ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO...2019/11/25  · 4 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yksikkö Kauppatieteiden laitos Tekijä Topi Hirvonen

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

Kauppatieteiden laitos

Hallituksen monimuotoisuuden yhteys yrityksen tulokseen suomalaisissa pörssiyhtiöissä

5212301 Pro gradu -tutkielma

Laskentatoimi & Yritysjuridiikka

Topi Hirvonen (267968)

Esityspäivä 24.5.2019

Jani Saastamoinen

[email protected]

Sisällysluettelo

1. Johdanto ................................................................................................................................. 6

1.1 Tutkimuksen tausta .......................................................................................................... 6

1.2 Tutkimuksen rajaus .......................................................................................................... 7

1.3 Tutkimuksen tavoite ......................................................................................................... 7

1.4 Tutkimusongelmat ............................................................................................................ 8

1.5 Tutkimuksen rakenne ....................................................................................................... 8

2. Hallitus ja siihen vaikuttava lainsäädäntö ja ohjeistus ........................................................... 9

2.1 Noudata tai selitä -periaate ............................................................................................. 10

2.2 Hallituksen muodostuminen ........................................................................................... 11

2.3 Hallituksen rakenne ........................................................................................................ 12

2.4 Hallituksen tehtävät ........................................................................................................ 13

2.5 Hallituksen valiokunnat.................................................................................................. 15

2.5.1 Tarkastusvaliokunta ................................................................................................. 16

2.5.2 Palkitsemisvaliokunta .............................................................................................. 16

2.5.3 Nimitysvaliokunta ................................................................................................... 17

3. Teoreettinen viitekehys ........................................................................................................ 18

3.1 Agenttiteoria ................................................................................................................... 18

3.2 Resurssiperusteinen teoria .............................................................................................. 19

4. Hallituksen monimuotoisuus ............................................................................................... 21

5. Hallituksen monimuotoisuuden yhteys yrityksen menestykseen ........................................ 29

6. Hypoteesit ............................................................................................................................ 31

7. Empiirinen osio .................................................................................................................... 33

7.1 Aineisto .......................................................................................................................... 33

7.1.1 Aineiston keräys ...................................................................................................... 33

7.1.2 Aineiston rajaukset .................................................................................................. 33

7.2 Tutkimusmenetelmä ....................................................................................................... 34

7.3 Tutkimuksen toteuttaminen ............................................................................................ 34

7.4 Tutkimuksen tulokset ja niiden tulkinta ......................................................................... 35

7.4.1 Monimuotoisuuden yhteys yrityksen tulokseen (ROA) .......................................... 35

7.4.2 Monimuotoisuuden yhteys yrityksen osakkeen arvoon ........................................... 42

8. Tutkimuksen rajoitteet & jatkotutkimuskohteet .................................................................. 48

8.1 Tutkimuksen rajoitteet.................................................................................................... 48

8.2 Jatkotutkimuskohteet ...................................................................................................... 49

9. Yhteenveto ........................................................................................................................... 51

10. Lähteet................................................................................................................................ 53

4

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Tiedekunta

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

Yksikkö

Kauppatieteiden laitos

Tekijä

Topi Hirvonen

Ohjaaja

Jani Saastamoinen

Työn nimi (suomeksi ja englanniksi)

Hallituksen monimuotoisuuden yhteys yrityksen tulokseen suomalaisissa pörssiyhtiöissä

Pääaine

Laskentatoimi ja yritysju-

ridiikka

Työn laji

Pro gradu -tutkielma

Aika

23.5.2019

Sivuja

56

Tiivistelmä:

Yritysten toimialojen monimuotoistuminen ilmiönä on nostanut päätään vuosi vuodelta enem-

män. Suomessa kuluttajakenttä muuttuu alati monikulttuurisemmaksi, ja kuluttajat perustavat

päätöksensä entistä useammin eettisiin ja moraalisiin tekijöihin. Myös naisten aseman paranta-

minen on kehittynyt vuosien aikana merkittävästi. Yritysten täytyy sopeutua tähän monimuo-

toistumisen kenttään. Paras tapa sopeutua monimuotoisuuteen on heijastaa kuluttajien ja sidos-

ryhmien monimuotoisuus yritykseen ja sen hallitukseen.

Yritysten monimuotoisuuden ylläpitoa hallinnoi Suomessa Arvopaperimarkkinayhdistyksen

ylläpitämä Hallinnointikoodi, jonka viimeisin painos on vuodelta 2015. Hallinnointikoodin li-

säksi Suomessa hallituksen toimintaa ja sen monimuotoisuutta sääntelee tasa-arvolaki, osakeyh-

tiölaki, sekä arvopaperimarkkinalaki.

Tässä tutkielmassa tutkitaan suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksen monimuotoisuuden yh-

teyttä yrityksen tulokseen ja osakkeen arvoon. Tutkimus toteutetaan regressioanalyysina, jossa

tarkastelussa on 86 suomalaista pörssilistattua yritystä. Aineisto on vuosilta 2014-2018, ja se

kattaa yrityksiä kaikista kokoluokista ja Helsingin Pörssissä edustetuista toimialoista.

Hallituksen monimuotoisuuden hyötyjä ja haittoja on tutkittu aiemminkin. Valtaosa tutkimuk-

sesta keskittyy Yhdysvaltoihin, joten Suomen tilannetta on aiheellista tutkia tarkemmin. Useita

yksittäisiä yrityksen tulokseen vaikuttavia tekijöitä on havaittu, mutta niiden säännöllistä yh-

teyttä yrityksen tulokseen ei ole voitu todistaa. Tämä tutkielma on aiempien tutkimusten kanssa

samoilla linjoilla ristiriitaisten tutkimustulosten suhteen.

Tämän tutkimuksen mukaan suomalaisten hallitusjäsenten prosentuaalisella osuudella tai halli-

tuksen jäsenten keski-iällä ei ole tilastollista merkitsevyyttä yrityksen tuloksen suhteen. Sen

sijaan naisten osuudella on tilastollinen merkitsevyys yrityksen tuloksen suhteen, joskaan vai-

kutus ei ole kovin suurta.

Avainsanat:

Monimuotoisuus, Tulosvaikutteisuus, Hallitustyöskentely, Corporate governance

5

Yleiset käsitteet

Pörssiyhtiö: Pörssiyhtiöllä tarkoitetaan osakeyhtiötä, jonka osake on kaupankäynnin kohteena

kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla.

(Osakeyhtiölaki, luku 5 1a§)

Hallinnointikoodi: Arvopaperimarkkinayhdistyksen ylläpitämä lista säädöksiä, joilla ohjataan

yritysten hallinnointia. Alkuperäinen hallinnointikoodi julkaistiin 1997, ja sitä on päivitetty

vuosina 2003, 2008, 2010 ja viimeisimpänä 2015.

Monimuotoisuuden tulosvaikutteisuus: Tulosvaikutteisuutta mitataan vertaamalla yrityksiä

monimuotoisuuden ja yrityksen tuloksen ja osakkeen arvon kehityksen suhteen.

Monimuotoisuus: Monimuotoisuuden määrittelevät hallituksen jäsenten ikä, sukupuoli ja

kansalaisuus. Mitä laajempi kirjo eri ikäisiä ja eri maiden kansalaisia, sitä suurempaa moni-

muotoisuus kyseisessä yrityksessä on.

Suuri, keskisuuri ja pieni yritys: Määritelmät yrityksen koolle tulevat osakeyhtiölaista.

P/B-luku: Kun yrityksen yksittäisen osakkeen arvo kerrotaan osakkeiden lukumäärällä ja jae-

taan oman pääoman määrällä, saadaan tulokseksi P/B-luku (Price to Book).

6

1. Johdanto

1.1 Tutkimuksen tausta

Tutkimuksen aihealueena käsitellään suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten monimuotoi-

suuden yhteyttä yrityksen tulokseen sekä monimuotoisuuden yhteyttä yrityksen osakkeen

arvon kehitykseen. Pörssiyhtiöiden tavoitteena on tuottaa arvoa omistajilleen, joten moni-

muotoisuuden ja tuloksen välistä yhteyttä on aina ajankohtaista tutkia.

Lisäksi syrjinnän estäminen ja tasa-arvon edistäminen ovat nouseva trendi nykypäivän maa-

ilmassa. Monet tahot pyrkivät parantamaan etenkin miesten ja naisten välistä tasa-arvoa.

Naisten asema Suomessa, ja pääosin muualla maailmassa, on historian saatossa parantunut

merkittävästi ja sama suunta jatkuu edelleen. Miesten ja naisten välinen tasa-arvo ei kuiten-

kaan toteudu pörssiyhtiöiden hallituksissa. Valtaosa hallituksen jäsenistä on miehiä, varsinkin

puheenjohtajan tehtävässä. Pörssiyhtiöissä hallituksiin on kuitenkin vuosien saatossa saatu

enemmän naisia.

Hallituksen monimuotoisuutta ohjaa ensisijaisesti hallinnointikoodi. Nykyisessä muodossaan

se on vuodelta 2015, jolloin se korvasi vuonna 2010 laaditun hallinnointikoodin. Hallinnoin-

tikoodin lisäksi monimuotoisuutta ohjaavat tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki. Hallinnoin-

tikoodi ei ole laki, ja siinä esitetään suosituksia hyvälle hallinnointitavalle, johon kuuluu

muun ohella hallituksen monimuotoisuudesta huolehtiminen. Hallinnointikoodi toimiikin

periaatteella ”noudata tai selitä”, joka tarkoittaa sitä, että listayhtiöiden tulee joko noudattaa

suosituksia tai esittää selvitys, miksei niitä olla noudatettu. Listayhtiöiden tulee esittää vuosit-

tain selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä joko erillisenä tiedotteena tai osana tilinpäätös-

tiedotetta.

On todettu, että monimuotoisuuteen kannustetaan ja sitä jopa vaaditaan. Mielenkiintoista on-

kin tutkia, onko monimuotoisuudella positiivista (tai negatiivista) yhteyttä yrityksen tulok-

seen, vai onko säädännön noudattaminen vain pakollinen kuluerä hyvän julkisuuskuvan yllä-

pitämiseksi.

Tutkielma käsittelee kohdeilmiötä käsiteltävien pörssiyhtiöiden näkökulmasta. Pörssiyhtiöt

ovat vallitsevasta säädännöstä hyötyvä/kärsivä osapuoli, joten valinta näkökulmalle on luon-

nollinen.

7

Tutkielman pohjaa luo osittain vuonna 2015 uudistettu Hallinnointikoodi. Se suosittelee yri-

tyksiä monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja toteuttamiseen. Koska yritysten ensisijainen ta-

voite on luoda arvoa sen omistajilleen voidaan olettaa, että Hallinnointikoodilla pyritään edis-

tämään kyseisen tavoitteen toteutumista. Yritykset asettavat myös itselleen tavoitteita halli-

tuksen monimuotoisuuden toteutumisesta ja raportoivat tavoitteistaan vuosittain julkaistavas-

sa selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmistä.

Tutkimuksessa luodaan teorian avulla pohja empiiriselle tutkimukselle, joka on määrällinen

tutkimus. Tutkimuksessa käytetään regressioanalyysia, jonka avulla voidaan selvittää muuttu-

jien välisiä korrelaatioita ja yhteyksiä. Regressioanalyysissa muuttujina ovat monimuotoisuu-

den muuttujat sekä yrityksen tuloksen ja osakekurssin kehittyminen tutkittavan ajanjakson

aikana. Tutkimuksessa mallinnetaan yrityksen tulos ja osakekurssi tunnuslukujen ja taloustie-

tojen perusteella. Yhtälöön lisätään monimuotoisuuden muuttujat ja kontrollimuuttujia, joi-

den avulla voidaan selvittää, onko hallituksen monimuotoisuudella merkittävää yhteyttä yri-

tyksen tulokseen.

1.2 Tutkimuksen rajaus

Tutkimus on rajattu käsittelemään ainoastaan Suomessa pörssilistattuina olevia yhtiöitä. Tut-

kimuksessa käsitellään vuosia 2014-2018. Tutkimuksen empiirisen osion rajoitteita esitellään

tutkielman empiirisessä osiossa luvussa seitsemän.

1.3 Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko hallituksen monimuotoisuudella merkittävää yh-

teyttä yrityksen tulokseen ja/tai yrityksen osakkeen arvoon. Tutkimuksesta saadaan selville

eri monimuotoisuuden tekijöiden (ikä, sukupuoli, kansalaisuus) yhteys yrityksen tulokseen ja

osakkeen arvoon. Lisäksi tutkimuksesta selviää monimuotoisuuden kehittymisen suunta tar-

kasteluajanjakson ajalta vuosilta 2014-2018. Esimerkiksi naisten osuus hallituksissa on kas-

vanut tasaisesti koko tarkastelujakson ajan jokaisena vuotena aiempiin vuosiin verrattuna.

8

1.4 Tutkimusongelmat

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko pörssilistatun yhtiön hallituksen monimuotoisuu-

della tuloksentekoa parantavaa vaikutusta, ja onko monimuotoisuudella yhteyttä yrityksen

osakkeen arvoon. Alaongelmina voidaan pitää yksittäisten hallituksen monimuotoisuuden

muuttujan merkitystä tulokseen, esim. ikä, sukupuoli ja kansalaisuus. Tutkimuksesta käy

myöskin ilmi, onko nykyinen säädäntö ja ohjeistus monimuotoisuuden suhteen yritykselle

tuloksenteon kannalta edullista vai ei.

1.5 Tutkimuksen rakenne

Johdantoluvun jälkeen luvussa kaksi käsitellään hallituksen määritelmää Suomessa, sekä sii-

hen vaikuttavia tekijöitä. Merkittävin hallituksen toimintaan ja sen muodostumiseen vaikutta-

va tekijä on Suomen lainsäädäntö. Lainsäädännön lisäksi luvussa kaksi käsitellään Arvopape-

rimarkkinayhdistyksen ylläpitämää hallinnointikoodia.

Kolmannessa luvussa esitellään tutkimuksen kannalta olennaiset teoriat ja luodaan tutkimuk-

selle teoreettinen viitekehys.

Luvussa neljä käsitellään hallituksen monimuotoisuutta sekä monimuotoisuuden ja tasa-arvon

ilmiötä Suomessa ja pohjoismaissa.

Viidennessä luvussa käsitellään hallituksen monimuotoisuuden tulosvaikutteisuutta. Luku

viisi koostuu pitkälti perehtymisestä aiempaan tutkimukseen aiheesta. Tulosvaikutteisuuden

lisäksi luvussa käsitellään myös hallituksen monimuotoisuuden muita vaikutuksia hallituksen

toimintaan.

Kuudennessa luvussa esitellään hypoteesit tutkimuksen empiirisen osuuden tuloksista. Hypo-

teesit perustuvat neljännessä luvussa esitettyihin aiempiin tutkimuksiin aiheesta. Luvussa

kuusi esitellään tutkimuksen aineisto, tutkimusmenetelmät, sekä varsinainen tutkimuksen

toteuttaminen.

Seitsemännessä luvussa siirrytään tutkimuksen empiiriseen osuuteen. Luvussa käsitellään

empiirisen osion aineisto, empiirisen tutkimuksen toteuttamistapoja, rajoitteita, sekä tuloksia.

