Yritystoiminnan Kehittäminen - hame.fi · PDF fileNämä trendit näkyvät eri toimialoilla eri tavoin. Globalisaati- ... Metalliteollisuuden...

Hämeen liiton julkaisu V:80

Yritystoiminnan Kehittäminen

Hämeen toimialojen linjat 2005

Häm

eRe

gion

Häm

eRe

gion

Häm

een

liitt

o

Yritystoiminnan kehittäminen • Hämeen toimialojen linjat 2005

www.hameenliitto.fi/aluekehitysselvitykset

Kansikuva: Kehittämiskeskus Oy Häme • Julkaisun toimitus: Jukka Ojanen • Taitto: Mari Myllylä • Graafit: Anja Uusitalo

Julkaisija: Hämeen liitto • Julkaisunumero V: 80 • Painopaikka: Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi 2006.

Häme

1H Ä M E E N T O I M I A L O J E N L I N J A T 2 0 0 5

Aluekehitykselle linjoja toimialoittain

Häme on kestävästi kilpailukykyinen

Luontaiset edellytykset pitävät Hämettä kasvussa. Keskeinen sijainti, monipuolinen toimialarakenne ja vakaa yrittäjyys ovat kestäviä alueellisen kilpailukyvyn peruskiviä. Toki myös yrityspalveluilla on roolinsa ke-hityksen vauhdittajana.

Liikevaihdot ovat edelleen kasvaneet sekä teollisuu-dessa, että palvelualoilla maan keskiarvoja nopeam-min. Vuonna 2003 yritysten nettomäärä kasvoi 132 yrityksellä ja vuonna 2004 166 yrityksellä. Vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan yritysmäärän kas-vu jatkui saman suuruisena. Vuonna 2003 työllisten osuus väestöstä oli 68,7 % ja vuonna 2004 69,1 %, mikä ylittää valtakunnalliset arvot.

Alueellista kilpailukykyä kuvaa myös asukasmäärän nettolisäys, joka vuonna 2004 oli 848 henkilöä. Vuo-den 2005 arvio oli 775 henkilöä.

Yritysten toimintaympäristöä mittaavilla kilpailukyky-mittareilla Suomi on ollut maailmanlistalla toistuvasti ykkösenä ja Häme siinä mukana. Vastaava taloudel-lisen elintason nousu edellyttää kuitenkin tehokas-ta tuotantorakenteiden ja toimialojen uudistumista. Yrittäjyyden kehitys ja innovaatiotoiminta toimialo-jen sisällä ja erityisesti niiden rajapinnoilla on avain-asemassa.

Hämeessä on keväästä 2004 alkaen toiminut keskei-simmillä toimialoilla kehittämisryhmät, jotka ovat ar-vioineet kehityssuuntia ja miettineet niihin parhaita vastauksia. Globalisaatio ja muut kehityssuunnat vai-kuttavat eri toimialoilla eri tavoin. Aluekehityksen nä-kökulmasta on sen tähden välttämätöntä tarkastella samanaikaisesti useita keskeisiä toimialoja.

Tämän julkaisun aukeamat ovat toimialaryhmien ryh-mien tuottamia. Tekstiasua on muokannut myös toi-mittaja Arno Juutilainen.

Hämeessä vuoden 2005 lopulla

Kyösti Vehmas Heikki Kauppinen Jari KattainenHämeen Yrittäjät Riihimäen- Hyvinkään Hämeen kauppakamari kauppakamari

Matti K. Hakala Pekka Savolainen Jouni HaajanenHämeen ammattikorkeakoulu Hämeen TE-keskus Kehittämiskeskus Oy Häme

Timo Lindvall Pekka Pietiäinen Jukka OjanenForssan Seudun Ekes- yrityspalvelut Hämeen liittoKehittämiskeskus Oy

2 Y R I T Y S T O I M I N N A N K E H I T T Ä M I N E N

Sisällysluettelo

1Erityisesti kehitettävät toimialat 3

2 Kehityspiirteitä 4

3 Metalli 6

4 Elintarvike 8

5 Puutuoteala 10

6 Matkailu 12

7 Elektroniikka 14

8 Hyvinvointi 16

9 eOppiminen 18

10 Kulttuurialan yritystoiminta 20

11 Ideamaakunta 22

12 Yrittäjyysmaakunta 24

13 Yrittävä maaseutu 26

Kehittämisryhmät 28

Kehittämisryhmät 28


Erityisesti kehitettävät toimialat1

Teollisuuden toimialarakenne elokuussa 2005

Teollisuuden yrityskokorakenne elokuussa 2005

Painopistetoimialojen toimipaikkojen määrän kehitys 1995-2003 Hämeessä

Teollisuuden toimialarakenne elokuussa 2005

0 50 100 150 200 250

Koksin, öljytuotteiden jne. valm.

Nahan ja nahkatuotteiden valmistus

Kumi- ja muovituotteiden valmistus

Kemikaalien, kem. tuott. jne. valm.

Kulkuneuvojen valmistus

Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valm.

Ei-metallisten mineraalituotteiden valm.

Elintarv., juomien ja tupakan valm.

Tekstiilien ja tekstiilituotteiden valm.

Massan jne. valm.; kustant. ja painam.

Muu valmistus

Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus

Koneiden ja laitteiden valmistus

Metallien jalostus, metallituott. valm.

Toimipaikkojen lkmLähde: Tilastokeskus, yritysrekisteri

Teollisuuden yrityskokorakenne seuduittain henkilöstönsuuruusluokan mukaan elokuussa 2005

0

100

200

300

400

500

600

700

ei vielätiedossa

0 - 4henkilöä

5 - 9henkilöä

10 - 19henkilöä

20 - 49henkilöä

50 - 99henkilöä

100 - 249henkilöä

250 - 499henkilöä

500 - 999henkilöä

Lähde: Tilestokeskus, yritysrekisteri

Forssa

Riihimäki

Hämeenlinna

Painopistetoimialojen toimipaikkojen määrän kehitys 1995-2003Hämeen maakunnassa

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Toimipaikkojen

lkm

Elintarv., juomien ja tupakan valm. Puu- ja huonekaluteollisuusMetalli - ja koneteollisuus Majoitus- ja ravitsemistoiminta

Lähde: ToimialaOnline, Tilastokeskus: Toimipaikkarekisteri

Toimialaryhmät ovat arvioineet kehityssuuntia ja nii-den perusteella kehittämisen linjoja seuraavilta toimi-aloilta:

• metalli

• elintarviketeollisuus

• puutuoteala

• matkailu

• elektroniikka

• hyvinvointiala/hoiva-ala

• ICT-ala/ eOppiminen

• kulttuurialan yritystoiminta

Lisäksi on tarkasteltu yrittäjyyden kehitystä, yritysten in-novaatioympäristöä ja maaseutua toimintaympäristönä.

Valinta perustuu toimialojen merkittävyyteen elinkeino-rakenteessa sekä toistaiseksi vähäisten toimialojen ke-hittymismahdollisuuksiin.

Innovaatioympäristön ja yrittäjyyden tarkasteluilla pyri-tään parantamaan kaikkien toimialojen edellytyksiä.

Tarkastelulla kootaan julkista rahoitusta keskeisimpiin asioihin, entistä laajempiin ja vaikuttavampiin hankkei-siin. Pyrkimyksenä on myös helpottaa kehittämishank-keiden menettelytapoja.

Toimialojen valinnalla ei kuitenkaan suljeta muita toimi-aloja julkisen rahoituksen piiristä.


2 Kehityspiirteitä

Toimipaikkojen määrä 2004 2005 2004 2005Alkutuotanto 269 281 Rakentaminen 1 295 1425Teollisuus 1 139 1139 Palvelut 6 248 6952Yritystoimipaikat yhteensä 8 951 9797

Maatiloja* 2003 2004 2 920 2886

Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri, *Maatilarekisteri

Työpaikkakehitys Hämeen maakunnassa 1970-2003(e)ja tavoite vuonna 2006

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2001 2002 2003(e) 2006**

Lähde: Tilastokeskus ** Maakuntasuunnitelman tavoite 2006(e) = ennakkotieto

Työp

aikat

Maa- ja metsätalous Jalostus Yksityiset palvelut Julkiset palvelut

Teollisuuden liikevaihto (trendi) Hämeen maakunnassa ja kokomaassa 1995-2005

60

80

100

120

140

1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Lähde: Tilastokeskus, Liiketoiminnan kuukausikuvaajat; Toimiala Online

Ind2000

=100

Kanta-Häme Koko maa (CDE)

Palvelujen liikevaihto (trendi) Hämeen maakunnassa ja kokomaassa 1995-2005

60

80

100

120

140

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Lähde: Tilastokeskus, liiketoiminnan kuukausikuvaajat; Toimiala Online

Ind2000

=100

Kanta-Häme Koko maa

Työpaikkakehitys Hämeessä 1970-2003 (e) ja tavoite vuonna 2006

Teollisuuden liikevaihto (trendi) Hämeessä ja koko maassa 1995-2005

Palvelut ja teollisuus kasvavat

Julkiset palvelut on Hämeessä edelleen suurin tuotannon ala. Julkisten palvelujen osuus kokonaistuotannosta on 31 %. Koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelujen osuus on 21 %. Kau-pan vuosittainen kasvu on ollut noin 5 %, mikä on noin pro-senttiyksikön verran maan keskiarvoa suurempi. Yksityisten palveluiden kasvu on maan keskimääräisellä tasolla, mutta on nopeampaa kuin julkisten palvelujen kasvu. Kaupan ja yksityisten palvelualojen työllisyys on kasvanut noin 1-2 % muuta maata nopeammin.

Palvelualojen yritystoimipaikkojen määrä on kasvanut vuo-sina 2004-2005 6248:sta 6952:een, mikä näkyy palvelutuotan-non ja palvelualojen työllisyyden kasvuna.

Teollisuustuotanto on kasvanut vuosina 2001-2005 lieväs-ti muuta maata ripeämmin. Teollisten toimipaikkojen määrä ei vuonna 2005 lisääntynyt. Tuotannon kasvu taittui metalli-toimialalla vuonna 2005 ja elintarvike- sekä puutuotealoilla vuonna 2004.

Rakentaminen on kääntynyt nousuun

Rakennustoimipaikkojen lukumäärä on 90-luvun laman jäl-keen kääntynyt selvään nousuun. Toimipaikkojen määrä li-sääntyi vuosina 2004-2005 1295:stä 1425:een. Rakennustuotan-non kapasiteetista osa suuntautuu maakunnan ulkopuolelle. Maakunnan rakennustuotanto on ollut noin prosenttiyksi-kön verran muuta maata ripeämmässä kasvussa.

Alkutuotanto on vähentynyt

Alkutuotanto on laskenut vuosina 2001-2003 jopa yli 4 %, kun tuotannon määrä koko maassa on säilynyt lähes ennallaan. Alkutuotannon työllisyyden vähentyminen on vastannut li-kimain maan kehitystä.

Yleiset kehityssuunnat vaikuttavat eri tavoin eri toimialoilla

Tuotannon verkottuminen, yrittäjien ja henkilöstön ikäänty-minen sekä globalisaation vaikutukset muuttavat teollisuu-den rakenteita hyvinkin nopeasti. Ne uhkaavat varsinkin pieniä alihankintayrityksiä, jos yritykset eivät kykene muut-tumaan rakenteiden mukana.

Nämä trendit näkyvät eri toimialoilla eri tavoin. Globalisaati-on vaikutukset tuotteiden hintaan ja markkinoihin ovat hy-vin erilaisia. Kasvulla ja verkottumalla yritykset selviytyvät parhaiten muutoksesta. Esimerkiksi metallialalla suurten yri-tysten alihankkijoille tarjoutuu mahdollisuus kasvuun pää-miehen rinnalla.

Hämeen hyvä sijainti, helppo saavutettavuus ja logistiset palvelut antavat yrityksille mahdollisuu-den myönteiseen kehitykseen.


Kuva: Kehittämiskeskus Oy Häme

Hämeen väestökehitys 1990-2004 ja väestöennuste 2005-2040

Kanta-Hämeen väestökehitys 1990-2004 javäestöennuste 2005-2040

160000

165000

170000

175000

180000

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2020 2030 2040

Lähde: Tilastokeskus; Kaupunki- ja seutuindikaattorit, Väestöennuste 2004-2040

Väkiluku v.2004 Kanta-Hämeessä 167630 henkilöä

Kuvio 2.1.4 Teollisuuden viennin kehitys 1991—2003*, M�

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1991 1993 1995 1997 1999 2000 2001 2002 2003*

Lähde: Tilastokeskus, Teollisuustilasto

M�

0,0 %

1,0 %

2,0 %

3,0 %

4,0 %

5,0 %Hämeenlinnan seutu

Riihimäen seutu

Forssan seutu

Häme

%-osuus kokonaisviennistä

Teollisuuden viennin kehitys Hämeessä

1991-2003*, M €

Asukkaita 100 km etäisyydellä Forssasta 1 975 000 150 km etäisyydellä Forssasta 2 881 000

Asukkaita 100 km etäisyydellä Riihimäeltä 2 025 000 150 km etäisyydellä Riihimäeltä 2 844 000 Tallinnan asukkaat mukaanlukien 3 274 000

Asukkaita 100 km etäisyydellä Hämeenlinnasta 2 175 000 150 km etäisyydellä Hämeenlinnasta 2 863 000

Tuotannon kasvu Kanta-Hämeessä ja kasvuero koko maahan nähden

-5 %

-4 %

-3 %

-2 %

-1 %

0 %

1 %

2 %

3 %

4 %

5 %

Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset Palvelut Julkiset Palvelut

Keskim

äärin

%p.a.

2001 - 2003 2004 - 2006 Poikkeama 2001 - 2003 Poikkeama 2004 - 2006

Työllisyyden kasvu Kanta-Hämeessä ja kasvuero koko maahan nähden

-5 %

-4 %

-3 %

-2 %

-1 %

0 %

1 %

2 %

3 %

4 %

Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset Palvelut Julkiset Palvelut

Keskimäärin

%p.a.

2001 - 2003 2004 - 2006 Poikkeama 2001 - 2003 Poikkeama 2004 - 2006

Työllisyyden kasvu Hämeessä ja kasvuero koko maahan nähden

Tuotannon kasvu Hämeessä ja kasvuero koko maahan nähden


Kanta- Häme sijaitsee Suomen väestöllisessä keskipisteessä. Saavutettavuus paranee lähivuosina entisestään vireillä ole-vien logististen hankkeiden seurauksena.

Innovaatiopalvelut paranevatVuonna 2005 käynnistyi metallitoimialaa palveleva Innosteel sekä elintarvike- ja elektroniikka-aloihin keskittyvä Bifeel. Tutkimuslaitosten ja muiden innovaatiopalveluja tarjoavien kehittäjätahojen yhteistyönä pyritään rakentamaan toimin-tatapaa ”Häme-mallia”, jossa tutkimus, ja innovaatiopalvelut auttavat yritysprosesseja mahdollisimman tehokkaasti.

Asumisen vetovoima kasvaaAsukasmäärä maakunnassa on vuosina 2004- 2005 kasvanut vuosittain noin 0,5%. Väestömäärän kasvua pyritään ylläpi-tämään tehostuneen tarjonnan ja tuotekehityksen keinoin.


3 MetalliMetallialan yrityksiä maakunnassa on noin 350. Valta-osa yrityksistä on pieniä, alle viisi henkilöä työllistäviä. Rau-taruukin osuus henkilöstöstä ja liikevaihdosta on merkittävä. Metallialan työpaikkoja on yhteensä noin 5000. Metalliala on selvästi suurin teollinen toimiala maakunnassa. Yrittäjäkunta ikääntyy ja yritysten määrä vähenee.

Suuret yritykset kansainvälistyvät edelleen. Pienten ja keski-suurten yritysten keskimääräinen yrityskoko kasvaa. Tuotan-to kasvaa ja tuottavuus paranee.

Toimialan kehitys on sidoksissa terästuotteiden hintoihin, jot-ka muuttuvat suhdanteiden mukana nopeasti ja joiden kehi-tystä on vaikea ennustaa.

Kansainvälisyys

Metalliteollisuudessa on meneillään rakenteellinen muutos, jossa globaaleilla markkinoilla toimivat päähankkijat luopu-vat komponenttivalmistuksesta. Keskitytään tuotemerkkien rakentamiseen, asiakashallintaan sekä toimitusverkkojen ke-hittämiseen ja ohjaamiseen.

Volyymituotantoa siirtyy Suomen ulkopuolelle. Päähank-kijoilla jää kuitenkin kotimaahan tuotekehitykseen sidottua tuotantoa, jonka volyymi ja työllistävä vaikutus kasvavat.

Kulttuurisidonnaiset tuotteet ja henkilöstön korkeaan am-mattitaitoon perustuva tuotanto on vähiten siirtymisherk-kää. Työvoimapula ei kuitenkaan saisi haitata tätä tuotantoa. Asuinviihtyvyydellä helpotetaan työvoiman saantia.

