Vastavalmistuneet insinöörit työmarkkinoilla

Varpu Multisilta

Vastavalmistuneet insinöörit työmarkkinoilla Tutkimus vuonna 2015 valmistuneiden insinöörien sijoittumisesta työelämään

SISÄLLYSLUETTELO

Tiivistelmä ........................................................................................................................ 1

1 Taustaa ja lähtökohta .................................................................................................... 3

1.1 Aineisto.......................................................................................................................................... 3

2 Ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen ............................................................. 4

2.2 Ensimmäisen työpaikan löytymiseen vaikuttavia tekijöitä ........................................................... 5

2.4 Kokemukset työllistymisestä ......................................................................................................... 8

2.6 Työuran ensimmäinen vuosi ......................................................................................................... 8

3 Työtilanne kyselyhetkellä .............................................................................................. 9

3.1 Työtilanne vuonna 2015 valmistuneilla ........................................................................................ 9

3.2 Työnantaja ................................................................................................................................... 11

3.3 Asema organisaatiossa ................................................................................................................ 12

3.4 Työtehtävien laatu ...................................................................................................................... 14

3.5 Työaika ........................................................................................................................................ 15

3.6 Työpaikan maantieteellinen sijainti ............................................................................................ 15

4 Työn sisältö ................................................................................................................. 16

4.1 Työn ja koulutuksen vastaavuus ................................................................................................. 16

4.2 Arvioita nykyisestä työstä ........................................................................................................... 17

5 Palkkaus ...................................................................................................................... 19

6 Insinöörikoulutus ......................................................................................................... 21

6.1 Koulutuksen antamat työelämävalmiudet .................................................................................. 21

6.2 Insinöörikoulutuksen laatu ja tyytyväisyys koulutukseen ........................................................... 22

6.3 Insinöörikoulutuksen arviointi .................................................................................................... 23

6.4 Opintojen aloittamisen motiivi ................................................................................................... 24

6.5 Opintojen kesto ........................................................................................................................... 25

6.6 Opintojen viivästymiseen vaikuttaneita syitä ............................................................................. 26

6.7 Insinöörityö ................................................................................................................................. 27

7 Vapaa sana .................................................................................................................. 30

Liitteet ........................................................................................................................... 31

Liite 1: Vastaajien taustatiedot ......................................................................................................... 31

1.1 Koulutusalat ................................................................................................................................ 31

1.2 Vastaajien ikä- ja sukupuolijakauma ........................................................................................... 33

1.3 Pohjakoulutus .............................................................................................................................. 33

Liite 2. Insinööritutkinnon suorittaneet ja oppilaitoskohtaiset vastaajamäärät ............................... 34

Liite 3. Kyselylomake ......................................................................................................................... 36

1

Tiivistelmä

Talouden suhdannevaihtelut näkyvät suoraan työmarkkinoilla, erityisesti vastavalmistuneiden työlli-

syystilanteessa. Matalasuhdanteissa työttömyys kohdistuu tämän päivän työmarkkinoilla myös kor-

keakoulutettuihin, eikä korkeakoulutus takaa enää automaattisesti koulutusta vastaavaa työtä edes

nousukaudella. Tulevan työuran kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että valmistumisen jälkeen työllistyisi

suhteellisen nopeasti koulutusta vastaavasti.

Vastavalmistuneiden insinöörien työllisyystilanne oli parantunut hieman viime kevään tutkimuksesta.

Kyselyhetkellä 80 prosenttia kyselyyn vastanneista työskenteli kokopäiväisesti. Vaikka miestenkin ti-

lanne oli kohentunut, erityisesti parannusta oli tapahtunut vastavalmistuneiden naisten työllisyystilan-

teessa. Tyypillisesti taloustilanne vaikuttaa eri sukupuolten työllistymiseen eri tavalla, ja erityisesti se

vaikuttaa naisten työllisyyteen. Myös Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan työt-

tömien vastavalmistuneiden insinöörien lukumäärä on vähentynyt edellisestä keväästä, joten positii-

visia näkymiä on tullut jo muutamastakin suunnasta.

Työnhaku myös koettiin helpommaksi kuin edelliskeväänä. 38 prosenttia kaikista vastaajista piti työl-

listymistä erittäin tai melko helppona. Toki eroa oli siinä, oliko työpaikka valmistumishetkellä valmiina,

mutta myös niistä, joilla ei ollut työpaikkaa valmistuessa valmiina, viidennes piti työnsaantia erittäin

tai melko helppona. 70 prosentilla vastavalmistuneista oli vakituinen tai määräaikainen työpaikka val-

miina valmistumishetkellä. Rakennusalaa opiskelleilla työpaikka oli valmiina melkein neljällä viidestä

kun taas prosessi- ja materiaalitekniikan (sis. myös kemiantekniikan, bio- ja elintarviketekniikan ja ym-

päristötekniikan) alojen opiskelijoilla työpaikka oli valmistuessa hieman useammalla kuin joka toisella.

