Mitä muotoiluajattelu on? · Design ROI – Mitattavaa muotoilua 64 Antti Pitkänen, Seos Design Oy ja Anne Veinola, Design Forum Finland Muotoillen matkaan arvonluomisen maailmaan

Sisällys

Muotoilu innovaatiotoiminnassa 2 0Katri Lehtonen ja Petri Lehto, TEM

Muotoiluajattelua vai muotoilutoimintaa? 3 0Mirja Kälviäinen, Karelia-ammattikorkeakoulu, Joensuun yliopisto

Trumpettijoutsen – Johtajuus muotoilussa, muotoilu johtajuudessa 5 0Anne Stenros, Kone Oyj ja Aalto-yliopisto

Design ROI – Mitattavaa muotoilua 64Antti Pitkänen, Seos Design Oy ja Anne Veinola, Design Forum Finland

Muotoillen matkaan arvonluomisen maailmaan 76Jokke Eljala ja Anne Luoto, Suomalaisen Työn Liitto

Muotoiluajattelu muutosjohtamisen työkaluna julkisten palvelujen uudistamisessa 8 4Tuula Jäppinen, Suomen Kuntaliitto ja Jussi Sorsimo, Culminatum Innovation Oy

Alkusanat – muotoiluajattelusta 7Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Johdanto – Nyt on muotoiluajattelun aika 1 0Satu Miettinen, Lapin yliopisto

Mitä muotoiluajattelu on?

muotoiluajattelu_22.indd 4 2014-02-05 09:57

World Design Capital: Helsinki 9 8Ilona Törmikoski, Polku Consulting ja Aalto-yliopisto

Pääkaupunkiseudulla muotoilu ohjaa julkisten palvelujen kehittämistä asiakaslähtöiseksi 1 0 8Anu Mänttäri, Helsingin kaupunki

Elinkeinoelämää hyödyttävä Design Lahti 1 1 6Riikka Salokannel, Lahden seudun kehitys Ladec Oy

Lahden malli ammattikorkeakoulukentässä: yritysyhteistyötä ja uusia oppimisympäristöjä 1 2 2Ari Känkänen ja Sami Makkula, LAMK

Muotoilu PK-yritysten kilpailuetuna ja alueellisen muotoilutoiminnan malli 1 3 2Raisa Leinonen, KRY, Kuopion Muotoiluakatemia, Savonia-ammatti korkeakoulu

Muotoilun asiantuntijuus ja sen kehittäminen pienissä yrityksissä, case Lappi 14 6Piia Rytilahti, Lapin yliopisto

Arktisesta muotoilusta kansainvälinen kilpailuetu 1 64Satu Miettinen, Lapin yliopisto ja Päivi Tahkokallio, Tahkokallio Design+ Oy

Muotoiluajattelu × 5: teesit kansainvälisessä liiketoiminnassa 1 7 2Mikko Koria, Aalto-yliopisto

Muotoiluajattelu kansainvälisenä kilpailukykytekijänä 1 82Eero Miettinen, Aalto-yliopisto

Muotoiluajattelua Berliinissä 1 9 0Päivi Tahkokallio, Tahkokallio Design+ Oy

Miljoona muotoiluajattelijaa – Case Shanghai 1 9 8Yrjö Sotamaa, Sino-Finnish Centre, Tongji University

FINNDEX – “Compete locally, Co-operate globally” Kokemuksia suomalaisen muotoilun vientiyhteistyöstä 2 0 8Kristian Keinänen, Lahden Seudun Kehitys Ladec Oy

Kansainvälinen näkökulma muotoiluajatteluun

muotoiluajattelu aluekehittämisen työkaluna


7Alkusanat muotoiluajattelusta

”Suomalaiset tunnetaan parhaiten siitä, että te tartutte toimeen ja saatte aikai-

seksi”. Näin sanoi minulle vuosi sitten maailman tunnetuimpiin ja käytetyimpiin

maabrändiasiantuntijoihin lukeutuva Simon Anholt. Samaan aikaan huomasin

suomalaisessa yhteiskunnassa lukuisia tilanteita, eri tasoilla ja organisaatioissa,

joissa kyllä tartuttiin toimeen, mutta yrityksistä huolimatta, ei saatu aikaiseksi.

Olemmeko menettämässä identiteettimme tärkeintä ominaisuutta?

