Elias Lönnrotin Selveys Seura

Toivo Vuorela

Kun Elias Lönnrot joutui vuonna 1833 piirilääkä-riksi Kajaaniin, olot olivat tuossa muusta maailmas-ta erist;meessä yhteisössä jonkin verran toiset kuinnykyisessä kulttuuri-Kainuussa. Asukkaita ei kau-pungissa ollut täyttä neljääsataa ja "nekin elivätpääasiallisesti kalastuksella, joka tuotti aika hyvin",toteaa Lönnrotin elämäkerran kirjoittaja AarneAnttila.

Seurapüri Kajaanissa - siis 147 vuotta sitten - olipieni, "kaikkiaan kymmenkunta herraa ja puoliher-raa": kirkkoherra Karl Aejmelaeus, kappalainenJuhana Appelgren, Paltamon kappalainen AdolfForbus, postimestari Edvard Montgomery, deekik-selle joutunut hovioik. ausk. Aksel Elfving, jokaelätti itseään puhtaaksikirjoittamalla tuomarille, jaeräitä muita. Jonkinlaisina toisen asteen jäseninäherraseuraan kuuluivat juoppo pormestari, kaupun-ginviskaali ja rokottaja, yksityisyrittäjistä värjäri jaeräs kauppias. Erillään seurasta pysytteli vainkaupungin apteekkari Antti Malmgren, joka kuuluiheränneisiin.

Lönnrotin tietoon oli tullut, että raittiuden asia oliAmerikassa saavuttanut tuloksia: raittiusliike oliYhdysvalloissa kerännyt piirünsä kaksi miljoonaajäsentä, ja yksin New Yorkissa oli 450 krouvarinpitänyt lopettaa toimintansa. Lönnrot ryhtyi perus-tamaan raittiusyhdistystä Kajaanün. Aihetta oli,kuten voi päätellä mm. niistä kokemuksista, joitaLönnrotilla itsellään oli osanotostaan Kajaaninseuraelämään ja joita hän avoimesti kuvailee. MuttaLönnrot oli lahjakas psykologi. Hän käsitti, etteijynkillä vaatimuksilla ollut mahdollista päästä puus-ta pitkään. Oli viisainta mukautua olevün oloihin.

Eräässä säilyneessä kirjekonseptissaan Lönnrotkuvailee juhlimista Kajaanissa tammikuussa 1834:

"Sen jälkeen kun sinulle viimeksi kirjoitin, olentehnyt matkan Ouluun, jossa vietin joulua pariviikkoa ja enemmänkin. Sittemmin olen enimmäk-seen maannut kotona, maannut sanan varsinaisim-massa merkityksessä. Sunnuntai-iltapäivät ovattehneet jyrkän poikkeuksen tästä makuusta, silläsilloin kokoonnutaan klubille. Sinun pitää nimittäintietää, että meillä on täällä oikea klubilaitos tänätalvena. Sitä pidetään vuoron perään kunkinasianosallisen luona, aletaan sunnuntaisin 3--4 ip. jajatketaan noin klo 11:een, jolloin saa kuivanvoileivän paljon nautitun nesteen päälle. Valssi,

