Helsingin henki 4/2010

liik

keellä SIVU 28

Helsingin 042010

SIVU 16

SIVU 10

Luotsiauttaanuoria

Helsingin kaupungin henkilöstölehtihenki

Hyötyä ja etujakortilla

soikoonsoikoonSingeri

Svetlana Labutina leikkaa Palmialle uusia työvaatteita.

teem

a

SIVU 06

Joustojajokaiseenikään duunissa

02

365Stadi

{ pääkirjoitus }

Työterveyspsykologi Juha Hokkanen muistuttaa tässä numerossa kohtuumääräisen ja -tahtisen työn-teon hyödyllisyydestä. Ajankohtainen neuvo meille, kun Eläketurvakeskuksen tuore tutkimuskin ker-too, että työn henkinen raskaus on kasvanut viime

vuosikymmeninä tasaisesti ja eniten kunnan ja valtion työnteki-jöillä. Tutkimuksen mukaan palkansaajien kiinnostus varhaiseen eläkkeelle jäämiseen on kuitenkin vähentynyt selvästi.

Tulostavoitteet, työnteon seuranta ja jatkossa todennäköises-ti niukkenevat resurssitkin ovat osa työelämää. Työtahdin ja kii-reen kasvattamisen sijaan on hyvä löytää muita keinoja selviytyä vaatimusten paineessa. Voidaanko töitä alkaa vakavasti uudelleen järjestellä ja järkevöittää, entä voidaanko siten paitsi vähentää kii-rettä myös sujuvoittaa työntekoa? Jatkuva pakkotahtisuus var-masti sammuttaa sitä luovuutta, vaihtoehtojen havaitsemista ja joustavuutta, joita myös tuottavuuden synnyttämiseen tarvitaan. Tavoitteiden kohtuullisuus sekä arvostava ja kannustava ilmapiiri ovat herkkuja, joita toivon mukaan löytyy mahdollisimman mo-nelta työpaikalta, Juha Hokkanen kirjoittaa.

Terveyskeskuksen lääkäri–hoitaja-työparimalli toimii hyvänä esimerkkinä uudesta tavasta tehdä työtä, joka on mallin myötä sujuvoitunut ja tehostunut samalla kun asukkaiden hoitoonpääsy on nopeutunut. Hyvästä työilmapiiristä taas toimii esimerkkinä Luotsi-yhteisö.

– Töitä on kiva tehdä porukassa, jossa on pilkettä silmäkulmas-sa, kuvailee Luotsissa työskentelevä terveydenhoitaja Karoliina Rauvola tässä numerossa. Luotsitoiminta tukee nuorta ja puut-tuu ongelmiin ennen kuin elämä muuttuu kaaokseksi. Työ on vaativaa ja haasteellista. Siksi onkin tärkeää ja hienoa, että työyhteisö toimii hyvin. – Hyvä työilmapiiri on korvaa-maton apu ammatissa, jossa joutuu kasvotusten rank-kojen kokemusten kanssa, toteaa Rauvola.

Työssäjaksamista voi edistää myös itse pitämällä huolta fyysisestä ja henkisestä kunnostaan. Kannat-taa kantaa henkilöstökorttia mukana ja käyttää hy-väkseen edut kaupungin syksyn runsaasta kulttuu-ri- ja liikuntatarjonnasta.

Henkilöstökortilla saa alennusta myös monista liikkeistä, kuten kampaamois-ta, optikoilta, uima-halleista ja ham-maslääkäreiltä. Korttia näyttämällä pääsee myös urheilemaan useaan paikkaan normaalia edullisemmin.

Löydä monipuoliset henkilös-töedut Helmestä kohdasta Hen-kilöstö > Henkilöstöetuudet.

Nuorisoasiainkeskuksen vuorovaikutus-suunnittelijaSanna Koskinenpohtii lasten ja nuorten kansalaisosallistumista.Huolehditaan

hyvinvoinnista

”TÄÄLLÄ ON EHKÄ mahdollisuuksia, jos on itse aloitteellinen, mutta kun tätä ru-tiinityötäkin on aika paljon, niin sellaisten ylimääräisten projektien kerääminen it-selleen on vähän raskasta.” Tähän väitös-tutkimukseni haastattelusitaattiin kitey-tyy yksi keskeinen este lasten ja nuorten osallistumiselle: se ei edelleenkään kuulu meidän kaupungin työntekijöiden perus-työhön. Osallistumista edistävät kyllä yk-sittäiset, vahvasti sitoutuneet ja innostu-neet ihmiset muiden töidensä ohella – ja oman jaksamisensa hinnalla.

TILANNE ON LASTEN ja nuorten aktiivi-sen kansalaisuuden toteutumisen kan-nalta hankala. Samaan aikaan, kun heiltä odotetaan vastuullisuutta ja aktiivisuutta, heiltä evätään tilat ja valta niiden toteut-tamiseen. Niin kauan kun heidät sivuute-

taan ja heidän näkemyksiään kuullaan jos aikaa muulta työltä jää, lienee tur-ha odottaa kovinkaan suurta intoa ja sitoutumista.

MIKSI LASTEN JA nuorten osallistu-minen sitten on niin tärkeää? Siis sen lisäksi, että se on heidän perustus- ja nuorisolain säätämä oikeutensa. Asiaa

voi tarkastella ainakin kahdesta nä-kökulmasta. Ensinnäkin osallis-

tuminen oman lähiympäristön kehittämiseen tarjoaa mahdol-

lisuuden monipuoliseen oppimisproses-siin, jossa osallistujien pätevyys, vastuul-lisuus ja sitoutuminen lisääntyvät. Toi-saalta asukkaiden näkemysten ja hiljai-sen tiedon huomioiminen suunnittelussa mahdollistaa paremmin harkittuja ja pe-rusteltuja päätöksiä, ja sitä kautta parem-paa ympäristöä ja parempia palveluita. Varsin kannattavan kuuloista toimintaa, eikö?

OSANA LASTEN JA NUORTEN hyvinvointi-suunnitelmaa eli LASUa rakennetaan Hel-singissä parhaillaan maan – ja ehkä koko maailman – ensimmäistä Lasten ja nuor-ten vuorovaikutussuunnitelmaa. Hank-keen tavoitteena on kehittää yhdessä eri hallintokuntien kanssa pysyviä toimin-tatapoja ja -malleja, jotka mahdollista-vat lasten ja nuorten osallisuuden hei-dän omien paikkojensa ja palveluidensa suunnittelussa ja kehittämisessä.

Tiivis yhteistyö on jo vauhdissa lähes kaikkien virastojen kanssa. Tänä vuonna kehittämistyön painopisteenä ovat lasten ja nuorten omien paikkojen suunnittelu, joihin kuuluvat muun muassa lähiliikun-tapaikat, koulujen pihat, leikki- ja skeitti-puistot sekä kirjastot. Myös uutta verkko-vaikuttamisen kanavaa rakennetaan osal-listumista ja yhteydenpitoa helpottamaan.

LAPSELLA JA NUORELLA on oikeus tulla va-kavasti otetuksi ja kuulluksi. Aikuisen roo-li lasten ja nuorten osallistajana on olla toiminnan mahdollistaja. Tällaisen kump-panin ja kanssaoppijan roolin omaksumi-nen ja perinteisestä asiantuntijan roolis-ta irti päästäminen on aluksi haastavaa, mutta myöhemmin palkitsevaa. Helsin-gin kaupungin toimintakulttuuri on juuri sellainen, millaiseksi sen yhdessä raken-namme.

Oman arkensa asiantuntijat

Helsingin henki | syyskuu 2010

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. (09) 310 37956, 050 310 3954, [email protected] TOIMITTAJA Katariina Käyhkö, puh. (09) 310 64988, 040 336 0807, [email protected] TOIMITUKSEN SIHTEERIT

HENKILÖSTÖKESKUKSESSA Sanna Karppelin, puh. (09) 310 37954, 050 517 9184, [email protected], Sari Ruusutie, puh. (09) 310 37955, 050 517 9213, [email protected] TOIMITUSNEUVOSTO Terttu Fors-ström pj, Mikko Juuti, Kaarlo Kontro (JUKO), Irmeli Snellman (TNJ/Super), Panu Oksman (KTN), SatuPikkarainen (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Ari Tammi, Moa Thors

TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Oy / Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510, www.kynamies.fi TUOTTAJA Laura Heikkinen, laura.heikkinen@

kynamies.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2010 PAINOS 39 000 kpl 22. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Virkeää syksyä!

Maissi Kasurinen

Palaute ja juttuideat:[email protected]

sisältö

03

{ syyskuu 2010 }

syys

kuu

10 DUUNISSALuotsi-toiminta tasapainottaa nuoren kasvua aikuiseksi puuttumalla ongelmiin ajoissa.

14 AMMATTIHovimestari Esa Miettinen.

15 YMPÄRISTÖItämeren suojelu saa lisää konkretiaa, kun kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö tiivistyy.

16 REPPARITyövaatteet näkyvät, suojaavat ja antavat työtä. Esittelyssä sosiaaliviraston tekstiilityökeskus ja Staran logistiikkaosaston materiaalipalvelu.

20 KAFFELLAPentti Anttonen ja Tina Sweins keskustelevat, miten hiljaista tietoa siirretään eteenpäin.

27 TYÖKALUTOikea työasento ja hyvin säädetty työpiste ennaltaehkäisevät vaivoja ja auttavat jaksamaan.

28 LIIKKEELLÄHenkilöstökortilla saa monia etuja ja paljon hyötyä. Kaupunginkirjaston 150-vuotisjuhlanäyttely.

PALSTAT

04 Helsinki 180˚05 Uutiset26 Haloo, mistä on kyse?30 Ilmoitustaulu32 Uusi duuni

22ASUKASRomanit halutaan saada tiiviimmin työelämään ja yhteiskuntaan.

TALOUSKalasatamaan nousee uusi kaupunginosa. Ensimmäisten talojen rakentaminen alkaa tänä syksynä.

24 TYÖHYVINVOINTIStadin kundi kondikseen -hanke kannustaa miehiä liikkumaan. Tarjolla on kuntotestejä ja ryhmäliikuntaa.

06TEEMAHyvä ikäjohtaminen huomioi eri-ikäisten työntekijöiden tarpeet ja elämäntilanteet.

+ { tiesitkö että... }

12


Kehitä lehteä – vastaa lukijakyselyyn! HELSINGIN HENKI -LEHTI on kuudesti vuodessa ilmestyvä Helsingin kaupungin henkilöstölehti. Leh-dellä on menossa 22. vuosikerta. Lehti ilmestyy sekä painettuna ja kotiinkannettuna että sähköisenä osoitteessa www.hel.fi/helsinginhenki sekä Helmen henkilöstösivuilta.

Lehti palkittiin viime vuoden lopussa kahdesti: se sai pronssia kansainvälisessä Folio Awards -aika-kauslehtikilpailussa ja hopeaa valtakunnallisessa ProCom-henkilöstölehtikatsauksessa.

Lehteä tehdään lukijoille, kaupungin henkilöstölle ja sen sidosryhmille, joiden palaute on tär-keintä. Lehteä kehitetään kaiken aikaa, joten sen tueksi pyydämme nyt lukijoiden näkemyksiä kyse-lyn avulla.

Kyselyaika on 3.–17.9. Vastaaminen vie muutaman minuutin. Kysely löytyy Helmen (http://helmi)henkilöstösivujen etusivulta ja henkilöstökeskuksen nettisivujen etusivulta (www.hel.fi/heke).

Arvomme vastaajien kesken leffalippuja. Jos haluat osallistua arvontaan, lisää yhteystietosi lomak-keen loppuun. Kyselyyn voi vastata myös ilman yhteystietoja. Käytämme yhteystietoja vain arvontaan.

Paul William

s

Antero Aaltonen

Tuulikki Holopainen

Mari H

ohtari

04 Helsingin henki | syyskuu 2010

+

{ Hel

sink

i 180

° }

>Syksy tulee, ja metsän väriloisto pääsee val-loilleen. Nyt onkin hyvä aika laittaa vael-luskengät jalkaan ja suunnistaa kohti lä-hintä retkeilyaluetta.

Paloheinän reitit, Haltialan aarnimetsä- alueet ja Viikin Vanhankaupunginlahti ovat monille tuttuja, mutta syksyn retkipäiville kannattaa etsiä Helsingistä uu-siakin kohteita.

Yksi vähemmän tunnettu päiväretkikohde löytyy Vuo-saaren Kallahdenniemestä. Siellä voi ihailla jääkauden jälkiä aivan kaupunkimaaston tuntumassa.

Kallahdenniemi, kuten koko Vuosaaren alue, oli vielä vii-si vuosisataa sitten erillinen saari. Kun maa kohosi, vuok-si kiinnittyi mantereeseen. Niemen kärjestä voi tähystellä Helsingin edustan saaria, kuten Prinsessaa, Prinssiä ja Voi-rasiaa. Alueella voi nauttia mäntykankaista ja ihailla siirto-lohkareita sekä tarkkailla runsasta linnustoa. •

Retkikohteitaja reittejäHelsingissä on runsaasti ulkoilualueita:> pääulkoilureitistöä 350 km> pyöräteitä noin 750 km> lähes 170 km ylläpidettyjä ulkoiluteitä kävelijöille ja juoksijoille> yli 50 km kuntoratoja> Helsingin saaristossa noin 300 saarta.

> Lisätietoa: www.hel.fi > Liikuntavirasto > Ulkoilu

Retkelle jääkauden jäljille

teks

ti M

AIJ

A K

AJA

NT

O

2010saavutus

05

qrtwtug uutiset

■ TYÖTERVEYSHUOLTO TARJOAA moni-puolista tukea ja apua tupakoinnin lo-pettamiseen. Valittavana on yksilö- jaryhmäohjausta, joihin tarvittaessa sisäl-tyy nikotiinikorvaushoito. Työterveys-huollosta ohjataan ryhmäohjauksesta kiinnostuneet tupakkaklinikan tai ter-veyskeskuksen järjestämiin vieroi-tusryhmiin. Ryhmiin voi hakeutua itsenäisestikin.

Myös työpaikoilla voidaan jär-jestää vieroitusryhmiä työter-veyshuollon tukemana. Tukea ja vinkkejä saa myös soit-tamalla ilmaiseen puhe-linpalveluun Stumppiin, 0800 148 484 tai osallis-tumalla keskusteluun inter-

netissä www.stumppi.fi tai www.tupak-ka.org.

Savuton Helsinki -ohjelman linjaus-ten mukaisesti kaupunginval-tuusto päätti, että henkilös-tö ei voi enää tupakoida työ-aikana. Henkilöstökeskus on lähettänyt virastoille ja liike-laitoksille ohjeen, kuinka me-netellä asiassa. Tupakoida voi

vain työaikaan kuulumatto-malla ruokailutauolla. Tupakoi-

mattomuutta ja mahdollisuuk-sia työterveyshuol-lon tukitoimiin käsi-tellään henkilöstön

kanssa työpaikkako-kouksissa.


Ilmasto.info energian säästämiseksi■ ENERGIA-ASIOIHIN keskittyvä Ilmasto.info-neuvontakeskus avautuu Helsingissä 12. lo-kakuuta. Keskus neuvoo pääkaupunkiseudun asukkaita ja yrityksiä energian säästämi-sessä, veden käytössä, liikkumisessa, jätteen synnyn ehkäisemisessä ja materiaalien kulu-tuksen vähentämisessä. Keskusta koordinoi ympäristökeskus, ja mukana valmistelussa ovat olleet myös Espoo ja Vantaa.

Helsinki viidenneksi viihtyisin■ HELSINKI ON MAAILMAN viidenneksi viihtyisin kaupunki brittiläisen Monocle-aikakaus-lehden mukaan. Edelle menevät Tokio, Kööpenhamina, Zürich ja München. Lehden mu-kaan Helsingin etuja ovat sopiva mittakaava, sosiaaliturva ja ilmainen koulutus. Haasteita ovat kohtuuhintainen asuminen, maahanmuuttajien työllisyys ja pyöräilyn kehittäminen.

Kesätyöntekijä – kerro kokemuksistasi!■ KESÄTYÖNTEKIJÖILTÄ JA vuosilomansijaisilta kerätään palautetta nettikyselyllä. Palautteen avulla kesätyötoimintaa kehitetään entistä paremmaksi. Kyselyyn pääsee vastaamaan osoitteessa www.helsinkirekry.fi. Kyselyyn voi vastata 30.9. saakka. Kaik-kien vastanneiden kesken arvotaan kaksi iPod Nano 8 GB -soitinta ja viisi kahden hen-gen Finnkinon elokuvalippupakettia.

Kaupungille vähäpäästöisiä autoja■ KAUPUNKI SUOSII jatkossa vähäpäästöisiä kulkuneuvoja hankkiessaan autoja omaan kalustoon. Myös henkilöstön tulee yhteiskäyttöautoja ja takseja tilattaessa pyytää mah-dollisuuksien mukaan vähäpäästöinen auto. Kaupunki ottaa käyttöön myös ympäristö-vyöhykkeen, jonka alueella liikkuville busseille ja jäteautoille laaditaan erilliset päästökri-teerit vaatimuksiksi kilpailutuksessa. Ympäristövyöhyke kattaa kantakaupungin eli ilman-laadun kannalta ongelmallisimmat kaupunginosat. Ympäristövyöhyke otetaan käyttöön kriteerien hyväksymisen jälkeen sitä mukaa, kun linjoja tai alueita kilpailutetaan.