Päähankkijat pyrkivät keskittämään alihankintaa yrityksiin, jotka palvelisivat niitä globaalisti ja kykenisivät yhä täydel-lisempien komponenttien toimituksiin. Järjestelmätoimitta-jalta vaaditaan tiivistä yhteistyötä päämiehen kanssa ja ver-kottumista muihin kumppaneihin. Kumppaneille siirretään myös suurina kokonaisuuksina asennustöitä ja huoltoa.

Laatu, hinta ja toimitusaika eivät useinkaan riitä suomalaisel-le alihankintayritykselle. Päähankkijat vaativat nykyistä suu-rempaa vastuuta tuotteen kehittämisestä ja logistiikasta.

Useiden pk-yrityksien on arvioitava uudelleen strategiansa ja nimenomaan kytkeytymisensä kansalliseen sekä kansain-väliseen verkkoon. Niiden on tehtävä päätöksiä toimialas-taan ja tuotekehityksestä. Tuotteita ja valmistusprosesseja on sertifioitava ja standardoitava. Yrityksiltä vaaditaan uusia in-formaatiojärjestelmiä, liikkeenjohtotaitoja ja tuotekehitystä. Monissa yrityksissä nämä ratkaisut on tehtävä yhtä aikaa su-kupolvenvaihdoksen kanssa.

Muutos tarjoaa kyvykkäille ja kasvuhaluisille järjestelmätoi-mittajille erinomaisia mahdollisuuksia.

2000 2001 2002 2003 2004Toimipaikkoja 333 350 336 337 345Henkilöstö 4 890 5 152 5 261 5 147 5 072Liikevaihto (1000 euroa) 828 929 4 079 567 1 099 777 1 123 217 1 254 934

Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri, ToimialaOnline

Metalliteollisuuden liikevaihdon kehitys (trendi) Kanta-Hämeessä ja koko maassa 1997- 4/2005

60

80

100

120

140

160

01 05 09 01 05 09 01 05 09 01 05 09 01 05 09 01 05 09 01 05 09 01 05 09 01

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Tren

di2000

=100

Kanta-Häme: koko metalliteollisuusKoko maa: Metallien jalostusKoko maa: Metallituotteiden valmistus pl. koneetKoko maa: Koneiden ja laitteiden valmistus

Lähde: Tilastokeskus, liiketoimintakuvaajat

Metalliteollisuuden henkilöstön kehitys (trendi) 1997-5/2005

70

80

90

100

110

120

130

01 03 05 07 09 11 01 03 05 07 09 11 01 03 05 07 09 11 01 03 05 07 09 11 01 03 05 07 09 11 01 03 05 07 09 11 01 03 05 07 09 11 01 03 05 07 09 11 01 03 05

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Ttrend

i2000=100


Metalliteollisuuden tuotannon brutto- ja jalostusarvoHämeessä 1995 - 2003

0

200000

400000

600000

800000

1000000

1200000

1400000

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003Lähde: Tilastokeskus, Teollisuuden ja rakentamisen rakennetilasto

1000

�

Tuotannon bruttoarvo Tuotannon jalostusarvo

Metalliteollisuuden liikevaihdon kehitys (trendi) Hämeessä ja koko maassa 1997-4/2005

Metalliteollisuuden henkilöstön kehitys (trendi) Hämeessä 1997-5/2005

Metalliteollisuuden tuotannon brutto- ja jalostusarvo Hämeessä 1995-2003

Metallin kehityslinjat:1. Pk-yritysten strategiat.2. Kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen.3. Uuden teknologian käyttöönotto.4. Toimialan kiinnostavuuden lisääminen.


Teknologia

Tutkimus ja tuotekehitys on yhä tärkeämpi osa Suomen tuo-tantoa. Kustannuksiltaan kallista tuotantoa voidaan pitää yllä vain, jos siihen kytkeytyy uusinta tekniikkaa.

Kilpailukyvyn säilyminen edellyttää omaa tuotekehitystä myös yrityksiltä, jotka ovat tähän asti tukeutuneet kehitys-työssä vain päämiehiinsä. Tuotteissa on yhä enemmän älyk-kyyttä ja tuotteen elinkaari, uusiokäyttöä myöten, arvioidaan entistä tarkemmin. Automaatio yleistyy edelleen standardien myötä. Simulaatioita ja mallinnuksia käytetään yhä pienem-pien sarjojen ja halvempien tuotteiden valmistuksessa.

Tuotekehitystä tulee lisätä nimenomaan aloilla, joissa kysyntä ja kasvunäkymät ovat hyvät. Julkisen hallinnon on keskitet-tävä tukeaan näille aloille.

Innosteel auttaa erityisesti metallin pk-yrityksiä tuotekehi-tyksessä ja teknologian soveltamisessa.

Työvoima

Ammattitaitoisen työvoiman tuleva puute nähdään uhkana. Tämä hidastaa kehitystä jo nyt (hitsaus, koneistus), sillä kas-vuyritykset eivät luota työvoiman saatavuuteen. Vaikka alan työllisyys ja palkkataso ovat kilpailukykyisiä, sen vetovoimaa on muuten parannettava.

Nuorille on jaettava tietoa alan tilanteesta ja hyvistä näkymis-tä. Koko henkilöstön toimintakyky kansainvälisessä ympäris-tössä on kehitettävä.

Metallin kehityslinjat:

1. Pk-yritysten strategisen suunnittelun ja suunnitelmien toi-meenpanon edistäminen.2. Konkreettisia monitoimialaisia työnjako/yhteistyömalleja (esim. yhteistyöfoorumeita, messuesiintymisiä) edistämään kotimaista ja kansainvälistä verkottumista. 3. Asiakkuuksien laajentaminen ja asiakkuuksien hoito jär-jestelmällisen kehityksen kohteeksi. 4. PK-yritysten teknologiaviiveen pienentäminen seurannan, testausten, mallinnusten, kärkiyritysten kokemusten koulu-tustarjonnan ja käyttöönottotukien keinoin sekä muilla toi-milla.5. Osaavan työvoiman saatavuudesta huolehditaan muun muassa Innosteelillä.6. Toimialan kiinnostavuutta lisätään.

Yhteystiedot:[email protected]

[email protected]@te-keskus.fi

[email protected]

Metalliteollisuuden toimipaikat henkilöstön suuruusluokan mukaanelokuussa vuonna 2005

0

50

100

150

200

250

ei vielätiedossa

0 - 4henkilöä

5 - 9henkilöä

10 - 19henkilöä

20 - 49henkilöä

50 - 99henkilöä

100 - 249henkilöä

250 - 499henkilöä

500 - 999henkilöä

Metallien jalostus Metallituott. valm. pl. koneet ja laitt. Koneiden ja laitteiden valmistus

Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisteri

Metalli - ja koneteollisuuden vienti Hämeen maakunnassa 1995-2003

300000

350000

400000

450000

500000

550000

600000

650000

700000

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

1000

Euroa

Metalli ja koneet yhteensä

Lähde:Tilastokeskus, Teollisuuden ja rakentamisen rakennetilasto



Metalliteollisuuden toimipaikat henkilöstön suuruusluokan mukaan Hämeessä elokuussa 2005

Metalli- ja koneteollisuuden vienti Hämeessä

1995-2004


4 ElintarvikeRuokaosaamisen maakunta

Hämeessä on kansallisesti vahvoja elintarvikeyrityksiä. Elin-tarviketeollisuus on ollut ja on kovassa rakennemuutoksessa osana EU:n kotimarkkinoita ja kansainvälisen kaupan vapau-tumista. Suuriakin tuotantolaitoksia on lakkautettu. Elintar-viketeollisuus on Hämeessä, Suomen kulutuksen keskiössä, viime vuosina myös investoinut voimakkaasti. Hämeeseen on keskittynyt poikkeuksellisen runsaasti elintarvikealan tut-kimusta ja tuotekehitystä, mikä muodostaa yrityksille inno-vatiivisen toimintaympäristön.

Elintarviketeollisuus on perinteisesti nähty maatalouden jat-keena. Hämeessä isot yritykset jalostavat lähinnä kotimaisia maataloustuotteita suomalaisille. Yksikkökoot ovat edelleen pieniä. Vientiä on suhteellisen vähän. Kansainvälisiä brändi-tuotteita ei juurikaan ole kehitetty. Kansallisesti vahvaa tuo-tantoa, jossa kotimaisen maataloustuotannon osuus on vä-häinen, on myyty ulkomaille.

Globalisaatio

Globalisaatio ja EU:n sisämarkkinat edistävät elintarvikkei-den liikkuvuutta. Kansainväliset kauppaketjut liikuttavat yhä suuremman osan elintarvikkeista.

Maatilojen lukumäärä vähenee ja niiden koko kasvaa. Tilojen erikoistuminen on vähentänyt kiinnostusta omaan jalostuk-seen, mutta toisaalta koon kasvu ja erikoistuminen lisäävät tietämystä ja mahdollisuuksia investointeihin.

Suomalaiset haluavat ostaa kotimaisia elintarvikkeita, mutta ostotilanteessa valintaan vaikuttaa myös hinta. Suomalaisuu-den merkitys on pieni pitkälle jalostetuissa tuotteissa. Valmis-ruokien kulutus kasvaa ja brändin merkitys on usein alkupe-rää tärkeämpi.

Elintarvikeyritysten kansainvälisyys kasvaa. Suomalaiset yri-tykset omistavat yhä enemmän tuotantoa ulkomailla ja yhä suurempi osa kotimaisesta elintarviketeollisuudesta on ulko-maisessa omistuksessa. Elintarvikkeiden vienti ja tuonti kas-vavat.

Kotimaisen maatalouden ja elintarviketeollisuuden uhka-na on, että kansainvälisen kaupan säännöt ja/tai rakenteet muuttuvat yllättävän nopeasti. Pienet kansallisilla markki-noilla toimivat yritykset ja yksiköt saattavat jäädä kehitykses-sä jalkoihin. Muutokset koskevat myös maataloutta.

Samalla kun yksikkökoko on kasvanut, on pienimuotoisen lähituotannon kysyntä kasvanut. On syntynyt muun muas-sa pieniä lihayrityksiä, kaupan sisällä toimivia leipomoita ja kotimaista tuotantoa, joka valmistaa suurille kansainvälisille yrityksille vähämerkityksisiä tuotteita. Nämä markkinaraot tarjoavat pienille yritykselle mahdollisuuden kasvuun.

Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys (trendi)Kanta-Hämeessä ja koko maassa 1997- 5/2005

90

100

110

120

01 05 09 01 05 09 01 05 09 01 05 09 01 05 09 01 05 09 01 05 09 01 05 09 01 05

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Trendi2000

=100



Elintarviketeollisuuden henkilöstön kehitys (trendi) 1997- 5/2005

70

80

90

100

110

120

130

01 03 05 07 09 11 01 03 05 07 09 11 01 03 05 07 09 11 01 03 05 07 09 11 01 03 05 07 09 11 01 03 05 07 09 11 01 03 05 07 09 11 01 03 05 07 09 11 01 03 05

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Tren

di2000=100


Elintarviketeollisuuden tuotannon brutto- ja jalostusarvo Hämeenmaakunnassa 1995-2003

0

100000

200000

300000

400000

500000

600000

700000

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

1000

�


Lähde: Tilastokeskus, Teollisuus

Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys (trendi) Hämeessä ja koko maassa 1997-5/2005

Elintarviketeollisuuden henkilöstön kehitys (trendi) Hämeessä 1997-5/2005

Elintarviketeollisuuden tuotannon brutto- ja jalostusarvo Hämeessä 1995-2003

2000 2001 2002 2003 2004Toimipaikkoja 86 86 84 83 84Henkilöstö 1 978 1 930 1 861 1 943 1 983Liikevaihto (1000 euroa) 435 533 447 351 457 683 491 767 546 201


Elintarvikealan kehityslinjat:1. Agropolis Oy:n palvelujen käyttöä lisätään maakunnassa.2. Maataloustuottajien jalostusta kehitetään sivuelinkeino-na.3. Pieniä yrityksiä verkotetaan.4. Elintarviketalouden innovatiivisuutta lisätään mm.edistämällä tutkimuslaitoksen teknologian levittämistä.5. Tuetaan suurten teollisuuslaitosten tuotannon laajenta-mista.

Elintarviketeollisuuden vienti Hämeessä 1995-2003

Elintarviketeollisuuden toimipaikat Hämeessä elokuussa 2005


Kauppa

Elintarvikeyritykset ja kauppa ovat kehittäneet logistiikkansa parantaakseen kilpailukykyään. Suuret yritykset pitävät lo-gistiikan hallintaa tärkeänä kilpailuetuna. Pienten erien logis-tiikka vaatii kehittymistä.

Päivittäistavarakaupan kilpailutilannetta on muuttanut ja ki-ristänyt saksalaisen Lidlin levittäytyminen Suomeen. Suuret kauppaketjut ovat tiivistäneet ketjutoimintaansa ja luoneet nopeasti kaupan omia private label -tuotteita.

Asiakas korostuu

Asiakasnäkökulma korostuu elintarviketeollisuudessa en-tisestään. Kuluttajat odottavat, että teollisuus jatkaa uusien innovatiivisten tuotteiden kehittämistä. Kauppojen ja kaup-paketjujen valikoimat eriytyvät hinnaltaan, laadultaan ja va-likoimiltaan tosistaan. Etniset ruuat yleistyvät varsinkin ra-vintolaruokailussa. Funktionaalisten elintarvikkeiden osuus kasvaa. Kuluttajajärjestöjen ja -viranomaisten toiminta koros-taa kuluttajan näkökulmaa.

Uuden tutkimustiedon soveltamisessa käytäntöön tiivis yh-teistyö tutkimuslaitosten ja yritysten välillä on erityisen tär-keää. Eräitä keskeisiä teemoja tulevat edelleen olemaan mm. tuoteturvallisuus, tuotteiden jäljitettävyys ja pakkaustekno-logia.

Tarkempi kuluttajakohtainen segmentointi korostuu. Tähän vaikuttavia tekijöitä ovat mm. väestön ikääntyminen, allergi-oiden lisääntyminen ja metaboliseen oireyhtymään liittyvät sairaudet kuten esim. aikuisiän diabeteksen lisääntyminen. Teknologia mahdollistaa esimerkiksi genomiaan perustuvan asiakasnäkökulman.

Teknologia avuksi

Eräs elintarvikealan megatrendeistä on teknologioiden kehit-tyminen poikkitieteellisesti eri alojen teknologioita soveltaen. Teknologian käyttö ja hallinta korostuvat terveellisen ja ter-veyttä edistävien elintarvikkeiden prosessoinnissa, älypakka-uksissa, jotka esimerkiksi varmistavat tuoteturvallisuutta ja raaka-aineen jäljitettävyyttä. Lainsäädännön vaatimuksia on mahdollista tiukentaa uusimman teknologian antamilla mah-dollisuuksilla.

Pk-yritysten palveluiden ja alihankintaketjujen verkottumi-nen on tulevaisuudessa välttämätöntä. Tähän verkkoon liit-tyy myös logistisia kumppanuuksia ja hallinnointiyrityksiä, jotta voidaan keskittyä olennaisen tekemiseen ja saada siten lisää tehokkuutta.


[email protected]@hamk.fi

[email protected]

Elintarviketeollisuuden toimipaikat elokuussa vuonna 2005

3 % 4 %4 %

4 %

6 %

7 %

10 %

13 %

18 %

31 %

Kasvi-, eläinöljyjen ja -rasvojenvalm.Kalan ja kalatuott. jalostus jasäilöntä

Myllytuott. ja tärkkelystuotteidenvalm.Eläinten ruokien valmistus

Maitotaloustuotteiden valmistus

Juomien valmistus

Muu elintarvikkeiden valmistus

Teurastus, lihan jalihatuotteiden jal.Hedelm., marjojen ja vihann.jal., säil.

Leipomotuotteiden valmistus


Toimipaikkoja yhteensä 90 kpl

Elintarviketeollisuuden vienti Hämeen maakunnassa 1995-2003

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

1000

Euroa

Vienti yhteensä

Lähde: Tilastokeskus: teollisuustilasto

Elintarviketeollisuuden toimipaikat henkilöstön suuruusluokanmukaan elokuussa 2005

0

10

20

30

40

50

60

ei vielätiedossa

0 - 4henkilöä

5 - 9henkilöä

10 - 19henkilöä

20 - 49henkilöä

50 - 99henkilöä

100 - 249henkilöä

250 - 499henkilöä


Muu elintarvikkeiden valmistus

Leipomotuotteiden valmistus

Juomien valmistus

Eläinten ruokien valmistus

Myllytuott. ja tärkkelystuotteiden valm.

Maitotaloustuotteiden valmistus

Kasvi-, eläinöljyjen ja -rasvojen valm.

Hedelm., marjojen ja vihann. jal., säil.

Kalan ja kalatuott. jalostus ja säilöntä

Teurastus, lihan ja lihatuotteiden jal.

