940 Rovaniemelle. Vaasaan tuli jo 22.9.40 laiva Saksasta. Sopimus koski

ensin vain Luftwaffea, mutta sitä laajennettiin jo 22.11 1940 koskemaan kaikkia ase-

lajia.

Saksan armeija Wehrmacht käsitti seuraavat pääosat: Heer eli maavoimat, Lutwaffe

eli lentovoimat, Kriegsmarine eli laivasto ja Waffen –SS eli kansallissosialistinen puo-

luearmeija. Kesän 1941 aikana tuli paljon taistelujoukkoja Rovaniemen kautta rinta-

mille. Rovaniemen kauppalan alueella heillä oli hallussaan 69 erilaista rakennusta ja

maalaiskunnan alueella 350 asunto- ja varastorakennusta, suurin osa Pikku Berliinin

alueella. Saksalaisilla oli ns. eksterritoriaalioikeus, jonka mukaan he eivät olleet

Suomen lain alaisia. Heitä kohdeltiin Saksan lakien mukaan.

4

Joukkojen ryhmitys kesällä 1941

5

2 ROVANIEMI

Rovaniemen pienoismallista ennen sotaa

Rakennukset

Keskuskansakoulu

20. Vuoristoarmeijan päämaja

Valkea iso keskuskansakoulurakennus sijaitsi Pohjolan kadulla. Koulu valmistui 1939

ja se oli neljä vuotta sotilaskäytössä. Ensin suomalaisten Lapin armeijan esikuntana

talvisodan ajan. Sijaitsi nykyisen yliopiston harjoittelukoulun paikalla. Ensivaiheessa

saksalaisten päämaja oli Korkalonvaarassa. Vuoden 1941 kesästä lähtien otettiin

pakkomajoituksen perusteella koulurakennukset saksalaisten käyttöön. Rovanie-

mellä oli parhaillaan yli 57 esikuntaa. 20. Gebirgs Armeen ( Lapin Armeijan)

14.1.1942 perustaminen toi rintaman takaiset toimistot tänne. Heinäkuussa 27.1942

nimi muutettiin 20 AOK:ksi ( Armeoberkommando)( armeijan pääesikunta). Esikunta

toimi myös sodan loppuvaiheessa hetken Alanammassa. Vallan keskittyminen näkyi

6

suomalais-saksalaisissa suhteissa varsin hyvin siihen aikaan Rovaniemellä. Olihan

kauppalassa joka toinen miespuolinen henkilö saksalainen.

Dietl - ja esikunnan naisia

7

Kivikoulu

Keskustassa Kansankadulla ollut kansakoulurakennus, jossa oli ns. yläkoulun luokat.

Koululla sijaitsi ensin SS:n päämaja ja sen jälkeen Luftwaffen päämaja. Rakennus oli

tiilirakenteinen ja se tuhottiin syksyllä 1944 saksalaisten toimesta. Kuvassa vasem-

malla sijaitseva opettajien asuntorakennus säästyi sodalta ja on nykyisin kaupungin

yhtiöiden käytössä. Rakennus on saneerattu sisältä- ja ulkoa. Koululla sijaitsi myös

ruotsalaisten vapaaehtoisten kanttiini.

Yhteiskoulu

Koulurakennuksen suunnitteli tamperelainen arkkitehti ja se valmistui 1914. Raken-

nus oli puurakenteinen. Täällä sijaitsi paikalliskomendantin virasto, eli Ortskomman-

dantur, Koulu sijaitsi Maantiekadun, nykyisin Valtakadun oikealla puolella , Kemijoen

rautatie- ja maantiesillalle johtavan tien kulmauksessa. Saksalaisilla oli vuokralla

puolet koulusta ja pihalla heillä oli kookas parakki. Rakennus oli keskeisellä paikalla

Jäämerelle, Kuusamoon, Ranualle ja Kittilään johtavien teiden risteyksessä. Koulua

käytiin Maantienkadun puoleisella osalla kahdessa vuorossa, 8-12 ja 12-18.

8

Yhteiskoulu

Keltakoulu

Otettiin sotilaskäyttöön 23.3.1943 ja sodan loppuun eli syksyyn 1944, tuhoutui palos-

sa. Kansankadulla sijaitsi vastapäätä V:Rauman autoliikkeen rakennusta puuraken-

teinen koulurakennus, jossa toimi ns. alaluokat. Rakennus sai nimensä keltaisesta

väristänsä. Myöhemmin sodan jälkeen oli paikalla kauppaoppilaitos.

Haus der Kameradschaft

Talon avajaisia vietettiin kesällä 1943 ja kenraali Dietl vihki talon. Talosta käytettiin

ilmaisua ”Toveruuden talo” Täällä esiintyi varsin nimekkäitä taiteilijoita Saksasta ja

Suomesta. Siellä järjestettiin mm. sotilasjuhlia, joulujuhlia lapsille, konsertteja, balet-

tia ja elokuvanäytöksiä. Jo kesällä -1944 saksalaisilla oli värielokuvia esittää. Kuu-

luisa elokuva kauneudestaan oli Immensee. Näihin tilaisuuksiin saivat osallistua

myös suomalaiset. ko. rakennukseen mahtui n. 400 ihmistä. Rakennuksessa oli mm.

nouseva katsomo. Talo oli Shellin huoltoaseman vieressä, nykyisen virastotalon pai-

9

kalla. Maa-alue oli vuokrattu Rovaniemen kauppalalta katso vuokrasopimus. Talon

vuokranneen osaston Orts-Kdtr. II 557 kenttäpostiosoite oli 18159 ja maa-alue oli

4656 neliömetriä.

Seuraaville sivuilla rakennuksesta tehdyt maa-alueen vuokrasopimukset saksan-ja

suomenkielellä.

10

11

12

Elokuvateatteri Inari

Täällä näytettiin saksalaisille heidän omia elokuvia joukko-osastoittain. Suomalaisilla

oli mahdollista osallistua ilmaiseksi ko. näytöksiin, jos oli tilaa.

