Oikeussosiologia 3: Empiirisen tutkimuksen lähtökohdat,
aineistot ja menetelmät
Kaijus Ervasti
Tieteellisen tutkimuksen lähtökohtia
Tieteen ja tutkimuksen yleiset piirteet
Arviointiperusteiden yleispätevyys/universaalisuus
Tiedon yhteisyys ja julkisuus Puolueettomuus/intressittömyys Järjestelmällinen epäily Nöyryys Tieteen itsekorjaavuus
Tutkimusprosessin vaiheet Ongelman asettaminen Ongelman täsmentäminen ja
tutkimusstrategian laatiminen Tutkimusmenetelmän valinta Aineiston kerääminen Aineiston kuvaaminen Aineiston analyysi Johtopäätösten teko Raportin laatiminen Tutkimustulosten julkaiseminen
Tutkimusongelman valinta
Teoreettinen merkitys Yhteiskunnallinen ja käytännöllinen
merkitys Tutkittavuus Informatiivisuus Selityskyky Henkilökohtainen kiinnostus
Tutkimusongelman täsmentäminen
Kirjallisuuden läpikäyminen Muut vireillä olevat tutkimukset Keskustelu käytännön toimijoiden ja
asiantuntijoiden kanssa Keskustelu muiden tutkijoiden kanssa Esimerkkitapausten tutkiminen
Tutkimussuunnitelma
Tutkimuksen aihe ja kohde Tutkimusongelma Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen teoreettinen tausta Tutkimusaineisto ja tutkimusmenetelmä Tutkimuksen aikataulu
Tutkimusprosessin vaiheet: Käräjä-oikeuksien sovintomenettely (2004)
Ongelma: Kuinka juridinen riidanratkaisu ja sovintomenettely sovitettavissa yhteen?
Ongelman täsmentäminen: Konfliktiteoreettisen taustan luominen, jota vasten
toimintaa voidaan arvioida Uudistuksen käytännön vaikutusten arviointi Uudistuksen ongelmien kartoitus Selvittäminen, kuinka käytännön toimijat ylittävät
teoreettisen kuilun toiminnassaan Toiminnan kehittäminen
Jatkoa 2: Käräjä-oikeuksien sovintomenettely (2004)
Tutkimusmenetelmä: kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen menetelmä
Aineistot: tilastot, asiakirjat, kyselyt, haastattelut, kerätty 1998-2003
Aineistojen kuvaus: taulukoin, nelikentin, lainauksin
Analyysi: Tilastollinen analyysi, diskurssianalyysi haastatteluista
Jatkoa 3: Käräjäoikeuksien sovintomenettely (2004)
Johtopäätökset: Todellisuudessa riidanratkaisu ja sovinnon edistäminen eivät poikkea toisistaan yhtä paljon kuin teoreettisissa ideaalimalleissa oletetaan; oikeuskulttuuri muutoksessa
Raportointi: Kirja julkaistiin vuonna 2004 Julkistaminen: Lehdistötiedote, julkinen
väitös, seminaarit
Tutkimuksellisia tekstilajeja
Tieteelliset kirjoitukset Tutkimusraportti tai monografia Vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli (tasot 1-3) Muu tieteellinen artikkeli
Muut tutkimukselliset kirjoitukset Oppikirja/kommentaari Yleistajuinen artikkeli Kirja-arvostelu
Empiirisen tutkimuksen aineistot
Empiirinen tutkimus
Empiirinen tarkoittaa kokemusperäistä Empiiriset tutkimusmenetelmät ja –
aineistot jaetaan kvalitatiivisiin (laadullisiin) ja kvantitatiivisiin (määrällisiin)
Empiirisessä tutkimuksessa käytettävät aineistot Valmiit aineistot Itse kerättävät aineistot
Kysely- ja haastattelu Havainnointi
Valmiit aineistot Aikaisempien tutkimusten aineistot Tilastot: tuomioistuimet, poliisi, syyttäjä Organisaatioiden dokumentit: oikeuden-
käyntiasiakirjat, esitutkinta-asiakirjat, ratkaisut
