This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
1
Laadunhallinnasta laadukkaaseenjohtamiseen
7.12.2009
Juhani AnttilaVenture Knowledgist Quality Integrationhttp://www.QualityIntegration.biz , http://[email protected]
1. Lähtöongelmat, käsitteellinen perusta ja perusymmärrys,mistä on kysymys
2. Laadukas johtaminen3. Organisaatioidentiteetin turvaaminen4. Laadukas järjestelmällinen johtaminen5. Strateginen johtaminen ja johtamisprosessi6. Operatiivinen toiminta ja tuotteet sekä liiketoiminta-
prosessien hallinta7. Liiketoimintarealiteetit8. Tietopohjainen johtaminen9. Suorituskyvyn arviointi ja kehittäminen10. Organisaation oppiminen
3
1. Lähtöongelmat, käsitteellinen perusta ja perusymmärrys, mistä on kysymys
4
Organisaatioiden laaturatkaisuissa on ongelmia!
3235/10.11.2009/jan
• Organisaation johto ei osallistu eikä ole sitoutunut – Laatu onvain asiantuntija-aihe.
• Johdon ja laatuasiantuntijoiden välinen vuorovaikutus ontehotonta. Laatuasiantuntijoiden merkitys yrityksenliiketoiminnan kehittämisessä on kyseenalainen.
• Laatutoteutukset – esim. ns. laatujärjestelmät – eivät oleliiketoimintalähtöisiä.
• Ihmiset – eivät edes laatuasiantuntijat – ymmärrä eroalaadunhallinnan (QM - Quality Management) jalaadunvarmistuksen (QA – Quality Assurance) välillä.
• On paljon erilaisia, erillisiä ja kilpailevia laatumenettelyjä,joista eivät edes laatuasiantuntijat ole samaa mieltä.
• Organisaatioissa on monia muita asiantuntija-alueita, jotkakilpailevat keskenään ja myös laadunkehityksen kanssa.
• Laaturatkaisut organisaatioissa ovat vahvasti vainsertifiointikeskeisiä, eivät liiketoimintaa aidosti kehittäviä jatehostavia. Sertifiointi on kaupallistunutta ja menettänytuskottavuutensa.
• Laaturatkaisut ovat ensisijaisesti reaktiivisia jainnovatiivisuutta on hyvin vähän.
• Muodollista ja passiivista dokumentointia korostetaan aidonliiketoiminnallisen tiedon ja tietämyksen hallinnan sijasta.
Useimmissa tapauksissalaadun kehittäminenorganisaatioissa ei olekiistatta lunastanutlupauksiaan.
Mitä sitten pitäisi tehdä?
Pieter Bruegel the Elder 1568: Sokeiden marssi (Matteus 15:14)
Ekselenssin arvioimiseksi liiketoiminnan kokonaissuorituskykyä verrataantarkoituksenmukaisiin vertailukohteisiin. Ekselenssiä on, jos suorituskyky:
– Ylittää organisaation asettamat omat tavoitteet.– Ylittää oman liiketoiminta-alueen muiden organisaatioiden suorituskyvyn:
• on keskiarvoa parempi• on parhaiden kilpailijoiden joukossa
– On maailman huipputasoa (World Class) otettaessa huomioon kaikki liiketoiminta-alueet
• edustaa benchmark-tasoa ja parhaita käytäntöjä (best practices)• on esikuvana kaikenlaisille organisaatioille
3227/3.12.2009/jan
8
Mikä on suorituskykymme?
3623/6.11.2009/jan
Suorituskyky (Performance) – Toimintakyky ja mitä sillä saadaan
aikaan (tuote)
Laatu (Quality) – Missä määrin sidosryhmien tarpeet jaodotukset täyttyvät
Vaatimusluokka (Grade) – Standardivaatimukset
Palvelutaso (Service level) – Kahden osapuolen sopimatvaatimukset
Jatkuva menestys (Sustained success) – Jatkuva kilpailukykysuorituskyvyllä
Eksellenssi (Excellence) – Laatu, joka ylittää haasteellisetreferenssit Täyttää minimivaatimukset
Olla keskinkertainen
Käsitteistö on käytännön ihmisille - eritoten johdolle -
vaikea ja selkiintymätön.
9
Mitä tarkoitetaan ammattimaisillalaatuaiheen käsitteillä?
Ammattimaisesti laatuaihetta tarkastellaan jonkin organisaation puitteissa:
Laatu– Organisaation kaiken laatutoiminnan tavoite (Tulos)
Laadunhallinta– Laadun käytännön toteuttaminen organisaatiossa (Johdettu toiminta)
Laadunvarmistus– Sidosryhmien saaminen vakuuttuneeksi, että organisaatio pystyy täyttämäänvelvoitteensa ja olemaan laadukas (Viestintä)
3412/15.11.2009/jan
10
Laatukäsitteestä
Laatu on käsite, jonka jokainen voi ymmärtää ilman selityksiä. Laatu on yleiskielenpaljon käytetty sana. Kun jokin asia yhdistetään laatuun, halutaan tuoda esille tuonasian myönteisiä piirteitä ja hyvyyttä. Laatu on hyvän ja onnistumisen käsite. Kuitenkinmonimielisyys on laatukäsitteeseen itseensä sisältyvä luonteenomainen piirre, jostajohtuen laatukäsite voidaan määritellä monella eri tavalla:
• Tuoteominaisuusperusteiset määritelmät: Laatu on tuotteen objektiivisestimitattavissa olevia ominaisuuksia.
• Tuotantoperusteiset määritelmät: Laatu on vaatimusten objektiivistatäyttymistä tai virheettömyys-/virheellisyysaste.
• Monetaariset arvoperusteiset määritelmät: Laatu on kohteen käyttöarvo(utiliteetti) tai käyttöarvon ja hinnan suhde.
• Reaalitaloudelliset arvoperusteiset määritelmät: Laatu on kohteensubjektiivinen hyötyarvo riippumatta sen hinnasta.
• Filosofiset ja myyttiset määritelmät: Laatu on subjektiivisesti koettavaaerinomaista hyvyyttä (esim. hyvinvointia ja rakkautta) tai luksusta.
Liiketoiminnallis-ammatillisia yhteyksiä varten laatukäsite on määriteltykansainvälisessä standardissa ISO 9000.
3413/15.1.2008/jan
11
Mitä laatu tarkoittaa?
Laatu on:• Mitä ja miten helposti sidosryhmämme saa meistä
(tuotteistamme) itselleen hyödyllistä arvoa• Seuraus omasta toiminnastamme ja sen tuloksista• Suhteellinen asia – Sitä on aina mahdollista parantaa• Organisaation perustarkoitus ja menestymisen perusta
2797/17.11.2009/jan (*) Laatukäsitteen yleinen kansainvälisesti laajasti käytetty määritelmä, ISO 9000
““Missä määrin Missä määrin jokinjokin täyttää kaikkien siihen liittyvien sidosryhmien täyttää kaikkien siihen liittyvien sidosryhmien tarpeet ja odotuksettarpeet ja odotukset”” (*) (*)
Organisaatiossa on aina jossainmäärin laatua. Oleellinen kysymyson, miten sitä voidaan jatkuvastilisätä. Ns. ylilaatu on käsitteenäkinmahdoton.
12
Laadunhallinta = Laadukas johtaminen
2767/19.11.2009/jan
Laadunhallinta (integroitu):
Laadunhallinta(*) = Koordinoidut toimenpiteet organisaationsuuntaamiseksi ja ohjaamiseksi täyttämään kaikkien sidosryhmientarpeet ja odotukset = Laadukas johtaminen
Laadukas johtaminen = Johtamisen laatu = Missä määrinjohtaminen täyttää kaikkien sidosryhmien tarpeet ja odotukset.