Vuoden viestintäteko■ SUOMEN SUURIN viestintäväen järjes-tö ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry palkitsi Vuoden viestintätekona Open Helsinki – Embedding Design in Life -ha-kemuksen. Palkintoa perustellaan muun muassa hakemuksen kansainvälisen ta-son laadulla ja rajoja ylittävällä viran-omaisten yhteistyöllä. ProComin mukaan

hakemusta johtaneilla virkamiehillä, ku-ten kulttuurijohtaja Pekka Timosella ja elinkeinojohtaja Eero Holstilalla, oli kyky saada sen taakse kaikki hankkeeseen osallistuvat tahot.

Pekka Timonen siirtyi elokuussa joh-tamaan Kansainvälistä designsäätiötä, joka vastaa WDCH 2012 -hankkeen toteu-tumisesta. Vt. kulttuurijohtajaksi 1.4.2013 asti nimitettiin osastopäällikkö Veikko Kunnas kulttuurikeskuksesta.

Mikä on vuoden 2010 saavutus?■ KAUPUNGINJOHTAJA JUSSI PAJUNEN on palkinnut henkilöstön vaikuttavia ja erinomaisia suorituksia kaupunginjoh-tajan Vuoden saavutus -palkinnolla kah-tena aiempana vuonna. Tänä vuonna ta-paa jatketaan ja kilpailun teemoissa ko-rostuvat innovatiiviset ja luovat ratkaisut toimintamallien tai -prosessien kehittä-misessä, taloudellisuus, työhyvinvointi, energiatehokkuus sekä luonnonvarojen säästäminen.

Virastojen ja liikelaitosten johto-ryhmissä käsitellyt innovaatioehdotuk-

set lähetetään 30.9. klo 16.00 mennessä henkilöstökeskuk-seen osoitteella [email protected] tai sisäpostissa henkilöstökeskuksen kirjaa-moon osoitteella henkilöstö-keskus, kirjaamo, PL 4500. Kuo-reen merkintä ”Kaupunginjohta-jan Vuoden saavutus -palkinto 2010”.

Henkilöstökeskus kokoaa raadin, joka arvioi ehdotukset. Raatiin kuuluu kaupungin edustajien lisäksi ulkopuo-lisia jäseniä ja asiantuntijoita. Palkinto-juhla järjestetään kaupungintalon juhla-salissa 30.11. klo 14–16.> Lisätietoja kilpailusta antaa työmark-kina-asiantuntija Annukka Rautopuro, puh. 310 64995. Kaupunginjohtajan kir-je tarkkoine kisaohjeineen on luettavissa Helmen Henkilöstö-sivuilta (http://Hel-mi > Henkilöstö).

Tyke tukee tupakoinnin lopettamisessa

Mat

ti Ti

rri

Sukellus Helsingin arkkitehtuuriin■ HELSINGIN ARKKITEHTUURIPOLIITTISEN ohjelman toimenpideosa sitä syventävine artikkeleineen on koottu kirjaksi. APOLI 2010 -niminen julkaisu julkaistiin kesä-

kuussa info- ja näyttelytila Laiturilla. Pää-kaupungin arkkitehtuuriin sukeltavaa, 144-sivuista kirjaa jaetaan aiheesta kiinnos-tuneille veloituksetta niin Laiturilla kuin Helsingin kaupungintalon aulan Virka Gal-leriassa.

Helsingin arkkitehtuuripoliittisen oh-jelman eli Apolin tarina alkoi vuonna 2006 kaupunkien hallintokuntien yhteistyönä tehdystä Helsingin arkkitehtuuri Nyt! -oh-jelmasta. Teoksessa tarkastellaan kaupun-gin arkkitehtuuria niin politiikan, kaupun-kisuunnittelun kuin kaupungin sielun kan-nalta.

Apolin julkaisija on rakennusvalvonta-virasto. Toimituskunta toivottaa antoisia sukelluksia Helsingin historiaan, nykypäi-vään ja tulevaisuuteen! > Lisätietoja antavat rakennusvalvontavi-rastosta virastopäällikkö Lauri Jääskeläi-nen, puh. 310 26220, 050 562 3609 ja arkki-tehti Sari Viertiö, puh. 310 26410.


>Hyvällä ikäjohtamisella tarkoitetaan Helsingis-sä sitä, että eri elämänti-lanteissa olevien ihmis-ten tarpeet ja tavoitteet otetaan huomioon työn

suunnittelussa, organisoinnissa ja palkitsemisessa. Tavoitteena on sitouttaa ihmiset työhön, saada jak-saminen ja työhyvinvointi kukoistamaan ja työurat pitenemään. Kumpi joustaa – työ vai ihminen? -sel-vityksessä kartoitettiin ikäjohtamisen hyviä käytän-töjä sekä sitä, miten eri-ikäiset otetaan huomioon päivittäisessä johtamisessa.

Työhyvinvointipäällikkö Titi Heikkilä henkilös-tökeskuksesta vetää eri-ikäisten johtamisen työryh-mää. Heikkilän mukaan Kumpi joustaa -kysely osoit-ti, että johtamisessa vanha tuttu arkijärki on arvok-kain apu.

– Eri-ikäisten johtamisen tulisi olla osa normaa-lia päivittäistä johtamista ja työyhteisön toiminnan varmistamista. Siinä tulisi ottaa huomioon yksit-täisten työntekijöiden toiveet, tarpeet ja tavoitteet, mutta joustoja ei tulisi tehdä muun työyhteisön kus-tannuksella, Heikkilä toteaa.

”Minä en ole koskaan ajatellut sitä

ihmisen johtamista pelkkänä ikäsidonnaisena asiana,

vaan sellaisena, että jokainen oppii ja kehittyy ihan omaan

tahtiin, riippumatta siitä, minkä ikäinen sinä olet.”

[ Haastattelupätkä Kumpi joustaa -selvityksestä ]

Ikäjohtamisella rakennetaan kaikenikäisille parhaat mahdolliset työolosuhteet. Siitä halutaan luonnollinen osa työyhteisöjen arkea,

päivittäistä johtamista ja työntekijöiden toiveiden huomioimista.

Työ&elämä

Joustot auttavat arkea

teksti SATU ALAVALKAMA kuvitus HELJÄ HYYTIÄ ja ATTE LAKINNORO kuva SAKU SOUKKA

”Kaupungilla on runsaasti hyviä välineitä eri-ikäistenjohtamiseen.”

7Helsingin henki | syyskuu 2010

Vuoden alussa valmistunut selvitys osoit-ti, että kaupungilla on runsaasti hyviä vä-lineitä eri-ikäisten johtamiseen. Erityisesti monipuolisia työaikajoustoja arvostettiin. Sekä esimiehet että työyhteisöt tarvitsevat enemmän tietoa eri-ikäisten johtamisesta. Myös ennakoivaa työkyvyn ylläpitoa pitää kehittää eri-ikäisten tarpeet huomioiden. Henkilöstökeskus suunnittelee parhail-laan hyvän johtamisen verkkokurssia, jon-ka kaikki esimiehet tulevat suorittamaan. Sen yksi teema on eri-ikäisten johtaminen.

Kumpi joustaa -selvitys on luettavissa Helmi-intrassa. Selvityksessä haastatel-tiin noin kolmeakymmentä työntekijää, esimiestä ja työsuojeluvaltuutettua, jotka työskentelivät sosiaalivirastossa, terveys-keskuksessa, Palmiassa ja Starassa. Ikäjoh-tamisohjelman suunnittelussa on hyödyn-netty myös kaupungin vuosittain toteu-tettavaa työhyvinvointikyselyä ja Elinkei-noelämän keskusliiton työelämäryhmän raporttia.

Työhyvinvointikyselyn analysoinnissa

on valittu alle 25-vuotiaiden, 35–44-vuo-tiaiden sekä yli 55-vuotiaiden ikäryhmiä riittävän suurten erojen aikaansaamisek-si. Nämä ryhmät nousivat erityisesti esiin tarkasteluissa. Kumpi joustaa -selvitykses-sä ja työelämäryhmän raportissa taas tar-kasteltiin kaikenikäisiä.

Nuoret kuntoonAlle 25-vuotiaat suhtautuvat työhyvin-vointikyselyjen mukaan myönteisesti työ-yhteisöönsä, esimieheensä ja omaan osaa-miseensa. Tulevaisuus näyttää nuorista valoisalta. >>

Vierivä kivi tuo lisävuosia työhönNOIN 168 TYÖNTEKIJÄÄ 700:sta suun terveydenhuollon ammattilaisesta saa-vuttaa eläkeiän ennen vuosikymmenen loppua. Vakinaisen henkilökunnan kes-ki-ikä on yli 46 vuotta. Eläkkeelle aiko-vien ja hiukan nuorempienkin senio-rien pysymistä poran ja paikka-ainei-den äärellä tuetaan Vierivä kivi -hank-keella. Idea syntyi, kun lähiesimiehinä työskennelleet suuhygienistit Sirpa Kranz ja Eija Kristeri kävivät johtamis-taidon koulutuksen.

Eijan ja Sirpan vetämä Viki-työryhmä teki keväällä 2008 kyselyn yli 45-vuo-tiaille työntekijöille ja esimiehille. Tar-koituksena oli kartoittaa, mitkä asiat työssä auttavat jaksamaan eläkeikään saakka ja mikä heikentää työkykyä.

Tulokset kertoivat, että sekä esimiehet että työntekijät kokivat tärkeiksi työ-aikajoustot, ikäsidonnaiset vapaat ja työnkuvan räätälöinnin. Työntekijät toi-voivat myös esimiesten ikäjohtamistai-tojen kehittämistä. Heille halutaan kir-jata yhteiset pelisäännöt. Suun tervey-denhuollossa on jo nyt toteutettu ikä-johtamiskoulutusta esimiehille ja koko henkilökunnalle.

– Esimiehet tuntevat jo hyvin työn paineet ja osaavat kuunnella alaisiaan. Kaikkia epäkohtia ei kuitenkaan pysty-tä heti korjaamaan. Siksi työntekijöiden pitää myös itse huolehtia hyvinvoinnis-taan, sanoo Kristeri.

Joustoja on tarjolla paljon. Lähiesi-mies on paras henkilö kuuntelemaan, kuka niitä kaipaa ja kuka ei.

– Olemme erityisen iloisia siitä, että hankkeelle on myönnetty työhyvinvoin-timäärärahaa. Sen avulla voimme teh-dä pilottikokeilun siitä, miten ikävapaat vaikuttavat ikääntyvien työntekijöiden jaksamiseen, Krantz vahvistaa.


Kumpi joustaa -selvityksenjohto-

päätökset:

1Eri-ikäisten

johtaminen osaksi päivittäisjohtamista.

Monipuoliset työaikajoustot tukevat jaksamista.

Ennalta-ehkäisevän

työkyvyn ylläpitoon

panostettava.

Lisää tietoa esimiehille ja työyhteisöille eri-ikäisten johtamisesta.

2

3

4

Uusi ilmiö on se, että alle 25-vuotiailla on entistä enemmän sairauspoissaoloja, jopa saman verran kuin 55-vuotiailla. Ar-jen hyötyliikunta on vähentynyt, ja moni nuori on jo töihin tullessaan huonossa kunnossa.

Suunnittelija Petra Salminen henki-löstökeskuksesta kertoo Kumpi joustaa -selvityksen tuloksista. Hänen mukaan-sa haastateltavat toivoivat, että nuor-ten rekrytointiin kiinnitettäisiin entistä enemmän huomiota. Esimerkiksi yhteis-työ oppilaitoksiin ja oppisopimuskoulu-tus voisivat olla sopivia ratkaisuja. Kau-pungin tunnettuus hyvänä työnantajana houkuttaa töihin, vaikka palkoilla ei kil-pailla yksityisten työnantajien kanssa.

– Nuoret otetaan kaupungin työpai-koilla hyvin vastaan, ja useimmiten yh-

teistyö vanhempien työkaverien kanssa sujuu hyvin, sanoo Salminen.

Aamulla ajoissa saapuminen, oikean työmäärän löytäminen ja oman toimen-kuvan hahmottaminen tulevat nuorille vähitellen tutuiksi. Alle 25-vuotiaat ovat työyhteisössä ”hiljaisia” jäseniä, jotka ei-vät vielä tee paljon parannusehdotuksia. Heillä on mielestään kuitenkin kaikki mahdollisuudet hoitaa työnsä hyvin.

Vireät keski-ikäisetKoko henkilöstön toimeliain ja virein ikä-ryhmä kokevat olevansa 35–44-vuotiaat. Oma paikka työssä on löytynyt, tehtä-vät osataan ja työkaverit tunnetaan. He laativat kehityssuunnitelmia ja osallistu-vat yhteistoimintaan. Tämä ikäryhmä oli selkeästi kriittisin. He kokivat, että esi-miehen toiminnassa on parannettavaa ja työyhteisön ristiriitojen ratkominen tuntuu hankalalta. Myös palkitsemisen

perusteet mietityttävät heitä.Neljänkymmenen vuoden raja-

pyykin jälkeen ihmisille ilmaan-tuu usein sairauksia, jolloin sairauspoissaolot lisäänty-vät erityisesti naisilla. Niil-le, jotka painivat perheen ja työelämän yhteensovittami-sen kanssa, on tarjolla työajan joustoja sekä erilaisia osa-aika-työvaihtoehtoja. Myös oma kä-

sitys henkisestä ja fyysisestä vi-reydestä voi olla laskusuunnassa

keski-iässä. Työ voi alkaa maistua puulta, jos tehtävät ovat pitkään sa-

mankaltaisia.Heikkilä kertoo, että Kumpi joustaa

-selvityksessä löytyi paljon menetelmiä

■ Petra Salminen ja Titi Heikkilä kertovat eri-ikäisten toiveista, joita tuli esille Kumpi joustaa -selvityksessä. Jokaisesta tutkitusta ikäluokasta löytyy elämän-tilanteen mukaan paljon yhteisiä tarpeita, joille etsitään ratkaisuja.

”Se olisi semmoinen haaste, että

miten me muutetaan ne hyvät puheet ja suunnitelmat ihan

oikeasti konkretiaksi, käytännöiksi. Me osataan tehdä hirveen hienoja

ohjeita ja sitten aina juututaan siihen, että miten siitä tulee osa sitä arkityötä. Se on varmaan se juttu,

mitä pitää vielä harjoittaa.”

[ Haastattelupätkä Kumpi joustaa -selvityksestä ]


45 vuotta kortteleita paperillePIRKKO SALOMAA, 66, kävelee Turunlinnantiellä ja katselee Itäkeskuksen liikkeisiin kiiruhtavien ihmisten vilinää. Askelet painuvat itse piirrettyyn katuun. Salomaa piirsi liki 40 kau-punkisuunnitteluvirastossa vietetyn vuoden aikana suuren osan sekä Itäkeskuksen että Vuosaaren kaavoista. Työ kau-pungin palveluksessa jatkuu edelleen, nyt työsuojelupäällik-könä.

– Aloitin työsuojelu-uran oman virastoni työsuojeluval-tuutettuna vuonna 1997. Kaupungin työsuojelu organisoi-tiin uudelleen vuoden 2006 alusta, jolloin pienet virastot yh-distettiin virastoryhmiksi. Tällaisessa ryhmässä toimin ensin sihteerinä. Kaksi viimeistä vuotta olen puolet ajasta piirtänyt Kampissa asemakaavoja tietokoneella ja toisen puolen suk-kuloinut työsuojelupäällikkönä hoitamassa neljän viraston työsuojeluasioita, hän kertoo.

Kolme vuotta sitten Salomaa ohitti eläkeiän rajapyykin. Vuoden alussa tuli tieto, että hän voisi jatkaa kokopäiväisenä työsuojelupäällikkönä. Nyt vastuulla on noin 1 400 työnte-kijän hyvinvointi viidessä kaupunkisuunnittelua, kiinteistö-tointa ja rakentamista palvelevassa virastossa.

Työuran jatkaminen oli haastava ja innostava mahdolli-suus, joka sopi myös hyvin Salomaan luonteeseen.

– Eihän ihmisen työkyky häviä 63-vuotissyntymäpäivä-nä. Hyvä työnantaja, mukavat työtoverit ja mahdollisuudet oppimiseen ja vastuunkantoon ovat pitäneet minut talossa.

Työasentojen kanssa kannattaa olla tarkkana – selkävaivat opettivat arvostamaan hyvää työergonomiaa. Nyt pidän it-seni kunnossa pitkillä kävelylenkeillä Talin maastossa, pyö-räilyllä, uinnilla ja syksyisin sienestyksellä ja marjastuksella.

Salomaan mielestä työelämässä yksi tärkeimmistä tai-doista on kuunnella ja yrittää ymmärtää, mitä ihmiset todel-la tarkoittavat puhuessaan. Kiireellä tehdyt asiat pitää usein tehdä uudestaan. Hän muistuttaa vieläkin itselleen, että liian lujaa juoksemalla pysyy vain paikoillaan.

