Leija 1 2011

1 • 2011� � 2 • 2009

Unified-koripallo, sivut 2 – 3

Saatko takuueläkettä? Kela vastaa asiakkaiden kysymyksiin, sivut 12 – 13

2 Leija 1 . 2011

Kuv

a Tu

omas

Ven

hola

Leija 1 . 2011 3

Unified-koripallossa kehitysvammaiset urheilijat ja vammattomat partneripelaajat pelaavat yhdessä samoissa joukkueissa.

Tammikuun lopulla Vantaalla järjestettiin Suomen ensimmäinen Special Olympics Unified koripallo -turnauspäivä.Turnaus oli VantaanRicoh-turnauksen yhteydessä.

Koripallokentillä nähtiin kehitysvammaisten ja vammattomien nuorten hienoa yhteistyötä. Päivän aikana katsomoihinvälittyi aitoa onnistumisen riemuaja kavereiden kannustamista.Turnauksen voitosta kilpailikolme Unified-joukkuetta.

Uusi laji Suomessa

Unified-koripallo on uusi laji Suomessa.

Laji tuli meille viime vuoden aikana Euroopan komission tukemankansainvälisen nuorisohankkeen kautta. Suomen lisäksi projektiin osallistuuyhdeksän muuta euroopan maata.

Hanke innostaa seuroja perustamaan Unified-koripallojoukkueita.Lahteen ja Turkuun on joperustettu uudet joukkueet.Hanke järjestää myös paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä kilpailuja.

Pelaajien mielestä Unified-koriksessa keskeisintä on pelaamisen ilo ja kaverit. Suomen nuorisoprojektia koordinoi Special Olympics Finland, joka on osa Suomen Vammaisurheilu ja -liikuntaVAU ry:tä.

Lisätietoja:Projektikoordinaattori Anu LönnrotSuomen vammaisurheilu ja -liikunta VAU ryPuhelin 040 8143 393Sähköposti [email protected]

Vammaiset ja vammattomat nuoret pelasivat Suomen ensimmäisessä kansallisessa Special Olympics Unified -koripalloturnauksessa tammikuun lopulla Vantaalla.

Unified-koripallo yhdistää nuoriaK

uva

Anu

Lön

nrot

4 Leija 1 . 2011

Uutisia

Timo Averjanov sai VAU:n palkinnon

Kehitysvammaisten Tukiliiton paikallisyhdistykset ja Me Itse -yhdistyksen alajaokset viettivät 29.11. – 5.12.2010 valtakunnallista teemaviikkoa järjestämällä erilaisia tapahtumia ja tempauksia.

Teemaviikon aiheena oli köyhyys. Eri puolilla maata järjestettiin kymmeniä erilaisia tapahtumia karaokesta kirpputoreihin, penninvenyttäjän niksi-illoista Matti kukkarossa -seminaareihin. Seuraavan teemaviikon aiheenaon vapaaehtoistoiminta.

Teemaviikolla tapahtui eri puolella Suomea

Keilaaja Timo Averjanov sai Vuoden urheiluteko -palkinnon.

Kuv

a H

elvi

Mäk

ipää

Kuv

a Sa

ri M

iett

inen

Mäntyharjun-Pertunmaan kehitysvammaisten tukiyhdistys järjesti monta tapahtumaa. Yhtenä päivänä liikuttiin zumban tahtiin.

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry on palkinnut vuoden 2010 ansioituneita urheilijoita.Vuoden vammaisurheilijaksi valittiin liikuntavammainen hiihtäjä Ilkka Tuomisto.

VAU:n palkitsemistilaisuudessa jaettiin myös kolme Vuoden urheiluteko -palkintoa,joista yhden sai vantaalainen keilaaja Timo Averjanov.

Timo Averjanov on menestynyt keilaaja. Hän osallistuu aktiivisesti myös vammattomien sarjakilpailuihin ja heittää keskiarvolla 176,89.

Viime kesänä hän keilasi huipputuloksen Special Olympics Euroopan kesäkisoissa ja saavutti kisoissa kaikkiaan kolme kultamitalia.

Leija 1 . 2011 5

Me Itse ry:n uusi johtoryhmä aloitti työnsä

Papunet järjestää kuvataidekilpailun

Papunet järjestää taas kuvataidekilpailunkaikille taitelijoille, joilla onpuhevamma tai kehitysvamma.Kilpailuun voivat osallistualapset, nuoret ja aikuiset. Kilpailussa on tänä vuonna kolme sarjaa.Sarjat ovat harrastajien sarja,taideopetusta saaneiden henkilöiden sarjaja uutena sarjana sarjakuvat.

Kilpailun aihe ja tekotapa ovat vapaat. Kilpailuaika päättyy 31.3.2011. Kilpailun voittajat palkitaan rahapalkinnoilla.

Auli Nevalainen osallistui kilpailuun viime vuonna tällä teoksella, jonka nimi on Varikset rannalla.

Kuvat Laura Kotila / Me Itse ry

Kilpailun töistä kootaan kiertävä näyttely, joka on esillä muun muassa Kaisaniemen metroasemalla.

Lisätietoa kuvataidekilpailusta löytyy osoitteesta www.papunet.net/kilpailu

Me Itse ry:n vuosikokousvalitsee yhdistykselle johtoryhmän.Johtoryhmä edustaa yhdistystäja suunnittelee yhdistyksen toimintaa ja tapahtumia.