Elintarviketeollisuuden toimipaikat henkilöstön suuruusluokan mukaan Hämeessä elokuussa 2005



5 Puutuoteala

Puutuotealan kehityslinjat:

1. Kasvuhaluisten yritysten ponnisteluja tuetaan.2. Pienten yritysten verkottumista edistetään.3. Muotoilu ja sen julkinen tukeminen viedään puutuote-alalle.4. Levitetään tietämystä puurakentamisesta.

Puuteollisuuden liikevaihdon kehitys (trendi)Hämeen maakunnassa ja koko maassa 1997 - 5/2005

70

80

90

100

110

120

01 05 09 01 05 09 01 05 09 01 05 09 01 05 09 01 05 09 01 05 09 01 05 09 01 05

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Tren

di2000

=100



Puuteollisuuden henkilöstön kehitys (trendi)1997-5/2005

60

70

80

90

100

110

120

01 03 05 07 09 11 01 03 05 07 09 11 01 03 05 07 09 11 01 03 05 07 09 11 01 03 05 07 09 11 01 03 05 07 09 11 01 03 05 07 09 11 01 03 05 07 09 11 01 03 05

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Trendi

2000=100


Puumaakunta

Puutuotteita mekaanisesti valmistavia yrityksiä maakunnas-sa on 150 kpl, joista valtaosa työllistää alle kymmenen henki-löä. Työpaikkojen määrä on noin 1100. Puuraaka-aineen kas-vu on Hämeessä Suomen parasta. Maakunnassa on runsaasti hakkuukypsiä talousmetsiä.

Häme on puumaakunta.

Rakennemuutos

Yrityksissä on taitoa ja tuoteideoita, mutta ongelmia ovat al-hainen jalostusaste, heikko verkottuminen ja vähäinen vienti. Sahateollisuutta rasittaa ylituotanto, alhaiset hinnat ja heikko Ruotsiin kruunu.

Metsäteollisuuden rakenteet eivät ole suosineet pieniä puu-tuoteyrityksiä. Suuret kemialliseen jalostukseen erikoistuneet jättiyhtiöt hallitsevat hankintaketjuja ja vientiä. Niiden suu-ret mekaanisen metsäteollisuuden yksiköt eivät palvele pie-niä itsenäisiä yrityksiä.

Alhaisen jalostusasteen tuotanto on kasvanut voimakkaasti viime vuosina niillä markkinoilla, joilla suomalainen puutuo-teteollisuus toimii. Kasvun ennustetaan jatkuvan, mikä mer-kitsee ylituotantoa ja kilpailutilanteen kiristymistä Suomen lähimarkkinoilla. Ylituotanto on näkynyt sahatavaran hinto-jen laskuna.

Lähimarkkinoilta ja globaaleilta markkinoilta tulvii yhä enem-män alhaisen jalostusasteen tuotteita.

Suomen puutuoteteollisuus joutuu lähivuosina rakenne-muutokseen. Jalostusasteen nousu vaatii osaamisen kasvatta-mista liiketoiminnassa ja yhä valmiimpien kokonaisuuksien toimittamista asiakkaille. Tuotannon tehostaminen verkosto-menetelmillä ja laaja markkinointiyhteistyö ovat välttämättö-miä kehityssuuntia

Rakentamisesta kasvua

Pientalorakentaminen antaa mahdollisuuden puutyöalan kasvattamiseen ja kehittämiseen. Kasvumahdollisuudet koti-maassa ovat pientalojen uudis- ja saneerausrakentamisessa, vapaa-ajan rakennuksissa, maaseudun talousrakennuksissa, teollisuuden tuotantotiloissa (alle 1000 m2), sisustus- ja piha-piirituotteissa sekä kerrostalojen julkisivujen saneeraamiseen kehitettävissä puutuotejärjestelmissä.

Vientiä voidaan kasvattaa puun käyttöä lisääviin maihin ku-ten Iso-Britanniaan, Ranskaan ja Venäjälle. Näillä markki-noilla tarvitaan uusia liiketoiminta- ja kumppanuusmalleja rakentajien, teollisuuden ja jakeluketjujen kanssa.


Puuteollisuuden liikevaihdon kehitys (trendi) Hämeessä ja koko maassa 1997-5/2005

Puuteollisuuden henkilöstön kehitys (trendi) Hämeessä 1997-5/2005

2001 2002 2003 2004 Toimipaikkoja 201 202 197 198 Henkilöstö 1 890 1 675 1 489 1 468Liikevaihto (1000 euroa) 275 944 288 431 284 817 291 817

Lähde: StatFin päivitetty 30.11.2005



[email protected]

Puu- ja huonekaluteollisuuden vienti Kanta-Hämeessä 1995-2003

95000

100000

105000

110000

115000

120000

125000

130000

135000

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

1000

Euroa

Puu- ja huonekaluteollisuuden vienti yht.

Lähde: Tilastokeskus, teollisuustilasto

Puu- ja huonekalutoimialan toimipaikat henkilöstön suuruusluokanmukaan elokuussa 2005

0

20

40

60

80

100

120

140

ei vielätiedossa

0 - 4 henkilöä 5 - 9 henkilöä 10 - 19henkilöä

20 - 49henkilöä

50 - 99henkilöä

100 - 249henkilöä

Forssan seutu

Riihimäen seutu

Hämeenlinnan seutu


Muutoksia Hämeessä

- isommista yrityksistä siirretään tuotantoa sopimusvalmista-jille, osa siirrosta tapahtuu ulkomaille- yritysten välisestä toiminnasta entistä suurempi osa perus-tuu vuosittaisiin sopimuksiin- tuotteiden kehittäminen tapahtuu vahvemmin asiakkaiden tarpeiden mukaan- toimitusajat lyhentyvät- alan merkittävät yritykset haluavat kasvaa edelleen- yritysten kehittymisessä ja kasvussa on edelleen markki-nointi ongelmana- yrityksillä on puute kansainvälistä kokemusta omaavasta henkilöstöstä- kasvuhakuisia veturiyrityksiä on vähän.

Suomi ponnistelee

Valtioneuvosto on tehnyt 17.3.2005 periaatepäätöksen puun käytön ja puurakentamisen edistämisestä. Tarkoitus on nos-taa Suomen puutuotealan bruttoarvo vuoteen 2010 mennes-sä 8,4 miljardiin euroon. Vuonna 2002 tuotannon bruttoarvo Suomessa oli 6,6 miljardia euroa. Tuotanto voi kasvaa vienti-vetoisesti sekä tuotannon jalostusarvoa lisäämällä.

Kilpailukyvyn saavuttaminen edellyttää nykyistä parempaa rakentamisen ja sisustamisen osaamista sekä tuotteistoja. Tarvitaan rakentamisen ja sisustamisen ratkaisuja, yhteisesti käytettäviä tuotenormistoja sekä suunnittelu- ja toimintamal-leja. Uusin teknologia, mm.logistiset järjestelmät on kyettä-vä ottamaan viiveettä käyttöön. Kannattavuuden parantumi-nen vaatii entistä suurempia kehittämispanoksia. Toimialan imagon parantaminen on tarpeen hyvän koulutuksen ja ha-luttujen työtehtävien tarjonnan avulla.

PuuSuomi-ohjelma

Kansallisen PuuSuomi-laatuohjelman tehtävänä on kohden-taa kehittämishankkeet maakunnallisen toimialakehitys-työn avulla avainosaamisalueille sekä lisätä hankkeitten vai-kuttavuutta nostamalla niitten laatutasoa.

Yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen tarvittava kilpai-lukyky saadaan aikaan:

1. Erikoistumisella ja toimivalla yritysten työnjaolla2. Entistä paremmalla liiketoimintaosaamisella, verkostotoi-minnan osaamisella ja kansainvälisen toiminnan osaamisel-la.

PuuSuomi-ohjelma tarjoaa asiantuntemusta maakunnallisiin kehittämisohjelmiin ja hankkeisiin, käynnistää avainhank-keita yhteistyössä maakuntien kanssa sekä kerää ja välittää toimialan kehitystä kuvaavia tuotanto- ja kannattavuustieto-ja maan, maakuntien ja tuoteryhmien osalta.

Kuva: Minna Seppänen

Puu- ja huonekaluteollisuuden vienti Hämeessä 1995-2003

Puu- ja huonekalutoimialan toimipaikat henkilöstön suuruusluokan mukaan Hämeessä elokuussa 2005

Kuva: Markku Wiik


6 Matkailu

Majoitus- ja ravitsemustoiminnan liikevaihto (trendi)Hämeen maakunnassa ja koko maassa 1997-4/2005

80

90

100

110

01 05 09 01 05 09 01 05 09 01 05 09 01 05 09 01 05 09 01 05 09 01 05 09 01

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Tren

di2000

=100



Majoitus- ja ravitsemustoiminnan henkilöstön kehitys (trendi) 1997 - 5/2005

85

90

95

100

105

110

01 03 05 07 09 11 01 03 05 07 09 11 01 03 05 07 09 11 01 03 05 07 09 11 01 03 05 07 09 11 01 03 05 07 09 11 01 03 05 07 09 11 01 03 05 07 09 11 01 03 05

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Trendi2000

=100


Matkailijoiden yöpymiset Hämeessä 1995-2004

328 317 307340 345 353 346 355 335 348

33 35 3539 33 33 36 36

35 33

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Yöpy

miset1000

kpl

Kotimaiset Ulkomaalaiset

Lähde: Matkailutilasto

Matkailualalla yritystoiminnan kehitys perustuu seu-raaviin kansainvälisiin ja kansallisiin trendeihin

• Turistien määrä kasvaa maailmalla• Turvalliset ja eksoottiset kohteet voittajia kilpailussa• Suomen asema vahvistuu kongressimaana• Teemamatkailu (esim. autourheilu, luontolomat, urheilu jne) yleistyy• Tarjonta kasvaa ja kilpailu kiristyy maailmalla sekä koti-maassa• Tuotteistaminen ja markkinointi sekä myynti korostuvat• Ikääntyminen länsimaissa• Ajankäyttö joustavoituu

Valtakunnallisesti on tarpeen sopia matkailun kansallisista painopisteistä ja voimavarojen tehokkaammasta käytöstä. Strategia luo raamit sekä yksityisen että julkisen sektorin pää-töksenteolle sekä jatkuvalle seurannalle. Hämeen matkailun strateginen kehittäminen on osa valtakunnan matkailustra-tegiaa.

Matkailu työllistää

Hämeessä matkailuala on yritystoimialoista toiseksi suurin työllistäjä, kun huomioon otetaan välitön ja välillinen vaiku-tus. Matkailu työllistää työntekijän keskimäärin huomattavas-ti pienemmällä investoinnilla kuin teollisuudessa. Työpaikko-jen määrä on kasvanut maakunnassa. Vuonna 2000 matkailu työllisti välittömästi noin 1300 työntekijää, kun vuonna 2004 matkailun välitön työllistävä vaikutus oli 1480 henkilöä.

Vireillä on useita työpaikkoja lisääviä matkailuinvestointeja, suurimpina Hämeenlinnan Verkatehdas- ja Aulanko-hank-keet sekä useat golf-hankkeet.

Hämeeseen on syntynyt paljon uusia, pieniä yrityksiä, mikä on tasannut liikevaihdon kasvukehitystä.

Määrä ja luonne

Hämeen matkailuyrityksistä merkittävin osa on ravintoloita. Keskimäärin yrityksen koko on alle 5 henkilöä. Yritysten lu-kumäärän kasvulle luodaan edellytyksiä myös jatkossa ja uu-sien yritysten syntymistä helpotetaan lisäämällä koulutusta ja erityisesti tukea markkinoinnissa ja myynnissä.

Verkostoituminen on valittu matkailun tuotekehityksen ja tuotteistuksen perustaksi. Pienten yritysten kasvussa ja ke-hityksessä verkottuminen korostuu merkittävästi. Esimerk-kinä matkailun onnistuneesta verkostoitumisesta toimii mm. MTV3 -kanavalle Hämeessä tuotettu Suuri Seikkailu 2005, missä lähes 150 matkailualan toimijaa verkostoitui sekä toi-mialan sisällä, että toimialan ulkopuolisten toimijoiden kans-sa. Samalla saavutettiin merkittävä julkisuus.

Matkailualan kehityslinjat1. Työmatkailun (kongressi- ja kokous) laaja tuotetarjonta, markkinointi ja myynti2. Vapaa-ajanmatkailun (perheet, harrasteet) tuotetarjon-ta, markkinointi ja myynti3. Häme-brändi on matkailijalle laadun ja yrityksille kilpai-lukyvyn tae

Majoitus- ja ravitsemustoiminnan liikevaihto (trendi) Hämeessä ja koko maassa 1997-4/2005

Majoitus- ja ravitsemustoiminnan henkilöstön kehitys (trendi) Hämeessä 1997-5/2005

Matkailijoiden yöpymiset Hämeessä 1995-2004

2000 2001 2002 2003 2004Toimipaikkoja 407 412 423 409 421Henkilöstö 1 343 1 348 1 460 1 473 1 480Liikevaihto (1000 euroa) 102 508 109 050 113 023 116 332 121 149




[email protected]

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimipaikat henkilökunnansuuruusluokan mukaan elokuussa 2005

0

50

100

150

200

250

300

350

400

ei vielätiedossa

0 - 4 henkilöä 5 - 9 henkilöä 10 - 19henkilöä

20 - 49henkilöä

50 - 99henkilöä

Toimipaikkojen

lkm

Forssan seutu

Riihimäen seutu

Hämeenlinnan seutu


Majoitus- ja ravitsemispalvelujen toimialatKanta-Hämeessä vuonna 2005

5 %5 %

61 %

12 %

17 % Hotellit

Leirintäalueet ja muumajoitustoiminta

Ravintolat, kahvilat jaruokakioskit

Olutbaarit, kahvilat ja kahvibaarit

Henkilöstö- ja laitosruok.,ateriapalv.


Yöpymiset

Majoitus on tuottavinta matkailua, sillä yöpyvät asiakkaat tuovat tuloja myös muille matkailuyrityksille.

Hämeessä yöpymisten määrä on kasvattanut erityisesti työ-matkailu. Kotimaisten matkailijoiden suhteellinen osuus on kasvanut. Muutos vuosina 1995-2004 on noin 15 prosenttia.

Hotellikapasiteetin käyttöaste on pysytellyt erittäin alhaisena. Hämeessä majoituksen ongelma on viikonpäivien, vuodenai-kojen ja pyhien epätasainen kuormitus. Majoituspaikkoja on käyttämättä kausiluonteisesti paljon, mikä laskee käyttöastet-ta ja heikentää liiketoiminnan kannattavuutta.

Kuormituksen epätasainen jakautuma vaikeuttaa vakituisen henkilöstön palkkaamista. Tapahtumien onnistunut hoitami-nen taas vaatisi useilta yrityksiltä nykyistä suurempaa pysy-vää henkilöstöä.

Kuormitusta voidaan jakaa, käyttöastetta kasvattaa ja yöpy-misten määrää lisätä monipuolistamalla palveluja. Työmat-kailijoiden tilalle voidaan houkutella viikonlopuiksi, pyhiksi ja lomakausiksi turisteja. Matkailuinvestointien valmistumi-nen lisää sekä työ- että vapaa-ajan matkailua. Osaomisteisten hotellihuoneiden lisääntyminen on eräs kehityssuunta.

Yöpymisten keskihinta maakunnassa on pääkaupunkiseu-dun ulkopuolisessa Suomessa korkea. Vahvan keskihinnan ylläpitäminen ja laatujohtajuus ovat jatkossakin kehittämis-työn painopisteinä.

Matkailutuloa Hämeen maakuntaan yli 10 henkilöä majoit-tavien majoitusliikkeiden yöpymisestä jää noin 14 miljoonaa euroa. Matkailutulon kehittyminen maakunnassa on ollut pelkästään yöpymisten määrällä mitattuna negatiivinen.

Yöpymisillä mitattu matkailutulo on vain osa alueelle jääväs-tä matkailutulosta. Mittaristoa kehitetään nykyistä kattavam-maksi (päiväkävijät sekä alle 10 hengen majoitusliikkeet).

Kehittämisteemat

Markkinointi ja matkailun strateginen kehittäminen kytkey-tyvät toisiinsa.

Markkinointi, tuotteet ja palvelutuotanto rakennetaan seu-raavien visioiden mukaisesti:

1. Työmatkailussa Häme on Suomen merkittävin alue pää-kaupunkiseudun ulkopuolella vuonna 2008. Häme Conventi-on Bureau, Hämeenlinna, toimii kongressimatkailun alueella kansainvälisesti ja valtakunnallisesti. Kokousmatkailupalve-lujen tuottajana olemme valtakunnan kärjessä seuraavilla tuotteilla: Linna-, kartano-, hotelli- ja maaseutuelämyskoko-ukset sekä oheispalvelut

2. Vapaa-ajanmatkailussa Kanta- Häme on kolmen merkittä-vimmän maakunnan joukossa vuonna 2008 perheille suun-nattujen matkailupalvelujen tuottajana ja teematuotealueena

Häme on valtakunnan tunnetuin vuonna 2010 ja kansainvä-listä tarjontaa on 1-3 harrastusteeman osalta

3. Häme-brändi on matkailijalle laadun ja yrityksille kilpai-lukyvyn tae ja sitä kehitetään tietointensiivisten yrityspalve-luiden avulla.