Edessä elokuvateatteri Inari ja takana hotelli Pohjanhovi

Kirkko

Kirkon mäellä sijaitsi puusta tehty kirkko, joka oli ns. ristikirkko. Kirkko valmistui

1810-luvulla ja saksalaisten toimesta poltettiin se 16.10.1944. Kirkossa pidettiin

vuosina 1941-1944 lähes 40 saksalaisten pappien toimittamaa jumalanpalvelusta

saksankielellä. Wehrmachtgottesdienst ja Gottesdienst für deutsche Soldaten, joista

muutama oli katollinen messu. Pappilassa majoitettiin ns. viihdytysjoukkoja, jotka

esiintyivät esim. Haus der Kameradschaftissa. Pappilassa oli ruokasali vuokrattu

saksalaiselle kanttiinille. Lähistöllä oli ilmatorjunta joukkoja ja tuliasemia. Kolmannen

hautumaan huoltorakennus oli myös vuokrattu saksalaisille.

13

Rovaniemen kirkko 40-luvulla

Kenttäposti

Kenttäposti Kpk 6:n parakkialue sijaitsi Ruokasenkadulla ja oli suuruudeltaan 600

neliöä. He toimittivat päivittäin postin eteenpäin rintamille. Rovaniemen koodi oli 537

ja Kenn-Nummer 132 Heillä oli lentoyhteys Helsingistä Berliiniin. Samoin pohjois-

Suomesta meni myös Tornion kautta junayhteys. Syöttöliikenne hoidettiin autoilla ja

kuriireilla. Liikenne oli aikataulun mukaista postiliikennettä päivittäin.

Radioasema ( Soldatensender Lappland)

Studio sijaitsi Korvanniemellä n. 3 km kauppalan keskustasta, lähettimet ja antenni

olivat 11 km Ranuantien suuntaan Kursunkijärven ja Pöyliövaaran alueella. Radio-

asema lähetti saksankielistä ohjelmaa. Aloitti toimintansa joulukuussa 1942 ja jatkoi

toimintaansa lokakuuhun 1944. Oli kuultavissa koko rintama-alueella. Radiossa toimi

myös suomenkielinen kuuluttajaneitonen, joka kertoi ohjelmien sisällöstä suomeksi,

14

vähäisessä määrin suomenkielistä ohjelmaa oli myös. Kuva kirjasta Vallankumouk-

sellisia, vakoilijoita ja aseveljiä.

Rommelin kenttä

Kentän rakensivat aikoinaan saksalaisen leipomokomppanian miehet omaksi virkis-

tys paikaksi. Bäck Kp 602 oli ns. liikkuva leipomo, heidän kenttäpostiosoitteensa oli

18941. Heillä oli alueella leipomorakennukset, sekä asuntoparakit jotka siijaitsivat ns.

Kiirunan alueella, Ounasvaaran rinteessä. Täällä järjestettiin jääpallo ja jalkapallo-

otteluita saksalaisten ja suomalaisten välillä. Alueella oli myös iso kuljetuskomp-

panian varikko- ja asuinparakkeja. Kiirunan alueella, Ranuantien alussa alikäytävän

jälkeen oikealla, nykyisen Geologian tutkimuskeskuksen paikalla oli saksalaisten

omilla vangeille tarkoitettu vankila, muuratuilla selleillä. Alue oli myös piikkilangalla

aidattu, vuokrasopimuksen mukaan 19350 neliömetriä. Lastensairaalan rakennuk-

sessa heillä oli myös sairasosastoja. Rommelin kentän alueella oli iso polttoaineva-

rasto ja jakeluasema. Polar Oy rakensi alueelle saksalaisten tilauksesta suomalaisil-

le sotavammaisille rakennusta, mutta se ei ehtinyt valmistua ennen sodan loppua.

15

Saksalaisten leipomosta

16

17

Autovarikko

Luftwaffen autovarikko sijaitsi nykyisen keskuskentän paikalla. Oli suuri halli keskellä

kenttää, jossa oli 62 kpl erikokoisia korjauspaikkoja. Alueella sijaitsi myös paljon

asuntoparakkeja, keittiö ja kanttiini. Parakit oli rakennettu Norjasta tuoduista parak-

kielementeistä. Yleensä auto olivat varsin monen merkkisiä, koska he käyttivät lisänä

ns. sotasaalisautoja. Puolasta oli esim. tuotu Polski Fiat kuorma-autoja, n.3 tn. Autot

olivat bensa-autoja, jotka kuluttivat n.30 litraa/100 km, ilman mitään lämmityslaitteita.

18

Kenraalimaja

Sijaitsi Kemijoen rannalla Rantavitikalla Hirttiönniemessä. Oli Lutflotte 5:n komenta-

jan kenraali Julius Schulzin rakennuttama. Oli Luftwaffen kenraalien suosima rentou-

tumispaikka, joka toimi myöhemmin Retkeilymajana. Kaupunki purki ko. rakennuk-

sen 1970 luvulla, vedoten sen heikkokuntoisuuteen. Alueella on vieläkin saksalaisten

rakentama ilmasuoja bunkkeri.

Alaruokasen talot

Taloja oli kaksi ns. valkoinen talo, jossa asui Timo Huhtala ja muutamia muita henki-

löitä. Talo on nykyisin kaupungin edustustilana. Säästyi sodalta. Toinen oli ns. pu-

nainen talo, jossa asui vääpeli Rissanen ja toisessa päässä oli Polar Oy:n toimisto,

joka toimi rakennuttajana saksalaisille. Tuhoutui sodan loppuvaiheessa.

19

Hotelli Pohjanhovi

Pohjanhovista tuli talvisodan aikana lehdistökeskus, jossa järjestettiin päivittäin tie-

dotustilaisuuksia, kenraali Wallenius kertoi sotarintamien tilanteen. Hotellissa asui

paljon sotakirjeenvaihtajia ja raportoivat ympäri maailmaa. Toimi monien juhlien pito-

paikkana ja korkeimpien vieraiden ja upseerien asuin paikkana. Hotelli oli valmistu-

essaan 12.09.2 1936 yksi nykyaikaisempia rakennuksia Suomessa. Pohjanhovi oli

herrojen ja heidän rouviensa paratiisi, jonne jätkämäisesti pukeutuneella rahvaalla ei

ollut mitään asiaa. Pukeutumissääntö oli erityisen tarkka. Ilman kravattia ei ollut si-

sälle asiaa. Portsarilla oli kyllä kravatteja vuokrattavissa, mikäli ei omistanut sitä. Ho-

tellissa oli sähköistetty keittiö ja hissi, jotka olivat aivan uutta Suomessa, 1940-luku

oli Pohjanhovi hohdokkainta aikaa.”Lapin markka” eli parasta aikaansa, hotelli teki

parasta tulostaan näinä vuosina. Hotellissa toimi 20.Gebirgs Armeen päämaja het-

ken aikaa.

