Ylen hyvät insinöörit - helins.fi · Hyväksyttiin yhdistyksen SOME-säännöt pienin muutoksin. Päätettiin kamerakoulutuksen ajankohdaksi 10.6. Päätettiin Oulun Insinöörit

K Koulutus: Metropoliassa kehitetään robottikättä

T

Edunvalvonta: Miksi HI tukee uuden keskusjärjestön selvitystyötä?E

Tekniikka: Sähköbussit joukkoliikenteen tulevaisuutta

3 2015

Ylen hyvät insinöörit

2 – HELINS 3/2015

SisältöPääkirjoitus .............................................................................. 3Vakuutusala kolahti ..............................................................4Ajankohtaista .......................................................................... 6Minnan klinikka: Insinöörin pieni lomaopas ................. 8Ylen taitavat insinöörit ...................................................... 10Sähköbussilla tulevaisuuteen ...........................................14Työnhakua vertaistuen avulla ........................................ 16INSKOn lyhyt mutta loistava tarina ...............................18Miksi HI tukee uuden keskusjärjestön selvitystyötä? ....................................................................... 20

Välipalat ..................................................................................22Robotit: Ihmiselle jää luova työ......................................24Robottikäsi auttaa yksinasuvaa .....................................26Kannanotto duaalimallin ja ammatillisen korkeakoulutuksen puolesta ...........................................28Ajankohtaisia tapahtumia ................................................29HI:n toimiston yhteystiedot .............................................38Markus Hyypän kolumni ...................................................39

4

1826

HELINS 3/2015 – 3

P Pääkirjoitus

ISSN 2342-7566 (Painettu)ISSN 2342-7574 (Verkkojulkaisu)JulkaisijaHelsingin Insinöörit HI ryPäätoimittaja Samu Salop. 040 184 [email protected]ävastaava Sointu Högströ[email protected]. 040 180 6210

Ilmoitukset ja osoitteenmuutoksetRajavartijankatu 2 A00520 Helsinkip. 040 150 [email protected]

ToimitusUnionimedia [email protected] 17 B00100 HelsinkiTuottaja Marjo [email protected] Tomi Westerholm

Kannen kuvaMikko Taipale

ToimitusneuvostoSamu Salo (pj.)Minna AnttonenSointu HögströmEsa KokkaKirsi KemppinenMarjo MikolaRope Sidebras

PainoForssa Print

HELINS-lehden paperi on Novapress Silk ja kansipaperi Galerie Art.

Aikataulu 2015Numero Aineistot Ilmestyy4 11.6. 12.8.5 3.9. 30.9.6 29.10. 25.11.

HARHAUTETTUJA VAI HARHAANJOHTAJIAOlen huomannut, että nykyään harrastetaan asioiden/tietojen tarkoituksenmukaista vääristelyä. Vai onko kysymys siitä, että tiedon kertojat eivät oikeasti ymmärrä mistä puhuvat? Kumpikaan näistä vaihtoehdoista ei ole kovinkaan mukava jäsenistömme ja kansalaisten kannalta. Varsinkin, kun useimmiten tätä ”tietoa” kertoo joku polii-tikko, työnantajaliiton edustaja tai media.

Hyvinä esimerkkeinä toimikoot eduskuntavaalienkin alla paljon käytetyt heitot: ”Julkisen sektorin osuus on jo 58 prosenttia bkt:sta”, ”Suomen julkisen velan määrä on jo kestämätön” ja ”Suomen kilpailukyky on romahtanut”.

Avaan tässä kirjoituksessa heittoa Suomen kilpailukyvyn romahtamisesta. Tästäkin asiasta kuulimme useimmilta puolueiden johtajilta ennen eduskuntavaa-

leja. Itse sanoisin, että tässä puhutaan jälleen Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) suulla, eikä todellisista asioista. Vai mitä mieltä olette näistä faktoista?

Maailman talousfoorumi WEF arvioi vasta viime vuonna 144 valtion kilpailukykyä ja piti Suomea koko maailman 4. kilpailukykyisimpänä. Euroopan maista Suomen edellä oli vain pankkimaa Sveitsi, enkä usko, että edes kilpailemme samoissa lajeissa. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n kilpailukykyindikaattorien mukaan Suomen hintakilpailukyky on puolestaan nyt parhaalla tasolla 20 vuoteen.

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta kirjoitti jo noin kak-si vuotta sitten, että Suomessa suhteelliset yksikkötyökustannukset ovat alimmillaan pitkiin aikoihin (vuosikymmeniin). Tieto perustuu OECD:n kilpailukykyindikaatto-riin, joka huomioi kilpailun kaikilla markkinoilla. Suhteellisten yksikkötyökustan-nusten luulisi olevan merkittävä osatekijä, kun puhutaan Suomen kilpailukyvystä!

Väitänkin, että esimerkiksi edellä mainitut kolme ”heittoa” ovat ja olivat osa edus-kuntavaaleissakin EK:n taitavasti masinoimaa kampanjaa, jotta yleinen mielipide muun muassa lisäisi painetta työntekijöiden etujen karsimiseksi.

Mikäli olet kiinnostunut tietämään tästä asiasta sekä heitoista ”Julkisen sektorin osuus on jo 58 prosenttia bkt:sta” ja ”Suomen julkisen velan määrä on jo kestämä-tön” enemmän, voit lukea asiasta yhdistyksemme nettisivuilta.

Tästä lehdestä löydät myös artikkelini, jossa kerron uuden palkansaajakeskusjär-jestön selvityshankkeen nykytilasta, suunnitellusta aikataulusta sekä perusteluita, miksi HI tukee selvitystyötä.

Samu SaloPäätoimittaja

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

Sinua varten – työssä ja vapaalla

4 – HELINS 3/2015

T Tekniikka

HELINS 3/2015 – 5

Jo pikkupoikana Mikko Lindqvist tie-si, että autot ja tekniikka liittyvät taval-la tai toisella hänen työhönsä. Nyt Lind-qvist työskentelee vaurioajoneuvokäsit-telijänä Suomen Vahinkotarkastus SVT Oy:ssä. Tosin autoja hän ei työpaikallaan juuri näe muuta kuin kuvissa.

Lindqvist valmistui insinööriksi pari vuotta sitten Metropolian ammattikor-keakoulusta, jossa hän opiskeli auto- ja kuljetustekniikkapuolella. Suuntautu-misvaihtoehdokseen hän valitsi jälki-markkinoinnin. Eli kaiken sen, mitä ta-pahtuu auton myymisen jälkeen auto-liikkeessä.

Opiskeluaikanaan Lindqvist työsken-teli autoliikkeessä aluksi harjoittelija-na, sittemmin työsuhteessa. Hän huo-masi kuitenkin, ettei työ vastannut hä-nen odotuksiaan. Lindqvist halusi eri-laisia haasteita ja mukaan bisneksen te-koon. Ennen kaikkea häntä kiinnosti päästä kehittämään asioita.

Opinnäytetyötä suunnitellessaan hän otti yhteyttä SVT:hen ja pääsi työharjoit-telun kautta tekemään yritykselle loppu-työnsä. Nyt hän on työskennellyt talos-sa kolme vuotta.

– Vakuutusala kolahti. Olen kurina-lainen. Tykkään siitä, että asiat tehdään kontrolloidusti sääntöjen mukaan.

Vuodenvaihteessa A-Katsastus Group Oy osti Suomen Vakuutustarkastus SVT Oy:n osakekannan Fennialta. SVT jatkaa toimintaansa konsernin itsenäisenä ty-täryhtiönä.

Vaurioajoneuvokäsittelijä Mikko Lindqvist myy vakuutusyhtiöiden lunastamia ajoneuvoja.

”Tätä työtä ei voi tehdä jääräpää”

Vakuutusala kolahtiVaurioajoneuvokäsittelijän työ nostaa mukavalla tavalla Mikko Lindqvistin sykettä, tuo onnistumisen kokemuksia ja sopivasti haasteita.

Lastenvaunut lunastukseen SVT realisoi vakuutusyhtiöiden lunas-tamaa omaisuutta verkkokaupassa, jo-ka koostuu pääosin ajoneuvoista. Lunas-tettavaksi päätyvät ajoneuvot eivät suin-kaan ole kaikki romukunnossa rusinoi-na. Joskus niissä on vain naarmu. Lunas-tuspäätökseen vaikuttavat ajoneuvon ar-vo ja vahingon korjauskustannukset.

– Paaliosastolle eli romuttamolle on pitkä matka. Useimmat ajoneuvot hin-noitellaan ja laitetaan myyntiin.

Kaikki toimeksiannot tulevat vakuu-tusyhtiöiltä. Ajoneuvoista on tehty kor-jauskustannusarvio, jonka jälkeen ne ovat päätyneet lunastukseen. Kustan-nusarvioita käytetään suuntaa-antava-na tietona, kun ajoneuvot myydään edel-leen korjattaviksi.

– Työni liittyy ajoneuvojen realisoimi-seen eli vakuutusyhtiöiden lunastamien ajoneuvojen myymiseen. Siihen sisältyy myös paljon paperityötä ja asiakirjojen tutkimista.

Kuka vain voi ostaa verkkokaupasta esimerkiksi auton ja korjata sen. Suurin osa ajoneuvojen ostajista on alalla toimi-via yrityksiä. Ajoneuvoja myydään myös ulkomaille, lähinnä Baltian maihin ja Puolaan. Osa autoista puretaan varaosik-si. Tällöin ostajan on oltava Suomen Au-tokierrätys Oy:n jäsenyritys.

Lunastukseen päätyy autojen lisäksi moottoripyöriä, mopoja, työ- ja maatalo-uskoneita sekä polkupyöriä. Onpa Lind-qvist nähnyt kerran lunastetut, antiikki-set lastenvaunutkin.

Työ vaatii tahdikkuutta Autojen realisoiminen on tiimityötä. Mikko Lindqvist viihtyy työssään. Hän nauttii niin excel-taulukkojen täytty-misestä, tilastoinnista ja raportoinnista kuin vuorovaikutuksesta asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

– Pidän uusien asiakkuuksien hoita-misesta. Syke nousee, kun pääsen neu-

vottelemaan realisointikaupoista ja näen, että työni tuottaa hedelmää. Yh-tenäkään aamuna ei ole tuntunut tylsäl-tä lähteä töihin.

– Tässä työssä tarvitaan tahdikkuut-ta ja kykyä tulla toimeen ihmisten kans-sa. Kaikki työkaverit, yhteistyökump-paneista puhumattakaan, eivät ole in-sinöörejä. Tätä työtä ei voi tehdä jäärä-pää, koska hyvät asia kas- ja yhteistyö-suhteet ovat oleellinen osa työtä.

Mikko Lindqvist tulee toimeen ih-misten kanssa, vaikka kuvaileekin it-seään tyypilliseksi insinööriksi, joka te-kee päätökset harkiten järjellä eikä tun-teella. Työn miinuspuoliksi hän lukee is-tumatyön lisäksi sen, etteivät kaikki os-tajat ymmärrä, että ovat ostamassa vau-rioituneita ajoneuvoja, vaan ihmettele-vät niissä olevia vikoja.

Vapaa-aikana Lindqvist rentoutuu paitsi salilla myös autoillen. Autot vaih-tuvat tiuhaan ja ovat aina tip top kunnos-sa. Työ on tehnyt hänestä varovaisen lii-kenteessä.

Teksti Tiina Komi Kuva Olli Häkämies

6 – HELINS 3/2015

A Ajankohtaista

HI Hallituksen päätöksiä

Kokous 4/2015

Varmistettiin osallistujat Valkeakosken Insinöörien tapaami-seen 16.3.

Käsiteltiin alustavasti yhdistyksen SOME-säännöt ja sovittiin nii-den kommenttikierroksesta. Päätettiin hankkia HI:lle oma, rää-tälöity kamerakoulutus Rajalalta. Koulutus on avoin hallituksen jäsenille, toimihenkilöille ja HI-Valokuvauskerhon aktiiveille.

Päätettiin palkata toimistosihteeri Eine Sahlakoski toistaisek-si voimassa olevaan työsuhteeseen 1.6.2015 alkaen.

Hyväksyttiin vuosikertomus ja tilinpäätös esitettäväksi tilin-tarkastajille ja vuosikokoukselle.

Kokous 5/2015

Todettiin hallituksen osallistujat TYKY-päivään ja UIO:n 7-vuotisjuhlatilaisuuteen. Päätettiin ajankohdat HeRIA-ta-paamiselle 25.5. ja sidosryhmätapaamiselle 19.8.

Hyväksyttiin yhdistyksen SOME-säännöt pienin muutoksin.

Päätettiin kamerakoulutuksen ajankohdaksi 10.6.

Päätettiin Oulun Insinöörit ry:n 70-vuotislahjasta. Juhlatilai-suuteen osallistujat päätetään myöhemmin.

Hyväksyttiin vuosikokouksen esityslista sekä vuosikokousasia-kirjojen liitteet, Jäsentapahtumat 2014 ja Edustukset 2014, esi-tettäväksi vuosikokoukselle.

Kesäduunari-info auttaa taas nuoria

Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen Kesäduunari-info neu-voo jälleen nuoria kesätyösuhteisiin liittyvissä asioissa. Palve-lu on avattu ja se toimii 28. elokuuta asti. Maksuttomaan Kesä-duunari-infoon voivat ottaa yhteyttä nuorten lisäksi vanhem-mat sekä työnantajat.

Palveluun on tullut joka kesä satoja yhteydenottoja. Puheli-mesta tai netin kautta voi pyytää apua esimerkiksi palkkoihin, työvuoroihin tai työsopimuksen laatimiseen liittyviin asioihin.

Kesäduunarineuvoja Rina Knape muistuttaa, että työsopi-mus kannattaa tehdä aina kirjallisena.

Palkkaerittelyn tai muun vastaavan tositteen kanssa tulee ol-la tarkkana. Lomakorvausta on maksettava jo muutaman tun-nin pituisesta työsuhteesta.

– Tarkista, että palkkatiedot ovat oikein, ja sinulle on mak-settu kaikki ilta-, viikonloppu- ja ylityökorvaukset. Huoleh-di kesätyön loputtua, että saat oikeat lomakorvaukset, Kna-pe huomauttaa.

Neuvoja voi kysyä numerosta 0800 179 279 ja osoitteesta www.kesaduunari.fi. Keskustelua käydään myös Facebookis-sa osoitteessa www.facebook.com/kesaduunari ja Twitteris-sä https://twitter.com/kesaduunari. Neuvontaa saa suomek-si, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi soittaa nimettömänä.

Patrik Lindström

Muistaen

Helsingin Insinöörit esittää osanottonsa pitkäaikaisen Insinööriliiton kunniajäsenen Per-Björn Nyströmin poismenon johdosta.