Johtoryhmä toimii kaksi vuotta.Tammikuussa aloittanut johtoryhmätoimii vuoden 2012 loppuun asti.

Johtoryhmän puheenjohtaja on Tommi Kivimäkija varapuheenjohtaja Ulla Topi.Yhdistyksen sääntöjen mukaanyhdistyksen johtoryhmässä onpuheenjohtajan ja varapuheenjohtajanlisäksi 5 – 7 jäsentä.Johtoryhmän jäsenet ovat nyt Anne Aalto Kotkasta, Sami Helle HelsingistäOlavi Hietaharju Rantsilasta, Päivi Lähtinen Hyvinkäältä,Jaana Osara Hämeenlinnasta,Sanna Sepponen Helsingistäja Tomi Tuominen Riihimäeltä.

Jaana Osara Sanna Tomi Sepponen Tuominen

Tommi Ulla Topi Anne AaltoKivimäki

Sami Helle Olavi Päivi Hietaharju Lähtinen

6 Leija 1 . 2011

Leija 1 . 2011 7

Viime kesänä sai ensi-iltansaelokuva Vähän kunnioitusta.Haluatko tietää, miten elokuva tehtiin?Silloin sinun kannattaa katsoa Jari Nordströmin uusi lyhytelokuva.

Jari Nordström on ollut jälleentekemässä uutta elokuvaa.Elokuva kertoo nimensä mukaisesti,miten tehtiin elokuva Vähän kunnioitusta.Nordström vieraili kuvauspaikallaja haastatteli elokuvan tekijöitä.

Tätä elokuvaa on erityisen hauska katsoa, jos on jo nähnyt Vähän kunnioitusta -elokuvan.Jari Nordström haastatteleeesimerkiksi Outi Keroa,joka näyttelee pääosaa.

Outi Kero kertoo, että hänen täytyy roolissaan suudella vieraita miehiä:– Olen oikeasti kihloissaja poikaystäväni meneesuutelemisesta mustasukkaiseksi.Hän kuitenkin hyväksyy näyttelemisen.

Elokuva kertoo paljon myösJari Nordströmistä itsestään.Häntä itseäänkin haastatellaanja hän pääsee kertomaan,millaista on ollut tehdä lyhytelokuvia.

Jari Nordström on tehnyt useita lyhytelokuvia.Niitä on näytetty muun muassa

Tähdenlentoja-tapahtumassaTampereen Lyhytelokuvajuhlilla.

Vähän kunnioitusta -elokuvassa on mukana monen eri alan ammattilaisia.Jari Nordström kertoo, että hän seurasi muun muassa kuvaajan, äänittäjän,mikrofonia pitelevän puomimiehen,kuvaussihteerin, äänitarkkailijanja näyttelijöiden työskentelyä.

Ammattilaiset kertovat kokemuksiaan elokuvan teosta

Koska Jari Nordström on itse tehnyt elokuvia, hän osaa haastatella alan ammattilaisia.Maskeeraaja Riikka Virtaselta hän kysyy,mikä on meikkien tehtävä elokuvassa?

Riikka Virtanen kertoo, että maskeerauksella on monta tehtävää:– Yksi on hahmon luominen.Hahmoa tekevät yhteistyössänäyttelijä, ohjaaja, pukusuunnittelijaja maskeeraaja.

Jari Nordströmin elokuva kertoo elokuvan teosta

”Näin tehtiin elokuva Vähän kunnioitusta”

JATKUU . . . . . . . . . . . . . . .

8 Leija 1 . 2011

Riikka Virtanen selittää,että elokuvien näyttelijöille laitetaanmeikkiä myös suojaksi,ettei iho näytä kauhean kirjavalta.

– Joskus voimme myös tehdäerilaisia erikoisjuttuja,haavoja tai vanhennuksia.maskeeraaja kertoo.

Vähän kunnioitusta -elokuvaon naturalistinen.Se tarkoittaa, ettäelokuvan meikit on tehty niin,että katsoja ei juuri huomaa niitä.

Puolen tunnin elokuvaa vartenJari Nordström on haastatellutseuraavia henkilöitä:kuvaaja Heikki Färm,näyttelijä Sami Helle,ohjaaja Pekka Karjalainen,näyttelijä Svante Martin,näyttelijä Matti Rauhaniemi,

näyttelijä Kari-Pekka Toivanen,näyttelijä Outi Kero,näyttelijä Asko Vaarala,näyttelijä Heikki Hela,näyttelijä Aapo Ahtola,tuottaja Riikka Poulsen,äänipuomimies Oskari Viskari,maskeeraja Riikka Virtanen,valomiesten pomo Tazu Ovaska,näyttelijä Janne Lakso janäyttelijä Sirkka Leikola.

Teksti ja kuva Jari Nordströmista Jaana TeräväinenStill-kuva Vähän kunnioitusta -elokuvasta: @Disney

Elokuvan tiedot:Näin tehtiin Vähän kunnioitusta Pituus 27 minuuttiaKuvaus Jari NordströmLeikkaus Jari Nordström ja Pekka SuvinenLyhytelokuva on mukana Vähän kunnioitusta -dvd:llä, joka julkaistiin tammikuussa.

Näyttelijät Elena Leeve ja Outi Kero esiintyivät Vähän kunnioitusta -elokuvassa. Tässä nuoret naiset ovat lähteneet seikkailemaan kaupungille.