”Rovaniemen Helmen” ensimmäinen taival päättyi 10.10.1944, kun saksalaiset rä-

jäyttivät lähtiessään hotellin. Hotellissa oli myös ns. ”karvalakkipuoli” eli kansanravin-

tola, joka sijaitsi hotellin päädyssä. Paikka oli tarkoitettu retkeilijöille, jota tyytyivät

yksinkertaisempaan ruokaan ja palveluun. Hintataso oli myös edullisempi. Ravintola

oli myös jätkien suosiossa. Suomessa oli ns. tanssikielto sodan aikana, joten se oli

kielletty suomalaisten tilaisuuksissa. Ko. määräys ei koskenut saksalaisten omissa

rakennuksissa pidettyjä tilaisuuksia. Parakkialueilla ja saksalaisten yksityisasunnois-

sa järjestettiin tansseja ja alkoholia oli myös runsaasti tarjolla.

20

Hotelli Pohjanhovi juhlaliputuksessa

Dietlin maja / Blockhaus

Kenraalieversti Eduard Dietl asui aluksi Pohjanhovissa, mutta hän ei viihtynyt siellä

naisten ympäröimänä. Hänelle ja adjutantti Windisch-Grezille, sekä sotilaspalvelija

Kurt Hermannille rakennettiin hirsirakennus alkukesästä 1942 Karhunkaatajan tien

alueelle nykyisen Kaartokadun alapuolella. Paikka sijaitsi mäntymetsän keskellä Ra-

javartioston alueella. Valmishirsitalo tuotiin Norjasta ja suomalainen rakennusfirma

Pirinen pystytti talon. Ko. valokuvan antoi Dietl kaikille majan pystyttäjille.Hänellä oli

ratsuhevonen Isonzo Rajavartioston talleilla, joka sijaitsi aivan läheisyydessä. Hän

viihtyi erinomaisesti rauhallisessa ympäristössä, joka oli kuitenkin lähellä päivittäisiä

toimintoja. Eversti Willamolla oli vieressä oma talonsa.

21

Kuvassa kenraali Dietl uuden Blockhausin edeustalla

Lehdet

Lappland-Kurier

Oli saksalaisille rintamajoukoille tarkoitettu saksankielinen rintamalehti, jossa kerrot-

tiin uutisia ja annettiin ohjeita esim. siviiliväestön kohtaamisesta arjessa. Lehdessä

oli yleensä neljä sivua, mutta ilmestyipä se joskus kuusi sivuisena. Lehti ilmestyi

yleensä neljä kertaa viikossa ja oli tarkoitettu lehti/ neljä lukijaa. Oli painosmääräl-

tään varsin suuri, alkoi ilmestyä 22.6.1941. Kuva kirjasta Vallankumouksellisia, va-

koilijoita ja aseveljiä.

22

Wacht im Norden

Oli viikkolehti, joka oli tarkoitettu sotilaille.

Wehrmacht-Frontzeitung für Norwegen und Nordfinnland

Sitä levitettiin myös Pohjois-Suomeen 1941

Signal

Oli kuvalehti, ilmestyi 25 kielellä, myös suomeksi.

Der Frontarbeiter OT. Illustriete Zeitung für die Frontarbeiter der Organisation Todt

Oli viikkolehti.

Lapin Kansa

Lehteen tuli lisäpiirteenä saksankielinen sivu ”Wehrmachtbericht” Talven 1940-1941

sensuroidusta lehdistöstä ei näy juuri mitään saksalaisten Rovaniemellä oloon viit-

taavaa.

23

Tapahtumat

Suomalais-saksalainen seura

Perustettiin lokakuussa 1940 Rovaniemelle. Sen tarkoituksena oli kulttuurisuhteiden

lujittaminen Saksan ja Suomen välillä.

Ounasvaaran Juhannusjuhlat

Pidettiin Ounasvaaralla ja siellä oli läsnä arvovaltaisia henkilöitä, sekä erilaista viih-

dytysohjelmaa. Vuonna 1942 aurinkojuhla oli erikoisen näyttävä, koska sotarintamal-

la meni hyvin. Kaikki Rovaniemellä olevat saksalaiset joukot oli komennettu Juhan-

nuskallioille katsomaan esityksiä ja keskiyön aurinkoa. Kuvassa taustalla näkyvä

vanha Suojeluskunnan paviljonki oli vuokrattu saksalaisille Ilma- ja viestivalvontajou-

koille. Heillä oli myös telttoja rakennuksen lähellä käytössään. Samoin oma kokki

”Bruno”, joka piti kiinteää yhteyttä rakennuksessa asuvaan Tulkin perheeseen, he

asuivat pienessä keittiön ja huoneen asunnossa rakennuksen vaaran puoleisella

osalla.

24

Ounasvaaran talvikisat

Hiihtokilpailut järjestettiin ns. vanhan hiihtostadionin alueella, jossa sijaitsi vanha

Suojeluskunnan talo ja ampumarata. Hiihtokilpailuissa saksalaiset eivät pärjänneet

suomalaisille. Kenraalieversti Eduard Dietl rakennutti Ounasvaaralle 1943 ensim-

mäisen pujottelurinteen. Se sijaitsi Saarenkylän puoleisella vaaran rinteellä. Pujotte-

luopetusta antoivat saksalaiset myös kauppalan nuorille. Olivathan saksalaiset pujot-

telussa varsin taitavia. Mäkikilpailut pidettiin Pöyliövaaran puolella, mäki oli valmistu-

nut 1937, oli aikoinaan maan suurin. Mäkiennätys jäi Lippo Lemmetyiselle 74 metril-

lä. Hyppyrimäen tuhosivat saksalaiset v. 1944 syksyllä.