(*) Quality management (ISO 9000)
LaatujohtaminenLaadun johtaminenTQM
13
Laadunhallintajärjestelmä (Quality Management System, QMS) kuvaa organisaationjärjestelmällistä laadukasta johtamista. Käsite muodostuu seuraavista osista:
1. MS (Management System): Johtamisjärjestelmä- Järjestelmällinen tapa, jolla organisaation johto määrittelee ja toteuttaakäytännön toiminnan ja organisaation tavoitteet
2. Q (Quality): Laatu-, laadukkuus- Johtamisjärjestelmään liittyvä ominaisuus, joka kuvaa, miten järjestelmä toteuttaa laadun
Laadunhallintajärjestelmä on olemassa ensisijaisesti organisaation omia liiketoiminnantarpeita varten.
(Suomenkielinen termi “laadunhallintajärjestelmä” on kovin harhaanjohtava - ja tarpeeton.)
2719/25.11.2009/jan (*) Ref.: ISO 9000 (käsitteet) ja ISO 9004 (QMS)
14
Laadunhallinnan järjestelmällisyys toteutuu organisaationliiketoiminnan rakenteiden ja toiminnan (prosessien) kautta.Laadunhallintajärjestelmä on illuusio
Laadunhallintajärjestelmä on:• standardoitu käsite, joka kuvaa koko
organisaation laadukasta johdonmukaistaja järjestelmällistä johtamistoimintaaorganisaation eri tasoilla.
• käsitteenä sekä asiasisällöltään jamerkitykseltään aiheuttanut paljonsekaannusta johtuen laatuun yleisestiliittyvien käsitteiden kirjavuudestakäytännössä ja monissa alan julkaisuissa.
Laadunhallinnan toteuttamisessa pitäisi näkyä organisaatioidentiteetti ja innovatiivisuus.Tällöin myös laadunhallintajärjestelmää olisi järkevä kutsua yrityskohtaisella nimellä.Esim. innovatiivisuutta korostavan yrityksen “laadunhallintajärjestelmä” voisi ollanimeltään “IBR, Innovative Business Realization”.
Laadunhallintajärjestelmä on käsite, joka organisaatioita kehittävien ja laadukkuutta arvostavien on syytä tuntea, mutta käytännön tasolla sitä ei ole tarve kuitenkaan käyttää.
(Ref.: ISO 9000 –standardit)
Laatujohtaminen
Sertifiointi
16
Laadunhallinnan kaksi aluetta
1543/2.11.2009/jan
1. Sisäinen tarve ja suuntaus- integroitu laadunhallinta (quality management, QM): tavoite business excellence jajatkuva menestys (sustained success)- liiketoiminnan (prosessien) suorituskyvyn jatkuva parantaminen- yleisenä referenssinä esim. ISO 9004
2. Ulkoinen tarve ja suuntaus- laadunvarmistus (quality assurance, QA): luottamuksen (confidence) synnyttäminen liiketoimintasuhteissa sidosryhmien (asiakkaiden) kanssa- sovitut tuotevaatimukset- yleisenä referenssinä esim. ISO 9001
Molempia näkökulmia tarvitaan aina käytännön tapauksissa. Laadunvarmistuksen tuleeperustua laadunhallintaan, ja se on siten sen osa-alue.
17
2540/29.1.2007/jan
- QMA, QMB, QMC Yrityksen sisäinen QM (ISO 9004)(yrityksen laadunhallinta, quality management)
- QAA/B, QAB/C Yritysten välinen QA (ISO 9001)(toimittajan laadunhallintaan perustuva laadunvarmistus, quality assurance)
Yritys C
QMC
Yritys A1
QMA1
Yritys B
QMB
QAB/C
QAA/B
Laadunhallinnan (QM) ja laadunvarmistuksen (QA) johdonmukainen yhteensopivuus (konsistenssi)
Laadunvarmistus – luottamuksen synnyttäminenasiakkaalla – perustuu laadunhallintaan
Laadunhallinta Tuotos/Tulos
Syötteet
3233/2.1.2007/jan
Laadunvarmistus- suunnitelma- sopimus
Asiakas
Toiminnanjohtaminen
Laadunvarmistus-viestintä
”e-Sertifikaatti”
Tuotteen toimituskanava
Laadunvarmistus- kanava
19
2. Laadukas johtaminen
20
2754x/5.4.2004/jan (Ref.: E. Tanttu,PP)
Mistä ohjeita laadukkaaseen johtamiseen?
“Tätä tietä, sano piru patruunalle.”
21
Johtamisen ja johtajuudenkehittäminen
2998/10.8.2009/jan
Johtamista on tutkittu paljon ja siitä on kirjoitettuvaltavasti. On olemassa suuri määrä myös toistensakanssa kilpailevia johtamisoppeja ja monia erilaisiajohtamisen työkaluja.
Hyvää johtamista / johtajuutta ei voi kuvata milläänyhdellä ainoalla toimintamallilla tai standardilla,kuitenkin sitä voi ja kannattaa aina kehittääjärjestelmällisellä tavalla.
Johtamisenkin järjestelmällinen kehittäminen voi ollavarmempaa ja tehokkaampaa kuin itsestääntapahtuva kehittyminen. Tässä sopivat mallit,työkalut ja standardit voivat olla hyödyllisiä.
22
3435/14.11.2009/jan
Organisaationlaatutoiminnan
toteutusratkaisu
Organisaationlaatutoiminnan
tavoite
Yleiset kansallisetja kansainväliset
suuntaukset
“Suurtenopettajien”
opit
Hyvät käytännötmuista
organisaatioista
Yleisetstandardimallit
Organisaation perusteet ja tavoitteet laadun suhteen
Organisaation sidos-ryhmien tarpeet ja
odotukset
Jokaisella organisaatiolla on aina omat lähtökohtansa ja tavoitteensa sekä ainutlaatuinenja jatkuvasti kehittyvä toteutusratkaisunsa laadun suhteen:
}Toiminta ja tuotteet
23
3323/2.9.2007/jan
Major approaches to solve the problemsof quality management
1. Integration:– Organizations should implement effective /
efficient and business-relevant quality principlesand methodology embedded within their normalbusiness management activities for bothstrategic management and operationalmanagement
2. Responsiveness:– Enhancing abilities to adjust quickly to suddenly
altered external conditions, and to resume stableoperation without undue delay
3. Innovation:– There is no single solution to organizations’
challenges. One should continuously strive fornew organization-dedicated innovative andunique approaches. Multiple different choices forquality management should be encouraged incompetitive business environments.
Quality management Quality of management
Standard approach Our organization’sunique approach
Dynamic and flexiblebusiness management
24
Good management principles
3009x/3.6.2005/jan
ISO 9000 – Quality management principles:• Customer focus• Leadership• Involvement of people• Process approach• System approach to management• Continual improvement• Factual approach to decision making• Mutually beneficial supplier relationships
Malcolm Baldrige - Core values and concepts:• Visionary leadership• Customer-driven excellence• Organizational and personal learning• Valuing employees and partners• Agility• Focus on the future• Managing for innovation• Management by fact• Social responsibility• Focus on results and creating value• Systems perspective
EFQM - Fundamental concepts of excellence:• Results orientation• Customer focus• Leadership and constancy of purpose• Management by processes and facts• People development and involvement• Continuous learning, innovation and
improvement• Partnership development• Corporate social responsibility
(*) Laadukkaan johtamisen periaatteet
Jokaisessa organisaatiossa tulisitarkastella hyvän johtamisen periaatteitajuuri kyseisen organisaation kannalta.Yleiset johtamisperiaatteet voivat tässätoimia johdattelevina apuvälineinä.