. . . . . . . . . . . . JATKOA

Leija 1 . 2011 9

Elokuvia tekevä Jari Nordström on päässyt unelmiensa työpaikkaan.– Olen toivonut ja olen saanut,hän kertoo haaveensa toteutumisesta.

Jari Nordström on töissä Lyhty ry:llä.– Suurimman osan ajastateen videoita Radio Valon pajalla,Editoin eli leikkaan kuvattuja materiaaleja.

Hän käy myös kuvausmatkoilla:– Ensimmäinen keikka oli Joutsenossa,siellä oli musiikkitapahtuma, hän kertoo.

Jari Nordström oli mukana kiertueella, jonka Pertti Kurikan Nimipäivät -bänditeki Saksassa:– Se oli kuule kova meininki.Laivalla menimme HelsingistäSaksaan Rostockin kaupunkiin.Sieltä menimme Hampuriinja Rotenburgiin.Minä kuvasin bändin keikkoja.

Työstään Nordström saa pientä työosuusrahaa.– Sillä rahalla pärjää,kun saan nyt asuntolasta ruuat.Aiemmin, kun asuin itsekseni,jouduin itse vastaamaanenemmän taloudesta.

Rahansa hän käyttääelämän mukavuuksiin.Joskus hän käy elokuvissatai ostaa jonkun juoman.

– Aiemmin olin lähettinä.Tästä työstä tykkään niin paljon!Saan tehdä sitä, mistä olen haaveillut.Olen toivonut ja olen saanut,hän kuvailee unelman täyttymistä.

Teksti Jaana TeräväinenKuvat Jari Nordström

Elokuvamiehen unelmista tuli totta Radio Valossa

Kuvan Jari Nordströmistä on ottanut Lari Rissanen / Lyhty ry

Kuuntele Leijan juttuja netissä osoitteessa http://verneri.net

Jari Nordström työpaikallaan Radio Valon pajalla.

Pertti Kurikan Nimipäivät -bändi Saksan kiertueella.

Bändin keikoilla oli kova meininki Saksassakin.

10 Leija 1 . 2011

Rinnekodin Nettipajalla Espoossa tehdään Marttis-nettilehteä. Lehti ilmestyy vain internetissä osoitteessa www.marttis.net.

Nettipaja on toiminutvuoden 2007 syksystä lähtien ja se on osa Rinnekodin päivä- ja työtoimintoja. Marttis-lehdessä työskentelee 14 toimittajaa ja kaksi ohjaajaa. Osa ryhmäläisistä työskentelee myös muissa päivätoiminnan ja työtoiminnan yksiköissä.

Marttis-lehteen tehdään juttuja eri aiheista, mutta joka numerossa on pääteema.Esimerkiksi tulevan numeronpääteema on talvi.

Toimittajat käyvätmyös Rinnekodin alueen tapahtumissaja tekevät niistä juttuja.Juttujen teossa käytetään tietokonettasekä kirjoittamiseenettä taustatietojen tutkimiseen.

Haastattelun tekemiseenkäytetään nauhuria tai kynää ja paperia. Lehteen otetaan myös paljon kuvia.

Nettipajalla on lisäksi myös virkistystoimintaa, kuten askartelua, leipomista, musiikin kuunteluaja netissä surffailua. Kerran viikossa käydään liikuntasalissa. Toisinaan pelataan pelejäja käydään retkillä.

Asko Felin on konkari työssään

Asko Felin on iältään 30-vuotias.Hän työskentelee toimittajanaNettipajalla.Hän on ollut siellä töissävuodesta 2007 lähtien, kolme vuotta.

Asko kertoo päiväohjelmastaan: – Tulen kello yhdeksältä Nettipajalle.Ensiksi töissä on aamupiiri. Sitten menen tietokoneelle. Lounaan syön Nettipajalla. Sen jälkeen on tauko ja tauolla surffailen netissä. Tauon jälkeen on töitä vielä kahteen asti ja kahdelta pidän pienen mehutauon. Kello 14.30 lähden kotiin taksilla.

Toimittajan työssä Asko sanoo pitävänsä eniten tietokoneella työskentelystä. Hän on myös valokuvannut Marttikseen. Asko tarvitsee apua kameran käytössä.

Nettipajalla toimittajan työ on jännittävää ja haasteellista

Marttis-lehti ilmestyy netissä osoitteessa www.marttis.net.

Kuv

a Te

ro R

ytkö

nen

Asko Felinin mielestä vaikeinta toimittajan työssä on ajattelu ja ne hetket, jolloin tietokone ei toimi. – Helpointa on tietokoneen käyttö.hän kertoo.

Askolla on puhevamma, mutta hän kertoo kommunikoivansatoisten kanssa puheellaja sähköpostilla.Tietokoneella hän kertoo käyttävänsä apuvälineinä työssään Grid 2 -ohjelmaa sekä pääpainiketta ja joystick-ohjainta.

Askosta Nettipajalla on välillä kivaa ja välillä raskasta. Toiveena hänellä olisi, että käytäisiin enemmän ulkona.

Asko Felin työskentelee Nettipajalla toimittajana. Hän pitää siellä eniten ihmisistä.

Asko tuntee kehittyneensä työssään ja etenkin tietokoneen käytössä.