Kahdeksannessa luvussa esitellään tutkimuksen rajoitteet, sekä mahdolliset jatkotutkimus-

kohteet aiheen aluepiiristä. Yhdeksännessä luvussa esitetään yhteenveto tutkielmasta.

9

2. Hallitus ja siihen vaikuttava lainsäädäntö ja ohjeistus

Hallitus on yrityksen merkittävimpiä päätöksentekoelimiä. Hallitusta tärkeämpi päätöksente-

koelin on ainoastaan yhtiökokous, jossa muun muassa valitaan hallitukseen jäsenet. Yhtiöko-

kouksessa päätösvaltaansa käyttävät yhtiön osakkeenomistajat saaden tietyn määrän ääniä

suhteessa omistukseensa osakkeenomistajaa kohden. Yhtiökokous tarjoaa osakkeenomistajil-

le keinon vaikuttaa omistamansa yrityksen toimintaan sekä suoraan että välillisesti. Hallitus

puolestaan ohjaa yrityksen toimitusjohtajan toimintaa, joka toimii hallituksen ohjeistuksen

mukaisesti. Yrityksen, ja sitä kautta sen toimielinten toimintaa seuraa tilintarkastaja. Tilintar-

kastajan valitsee yhtiökokous, vaikka se on yritystä valvova, ja sitä kautta hierarkiassa yhtiö-

kokouksen yläpuolella oleva toimielin.

Kuva 1. Lähde hallinnointikoodi 2015

Suomessa hallituksen sääntelystä vastaavat pääasiassa osakeyhtiölaki, arvopaperimarkkinala-

ki sekä vuonna 2015 uudistettu Hallinnointikoodi. Vuonna 2015 uudistettu Hallinnointikoodi

korvasi vuoden 2010 annetun Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin. Hallinnointikoodi ei

ole osakeyhtiölaista ja arvopaperimarkkinalaista poiketen laki, vaan Arvopaperimarkkinayh-

distyksen ylläpitämä lista suosituksista koskien yritysten hallinnointia ja raportointia. Hallin-

nointikoodia käytetään tukemaan pörssiyhtiöitä koskevaa lainsäädäntöä. Sen keskeisiä tavoit-

teita ovat läpinäkyvyyden ja avoimuuden parantaminen, vertailukelpoisuuden edistäminen

sekä hyvän hallintotavan edistäminen. Sillä pyritään parantamaan suomalaisten listattujen

yritysten kilpailukykyä ja menestystä. Ilman hallinnointikoodia yrityksiltä puuttuisi linja,

10

jonka mukaan heidän tulee hoitaa raportointinsa ja kertoa hallintoelinten toiminnasta avoi-

mesti. Hallintoelinten toimintaan kuuluvat esimerkiksi hallituksen ja johdon palkat ja palkki-

ot, jotka selviävät yritysten vuosittain julkaisemista selvityksistä palkoista ja palkkioista.

(Hallinnointikoodi 2015)

Vaikka kyseessä on suosituksista koostuva lista, on sen noudattaminen pörssiyhtiöille lähes

välttämätöntä. Hallinnointikoodi toimii ”noudata tai selitä” -periaatteella, joka käytännössä

tarkoittaa, että yritysten tulee joko noudattaa Hallinnointikoodin suosituksia tai antaa selitys,

miksi niitä ei ole noudatettu. Hallinnointikoodia ja noudata tai selitä -periaatetta käsitellään

seuraavaksi tarkemmin.

2.1 Noudata tai selitä -periaate

Hallinnointikoodin kaikkia kohtia on lähtökohtaisesti noudatettava. Mikäli yritys ei noudata

jotain hallinnointikoodin kohdista, tulee sen antaa selvitys asiasta. Yksittäisestä säännöksestä

poikkeaminen on sallittua, mikäli yrityksellä on esittää siihen perusteltu syy. Jos yritys poik-

keaa hallinnointikoodin ohjeistuksesta, tulee sen antaa selvitys, jossa tulevat ilmi kohta, josta

on poikettu, sekä syyt sille, miksi kohtaa ei ole noudatettu. Noudata tai selitä -periaate on

laajalti käytössä myös muualla maailmassa, ei vain rajatusti Suomessa. On luonnotonta aja-

tella, että kaikkien eri toimialoilla toimivien ja eri kokoisten yritysten täysin eri liiketoimin-

tamalleilla olisi mahdollista noudattaa näin tarkkaa ohjeistusta täsmällisesti. Kun yrityksille

tarjotaan mahdollisuus poikkeamaan perusteluja vasten, on oletettavaa, että yritysten on hel-

pompaa päästä kaikkien osapuolten kannalta parempiin ratkaisuihin. (Hallinnointikoodi

2015)

Osakeyhtiölain, arvopaperimarkkinalain ja Hallinnointikoodin lisäksi yritykset noudattavat

hallinnoinnissaan yrityksen linjaamaa yhtiöjärjestystä. Yhtiöjärjestyksessä esitetään yrityksen

itse tekemät tärkeät linjaukset liittyen yrityksen toimintaan. Yhtiöjärjestys liitetään perusta-

missopimuksen yhteyteen yritystä perustettaessa. (Osakeyhtiölaki, OYL 2.luku 2§) Yhtiöjär-

jestyksessä on aina mainittava vähintään yhtiön toiminimi, kotipaikkana oleva Suomen kunta

sekä yrityksen toimiala. (Osakeyhtiölaki OYL, 2. luku 3§)

11

Yhtiöjärjestykseen voi kuitenkin kuulua muitakin kohtia kuin edellä mainitut pakolliset kol-

me kohtaa. Esimerkiksi Nokia Oyj:n vuonna 2015 viimeksi päivitetyssä yhtiöjärjestyksessä

määritetään linjaukset muun muassa seuraaville asioille: Yrityksen toiminimi ja sen toimiala,

yrityksen kuuluminen arvo-osuusjärjestelmään, yhtiön edustaminen, tilintarkastuksesta päät-

täminen, tilinpäätöksen julkaisusta päättäminen, yhtiökokouksen päivämäärä ja paikka, ääni-

oikeus ja ilmoittautuminen yhtiökokoukseen sekä yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat. Mai-

nittujen lisäksi siinä käsitellään hallituksen jäsenmäärä ja hallituksen jäsenten toimikausi,

hallituksen puheenjohtajasta päättäminen sekä hallituksen työjärjestyksestä päättäminen.

(Nokia Oyj:n yhtiöjärjestys 2015) Yhtiöjärjestyksen muutoksesta päättää yhtiökokous ja pää-

tös tehdään määräenemmistöllä. (Osakeyhtiölaki, OYL 5. luku 29§)

Jokaisella pörssiyhtiöllä on oma yhtiöjärjestyksensä, joka on julkista tietoa ja kenen tahansa

sen kaupparekisteristä tilaavan henkilön saatavilla. (1Lukander. H, 2012) Yhtiöjärjestyksen

avulla osakkeenomistajat saavat tietoa yhtiön toimintatavoista tärkeissä yhtiön toimintaan

vaikuttavissa asioissa.

2.2 Hallituksen muodostuminen

Pörssiyhtiöissä hallitus valitaan vuosittain yhtiökokouksessa. Jokaisella yhtiöllä on oltava

hallitus (Oyl, luku 6 §1). Listaamattomissa yhtiöissä hallitusjäsenyys on toistaiseksi voimassa

oleva. Pörssiyhtiöissä hallituksen jäsenen toimikausi loppuu seuraavan vuoden yhtiökokouk-

seen. (Osakeyhtiölaki, OYL 6. luku 11§) Hallituksen jäsen voi kuitenkin erota tehtävästään

kesken toimikauden. Käytännössä hallituksesta eroaminen edellyttää, että eroava hallituksen

jäsen ilmoittaa siitä hallitukselle, jonka jälkeen ero astuu voimaan. Osakeyhtiölaissa sano-

taan, että hallituksesta eroavan jäsenen on kutsuttava koolle yhtiökokous valitsemaan uutta

hallitusta, mikäli eroavalla hallituksen jäsenellä on syytä olettaa, ettei hallitukseen jää hänen

lähtönsä jälkeen yhtään hallituksen jäsentä. (Osakeyhtiölaki, OYL 6. luku 12§)

Tapauksissa, joissa yhtiöjärjestys niin sanoo, voi hallituksen jäsenet valita myös hallintoneu-

vosto (Osakeyhtiölaki, OYL 6. luku 9§). Mikäli yhtiökokous ei valitse kaikkia hallituksen

jäseniä, on yleistä, että esimerkiksi työntekijöillä on oikeus asettaa henkilöitä yhtiön hallituk-

seen. Jos yhtiökokouksessa ei valita kaikkia hallituksen jäseniä, ilmoitetaan siitä yhtiöko-

kouskutsussa. (Hallinnointikoodi 2015)

12

Hallitukseen voidaan valita vain täysi-ikäisiä. Hallitukseen valittava henkilö ei myöskään voi

olla konkurssissa tai henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu, tai henkilö, jolle on

määrätty edunvalvoja. (Osakeyhtiölaki, OYL 6. luku 10§)

Hallinnointikoodin suosituksen 8 mukaan hallituksen jäseniä valittaessa tulee huomioida yh-

tiön toiminnan asettamat vaatimukset sekä yrityksen kehityksen vaihe. Lisäksi jäsenellä tulee

olla tehtävän asettama pätevyys sekä tarpeeksi aikaa käytettävänä hallitustehtävän suorittami-

seen. Hallituksen jäsenten oletetaan käyttävän aikaa hallitustyöskentelyyn myös kokouksien

ulkopuolella. Hallituksen jäsenillä tulee olla riittävän laaja ja monipuolinen osaaminen, joka

täydentää hallituksen osaamista. Hallituksen jäsenten tulee myös tuntea yrityksen liiketoimin-

ta-ala ja sen eri osa-alueita. (Hallinnointikoodi 2015)

2.3 Hallituksen rakenne

Hallituksen jäsenten lukumäärä vaihtelee yhtiöittäin. Suuremmissa yhtiöissä hallituksen jä-

senten lukumäärä on keskimäärin suurempi, kuin pienemmissä yhtiöissä. Suomessa pörssilis-

tattujen yhtiöiden hallituksiin kuuluu yleensä kolmesta kymmeneen jäsentä. (Hallinnointi-

koodi 2015) Osakeyhtiölain luvun 6 8§ mukaan hallitukseen täytyy kuitenkin kuulua vähin-

tään yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, jollei yhtiöjärjestys toisin määrää. Saman pykälän

mukaan tilanteissa, joissa hallitukseen kuuluu alle kolme jäsentä, on hallituksessa oltava

myös vähintään yksi varajäsen. (Osakeyhtiölaki, OYL 6. luku 8§)

Hallituksen jäsenten lukumäärän ehtona on, että se mahdollistaa hallituksen tehtävien tehok-

kaan hoitamisen. Hallituksen tehtävien tehokkaan hoitamisen järjestyminen tulee huomioida

myös hallitukseen valittavien jäsenten pätevyydessä ja hallituksen kokoonpanossa. Hallituk-

sessa on myös oltava edustettuna molempia sukupuolia. Mikäli näin ei jostain syystä ole,

tulee yhtiön esittää asiasta selvitys. (Hallinnointikoodi 2015)

Hallitukseen voi kuulua jäsenten lisäksi myös hallituksen puheenjohtaja. Puheenjohtaja tulee

valita, mikäli hallituksessa on useampia jäseniä. Puheenjohtajan valitsemisesta vastaa halli-

tus, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. (Osakeyhtiölaki, OYL 6. luku 8§)

Hallitus voi muodostaa myös valiokuntia vastaamaan hallinnoinnin eri osa-alueista. Yleisim-

piä valiokuntia ovat tarkastusvaliokunta, palkitsemisvaliokunta sekä nimitysvaliokunta. Va-

13

liokunnilla ei ole omaa päätösvaltaa, mutta ne toimivat hallituksen osana tehostaen tiettyjen

osa-alueiden toimintaa ja valvontaa. (Hallinnointikoodi 2015)

2.4 Hallituksen tehtävät

Hallitus on yrityksen valvontaelin. Hermalinin ja Weisbachin (1991) mukaan hallitus on toi-

mielin, jonka avulla osakkeenomistajat voivat valvoa johdon toimintaa. Osakeyhtiölain mu-

kaan ”hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä

(yleistoimivalta). Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on

asianmukaisesti järjestetty.” (Osakeyhtiölaki, OYL 6. luku 2§)

Esimerkiksi Nokia kertoo vuoden 2018 vuosikertomuksessaan, että hallituksen tehtävä on

edustaa osakkeenomistajia, ja hallitus vastaa teoistaan yrityksen osakkeenomistajille. Säänte-

lyn mukaan hallituksen vastuut kohdistuvat osakkeenomistajiin, mutta Nokia kertoo vuoden

2018 toimintakertomuksessaan, että hallitus ottaa huomioon myös muiden sidosryhmien in-

tressit. Lisäksi kyseisen vuosikertomuksen mukaan hallituksen jäsenten tulee toimia huolelli-

sesti ja vilpittömässä mielessä edistäen osakkeenomistajien etuja. (Nokia vuosikertomus

2018)

Suomalainen hissiyhtiö KONE määrittelee hallituksen tehtävät vuoden 2018 vuosikatsauk-

sessaan seuraavasti:

• Toimintakertomusten, tilinpäätösten ja osavuosikatsausten laadinta

• Kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisen järjestämisen varmistaminen

• Yhtiökokoukselle tehtävien ehdotusten valmistelu ja yhtiökokousten koolle kutsumi-

nen

• Strategisten suuntaviivojen ja riskienhallinnan periaatteiden hyväksyminen ja vahvis-

taminen

• Vuotuisten budjettien ja toimintasuunnitelmien vahvistaminen

• Hallituksen päätoimisen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan (pääjohtajan) nimittämi-

nen ja heidän palvelussuhteidensa ehdoista päättäminen

• Yhtiörakenteesta päättäminen

• Merkittävistä yrityskaupoista ja investoinneista päättäminen

• Päättää muista lainsäädännön mukaan hallitukselle kuuluvista asioista

14

KONE kertoo vuosikertomuksessaan, että hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisi-

jaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. (KONE Vuosikertomus

2018)

Keskisuurista yhtiöistä esimerkiksi lihatalo HKScan määrittelee hallituksensa tehtävät niin

ikään yhtiöjärjestyksen ja kulloinkin vallitsevan Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. HKSca-

nin hallituksen päätettäviksi asioiksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat:

• Toimitusjohtajan ja ylimmän johdon nimittäminen ja erottaminen ja palvelussuhteen

ehtojen periaatteet

• Konserniyhtiöiden toimitusjohtajien ja ylimmän johdon palvelussuhteen ehtojen peri-

aatteet

• Konsernin johdon ja henkilöstön kannustinohjelmat ja bonusten maksamisen perusteet

• Konserni- ja organisaatiorakenne sekä uuden liiketoiminnan aloittaminen ja olennai-

sen liiketoiminnan muutokset tai päättäminen

• Konsernin strategia, liiketoimintasuunnitelma ja tulostavoitteet seuraavalle vuodelle ja

strategian perusteena olevat oletukset

• Konsernin merkittävät investoinnit, yritys-, liiketoiminta- ja kiinteistöjärjestelyt sekä

merkittävien laitteiden ja koneiden myynnit ja ulkoistukset

• Konsernin muut merkittävät sopimukset

• Osingonjakopolitiikka ja osingonjakoehdotus yhtiökokoukselle

• Konsernin liiketoimintaan liittyvät riskienhallinnan ja tiedottamisen periaatteet ja lii-

ketoimintojen lainmukaisuuden seuranta

• Investointisuunnitelman hyväksyminen ja suunnitelmasta poikkeavien olennaisten in-

vestointien hyväksyminen

• Konsernin lainojen ottaminen ja vakuuksien antaminen

• Yhtiön prokuroiden ja muiden edustusoikeuksien antaminen

(HKScan vuosikertomus 2018)

Pienistä pörssiyhtiöistä lasinjalostusteknologiayhtiö Glaston on hallituksen tehtävien esittä-

misen suhteen vuosikertomuksessaan samoilla linjoilla edellä mainittujen suurempien yhtiöi-

den kanssa. Glastonin vuosikertomuksen mukaan heidän hallituksensa tehtäviin kuuluvat

muun muassa seuraavat kohdat:

15

• Yhtiökokouksessa käsiteltävien asioiden valmistelu ja varmistaminen, että yhtiöko-

kouksen päätökset toimeenpannaan asianmukaisesti

• Hallituksen tehtävänä on varmistaa, että kirjanpito ja varainhoito on asianmukaisesti

järjestetty

• Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimivaa johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan

sekä päättää toimitusjohtajan eduista.