25

Pöyliövaaran hyppyrimäki

Muut paikat

Korkalovaara

Sotavankileiri oli kairatien alueella ja siellä oli myös paljon varastoja ja asuintoparak-

keja. Oli luonnollista, että varastojen läheisyydessä oli vankityövoimaa käytettävissä.

Aluetta kutsuttiin ns. ”Pikku Berliiniksi” Nimitys tuli eri kaupungeissa siitä, että alu-

eelta löytyi monenlaisia rakennuksia, toimistoja ja varastoja. Oli yleensä suuri alue,

joka oli myös aidattu ja vartioitu. Tänne ei päässyt ilman kulkulupia, eikä suomalaiset

siviilit normaalioloissa. Aseveliaukealla oli suuri ammusvarasto.

26

Rovaniemellä toimivat AOK 20 piirin terveydenhuollon– ja lääketie-teelliset yksiköt:

Stab der Kranken Transportabteilung (motorisiert)

o 706 Sairaankuljetuspataljoona 716 esikunta

Sanitätskompanie (motorisiert) 4/706 (Gr. Führ.)

o Lääkintäkomppania 4/706 ryhmä Fyhr

½ Feldlazarett (motorisiert) 617 Inn. Abt.

o ½ Sotasairaala 617 motorisoitu,sisätautio.

Armee-Veterinärpark 462

o Armeijan eläinlääkärikeskus 462

Hygienisch-bakteriologische Untersuchungsstelle

o Hygieenis-bakterolooginen tutkimuspaikka

Cemische Untersuchungsstelle

o Kemiallinen tutkimuspaikka

Krankentransportabteilung 706

o Sairaankuljetuspataljoona 706

Sanitätskompanie 508 (7 Gr)

o Lääkintäkomppania 508

o Kokoamiskeskus haavoittuneille

o Hammaslääkärien vastaanotto sijaitsi vanhan torin alueella

27

Maavoimien hammaslääkärien vastaanotto Pohjanhovin vieressä

Ojanperä

Sotasairaala ½ Feldlazaret 617 oli sijoitettuna Rovaniemen Pienviljelyskoululla.

Sorakuopan alue

Nykyinen veturitallin alue, erilaisia elintarvikkeita, kuten perunakellari, majoitustarvik-

keiden varastoja, sänkyjä ym. rakennustarvikkeita, Täällä oli myös astiavarasto,

esim. porsliiniset tavarat. Höckert ja hänen seuraajat Oy. Heidän varikkonsa asun-

toparakkinsa sijaitsivat täällä. Yhtiö toimi myös Rovaniemen maalaiskunnan alueella

seuraavilla paikkakunnilla, kuten Hirvas, Koskenkylä, Vika ja Misi. Yhtiö toimitti sak-

san armeijalle mm. polttopuita, sahatavaraa, rakensi parakkeja ja huolehti kuljetuk-

sista. Kaiken lisäksi möi pesula, ompelija, räätäli ja korjauspalvelu- ja Saksalaisten

kanttiineihin, messeihin, kasinoille, sairaaloille, esikunnille, pesuloille ja muille yksi-

köille toimittivat he työvoimaa. Heidän liikevaihdosta tuli saksalaisilta 90%.

Sataman alue

Siellä oli varastoja, kuten rakennustarvikkeita ja työkoneita ym.

28

Sahanraide

Nykyinen Artikumin yläjuoksun puolella oleva alue Siellä sijaitsi pioneerivarasto. Pis-

toraide ulottui siellä oleville sahoille, joita oli kaksi. Myöhemmin sodan jälkeen Kemi-

järven rata meni sieltä pukkisiltaa pitkin joen yli. Sodan jälkeen parina vuotena raide

meni jopa jäädytettyä jäätietä pitkin Saarenkylän puolelle ja edelleen Kemijärvelle,

sekä Sallaan. Alueella oli suuri lautavarasto ja koksivarasto.

Sahan ranta

Alueella sijaitsi kaksi vankileiriä vierekkäin ns.”Venäläinen leiri” ja

ns.”Ukrainalainen leiri” leireillä oli 400-800 sotavankia valtaosa oli siirretty Sak-

sasta ja Puolasta, myöhemmin heitä siirrettiin muille leireille. Saksalaiset toivat Suo-

meen n. 30000 sotavankia valloitetuista maista tänne. Heillä luokituksia vangeille:

Itätyöläiset-Ostarbeiter, Yhteistyöhaluiset sotavangit- Hilfswillige, Vierastyövoima-

Fremdarbeiter. Yleensä vankeja ei ollut kovin paljon yhdellä leirillä. Työ määritti ko.

tarpeen, vangit olivat apumiehinä autoissa ja kuormauksissa ja tietysti sahoilla. Siel-

lähän tarvittiin kovasti työvoimaa, johon vangit soveltuivat hyvin. Samoin tienparan-

nus ja korjaustöissä heitä käytettiin.

Sähkölaitos

Saksalaisilla oli oma sähkölaitos sahan rannan alueella, nykyisen Arktikumin alueel-

la.

Vanhan aseman alue

Siellä sijaitsi vaatetusvarasto, nykyisen montun kohdalla.

Radantausta

Tukkipojantien ja Koskikadun pohjoisosissa oli Todt (Rakennusvirasto) järjestöllä

suuri parakki- ja varastoalue. Einsatzt Finnlandin esikunta, sairaala, päävarasto, suu-

tarin- ja räätälinverstaat, autonkorjauspajat sekä huoltokeskus sijaitsivat Rovanie-

mellä. Lisäksi yksikölle oli vuokrattu Rovaniemen Puusepäntehdas. Einsatzt Finn-

land perustettiin vuonna 1941. Joukko oli itsenäinen, liikkuva rakennusvirasto, jonka

miesvahvuus oli noin 7 000 miestä, 17 eri kansallisuutta. Lisäksi käytettiin yleisesti

vankityövoimaa.