Per-Björn Nyström (1934–2015) teki pitkän työuran Yleisradiossa kehittäen aktiivisesti insinöörien amma-tillista edunvalvontaa. Ystävien ja työtovereiden tun-tema Pelle muistetaan erityisesti iloisena ja hymyilevä-nä henkilönä, joka vaikeissakin tilanteissa löysi positii-visen ja rakentavan ratkaisun asioihin.

HELINS 3/2015 – 7

TEKNIIKKA JA TYÖ KIINNOSTAVAT LUKIJOITATekniikkaan ja insinöörin työhön liitty-vät aiheet nousivat suosituimmaksi jut-tuaiheiksi uudistuneen HELINS-lehden lukijakyselyssä. Myös työpaikkavierai-lut, henkilöhaastattelut ja tiedot tulevis-ta tapahtumista ovat mieluisia aiheita. Kiinnostavia ovat myös jäsenetuihin ja työpaikkojen toimintaan liittyvät asiat.

Vastaajia pyydettiin antamaan lehdel-le kouluarvosana. Keskimääräiseksi ar-vosanaksi lehti sai tasan 8.

Ylivoimainen enemmistö haluaa leh-tensä mieluiten perinteiseen tapaan pa-perille painettuna. Jatkuvasti päivitty-vä verkkolehti joko painetun lehden rin-nalla tai yksinään on hyvä ratkaisu lähes puolelle lukijoista. Sähköinen näköisleh-ti ja uutiskirjekooste ovat selvästi vä-hemmän kiinnostavia vaihtoehtoja.

Lehden ohella yhdistyksen verkkosi-vut ovat tärkeä tietolähde jäsenille: kol-me neljäsosaa vastaajista käyttää niitä. Tärkeän yhteydenpitotavan tarjoavat myös yhdistyksen järjestämät koulu-tustilaisuudet ja HI:n Facebook-sivut.

Noin kuusikymmentäviisi prosenttia vastaajista lukee lehdestä ainakin joita-kin kiinnostavia artikkeleita. Seitsemän-toista prosenttia kertoi lukevansa lähes koko lehden.

Jatkossa lehden toivottiin kirjoitta-

van muun muassa vastavalmistuneiden insinöörien integroitumisesta työelä-mään, ulkomailla työskentelevistä suo-malaisinsinööreistä ja eläkkeelle siirty-

Vastavalmistuneille harjoittelupaikkoja

Suomen Mentorit ry yhdessä suomalaisten huippuyritysten kanssa tarjoaa korkeakouluista valmistuville nuorille harjoit-telupaikkoja Tehdään töitä -pilottihankkeessa.

Mukana hankkeessa ja trainee-paikkoja tarjoamassa ovat jo seuraavat yritykset: Nokia, Metso, Wärtsilä, Outotec, Neste Oil, Neste Jacobs, SRV, Sanoma, Cocomms ja KPMG. Toimintaa ovat tukemassa myös UPM ja Talentum.

Ohjelmaan voi hakea, jos on valmistunut korkeakoulus-ta huhtikuun 2015 loppuun mennessä tai valmistumisesta on korkeintaan kaksi vuotta. Lisäksi tulee hakea koulutusta vas-

taavaa työpaikkaa. Hakijalla tulee olla sujuva suomen ja eng-lannin kielen taito.

Harjoittelujakson kesto on 6 kuukautta. Ensimmäiset har-joittelut alkavat jo touko–kesäkuussa 2015. Osa harjoitteluista on elo–syyskuussa 2015. Tarkemmat aloitusajankohdat on il-moitettu kampanjan sivustolla yritysten trainee-paikkojen ku-vauksissa. Harjoittelujaksolta maksetaan harjoitteluajan palk-ka yrityksen palkkausjärjestelmän mukaisesti.

Lisätiedot ja hakuohjeet osoitteesta www.suomenmentorit.fi.

misen valmistelusta. HI:n pääsylippupalkinnon arvonnassa

onni suosi Leena Ilmosta. Toimitus kiit-tää kaikkia kyselyyn vastanneita!

8 – HELINS 3/2015

E Edunvalvonta

Insinöörin pieni lomaopasKohta se koittaa, ihanan kuuma kesä. Ja kesäloma. Tässä muistin virkistykseksi lista asioista, jotka kannattaa muistaa ennen loman alkua ja lomaillessa.

Loman ajankohtaLoman pitämisestä on säädöksiä vuosilomalaissa. Lo-masta on 24 arkipäivää sijoitettava toukokuun ja syys-kuun väliselle ajalle. Useimpina vuosina Suomessa myös kesä ajoittuu tälle ajanjaksolle. Jos harrastat syysmyrs-kyjen bongailua tai suppilovahveroiden keräämistä, voit sopia loman pitämisestä vaikka lokakuussa.

Työnantaja päättää – työntekijää kuultuaan – loman ajankohdasta. Työnantajan on vahvistettava kesäloma viimeistään kuukautta tai kahta viikkoa ennen loman alkamista. Vahvistus on sitova.

Jos työnantaja syystä tai toisesta muuttaa jo vahvis-tettua loma-aikaa, pitää loman siirrosta aiheutuneet kulut korvata työntekijälle. Esimerkkinä mainittakoon lomamatkan peruuttamisesta aiheutuvat kulut.

Loma tulisi antaa yhdessä pötkössä. Jos sitä pätki-tään, pitää yhden jakson kestää vähintään 12 arkipäi-vää. Tästä säännöstä ei saa poiketa edes sopimalla, mut-ta 12 arkipäivää ylittävän osan pilkkomisesta saat so-pia vapaasti.

Jos menet tällaista sopimaan, muista tarkistaa luot-tamusmieheltä tai intran sivulta, mikä on firman lo-mapolitiikka. Tarkista myös, miten lauantait vaikutta-vat lomaan.

Vaikka useimmilla työpaikoilla lauantai on ollut va-paapäivä jo 1970-luvulta lähtien, se lasketaan edelleen lomapäiväksi. Jos siis olet lomaillut jo 4. toukokuuta al-kaen ja loman pituudeksi on sovittu 24 päivää, niin ho-pi hopi takaisin töihin viimeistään kesäkuun 1. päivänä.

Minnan klinikka

HELINS 3/2015 – 9

Loman keskeyttäminenLomaa ei ole pakko keskeyttää. Sinun ei tarvitse jättää auringonottoa kesken ja ottaa ensimmäistä lentoa ta-kaisin Suomeen, vaikka itse konsernin pääjohtaja niin vaatisi. Tietysti kannattaa miettiä tulevaisuuttaan fir-massa ja käyttää tässä tervettä harkintaa.

Jos sinua pyydetään kesken loman palaamaan töi-hin tai lomapaikasta käsin hoitamaan jokin työasia, so-vi etukäteen, miten keskeytyminen sinulle korvataan. Neuvoisin sopimaan, että pidät lomapäivät myöhem-min. Pyydä myös muutama ylimääräinen lomapäivä. Tai jos et kestä perhelomailua yhtään enempää, pyy-dä ylityökorvaukset.

SairastuminenJos niin ikävästi sattuu, että katkaiset hiirikätesi lomal-la, hakeudu heti hoitoon ja ilmoita työkyvyttömyydestä esimiehellesi. Näin sairauspäivät eivät kuluta lomapäi-viä, vaan voit pitää ne vapaana myöhemmin.

TyösuhdepuhelinSe, että sinulla on työsuhdepuhelin, ei velvoita sinua vastaamaan työkavereilta, pomolta tai edes asiakkail-ta tuleviin puheluihin lomasi aikana. Paitsi sitten kan-nattaa vastata, jos tiedät pomon pyytävän sinua golfaa-maan – ilman asiakkaita.

Minna AnttonenUudenmaan piirin asiamies

Lisää lomaa lomarahastaJoillakin työpaikoilla tarjotaan säästötoimenpiteenä tai muuten mahdollisuutta vaihtaa lomaraha vapaaksi. Automaattista oikeutta vaihtoon työntekijällä ei ole, vaan asiasta pitää sopia työnantajan kanssa. Sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti.

Ennen kuin teet sopimusta lomarahan vaihtamisesta vapaaksi, kannattaa tarkistaa, mitä omalla työpaikalla noudatettava työehto-sopimus lomarahasta sanoo. Lomarahan maksaminen saattaa pe-rustua myös yrityksen käytäntöön.

Muunnettaessa lomarahaa vapaapäiviksi tulisi huomioida vain todelliset työpäivät. Jos lauantai on muutenkin vapaa, ei sitä pitäi-si laskea mukaan. Esimerkiksi 24 lomapäivän vastaava lomaraha-vapaan tulisi olla kaksi viikkoa ja kaksi päivää, ja 30 lomapäivän lo-marahan pitäisi tuottaa kolmen viikon vapaa. Valitettavasti kaikki työnantajat eivät suostu tällaiseen vaihtosuhteeseen, vaan antavat kesälomarahasta kahden viikon vapaan.

Kun sovit lomarahan vaihtamisesta vapaaksi, sovi samalla, että vapaa rinnastetaan työssäoloaikaan ja siten kerryttää tulevaa lo-maa. Yleensä tässä ei ole ollut ongelmaa, koska vaihto on toteutet-tu siten, että lomarahavapaan aikana palkka on maksettu normaa-listi, ja siten kyseessä on ollut palkallinen vapaa.

Huomaa, että vuosilomalla sairastumista koskeva sääntö ei ole automaattisesti voimassa lomarahavapaalla. Kannattaakin tarkkaan eritellä, milloin pitää vuosilomaa ja milloin on lomarahavapaalla tai yrittää sopia työnantajan kanssa niin, että vuosiloman sairaspoissa-olosääntöä sovellettaisiin myös lomarahavapaaseen.

10 – HELINS 3/2015

T Tekniikka

HELINS 3/2015 – 11

Kun ampumahiihdon MM-kisojen ul-kokuvauskalustoa koottiin viime talve-na, Jari Forsellilla oli sormensa pelis-sä. Kontiolahdelle lähti Ylen talleilta pa-ri suurta kuorma-autolastillista kalus-toa: kameroita, objektiiveja, valoja, mi-krofoneja, kraanoja, ajoratoja, kaapelei-ta ja niin edelleen.

Ylen ulkokuvaustuotannoissa käytet-tävää kalustoa koordinoidaan Kalusto-poolissa, jota Forsell johtaa.

– Kalustopooliin kuuluvan kaluston nimikkeiden määrä lähentelee varmaan kymmentä tuhatta, Forsell arvioi.

Liemimiestä ei enää tarvitaHaminasta kotoisin oleva Forsell aloit-ti Yleisradiossa vastavalmistuneena tie-toliikenneinsinöörinä vuonna 1977. Pa-silan Radiotaloon oli juuri valmistunut uusinta uutta edustanut elokuvalabora-torio. Suurin osa Ylen ohjelmistosta ku-vattiin 16 millimetrin filmille.

– Tätä varten laboratoriossa oli mo-nia tehtäviä, joita nykyään ei tarvita, ku-ten liemimies. Hän hoiti kehityskoneissa

Ylen taitavat insinöörit

Yleisradion ohjelmatuotannon takana häärii satoja teknisiä osaajia. Insinöörien vastuulla on esimerkiksi tv-lähetysten tekninen näkyvyys, Ylen tulevaisuuden visiot sekä valtavan tuotantokaluston koordinointi.

tarvittavat kemikaalit. Kehittäjä kehitti filmit, ja kopisti kopioi valonmääritteli-jän tekemien korjaustietojen mukaises-ti negatiivifilmeistä positiivikopion, joi-ta käytettiin lähetyksissä, Forsell kertoo esimerkkeinä.

Kovalevyt ja muistikorttitallentimet ovat korvanneet jo kauan sitten filmin ja niitä seuranneet kuvanauhat. Kauas on tultu Jari Forsellin uran alkuvaihees-sa vielä yleisesti käytetyistä, nimekkäistä 16-millisistä ARRI-kameroista ja Steen-beckin filminleikkauspöydistä. Niitä Forsell muistelee lämmöllä.

– ARRI-kamerat olivat mekaniikkaa hienoimmillaan. Kameran sydän, fil-minsiirtokoneisto, mahtui kämmenelle, mutta saattoi maksaa pienen henkilöau-ton verran. Filmin leikkaamisessa käy-tetyissä Steenbeck-leikkauspöydissä oli oma hieno äänensä, joka syntyi filmin perforeikien rapinasta.

– Nykyään entistä suurempi osa tuo-tannosta hoidetaan samanlaisilla pc-tie-tokoneilla, joita on ihan kotikäytössä. Tietokoneissa voi tosin olla monimut-

Studio-ohjaamon pöydällä oleva kuvamikserin paneeli on ohjelmanteon sydän: sillä valitaan ohjaajan komentojen mukaisesti käytettävä kuvalähde. Uusissa ohjaamoissa ovat yleistyneet jaetut näytöt (split screen): suureen ruutuun mahtuu monta kuvaa rinnakkain.

12 – HELINS 3/2015

T Tekniikka

kaisia ohjelmistorakenteita, joiden pitä-minen toimintakunnossa vaatii uuden-laisia taitoja insinööreiltä, Forsell toteaa.

”Eikö tv-lähetyksenne näy?”Ylen tekninen neuvonta, hyvää huomen-ta!

Puhelin on pirahtanut ja Rainer Aho-nen on työn touhussa. Soittaja on huo-mannut, että antenniverkon tv-lähetyk-set eivät näy Hyvinkään alueella.

– Lähettimessä oli ongelmia jo lauan-taina. Digita korjaa asiaa. Ei, teidän lait-teessanne ei ole vikaa, Ahonen jatkaa.

Ahonen vastaa Yleisradion teknises-tä neuvonnasta. Koulutukseltaan hän on tietoliikenneinsinööri. Aiemmin Aho-nen toimi Ylen huoltoinsinöörinä.

Yleisimpiin kysymyksiin kuuluu muun muassa se, miksi tekstitykset ei-vät näy televisiossa.

– Silloin kysyn soittajalta, mitä merk-kiä ja mallia televisiosi on. Olen kirjoitta-nut mappiin listan eri televisiomerkeis-tä ja -malleista ja sen, minkä näppäinyh-distelmän takaa tekstitystietoihin pää-see käsiksi, Ahonen sanoo.

Antenniverkoista vastaava Digita lä-hettää päivittäin tiedon huoltokatkok-sista ja niiden arvioidusta kestosta ym-päri Suomen. Rainer Ahonen kirjoittaa ne aamulla fläppitaululle.

Ahonen voi todentaa osan häiriöistä jälkeenpäin. Ylellä on ympäri Suomen 12 laadunvalvontatallenninta, jotka tal-lentavat tauotta alueellista Ylen tv-ka-navia toistavia A-kanavanippua anten-ni- tai kaapelivastaanotosta.