Kärkiteemat ja -tuotteet hiotaan visioon perustuen siten, että teemaan liittyvät yritysten palvelut täydentävät toisiaan, tar-jonnasta muodostuu markkinoinnin kannalta riittävä ja kaik-kia yrityksiä hyödyttävä.

Kärkiteemoja muodostetaan työmatkailuun (Häme Conven-tion Bureau, Hämeenlinna, KokousHäme) ja vapaa-ajanmat-kailuun (PuuhaHäme, EräHäme, GolfHäme sekä Kulttuuri-Häme.

Hotelli Linnea. Kuva: Kehittämiskeskus Oy Häme

Majoitus- ja ravitsemustoiminnan toimipaikat henkilökunnan suuruusluokan mukaan Hämeessä elokuussa 2005

Majoitus- ja ravitsemuspalvelujen toimialat Hämeessä vuonna 2005


7 Elektroniikka

Sähköteknisiä tuotteita valmistavien yritysten henkilökuntaaHämeen maakunnassa

200

250

300

350

400

450

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lähde: Tilastokeskus, ToimialaOnline

Sähköteknisten tuotteiden jne. valm yhteensä

Sähköteknisiä tuotteita valmistavien yritysten henkilökuntaaHämeen maakunnassa 1995-2003

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003


Konttori- ja tietokoneiden valm. Muu sähkökoneiden, -laitteiden valmRadio-, TV-välineiden jne. valm. Lääkintäkojeiden, kellojen jne valm

Elektroniikka-alan kehityslinjat1. Toimialojen välinen yhteistyö ja elektroniikan hyödyntä-minen eri toimialoilla2. Poikkitieteellinen soveltava tutkimus3. Henkilöstön osaaminen

Osa muuta teollisuutta

Hämeessä ei ole elektroniikan suurtuotantoa, joten maakun-ta ei ole kärsinyt paljon alan rakennemuutoksesta. Elektronii-kan valmistus kytkeytyy yleensä suoraan tai välillisesti muu-hun teollisuuteen.

Elektroniikalla on kuitenkin kasvumahdollisuuksia kehitty-neen teollisuuden rajapinnoilla. Useat yritykset ovat jo irtau-tuneet vanhoista yhteyksistään ja lähteneet kehittymään it-senäisesti.

Maakunnan pienet ohjelmayhtiöt ja ICT-liiketoiminta tuke-vat elektroniikkateollisuutta.

Muutos tuo uutta

Elektroniikan sarjatuotannon siirtäminen osittain pois Suo-mesta halvemman työvoiman maihin pakottaa yritykset ke-hittämään omaa osaamistaan, omia tuotteita ja etsimään uu-sia sovelluskohteita. Tähän tarpeeseen muun muassa bio-, ympäristö- ja elintarviketeollisuuden sekä hyvinvointialan tarpeet toisivat merkittävän sovelluspotentiaalin.

Verkottumalla ja toimimalla poikkitieteellisellä sovellusalu-eella tuotetaan seutukunnalle sellaista molempia tukijalkoja palvelevaa osaamista, jossa on mahdollista saavuttaa maail-manlaajuisesti merkittävää rajapintaosaamista, uusia innova-tiivisia sovelluksia sekä uusia rajapintaan syntyviä teknolo-giayrityksiä.

Potentiaalisia sovellusalueita elektroniikalle ovat mm. äly-pakkaukset, koneiden etähallinta, hyvinvointiteknologia, elintarviketeollisuuden prosessit, alkutuotanto, kasvihuone-teknologia, ympäristönsuojelu, kierrätys- ja uusiokäyttöalat, panimoteollisuus, maatalous- ja metsäkoneet sekä maatalo-usteknologia.

Ratkaisut

Langattomat ratkaisut ovat jo kypsässä kehitysvaiheessa (esim. GPS, GSM, WLAN) ja uusia teknologioita on kaupal-listumassa. Mielenkiintoisia tekniikkoja ovat mm. RFID-tek-niikka vaikkapa logistiikkaratkaisuihin ja vähää tehoa ku-luttavat langattomat verkkoratkaisut mittausjärjestelmien ytimiksi (esim. ZigBee).

Sulautettu elektroniikka avaa yrityksille uutta liiketoimin-taa mm. koneiden ohjauksessa ja koneiden välisessä (M2M) kommunikaatiossa. Sulautetulla elektroniikalla toteutettu oh-jaus mahdollistaa monipuoliset ominaisuudet lopputuottee-seen ja hankaloittaa kopiointia.

Laatuvaatimusten täyttäminen lyijyttömään tuotantoproses-siin siirtymisen vuoksi hankaloituu ja asettaa lisävaatimuksia alan huoltotoiminnalle.

Elektroniikan integroiminen mekaniikkaan avaa uusia sovel-lusmahdollisuuksia.

Sähkö- ja elektroniikkalaitteita valmistavien yritysten liikevaihto Hämeessä 1995-2003

Sähkö- ja elektroniikkalaitteita valmistavien yritysten liikevaihtoHämeen maakunnassa 1995-2003

20000

25000

30000

35000

40000

45000

50000

55000

60000

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003


Sähköteknisiä tuotteita valmistavien yritysten henkilökuntaa Hämeessä 1995-2003

Sähköteknisiä tuotteita valmistavien yritysten henkilökuntaa Hämeessä 1995-2003

2000 2001 2002 2003 2004Toimipaikkoja 38 41 40 42 44Henkilöstö 331 380 417 433 432Liikevaihto (1000 euroa) 37 182 39 363 51 386 53 509 54 146




Elektroniikka- ja sähkötuotteita valmistavat toimipaikatKanta-Hämeessä henkilöstön suuruusluokan mukaan

elokuussa 2005

0

5

10

15

20

25

30

ei vielätiedossa

0 - 4henkilöä

5 - 9henkilöä

10 - 19henkilöä

20 - 49henkilöä

50 - 99henkilöä

100 - 249henkilöä

Toimipaikkoja

Konttori- ja tietokoneiden valmistus Muu sähkökoneiden ja -laitteiden valm.Radio-, televisio- ja tietoliik.väl valm Lääkintä-, hienomek. koj., kellojen valm


Toimialateemat

Toimialojen välinen yhteistyö ja elektroniikan hyödyntämi-nen eri toimialoilla

Toimialojen rajapinnoista haetaan uutta innovaatiota. Kau-palliset innovaatiot toteutuvat yrityksissä usein poikkitieteel-lisesti usein yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyönä.

Innovaatio on osaamisen uudenlaista yhdistämistä ja sitä edesauttaa verkostomainen toiminta. Elektroniikassa inno-vaatio on usein uusi tapa tuoda erilaisia ominaisuuksia lait-teisiin tai toimintaprosesseihin.

Potentiaalisia liiketoimintamahdollisuuksia on havaittu ole-van mm. bio-, elintarvike- ja elektroniikka-alan yhteistyössä.

Suurta markkinapotentiaalia odotetaan myös yhteistyöstä hoiva-, hoito- ja elektroniikka-alojen välillä koskien sekä lai-tevalmistusta, että palvelukonsepteja.

Yritysten, tutkimuslaitosten sekä oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä tulisi tukea sekä poikkitieteellisen innovaatiotoi-mintateeman, että yrittäjyyttä tukevien toimien alueilla.

Soveltava tutkimus

Uusien tuotantoteknologioiden tutkimus ja käyttöönotto on keskeinen elektroniikan luotettavuuden ja tuottavuuden pi-tämiseksi kilpailukykyisenä.

Suurta luotettavuutta edellyttävät elektroniikkajärjestelmät vaativat tutkimuspanostusta elektroniikan tuotantotekniikan alueelle mm. lyijyttömästä tuotantotekniikasta johtuen.

Ideoiden kerääminen ja niiden tehokas vaihtaminen ja hyö-dyntäminen voisi olla sopiva ammattikorkeakoulun tutki-musalueeksi.

Osaaminen

Innovaatiomenetelmiä yrityksissä voidaan parantaa.

Yritysten toiminta verkottuu, mikä asettaa uudenlaisia vaati-muksia verkostossa toimiville yrityksille. Haasteita henkilös-tölle tulee mm. elektroniikkalaitteiden versionhallinnasta ja suunnittelumenetelmien yhteensovittamisesta.

Elektroniikan integroituminen osaksi järjestelmiä vaatii alal-le ”moniosaajia” asennuksen ja jälkimarkkinoinnin tehtäviin. Se tarkoittaa mm. vaatimusta hallita elektroniikan lisäksi mm. automaatiota, sähkötekniikkaa, ohjelmistoja ja mekaniikkaa.

Huoltoliiketoiminnasta on tullut merkittävä osa monien jär-jestelmätoimittajien liiketoiminnasta. Ammattiin kuuluu kes-keisesti myös yhteistyötaidot.

Elektroniikka- ja sähkötuotteita valmistavien yritysten tuotannon arvoHämeen maakunnassa 1997-2003

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003


Lähde: Tilastokeskus, Teollisuuden alue ja toimialatilasto


Elektroniikka- ja sähkötuotteita valmistavien yritysten tuotannon arvo Hämeessä 1997-2003

Elektroniikka- ja sähkötuotteita valmistavat toimipaikat Hämeessä henkilöstön suuruusluokan mukaan elokuussa 2005

Elektroniikka- ja sähkölaitteita valmistavia yrityksiä Hämeessä elokuussa 2005Elektroniikka- ja sähkölaitteita valmistavia yrityksiä Kanta-

Hämeessä elokuussa 2005

2 %

17 %

38 %

43 %

Konttori- ja tietokoneidenvalmistusRadio-, televisio- ja tietoliik.välvalmMuu sähkökoneiden ja -laitteidenvalm.Lääkintä-, hienomek. koj.,kellojen valm


Hyvinvointi1) 1) sisältyy hoiva, huolenpito ja hoitaminen


8Tässä on käsitelty tällä kertaa ainoastaan hoiva- , huolenpito- ja hoi-toaloja. Hyvinvointitoimiala on huomattavasti laajempi ja sisältää runsaasti muita henkilökohtaisen hyvinvoinnin ylläpitoon liittyviä palveluja.

Roolit muuttuvat

Hyvinvointipalvelujen määrää, laatu sekä toimintatavat muuttuvat voimakkaasti. Palvelujen tarve kasvaa ja kuntien henkilöstö ikääntyy. Yritysten tuottamien hyvinvointipalve-luiden osuus kasvaa.

Palvelujen hankkimisessa on siirryttävä nykyistä selvempään tilaajan ja tuottajan rooleihin. Julkiset palvelut ja yksityiset yritykset ovat julkisen vallan ja ihmisten tilaamien palvelu-jen tuottajia.

Toimiva kilpailutus- ja hankintaprosessi edellyttää asiakasläh-töistä palvelujen tuotteistamista sekä julkisella että yksityisel-lä sektorilla. Hankintaosaaminen, kilpailutus ja kumppanuu-det, sekä verkostojen johtaminen korostuvat.

Yritysten muutos

Mikroyritysten rinnalle kasvaa keskisuuria yrityksiä, jotka toi-mivat kansallisesti. Hämeen yritysten kehittymiselle on tärke-ää, että julkinen hallinto harjoittaa niiden kanssa yhteistyötä pitkäjänteisesti.

Markkinoiden kasvaessa myös ylikansalliset hyvinvointialan suuryritykset vahvistavat asemaansa. Myös kuntien ja valtion vastuut muuttuvat. Yksilön vastuu omasta terveydestään se-kä perheen, suvun ja muiden läheisten huolenpito korostuu nykyistä enemmän.

Oleellista on, että maakunnan hyvinvointipalvelut on tuot-teistettu nykyistä selkeämmin ja palveluilla on yhtenäiset laa-tukriteerit. Tuotteistus parantaa palvelutuotannon läpinä-kyvyyttä, palvelujen kustannustehokkuutta sekä helpottaa palvelujen avaamista kilpailulle.

Lisääntyvä teknologian hyödyntäminen mahdollistaa mer-kittäviä muutoksia ja vaikuttaa myös tarvittavaan henkilös-tömäärään.

Asiakkaiden oma vastuu lisääntyy ja sähköisiä ratkaisuja hyö-dynnetään nykyistä enemmän. Palveluiden korkea laatu säi-lytetään henkilöstön moniammatillisella yhteistyöllä ja korke-alla koulutuksella.

Tehokkuutta

Hyvinvointipalvelujen ohjausjärjestelmät on rakennettava niin, että tehokkuus huomioidaan strategioissa, toimintapro-sesseissa, organisatorisissa rakenteissa ja organisaatioiden vä-lisissä ja sisäisissä toiminnoissa. Tämä vaikuttaa suoraan pal-veluiden järjestämis- ja tuottamisvastuiden eriyttämiseen, järjestämisen ja tuottamisen alueelliseen koordinaatioon.

Lähde ja päivitystiedot: Tilastotietokanta AlueOnline http://www.stat.fi/tup/alueonline/ (Tilastokeskus).Tieto haettu 15.9.2005.

Etelä-SavoPohjois-Savo

KainuuLappi

Pohjois-PohjanmaaPohjois-Karjala

PohjanmaaKeski-Suomi

Etelä-PohjanmaaKeski-PohjanmaaVarsinais-Suomi

SatakuntaKanta-HämeKymenlaakso

Koko maaPäijät-HämePirkanmaa

Etelä-KarjalaItä-UusimaaAhvenanmaa

Uusimaa

0 2,5 5 7,5 10 12,5 15 17,5 20

Osuus kaikista työpaikoista (%)

Terveydenhuollon ja sosiaalipalvelun työpaikat maakunnittain 2003*

* ennakkotietoVuoden 2005 aluerajatLähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto

KOKO MAAKANTA-HÄME

Lähde ja päivitystiedot: Tilastotietokanta AlueOnline http://www.stat.fi/tup/alueonline/ (Tilastokeskus).Tieto haettu 15.9.2005.


KainuuLappi







Uusimaa

0 2,5 5 7,5 10 12,5 15 17,5 20




KOKO MAAKANTA-HÄME


KainuuLappi







Uusimaa

0 2,5 5 7,5 10 12,5 15 17,5 20




KOKO MAAKANTA-HÄME

Lähde- ja päivitystiedot: Toimiala Online www.toimialaonline.fi / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri.Tiedot haettu 15.9.2005. Tilastoihin on valittu liiketoiminnan toimipaikat, joiden toiminta-aika ylitti tarkasteluvuonnapuoli vuotta. Lisäksi yrityksen tuli työllistää yli puoli henkilöä tai liikevaihdon olla vähintään 8 241 �vuosina 1995 ja1996, 8 409 � vuonna 1997, 8 578 �vuonna 1998, 8 746 �vuonna 1999, 8 914 �vuonna 2000, 8 987 �vuonna2001 ja 9 134 � vuonna 2002.

Terveydenhuoltopalveluja tuottavien yritysten (TOL 851) toimipaikkojen,henkilöstön ja liikevaihdon kehitys Kanta-Hämeessä 1995 - 2003

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002* 2003

toimipaikatjahenkilöstö,lkm

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

35 000

liikevaihto

(1000�)

ToimipaikkojaHenkilöstöLiikevaihto (1000 euroa)

* Toimialaluokituksen päivitys v. 2002

Lähde- ja päivitystiedot: Toimiala Online www.toimialaonline.fi / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri.Tiedot haettu 15.9.2005. Tilastoihin on valittu liiketoiminnan toimipaikat, joiden toiminta-aika ylitti tarkasteluvuonnapuoli vuotta. Lisäksi yrityksen tuli työllistää yli puoli henkilöä tai liikevaihdon olla vähintään 8 241 �vuosina 1995 ja1996, 8 409 � vuonna 1997, 8 578 �vuonna 1998, 8 746 �vuonna 1999, 8 914 �vuonna 2000, 8 987 �vuonna2001 ja 9 134 � vuonna 2002.

Terveydenhuoltopalveluja tuottavien yritysten (TOL 851) toimipaikkojen,henkilöstön ja liikevaihdon kehitys Kanta-Hämeessä 1995 - 2003

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002* 2003


0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

35 000

liikevaihto

(1000�)



Sosiaalipalveluja tuottavien yritysten (TOL 853) toimipaikkojen,henkilöstön ja liikevaihdon kehitys Kanta-Hämeessä 1995 - 2003

0

50

100

150

200

250

300

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002* 2003


0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

liikevaihto

1000

�


Lähde- ja päivitystiedot: Toimiala Online www.toimialaonline.fi / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri.Tiedot haettu 15.9.2005. Tilastoihin on valittu liiketoiminnan toimipaikat, joiden toiminta-aika ylittitarkasteluvuonna puoli vuotta. Lisäksi yrityksen tuli työllistää yli puoli henkilöä tai liikevaihdon olla vähintään 8 241 �vuosina1995 ja 1996, 8 409 � vuonna 1997, 8 578 �vuonna 1998, 8 746 �vuonna 1999, 8 914 �vuonna 2000, 8 987 �vuonna 2001ja 9 134 � vuonna 2002.