• Hallitus vastaa ulkoisen raportoinnin valvomisesta

• Lisäksi hallituksen tehtäviin kuuluu jatkuva oman toiminnan arviointi

(Glaston vuosikertomus 2018)

Vuoden 2015 Hallinnointikoodin mukaan hallituksen päätösvalta kattaa pääsääntöisesti kaik-

ki asiat, joissa päätösvalta ei kuulu yhtiökokoukselle tai yhtiön toimitusjohtajan yleisvallan

piiriin. Myös Hallinnointikoodissa mainitaan, että hallitus vastaa yrityksen kirjanpidon ja

varainhoidon asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen tulee myös olla tietoinen yrityksen

todellisesta taloudellisesta tilanteesta ja sen kehityksestä. Keskeisimmäksi hallituksen tehtä-

väksi vuoden 2015 Hallinnointikoodissa kuitenkin mainitaan toimitusjohtaminen nimittämi-

nen ja erottaminen. Myös tärkeät liiketoimintapäätökset kuuluvat hallituksen tehtäviin. Tär-

keisiin liiketoimintapäätöksiin luokitellaan esimerkiksi yrityskaupat, investoinnit ja rahoitus-

järjestelyt. Hallinnointikoodissa mainitaan myös, että hallituksen tehtävänä on edistää yhtiön

ja sen kaikkien osakkeenomistajien etua.

Yhteenvetona voidaan todeta, että hallituksen tehtävät määräytyvät yrityskohtaisesti yrityk-

sen määrittelemän yhtiöjärjestyksen mukaan. Lisäksi kaikkien suomalaisten pörssiyhtiöiden

hallitusten toimintaa ohjaa osakeyhtiölaki, jota myötäilee myös viimeisin Hallinnointikoodi.

Hallitusten tehtävät vaihtelevat yrityksittäin, mutta ne keskittyvät usein hallinnollisten, talou-

dellisten ja strategisten aiheiden suunnitteluun ja valvontaan.

2.5 Hallituksen valiokunnat

Hallitukset voivat myös perustaa valiokuntia tehostamaan hallituksen toimintaa. Yleisimpiä

valiokuntia ovat tarkastusvaliokunta, palkitsemisvaliokunta sekä nimitysvaliokunta. Lisäksi

16

yhtiöt voivat muodostaa väliaikaisia tai pysyviä muita valiokuntia, kuten esimerkiksi ympä-

ristö- tai eettisyysvaliokunnan.

Valiokunnat rajataan ulos tämän tutkielman empiirisestä tutkimuksesta, mutta ne ovat kuiten-

kin tärkeä osa hallituksen toimintaa, joten niiden olemassa olo on syytä mainita. Seuraavaksi

käydään läpi valiokuntien tehtävät yleisellä tasolla.

2.5.1 Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan ensisijainen tehtävä on auttaa yritystä sen taloudellisen raportoinnin

laatimisessa ja valvoa taloudellisen raportointijärjestelmän oikeellisuutta. Hallinnointikoodin

mukaan tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluvat ainakin seuraavat kohdat:

• Tilinpäätösraportoinnin prosessin seuraaminen

• Taloudellisen raportointiprosessin valvominen

• Yhtiön sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehok-

kuuden valvominen

• Tilinpäätösten (ml. konsernintilinpäätös) tilintarkastuksen seuraaminen

• Tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden arvioiminen

• Tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen valmisteleminen

(Hallinnointikoodi 2015)

Lisäksi Hallinnointikoodissa listataan tehtäviä, jotka esimerkiksi voivat kuulua tarkastusva-

liokunnan tehtäviin:

• Yhtiön taloudellisen tilanteen seuranta

• Sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen hyväksyminen

• Sisäisen tarkastuksen suunnitelmien ja raporttien käsittely

• Lakien ja määräysten noudattamisen arviointi

• Yhteydenpito tilintarkastajaan ja tilintarkastajan tarkastusvaliokunnalle laatimien ra-

porttien läpikäynti

(Hallinnointikoodi 2015)

2.5.2 Palkitsemisvaliokunta

Palkitsemisvaliokunta päättää nimensä mukaisesti palkitsemisesta. Palkitsemisvaliokunta

järjestelee ja valvoo toimitusjohtajan ja yrityksen johdon palkitsemista sekä heidän saamiaan

17

etuja. Palkitsemisvaliokunta laatii myös palkka- ja palkkioselvityksen. Hallinnointikoodin

mukaan palkitsemisvaliokunta edistää yrityksen palkitsemisen läpinäkyvyyttä ja järjestelmäl-

lisyyttä. Hallinnointikoodi määrittelee palkitsemisvaliokunnan tehtävät seuraavasti:

• Toimitusjohtajan ja muun johdon nimitysasioiden valmistelu sekä heidän seuraajiensa

kartoittaminen

• Toimitusjohtajan ja muun johdon palkkauksen ja muiden taloudellisten etuuksien

valmistelu

• Yhtiön palkitsemisjärjestelmiä koskevien asioiden valmistelu

• Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen arviointi, sekä huolehtiminen palkit-

semisjärjestelmien tarkoituksenmukaisuudesta

• Palkka- ja palkkioselvitykseen liittyviin kysymyksiin vastaaminen yhtiökokouksessa

(Hallinnointikoodi 2015)

Yhtiöt kuitenkin määrittävät itse hallituksen palkitsemisvaliokunnan tehtävät valiokunnalle

tehtävässä työjärjestyksessä. Hallinnointikoodissa listatut tehtävät ovat esimerkkejä mahdolli-

sista tehtävistä.

2.5.3 Nimitysvaliokunta

Kolmas usein muodostettava valiokunta on nimitysvaliokunta. Nimitysvaliokunnan tehtävät

niin ikään määräytyvät tarkemmin yrityksen valiokunnalle laatimassa työjärjestyksessä. Hal-

linnointikoodissa kuitenkin esitetään esimerkin omaisesti muutamia nimitysvaliokunnalle

mahdollisesti kohdistuvia tehtäviä:

• Yhtiökokoukselle tehtävän hallituksen jäseniä koskevan ehdotuksen valmistelu

• Yhtiökokoukselle tehtävän hallitusten jäsenten palkitsemisasioita koskevan ehdotuk-

sen valmistelu

• Hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaiden etsiminen

• Yhtiökokoukselle tehtävän hallituksen jäseniä koskevan ehdotuksen esittely

(Hallinnointikoodi 2015)

18

3. Teoreettinen viitekehys

Merkittäviä hallituksen monimuotoisuutta tukevia teorioita on kaksi; agenttiteoria (Agency

theory) ja resurssiperusteinen teoria (Resource dependence theory). Tässä luvussa esitellään

niiden keskeiset periaatteet ja niiden sovellettavuudet tutkittaessa hallituksen monimuotoi-

suuden yhteyttä osakkeen arvoon ja yrityksen tulokseen.

3.1 Agenttiteoria

Agenttiteorian kehittymiseen on erityisesti vaikuttanut Jensenin ja Mecklinin (1976) sekä

Faman ja Jensenin (1983) tutkimukset. Jensen ja Mecklin kirjoittivat vuonna 1976 artikkelin

“Theory of the Firm: Managerial Behavior, Agency Costs and Ownership Structure”, jossa he

määrittelevät agenttiteorian sopimuksena, jonka mukaan yksi tai useampi henkilö (johta-

ja/päämies) harjoittaa toista henkilöä (työntekijä/agentti) työskentelemään johtajan lukuun.

Jos molemmat osapuolet maksimoivat omat hyötynsä on syytä uskoa, että työntekijä ei aina

toimi johtajan parhaan edun mukaisesti. Johtaja voi rajoittaa eroavaisuuksia osapuolten hyö-

tynäkemyksissä asettamalla asianmukaisia kannustimia ja valvontamenetelmiä. Agenttia voi-

daan myös sitouttaa toimimaan päämiehen intressien mukaisesti, esimerkiksi jakamalla vas-

tuuta ja riskiä myös agentille. Valvonnasta ja sitouttamisesta koituu kustannuksia, joiden kui-

tenkin on tarkoitus jäädä mahdollisista laiminlyönneistä aiheutuvia kustannuksia pienemmik-

si. Yleensä on mahdotonta ilman kustannuksia varmistaa, että työntekijä tekee johtajan näkö-

kulmasta optimaalisimpia päätöksiä. Kaikkea agentti-päämies-ongelmasta aiheutuvaa haittaa

ei kuitenkaan ole taloudellisesti järkevää yrittää poistaa siitä koituvien korkeiden kustannus-

ten takia. Sitouttamisen ja valvonnan jälkeen jäljelle jäävää osuutta agentin ja päämiehen

intressien eroavaisuuksissa kutsutaan jäännöskustannukseksi. Agenttikustannusten voidaan

siis todeta koostuvan kolmesta asiasta:

1. Valvontakustannukset (Monitoring expenditures by the principal)

2. Sitoutumiskustannukset (Bonding expenditures by the agent)

3. Jäännöskustannukset (Residual loss)

Agenttiteoria on laajalti monilla tieteenaloilla käytetty teoria. Se voidaan jakaa vastaamaan

kahteen ongelmaan:

19

1. Ongelma, joka ilmenee, kun tahojen päämäärät ja tavoitteet ovat ristiriidassa tai eroa-

vat toisistaan

2. Ongelma, joka ilmenee, kun esimerkiksi työnantaja ei pysty valvomaan sitä kuinka

hyvin työntekijä tekee työnsä

Näihin ongelmiin voidaan hakea ratkaisua agenttiteorian avulla jakamalla päätöksentekoval-

taa ja valvontaa tahojen välille tai ulkopuoliselle kolmannelle taholle. (Eisenhardt, K. 1989)

Eugenen ja Faman mukaan päätöksentekoa voidaan parantaa erottamalla johto ja kontrolloi-

vat tahot, eli esimerkiksi yrityksen johto ja hallitus. (Fama & Jensen, 1983) Hallituksen mo-

nimuotoisuuden on todettu parantavan valvontaa ja kontrollointia. Laajempi taustojen kirjo

tuo esille erilaisia näkemyksiä, jotka johtavat erilaisten näkemysten huomioimiseen ja pa-

rempaan hallituksen riippumattomuuteen. Alvarezin, Faman & Jensenin mukaan yksittäisen

tahon päätöksentekovaltaa rajoittamalla vältytään paremmin yksittäisten tahojen intressejä

ajavilta päätöksiltä. Päätösvallan jakamisen hyödyt ovat yleisesti suuremmat, kun siitä aiheu-

tuvat kustannukset, vaikka mukaan lasketaan myös käytännön asioista muodostuvat kustan-

nukset (Fama & Jensen, 1983).

Carterin, D’Souzan, Simkinsin ja Simpsonin (2007) mukaan korkeampi ulkoisten valvojien

osuus ja niiden parempi monimuotoisuus vaikuttaa suoraan hallituksen riippumattomuuteen.

Tämän seurauksena hallitus pystyy parempilaatuiseen valvontaan.

3.2 Resurssiperusteinen teoria

Valvonnan lisäksi toinen hallituksen keskeinen tehtävä on resurssien tarjoaminen yrityksen

käyttöön. Resurssiperusteisessa teoriassa hallitus nähdään joukkona yrityksen käytössä olevia

resursseja, ei pelkkänä yrityksen johtoa valvovana toimijana. Resursseiksi tässä teoriassa las-

ketaan kaikki, mikä voidaan nähdä vahvuutena tai heikkoutena yritykselle (Wernerfelt,

1984). Hallituksen tuomana resurssina voidaan pitää esimerkiksi henkistä pääomaa, kuten

ammattitaitoa (Baysinger & Hoskisson, 1990). Hallituksen jäsenet ovat usein koulutettuja ja

kokeneita henkilöitä, jotka tuovat mukanaan ammattitaitoa omalta alaltaan. Tämän ammatti-

taidon avulla he voivat neuvoa ja konsultoida yrityksen päättäjiä. (Baysinger & Butler 1985)

Resurssiperusteista teoriaa on huomioitu agenttiteoriaa vähemmän tutkittaessa hallituksen

monimuotoisuutta, ja hallituksen tärkeimmäksi tehtäväksi määritelläänkin usein yrityksen

johdon valvonta. Baysingerin ja muiden tutkijoiden tutkimustulosten perusteella voidaan

20

kuitenkin todeta, että hallituksen jäsenten tuoma ammattitaito on itsessään hyödyllistä yrityk-

selle. Hallituksen monimuotoisuus lisää ammattitaitoa eri aloilta, ja tuo yritykselle laajemman

kannan näkökulmia ongelmien ratkaisemiseksi.

21

4. Hallituksen monimuotoisuus

Viimeisten vuosikymmenten aikana sosiaaliset trendit, maailman tapahtumat ja erilaiset haas-

teet ovat tuoneet muuttumispaineita yritysten hallitusten muodostumiselle ja niiden toimin-

nalle. (Walt, N. & Ingley, C. 2003) Yritykset ovat joutuneet miettimään, mikä on sopiva hal-

lituksen jäsenten koostumus, jolla yritys voi tuoda esille erilaisia näkemyksiä. Näiden erilais-

ten näkemysten huomioiminen on välttämätöntä nykyisessä toimintaympäristössä. (Walt, N.

& Ingley, C. 2003. Kts. Biggins, 1999)

Monimuotoisuuden eri tyyppejä ovat esimerkiksi ikä, sukupuoli, kansalaisuus, kulttuuri, us-

konto, riippumattomuus, työhistoria, tietotaito, tekniset valmiudet, alan kokemus, sekä ura- ja

elämänkokemus. (Milliken & Martins, 1996) Tämän tutkielman empiirisessä osiossa tutki-

taan näistä kolmen ensimmäisen, eli iän, sukupuolen ja kansalaisuuden yhteyttä yrityksen

tuloksellisuuteen. Tutkielman pääpaino on julkisesti noteeratuissa yhtiöissä, jotka ovat halli-

tusta valitessaan vahvasti kiinnostuneita arvon tuottamisesta osakkeenomistajilleen. Moni-

muotoisuuden tavoitteleminen on yleisempää ja nähdään tärkeämpänä tekijänä esimerkiksi

valtio-omisteisissa yhtiöissä kuin julkisesti noteeratuissa pörssiyhtiöissä (Walt, N. et. Al.