– Uusimmista laadunvalvontatallen-timista pystyn tarkistamaan jopa kol-men viime viikon ajalta verkon kautta, millaista kuvaa on mennyt ulos milläkin alueella mihinkin kellonaikaan.

– Välillä tämä on aika salapoliisihom-maa, Ahonen summaa.

Ylenkin on muututtavaPuolenkymmentä vuotta sitten koske-tusnäytölliset älypuhelimet olivat vas-ta tulossa, nyt niitä myydään toista mil-jardia vuodessa. Viestintäkentän muutos on niin nopeaa, että alan ammattilaisil-lakin on vaikeuksia nähdä parin vuoden päähän, 5–10 vuodesta puhumattakaan.

Yleisradion Teknologia ja kehitys- osastolla työskentelevä Arto Mark-ku tarkkailee teknologia- ja mediaken-tän muutoksia sekä yrityskentän kaiku-ja. Hän on mukana innovoimassa, miltä Yle tulevaisuudessa näyttää.

Markun titteli on englanniksi Accele-rator of Innovations and Future Vision. Hän on siis ”kiihdyttäjä”, ei esimerkiksi suunnittelija tai päällikkö.

Tämän hetken suuria teknologisia trendejä ovat Markun mukaan muun muassa pilvipalvelut, avoimet rajapin-nat, personointi ja pelillisyys uusissa palveluissa. Kehitteillä ovat kovaa vauh-tia esimerkiksi puettavat päätelaitteet (wearables), tekoäly ja robotiikka.

– Ylenkin on muututtava ketteräm-

Rainer Ahosta motivoi työssään etenkin mahdollisuus palvella Ylen asiakkaita.

Tv-studiot taipuvat moneksi. Kattoon mahtuu satoja spottilamppuja ja kamerat voidaan suunnata miten tahansa.

Ylen insinöörikunta harventunutYlessä ei tilastoida henkilökun-nan ammattinimikkeitä, mutta arvio suuruusluokasta on, että 3150 vakituisesta työntekijästä insinöörejä on muutamia kym-meniä. Aikaisemmin insinööre-jä oli enemmän, mutta nykyään tekniikan alan työt tyypillisesti ostetaan alihankkijayrityksiltä.

HELINS 3/2015 – 13

Kun Matti Röngän kuva jumittaaYlen tekninen neuvonta on auki arkisin kello 9–15. Se ei ole sama pal-velu kuin perinteinen Ylen ohjelmapäivystys. Teknisestä neuvonnas-ta voi kysyä neuvoa, jos Ylen tv- tai radio-ohjelmien näkyvyydessä tai kuuluvuudessa on häikkää.

Viime vuonna tekniseen neuvontaan tuli yli 5 000 tiedustelua lähinnä puhelimitse, sähköpostitse ja Ylen verkkosivulla olevan lomakkeen kautta.

– Jopa pari, kolme kirjettä tulee vuodessa, neuvontapalvelusta vas-taava Rainer Ahonen kertoo.

Yle tekee yhteistyötä Digitan kanssa antenniverkkoon liittyvissä asioissa. Kaapeliyhteyksien ongelmia ratkotaan kaapelioperaattorien kanssa.

mäksi. Ei ole enää aikaa pitkiin suunnit-telujaksoihin, tai valmistuessaan tuote voi olla jo vanhanaikainen, Markku ve-tää yhteen työnsä suuret linjat.

Yhteistyöhön start upien kanssaYle ja startup-kiihdyttämö Nestholma järjestivät vuonna 2014 kansainvälisen Media Startup Accelerator -ohjelman, jonka järjestelyihin Arto Markku osal-listui. Kunnianhimoisina tavoitteina oli muun muassa edistää media-alan kehi-tystä.

Yksi startup loi työrauhaa edistävää äänimaisemaa, toinen uudenlaista ääni-viestipalvelua ja kolmas visuaalista asia-kaspalautetta. Markun mukaan tarkoi-tuksena oli löytää yrityksistä ja oppilai-toksista kontakteja, jotka voisivat auttaa Yleä – tai itseään – tekemällä yhteistyö-tä Ylen kanssa.

Mitä tällä projektilla oikein oli teke-mistä Yle-veron ja Ylen julkisen palve-lun tehtävän kanssa? Markun mukaan paljonkin.

– Se täyttää Ylen kolmea strategis-ta painopistettä eli ”verkko edellä”, ”kumppaneiden kanssa” ja ”tehokkaas-ti toimien”.

Innovointi virkisti ”pesusienen”

Innovointityö on juuri sitä, mitä Arto Markku oli toivonutkin työuransa pi-ristämiseksi.

– Olin tottunut tekemään työn tietyl-lä tavalla, mutta yhtäkkiä olikin ovi tun-temattomaan. Olo oli kuin pesusienellä, joka on valmis imemään kaikkea.

Reilun 30 vuoden Yle-urapolun var-relle ovat jääneet muun muassa vakans-sit ohjelmansiirron suunnitteluinsinöö-rinä, projektipäällikkönä, myyntipäällik-könä, tietoliikennepäällikkönä ja kehi-tyspäällikkönä.

Vaikka ei heti uskoisi, Markku nä-kee työssään yhtymäkohtia yli 30 vuo-den taakse.

– Kun valmistuin tietoliikennein-sinööriksi, rakensin juottimella laittei-ta. Tämän hetken juottimia ovat softa-kehitystyökalut. Nyt on mahdollista ke-hittää asioita, jotka ovat merkittäviä ko-ko maailman kannalta.

Teksti Tuomo Tarvas Kuvat Mikko Taipale

Arto Markun työura alkoi 1980-luvulle tyypilliseen tapaan ilman työttömyysjaksoja. – Armeija päättyi perjantaina, maanantaina aloitin Ylellä.

Vanhan studio- ja lähetystekniikan asiantuntijaa Jari Forsellia voi kiittää siitä, että muutaman vuoden takaisen Ylen Uutishuone-sarjan tv-studiot ja muut rekvisiitat näyttivät niin aidoilta.

14 – HELINS 3/2015

T Tekniikka

Vuonna 2020 jopa puolet Euroopassa myytävistä linja-autoista on joko sähkö-käyttöisiä tai sarjahybridejä. Sähköbus-seja valmistavan Linkker Oy:n toimitus-johtaja ja perustajaosakas Kimmo Erk-kilä pitää Frost & Sullivanin tutkimus-ennusteen väitettä kovana, mutta näkee sähköbussit osana tulevaisuutta.

– Pariisi on ilmoittanut, että vuonna 2025 koko kaupungin bussikalusto, 4 500 bussia, on sähkökäyttöistä. Oslo ta-voittelee 1 100 sähköbussia ja HSL:n ta-voite vuonna 2025 on 400.

Autoinsinööri Erkkilän luotsaama yri-tys valmistaa tällä hetkellä Lahden Au-tokorin vanhassa tehtaassa ensimmäistä konversiobussiaan, jonka olisi tarkoitus päästä liikenteeseen jo syksyllä.

– Konversioauto muutetaan dieselau-tosta sähkökäyttöiseksi. Siitä poistetaan dieselmoottorit, vaihteistot ja polttoaine-tankit. Tilalle asennetaan sähkötekniik-ka; sähkömoottorit, invertterit ja akustot.

HSL on tilannut yritykseltä 12 bussia. Kaksi niistä on konversioautoja ja kym-menen uutta. Kaikki autot ovat liiken-teessä vuoden 2016 aikana.

Kaupunkiin sopivaKimmo Erkkilä kertoo, että sähköbus-sit sopivat erityisen hyvin kaupunki-käyttöön. Sähköautoilla pitäisi ajaa pal-jon, jotta energiakustannukset maksai-sivat sähköauton kalliimpaa hankinta-hintaa takaisin.

– Kaupunkibussit ovat koko ajan lii-kenteessä ja niiden energiakustannuk-set ovat suuria. Sähköbusseissa alkuin-vestointi on korkeampi kuin dieselbus-seissa, mutta elinkaarikustannukset ovat matalammat.

Toinen tekijä on Erkkilän mukaan se, että bussit liikkuvat kiinteillä linjoilla. Menopelillä ei tarvitse päästä esimer-

Sähköbussilla tulevaisuuteenSähköbussit ovat tärkeä osa tulevaisuuden joukkoliikennettä. Niiden valmistamisessa yhdistyvät teknologia, tuotanto ja osaaminen.

kiksi mökille.– Riittää, että linja-auto ladataan pää-

tepysäkillä tehokkaasti. Akuissa on jon-kun verran puskuria, jotta bussilla voi ajaa toisenkin linjakierron, jos akkua ei syystä tai toisesta ehdi lataamaan ensim-mäisen ajon jälkeen.

Erkkilä sanoo, että kaupunkireiteillä bussien akkukapasiteettia ei tarvitse mi-toittaa kovinkaan korkeaksi.

– Akku tarkoittaa kustannuksia ja pai-noa. Paino taas on kantokyvystä pois. Se nostaa kysymyksen, kannattaako bus-seilla kuljettaa matkustajia vai akkuja.

Linja-autojen akkujen määrä pyritään minimoimaan. Kun reitillä on useampi sähköbussi, sama pikalatausjärjestelmä palvelee useampia linja-autoja.

Ekosysteemi ensin kuntoon HSL:n 12 bussin tilaus liittyy ePELI-hank-keeseen, jonka tehtävänä on edistää säh-kökäyttöisten linja-autojen toimintaa. Tarkoituksena on muun muassa luoda so-piva infrastruktuuri sähköbussien käyttä-miselle.

– Lähdemme luomaan sähköbussilii-kenteen ekosysteemiä varsinaista kilpai-

HELINS 3/2015 – 15

Eurooppalaiset suurkaupungit aikovat parinkymmenen vuoden sisällä ottaa käyttöön tuhansia sähköbusseja, Linkker Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Erkkilä sanoo.

Sähköbussilla on myös mukavampi matkustaa.

luttamista varten. Jotta paketti lähtee pyörimään, siihen tarvitaan muun muas-sa latausjärjestelyt ja energiantuottajat.

Myös operaattorien on otettava säh-köbussit huomioon. Toiminta sähköbus-sien kanssa on erilaista esimerkiksi va-rikolla, sillä niitä huolletaan ja ylläpide-tään eri tavalla kuin dieselbusseja.

Erkkilä kertoo, että 12 bussin käyttö-kokemusten perusteella konseptia kehi-tetään edelleen.

– Sähköbusseilla ei tavoitella vain si-tä, että bussi liikkuu sähköllä. Siihen liit-tyy energian lisäksi muitakin tavoitteita.

Yksi tärkeä tavoite on matkustuskoke-mus. Sähköbussien liikkuminen on jou-hevampaa ja kyyti mukavampaa, kun vaihteet eivät aiheuta nykiviä liikkeitä.

– Sähköbussissa ei ole myöskään die-selmoottorille tyypillistä pärinää ja me-lua. Jos kyyti on niin mukava, että se vai-kuttaa käyttötarkoitukseen, olemme jo maalissa. Koko hankkeen tavoite on pa-rantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä.

Erkkilä muistuttaa myös, että sähkö-linja-autot eivät aiheuta käytännössä lainkaan päästöjä.

Kaikki lähti eBus-hankkeestaVaikka Linkker Oy perustettiin vasta vii-me kesänä, sen toiminta juontaa juuren-sa paljon kauemmaksi. Hankkeen koor-dinoijana toiminut Kimmo Erkkilä sa-noo, että moni yhtiön työntekijä oli mu-kana eBus-hankkeessa, jonka kautta Suomi sai ensimmäiset neljä sähköbus-siaan. Transdev Finlandin sähköbussit ovat kokeiluliikenteessä Espoossa.

HELINS-lehden edeltäjä ins.-lehti uutisoi eBus-hankkeesta toukokuussa 2013. Sähköbussia rakennettiin Metro-polian ammattikorkeakoulussa. VTT:n koordinoimassa hankkeessa oli toimijoi-na muun muassa HSL, Espoon kaupun-ki ja energiayhtiöitä.

– Hanketta lähdettiin suunnittele-maan vuonna 2011, ja vuonna 2012 läh-dettiin rakentamaan ”testimuuliksi” kutsuttua bussia. Se oli alkujaan suun-niteltu sähkökomponenttien testaus-alustaksi, mutta siitä tulikin paljon val-miimpi ja toimivampi ratkaisu kuin ar-vasimmekaan.

Yrityksessä on tällä hetkellä seitsemän työntekijää, mutta firma etsii lisää hen-kilökuntaa. Yrityksessä tarvitaan mo-nenlaisia osaajia.

– Yksi kaveri on erikoistunut sähkö-ajoneuvoteknologiaan, yksi bussiraken-teisiin ja yksi tuotantoon. Monet heistä olivat eBus-hankkeessa mukana.

Erkkilä on itse valmistunut Helsin-gin teknillisen oppilaitoksen autopuo-lelta insinööriksi. VTT:ssä hän on toi-minut eBus-hankkeen lisäksi lukuisissa projekteissa, jotka ovat liittyneet raskai-siin ajoneuvoihin, energiatehokkuuteen ja päästöjenhallintaan.

Teksti Antti Halonen Kuvat Antti Halonen ja Linkker Oy

Konversioautosta poistetaan mm. dieselmoottorit ja polttoainetankit ja tilalle asennetaan sähkötekniikkaa. Muutostyötä tekemässä asentaja Rauno Niva.

16 – HELINS 3/2015

E Edunvalvonta

Korkeasti koulutettujen työttömyys on viime vuosina kasvanut hälyttävästi. Uu-dellamaalla korkeakoulutettujen työn-haulle annetaan lisäpotkua Työnhaku-boosteri-vertaisryhmillä ja Työnhakuve-turi-asiantuntijaluennoilla. Tulokset pu-huvat puolestaan, sillä yli puolet Työn-hakuboosteriin osallistuneista on löytä-nyt ratkaisun työttömyyteensä.

Ryhmissä jokainen pohtii kotitehtä-vien kautta omia aikaansaannoksiaan, osaamistaan ja arvojaan, jotka sitten pu-retaan yhdessä.

– Tarkoitus on löytää osaamisen kirkkaat keihäänkärjet, joita työnhaus-sa kannattaa käyttää. Siinä sivussa har-joitellaan ja opetetaan heitä myös myy-

Työnhakijan oman osaamisen markkinointi on tärkeä taito, projektipäällikkö Risto Säynäväjärvi painottaa.

Työnhakua vertaistuen avullaTyönhakuboosteri-vertaistukiryhmissä rohkaistaan korkeakoulutettuja työttömiä markkinoimaan omaa osaamistaan.

mään taitojansa, kertoo hankkeen pro-jektipäällikkö Risto Säynäväjärvi.