25
1. Keskittyminen asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin
2. Tulevaisuuden tarpeiden huomioonottaminen
3. Työntekijöiden arvostaminen
4. Organisaation johtaminen ketterien vuorovaikutusprosessien muodostamanajärjestelmänä
5. Liiketoiminnan suorituskyvyn jatkuva kehittäminen uusiutumisen, yhteistoiminnan jaoppimisen kautta
6. Yhteistoimintakumppanien arvostaminen
7. Yhteiskunnan tarpeisiin ja odotuksiin vastaaminen
3194/2.1.2007/jan
Johtavat periaatteet organisaation johtamiseksi
erinomaiseen suorituskykyyn
Tässä yhteenvedossa on yhdistetty laadukkaanjohtamisen periaatteet ISO 9000 –standardeistasekä Malcolm Baldrige ja EFQM malleista (”3in1”).
26
Corporate governance – Hyvä hallintotapa
3078/12.12.2005/jan
Yrityksen toiminta käytännössä tavalla, joka vahvistaasijoittajien, omistajien ja asiakkaiden luottamustayrityksen toimintaan ja markkinoiden toimivuuteen
– … kehittää hallinnointia ja toiminnan läpinäkyvyyttä– … yhtenäistää yrityksestä annettavaa tietoa ja
tehostaa tiedonkulkua– … edistää luottamusta
Keskeisiä kysymyksiä:– Yrityksissä
• Rooli- ja vastuujako eri elinten välillä(yhtiökokous/omistajat, hallitus, toimiva johto)
– Julkisella sektorilla:• Raportointitiet• Luottamushenkilöiden ja asiantuntijoiden
välinen rooli- ja vastuujako• Toimeksiantajan määrittely• Päätösten perusta
(Ref.: Taxell, OECD)
Käytännön ohjeita:• Lainsäädäntö• Pörssin ohjesäännöt ja muut määräykset• Suositukset listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjaus- järjestelmille• Omistajakohtaiset periaatteet• Yhtiökohtaiset työjärjestykset
Kunnan hallintotehtäviä varten on kunnanhallituksen alaisia lakisääteisiä ja vapaaehtoisia lautakuntia ja johtokuntia.
27
3. Organisaatioidentiteetin turvaaminen
28
Johtaminen kohdistuu aina johonkinorganisatoriseen järjestelmään
• Laadunhallinta on organisaation johtamista• Johtaminen on organisaation vastuullisessa asemassa olevien tehtävä.• Laadukas johtaminen tähtää organisaation jatkuvaan menestymiseenalallaan.• Johtamisella ohjataan organisaation toimintaa ajassa eteenpäin tarpeiden jaodotusten mukaisesti.• Organisaation on kuitenkin aina kiinni omassa ja ympäristönsä kulttuurissa.
1362/13.11.2009/jan (Ref.: ISO 9000)
Mennyt Nyt Tuleva
Yhteiskunnan yleinen kehittyminen
Toiminta-alueen yleinen kehittyminen
Organisaation kehittyminen
29
Persoonallinen johtamisratkaisu
2847/25.10.2009/jan
Organisaation johtamisratkaisu on aina johtajansa näköinen.
– Menestymisen / menehtymisen tapoja ja malleja on lukuisia.
Organisaatiosta riippumattomissa turbulenteissa toimintaolosuhteissatoimintaolo-suhteissa voi menestyä / menehtyä ilman johtamisen ansiota /syytä. “Myrskyssä kalkkunakin lentää erinomaisesti.”
Asiantilan tiedostamisella, ymmärtämisellä ja johtamisosaamisella (esim.riskien hallinta ja jatkuvuussuunnittelu) voi vaikuttaa myönteisesti kaikissaolosuhteissa.
30
Organisaation suorituskyvyn kehittämisen lähtökohtaon itsensä (liiketoiminnan) ja ympäristön tunteminen
3230/1.11.2009/jan
Identiteetti, organisaation oma kokonaiskäsitys itsestään toimivana kokonaisuutena jaomien ja toisten havaintojen kohteena:
– Organisaatio itse synnyttää oman kokonaisvaltaisen ykseytensä.
– Organisaation eetos – toimintaperiaatteet, asenteet ja aikomukset – tulee ollasopusoinnussa ympäristön kanssa.
– Jokaisella organisaatiolla on aina omat luonteenpiirteensä, jotka johtuvat johdosta,organisaation rakenteista sekä liiketoimintaprosessien toiminnasta ja tuloksista.
Organisaation johdon velvollisuus on ylläpitää ja kehittää organisaation identiteettiätodellisten toimintaolosuhteiden tarpeiden ja odotusten mukaisesti. Suorituskyvynkehittämisen hankkeissa tämän tulee olla lähtökohtana, vaikka on hyödyllistä käyttäähyväksi myös arvostettuja yleisiä periaatteita, malleja ja esimerkkejä.
31
Organisaatioidentiteetti:• Rakentuu kokonaiskäsityksestä itsestään toimivana yksilöllisenä organisaationa:
Ytimessä ovat omat arvostukset ja tarkoitukset sekä organisaation olemus.Se on paljon muuta kuin vain ulkoiset tunnusmerkit, kuten logot ja mainokset.Identiteettiin sisältyy myös tietty suunta ja tavoite.
Organisaatioidentiteetin merkitys on erityisesti kilpailutekijänä. Sen avulla tuodaan esiin omatvahvuudet ja erottaudutaan kilpailijoista.
Vastuu organisaatioidentiteetistä kuuluu organisaation ylimmälle johdolle:• Identiteetti rakentuu organisaation sisällä, mutta se suuntautuu ulospäin. Pyrkimyksenä on saadasidosryhmät ymmärtämään organisaation arvo.• Vahvan identiteetin edellytyksenä on toisiaan tukevat ydinosaaminen, visio ja arvostukset.• Identiteetti yhdistää organisaation arvostukset ja vahvuudet• Organisaatioidentiteetti liittyy organisaation rakenteisiin ja prosesseihin.
Vahva identiteetti tekee organisaatiosta itseohjautuvan:• Myös työntekijät tuntevat olonsa hyviksi, kun johto paneutuu organisaatioidentiteettiin.
Ihmiset tietävät, mihin he kuuluvat ja mitä heiltä odotetaan. Työhön suhtautuminen saasyvyyttä.
(Ref.: Tuula-Riitta Markkanen)3702/27.9.2009/jan
Organisaatioidentiteetti
32
3007/20.11.2009/jan
Laadun-hallinta
Työturvallisuuden ja-terveyden hallinta
Ympäristön-hallinta
Henkilöstönhallinta
Riskienhallinta
Taloudenhallinta
Tietoturvallisuuden hallinta
Ristiriitariskejä: - Strategisella tasolla: Organisaation johdon sitoutuminen - Operatiivisella tasolla: Prosessien toiminta ja kehittäminen
Tiedon /tietämyksen
hallinta
Issue Xmanagement
Kilpailevat johtamisopit ja -suuntaukset aiheuttavat ristiriitoja ja murentavat yrityskokonaisuutta
Integrating specialized domains of managementstandardization and ensuring natural business diversity
3342/20.8..2008/jan (Ref.: ISO Management systems standardization, MSS)
General management
responsibilitiesand business
system
Risks
Finance
Product quality
Occupational health and safety
Security
Environment
Socialresponsibility
Ethics
The Finnish modelfor integration (MSS)
Organizational diversity
Organizationalidentity & privacy
34
Ongelma hallintastandardien käyttäjillä: Standarditmurentavat organisaatioiden identiteettiä
3610/1.9.2009/jan
On edelleenkin organisaatioita, jotka rakentavat ja ylläpitäväterityisiä “laatujärjestelmiä” tai “toimintajärjestelmiä”. Tällaista jopakoulutuksella edistetään.