29

Rovaniemellä toimivat AOK 20:n piirissä sotilas-ja toipilaskodit se-kä muut huoltoyksiköt:

Stab der Betreuungsabteilung 12

o Huoltopataljoona 12 esikunta

Ulauber-Lager

o Lomalaisleiri( Wehrmacht)

Urlauber-Lager “ Edelweiss “

o Lomalaisleiri Edelweiss ( SS )

Soldatenheim

o Sotilaskoti (Wehrmacht)

Soldatenheim “Edelweiss”

o Sotilaskoti Edelweiss (SS)

Soldatenheim Fliegerhorst

o Rovaniemen lentotukikohdan sotilaskoti (Lutwaffe)

Instandsetzungs-Stube

o Kunnossapitopaja

19. Betreuungs-Kompanie

o 19.Huoltokomppania

Entalusungsanstalt

o Syöpäläisten poistolaitos

Bau 17. Rovaniemi

o Rakennusosasto 17.

Betreuungsstelle (Verpfl. Aufgabe)

o Huoltopaikka (Muonitustehtävät)

o Leipomokomppania

Ruokasenkadun ja Korkalonkadun risteyksessä oli kaksi Sotilaskotia Lähellä Sääs-

töpankin rakennusta Valtakadun varressa oli pieni harjoituskentä, upseeriklubi oli

Korkalonkadun varressa ja saksalainen kirjakauppa. Rauhankadun varressa oli

myös kaksi sotilaskotia, sekä Bettsaal-Makuusali erillisessä rakennuksessa. Loma-

käytännöissä tarvitsivat tällaisia etappipisteitä. Sotilaat odottivat niissä saattueen

lähtöä rintaman suuntaan ja samoin kotimaahan lomalle mentäessä. Se miksi oli pal-

30

jon samankaltaisia pisteitä, johtui siitä että kaikilla päähaaroilla, kuten Lutwaffe, SS

ja Wehrmacht oli omansa. Esimerkkinä käy sotilaskodit ja nämä yöpymispaikat.

31

3 Rovaniemen maalaiskunta

Saarenkylä

Lentokenttä

Oli Luftflotte 5 lento-, ilmatorjunta-ja ilmavalvonta joukkojen päätukikohta. Kenttä oli

varustettu 1300 m pitkällä pääkiitoradalla ja toisella 850 m pitkällä kiitoradalla. Kenttä

oli erittäin vilkkaassa käytössä ja siellä vieraili paljon sen ajan huippu lentokoneita.

Lentokenttäalueella oli yli 180 erilaista rakennusta, jotka palvelivat asumuksina ja

erilaisina varastoina, sekä huoltoon liittyvissä tehtävissä. Lentokonehalleja oli 31

kappaletta ja varustettu lämpimiksi. Kentällä oli oma 300 kw:n sähkölaitos Alueelta

löytyi myös Fliegerhorst ( lentotukikohta)- sotilaskoti. Upseerikerho sijaitsi myös alu-

eella ja sen toisessa päässä oli aliupseerikerho, jotka oli varustettu hienoilla kalus-

teilla. Rakennuksiin voitiin sijoittaa 3000 miestä. Alueen ympäri oli tehty tie, joka oli

15 km pitkä. Alueella sijaitsi myös sotavankileiri.

Nivavaara

Siellä sijaitsi polttoainevarastot, asema toimi myös lentokentän purkauspaikkana,

autovarikko ja korjauspaja. Aseman alapuolella oli betonista valetut bunkkerit, joista

pystyttiin valvomaan ns. yläpään aluetta kokonaisuudessaan. Luonnollisesti myös

miehistöparakkeja oli vaaran alueella. Vaaran yläosassa oli ilmatorjunta pesäkkeet

lentokentän suojana.

Oikarainen

Jokkavaarassa sijaitsi (Sturmbootkommando 901) Syöksyvenekomennuskunnan

901 asuntoparakit Suojeluskunta talon ympäristössä. Heidän harjoittelualueensa oli

Kemijoella Tuominiemen kohdalla. Kenraali Dietel seurasi joen törmältä upseereiden

kanssa vesistö harjoituksia. Jokkavaarassa piti majaa myös (Armee-Pioneerschule

der 20. (Geb.) Armee) Pioneerien aliupseerikoulu. Vaaran päällä oli urheilukenttä,

jossa järjestettiin kilpailuja jo kesällä-42. Kemijoen ylitys tapahtui Kuusamontien pai-

kalla kapula lossilla. Kesällä 1944 saksalaiset rakensivat puusta sillan Kemijoen yli.

Silta oli valmiina ja käytettävissä vain muutaman kuukauden. Lokakuussa lähties-

sään he räjäyttivät ko. sillan ja sitä ei ole vieläkään rakennettu uudestaan. Paikalla

on nykyisin lossi. Niittylampi sijaitsee Tuominiemen suvannossa, tänne rakensivat

32

pioneerit kenraali Dietlille hirsistä mökin. Täällä hän kävi adjutanttinsa kanssa

rentoutumassa kesäisin.

Oikaraisen lossilla Pommereningin kuorma-auto

Oikaraisen silta kesällä 1944

33

Muu Maalaiskunta

Koskenkylä

Kylässä oli saksalaisilla vaatekorjaamo, jossa työskenteli 40-50 suomalaista naista.

Työtä johti Werkmeister, suomalaisten ”verkmaisteriksi” nimittämä saksalainen soti-

las henkilö. Tämän lisäksi siellä työskenteli muutama saksalainen ammatti vaatturi.

Kylässä oli myös sotavankileiri ns. Pallarin alueella.

Kuva ns. vaatehuollon pesulasta Kemin ja Rovaniemen välillä.