2002). Tutkimuksen empiirisessä osiossa tarkastellaan myös valtion enemmistö-omisteisia

yhtiöitä erillisenä joukkona.

Hallituksen monimuotoisuudella on sekä hyötyjä että haittoja. Hyödyiksi voidaan lukea laa-

jempi näkökulma asioiden kohtaamiselle. Haittoina puolestaan voidaan mainita yhtenäisyy-

den tunteen heikkeneminen, ja toisaalta näkökulmien eriäminen voidaan nähdä myös heik-

koutena. (Milliken, F., Martins, L. 1996)

On havaittu, että henkilöt, jotka edustavat eriävää kansalaisuutta suhteessa valtaosaan yrityk-

sen hallituksen jäsenistä, ovat psykologisesti vähemmän sitoutuneita organisaatioon, heillä on

pienempi todennäköisyys pysyä organisaatiossa, ja heillä on enemmän taipumuksia poissa-

oloille. (Tsui, Egan, & O'Reilly. 1992) Sama ilmiö on havaittavissa iän suhteen. Henkilöt,

joiden ikä poikkeaa valtaosasta, ovat todennäköisempiä vaihtamaan pois tehtävästä. (Cum-

mings et al., 1993) Cummings kollegoineen huomasi myös, että muista eroavien ikäluokkien

edustajat olivat alttiimpia poissaoloille, ja arviot heidän suorituksistaan olivat heikompia kuin

henkilöiden, jotka edustivat keskenään samaa ikäryhmää. (Cummings et al., 1993) Sen sijaan

22

Terjesenin (2015) mukaan naiset osallistuvat useammin hallituksen kokouksiin ja he vaikut-

tavat yrityksen julkiseen läpinäkyvyyteen kasvattavassa määrin.

Hallituksen monimuotoisuuden parantamisen sääntely ei ole esillä vain Suomessa. Ilmiö on

vahva erityisesti myös muissa skandinaavisissa maissa, ja sitä esiintyy eri maissa ympäri

maailmaa. Esimerkiksi Norjassa on jo vuodesta 2008 ollut käytössä lainsäädäntö, että 40%

johtajista tulisi olla naisia. Belgiassa, Ranskassa ja Italiassa yritykset voivat saada sakot tai

niitä voidaan jopa estää maksamasta palkkoja ja palkkioita nykyiselle johdolle, mikäli lain-

säädäntöä ei noudateta. Saksassa, Espanjassa ja Hollannissa puolestaan noudatetaan Suomen

kaltaista sanktiotonta tapaa. (The Economist, 2018)

Tutkimusta hallituksen monimuotoisuudesta, ja erityisesti sukupuolten välisestä jakaumasta

hallituksissa, on tehty jo vuosia, ja valtaosassa tutkimuksista uskotaan tutkimuksen lisäänty-

vän entisestään tulevina vuosina.

Perustuen suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksista koostuvaan tietokantaan on Suomessa

yhtiön koosta riippumatta vuosina 2013-2018 lähes kaikkina vuosina naisten osuus hallituk-

sissa kasvanut. Pienissä suomalaisissa yhtiöissä naisten osuus hallituksesta vuonna 2013 oli

vain noin 17%, kun vuonna 2018 se oli jo hieman yli 25%. Keskisuurissa yhtiöissä naisten

osuus vuonna 2013 oli 20%, mutta vuonna 2018 jo 28,07%. Myös suurissa yhtiöissä naisten

osuuden kasvu hallituksissa on merkittävää. Vuonna 2013 suurten pörssiyhtiöiden hallituksiin

kuului 29,49% osuus naisia, kun vuonna 2018 se oli jo 35,82%, joka on jo melko lähellä Juha

Sipilän hallituksen tavoitetta. Sipilän hallituksen 2016 – 2019 Hallituksen tasa-arvo-

ohjelmaan kuuluu kohta, jossa esitetään tavoite pörssiyhtiöiden ja julkisomisteisten yhtiöiden

hallitusten sukupuolijakaumasta vuodelle 2020. Tasa-arvo-ohjelman mukaan vuoteen 2020

mennessä naisia ja miehiä tulisi olla tasaisesti (40-60%). Sipilän hallitus pyrkii tavoitteeseen

toivomalla, että yritykset noudattavat Hallinnointikoodin suosituksia sekä tarvittaessa uudella

lainsäädännöllä. Hallituskauden tasa-arvo -tavoitteisiin kuuluu myös ulkomaalaistaustaisten

miesten ja naisten työelämään integroitumisen paraneminen. (Hallituksen tasa-arvo-ohjelma

2016-2019)

Jakaumaa naisten ja miesten välillä havainnollistaa kuvio 1, jossa on esitettynä naisten pro-

sentuaalinen osuus hallituksista tarkasteluajanjakson aikana 2014-2018. Kuvaajasta on hel-

posti luettavissa, että jokaisena vuotena naisten prosentuaalinen osuus hallituksissa on kasva-

nut, pois lukien vuoden 2015 pienissä yhtiöissä.

23

Kuvio 1. Naisten prosentuaalinen osuus hallituksesta yrityskoon mukaan

Keski-iät ovat pysyneet kaikissa kokoluokissa suunnilleen samoina vuosien välillä. Pienissä

yhtiöissä vuonna 2013 keski-ikä oli 53,56 vuotta ja vuonna 2018 54,15 vuotta. Keskisuurissa

yhtiöissä vuoden 2013 hallituksen jäsenten keski-ikä oli 55,24 ja vuonna 2018 55,42. Suurten

yhtiöiden osalta havainnot ovat samanlaisia, muutokset keski-iässä ovat pieniä. Vuonna 2013

keski-ikä suurissa yhtiöissä oli 57,26 ja vuonna 2018 57,15. On siis havaittavissa, että yhtiö-

koon kasvaessa yrityksen hallituksen jäsenten keski-ikä kasvaa. Myöhemmässä luvussa pe-

rehdytään tarkemmin iän vaikutukseen arvoihin ja asenteisiin. Vanhemmat ihmiset nähdään

konservatiivisempina ja perinteitä kunnioittavampina kuin nuoret, jotka suosivat enemmän

vapautta ja ovat muutoskykyisempiä.

Kuvio 2 havainnollistaa yritysten keski-iän kehityksen ja muutokset vuosina 2014-2018. Sel-

vää suuntaa iän kehityksestä ei ole, mutta ero kokoluokkien välillä on huomattavaa.

0

5

10

15

20

25

30

35

40

2014 2015 2016 2017 2018

Small

Mid

Large

24

Kuvio 2. Keski-iät hallituksissa vuosina 2014-2018 yrityskoon mukaan

Kansalaisuuden osalta monimuotoisuuden kehittyminen on keski-ikien tavoin melko muut-

tumatonta vuosien 2013 ja 2018 välillä. Pienissä pörssiyhtiöissä suomalaisten osuus on suu-

rempaa kuin keskisuurissa ja suurissa pörssiyhtiöissä. Vuonna 2013 pienten pörssiyhtiöiden

hallituksista 92,34% olivat suomalaisia ja vuonna 2018 vielä suurempi osuus, 94,02%. Keski-

suurissa pörssiyhtiöissä suomalaisten osuus hallituksissa vuonna 2013 oli 84% ja vuonna

2018 81,4%. Suurissa pörssiyhtiöissä, keskisuurten yritysten tavoin, on suomalaisten osuus

hallituksen jäsenpaikoista ollut laskeva. Vuonna 2013 suomalaisten osuus oli 70,09% ja

vuonna 2018 enää 65,3%. Vuonna 2018 siis yli kolmannes suomalaisten suurten pörssiyhti-

öiden hallitusten jäsenistä olivat kansalaisuudeltaan muun maalaisia kuin suomalaisia. Kai-

kissa kokoluokissa toiseksi eniten edustettu kansalaisuus on Ruotsin kansalaisuus. Keskisuu-

rissa ja suurissa pörssiyhtiöissä ruotsalaisten osuus hallituksista on yli 10%. Suurta ruotsalais-

ten osuutta selittävät sekä Ruotsissa että Suomessa toimivat yritykset, kuten Nordea ja Telia.

Myös esimerkiksi Stora Enso, Tieto, Finnair ja Uponor kuuluvat joukkoon, jossa ruotsalais-

ten osuus hallituksesta on yli 33% vuonna 2018. Telian hallitus vuonna 2018 muodostui 62,5

prosenttisesti ruotsalaisista. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Ruotsin 27 suurimman yri-

tyksen joukossa on vain kaksi yritystä, joissa suomalaisten osuus ylittää 10% (2018), ja suo-

malaisten osuus kaikista 27 suurimman yrityksen hallituksista on vain 3,3% vuonna 2018.

52

53

54

55

56

57

58

2014 2015 2016 2017 2018

Small

Mid

Large

25

Keski-iän tavoin kuviosta 3 on havaittavissa enemmänkin erot eri kokoluokkien välillä, kun

muutokset kehityksessä. Kehityksen osalta muutokset ovat olleet ajanjaksolla melko pieniä,

kun taas erot yrityskokojen välillä ovat merkittävät.

Kuvio 3. Ulkomaalaisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksista vuosina 2014-2018 yrityskoon

mukaan.

Vasta vuoden 2008 Suomen listayhtiöiden Hallinnointikoodissa on ensimmäistä kertaa suosi-

tus, että hallituksessa on oltava edustettuna molempia sukupuolia. Vielä vuosina 2003 ja 1997

julkaistuissa Hallinnointikoodeissa sukupuolijakaumasta ei ollut suositusta. Vasta vuoden

2015 Hallinnointikoodissa mainitaan, että yhtiön on määriteltävä monimuotoisuutta koskevat

periaatteet, joissa voidaan huomioida esimerkiksi ikä, sukupuoli, koulutus ja kansainvälinen

tausta. Hallinnointikoodissa mainitaan, että yhtiö valitsee periaatteisiin ja niihin sisältyviin

tavoitteisiin oman toimintansa kannalta olennaiset seikat. Perusteluina monimuotoisuutta

koskevien periaatteiden määrittämiselle esitetään seuraavaa:

1. Hallituksen monimuotoisuus tukee yhtiön liiketoimintaa ja sen kehittämistä

2. Hallituksen jäsenten osaamisen, kokemuksen ja näkemysten monimuotoisuus edistää

kykyä suhtautua avoimesti innovatiivisiin ajatuksiin sekä tukea ja haastaa yhtiön toi-

mivaa johtoa

3. Riittävä monimuotoisuus tukee avointa keskustelua ja itsenäistä päätöksentekoa

4. Monimuotoisuus edistää myös yhtiön hyvää hallinnointia ja johdon tehokasta valvon-

taa sekä seuraajasuunnittelua (Hallinnointikoodi 2015)

0

5

10

15

20

25

30

35

40

2014 2015 2016 2017 2018

Small

Mid

Large

26

Tasa-arvon merkityksestä Suomen kansalle kertoo myös Suomen vuoden 2019 eduskuntavaa-

lien tulos, jossa eduskuntaan valittiin aiempaa enemmän naisia ja nuoria. Ennen vuoden 2019

eduskuntavaaleja eniten naisia eduskuntaan valittiin vuoden 2011 kansanäänestyksessä, jol-

loin eduskuntaan pääsi 85 naista (42.5%). Vuonna 2019 kansanedustajiksi valittujen naisten

lukumäärä oli 94, joka tarkoittaa 47% osuutta eduskuntaan valituista. Ehdokkaista vuoden

2019 eduskuntavaaleissa oli naisia vain 42%. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2019)

Ulkomailla syntyneitä suomalaisia oli ehdokkaana 2.4%. Suomessa äänioikeutettuja ulko-

mailla syntyneitä on noin 2.5%. Suomessa kuitenkin asuu merkittävästi suurempi osa ulko-

maisia henkilöitä. (Tilastokeskus, Eduskuntavaalit, ehdokkaiden tausta-analyysi eduskunta-

vaaleissa 2019) Esimerkiksi vuonna 2017 Suomessa asuvista noin 250000 ihmistä oli synty-

perältään ulkomaisia ja vuonna 2018 jo 258000 ihmistä oli ulkomaan kansalaisia. Kasvua

vuodesta 2017 vuoteen 2018 oli siis 3,3 prosenttia ja ulkomaan kansalaisten osuus oli vuoden

2018 lopussa 4.7% koko väestöstä.

On selvää, että sukupuolten välinen tasa-arvo on noussut suomalaisten prioriteeteissä korke-

ammalle viimeisten vuosien aikana. Myös Suomessa asuvien ulkomaalaisten osuus Suomen

väestöstä on kasvanut. Suomalaiset kuluttajat ovat siis aiempaa valveutuneempia tasa-

arvokysymysten suhteen ja muodostavat monimuotoisemman kuluttajaryhmän. On tietysti

huomioitava, että suomalaisilla pörssiyhtiöillä on paljon toimintaa ja myyntiä muissakin

maissa, kun Suomessa, mutta monille suomalaisille pörssiyhtiöille kotimaan myynti on vä-

hintäänkin merkittävä osuus liikevaihdosta ja liiketuloksesta. Voidaan myös olettaa monikan-

sallistumisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon kehittymisen olevan globaali-ilmiö. Carverin

mukaan yrityksien omistajien edustaminen vaatii sen, että hallitus edustaa omistajien moni-

muotoisuutta. Hänen mukaansa ilmeisin keino huomioida omistajien mielipide, on heijastaa

omistajien monimuotoisuus hallituksen jäsenten monimuotoisuuteen. (6Walt, N. & Ingley, C.

2003, p. 224, Kts. Carver, 2002)

Hallitusten tasa-arvo-ohjelmiin on sisältynyt valtio-omisteisia yhtiöitä koskevat tasa-

arvotavoitteet jo vuodesta 2004. Ne ovat säilyneet samansisältöisinä seuraavanlaisina:

1. Valtion kokonaan omistamien yhtiöiden hallituksissa on oltava naisia ja miehiä vähin-

tään 40 prosenttia

27

2. Yhtiöissä, joissa valtio on enemmistössä ja jotka eivät ole pörssiyhtiöitä, on 40 pro-

sentin osuus hallituksissa samoin toteuduttava, ellei muuhun ole nimenomaisia perus-

teita (yhtiöjärjestyssäännöksiä, osakassopimuksia tai muita sellaisia)

3. Yhtiöissä, joissa valtio on suoraan tai välillisesti vähemmistöomistaja, on valtion ja

valtiota edustavien toimijoiden edistettävä tasa-arvoa siten, että ne nimeävät ehdok-

kaita hallitusten jäseniksi tasa-arvotavoitteita toteuttavalla tavalla

4. Pörssiyhtiöissä, joissa valtio on enemmistössä, tavoitteena on saavuttaa naisten ja

miesten vähintään 40 prosentin osuus

5. Valtio edistää sukupuolten tasapuolista edustusta yhtiöiden johtoryhmissä ja nimitys-

toimikunnissa

(Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2016-2019)

Hallitukset on perinteisesti nähty ryhmänä samankaltaisia eliittiin kuuluvia ihmisiä, joilla on

samanlaiset koulutukset ja työkokemukset ja heidän näkemyksensä yritystoiminnasta ovat

hyvin samankaltaisia. (Westphal & Milton, 2000)

Vuonna 1998 Dalton ja Catherine tekivät meta-analyysin hallituksen monimuotoisuuden tu-

losvaikutteisuudesta, mutta eivät löytäneet todisteita siitä, että selvää yhteyttä hallituksen

monimuotoisuuden ja yrityksen taloudellisen menestyksen välillä olisi. (Dalton, D. R., Cathe-

rine, M. 1998) Vuonna 2000 Leighton puolestaan totesi, että on olemassa varteenotettavia

todisteita siitä, että monimuotoisuuden vaaliminen on osa yrityksen strategiaa eikä vain po-

liittista korrektiutta. (Leighton, 2000)

On myös huomattu, että yritykset lisäävät hallituksien monimuotoisuutta vain lisätäkseen

monimuotoisuutta, sen sijaan, että pyrkisivät monimuotoisuuden lisäämisellä vastaamaan

paremmin hallitukselle asetettuihin tehtäviin. (Goodstein, J., Gautam, K. & Boeker, W. 1994)

Bilimoria ja Wheeler huomasivat, että esiin on noussut ilmiö, jossa esimerkiksi naisia vali-

taan hallitukseen entisten jäsenten lisäksi eikä korvatakseen aiempia jäseniä. (Bilimoria &

Wheeler, 2000)

Hafsi ja Turgut (2012) väittävät, että asiakkaat ja osakkeenomistajat arvostavat monimuotoi-

suuden edustamista yrityksessä koska se antaa kuvan, että heidän mielipiteistä, tavoitteista ja

huolista välitetään.

Suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa on tällä hetkellä karkeasti luokiteltuna kolmeen

ikäryhmään kuuluvia henkilöitä. Ikäryhmät voidaan nimetä veteraaneihin, baby boomereihin

28

ja sukupolveen X. Veteraanit edustavat ikäluokkaa 1922-1942 syntyneet. Baby boomereihin

kuuluvat vuosina 1943 – 1960 syntyneet ja sukupolveen X vuodet 1961 – 1981.

Egrin ja Ralstonin (2004) mukaan veteraanit edustavat turvallisuutta arvostavaa, konservatii-

vista ja ahkeraa sukupolvea. Baby boomerit edustavat liberaalimpia arvoja. He ovat kilpai-

lunhaluisia, työorientoituneita, itsenäisiä, vahvasti omaa etua ajavia ja heidän itsensä toteut-

tamisen kannalta menestyminen on heille tärkeää.

X-sukupolvi on elänyt lapsuuttaan taloudellisen epävarmuuden aikana. Heillä ei ole, aiem-

mista sukupolvista poiketen, vahvoja perinteitä ja traditioita. X-sukupolvi arvostaa vapautta

ja haastavia työtehtäviä. Sen sijaan X-sukupolven edustajat ovat valmiimpia muutokselle ja

he ovat hyvin sopeutumiskykyisiä. (Craig, S. & Bennett, S. 1997) He arvostavat liberalismia

ja ovat kiinnostuneista päätösten vaikutuksista ympäristöön (Ciocirlan, C. & Pettersson, C.

2012).

Yhteenvetona voidaan todeta, että eri sukupolvet edustavat erilaisia arvoja ja asenteita, ja että

eri sukupolvien edustajat ovat kokeneet elinaikanaan erilaisia maailmantilanteita. Vaikka iän

vaikutusta hallituksen toimintaan ei ole tutkittu yhtä paljoa kuin sukupuolen tai kansalaisuu-

den vaikutusta, ovat iästä johtuvat monimuotoisuuden vaikutteet selvästi olemassa ja havait-

tavissa.

29

5. Hallituksen monimuotoisuuden yhteys yrityksen menestykseen

Hallituksen monimuotoisuuden yhteyttä yrityksen tulokseen on tutkittu Suomessa melko vä-

hän, mutta esimerkiksi Yhdysvalloista aiempaa tutkimusta löytyy suhteellisen paljon. Halli-

tuksen monimuotoisuus on kuitenkin monia eri tahoja kiinnostava tutkimuskohde. Hallituk-

sen monimuotoisuuden yhteyttä osakekursseihin on niin ikään tutkittu vain vähän Suomessa,

mutta Yhdysvalloista ja muualta maailmasta tutkimusta löytyy enemmän. Ensisijassa moni-

muotoisuuden vaikutukset kiinnostavat yrityksiä, mutta myös yrityksiä ohjaavaa säädäntöä

laativia tahoja. Säädännöstä vastaa Suomessa lakien ohella Arvopaperimarkkinayhdistyksen

ylläpitämä Hallinnointikoodi. Tässä luvussa perehdytään aiempaan tutkimukseen hallituksen

monimuotoisuuden tulosvaikutteisuudesta, sekä muista hallituksen monimuotoisuuden vaiku-

tuksista yritykseen ja sen osakekurssiin.

Yritysten haasteena on saada hallituksessa kuuluviin sekä ammattitaito, että eri toimijoiden ja

yhteiskunnan jäsenten näkemykset. (van der Walt & Ingley. 2003) Tähän ongelmaan voidaan

vastata paremmalla hallituksen monimuotoisuudella, koska hallituksen monimuotoisuuden on

todettu lisäävän yhteiskunnan eri toimijoiden näkemysten huomioimista.

Hallituksen monimuotoisuuden puute voi johtaa kriittisen ajattelun ja innovaatioiden vähe-

nemiseen. (6Walt, N. & Ingley, C. 2003 kts. Mattis 2000)

Fondas toteaa, että hallitukset, joissa on suurempi osuus naisia, vaikuttavat enemmän rajoit-

tavasti toimitusjohtajan tekemisiin, kannustavat enemmän vallan jakamiseen ja hallituksen ja

johdon väliseen yhteistyöhön. Näin ollen toimitusjohtajat eivät lähtökohtaisesti halua enem-

pää naisia tai vähemmistöjen edustajia hallitukseen. Ei niinkään naisvastaisuuden takia, vaan

suojellakseen valtaansa toimitusjohtajana. (Walt, N. & Ingley, C. 2003, p.222 kts. Fondas

2000) Näin ollen monimuotoisuuden parantamiseksi toimitusjohtajan vaikutus hallituksen

valitsemiseen tulisi olla mahdollisimman pieni, ettei yksittäisen ihmisen henkilökohtaiset

intressit vaikuta hallituksen muodostumiseen.

Selby ottaa tutkimuksessaan kantaa johtajien monimuotoisuuteen. Hänen mukaansa johtajat,

jotka edustavat erilaisia taustoja tai kokemuksia esittävät todennäköisemmin kysymyksiä

jotka tuovat lisäarvoa sen sijaan, että ne myötäilisivät hallitusta. (Selby 2001, p.239) Waltin

ja Ingleyn tavoin tämä viittaa suoraan siihen, että suurempi monimuotoisuus tuo esille

enemmän näkökulmia ja haastaa muuten huomaamatta jääviä olettamia.

30

Suuremman naisten prosentuaalisen osuuden on todettu vähentävän informaation epäsymmet-

risyyttä yrityksen ja osakemarkkinoiden toimijoiden välillä. (Abad D., Encarnación M., Pérez

L., Minguez-Vera A., Yagüe J. 2017) Voidaan siis olettaa, että suuremmalla naisten prosen-

tuaalisella osuudella hallituksessa on vaikutusta yrityksen osakekurssin kehitykseen.

31

6. Hypoteesit

Aiemman tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että hallituksen monimuotoisuudella voi-

daan nähdä olevan vaikutusta hallituksen toimintaan positiivisessa mielessä. Tutkimustulok-

set hallituksen monimuotoisuuden hyödyistä ovat ilmeisiä, ja monimuotoisuuden on todettu

parantavan yrityksen ja sen asiakkaiden välistä yhteyttä ja ymmärrystä. Esimerkiksi hallituk-

sen monimuotoisuus auttaa yritystä edustamaan paremmin sen osakkeenomistajia, ja arvos-

tamaan erilaisuutta, kuten naisjohtajia tai vähemmistöjä. (Biggins 1999, p.2)

Selvää tutkimustulosten linjaa hallituksen monimuotoisuuden positiivisesta tai negatiivisesta

tulosvaikutteisuudesta ei kuitenkaan ole havaittu. Yksittäisissä empiirisissä tutkimuksissa on

löytynyt yhteys hallituksen monimuotoisuuden positiivisesta tulosvaikutteisuudesta, mutta

toisaalta on myös yksittäisiä tutkimuksia, joissa monimuotoisuuden positiivista tai negatiivis-

ta tulosvaikutteisuutta ei ole havaittu. Van der Waltin ja Ingleyn vuoden 2003 kirjallisuuskat-

sauksen mukaan aiempi tutkimus viittaa vahvasti siihen, että monimuotoisuus on ainakin so-

siaalisessa ja moraalisessa merkityksessä on yritykselle kannattavaa. Kuitenkin todisteet var-

sinaisesta yrityksen taloudellisen menestyksen paranemisesta on kiisteltävää perustuen todis-

teiden puutteeseen. (van der Walt & Ingley. 2003, P. 230 – 232)

Pohjautuen aiempiin tutkimustuloksiin esitän hypoteeseiksi, että selvää yhteyttä hallituksen

monimuotoisuudella ja yrityksen tuloksella tai osakkeen arvon kehityksellä ei ole.

Hypoteesi 1:

Hallituksen jäsenten tasaisella sukupuolijakaumalla ei ole yhteyttä yrityksen tulokseen

tai yrityksen osakkeen arvoon koko tarkastelujakson aikana.

En myöskään usko, että uusien hallintokoodien julkaisemisista on koitunut merkittävää eroa

ilmiöön. Suuren naisten osuuden hallituksessa voidaan olettaa merkitsevän luovempaa ja

muutoshaluisempaa hallitusta kuin miespainotteisemman hallituksen. Naisilla kuitenkin on

keskimäärin lyhyempi historia hallitustoiminnasta, jonka seurauksena voidaan olettaa, että

miespainotteisempi hallitus edustaa kokemusta ja parempaa tietämystä hallitustoiminnasta.

Useiden tutkimusten mukaan naiset ovat vähintäänkin yhtä päteviä, ellei jopa pätevämpiä

johtajia kuin miehet, perustuen työkokemukseen ja aiempiin johtotehtäviin. Heidän hallitus-

kokemuksensa ovat lyhyempiä kuin miesten hallituskokemukset. (van der Walt & Ingley.

2003, P. 227. Kts. McCregor, 2000; Kesner, 1998; Bilimoria & Piderit, 1994)

32

Hypoteesi 2:

Hallituksen jäsenten keski-iällä ei ole yhteyttä yrityksen tulokseen tai yrityksen osak-

keen arvoon koko tarkastelujakson aikana.

En myöskään usko, että uusien hallintokoodien julkaisemisista on koitunut merkittävää eroa

ilmiöön. Iän oletetaan olevan yhteydessä kokemuksen ja tietämyksen kanssa, jonka seurauk-

sena näen korkeamman iän positiivisena voimavarana, joskin nuoren iän voidaan olettaa

edustavan ennakkoluulottomuutta ja kykyä haastaa, ja tarvittaessa uudistaa yrityksen toimin-

taan juurtuneita näkemyksiä.

Hypoteesi 3:

Hallituksen jäsenten kansalaisuuden jakaumalla ei ole yhteyttä yrityksen tulokseen tai

yrityksen osakkeen arvoon koko tarkastelujakson aikana.

En myöskään usko, että uusien hallintokoodien julkaisemisista on koitunut merkittävää eroa

ilmiöön. Hallituksen jäsenten suuremman jakauman eri kansalaisuuksien kesken voidaan

olettaa tuovan lisäarvoa hallitustoimintaan monipuolisempien näkökulmien esiintuomisen ja

entistä monikulttuurisemman kuluttajayhteisön näkökulmien ymmärtämisen muodossa. Kan-

salaisuuden monimuotoisuuden voidaan olettaa tuovan etua myös muiden kulttuureiden hy-

viksi havaittujen hallituskäytäntöjen implementoinnissa suomalaisiin hallituksiin.

33

7. Empiirinen osio

7.1 Aineisto

7.1.1 Aineiston keräys

Tutkimuksessa käytetään kahta aineistoa; hallituksen monimuotoisuuden aineistoa sekä kont-

rollimuuttujien ja riippumattoman muuttujan aineistoa. Aineistoa käytetään vuosilta 2014-

2018. Vuotta 2013 on käytetty laskettaessa kasvuprosenttia aiemmasta vuodesta myynnin

kasvuprosentin sekä operatiivisen liikevaihdon kasvuprosentin osalta.

Monimuotoisuuden aineisto on kerätty projektiluontoisesti vuosittain vuodesta 2014 asti. Kir-

joittaja on itse ollut rakentamassa tietokantaa sen perustamisesta asti, ja kerännyt dataa yri-

tyksistä yhdessä työryhmän kanssa. Vuonna 2014 aineistoa kerättiin pidemmältä aikaväliltä,

sen jälkeisinä vuosina tietokantaan on lisätty vuosittain uudet tiedot niiden ollessa saatavilla

loppukeväästä vuosittain yritysten tiedotteiden julkaisujen mukaan. Monimuotoisuuden ai-

neisto on kerätty yritysten vuosikertomuksista, tilipäätöksistä, selvityksistä hallinto- ja oh-

jausjärjestelmistä sekä muista yritysten julkaisemista tiedotteista. Tietokantaa voidaan pitää

luotettavana lähteenä. Inhimillisistä erehdyksistä koituneita mahdollisia virheitä ei ole niin

paljoa, että ne vaikuttaisivat merkityksellisesti tutkimuksen lopputulokseen.

Tietokannasta on saatavilla data hallituksen jäsenten sukupuolijakaumasta, jakaumasta eri

kansalaisuuksien välillä sekä hallituksen keski-iät. Kaikki data on saatavilla vuositasolla yri-

tyksittäin.

Kontrollimuuttujien ja riippumattoman muuttujan aineisto on saatu Amadeus -tietokannasta.

Tietokannasta on hyödynnetty dataa riippumattomien muuttujien, ROA:n (Return on assets)

ja osakkeen arvon muutoksen osalta, sekä kontrollimuuttujien kokonaisvarallisuus (Total

assets), nettotulos (Net income), operatiivinen liikevaihto (Operating revenue), myynnit (Sa-

les), sekä velkaantuneisuusaste (Gearing) osalta. Tietokannasta saatavien datojen avulla on

laskettu myös myyntien vuotuinen kasvu-% ja operatiivisen liikevaihdon kasvu-%.

7.1.2 Aineiston rajaukset

Tutkielman empiirinen osio keskittyy suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten monimuotoi-

suuden ja yrityksen tuloksen yhteyden tutkimiseen. Hallituksen monimuotoisuuden tekijöinä

käytetään hallituksen jäsenten sukupuolijakaumaa, kansalaisuusjakaumaa, sekä hallitusten

34

jäsenten keski-ikää. Tutkimusaikaväli on asetettu vuosiksi 2014-2018. Käsittelyssä ovat

kaikki suomalaiset pörssiyhtiöt, jotka täyttävät seuraavat kriteerit:

1. Yrityksen on oltava ollut listattuna Helsingin pörssin päälistalle koko tutkittavan ajan-

jakson ajan. First North -listalta tarkastelujakson aikana päälistalle siirtyneet on rajat-

tu pois tarkastelusta.