Työn imua Koskelan vanhusten palvelukeskukseenKÄPYLÄSSÄ KOSKELAN pitkäaikaishoidon osasto C3:n käytä-vällä on rauhallista. Potilaat ovat saaneet lounaan ja muuta-ma hoitajakin on ehtinyt tauolle. Osastonhoitaja Irma Man-ninen istahtaa tarkistamaan työvuorolistoja. Vaikka henki-löstön keski-ikä lähentelee 51 vuotta, sairauslomasijaisia tar-vitaan onneksi harvoin. Meneillään oleva Työn imu -projekti on parantanut työssä jaksamista entisestään.

– Hoitajamme ovat kokeneita ja potilaat hoidetaan hyvin. Esimiehet ovat kuitenkin vaihtuneet tiheään, ja vuodenvaih-

teessa 2009–2010 tehty organisaatiomuutos sosiaaliviraston osaksi myllersi arkea. Aloitin työn osaston johdossa samoi-hin aikoihin. Olin iloinen, kun kuulin että voisimme päästä mukaan työterveyskeskuksen voimaannuttavaan Työn imu -projektiin, kertoo Manninen.

Osaston 15 työntekijää ovat projektissa pohtineet työn luonnetta Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden avustuksella. Syksyllä odottaa viimeistelypaneeli, jonka jälkeen Manninen lähtee vertailemaan tuloksia muiden Työn imu -yhteisöjen aikaansaannoksiin.

– Toimintamme plussapuolia löytyi paljon: viihdymme yhdessä ja asiakkaiden kanssa, olemme ammattitaitoisia ja saamme sekä arvostusta että palautetta. Opimme, että toisen kiittäminen kartuttaa kaikkien hyvinvointia.

Kolmivuorotyössä joutuu koville. Hankkeessa opitaan, että puhuminen auttaa jaksamaan myös silloin, kun miehitys on pieni eikä sijaisia ole saatavilla.

Miten ylläpitää ja parantaa työkykyä?Työurien jatkamisesta eläkeiän rajapyykin jälkeen puhutaan paljon. Pirkko Salomaa halusi ottaa uuden haasteen vastaan, eikä jäädä vielä vapaalle. Koskelan vanhusten palvelukeskuksessa puolestaan on viety läpi voimaannuttava Työn imu -projekti, joka parantaa työssä jaksamista.

”Työilon uudelleen virittelyyn löytyypaljon menetelmiä. Kärkeen nousivat mahdollisuus tehtäväkiertoon sekä kiinnostavat urapolut.”

> Lisätietoja: > Helmi > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Yleistä työsuojelusta > Julkaisut

Ikäjohtaminen

työilon uudelleen virittelyyn: muun muas-sa kiinnostavien urapolkujen luominen, mahdollisuus tehtäväkiertoon sekä yksi-lölliset tarpeet huomioiva työterveyshuol-to ja henkilöstöliikunta.

Joustoja senioreille55-vuotiaat ja sitä vanhemmat työnte-kijät ovat tyytyväisimpiä työhönsä alle 25-vuotiaiden jälkeen. Heidän mielestään työmenetelmät, -välineet ja ergonomia ovat kunnossa, esimies osaa hommansa ja työhyvinvoinnista pidetään huolta. Omia henkisiä ja fyysisiä voimavaroja pidetään jo heikompina. Jälkikasvu on jo muutta-nut omilleen, ja sairastelevat vanhemmat saattavat vaatia huolenpitoa päivätyön li-säksi.

Työhyvinvointikyselyssä moni yli 55-vuotias epäili, ettei enää kahden vuoden kuluttua jaksa tehdä samaa työtä. Myös heidän toiveikkuutensa tulevaisuuden suhteen on kaikista ikäryhmistä heikoin. Lisäksi he kokevat, että heillä on huonot mahdollisuudet kehittyä omassa amma-tissaan.

Kumpi joustaa -selvityksessä sekä työn-tekijät että esimiehet olivat sitä mieltä,

että ikääntyneitä työntekijöitä osa-taan arvostaa. Arvostus näkyy neu-

vojen kyselemisenä ja mielipitei-den kuuntelemisena.

– Ikääntyneet eivät halua eri-tyiskohtelua ryhmänä, mutta

moni viihtyisi vielä työssään, jos saisi yksilöllisten tarpeiden mu-

kaan hiukan enemmän vapaa-aikaa ja työkuorman kevennystä. Mieluisia

joustoja ovat esimerkiksi tehtävien muok-kaus, työaikajoustot, osa-aikatyö, ikäva-paat tai osa-aikaeläke, listaa Heikkilä. •

10

duunissa


teksti KATJA PESONEN kuvat KIRSI SALOVAARA

pitää pinnalla

Luotsi-toiminta puuttuu nuoren ongelmiin ennen kuin tämän elämä muuttuu kaaokseksi. Se pyrkii

kasvattamaan teinin itsetuntoa ja lisäämään uskoa siihen, että elämä kantaa vaikeuksista huolimatta.

>L änsi-Luotsin tiloissa Mal-minkartanossa sosiaali-ohjaaja Jari Rinnemäki ja toiminnanjohtaja Kai-sa Kivelä juovat aamu-

kahvia ja juttelevat mukavia. Nuorten kans-sa työskennellessä pipo ei saa puristaa, vaan työssä vaaditaan lempeyttä muttei nynnyi-lyä, napakkuutta muttei jyrkkyyttä ja huu-morintajua muttei epäuskottavuutta.

Luotsi-toiminta tukee nuorta silloin, kun tämän käytös alkaa lipua huolestuttaville raiteille. Luotsin työntekijät etsivät yhdessä nuoren, hänen läheistensä sekä koulun hen-kilökunnan kanssa ratkaisuja teinin huoliin ja vaikeaan elämäntilanteeseen monipuoli-silla välineillä.

– Tapaan pitkin vuotta noin kymmentä nuorta. Joskus kokoonnumme ryhmissä, joskus kahden kesken. Mukana on aina nuor-ten itse ehdottamaa toimintaa. Olemme käy-neet muun muassa kiipeilemässä, leffassa, uimassa, ajamassa mönkijöillä ja kokanneet yhdessä, Rinnemäki listaa.

– Oleellista on, ettei mikään ole ylhäältä annettua. Nuoren ääni on tärkeä, ja osallistu-malla toiminnan suunnitteluun hän saa vai-kuttaa omaan elämäänsä, Kivelä tähdentää.

Länsi-Luotsissa käy vuosittain noin 40 nuorta. Malminkartanon lisäksi se toimii Pohjois-Haagan, Kannelmäen, Maununne-van ja Hakuninmaan alueilla.

Ammattilaisten taidot yhteenLuotseja on kolme: Itä-, Länsi- ja Koillis-Luotsi. Ne toimivat monihallinnollisesti, sil-lä ne ovat nuorisoasiankeskuksen, sosiaa-liviraston ja terveyskeskuksen yhteistyö-tä. Usean viraston pyörittämä toiminta on

nuorisoasiainkeskuksen toimistopäällikkö Martti Poterin mukaan haasteellista, mut-ta siten saadaan käyttöön kaikki tarvittavat resurssit.

– Moniammatillisen tiimin avulla nuo-ri saa juuri sitä tukea, mitä hän sillä hetkellä tarvitsee, Poteri kertoo.

Eri koulutustaustat auttavat työntekijöitä katsomaan nuorten tilanteita useista eri nä-kökulmista, ja virastot pystyvät säästämään selvää rahaa.

– Kun jokainen virasto työskentelee itse-näisesti, työlle usein sokeutuu. Tämän mallin ansiosta ei samojen tehtävien toteuttami-seksi tarvita useita eri hankkeita, vaan ne voidaan tehdä yhdessä.

Länsi-Luotsissa on aihetta juhlaan. Pro-jektina vuonna 2008 alkanut toiminta vaki-naistetaan tämän vuoden aikana. Lisäksi jo-kainen kolmesta Luotsista saa syksystä läh-tien käyttöönsä neljä uutta työntekijää vuo-den 2012 loppuun asti. Toiminta laajenee 13 uudelle alueelle, minkä myötä 150–180 nuorta lisää pääsee Luotsi-palvelun piiriin.

Verkostopalaverista leijan lennätykseenLänsi-Luotsin esimies Kaisa Kivelä pitää ra-kenteita pystyssä ja hoitaa paperityöt, jotta muut voivat hoitaa oman työnsä hyvin.

– Mietin työntekijöiden kanssa asiakas-prosesseja, valvon rahankäyttöä, seuraan ta-loutta ja pidän yhteyksiä alueen toimijoihin, Kivelä kertoo.

Jari Rinnemäen kanssa Länsi-Luotsissa työskentelevät nuoriso-ohjaaja Heidi Sauk-konen ja terveydenhoitaja Karoliina Rau-vola. Ryhmätoiminnan lisäksi jokaisella on omia nuoria, joihin he pitävät yhteyttä noin kerran viikossa.

Luotsi

11

Näin Luotsi toimii> Luotsi-toiminnan tavoitteena on turvata nuoren tasapainoinen kasvu aikuiseksi. Se on

suunnattu 12–15-vuotiaille nuorille, jotka osallistuvat toimintaan yleensä ammattilaisten suosituksesta. Mukana olo kestää vuodesta puoleentoista.

> Luotseja on eri puolilla Helsinkiä: Länsi-Luotsi, Itä-Luotsi ja Koillis-Luotsi. Nuorelle koo-taan tukiverkosto, johon kuuluvat muun muassa nuoren huoltaja, Luotsin ohjaaja, nuori itse sekä lähetteen tehnyt taho (useimmiten koulu). Tukiverkosto kokoontuu noin kahden kuukauden välein.

> Nuorelle tehdään henkilökohtainen tukiohjelma, johon kirjataan tavoit-teet sekä keinot niiden saavuttamiseen. Näitä voivat olla esimerkiksi kahdenkeskinen aika aikuisen kanssa, tutustuminen erilaisiin har-rastuksiin, avustaminen koulutehtävissä, ongelmien ratkontaa sekä neuvontaa elämän eri osa-alueilla, kuten kesätöiden haussa ja jatko-opintojen suunnittelussa. Nuori voi myös osallistua ryhmä-toimintaan, johon kuuluvat muun muassa retket ja leirit.


■ Länsi-Luotsin Kaisa Kivelä, Jari Rinnemäki, Karoliina Rauvola ja Heidi Saukkonen viettävät luotsien ulkoilupäivää melomalla.

– Tässä hommassa tekemiset ja työajat vaihtelevat päivittäin. Pitkinä päivinä joutuu olemaan useassa eri roolissa, Rinnemäki kertoo.

Päivät koostuvat tapaamisista nuorten kanssa, yhteydenpidosta vanhempiin ja koulun henkilö-kuntaan.

– Joskus menen aamusta koululle pitämään verkostopalaveria jostain nuoresta. Tai sitten haen telttoja leiriä varten. Tai menen lennättämään lei-jaa, hän jatkaa.

Luottamus on työvoittoSaukkosella ja Rauvolalla on sama toimenkuva kuin Rinnemäellä, vaikkakin heillä on eri tehtävä-nimikkeet.

– Nuoren tarve määrittelee, miten toimia. Hil-jaisempi nuori tarvitsee erilaisia juttuja kuin vil-kas, mutta kaikille heille läsnäolo on tärkeää. Ha-luan saada nuoret tuntemaan iloa elämästä, kas-vattaa heidän itsetuntoaan ja luottamusta elä-mään, Saukkonen pohtii.

Hän muistelee erästä valtavan hiljaista ja it-seensä vetäytynyttä nuorta.

– Vähän aikaa sitten hän otti yhteyttä ja ker-toi harjoittelupaikastaan mediafirmassa. Sellai-nen työ todella vaatii sosiaalisuutta ja rohkeutta. Tällaisista tulee hyvä fiilis. On työvoitto, kun kol-

huja kokeneen nuoren näkee alkavan taas luottaa aikuisiin.

Hyvä työilmapiiri korvaamaton tukiRauvolan terveydenhoitajatausta hyödyttää sil-loin, kun pitää neuvoa esimerkiksi ehkäisyssä tai masennuksessa. Työn ohella hän opiskelee sek-suaaliterapeutiksi. Hän kehuu Länsi-Luotsin tun-nelmaa.

– Meillä on hyvä tiimi, ilmapiiri on kotoisa ja sopivan rento. Töitä on kiva tehdä porukassa, jos-sa on pilkettä silmäkulmassa, Rauvola toteaa.

Hyvä työilmapiiri on korvaamaton apu amma-tissa, jossa joutuu kasvotusten rankkojen koke-musten kanssa. Rinnemäen mukaan on laitettava aita itsensä ja työn väliin.

– Työssä jaksaa, kun on kotiasiat kunnossa ja oma identiteetti hyvällä mallilla. Tämä on työtä siinä missä muukin, joten liiallinen idealismi on haudattava takapihalle. Laittaessani työpaikan oven kiinni alan miettiä, mitä makaronilaatik-koon tulee, hän naurahtaa.

– Maailmanparantajan ei pidä lähteä tällaiseen työhön: muutosta kun ei välttämättä tapahdu tai sitä ei näe. Ainakaan se ei tule pakottamalla. Kui-tenkin muutoksen näkeminen on tässä työssä pa-rasta. Tämä on työtä, jolla on tarkoitus. •

■ Kalasatamaan rakennetaan monipuolisia asumismuotoja. Alueen vetovoimaa kasvat-tamaan halutaan hyviä palveluita ja toimiva infra. Viihtyvyyden lisäämiseksi rakennetaan puistoja ja rantareitti sekä harkittua ympäristötaidetta.

12

talous


teksti LAURA HEIKKINEN kuvat ARKKITEHTITOIMISTO ALA OY ja ADACTIVE LTD / JARI LANTIAINEN

rakentaminen

Kantakaupungin itärannoille nousee seuraavien 25 vuoden aikana kokonainen kaupunginosa, Kalasatama, minne houkutellaan yrityksiä, asukkaita ja yhteisöjä. Raken-taminen Sörnäistenniemellä on jo päässyt vauhtiin. Yhteistyö virastojen, rakennuttajien,

suunnittelijoiden ja muiden tahojen kanssa on tulevina vuosina hyvin tiivistä.

Sörnäistenniemellä käy vils-ke. Nosturit, kuorma-autot ja kauhakuormaajat täyttä-vät alueen, ensimmäiset ta-lot alkavat nousta. Sörnäis-

ten sataman siirtyminen Vuosaareen sysäsi liikkeelle mittavan muutoksen, joka täydentyy alue alueelta, pala pa-lalta.

Talous- ja suunnittelukeskuksessa Kalasataman rakentamista ja suun-nittelua koordinoivat projektijohtaja Hannu Asikainen ja projekti-insi-nöörit Anni Bäckman ja Petri Hop-pula. Heidän tehtäviinsä kuuluu vas-tata projektin kokonaisuudesta.

– Järjestämme kokouksia, huoleh-dimme aikatauluista, laadimme bud-jetteja, hallinnoimme ja tuotamme tietoa alueelta sekä hoidamme monia muita tehtäviä, Asikainen listaa.

Heillä ja muillakin mukana olevilla viime vuosi on ollut kiireinen, ja syk-syllä tahti kiihtyy entisestään. Edessä on kymmenien kokousten syksy, sillä tiiviisti tapaamalla ihmiset tutustu-vat, informaatio kulkee parhaiten ja yhteistyö sujuu luontevasti. Tietysti asioita hoidetaan myös meilitse ja pu-helimitse.

Uuden alueen rakentamiseen liit-tyvät yleissuunnittelun lisäksi ym-päristöasiat ja maaperän kunnosta-minen, kaavoitusasiat, liikennesuun-nittelu, tonttiasiat, kadut, puistoja esirakentaminen, päiväkodit, koulut, palvelutilojen rakentaminen ja kaik-ki palvelut. Yhteistyötä tehdään niin kaupungin sisällä kuin yritysten ja asukkaidenkin kanssa.

Monihallinnollisuus on haaste, sil-

lä suunnittelun edetessä väistämättä esiin tulee erilaisia, jopa ristiriitaisia näkemyksiä. Asikaisen mukaan toi-mivat henkilösuhteet auttavat pääse-mään hyvään lopputulokseen ja yh-teisiin tavoitteisiin.

Keskustakortteleiden kilpailu työllistää Menossa on Kalasataman keskusta-kortteleiden toteutuskilpailu, jol-la haetaan 110 000 kerrosneliömet-riä käsittävän keskuksen suunnitteli-jaa ja rakentajaa. Korttelikokonaisuu-desta tulee lähes kaksi kertaa Kampin

keskuksen kokoinen, ja sinne tulee lii-ke- ja palvelutiloja, asuntoja, katuja, siltoja ja terveysasema. Myös metro-asemaa laajennetaan. Hanke on suuri ja vaativa, sillä se rakentuu Itäväylän ja metroradan ympärille ja on toteu-tuessaan yksityisen ja julkisen sekto-rin yhteistyönäyte.

– Toteutuskilpailussa on ohjaus-ryhmä sekä viisi muuta ryhmää, jois-sa on kymmeniä asiantuntijoita lähes jokaisesta virastosta. Menossa on vai-he, jossa neuvottelemme kolmen to-teuttajaehdokkaan kanssa vuorotel-len. Heiltä syntyvät toteutusehdo-tukset, joista yksi valitaan tarjous-

kilpailulla Kalasataman keskuksen toteuttajaksi, Asikainen kertoo.