Miten markkinoin osaamistani?Oman osaamisen markkinointi on useimmille työnhaun suurin haaste. Yleinen virhe on myös työhakemusten mekaaninen tehtailu kohdentamatta nii-tä jokaiselle työnantajalle erikseen.

Työnhakuboosterin pääkohderyhmi-nä ovat yli 50-vuotiaat, yli vuoden työttö-mänä olleet sekä vastavalmistuneet nuo-ret. Hankkeen takaa löytyy kahdeksan akavalaisen liiton perustama Omaehtoi-sen työllistymisen tuki OTTY ry, jonka markkinointinimi Työnhakuveturi on.

Työnhakuboosteri-ryhmä tuo pitkä-

aikaistyöttömän arkeen rytmiä ja sään-nöllistä tekemistä. Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa kolmen tunnin ajan, yh-teensä yhdeksän kertaa.

– Valitsemme kymmenen hengen ryh-miä niin, että niissä on mahdollisim-man monipuolinen kokemus- ja koulu-tustausta sekä ikä- ja työttömyysaika-jakauma. Pyrimme välttämään sitä, et-tä ryhmässä olisi samoista työpaikoista kilpailevia ihmisiä, Säynäväjärvi kertoo.

Yli puolet on löytänyt ratkaisunOsallistujat ovat antaneet paljon kiittä-vää palautetta. Työnhakuboosteriin on vuodesta 2012 lähtien osallistunut noin 300 ihmistä, joista 60 prosenttia on löy-

HELINS 3/2015 – 17

Tekniikan historia

Visusti lukossaIhminen on aina tuntenut tarvetta suojata omai-suuttaan ulkopuolisilta, olkoonpa se kuinka vaati-matonta tahansa. Kun opittiin rakentamaan talo-ja ja erilaisia säilytyskalusteita, tuli ajankohtaisek-si kehittää menetelmiä, joiden avulla omaisuuteen pääsisi käsiksi omistaja, mutta ei kukaan muu. Tar-vittiin siis lukkoja.

Ensimmäiset lukot kehitettiin muinaisessa Egyp-tissä noin kuusi tuhatta vuotta sitten. Puusta val-mistetut lukot koostuivat oveen kiinnitetystä pyl-väästä ja pultista, joka voitiin sujuttaa pylvään si-sään. Pulttiin porattiin reikiä, joihin istutettiin nii-hin sopivia pieniä tappeja. Suurikokoisen puisen avaimen avulla tapit voitiin nostaa pois paikaltaan, jolloin omistaja kykeni avaamaan lukon.

Lukkojen tekninen kehitys edistyi merkittäväs-ti roomalaisten kaudella, 1 000-luvulla eaa, jolloin materiaaliksi tuli metalli. Lukoista tuli lujia, ja sa-malla avaimista voitiin tehdä niin pieniä, että ne saattoi sujauttaa toogan taskuun.

Rooman valtakunnan luhistuminen vuoden 100 tienoilla merkitsi pitkää hiljaista kautta myös luk-kotekniikan kehitykselle. Keskiajan eurooppalaiset lukkosepät keskittyivät yrityksiin tehdä avaimista mahdollisimman vaikeasti väärennettäviä. Rooma-laisten keksintöihin perustuvat lukot toimivat luk-kotekniikan perustana yli 1 500 vuotta.

Vasta 1700-luvulla lukkomekaniikka alkoi taas ottaa askelia eteenpäin. Merkittävistä myöhemmis-tä keksijöistä mainittakoon Joseph Bramah (Bra-mahin lukko 1784, tiirikoimaton 67 vuoden ajan), Jeremiah Chubb (ilmaisinlukko 1818, joka kertoo, jos sitä on peukaloitu), James Sargent (yhdistel-mälukko 1857) ja Harry Soref (riippulukko 1924).

Nykyisin käytettävistä lukoista valtaosa perustuu näiden pioneerien tekemiin innovaatioihin. Vasta hiljattain ovat elektroniset lukot ja magneettiset avaimet alkaneet raivata markkinoita mekaanisil-ta lukoilta.Risto PaananenLähteet: historyoflocks.com; historyofkeys.com

Pixhill

tänyt ratkaisun työttömyyteensä muuta-man kuukauden kuluessa. Heistä 40 pro-senttia on löytänyt työpaikan, ja loput ovat siirtyneet joko koulutukseen tai yrittäjiksi.

Hanke saa rahoitusta Uudenmaan ELY-keskukselta, ja ryhmiin voivat il-moittautua myös Työnhakuveturin taus-tajärjestöihin kuulumattomat.

Työnhakuveturin kuukausittaiset asiantuntijaluennot sen sijaan on tar-koitettu vain jäsenille. Luennoilla käsi-tellään työnhaun eri puolia, kuten hyvän käytöksen merkitystä ja onnistumista työnhaastattelussa. Luentosarjaan kuu-luu myös tehostettuja CV-työpajoja ja työnantajien rekrytointipaneeleja.

Ikä ei ole esteAlkuvuonna julkaistu Elinkeinoelä-män valtuuskunnan raportti kertoi, et-tä yli 56-vuotiaalla ei ole juuri mahdolli-suuksia työllistyä uudelleen. Säynäväjär-vi ei allekirjoita väitettä. Hän kehottaa panostamaan piilotyöpaikkoihin, jotka muodostavat tutkimusten mukaan 75–80 prosenttia työpaikoista.

Myös kilpailu on niiden kohdalla vä-häisempää kuin työpaikkailmoituksiin vastatessa.

– On useita esimerkkejä siitä, että kun insinöörimäisen määrätietoisesti alkaa hyödyntää omia verkostojaan, tuttaviaan ja entisiä työtovereitaan, työpaikka au-kenee, Säynäväjärvi kertoo.

Hyvän esimerkin tarjoaa Työnhaku-boosteriin osallistunut 60-vuotias in-sinööri, joka oli tehnyt uransa myynti- ja yritysjohtotehtävissä ja ehti työttömäksi jäätyään harkita jo eläkkeelle jäämistä.

– Ryhmän innoittamana hän rupesi panostamaan vanhoihin verkostoihin-sa ja sopi tapaamisia. Hän sai aluejoh-tajan tehtävän ja aloitti työnsä muuta-ma päivä sitten.

Jenni MeronenKuva Sointu Högström

Tarkoitus on löytää osaamisen kirkkaat keihäänkärjet, joita työnhaussa kannattaa käyttää.

18 – HELINS 3/2015

M Menneitä muistellen

Insinöörikunta-teoksen (1974) mukaan valtakunnalliset insinöörijärjestöt – STS, TFIF, IL ja DIFF – allekirjoittivat INSKO ry:n perustamista koskevan yh-teistyösopimuksen 30.5.1963. Sopimuk-sen mukaan perustettu koulutuskeskus toimisi omavaraisuuden pohjalta sekä pyrkisi turvaamaan koulutustoiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen.

INSKOn perustamistilaisuuden pu-heenvuoroissa korostettiin yksimielises-ti uuden koulutuskeskuksen aikaansaa-mista myönteisenä tapahtumana, ja teh-tävän katsottiin hyvin soveltuvan juuri insinöörijärjestöille. Vaarana pidettiin päällekkäisyyttä teknillisen peruskou-lutuksen kanssa, mutta tämä riski oli poistettavissa riittävällä ennakkosuun-nittelulla.

Tärkeänä pidettiin myös sitä, että kou-lutuskeskuksen vakinainen henkilökun-

Insinöörit koulunpenkillä vuonna 1962. Keskellä seisomassa ins. Risto Mäenpää, ins.maj. Ilmari Ulvinen sekä dipl.ins. Lauri Andberg. Kuva A. Viitasalo.

INSKOn lyhyt mutta loistava tarinaInsinöörijärjestöjen Koulutuskeskus INSKO oli aikanaan Suomen suurin täydennyskoulutusyksikkö.

ta olisi mahdollisimman pieni. Varsinai-sen opetustyön suorittaisivat koulutus-keskuksen ulkopuolelta tulevat luen-noitsijat.

Suomen suurin täydennyskouluttajaLähes kaksikymmentä vuotta INSKO kasvoi ja kehittyi voimakkaasti nousten Suomen suurimmaksi täydennyskou-lutusyksiköksi. INSKO joutui kuiten-kin vaikeuksiin heti taantuman alettua vuonna 1991. Vuosina 1992–1996 suoma-laisista korkeakoulu- ja opistoinsinöö-reistä sekä arkkitehdeista ja teknikoista oli työttöminä 15–20 prosenttia.

Laman syventyminen ja pitkittymi-nen sekä koulutuskilpailun koventumi-nen ajoivat INSKOn konkurssin partaal-le. 8.6.1993 tehdyllä kauppakirjalla Am-mattienedistämislaitossäätiö AEL osti

INSKOn. Koulutuskeskuksen lyhyt his-toria kesti siis vain 30 vuotta.

Innovatiivinen tapa toimiaTärkeimmät seikat INSKO ry:n toimin-nassa olivat:

1. INSKOn jäsenten yhteistyö – ei kil-pailtu enää keskenään täydennyskoulu-tuksen alalla.

2. INSKOlla ei ollut omia opettajia, vaan tekniikan eri alojen asiantuntijat tulivat työelämästä – koulutuksen ajan-kohtainen tarveharkinta, kurssien suun-nittelu ja luennoijat.

3. INSKOlla oli kevyt organisaatio, jo-ka keskittyi koulutustilaisuuksien to-teuttamiseen ja markkinointiin ensisi-jaisena kohderyhmänään insinöörijär-jestöjen jäsenet.

4. Tuotot saatiin kurssimaksuista ja

HELINS 3/2015 – 19

Valtakunnallisten insinöörijärjestöjen yhteistyöhankkeet Valtakunnallisten insinöörijärjestö-jen (STS/TEK,TFIF, IL, DIFF) yhteis-työn merkittävimmät aikaansaannok-set osuivat 1960-luvulle.

1960 Kansallinen komitea KANSKO, edustaa suomalaisia valtakunnallisia insinöörijärjestöjä Euroopan insinööri-en yhteisessä keskusjärjestössä FEA-NIssa.

1961 Insinöörijärjestöjen Kustannus Oy.

1988 Insinöörilehdet Oy:ksi.

1990 fuusio Talouselämä -lehden kus-tantajan kanssa Talentum Oyj:ksi; tär-kein tuote aluksi Insinööriuutiset – In-genjörsnytt, nykyisin Tekniikka ja Talous -lehti.

1963 Insinöörijärjestöjen Koulutuskes-kus INSKO ry perustettiin uudella yh-teistyökonseptilla suunnittelemaan ja toteuttamaan insinöörien täydennys-koulutusta. AEL osti INSKOn 1993 ja sulautti sen AEL:n laajaan täydennys- ja lisäkoulutusohjelmaansa.

1975 Insinööritieto Oy, INSKOn kirja-paino ja oppimateriaalin kustannusyh-tiö. Toiminnat myytiin 1984.

INSKOn Henkilökuntaa 1980-luvun alussa noin 50.n Valtakunnallisissa tekniikan koulutus- toimikunnissa noin 200 henkilöä.n Kurssien suunnittelutoimikunnissa noin 600 asiantuntijaa vuosittain.n Luennoijina oli vuosittain yli 2000 erityisalansa osaajaa.n Koulutustilaisuuksia järjestettiin vuonna 1976 yli 300, osanottajia yli 10 000.n Luennoista koottuja kurssi- julkaisuja kustannettiin vuonna 1976 noin 30 000 sivua.n Kurssien yhteenlaskettu osanottaja- määrä lähes 200 000.

voittoa tavoittelematon budjetointi saa-vutti työelämän luottamuksen nonpro-fit-organisaatioon.

Kurssit olivat sosiaalisia tapahtumiaINSKOn 1–3-päiväiset kurssit olivat vii-meistä tietoa, kokemusta ja sovelluksia jakavia, mutta myös ammattikunnan so-siaalisia tapahtumia. Koulutustilaisuuk-sissa tapasivat vanhemmat ja nuorem-mat kollegat, julkisen ja yksityisen sek-torin asiantuntijat, suunnittelutehtävis-sä työskentelevät ja hankkeiden vastuul-liset toteuttajat.

Oma lukunsa olivat eri alojen profes-sorien, opettajien, jatko-opiskelijoiden ja ammattiin opiskelevien tapaamiset. Tämän päivän termillä ilmaistuna ky-seessä oli verkottuminen, mikä tehosti ja nopeutti elinkeinoelämän kehittymistä.

1980-luvulla INSKOn toimintatapaa muutettiin siten, että myös omia opet-tajia ja konsultteja palkattiin. INSKO ei enää ollut nonprofit-organisaatio. Se oli yksi toimija useiden koulutus- ja kon-sultointiyritysten kilpailussa, ja lama söi viimein eväät.

INSKOn jälkeen Suomeen ei ole syn-tynyt samanlaisella ongelmakeskeisel-lä toimintamallilla toimivaa täydennys-koulutusorganisaatiota. Puute näkyy elinkeinoelämämme kilpailukyvyssä.

Esa Kokka inskolainen 1964–1981 [email protected]ähteet:

Insinöörikunta. Kehitys – nykyisyys – tulevaisuus.

Gummerus, Jyväskylä 1974.

Insinöörijärjestöjen Koulutuskeskus 1964–1974,

Print Oy, Helsinki 1974.

INSKON hallinto ja organisaatio

Opettajat

INSKOn yhdistyskokousJäsenjärjestöt:Driftingenjörsförbundet i FinlandInsinööriliittoSuomen Teknillinen SeuraTekniska Föreningen i Finland

INSKOn johtokuntaDIFFILSTSTfiF

INSKOn toimisto

Teknillisen täydennys- koulutuksen neuvottelukuntaTäydennyskoulutuksen koordinointi

Valtakunnalliset asiantuntija- toimikunnatKoulutusohjelmien suunnittelu

Kurssi-toimikunnatTilaisuuksien suunnittelu

20 – HELINS 3/2015

E Edunvalvonta

Taustaa

Uusi palkansaajakeskusjärjestö ei sinäl-lään ole uusi hanke, tästähän on puhut-tu jo 1980-, 1990- ja 2000-luvuilla. Pää-osin keskustelut toki käytiin siihen sä-vyyn, että nykyisen kolmen tilalle Suo-meen tulisi kaksi palkansaajakeskusjär-jestöä.

Nyt kun uudentyyppinen keskustelun avaus tehtiin, on hanke poikinut meneil-lään olevan selvitystyön. Aiemmat kes-kusteluthan ovat aina tyrehtyneet eri-näisistä syistä.