Kulttuurituotteet: lehdet, tv-ohjelmat, elokuvat
Henkilökohtaiset dokumentit: päiväkirjat, muistiinpanot
Kysely- ja haastattelu
Kyselyt: Ihmiset ja yritykset, asiakkaat, erityiset ammattiryhmät (esim. tuomarit)
Haastattelut: strukturoitu haastattelu, teemahaastattelu, avoin haastattelu
Survey-tutkimuksen käyttötavat
Tosiasiatietojen kerääminen (esim. ikä, sukupuoli, ammatti, koulutus)
Arvionvaraisten tosiasiatietojen kerääminen (esim. elokuvissa käynti, kulutustottumukset)
Mielipiteiden, asenteiden ja arvojen selvittäminen (esim. luottamus, puoluekannatus, suhtautuminen ulkomaalaisiin)
Havainnointi
Havainnointi ilman osallistumista: poliisilakko
Osallistuva havainnointi: poliisikulttuuri Osallistava havainnointi eli
toimintatutkimus: tuomioistuinkulttuuri
Tilastokeskus
Suomessa on olemassa väestötilastoja jo 1700-luvulta
Tilastovirasto perustettiin 1865 ja se muuttui Tilastokeskukseksi 1971
Tilastokeskus tuottaa noin 200 erilaista tilastoa, joista oikeustilastot ovat yksi osa-alue. Muita alueita mm. väestö, kansantalous, liikenne, elinkeinot, koulutus, kulttuuri, teollisuus, kauppa, ympäristö jne.
Oikeustilastot verkossa statfin-tietokannassa.
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Käräjäoikeuksien riita- ja hakemusasiat Käräjäoikeuksien rikosasiat Syyttäjät Konkurssit Yrityssaneeraukset Pakkokeinoasiat Hovioikeudet ja korkein oikeus Hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-
oikeus
Tilastokeskuksen statfin-tietokanta
http://www.tilastokeskus.fi Tuotteet ja palvelut Verkkopalvelut Tilastotietokannat Statfin-tilastopalvelu Siirry palveluun Oikeus Valitse tilasto ja muuttujat
Muita tilastolähteitä: esimerkkejä
KELA: sosiaaliturva Rikosseuraamusvirasto: vankitilastot Väestöliitto: väestönkehitys Suomen pankki: julkinen talous STAKES: mm. alkoholin kulutus,
toimeentulotuki, lastensuojelu, terveydenhuolto
Poliisi: ilmoitetut ja selvitetyt rikokset Erilaiset vuosikertomukset (esim.
valtakunnansyyttäjä OKA, EOA) OPTULA:n rikollisuustilannekatsaus ja
Oikeusolot – katsaus Tutkimukset: esim. yliopistot, OPTULA, PAKK
OPTULA:n rikollisuus-tilanne katsaus
Sisältää rikollisuutta ja sen kontrollia koskevia tietoja
Rikoksista käsitelty mm. väkivalta-, omaisuus-, seksuaali-, talous-, liikenne-, ja päihderikoksia sekä nuorisorikollisuutta, naisia rikoksen tekijöinä ja uhreina, ulkomaalaisten rikollisuutta ja rikollisuuden pelkoa
Seuraamusten osalta käsiteltyrikosten ilmituloa, syyttäjien toimintaa, rangaistuskäytäntöä (ehdollinen ja ehdoton vankeus, sakko jne.) rikoslajeittain, vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa, nuorten rangaistuksia ja rikosprosessuaalisia pakkokeinoja
Luettavissa myös verkossa http://www.optula.om.fi
OPTULA:n oikeusolot-katsaus
Luottamus oikeuslaitokseen Lainkäyttö ja oikeuden saatavuus (mm.
riita-asioiden kehitys, valitukset laillisuusvalvojille, oikeudelliset palvelut)
Oikeusolot eri elämänalueilla (esim. asuminen, velkojen hallinta, perhe-elämä)
Oikeusjärjestyksen kansainvälistyminen
Empiirisen tutkimuksen menetelmät
Mitä kaikkea kuva sisältää ja mitä siitä voi päätellä?