Tavoitteena on, että kaupunginval-tuusto valitsee keskuksen toteuttajan ensi keväänä. Sen rakentamisen on määrä alkaa vuonna 2012.

Uusia energiaratkaisuja ja jätehuoltoaKalasatamaan – samoin kun Jätkäsaa-reen – tulee uudenlaisia infrastruk-tuurisia ratkaisuja. Esimerkiksi koko alueen jätehuolto hoidetaan putkikul-jetuksin. Putkisto yhdistetään alueen keskelle rakennettavaan jäteasemaan. Silloin kiinteistössä ei tarvita erillisiä jätteen keräyspisteitä, eikä alueella lii-ku roska-autoja.

– Tämä on alueen pitkän raken-nusajan vuoksi hyvin haastava hanke – palvelusopimuskin on tehtävä seu-raavaksi 20 vuodeksi, joten toimitta-jan on oltava hyvin luotettava, Asikai-nen vahvistaa.

Hän kertoo, että alueesta rakenne-taan älykkään sähköverkon mallialue, jossa uusinta energia-, informaatio- ja viestintäteknologiaa yhdistämäl-lä luodaan kestävän kehityksen mu-kainen, vähäpäästöinen energiajär-jestelmä palveluineen, jatkossa myös muualla sovellettavaksi. Uusi älykäs sähköverkko sisältää muun muassa paikallisen uusiutuvan sähköntuo-tannon, kuten tuuli- ja aurinkovoi-man, sähköautoilua tukevan infra-struktuurin, sähkön varastoinnin sekä kotien ja liikerakennusten ener-giatehokkaan kiinteistöautomaati-on. Sähköverkon rakentaa Helsingin Energian Helen Sähköverkko Oy, tie-

> Uutta H

elsink

iä

> Jätkäsaari> Pasila> Kruunuvuorenranta> Vuosaari> Alppikylä ja Ormuspelto> Viikki ja Kivikko> Myllypuro> Östersundom> Kuninkaantammi ja

Honkasuo> www.uuttahelsinkia.fi

”Toimivat henkilö-suhteet johtavat hyvään loppu-tulokseen ja yhteisiin tavoitteisiin.”


tojärjestelmät taas toimittaa ABB ja Nokia Siemens Networks.

Alueelle on valittu logistiikkaope-raattori, joka ohjaa yleisiä työmaajär-jestelyjä, informoi eri osapuolia ja val-voo alueen siisteyttä. Sen roolina on ohjata rakentamista siten, että häiriöt kaupunkilaisille ja tuleville asukkaille jäävät mahdollisimman pieniksi.

Haasteena asukkaiden viihtyvyys Kalasatama on kantakaupunkia ja sen tulisi näkyä myös kaupunkikuvassa palveluiden ja erilaisten toimintojen kirjona. Kaavoituksella voidaan ohja-ta muun muassa kaupallisten palvelui-den sijoittumista rakennusten kivijal-koihin, mutta niiden tulemista ei voi-da pakottaa.

Kalasatamaa suunnitteleva arkki-tehti Ulla Kuitunen kaupunkisuun-nitteluvirastosta toteaa, että kaavoi-tuksen kannalta haasteellista on, että käytännössä koko alueella tapahtuva rakentaminen on täydennysrakenta-mista keskelle olemassa olevaa kanta-kaupunkia. Alueen läpi kulkee usei-ta liikenneväyliä, joista syntyy muun muassa meluhaittoja.

– Iso lisähaaste on alueen raken-tuminen pitkän ajan kuluessa: Kala-satamaa rakennetaan jopa seuraavat 20–25 vuotta, jolloin osa alueesta on

Kalasatama> Kalasataman alue levittäytyy noin 135

hehtaarin rantakaistaleena Kulosaaren sillan molemmin puolin.

> Kaupungin omistama maa-alue on ollut lähes kokonaan satama- ja teollisuusaluetta.

> Alueen rakennustyö on volyymiltaan kaupungin aluerakentamisprojekteista suurimpia.

> Rakentamisaika 2009–2030-luku > 18 000 asukasta > 5 000–7 000 asuntoa > 10 000 työpaikkaa > Kaupungin kokonaisinvestoinnit

noin 870 miljoonaa euroa (mukana myös Helsingin Energia)

samanaikaisesti työmaata, kun toi-saalla jo asutaan ja eletään. Rakenta-misen aikanakin ympäristön tulisi olla turvallista, laadukasta ja huoliteltua, pohtii Kuitunen.

Viihtyvyyttä lisäämään alueelle ra-kennetaan 3,5 hehtaarin laajuinen Ka-lasatamapuisto, josta halutaan hou-kutteleva levähdys- ja oleskelualue sekä erilaisten tapahtumien näyttä-mö. Aluetta kiertämään rakennetaan meren rantaan myös yli viiden kilo-metrin rantareitti. Osa siitä on jo väli-aikaisesti avattu. Sen suunnittelu on työllistänyt Anni Bäckmania.

– Asukkaiden viihtyvyyden paran-tamiseksi luomme myös rakentamis-aikaista ympäristötaidetta, kertoo Bäckman.

Ensimmäiset asuinrakennukset nousevat syksyllä, ja lähes kaikkien Sörnäistenniemen kortteleiden, ka-tujen ja rantojen suunnitelmat etene-vät hurjaa vauhtia. Pian nähdään, mil-tä itäinen kaupunginosa tulee näyttä-mään ja miten vanha satama-alue saa uuden, merellisen elämän. •

14

{ eri

koin

en a

mm

atti

}te

ksti

AN

NE

VIL

EN

IUS

kuv

at S

Ak

U S

oU

kk

A


>Hovimestari Esa Miettinen tuntee kaupungin-talon hyvin, lähes kuin omat taskunsa. Tottu-neesti hän esittelee erilaisia juhlasaleja ja kabi-netteja. Työasuun kuuluu siisti, tumma puku, eikä kravatti ole milliäkään vinossa.

− Hovimestarin kokonaisvaltaisen olemuksen on oltava kunnossa, jot-ta asiakkaalle syntyy heti luottamus, että kaikki on hoidossa ja hallin-nassa, Miettinen kertoo.

Miettinen on työskennellyt kaupungintalon hovimestarina vuoden alusta. Kaupungille houkutti töihin säännöllinen työaika, mikä hovi-mestarin työssä on harvinaista herkkua. Töitä on hyvin harvoin iltaisin tai viikonloppuisin.

Hovimestari osaa järjestää juhlat kuin juhlat. Kokemusta hänel-tä löytyy aina häistä valtiovierailuihin. Kaupungintalo on Helsingin ja koko Suomen näyteikkuna, ja jos Suomeen tulee valtiovieraita, he

Hovimestari ainoa laatuaanEsa Miettinen ottaa valtiovieraat lämpimästi vastaan

ja nauttii kaupungintalon arvokkaasta miljööstä.

ympäristö

n Kaupungintalo on tullut Esa Miettiselle tutuksi. Talon hovimestarina hän huolehtii, että tilaisuudet sujuvat moitteettomasti ja vieraat viihtyvät. Tarjoilujen ja tilojen visuaalinen kokonaisuus ovat hänen kättensä jälkiä.

15

piipahtavat kaupungintalolla vaikkapa lou-naalla. Tulevaisuudessa haaveena on pääs-tä palvelemaan naapurimaiden Ruotsin tai Norjan kuninkaallisia.

Toimistotyötä ja edustustaKaupungintalolla järjestetään erilaisia vas-taanottoja, kahvituksia, edustuslounaita ja -päivällisiä. Lisäksi henkilöstö huolehtii kau-punginjohtajan virka-asunnon edustustilai-suuksien palveluista.

Miettinen toimii neljän tarjoilijan esi-miehenä ja hoitaa tilaisuuksiin liittyvät jär-jestelyt. Suuri osa työstä on toimistotyötä, tilausmääräysten käsittelyä sekä tiedon vä-littämistä keittiöön. Hän huolehtii tilan vi-suaalisesta kokonaisuudesta, viimeistelee kattaukset ja hoitaa kukat pöytiin. Myös ti-lannetajua tarvitaan, kun pitää tehdä nopei-ta ratkaisuja ja muuntua tarvittaessa vaikka tarjoilijaksi.

− Lisäksi tarvitaan luovuutta. Hyvällä hovimestarilla on myös ripaus näyttelijän- lahjoja, sillä jokaiseen tilanteeseen on valit-tava sopiva rooli ja osattava palvella kaikkia asiakkaita vauvoista vuorineuvoksiin.

Palkittu ammattilainenParhaan kiitoksen työstä saa, kun vieraat ovat tyytyväisiä ja onnellisia.

− Olen saanut olla töissä hienoissa pai-koissa, joissa on ollut hienoja asiakkaita ja työkavereita, Miettinen kiittelee.

Koulutukseltaan hän on restonomi, mikä on korkein koulutus, jonka Suomessa voi alalta hankkia. Ravintola-alalla hän on työs-kennellyt noin 20 vuotta, muun muassa Ha-vis Amandassa ja Kulosaaren Casinolla.

− Nälkä kasvaa syödessä. Kun on aina ol-lut töissä hienossa paikassa, niin totta kai työ kaupungintalolla kiinnosti. Suomessa ei ole enää montaa paikkaa missä haluaisin työskennellä, Miettinen hymyilee tyytyväi-senä.

Miettinen on myös saanut tunnustusta pitkästä urastaan, kun hän sijoittui kolmen parhaan joukkoon Pro 2009 -finaalissa, joka on arvostettu jokavuotinen ravintola-alan palkintogaala. Tunnustus lämmittää ja an-taa vahvan tunteen omista taidoista. •


teksti LAURA HEIKKINEN

Jätevedet pois ItämerestäYhteisesti sovitut toimenpiteet ja vahva tahto vievät Itämeri-hanketta vakaasti eteenpäin. Mukana ovat paitsi Helsinki ja Turku myös laaja joukko muita ympäristöstämme kiinnostuneita.

>Itämeri-haasteen tuore projektikoor-dinaattori Lotta Nummelin ympä-ristökeskuksesta loistaa haastattelu-päivänä tyytyväisyyttä. Hän on juu-ri saanut kuulla rahoituksesta kaksi-

vuotiselle EU-hankkeelle, jonka avulla Helsinki, Tur-ku ja Tallinna muutamine partnereineen voivat tiivis-tää yhteistyötään Itämeri-kysymyksissä ja verkostoi-tua entistä paremmin.

– Tämä on suuri ja tärkeä askel meille, sillä saam-me yhteisiä asioita paremmin eteenpäin. Rahoituk-sen puute on syynä etenkin Baltiassa monien toi-menpiteiden hitaaseen toteutumiseen, Nummelin vahvistaa.

Hän esittelee listaa parin viimeisen vuoden aikana tehdyistä toimenpiteistä ja kertoo muistakin konk-reettisista teoista, joilla Helsinki pikkuhiljaa paran-taa Itämeren tilaa. Niistä yksi on monen viraston yh-teistyönä tehty hulevesistrategia, jolla poistetaan ja ehkäistään hulevesien eli sade- ja sulamisvesien ja niiden haitallisten aineiden tulviminen ja valuminen pohjavesiin. Toinen selkeä parannus on asetus kaik-kien haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä vii-meistään vuoteen 2014 mennessä yksittäisissä koh-teissa.

– Tänä vuonna käynnistyy kaupungin Helsingin yliopistolle lahjoittama professuuri, jonka ala on Itä-meren suojelun ekonomia. Muidenkin yliopistojen ja oppilaitosten kanssa tehdään tutkimusta ja tiedettä.

Kansainvälinen yhteistyö tiivistyyHelsinki ja Turku tekevät tiivistä yhteistyötä Itämeri-hankkeessa, ovathan kaupunginjohtajat sen panneet alulle. Nummelin vieraili kesällä kaupungin maatilo-jen Haltialan ja Tuomarinkylän sekä Viikin koetilan tilanhoitajien kanssa tutustumassa Turussa tehtyi-hin toimenpiteisiin.

– Kaupunki haluaa hoitaa tilojaan esimerkillises-ti ja kannustaa muitakin vesiensuojelun toimenpitei-siin, onhan maatalous suurin vesien rehevöittäjä lan-noitteillaan.

Tavoitteet, toimenpideohjelma ja suunnitelmat ovat muutenkin Turun kanssa yhteiset. Esimerkeis-tä ehkä näkyvin on kaupunkien risteilyaluksille tar-joama mahdollisuus ilmaiseen jätevesien poistoon. Sama mahdollisuus pitäisi tarjota myös muissa Itä-meren satamakaupungeissa, jotta laivat eivät laskisi jätevesiään kansainvälisille merialueille – niin kauan kun kansainväliset säädökset sallivat tämän, ei alus-ten jätevesipäästöjä saada kuriin.

Nummelin haluaa myös tiiviimpää kansainvälistä

yhteistyötä ja vahvoja yhteisiä tavoitteita. Hän ker-too, että Itämeren suojelukomissio Helcom on herän-nyt paikallisten toimenpiteiden vaikutusmahdolli-suuksiin ja merkitykseen.

– Jokainen teko vie meitä kohti tavoitettamme eli puhtaampaa Itämerta. Tämä on pitkäjänteistä työtä, eikä suuria tuloksia saada nopeasti aikaan. Onneksi hankkeella on vetoapuna kaupunkien tuki, liikkeellä on paljon toimijoita ja kaikilla sama päämäärä, Num-melin iloitsee. •

ItämerihaasteHElsingin KaupunginjoHTaja jussi pajunen ja Turun kaupunginjohtaja Mikko pukkinen aloitti-vat kesällä 2007 Itämerihaasteen. Kampanjalla kau-pungit sitoutuvat konkreettisiin tekoihin Itämeren hyväksi. Kampanja toimii kaupunkien rahoituksella.

Itämerihaaste on kirjattu Helsingin strategiaoh-jelmaan 2009–2012.

Mukaan on lähtenyt jo 166 tahoa: kaupunkeja, kuntia, elinkeinoelämän edustajia, oppilaitoksia ja muita kiinnostuneita.

Osallistujat ovat sitoutuneet laatimaan oman toi-menpideohjelman eli kokoamaan keinot, joita voi tehdä vesistöjen hyväksi.> www.itamerihaaste.net


teksti LAURA HEIKKINEN kuvat MARJO TYNKKYNEN ja ARTO WIIKARI

Kaupungin työntekijät ja asiakaspalvelijat voi tunnistaa työvaatteista.

Mutta mistä työvaatteet tulevat? Millainen on työvaatteen matka kankaasta keittiöihin ja kaduille?

>Tekstitiilityökeskuk-sen ompelijoiden sakset naksuvat ja ompelukone suri-see hiljaa. Teollises-

sa ompelimossa valmistuu Palmian ope-tus- ja hoitoalan ruokapalvelun uuden työvaatemalliston sovituskappaleita. Sitä ennen kankaat on testattu koepe-suilla ja mallit suunniteltu yhdessä Pal-mian kanssa tarpeisiin sopiviksi. Sovi-tusten jälkeen kokit, keittäjät ja tarjoi-luhenkilökunta saavat itselleen sopivat työvaatteet.

Valoisassa salissa työskentelee kuu-tisen ammattiompelijaa ja pari harjoit-telijaa. Ylityönjohtaja Liisa Korpiaho kertoo, että täällä tehdään vaativia om-pelutöitä aina kaavoituksesta mallikap-paleisiin. Toisella puolen salia on pit-kä leikkuulinja, jossa leikataan kankaita koko keskuksen tarpeisiin. Seuraavassa salissa valmistuu liinavaatteita, kolman-nessa ommellaan ja leikataan verhoja. Hyllyköt ovat täynnä erilaisia kankaita ja lankoja mutta myös valmiita tuotteita.

Yhden huoneen täyttävät vuodelta 1928 periytyvät kangaspuut, joiden pen-kit ovat ajan sileiksi patinoimat mutta koneisto toimii yhä moitteettomasti – vanhat kangaspuut ovat Korpiahon mu-kaan jopa paremmat kuin nykyaikaiset. Muutama kutoja leikkaa matonkuteita, joillakin matto on jo lähes valmis. Kutei-ta saksitaan kierrätyskankaista, joita käytetään muutenkin ahkerasti.

Kuntouttava työllistäminen perustanaSörnäisissä sijaitseva tekstiilityökeskus tekee noin 90 hengen voimin kaupungil-le työvaatteita ja muita tekstiilituottei-ta, kuten verhoja, liinavaatteita, pöytä-

”Tuotanto on meille väline, jonka avullatarjotaan kuntouttaviatyöllistämispalvelujaja joskus autetaan joku työelämään.”

Työvaatesuojaa

ja työllistää

liinoja ja mattoja sekä välittää tekstiilitar-vikkeita. Lisäksi keskuksessa on jakelu-varasto, joka välittää maksusitoumuk-sella saatavia tekstiilipaketteja ja keskus-varasto, josta haetaan materiaaleja kou-lujen, päiväkotien ja vanhusten palvelu-talojen käsitöihin ja askarteluun.

Asiakkaita ovat Palmian lisäksi muun muassa sairaalat, päiväkodit, sosiaali-asemat, vanhusten palvelukeskukset ja kotipalvelu. Esimerkiksi verho-osaston ompelemat verhot komistavat kaupun-gintalon Empiresalia ja museoiden näyt-telyjä.