Helsingin Insinöörit haluaa olla mu-kana tukemassa uuden palkansaajakes-kusjärjestön (myöhemmin PSKJ) sel-vitystyötä. Olemme saaneet muutamia yhteydenottoja, joissa on kysytty muun muassa motiivejamme. Katsoimme par-haaksi avata tässä artikkelissa kirjoitus-hetkellä tiedossamme olevat asiat, jotka liittyvät uuteen PSKJ:öön.

Motiivimme ovat hyvin yksinkertai-sia:

Helsingin Insinöörit haluaa kehit-tyä yhä paremmaksi edunvalvojaksi tai edunvalvontatoiminnan mahdollista-jaksi. Haluamme siis, että jäsenistöm-me saa parasta mahdollista edunval-vontaa! Tuemme uuden PSKJ:n selvi-tystyötä siksi, että saamme selville, voi-ko se olla parempi edunvalvoja jäsenis-töllemme kuin nykyinen keskusjärjes-tömme Akava.

Selvityshankkeen tilanneSuunniteltu aikataulu pähkinänkuores-sa:

– 02/2015 Liitot päättivät uuden PS-KJ-selvityshankkeen perustamisesta.

Miksi HI tukee uuden keskusjärjestön selvitystyötä?Suuri joukko ammattiliittoja selvittää parhaillaan uuden palkansaajakeskusjärjestön perustamista. Tässä kerrotaan tiivisti, mistä hankkeessa on kysymys, ja miksi Helsingin Insinöörit tukee selvitystyötä.

– 03/2015 Selvityshanke järjestäytyi toimivaksi organisaatioksi.

– 04/2015 Selvityshankkeelle valittiin projektipäälliköksi Juha Heikkala.

– 04/2015 Selvityshankkeen viestin-tätyöryhmä aloitti toimintansa.

– 05/2015 Selvityshankkeen nettisivut avataan (uusikeskusjärjestö.fi).

– 05/2015 Selvityshankkeelle perus-tettu tulevaisuus- ja strategiatyöryhmä jättää ensimmäisen raporttinsa. On ole-tettavaa, että työryhmä jatkaa työtänsä myöhemmässä vaiheessa.

– 05–08/2015 Uuden keskusjärjestön strategia: missio, visio ja perustehtävät määritellään, perustetaan mahdollises-ti uusia työryhmiä.

– 08–12/2015 Työryhmät valmistele-vat suuntaviivoja toiminnoittain syksyl-lä 2015.

– 2016 liitot tekevät päätöksiä uuden keskusjärjestön perustamisesta ja siihen

liittymisestä. – 1.1.2017 Uusi keskusjärjestö aloittaa

toimintansa.

Uuden PSKJ:n itselleen määrittelemät tavoitteet:

• Vahvistaa palkansaajien ja yksin-yrittäjien taloudellista ja henkistä hy-vinvointia

• Edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta

• Vahvistaa ammattiyhdistysliikkeen roolia työelämän uudistuksissa

• Vahvistaa ammattiyhdistysliikkeen yhteiskuntavaikuttamista

• Vahvistaa edunvalvonnan ennakoi-vuutta

• Tehostaa keskusjärjestön toimintaa ja edunvalvontaa

• Ennaltaehkäistä liitto- ja sopimus-rajariitoja

• Selkeyttää keskusjärjestön ja liitto-

HELINS 3/2015 – 21

jen työnjakoa• Uusi PSKJ on poliittisesti sitoutu-

matonSelvitystyötä tehdään siis useissa eri

työryhmissä, ja työryhmiä perustetaan tarpeen mukaan lisää. Olemalla muka-na selvitystyössä pystymme omalta osal-tamme vaikuttamaan siihen, että niissä käsitellään insinöörien kannalta tärkei-tä asioita, ja ne myös huomioidaan lop-putuotteessa.

Insinööriliiton osalta mahdollisia päätöksiä uuteen keskusjärjestöön liit-tymisestä tullaan tekemään tällä tietoa vuonna 2016. Päätös tehdään edustaja-kokouksessa, joka on Insinööriliiton ylin päättävä elin, jossa on edustus kaikista Insinööriliiton jäsenyhdistyksistä.

On myös mahdollista, ettei asia kos-kaan tule edustajakokouksen päätettä-väksi. Jos Insinööriliiton hallitus kat-soo, ettei uusi PSKJ täytä niitä kriteerei-tä, jotka ovat jäsenistömme kannalta tär-keitä, niin Insinööriliiton hallitus ei var-masti esitä keskusjärjestön vaihtamista.

KiteytysJos siis selvitystyön valmistuttua käy il-mi, että uusi PSKJ tuskin tarjoaa jäse-nistöllemme parempaa edunvalvontaa kuin Akava on tarjonnut/tulevaisuu-dessa pystyy tarjoamaan, niin Helsingin Insinöörien hallitus luottaa siihen, että Insinööriliiton hallitus ei tuo ollenkaan päätöksentekoon nykyistä huonompaa vaihtoehtoa keskusjärjestöksemme.

Samu SaloPuheenjohtajaHelsingin Insinöörit HI ry

IL: Työvoiman tarveharkinnasta on pidettävä kiinni

Insinööriliiton puheenjohtajan  Pertti Porokarin  mielestä suomalaisen osaamisen säilyminen on unohdettu keskuste-lussa siitä, pitäisikö ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopua. Jos tarveharkinnasta luovutaan, se johtaa hänen mu-kaansa osaamisen valumiseen pois maasta.

– Yritykset tuovat maahan asiantuntijatehtäviin väkeä, jonka ei ole tarkoituskaan jäädä tänne pidemmäksi aikaa. Suomalai-set työntekijät siirtävät osaamista näille, jotka vievät osaamisen mukanaan suomalaisten joutuessa irtisanotuiksi, hän sanoo.

Suomessa on käytössä niin sanottu saatavuusharkinta ETA-alueen ulkopuolelta tulevalle työvoimalle. Ulkopuolelta työvoi-maa haluavan työnantajan on kyettävä osoittamaan, että työ-hön soveltuvaa työvoimaa ei ole saatavissa, jolloin EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevalle työntekijälle voidaan myötää työ-lupa. Tarveharkinnan tarkoituksena on turvata jo maassa ole-van, työttömän tai vajaatyöllistetyn työvoiman asema sekä eh-käistä tes-rikkomuksia.

Porokari huomauttaa, että jo nykyisenkin järjestelmän puit-teissa on ollut ongelmia muun muassa erityisasiantuntijoille myönnettävien viisumien osalta.

– Tätä on tapahtunut esimerkiksi it-alalla. Tarveharkinnas-ta luopuminen moninkertaistaisi ongelman ja merkitsisi käy-tännössä lupaa aloittaa osaamisen laajamittainen maastavien-ti, Porokari sanoo.

Porokari kaipaa yritysjohtajilta tietoa siitä, millaista osaa-mista Suomesta puuttuu.

– Juhlapuheissa kyllä kehutaan suomalaisten työntekijöi-den osaamista ja samaan aikaan halutaan tuoda osaavaa työ-voimaa muualta, koska sitä ei meiltä kuulemma saa. Tässä on selkeä ristiriita.

Porokari painottaa Suomella olevan paheneva työttömyysti-lanne myös erityisasiantuntijoiden keskuudessa.

– Jos puutteita osaamisessa aidosti on, ne pitää tuoda esiin, jotta työntekijöiden osaamista voidaan parantaa ja koulutusta suunnata uudelleen, hän painottaa.

– Uudella hallituksella on varmasti mielekkäämpää teke-mistä kuin helpottaa suomalaisen osaamisen maastavientiä, hän sanoo.

22 – HELINS 3/2015

InssivisaTestaa tietosi

7 3 2 1 4 6 5 9 89 8 4 7 3 5 6 2 11 6 5 2 9 8 7 4 33 1 6 9 2 7 8 5 45 9 7 8 1 4 3 6 24 2 8 6 5 3 1 7 96 5 3 4 8 2 9 1 78 4 1 5 7 9 2 3 62 7 9 3 6 1 4 8 5

V Vapaa-aika

Ratkaise inssisudoku ja lähetä se 29.6.2015mennessä nimesi ja postiosoitteesi kera osoitteeseen HELINS/Unionimedia, Mikon-katu 19 B, 00100 Helsinki. Voit myös skan-nata ja lähettää vastauksesi osoitteeseen [email protected]. Oikein vastannei-den kesken arvotaan sudokukirja.

Edellisen sudokun oikean ratkaisun lähet-täneistä arpa suosi Hannu Salorantaa.

Sudoku 3/2015

1. Mikä on synestesia?a) Autismin muotob) Ilmiö, jossa yksi aisti aktivoi toisenc) Organisaatiomalli

2. Näyttelijä Eddie Redmayne palkittiin Oscarilla roolistaan tunnettuna tiedemiehenä. Ketä hän esitti?a) John Forbes Nashiab) Stephen Hawkingiac) Isaac Newtonia

3. Minkä lentoyhtiön tytäryhtiö Germanwings on?a) KLM:nb) Airberlininc) Lufthansan

4. Minkä järjestön perusti sveitsiläinen liikemies Hen-ry Dunant?a) Punaisen Ristinb) Pelastusarmeijanc) Unicefin

5. Mikä pituusmitta on 1068,80 metriä?a) Vinstab) Virstac) Virma

Vastaukset: 1. b 2. 3. c 4.a 5.b

HELINS 3/2015 – 23

Yks olut, kiitosOluen ystäviä on ilahdutettu uu-tuuskirjalla, jossa ei muusta puhutakaan kuin oluesta. Tai pu-hutaan siinä myös ruoasta, mutta vain siltä osin kuin se liit-tyy olueen.

Anikó Lehtisen Yks olut alkaa kat-sauksella oluen his-toriaan. Siitä ede-tään kuohujuoman valmistukseen, ma-kuun ja oluttyyppei-hin. Paketin päättää kirjan ehkä herkul-lisin osuus, Olut ja ruoka. Rapujen keit-täminen olutliemessä tuntuu uudelta vaik-kakin luontevalta – mutta moniko on tul-lut ajatelleeksi, että suklaafonduen aines-osaksi sopii tumma portteri?

Kirjan lopussa on vielä kattava olutsa-nasto.

Anikó Lehtinen:Yks olut.WSOY 2015.

Välipalat

”Aika paljon uhosta ja idealismista on ollut vain mun päässä ja puheissa. Se on tullut sellaisen hyvinvoinnin keskeltä, joka on ollut mahdollista osittain siksi, että myös konservatiivisia ihanteita on toteutettu.”

Pop-muusikko Jukka Poika muistelee nuoruusvuosiensa kapi-nahenkeä. HS 24.4.2015.

”Aamulla pannaan rima korkealle ja ryhdytään valloittamaan maailmaa. Illalla ennen nukkumaanmenoa annetaan itselle anteeksi se, mitä on päivällä tehty vikaan.”

Kaliforniassa toimiva suomalaisjohtaja Mårten Mickos ker-too, miten stressaantunut johtaja voi nukkua hyvin. Kauppa-lehti Optio 7/2015.

Lapsen oikeusPerhetuomari Fio-na Maye saa eteensä kiperän tapauksen. Leukemiaa sairasta-va alaikäinen Jeho-van todistaja kiel-täytyy verensiirrosta uskontoonsa vedo-ten. Mihin pistee-seen saakka ihmisel-lä on oikeus päättää omasta elämästään, ja missä vaiheessa oikeuslaitos voi puut-tua asiaan?

Samalla Faye ajau-tuu pitkäaikaises-sa avioliitossaan vai-keaan tilanteeseen, kun aviomies ilmoit-taa löytäneensä nuo-remman kumppanin.

Ian McEwan on brittiläisen nykykirjal-lisuuden johtavia ni-miä. Hänen tuorein romaaninsa ei jätä kylmäksi.

Ian McEwan: Lapsen oikeus. Otava 2015.

Guggenheimin monet kasvotNo tuleeko se Guggenheim joskus Helsinkiin? Sitä ei kukaan tiedä, mutta odotellessa voi ihailla arkkitehtien mielikuvituk-sen lentoa.

Taidemuseolle etsittiin muotoa laajalla kansainvälisellä arkkitehtikilpailulla. Sen kärkiehdotukset ovat nyt esillä Hel-singin Taidehallissa. Mukana ovat kuusi finalistia ja 15 tuoma-ristolta kunniamaininnan saanutta ehdotusta.

Helsingin Taidehalli Nervanderinkatu 3 16.5.2015 saakka

Savua kesäiltaanMiedolla lämmöllä ja ajan kanssa savustami-nen sopii monenlaisen ruoan kypsyttämiseen. Kotipihalla ja kesämökil-lä voi seurustella ystä-vien kanssa samalla kun ateria valmistuu omia ai-kojaan. Bradley-savus-tuskaapissa on savuge-neraattori, joka polttaa brikettejä tasaisella läm-möllä. Kaappi tuottaa puhdasta, viileää savua jopa yhdek-sän tunnin ajan. Hinta 630 euroa.

www.savusta.fi

24 – HELINS 3/2015

T Tekniikka

Yksitoikkoiset teollisuustyöt siirtyvät kokonaan robottien hoidettaviksi, tietokirjailija Cristina Andersson uskoo.

Robotit marssivat MetropoliaanRobotiikkaa voi opiskella Suomessa sekä ammattikorkeakouluissa että teknillisissä yliopistoissa. Metropoliassa sitä opetetaan osana tekniikan alan koulutusta, esimerkiksi automaatiotekniikan ja koneautomaation koulutusohjelmissa.

Teollisuusrobotiikan lisäksi Metropoliassa panostetaan yhä enemmän palvelurobotiikkaan. – Olemme muun muassa kehitelleet robotisoitua läppärilainaamoa, älykkään teknologian osaamisaluepäällikkö Jari

Savolainen Metropoliasta kertoo. Metropolia on rakentamassa verkostona toimivaa osaamiskiihdyttämöä, jossa kokeilujen kautta kehitetään terveyt-

tä ja hyvinvointia edistäviä sovelluksia.– Olemme esimerkiksi rakentamassa moottorirollaattoria vanhusten liikkumisen helpottamiseksi. Tekeillä on myös useampi opinnäytetyö terveys- ja hyvinvointirobotiikasta. Robotiikan opettaminen omana opintosuuntana ei Savolaisen mielestä ole tarpeen. Rakennettavassa laitteessa ro-

botti on yksi komponentti muiden joukossa. Tärkeämpää on yleinen automaation ymmärtäminen.– Robotiikan lisäksi henkilön pitää hallita myös tietotekniikka, tietoturva, ohjelmistot ja mekaniikka. Hänellä täytyy

olla laaja-alainen tietämys koko toimintaympäristöstä. Savolainen kuitenkin uskoo, että robotiikka alana kasvaa, ja tämä on huomioitu myös opetuksessa.