Kysyimme vielä, mistä asiasta hän pitää eniten Nettipajalla? – Ihmisistä, Asko vastaa.

Jutun tekivät Marttis-lehden toimittajat Laura Soveri ja Damian Pankola

Kuv

a Te

ro R

ytkö

nen

12 Leija 1 . 2011

Takuueläke tuo lisää varojakaikkein köyhimmille eläkeläisille.Takuueläkkeen saaarviolta 116 000 eläkeläistä.

Seuraavassa on Kelan vastauksiaasiakkaiden kysymyksiintakuueläkkeestä.

Kuka voi saada takuueläkettä?

Voit saada takuueläkettä, jos1) Asut Suomessa.2) Saat kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettätai jotakin muuta takuueläkkeeseen oikeuttavaa eläkettä.3) Kaikki eläkkeesi kuukaudessa ovat veroja vähentämättäyhteensä alle 684 euroa.

Jos et ole varma, voitko hakea takuueläkettä,ota yhteyttä Kelaan.

Takuueläkkeen määrä riippuumuista eläkkeistäsi.Jos saat muita eläkkeitävähemmän kuin 684 euroa/kuukaudessa,voit saada takuueläkettä sen verran,että eläkkeesi yhteensäovat 687,74 euroa/kuukaudessa.

Pitääkö takuueläkettä hakea?

Kyllä, takuueläkettä pitää hakea.Hakemus tarvitaan,koska Kelassa ei aina ole tiedossakaikkia eläkkeitäsi.

Jos olet saanut Kelasta postitse kirjeenja lomakkeen,täytä lomake ja palauta seKelaan vastauskuoressa.Siihen ei tarvita postimerkkiä.

Jos lomake on vaikea täyttää,voit kysyä apua Kelasta.

Kaikki eivät saa Kelalta valmista lomaketta.He voivat käydä Kelan toimistossaja hakea siellä takuueläkettä.Takuueläkettä voi myöshakea soittamallaKelan eläkeasioiden numeroon.Puhelinnumero 020 692 202palvelee arkisinmaanantaista perjantaihin klo 8 – 18.

Kela vastaa kysymyksiin takuueläkkeestä

Leija 1 . 2011 13

Voiko omainen tai hoitolaitoshakea takuueläkettä puolestani?

Kyllä voi.Hakijana voi olla virallinen edunvalvoja.Jos sinulla ei ole edunvalvojaa,hakemuksen voi tehdä myösKelan hyväksymä lähiomainentai kunnan tai hoitolaitoksen edustaja.

Kela pyytää kunnantai hoitolaitoksen edustajaltahakemuksen lomakkeella,jonka allekirjoittaa asiakastai hänen omaisensa.

Voiko hakea sähköisesti?

Valitettavasti takuueläkettäei voi hakea sähköisestieli netin kautta.

Hakeminen on kuitenkin helppoa.Voit hakea takuueläkettäpuhelimitse soittamalla Kelan eläkeasioiden numeroon.Silloin Kelassa kirjataanantamasi tiedot suoraan atk:lleeikä sinun tarvitse täyttääpaperista hakemuslomaketta.

Milloin pitää hakea?

Suurin osa takuueläkkeeseenoikeutetuista on siis jo saanutkirjeen Kelasta. Voit hakea takuueläkettäheti, kun saat kirjeen.

Kaikki eivät saaKelalta valmista lomaketta.Jos et ole saanut kirjettä ja lomakettahelmikuun ensimmäisellä viikolla,käy lähimmässä Kelan toimistossatai soita Kelan palvelunumeroon.

Jos sinulla on internet käytössäsi,voit tulostaa lomakkeen netistä.

Kiirettä ei kuitenkaan ole,sillä voit hakea takuueläkettä myöhemminkin.Takuueläkkeen voi saada takautuvastikuuden kuukauden ajalta.Vaikka hakisit takuueläkettävasta ensi syyskuussa,voit silti saada takuueläkettäjo maaliskuusta alkaen.

Mitä liitteitä hakemukseen tarvitaan?

Takuueläkkeeseen ei välttämättätarvita mitään liitteitä,jos saat jo eläkettä Suomestaetkä ole hakenut ulkomaan eläkkeitä.

Lisätietoja antaaKelan eläkeasioiden palvelunumero 020 692 202.Palvelunumeroon voi soittaa maanantaista perjantaihin klo 8 – 18.

Lähde www.kela.fi Tekstin muokkaus selkokielelle Jaana TeräväinenTekstin tarkistus Hilkka Nakari, Kela

14 Leija 1 . 2011

Vuosi 2010 oli köyhyyden teemavuosi.Me Itse ry ja Kehitysvammaisten Tukiliitto järjestivät Matti kukkarossa -seminaarin, jossa puhuttiin siitä, miten kehitysvammaiset ihmiset ajattelevat köyhyydestä.

Seminaarissa puhunutOlavi Hietaharju kertoi elämästäänesittelemällä kuvia omasta kodistaan. Jääkaapissa oli maitopurkki,mehupurkki ja leipäpussi.– Mitä siellä näkyy? No ei paljon mitään, Hietaharju totesi.

Olavi Hietaharju muistutti, että kehitysvammaiset ihmiset joutuvat tinkimään paljosta, sillä raha riittää vain perusasioihin.