Kursungin ja Pöyliövaaran välinen alue

Ranuantien varressa 8-11 km kauppalasta oli suuri varuskunta-alue. Alue jakaantui

kolmeen osaan. Lähimpänä kauppalaa oli pääesikunta-alue ja majoitusrakennukset,

keskellä laaja varastoalue, ja kolmantena syrjäisempi saksalaisten radioasema ja

lähetysmasto.( Lapplandsender ) Alkuvaiheessa pääesikunta sijaitsi täällä, se siirret-

tiin kesällä 1941 kauppalan keskustaan koululle. Ilmahyökkäysten aikana siirrettiin

pääesikunta tänne, joka toimi varapaikkana. Majoitusalueella sijaitsivat myös upseeri

34

ja aliupseerikerhot, ja sotilaskodit. Upseeristo asui hirsirakennuksissa, samoin alku-

vaiheessa miehistön pahvitelttamajoitus, joka korvattiin myöhemmin parakkiraken-

nuksilla. Täytyi olla ns. Passierzettel-kortti, että pääsi alueelle. Varastoalueella sijaitsi

vartijoitten koiratarhat, erityisesti Lapplandsenderin alue oli tarkkaan vartioitu, tänne

ei päässyt sivilihenkilöt, eikä mitkään Ausweis-kortit käyneet. Alueella oli hyvät tieyh-

teydet ja takaosasta pääsi siirtymään myös seuraavalle, että ei tarvinnut kiertää Ra-

nuantien kautta.

Hirvas

Siellä sijaitsi myös sotavankileiri. Isoja varastoja lähinnä eläimille: heinät, oljet ja kau-

rat. Metsäkoululla oli suuri sairaalaosasto, joka sijaitsi Rovaniemi-Kemi maantien ja

Kemijoen välissä.

Muurola

Siellä sijaitsi suuri kenttäsairaala ½ Feldlazaret, (motorisiert) 617 (Chir. Abt.) -eli ½

Kenttäsairaala 617, motorisoitu Kirurginen osasto, samoin sairaalatarvikkeiden va-

rastoja ja muita varastoja. Kuusivaarassa oli sotavankileiri.

Vika

Vartioparakit sijaitsivat nykyisen koulun paikkeilla. Lautavaarassa oli Kemijärventien

pohjoispuolella heidän suuri Lutwaffen 106/III Moottoriajoneuvo korjaamo, jonka

kenttäpostinumero oli L 49760. Suuri leipomo, joka sijaitsi Myllymäen rinteessä lähel-

lä Kemijärven maantietä. Tuotteet ajettiin autoilla asemalle ja sieltä junavaunuilla

rintamalohkolle. Aseman alueella sijaitsi heidän viljavarastonsa ja alkoholivarasto.

Alue oli aidattu piikkilangalla, alueelle pääsi vain vartioidun portin kautta. Vuoden

1941 aikana saksalaiset rakensivat oman pistoraiteensa varasto-ja asuinalueellensa.

Alue toimi Sallan suunnan joukkojen muonitus-ja huoltokeskuksena Elokuvateatteri,

sijaitsi asema-alueella, jossa oli myös upseerikerho. Elokuviin pääsi myös paikalliset

ihmiset ja pääsymaksu oli nimellinen. Asemalla järjestettiin myös erilaisia juhlia, jot-

ka olivat hyvin suosittuja. Saksalaisten varuskunnassa oli sähköagrekaatti, koska

kylään ei tullut valtakunnanverkon sähköä. Suomalaisten sotavankileiri sijaitsi lähellä

Leinolan seisaketta, toinen oli ns. savottaleiri Junkualla. Suomalaiset käyttivät venä-

läisiä vankeja metsä –ja uittotöihin. Saksalaisilla oli myös omat vankinsa erilaisissa

lastaustehtävissä varuskunnan alueella. Saksalaiset antoivat ja vaihtoivat erilaisia

35

elintarvikkeita, säilykkeitä, leivonnaisia, leipää, suklaata ja alkoholia paikallisille

asukkaille.

Vikajärvi

Täällä sijaitsi heidän vesikoneosastonsa, josta lennettiin erittäin kauas rintaman

taakse kaukopartio-osastoja.

Misi

Täällä sijaitsi heidän pääampumatarvikevarastonsa( tykkejä, ajoneuvoja, korjauspa-

joja, taisteluvälineitä ja puutavaraa) sekä sotavankileiri.

Poikajärvi, Norvajärvi ja Haukivaara

Tällä alueella sijaitsivat metsänhakkuuleirit. Olihan polttopuun ja rakennuspuun tarve

erittäin suuri.

Olkkajärvi

Täällä sijaitsi vesilentotukikohta. Kulusniemessä oli sotavankien leiri rautatien var-

ressa, He nostivat tukkeja järvestä. Vankien työ oli kahlaamista kaulaa myöten jär-

vessä. Tukit piti järjestää ennen ylösnostoa. Rannalla oli tulet ja he lämmittelivät sen

loisteessa välillä. Tukit uitettiin pyräissä paikalle. Kiramolla ne lastattiin Kuluslah-

dessa pistoraiteella oleviin junavaunuihin, josta ne vietiin Rovaniemelle. Tässä työs-

sä oli venäläisiä sotavankeja n.100. He asuivat alueella olevassa vajassa.

Rovajärvi

Täällä oli sotavankileiri, 59 km Rovaniemeltä

Mukkala

Sijaitsi 69 km Rovaniemeltä pohjoiseen jossa myös sotavankileiri. Liettuasta siirret-

tiin tammikuussa 1943 sotavankeja tänne.