HELINS 3/2015 – 25

Ihmiselle jää luova työTehtaat, palvelut ja jopa ohjelmistot robotisoituvat. Suomi on kuitenkin jäämässä jälkeen kehityksestä.

Monessa Euroopan maassa on tehty kan-sallisia strategioita robotisaatiosta. Suo-mi tarvitsisi omia, meille tyypillisiä rat-kaisuja.

– Esimerkiksi Norjassa robotiikan kärki on kalataloudessa ja öljyntuotan-nossa. Pk-teollisuus lähtisi nopeasti nou-suun, jos sen saisi investoimaan robot-teihin ja sitä kautta nostamaan teknolo-giatasoaan, tietokirjailija ja luennoitsija Cristina Andersson sanoo.

– Maailmalta on esimerkkejä, miten robotisoimalla tehtaita tuotanto on pa-lannut halpatyövoiman maista takaisin kotimaahan. Suomessa on parhaiten hyödynnetty robotiikkaa Uudenkaupun-gin autotehtaalla, jossa 98 prosenttia ko-rin valmistuksesta tapahtuu robotein.

Eettinen keskustelu aloitettava nytRobotiikka olisi Anderssonin mukaan ratkaisu myös sote-sektorin ongelmiin. Hoitajia ei tulevaisuudessa löydy riittä-västi, mutta ihminen voisi robottiavus-teisesti elää itsenäistä elämää ja säilyt-tää arvokkuutensa pidempään.

– Kukaan ei halua, että joku tulee vaih-tamaan vaippoja. Jos sen tekee robotti, niin se on kuitenkin kone ja sitä ei koe-ta samalla tavalla intimiteettiä uhkaa-vaksi kuin toinen ihminen. Robotisaa-tio ei kuitenkaan tarkoita, että ihminen jätettäisiin kokonaan robottien armoil-le, Cristina Andersson sanoo.

Hän kuitenkin peräänkuuluttaa eet-tistä keskustelua.

– Jos emme nyt käynnistä keskustelua, robotit voivat kehittyä sellaiseen suun-taan, jota emme halua. Meillä on monia eettisiä ja yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka pitää ratkaista.

Moderni robotti oppiiKlassinen robotti on toimilaite, joka te-kee joitakin tiettyjä ohjelmoituja liikkei-tä. Moderni robotti on oppiva ja autono-

minen. Se pystyy tekemään uudenlaisia asioita sitä mukaa, kun ympäristö antaa sille virikkeitä.

– Robotti pystyy sensoreidensa avul-la olemaan vuorovaikutuksessa ympä-ristönsä kanssa tai digitaaliseen maail-maan internet-yhteyden kautta, ja sillä on kehittyvä keinoäly.

Cristina Andersson uskoo, että tule-vaisuudessa meillä on robotteja, jotka pystyvät aistimaan kuten ihminen, mut-ta robottien tiedonkäsittely- ja havain-nointikapasiteetti on ihmistä suurempi.

Millaiseksi maailma sitten muuttuu robottien myötä? Anderssonilla oli ke-väällä robottiauto testikäytössä.

– Oma autoiluni muuttui niin, että ajoimme auton kanssa yhdessä ja se ot-ti vastuuta asioista. Esimerkiksi jos nor-maaliautolla liukuu vähän penkan puo-lelle, niin ihminen itse korjaa liikkeen välttääkseen ojaanajon, mutta robotti-autossa auto korjasi tämän.

Palveluala kasvaaRobotit korvaavat työntekijöitä jo nyt, ja tulevaisuudessa yhä enemmän.

– On töitä, joissa ihmisillä ei ole enää mitään mahdollisuutta, Cristina Anders-son sanoo.

Sellaisia ovat muun muassa monoto-niset teollisuustyöt. On tehtaita, jotka ovat niin robotisoituja, ettei niissä ole kuin muutama ihminen töissä, ja hekin lähinnä valvomassa toimintaa. Näin on esimerkiksi Pauligin kahvinpaahtimos-sa, jossa paahdetaan 120 000 kiloa pa-puja joka päivä.

– Yhdysvalloissa joissakin osaval-tioissa maataloustyö on robotisoitunut jo niin pitkälle, että ihmistyön määrää ei edes tilastoida, mutta silti maatalous-tuotanto on kasvanut joka vuosi.

Myös erilaiset taloushallinnon tehtä-vät katoavat.

– Tehtävissä, joissa tarvitaan tiedon

keruuta, keinoäly tekee sen paljon no-peammin kuin ihminen. Edes kirjanpi-dossa ei tarvita enää ihmisiä kauan.

Andersson ei kuitenkaan usko, että ro-botit korvaisivat kokonaan ihmiset var-sinkaan tehtävissä, joissa tarvitaan luo-vuutta tai palvelualalla.

– Mutta robotit auttavat tekemään näitäkin tehtäviä paremmin, arvok-kaammin ja luovemmin.

Myös uudenlaisia palveluita syntyy. – Japanissa on avattu ensimmäinen

täysin robotisoitu hotelli. Ei aina kai-paa sitä, että vastaanotossa on ihminen paapomassa.

Taideaineet tärkeässä asemassaCristina Anderssonin mielestä robotiik-kaa pitäisi opettaa enemmän kouluissa. Opetuksen ei kuitenkaan pitäisi olla si-tä, että opetetaan huoltamaan vanhoja tai kehittämään perinteisten robottien pohjalta uusia.

– Pitäisi tutkia ilmiöitä ja sitten poh-tia, miten voisimme robotiikalla ratkais-ta näitä ongelmia.

Tätä Andersson suosittelee myös in-sinööreille, sillä kapea-alaisen tiedon hallinta ei enää riitä.

– Insinöörien kannattaa tutkia omaan alaansa liittyviä ilmiöitä ja katsoa laajoja kokonaisuuksia, jotta he voisivat raken-taa ammattitaitoa, jollaista nykypäivä-nä tarvitaan.

Erityisen huolissaan Andersson on taideaineiden vähentämisestä kouluissa.

– Näiden aineiden kautta ihminen op-pii hallitsemaan luovia kokonaisuuksia. Ja ihmisten luovuudesta löytyy myös se, kuinka teemme robotteja, jotka oikeas-ti auttavat meitä.

Natasha Petrell Kuva Mikko Taipale

26 – HELINS 3/2015

T Tekniikka

Kaupalliset robotit ovat kalliita. Niiden hinnat liikkuvat kymmenissä, jopa sa-doissa tuhansissa euroissa. Hinta onkin estänyt käytännön sovelluksien kehittä-misen kuluttajamarkkinoille.

Metropoliassa on käynnissä kunnian-himoinen projekti, jonka tarkoituksena

Robottikäsi auttaa yksinasuvaaEhkä jo muutaman vuoden kuluttua koululaiset voivat opiskella ohjelmointia robottikäden avulla. Virtuoso-robottikäsi tarjoaa huimia mahdollisuuksia myös vanhustyöhön ja käsiterapiaan.

on pudottaa robottiteknologian hinta murto-osaan nykyisestä.

– Halusimme tehdä robottikäden, jonka hinta olisi alle 1 000 euroa. Aluksi mietimme, millaisia ratkaisuja pitää teh-dä, jotta sellainen pystyttäisiin rakenta-maan, Metropolian teknologiapäällikkö

Sami Kalliokoski kertoo. Puolitoista vuotta Metropoliassa on

haettu reittiä, miten viedä hanketta eteenpäin.

Perinteisten robottien rungot on val-mistettu metallista, ja robotin toiminta – se miten robotti liikkuu – on lasket-

HELINS 3/2015 – 27

tu tarkkaan, jopa millimetrien tarkkuu-della.

– Sen sijaan, että laskisimme tarkas-ti robotin liikeradat, niin robottikädessä hyödynnämme materiaalien joustavuut-ta, jolloin sen toimintaa voidaan säätää, Kalliokoski sanoo.

Ohjelmoinnin apuvälineSami Kalliokoski kertoo, miten kouluis-sa on suuri haaste saada ohjelmoinnin opetus motivoivammaksi. Perinteinen

tapa opettaa sitä on lähteä liikkeelle pe-rusteista, ja mielenkiintoisia käytännön sovelluksia pääsee tekemään vasta kurs-sin lopuksi.

– Kun Virtuoso-robottikäsi otetaan opetuksen avuksi, tehtävänä voi esimer-kiksi olla muuttaa koodin tiettyä osaa ja katsoa, miten se vaikuttaa käden toimin-taan. Näin koululaiset innostuvat ohjel-moinnista heti, koska he pääsevät te-kemään jotain oikeaa. Tarkoitus on, et-tä käden käyttö olisi niin älykästä, että kaikkea hienomotoriikkaa ei tarvitsi-si ohjelmoida, vaan siellä olisi valmiina funktioita ja ohjelmointi olisi enemmän-kin ohjaavaa.

Käsi sopii opetukseen peruskoulusta toiseen asteeseen.

– Ala-asteikäiset pystyvät ohjelmoi-maan yksinkertaisempia asioita. Mene-mällä syvemmälle koodiin toimintaa pys-tyy optimoimaan ja vaikuttamaan enem-män hienomekaniikkaan. Käden voi myös rakentaa koulussa itse ohjeiden avulla.

Vanhuksen apuna kotonaOhjelmoinnin lisäksi tutkimusryhmä selvittää, millaisia mahdollisuuksia Vir-tuoso-robottikäsi tarjoaa käsiterapiaan ja vanhustyöhön. Robottikättä pystyy ohjaamaan etänä.

– Käsi voi olla esimerkiksi vanhuksen luona ja webbikamerayhteyden avulla sitä pystyy liikuttamaan. Tietokoneen ruudulta käyttäjä pystyy annostelemaan vanhuksen lääkkeet sen sijaan, että ko-tiapu ajaisi pitkän matkan paikanpäälle, Sami Kalliokoski kertoo ja jatkaa, miten jännittävää on miettiä kaikkia käden tuo-mia mahdollisuuksia.

Käsiterapiassa Virtuosoa voidaan käyttää kuntoutusvälineenä. Robottikä-dessä kaikki komponentit ovat irrallisia, joten siitä voi rakentaa hyvin monen nä-

köisen – esimerkiksi sellaisen, joka on puettavissa päälle ja joka ohjelmoidaan vahvistamaan oman käden liikkeitä.

– Toimintarajoitteinen vanhus tai kuntoutuspotilas pystyy Virtuoson avul-la omalla heikolla kädellään tekemään jotain yksinkertaisia asioita kotona, ei-kä ole niin riippuvainen avusta.

Osaamiselle on kysyntääRobottikättä on ollut suunnittelemassa kymmenkunta opiskelijaa. Mukana on ollut niin insinöörejä kuin muotoilun opiskelijoita.

Ari Rajamäki opiskelee tietotekniik-kaa Metropolian Leppävaaran yksilössä neljättä vuotta. Hän suunnittelee käden ohjelmointiympäristöä yhdessä Tsehay Ashbirin kanssa. Ashbir opiskelee tieto-tekniikkaa Aalto-yliopistossa.

Rajamäen mielestä projektista saa hy-vää kokemusta työelämää varten.

– Kovalle insinööriosaamiselle on ky-syntää, Sami Kalliokoski kertoo ja jatkaa, miten monet Metropolian projekteissa työskennelleet opiskelijat suorastaan re-vitään työelämään.

Näin kävi myös niille kahdelle kave-rille, jotka olivat kehittelemässä robot-tikäden ensimmäistä versiota. He osal-listuivat käden kanssa Koreassa pidet-tyyn kansainväliseen ohjelmointikilpai-luun ja saivat julkisuutta.

– Mielenkiintoisessa projektissa teki-jät jalostuvat ja yrityksille nämä osaajat ovat haluttua kauraa.

Natasha Petrell Kuvat Natasha Petrell ja Metropolia

Lisätietoja

Teknologiapäällikkö Sami Kalliokoski,

[email protected]

Sami Kalliokoski (vas.), Tsehay Ashbir ja Ari Rajamäki esittelevät robottikäsien eri versioita.

28 – HELINS 3/2015

1. Korkeakoulujen kehittämisen perustuttava duaalimallin vahvistamiseen

Suomalainen korkeakoulujen duaali-malli toimii erinomaisesti esimerkik-si tuoreen kansainvälisen arvioinnin (OKM 23.3.2015) mukaan. Ammattikor-keakoulut tuottavat tehokkaasti ja käy-tännönläheisesti työvoimaa suoraan elinkeinoelämän tarpeisiin, kun taas yliopistot tähtäävät pidemmän aikavä-lin tutkimustuloksiin ja tutkimukselli-sen perustan saaneiden maistereiden tai tohtoreiden kouluttamiseen. Mo-lemmille sektoreille on oma luonteva ja tärkeä roolinsa yhteiskunnassa, eri-tyisesti koska koulutusta voidaan pro-filoida opintojen alusta lähtien erilai-siin päämääriin. Myös ammattikorkei-den ylempi tutkinto (Yamk) on tärkeä, koska se vahvistaa edelleen profiloitu-mista ja korkeakoulutuksen työelämä-lähtöisyyttä.

Duaalimallin vaihtoehtona ei voi pi-tää mallia, jossa ammattikorkeakoulut tuottaisivat kandidaattitason tutkinnon ja yliopistot hoitaisivat koulutuksen tästä eteenpäin. Työelämä ja innovaatiojärjes-telmämme tarvitsevat jatkossakin koko ammatillisen koulutuksen reitin käyneitä osaajia. Esimerkiksi insinöörikoulutuk-seen hakeutuvista noin kolmannes tulee ammatillista väylää pitkin. Yliopistojen teoreettisesti painottuva, vain 3-vuotinen koulutus ei ole todellinen vaihtoehto täl-le joukolle, ja siksi tarvitaan kustannus-tehokasta ja ammatillista väylää tulevien kouluttamiseen erikoistunutta ammatti-korkeakoulujärjestelmää.

Teollisuuden etu on niin toisen asteen

KANNANOTTO DUAALIMALLIN JA AMMATILLISEN KORKEA-KOULUTUKSEN PUOLESTATyöelämä ja innovaatiojärjestelmämme tarvitsevat jatkossakin koko ammatillisen koulutuksen reitin käyneitä osaajia.

ammatillisen koulutuksen kuin työelä-mäsuuntautuneen ammattikorkea-koulun arvostuksen säilyminen ja vah-vistuminen. Sen sijaan ammattikorkea-koulujen insinöörikoulutuksen fuusioi-minen yliopistojen kandidaattitutkintoi-hin heikentäisi elinkeinoelämän kilpailu-kykyä ja kapeuttaisi olennaisesti teolli-suuden työnantajien rekrytointiperustaa.