Organisaatioiden eri johtamisalueita varten toteutetuthallintajärjestelmät (perustuen standardeihin tai muihin lähteisiin)ovat toisistaan erillisiä.
Sertifiointi vielä edelleenkin ohjaa organisaatioiden eri alojenstandardien toteutuksia.
Standardien käyttäjillä on monenlaisia (ja myös omituisia)näkemyksiä standardeista.
Organisaatiokohtaisista innovatiivisista standardien soveltamisentoteutusratkaisuista on vähän tietoja.
Laadussa ei voi koskaan tulla valmiiksi. Sitä voidaan toteuttaa ja kehittää vain ottamalla huomioonprosessit sekä ihmisten ja organisaatioiden olevat ja tulevat realiteetit ja tarpeet.
Akateemikko Rolf Nevanlinna: ”Millään ulkoisilla järjestelyillä ei voi muuksi muuttaa tosiasiaa, ettätyön menestys perimmältään riippuu toiminnan johtajien ja työntekijöiden harrastuksesta, taidosta jahyvästä yhteistoiminnasta.”
”Miksi sinä siellä olet?Tule ulos!” Olet vapaa!
Tietämättö-myydenVankila
36
Standardointi ja organisaatioiden reaalitoiminta
Standardointi X: Aihealue X / Standardielementit X / Konsensusprosessi X
Organisaatio A: Toteutuselementit A: Innovaatioprosessi A
Aihealueen todellinen käytännön toteutus
3484.27.10.2009/jan
Standardoinnin aihealue
Standardointi Y: Aihealue Y / Standardielementit Y / Konsensusprosessi Y
Organisaatio B: Toteutuselementit B: Innovaatioprosessi B
37
Standardien soveltamisen trampoliinistrategia
3615x/1.2.2009/jan
Standardit eivät aseta minkäänlaisia rajoituksiaylivoimaisten ja organisaatio-yksilöllistenratkaisujen toteuttamiselle.
– Se on kiinni vain organisaatioiden johdostahaluta ja pystyä olemaan ylivoimaisestierilainen kuin muut.
– Avainkysymyksenä on innovaatioidentoteuttaminen myös laadunhallinnan jalaadunvarmistuksen alueilla.
A
B
38
2708/5.11.2009/jan
Yritysidentiteetti <==> Brändi:Arvoperusta sekä vuorovaikutteinen liikeidea ja brändi
Yritys-identiteetti”brändi”
Kenelle (asiakkaat)
Mitä (tuotteet) Miten (tapa toimia)
Arvostukset ja johtavat periaatteet
Liiketoiminta-ympäristö:• Asiakkaat• Sidosryhmät
• Kilpailijat• Yhteiskunta• Luonto
• Vaatimuksia• Tarpeita• Odotuksia• Mahdollisuuksia
Aito yrityskuva,”brändi”, on seuraus
toimivasta liikeideasta
39
Yritysprofiili
3089x/15.12.2005/jan (Ref.: Malcolm Baldrige)
XYZ Oy: Yritysprofiili:Lyhyt kuvaus yrityksestä ja sen toimintojen tärkeistä vaikutuksista ja liiketoimintaankohdistuvista vaatimuksista ja haasteista. Profiilikuvaus on hyödyllinen aineisto esim.strategisen suunnittelun ja yritysarvioinnin perustaksi.
1. Toiminta ja olosuhteet - Millaiset ovat yrityksen toimintaolosuhteet ja suhteet asiakkaisiin,toimittajiin, yhteistyökumppaneihin ja muihin sidosryhmiin?
a. Yrityksen toiminnan perusta, luonne ja olosuhteetb. Yrityksen yhteistyösuhteet
2. Toiminnan kehittämiseen kohdistuvat vaatimukset ja haasteet - Millaisia ovat yrityksenkilpailuympäristö, tärkeimmät strategiset vaatimukset ja haasteet liiketoiminnalle ja senkehittämiselle, ja millä periaatteilla ja käytännöillä toteutetaan yrityksen suorituskyvynkehittäminen?
a. Liiketoimintaympäristön kilpailutilanneb. Liiketoiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen vaikuttavat strategisetvaatimukset ja haasteetc. Liiketoiminnan kehittämisen periaatteet ja käytännöt
40
4. Laadukas järjestelmällinen johtaminen
41
2748/3.11.2005/jan
3...5vuotta
1...2vuotta
Toteutuskeinot0,4...1vuotta
Strategiset suunnitelmatYrityksentarkoitus
Johtamisjärjestelmä(*): Organisaation tarkoituksen jatavoitteiden johdonmukainen toteuttaminen (**)
Toimintajuuri nyt
Visio(tulevai-suudentoivetila)
Politiikat(toiminta-
tapa)
Strategiat(etenemis-
tapa)
Toiminta-suunnitelmat,
prosessit(toimintamalli)
Resurssit,menettelyt,dokumentit,
työkalut
Kehitys/muutos-projektit:
”liiketoiminta-mallin, prosessien
ja menettelyjenparantaminen”
Operatiivisetprosessit:
”Tarkoituksenpäivittäinen
toteuttaminen”ARVOSTUKSET JOHTAMISESSA (”ARVOT”)
Tarkoitus(olemassa-
olonperuste)Johtavat
periaatteet
(*) Aina organisaatiokohtainen infrastruktuuriratkaisu, (**) Integroitu laadukkuus
3002/12.11.2009/jan (Ref.: The Itoh Model, Singh Soin)
Johtamistasot ja -aiheet - Johtamista on yli koko organisaation
43
3251/3.1.2007/jan
Laadunhallinnan organisaation laajuinen infrastruktuuri– Toiminta organisaation eri tasoilla
Liitetoiminta-yhteisö,(konserni)
Suunnittelu Tekeminen(ohjaus ja varmistus)
Oppiminen(parantaminen)
K U L T T U U R I N E N , N O R M A T I I V I N E N
S T R A T E G I N E N
H E N K I L Ö K O H T A I N E N
Liiketoiminnanalue (business)
Prosessi
Yksilö tai tiimi
(Ref. D. Seghezzi, G. Rummler & A Brace, J. Juran)
TUOTE
ASIAKAS
O P E R A T I I V I N E N
44
Johtaminen: “Koordinoidut toimenpiteetorganisaation suuntaamiseksi ja ohjaamiseksi” (*)
2600/10.10.2009/jan
TOIMI TARKISTUS-TULOSTENPERUSTEELLA• Viestintä,palkitseminen• Ehkäisevä toiminta• Parantava toiminta
SUUNNITTELETOIMINTA• Toiminta- / tulos-suunnitelma• Toiminta- periaatteet ja -malli• Menettelyt ja menetelmät
TARKISTA, MITENON TOIMITTU JAMITÄ SAATU AIKAAN• Arvioinnit• Katselmukset
TOIMI SUUNNITELMANMUKAISESTI• Menettelyjensoveltaminen tulosten
aikaansaamiseksi• Korjaava toiminta
A PC D
PDCA:n soveltaminen(“Triple PDCA):• Toiminnan ohjaus (control) (rationaalinen, operatiivinen)• Jatkuva pienten askelten parantaminen (Kaizen) (rationaalinen, operatiivinen)• Suuret muutokset (breakthrough) (innovatiivinen, strateginen)
(1) Strateginen johtaminen – Organisaation ylin johto:– Koko organisaatio systeeminä (kaikki liiketoimintaprosessit ja -projektit yhtenä
systeeminä)– Entistä paremman suorituskyvyn ja kilpailukyvyn aikaansaaminen organisaatiolle– Tulevaisuusnäkökulma– Laajat koko organisaatiota koskevat innovatiiviset kehittämisprojektit– Muutosjohtaminen
(2) Operatiivinen johtaminen – Prosessien omistajat ja projektipäälliköt:– Yksittäiset projektit ja toimintaprosessit ”juuri nyt ja tässä”– Päivittäisvelvoitteiden toteuttaminen tehokkaasti prosessi- ja
projektisuunnitelmien mukaisesti– Nykyisyysnäkökulma– Prosessin / projektin sisäinen parantamistoiminta
Kumpaakin johtamisaluetta varten tarvitaan omat menettelynsä!