Kirjoittajien sukupuoli oikeustieteellisissä lehdissä Suomessa 2001-2010 (Ervasti 2012)
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
Molempia 10 6 6 15
Nainen 54 104 62 69
Mies 84 246 250 384
Oikeus Lakimies JFT DL
Kvantitatiivinen tutkimus: mittaaminen, havaintoyksikkö ja
muuttuja Kvantitatiivisessa tutkimuksessa etsitään
indikaattoreita tai mittareita, jotka yhdistävät aineiston tutkittavaan ilmiöön. Mittaaminen merkitsee mitattavan ilmiön ja havaintoyksikön yhdistämistä.
Mittauksen kohteet ovat tilastoyksikköjä eli havaintoyksikköjä (esim. rikos, tekijä).
Empiirinen havaintoaineisto (data) saadaan mittaamalla tilastoyksiköiden ominaisuuksia.
Havaintoyksikköön liittyvästä ominaisuudesta luodaan muuttuja. Muuttujat jaotellaan taustamuuttujiin (esim. sukupuoli, ikä) ja varsinaisiin tutkimusmuuttujiin (esim. mielipide).
Esimerkki
Ikä Sukupuoli Luottamus Kokemus
Tapaus 1 32 1 5 2
Tapaus 2 55 2 3 2
Tapaus 3 71 1 1 1
MuuttujaTaustamuuttujaHavaintoyksikkö
Otanta Tutkimuksessa voidaan käyttää
kokonaisaineistoa tai otantaa Otanta tarkoittaa havaintoyksiköiden poimimista
perusjoukosta niin, että sattuma vaikuttaa siihen, mitkä yksiköt joutuvat otokseen
Otantamenetelmät: yksinkertainen satunnaisotanta, systemaattinen otanta, ositettu otanta, ryväsotanta
Otoksen edustavuus ja katoanalyysi Otanta ajan suhteen:
poikkileikkaustutkimukset, pitkittäistutkimukset (esim. kohorttitutkimus)
Validiteetti ja reliabiliteetti
Validius tarkoittaa mittarin kykyä mitata sitä, mitä se on tarkoitettu mittaamaan
Reliaabelius viittaa mittarin johdonmukaisuuteen. Sillä tarkoitetaan mittaustulosten toistettavuutta, ei-sattumanvaraisuutta
Jakauma
Tilastoissa tarkastellaan yhtä ominaisuutta kerrallaan ja tehdään siitä mittaukset kunkin havaintoyksikön (esim. henkilö) osalta erikseen. Kukin mittaus eroaa toisistaan ja muodostaa tarkasteltavan ominaisuuden suhteen jakauman.
Jakaumat voivat olla muodoltaan hyvin monenlaisia. Yleisimmin tunnettu jakauma on normaalijakauma (kellokäyrä)
Esimerkki: Suora jakauma (frekvenssi)
Taulukko 1 Haastehakemuksen pituus käräjä-oikeuksien pääkäsittelyyn edenneissä riita-asioissa 2004
N %
1-2 sivua 73 25
3-4 sivua 89 31
5-6 sivua 67 23
7 sivua tai enemmän 59 21
Yhteensä 288 100
Esimerkki: Ristiintaulukointi
Taulukko 2 Jutun voittaminen käräjäoikeuksien pääkäsittelyyn eden-neissä riita-asioissa asianosaisryhmittäin 2004
Yksilö vs yksilö
Yksilö vs. yhteisö
Yhteisö vs. yksilö
Yhteisö vs.