Näin huono ei ole tilanne, vaan olemme löytämässä uusia keinoja saada asioita

aikaiseksi muuttuneessa monimutkaisessa ja täynnä keskinäisriippuvuuksia

olevassa toimintaympäristössä. Yksi keskeisistä keinoista on muotoiluajattelun

laajentaminen sen perinteisestä merkityksestä kaikki sektorit läpileikkaavaksi

toimintatavaksi.

Me suomalaiset olemme tunnettuja myös insinööriosaamisestamme. Analyyt-

tiset innovaatiot, jotka perustuvat yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten tuo-

tekehityksen hyvään yhteistyöhön, ovat synnyttäneet meille lukuisia arvokkaita

patentteja ja teknistä edelläkävijyyttä. Pelkkä tekninen edelläkävijyys ei kuitenkaan

Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Alkusanat

muotoiluajattelusta


8

riitä, koska asiakkaat entistä harvemmin hankkivat pelkästään tavaroita, vaan

elämyksiä, identiteettiä ja itsensä toteuttamista. Silloin kaivataan symbolisia ja

synteettisiä innovaatioita. Ne puolestaan eivät synny laboratorioissa tai tutkija-

kammioissa, vaan yhdessä asiakkaiden kanssa, kanssakäymisessä edelläkävijäku-

luttajien kanssa, hiljaiseen tietoon perustuen. Taas palaamme muotoiluajatteluun.

Suomalainen innovaatiojärjestelmä on vienyt analyyttisten innovaatioiden

synnyttämisen huippuunsa. Samalla olemme laiminlyöneet muunlaisten inno-

vaatioiden ymmärryksen. Nyt meillä on kiire saada muotoiluajattelu ja käyttä-

jälähtöisyys olennaiseksi osaksi innovaatiotoimintaamme. Tästä syystä työ- ja

elinkeinoministeriö, TEKES, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja Finpro

tukevat muotoilun käytön lisäämistä ohjelmarahoituksella, avustuksilla ja yritys-

palveluilla. Myös Suomen taloudellisten ulkosuhteiden, viennin, investointien ja

maakuvan, vahvistamiseksi rakennettu Team Finland -konsepti on hyvä esimerkki

muotoiluajattelun käytännön sovelluksesta.

Teknologian kehitys on jo haastanut sähköisiksi muuttuvien tuotteiden ja

palvelujen perinteisen tuotantotavan, ja haastaa seuraavaksi robotiikan, 3D-tulos-

tuksen ja -skannauksen myötä perinteisen teollisen tavaratuotannon. Maasto on

avoin radikaaleille innovaatioille. Muotoiluajattelu antaa mahdollisuuden nähdä

perinteisen tuotantotavan mullistavat mahdollisuudet silloin, kun nuo perinteiset

tuotantoprosessit haraavat neliraajajarrutuksella muutosta vastaan.

Tämä pätee myös julkisiin palveluihin. Olemme hyvillä tarkoitusperillä saaneet

aikaan sellaisen säädösten ja normien viidakon, jossa eri viranomaiset yrittävät

epätoivoisesti toimivaltansa nojalla ratkaista pirullisia ongelmia, jotka eivät niillä

keinoin kuitenkaan ratkea. Kokonaisuuden hahmottaminen ja se, käytämmekö

aikaamme niiden oikeiden, perimmäisten kysymysten ratkaisemiseen, saattavat

myös kadota matkan varrella. Muotoilutoiminta ja ammattimainen johtajuus tar-

vitaan, jotta kykenemme tekemään paljon kaivattuja systeemisiä muutoksia. Kan-

salaisten ja kuntalaisten ottaminen mukaan muutosvoimaksi palauttaa fokuksen

oikeisiin asioihin. Samalla vahvistetaan elintärkeää vuoropuheluun ja yhteiseen

kieleen perustuvaa luottamusta julkisiin palveluihin.

Muotoiluajatteluun altistuva altistaa samalla itsensä muutokselle. Silloin jokai-

nen joutuu ratkaisemaan, elääkö muodollisessa varmuudessa tietäen, että asioiden


9Alkusanat muotoiluajattelusta

nykyinen tola ei ole kestävä, vai uskaltautuuko epävarmuuden tilaan kuitenkin

tietäen, että näin synnytetään kestäviä ratkaisuja.

