”Vaikuttavuutta työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamiseen – tiedon keräämisestä tiedolla johtamiseen” Kuntamarkkinat, 9.9.2015 Pauli Forma, työelämäpalvelujen johtaja Taina Tuomi, tiimipäällikkö Maija Träskelin, työelämäasiantuntija Työelämäpalvelut – yksikkö Keva 9.9.2015 Etunimi Sukunimi 1
30
Embed
Vaikuttavuutta työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamiseen – tiedon keräämisestä tiedolla johtamiseen
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
”Vaikuttavuutta työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamiseen – tiedon keräämisestä tiedolla johtamiseen”
Kuntamarkkinat, 9.9.2015 Pauli Forma, työelämäpalvelujen johtaja Taina Tuomi, tiimipäällikkö Maija Träskelin, työelämäasiantuntija Työelämäpalvelut – yksikkö Keva
9.9.2015 Etunimi Sukunimi 1
Tiedolla johtamisesta
Kuntamarkkinat 9.9.2015
Pauli Forma, Keva
Miksi tieto ja tiedon hyödyntäminen on ajankohtaista? • Digitalisaation myötä tietoa on
käytössä aikaisempaa enemmän ja sitä on helpompi käsitellä.
• Samaan aikaan vilkas kansainvälinen keskustelu tutkimustiedon vaikuttavuuden lisäämisestä.
• Suomessakin keskustelua siitä, missä määrin yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu tutkittuun tietoon.
9.9.2015 3
• Tiedon avaaminen ja läpinäkyvyyden lisääminen megatrendeinä.
Tiedon käyttäminen yleisesti
• Tietoa ei välttämättä hyödynnetä objektiivisesti.
– Ääripäinä propaganda ja disinformaation levittäminen.
• Tieto on valtaa ja vallanpitäjillä on tietoa.
− Huom. myös tiedon käyttämättä jättäminen.
• Vallankäyttö tarvitsee tietoa, johtamisessa tarvitaan tietoa.
Tietojohtaminen osana työhyvinvointitoiminnan kehittämistä
• Keva auttaa asiakkaitaan työhyvinvoinnin ja työkyvyn strategisessa johtamisessa:
– Johtamisen kehittämisen tuki
– Työkyvyttömyyskustannusten hallinta
– Työurien tukeminen
• Ennen kuin Kevan palvelusta tai tuesta sovitaan kartoitetaan ja analysoidaan yhdessä tarkemmin lähtötilannetta, määritellään ydinkysymys sekä tavoiteltava tila
9.9.2015 Etunimi Sukunimi 12
Tilannekartoituksessa tutkitaan palvelujen, talouden ja henkilöstöresurssien välistä suhdetta
• Mitkä asiat kertovat henkilöstön hyvinvoinnista? Minkälaisia mittareita meillä on käytettävissämme?
Esimerkiksi:
– Sairauspoissaolot ja niiden kehityssuunnat
– Työkyvyttömyyden kustannukset
– Asiakaspalautteet
– Kehityskeskustelut jne.
• Mihin tarpeeseen työhyvinvointikysely vastaa?
19
Työhyvinvointikysely kehittämisen välineenä
Työhyvinvointikyselyn hyödyntäminen: Miten asioiden pitäisi olla?
• Strategia ja tavoitteet ohjaavat toimintaamme – miten hyödynnämme tietoa toimintamme kehittämiseen?
• Mistä työhyvinvointikyselyn tulokset kertovat?
• Minkälaista muutosta meidän tulisi saada aikaan?
Toiminta: Mitä meidän tulisi tehdä?
• Kyselyn tulokset ovat työväline – miten käsittelemme tietoa?
• Tulosten toteamisesta kohti dialogia ja yhteistä kehittämistyötä
• Miten teemme kehittämistyöstä yhteistä arjen toimintaa?
20
Miten tieto muuttuu toiminnaksi?
Työhyvinvointikyselyn tulokset käsitellään koko organisaatiossa
• Tulokset käsitellään osallistavasti – muutosta ja kehittämistä vaativat asiat löytyvät vain yhteisen keskustelun kautta
Kehittämistyö on yhteistä koko organisaatiossa
• Kehittämistä tapahtuu organisaation kaikilla tasoilla
• Johtoryhmä johtaa, suuntaa ja seuraa kehittämistyötä sekä arvioi tavoitteiden toteutumista
• Sitoutuminen kehittämistyöhön vie kohti yhteisiä tavoitteita
Kyselyn tulokset kytketään muuhun kehittämistyöhön
• Työhyvinvointikysely ei ole irrallinen projekti vaan palvelee osaltaan organisaation muuta kehittämistyötä
Kehittämistyön etenemistä ja tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti!
21
Työhyvinvointikysely on työväline myös strategiselle johdolle
• Kyselyssä kartoitetaan myös luottamushenkilöiden (hallituksen ja valtuuston jäsenet) näkemyksiä työhyvinvointijohtamisesta
– Kysymme mm. työhyvinvoinnin strategisesta johtamisesta ja sen tuloksellisuudesta sekä virkamiesjohdon ja poliittisen johdon työnjaosta henkilöstöjohtamisessa.