2. Yrityksestä on oltava saatavilla vuosien 2013-2018 data hallituksen monimuotoisuu-

den tekijöiden osalta.

3. Amadeus-tietokannasta on löydyttävä tarvittava data vuosilta 2013-2018 yrityksen

osalta.

Pääosin yrityksiä rajattiin pois kohtien 1 ja 3 takia. Hallituksen monimuotoisuuden data on

helposti saatavilla yritysten tiedotteista. Huomioitavaa on, että otoksesta rajattiin pois suhteel-

lisesti suurempi osuus pieniä yrityksiä, kuin keskisuuria tai suuria yrityksiä. Tämä johtuen

yleisesti pienten yhtiöiden lyhyemmästä historiasta Helsingin Pörssin päälistalla verrattuna

suurempiin yhtiöihin.

7.2 Tutkimusmenetelmä

Tutkimuksessa käytettiin tutkimusmenetelmänä regressioanalyysia. Regressioanalyysia on

käytetty myös aiemmissa tutkimuksissa välineenä hallituksen monimuotoisuuden vaikutusten

tutkimisessa. Esimerkiksi vuonna 2010 Anne Komscha tutki pörssiyritysten hallitusten mo-

nimuotoisuuden vaikutusta yrityksen kannattavuuteen käyttäen apunaan regressioanalyysia.

Myös ulkomailla hallituksen monimuotoisuuden vaikutuksen tutkimisessa on käytetty mene-

telmänä regressioanalyysia (mm. Dang & Nguyen 2014, Tillenius & Lango 2018, Lamers, E.

2016). Regressioanalyysi on siis luonnollinen valinta tutkimusmenetelmäksi myös tässä tut-

kimuksessa.

7.3 Tutkimuksen toteuttaminen

Tutkimuksen empiirisessä osiossa selvitettiin yhteyttä yrityksen tuloksesta kertovan muuttu-

jan (ROA), sekä osakkeen arvon muutoksen yhteyttä yrityksen monimuotoisuuden tekijöihin.

Monimuotoisuuden tekijöinä tutkittavana olivat sukupuolijakauma, kansalaisuusjakauma,

sekä hallituksen jäsenten keski-ikä. Kontrollimuuttujina käytettiin seuraavia muuttujia:

35

• velkaantuneisuusaste (Gearing)

• myyntien vuotuinen kasvu-% (SalesGrowth)

• operatiivisen liikevaihdon kasvu-% (OperatingRevenueGrowth)

• nettotulos (NetIncome)

• P/B-luku, eli yrityksen osakkeen hinnan suhde yrityksen omaan pääomaan (PB)

Myyntien ja operatiivisen liikevaihdon kasvu-% laskettiin vertaamalla vuoden myyntien ja

operatiivisen liikevaihdon määrää aiemman vuoden vastaavaan. Tutkimuksessa käytettiin

dataa vuodelta 2013 muutosprosenttien laskemiseksi. Muilta osin dataa käsitellään vuosilta

2014-2018. Velkaantuneisuusaste otettiin annettuna Amadeus -tietokannasta. Velkaantunei-

suusaste lasketaan velkojen määrän prosenttiosuutena yrityksen pääomasta.

Tutkimus toteutettiin SPSS-tilasto-ohjelman avulla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin regres-

sioanalyysia. Muuttujat valittiin pohjautuen aiemmissa tutkimuksissa käytettyihin, toimiviksi

todettuihin muuttujiin.

Aineiston rajauksen jälkeen jäljelle jäi 86 suomalaista pörssiyhtiötä. Otoskoko on näin ollen

430 yritysvuotta. Otoskoon voidaan todeta olevan riittävän suuri.

7.4 Tutkimuksen tulokset ja niiden tulkinta

7.4.1 Monimuotoisuuden yhteys yrityksen tulokseen (ROA)

7.4.1.1 Muuttujien kuvailevat tiedot

Ensimmäisenä tutkitaan tarkemmin riippuvan muuttujan, kontrollimuuttujien, sekä tutkimuk-

sen kohteena olevien muuttujien arvoja. Taulukossa 1. on esitettynä jokaisen muuttujan kes-

kiarvo sekä keskihajonta. Viimeisessä N-sarakkeessa on esitetty otoskoko jokaisen muuttujan

osalta. Otoskoko N on kaikilla muuttujilla sama, 430. Otoskoko muodostuu 86 yrityksestä,

joista jokaisesta dataa on viideltä vuodelta (2014-2018).

Taulukosta voidaan todeta, että keskihajonta on joidenkin muuttujien osalta hyvinkin suurta.

Tämä selittyy usein yritysten eri kokoluokilla. Kuitenkin on huomattavaa, että keskihajonta

tarkastelussa olevien monimuotoisuuden muuttujien osalta on melko pientä. Naisten hallitus-

jäsenyyden prosenttiosuuden keskihajonta on noin 12.2 prosenttiyksikköä. Suomalaisten hal-

litusjäsenyyden prosenttiosuuden keskihajonta on noin 23 prosenttiyksikköä, ja keski-iän

keskihajonta vain noin 4.3 vuotta.

36

Taulukko 1. Spss-taulukko tutkimuksen muuttujien kuvailevista tiedoista

Keskiarvo Keskihajonta N

ROAPL .0464 .1037 430

PrcOfFemales 24.56 12.16 430

PrcOfFinns 82.35 22.96 430

AverageAge 55.89 4.29 430

Gearing .7797 .9238 430

SalesGrowth .0873 .4027 430

OperatingRevenueGrowth .041 .289 430

NetIncome 81047 366745 430

PB 2.2291 2.22816 430

Taulukossa esiintyvät muuttujat vastaavat seuraavia tietoja:

• koko pääoman tuottoaste (ROAPL), laskettu profit/loss ennen veroja / tase

• naisten prosentuaalinen osuus hallituksista (PrcOfFemales)

• suomalaisten prosentuaalinen osuus hallituksista (PrcOfFinns)

• hallitusten jäsenten keski-ikä (AverageAge)

• velkaantuneisuusaste (Gearing)

• myyntien vuotuinen kasvu-% (SalesGrowth)

• operatiivisen liikevaihdon kasvu-% (OperatingRevenueGrowth)

• nettotulos (NetIncome)

• P/B-luku, eli yrityksen osakkeen hinnan suhde yrityksen omaan pääomaan (PB)

Lisäksi tutkimuksessa käytetään dummy-muuttujina toimialoja, vuosia sekä valtion enemmis-

tö-omisteisuutta.

Riippuvan muuttujan (ROA) keskiarvo .048 kertoo yritysten koko pääoman tuottoasteen ole-

van keskimäärin hieman yli 4.6 prosenttia. Keskihajonta ROA:n suhteen on melko suurta. Se

selittyy niin ikään pitkälti yritysten kokoerolla. Pienten kasvuyhtiöiden tulos suhteessa pää-

omaan voi olla useita satoja prosentteja. Esimerkiksi Bittiumilla vuonna 2016 ROA on 3.25,

joka tarkoittaa, että Bittiumin tulos on kyseisenä vuotena ollut 3.25 kertainen yrityksen koko

pääomaan nähden. Teknologiayhtiöistä myös esimerkiksi Digia on pystynyt vuonna 2017 yli

1 ROA:an. Pienten teknologiayhtiöiden korkea ROA on selitettävissä sillä, että yritykset eivät

tarvitse suuria tehtaita tai koneita tuloksensa muodostamiseen. Jos otetaan vertailuun esimer-

37

kiksi suomalainen energiajätti Fortum, joka omistaa useita tehtaita ympäri maailmaa, ovat

ROA:n arvot hyvin erilaista luettavaa. Fortumin ROA on tarkastelujaksolla ollut keskimäärin

vain 0.088, joskin sekin on yli otannan keskiarvon. Fortum on pystynyt tarkastelujakson ai-

kana jokaisena vuotena tuottamaan positiivisen tuloksen omistajilleen.

Huomioitavaa on, että ROA voi olla myös negatiivinen, mikäli yritys tekee tappiota. Esimer-

kiksi metalliteollisuuden yhtiö Componenta on tarkasteluajanjakson aikana keskimäärin tuot-

tanut tappiota omistajilleen, vaikka vuoden 2018 ROA onkin merkittävän korkea 2.35.

Aiemmat vuodet ovat kuitenkin Compontentan osalta menneet tuloksen kannalta huonom-

min.

Otoksen yrityksissä tarkasteluajanjakson aikana keskimääräinen operatiivisen liikevaihdon

kasvuprosentti on noin 4.1%. Keskimääräinen hajonta on noin 29%, joka on melko pientä.

Liikevaihdon kasvuprosentti voi olla myös negatiivinen, mikäli yrityksen liikevaihto on pie-

nentynyt edellisvuodesta. Liikevaihdon kasvuprosentin ollessa yli 100, on yrityksen liike-

vaihto yli tuplaantunut aiemmasta tarkasteluvuodesta. Myös operatiivisen liikevaihdon osalta

jotkin pienet yritykset nostavat keskiarvoa ja keskihajontaa merkittävästi. Otoksessa muuta-

mia poikkeuksia lukuun ottamatta kaikki arvot ovat kuitenkin alle 1.

Myynnin vuotuinen kasvu on otoksessa keskimäärin hieman alle 9%. Keskihajonta on koh-

tuullisella tasolla hieman yli 40 prosentissa. Jälleen suuret myynnin kasvuprosentit keskitty-

vät enemmän pieniin ja uusiin yhtiöihin, joilla kasvu on yleisesti ottaen suhteellisesti nope-

ampaa kuin suuremmissa yhtiöissä. Myynnin kasvu ei kuitenkaan tarkoita suoraan parempaa

tulosta, mikäli yrityksen kannattavuus ei pysy samalla tasolla kuin aiemmin myynnin kasva-

essa. Esimerkiksi myyntikatteen laskeminen vaikuttaa negatiivisesti yrityksen tulokseen,

vaikka absoluuttinen myynnin määrä kasvaisikin.

Keskimääräinen velkaantuneisuusaste yrityksillä on noin 78%. Keskihajonta velkaantunei-

suusasteen osalta on noin 92 prosenttiyksikköä. Keskihajonta on melko suurta. Velkaantunei-

suusasteessa tulee huomioida, että arvo voi olla myös yli 1. Uusissa, pienissä kasvuyrityksis-

sä velkaantuneisuusaste on usein korkea. Esimerkiksi Robitin vuoden 2014 osalta velkaantu-

misaste on 8.87. Tämä tarkoittaa, että Robitin nettovelan suhde omaan pääomaan on vuonna

2014 ollut 887%. Tunnusluvun arvo voi myöskin olla negatiivinen. Tällöin yritys on käytän-

nössä nettovelaton, eli tällöin korollista velkaa ei ole, tai se voidaan maksaa pois yrityksen

kassavaroista.

38

Jo aiemmin mainitulla Fortumilla puolestaan on otoskoosta yksi matalimpia velkaantunei-

suusasteita, joka selittyy muun muassa Fortumin hyvällä kassatilanteella. Fortumin keskimää-

räinen velkaantumisaste viiden vuoden tarkasteluajanjaksolla on vain 18.8%.

Viimeisenä kontrollimuuttujana käsitellään vielä yrityksen P/B-luku. Se kertoo yrityksen

osakkeen arvosta suhteessa yrityksen omaan pääomaan. Kun yrityksen yksittäisen osakkeen

arvo kerrotaan osakkeiden lukumäärällä ja jaetaan oman pääoman määrällä, saadaan tu-

lokseksi P/B-luku (Price to Book). Alhaisen P/B-luvun yrityksiä ovat yleensä suuremmat

yhtiöt ja niitä kutsutaan ”arvoyhtiöiksi” kun pienemmät yritykset usein omaavat korkeamman

P/B-luvun ja ne luokitellaan ”kasvuyhtiöiksi”.

7.4.1.2 Käytetyn mallin kelpoisuus

Mallin soveltuvuutta kuvataan taulukossa 2. Taulukosta 2 voidaan lukea mallin selitysaste.

Selitysaste on luettavissa arvosta ”Adjusted R Square”, joka on alleviivattuna taulukossa 2.

Taulukosta voidaan lukea, että selitysaste on noin Malli selittää hieman alle 16% tuloksista.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että käytetyillä muuttujilla voidaan ennustaa tulos noin 16

prosentissa tapauksia. Koska tutkimuksessa ei haeta absoluuttisia arvoja tulosvaikutteisuudes-

ta, vaan suuntaa siitä, onko monimuotoisuudella yhteyttä yrityksen tuloksen kanssa, voidaan

16% selitysastetta pitää melko matalana, mutta tarkoitukseensa riittävänä. Aiemmissa aihees-

ta tehdyissä tutkimuksissa selitysaste on vaihdellut noin 12% ja 30% välillä.

Matalaa selitysastetta selittää osaltaan laaja-alainen kirjo erilaisia ja eri kokoisia yrityksiä.

Kun aineisto koostuu monenlaisista yrityksistä, tulee mallintamisesta vaikeampaa ja selitysas-

te väistämättä laskee. Ei kuitenkaan ole tarkoituksen mukaista karsia esimerkiksi pienempiä

yrityksiä, joissa ROA:an vaikuttavia muuttujia on hankalampaa mallintaa, koska tarkoitukse-

na on tutkia monimuotoisuuden tulosvaikutteisuutta kaikkien yritysten osalta yrityskoosta

riippumatta.

Taulukko 2. Mallin soveltuvuus

Model Summary

Model R R Square Adjusted R Square

1 .449a .202 .159

39

Jos tarkasteluun otettaisiin vain 31 tasearvoltaan suurinta yritystä, samojen muuttujien seli-

tysaste olisi 34.8% ja tilastollisesti merkityksellisiä muuttujia olisivat myynnin kasvu %, vel-

kaantuneisuusaste, sekä PB-luku. Pelkkien suurten yritysten ollessa tarkastelussa ei mikään

tarkastelussa olevista selittävistä muuttujista ole tilastollisesti merkittävä.

7.4.1.3 Pearsonin korrelaatiomatriisi & P-arvo

Sivulla 40 esitetyssä taulukossa 3 on nähtävillä mallin muuttujien P-arvot, sekä Pearsonin

korrelaatiomatriisin tulokset. P-arvoista voidaan tulkita muuttujien tilastollinen merkittävyys

ROA:n suhteen. Tilastollisen merkittävyyden voidaan sanoa olevan erittäin merkittävää, kun

P-arvo on alle 0.1%. Kun P-arvo on alle 1% voidaan sanoa, että muuttuja on merkitsevä. P-

arvon ollessa alle 5% voidaan puhua melkein merkitsevästä muuttujasta. Taulukossa on

tummennettuna korrelaatiot ROA:n suhteen.

P-arvojen mukaan mallissa erittäin merkitseviä muuttujia ovat naisten prosentuaalinen osuus

hallituksesta (PrcOfFemales) sekä yrityksen osakkeen suhde yrityksen omaan pääomaan

(PB)-luku. Melkein merkitsevä P-arvo on operatiivisen liikevoiton kasvu-%:lla (Operating-

RevenueGrowth). P-arvojen mukaan hallituksen jäsenten keski-iällä tai suomalaisten jäsenten

prosentuaalisena osuutena hallituksesta ei vaikuta olevan tilastollista merkitsevyyttä. Näin

ollen voidaan todeta, että hallituksen jäsenten keski-iällä tai hallituksen jäsenten kansalaisuu-

della ei ole yhteyttä yrityksen tuloksellisuuden kanssa. Mallin mukaan korkeampi keski-ikä ja

suurempi suomalaisten hallitusjäsenten osuus vaikuttaa korreloivan ROA:n suhteen negatiivi-

sesti, joskin kuten todettua ne eivät ole tilastollisesti riittävän merkitseviä ollakseen luotetta-

via tutkimustuloksia.

