041209 Jarno M. Koponen
SITRA - julkishallinnon johtamisen kehittämisohjelma
Sosiaalinen media johtamisen tukena
Taustakartoitus ja -tutkimus
Sosiaalinen media johtamisen tukena
Tiedostaminenja tunnistaminen
Sovellukset ja käyttötavat
Läsnäolo ja aktiivisuus
Tiedostaminen ja tunnistaminen
Aktiivisuus sosiaalisissa medioissa liitetään edelleen vahvasti vapaa-ajan viettoon ja hupikäyttöön
Ei nähdä suoraa hyötyä tai etua organisaation toiminnan kannalta;hyvin vähäinen määrä suomalaisista organisaatioista käyttää sosiaalista mediaa hyödyksi toiminnassaan
Sosiaalisen median käyttö yrityksissä ei ole johdonmukaista tai järjestelmällistä
Vähäinen käyttö keskittyy lähinnä markkinointi- ja muuhun viestintään
Lähteet: Haastatteluaineisto, Työnantajien ja työntekijöiden kohtaaminen sosiaalisessa mediassa -tutkimus (H&K ja MPS), 2.12.2009, Sosiaalinen media yrityskäytössä -tutkimus (Prewise), 1.10.2009, Sosiaalinen media yritysmaailmassa (House of PR), 10.9.2009
Sosiaalinen media yrityksissä - johdon asenteet ja odotukset
Kompetenssi-, tietoturva- ja resurssiongelmat
Kuinka hallita hallitsematonta?
Ikä vaikuttaa suhtautumiseen (suora merkitys johtamiskulttuurin muutoksen kannalta)
MerkittävääKaupallisella sektorilla johdon ja päättävässä asemassa olevien toimijoiden tietoisuus sosiaalisten mediaväylien merkityksestä on lisääntymässä; sosiaalisen median hyötykäytön ja roolin uskotaan kasvavan lähitulevaisuudessa merkittävästi (6kk-2v)
Sosiaalinen media yrityksissä - johdon asenteet ja odotukset
Lähteet: Haastatteluaineisto, Työnantajien ja työntekijöiden kohtaaminen sosiaalisessa mediassa -tutkimus (H&K ja MPS), 2.12.2009, Sosiaalinen media yrityskäytössä -tutkimus (Prewise), 1.10.2009, Sosiaalinen media yritysmaailmassa (House of PR), 10.9.2009
Mielletään vapaa-ajan toiminnaksi mutta samaan aikaan on tiedostettu merkitys kansalaisten aktivoimisen ja osallistumisen kannalta
Sosiaalisen median kanavien hyödyntäminen on pirstaloitunutta ja epäyhtenäistä - käyttöaktiivisuus ja käytännöt vaihtelevat merkittävästi kunnittain
Johdon tasolla merkittävää epätietoisuutta hyödyllisistä käyttötavoista - päätöksentekijöiden tietoisuus sosiaalisen median hyödyistä vaikuttaa sen käyttöönoton ripeyteen
Lähteet: Haastatteluaineisto, Sosiaalinen media ja kunnat
Sosiaalinen media julkishallinnossa
Sosiaalisen median käyttö sopii yhteen avoimuusperiaatteen kanssa - kansalais- ja asiakaslähtöisyys korostuu
Julkisen sektorin maltti ja "tasaisuus" edesauttaa sosiaalisten medioiden hyödyllistä käyttämistä
MerkittävääJoillakin sektoreilla jo käytössä, esim. opetus- ja nuorisotoimi
SoMen käytön osalta ei jakoa pieniin ja suuriin kuntiin/kaupunkeihin
Kuntaliitossa on alkamassa esiselvitys sosiaalisen median käyttöä koskien
Lähteet: Haastatteluaineisto, Sosiaalinen media ja kunnat (kunnat.net)
Sosiaalinen media julkishallinnossa
Sosiaalisen median hyötykäyttöön ja sen tarjoamiin uusiin viestintäväyliin suhtaudutaan vielä epäilevästi suomalaisten organisaatioiden johtoportaassa.