– Ei ole varaa mennä vaatekauppaan eikä rahaa jää vapaa-aikaan, Hietaharju kertoi. Sami Helle taas laskeskeli, että hänellä jää asuinmenojenja muiden pakollisten menojen jälkeen kuukaudessa rahaa vain 30 euroa.– Eihän sillä pysty tekemään juuri mitään, hän sanoi.

Köyhyys tuntuu erityisen rankalta silloin,kun näkee muiden ihmisten nauttivanrahan tuomista iloista.– Kyllä se sattuu, kun toiset kehuvat uusilla tavaroilla, Sami Helle myönsi.

Köyhyyttä pyritään vähentämään

Päivässä keskusteltiin paljonpienestä noin 5 euron päiväpalkasta, jota maksetaan toimintakeskuksissa ja avotyöpaikoissa. Näissä paikoissa työelämä ei tarjoa etenemismahdollisuuksia ja köyhyys kestää useimmilla koko eliniän.

Matti kukkarossa -seminaarissa puhuttiin köyhyydestä

Ulla Topi toimi seminaarin puheenjohtajana.

Nina Kautonen ja Pertti Laitinen näyttivät,ettei kukkarossa ole ylimääräistä rahaa.

Leija 1 . 2011 15

Europarlamentaarikko Sari Essayah sanoi olevansa EU:n tasolla pettynyt köyhyyden teemavuoteen. – Se on jäänyt juhlapuheiden tasolle.Varmasti huono taloudellinen tilanne onvaikuttanut tähän, hän pohti.

Essayah kertoi 2020-strategiasta, jonka mukaan EU:n jäsenmaat ovatsitoutuneet vähentämään köyhyyttä.Samassa strategiassa on myös työllisyystavoite, jonka mukaan yhä enemmän työikäisiä ihmisiäpitää saada työelämän piiriin.– Jotta enemmän ihmisiä saadaan töihin,myös vammaiset ja vajaakuntoiset tulee työllistää, Essayah muistutti.

Raha riittää vain ruokaan

Yleisön joukossa istuneet Pertti Laitinen ja Nina Kautonen olivat kiitollisia, että kehitysvammaisten ihmisten köyhyydestä puhutaan.– Aihe on todella tärkeä ja tilaisuudessa puhuttiin täyttä asiaa, Nina Kautonen kuvaili.

Kysyn haastateltavilta,onko heillä matti kukkarossa? Molemmat kaivoivat kukkaronsa.Pertti Laitisella oli noin 12 euroaja Nina Kautosella 7 euroa.

– Rahat tulen käyttämään ruokaan,muuhun se ei riitä.Ruokakaupassakin täytyy tarkkaan valita,mitä ostaa, kertoo Laitinen.– Kyllä, ruokaan ne menevät. Ylimääräistä ei jää, Kautonen jatkaa.

Jos Nina Kautosella olisi enemmän rahaa, hän ostaisi ruokakaupasta mitä haluaisi. Molemmat ostaisivat uusia vaatteita.– Vaikka olemmekin kehitysvammaisia, meillä pitäisi olla oikeus eläänormaalia elämää, Nina Kautonen sanoo.

Teksti ja kuvat Laura Kotila

– Rahat riittävät vain perusasioihin, Olavi Hietaharju kertoi köyhyydestä.

Seminaari järjestettiin joulukuussa Tampereella.

Me Itse ry:n johtoryhmän jäsen Sami Helle kertoi,miten ikävältä köyhyys voi tuntua.

16 Leija 1 . 2011

Carmen, itsenäinen, voimakas nainen on jälleen esityksen pääosassa.Mukana on flamenco-tanssia ja tuttuja Carmen-oopperan aarioita.

Esityksen on ohjannut Mikaela Hasán.Carmenin roolissa nähdään Irina von Martensja Don Josén roolissa on Paul Olin.

Kansallisoopperan, DuvTeaternin ja Blue Flamencon yhteistuotannossa kohtaavat kehitysvammaiset ja ei-kehitysvammaiset taiteilijat.

Mustien siipien lintu – variaatio CarmenistaTulevat esitykset ovat Sellosalissa Espoossatiistaina 1.3.2010 klo 18.30ja keskiviikkona 2.3.2010 klo 12.00.

Oopperan uudessa esityksessä Pia Renes on hiljainen oopperalaulaja ja Irina von Martens esittää Carmenia.

Lähde oopperaan katsomaan Carmenia

Kuva Stefan Bremer

Leija 1 . 2011 17

Hei!Olen Riiko Ohtonen,38-vuotias sinkku Helsingistä.Etsin tositarkoituksella seuraa aikuisista, vapaista naisista.Harrastan ulkoilua, musiikin kuunteluaja käyn joskus ravintoloissa syömässä. Pidän myös matkustamisesta. Olisi kiva saada ystävä. En tupakoi enkä käytä alkoholia.Riiko OhtonenKarviaistie 2 F 5600700 HelsinkiPuhelin 040 533 6303Sähköpostiosoitteeni on [email protected]

Kirjeenvaihtoon

Hei,olen 55-vuotias nainenja haluaisin kirjeenvaihtoon 50 – 65-vuotiaiden miesten kanssa Etelä-Suomen alueelta.Harrastan kirjeenvaihtoa, ulkoilua ja television katselua. Toivottavasti et polta etkä juo.Olethan mukava ja luotettava mies.Sinikka Ukkonen Ketunkuja 545740 Kuusankoski