Toimipaikkojen lukumäärän kasvu vuodesta 1998 vuoteen 1999selittyy osittain tilastointiperusteiden muutoksella. Kanta-Hämeestäpoiketen koko maan tasolla toimialan liikevaihto ja henkilöstö määrä onkasvanut koko tarkastelujakson ajan.

Sosiaalipalveluja tuottavien yritysten (TOL 853) toimipaikkojen,henkilöstön ja liikevaihdon kehitys Kanta-Hämeessä 1995 - 2003

0

50

100

150

200

250

300

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002* 2003


0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

liikevaihto

1000

�




Toimipaikkojen lukumäärän kasvu vuodesta 1998 vuoteen 1999selittyy osittain tilastointiperusteiden muutoksella. Kanta-Hämeestäpoiketen koko maan tasolla toimialan liikevaihto ja henkilöstö määrä onkasvanut koko tarkastelujakson ajan.


Terveydenhuoltopalveluja tuottavien yritysten (TOL 851) toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon kehitys

Hämeessä 1995-2003

Sosiaalipalveluja tuottavien yritysten (TOL 853) toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon kehitys

Hämeessä 1995-2003

2000 2001 2002 2003 2004Toimipaikkoja 399 414 423 445 446Henkilöstö 544 582 646 686 730Liikevaihto (1000 euroa) 30 701 35 644 40 003 44 839 50 551



Toiminnallinen tehokkuus edellyttää myös tiukkaa budjetti-ohjausta, jonka sisään on rakennettu tehokkuutta lisääviä in-sentiivejä. Organisatorisia ja alueellisia päällekkäisyyksiä on vähennettävä.

Tehokkuus edellyttää poikkihallinnollista, sektorirajat ja or-ganisaatiorajat asiakaslähtöisesti ja tavoitehakuissesti ylittä-vää työnjakoa. Johtamisosaaminen on keskeistä niin asian-tuntijuuden, henkilöstöjohtamisen kuin sisäisen yrittäjyyden johtamisen näkökulmista. Avainasioita ovat yhteistyökyky ja verkosto-osaaminen.

Tuotekehitys

Hämeessä hyvinvointialan osaaminen yhdistettynä tieto- ja viestintäteknologian infrastruktuuriin mahdollistaa kilpailu-kykyisten hyvinvointituotteiden ja –palveluiden kehittämi-sen. Palvelun laatua ja tehoa voidaan parantaa ICT:n avulla. Etäpalvelussa käytetään interaktiivisia viestintävälineitä, jol-loin palveluja voidaan tarjota ajasta ja paikasta riippumatta.

Tiedon, teknologian ja osaamisen uudistuminen vaikuttavat palvelujärjestelmiin ja palvelutuotannon kehitykseen. Tieto-yhteiskunnan välineet voivat tarjota ratkaisuja hyvinvoin-tialan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Terveysteknologia ja palveluiden tuottamista edistävät teknologiat ovat maakun-nassa kasvava toimiala. Hämeessä on myös mahdollisuus vahvistaa tutkimus-, koulutus- ja kehittämisyhteistyötä.

Hämeen hyvinvointiteknologiayritykset ovat kasvuvaiheessa olevia pieniä yrityksiä. Tuotekehitys on kohdistunut lähinnä apu- ja mittausvälineisiin. Hämeessä on tunnistettavissa kas-vavia hyvinvointiteknologian alueita, kuten asumisen uudet ratkaisut (rakennettu ympäristö ja muunneltavat asunnot), vammaispalvelut (uudet apuvälineet) ja ikääntyvien palvelut (esim. kuntoutuksen jatkaminen internetpuheluiden /web-kameran avulla kotona).

Työvoima

Hyvinvointipalveluja tuottavien yritysten henkilöstömäärän kasvu jatkuu entistäkin nopeampana.

Osaavasta työvoimasta syntyy kilpailua. Hämeen työpaikois-ta runsas 15 prosenttia on terveydenhuolto- ja sosiaalipal-velujen työpaikkoja. Julkisen sektorin työntekijöistä runsas kolmannes on tällä hetkellä yli 50-vuotiaita. Sosiaali- ja ter-veydenhuollon ammatteihin kuluvien työttömien työnha-kijoiden määrä on viime vuosina laskenut. Tästä huolimat-ta työnhakijoita on ollut keskimäärin kuukauden lopussa yli 500. Rekrytointiongelmia esiintyy erityisesti määräaikaisten työsuhteiden täyttämisessä (esim. sairaanhoitajat). Kokeneita yleisosaamista hallitsevia erikoislääkäreitä on vaikea saada.

Vahvuutena nähdään maakunnassa oleva hyvinvointialan laadukas ja riittävä koulutustarjonta.

Tulevaisuuden työntekijöiltä edellytetään monipuolista osaa-mista ja erityisvalmiuksia. Myös koulutuksessa tulee myös entistä enemmän painottaa yksityisen hyvinvointisektorin roolia ja yrittäjyyttä yhtenä todennäköisenä työllistymismuo-tona.

Yhteyshenkilöt:[email protected]

[email protected]@sosiaalikehitys.com

[email protected]@te-keskus.fi

[email protected]

Liikevaihto (1000 �) / henkilö terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujatuottavissa yrityksissä 1995 - 2003. Kanta-Häme ja koko maa.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002* 2003

liikevaihto

(1000�)/he

nkilö

Terveydenhuoltopalvelut (TOL851) KANTA-HÄMETerveydenhuoltopalvelut (TOL851) KOKO MAASosiaalipalvelut (TOL 853)KANTA-HÄMESosiaalipalvelut (TOL 853) KOKOMAA



Liikevaihto (1000 �) / henkilö terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujatuottavissa yrityksissä 1995 - 2003. Kanta-Häme ja koko maa.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002* 2003

liikevaihto

(1000�)/he

nkilö

Terveydenhuoltopalvelut (TOL851) KANTA-HÄMETerveydenhuoltopalvelut (TOL851) KOKO MAASosiaalipalvelut (TOL 853)KANTA-HÄMESosiaalipalvelut (TOL 853) KOKOMAA




Sosiaali- ja terveydenhuollon työllisten ikärakenne eräissä maakunnissa vuonna 2000

Lähde- ja päivitystiedot: Toimiala Online www.toimialaonline.fi / Tilastokeskuksen työvoimatilastot / ikärakennetilastotLähde- ja päivitystiedot: Toimiala Online www.toimialaonline.fi / Tilastokeskuksen työvoimatilastot / ikärakennetilastot

Liikevaihto (1000 €) / henkilö terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja tuottavissa yrityksissä 1995-2003. Häme ja koko

maa


9 eOppiminenKoulutuspalvelut ovat Hämeessä erittäin merkittävä julkisen tuotannon toimiala. Osana kasvavaa ICT-alaa on tässä tarkastel-tu ainoastaan eOppimista muita toimialoja tukevana toimialana, johon maakunnassa on haluttu erityisesti panostaa.

Nykytila

E-oppimisella (e-Learning) tarkoitetaan tieto- ja informaatiotekno-logian käyttöä oppimisen menetelmänä, toimintatapana tai välinee-nä. E-oppiminen on sellaista oppimista, koulutusta, jäsenneltyä in-formaatiota ja kasvatusta, joka koetaan tieto- ja viestintätekniikan avustuksella. e-oppiminen on sosiaalinen prosessi ja siihen kuuluu vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa ihmisten kesken. e-oppiminen mahdollistaa opiskelun oppijalle parhaaseen sopivaan aikaan, sopi-valla tahdilla ja sopivassa paikassa. e-oppimiseen kuuluu myös laaja pääsy tiedonlähteisiin ja palveluihin. E-oppiminen voi laajentaa ja ri-kastaa oppimiskokemusta. E-oppimiseen liittyy usein odotuksia hyö-dyistä liiketoiminnalle; näitä voivat olla kulujen säästö ja tehokkuus. (Suomen eOppimiskeskus 2005).

Alan yritystoiminnalle on odotettu ripeää globaalia kasvua. USA:ssa, joka on edelläkävijänä, arvioidaan osaamisalan liikevaihdon olevan jo nyt 5-6 miljardia dollaria. Eurooppalaiset ovat olleet kehityksessä vielä toistaiseksi USA:n perässä. Digitaalisten oppimispalvelujen tyy-pillisiä sovellusalueita ovat olleet yrityssektorilla henkilöstö-, tuote-, asiakas-, kumppani-, jälleenmyyjä-, muutosjohtamis- yms. koulutus. Hyötyjä ovat olleet nopeus, kustannusten ja ajansäästö, koulutuksen sisällön ja laadun yhdenmukaisuus sekä mahdollisuus monenkeski-seen asiantuntijuuden vaihtoon ja vuoropuheluun.

e-Learning -toimialalla Suomessa toimii noin 160–170 puhtaasti e-op-pimispalveluja tuottavaa yritystä. Oppimispalvelun yritysten koko-naisliikevaihto oli Suomessa noin 140 miljoonaa euroa ja henkilöstö lähes 2 000 ihmistä vuonna 2003. Tilastoista puuttuvat suuria vain osaksi oppimispalvelun yrityksiksi luettavien palvelujen toimittajien tiedot ja korkeakoulujen ja muiden julkisten oppilaitosten tiedot.

Hämäläisiä yrityksiä toimialalla on kymmenen. eLearning toimialan oppimispalvelujen kehittämisen ja käyttöönoton painopistealue on siirtymässä korkeakouluja tutkimussektorilta yksityisille yrityksille tai yritysten ja oppilaitosten yhteistyöhankkeiksi.

E-oppimisen alueet

1. E-oppimisen toimialan aktiivinen tutkimustoiminta kas-vaa

Tampereen yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun Digital Lear-ning Lab yhteistyössä on meneillään e-oppimisen tutkimushankkei-ta. Tutkimus kohdistuu medialukutaitoon, monikulttuurisuuteen, opettajien kompetensseihin, oppimisaihioiden käytettävyyteen, mo-biililaitteiden älykkäisiin ohjauskäytänteisiin, opetusteknologioiden käytettävyyteen ja e-oppimisen johtamiseen.

2. E-oppimisen alan uusien yritysten työpaikkojen ja verkos-tojen syntymisen tukeminen

Uusia alan yrityksiä on vuonna 2005 syntynyt Hämeen alueelle yksi ja yksi on laajentanut toimintaansa tälle toimialalle. Toimivat yrityk-set ovat kasvaneet sekä liikevaihdon, asiakasmäärän, että henkilös-tön osalta ja kasvua on näkyvissä myös lähitulevaisuudessa. Osalla yrityksistä on vientiä pohjoismaihin ja Eurooppaan. Myös kansain-välisiä kehityshankkeita on yrityksissä käynnistynyt tai valmisteilla sekä uusia tuotteita ja palveluja on kehitetty erityisesti asiakkaiden tarpeisiin räätälöityinä.

Hämeen osaamiskeskus on panostanut hankerahoituksen kaut-ta Open Source –ohjelmiin perustuvien ratkaisujen pilotointiin se-kä kouluissa että pk-sektorilla. OSS-ratkaisuista onkin kehittymässä varteenotettava osa-alue ohjelmistoteollisuudessa, kun suoraan käyt-täjille näkyvät ratkaisut alkavat lisääntyä ja yleistyä lähitulevaisuu-dessa.

3. E-oppimisen konseptiin perustuvien koulutusohjelmien suunnittelu ja kehittämien yhteistyössä yritysten ja oppilai-tosten kanssa

E-oppimisen koulutustarjonta on pysynyt määrällisesti alueella en-nallaan. Koulutuksen menetelmät ja kohderyhmä ovat vain muuttu-neet. Alueella järjestetään entistä enemmän koulutusta, jossa verkko-opinnot ovat yksi opiskelujen muoto. Koulutusta järjestetään myös laajemmalle kohderyhmälle eli kaikille, jotka e-oppimista työssään tarvitsevat. Opettajien kouluttamisessa koulutuksen sisällöt ovat enemmän pedagogisten mallien kouluttamista ja opetusmenetelmi-en kehittämistä, eivät enää kovinkaan paljon ohjelmistojen koulutus-ta. Koulutukseen on saatavilla jo paljon itseopiskelumateriaalia.

Yhteistyössä yritysten kanssa kehitetään simulointi- ja virtuaalitek-niikoiden hyödyntämistä tuotekehityksessä, suunnittelussa ja tuo-tannollisessa liiketoiminnassa ja tätä kautta kehitetään uudentyyp-pistä koulutusta. Vähitellen koulutustuotteista ollaan tekemässä myös kansainvälisillä markkinoilla tarjottavia kokonaisuuksia.

4. Kehittämiseen, kouluttamiseen ja verkostoitumiseen liit-tyvät hankkeet

Hämeenlinnassa toimiva Suomen e-Oppimiskeskus ry on muodos-tunut valtakunnallisesti merkittäväksi yhdistykseksi. Yhdistys toimii alan verkottajana, tuki- ja tietopalveluna niin yrityksille kuin oppi-laitoksille.

Hämeessä toimii myös e-klusterin, jonka tavoitteena on kehittää alu-eellista yhteistoimintaa e-oppimisen ja e-työn alalla.


2000* 2001* 2002 2003Toimipaikkoja / ICT-ala / OECD 240 254 333 348Henkilöstö / ICT-ala / OECD 785 981 1 586 910Liikevaihto (1000 euroa) / ICT-ala 77 271 105 535 185 089 112 353* Vuosilta 2000 ja 2001 puuttuvat tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmistojen sekä tietoliikennevälineiden tukkukaupan tiedot.



eLearning-toimialan visio 2020

E-oppiminen on arkipäiväistynyt osaksi normaalia elämää. Välineet on helposti saatavia ja niitä osataan ja myös halutaan käyttää luovasti ja tarvelähtöisesti. Tietotekniset ympäristöt ja välineet kuuluvat auto-maattisesti osana erilaisiin prosesseihin; sähköinen verkko yhdistää toimijoita, toimintoja ja toimialoja kiinteästi ja reaaliaikaisesti.

Oppimisen räätälöitävyys on lisääntynyt ja modulaariset, personoin-tiin perustuvat oppimisaihiot tai oppimistarjottimet ovat arkipäivää. Lisääntynyt oppimismateriaalien saatavuus ja yhdisteltävyys ehkäi-see osaltaan myös syrjäytymistä.

Ylläkuvattu kehityskulku edellyttää kansallisten ja alueellisten lin-jausten tekemistä ja strategisten päätösten aikaansaamista yhteisen päämäärän määrittelemiseksi. Toinen suuri haaste on asennemuu-tos; e-oppiminen sisältää kokonaan uuden oppimisen kulttuurin, jo-ka edellyttää vanhojen roolimallien purkamista, oppimisen aika- ja paikkasidonnaisuudesta luopumista ja uusien vuorovaikutusmallien omaksumista. Muutoksen lähtökohdaksi on otettava yksilön kompe-tenssit ja tarjottava joustavia menetelmiä yksilöiden kehittymiseen. Organisaatioiden on panostettava resurssien oikeaan kohdentami-seen, joka sisältää johtamisen, ajankäytön hallinnan sekä asioiden priorisoinnin. Motivointi, hyvät perustelut sekä rohkaisu ja kannus-tus lieventävät muutosvaiheessa. Muutosmyönteisen organisaation perustana on avoin tiedonkulku ja toiminnan läpinäkyvyys.

Yhdessä oppiminen ja yhdessä tekeminen ovat pienen maan elineh-toja kehityksessä mukana pysymiselle. Saumaton yhteistyö paikallis-ten toimijoiden välillä luo synergiaa ja edistää niukkojen resurssien käyttöä yhteiseksi tunnustetun päämäärän saavuttamiseksi. E-oppi-misen markkinat ovat globaalit, joten yhteistyön tuotoksena voitaisiin lisätä myös oppimispalvelujen vientiä kansainvälisille markkinoil-le. Yrityselämän näkökulmasta eBusiness nähdäänkin edellytyksenä pk-yritysten liiketoiminnan kehittymiselle ja kasvulle.

Alan yritystoiminta tulee segmentoitumaan ja keskittymään. e-Lear-ning tuotteet ja palvelut integroituvat yrityksissä tiukemmin osaami-sen kehittämiseen yleensä. Kustannustehokkaat ja riskittömät ratkai-sut korostuvat asiakasratkaisuissa. Alan markkinat kasvavat ainakin seuraavat 5 vuotta. Ala tulee globalisoitumaan ja yritykset jotka eivät lähde vientimarkkinoille hiipuvat. Kehityksen myötä yritykset toimi-vat aidosti globaaleilla markkinoilla pitkälle verkostoituneissa glo-baalissa taloudessa. Tehokkuusvaatimusten paineissa yritykset ovat pitkälle erikoistuneita ja suuri osa toiminnoista on ulkoistettu, mut-ta toisaalta teknologian ja verkostoituneen talouden mahdollistamat uudet tuotteet ja palvelut sekä liiketoimintakonseptit antavat yrityk-sille mahdollisuuden etsiytyä uusille kenties syntyville markkinoille. Strategian ennakointikyvyn ja ketteryyden merkitys kasvaa. Toimi-alan tasolla verkostoituminen ja yritysten väliset riippuvuussuhteet lisääntyvät edelleen.