Kolmella neljästä vastaajasta ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka vastasi hyvin omaa kou-

lutusalaa.

Kyselyhetkellä työttömänä oli 13 prosenttia vastaajista ja siltä osin tilanne on parantunut edellisvuo-

desta. Työttömyydestä ja määräaikaisista työsuhteista on tapahtunut siirtymää vakituisiin työsuhtei-

siin, sillä kun työttömien ja määräaikaisten osuus on laskenut, on vastaavasti vakituisten työsuhteiden

osuus kasvanut.

Kokopäivätoimiset vastavalmistuneet tienasivat keskimäärin 2700 euroa kuukaudessa ja joka toisella

palkkataso asettui 2450 ja 3000 euron välille. Keskimääräinen palkkataso ei ollut noussut edellisestä

vuodesta käytännössä ollenkaan. Pääkaupunkiseudulla palkat olivat noin yhdeksän prosenttia muuta

Suomea paremmat. Parhaan palkkatason vastavalmistuneelle tarjosivat rakennusliikkeet, joissa palkat

olivat keskimäärin noin seitsemän prosenttia keskimääräistä parempia. Teknologiateollisuudessa palk-

kataso oli noin neljä prosenttia keskimääräisen tason yläpuolella. Matalin palkkataso oli metsäteolli-

suudessa, kemianteollisuudessa sekä kaupan alalla työskentelevillä: keskimäärin 6−11 prosenttia kes-

kimääräistä matalampi. Viime vuoden matalimmat palkat maksoivat tietotekniikan palvelualan yrityk-

set, mutta tämän vuoden tutkimuksen perusteella palkkatasossa oli petrattu ja palkat olivat jo keski-

määräistä tasoa.

Suurimmalla osalla valmistuneista insinöörikoulutus oli vastannut niitä odotuksia, joita opiskelijoilla oli

opinnot aloittaessaan. Tyytyväisiä koulutukseensa oli 70 prosenttia vastaajista. Koulutukseen tyytyväi-

siä oli suhteellisesti saman verran kuin keväällä 2015. Tyytyväisyyteen koulutukseen heijastuu kuiten-

kin koulutusala, valmistumisen jälkeinen työllisyystilanne ja sitä kautta myös talouden suhdanteet.

2

Ne, jotka olivat valmistumisen jälkeen työllistyneet, olivat tyytyväisempiä insinöörikoulutukseen kuin

ne, jotka eivät olleet työpaikka löytäneet. Työllisyystilanteen lisäksi tyytyväisyyteen vaikutti myös oma

opiskelumotivaatio. Opintoihin oltiin sitä tyytyväisempiä mitä enemmän sisäisäisesti motivoituneita

opiskelijat olivat. Parhaiten vastaajat arvioivat insinöörikoulutuksen opettaneen ryhmätyöskentelytai-

toja, viestintävalmiuksia äidinkielellä ja tietoteknisiä valmiuksia. Eniten petrattavaa oli markkinointi-

osaamisen opettamisessa, esimies-valmiuksien ja neuvottelutaidon opettamisessa, kuten edellisvuon-

nakin. Markkinointiosaamista pidettiin yhä insinöörien työelämän kannalta vähiten tärkeänä valmiu-

tena.

Puolet vastaajista oli valmistunut viimeistään silloin, kun opintojen alkamisesta oli kulunut neljä opin-

tovuotta, eli siis valmistunut tavoiteajassa. Opintoihin käytetty aika vaihtelee koulutusalan mukaan,

tietotekniikan koulutusaloilta vain kaksi viidestä valmistui tavoiteajassa. Opintoaikaan oli yhteydessä

paitsi koulutusala, myös opiskelumotivaatio. Valmistumisen viivästymiseen yleisin syy oli vaikeudet in-

sinöörityön kanssa, mutta lähes yhtä usein syynä oli lukukauden aikana työskentely. Vaikeudet insi-

nöörityön kanssa ovat olleet yleisin syy opintoajan venymiselle jo pitkään; sama ilmiö on näkynyt jo

monissa aikaisempien vuosien sijoittumistutkimuksissa. Toisaalta myös insinöörityöhön saatu tuki on

vuodesta toiseen riittämätöntä, joten ammattikorkeakoulujen tulisikin panostaa opinnäytteiden oh-

jaamiseen enemmän.

3

1 Taustaa ja lähtökohta

Insinööriliitto toteuttaa joka kevät sijoittumistutkimuksen, jonka avulla seurataan vastavalmistuneiden

insinöörien uran alkuvaiheita, työllisyyttä ja työhön sijoittumista, sekä kerätään tietoa insinöörikoulu-

tuksen merkityksestä työelämään sijoittumisessa. Tutkimus toteutetaan lomakekyselynä ja sen kohde-

ryhmänä ovat edellisen vuoden aikana valmistuneet insinöörit. Nyt käsillä olevan tutkimuksen kohde-

ryhmän muodostavat vuonna 2015 valmistuneet insinöörit. Kysely toteutettiin maalis-huhtikuussa

2016.