yhteisö
Kaikki
N N N N N
Kantaja voitti 31 27 33 23 114
Vastaaja voitti 40 57 11 23 131
Osavoitto 35 27 7 18 87
Yhteensä 106 111 51 64 332
Esimerkki: normaalijakauma
Oikeusavustajien käsitykset riita-asioiden kehityksestä (2004)
010
20304050
6070
Väheneepaljon
Väheneejonkin verran
Ennallaan Lisääntyyjonkin verran
Lisääntyypaljon
Keskiluvut
Aritmeettinen keskiarvo: Tarkoittaa havaintojen summaa jaettuna havaintojen määrällä. Ei sovi kaikkien jakaumien kuvaamiseen. Asteikon oltava suhdelukuasteikko (esim. raha, paino) tai välimatka-asteikko (esim. lämpötila)
Mediaani (keskiluku): Tarkoittaa järjestetyn joukon keskimmäistä arvoa. Ei yhtä herkkä poikkeaville ääriarvoille kuin keskiarvo.
Moodi: Yleisin arvo. Moodeja voi olla useita.
Kvalitatiivinen tutkimus
Kvalitatiivista tutkimus on hyvin monenlaista Tavoitteena ilmiön ymmärtäminen, ei niinkään
syiden ja seurausten hakeminen Tutkija osallistuu tutkimusprosessiin, eikä ole
ulkopuolinen tarkkailija Tyypillisiä aineistoja ovat erilaiset tekstit ja
haastattelu- ja havainnointiaineistot Tyypillisiä analyysitapoja mm. teemoittelu ja
tyypittely, diskurssianalyysi, keskustelunanalyysi, sisällönerittely
Laadullisen aineiston analyysi vaativaa
Haastattelutyypit
Strukturoitu haastattelu
Teema-haastattelu
Avoin haastattelu
Lähtökohta positivistinen/ kvantifioiva
hermeneuttinen/positivistinen
hermeneuttinen
Kysymysten muotoilu
Kiinteä Suosituskysymyksiä
vapaa
Kysymysalue tiukasti määritelty
Pääpiirteittäin määritelty
vapaa
Kohteiden määrä
suuri melko pieni pieni
Työmäärä analyysissa
melko pieni suuri suuri
Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohtaiset erot
Tutkimuksen malli ja tarkoitus Oletukset todellisuuden luonteesta (ontologia) Oletukset tiedon luonteesta sekä tutkijan ja
tutkittavan välisestä suhteesta (epistemologia) Oletukset tutkimuksen suhteesta arvoihin
(aksiologia) Oletukset tutkimuksen kielestä Metodiset oletukset
Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen erot (1)
Kvantitatiivinen Kvalitatiivinen
Aineisto edustaa tilastollista perusjoukko
Aineisto edustaa tutkimuskohteen olennaisia piirteitä
Aineiston kerääminen, käsittely ja analyysi toisistaan erottuvia vaiheita
Aineiston kerääminen, käsittely ja analyysi kietoutuvat toisiinsa
Täsmällisesti rajattu aineisto, joka esitettävissä lukuina havaintomatriisin muodossa
Aineiston rajat avoimet, aineisto verbaalista tai kuvallista
Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen erot (2)
Kvantitatiivinen Kvalitatiivinen
Tyypilliset tutkimusaineistot: koe, kysely- ja haastattelu-tutkimukset, tilastot
Tyypilliset tutkimusaineistot: havainnointi, haastattelut, dokumentit, kulttuurin tuotteet
Tilastollisen analyysin taitavuus ja onnistuneisuus, tutkimuksen toistettavuus
Aineiston kyllääntyminen: uudet tapaukset eivät tuo uusia piirteitä.
Mittauksen validiteetti ja realibiteetti
Analyysin arvioitavuus: lukijan mahdollista seurata tutkijan päättelyä.