Olemme vieneet asiantuntijuuden yhteiskunnassamme hyvin pitkälle. Erikois-

tuminen, sektoroituminen, ammattitaidon työnjako ovat olleet välttämättömiä,

jotta päästään monimutkaisissa asioissa riittävän syvälle. Asiantuntemuksesta

ei ole kuitenkaan mitään hyötyä, jos se ei kykene palvelemaan kokonaisuuden

tarpeita. Asiantuntijat toisistaan erottava asia on kieli, joka identifioi ammattilaiset

ja rajaa myös muut ulkopuolelle. Erilaiset näkökulmat ovat tärkeitä, mutta ne on

kyettävä myös yhteensovittamaan. Muotoiluajattelu tuo mukaan näkökulman,

joka kannustaa yhteisen kielen käyttämiseen ja oman asiantuntijuuden tuomiseen

yhteiseksi hyväksi.

Meillä on käsissämme mahdollisuus pitää huoli siitä, että jatkossakin maail-

malla olemme tunnettuja siitä, että tartumme toimeen ja saamme aikaan. Voimme

tehdä siitä jopa kansainvälisen vientituotteen. Pienenä kansakuntana voimme

hyödyntää ketteryyttämme muotoilukyvykkyyden haltuunotossa. Edelläkävijän

paikka on nyt jaossa.

Olli-Pekka Heinonen


10

Johdanto

Nyt on muotoiluajattelun aika

Satu Miettinen, Lapin yliopistoSatu Miettinen on taideteollisen muotoilun professori Lapin yliopis-tossa. Hän työskentelee muotoilun alueen tutkimus- ja kehittämis-hankkeiden tutkimusjohtajana. Satu Miettinen on julkaissut useita palvelumuotoilun tematiikkaa pohtivia teoksia ja toimii kulttuuri-lähtöisen palvelumuotoilun tohtorikoulun johtoryhmässä. Tämän lisäksi hän konsultoi erilaisissa julkisten palvelujen kehittämis- ja koulutushankkeissa. Satu Miettinen kirjoittaa palvelumuotoilusta blogissaan muotoiluajattelu.fi. Hän toimii myös Satun Voimalan yrittä-jänä voimauttavien työpajojen ja taiteellisen työn parissa. Satulla on pitkä historia sosiaalisesta muotoilusta Namibiassa ja Etelä-Afrikassa.


11Johdanto

Muotoiluajattelu on muotoilutoiminnan lisäksi yrityksen kykyä toimia luovasti ja

proaktiivisesti, sopeuttaa toimintaa muutokseen ja antaa työkaluja muutosjohta-

miseen. Muotoiluajattelu on osa yrityksen tai organisaation kyvykkyyttä tuottaa

uutta sisältöä, kehittää liiketoimintaa ennakoiden ja prototypoiden sekä tehdä

kehitystyötä yli toimiala- ja organisaatiorajojen. Muotoiluajattelu mahdollistaa rat-

kaisukeskeistä toimintaa, jossa hyödynnetään monialaista asiantuntijuutta luovien,

visuaalisten, toiminnallisten ja konkretisoivien menetelmien avulla. Muotoiluajat-

telu ja muotoilun menetelmät mahdollistavat uusien ratkaisujen ja toimintatapo-

jen kehittämisen koko henkilöstön näkökulmasta, ei vain muotoilukoulutuksen

saaneiden näkökulmasta. Muotoiluajattelun tavoitteena on skaalata ja tuottaa

paljon innovaatioita. Muotoiluajattelu -kirja antaa puheenvuoron muotoilusta ja

muotoiluajattelusta sen pitkäaikaisille toimijoille ja kehittäjille. Kirja taustoittaa

muotoiluajattelua, julkisten palveluiden muotoilua, muotoilua aluekehittämisessä

sekä muotoiluajattelua kansainvälisenä toimintana.

Muotoiluajattelu on muuttanut muotoilutoimintaa ja muotoilijan työtä. Muo-

toilijan koulutus, toimenkuva ja osaaminen on laaja-alaistunut, muuttunut yhtäältä

tutkimusorientoituneemmaksi ja toisaalta sekä sosiaalisia että viestintätaitoja

korostavammaksi. Muotoilijan rooli tutkijana, koordinaattorina, fasilitaattorina,

konkretisoijana ja projektin johtajana tuo uusia sisältöjä muotoilun koulutukseen.