Hämeen e-oppimisyritysten visioita:

- Globaali osaamisen kehittäjä (teknologia, prosessit, peda-gogiikka, sisällöt). - Tulevaisuudessa e-Learningin -osuus koulutuksista yli puo-let. Vuorovaikutuksen merkitys ei kuitenkaan häviä.- Tulevaisuudessa sovellusten tekeminen lisääntyy, erityisesti monipuoliset digitaaliset sovellukset lisääntyvät.- tuotepohjat yleistyvät ja mahdollistavat räätälöinnin yri-tyksen tarpeisiin.


[email protected]@teknologiakeskus.fi

[email protected]

Tietojenkäsittelypalvelujen (TOL 72) toimipaikkojen sekä niidenhankilöstön ja liikevaihdon kehitys Hämeen maakunnassa 1995-2003

(Vuoten 2001 TOL95 mukaan, vuodesta 2002 TOL2002 mukaan)

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003


Toimipaikkojen

jahenkilöstön

lkm

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

Liikevaihto(1000�)


Kuva: Häme-markkinointi

Tietojenkäsittelypalvelujen (TOL 72) toimipaikkojen sekä niiden henkilöstön ja liikevaihdon kehitys Hämeessä 1995-2003

- Tulevaisuudessa markkinat keskittyvät ja erikoistuvat enemmän ja enemmän tiettyihin aloihin. Erikoisosaaminen ja tuotteiden räätälöitävyys ovat tulevaisuudessa suurem-massa merkityksessä.



10 Kulttuurialan yritystoimintaKulttuuri parantaa kilpailukykyä

Kulttuurialan yritystoiminta on maailmanlaajuisesti sekä ta-loudellisesti että sosiaalisesti tärkeää. Se on jo johtava toimi-ala OECD-maissa. Esimerkiksi Iso-Britanniassa se työllistää noin 1,3 miljoonaa ihmistä ja alan liikevaihto on noin 110 mil-jardia puntaa.

Uudenlaisten kulutustottumusten ja vapaa-ajan lisääntymi-sen myötä alan ennustetaan kasvavan edelleen. Suomessa ja koko Euroopassa väestön ikääntymisen myötä vapaa-ajan palveluiden ja laadukkaiden kulttuuriin sekä elämyksiin liit-tyvien sisältötuotteiden kysyntä ja ostovoima lisääntyvät tu-levien vuosikymmenten aikana.

Suomessa kulttuurialan yritystoiminta tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia alueellisen kilpailukyvyn vahvistamisessa. Menestyksen edellytyksenä on alan kehittämistoimiin pa-nostaminen.

Kulttuurialan yritystoiminnalla on useita rajapintoja muiden toimialojen kanssa. Esimerkiksi muotoilu liittyy lähes kaik-kiin muihin toimialoihin. Muita rajapintoja on mm. matkailu-, hyvinvointi-, elintarvike,- eOppimis,- ja elektroniikka-alojen kanssa.

Välittömien taloudellisten vaikutusten lisäksi kulttuurialan yritystoiminnalla ja siihen liittyvällä palvelutuotannolla on myönteistä merkitystä ihmisten hyvinvointiin. Se vaikuttaa myös alueen maineeseen. Vetovoimainen kulttuuripalvelui-den tarjonta vetää puoleensa matkailijoita, asukkaita ja yri-tyksiä.

Hämeen yritykset

Hämeessä kulttuuritoimiala työllistää noin 1500 henkilöä. Toimipaikkojen määrä on hieman vähentynyt viime vuosina, mutta yritysten liikevaihto on sen sijaan kasvanut. Yrityksistä valtaosa työllistää 1-4 henkilöä. Toimipaikoista 20 prosenttia on muotoiluun liittyviä. Seuraavaksi eniten toimipaikkoja on mainonnassa, viihdetuotannossa sekä sanoma- ja aikakaus-lehtien tuotannossa ja jakelussa. Liikevaihdosta suurin osuus muodostuu sanoma- ja aikakauslehtien tuotannosta ja jake-lusta. Kulttuuritoimialan liikevaihto kehittyy Hämeessä no-peammin kuin muualla maassa.

Kulttuurituotannon keskittyminen pääkaupunkiseudulle on mahdollisuus Hämeessä. Alan toimijoiden kannattaa verkos-toitua pääkaupunkiseudun toimijoiden kanssa.

Toimintalinjojen kehittäminen

Kulttuurialan yritystoiminnan kehittämisteemoja on neljä. Ne kaikki tähtäävät alan yritystoiminnan vahvistamiseen. Teemoihin 2-4 sisältyy myös sisältötuotantoon liittyvän yri-tystoiminnan kehittäminen.

1. Muotoilun Häme-malli

Luodaan muotoilun toimintamalli, joka edistää muotoilun

Kulttuurialan toimipaikkojen lukumäärän kehitys Hämeenmaakunnassa ja koko maassa

300

320

340

360

380

400

420

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Kanta-Häme

10000

11000

12000

13000

14000

15000

16000

Koko maaKanta-Häme Koko maa

Lähde: ToimialaOnline

Kulttuurialan liikevaihdon kehitys Hämeen maakunnassa ja kokomaassa

120000

130000

140000

150000

160000

170000

180000

190000

200000

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Kanta-Häme

1000

�

7000000

7750000

8500000

9250000

10000000

10750000

11500000

12250000

13000000

Koko maa

1000

�



Kulttuurialan henkilöstömäärien kehitys Hämeen maakunnassa ja koko maassa

1300

1350

1400

1450

1500

1550

1600

1650

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Kanta-Häme

60000

61500

63000

64500

66000

67500

69000

70500

Koko maaKanta-Häme Koko maa


Kulttuurialan toimipaikkojen lukumäärän kehitys Hämeessä ja koko maassa

Kulttuurialan liikevaihdon kehitys Hämeessä ja koko maassa

Kulttuurialan henkilöstömäärien kehitys Hämeessä ja koko maassa

2000 2001 2002* 2003*Toimipaikkoja 399 410 408 402Henkilöstö 1 431 1 467 1 567 1 514Liikevaihto (1000 euroa) 161 707 165 884 177 013 198 628 * pl. aputoimipaikat


Kulttuurialan kehityslinjat:1. Muotoilun Häme-malli.2. Kulttuurimatkailun tuotteistaminen ja markkinointi.3. Kulttuuriperinnön kokoaminen ja esittely.4. Kehittämis- ja tuotantoyksikkö ja Arts & Business -malli.


käyttöä hämäläisten yritysten yhtenä kilpailutekijänä ja li-sää muotoilun käyttöä uusilla toimialoilla sekä lisää yleistä muotoilutietoisuutta. Tavoitteena on vahvistaa alueen muo-toilu-, käsityö- ja taideteollisuusalan yritysten toimintaedel-lytyksiä ja lisätä alan yritystoiminnan syntymistä sekä luoda alalle vahvempi muotoilupalveluja tarjoavien yritysten kent-tä. Alueen yritysten, oppilaitosten, tutkimuksen, koulutuksen ja järjestöjen yhteistyötä vahvistetaan. Tavoitteena on myös vahvistaa alan yritysten keskinäistä verkostoa, edistää hank-keita ja linkittää Häme kansalliseen kehittämistyöhön.

2. Kulttuurimatkailun tuotteistaminen ja markkinointi

Kulttuurimatkailun tuotteistamiseksi kootaan Hämeen Mat-kailu Oy:n, matkailuyrittäjien, tapahtumatuotannon, kult-tuuriperinnön ja kulttuuristen ohjelmapalveluiden avain-henkilöistä ryhmä, joka lähtee tekemään tuotekehitystyötä. Ryhmä vastaa kulttuurimatkailun tuotteiden kehittämises-tä ja Hämeen Matkailu Oy tuotteiden myynnistä ja markki-noinnista. Ryhmä tuotteistaa 5-10 tuotepakettia vuoteen 2008 mennessä. Kulttuurin tiedotus- ja markkinointikonseptia ke-hitetään muun muassa www.hame.fi -verkkopalveluun luo-tavalla KulttuuriHäme–osiolla. Hämäläisessa matkailussa otetaan yksi vuosi kulttuurin teemavuodeksi 2010 mennessä ja KulttuuriHäme-teema tuodaan mukaan maakunnan mark-kinointiin.

3. Kulttuuriperinnön kokoaminen ja esittely

Hämäläisen kulttuuriperinnön kokoavaan virtuaaliseen ja muuhun esittelyyn kootaan toimintamalli, jonka tavoitteena on luoda alueen menneisyyttä uusilla tavoilla esittelevä ver-kostomainen kulttuuriperinnön keskus. Toimintamallin ra-kentamisessa otetaan huomioon suhde museoihin ja toimin-nan tuoma lisäarvo kulttuuriperintöalalle. Hankkeen kautta kootaan kulttuuriperintökohteista ja museoiden ulkopuolelle jäävistä kohteista tietopankki, jonka pohjalta niiden esittelyä ja markkinointia on mahdollista tehdä linkittyen mm. mat-kailuun. Toimintamallin myötä selvitetään tarpeet kohteiden infrastruktuurin kehittämiseen sekä tutkitaan mahdollisuu-det liittää virtuaalisia esittelyjä olemassa oleviin museoihin ja muihin kulttuuriperintökohteisiin.

4. Kehittämis- ja tuotantoyksikkö ja Arts & Business -malli

Verkostomainen kulttuurin kehittämis- ja tuotantoyksikkö on yksi keskeisimpiä tulevaisuuden kehittämiskohteita. Sen ydintehtävänä on kulttuuriteollisuusalan yritystoiminnan edistäminen ja alan koordinoinnin parantaminen. Yksikkö hoitaa kulttuurin tiedotus- ja markkinointitehtäviä sekä tukee toimijoita muussa kehittämisessä, kuten liiketoimintaosaami-sessa, yritysyhteistyössä ja kansainvälistymisessä. Yksikkö voi luoda menettelytavat myös kulttuurimatkailun markki-noinnille ja kulttuuriperinnön esittelylle. Yksikön tehtävänä on myös tuottaa malli, jolla kehitetään nykyisten kulttuuri- ja ohjelmapalvelutuottajien toimintaa ja luodaan uutta yri-tystoimintaa. Yksikkö voi tuottaa myös itse valittuja kulttuu-ri- ja ohjelmapalveluita tai osia kuntien kulttuuripalveluista. Yritysten ja kulttuuritoimijoiden yhteistyön kehittäminen on osa Arts & Business -mallia.


[email protected]

Kulttuurialan liikevaihdon jakaantuminen Hämeenmaakunnassa

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

Arkkitehti- ja taideteollinen suunnittelu ja taide Elokuvien ja videoiden tuotanto ja jakelu Huvipuistot ja pelit sekä muu viihdeKirjastot- arkistot ja mseot Kirjojen tuotanto ja jakelu MainontaMusiikin ja äänitteiden tuotanto ja jakelu Radio ja televisio Sanoma- ja aikakauslehtien tuotanto ja jakeluTaide- ja antiikkiliikkeet Taidelaitokset Valokuvaus



Kulttuurialan henkilöstön jakaantuminen Hämeen maakunnassa

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

Arkkitehti- ja taideteollinen suunnittelu ja taide Elokuvien ja videoiden tuotanto ja jakelu Huvipuistot ja pelit sekä muu viihde

Kirjastot- arkistot ja mseot Kirjojen tuotanto ja jakelu Mainonta

Musiikin ja äänitteiden tuotanto ja jakelu Radio ja televisio Sanoma- ja aikakauslehtien tuotanto ja jakelu

Taide- ja antiikkiliikkeet Taidelaitokset Valokuvaus


Kulttuurialan toimipaikkojen jakaantuminen Hämeen maakunnassa

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

Arkkitehti- ja taideteollinen suunnittelu ja taide Elokuvien ja videoiden tuotanto ja jakelu Huvipuistot ja pelit sekä muu viihde

Kirjastot- arkistot ja mseot Kirjojen tuotanto ja jakelu Mainonta

Musiikin ja äänitteiden tuotanto ja jakelu Radio ja televisio Sanoma- ja aikakauslehtien tuotanto ja jakelu

Taide- ja antiikkiliikkeet Taidelaitokset Valokuvaus


Kulttuurialan henkilöstön jakautuminen Hämeessä

Kulttuurialan toimipaikkojen jakaantuminen Hämeessä

Kulttuurialan liikevaihdon jakaantuminen Hämeessä


11 IdeamaakuntaInnovaatioprosessit ja -järjestelmät

Toimivat innovaatioprosessit ovat välttämätön edellytys elin-keinoelämän menestymiselle. Tarvitaan liiketoiminnan uu-distumista ja uutta liiketoimintaa. Innovaatiot lähtevät pää-sääntöisesti yrityksistä. Virikkeenä toimivat asiakkaiden, kilpailijoiden ja toimitusketjun kiristyvät vaatimukset. Julki-nen valta voi kuitenkin auttaa innovaatioiden syntyä ja hel-pottaa niiden kehittymistä kaupallisiksi tuotteiksi.

Innovaatiot toteutuvat yrityksissä tai julkisissa palveluorga-nisaatioissa, mutta muiden toimijoiden merkitys innovaa-tioprosessissa voi olla ratkaiseva. Innovaatioaihiot synty-vät parhaiten vuorovaikutuksessa. Kaupallisten tuotteiden kehittyminen sisältää useimmiten vaiheita, missä yritykset tarvitsevat yritys-, rahoitus- ja tutkimuspalveluja. Tarvitaan innovaatiojärjestelmä, mikä mahdollistaa koko innovaatio-prosessin saumattoman tuen. Alueen innovaatiojärjestelmä on kansallisen tai globaalin innovaatiojärjestelmän paikalli-siin oloihin räätälöity, helppokäyttöinen käyttöliittymä, ”in-novation interface”.

Tällä hetkellä järjestelmä on sirpaloitunut. Toimijoita on pal-jon ja toimintamallit ovat organisaatiolähtöisiä. Asiakasläh-töisyyden haasteet on tunnistettu ja kehittämistyö on aloi-tettu mm. seudullisten yrityspalvelupisteiden muodossa. Valtakunnan tasolla on parannusehdotuksia esitetty KTM:n asettaman työryhmän raportissa ”Suomalaisten yrityspalve-lujen kehityspolku maailman kärkijoukkoon” (KTM Julkaisu-ja 19/2005).

Keskinäiset ja ulkoiset verkostot

Toimiva alueellinen innovaatiojärjestelmä on hajautetun glo-baalin järjestelmän tai verkoston paikallisiin tarpeisiin rää-tälöity solmupiste (hub), alueellisesti verkottunut ”tietämys-keskus” (A. Hautamäki; Kyllä Amerikka opettaa, SITRA 2003). Paikallisella tasolla tehdään se, mitä parhaiten osataan ja on kokonaisuuden kannalta tehokkainta. Edellytyksenä on toi-miva yritysten, julkisen sektorin sekä korkeakoulujen ja tut-kimuslaitosten verkosto, jonka toiminta perustuu eri toimi-joiden yhteiseen päämäärään tai visioon sekä ns. jaettuun johtajuuteen. Hämeessä ideamaakunta – ryhmän tavoitteena ja tehtävänä on toimia näin.

Innovaatiojärjestelmä tuottaa tietoa ja tarjoaa asiantuntevaa tukea silloin kun sitä tarvitaan. Se ei sinänsä synnytä uusia innovaatioita, mutta luo niiden syntyä tukevat puitteet. Toi-mivat yhteydet kansallisiin tai globaaleihin huipputason tie-tämyskeskuksiin sekä viranomaisiin ja rahoittajiin ovat olen-naisia. Kanavia on voitava käyttää aina tarvittaessa.