Kirjeenvaihtoon

Hei!Asun Nummelassa Nousukujalla. Täällä on paljon lunta tänä talvena.Olen käynyt hiihtämässä ja harrastan liikuntaa.Minulla on paljon cd-levyjä. Käyn töissä Koristeparketissa. Etsin kirjeenvaihtokavereita.Täytän helmikuussa 55 vuotta.Kari Nousiainen Nousujuja 1 E 03100 Nummela

Kirjeenvaihtoon

Hei,kaikki mukavat ihmiset! Olen Tanja, 20 vuotta.Tykkään Antti Tuiskusta.Asun Kotkassaja haluaisin kirjeenvaihtokavereita.Tykkään eläimistä tosi paljon.Jään odottelemaan innollateidän kirjeitänne.Tanja Regina Metsäkulmankatu 2148910 Kotka

Kirjeenvaihtoon

Hei,olen 33-vuotias nainen.Etsin seurustelukumppania ja seuraa samanikäisistä ihmisistä Mikkelin, Pieksämäen ja Mäntyharjun alueelta.Käyn jumpassa, uin ja pyöräilen.Käyn myös diskoissa ja kaapelikahviossa. Olen rehellinen jaluotettava ihminen.Asun itsenäisestitukiasunnossa.Kirjoitelkaa, niinvaihdetaan kuulumiset.Päivi HämäläinenMaahisentaival 2b 850970 MikkeliSähköpostini on [email protected]

Kirjeenvaihtoon

Moi!Sinua etsii lyhythiuksinen, oranssipunatukkainen, sinisilmäinen nainen. Etsin hellää, kypsää miestä. Pidän kutomisesta ja olen töissä monitoimipaikassa. Kuva olisi kiva yllätys!Sirpa Uusivuo Huvikumpu-palvelukoti Sajatie 430 12630 Sajaniemi

Kirjeenvaihtoon

18 Leija 1 . 2011

Haluatko laittaa Leijaankirjeenvaihtoilmoituksen?

Lähetä ilmoitus osoitteella:LeijaPinninkatu 5133100 Tampere

tai sähköpostilla [email protected]

Hei! Olen 47-vuotias kehitysvammainen nainen Kuhmosta. Muutin tämän vuoden alussa maalle veljeni taloon ryhmäkodista. Meillä täällä 2 koiraa, joita hoidan päivittäin. Pelaan sählyä ja pidän iskelmämusiikista.Laulan mielelläni karaokea.Haluaisin suunnilleen itseni ikäisen juttukaverin.Voisimme soitella puhelimella toisillemme.Helpoimmin saat minut kiinni soittamalla, sillä minun on vaikea kirjoittaa.Riitta KähkönenKostamustie 221088740 HärmänkyläSähköpostiosoitteeni on [email protected] 040 7305 679Minut löytää myös Kaveripiiristä

Kirjeenvaihtoon

Hei, olen 55-vuotias Osmo!Etsin kirjeenvaihtokaveria ja ystävää. Olen iloinen, reipas, huumorintajuinen, mukava, fiksu ja seurallinen kaveri.Asun Kuhmoisissa 40 neliön rivitalokaksiossa. Pituuteni on 192 cm ja paino 80 kg.Käyn työssä kaupassa ja toimintakeskuksessa. Harrastan ulkoilua, lenkkeilyä, uimista,pyöräilyä, musiikin kuuntelua ja tanssimista.Käyn elokuvissa ja teatterissa.Tykkään kotitöistä, kuten ruuanlaitosta.Olisi kiva, jos löytyisi ystäväksi samanikäineneli 50 – 60-vuotias nainen.Voitaisiin tutustua ja tavata.Osmo TorkkeliPäijälänraitti 17 B 617800 Kuhmoinen

KirjeenvaihtoonHeissan 50 – 60-vuotiaat miehet! Olen yksinäinen nainen Outokummusta.Harrastuksiini kuuluu musiikin kuunteluja runojen kirjoittelu.Kirjoittakaa, miehet, rohkeasti!Sirpa Härkönen Mikonkatu 9 A 6 83500 Outokumpu

Kirjeenvaihtoon

Olen 32-vuotias mies Nakkilasta,etsin samanikäistä naisseuraa tositarkoituksella.Harrastan elokuvien katselua, musan kuunteluaja valokuvaamista digikameralla. Jos kiinnostaa, niin kirjoita. Sami Virta ArantilankotoKirkkokatu 17 29250 NakkilaPS. kuva on plussaa.

Kirjeenvaihtoon

Hei, minä olen 30-vuotias miesja etsin tyttöystävää.Olen rauhallinen, iloinen ja urheilullinen.Harrastan kävelyä, pelaan salibandya.Katson elokuvia ja kuuntelen musiikkia.Jarkko Karhu Maununkatu 1037100 Nokia

Kirjeenvaihtoon

Hei, minä olen 41-vuotias Vaasasta.Haluaisin kirjoitella naisten ja miesten kanssa.Harrastan musiikin kuunteluaja pelaan mielelläni pasianssia.Pasi Haapa-ahoKuninkaantie 76 65320 VaasaPS. Kirjoitellaan! Valokuva olisi kiva yllätys!

Kirjeenvaihtoon

Leija 1 . 2011 19

Tommi Kivimäki on pian toiminutkuusi vuotta Me Itse ry:n toiminnallisena puheenjohtajana.Maaliskuun vuosikokouksessa valitaan uusi puheenjohtaja, silläKivimäki jättää tehtävän 31.12.2011.