– Toimintamme perustuu kuntoutta-vaan työllistämiseen. Edistämme ja yllä-pidämme vaikeasti työllistyvien työ- ja toimintakykyä. Asiakkaina ovat osatyö-kykyiset ja pitkään työttömänä olleet helsinkiläiset, erityisesti nuoret ja nuo-ret aikuiset sekä maahanmuuttajat, ker-too johtaja Arja Taimiaho.

Kolmasosa työntekijöistä on vakitui-sia, loput erilaisten työllistämispalve-lujen piirissä. Heitä ohjaa eri osastojen työnjohtajien lisäksi kuntoutusohjaaja. Taimiaho vahvistaa, että tuotanto on vä-line, jonka avulla tarjotaan kuntoutta-via työllistämispalveluja ja parhaimmas-sa tapauksissa autetaan joitakin työelä-mään. >>

■ Palmian uutta mallistoa esittelevät Päivi Romu, Tarja Sinisalo, Svetlana Labutina, Sari Nurmi ja Liiva Aus.

■ Työnjohtaja Merja Viljanen ja johtaja Arja Taimiaho ovat ylpeitä tekstiilityökeskuksen pitkistä perinteistä ja historiasta.


Mikä on tekstiilityö-keskus?> Tekstiilityökeskus on osa sosiaaliviraston

työhönkuntoutusta. Sen juuret kulkeutuvat vuoteen 1928.

> Vakituisia työntekijöitä on 38 ja työllistämispalvelujen piirissä 54 henkilöä.

> Toiminta-ajatus on edistää ja ylläpitää vaikeasti työllistyvien henkilöiden työ- ja toimintakykyä järjestämällä kuntouttavia työllistämispalveluja osatyökykyisille, pitkäaikaistyöttömille ja maahanmuuttajille.

> Keskus valmistaa kaupungin virastoille ja liikelaitoksille tekstiilituotteita ja välittää tekstiilimateriaaleja.

> www.hel.fi > Sosiaalivirasto > Työllistämispalvelut > Työhönkuntoutus > Tekstiilityökeskus

■ Kaikki kangaspuut ovat vuodelta 1928, mutta toimivat yhä moitteettomasti. Mari kutoo mattoja kierrätyskankaista.

■ Mekkosopukassa myydään vanhuksille ja erityisryhmille suunniteltuja vaatteita.


vanhuksille ja erityisryhmille suunniteltuja vaatteita.


■ Lasse Veikkolainen varmistaa, että Staran uudesta mallistosta löytyy kokoja. Suoja- ja turvavaatteilla on suurin menekki.

■ Liinavaate-ompelimossa

valmistuu lakanoita ja pyyhkeitä vaikkapa

toimeentulotuen asiakkaille,

päiväkoteihin ja muihin kaupungin

toimipaikkoihin.

Työnjohtaja Merja Viljanen on ollut talossa 20 vuotta. Hän kertoo, että toiminta on siirtynyt tuo-tantolähtöisestä ajattelusta enemmän kuntoutta-vaan suuntaan. Se asettaa uusia vaatimuksia myös työnjohdolle.

– Silmiinpistävin muutos on asiakaskunnan nuo-rentuminen nuorten pitkäaikaistyöttömyyden jat-kuessa. On tärkeää, että nuoret saavat työkokemus-ta ja kosketuksen työelämään, Viljanen toteaa.

Muutoksien kautta uuteen aikaanTekstiilityökeskus elää muidenkin muutosten edes-sä, kun sairaaloille ja terveyskeskuksille työ- ja po-tilasvaatteet toimittava Helsingin tekstiilipalvelu Helteks yhdistyi viime vuonna Uudenmaan sairaa-lapesulaan ja vaihtoi toimittajaa. Noin puolet tuo-

tannosta hävisi, mikä harmittaa Taimiahoa, mutta hän on tyytyväinen alkaneeseen yhteistyöhön Palmian kanssa.

Taimiaho esittelee alakerran Mekko-sopukkaa, missä myydään vanhuksille ja

erityisryhmille suunniteltuja vaattei-ta. Sieltä voi kuka tahansa hank-

kia helpotusta arkeen. Toinen myymälä on Henkari, joka on Kontulan vanhusten palve-lukeskuksessa. Ehkä niissä väestön ikääntyessä toimin-

ta tulee vilkastumaan. – Nyt meidän on mietittä-

vä koko toimintaamme ja tuotan-toamme uusista lähtökohdista. Meidän pitäisi pys-tyä satsaamaan enemmän työllistämispalveluiden tarjontaan. Se on kaiken ydin, Taimiaho vahvistaa.


Tuhansien tuotteiden varasto

>L ogistiikkaosaston materiaalipal-velussa pidetään huolta siitä, että Staran työntekijät on vaatetettu päästä varpaisiin. Valikoimasta löytyy haalareita, t-paitoja, sade-

asuja, paitapuseroita, erilaisia lakkeja, fleece-väli-vaatteita, collegeja, hanskoja, kypäriä, lämpimiä alus-kerrastoja, päällystakkeja ja housuja sekä massoit-tain erilaisia kenkiä kumisaappaista kovikekärkisiin turvanilkkureihin.

Suurin osa vaatteista menee Staran työntekijöi-den pukemiseen, jonkin verran Helsingin Energialle. Myynnistä vastaava varastopäällikkö Lasse Veik-kolainen laskeskelee, että jos Staralla yksistään on noin tuhat työntekijää ja jokainen heistä käyt-tää vuoden aikana kahdesta kolmeen asua, tietää se vuodessa tuhansien vaatekappaleiden hankintaa.

– Jotkut vaatteet myös kuluvat käytössä toisia nopeammin. Esimerkiksi jalkineet voivat vaurioitua viikossa kovalla työmaalla, Veikkolainen toteaa. Yli-voimaisesti eniten menee kuitenkin hanskoja.

Olosuhteet huomioitava suunnittelussaEnsin suunnittelija suunnittelee työvaatteet, min-kä jälkeen tekijät kilpailutetaan. Kun vaatteet ovat valmiita, ne tulevat materiaalipalvelun varastomyy-mälään, ja osa niistä tuodaan vuokraamon puolelle. Myymälä on kuin mikä tahansa liike henkareineen ja hyllyineen. Tavallinen kansalainen voi kuitenkin jät-tää ostoshaaveet sikseen, sillä asiakkaalla on oltava hankintaan kaupungin työnantajan lupa. Vuokra-vaatteiden kanssa toimitaan samoin.

Materiaalipalvelu vuokraa vaatteita haastaviin olosuhteisiin. Suurin menekki on suoja- ja turvavaat-teilla.

– Osa suojavaatteista on palosuojattuja. Huomio-vaatteita taas tarvitaan silloin, kun joudutaan työs-kentelemään liikenteen seassa. Niiden kysyntä on viime vuosina selkeästi kasvanut, kun niiden käyttö laajeni rakennustyömaille, kertoo vuokrauspuolen kalustopäällikkö Juhani Pennala.

Vaatteiden vuokrauspalveluun sisältyy myös pesu.

Esimerkiksi betonin tai maalin irtisaa-minen työvaatteesta tarvitsee ammattilai-sen rautaista kättä.

Vaatteiden turva-määräykset ovat tiu-kat ja koskevat jopa heijastimien mallia, ko-koa ja sijoittelua vaat-teeseen. Onneksi sään-nöt uusiutuvat harvak-seltaan. Sen sijaan logis-tiikkaosastolla on käynnissä suunnitteluprojekti: vuoden alussa uudella nimellään aloittanut Stara tarvitsee omat vaatteensa, joiden tekijäfirmoja kil-pailutettiin keväällä. Uudet vaatteet tulevat hyllyille arviolta loka–marraskuun tienoilla.

– Staran vihreä väri on aika voimakas, joten katso-taan miten porukka siihen suhtautuu, tuumaa Veik-kolainen. •

teksti KATJA PESONEN kuvat ARTO WIIKARI

Staran logistiikka-osastoSTARAN LOGISTIIKKAOSASTON materiaali-palvelun, vuokraamon ja korjaamon toimin-ta on monipuolista. Se tarjoaa muun muas-sa koneiden ja autojen korjauspalvelua sekä polttoainejakelua.

Henkilöstöä materiaalipalvelussa on 30, myymälässä 6 ja vuokraamossa 12.

Vuokrauspuolen pääasiallinen liiketoi-mi on konevuokraus. Sieltä saa esimerkiksi autoja, rakennustelineitä, maantiivistäjiä ja sirkkeleitä, mutta varastossa on myös liiken-nemerkkejä ja opasteita. Vuokrauspalvelu tarjoaa Staralle vaatteita. Sieltä hankitaan eniten suoja- ja turvavaatteita. Vuokrauksen liikevaihto on noin 3,5 miljoonaa euroa.

Stara on myös myynnin suurin asiakas. Myyntipuolella määrällisesti merkittävin menekki on hanskoilla, rahallisesti suurin ryhmä ovat vaatteet ja jalkineet. Myynnin lii-kevaihto on noin 2 miljoonaa euroa.> www.hel.fi/stara

>asuja, paitapuseroita, erilaisia lakkeja, fleece-väli-vaatteita, collegeja, hanskoja, kypäriä, lämpimiä alus-

Staran materiaalipalvelu pukee kaupungin työntekijöitä kengistä myssyyn. Sen läpi kulkee vuosittain tuhansia vaatekappaleita, joita voi ostaa tai vuokrata keskuksen omasta varastosta.

20

kaffella


n Pentti Anttonen on jäänyt eläkkeelle ja siirtänyt osaamistaan, osan töistään ja tietoaan muun muassa Tina Sweinsille. Vanhan konkarin hiljainen tieto saattaa joskus olla kullanarvoista.

21

teksti MARIA hAlAvA kuvat PEKKA hOlMSTRÖM

Hiljainen tieto on taitoa, josta ei välttämättä löydy kirjoitettua ohjeistusta. Hiljaista tietoa on monesti vaikea pukea sanoiksi, mutta sen välittäminen työelämässä on tärkeää – varsinkin nyt, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.

Hiljainen tieto käyttöön>Cafe Pirittan kahvipöydän ääressä jutus-

televat henkilöstökeskuksen työmark-kinalakimies Pentti Anttonen, joka on jäänyt lehden ilmestyessä jo eläkkeel-le, sekä työmarkkina-asiantuntija Tina

Sweins, joka tuli taloon loppukeväällä. Osa Anttosen teh-tävistä siirtyi Sweinsille. Keskustelu koskee hiljaisen tiedon välittämistä.

– Me toimimme alalla, mihin liittyy paljon virka- ja työ-ehtosopimusten tulkintaa. On olemassa paljon tietoa, joka perustuu noudatettuihin käytäntöihin, eikä näitä käytäntöjä ole yleensä kirjattu mihinkään. Kun uusi henkilö ryhtyy töi-hin, sopimuksista ei välttämättä löydy vastauksia tehtyihin kysymyksiin. Siksi hiljaisen tiedon välittäminen on tärkeää, Anttonen avaa.

– Itselleni uutena työntekijänä on tärkeää saada vanhalta konkarilta tietää, miten prosessit toimivat ja mihin linjauk-set ja ohjeistukset perustuvat. On tärkeää tietää, miten toi-mitaan esimerkiksi henkilöstöetujen kanssa, Sweins jatkaa.

– Ja erityisen tärkeää on tietää oma osuus siinä prosessis-sa. Esimerkiksi kuka tekee aloitteita, tulevatko toimeksian-not muualta, meneekö asia kaupunginhallitukseen ja kuka tekee päätökset, Anttonen lisää.

Hiljaisen tiedon välittäminen on siis tuiki tärkeää, jotta am-mattitaidon ketju ei pääse hidastumaan saati katkeamaan. Miten tämän tiedon siirtäminen käytännössä tapahtuu? Anttonen ja Sweins ovat sopineet tapaamisia, joissa Antto-nen on faktatiedon lisäksi kertonut menettelytavoista, joista ei löydy kirjoitettua infoa.

– Tänä aikana mitä olen ollut talossa, meillä on ollut vi-reillä selkeä hiljaisen tiedon siirtoprosessi. Olemme istuneet säännöllisesti alas aina pari tuntia kerrallaan ja käyneet läpi jotain tiettyä aihetta. Olen kokenut tämän hyväksi tavaksi. Uusissa tilanteissa olen spontaanisti käynyt kysymässä neu-voa, Sweins kertoo.

– Olen myös luennoinut paljon, mistä saa hyödyllistä har-joitusta. Kun itse joutuu miettimään, oppii eniten, Anttonen toteaa.

Mitä haasteita hiljaisen tiedon siirtäminen sitten sisältää? Perusongelmina ovat kiire ja valtava asiamäärä. Tiedosta pystyy omaksumaan vain pienen osan kerralla. Anttosen mukaan uuden työntekijän on vaikea heti muodostaa käsi-tystä siitä, mikä on oleellista.

– Omalla kohdallani hyvää on ollut se, että minulla on ollut palavereissa mukana pari vuotta talossa ollut kollega. Hän on pystynyt asettamaan kysymyksiä paremmin, Sweins kiittelee.

– Aiemmin taloon tullut on omaksunut jo paljon ja osaa

Mitä on hiljainen tieto?> Hiljainen tieto on kokemuksen ja ke-

hon tietoa. Käsitteen loi alun perin fi-losofi Michael Polanyi. Käsitteen toi suomalaiseen keskusteluun Hannele Koivunen teoksessaan Hiljainen tie-to (1997), jossa hän käänsi englannin tacit knowledge -käsitteen hiljaiseksi tiedoksi.

> Hiljaisella tiedolla tarkoitetaan hyvin henkilökohtaista tietoa, jota on vaikea jakaa. Se voi sisältää esimerkiksi jon-kin taidon opettamista, jota ei voi hel-posti selostaa tekstinä ja kädestä pitä-en opettaminenkin on vaikeaa.

> Hiljaisen tiedon vastakohta on ekspli-siittinen eli käsitteellinen tieto, jota voidaan prosessoida ja tallentaa suh-teellisen helposti sekä viestiä ja jakaa.


kysyä myös olennaisia asioita. Aivan uusille henkilöille orga-nisaatio on vielä haasteellinen. Olisi hyvä, jos työntekijällä olisi myöhemmin aikaa käydä läpi saamaansa aineistoa ja pa-lauttaa se mieleen, Anttonen kehottaa.

Anttonen myöntää, että paljon tietoa menee väistämättä hukkaan, sillä aina eläkkeelle jääneet kokeneet konkarit eivät ole siirtäneet kuin osan tiedoistaan palvelukseen jääneille. On paljon asioita, jotka perustuvat noudatettuun käytän-töön ja tulkintoihin, eikä niistä jää mustaa valkoisella.

– Jos uusi työntekijä antaa noudatetusta käytännöstä poikkeavia tulkintoja kentälle, siitä voi tulla hämmennystä. Asiat pitäisi epävarmoissa tapauksissa tarkistaa kollegoilta – aina ei riitä, että katsoo sopimuksesta. Alussa uusien työnte-kijöiden pitää olla varovaisia, Anttonen painottaa.

– No sitten kun tulee jotain ylitsepääsemätöntä vastaan, soitan sinulle, Sweins naurahtaa.

– Veikkaan tosin, että se olisi viimeinen keino. Kun olet eläkkeellä, niin silloin olet. Mutta voisin kuvitella, että sellai-nen tilanne voisi joskus tulla vastaan, Sweins sanoo.

Entäpä ne kuuluisat verkostot? Voiko omia henkilökohtaisia kontaktejaan siirtää seuraajalle? – Verkostot ovat oma haasteensa, eikä niitä oikein voi siirtää. Minulle on kasvanut laaja kontaktiverkosto, johon kuuluu esimerkiksi suurten kaupunkien henkilöstöpäälliköitä, mi-nisteriöiden henkilöitä ja työmarkkinalaitoksen asiantunti-joita, Anttonen aprikoi.

– Kentällä on asiantuntijoita, jotka kysyvät vanhoilta te-kijöitä ja toisiltaan ohjeita: uusille ei ehkä kovin helposti soi-tella, vaan ajatellaan, että itsellä on tietoa saman verran tai enemmänkin, hän jatkaa.

Sweins painottaa, että aina voi ottaa asioista selvää, siksi kannattaa soittaa henkilöstökeskuksen asiantuntijoille. Jos he eivät tiedä vastausta suoralta kädeltä, he varmistavat asian esimerkiksi työmarkkinalaitokselta.

– En tiedä, mihin puhelut suuntautuvat jatkossa, mutta minulla on kyllä talon ulkopuolella hyvin kattava oman kent-täni verkosto, josta saan tarvittaessa neuvoja, Sweins muis-tuttaa.

Verkostot talon sisällä sekä sen ulkopuolella ovat erittäin tärkeitä, mutta uusilta työntekijöiltä kuluu aikaa saada kun-non kontakteja. Anttonen kertoo, että parhaiten hän on tu-tustunut ihmisiin vuosien varrella kasvokkain erilaisissa va-paamuotoisissa tilaisuuksissa, kuten vaikkapa koulutuksissa.