Muotoilun perinteiset ja vahvat muodonannon ja luonnostelun tehtävät ovat yhä

ajankohtaisia ja muotoilijan osaamisen ytimessä. Muotoilijan rooli ja toiminta on

kansainvälistä yhä useammin jo opiskeluajoista saakka. Muotoilu on ratkaisu-

keskeistä toimintaa. Muotoilutoiminnan tulos on luonnos, konseptin tai mallin

kuvaus, joka saadaan aikaan käyttämällä joko perinteisiä tai innovatiivisia työka-

luja. Ratkaisun saamiseksi ollaan valmiita kokoamaan sidosryhmät tai toimialat

yhteisen työpajan tai prosessin äärelle. Muotoilijan roolin muuttuessa työpajan

ja yhteissuunnittelun merkitys on kasvanut ja monipuolistunut. Työpajan rekry-

tointi, suunnittelu ja käsikirjoittaminen tehdään tavoitelähtöisesti huomioiden

työpajan merkitys kehittämiseen sitouttajana, päätöksenteon aikaansaamisen

tai muutosjohtamisen näkökulmasta sekä ideoinnin, konseptoinnin, simuloinnin

tai prototypoinnin mahdollistajana prosessissa. Nämä toimintatavat ovat samalla

nousseet osaksi muotoilijan työtä ja muotoilutoimintaa.


12

Kirjan kirjoittajat nostavat esiin teemoja, joille suomalainen muotoiluajattelu

rakentuu. Muotoilu on osa innovaatiotoimintaa, yksi kansallisen ja kansainvälisen

kilpailukyvyn tärkeistä tekijöistä. Muotoilu tuo osaksi innovaatiotoimintaa taiteen,

tunteen ja empaattisen ajattelun käyttäjän näkökulman kautta. Muotoiluajattelu

on uskallusta luottaa omaan luovaan ajatteluun ja osaamiseen. Muotoiluajattelu

on nouseva trendi julkisen sektorin innovaatiotoiminnassa. Se on luovaa toimin-

taa ja tuo liiketoiminnan kehittämiseen uusia ulottuvuuksia ja keinoja hyödyntää

empatian kykyä ja tunnetta osana tuotekehitystä. Muotoiluajattelu on osa yri-

tyksen ydinosaamista, kompetenssi, jota hyödynnetään tuotekehityksessä, brän-

din rakentamisessa ja viestinnässä. Muotoilun liiketoiminnalle tuottaman arvon

kuvaaminen on tärkeää, koska se edistää muotoilun hyödyntämistä. Muotoiluajat-

telu on jalkautunut sekä osaksi pk-yritysten toimintaa että palveluliiketoiminnan

voimavaraksi. Muotoilualan koulutus tukee voimakkaasti alueellista kehittämistä

ja pk-yritysten muotoilukyvykkyyden kasvattamista. Muotoilijat koulutetaan

tiiviissä vuorovaikutuksessa yrityselämän kanssa.

Kirjan kirjoittajat edustavat laajasti kokenutta suomalaisen muotoilujohtamisen,

-koulutuksen, -osaamisen ja -ajattelun kenttää. Kirjoittajat nostavat keskusteluun

muotoiluajattelun osana yrityksen ydinosaamista ja toimintatapoja sekä muotoilijan

muuttuneen roolin. Päivi Tahkokallio kirjoittaa D-koulun toimintatavasta, jossa

koulutetaan muotoiluajatteluun kokonaisia organisaatioita ja nähdään muotoilu-

ajattelu yrityksen yhteisenä pääomana, ei suinkaan vain muotoilijan työnä. Tällä

tavoin ajateltuna muotoiluosaamista ei kannata ulkoistaa. Tämä kehitys antaa

muotoilulle uusia soveltamismahdollisuuksia ja mahdollistaa uuden ammatilli-

sen osaamisen syntymistä. Muotoilun tutkimuksella on strateginen ja kriittinen

rooli toimia dialogissa ammatillisen yhteisön ja muotoilujohtamisen kanssa. Tällä

tavoin pystytään tuottamaan uutta tietoa, menetelmällistä osaamista ja soveltaa

sitä yritysten ja organisaatioiden toiminnassa.

Muotoilu ydinosaamisena ja kilpailukyvyn kasvattajanaMuotoiluajattelu-kirjan kirjoittajista suurin osa nostaa esiin muotoilun merkityk-

sen kilpailukyvyn tuottajana ja jopa osana rakennemuutokseen sopeutumista.


13Johdanto

Muotoiluajattelu auttaa miettimään uusia keinoja tuottaa arvoa ja uudenlaisia

arvoverkostoja. Muotoilusta on tullut entistä kiinteämmin osa suomalaista inno-

vaatiojärjestelmää. Tästä keskustelevat erityisesti Katri Lehtonen ja Petri Lehto.