Puheenjohtajana Tommi Kivimäki on ollut mukana parantamassa erityisesti kehitysvammaisten ihmisten asumista.– Edustin puheenjohtajanayhdistystä yksilöllisen asumisenkehittämishankkeessaja asumisyksiköiden arviointi- ja kehittämishankkeessa.

Kivimäki on mukana myös kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnassa.– Viimeksi neuvottelukunta ja sen laatuvaliokunta laativat asumispalvelun laatukriteereitä. Minua pyydettiin tekemäänlaatukriteereistä kuvaesitys,Tommi Kivimäki kertoo.

– Asuminen on mennyt eteenpäin!Silti huonojakin uutisia kuuluu.Esimerkiksi eräässä asumisyksikössä ohjaajat avaavat kaikkien kirjeet.Se loukkaa kirjesalaisuutta.

Me itse on nykyään vahvasti mukanavaltakunnallisessa päätöksenteossa.– On loistava asia, että Me Itseon liittynyt mukaan vammaisfoorumiin.Ja vuosi sitten meiltä pyydettiin edustajaavaltakunnalliseen vammaisneuvostoon, Tommi Kivimäki kertoo.

Seuraajalleen, uudelle puheenjohtajalle Kivimäki lähettää tärkeitä terveisiä:– Vaikka itsellä olisi asiat hyvin,puheenjohtajan täytyy muistaa aina heikoimpia jäseniä.Puheenjohtajan on hyvä tuoda esille esimerkiksi selkokielen ja kuvakommunikaation merkitystä,Kivimäki muistuttaa.

Teksti ja kuva Jaana Teräväinen

Tommi Kivimäki jättää Me Itse ry:n puheenjohtajuuden tyytyväisenä:

”Asuminen on mennyt eteenpäin!”

20 Leija 1 . 2011

Työelämän lisäksi puheenvuoroja voi pitää myös virallisemmissa tilanteissa, kuten Me Itse ry:n kokouksissa.

Puhujakoulutuksen kouluttaja Anne Repo kertoo, että oma puheenvuoro kannattaa aina suunnitella hyvin. – Sellainen puhe tehoaa parhaiten, missä sanotaan tiiviisti ja ymmärrettävästi vain tärkeimmät asiat, hän kertoo.

Kokouksissa pyydetään puheenvuoroa

Anne Repo muistuttaa, että puhumisessakin on pelisäännöt. Toisen puheenvuoron aikana ei saa puhua, ja kokoustilanteessa on muistettava pyytää erikseen puheenvuoroa.

– Kokouksissa on tärkeää puhua lyhyesti ja napakasti, jotta kaikki ehtivät sanoa mielipiteensä. On myös tärkeää, että puhuu asiasta eikä asian vierestä, Repo valottaa.

Hän myös huomauttaa, että omakohtaiset kokemukset antavat puheelle vakuuttavuutta.

Erityisesti kokoustilanteissa ja puhe-esityksissäpuhujaa saattaa jännittää. Anne Repo kertoo, että jännittäminen on normaalia, ja jännitystä voi lievittää hyvällä valmistautumisella. Puhujan ei pidä olla liian ankara itselleen.

– Ei haittaa, vaikka ääni värisee. Puhujan ei tarvitse olla täydellinen, Anne Repo rauhoittelee.

Ensimmäinen oma puhe

Hyvinkääläinen Päivi Lähtinen on mukana Käsikynkkä-projektin puhujakoulutuksessa, jonka tarkoituksena on kouluttaa kehitysvammaisia puhujia.Koulutukseen kuuluu harjoitus,jossa opiskelijat pitävät julkisen puheen.

Päivi Lähtinen pitiensimmäisen oman puheensaHyvinkään työkeskuksessa Hän puhui asumisesta.– Puhuminen tuntui hyvältä. En ole ennen pitänyt puhetta.

Yleisössä oli tuttuja ihmisiä, mutta silti puhuminen ihmisten edessä jännitti:– Pelkäsin, että mokaan ja luen muistiinpanoni väärin. Jos kyseessä olisi ollut suurempi yleisö, olisin jännittänyt enemmän, Päivi Lähtinen kertoo. Puhujakoulutus on innostavaa. – Koulutuksen ansiosta uskallan paremmin sanoa mielipiteeni. Koulutus on auttanut minua eteenpäin. Haluan pitää puheita myös jatkossa, hän kertoo.

Teksti ja kuva Laura Kotila

Päivi Lähtinen oli kirjoittanut vihkoon muistiinpanot puheensa tueksi. Hänen luentonsa aiheena oli asuminen.

Suunnittele puheesi hyvinOman mielipiteen ilmaiseminen on tärkeää monessa arkitilanteessa, esimerkiksi työelämässä.Vain ilmaisemalla selkeästi oman mielipiteensä voi vaikuttaa asioihin.

Leija 1 . 2011 21

22 Leija 1 . 201122 Leija 1 . 2011

Tule mukaan toimintaan!