2. Säänneltyjen ammattien osaaminen uhattuna

Nykyinen duaalimalli takaa osaamisen niissä ammateissa, jotka ovat Suomessa ja Euroopassa esimerkiksi turvallisuussyis-tä tarkkaan säädeltyjä. Tällaisia ovat esi-merkiksi useiden alojen insinööri (AMK) -tutkinnot, rakennusarkkitehti-, ensihoi-taja-, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja- ja kätilökoulutus. Tämä perustuu siihen, et-tä ammattikorkeakoulut voivat tällä het-kellä itsenäisesti päättää tutkintoraken-teen, opintosisällöt sekä opiskelijavalin-nan perusteet työelämän tarpeista ja lain-säädännön antamista linjauksista käsin.

Säädeltyjen ammattien edellyttämää osaamista ei voida tuottaa yliopistomai-silla, 3-vuotisilla opetussisällöillä eikä kandidaattitutkintojen päälle rakennet-tavilla suppeilla työelämämoduuleilla. Yhdenmukaistamalla ammattikorkea-koulujen ja yliopistojen perustutkinnot menetettäisiin selkeät, erilaista osaamis-ta teollisuuden tarpeisiin tuottavat yli-opisto- ja amk-profiilit. Lisäksi koulu-tusjärjestelmien yhdistäminen tuottaisi nykyistä monimutkaisemman kokonai-suuden, jossa tutkintojen vertailtavuus kärsisi merkittävästi.

3. Yhteistyön lisääminen ei saa merkitä duaalimallin heikentämistä Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyölle ei ole ollut lainsäädännölli-siä tai rakenteellisia esteitä. Yhteistyötä esimerkiksi Metropolian, Aallon, Helsin-gin yliopiston ja Taideyliopiston kanssa on tehty yli 15 vuotta. Se on toteutunut esimerkiksi yhteisten kirjastojen, kieli-opetuksen, yhteisten opettajien tai opis-keluryhmien, tilojen, laitteiden ja labora-torioiden yhteiskäyttönä, henkilöstöhal-linnon periaatteiden ja laatujärjestelmi-en yhteiskehittelynä. Jatkossa merkittävä potentiaali on yhteisessä koulutusvien-nissä, yrittäjyysopinnoissa ja start up -tu-kipalveluissa sekä yhteisissä tietojärjes-telmissä. Näitä kaikkia uusia yhteistyön muotoja on jo eri ammattikorkeakoulu-jen välillä. Kaikissa tapauksissa tavoittee-na tulee olla teollisuuden tarpeisiin tar-koituksenmukainen ja kustannustehokas koulutusreitti työelämään.

Lisätietoja aiheesta

Samu Salo, Inske ry

Riitta Konkola, rehtori-toimitusjohtaja, Metropolia

Ammattikorkeakoulu

Insinöörikoulutuksen kehittämisyhdistys INSKE ryMetropolia Ammattikorkeakoulu Oy

HELINS 3/2015 – 29

Ilmoittaudu HI:n tapahtumiinn Ilmoittaudu osoitteessa www.helins.fi/tapahtumat, ellei toisin mainita. n Jäsennumeron löydät jäsenkortistasi.n Useimpiin tilaisuuksiin voit varata lipun myös seuralaisellesi. n Ilmoittautumiset käsitellään saapumisjärjestyksessä.n Varauksestasi lähetetään varausvahvistus tai maksutiedot sähköpostiisi tai e-laskuna. Pyydettäessä voit saada myös paperilaskun.n Liput saapuvat toimistolle noin 2–3 viikkoa ennen tapahtumaa. Kun maksusuoritus näkyy tilillämme, lähetämme liput postitse.

Seuraa tapahtumakalenterista ja Facebookista ajankohtaisia ilmoituksia!

Lisätietoja: www.helins.fi/[email protected], puh. 040 150 3878www.facebook.com > Helsingin Insinöörit HI ry

Pixhill ja Ryhmäteatteri

Sinua varten – työssä ja vapaalla

Ryhmäteatterin Valheet ja Viettelijät Lauantaina 8. elokuuta 2015 klo 19Suomenlinnan kesäteatteri, Susisaari, Hyvän Omantunnon linnake

Valheet ja Viettelijät on herkullinen, aistillinen, ihmissielun pimeitä puolia valaiseva Ranskan aateliston rappiota kuvaava väkevä tarina.

Lipun jäsenhinta 20 euroa, max 2 lippua/jäsen.Varaa lippusi: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

30 – HELINS 3/2015

H HI ry

Energiaseminaari Keskiviikkona 16. syyskuuta 2015 klo 16.30–20.00 Radisson Blu Royal Hotel, Runeberginkatu 2, Helsinki

Alustava ohjelma:klo 16.30 Buffet-ruokailuklo 17.30 Tervetuliaissanatklo 17.40 Oskari Nokso-Koivisto, Rapport Oyklo 18.05 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ryklo 18.30 Kahvitaukoklo 19.00 Riitta Ståhl, Fortumklo 19.25 Matti Vaattovaara, ABBklo 19.50 Musiikkiesitysklo 20.00 Seminaarin päätös

Energia-asiat ovat viime vuosina nousseet laajan mielenkiinnon kohteeksi toimin-taympäristön muutoksen johdosta. Murrokseen joutuvat uudet ja kehittyvät ener-giantuotantotavat, energian varastoinnin mahdollisuudet sekä muutokset energi-an kulutuksessa ja ympäristössä.

HI järjestää kaikille jäsenille ja yhteistyökumppaneille avoimen seminaarin, jos-sa energia-alan johtavat asiantuntijat Rapportilta, Energiateollisuudesta, Fortumista ja ABB:stä valottavat alan tulevaisuutta ja muuttuvan ympäristön energiaratkaisuja.

Tilaisuuden ohjelma ja buffet ovat ilmoittautuneille maksuttomia.

Tervetuloa mukaan energiseen seminaariin!

Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

HELINS 3/2015 – 31

Hanki itsellesi uusi harrastus - liity Insinööri-laulajiinKuorolauluun käytetty aika antaa paljon, laulutaito ja musikaalisuus kehittyvät. Kuoroharjoitukset ovat myös mukava tapa tutustua uusiin ihmisiin ja verkos-toitua.

Insinöörilaulajien harjoitukset pidetään HI:n toi-mistolla yleensä maanantaisin klo 18–20.

Ohjelmistossamme on hyväntuulisia ja perinteisiä suomalaisia mieskuorosovituksia, kuten Junnu Vai-niota, Rauno Lehtistä, juomalauluja ja serenadeja. Esiintymisiä on vanhainkodeista ravintoloihin. Ilah-dutamme kuulijoita myös yksityistilaisuuksissa, ku-ten merkkipäivillä.

Tervetuloa koelauluun! Uusia jäseniä otetaan jatku-vasti Insinöörilaulajien riveihin. Täytä yhteydenotto-lomake osoitteessa www.insinoorilaulajat.fi.

Taidekurssi Perjantaina 31.7. klo 17–20, lauantaina 1.8. klo 10–17 ja sunnun-taina 2.8. klo 10–17.

Oletpa mestarillinen taiteilija tai ensimmäistä kertaa sivelti-men varressa, olet tervetullut HI-taidekurssille Puolarmaa-rin maisemiin. Voit maalata akvarelli-, akryyli-, öljyväri-, pas-telli- tai vaikka lyijykynätekniikalla. Maalaustelineet ovat val-

Kari O

ikkonen

Antti H

uvila

miina käytettävissä. Opettajana toimii taiteilija Alina Sinivaara.Kurssin hinta on 50 euroa. Maksimi osallistujamäärä on 15

henkilöä.Ilmoittautuminen 15. kesäkuuta 2015 mennessä www.helins.

fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

HI-Kulttuurijaosto

Kesän ääniäTule Insinöörilaulajien kesäiseen konserttiin Soutustadionille torstaina 4. kesäkuuta klo 18.

Katso lisätiedot: www.insinoorilaulajat.fi

32 – HELINS 3/2015

H HI ry

KUINKA KÄYTÄN DIGIKAMERAA, OSA 2Kameran sulkimen räpsähdettyä on itse kuva vasta puoliksi valmis. Vaikka digi-taaliset kamerat ovatkin poistaneet fil-miaikojen tutun sotkuisen ja hitaan ke-hitysvaiheen, tapahtuu kuvalle siitä huo-limatta aina muutoksia, ennen kuin se pääsee kuvaajan ihasteltavaksi. Valoku-vaajien keskusteluissa nousee monesti esiin kysymys, onko kuvankäsittely tar-peellista ja hyväksyttävää vai pitäisikö harrastaa käsittelemätöntä ”luomuku-vausta”.

Digitaalikameran toimintaperiaate ei mahdollista käsittelemättömien kuvien ottamista, sillä jokainen kamerasta tu-leva valokuva on tavalla tai toisella käsi-telty. Käytännössä kaikilla nykyaikaisil-la digijärkkäreillä saa valittua, tallenne-taanko kuva JPEG- vai RAW-muodos-sa vai molempina (ohjeet kuvaformaa-tin vaihtamiseen löytyvät kameran oh-jekirjasta), mutta näiden ero on monel-le harrastajalle tuntematon.

JPEG vai RAW?JPEG-kuva tarkoittaa samannimisellä formaatilla pakattua kuvatiedostoa, jo-hon järjestelmäkamera on jo tallentanut päälle korjauksia ja muutoksia, joita ka-mera arvelee kuvaan sopivan. Näille ase-tuksille voi antaa suuntaviivoja kameran asetuksia muuttamalla, mutta loppujen lopuksi kuvaan tallennetaan pysyvästi muutoksia, joihin kuvaaja ei voi vaikut-taa. JPEG-kuvan hyvänä puolena voi-daan pitää sen pientä kokoa ja nopeaa jatkokäyttömahdollisuutta, vaikkapa so-siaaliseen mediaan jaettavaksi.

RAW-kuvatiedosto taas on hieman eriskummallisempi tapaus. Siinä mis-sä JPEG-kuvan voidaan ajatella olevan kehittämöstä saatu valmis kymppikuva, voidaan RAW nähdä käytännössä nega-tiivina (tai vielä tarkemmin, positiivina), josta varsinaista kuvaa lähdetään kehit-tämään.

RAW-kuvassa on tallennettuna kame-ran kennolle osunut sensoridata sellai-senaan, ilman kameran algoritmien te-kemiä arvauksia ja säätöjä. Kyseessä on

siis raakakuva. RAW-tiedosto on käytän-nössä käyttökelvoton ilman jatkokäsitte-lyä. Nykyajan kehittämössä ei tosin lois-ku kehitteet ja kiinnitteet, vaan pimiön on korvannut tietokoneohjelmat.

RAW-kuva siis täytyy avata jossakin kuvankäsittelyohjelmassa. Ilmaisia ku-vankäsittelyohjelmia ovat esimerkik-si RAWTherapee ja useimpien kame-roiden mukana tulevat ohjelmat, jos-kaan vähänkään enemmän valokuvaus-ta harrastavan kannattaa harkita muuta-mien kymmenien eurojen sijoittamista esimerkiksi Adobe Lightroom -kuvan-hallintaohjelmistoon.

Kuvien laatu paremmaksiRAW-tiedostojen kuvaaminen kuulostaa monen harrastajan mielestä hankalalta ja hieman pelottavalta, sillä kuvia täytyy säätää. Kuitenkin lähes kaikki raakatie-dostoihin tutustuneet ovat jääneet sille tielle, koska RAW-kuvaus on suurin yk-sittäinen syy kuvien laadun paranemi-seen. Raakatiedoston hienous nimittäin piilee siinä, että siinä missä JPEG-tie-dostoa tallentaessa kameran algoritmi päättää puolestasi, mitä tietoja kuvasta

karsitaan pois, on raakatiedostossa mu-kana valtava määrä informaatiota.

Hyvinkin varjoisista ja alivalottuneis-ta kuvista voi korjata raakatiedostoa käyttäen sopivasti valottuneita. Myös kontrastin, värien kylläisyyden ja eloi-suuden kanssa on RAW-kuvassa huo-mattavan paljon enemmän säätövaraa kuin JPEG-kuvassa. Ehkä tärkeimpänä seikkana kuitenkin on, että raakatiedos-toja kuvattaessa käytännössä täysin vää-rällä valkotasapainollakin otetut kuvat saadaan kuvankäsittelyvaiheessa hel-posti pelastettua. RAW-tiedosto antaa siis kuvaajalle vapaat kädet saada valo-kuvasta juuri sellainen kuin kuvaaja on sen tarkoittanut.

Suosittelen jokaista harrastukseensa vakavammin suhtautuvaa valokuvaajaa kokeilemaan RAW-kuvaamista, esimer-kiksi Lightroomin 30 päivän kokeiluver-siolla. Moni varmasti hämmästyy, kuin-ka näinkin yksinkertaisella muutoksel-la saadaan kuvien laatua parannettua.

Oscar NissinLue lehdestä 6/2014: Kuinka käytän digikameraa,

osa 1.

HELINS 3/2015 – 33

Mika Balk

Vuokraa studiosetti käyttöösiHI-Valokuvauskerho on hankkinut studiosetin, jota valokuvauksesta innostuneet jäsenet voivat vuokra-ta. Studiosetissä on kolme valonlähdettä, sateenvar-jot, valon pehmentimet ja taustaverhoteline.

Studiosetin viikkovuokra on 20 euroa. Omavastuu rikkoutuneesta tai hävinneestä osasta on 50 euroa.

Ota yhteyttä Valokuvauskerhoon ja varaa setti käyttöösi. Saat kirjalliset välineistön kokoamisoh-jeet ja tarvittaessa henkilökohtaista perehdytystä kerhon tapaamisten yhteydessä.

Setin voit noutaa HI:n toimistolta osoitteesta Ra-tavartijankatu 2 A, ja palauttaa sen takaisin toimis-tolle arkisin 8–16 välillä.

Lisätiedot: Mika Balk, www.helins.fi/valokuvauskerho

KeväthuumaaHI-Valokuvauskerhon talvikilpailun voittajaksi valittiin Leo Sahlstenin valokuva ”Keväthuumaa”.

34 – HELINS 3/2015

H HI ry

DRAGONMELONNASSA TÄHTÄIMESSÄ FINAALIPAIKKA12.–14. elokuuta 2015

Suomen Dragonliitto järjestää elokuussa perinteikkäät Dra-gonmelonnat eli lohikäärmemelontatapahtuman Seurasaa-ren vesistössä, 12.–14. elokuuta 2015. Kisakeskuksena toimii Melontakeskus. Tapahtumalla tarjotaan työyhteisöille, yhdis-tyksille ja erilaisille seuroille mahdollisuutta tutustua melon-taan ja ottaa tässä kuningaslajissa hieman erää toisistaan kil-pailun muodossa. Dragonliitto käyttää tapahtuman tuotot hy-väntekeväisyyteen. Lahjoituskohde on HUS:n lasten- ja nuor-tensairaalan vastasyntyneiden teho-osasto.