Muotoiluajattelu on osa aluekehittämistä ja yritysten kilpailukyvyn kasvattamista.

Muotoilu on monitieteistä ja monialaista toimintaa. Muotoiluajattelu parantaa

yritysten toimintaedellytyksiä. Mirja Kälviäinen puhuu siitä, miten muotoilutoimin-

taa hyödynnetään monialaisesti käyttäjätiedon hankkimisessa ja yhteistoimintaa

hyödyntävissä innovaatioprosesseissa. Muotoiluajattelu kiinnittyy alueellisiin, kan-

sallisiin ja Euroopan Unionin innovaatioympäristöihin ja -strategioihin. Muotoilu

on yksi kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn tärkeistä tekijöistä. Muotoilu

yhdessä muiden tekijöiden, kuten markkinoinnin ja teknologian, kanssa ja uudella

tavalla hyödynnettynä voi luoda merkittävästi arvoa. Muotoilussa kyse on aina

arvon tuottamisesta yrityksen omistajien lisäksi asiakkaalle, muille sidosryhmi-

lle ja laajemmassa mittakaavassa koko yhteiskunnalle. Piia Rytilahti kirjoittaa

muotoilua ja innovaatiotoimintaa yhdistävien elinkeinoelämälähtöisten toimin-

tamallien kehittämisestä ja miten niitä voidaan tarkastella kahdesta suunnasta:

1) muotoilupalvelujen tarjonnan yrityslähtöisenä kehittämisenä tai 2) muotoilualojen

asiantuntijaosaamisen jalkauttamisena.

Muotoiluajattelu on osa yrityksen ydinosaamista, kompetenssi, jota hyödynne-

tään tuotekehityksessä, brändin rakentamisessa ja viestinnässä. Muotoilun liike-

toiminnalle tuottaman arvon kuvaaminen on tärkeää, koska se edistää muotoilun

hyödyntämistä. Muotoiluajattelu on jalkautunut sekä osaksi pk-yritysten toimintaa

että palveluliiketoiminnan voimavaraksi. Muotoilun tarjoamat tuotekehityksen

välineet: käyttäjätiedon hyödyntäminen, digitaalinen ja pikamallinnus, erilaiset

prototypoinnin välineet ja konseptointi lisäävät yrityksen kykyä ennakoida ja

vastata ajankohtaisiin haasteisiin ja ihmisten tarpeisiin oikealla tavalla oikeaan

aikaan. Muotoiluajattelu tuo nämä työkalut osaksi yrityksen prosesseja ja kilpai-

lukyvyn rakentamista. Muotoiluajattelu mahdollistaa asiakkaiden, sidosryhmien

ja yrityksen eri liiketoiminta-alueiden osallistumisen yhteiseen tuote- tai palvelu-

kehitysprosessiin. Pidemmälle vietynä open design, avoin suunnittelu, jossa kehi-

tetään fyysisiä tuotteita, koneita, palveluita ja järjestelmiä avoimen suunnittelu- ja

muotoilutiedon avulla, tuo muotoilun kaikkien ulottuville.


14

Antti Pitkänen ja Anne Veinola nostavat kirjassa esiin muotoilun mitattavuuden.

Muotoilun mittaaminen pitäisi integroida muuhun liiketoiminnan mittaamiseen,

jotta sitä voidaan hyödyntää. Muotoilun roolia on pitkään perusteltu kilpailukykyä

lisäävänä toimintana, mutta toteuttaakseen tämän tehtävän se pitää integroida

yrityksen perusprosesseihin ja toimintoihin. Design ROI:n viitekehyksessä on kolme

muotoilun käytön tasoa, operatiivinen, taktinen ja strateginen, ja neljä käytön

kohdetta kullakin tasolla: tuote, ilme, palvelu ja tila. Lisäksi mukana ovat kassavirta-

vaikutukset: saadaanko kassavirtaa nopeammin vai enemmän, kerryttääkö hanke

pääomaa vai tuoko se vähemmän kustannuksia. Käyttäjien tarpeiden, kontekstin,

käyttäytymisen ja motiivien ymmärtäminen tuo varmistusta kehittämisvalintoihin.

Muotoilun menetelmät vastaavat kustannustehokkuuden tarpeeseen selvittää

ennen hankintavaihetta, mikä on se asia, joka käyttäjän näkökulmasta parhaiten

ja palvelutuottajan kannalta tehokkaimmin ratkaisee käyttäjän ongelman.