Selittävistä muuttujista naisten prosentuaalinen osuus hallituksesta sen sijaan on P-arvolla

mitattuna erittäin merkitsevä tekijä mitattaessa yrityksen ROA:a. Yrityksen ROA:n ja halli-

tuksen naisjäsenten prosentuaalisella osuudella on siis selvä korrelaatio. Keskimäärin silloin

kun yrityksen hallituksesta suurempi osuus koostuu naisista, yrityksen ROA on parempi kuin

naisten osuuden ollessa pienempi. Korrelaatiota mitattaessa tulee kuitenkin huomioida, että

kausaalisuuden suuntaa on mahdotonta arvioida. Ei voida olla varmoja siitä, johtuuko pa-

remmin menestyvien yritysten hallituksen naisten prosentuaalinen osuus paremmasta menes-

tyksestä vai parempi menestys hallituksen korkeammasta naisten prosentuaalisesta osuudesta.

Tarkempaa tarkastelua varten on syytä tarkastella regressiokerrointa monimuotoisuuden

muuttujien osalta. Tähän perehdytään tarkemmin osiossa 7.4.1.4.

40

Taulukko 3. Pearsonin korrelaatiomatriisi & P-arvot

41

7.4.1.4 Regressioanalyysin tulokset ROA:ssa

Taulukossa 4 esitetään regressiokertoimet muuttujille. Taulukko 4 on esitettynä sivulla 42.

Muuttujista tilastollisesti merkitseviä ovat naisten prosentuaalinen osuus sekä PB-luku.

Dummy-muuttujien osalta vaikutusta yrityksen ROA:an on merkitsevästi teollisuustuotteiden

ja palveluiden, kulutustavaroiden, öljyn ja kaasun, sekä terveydenhuollon osalla. Valtio-

omisteisuudella ei ole tilastollista merkitsevyyttä.

Naisten prosentuaalinen osuus on ainoa monimuotoisuuden selittävä muuttuja, jolla on tilas-

tollinen merkitys. Regressiokerroin on luettavissa B-arvo sarakkeesta. Kun naisten prosentu-

aalinen osuus kasvaa yhdellä yksiköllä, paranee keskimäärin yrityksen ROA 0.001:llä. Tulos

on tilastollisesti merkittävä, mutta vaikutus yrityksen ROA:an on lähes olematonta.

Suomalaisten osuudella pörssiyhtiöiden hallituksista tai hallituksen jäsenten keski-iällä ei ole

tilastollista merkitystä. Myöskään vuodet eivät poikkea toisistaan tilastollisesti merkittävällä

tavalla.

42

Taulukko 4. Regressioanalyysitaulukko

Coefficients

Model

Unstandardized Coefficients

Standardized

Coefficients

t Sig. B Std. Error Beta

(Constant) .044 .077 .567 .571

PrcOfFinns .000 .000 -.012 -.235 .814

PrcOfFemales .001 .000 .134 2.699 .007

Gearing .000 .005 .003 .063 .949

SalesGrowth -.001 .012 -.005 -.118 .906

OperatingRevenueGrowth .024 .017 .067 1.457 .146

NetIncome .000 .000 .098 1.753 .080

PB .014 .002 .305 5.730 .000

AverageAge -.002 .001 -.081 -1.617 .107

V2017 .008 .015 .029 .522 .602

V2016 -.007 .015 -.029 -.503 .615

V2014 .000 .015 .000 .005 .996

V2015 .008 .015 .029 .507 .613

ÖljyJaKaasu .058 .018 .179 3.166 .002

Perusteollisuus .029 .022 .072 1.314 .190

YleishyödyllisetPalvelut -.017 .059 -.018 -.292 .770

TeollisuustuotteetJaPalvelut .061 .014 .281 4.234 .000

KulutusTavarat .071 .017 .246 4.110 .000

Tietoliikennepalvelut .079 .046 .082 1.721 .086

Muut .054 .033 .079 1.658 .098

Rahoituspalvelut .072 .026 .146 2.807 .005

Terveydenhuolto .090 .028 .183 3.248 .001

Valtio .031 .033 .056 .943 .346

7.4.2 Monimuotoisuuden yhteys yrityksen osakkeen arvoon

7.4.2.1 Muuttujien kuvailevat tiedot

Muuttujien kuvailevat tiedot eivät muutu muilta osin kuin osakkeen arvon muutoksen osalta

verrattuna aiempiin ROA:n tarkastelun yhteydessä esitettyihin tietoihin. Taulukossa 5 esitel-

lään osakkeen arvon muutoksen kuvailevat tiedot.

43

Taulukko 5. Kuvailevat tiedot osakekurssien prosentuaalisesta kehittymisestä

Keskiarvo Keskihajonta N

StockChangePRC .0519 .41264 430

Osakkeen arvon muutoksen kuvailevista tiedoista selviää, että keskimäärin osakkeiden kurs-

sien muutokset ovat olleet noususuuntaisia tarkasteluajanjaksolla 5.19 prosenttiyksikköä

vuodessa. Keskihajontaa on melko paljon, yli 41 prosenttiyksikköä. Osakkeen arvon tarkaste-

lemiseen on valittu osakkeen arvon muutos, koska yksittäisen osakkeen absoluuttinen arvo ei

kerro yrityksen menestyksestä mitään.

7.4.2.2 Käytetyn mallin kelpoisuus

Taulukosta 6 voidaan aiemmin todetun tavoin lukea mallin selitysaste. Malli selittää aineistoa

hieman huonommin kuin aiemmassa ROA:a tarkastelevassa mallissa. Selitysaste osakkeen

hinnan suhteen on 14.2% kun se ROA:a tutkittaessa oli hieman alle 16%. Tällä mallilla voi-

daan siis ennustaa tulos hieman yli 14% tapauksista. 14.2 prosenttia voidaan pitää riittävänä

selitysasteena oikean suuntaisten viitteellisten tulosten saavuttamiseksi.

Taulukko 6. Mallin kelpoisuus

Model Summary

Model R

R Squa-

re

Adjusted R

Square

1 .431a .186 .142

7.4.2.3 Pearsonin korrelaatiomatriisi & P-arvot

Sivulla 46 esitetyn Pearsonin korrelaatiomatriisin taulukosta on luettavissa muuttujien välisiä

korrelaatioita, joista tarkastelun kohteena on muuttujien korrelaatio osakkeen arvon muutok-

seen. P-arvot ovat pystysarakkeissa korrelaatiokertoimen alla. Osakkeen arvon muutoksen ja

muiden muuttujien väliset korrelaatiot ja niiden p-arvot ovat merkattuja tummennettuina.

Taulukosta on luettavissa, että tilastollisesti merkittävää korrelaatiota osakkeen arvon muu-

toksen suhteen on vain valtio-omisteisuudella ja vuosien 2014-2016 dummy-muuttujilla. Tar-

kastelun kohteena olevien monimuotoisuuden muuttujien osalta tilastollista merkitsevyyttä

osakkeen arvon muutoksen suhteen ei ole minkään tarkastelussa olevan muuttujan osalta.

Kuten jo aiemmin on todettu, muuttujien välinen korrelaatio ei kerro kausaalisuudesta, joten

44

muuttujia tulee tarkastella vielä regressiokertoimien ja niiden tilastollisten merkitsevyyksien

avulla. Regressiotaulukko esitetään seuraavaksi sivulla 45 taulukossa 7.

45

Taulukko 7. Pearsonin korrelaatiomatriisi & P-arvo

46

7.4.1.4 Regressioanalyysin tulokset osakekurssin kehityksessä

Regressioanalyysitaulukko, taulukko 8, on esitelty sivulla 47. Taulukosta on luettavissa, että

korrelaatioiden tilastollisen merkitsevyyden tavoin myös regressioanalyysitaulukon osalta

tilastollisesti merkitseviä muuttujia ovat vain tarkastelussa olevien monimuotoisuuden muut-

tujien ulkopuolisia muuttujia. Tutkimustuloksena voidaan todeta, että tässä tutkimusaineistos-

sa hallituksen monimuotoisuuden muuttujilla ja yrityksen osakekurssilla ei ole tilastollisesti

merkittävää yhteyttä.

47

Taulukko 8. Regressioanalyysitaulukko

Coefficients

Model

Unstandardized Coefficients

Standardized

Coefficients

t Sig. B Std. Error Beta

(Constant) -.116 .310 -.375 .708

PB .011 .010 .059 1.107 .269

NetIncome 0.00 .000 -.021 -.365 .715

OperatingRevenueGrowth -.064 .067 -.045 -.964 .335

SalesGrowth .034 .048 .033 .711 .478

Gearing .036 .021 .081 1.724 .085

PrcOfFemales .002 .002 .050 .995 .321

PrcOfFinns .001 .001 .035 .698 .486

AverageAge -.004 .005 -.040 -.793 .428

ÖljyJaKaasu .013 .074 .010 .181 .856

Perusteollisuus .032 .090 .020 .350 .726

YleishyödyllisetPalvelut -.331 .236 -.086 -1.402 .162

TeollisuustuotteetJaPalvelut -.019 .058 -.022 -.332 .740

KulutusTavarat .004 .070 .003 .055 .956

Tietoliikennepalvelut .051 .184 .013 .276 .782

Muut .169 .132 .062 1.278 .202

Rahoituspalvelut .076 .103 .039 .743 .458

Terveydenhuolto .006 .111 .003 .058 .954

Valtio .407 .134 .181 3.041 .003

V2017 .275 .059 .267 4.702 .000

V2016 .330 .059 .320 5.566 .000

V2015 .428 .060 .416 7.125 .000

V2014 .088 .060 .086 1.471 .142

48

8. Tutkimuksen rajoitteet & jatkotutkimuskohteet

8.1 Tutkimuksen rajoitteet

Tutkimuksen antamat tulokset antavat viitteitä yritysten hallitusten monimuotoisuuden teki-

jöiden yhteydestä yrityksen tuloksellisuuteen. Tutkimustuloksia tulkittaessa tulee huomioida

muutamia tutkimuksen luotettavuutta rajoittavia uhkia.

Tutkimuksen rajoitteet liittyvät ensisijaisesti käytetyn tutkimusmallin sovellettavuuteen halli-

tuksen monimuotoisuuden ja yrityksen tuloksen välistä yhteyttä tutkittaessa. Regressio-

analyysia tehdessä tulee huomioida muutamia rajoitteita ja huomioita.

• On mahdollista, että aineistossa on yksittäisiä havaintoarvoja, jotka vaikuttavat korre-

laatiokertoimeen merkittävästi.

• Tutkimuksessa ei huomioitu tarkasteltavien muuttujien homoskedastisuutta, joka saat-

taa vaikuttaa korrelaatiokertoimeen harhaanjohtavasti

• Korrelaatiokerroin ei kerro muuttujien välisestä kausaalisesta suhteesta. Muuttujat

voivat korreloida toistensa kanssa, vaikka varsinaista kausaalista vaikutusta ei olisi.

Tutkittavana on suuri joukko eri kokoluokan ja toimialojen yrityksiä, jonka seurauksena yri-

tyksen tuloksen mallintaminen on haasteellista ja mallin selitysaste jää melko pieneksi. Mata-

lasta selitysasteesta huolimatta tutkimuksen voidaan sanoa antavan suuntaa monimuotoisuu-

den tulosvaikutteisuudesta suomalaisissa pörssiyhtiöissä.

Tutkimuksessa käytetty malli yrityksen tuloksen mallintamiseen on myös aiemmin tutkimuk-

sissa käytetty ja voidaan todeta sen olevan validi myös tässä tutkimuksessa. Suuri ja monita-

hoinen otos tosin vaikutti ROA:n ennustettavuuteen negatiivisesti tässä tutkimuksessa. Osa-

kekurssin kehityksen heikko ennustettavuus selittyy itsessään osakekurssin vaikealla ennus-

tettavuudella, koska siihen vaikuttaville tekijöille on olemassa mittaamaton määrä muuttujia.

Tutkimus käsitti 86 suomalaista pörssiyritystä. Helsingin Pörssissä on tutkimusta tehtäessä

vuonna 2019 ollut listattuna 129 yritystä Nasdaq:n verkkosivujen mukaan. Voidaan olettaa

pörssilistattujen yhtiöiden lukumäärän olleen vuonna 2018 pitkälti samanlainen kuin vuoden

2019 luku 129. Tutkimuksessa on siis edustettuna hieman alle 70% Suomessa päälistalla

olevista pörssiyhtiöistä. Otos on hyvin kattava verrattuna aiempiin Suomessa tehtyihin tutki-

muksiin.

49

Tutkimusaineisto on monimuotoisuuden osalta käsin kerätty yritysten julkaisemista tiedot-

teista. Tiedotteista kerätty tieto on esitetty numeroin ja se on hyvin yksitulkintaista, mikä on

omiaan lisäämään tutkimuksen luotettavuutta. Kontrollimuuttujat sekä selitettävä muuttuja

ovat lähtöisin Amadeus-tietokannasta, jota ylläpitää Moody’s:n alaisuudessa toimiva Bureau

van Dijk. Moody’s on alallaan suuri ja luotettava toimija, joten voidaan luottaa myös tieto-

kannan tietojen paikkansapitävyyteen.

Tutkimus antaa oikean ja luotettavan kuvan suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksen moni-

muotoisuuden ja kyseisten yritysten tuloksellisuuden yhteydestä. Otoskoko on Suomen mit-

takaavassa laaja, mutta siitä rajattu osuus painottuu suhteellisesti enemmän kooltaan pieniin

yhtiöihin. Jatkotutkimuksen kannalta otoskoon jakaminen eri kokoluokkiin on tuloksen luo-

tettavuuden kannalta järkevää.

8.2 Jatkotutkimuskohteet

Tutkittava aihealue on hyvin laaja ja tämän tutkimuksen kohteena olleet muuttujat ovat vain

pintaraapaisu aiheen syvyydestä ja monitulkintaisuudesta. Tutkimusta hallituksen monimuo-

toisuudesta ja sen vaikutuksesta yrityksen menestystekijöihin voi tutkia, ja todennäköisesti

myös tullaan tutkimaan paljon myös tulevaisuudessa. Monimuotoisuus on aiheena ollut pin-

nalla myös mediassa enenevissä määrin vuosi toisensa jälkeen.

Olisi mielenkiintoista tutkia onko kokoluokasta riippuen yrityksen hallituksen jäsenten iällä

merkitystä. Perustuen tutkimukseen ikäpolvien ominaisuuksista, voidaan olettaa, että no-

peamuutoksisissa pienissä kasvuyhtiöissä hallituksen nuorella iällä olisi positiivinen vaikutus

yrityksen tulokseen, kun taas suuremmissa vakaissa yrityksissä konservatiivisempia arvoja

arvostava vanhempi sukupolvi olisi tuloksen kannalta järkevämpi vaihtoehto. Tutkimuksessa

ei myöskään huomioitu erikseen hallituksen yksittäisten jäsenten ikiä, vaan ne niputettiin

yhteen hallituksen keski-iän määrittämiseksi. Olisi mielenkiintoista tutkia onko yritykset,

joiden hallituksissa on edustusta useassa eri ikäluokassa tehokkaampia tekemään tulosta kuin

vain pienen iän keskihajonnan omaavissa hallituksissa.