Innovaatiot syntyvät ihmisten toimesta. Alueen tulee olla osaajia houkutteleva ja innostava. Innovaatiojärjestelmä on osa innovaatioympäristöä, joka käsittää myös työ- ja asuin-ympäristön, sosiaalisen ympäristön, koulutus-, hyvinvoin-ti-, harrastus- ja kulttuuripalvelut jne. Alueen historia, ima-go, elinkeinotoiminnan vireys ja yleinen ilmapiiri vaikuttavat suotuisan innovaatioympäristön kehittymiseen. Siihen liittyy

Palvelutyöpaikkojen osuus kaikista työpaikoista ja palvelujenarvonlisäyksen** osuus kaikista toimialoista Hämeen maakunnassa ja koko

maassa 1995-2003*** arvonlisäys käyvin hinnoin

54 %

56 %

58 %

60 %

62 %

64 %

66 %

68 %

70 %

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003*

Lähde: Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto, Aluetilinpito

Palvelutyöpaikk. osuus kaikista työpaikoista HämePalvelutyöpaikk. osuus kaikista työpaikoista Koko maaPalvelujen bkt:n osuus kaikista toimialoista HämePalvelujen bkt:n osuus kaikista toimialoista Koko maa

Evo, Hämeen ammattikorkeakoulu. Kuva: Kehittämiskeskus Oy Häme

Kuvio 2.2.3 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ELLI-maakunnissa ja muissa suurimmissa 1995, 1999, ja 2004

0 10 20 30 40 50

Kymenlaakso

Häme

Päijät-Häme

Etelä-Karjala

Itä-Uusimaa

Keski-Suomi

Varsinais-Suomi

Pohjois-Pohjanmaa

Pirkanmaa

Uusimaa

Lähde: Tilastokeskus,Suomi lukuina

%-osuus koko maasta vuosina 1995, 1999, ja 2004

1995 1999 2004

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ELLI-maakunnissa ja muissa suurimmissa 1995, 1999 ja 2004

Palvelutyöpaikkojen osuus kaikista työpaikoista ja palvelujen arvonlisäyksen** osuus kaikista toimialoista Hämeessä ja koko

maassa 1995-2003*


paljon epämuodollista vuorovaikutusta. Infrastruktuurin ja palvelutarjonnan kehittäminen ovat avainasemassa.

Löyhiin sidoksiin perustuvan innovaatioympäristön toimin-ta kiteytyy innovaatioiksi ja uudeksi liiketoiminnaksi inno-vaatioverkostoissa, jotka syntyvät ja toimivat tietyn toimialan tai pikemminkin tietyn liiketoimintaklusterin tai – verkoston yhteydessä. Klusterit ovat usein poikkitoimialaisia ja käyttö-voimana on toimijoiden liiketoiminnallinen riippuvuus. Me-nestyvä liiketoimintaklusteri tarvitsee ”kovaan osaamiseen” perustuvan tiiviin innovaatioverkoston mahdollistamat te-hokkaat innovaatioprosessit. Uusi tieto, osaajat ja tarvitta-va muu tuki löytyvät paikallisesta innovaatioympäristöstä ja laajemmasta innovaatiojärjestelmästä. Liiketoimintaklusterit tarvitsevat tuekseen julkisia toimijoita sekä uuden tiedon ja osaajien tuottajia, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia.

Toimialat ja rajapinnat

Hämeessä on valittu kymmenkunta erityisesti kehitettävää toimialaa. Kehittyvät liiketoimintaklusterit ovat yleensä poik-kitoimialaisia, eli tarvitsevat toimijoita ja osaamista monilta toimialoilta. Suurimmat mahdollisuudet löytyvät eri osaamis-ten yhdistelminä, rajapinnoilta. Haasteena on uusien, piile-vienkin asiakastarpeiden ja koko osaamiskirjon mahdollista-mien uusien mahdollisuuksien haravointi ja tunnistaminen. Tämä edellyttää toimialojen välistä monipuolista vuorovai-kutusta, mutta myös systemaattisempaa alueellista seuran-ta- ja ennakointitoimintaa, jolla on globaali ulottuvuus. Uu-sien innovaatioaihioiden löytymistä on tarpeen edistää myös systemaattisesti. ”Hunting for new hunting grounds” on ter-mi, jota monet eturivin tutkijat käyttävät tarkoittaen, että on mentävä paitsi ”tuntemattomille vesille” myös yritettävä löy-tää uusia tuntemattomia.

Oppiva talous/Teknopolis

Alueellisissa innovaatiojärjestelmissä on erotettavissa kak-si äärityyppiä: ”teknopolis” ja ”oppiva talous”. Teknopolis perustuu malliin, jossa uudet radikaalit innovaatiot lähte-vät vahvan tieteellisen tutkimuksen tuottamasta uudesta tie-dosta. Se sopii alueille, joissa on vahva tutkimusyliopisto tai tutkimuslaitos ja aloille, joiden liiketoiminta on tutkimusin-tensiivistä, esim. biotekniikka ja lääkekehitys. Tutkimusta maakunnan alueella tekevät MTT, LTK, Perunantutkimuslai-tos, Lammin biologinen asema, Hämeen ammattikorkeakou-lun monet yksiköt ja Tampereen yliopiston Ammattikasva-tuksen tutkimus- ja koulutuskeskus. Nämä ovat keskittyneet kapeaan tutkimusalueeseen, joten merkitys maakunnan elin-keinoelämän kannalta on rajattu. Mahdollisuudet teknopo-lis- tyyppiseen toimintaan on lähinnä Agropolis-tiedepuistos-sa Forssan seudulla.

Tiedepuiston ydinosaamisalueet ovat ympäristöteknologi-at, biomolekyylien tuotanto ja hyödyntäminen, bio- ja gee-nitekniikan sovellukset sekä tuotantoprosessien hallinta- ja ohjausteknologiat. Ydinprosessit, joiden avulla asiakkaille tuotetaan lisäarvoa, ovat asiakkuudenhallinta, arvoverkos-ton hallinta sekä tiedon ja teknologian siirto.

Oppiva talous –malli perustuu jatkuvaan oppimiseen ja pien-ten parannusten innovaatioihin, asiakaslähtöisesti liiketoi-mintaketjuissa. Tärkeää on organisaatioiden ja verkostojen kehittäminen. Tutkimuksella ja syvällisellä osaamisella on oleellinen rooli, mutta ei lähtökohtana vaan innovaatiopro-sessin tukena tutkimus- ja kehitysvaiheissa. Innovaatiomal-li on paitsi asiakaslähtöinen ja vuorovaikutteinen, yleensä myös kehitysvaiheita toistava ja kokeileva halutun lopputu-loksen saavuttamiseksi.

Hämeen yleisiin edellytyksiin sopii paremmin Oppiva talous –malli, minkä pohjalta kehittyy räätälöity ”Häme-malli”. En-simmäisiä mallin konkreettisia sovelluksia ovat InnoSteel -kokonaisuus Hämeenlinnan seudulla ja BIFEEL Centre Fors-san seudulla.

Jatkossa tarvitaan enemmän myös tietointensiivisiä liike-elä-män palveluja (KIBS), mikä lisää korkean tason osaajia alu-eella. Näin on syntymässä positiivinen itseään vahvistava kehityskierre. Kokonaisuuden kannalta kaikkien osapuolien aktiivinen yhteistyö on ratkaisevaa.

Bifeel Centren toiminta-ajatuksena on luoda pohjaa vahvalle poikkitoimialaiselle liiketoimintaklusterille. Forssan seutu on tunnettu monipuolisesta elektroniikka-, ympäristö- ja elin-tarvikealojen yritystoiminnasta. Tavoitteena on löytää uusiin osaamisyhdistelmiin perustuvia asiakas- ja tarvelähtöisiä in-novaatioita ja synnyttää uutta liiketoimintaa tätä kautta. Seu-dulla on yli 50 yritystä ja toimijaa elintarvike-, elektroniikka- ja ympäristöaloilla. Agropolis-Tiedepuisto puolestaan on alan johtava, Suomen ainoa ja Pohjoismaiden suurin maaseudun ja elintarviketalouden sekä ympäristöteknologian osaamis-keskittymä. Tiedepuisto toimii verkostona, jonka päätoimi-jat ovat MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), monialainen Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, ProAg-ria-yhtymä sekä tiedepuiston kehittämisestä vastaava Agro-polis Oy, HAMK.


BIFEEL CENTRE

Agropolistiedepuisto

-MTT-Agropolis Oy- Innotalli Oy

- ELO

Hamk-InnoForss-EleForss

Envitech FSKK Oy

Ympäristö

Elintarvike

Elektroniikka

Ict ym.tukialat


[email protected]@hame.fi


12 YrittäjyysmaakuntaYrittäjyys osa elämää

Suomen elinkeinoelämän perusta on yrittäjyys. Yrittäjyys vaikuttaa myös suurissa yrityksissä ja julkisessa hallinnossa tapaan tehdä työtä. Yrittäjyydellä on suuri merkitys myös yh-teiskunnan ilmapiiriin ja kehitykseen.

Hämeessä halutaan kehittää ja vahvistaa yrittäjyyden edelly-tyksiä sekä yrityspalveluiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Yrittäjiä on kannustettava kehitykseen ja kasvuun.

Asenteiden ja valmiuksien parantaminen alkaa opettajien yrittäjyyskasvatuksesta, joka on keskitetty Hämeeseen. Kehi-tystä voidaan auttaa saumattomassa ketjussa peruskoulujen yrittäjyyskasvatuksesta kasvavien ja kansainvälistyvien yri-tysten innovaatiopalveluihin saakka.

Hämeellä on mahdollisuus tarjota asukkailleen ja yrittäjille uudenlainen elämys- ja palveluyhteiskunta, jossa lisääntynyt, laadukas vapaa-aika ja sosiaalinen, ihmisistä välittävä luon-nonläheinen ”pikkukaupunkiyhteisö” yhdistyvät mielek-kääseen, vaihtelevaan työhön ja yrittämiseen nykyaikaisessa informaatioyhteiskunnassa. Osaaminen merkitsee tällöin uu-simman tekniikan ja suunnittelun osaamista, kädentaitoja ja tuotannon osaamista sekä sosiaalisia taitoja ja markkinointi-osaamista.

Arvoja ja taitoja

Tavoitteena on saavuttaa kullakin tasolla yrittäjyysvalmiudet, jotka itse ruokkivat kehitystä:

1. Peruskoulut ja lukiot: yrittäjyysmyönteisten arvojen ja asenteiden oppiminen ja yrittäjyyden tunteminen käsitteenä2. Toisen asteen ammatilliset oppilaitokset: tietoisuus yrit-täjyydestä yhtenä uravaihtoehtona, liiketoimintaosaamisen perusteet3. Ammattikorkeakoulut: yritystoiminnan tunteminen, oman liiketoimintasuunnitelman teko, halu toimia yrittäjänä4. Yritystä perustavat ja/tai vanhan liiketoiminnan jatkajat: omien yrittäjyyskompetenssien tiedostaminen, motivaatio menestyä ja halu kehittyä ja kehittää yritystä, liiketoiminta-osaaminen vahvistaminen

5. Kasvavat, kehittyvät ja kansainvälistyvät yritykset: oman yhteiskuntavastuun tiedostaminen, kasvuhalukkuus ja -ky-vykkyys, korkean tason liiketoimintaosaaminen

Kaikilla tasoilla on tarpeen parantaa edellytyksiä ja toiminta-tapoja maakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Eri toimi-joiden rooleja on syytä edelleen kirkastaa konkreettisten toi-menpiteiden pohjaksi.

Oppilaitokset ovat viime vuosina aloittaneet yrittäjyyskas-vatuksen sitomisen tiiviisti oppilaitoksen arkeen. Peruskou-lujen ja lukioiden opettajat ovat täydentäneet koulutustaan yrittäjyystietouden osalta. Ammatillisissa oppilaitoksissa ta-voitteena on lisätä yrittäjyyspainotteisia koulutusohjelmia se-kä täydennyskouluttaa ammattiaineiden opettajia. Hämeen ammattikorkeakoulussa Starttihautomotoiminta on vahvis-tumassa osaksi oppimisympäristöä. Starttihautomoiden vetä-jille järjestetään jatkuvaa täydennyskoulutusta.

Häme on toiminut etulinjassa myös seudullisten yrityspal-veluiden kehityksessä. Edellytyksenä on uudenlainen ver-kostoituminen ja tapa toimia. Kehitystä tarvitaan edelleen proaktiivisen palvelujärjestelmän suuntaan. Tavoitteena on tehokas, proaktiivinen yrityspalvelu, joka tukee elinkeino-strategioiden toteuttamista ja mitattavien tulosten (uudet yritykset, lisääntyvät työpaikat, osaamistason kehittyminen, kansainvälistyminen, liikevaihdon ja kannattavuuden kasvu jne) toteutumista. Eräänä lähtökohtana on KTM:n raportissa 31.5.2005 esitetty YritysSuomi-brandin alla toimiva palvelu-kokonaisuus , joka muodostuu viidestä palveluprosessista ja ”omaneuvoja” –järjestelmästä:

1. Vuorovaikutteinen internet-palvelu, jossa valtakunnalli-sen yhteisen osoitteen tukena/alla paikalliset sivustot (esim. www.hame.fi) 2. Valtakunnallinen puhelinpalvelu (call center)3. Proaktiivinen seudullinen yrityspalvelupisteverkko4. Kasvuyrityspalvelu5. Innovaatiopalvelu

Onnistuneen lopputuloksen ja asiakastyytyväisyyden eräs strateginen menestystekijä on palvelun tarjoajien osaaminen, asenne ja motivaatio. Asiakkaiden vaatimustaso kasvaa. Pal-velujen kustannustehokkuuteen kiinnitetään enemmän huo-miota. Palvelut tulee tulevaisuudessa tuottaa entistä pienem-millä resursseilla. Tämä edellyttää yhä ammattitaitoisempaa ja erikoistuneempaa henkilöstöä sekä menetelmien ja työka-lujen kehittämistä koko palveluverkostossa. Lisäksi julkisten yrityspalvelutoimijoiden tulee entistä paremmin tuntea yk-sityinen palvelutarjonta ja kyetä aktiivisesti hyödyntämään niitä.

Kasvatuksellinen ideaali on, että yrittäjyys on ihmiselle luon-teva osa elämää (Ruohotie ja Koiranen, Aikuiskasvatus 2/01).

Tämä edellyttää yrittäjyyden käsitteen laajentamista niin, et-tä yrittäjyys merkitsee paitsi halua ja taitoja toimia yrittäjänä myös palkkatyötä tekevien tapaa suhtautua työhön.

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Hämeen maakunnassa1999-2004

50

21

166

132

-4

33

700 500 300 100 100 300 500 700 900

2004

2003

2002

2001

2000

1999

KH Lopettaneet KH Aloittaneet KH Nettomuutos

**+2168

**+1895

**+2480

**+2019

**+2656

** Koko maan nettomuutos

Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

**+2744

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Hämeessä 1999-2004


Seuraavassa matriisissa on kootusti esitetty Hämeen tulevaisuuden linjauksia. Tällä hetkellä eri toimintatasoille on periaatteelli-sella tasolla vastuutahot. Käytännön kehittämistyö vaatii kuitenkin vielä hahmotusta ja resursseja. Laajasti ymmärretyn yrittäjyy-den kehittyminen maakunnassa edellyttää päätöksentekijöiden, myös toiminnan toteuttajien innovatiivisuutta ja proaktiivisuutta sekä avaintoimijoiden roolien selkiyttämistä.

HÄMEEN POLKU MENESTYVÄÄN YRITTÄJYYTEEN

Yrittäjyys-/ yrittämis-valmiuksien kypsyys-aste tavoite

Oleellisen tärkeät edellytykset / kehitt. kohteet

Hämeen maakunnan seutukuintakoht. ta-voitteet 2006 -2010

Avaintoimijat / resurs-sit / pysyvät toimin-tamallit

Konkreettiset toimen-piteet/ kehittämispro-jektit

PERUSKOULUT JA LUKIOT

· Yrittäjyysmyönteiset ar-vot ja asenteet· Yrittävyys yhtenä ”kan-salaistaitona”· Yrittäjyystuntemus

· Opettajien positiivinen asenne· Opettajien jatkuva täy-dennyskoulutus· Yrittäjyys OPS:ssa

· OPO:jen täydennys-koulutus· Kaikissa kouluissa vä-hintään kaksi opettajaa täydennyskoulutettu· OPS:t kuntoon!

· Kuntien opetustoimi kouluttautumisresurssit kaikille opettajille· OKL : peruskoulutus· TYT: täydennyskoulutus· TaY:n AKTK :n tutkimus

· OPH:n 5 op:n kurssit syksyllä –05 käyntiin· OPS:ien kehittäminen yhteistyössä seudullisten kehittäjien kanssa (työ-ryhmä!)