Samaan aikaan tutkimukset ovat osoittaneet, että mahdollistava vuorovaikutteinen viestintäkulttuuri on yhä merkittävämmässä roolissa organisaation menestystä ja kehitystä ajatellen.
Sosiaalisten mediaympäristöjen hyödyntäminen johtamisessa sekä organisaation sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä on riippuvainen niiden tarjoamien mahdollisuuksien ja hyötyjen tiedostamisesta ja tunnistamisesta.
Sovellukset ja käyttötavat
Sosiaalinen media ei ole yksittäinen digitaalinen palvelu, ympäristö tai internet-sovellus - sosiaalinen media on jatkuvasti kehittyvä ja uusia muotoja saava vuorovaikutteisen viestinnän prosessi, joka voidaan tuoda osaksi mitä tahansa olemassa olevaa toimintaa.
Sosiaalista mediaa tulee lähestyä prosessina, ei työkalu- tai teknologiakeskeisesti.
Mitä sosiaalinen mediamahdollistaa?
Obaman kampanja ja eGovernment-hanke
Kuunteleva johtaja, joka on harkitusti siellä missä ihmisetkin ovat (Facebook, Friendster, Youtube, blogit, Twitter jne.) - monikanavainen monitasoisen osallistumisen mahdollistaminen
Avoimuus ja läpinäkyvyys arvojen ja toiminnan tasolla
Innovaatiopotentiaalin vapauttaminen: innostuksen ja luovuuden kanavoiminen “mission” kannalta oikeisiin tehtäviin - skaalautuva strategia
Kansalaisten tietotaidon tunnustaminen (Citizen briefing book)
Strategisten päätösten todellisuuden seuraaminen - välittämisen kulttuuri
Vuorovaikutteinen yhteisöjohtajuus
The Hub ja TED
Paremman maailman puolesta globaalilla ja lokaalilla tasolla
Hyvien ideoiden asiantuntija- ja kansalaisfoorumi
Voimauttaminen ja mahdollistaminen yhdessä löytämisen ja tekemisen kautta
Muutos lähtee ihmisestä - yhteiskunta ja ympäristö luovuuden lähteenä ja kohteena
Moniäänisyys voimavarana; oikein kanavoituna johtaa toimintaan
Inspiroiva aate- ja arvojohtajuus
Sometu.fi, Good Magazine, Make Magazine
Yhdessä oppimisen ja vaikuttamisen ympäristöt - verkottunut osaaminen ja sen hyödyntäminen
Tiedon jakaminen ja välittäminen, informaation leviäminen - uuden tiedon luominen yhdessä
Vertaisarviointi, ihmis- ja toimijalähtöisyys - monipuolisia näkemyksiä - moniäänisyys voimavarana
Tekijöiden ja tukijoiden vuorovaikutteinen yhteisö
Verkottuneet osaajat ja yhdessä vaikuttaminen
NopolaNews, Nacka.se, Fillarikanava
Kuunteleva ja osallistuva johtaminen ja viestintä - ymmärrettävästi ja lähestyttävästi
Strategisten päätösten todellisuuden seuraaminen
Lokaalien vuorovaikutteisten viestintäkanavien luominen ja avaaminen - voimauttavat, konkreettiset kerrannaisvaikutukset
“Minä voin vaikuttaa” ja “Me voimme vaikuttaa”
Kanssatoimijoiden ja -tekijöiden ääni kuuluviin
YLE
Avoimuuden ja läpinäkyvyyden kulttuurin hyväksyminen ja edistäminen - strateginen uusiutuminen myös johtamisen tasolla
Johto on aktivoitunut kasvavassa määrin verkkoympäristöissä
YLEssä on palkattuja päätoimisia sosiaalisen median toimijoita (vrt. BBC, social media editor)
Käyttäjälähtöisyys + tuotekehitystyö yhdessä käyttäjien kanssa: Areena - julkinen palvelu betana ensin testavaksi
Sosiaalisen median strategia tulossa: sisällöt, palvelut, työntekijät
Mahdollistaja-strategia
Sosiaalisten mediaympäristöjen vahvuus on ajatusten, ideoiden ja näkemysten vuorovaikutteisessa jakamisessa ja kehittämisessä.