Tutkimuksesta on rajattu ulos valiokuntien toiminta. Tutkimusta voisi syventää koskemaan

hallituksen valiokuntien monimuotoisuuden yhteyttä yrityksen tulokseen.

Tutkimuksessa käsiteltiin kansalaisuuden monimuotoisuutta suomalaisten prosentuaalisena

osuutena hallituksessa. Kansalaisuuden monimuotoisuuden vaikutusta voisi tutkia jatkossa

50

vertaamalla kaikkia edustettuja kansalaisuuksia yksittäisinä tekijöinä sen sijaan, että ne nivo-

taan yhdeksi ”ei-suomalaisten” ryhmäksi.

Yksi merkittävä hallituksen toimintaan vaikuttava tekijä on hallituksen jäsenten riippu-

vuus/riippumattomuus yrityksestä niin työsuhteen kuin osakeomistuksenkin muodossa. Jatko-

tutkimusta varten riippumattomuuden huomioiminen hallituksen koostumuksessa on mielen-

kiintoinen tutkimuskohde. Suomalaisissa pörssiyhtiöissä on lukuisia tapauksia, joissa yrityk-

sen merkittävien omistajien tai johtajien jälkikasvua otetaan hallitukseen mukaan. Esimerkik-

si kyseisten henkilöiden hallitukseen valitut nuoret tyttäret kasvattavat hallituksen monimuo-

toisuutta merkittävästi, mutta laskevat hallituksen jäsenten keskimääräistä riippumattomuutta

yhtiöstä. On hankalaa uskoa, että resurssiperusteisen teorian mukaista henkistä pääomaa siir-

tyy yrityksen käyttöön yhtä paljoa kuin riippumattoman henkilön mukana, joka valitaan halli-

tukseen ominaisuuksiensa perusteella.

Aihetta on nyt tutkittu suomalaisesta näkökulmasta tarkastellen suomalaisia pörssiyhtiöitä.

Viitteitä tulevaisuuden suunnasta Suomessa voisi saada tutkimalla maita, joissa monimuotoi-

suutta on vaalittu hallitustoiminnassa jo pidemmän aikaa. On huomioitavaa, että Hallinnoin-

tikoodissa mainittiin hallituksen monimuotoisuudesta ensimmäistä kertaa vasta vuoden 2010

painoksessa. Esimerkiksi Norjassa sukupuolikiintiöön on kiinnitetty huomiota pidemmän

aikaa kuin Suomessa. Kaikkiaan pohjoismaat ovat monimuotoisuuden osalta kehittyneempiä

kuin monet Keski-Euroopan maat. Myös Euroopan ulkopuolinen tutkimus muualta kuin Yh-

dysvalloista on hyvin vähäistä ja sitä tarvitaan lisää paremman kokonaiskuvan luomiseksi.

Voidaan olettaa, että kehittyneissä hyvinvointivaltioissa kuluttajat ja yritysten sidosryhmät

toimivat eettisemmin ja kiinnittävät moraalisiin päätöksiin enemmän huomiota ja näin ollen

edellyttävät sitä myös yrityksiltä.

51

9. Yhteenveto

Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään yhteyttä hallituksen monimuotoisuuden ja yrityksen

tuloksenteon välillä. Koska hallituksen monimuotoisuutta säätävät ulkoiset tahot yritysten

omien hallintojärjestelmien säädäntöjen lisäksi, ja yrityksen ensisijainen tehtävä on tuottaa

lisäarvoa osakkeenomistajilleen, lähtökohtaisesti odotusarvona on, että hallituksen monimuo-

toisuuden tulisi parantaa yrityksen tulosta ja näin ollen luoda lisäarvoa osakkeenomistajilleen.

Yksi tutkimuksen tavoitteista olikin selvittää, onko hallituksen monimuotoisuuden lisääminen

yritykselle vain ylimääräinen kuluerä vai todellisuudessa yrityksen toimintaa parantava tekijä.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu agenttiteoriaan ja resurssiperusteiseen teori-

aan. Agenttiteoria lähestyy hallituksen toimintaa valvovana elimenä ja resurssiperusteinen

teoria esittää, että hallituksen jäsenten pääsääntöinen tehtävä on tuoda resursseja yrityksen

käyttöön. Tutkimuksen keskiössä on hallituksen monimuotoisuuden tulosvaikutteisuus, mutta

siinä käsitellään hallitusta myös yleisellä tasolla, hallituksen toimintaan ja koostumukseen

vaikuttavia säädöksiä ja lainsäädäntöä, sekä monimuotoisuutta ja eri kulttuurien sekoittumista

kasvavana ilmiönä.

Yritykset ovat joutuneet miettimään, mikä on sopiva hallituksen jäsenten koostumus, jolla

yritys voi tuoda esille erilaisia näkemyksiä. Näiden erilaisten näkemysten huomioiminen on

välttämätöntä nykyisessä toimintaympäristössä. (Walt, N. & Ingley, C. 2003)

Yksittäisiä hyötyjä ja haittoja on havaittavissa hallituksen monimuotoisuuden lisääntymises-

sä. Esimerkiksi henkilöt, joiden ikä poikkeaa valtaosasta ovat todennäköisempiä vaihtamaan

pois tehtävästä. (Cummings et al., 1993) Cummings kollegoineen huomasi myös, että muista

eroavien ikäluokkien edustajat olivat alttiimpia poissaoloille, ja arviot heidän suorituksistaan

olivat heikompia kuin henkilöiden, jotka edustivat keskenään samaa ikäryhmää.

Vuonna 1998 Dalton ja Catherine tekivät meta-analyysin hallituksen monimuotoisuuden tu-

losvaikutteisuudesta, mutta eivät löytäneet todisteita siitä, että selvää yhteyttä hallituksen

monimuotoisuuden ja yrityksen taloudellisen menestyksen välillä olisi. (Dalton, D. R., Cathe-

rine, M. 1998) Vuonna 2000 Leighton puolestaan totesi, että on olemassa varteenotettavia

todisteita siitä, että monimuotoisuuden vaaliminen on osa yrityksen strategiaa, eikä vain po-

liittista korrektiutta. (Leighton, 2000)

Tämän tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että kyseisellä otannalla suomalaisista pörssi-

yhtiöistä on havaittavissa, että suurempi naisten prosentuaalinen osuus tilastollisesti merkittä-

52

vä muuttuja, joskin sen vaikutus yrityksen ROA:an on häviävän pieni. Tilastollista merkit-

sevyyttä monimuotoisuudella ja osakkeen arvon muutoksella puolestaan ei ole havaittavissa.

Hallituksen jäsenten keski-iällä tai suomalaisten osuudella hallituksessa ei ole tilastollista

merkitsevyyttä.

Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että tuloksellisuuden näkökulmasta katsottuna ei

ole tarpeellista valvoa ja säädellä yritysten hallitusten monimuotoisuutta lainsäädännöllä ja

säädöksillä. Valvonnan ja sääntelyn voidaan kuitenkin todeta olevan tarkoituksenmukaista

tasa-arvon edistämisen näkökulmasta. Kuten todettua, naiset ovat yhtä päteviä, ellei jopa pä-

tevämpiä hallitustehtävissä kuin miehet, mutta heidän hallituskokemuksensa ovat lyhyempiä

kuin miesten. Tämä on itseään ruokkiva kierre, jota voidaan vähentää tai jopa poistaa säänte-

lyn avulla tulevaisuudessa.

Vaikka sukupuolen, kansalaisuuden tai keski-iän muuttujilla ei ollut vaikutusta tulokseen, se

ei tarkoita, että hallituksiin ei kannattaisi valita esimerkiksi ulkomaalaisia jäseniä. Yritysten

kannattaa jatkossakin valita tehtävään parhaiten sopivat henkilöt heidän ominaisuuksiensa

perusteella, eikä iän, kansalaisuuden, tai sukupuolen perusteella. Joskin nämä asiat kannattaa

ottaa huomioon sopivaa henkilöä valittaessa.

53

10. Lähteet

Abad D., Encarnación M., Pérez L., Minguez-Vera A., Yagüe J. (2017) Does gender diversity

on corporate boards reduce information asymmetry in equity markets? BRQ Business Re-

search Quarterly (2017) Vol. 20, No.3, P. 192-205

Baysinger, B., and Henry N. Butler. (1985) Corporate Governance and the Board of Direc-

tors: Performance Effects of Changes in Board Composition. Journal of Law, Economics &

Organization, Vol. 1, No. 1, S.101-124.

Baysinger, B., Hoskisson, R. E. (1990) The Composition of Boards of Directors and Strategic

Control: Effects on Corporate Strategy. Academy of Management Review, Vol. 15, No. 1, S.

72–87

Biggins, J.V. (1999) Making board diversity work. Corporate Board, Vol. 20 No. 11, S. 117

Bilimoria, D., Piderit, S. K. (1994) Board Committee Membership: Effects of Sex-based Bi-

as, Academy of Management Journal, Vol.37 No.6, S.1453-1477

Carter, D., D’Souza, F., Simkins, B., Simpson, W. (2010) The Gender and Ethnic Diversity

of US Boards and Board Committees and Firm Financial Performance. Corporate Govern-

ance an International Review, Vol.18, No.5, S. 396-414.

Carver, J. (2002), On Board Leadership.

Ciocirlan C, Pettersson C. (2012) Does workforce diversity matter in the fight against climate

change? An analysis of fortune 500 companies. Vol. 19, S. 47–62.

Craig S.C., Bennett S.E. (1997) After the Boom: The Politics of Generation X.

Cummings, A., Zhou, J., & Oldham, G. R. (1993). Demographic differences and employee

work outcomes: Effects on multiple comparison

Dang, R., Nguyen, D. K. (2014), Does Board Gender Diversity Make a Difference - New

Evidence from Quantile Regression Analysis.

Eisenhardt, K. (1989) Agency Theory: An Assessment and Review. The Academy of Man-

agement Review, Vol. 14. No. 1. S.57-74

Fama, E. & Jensen, M. (1983) Separation of ownership and control. Journal of Law and Eco-

nomics, Vol. 26. S.301-325

54

Fondas, N. (2000) Women on boards of directors: Gender bias or power threat? In R. J.

Burke and M. C. Mattisa (eds) Women in Management: International Challenges and Oppor-

tunities, S. 171-177

Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2016-2019 – Sosiaali- ja terveysministeriö, 2016 Saatavilla:

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75238/04_2016_STM_Tasa-arvo-

ohjelma_2016-2019_fi_sv_B5_netti.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Luettu 19.4.2019)

Hermalin, B., Weisbach, M. (1991) The Effects of Board Composition and Direct Incentives

on Firm Performance. Financial Management, Vol. 20 No.4, S. 101-112.

Jensen M., Meckling W., (1976). Theory of the Firm: Managerial Behavior, Agency Costs

and Ownership Structure Journal of Financial Economics, Vol. 3, No. 4, S. 305-360

Kesner, I. F. (1998) Directors’ Characteristics and Committee Membership: An Investigation

of Type, Occupation, Tenure, and Gender, Academy of Management Journal, Vol. 31, No.1,

S.66-84

Lamers, E. (2016), Board diversity and firm performance

Lukander, H. (2012), Yhtiöjärjestys osakeyhtiölain mukaan. Saatavilla:

https://www.lrhto.fi/artikkelit/yhtiooikeus/yhtiojarjestys-osakeyhtiolain-mukaan/

McGregor, J. (2000) The New Zealand experiment – Training to be on board as a director. In

R.J. Burke and M. C. Mattis (eds) Women in Management: International Challenges and Op-

portunities, S.129-144.

Selby C.C. (2000) From Male Locker Room to Co-ed Board Room: A Twenty-Five Year

Perspective. In: Burke R.J., Mattis M.C. (eds) Women on Corporate Boards of Directors.

Issues in Business Ethics, vol 14.

Suomen virallinen tilasto (SVT) (2019): Eduskuntavaalit - Ehdokkaiden tausta-analyysi

eduskuntavaaleissa Saatavilla: http://www.stat.fi/til/evaa/2019/01/evaa_2019_01_2019-04-

05_kat_001_fi.html (Luettu 19.4.2019)

Ten years on from Norway’s quota for women on corporate boards – The Economist (2018).

Saatavilla: https://www.economist.com/business/2018/02/17/ten-years-on-from-norways-

quota-for-women-on-corporate-boards

55

Terjesen, S., Couto, E., Francisco, P. (2015) Does the presence of independent and female

directors impact firm performance? A multi-country study of board diversity. Journal of

Management & Governance Vol. 20 No.3, S. 447-483

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL. – Eduskuntavaalit 2019 Saatavilla:

(https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/paatoksenteko/vaalit/eduskuntavaalit) (Luettu

19.4.2019)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL. – Sukupuolen tasa-arvo - Eduskuntavaalit 2019 Saa-

tavilla: (https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/paatoksenteko/vaalit/eduskuntavaalit) (Lu-

ettu 19.4.2019)

Tilastokeskus (2019) Ehdokasasettelu 2019 - Ehdokkaiden tausta-analyysi eduskuntavaaleis-

sa 2019. Saatavilla: https://www.stat.fi/til/evaa/2019/01/evaa_2019_01_2019-04-

05_kat_001_fi.html (Luettu 19.4.2019)

Tilastokeskus, Eduskuntavaalit, ehdokkaiden tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2019 Saata-

villa: (https://www.stat.fi/til/evaa/2019/01/evaa_2019_01_2019-04-05_kat_001_fi.html) (Lu-

ettu 19.4.2019)

Tillenius, J., Lango, M. (2018), Gender composition on the board of directors and firm per-

formance - Would a mandatory gender quota affect firm performance of Swedish public

firms?

Tsui, A. S., Egan, T. D., & O'Reilly, C. A. (1992) Being different: Relational demography

and organizational attachment. Administrative Science Quarterly, Vol. 37, S. 549-579

Van Der Walt, N. (2001) Corporate governance: Implications of ownership, performance

requirements and strategy. Journal of Change Management, Vol. 2, No.4, S.319-333.

Van Der Walt, N. and Ingley, C. (2003), Board Dynamics and the Influence of Professional

Background, Gender and Ethnic Diversity of Directors. Corporate Governance: An Interna-

tional Review, Vol. 11, S.218-234.

Wernerfelt, B. (1984) A Resource-based View of the Firm. Strategic Management Journal,

vol. 5, S.171-180.

Westphal JD, Milton LP.(2000) How Experience and Network Ties Affect the Influence of

Demographic Minorities on Corporate Boards. Administrative Science Quarterly. Vol.45,

No.2, S.366-398.

56

Tietokanta:

Suomalaisten pörssiyhtiöiden vuosittaiset julkaisut (vuosikertomukset, tilinpäätökset, selvi-

tykset hallinto- ja ohjausjärjestelmistä, sekä palkka- ja palkkioselvitykset) vuosilta 2013-

2018. Lisäksi tietokannan dataa kerättäessä on käytetty apuna yhtiöiden verkkosivuja siltä

osin, kun saatavilla oleva tieto on ollut ajantasaista.