Melontatapahtumassa joukkueet kisaavat nopeudesta ja kes-tävyydestä merimailin (1852m) mittaisella matkalla finaalissa. Karsinnoissa melotaan kaksi kertaa 200 metrin sprinttikarsin-nat, joista parempi aika jää voimaan. Joukkueemme tietenkin painaa täysillä koko matkan ja voittajana maaliin tulo on täysin mahdollista. Vielä muutama vuosi sitten joukkueet ovat kisan-neet 100 metrin ja 200 metrin mittaisilla spurteilla koko kisan.

UIO on perinteisesti tehnyt yhteistyötä HI:n kanssa osallis-tumalla ainakin yhdellä joukkueella yhdistyssarjaan. Yhdis-tyssarja kisataan torstaina 13. elokuuta ja mahdollinen finaali perjantaina 14. elokuuta. Ensisijaisesti osallistumme siis tors-

taina kisoihin. Tietysti tavoitteena on pärjätä hyvin, joten osal-listumme toivon mukaan myös perjantain finaalipäivän kisaan. Kisojen kuvioista ja myös jälkikuvioista tulee tarkempaa fak-taa ilmoittautuneille lähempänä ajankohtaa. Kosteaa ja läm-minhenkistä menoa on kuitenkin luvassa!

Kilpailuun ei mennä ihan kylmiltään, joten meidän on hie-man harjoiteltava etukäteen. HI:llä ja UIO:lla on yleensä ol-lut pari harjoituskertaa ennen virallista kisaa. Harjoitusvuo-rot ovat olleet Helsingin soutustadionilla. Perinteisesti aina-kin kerran kesässä ovat harjoitukset päättyneet saunomiseen, ja sellaista on myös tänä vuonna luvassa.

Jarno SippoUudenmaan Insinööriopiskelijat UIO ry

Ilmoittautuminen: uio.fi > Palvelut ja toiminta > TapahtumatLisätiedot: www.uio.fiwww.dragonliitto.com

Kim

Korkkula

HELINS 3/2015 – 35

Mika Balk

Lähde Vartiosaaren huvilalleVådötorp on Helsingin Insinöörien kesäpaikka Vartiosaaressa, Itä-Helsingissä. Saa-resta löytyy metsäkirkko ja lato tansseille, näköalapaikkoja, luontopolkuja, aurinko-kallioita ja merenrantaa.

Huvilan vuokrauskausi on 7.5.–11.10.2015. Huvilasta voi vuokrata yksittäisiä huo-neita tai koko huvilan suuremmalle seurueelle. Huvila sopii myös työyhteisöjen tii-mipalavereihin, saunailtoihin ja virkistyspäiviin.

Vuokrattavana on viisi 2–4 hengen huonetta, yhteensä 16 vuodepaikkaa sekä muu-tama lisävuode ja pinnasänky. Yhteiskäyttötiloja ovat keittiö, ruokasali ja takkahuo-ne. Rannassa on puulämmitteinen sauna 7–8 -hengelle sekä erillinen grillikatos. Paik-ka toimii omatoimi-periaatteella.

Lisätiedot ja varaustilanne: www.helins.fi > Jäsenpalvelut > Edut ja palvelut > Vå-dötorp-huvila tai [email protected], puh. 040 150 3878.

36 – HELINS 3/2015

H HI ry

Kesän reissullakin vakuutukset voimassaHelsingin Insinöörien jäsenet ovat va-kuutettuja niin työelämän tilanteiden kuin vapaa-ajankin varalta. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus korvaa vapaa-aika-na sattuneita tapaturmia. Kattavaan va-paa-ajan matkaturvapakettiin sisältyy matkustajavakuutus, matkatavarava-kuutus, matkavastuuvakuutus ja mat-kaoikeusturvavakuutus. Vakuutusso-pimus on tehty If vahinkovakuutusyh-tiön kanssa.

Voimassa oleva jäsenkortti toimii matkavakuutustodistuksena. Erillisen matkavakuutustodistuksen voit tilata Ifin asiakaspalvelusta tai Ifin Insinöö-riliiton sivuilta. Jäsenenä saat alennus-ta myös muista, itse ottamistasi Ifin va-kuutuksista. Vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen pii-riin kuuluvat Suomessa vakinaisesti asu-vat alle 70-vuotiaat jäsenet. Vakuutus on voimassa vapaa-aikana sattuvien tapa-turmien varalta kaikkialla maailmassa. Opiskelijajäsenillä vakuutus on toissijai-nen, mikäli henkilö on oikeutettu saa-maan korvauksia esimerkiksi oppilai-toksen vakuutuksen perusteella. Yrittä-

jillä vakuutus ei ole voimassa sinä aika-na, kun he tekevät yrittäjän töitä. Jos jä-senellä ei ole työsuhdetta tai hän ei ole yrittäjä, vakuutus on kokopäiväinen. Vapaa-ajan matkavakuutus kattaa ilman euromääräistä ylärajaa ja omavastuuta enintään 45 vuorokautta kestävillä va-paa-ajan matkoilla aiheutuneita matka-sairauden hoitokuluja enintään 90 päi-vän, ja tapaturman hoitokuluja enintään kolmen vuoden ajalta. Matkavakuutus on voimassa sen vuoden loppuun, jo-

na jäsen täyttää 70 vuotta. Matkustaja-vakuutuksessa ovat vakuutettuina myös vanhempansa kanssa matkustavat alle 20-vuotiaat lapset.

Jäsenen ja mukana matkustavan sa-massa taloudessa asuvan perheenjäse-nen matkatavarat kuuluvat Matkatava-ravakuutuksen piiriin.

Katso tarkemmat tiedot jäsenten va-paa-ajan vakuutuksista www.ilry.fi > Jä-senedut tai Ifin Insinööriliiton sivuilta.

Risteily Porvooseen J.L.Runebergillä10. kesäkuuta 2015

HI-Seniorit tekevät kauan suunnitellun alkukesän risteilyn Porvooseen, jossa on myös opastettu kävelykierros.

Laiva lähtee Helsingistä Kauppatorin rannasta klo 10.00. Pe-rille Porvooseen saavumme klo 13.20. Opastettu Porvoon kier-ros alkaa 13.30 ja päättyy noin klo 15.00 Porvoon linja-auto-asemalle. Paluu Helsinkiin tapahtuu omavalintaisella linja-au-tolla. Autoja lähtee noin puolen tunnin välein, matka-aika on noin 45 minuuttia.

Laivassa on varattuna kabinetti, jossa voimme nauttia laivali-pun hintaan sisältyvän Runebergin lounaspaketin. Lounaspa-kettiin sisältyy lohikeitto, kahvi ja Runebergin torttu.

Laivalipun hinta on 38 euroa. Lippu on maksettava Kauppa-torin Runeberg-kioskilla viimeistään 10. kesäkuuta klo 9.30. Kioski on auki klo 9.00–9.30 laivan lähtöpäivinä. HI maksaa Porvoon opaskierroksen. Paluumatka bussilla maksaa noin 10 euroa.

Ilmoittaudu retkelle viimeistään 25. toukokuuta 2015 osoit-teessa www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

HI-Seniorit / Risto Pakaste

HELINS 3/2015 – 37

Savonlinnan oopperajuhlilla Boris Godunov

Linnanmäen hupirannekkeetHI:n jäsenet perheineen voivat hankkia Lin-nanmäen hupirannekkeen jäsenhintaan 32 euroa (hinta Linnanmäeltä ostettuna 38−39 euroa).

Hupiranneke on voimassa yhden päivän kesäkaudella 2015. Ranneke aktivoituu käyt-töön ensimmäisen laitekäynnin yhteydessä. Hupirannekkeella kaikenikäiset ja -pituiset vieraat pääsevät kaikkiin huvipuiston laittei-siin pituus- ja turvarajoitukset huomioiden. Sisäänpääsy puistoon on maksuton.

Varaa rannekkeesi: www.helins.fi/tapahtu-mat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Linnanmäki

11.–12. heinäkuuta 2015 klo 19Olavinlinna, Savonlinnan oopperajuhlat

Boris Godunov oli Venäjän tsaari vuodesta 1598 lähtien. Edel-lisellä hallitsijalla ei ollut jälkeläisiä, joten Boris näki tilaisuu-tensa tulleen ja anasti vallan itselleen. Lisäksi hän oli ensim-mäinen tsaari, joka ei ollut rurikilaista sukua, mikä aiheutti hä-nelle tataarina sisäpoliittisia vaikeuksia. Hän oli jo aiemmin nainut edellisen tsaarin tyttären Marian, joka murhattiin myö-hemmin. Aleksandr Pushkin kirjoitti Boriksesta murhenäy-telmän, jonka pohjalta Modest Musorgski sävelsi oopperan.

Boris Godunovina laulaa venäjäksi Matti Salminen. Lib-retto on tekstitetty suomeksi ja englanniksi. Musiikinjohtaja-na on Leif Segerstam.

Lipun jäsenhinta on 82 euroa, max 2 lippua/jäsen. Paikat A-katsomossa, riveiltä 32, 33 ja 34.

Esityksen kokonaiskesto on noin 2 tuntia 45 minuuttia. Yk-si väliaika.

Majoitus: Huoneistohotelli Tott 145 euroa / standardiluokan huone yhdelle 165 euroa / standardiluokan huone kahdelle

Ilmoittautuminen 1. kesäkuuta 2015 mennessä www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Järjestäjinä Helsingin Insinöörit HI ry ja Tietoalan toimihenkilöt ry.Lisätiedot: www.operafestival.fi

Design Tom

Röllich

Rannekkeita ei toimiteta heinäkuun aikana.

38 – HELINS 3/2015

H HI ry

Insinöörin tärkeät osoitteetHelsingin Insinöörit HI [email protected], www.helins.fi

Insinööriliitto IL [email protected], www.ilry.fi

JäsenpalveluJäsenrekisteriä koskevat tiedustelut, muutostiedot, suora-markkinointikiellot yms. voit osoittaa joko HI:n toimistolle tai Insinööriliiton asiakaspalveluun. IL:n Asiakaspalvelukes-kus palvelee arkisin klo 9–16 numerossa 0201 801 801 tai säh-köpostitse [email protected].

IAETInsinöörien, Arkkitehtien ja Ekonomien Työttömyyskassa www.iaet.fi

AYTAmmatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassawww.ayt.fi

Jäsentietojen päivittäminenMikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työpaikkaa, päivitä tietosi jäsenrekisteriin Insinööriliiton jäsensivuilla www.ilry.fi > Jäsensivuille. Käytä kirjautumissivun käyttäjätunnuksena jäsenkorttisi jäsennumeroa. Muista päivittää myös sähköpos-tiosoitteesi yhteydenpidon vuoksi. Kotiosoitteen muuttuessa saamme tiedot suoraan Väestötietojärjestelmästä.

Seuraa myös:

HI:n toimisto PasilassaRatavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

Toimisto on suljettuna heinäkuun.

Palveluk ses sa si

ToimistosihteeriEine Sahlakoski040 150 [email protected]

JärjestösihteeriJaana Kälviäinen050 403 [email protected]

ViestintävastaavaSointu Högström040 180 [email protected]

Facebook > Helsingin Insinöörit HI ryTwitter #Helsingininsinöörit, #helins

Hallituksen jäsenten yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.helins.fi/hallitus

Slideshare > HIry

Sointu Högström

HELINS 3/2015 – 39

K Kolumni

TASA-ARVOA PALKKAUKSEENTasa-arvoinen palkka miesten ja naisten välillä tuskin koskaan toteutuu nykyi-sin konstein, varsinkin nyt, kun talous on lamassa ja palkkojen korotuksiin ei näytä olevan varaa. Jos vanhat konstit eivät auta, miksei kokeiltaisi jotain uut-ta? Mielestäni seuraavassa tupossa voitaisiin sopia, että miesten palkkoja las-ketaan tai ei koroteta ollenkaan ja vastaavasti naisten pakkoja nostetaan mies-ten palkkojen tasolle. Se olisi solidaarinen palkkaratkaisu.

Tasa-arvoista palkkausta voitaisiin soveltaa myös julkisiin tehtäviin. Meillä on runsaasti ylikoulutettua, pätevää, osaavaa ja täynnä työintoa olevaa nuorta väkeä valmiina astumaan työelämään. Ongelma vain on siinä, että kauan toito-tettua työvoimapulaa ei koskaan tullut – eikä tule.

Pulaa on kunnollisista työpaikoista. Ainoat vakituiset, kunnolliset työpaikat, joissa maksetaan vielä jopa kuukausipalkkaa, näyttäisivät olevan enää kunnilla ja valtiolla. Toisaalta näissä viroissa ei ole mitään vaihtuvuutta.

Eikö olisi yhteiskunnan ja veronmaksajan etu, että näitä virkoja hoitaisi kul-loinkin tehtävään parhaiten pätevöitynyt, motivoitunut ja sopivin henkilö, var-sinkin kun nykyisin tehtävää saattaa hoitaa henkilö, jolla ei ole edes tehtävään vaadittavaa koulutusta? Yhteiskunnan maksamat virat voisivatkin olla säännöl-lisesti haettavissa ja kilpailutettavissa siinä missä julkiset hankinnat.

Tasa-arvoista palkkausta voi lähestyä myös ympäristön näkökulmasta. Onko yhteiskunnan sallittava joillekin jäsenilleen moninkertainen ympäristökuor-mitus yhteiskunnan kustantamin varoin? Näinhän väistämättä käy, jos jolle-kin maksetaan moninkertainen palkka muihin verrattuna. Ennemmin tai myö-hemmin moninkertainen palkka yksilön kohdalla johtaa myös moninkertai-seen luonnonvarojen tarpeettomaan haaskaukseen ja ympäristön pilaamiseen.

Markus Hyyppä[email protected] on helsinkiläinen insinööri, luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

Mukavaa kesää!HELINS-lehti ilmestyy seuraavan kerran kesälomien jälkeen 12. elo-kuuta. Syksyn ensimmäisessä nu-merossa on energia-asiaa. Muis-tathan myös, että HI:n toimisto on suljettu heinäkuussa. Ren-touttavaa lomaa ja aurinkoista kesää kaikille!

Lukijakysely päättyiSuoritimme lehden lukijakyselyn arvonnan. Voittaja on Leena Ilmo-nen. Hän voitti kaksi vapaavalin-taista lippua HI:n tapahtumiin ku-luvan vuoden aikana.

Palautetta HELINS-lehdestä voi edelleen lähettää toimitukseen sähköpostilla osoitteeseen [email protected].

Työpaikkatori

ilry.fi/tyopaikkatori

Paikka

Avoimet

vahtipankkiCV

työpaikat

Uusia mahdollisuuksia urallesi