Kuv

a JT

Vapaaehtoistoiminnan teemavuosi on alkanut

Tämä vuosi on Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi.Vuoden aikana järjestetään monia tapahtumia.Tunnet ne tästä tunnuksesta:

Me Itse ry:n vuosikokous pidetään Tampereella maaliskuussa

Me Itse ry:n vuosikokous pidetään 19. – 20.3.2011 TampereellaJuvenes-ravintolan tiloissaosoitteessa Yliopistonkatu 38.Kokouksessa valitaan muun muassa Me Itse ry:n toiminnallinen puheenjohtajaja varapuheenjohtaja.

Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan parittomina vuosina. Yhdistyksen säännöissä määrätään,että heidän tulee ollakehitysvammaisia henkilöitä.

Ilmoittaudu vuosikokoukseen yhdistyksen toimistolle 21.2.2011 mennessä. Osoite onMe Itse ry / Merja HakalaPinninkatu 5133100 Tampere

Voit ilmoittautua myös sähköpostilla,silloin osoite on [email protected]

Tomi ja Susanna Tuominen saivat hauskat lahjat vuosi sitten kokouksessa.

Kuva Laura Kotila / Me Itse ry

Kehitysvammaisten ihmisten asumisen järjestäminen muuttuu. Tule konferenssiin pohtimaan, miten laitosasumisen hajauttaminen etenee Suomessa ja muualla Euroopassa?

Yksi naapureista – laitosasumisesta yksilölliseen asumiseen -konferenssion 23.3.2011 Helsingissä.Tilaisuuden järjestävät Kehitysvammaliitto ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö yhteistyössä kehitysvamma-alan neuvottelukunnan kanssa.

Mia Puttonen kertoi asumisestaan sanoin ja kuvin ASU-seminaarissa 2009.

Asumisesta puhutaan maaliskuussa Helsingissä

Leija 1 . 2011 23

Hyvinkääsalissa järjestetään konsertti lauantaina12.2. klo 14 – 15.30.

Esiintymässä ovat Mölytoosa, tanssiryhmä, musiikkiryhmäja laulukuoro. Kuvassa oleva Markku Pauro esittää yksinlaulua.Konsertin juontaa Janne Kataja.

Ministeri Paula Risikko on lupautunut Hyvinkään Kehitysvammaisten järjestämän konsertin suojelijaksi.

Liput maksavat 15 euroaja niitä saa ostaa Hyvinkään kvt:ltäsekä netistä sivulta www.lippu.fi.

Konsertti Hyvinkäällä

Myötätuulen viestin teema on tänä vuonnavapaaehtoistoimintaSatakunnassa järjestetään tänäkin vuonna Myötätuulen viesti. Viesti on osa vapaaehtoistoiminnan vuoden tapahtumia.

Ensimmäisiä viestin tapahtumia on Minä lupaan -vaalikeskustelu, jokaon 9.3. Porin seurakuntakeskuksessa.Keskustelun järjestää Me Itse ry Pori.

Lisätietoja:http://meka.tv/

Tuomas Forsten vei vuosi sitten pyöräilemällä Myötätuulen viestiäeteenpäin.

Leija 1 . 2011 23

Raha-automaattiyhdistystukee toimintaamme.

Asiaa ja viihdettä selkokielellä

Numero 1.2011

LEIJAPinninkatu 5133100 Tampere

Lehtitilauksetja osoitteenmuutoksetJäsensihteeri Sinikka Niemipuhelin 0206 90283sähköposti: [email protected]

JulkaisijaKehitysvammaisten Tukiliitto rypuhelin 0207 718 200Kotisivu: www.kvtl.fi

Toimituspäätoimittaja Jaana Teräväinen,puhelin 0207 718 211,s-posti [email protected]

Ulkoasu Jaana Teräväinen

Kansi Unified-koripalloa,kuvaaja Tuomas Venhola.

Toimitusneuvosto Esko KäkiLeealaura LeskeläJanna MaulaIrmeli VuotilaTeuvo TaipaleRaija Turunen

Painopaikka Oriveden Kirjapaino

Tilaushinta 2011 on 16 euroa.

KehitysvammaistenTukiliiton jäsenet voivatvalita jäsenlehdekseenLeijan tai Tukiviestin.Jäsenlehti on maksuton.

Leija ilmestyykuusi kertaa vuodessa.Seuraavaan Leijaan 2 / 2011tarkoitettujen juttujenja kuvien pitää olla toimituksessa21.3.2011 mennessä.Lehti ilmestyy 9.4.2011.

Leijaa voi lukea netissä Issuu-palvelussa.Kirjoita hakuun sana Leija.

Rahankäytön opas

Leijan liitteenä on uudistettu Rahankäytön opas.Se tarjoaa perustietoa oman talouden suunnittelusta.Oppaassa kerrotaan,miten omaa taloutta voi suunnitella. Opas neuvoo, mitä voi tehdä, jos ei selviä laskujen maksusta tai veloista. Lisäksi siihen on koottu perustietoa eri maksutavoista ja verkkopankin käytöstä.

Oppaan ovat julkaisseet Selkokeskus ja Kuluttajavirasto.

Esite on myös internetissäPapunetin ja Kuluttajaviraston sivuilla. Sivujen osoitteet ovat www.papunet.net/selko ja www.kuluttajavirasto.fi

Esitteitä voi tilata ilmaiseksi sähköpostilla osoitteesta [email protected]

5 aihettajuhlaan

Kehitysvammaisten Tukiliitto – hyvän elämän puolesta vuodesta 1961

0Kehitysvammaisten Tukiliitto ry on toiminut vuodesta 1961.