Teoriaa koetteleva Teoriaa kehittelevä
Triangulaatio Aineistotriangulaatio: käytetään useita erilaisia
tutkimusaineistoja samassa tutkimuksessa Tutkimustriangulaatio: useat tutkijat
osallistuvat samaan tutkimukseen Teoriatriangulaatio: tutkijalla useita eri
hypoteeseja, joiden suhdetta aineistoon hän tarkastelee
Metodologinen triangulaatio: tutkimuksessa käytetään useita metodeja yhtä aikaa (esim. kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen)
Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tarkastelun yhdistäminen
Kvalitatiivisia tuloksia käytetään esimerkkeinä kvantitatiivisten tulosten ohessa
Kvalitatiivisilla tuloksilla selitetään kvantitatiivisia tuloksia
Kvalitatiivisten tulosten avulla luodaan hypoteeseja kvantitatiivista tutkimusta varten
Ensin saatujen kvantitatiivisten tulosten avulla luodaan typologioita kvalitatiivisessa tutkimuksessa
Tilastojen esittäminen
0
20
40
60
80
100
Poliisi
Puolus
tusv
oimat
Oikeus
laitos
Parlam
entti
Suury
rityk
set
Puolue
et
Vanhat EU-maat Uudet EU-maat
0
50000
100000
150000
200000
250000
1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2008
tap
aust
en m
äärä
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
80000
90000
100000
mil
joo
naa
eu
roa
Maksamism/summaariset Velkaantuminen
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
perh
e
kiinteä
omaisu
us
huon
eenv
uokra
irtain
om
aisuu
sve
lka
työ ja
palv
elus
vahin
gonk
orvaus
muu
t
1995
2004
2008
2
2
3
3
5
5
7
5
5
6
7
8
14
12
12
17
21
28
34
27
34
32
42
50
51
52
54
54
54
57
56
50
65
66
61
60
59
57
54
50
55
45
35
38
35
29
35
31
31
30
29
20
18
19
17
11
7
16
13
10
9
8
5
5
6
5
6
4
4
6
3
4
3
2
2
2
1
1
1
2
1
1
6
1
3
1
2
1
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
puolueet
EU
lehdistö
suuryritykset
ympäristöjärjestöt
eduskunta
hyvtek+humanjärjestöt
naisjärjestöt
valtion virkamieskunta
ay-liike
hallitus
YK
kirkko
sosiaaliturva
Kela
terveydenhuolto
tuomioistuimet
puolustusvoimat
poliisi
erittäin paljon melko paljon ei kovinkaan paljon ei lainkaan ei osaa sanoa
Esittämistavat
Sanallinen esitys Taulukko Kuvio
Taulukko Taulukon avulla voi havainnollistaa asiaa
ja sen pitäisi kuvata esitettävän ilmiön olennaiset piirteet
Taulukossa pitää olla otsikko Taulukossa on rivi- ja sarakeotsikot,
josta ilmenee tarkasteltavat muuttujat ja niiden luokkien nimet
Soluihin kootaan havainnot muuttujien jäsennysten mukaan
Jos taulukko kuvaa prosenttilukuja, on ilmoitettava myös luku (n), josta prosentit laskettu
Oikeudenkäynnin voittaminen käräjäoikeuksien riita-asioissa asiaryhmittäin 1995 (n=648)
Kantaja voitti Vastaaja voitti Osavoitto
Takaus ja panttaus 54 17 8
Lainat ja luotot 34 17 5
Vuokra 24 9 13
Palvelut, työsuoritukset 28 22 15
Hyödykkeen vaihdanta 35 25 26
Konkurssi 13 14 9
Vahingonkorvaus 9 10 13
Yhteisö ja säätiö 25 62 13
Työsopimus 14 33 30
Perheoikeus 8 12 26
Perintö tai testamentti 3 18 4
Yhteensä 247 239 162
Sarakeotsikko
Riviotsikko
solu
Taulukon tekemisen periaatteita
Lukusarjoja on helpompi verrata pysty- kuin vaakasuuntaan