Vuorovaikutteinen verkottuminen ja monikanavaisuus
Kotisivut
Sosiaaliset verkostoympäristöt(esim. Facebook, LinkedIn)
Youtube
Flickr
Twitter Qaiku
Blogit
Delicious
Digitaalisissa ympäristöissä ja sosiaalisessa mediassa luodaan uusia ja tuetaan jo olemassa olevia yhteisöjä.
Yhteisöllisyys ja kommunikaatio vaativat ihmisten läsnäoloa - aktiivisuutta sekä yksilö- että ryhmätasolla.
Kommunikointikanavien avaaminen - yhteinen agenda, osallistuminen, moniäänisyys
Monitasoinen mahdollistaminen ja osallistuminen - jokaisen osallistuminen on tärkeää
Tukiryhmä
Aktivointiryhmä
Ydinryhmä
Käyttäjälähtöisyys: voi osallistua itselleen hyväksi katsomalla tavalla - sitoutumisen aste ja vaikutusmahdollisuudet, palkitseminen
Läsnäolo ja aktiivisuus
Kuinka sosiaalinen media otetaan haltuun?
Askel kerrallaan - tutustuminen ja kokeilu
Medialukutaidon jatkuva kehittäminen
Organisaatiolle sopivat sovellukset ja käyttötavat - strategia
Selkeät päämäärät ja tavoitteet
Ohjeistus ja avoin keskustelu organisaation sisällä sosiaalista mediaa koskien
Sosiaalisen median koulutus
Organisaation kannalta sosiaalisen median kanavat muuttuvat hyödyllisiksi suunnitellun ja resursseihin mitoitetun läsnäolon ja osallistumisen kautta.
Hyötykäytön kannalta olennaiseksi muodostuu sosiaalisten mediaympäristöjen käytön mahdollistaminen ja tukeminen.
Sosiaalisen median ympäristöissä sisäisestä viestinnästä tulee usein osa ulkoista viestintää. Niissä viestintä rakennetaan yhdessä - organisaatiosta tulee osa orgaanista sosiaalista ekosysteemiä, jota ei voi kontrolloida keskitetysti.
Tarve ohjeistukselle ja määritellyille käyttötavoille
Kasvava määrä olemassa olevia ohjeistuksia ja linjauksia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla
Helsingin kaupungin kirjasto 2.0. - SoMen käyttösuositus-wiki, Nokian suositukset sisäisessä wikissä, BBC, Australian government jne.
Sosiaalisen median käyttötavat tulee avata keskustelulle - julkiset medialinjaukset lisäävät läpinäkyvyyttä ja avoimuutta
Ohjeistus ja käyttötavat
Organisaation kannalta on tärkeää määrittää selvästi, mihin sosiaalisia mediaympäristöjä käytetään - päämäärien ja tavoitteiden asettaminen.
Tämä helpottaa myös linjausten ja ohjeistuksen laatimista.
Vapaasti saatavilla ja käytetävissä olevat sosiaalisen median palvelut ja verkostoympäristöt (esim. Facebook, Ning, LinkedIn, Youtube, Friendster, Delicious, Dopllr, Qaiku, Twitter)
Sosiaalinen media toimijakohtaisena sisäisenä prosessina?