2334/2.8.2005/jan
49
Strategialähtöinen ja liiketoimintaprosessikeskeinenorganisaation kehittäminen
3201/20.11.2009/jan
Organisaation liiketoiminnan ymmärtäminen (Organisaatioprofiili)
Oleva liiketoiminta- ja johtamisjärjestelmä sekä sen oleva suorituskyky (Vahvuudet ja heikkoudet)
Liiketoiminnan suorituskyvyn kehittämistarpeet (Sisäiset, ulkoiset ja visiolähtöiset tarpeet)
Liiketoimintastrategiat (Strategiakortit)
Prosessien suorituskyn ja hallinnan kehittäminen sekä ongelmien eliminointi ja ehkäisy (Prosessisuunnitelmat ja projektit)
50
Strategialähtöinen ja liiketoimintaprosessikeskeinenorganisaation kehittäminen
3201/20.11.2009/jan
Organisaation liiketoiminnan ymmärtäminen (Organisaatioprofiili)
Oleva liiketoiminta- ja johtamisjärjestelmä sekä sen oleva suorituskyky (Vahvuudet ja heikkoudet)
Liiketoiminnan suorituskyvyn kehittämistarpeet (Sisäiset, ulkoiset ja visiolähtöiset tarpeet)
Liiketoimintastrategiat (Strategiakortit)
Prosessien suorituskyn ja hallinnan kehittäminen sekä ongelmien eliminointi ja ehkäisy (Prosessisuunnitelmat ja projektit)
51
5. Strateginen johtaminen ja johtamisprosessi
52
Kenelle?
Miten?
Mitä?
Tulevaisuus: 20XX
Visio
Strategia
Organisaation johtamisen tehtävä: Missiontoteuttaminen ja visioon pyrkiminen
Strategiatyön lähtötiedot: Tarpeet, odotukset japaineet organisaation kehittämiselle
Lähtötiedot selvitetään organisaation avainhenkilöiden toimesta käyttäen hyväksi kaikkeakäytettävissä olevaa asiaan liittyvää tietoa, mm. missio- ja visioaineksia,toimintaympäristön muutostekijöitä ja tavoite/tarveselvityksiä.
Strategisen johtamisen lähtötiedot:1) Visiosta johdettavat tarpeet2) Olevasta sisäisestä tilanteesta johtuvat tarpeet3) Ulkoisen toimintaympäristön vaatimukset ja haasteet
- Ei osoiteta vielä mitään ratkaisuja (kehittämiskeinoja tai -tavoitteita)- Priorisoidaan asioihin, joihin voidaan tarttua organisaation omin voimin lyhyelläaikavälillä- Tarkastellaan strategisesti tärkeitä ja haasteellisia aiheita- Toteuttaminen vuoden 200x loppuun mennessä
3016/4.10.2005/jan
57
2841/15.8.2004/jan
Tarpeet, odotukset ja paineet organisaationkehittämiselle
Missio:Visio: Suuremman organisaatiokokonaisuuden tavoitteetStrateginen suuntaus 200 : Suuremman organisaatiokokonaisuuden määrittelemät keinot
Vastuuhenkilö: Minä yksikön johtajana
Pvm: /Yksikkö: Minun yksikköniOrganisaatioStrateginen yksikkö
3001/3.3.2005/jan
Strategiakortti (Minun yksikköni)
Tasa
pain
oise
t str
ateg
iset
tavo
ittee
t y
ksik
köni
keh
ittäm
isel
le
Yksi
kkön
i mää
ritte
lem
ät k
eino
t ta
voitt
eide
n sa
avut
tam
isek
si
Tunn
ussu
uree
t, ta
voite
arvo
t ja
ja k
eino
t niid
en m
ittaa
mis
eksi
Tulo
sten
saa
vutu
stas
otpa
lkits
emis
toim
enpi
teitä
var
ten
Stra
tegi
sten
tavo
ittei
den
mer
kity
ksen
pain
otus
Minun ja esimieheni allekirjoitukset
62
Toiminnan kehittämisen strategiset projektit
2865/10.9.2009/jan
Strategiset kehittämisprojektit koskevat koko organisaation suorituskyvyn merkittävää parantamistaerityisesti tarkasteltuna tulevaisuuden vaatimusten, odotusten ja haasteiden kannalta.
Strateginen kehittäminen (strategiset muutokset toimintaan) toteutetaan projekteittain:– Toteutetaan “poikkiorganisatorisina” projekteina”.– Sovelletaan johdonmukaisia projektinhallinnan menettelyjä.– Lähtökohtana on organisaation strategia.– Projektit ovat toimenpiteinä organisaation strategiakortissa (tasapainoisuus).– Kehittäminen tarkoittaa erityisesti muutosten toteuttamista organisaation prosesseissa.
63
6. Operatiivinen toiminta ja tuotteet sekä liiketoimintaprosessien hallinta
Tuottajan prosessit => TavaraTuottajan ja vastaanottajan prosessit => Palvelu
Tuotteen vastaanottajalle synnyttämä arvoperustuu tuotteen tavara- ja palveluosuuteenyhdessä.
80%20%
66
3391/13.1.2008/jan
Tuote ja sen rakenneosat
Tuote syntyy prosesseilla. Kutakin erityistä tuotetta edustaa yksi piste kuviossa:
Ihmispalvelu Automaattipalvelu
Tavaratuote
P
a
b
c
Tuote synnyttää arvoa vastaanottajalleyksilöllisellä tavalla rakenneosiensakautta.
Kehityksen suunta
67
Organisaatioissa on kahdenlaista operatiivistatoimintaa ja johtamista
2968/15.1.2008/jan
Jatkuvaa toimintaa organisaation tuotteiden toteuttamiseksi asiakkaille jaliiketoiminnallisten tulosten aikaansaamiseksi hallitaan pysyvästi organisoiduillaprosesseilla. Prosessien kautta tapahtuvat myös johdonmukaiset yhteydetorganisaation kaikkien sidosryhmien kanssa.
Kertaluontoista, ajallisesti rajattua ja juuri sitä varten määritellyin resursseintehtävää merkittävää työtä hallitaan projekteilla, jotka tuottavat ennalta määritellyttuotokset. Projektia varten on tilapäinen organisaatio, joka puretaan, kun projektipäättyy. Itse asiassa, projekti on prosessien “surkastunut” erikoistapaus.
– Jos organisaatiossa on jatkuvasti meneillään tietynlaisia projekteja, niin näitävoidaan hallita kokonaisuutena projektiprosessilla.