katrilli ja piiri- tai joulutanssit huvittavat nuorisoa,mutta me vanhemmat istuudumme bostonpöytään,josta ei kernaasti lähdetä, ellei lasia tai püppuatäyttämään, minkä useasti kyllä apulaiset suoritta-vat. Kolmena viime päivänä olemme poikenneetsäännöstä ja meillä on ollut suuria kokouksia jokailta: viime sunnuntaina postimestari Montgomeryn,seuraavana päivänä tohtorinna Aejmelaeuksen jakuten jo mainitsin eilen asessorin (Flanderin) luona.Syynä poikkeukseen on ollut, että seudulla on ollutpitkämatkaisia vidraita. Oltuamme edellise-nä päivänä tohtorinna Aejmelaeuksen luona, missäpelattiin, tanssittün ja juotün, tulin yöksi asessoriFlanderille. Seuraavana aamuna vietettiin raitistaelämää, koska ei muuta nautittu kuin kaksi kuppiakahvia, yksi lääkeryyppy ja yksi aamiaisryyppy,jotka eivät sulaneet yhdeksi kuten Wenellillä.Aamiaisen jälkeen lähdin kruunuvouti Wichmanilletapaamaan kapteeni Hällströmiä ja kollega Nyma-nia Oulusta, jotka kuulemma olivat saapuneetedellisenä iltana sinne. Siellä juotiin useita lasejaolutta ja sen jälkeen matkustin mainittujen herrojenseurassa Kajaaniin. Allekirjoittaneen luo päästyäotettün perusteellinen 'kylmästä tultua' ja senjälkeen juotiin vielä aamupäivällä 3 pulloa Madei-raa, 2 allekirjoittaneen luona, minkä jälkeen käytünAmmäkoskella ja Kajaanin-linnan raunioilla, ja yksiForbuksella. Neljäs tyhjennettiin päivälliseksi, süsaika paljon vüteen mieheen. Iltapäivällä vierailim-me postimestari Montgomerylla ja siellä juotünkuppi totia, minkä jälkeen seurue lähti Paltamor:n.Suuri punssibooli oli jo valmüna pöydällä ja useitavarabooleja piilossa. Kaikki tyhjennettün asianmu-kaisesti, kunnes puoliyön vaiheilla saimme illallista.Kun kortteja ei ollut esillä, täytyi minunkin tanssiaja tanssin lakkaamatta ainakin 6-7 katrillia. Noinklo 11 piti minun ja Nymanin kirjoittaa Ouluun,mutta siitä tuli vain hieroglyfejä Noin klo 12yöllä alkoi koko rakennus valssata ympäri, ja kun enmilloinkaan ole pitänyt valssista, koska en itseoikein osaa pitää tahtia, nün kiusasi minua myöstämä rakennuksen valssi, minkä vuoksi otin lakkinija aloin vaeltaa Kajaaniin keskellä yötä. Tulin kotün1/2 3 varsin selvänä, mutta kirotun väsyneenä. Janiin loppui kaikki."

Seuraavat otteet Lönnrotin laatimista raittiusyh-distyksen säännöistä osoittavat, ettei ainakaan

69

vieraanvaraisuuden lakia saanut loukata.Yksityisen jäsenen velvollisuudet:§ 2. Ennen kaikkea pidättyköön hän sellaisten

väkijuomien käytöstä, joihin sisältyy palovünaa,aarakkia, rommia minkä nimellisenä tahansa.

§ 4. N.s. ruokaryyppy voitakoon antaa raittiusyh-distykseen liittymättömälle vieraalle samoin kuinlääkeryyppy aamuisin vieraalle, joka on yhdistyk-sen jäsenen luona ollut yötä. Kummassakin tapauk-sessa käytettäköön viinaa välttämättömän lääkkeennimellä voimatonta luontoa virkistämässä.'§ 5. Jäsenillä olkoon oikeus iltaisin kestittää

yhdistykseen kuulumattomia vieraitaan korkein-tansa 3/4 korttelin suuruisella lasilla limonadia(vastaa viskyä). Millään tekosyyllä älköön tarjotta-kon useampia laseja.

§ 6. Olkoon jäsenen kuitenkin sallittu korkeintansaneljästi vuodessa talossa vieraille käyttää suurem-paa kestitystä, niin että punssimalja pannaan esün,jolloin hänen kuitenkin alussa tulee ilmoittaa, ettäjokainen joisi halunsa mukaan, odottamatta sittem-

min mitään erikoista kehoitusta. Alköön hän itsetäUöin juoko punssia.

Raittiusyhdistyksen toiminnan aloittamisestaLönnrot kirjoitti päiväkirjaansa:

"Tämä päivä on kylläki lystillinen Kajaanissa.Aamulla tuli Christian Aejmelaeus ja Axel Eüvingluokseni, aikovat Selveys Seuraan, sillä nimitettyainaki. Axeliki, toiselta vaaittu, lupasi nimensäSeuran matrikkelün kirjottaa, vaan luuli silläansanneensa vähimmäksiki yhen ryylryn. Christianikirjotti. Sitte kutsuttiin Montgommerün eineelle.Siellä juotiin putelli Portvüniä, koissani toinen,kolmas Forbuksen luona, neljäs, vües ja kuuesapteekissa, sitte puolitoista luonani, illalla totia javüniä Forbuksessa."

Eino Leino kirjoitti: "Elias Lönnrot on kuinSuomen kansa, Suomen kansa on kuin EliasLönnrot." - Kieltolain toteuttajilla ei kuitenkaanollut samaa psykologista tajua kuin Elias Lönnrotil-la, kansallisella suurmiehellämme, joka aikoinaanponnekkaasti yritti ajaa raittiuden asiaa Kajaaninkaupungissa.

70