Vertailtavat luvut lähelle toisiaan Samansuuruiset rivi- ja sarakevälit Viivoituksella helpotetaan lukujen vertailua Riviotsikot voivat olla pidempiä kuin
sarakeotsikot Käytettäessä muiden keräämiä numeerisia
tietoja viitattava kuten muutoinkin muiden tutkimustuloksia käytettäessä
Taulukon otsikko
Tutkittavat joukko (esim. käräjäoikeuksien riita-asiat)
Mitä asiaa (muuttujaa) taulukko kuvaa (esim. oikeudenkäynnin voittaminen) ja miten se on luokiteltu (esim. asiaryhmittäin)
Havaintojen ajankohta (esim. 1995) Millaista mittayksikköä taulukossa käytetään
(esim. euroja ym.) Taulukon otsikko merkitään yläpuolelle (sen
sijaan kuvion yleensä alapuolelle) Taulukot ja kuviot numeroidaan juoksevasti
omina sarjoinaan
Vastaajan vaatimuksen esittäjä pääkäsittelyyn edenneissä riidoissa käräjäoikeuksissa 1995 ja 2004
1995 2004
N % N %
Itse (maallikko) 71 11 33 10
Itse ( juristi) 48 8 31 9
Asianajaja (juristi) 301 48 186 56
Julkinen oikeusavustaja (juristi) 28 5 15 5
Perimistoimisto (juristi) - - 1 -
Lakiasiaintoimisto (juristi) 77 13 29 9
Muu edustaja (juristi) 39 6 18 5
Muu edustaja (maallikko) 7 1 2 1
Ei tietoa 50 8 17 5
Yhteensä 621 100 332 100
Taulukon tulkinta
Taulukon tulkinnassa ei toisteta sitä, minkä jokainen voi nähdä omin silmin. Kiinnitetään lukijan huomio keskeisiin asioihin, lukujen suhteisiin, trendeihin ja muutoskehitykseen.
Tulkinnassa keskeistä esittää numeroinformaation luotettavuus, merkitys ja yhteydet asioiden välillä
Kuvio
Kuviossa pitää olla olennaiset tiedot sisältävä otsikko kuten taulukossakin. Käytetty yksikkö käy usein ilmi asteikosta.
Usein käytetään selitettä, josta käy ilmi käytettyjen symbolien kuten värien merkitys.
Yleisimmin käytetyt kuviot ovat pylväskuvio, viivakuvio ja piirakkakuvio.
Komiulotteisten kuvioiden käyttö ei suotavaa
Miksi käyttää kuviota?
Kuvion tärkein tehtävä tiedon välittäminen visuaalisesti. Kuvat kommunikoivat nopeasti ja suoraan ja voivat olla vakuuttavampia ja paljastavampi
Kuvioita voidaan käyttää esittämään aineiston rakenteellisia
ominaisuuksia tiivistämään suuria tietomääriä osoittamaan asioiden kytkeytymistä
toisiinsa välittämään ajatuksia ja johtopäätöksiä
Suomen asetus- ja säädöskokoelmassa julkaistujen säädösten määrä ja säädösten
sivumäärä 1920-2004
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 1995 2000 2004
Säädöksiä Säädöskokoelman sivumäärä
X-akseli
Y-akseli
selite
Suulliseen valmisteluun ja pääkäsittelyyn edenneet riita-asiat käräjäoikeuksissa 1994-2008
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Suullinen valmistelu Pääkäsittely
Suulliseen valmisteluun ja pääkäsittelyyn edenneet riita-asiat käräjäoikeuksissa 1994-2004
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Suullinen valmistelu Pääkäsittely
Kriminologisen tutkimuslaitoksen ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen
julkaisut viisivuotiskausittain 1964-2008
0
20
40
60
80
Kriminologia Oikeussosiologia
Oikeussosiologia 2 11 13 17 17 26 24 21
Kriminologia 6 36 21 21 11 24 49 39 43
1964-1969
1970-1974
1975-1979
1980-1984
1985-1989
1990-1994
1995-1999
2000-2004
2005-2008
8,2
47,1
99,3
125,6
25,5
13,0
35,0
2,09,811,7