– Haasteista huolimatta meillä kaupungilla on nyt hieno mahdollisuus siirtää hiljaista tietoa. Nykyisin voidaan tietyin edellytyksin palkata uusi työntekijä ennen kuin edeltäjä jää eläkkeelle, ja he voivat työskennellä muutaman kuukauden yhdessä. Hiljaisen tiedon siirron kannalta tämä on äärim-mäisen hyvä asia, Anttonen summaa. •

22

palvelu


teksti STIINA HONKAMAA kuvat SAKU SOUKKA

Kulttuurien kohtauspisteessä

Suomen romanipoliittinen ohjelma sekä kaupungin

monimuotoisuuden johtamis-haasteet -hanke tähtäävät

muun muassa kansallisten romaniemme parempaan

integroitumiseen työelämässä. Tarkoituksena on tukea heidän

luontaisia vahvuuksiaan.

>Romanipariskunta Unelma ja Henry Bollström ovat hie-no esimerkki kulttuurisilta-na toimimisesta. He työsken-televät kaupungin romani-perhetyössä, joka on lasten-

suojelun avohuollon tukipalvelu perheille. – Toimimme kulttuuritulkkeina romanien ja val-

taväestön välillä. Pyrimme hälventämään ennakko-asenteita. Romanien kenttä kokee meidät viranomai-siksi, mutta myös romaneiksi, Henry Bollström ku-vailee.

Bollströmit ovat työskennelleet kaupungilla jo vuodesta 1995. Ensin he toimivat ostopalveluna so-siaalipalvelutoimistolle, jonka jälkeen he siirtyivät sosiaaliviraston varhaistuen hankkeeseen vuosiksi 2001–2004. Tämän jälkeen pariskunta on työsken-nellyt kaupungilla vakinaisesti. Heille myönnettiin vuonna 2005 tunnustuspalkinto romaniperhetyöstä.

Suurin osa Bollströmien asiakkaista tulee lasten-suojelun kautta. Valtaosa on romaneja, mutta mu-kana on myös valtaväestöön kuuluvia. Perhetyössä

Bollströmit arvioivat kotikäynneillä yhdessä las-tensuojelun työntekijöiden kanssa asiakkaan tilan-netta ja antavat palveluohjausta perheille tarpeen mukaan. Lasten sijoitustapauksissa he pyrkivät tu-

kemaan viranomaisia ja perhettä, esimerkiksi löytä-mään sukulaisten keskuudesta sijoitusperheen.

– Tavoitteena on myös saada romaniväestö mu-kaan yhteiskuntaan eri palveluiden

kautta. Pyrkimyksenämme on tuoda palvelut romanien-

■ Nyt on aika hälventää ennakkoluuloja. Unelma ja Henry Bollström muistuttavat, että jos työnantaja palkkaa romanin kerran töihin, hän todennäköisesti tekee niin uudelleenkin.

kin ulottuville ja madaltaa kynnystä niiden käyttöön, Unelma Bollström sanoo.

Ennakkoasenteet valtaväestön piirissä ovat yhä vahvoja.

– Ei vain yksinkertaisesti haluta tai ei ehkä uskal-leta ottaa romaneita töihin. Jos työhaastatteluun tu-lee romanivaatteissa, ei yleensä ole mitään mahdolli-suuksia, Unelma Bollström sanoo.

– Monesti jo sukunimen perusteella karsitaan niin, ettei edes kutsua haastatteluun tule. Usein kui-tenkin käy siten, että jos työnantaja ottaa romanin ker-ran töihin, hän haluaa tehdä sen uudelleenkin, Henry Bollström muistuttaa.

Kouluvaikeuksiin puututtava varhainKaupungilla on meneillään monimuotoisuuden johtamishaasteet -hankekokonaisuus. Tänä vuonna on käynnissä 12 hanketta, joista neljä on romaniai-heista.

Sosiaaliviraston hankkeessa kartoitetaan romani-palvelut ja -hankkeet keskeisissä virastoissa ja koo-taan romaniverkostot. Lisäksi arvioidaan, mitkä ro-manityön voimavarat ovat, miten työ pitäisi jatkossa koordinoida ja miten resursseja yhdistämällä päästäi-siin parempaan lopputulokseen asiakastyössä.

Opetusvirastoon on palkattu romanityöntekijä suunnittelemaan sopivia toimintatapoja, joilla roma-niperheet saadaan yhteydenpitoon koulun kanssa.

– Tähtäimessä on nuorten romanien koulupudok-kuuden ehkäisy. Kun peruskoulu keskeytyy, jatko-opintoihin ja työelämään pääsy vaikeutuu, muistut-

23

taa henkilöstökeskuksen maahanmuut-toasioiden koordinaattori Anu Riila.

Henry Bollströmin mielestä perus-koulun kouluvaikeudet vaativat varhais-ta puuttumista ja yhteistyötä päiväkodin ja esikoulun sekä vanhempien kanssa.

– Tätä työmuotoa tulisi kehittää las-tentarhaopettajien koulutusohjelmaan siten, että koulutuksessa olisi romani-kulttuuriosio. Romaneja pitäisi palkata varhaisen tuen työhön ja päiväkoteihin sekä toteuttaa projekteja, joissa he te-kevät parityönä muiden työntekijöiden kanssa kohdennettua aluetyötä.

”Romaneja pitäisipalkata erityisesti varhaisen tuen työhön ja päiväkoteihin.”


■ Romanit eivät välttämättä hae tietoa perinteisistä rekrytointikanavista. Suusanallinen viesti ja

ihmisten kohtaaminen ovat tärkeitä väyliä.

ninuorille sekä heidän vanhemmilleen. Nuorten osuudessa tuetaan nuorten kas-vua ja vapaa-ajan toimintaa, vuorovai-kutustaitoja ja itsetunnon kehittymis-tä. Perhepuolella pohditaan nuoruutta ja nuorten kehityskaarta laajemmin.

Henry Bollströmin mielestä nuoriso-asiainkeskuksenkin nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajille voisi olla koulutusta roma-nikulttuurista.

Viesti kohdennetusti perille Parhaillakaan ohjelmilla ja hankkeilla ei tietenkään ole tarkoitusta, jos viesti ei tavoita kohderyhmää. Tätä asiaa onkin pohdittu. Riilan mukaan erityishaastee-na on, miten kaupunki viestisi työllistä-mispalveluista romaneille.

– Rekrytointipalstat eivät useinkaan tavoita kohderyhmää. Pyrimme kartoit-tamaan romanilehdet ja muut viestintä-kanavat, Riila kertoo.

– Romanit eivät välttämättä hae tie-toa työpaikoista yleisimmistä kanavista kuten internetistä. Tieto työpaikoista ja koulutusmahdollisuuksista pitäisi tulla romanijärjestöjen, -lehtien tai perheker-hojen kautta. Suusanallinen viesti toimii romaniyhteisössä, Unelma Bollströmkin painottaa.

Bollströmin pariskunta rohkaisee ro-maneita hakeutumaan kaupungin kautta koulutuksiin ja töihin.

– Tarvitsemme erilaisia esimerkkejä ja esikuvia romaniosaamisesta ja taidois-ta. Romanit sopivat esimerkiksi asiakas-työhön, koska ihmistuntemus ja sosiaa-liset taidot ovat hyvät, Unelma Bollström miettii.

– Meidän tehtävämme on kannustaa löytämään se oma juttu, koulutus ja mie-lekäs työ. Tähän tarvitaan kaupunkia ja yhteiskuntaa tulemaan vastaan, kehottaa Henry Bollström. •

Henkilöstökeskus järjesti 26.8. romaniaiheisen seminaarin kaupungin henkilöstölle.

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ alkoi vuonna 2008 valmistella Suomen en-simmäistä kansallista romanipoliittista ohjelmaa, jota on työstänyt viranomai-sista, tutkimuslaitoksista ja romanien edustajista koostunut laaja työryhmä.

Tällä hetkellä ohjelma on valtioneu-voston käsittelyssä ja periaatepäätös puuttuu. Nyt ennakoidaan sisältöjä, vaikka päätöstä ei vielä ole.

Romanipoliittisen ohjelman ylei-senä tavoitteena on edistää roma-niemme osallisuutta ja yhdenver-taisuutta elämän eri osa-alueilla. Ohjelmassa on kehitetty toimenpi-de-ehdotuksia, joilla edesautetaan romanien oma-aloitteista osallis-tumista yhteiskuntaan. Selkeästi on noussut esiin romanien heikko inte-groitumisaste työmarkkinoilla ja eri-tyistuen tarve työllistymisprosessin eri vaiheissa.

Pyrkimyksenä on myös romani-väestön koulutuksen vahvistaminen, sillä koulutus avaa osaltaan ovet työ-markkinoille. Romanien koulutusas-te on vieläkin melko alhainen: mo-nella työttömällä romanilla on kou-lutuksena pelkästään peruskoulu. Ammatillista koulutusta on harvalla, ja opintojen keskeyttäminen on ta-vallista.

Romaninuorten kohdalla koulun opin-to-ohjaajan tulisi tukea opinnonohjausta niin, että mukana ovat oppilaan vanhem-mat, joku muu suvun jäsen tai romani-työntekijä. Koulupudokkaille pitäisi olla tarjolla aikuiskoulutusta, oppisopimus-paikkoja ja räätälöityä peruskoulun lop-puunsaattamista.

Henkilöstöä perehdytetään romanikulttuuriinTerveyskeskuksen terveysasemaosas-ton koulu- ja opiskelijaterveydenhuol-lossa on meneillään hanke, jonka tavoit-teena on parantaa henkilöstön osaamis-ta muun muassa perehtymällä romanien terveyskäsityksiin.

– Terveydenhuollon tulisi palkata juuri valmistuneita romanilähihoitajia harjoit-telupaikkoihin, Henry Bollström kom-mentoi.

Nuorisoasiainkeskuksessa on myös oma romaneille suunnattu hankkeensa. Hanke on kaksiosainen, ja se käsittää lei-ritoiminnan peruskouluikäisille roma-

Romani-poliittinen

ohjelma valmis

STADIN KUNDI kondikseen

STADINKUNDIkondikseen

> Lisätietoa Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta

24

työhyvinvointi


Kaupungilla on noin 10 000 miespuolista työntekijää, joista harva liikkuu

henkilöstöliikunnan ohjatussa toiminnassa. Nyt miehet halutaan mukaan liikkumaan

Stadin kundi kondikseen -hankkeella. Se tähtää pieniin mutta tärkeisiin

muutoksiin elämäntavoissa.

>Henkilöstöliikunnan asiakkais-ta noin 90 prosenttia on nai-sia. Siksi tämä hanke on ha-luttu suunnata nimenomaan miehille.

Hankkeen neljä osaa ovat kuntotestit, liikuntaneuvonta, liikunnalliset tukitoimet kuten erilaiset liikuntaryhmät ja työyhteisön oman liikun-tatoimen kehittäminen. Tavoitteena on, että miehet val-veutuisivat etsimään ja ottamaan tietoa liikkumisesta vastaan sekä aloittamaan liikuntaharrastuksen. Tähtäi-messä on myös pidempiaikainen elämänmuutos.

– Kunnianhimoinen tavoite on, että jokainen mies-puolinen työntekijä kaupungilla edes kerran tämän hankkeen aikana pysähtyisi miettimään, voisinko

tehdä liikkumisen suhteen jotakin toisin, liikunta-johtaja Anssi Rauramo liikuntavirastosta kertoo.

teksti STIINA HONKAMAA kuvat JUHA SORRI ja PETTERI KIVIMÄKI, KKI-OHJELMA

> Hankkeessa ovat mukana liikuntavirasto, henkilöstökeskus ja työterveyshuolto.

> 2,5-vuotinen hanke toteutetaan opetusministeriön hallinnoiman Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kanssa.

> Kokonaisvaltaisena tavoitteena on terve, hyvinvoiva, toiminta- ja työkykyinen työntekijä.

> Hankkeeseen kuuluvat kuntotestit, liikuntaneuvonta, liikunnalliset tukitoimet kuten erilaiset liikunta-ryhmät ja työyhteisön oman liikuntatoimen kehittäminen.

■ Miehille tarjotaan kuntotestejä, palloilukursseja, kuntosaliopastusta

ja erilaisia liikuntaryhmiä. Heitä tsempataan yhteisöllisyyden kautta.

> Katso edut Helmestä: Helmi > Henkilöstö > HenkilöstöetuudetLisää eduista sivuilla 28–29.

25

Ei tilaa tekosyille Mukaan lähteminen on tehty mahdollisim-man helpoksi. Alku polkaistaan käyntiin kun-totestauksilla, jotka viedään suoraan työpai-koille ja joihin kuluu vain noin vartti aikaa. Testeissä mitataan esimerkiksi käden puris-tusvoima, leposyke ja kehonkoostumus. Puo-len vuoden jälkeen on mahdollisuus uusinta-testaukseen.

– Miehet ovat kiinnostuneita tuloksista ja edistymisen seurannasta. Se ei ole välttämät-tä mitään kilpailua, vaan ihan kilpailua itsen-sä kanssa ja faktaa paperilla, Rauramo sanoo.

Pelkkä alkutestien tekeminen ei tietenkään auta, jos kipinä liikkumiseen ei sen myötä syty. Jatkossa tarjotaankin tukitoimia. Näihin kuuluvat erilaiset liikuntaryhmät, kuten pal-loilukurssit, kuntosaliopastukset, pipolätkä ja äijäjumppa. Luvassa on myös massaluentoja ja mahdollisesti yksilöneuvontaa.

– Pyrimme lisäksi tsemppaamaan yhteisöl-lisyyden kautta. Hanke pyritään ujuttamaan työyhteisön sisälle, jolloin työkaverit voivat haastaa toisiaan tai toisia työyhteisöjä liik-kumaan yhdessä. Lisäksi tulossa on palkinto-ja hyvistä tuloksista sekä arvontapalkintoja, jolloin muillakin kuin himoliikkujilla on mah-dollisuus voittaa, hankekoordinaattori Kaisa Laine liikuntavirastosta kertoo.

Pienet askeleet merkitsevät – Haasteena on saada mukaan ne miehet, jot-ka ajattelevat, että pienellä hyötyliikunnalla ei olisi mitään merkitystä. Viralliset suositukset kun ovat viisi kertaa viikossa aerobista liikun-taa ja pari kuntosalikertaa siihen päälle, niin eihän sitä sitten mitään muuta vapaa-ajalla ehdi tehdäkään, Laine sanoo.

Liikkua ei tosiaan tarvitse tuntikaupalla viikossa. Jos liikkuu esimerkiksi kymmenen minuuttia päivässä, se tekee jo yli tunnin vii-kossa.

– Kaikki on aina plussaa ja kotiin päin. Ne, jotka liikkuvat, liikkuvat joka tapauksessa aika paljon. Niitä, jotka eivät liiku, pitää kannus-taa. Pienillä asioilla voi saada paljon hyödyllis-tä aikaan tai ainakin pysäyttää huono kehitys, Laine toteaa.


– Liikunnasta tulee sitä paitsi hyvä olo. Aa-mulla, kun on vaikka käynyt uimassa, on kiva lähteä töihin energisenä. Itse liikun koiran kanssa paljon. Silloin ei soi puhelin vaan voi rauhassa olla ja funtsailla asioita. Tässä hek-tisessä maailmassa yksin liikkumisessakin on oma juttunsa, Rauramo muistuttaa. •

gallup

teksti OUTI NIEMELÄ kuvat NOORA ISOESKELI

Tunnetko etusi?Käytätkö niitä?KYSYIMME KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÖILTÄ, MITÄ HENKILÖSTÖKORTILLA SAATAVIA ETUJA HE KÄYTTÄVÄT.

■ HARRI BACKMANtutkija, rakennusvalvontavirastoRuokaetua käytän eniten, juuri olen tässä menossa siitä nauttimaan. Hyödynnän hen-kilöstöalennusta lähinnä uimahallissa käy-dessäni. Teatterissa tietysti tulee myös näytet-tyä korttia.

Olen ostanut joitakin tuotteita henkilöstöedun sopimusliikkeistä, mutta tästä taitaa olla jo toistakymmentä vuotta aikaa.

■ MARJA PAUKKONENtyösuojelupäällikkö, terveyskeskusKäytän päivittäin ateriaetua. Liikuntaedut ovat myös hyvät, ja käynkin paljon uimahal-lissa sekä kaupungin kuntosaleilla. Teatte-

rietuja hyödynnän myös, ja joissakin näytte-lyissä olen myös korttia vilauttamalla saanut

alennuksen.En ole sopimuskaupoissa asioinut, vaikka jonnekinhan tämä kortti

käy. Pitäisikin selvittää mihin kaikkialle.

■ HENNA LAHTINENsosiaalityöntekijä, sosiaalivirastoOlen vielä virallisesti opiskelija eli käytän opiskelijaetuja. Syyskuun alusta eteenpäin pääsen käyttämään kaupungin työntekijänä

matkalippuetua. Kun uimahallit taas kesätau-kojen jäljiltä avautuvat, aion käyttää myös niiden

palveluja. Lisäksi käytän ruokaetua ja jatkossa varmasti myös henkilöstö-

kortilla saatavia alennuksia kulttuuritapahtumista.

■ PETRI RYTIOJAtarkastusinsinööri, rakennusvalvontavirastoRuokaetua käytän lähes päivittäin. Joskus olen asioinut jossain sopimusliikkeissä, yksi oli ainakin jokin kultasepänliike Malmilla.

Satunnaisesti kulttuurietujakin tulee käytet-tyä, mutta vasta lipputiskillä se yleensä tulee mieleen. En jätä me-nemättä tai suunnittele menoa johonkin tapahtumaan tai teatteriin edun perusteella.