RatkaisujaMuotoilun ratkaisukeskeisyys nousee esiin erityisesti, kun pohditaan muotoilun

roolia alueellisen kehittämisessä tai alueellisen innovaatiotoiminnan ja yritysten

tuotekehitystoiminnan näkökulmista. Ilona Törmikoski toteaa, että muotoilu auttaa

asioiden ratkaisemisesta paremmin, laadukkaammin, merkityksellisemmin. Ja mitä

paremmin asiansa hoitaa, sitä varmempi on menestys. Piia Rytilahti puolestaa

jatkaa, että elinkeinojen kehittämisen näkökulmasta tulisikin sitoutua vahvemmin

muotoilun laajentuneeseen ja eri rajapinnat läpäisevään tehtäväkenttään, jossa

lopputuotteen kaltaisena konkreettisena tavoitteena ovat yhä useammin erinäi-

set sosiokulttuuriset yhteistyömuodot, -mallit ja menetelmät. Muutos design- ja

innovaatiointensiiviseen talouteen edellyttää kulttuurin kasvavan merkityksen

ymmärryksen ohella syvällistä toimintakulttuurin muutosta ja samalla avoimuuden

kasvua, jotta ruohonjuuritasolta kasvava luovuus voisi ravita paremmin.

Riikka Salokannel kirjoittaa, että muotoiluajattelun yhdistäminen uusien rat-

kaisujen toteuttamiseksi tuottaa avauksia liiketoiminnalle ja antaa mahdollisuuden

tuotteistaa kokonaisvaltaisesti mietittyjä ratkaisuja niin tuotteiden kuin palveluiden

osalta. Yritykset kuten Kemppi, Stala, Raute ja Halton eivät tule muotoilua perinteisesti


15Johdanto

hyödyntäneiltä toimialoilta, vaan ne ovat ennakkoluulottomasti vieneet muotoilu-

ajattelua, käyttäjälähtöisiä ja monenkeskeisiä toimintamalleja tuotekehitykseensä.

Muotoiluosaamista voidaan yhdistää ennakkoluulottomasti muihin kansallisiin

vahvuusalueisiin, kuten ympäristö- ja energiaosaamiseen sekä biotalouteen.

Muotoiluajattelun näkökulmasta asiantuntijuuden eri alueet nähdään toisistaan

riippuvaisina ja muotoiluajattelun avulla esiin tuotavina. Muotoiluajattelu koostaa

yhteen eri asiantuntijuusalueiden tuottaman tiedon ja osaamisen usein hyvin visu-

aalisia ja virtuaalisia menetelmiä apuna käyttäen. Muotoilijan ja muotoilun rooli

on muodostaa alusta ja antaa menetelmät, jolla monialainen asiantuntijajoukko

saa tuotettua uutta sisältöä ja uusia ratkaisuja. Yhteiskehittely on myös yhdessä

oppimista ja vertaisoppimista. Erilaiset uudet oppimis- ja prototypointiympäris-

töt tukevat oppimisen prosesseja, jotka ovat keskiössä kaikenlaisessa tuote- ja

palvelukehitystoiminnassa. Muotoilun menetelmillä tuettujen oppimisprosessien

tuloksena syntyy uusia ratkaisuja. Erinomaisia esimerkkejä tällaisista muotoilun

oppimisympäristöistä ovat Lapin yliopiston SINCO (Service Innovation Corner,

sinco.fi) ja Aalto yliopiston Design Factory (aaltodesignfactory.fi).

Luovaa johtamistaMuotoilu voi tuoda uutta sisältöä, menetelmiä ja osaamista johtamiseen. Muotoilun

menetelmät voivat olla apuna palvelukulttuuria muutettaessa tai uuden toimin-

tatavan kehittämisessä ja siihen sitoutumisessa. Muotoilu voi olla päätöksenteon

apuväline konkretisoinnin ja simuloinnin antamine mahdollisuuksineen tai tuo-

malla käyttäjä mukaan palvelun kehittämiseen ja toteuttamiseen. Muotoilujohtaja

voi merkittävästi tukea kehittämisprosesseja tukemalla osaajien henkisen pääoman

ja innovaatiokyvykkyyden kasvua.