Wiki-tyyppiset työskentely-ympäristöt (Twiki, Openwiki, SocialText, Google Docs)
Profiilipohjaiset, activity stream yhteistyö -ympäristöt, projektinhallintatyökalut jne. (Basecamp, Campfire, Xmind, Creately)
3D-ympäristöt/virtuaalimaailmat, jotka yhdistelevät eri yhteistyö-alustojen ja -ympäristöjen piirteitä (I-maginer, Proton media, Tixeo, Second Life)
Sosiaalinen mediaprosessina
Tiedon jakaminen, taustoitus, mielipiteet ja näkemykset, asiantuntijuus, keskustelun herättäminen
Vaatii aikaa ja omistautumista - aktiivisuudella suora vaikutus blogin vetovoimaan sekä itse sisällön että tietoisuuden levittämisen kannalta
Sisällöllisten painotuksien valinta - oman näkökulman löytäminen ja johdonmukainen kontribuutio aiheen kannalta (huomioita, kommentointia, linkki/materiaalivinkkejä)
Omalla nimellä, tunnistettavalla pseudonyymillä vai anonyymisti nimimerkin takaa?
Blogin kautta voidaan "antaa kasvot ja oma ääni" päätöksenteolle ja toiminnalle - tarjoaa väylän moninaisten taustatietojen, näkökulmien, ideoiden ja ajatusten esittämiselle
Blogit
Facebook - verkottuminen, vuorovaikutteinen läsnäolo, yhteydenpito, tiedottaminen
Tämän hetken suosituimpiin lukeutuva sosiaalisen median verkosto/yhteisöympäristö
Mielletään usein ympäristönä vapaamuotoiseksi ystävien, tuttavien, sukulaisten ja kanssatekijöiden kohtauspaikaksi
Facebook tarjoaa epämuodollisemman, arkisen viestintäympäristön, jossa jokapäiväiset tapahtumat, huomiot ja sattumukset nousevat esille ihmisten "statuspäivitysten", kommenttien ja muiden viestien välityksellä. Osallistumiskynnys on suhteellisen matala - muutamalla sanalla ja "peukuttamisella" pääsee jo pitkälle.
Ympäristöä voidaan käyttää selkeästi myös virallisempana kanavana organisaation viestinnän kannalta (vrt. personal branding) - ryhmät ja fani-sivut, tapahtumat (markkinointi ja viestintä)
Yhteisöllisetverkostopalvelut
Twitter ja Qaiku - verkottuminen, tiedon jakaminen, markkinointi, vuorovaikutteinen läsnäolo
Twitteriä käytetään paljon markkinointiviestintään ja omien ideoiden, näkökulmien tai tuotteiden promotoimiseen ja mainostamiseen - Qaiku on keskusteluorientoituneempi jo käyttöliittymäratkaisunsakin puolesta
Aktiivisuus mikrobloggausympäristöissä ei vie välttämättä paljon aikaa - hyvin pienellä vaivalla mukaan
Vuorovaikutteiset raportit, “minimemot” - molempien kanavien kautta välitetään reaaliaikaisesti tietoa erilaisista tapahtumista/seminaareista/kokouksista jne.
Twitter on Suomessa marginaali-ilmiö
Yhteisölliset mikrobloggauspalvelut
Lähteet: http://tuomaslonka.com/post/266298624/the-number-of-people-using-twitter-in-finland
Sosiaalinen verkostopalvelu LinkedIn - ammatillisesti orientoitunut verkottuminen, vuorovaikutteinen läsnäolo, yhteydenpito, tiedottaminen
Ryhmät ja keskustelut ammatillisiin kysymyksiin liittyen
Positiivinen kilpailu - kompetenssit, HR ja jatkuva seuranta
Slideshare - tiedon jakaminen, taustoittaminen, markkinointi ja tiedottaminen
Verkkoympäristö presentaatioden avointa/kontrolloitua jakamista varten
Läpinäkyvyys ja avoimuus - "näin meillä ajatellaan ja toimitaan"
Tieto leviää, vaikutus brändiin ja näkyvyyteen
Muita SoMe ympäristöjä
Flickr - kuvien ja kokemusten jakaminen, vuorovaikutteinen läsnäolo, yhteydenpito
Verkossa oleva yhteinen kuva-albumi - kuvien jakaminen, arkistointi, taggaaminen, kommentointi
Mahdollistava vaikutus; periaatteessa kuka tahansa voi ladata kuvan ja tagata sen esim. organisaation nimellä (kontekstointi)
Virtuaalimaailma Second Life, vuorovaikutteinen läsnäolo
3D-ympäristö, jossa pelimäisiä piirteitä - hyvin erilaista toimintaa koulutuksesta kauppakeskuksiin ja historiallisista rekonstruktioista rock-konsertteihin
Virtuaalitapahtumat, konferenssit, konsertit - tukee myös muita mediaformaatteja
Muita SoMe ympäristöjä
Organisaation sisäinen pulssi?