? Kerrotko lyhyesti ja kansantajuisesti, mistä

hankintalaissa on kysymys! Hankintojen kilpailuttamisella pyri-tään julkisten varojen mahdollisim-man tehokkaaseen käyttöön. Han-kintalain tarkoitus on edistää mark-kinoiden toimivuutta ja kehittymistä, lisätä julkisen sektorin läpinäkyvyyt-tä sekä turvata tarjouskilpailuun osallistuvien yritysten tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Hankintalakia sovelletaan niin sanotun kansalli-sen kynnysarvon ylittäviin hankintoi-hin: tavara- ja palveluhankinnoissa 30 000, terveydenhoito- ja sosiaali-palveluissa 100 000 ja rakennusura-koissa 150 000 euroa.

?Hankintalaki uudistui osittain 1.6. Mikä muuttui?

Keskeisimmät lakimuutokset kos-kivat muutoksenhakujärjestelmää, seuraamuksia ja kynnysarvoja. Uu-distettu hankintalaki määrää esi-merkiksi entistä ankarammat seu-raamukset EU-kynnysarvot ylittävis-tä suorahankinnoista, jotka on tehty ilman laillista perustetta. Lainmuu-toksen yhteydessä kaupunki kumo-si oman hankintasääntönsä ja siirsi hankintaa koskevat tarpeelliset mää-räykset kaupungin taloussääntöön.

Kaupungin taloussäännöstä löy-tyvät kaupungin sisäisiä hankintoja koskevat erityiset säännökset. Näitä säännöksiä sovelletaan kaikkiin han-

kintoihin, myös niihin, joita hankin-talaki ei koske. Taloussäännön mu-kaan kaikki kaupungin hankinnat pi-tää toteuttaa mahdollisimman talou-dellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmu-kaisina kokonaisuuksina ympäristö-näkökohdat huomioon ottaen.

?Vähenevätkö kilpailutukset muutoksen myötä?

Jos kyllä, mitä hyviä tai huonoja puolia kilpailutusten vähenemisel-lä voisi olla?Tarkoitus ei ole, että kilpailutukset sinänsä vähenisivät, vaan kyse on mahdollisuudesta järjestää vapaa-muotoisempi, kevennetty kilpailutus kynnysarvon alittavissa hankinnois-sa. Hinnat tulee yhä selvittää usealta tarjoajalta, jotta taloudelliset näkö-kohdat tulevat huomioitua.

? Mihin yksikköihin tai ammatti-ryhmiin kaupungilla muutos

erityisesti vaikuttaa ja miten?Hankintalain muutokset vaikuttavat kaikkiin hankintoja tekeviin yksiköi-hin. Varsinkin EU-kynnysarvon ylittä-vissä hankinnoissa on syytä olla tark-ka, jotta voidaan välttää turhia vali-tuksia ja maksuseuraamuksia. Kyn-nysarvojen nouseminen tarkoittaa, että enemmän pienhankintoja voi-daan tehdä kevennetyn kilpailutuk-sen kautta.

Jokaisen hankintoja tekevän yk-sikön ja työntekijän kannattaa tutus-tua kaupungin intranetissä Helmes-sä olevaan hankintakäsikirjaan, jossa annetaan käytännönläheisiä neuvo-ja ja ohjeita hankintojen toteuttami-seen.> Helmi > Yhteiset palvelut> Hankinnat

SYKSY JA ARKINEN AHERRUS ovat taas alkaneet. Monilla työpai-koilla joudutaan luovimaan niukkojen resurssien ja monenlais-ten vaatimusten ristipaineessa. Vaatimuksia asettavat niin päättä-jät, johto kuin kuntapalveluiden käyttäjätkin. Myös työyhteisö tai työntekijä itse saattaa asettaa riman turhan korkealle. Mikäli vaati-musten ruuvia kiristetään liikaa, raja tulee lopulta vastaan ja hait-tavaikutukset ylittävät hyödyt. Erityisen haitalliseksi tilanne muo-dostuu, jos työntekoa ohjaa negatiivinen kontrollin ja uhan tunne.

PSYKOLOGIEN FRIEDMANIN ja Fösterin tekemä tutkimus, joka on kuvattu Mielekkäästi irti masennuksesta -kirjassa, valaisee mie-lenkiintoisella tavalla asiaa. Tutkijat käyttivät kokeessaan labyrint-tiä, jonka keskelle oli piirretty hiiri. Tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden tehtävänä oli auttaa hiirtä löytämään tiensä ulos la-byrintista. Tehtävästä oli kaksi versiota. Ensimmäisessä versiossa hiirtä odotti sokkelon ulkopuolella juustonpala. Kokeeseen osal-listujat johdattivat näin ollen hiirtä kohti myönteistä palkintoa. Toi-sessa versiossa sokkelo oli sama, mutta palkitsevan juustoherkun sijasta sokkelon yläpuolella vaani pöllö, joka oli valmis syöksy-mään hiiren kimppuun. Jälkimmäisessä versiossa kokeeseen osal-listujat auttoivat hiirtä välttämään uhkaavaa vaaraa.

SOKKELOTEHTÄVÄ OLI MAHDOLLISTA ratkaista nopeasti, alle kah-dessa minuutissa. Kaikki kokeeseen osallistujat suoriutuivat teh-tävästä – hiiri onnistuttiin johdattamaan sokkelon läpi juustonpa-lan ääreen tai suojaan pöllöltä. Koe ei kuitenkaan päättynyt tähän. Sokkelotehtävän jälkeen kokeeseen osallistujat joutuivat luovuus-testiin. Luovuustesteissä saatiin hätkähdyttävä tulos. Ne opiske-lijat, jotka olivat auttaneet hiirtä pakenemaan pöllöä, saivat luo-vuustestissä yli 50 prosenttia huonommat pisteet kuin ne opiske-lijat, jotka olivat auttaneet hiirtä löytämään juuston. Pöllön tark-kailun herättämä mielentila oli jättänyt opiskelijat varovaisiksi, vältteleviksi ja valppaiksi virheiden varalta. Tämä puolestaan vä-hensi opiskelijoiden joustavuutta ja erilaisten vaihtoehtojen hah-mottamista luovuustestissä.

TULOS- JA SUORITUSTAVOITTEET ovat osa työelämää, ja myös työn-teon kontrollia ja seurantaa tarvitaan. Pöllöä ei voida kokonaan siirtää syrjään oksaltaan. Liiallinen kontrolli ja yksipuolinen mää-rällisiin tulostavoitteisiin keskittyminen eivät kuitenkaan ole vii-saita toimintatapoja. Kiireessä ja paineessa tekeminen voi mennä pakkotahtiseksi suorittamiseksi, jolloin sekä työn laatu että työnte-kijöiden hyvinvointi vaarantuvat. Tavoitteiden kohtuullisuus sekä arvostava ja kannustava ilmapiiri ovat herkkuja, joita toivon mu-kaan löytyy mahdollisimman monen työpaikan juustolautaselta. •

Vaaniva pöllö vai pala juustoa?

TyöterveyspsykologiJuha Hokkanenpohtii, mitä liika ruuvin kiristäminen tekee luovuudelle.

Keveneekö kilpailutus hankintalain muututtua?

Vastaajana hankintalakimies

Caspar Friberg.

HALOO mistä on kyse?

27

teksti ANNE VILENIUS kuvitus NEEA LAAKSO

lisää työtehoaIstumatyö on kuormittavaa, mutta hyvä ergonomia ennaltaehkäisee vaivoja. Riittävän usein pidetyt tauot auttavat pitämään niin mielen kuin lihaksetkin virkeänä.

>Istumatyössä oikealla asennolla on vä-liä, siksi hyvä ja oikein säädetty työ-tuoli on ergonomisen asennon perus-ta. Selän luonnollinen asento on hyvä säilyttää varmistamalla lannenotkon

tuki. Huono ergonomia voi aiheuttaa tuki- ja liikun-taelimistön oireilua, mutta kun omasta lihaskunnos-ta pitää huolta, paikat eivät kipeydy niin herkästi.

Hyvälläkään ergonomialla ei voida muuttaa sitä tosiasiaa, että ihmistä ei ole tehty vain istumaan. Liikkuminen lisää työtehoa, joten työasentoa kan-nattaa välillä vaihtaa. Istumatyössä on myös syytä nousta ylös vähintään tunnin välein. Taukojen pitä-minen lisää verenkiertoa, mikä parantaa aivojen ja lihasten aineenvaihduntaa. Useissa tuoleissa on ny-kyään keinumekanismi, jolla saadaan kroppaan lisää liikettä.

Nykyisin pyritään käyttämään tukia mahdolli-simman vähän. Yksinkertaiset ratkaisut ovat usein parhaita. Esimerkiksi jalkatuki on tarpeellinen vain siinä tapauksessa, jos jalat eivät yllä maahan säädöis-tä huolimatta.

Työntekijän hyvinvointiin vaikuttaa myös työ-pisteen valaistus, lämpötila ja äänieristys. Vetoisa huone ja heijastukset näytöllä haittaavat työntekoa. Vaikka melua ei kokisikaan häiritseväksi, työskente-ly saattaa silti häiriintyä. Varsinkin avotoimistoissa melu on ongelma, mutta sitä voidaan onneksi paran-taa vaimennusmateriaalilla.

Säädä työpisteesi testatenTyöpiste kannattaa säätää ohjeiden mukaisesti, mut-ta yhtä oikeaa totuutta ei ole olemassa. Testaamalla löytää itselleen sopivan asennon. Näyttöpäätetyötä tehtäessä on myös hyvä välillä vaihtaa asentoa.

”Ihmistä ei ole tehty vain istumaan. Liikkuminen lisäätyötehoa, joten työasentoa kannattaavaihtaa sekä jaloitellatunnin välein.”


Jos mahdollista, hiirtä voi käyttää näppäimistön molemmilla puolilla. Hiiri voi hyvin olla myös suo-raan näppäimistön edessä, jos pöytä on tarpeeksi syvä. Silloin käden liike näppäimistölle lyhenee. On myös tärkeää, että hiiri on sellaisella alustalla, jolla se liikkuu hyvin.

Säädä tuolin istuinkorkeus niin, että jalat ylet-tyvät kunnolla lattiaan. Istuimen syvyys säädetään niin, että selkä tukeutuu selkänojaan, eikä tuolin etureuna paina pohkeita. Pieni kallistus taaksepäin tai istuinkaltevuuden lisääminen vähentää välilevy-jen kuormitusta. Selän tuen täytyy tuntua alaselän notkon kohdalla. •

> Lisätietoa: Helmi > Yhteiset palvelut> Työterveyskeskus > ToimistoergonomiaArtikkeli on tehty perustuen työterveyskeskuksen fysioterapeuttien haastatteluihin. Mikäli haluat lisätietoa, käänny heidän puoleensa.

Oikea työasento

Näyttöpäätteen oikea paikka on suoraan edessä

katseen vaakatason alapuolella noin

25–30 astetta.

Kirjoittaessa ja hiirtä

käyttäessä pidä ranne

suorana.

Pidä hartiat rentona ja niska

suorassa.

Nojaa taakse ja anna

kyynärvarsien levätä pöydällä tai käsinojilla.

Huolehdi, että jalka-si ylettyvät lattiaan, eikä tuolin etureuna

paina pohjetta. Jalkatuesta voi

olla apua.

28

liikkeellä


teksti KAISA IHALAINEN kuvat ISTOCKPHOTO

Loman jälkeen liikkumaan■ Hellekesän jälkeen uintihar-rastusta on mukava jatkaa uima-hallien lämpimissä altaissa. Hen-kilöstökorttia vilauttamalla saa uimahalleissa alennusta 2 euroa. Useimmat Liikuntaviraston sekä Urheiluhallit Oy:n liikuntapai-kat tarjoavat kau-siliput puoleen hintaan.

Kesälomailun ja epäsäännöllisen elämänrytmin jäl-keen keho suorastaan huutaa vakituisten lii-kuntarutiineiden perään. Kausilippu kuntosalille, tanssitun-nille tai fysioliikuntaan maksaa hin-tansa monin kerroin takaisin vetreinä jäseninä ja suonissa virtaavana lisä-energiana.

Helli kehoa & mieltä!

Tiedätkö, mitä kaikkia etuja kaupungin henkilöstökortilla voi

saada? Syksyn kunniaksi on aika kaivaa kortti takataskusta ja ryhtyä

hyödyntämään alennuksia ja palveluita! Tässä muutama tärppi,

miten lähteä liikkeelle.

Haukkaa kulttuuri-annos■ Kun lämpötila laskee kesämekkokelin alapuo-lelle, on sopiva aika siirtyä nauttimaan sisätilojen kulttuuritarjonnasta. Henkilöstökortin haltijat pääsevät muun muassa ilmaiseksi kaikkiin kau-punginmuseon näyttelyihin. Taidemuseo tarjoaa näyttelynsä 5 euron alennushintaan.

Kun ulkona sataa ja on pimeää, hyvää terapiaa on varata liput konserttiin tai teatteriin. Henki-löstökortilla saa 3 euron alennuksen muun muas-sa kaupunginorkesterin, kaupunginteatterin, Kansallisoopperan ja kulttuurikeskusten pääsyli-puista. Saman alennuksen saa myös useimmista teattereista, joiden tarjonnassa riittää valinnan-varaa niin nukke-, tanssi-, nuoriso- kuin ryhmä-teatterinkin ystäville.

Omalle kullalle■ Vierailu kultasepänliikkeessä saa yleensä naisen

kuin naisen hyvälle tuulelle. Mieskin tulee iloisek-si, kun laskun loppusummasta saa jopa 30 prosen-tin alennuksen. Henkilöstökortilla tämä onnistuu useassa liikkeessä.

Tee edullinen ostoskierros

■ Onko hankintalistallasi kenties taulutelevisio, keittiö-kalusteet, soittorasia, sälekaihtimet, helmalakanat, julis-tetaulu, designlamppu, toimistopöytä, koiran turvavaljaat

tai hiihtomatka keväthangille? Jos on, ota henkilöstökortti mukaan ja lähde ostoksille. Luvassa on jopa 30 prosentin alennuksia kyseisistä aihepiireistä.

Muista syyshuolto■ Auton lisäksi myös kuljettaja tarvitsee syyshuoltoa. Kaupungin työntekijät saavat kumpaankin tarpeeseen mukavia alennuksia eri palveluntarjoajilta.

Hyödynnä henkilöstökortin edut

29

Kun näyttelyn nimi on 150 vuotta lukuiloa kaupunginkirjastossa – Vänrikeistä Risto Räppääjään he-rää kysymys, mitä tekemistä näil-lä on toistensa kanssa?

– Ne ovat oman aikansa luetuimpia kirjoja, valaisee suunnittelija Sinikka Koskinen Pasi-lan kirjastosta.

Näyttely kuvaa havainnollisesti eri vuosi-kymmenten kirjallisia virtauksia.

– Haluamme tuoda esiin, miten eri aikakau-sien suosikkikirjat piirtävät ajankuvaa. Tavoit-teina ovat olleet sopivassa suhteessa sekä tieto-peräisyys että elämyksellisyys.

Näyttelyn käsikirjoitus, suunnittelu ja to-teutus ovat Sinikka Koskisen ja kulttuurituot-taja Karri Korpelaisen. Virastomestari Veli-Matti Kähmi on ollut mukana näyttelytyö-ryhmässä teknisenä avustajana.

– Suuri osa ajasta on sisällöntuotannon ohella mennyt tekniseen suunnitteluun. Näyt-telyn pieninkin yksityiskohta on tunnettava, jotta sen voi turvallisin mielin lähettää myös eteenpäin, kertoo Koskinen.

Aikamatka huippuhetkiinVänrikki Stoolin tarinoiden toinen kokoelma ilmestyi 1860 – samana vuonna kuin Helsin-gin kaupunginkirjasto perustettiin ja Suomen markka otettiin käyttöön. Kirjan ensikappa-leista suorastaan tapeltiin, ja ilmestymisvuon-na teoksesta otettiin peräti viisi painosta.

– Ja nyt viedään Räppääjät käsistä, kertoo Koskinen.

Näyttelyn painopiste on kotimaisessa kau-nokirjallisuudessa.

– Klassikoiden ohella olemme halunneet nostaa esille myös vähemmän tunnettuja kan-sankirjailijoita, kuten Pietari Päivärinnan, joka oli 1880-luvun Suomen tuotteliain, luetuin ja käännetyin kirjailija, aikansa julkkis ja painos-ten kuningas, kertoo Koskinen.


teksti HARRI MARKKULA

Hemmottele huokeasti■ Vaikka elämä keskittyy kesän jälkeen tuttuihin arkirutiineihin, lomamieltä kannattaa vaalia silloin tällöin pienillä hemmotteluhetkillä.

Haikon Kartano tarjoaa majoituksen ja päivän kylpylähotellissa alle puoleen hintaan. Mikä paras-ta, talon hemmotteluetukin on voimassa kahdelle hengelle.

Koulun tai töiden alkamisesta aiheutuva stres-si laukeaa hyvin jalkahoidossa, shiatsuhieronnas-sa tai suolahuoneessa. Monien liikkeiden hoidois-ta saa henkilöstökortilla 10–20 prosentin alennuk-sen, jolloin stressiä ei koidu myöskään laskusta.