TOISEN ASTEEN AMMATILLISET OPPILAITOKSET

· Yrittäjyysmyönteiset ar-vot ja asenteet· Tietoisuus yrittäjyydestä yhtenä uravaihtoehtona· Liiketoimintaosaamisen perusteet

· Pakolliset/valinnaiset yrittäjyysopinnot, myös verkossa· Yrittäjyyspainotteiset koulutusohjelmat· Liiketoimintasuunnitel-mien kilpailut· Tiimiyrittäjyysluokat

· Osaavien, yrittäjämäi-sesti toimivien työnte-kijöiden täsmätyöllisty-minen· Yrittäjyyskipinän säi-lyminen myöhempään käyttöön· Ammatinharjoittajayrit-täjys

· KK Tavastia· Kiipula· Muut amm oppil.· Kehittämiskoordinaatio-toiminta ja jatkuva opet-tajien koulutus· Yritysyhteistyö

· Yrittäjyyspainotteiset koulutusohjelmat –pro-jekti käyntiin 9/05 · Näytön paikkoja nuoril-le -projekti käyntiin 1/06

AMMATTIKOR-KEAKOULU

· Yrittäjyys todellinen ura-vaihtoehto· Yritystoiminnan tunte-minen· Halu toimia yrittäjänä· Oman liiketoiminta-suunnitelman teko

· Pakolliset yrittäjyys-opinnot· Starttihautomotoiminta (Osuuskunta + LTS-kil-pailut)· Valinnaiset yrittäjyys-opinnot 15 – 45 op:tä· Opettajien täydennys-koulutus· Yrittäjät mentoreina

· Starttihautomo merkit-tävä syöttökanavana yri-tyspalveluille· Tutkimus ja tuotekehi-tystoiminta konkreettisia liikeideoita tuottava

· HAMK – yrittäjyysstrate-gian mukainen toiminta· T&K-toiminta ohjattua, laadukasta· Yritysyhteistyö: mento-rit, caset

· Starttihautomotoimin-nan vakiinnuttaminen· Starttihautomoiden ve-täjien kansainvälinen koulutus (Bepart-projekti)· tuli-projekti

YRITYSTÄ PERUS-TAVAT TAI VAN-HAA ALOITTAVAT

· Omien yrittäjyyskompe-tenssien tiedostaminen· Vahva tahto ryhtyä yrit-täjäksi· Motivaatio menestyä· Halu henkilökohtaiseen kehittymiseen

· Palvelutarpeen diag-noosi -asiakaslähtöisyys· Perustamistoimien on-nistuminen· LTS: onnistuminen· Omistajanvaihdostilan-teiden onnistuminen

· Ideoista tuottamaan –prosessien nopeutuminen aloittavilla yrittäjillä· Palveluprosessin laatu valtakunnan huippu!· Yritysmäärän jatkuva nettokasvu

· Seutu YP-verkosto(+ omaneuvojaverkosto)· www.hame.fi· Valtakunnallisen verkos-ton tuki(YritysSuomi- brandi)· Toimialaverkostot

· Eurooppalainen yrittä-jyyden edistämisen ja ke-hittämisen malli (Bepart-projekti)· Seudullinen koulutus-projekti

KASVAVAT JA KEHITTYVÄT YRI-TYKSET

· Oman yhteiskuntavas-tuun tiedostaminen· Vahva motivaatio kehit-tyä ja kehittää yrityksen toimintaa· Kasvuhalukkuus· Työllistämiskyky

· Kasvu- ja kansainvä-listymismahdollisuudet, diagnostisointi· Osaava ja pätevä asi-antuntijaverkosto· Palveluiden proaktii-visuus· Laadukas täydennys- ja lisäkoulutus

· Työpaikkojen määrän jatkuva nettokasvu· Liikevaihdon ja kannat-tavuuden kasvu· Avaintoimialojen vah-vistuminen· Yritysten pysyvyys

· Seutu YP –verkosto· Valtakunnallinen ver-kosto (YritysSuomi)· Maakunnallinen yrittä-jyysstrategia(kehittämistyöryhmät)· Yksityisyrittäjien palvelut

· Julkisten yrityspalvelui-den laadun ja vaikutta-vuuden kehittämisprojek-ti käyntiin 9/05· Omaneuvojaverkosto


[email protected]@fskk.fi


Yrittäjien %-osuus koko väestöstä 1990-2003*

3,8 %

4,3 %

4,8 %

5,3 %

5,8 %

6,3 %

6,8 %

7,3 %

7,8 %

8,3 %

8,8 %

9,3 %

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003*

Kanta-Hämeenmaakunta Koko maa Hämeenlinnan seutukuntaRiihimäen seutukunta Forssan seutukunta

Lähde: Tilastokeskus, Kaupunki- ja seutuindikaattorit * Ennakkotieto

Hämeen maakunnan yrittäjien ikäjakauma (%) seuduittainvuonna 2003*

0,00 %

5,00 %

10,00 %

15,00 %

20,00 %

15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64

Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto * ennakkotieto

Hämeenlinnan sk Riihimäen sk Forssan sk Kanta-Häme

Yrittäjien %-osuus koko väestöstä 1990-2003* Hämeen maakunnan yrittäjien ikäjakauma (%) seuduittain vuonna 2003*



13 Yrittävä maaseutuMetropolimaaseutu menestyy vahvuuksillaan

Kanta- Hämeelle ja sen maaseutualueille on ominaista metro-polialueen läheisyys. Voidaan puhua luontaisilla vahvuuksil-laan menestyvästä metropolimaaseudusta, jossa metropoli ja maaseutu kohtaavat saumattomasti ja luontevasti. ”Metropo-limaaseutu” tarjoaa houkuttelevia asuinympäristöjä sekä uu-sia liiketoimintamahdollisuuksia pk- yrityksille, mutta sijoit-tumismahdollisuuksia myös globaaleille yrityksille.

Hämeessä on erittäin suuri määrä maaseudun kehitykseen keskittyneitä tutkimus- ja koulutusyksiköitä. Pohjoismai-den johtavan maa- ja elintarviketutkimuslaitoksen missio on maaseudun kokonaisvaltainen kehittäminen, Helsingin yli-opiston Lammin biologinen asema on luonnonympäristön tutkimuksen huippuyksiköitä, Hämeen ammattikorkeakou-lulla on valtakunnallisesti johtavat maa-, metsä- ja puutar-hatalouden yksiköt, jotka kaikki ovat toimineet pioneereina alan korkeakouluopetuksessa Suomessa. Myös lihateollisuu-den ja perunan tutkimus on keskittynyt Hämeeseen. Huip-puosaaminen tutkimuksen ja koulutuksen alueilla liittyneenä maakunnan keskeiseen sijaintiin hyödyntää suomalaisittain poikkeuksellista kehitystä maaseudulla. Toisaalta Häme tarjo-aa myös erinomaisen tutkimus- ja koulutusympäristön.

Vaikka koko Häme on EU-määritelmien mukaan maaseutua, on erityistä huomiota syytä kiinnittää haja-asutusalueiden kehittämiseen. Yrittävä, asuttu, hyvin hoidettu ja palveluita tarjoava maaseutu tukee koko maakunnan tavoitteita.

Luonnolla on asukkaille kasvava merkitys. Lisääntyvän va-paa-ajan puitteissa se tarjoaa rentoutumisia ja elämyksiä. Asuinympäristön viihtyisyys on tärkeä vastapaino vaativalle, kiireiselle työlle. Maaseudun asuttuna pitäminen mahdollis-taa myös ympäristön hyvän hoidon. Luonto eri muodoissaan tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia kehittää maaseudun yri-tystoimintaa. Myönteinen mielikuva hämäläisestä maaseu-dusta vahvistaa koko maakunnan identiteettiä.

Alkutuotannon kilpailukyvyn turvaaminen on koko elintar-viketalouden kannalta tärkeää. Maatilataloudessa jatkuu ti-lakoon kasvu, mikä usein merkitsee investointien myötä velkaantumista ja taloudellisten riskien kasvamista. Tilojen kannattavuus on erittäin riippuvainen harjoitetusta maata-louspolitiikasta. Maatilojen talouden haavoittuvuutta tulee vähentää tilojen välistä yhteistoimintaa ja pellon vuokrausta edistämällä sekä kehittämällä perusmaatalouden oheen mui-ta toimeentulon lähteitä.

Runsaalla kolmanneksella maatiloista tapahtuu lähivuosi-na sukupolvenvaihdos, joiden onnistuneella hoitamisella on suuri merkitys maatilatalouden kilpailukyvyn turvaamisessa. Samanlainen sukupolvenvaihdos tapahtuu myös PK-yrityk-sissä.

Maaseudun asumisen kannalta on tärkeää turvata palvelui-den saatavuus. Riittävä väestöpohja on edellytyksenä, haja-asutusalueiden palvelutarjonnan turvaamiselle. Kunta voi päätöksillään vaikuttaa merkittävästi maaseudun asutuksen kehittymiseen. Kaavoittamalla laadukkaita, asukkaiden tar-

Kuva: Minna Seppänen

Kuminaöljyjä terästetään muilla kasviperäisillä aineilla. Öljyjen haihtuvuutta testataan laboratoriossa ruiskuttamalla niitä perunanlehdille. Kuva: Tapio Tuomela / MTT:n arkisto

Ruokohelven energiakäyttöä on tarkoitus kokeilla Pietarsaaressa Alholmens Kraftin voimalassa, jossa poltetaan myös haketta. Voimala on Pohjoismaiden suurin biopolttoainelaitos. Kuva: Esa Melametsä/ MTT:n arkisto

Tärkeitä kehittämiskohteita ovat:

• alkutuotanto ja elintarvikeketjut• maaseudun liitännäiselinkeinot• tasapainoinen väestörakenne• asuinympäristöjen suunnittelu• infra, liikenne ja logistiikka• hyvinvointipalvelut• ympäristöteknologia• energiantuotanto• vesiensuojelu ja jätevesien käsittely


peita vastaavia tontteja ja turvaamalla tarvittavan infrastruk-tuurin, mm. vesi, jätevesi, tiet, koulut jne. mahdollistetaan asumisen edellytykset ja luodaan maaseutuasumisesta kil-pailukykyinen vaihtoehto kaupunkimaiselle asumiselle. Tyh-jenevät maatilojen talouskeskukset ja kesäasunnot ovat myös voimavara, joka kannattaa hyödyntää.

Uusia työpaikkoja syntyy edelleen palvelusektoreille ja PK-yrityksiin. Suurten ikäluokkien vanhetessa tarvitaan hoiva-palveluita, jotka mahdollistavat kotona asumisen mahdol-lisimman pitkään. Myös hyväkuntoisten eläkkeellä olevien vapaa-ajan tarpeet luovat mahdollisuuksia palveluyrityksil-le. Kun lapsiperheitä muuttaa maalle, myös päivähoitopalve-luitten tarve kasvaa. Riittävien, nopeiden tietoliikenneyhte-yksien ulottaminen haja-asutusaluille mahdollistaa etätyön tekemisen.

Metsän moninaiskäytön merkitys korostuu edelleen tulevina vuosina. Puuntuotannon lisäksi virkistyskäyttö kasvaa. Met-sään perustuvaa elinkeinotoimintaa voidaan maaseudulle luoda metsän hoidon lisäksi myös puun jalostuksen, matkai-lun, vapaa-ajan palveluiden ja elintarviketalouden aloilla.

Uusiutumattomien luonnonvarojen ehtyminen, energian hinnan nousu sekä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen luo-vat energiantuotannossa mahdollisuuden maaseudulle. Bio-polttoaineita voidaan tuottaa metsissä ja pelloilla sekä koti-eläintalouden sivutuotteina. Varsinaisen polttoainetuotannon yhteyteen voidaan rakentaa myös lämpöpalveluyrittäjyyttä.

Rakentamalla yritysverkostoja maaseudun mikro- ja PK-yri-tykset voivat tuottaa julkishallinnolle ja suuremmille yrityk-sille tuotteita ja palveluita joustavasti ja kilpailukykyisesti. Yritystoiminnan kehittymisen edellytyksenä on riittävä sub-stanssi- ja liiketoimintaosaaminen sekä halu yrittää. Amma-tillisessa koulutuksessa on luotava opiskelijoille valmiuksia toimia yrittäjänä. Kasvuyritykset on tunnistettava ja niiden osaamisen ja kehittymisen kasvua on tuettava. Tuotteiden elinkaaret ovat tulleet lyhemmiksi, mikä pakottaa toimijoi-ta päivittämään jatkuvasti tietojaan ja opiskelemaan uutta. Maaseudun väestön täydennyskoulutuksen tarve kasvaa voi-makkaasti, mikä on turvattava.

Työpaikkojen kiireinen työtahti sekä työskentely usein yksi-nään tietokonepäätteen ääressä saa ihmiset kaipaamaan vas-tapainoksi sosiaalisia kontakteja. Aktiivisten kylien toiminta ja erilaiset tapahtumat tarjoavat tähän hyvät mahdollisuudet. Kylien sosiaalinen viitekehys parantaa asumisen viihtyvyyttä.

Kuva: Markku Wiik

Kuva: Markku Wiik

Kuvio 2.4.2 Tilojen jakautuminen Hämeen maakunnassatuotantosuunnittain vuosina 1990, 2000 ja 2004

24,5 % 18,9 % 15,5 %

9,1 %5,8 %

34,2 % 41,6 % 46,1 %

18,5 % 21,1 % 21,9 %

8,7 %8,2 %6,5 %

6,6 % 1,1 %

1,4 %1,1 %

2,6 % 0,5 %6,2 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

1990 *) 2000 2004

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö: Maatalouslaskenta 1990 ja 2000,Tike/Maatilarekisteri 2004

%-osu

usmaatiloista

muu tuotantomuu kasvintuotantoviljanviljelysiipikarjataloussikatalousmuu kotieläintalousmaidontuotanto

Tiloja yht. 4342 3169 2886

*) Ypäjää lukuunottamatta

Kuvio 2.4.1 Maatilojen lukumäärä vuosina 1995, 2000 ja 2004

590

1023

1273

2886

656

1129

1384

3169

817

1351

1726

3894

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000

Riihimäen seutu

Forssan seutu

Hämeenlinnan seutu

Häme

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö, Maatilarekisteri

2004 2000 1995

Maatilojen lukumäärä vuosina 1995, 2000 ja 2004 Hämeessä

Tilojen jakautuminen Hämeessä tuotantosuunnittain vuosina 1990, 2000 ja 2004


[email protected]@bnconsulting.fi


METALLIEero Iso-PietiläErkki JääskeläinenSimo HänninenJukka VepsäläinenPauli PesonenLauri TenhunenJorma KalliosaariPentti KaillionpääPekka EkholmAri RäsänenMarkku LindJukka Ojanen

ELINTARVIKE Timo KärkkäinenJukka Hallikas Markus Kinnari Helena KautolaHannu KorhonenJukka OjanenYritysryhmä

PUUTUOTEArto VallinPekko HäkliPekka SalonenTimo KukkonenMarkku MäkeläMarkku MäkeläinenJukka OjanenYritysryhmä

MATKAILU Matkailun koordinaatioryhmä: Pekka Vihma Stephan Kristiansson Asko Mustonen Timo Lindvall Jouni Haajanen Pekka Pietiäinen/Anne Wikström Janne AhtolaTapani HellstenSeppo KeskiruokanenMatti SetäläJaakko KivinenRaija Forsman Marja Suominen Timo Kukkonen/Pekka AhtiainenRaija Keränen Monna Ala-talo Elina Pekkarinen Mikko Helen Jukka Ojanen

ELEKTRONIIKKALeo Sutinen

HOIVAAnne LaaksoHeli EskolinMarkku PuroLeena SalminenPäivi HeinonenKatariina VälikangasAri PulkkinenRaija MalmialaKai VesterinenLasse RautniemiPekka LoukolaSanna PaakkunainenKari HeljäsvuoJukka Ojanen

OPPIMISTUOTTEET Tiina Front-Tammivirta Leena VainioJarkko SavijokiTommi SukuvaaraSeppo TurunenTimo Väliharju Titi Tamminen Juha KivinenEsa KähäriSanna PaakkunainenAnne Suntiainen-Nurmi Arto Saarinen Jukka Ojanen

KULTTUURIJouko AstorKyösti VehmasPirjo VilpponenMerja SaarelaPertti MunckIrmeli Kaartokallio / Mirja Lumiaho-SuomiHarri HokkanenHannele Yrjö-KoskinenRisto AutioIlppo AaltonenAnne ParikkaKirsi Kaunisharju


Kehittämisryhmät

IDEAMAAKUNTAMatti K. HakalaJarmo KallioPentti AspilaMatti SeppäläYrjö HämäläinenPekka JalavaTarmo LemolaKyösti VehmasLiisa LintunenJukka VepsäläinenMikko HelénAnne Suntiainen -NurmiArto SaarinenJukka Ojanen

YRITTÄJYYSMAAKUNTAHillevi AhonenMarja LaurikainenPaula KyröLauri TenhunenKyösti VehmasTuomas SiltalaJaakko ValpioEino JokinenPekka JalavaTimo LindvallJouni HaajanenPekka PietiäinenJukka OjanenSeija Lehtonen

MAASEUTUJaakko KivinenKari VentolaPekka AhtiainenMarkku PulkkinenJorma KalliosaariAntti KoskimäkiJukka Ojanen

”LINJAJOHTO”Kyösti VehmasHeikki KauppinenJari KattainenMatti K. HakalaPekka SavolainenJouni HaajanenTimo LindvallPekka PietiäinenJukka Ojanen

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄNKAUPPAKAMARI

Hämeen liittoRegional Council of Häme

Niittykatu 5 FIN-13100 HämeenlinnaPuh. (03) 647 401 Fax (03) 647 4026

http://www.hameenliitto.fi

Yrit

ysto

imin

nan

kehi

ttäm

inen

Häm

een

toim

ialo

jen

linja

t 20

05

Yritystoiminnan Kehittäminen - hame.fi · PDF fileNämä trendit näkyvät eri toimialoilla eri tavoin. Globalisaati- ... Metalliteollisuuden...

Documents