Näkyvyys sosiaalisessa mediassa
Ilmapiiri - asenteet, tunnelmat yksilö- ja ryhmätasolla
Mitä meistä sanotaan, mitä meistä puhutaan?
http://www.google.com/analytics/ (webanalytiikka-työkalu/ympäristö)
http://www.peoplebrowsr.com/ (“sosiaalinen” hakutyökalu/hakukone, web-analyysi)
http://www.google.com/insights/search/ (Googlen hakutilastot, trendit)
http://www.howsociable.com/ (brändinäkyvyys, sosiaalinen haku/analytiikkatyökalu)
http://getclicky.com/ (reaaliaikainen webanalytiikka palvelu)
http://klout.com, (Twitter-analytiikka, henkilökohtainen näkökulma)
http://tweetstats.com, (Twitter-analytiikka, henkilökohtainen näkökulma)
Webanalytiikka-työkaluja
Kanssatekijöiden tarpeiden ja toiveiden, tavoitteiden ja päämäärien ymmärtäminen - voimauttaminen - yhteiset päämäärät ja niihin sitoutuminen
Verkostoitumisympäristöt ja sosiaalisen median areenat mahdollistavat kokemusten vertailun ja tietotaidon jakamisen
Päätöksien ja valintojen taustoitus - kehitysideoiden jakaminen ja kollektiivinen iterointi
Strategisten päätösten käytännön vaikutusten seuraaminen
Johtamisen kannalta
Verkottuminen ja horisontaalisten yhteyksien rakentaminen
Organisaation pulssi, “voimautunut työyhteisö”
Etätyön tukeminen - virtuaalityöympäristöt, tilanneseuranta, raportointi
Tietotaidon entistä nopeampi jakaminen - ideoiden iterointi jo alkuvaiheessa
Tuotekehitystyö yhdessä käyttäjien/asiakkaiden kanssa
Organisaation kannalta
Sosiaalinen media johtamisen tukena?
Tiedostaminenja tunnistaminen Sovellukset ja
käyttötavat
Läsnäolo ja aktiivisuus
Tietoisuutta sosiaalisen median erilaisista käyttötavoista ja hyödyistä tulee kasvattaa aktiivisesti.
Tällä on suora vaikutus johtamiskulttuurin sekä asenteiden että käytännön toiminnan kannalta.
Uudistuva johtajuus - Voimauttava, vuorovaikutteinen yhteisöjohtaminen - Jatkuva muutosjohtaminen: sisäiset ja ulkoiset makro/mikrotason muutokset - Tietojohtajuus: kasvavan tietomäärän suodattaminen ja soveltaminen
Johtamis- ja viestintäkulttuurin muutos
Suomalaisen “uuden” johtajuuden arvojen, tarinan ja brändin luominen
Johto-portaali, jossa ajantasaisesti sisältöjä johtajuuteen liittyen - keskusteluareena ja kohtauspaikka; tietotaidon jakaminen, kokemusten vertailu
“Streamatut”-tapahtumat/seminaarit/kokoukset/haastattelut
Reaaliaikaisia visualisointeja organisaation/kaupungin/kunnan kehityksestä
Ideoita