Lahjaksi itselle, yllätykseksi kaverille■ Piristävä lahja itselle tai ystävälle on postiluu-kusta kolahtava uusi lehti, kymmeniä etuja sisältä-vä CityShoppari-kortti tai veloitukseton Tallink & Silja Linen Club One:n Silver-jäsenyys. Henkilös-tökortin omistajilla on mahdollisuus tilata Olivia-, Divaani-, tai Evita-lehtiä 50 prosentin alennuksel-la. CityShoppari-kortin etuhinta on 20 euroa, ovh. 30 euroa.

Henkilöstökortin edut ja etu-luettelo löytyvät Helmestä(http://helmi)> Henkilöstö > Henkilöstöetuudet

150vuotta lukuiloa Kaupunginkirjaston 150-vuotisjuhlavuoden näyttely vie 150 vuoden aikamatkalle ja kertoo ajankuvaa suosikkikirjojen kautta.

Näyttely onnistuukin vangitsemaan mielen-kiinnon kuljettamalla katsojaa läpi vuosikym-menten. Yhtenä virstanpylväänä toimii vaik-kapa Topeliuksen kuvaus ensimmäisen höyry-junan lähdöstä Helsingistä Hämeenlinnaan.

Nostalgisen matkan varrelle mahtuvat ko-timaisen kirjallisuuden ja siihen perustuvien taiteenlajien huippuhetket. Matkantekoa elä-vöittävät useista eri arkistoista koottu runsas kuva-aineisto sekä elokuvien, teatterikappalei-den ja oopperoiden julisteet. Lastenkirjavitrii-niä puolestaan värittävät kirjastonhoitaja Lee-na Laakson yksityiskokoelmasta peräisin ole-vat leluaarteet.

Näyttelytiloja jonotetaanPasilan kirjasto haluaa kehittää näyttelytoi-mintaa ja sen edellytyksiä jatkossakin. Koski-nen iloitsee, että näyttelyistä pidetään ja niistä annetaan palautetta lähes päivittäin.

Näyttelyjen järjestämisessä pääkirjasto voisi hänen mukaansa toimia linkkinä muiden kir-jastojen ja eri yhteistyötahojen välillä ja avus-taa kirjastoja kiertonäyttelyjen järjestämisessä.

– Myös asiakas voi kävellä sisään kirjastoon oman näyttelyidean kanssa, mutta silloin on oltava ajoissa: näyttelytilat ovat kysyttyjä, ja niitä jopa jonotetaan, kannustaa Koskinen.

Lukuiloa on jonottamatta tarjolla kaupun-ginkirjaston 35 toimipaikassa. Aloittaa voi vaikka Vänrikki Stoolin tarinoista, ihan juhla-vuoden kunniaksi. •

> Lisätietoja: www.lib.hel.fi

> Näyttelyaikataulu: • Arabianranta 1.–30.9.• Kaupungintalon Virka Galleria 2.–24.10.• Kannelmäki 26.10.–29.11.• Kontula 3.–30.12.• 2011: loppiaisesta helmikuun loppuun Laakson sairaalan näyttelytilassa

>

Kuka saa henkilöstö-kortin?■ Henkilöstökortti annetaan kaupungin palveluksessa oleville työntekijöille. Kortin voi saada pyydettäessä myös kaupungin palveluksesta eläkkeelle siirtyvä henkilö.

näyt

tely

t


Arvaa, ellet tiedä!

Arvaa, ellet tiedä -palstalla kysyttiin viimeksi, paljonko Helsinki täytti tänä vuonna?Oikea vastaus on: Helsinki perustettiin Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1550 Vantaanjoen suulla sijaitsevan Helsinginkosken rannalle. Helsinki täytti tänä vuonna siis 460 vuotta.

Vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja.Palkinnot menivät seuraaville: Minna-Lotta Holopainen, Teppo Lunti, Tellervo Pulkki-nen, Anna-Maija Ollikainen ja Nina Saukkonen.Kiitos osallistumisesta!

Kuinka montaa kieltä Helsingissä voi peruskoulussa lukea äidinkielenä?Vastaukset 22.9. mennessä sähköpostilla [email protected] tai osoitteella Helsingin Henki,Sari Ruusutie, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan leffalippuja.

Etelä-Afrikka Tennispalatsiin■ ETELÄ-AFRIKASTA ON muotoutunut kiinnostava nykytaiteen keskus apartheidin päätyttyä 16 vuotta sitten. Tennispalatsin Peekaboo – Uusi Etelä-Afrikka -näyttely 20.8.2010 – 16.1.2011 räväyttää katsojille maan nykytaiteen ajankohtaisimmat teemat. Se on ensimmäinen Suomessa nähtävä suurkatsaus maan merkittävimpien taiteilijoi-den tuotantoon.

Taiteilijoita on näyttelyssä mukana kaksikymmentä. Tekniikaltaan teokset ovat maa-lauksia, valokuvia, animaatioita ja installaatioita. Näyttelyyn liittyy Jane Alexanderin tekemä installaatio Kampin metroasemalla.

Näyttelyn on tuottanut taidemuseo, ja se on toteutettu yhteistyössä eteläafrikkalais-ten taiteilijoiden ja gallerioiden kanssa. > Lisätietoa: www.helsingintaidemuseo.fi

Peruutathan ajan estyneenä!■ TYÖTERVEYSHUOLTO MUISTUTTAA pe-rumaan työterveyslääkärille, -hoitajalle, -psykologille ja -fysioterapeutille varatun ajan esteen sattuessa.

Työterveyskeskuksen lääkärin ja hoita-jan vastaanottoaikoja jätettiin viime vuon-na perumatta yhteensä 3 290. Kahteen aiempaan vuoteen verrattuna luku on kak-sinkertaistunut. Perumattomista ajoista koitui viime vuonna 166 800 euron mene-tykset, millä summalla olisi voitu palkata

yksi lääkäri täysipäiväi-sesti vastaanottotyötä tekemään.

Ajanvarauksen peruutta-minen onnistuu soittamalla oman työter-veysaseman neuvontaan. Peruutukset lää-kärin, hoitajan ja fysioterapeutin vastaan-otolle on tehtävä viimeistään edellisenä päivänä. Työterveyspsykologin ja kuntou-tussuunnittelijan vastaanotto on peruttava viimeistään 24 tuntia ennen sovittua aikaa.

Remontteja valmiiksi■ TYÖVÄENOPISTON HELSINGINKADUN tilojen remontti valmistui. Kiinteistö toimii taas opiston päärakennuksena ja samalla keskeisenä alueopistona. Työväenopiston kursseil-le osallistuu noin 30 000 ihmistä vuosittain.

Hietaniemenkatu 9:ssä sijaitsevan kiinteistön peruskorjaus valmistuu lokakuussa. Nuorisoasiainkeskuksen hallinto muuttaa takaisin kiinteistöön Kalasataman väliaikai-sista tiloista vuodenvaihteessa. Hietaniemenkadun ensimmäinen kerros tulee päiväkoti Leppäsuon käyttöön.

Malmin päivystys Mariaan■ MALMIN PÄIVYSTYS SIIRTYY Marian sairaalaan vuosiksi 2010–2014, kun Malmin sai-raala peruskorjataan. Marian sairaala muutti Meilahden sairaala-alueelle Haartmanin sairaalan valmistuttua. Mariaan muuttaa Malmilta 420 työntekijää sekä epidemiologisen yksikön henkilöstö Vallilan terveysasemalta.

© A

nton

Kan

nem

eyer

, Yks

ityis

koko

elm

a / P

riva

te C

olle

ctio

n

ILMOITUS

TAULUTiedot palstalle

[email protected]

Seuraavan kalenterin

aineistopäivä on

22. syyskuuta.

31

Pek

ka S

auri

IlmestymisaikatauluNro 5 20.10. aineisto 17.9. Nro 6 8.12. aineisto 4.11.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoi-tetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoittee-si sähköpostilla [email protected].

Lehti ilmestyy myös verkossa www.hel.fi/helsinginhenki

Helsinginhenki

1 Kuka sopraano esiintyy Temppeliaukion kirkon aukiolla

Urkuyö ja Aarian 25-vuotisjuhla-konsertissa syyskuussa? p a. Karita Mattilap b. Soile Isokoskip c. Johanna Rusanen-Kartanop d. Tarja Turunen

2 Milloin Helsinki-Vantaan lentokentälle rakenteilla oleva

junarata valmistuu?p a. 2012p b. 2013p c. 2014p d. 2015

3 Mikä oli tämänvuotisen Helsinki City Marathonin miesten

sarjan voittoaika?p a. 2:22:33p b. 2:29:33p c. 2:32:33p d. 2:38:33

4 Montako saarta on Helsingin edustalla (noin-arvio)?

p a. 100 p b. 150p c. 250p d. 300

5 Tämän vuoden asuntomessut järjestettiin Kuopiossa. Missä

pidetään vuoden 2011 asuntomessut? p a. Raumallap b. Kokkolassap c. Iisalmessap d. Salossa

6 Mikä lentoyhtiö aloitti Helsingin ja Porin väliset lennot elokuussa?

p a. Blue 1p b. EasyJetp c. AirBerlinp d. Wingo

7 Helsingissä koettiin elokuussa mahtava ukkosmyrsky. Kuinka

paljon vettä satoi myrskyn aikana?p a. 3–6 milliäp b. 4–8 milliäp c. 5–13 milliäp d. 8–15 milliä

8 Kuka voitti Kalevan kisoissa miesten keihäsfinaalin?

p a. Teemu Wirkkalap b. Antti Ruuskanenp c. Harri Haatainenp d. Tero Pitkämäki

9 Minkä niminen on Kiasman tämän syksyn päänäyttely?

p a. Creamp b. Sugarp c. Saltp d. Vinegar

10 Mikä näistä on Linnanmäen Sea Lifen uutuusnäyttely?

p a. Meren valtakuntap b. Kuuleeko kala? p c. Meren pikkuisetp d. Hylkeen hyppäjäiset

Oikeat vastaukset: 1c, 2c, 3a, 4d, 5b, 6d, 7c, 8d, 9a, 10 b

k ysy m

ys

tä

• k

uka • mitä • m

issä • milloin •

10


Oppisopimuksia tarjollan TyöSKenTeLeTKö asiakaspalvelu- tai toimistotehtävissä ja haluat kehittää ammattitaitoa-si? Oppisopimuskoulutus perustuu työsuhteeseen sekä työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen osaamisen kehittämisestä. Oppisopimuskoulutukseen sisältyy oppimista työpaikalla ja tietopuolista opetusta oppilaitoksessa.> Lisätietoa: www.oppisopimus.hel.fi

Ohjattuun liikuntaan sähköisestin LIIKUnTAVIrASTo on oTTAnUT käyt-töön uuden sähköisen asiointipalvelun, jonka ansiosta syyskauden liikuntakurs-seille voi ilmoittautua verkossa osoit-teessa asiointi.hel.fi.

Ympäri vuorokauden avoinna olevassa sähköisessä asiointipalvelussa voi myös tutustua koko syyskauden 6.9.–17.12. kurssitarjontaan, kurssikuvauksiin ja katsoa millä kursseilla on vapaita paikkoja.

Ohjatun liikunnan syyskauden ilmoittautuminen alkoi elokuussa. Kursseille voi ilmoit-tautua myös perinteisemmin puhelimitse 310 28858.

Asukasilta maahanmuuttaja-taustaisillen yLIPorMeSTArIn ASUKASILLAT jatkuvat syk-syllä maahanmuuttajataustaisille asukkaille suunnatulla illalla. Asukasillan tarkoituksena on palvella maahanmuuttajia ja tarjota vastauk-sia heitä askarruttaviin kysymyksiin.

Avoimeen tilaisuuteen ovat tervetullei-ta kaikki maahanmuuttajataustaiset asukkaat. Asukasillassa on tarvittaessa tulkkaus somalian, venäjän ja englannin kielillä. Tilaisuuteen sopi-via kysymyksiä ja aiheita voi halutessaan lähet-tää ennakkoon Helsinki-kanavan kautta tai säh-köpostitse [email protected].

Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen isännöimä asukasilta pidetään 21.9. klo 18.30–20.30 kau-pungintalon juhlasalissa osoitteessa Pohjois-esplanadi 11–13. Tilaisuus lähetetään suorana lähetyksenä Helsinki-kanavalla sekä kaapelite-levision Dina-kanavalla.


JUS

SI P

AJ

U

NE N

GoGosyys–lokakuu 2010

20.8.–16.1.2011PEEKABOO-NÄYTTELYEtelä-Afrikan nykytaidetta Peekaboo – Uusi Etelä-Afrikka -näyttelyssä taidemuseo Tennispalatsissa.> www.helsingintaidemuseo.fi

1.–5.9.HABITAREHuonekalu-, sisustus- ja designmessut Messukeskuksessa.> www.habitare.fi

9.9. ILOTULITUKSEN SM-KILPAILURajasaaressa räiskyvät ilotulitteet täyttävät Helsingin taivaan.

16.–26.9. RAKKAUTTA JA ANARKIAAHelsinki International Film Festival > www.hiff.fi

30.9. VUODEN SAAVUTUSKaupunginjohtaja Jussi Pajusen Vuoden saavutus -palkinnon hakuaika umpeutuu. Voittajat julkistetaan 30.11. > Lisätiedot: Helmi > Henkilöstö

3.–9.10. STADIN SILAKKAMARKKINATHelsingin vanhin perinnetapahtuma tuo kalastajat ja silakat Kauppatorille. > www.portofhelsinki.fi

20.10. HELSINGIN HENKI NRO 5 ILMESTYYAiheina henkilöstön terveydentila, työväenopiston kuulumiset, henkilöstön perinnejuhlat ja tulospalkkioperiaattet.

042010

{ uus

i duu

ni }

Kuulkaa korpeimme kuiskintaa, jylhien järvien loiskintaa.”

”

> KUKA: Katrilena Eklöf> AMMATTI: matkailupäällikkö> TÖIHIN: 1.6.> TOIMIPAIKKA: matkailu- ja kongressitoimisto

Mitä ja missä teit aikaisemmin? Toimin aiemmin matkailutoimialasta vastaavana toimialajohtajana Invest in Finlandissa.Mitä matkailu- ja kongressitoimisto tekee? Tiedotamme matkailupalveluista ja markkinoim-me Helsinkiä matkailu- ja kokouskaupunkina. Tavoitteenamme on edistää matkailuelinkeinon kehittymistä ja vahvistaa kaupungin vetovoimaa. Edustamme Helsinkiä matkailualan yhteistyö-ryhmissä ja järjestöissä sekä kotimaassa että ulko-mailla.Ketä kuuluu työyhteisöösi? Meitä on noin 30 henkeä matkailu- ja kongressi-toimistossa. Olemme jakautuneet toiminnalli-siin tiimeihin: neuvontapalvelut, markkinointi, kongressiyksikkö, viestintä ja tukipalvelut. Olem-me osa kaupungin elinkeinopalveluja, ja esimie-heni on elinkeinojohtaja Eero Holstila.Mitkä ovat pääasialliset yhteistyökumppanisi? Matkailualan kotimaiset ja kansainväliset toimi-jat, organisaatiot ja yritykset, kaupungin virastot ja media. Lista on todella pitkä.Millainen mielikuva sinulla oli kaupungista työnantajana ennen tuloasi? Todella positiivinen ja energinen kuva. On ilo

tehdä töitä näin kehityshenkisessä organisaa-tiossa. Iloinen yllätys oli niin laaja tuki ja yhteis-työhalukkuus koko kaupunkikonsernissa.Mitkä ovat pääasialliset työtehtäväsi?Johdan matkailu- ja kongressitoimistoa ja var-mistan, että ammattitaitoinen ja motivoitu hen-kilökuntamme pystyy työskentelemään asetettu-jen tavoitteidemme saavuttamiseksi. Sidosryh-mä- ja elinkeinotyöskentely on tärkeä osa tehtä-viäni, kuten myös kansainvälinen yhteistyö. Millainen oli päiväsi tänään? Saimme yhteistyöpalavereissa syksyn toiminta-suunnitelmia päätettyä. Olen hoitanut henkilös-töasioita ja laatinut yhden matkailualaa koskevan raportin. Mitkä ovat työsi suurimmat haasteet? Pysyä ajan hermolla alan nopeassa kehityksessä ja kehitysmahdollisuuksissa sekä jalkauttaa asiat käytännön toiminnan tasolle tehokkaasti.Miten lisätä ulkomaalaisten kiinnostusta Helsinkiin matkailukohteena? Tehokkaalla, kohdistetulla viestinnällä ja markki-noinnilla voi huomattavasti lisätä ulkomaalaisten kiinnostusta Helsinkiä kohtaan.Kerro, mikä on sinusta parasta, mitä Helsingillä on tarjota matkailijoille? Itse Helsinki on parasta. Helsinki on kokonaisuus asioita, mikä tekee siitä Helsingin.Suosikkipaikkasi Helsingissä kesällä? Merelliset kohteet ja kauppatori. Missä asut ja miten kuljet töihin? Asun Espoossa ja kuljen töihin bussilla ja metrol-la ja joskus autolla.

kuv

a SA

KU S

OU

KKA

Helsingin henki

Parasta on Helsinki

Helsingin henki 4/2010

Documents