Anne Stenrosin mukaan muotoiluosaaminen merkitsee kykyä sekä muotoilla että

hyödyntää muotoilua niin liiketoiminnassa, julkisella sektorilla kuin laajemminkin

yhteiskunnassa. Muotoilujohtaminen on luovaa johtamista, joka edellyttää suunittelu-

näkemystä, muotoilustrategista ajattelua ja luovaa älykkyyttä sekä oivallusta, visiota

ja kestävyyttä. X-tyyppinen luova johtaja, joka rakentaa siltoja eri osaajien välille,

saattaa heitä yhteen parhaalla mahdollisella tavalla ja luo verkoston oikeanlaisia


16

osaajia sekä asettaa yhteisen päämäärän näkemyksensä kautta, on tulevaisuuden

luova johtaja. Kotimaisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn saavuttaminen edellyttää

edelläkävijyyttä myös muotoilussa. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea vahvaa muotoi-

lujohtamista, joka synnyttää aitoja, ennennäkemättömiä tuotteita, tuoteperheitä ja

sovelluksia. Hyvä muotoilujohtaja kokoaa ympärilleen erilaisten osaajien monialaisen

tiimin, joka luo yritykseen ainutlaatuisen designkulttuurin ja -asenteen.

Tuula Jäppinen ja Jussi Sorsimo tuovat esiin muotoiluajattelun nousevana

trendinä julkisen sektorin innovaatiotoiminnassa. Muotoiluajattelu on luovaa

toimintaa ja tuo liiketoiminnan kehittämiseen uusia ulottuvuuksia ja keinoja

hyödyntää empatian kykyä ja tunnetta osana tuotekehitystä. Muotoiluajattelu

ulottuu julkisten palvelujen kehittämisestä niitä ohjaaviin päätöksiin ja strategioi-

hin. Muotoilu tarjoaa palvelujen uudistamiseen uusia menetelmiä, jotka tuovat

asiakasymmärryksen palvelujen kehittämisen lähtökohdaksi nykyisen tuotanto-

lähtöisyyden sijaan. Muotoiluajattelu yhdistettynä muutosjohtamiseen mahdol-

listaa radikaalit innovaatiot ja ulottuu laajasti sovellettuna palvelujärjestelmien

ulkopuolelle tuoden systeemisiä ratkaisuja sosiaalisiin ja ilkeisiin ongelmiin kuten

nuorten syrjäytyminen tai terveydenhoidon turvaaminen väestön ikääntyessä.

Julkisen sektorin palvelukehitys tarvitsee kipeästi tällaista käyttäjälähtöistä ajat-

telua. Tarvitaan uudenlaisia, ennaltaehkäisevyyteen perustuvia toimintamalleja

ja palveluita, jotka tekevät nykyiset käytännöt tarpeettomiksi ja ratkaisevat asiak-

kaan ongelman paremmin. Julkisten palveluiden kentällä korostuvat muotoilun

menetelmät yhteiskehittämisen, sidosryhmätyön ja päätöksenteon alueilla.

Muotoilijan rooli ja välineetVaikka muotoiluajattelu ja muotoilu on koko organisaation osaamista, on tärkeää

kehittää myös muotoilijan roolia ja siihen liittyviä välineitä ja menetelmiä. Muo-

toilijan rooli on monesti tuoda uudet menetelmät ja teknologiat osaksi yrityksen

toimintaa. Vastatakseen koko ajan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin on

myös muotoilun alueen osaamisen kehityttävä ja pysyttävä edelläkävijän roolissa.

Mirja Kälviäinen kirjoittaa muotoilijan roolista visualisoida ja kiteyttää

uudet toimintamallit helposti viestittäviksi, elämyksellisiksi kokonaisuuksiksi ja


17Johdanto

palveluprosesseiksi, joissa jokainen yksityiskohta on mietitty. Lopputuloksena

on kilpailukykyä vahvistavia innovatiivisia ratkaisuja, jotka hyvin muotoiltuina

toimivat oikeasti asiakkaiden arjessa myös kansainvälisillä markkinoilla. Perin-

teisten muotoilu- ja tuotekehitystehtävien rinnalle ovat nousseet rakenteita tai

toimintamalleja uudistavat sosiaaliset innovaatiot, pelillistäminen ja palvelukehitys.