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
UM OM SM PLM VM OPM MMM LVM KTM STM TM YM
(Tilastokeskus)
[milj. e]
OPTL/VH
Tutkimus- ja kehitysrahoitus hallinnonaloittain 2006
Kenen kansalaiset haluaisivat ratkaisevan juttunsa 1998 (N=1027)
0 %
10 %20 %
30 %
40 %50 %
60 %
70 %
80 %90 %
100 %
Lapsen huolto Asuntokauppa Liikennerikos
Lakimiehet Molemmat Lautamiehet
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen varat 1974-2006 ja palkkojen osuus siitä
0200000400000
600000800000
10000001200000
140000016000001800000
1974
1976
1978
1980
1982
1984
1986
1988
1990
1994
1996
1998
2000
2002
2004
Budjetti Sopimukset Palkkaus
Taloudelliset vaikutukset hallituksen lakiesityksissä 1998 (N=200)
36 %
30 %
34 % Markkamääräinenarvio
Sanallinen arvio
Ei vaikutuksia
Maksamismääräysasiat ja summaariset asiat alioikeuksissa 1955-2005
0
20000
40000
60000
80000
100000
120000
140000
160000
180000
200000
1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005
Summaariset
Maksamismääräykset
Esitettävän ja painettavan version erot
Esitettävä versio
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
1995 1996 1997 1998
Suullinen valmistelu Pääkäsittely
Painettava versio
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
1995 1996 1997 1998
Suullinen valmistelu Pääkäsittely
Ei tällaisia kuvioita
1995
1997
1999
2001
100000
125000
150000
175000
200000
Kirjallisessa valmistelussa käräjäoikeuksissa ratkaistut asiat 1995-2002
Ei tällaisia kuvioita 2
Asianosaisyhdistelmät pääkäsittelyyn edenneissä riidoissa 2004
Yhteisö vs. yhteisö Yksityinen vs. yhteisö
Yhteisö vs. yksityinen Yksityinen vs. yksityinen
Eikä näin…..
Käräjäoikeuden riita-asiat 1995-2006 ratkaisuvaiheen mukaan
020000400006000080000
100000120000140000160000180000200000
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
Suullinen valmistelu
Pääkäsittely
Kirjallinen
…vaan näin
Käräjäoikeuden riita-asiat 1995-2006 ratkaisuvaiheen mukaan (suhteutettu asteikko)
010002000
3000400050006000
70008000
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
0
30000
60000
90000
120000
150000
180000
210000
Suullinen valmistelu
Pääkäsittely
Kirjallinen
Kirjallisuutta: oikeussosiologia
Ervasti, K.: Laki, Konflikti, tuomio (2012) Kyntäjä, T.: Muurahaisia
oikeussosiologian pesästä (2000) Laitinen, A.: Oikeussosiologian perusteet
(2002) Niemi-Kiesiläinen & Honkatukia & Karma
& Ruuskanen: Oikeuden tekstit diskursseina (2006)
Kirjallisuutta: metodit Metsämuuronen: Tutkimuksen tekemisen perusteet
ihmistieteissä (2005) Hirsjärvi & Remes & Sajavaara: Tutki ja kirjoita (2005) Uusitalo: Tiede, tutkimus ja tutkielma (1995) Alasuutari: Johdatus yhteiskuntatutkimukseen (2001) Alkula & Pöntinen & Ylöstalo: Sosiaalitutkimuksen
kvantitatiiviset menetelmät (1994) Toivonen: Empiirinen sosiaalitutkimus (1999) Tuomi & Sarajärvi: Laadullinen tutkimus ja
sisällönanalyysi (2004) Eskola & Suoranta: Johdatus laadulliseen tutkimukseen
(2000) Alasuutari: Laadullinen tutkimus (2001) Hirsjärvi & Hurme: Tutkimushaastattelu (2001) Grönfors: Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät (1982)