36

4 LÄHTEET

Wendisch Irja

o Tohtori Gonzelmannin sotavuodet Lapissa

o Salatut lapset

Saapunki Pauli

o Saksalaissotilaan poika

Junila Marianne

o Kotirintaman aseveljeyttä

o Vieraiden naiset ja lapset kansallisessa kertomuksessa

Virolainen Kari

o Elinikäinen taakka

Silvennoinen Oula

o Salaiset aseveljet

Westerlund Lars

o Saksan vankileirit

o Sotavangit ja Internoidut

o Talvi- jatko ja Lapin sodan sotavanki- ja siviilileirit 1939-1944

o Ukomaalasten sotilaiden lapset Suomessa 1940-1948 osa1

o Saksalaisten sotilaiden lapset

o Ulkomaalasten sotilaiden lapset Suomessa 1940-1948 osa 2

o Saksalaisten ja neuvostosotilaiden lapset Suomessa, Norjassa, Tanskassa,

o Itävallassa, Puolassa ja Itä-Karjalassa

o Itsetehostuksesta nöyryyteen suomensaksalaiset 1933

Aho Sampo

o Aseveljet vastakkain

Jaatinen Pekka

o Tie Stormbockiin

o Uhrivalkeat

o Viimeinen patruuna

o Verenpunainen kaupunki

37

o Hyökkäys Schutzwalliin

Valtonen Hannu

o Pohjoinen ilmasota

o Suomeen liittyvät sotatoimet syksystä 1944 kevääseen 1945

Elovaara Klaus

o Kohtalona Berliini

Andersson Anja

o Vika

Paasilinna Mauri

o Sotamorsian

Luulajainen Leena

o Sota-ajan lapset

Hautamäki Erkki

o Suomi myrskyn silmässä osa 1

Talvi Jussi

o Ystäviä ja vihollisia

Alftan Robert

o Aseveljet

Hyvönen Osmo

o Kiestingin Motti

Sutela Pauli

o Saksan sotavoimat Kemissä vuosina 1940-1944 (JATULI XIX Kemin kotiseu-

tu- ja Museoyhdistyksen julkaisu)

Haro Matti

o Menolippu uuteen Eurooppaan päättäjiä ja päättömiä jatkosodan aikana

38

Hemmilä Harri

o Kaipaus / Sehnsucht (kirja on suomen- ja saksankielinen)

Uhari Jukka

o Porin lentokentän historia

Kähkönen Esko

o Rakas Rovaniemi

Lapin yliopisto

o Saatiin tämä vapaus pitää

Virtamo Olavi

o Pohjanhovin historia

Vittaniemi Erkki

o Väinölän yö

Snikkarinen Teemu

o Honkaplaz

Williamson Gordon

o Waffen-SS Saksan eliittijoukot 1933-1945

Korhonen Maria-Leena

o Kirjeitä Hallesta Kertomus saksalaisesta isästä

Uola Mikko

o Vallankumouksellisia, vakoilijoita ja aseveljiä, Myyttejä ja tosiasioita Lapin his-

toriasta 1910 -luvulta 1940- luvulle

Pirtijärvi Aarne

o Missä Vika? Vika nimisen kylän historia.

Ravilo Hilkka

o Nimeltään Eerika

39

Kalla Toivo T.

o Lapin sota

Laitinen Ritva-Kaija

o Pahan morsian

Torniolaakson vuosikirja 2011

o Lars Westerlundin artikkeleita

o Saksan naispuoliset avustajat Suomessa. Saksan Punaisen Ristin

Wehrmachtshelferinne sota-ja kenttäsairaaloissa, sotilaskodeissa ja

muissa huoltoyksiköissä 1941-1944

o Pyrkimykset seksihuollon järjestämiseksi

Havaste Paula

o Yhden toivon tie

Kettu Katja

o Kätilö

Rovaniemen kauppalan/kaupungin arkisto

o Sodanaikaiset vuokrasopimukset

o Saksalaisten parakkialueiden kartat

Postimuseon Helsingin kirjasto

o Kannap Robert, Saksalaisten kenttäpostinumerojärjestelmä.

Henkilöhaastattelut:

o Kaisu Lehtimäki

o Esko Kähkönen

o Eero Pajula

o Lars Westerlund

o Timo Vuolio

o Kaarina Ylianttila

o Gerhard Pommerening

o Arvo Laitinen

o Kaija Kauppi

o Alli Tulkki

40

Liitteet

o Wehrmachtin kenttäpostinumeron aukaisu 1939-1945

o Parakkialueiden karttoja

o Suomen ja Saksan välinen joukkojen ja materiaalin järjestelysopimus

Wehrmachtin kenttäpostinumeron aukaisu 1939-1945

Esim. L 49760

L= Luftwaffe/ lennosto

49760 järjestysnumero/osaston perustamispaikka

Suomesta ko. tiedot löytyy Norbert Kannapin kolmesta kirjasta

-säilytys Postimuseossa.

LW.106/III (0), (8) Kfz Werkst.Zug d (8) 10.1 1943-26.9.1943

(9) 27.9.1943-7.5.1944

Kraftwagen Werkstatt Zug d/ Kuorma-auto korjaamo joukkue d

Rovaniemen ja Kemijärven välillä Lautavaarassa sij. paikka.

Kenttäposti ohjattiin Saksasta päivittäin molempiin suuntiin

41

42

43

44

45

Suomen ja Saksan välinen joukkojen ja materiaalin järjestelysopimus.

SALAINEN SOTILASKÄSKYASIA

[Leima suomeksi:] SALAINEN

Koskee Saksan ilmavoimien

joukkojen ja materiaalin kuljetuksia

Suomen kautta

Helsinki,

12.9.1940

5:nä kap-

paleena

4. kappale

Sotilasjohdon asia, vain upseerin kautta.

Berliinissä valmistavasti jo sovitun joukkojen ja materiaalikuljetuksien täytän-

töönpano tapahtuu siten kuin Suomen puolustusvoimien yleisesikunnan ja

Saksan ilmavoimien yleisesikunnan välinen molemminpuolinen yhteisymmär-

rys määrää:

I

Merikuljetukset

Kuljetukset suoritetaan 3 ryhmässä: A, B ja C (katso liitettä 4). Yksityiskohdis-

ta päättää suomalainen asiantuntija kommodori Sundman Berliinissä välittö-

mästi. Yleensä voidaan laskea A-ryhmän kaluston ja joukkojen matkalleläh-

dön tapahtuvan 18.9. ja saapumisen purkamissatamaan 22.9. Ryhmä B laiva-

taan 10 päivää myöhemmin. Ryhmästä C ilmoitetaan myöhemmin.

Miehistön kuljetuksia varten käytössä on Oulun satama, koska Kemi tavalli-

sesti jo syyskuussa redinsä avoimuuden vuoksi kärsii luoteismyrskyistä ja

joukkojen maihin siirtäminen näin ollen voi käydä kyseenalaiseksi.

Kalustoa ja ajoneuvoja varten käytettävissä on Vaasan satama.