Laadukkaan organisaation kehittymisessä on avainasemassa organisaationprosessien ja projektien hallinnan systematiikan kehittäminen.
68
Miksi prosessit ovat tärkeitä organisaationjohtamisessa?
• Asiakaslähtöisyys ja suuntautuminen asiakastarpeiden täyttämiseenkilpailukykyisesti
• Toiminnan tehokkuus ja kannattavuus, ”mutkattomuus”
• Organisatoristen rajapinta- ja vastuuongelmien välttäminen
• Henkilökohtaisen laadun määrätietoinen kehittäminen
• Prosessi-innovaatioiden tehostaminen
• Reaalioptiohyödyt
0651/4.9.2004/jan
Organisaation strategisesti tärkeät periaatteet ja tavoitteet eivät voikäytännössä toteutua luonnollisella tavalla ja tehokkaasti ellei niitä ole vietyjokapäiväiseen operatiiviseen toimintaan, ts. organisaation prosesseihin.
Prosessit ovat organisaation laadunhallinnan perusta. Prosessijohtamisentoimintamalli on tärkein laadunhallinnan työkalu.
69
Prosessikäsitteistö ei ole vakiintunutta.
3193/10.9.2006/jan
Eri organisaatioissa käytetään erilaisia yleisnimityksiä prosesseille, esim.:– Ydinprosessit– Pääprosessit– Avainprosessit– Tukiprosessit
Tällaiset nimitykset eivät kuitenkaan ole standardisoituja eikä vakiintuneita jamonesti voivat aiheuttaa turhaa hämminkiä. Itse asiassa tällaisia nimittelyjä eikäytännössä ole tarpeen käyttääkään.
Koska liiketoimintaprosesseilla toteutetaan toteutetaan juuri jonkin tietynorganisaation XYZ liiketoimintavelvoitteita, niitä voidaan perustellusti yleisestikutsua XYZ-prosesseiksi ja identifioida niiden tekemistä kuvaavan nimen avulla,esim. XYZ-prosessit “Myyminen” ja “Tilaaminen ja toimittaminen”.
70
Organisaatio vaikuttaa ympäristössäänprosessiensa kautta
Organisaatio(toimija / toimittaja)
Liiketoimintajärjestelmä
2720/7.11.2009/jan
SidosryhmätAsiakkaat (B2B, B2C)ja muut sidosryhmät
ToimintaympäristöYleiset olosuhteet ja vaatimukset
Sopimukset,määräyksetTuotteet
Muut toimijat
Vuorovaikutus-
liitäntäpinta
Kanssakäymis-tapahtumat
Muut toimi(tta)jat
Vuorovaikutusprosessit(*)
(*) Ref.: R Stacey – Complex processes of relating
71
Organisaation tuotteet ja prosessit
2915/3.1.2007/jan
Organisaatio
TUOTTEET
Mitä tuotetaan sidosryhmille?
(tavarat ja palvelut)
Asiakkaat (Sidosryhmät)
LIIKETOIMINTAPROSESSIT
Liiketoiminnot (Mitä ja miten?)
(organisaation jokapäiväinen toiminta)
Organisaation prosessit ovat toimintaa (tekemistä) tarpeiden ja odotusten toteuttamiseksituotoksilla (tuotteilla) organisaation sidosryhmille suoraan tai välillisesti käytettävissäolevilla resursseilla (ihmiset, välineet, raha, jne).
Johtaminen Tuki
72
Prosessi:Reaaliaikainen ”luonnollinen” toimiminen, tekeminen, tapahtuminen,jne. Organisaatioissa toimijoina ovat ihmiset ja muut resurssit.Prosessi on reaalimaailman ilmiö. Luonnollisimmin prosessitoimintatapahtuu ihmisten ajattelussa ja puheessa.
Alkeisprosessit:Organisaatioissa tapahtuvia yksinkertaisia perustoimia, kutenkeskusteleminen, puhelinkeskustelu, yhteyden pitäminen,siirtyminen paikasta toiseen, tapaaminen, kokoontuminen,neuvotteleminen, tekstin kirjoittaminen tai lukeminen, jne.
Liiketoimintaprosessi:Yhteen liittyneet toiminnot (aktiviteetit), erityisesti ”alkeisprosessit”,sekä niiden väliset tietoa ja materiaaleja siirtävät yhteydet jonkinkeskeisen liiketoimintatarpeen ja tavoitteen toteuttamiseksi.
Prosessien kautta organisaation resurssit suunnataan ja järjestetääntoimimaan yhdessä organisaation tavoitteiden toteuttamiseksi.Prosessien suorituskyky määrää organisaation tuloksellisuuden jatehokkuuden. Prosessien kautta tapahtuvat kaikki organisaation jasen sidosryhmien väliset kanssakäymiset.
Prosessit organisaatioissa
3619/3.11.2009/jan
On tärkeätä ymmärtää ero organisaation prosessien ja struktuurin Välillä:
Prosessi(toiminta)
Struktuuri(rakenne)
73
Tasapaino prosessien ja struktuurin välillä
360624/3.1.2009/jan
Prosessi(toiminta):Itsestään syntyvä,
reaali-aikainen, aktiivinen,
taitava,ohjautuva,
oppiva,avoin,elävä Rakenteen
jäykkyys
Toimivuus
Struktuuri (oleva): Suunniteltu, rakennettu, ohjattu, passiivinen, opetettu, pakotettu, suljettu, kuollut
74Modern Times (1936): A story of industry, of individual enterprise - humanity crusading in the pursuit of happiness.3625x/7.2.2009/jan
Business structures and processesof the enterprice
75
Prosessien kautta organisaation kokonaistoiminnanyksityiskohtiin tarkentuva tarkastelu
- Organisaation prosessiviitekehys
- (Liiketoiminta)prosessi- Osaprosessi
- Toiminto- Tehtävä
Organisaatiossa voidaan toteuttaa prosessiperusteinen “toimintokäsikirja”.
0924/7.11.2009/jan
76
A. Strategisella tasolla - Päätökset ja toimenpiteet koskevat koko organisaatiota jasuuntauksena on erityisesti organisaation tulevaisuuden kilpailukyky.
- Toisiinsa kytkeytyneiden liiketoimintaprosessien verkoston (kokoliiketoimintajärjestelmän) hallinta
B. Operatiivisella tasolla - Päätökset ja toimenpiteet koskevat organisaationyksittäisiä päivittäistoimintoja.
- Yksittäisten liiketoimintaprosessien hallinta
Nämä kaksi johtamisen aluetta ovat tarkoitukseltaan hyvin erilaisia ja siksi niitävarten tarvitaan erilaisia menetelmiä.
Kokonaisvaltainen prosessi hallinta tapahtuukahdella tasolla
3708/20.11.2009/jan
77
Prosessien hallinnan perusmenettelyt
1. Prosessien ohjaus
– Olevien prosessien johtamismenettely olevien prosessisuunnitelmienpuitteissa
Projekti on ajallisesti rajattu, kertaluontoinen ja määritellyin
resurssein tehtävä merkittävä työ, joka tuottaa ennalta määritellyn
tuotoksen (= ainutkertainen prosessi). Projektia varten perustetaan
tilapäinen organisaatio, joka puretaan, kun projekti päättyy.
86
Organisaatioissa on aina monenlaisia projekteja
2856/10.9.2004/jan
Kaikissa organisaatioissa on aina jatkuvasti käynnissä projekteja.