• Parhaimmillaan kysely auttaa
– Yhteisen keskustelun käynnistämisessä työhyvinvoinnin strategisesta johtamisesta eri osapuolten kesken
– Luottamushenkilöitä tutkimaan omaa rooliaan ja sen merkitystä työn sujuvuuden edellytysten luomisessa
Jaettu ymmärrys työhyvinvoinnin merkityksestä tuloksellisessa toiminnassa auttaa vastaamaan myös muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin
Erään kunnan tarina • Kunta X:n henkilöstöjohtaja otti yhteyttä omaan
asiakasvastaavaansa Kevassa ja halusi tietää ”Mitä työhyvinvointipalveluja Kevalla on tarjolla. Kunta on osakeyhtiöittämässä osaa palveluistaan ”
• Sovittiin, että järjestetään puhelinneuvottelu, jossa esittelemme työhyvinvointipalvelumme. Puhelinneuvotteluun osallistui Kevasta Työelämäpalvelut –yksikön asiantuntija sekä Kunta X:stä pääosa johtoryhmästä ( kaupunginjohtaja, talousjohtaja, hallintojohtaja, henkilöstöpäällikkö, sosiaali- ja terveystoimen johtaja sekä opetustoimen johtaja
”Minkälaisia johtamiseen, työn sujuvuuteen ja työhyvinvointiin liittyviä haasteita kaupungilla on tällä hetkellä ja mitä olette tehneet niiden haltuun ottamiseksi?”
• Keskustelussa ilmeni, että kunnassa oli noin puoli vuota aiemmin tehty työhyvinvointikysely. ”Mihin tulokset ovat johtaneet ?” , kysyimme. Johtoryhmä oli käsitellyt tuloksia ja tehneet kehittämissuunnitelma. Tuloksia oli esitelty esimiehille, mutta ei vielä henkilöstölle
• Keskustelussa johtoryhmä nosti esille erityisesti
– henkilöstön kokeman työhyvinvoinnin heikoksi
– Sairauspoissaolojen kasvaneen
– Kiusaamisen kokemusten kasvaneen ja
– Työilmapiirin ylipäätään koetun heikoksi
9.9.2015 Etunimi Sukunimi 25
2.Puhelin-neuvot-
telu
Kootaan tarkemmin tilannetietoa
9.9.2015 Etunimi Sukunimi 26
Työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen strategisuudesta
- Miten kaupunkistra-tegian, TTS:n, henki-löstöstrategian, työ-suojeluohjelman ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman tavoitteet, mittarit ja seuranta linkittyvät toisiinsa
Työkyvyn tuen prosessien
toimivuudesta - Varhainen tuki - Tehostettu tuki - Paluun tuki - Ammatillinen
kuntoutus - Tk-eläkehake-
musprosessi - Työterveys-
yhteistyö
Työkyvyttömyy-den kustannuk-
sista - Varhemaksut - Sairauspoissa-
olokustannukset - Työtapaturma-
kustannukset - Työterveyshuol-
lon kustannukset
+ +
3.Tilanne-kartoitus
- Puhelinneuvottelussa teimme ehdotuksen työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisen tilannekartoituksen tekemisestä, johon työhyvinvointikyselyn lisäksi kootaan tietoja
• Sovimme yhdessä, miten tiedot kootaan. Henkilöstöpäällikkö kokosi tiedot ja lähetti ne meille Kevaan. Me kokosimme ne yhteen raporttiluonnokseksi.
• Kun saimme raporttiluonnoksen valmiiksi, kävimme sitä ensin puhelimessa läpi henkilöstöpäällikön kanssa
• Tämän jälkeen valmistelimme työpajan, johon Kaupunki X:stä paikalle tulivat johtoryhmä , työterveyshuollon yhteistyöhenkilöt, työntekijäjärjestöjen luottamusmiehet sekä henkilöstöhallinnosta henkilöstön kehittäjiä
• Kaikki saivat etukäteen raporttiluonnoksen tutustuttavakseen
9.9.2015 Etunimi Sukunimi 27
Työpaja: Mitä tiedot kertovat ja mistä ? • Työpajassa tutkimme pienemmissä ryhmissä ja yhteisesti, mitä
– havaintoja,
– tulkintoja ja merkityksiä ja
– johtopäätöksiä
teimme työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisen tilanteensa kaupunki X:ssä
Näin muodostimme yhteistä käsitystä tilanteesta
• Vasta tämän jälkeen mietimme ratkaisuvaihtoehtoja: mikä on kehittämistoiminnan ydin ja mitkä ovat ensimmäiset askeleet
9.9.2015 Etunimi Sukunimi 28
4.Tietojen yhteistut-kimista
Ratkaisut Työpajan päätteeksi johtoryhmä kävi arviointikeskustelun ja päätti
1. Esimies on keskiössä. Esimiestyöhön voidaan vaikuttaa koulutuksella. Valitaan esimieskoulutuksen sisältöjä pohtiva työryhmä ja käynnistetään syksyllä esimieskoulutukset
2. Työkykyä pitää johtaa ja seurata. Kaupungin ja toimialojen johtoryhmien kokouslistalle lisätään säännölliseksi asiaksi työkyvyn seuranta-asiat
3. Otetaan johtoryhmän asialistalle mietittäväksi, miten huolehditaan esimiesten vertaistuesta