Muotoilun ydin on visuaalinen kehittämisosaaminen. Muotoilussa käytetyt tilan-

teeseen sijoittamisen strategiat, kuten simulaatiot, sarjakuvamaiset kertomukset ja

skenaariot konkretisoivat tulevaisuuden tilanteita. Visualisointi tuottaa valintoja,

konkretisointia ja synteesiä abstraktisti ilmaistuista ratkaisutyypeistä ja näyttää

eri alojen välisiä rakenteellisia aukkoja jatkokehittämisessä ratkaistavaksi. Konkre-

tisointi demonstroi, onko ratkaisun synteesi sellainen kuin eri osalliset ajattelivat,

mitä yksityiskohdat ovat ja ovatko ne sopivia. Pienempien yksityiskohtien suhteet

toinen toisiinsa sekä niiden painoarvo kokonaisuudessa paljastuvat. Tällainen

yhteisten synteesien näkeminen on erityisen tärkeää, kun innovaatioita etsitään

eri alojen rajapinnoilta. Konkreettisina esitetyt tulokset sallivat kaikkien kehit-

täjien tutkia, kokeilla ja analysoida niitä ja tällä tavoin arvioida niitä paremmin.

Kansainvälistä toimintaaMuotoilun alue on kansainvälinen, alati muuttuva ja muotoaan hakeva. Muotoi-

lijoiden ja muotoiluajattelu on globaalia toimintaa ja kansalliset rajat ylittävää

ajattelua aina arkiselta kentältä Kiinan kasvaville muotoilumarkkinoille.

Muotoilutietoisuuden lisääntyminen pienyrityskentällä tulee vahvistamaan

uusien yhteistoimintamallien kehittymistä pitkällä aikavälillä. Luovien alojen

keskeinen toiminnan kehittämisen muoto, verkostoituminen niin kansallisesti

kuin kansainvälisestikin, tukee uuden luovan työn ja ajattelun murrosta. Satu

Miettinen kirjoittaa muotoiluajattelusta kansainvälisenä ilmiönä ja keinona suo-

malaisille yrityksille kilpailla markkinoista maailmalla. Jotta yritys tuottaisi alansa

edelläkävijätuotteita ja parantaisi jatkuvasti kilpailukykyään, se tarvitsee visioita,

näkymiä yrityksen tulevaisuuteen. Näiden tuottaminen on yksi muotoiluajattelun

vahvuuksista. Kotimaisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn saavuttaminen edellyttää

edelläkävijyyttä myös muotoilussa.



Arvonluonti

Innovaatiotoiminta

Käy t tä jä läh t ö i s y y s

Luova johtajuusMuotoilun menetelmät visualisoinnissa ja konkretisoinnissa

Muutosjohtajuus

Yrity

ksen

ydin

pros

essit



Arvonluonti

Innovaatiotoiminta

Käy t tä jä läh t ö i s y y s

Luova johtajuusMuotoilun menetelmät visualisoinnissa ja konkretisoinnissa

Muutosjohtajuus

Yrity

ksen

ydin

pros

essit


Muotoiluajattelualuekehittämisen työkaluna

Arktisuus

Asiakaslähtöisiä palveluita

Asian

tunt

ijuus

Ekosysteemi

Elinkeino-strategia

Helsinki

Hyviämuotoiluntarinoita

K u o p i o

Lahti

Lappi

Osallisuus

Oppimis-ympäristöt

PK-yrittäjyysRovaniemi

WorldDesignCapital


Muotoiluajattelualuekehittämisen työkaluna

Arktisuus

Asiakaslähtöisiä palveluita

Asian

tunt

ijuus

Ekosysteemi

Elinkeino-strategia

Helsinki

Hyviämuotoiluntarinoita

K u o p i o

Lahti

Lappi

Osallisuus

Oppimis-ympäristöt

PK-yrittäjyysRovaniemi

WorldDesignCapital


Edelläkävijyys

Intuitio

Kilpailukyky

Kokonais-valtaisuus

Luovan työnmarkkinat

Läsnäolo

Pitkäjännitteisyys

RadicalDesignWeek

Tekeminen jakokeileminenYhteisö

Yrityskulttuuri

Kansainvälinen näkökulmamuotoiluajatteluun


Edelläkävijyys

Intuitio

Kilpailukyky

Kokonais-valtaisuus

Luovan työnmarkkinat

Läsnäolo

Pitkäjännitteisyys

RadicalDesignWeek

Tekeminen jakokeileminenYhteisö

Yrityskulttuuri

Kansainvälinen näkökulmamuotoiluajatteluun


Mitä muotoiluajattelu on? · Design ROI – Mitattavaa muotoilua 64 Antti Pitkänen, Seos Design Oy ja Anne Veinola, Design Forum Finland Muotoillen matkaan arvonluomisen maailmaan

Documents