Projektit eroavat toisistaan:
• Merkitys
– Strateginen (koko organisaation tulevaa suorituskykyä koaskeva)
– Operatiivinen (jonkin toiminnon tai prosessin sisäistä suorituskykyä koskeva)
• Koko (pieni, keskisuuri, hyvin merkittävä panostus)
• Aihe
– Tutkimus
– Kehitys (tuotekehitys, toiminnan kehitys)
– Suunnittelu
– Toteutus
– Ongelman ratkaiseminen
87
Projektin hallinta
2858/10.9.2004/jan
Projektin hallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä projektin määrittelyyn,organisointiin, suunnitteluun, seurantaan ja ohjaukseen liittyviätoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saadaan aikaan, että projektinvarmasti onnistuu.
Kehittyneillä organisaatioilla on yleensä:– Selkeästi määritellyt projektien hallinnan menettelyt ja työkalut, joita
myös kehitetään jatkuvasti– Vakiintunut tapa johtaa projekteja– Projektien hallinnan koulutusta– Koulutettuja ja kokeneita projektipäälliköitä– Projektipäälliköillä arvostettu asema– Prosessiriskien hallinta
Projektien hallinnan yleiset periaatteet ovat hyvin vakiintuneita jasamanlaisia eri organisaatioissa.
88
7. Liiketoimintarealiteetit
89
Uusi perusta organisaation johtamiselle!
2839/2.11.2009/jan
Epävarmuus ja monikäsitteisyys: Toimijat heterogeenisiä ja toimivat itsestään syntyneissä ja
–ohjautuvissa verkoissa Liiketoimintaprosessit kompleksisia vuorovaikutusprosesseja Toiminta globaalista ja aluepatrioottista Toiminnot ja muutokset jatkuvasti nopeutuneet Organisaatioilla paradoksaalinen vapaus (sekä-että-tilanteet) Vaatimuksia samanaikaisesti agiliteetin ja maturiteetin suhteen Immateriaalisten aiheiden (tieto, palvelut) merkitys korostunut Epävirallinen toiminta, kehittyminen ja oppiminen merkittävässä
asemassa Transaktiokustannuksilla tärkeä merkitys ja vaikutus Johdolla ja työntekijöillä alituinen kiire
Kaikki nykyaikasten organisaatioiden liiketoimintaprosessit ovat kompleksisia vuorovaikutusprosesseja ja niiden hallinnassa tulee ottaa huomioon kuvion (”Staceyn Matriisin”) kaikki alueet.
“Staceyn Matriisi”
91
Staceyn Matriisin toiminta-alueet
• Rationaalinen ohjaus perustuu toiminnallisiin rakenteisiin ja onnistuu vain pienessä määrinprosesseissa. Johtaminen on faktapohjaista ja hyödyntää erilaisia ohjausjärjestelmiä jamenettelyohjeita. Tiukka ohjaus ei arvosta tilannekohtaisia ratkaisuja eikä terveen järjen käyttöä.
• Poliittisluontoisessa ohjauksessa korostuvat erilaiset liittoutumat, neuvottelut ja kompromissit,jotka ovat tavallisia organisaatioiden johtamisessa. Ratkaisut perustuvat usein henkilöidenvalta-asemaan, intuitiivisiin näkemyksiin ja jälkiselityksiin.
• Harkintaperusteinen ohjaus liittyy erilaisiin kokeiluihin. Sitä on perinteinen suunnitelmallinen jajatkuvan kehitystyö, joka hyödyntää olevia malleja ja rationaalista tietoa. Asioista ollaan samaamieltä, vaikka ei ole selkeää varmuutta tulosten toteutumisesta.
• Kompleksinen ohjaus on oleellinen organisaatioiden menestymisen kannalta. Se toteuttaaluovuuden ja innovaatiot sekä toimintamuotoje uusiutumisen. Toimintaa ei voi johtaa pelkästäänrationaalisesti tai faktapohjaisesti. Edellytetään erilaisuuksien ja monimuotoisuudenhyväksymistä ja hyödyntämistä, joka toteutuu erityisesti ulkopuolisten verkostojen kautta.
• Kaoottiset ilmiöt ovat rasittavia monien organisaatioiden johtamisen kannalta, koska niitä ei voiperinteisillä johtamiskeinoilla hallita tai edes täysin välttää. Liiketoimintaprosessienverkostoissa on aina mukana myös tekijöitä ja toimijoita, joista ei edes tarkkaan ole tietoakaan.Henkilöiden monipuolinen tietoisuus sekä johtamisen joustavuus ja nopeus ovat hyväksihankalissa tilanteissa.
3709/2.11.2009/jan
92
Reaalitoiminnan monipuolisuus
1. Mekanistinentoiminta:
- sarjamuotoinen- automaattinen- tarkka kurinalainen
Organisaation kaikkiin toimintoihin (prosesseihin)sisältyy kolmenlaisia toimintamuotoja riippuentoiminnan vapausasteista ja luonnollisista vaihteluista:
Kompleksisuus
Vaihtelu,Vapaus-asteet
93
Toimijan roolia verkossa voidaan kuvata ”verkkokeskeisyydellä”, johon sisältyy toimijanvälimatka ja läheisyys toisiin sekä aktiivisuus ja vaikuttavuus. Verkosto on itsesyntyvä(emergentti) ja itseohjautuva.
Toimijat verkostossa
3010/15.8.2006/jan
Toimijan vaikuttaminen verkostossa:• Pääsy = kyky seurata mitä verkostossatapahtuu, pääsy verkoston tietoihin
• Tavoittavuus = vaikutusulottuvuus,kytkeytymisen nopeus toisiin toimijoihin
Laadunhallinnassa - niinkuin muussakin johtamistoiminnassa - on oleellista ettäse, joka laatii tavoite- ja menettelymäärittelyjä, on myös täysin vastuussa niidentoteuttamisesta. Siten kokonaisen verkoston kannalta ei voi toteuttaa perinteisiälaadunhallinnan keinoja, koska:
– Jokainen verkoston toimija on itsenäinen päätöksenteoissaan toimien omientarpeittensa ja intressiensä mukaisesti.
– Verkosto ei voi toimia yhtenäisenä järjestelmänä, jolla olisi yhteisetarvostukset, tavoitteet, suunnitelmat tai yhteinen johto.
– Verkosto kehittyy itsestään sen toimijoiden omien päätösten mukaisesti.
Verkostoissa on hyödynnetty erilaisia sopimusratkaisuja, mutta niidenmahdollisuudet ovat rajallisia koskien parhaimmissa tapauksissa vainlaadunvarmistusta mutta ei laadunhallintaa.
Kuitenkin verkoston jäsenet voivat tehdä varkostonlaatustrategioita itselleen ja sevoi olla hyödyllistä niin kyseisen toimijan kuin koko verkostonkin kannalta.
3710/15.11.2009/jan
95
8. Tietopohjainen johtaminen
96
Organisaation toiminnot ja johtaminenovat hyvin tietopitoisia
Tieto liittyy välittömästi kaikkiin organisaatioiden sisäisiin ja välisiin toimintoihin(ts. prosesseihin) ja kaikenlaisiin tuotteisiin (tavaroihin ja palveluihin).
Tiedolla on ratkaiseva asema organisaation johtamisessa:– Laadukas johtaminen (laadunhallinta) on sisimmiltään liiketoiminnallisesti
tärkeän tiedon hallintaa.
3232/2.12.2006/jan
97
Liiketoiminnan johtamisen tärkeä haaste:Kuinka hallita tietoa?
Näkyvillä oleva (explicit) tieto:- data- dokumentit- tallenteet- tiedostot
A = prosessijohtamisenmenettely ja soveltaminenR = tulokset
100
70
60
40
30
10
01009070604030
A
90
80
50
20
100 20 50 80
*Prosessien suorituskykyjakauma
*Tavoite
* *******
R
113
Mitä on itsearviointi?