46

II

Maakuljetukset

a) Rautatiet

Syyskuun 22 päivään mennessä varataan Vaasan seudulle rautatiekalustoa

ajoneuvo- ja materiaalikuljetuksia varten ja Oulun seudulle rautatiekalustoa A-

ryhmän miehistökuljetuksiin.

Vaunujen kokoaminen sotilasjunaksi tapahtuu yksiköiden tarvetta vastaten

saksalaisen kuljetusilmoituksen mukaisesti siten, että yksiköt (miehistö ja vas-

taavasti kalusto) eivät joudu hajalle. (Kuljettavalla matkalla suomalaiseen soti-

lasjunaan kuuluu 40 vaunua.)

A-ryhmän kuljetus pois tapahtuu suljetuissa junissa siinä järjestyksessä kuin

saksalainen taho vielä uudelleen merkitsee kuljetusilmoitukseen, 9 päivän ku-

luessa syyskuun 22 päivästä lukien. (Katso liitettä 3.)

B-ryhmän kuljetus pois tapahtuu samoin 9 päivän kuluessa vastaavan kulje-

tusilmoituksen saapumisesta.

Miehistölle on kuljetusten aikana Kemissä annettava kuumaa teetä.

Mikäli Vaasasta kulkuneuvoineen kuljetettavalle miehistölle halutaan muoni-

tusta, se tapahtuu suomalaisen tahon puolelta. Kuljetusilmoituksiin on tästä

tehtävä merkintä.

Jokaiseen junaan on määrättävä saksalainen kuljetusjohtaja.

Maamarssi

Maamarssi Rovaniemeltä Kirkkoniemeen suoritetaan 2 päivämarssina autois-

sa, pysähtyen levähtämään Ivalossa. Salmijärvellä tapahtuu ylimeno Svanvi-

kiin suomalaisilla moottoriponttoonilautoilla. Sieltä matka jatkuu edelleen Kirk-

koniemeen.

III

Organisointi maissa.

47

Yksissä neuvoin Suomen puolustusvoimien kanssa perustetaan maaorgani-

saatio, joka turvaa saapuvien merikuljetusten joustavan siirron Suomen rauta-

teille sekä miehistön ja kaluston varman, joukko-osastoittain tapahtuvan edel-

leen kuljetuksen Jäämerentietä myöten Kirkkoniemeen.

Vaasaan, Ouluun ja Rovaniemelle saksalaiset järjestävät huollon johtokes-

kuksia, kun taas suomalainen puoli asettaa Vaasaan ja Ouluun käytettäväksi

satamakomendantin vartiomiehistöineen sekä Rovaniemelle paikalliskomen-

dantin vartiomiehistöineen.

Jäämerentietä Kirkkoniemeen kulkevien autojen valvontaa, tankkihuoltoa ja

kunnostamista varten perustetaan Saksan puolelta Ivaloon tukikohta, jota tu-

kee sinne asetettu suomalainen komennuskunta.

Koska Kolttakönkään sillan ja Kolttakönkäästä Kirkkoniemeen johtavan maan-

tien valmistumisesta ei ole tietoa, asetetaan Salmijärvelle suomalaiselta puo-

lelta käytettäväksi pioneerikomennuskunta sekä 3 moottoriponttoonilauttaa.

Tämä komennuskunta kunnostaa rannat ja maantiet ja valmistelee suomalai-

sella puolella kaiken siten, että lauttaliikenne voidaan aloittaa 22.9. lukien.

Norjan puolella tarpeelliset rantojen kunnostukset suoritetaan 2. Vuoristodivi-

sioonan toimesta. Suomalaisten pioneerien välitön yhteistyö 2. Vuoristodivisi-

oonan kanssa taataan.

Joukkojen majoittamiseksi maamarssin alettua suomalainen taho järjestää

Rovaniemelle 1500 miehelle miehistötelttoja tarvittavine lämmitysmateriaalei-

neen. Samoin pystytetään Ivaloon teltat 1500 miehelle marssilevon järjestä-

miseksi Rovaniemeltä Kirkkoniemeen tapahtuvan marssin aikana.

Suomen puolesta varataan Vaasassa huollon johtokeskuksen tarpeiksi majoi-

tus noin 500 miehelle, Oulussa huoltokeskukselle majoitus, Rovaniemellä

huoltokeskukselle ja huoltojohtajalle erityiskäyttöön majoitustilat sekä kenttä-

majat noin 500 miehelle.

Ivaloon järjestetään suomalaisten toimesta kaksi kenttämajaa tukikohdan

henkilöstön majoittamiseksi.

48

Suomalaisten taholta järjestetään puhelin ja puhelinyhteydet sekä kuhunkin

tulkki huoltojohtajan erityistarvetta, Oulun, Vaasan, Rovaniemen huollon joh-

tokeskuksia sekä Ivalon tukikohtaa varten.

Kaikista tätä sopimusta koskevista toimenpiteistä on suomalaiselta puolelta jo

annettu määräys.

Liitteitä: 1) Kartta merkintöineen käytettävistä teistä.

2) Kartta, johon on merkitty maajärjestelyt.

3) Yleisselostus A-ryhmän saapuvista joukoista.

4) Merikuljetusten laivaussuunnitelma.

5) Kaavio Suomen ja Saksan puolelta asetettavista toimielimistä.

Jakelu:

Saksan ilmavoimien yleis-

esikunta

Suomen vastaanot-

toesikunta

Suomen yleisesikunnan

päällikkö

Kenraalimajuri Talvela

1. ja 2. kappale

3. —»—

4. —»—

5. —»—

Suomen yleisesikunnan puolesta

toimeksi saaneena

M. K. Stewen

Everstiluutnantti

Saksan ilmavoimien

yleisesikunnan puolesta

toimeksi saaneena

Ochs

Majuri

Varsin nopeasti tehtiin laajennettu sopimus 18.12.1940. Se käsitti sitten

kaikkia Saksan joukkoja. Tapahtumat johtivat siihen, että vuonna 1941

kesällä saksalaiset joukot aloittivat sotatoimet Suomesta käsin Neuvos-

toliittoa vastaan.

49

Yhdistyksen yhteystiedot:

o kotisivut: www.saksalaistensotilaidenlapset.com

o sähköpostiosoite: [email protected]