Itsearviointi on kriittistä ja systemaattista itsetutkiskelua. Itsearviointiakäytetään organisaatio(järjestelmä)n suorituskyvyn kehittämiseksi.
On olemassa monia itsearviointimenettelyjä. Ne voivat ollasattumanvaraisia, tapaus- tai tilannekohtaisia tai järjestelmällisiä jatoistettavia tarvittaessa. Järjestelmälliset itsearviointimenettelyt ovatkeskeisiä organisaation laadukkaan johtamisen työkaluja, ja niitä käytetäänmuiden johtamistyökalujen rinnalla.
3690/10.8.2009/jan
114
3in1-itsearviointi
Organisaation suorituskyvyn kokonaisvaltainen itsearviointimenettely, jossa ytimenä on:- 1. laadukkaan johtamisen standardien, esim. ISO 9000:n,- 2. suorituskyvyn ekselenssimallien, erityisesti Malcolm Baldrige - ja EFQM-mallien, sekä- 3. organisaation liiketoimintajärjestelmän
vaikuttava ja tehokas vuorovaikutus.
3in1-itsearvioinnissa on otettu huomioon kaikki ISO 9000 -standardien sekä Malcolm Baldrige - jaEFQM-ekselenssimallien näkökohdat. Arviointimalli on helposti räätälöitävissäorganisaatiokohtaiseksi ratkaisuksi.
Organisaatioiden alkuarviointia varten on kehitetty yksinkertainen arviointimalli 3in1 Start, jostaorganisaatio voi jatkaa arvioinneissaan Start-mallia yksityiskohtaisempiin arviointeihin.
Arvioinnin käytännön toteuttamisessa hyödynnetään ZEF-työkalua, jota on myös hyvin helpostisovitettavissa organisaation omiin liiketoiminnan arviointeihin ja mittauksiin.
Arvioinnit ovat merkittävä osa laatutyötä.ZEF - Tehokas yleiskalu kaikkeen arviointiin
3309x/20.3.2007/jan
ZEF on jokaisen asiantuntijan yleistyökalu. Erilaiset arvioinnit kuuluvat aina kaikkeenasiantuntijatyöhön. Erityisesti laadunhallinnan alueella on hyvin monipuolisestiarviointitehtäviä. ZEF on ylivoimainen arviointityökalu tehokkuutensa jahavainnollisuutensa vuoksi.
Tehokas arviointityökalu on kuitenkin jotain enemmän. Se toimii välineenä asiantuntijoidenja muiden ihmisten välillä. Sen avulla asiantuntija voi kommunikoida omasta – ja useinmuille vaikeasta - erityisosaamisestaan toisille ja saada palautteeksi arvokasta tietoa.Tällaisella työkalulla eri osapuolten hiljaiset tiedot saadaan näkyviksi ja yhteisestihyödynnettäviksi. Erityisesti organisaatioissa tämä tulee kysymykseen asiantuntijoidensekä johdon ja henkilöstön välisessä kommunikoinnissa.
Esimerkkinä laadukkaan johtamisen työkaluista: 3-In-1 -itsearviointi
Ongelmien suuruusluokan ja ratkaisemis-tavan mukaan organisaatio voi valita:
• Uusivan eli vähittäisen parantamisentavan (incremental) tai
• Uudistavan eli radikaalinparantamisen tavan (breakthrough,re-engineering).
Molempia toimenpiteitä tarvitaan ja niitäjatkuvasti vuoronperään painottaen.Jatkuva ongelmien ratkaiseminenorganisaatiossa toteutetaanprosessimaisesti. Tässä prosessissayksittäisten ongelmien ratkaiseminentoteutetaan puolestaan projekteina tietyntyöjärjestyksen mukaisesti.
Huom:Ongelmia ei voi ratkaista vain rahalla,tai konsulteilla!
119
Ongelma liiketoiminnan suorituskyvyssä
2698/24.2.2004/jan
Suorituskyvyn nykytila
Suorituskyvyn tavoitetilaOngelma =Erotus
Liiketoiminta toteutuu käytännössä aina prosesseilla.Prosessin suorituskyky = Toiminta + Tulokset
Liiketoimintaprosessiin liittyvän ongelman määrittelyn perustana on ajatus, että josasiat olisivat jollakin tavalla toisin kuin nyt (”nykytila”), prosessi voisi toimia nykyistäparemmin, ts. sen suorituskyky voisi olla parempi (”tavoitetila”):
Käytännössä ongelmiavoidaan eri asiayhteyksissäkutsua myös haasteiksi,mahdollisuuksiksi tai vaintapauksiksi taitapahtumiksi (incident).
Organisaation suorituskyvyn jatkuva kehittäminenAina valmiina, ei koskaan valmis!
Menestyksen luominen perustuu kilpailuetujen (ylivoimaisten vahvuuksien) hyödyntämiseen ja kehittämiseen ja tätä estävien heikkouksien poistamiseen.
Johtamalla paremmaksi:
Aika
Tehokkuutta
121
10. Organisaation oppiminen
122
Muutoksen aikaansaaminen perustuuymmärtämiseen ja osaamiseen
2853x/2.9.2004/jan
Todellisen suorituskykyä parantavan muutoksen toteuttaminen edellyttääorganisaation ja sen olevan toiminnan syvällistä ymmärtämistä. Muutos eitapahdu vain organisoinnilla (ns. rakennemuutoksilla) tai päätöksellä, mitäpitäisi tehdä. Nämä voivat jopa pahentaa tilannetta.
Ymmärtämisen jälkeen tulevat keinot, esim. koskien toiminnan eli prosessienmuutosprojekteja. Rakennemuutosten tulee palvella prosessimuutoksia.
Muuttuminen on organisaation oppimista.
123
Muutos toiminnassa (*)
(*) Ref.: Cranfield School of Management2337/20.8.2002/jan
1. PYSÄHTYNEISYYSJärkytys - Todellisuus eitäytä tarpeita tai odotuksia
2) Käsitteelliset mallit asioiden selkeää ymmärtämistä varten
3) Yhteinen visio tulevaisuuden toteuttamisesta
4) ”Joukkue”-oppiminen
5) Organisaatiojärjestelmän käsittäminen kokonaisuutena jasen osien vaikutusten hahmottaminen
2742/17.1.2008/jan (Ref.: P. Senge: The Fifth Discipline)
Organisaationlaadukkuuden kehittyminenon organisaation jatkuvaa
oppimista ja muutosta.
126
2755/5.4.2004/jan (Ref.: E. Tanttu,St)
“Jos päivä meni nin oravakin tuli.”
127
Juhani Anttila, Independent ExpertIndependent expert, Venture Knowledgist
• More than 40 years in the field of quality• 35 years at different quality related positions at Telecom Finland and Sonera Corporation• Several decades’ involvement with international and national standardization of quality,
reliability, information security and telecommunications• Many years Assembly Representative and Vice President of the European Organization
for Quality (EOQ)• A founder and developer of the Finnish National Quality Award, Developer and assessor
of the European Quality Award• International Academician for Quality (Member of the International Academy for Quality)• Honorary Member of the Finnish Society for Quality, Honorary Fellow Member of Quality
and Productivity Society of Pakistan• Board member or chairman in some companies• Expert adviser in several organizations in quality management, dependability
management, and information security management, and lecturer in some universities• Expert in projects in some developing countries• Contributing by writings, lectures, and speeches globally on five continents