Sijoittumistutkimuksen suorittaminen vuosittain lomakkeella, joka on keskeisiltä osiltaan samanlainen,

mahdollistaa työmarkkinoiden ja työelämän muutosten seurannan. Kysely tuottaa kattavaa tietoa,

joka tarjoaa mahdollisuuksia muun muassa koulutussuunnittelulle muuttuvilla työmarkkinoilla. Sijoit-

tumistutkimuksen tuloksia käytetään insinöörikoulutuksen kehittämiseen sekä yksilön, työelämän että

yhteiskunnan tarpeiden näkökulmasta.

Talouden suhdannevaihtelut näkyvät suoraan työmarkkinoilla, erityisesti vastavalmistuneiden työlli-

syystilanteessa. Matalasuhdanteissa työttömyys kohdistuu tämän päivän työmarkkinoilla myös kor-

keakoulutettuihin, eikä korkeakoulutus takaa enää automaattisesti koulutusta vastaavaa työtä edes

nousukaudella. On siis todennäköistä, että heikommassa taloustilanteessa epätarkoituksenmukainen

työllistyminen kasvaa. Tulevan työuran kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että valmistumisen jälkeen

työllistyisi suhteellisen nopeasti koulutusta vastaavasti. Parasta olisi, jos oman alan kokemusta olisi

kertynyt jo hiukan ennen valmistumistakin. Sillä varmistettaisiin paitsi että insinöörin työ olisi valmis-

tuvien omien odotusten mukaista mutta se myös helpottaisi työllistymistä valmistumisen jälkeen. Yk-

silön kannalta työttömyyttä parempi vaihtoehto voi olla työllistyä koulutustasoa vaatimattomampiin

tehtäviin, mutta yhteiskunnan kannalta se on kalliin koulutusinvestoinnin alikäyttöä, varsinkin jos täl-

laisissa tehtävissä työskentely muodostuu kierteeksi, josta on hankalaa löytää poispääsyä.

Taloustilanne näyttää nyt edellisvuotta paremmalta, ja koska taloustilanne heijastuu myös vastaval-

mistuneiden työllistymiseen, on syytä olettaa, että tämän kevään tutkimuksessa vastavalmistuneiden

insinöörien työtilanne olisi edelliskevättä parempi, niin laadullisesti kuin määrällisestikin tarkasteluna.

1.1 Aineisto

Tutkimuksen perusjoukon muodostavat kyselyhetkellä tai sitä aiemmin Insinööriliittoon (IL) tai Driftin-

genjörsförbundet i Finlandiin (DIFF) kuuluneet vuonna 2015 valmistuneet insinöörit. Kyselylomake lä-

hetettiin 1685:lle vuonna 2015 valmistuneelle insinöörille, joista 88 oli DIFF:n jäseniä.

Kysely toteutettiin pääosin sähköisenä kyselynä. Niille, jotka eivät olleet vastanneet sähköiseen kyse-

lyyn lähetettiin kyselylomake postitse. DIFF:n jäsenille lähetettiin ainoastaan sähköinen kysely. Vas-

tauksia saatiin yhteensä 833, joten vastausprosentti oli 49 prosenttia. Vastausprosentti laski kolme

prosenttiyksikköä viime vuodesta. Aineisto analysoitiin pääosin ristiintaulukoimalla, mutta analyysin

apuna käytettiin myös regressioanalyysia.

Tekniikan ala on varsin miesvaltainen, mikä näkyy myös tässä tutkimuksessa; sukupuolensa ilmoitta-

neista 18 prosenttia oli naisia. Naisten osuus vastanneista oli yhden prosenttiyksikön suurempi kuin

Tilastokeskuksen ilmoittama naisten osuus kaikista vastavalmistuneista insinööreistä. Tyypillisesti nai-

set ovat olleet hieman miehiä innokkaampia vastaajia, mutta tämän vuoden tutkimuksessa naisten

4

osuus vastaajista on laskenut pari prosenttiyksikköä viime vuodesta. Koulusala näkyy vastaajien suku-

puolijakaumassa: miesvaltaisimpia aloja olivat auto-ja kuljetustekniikan, energiatekniikan, sähkötek-

niikan, talotekniikan ja kone- ja tuotantotekniikan tutkinto-ohjelmat (naisten osuus ≤10 %). Ainoastaan

bio- ja elintarviketekniikan tutkinto-ohjelmassa naisten osuus vastaajista oli miesten osuutta suu-

rempi, mutta suhteellisesti eniten naisia oli ympäristöteknologian, kemiantekniikan ja tuotantotalou-

den tutkinto-ohjelmissa (naisten osuus ≥35 %).

Yleisin koulutusala vastaajilla oli konetekniikan koulutusalat, joilta oli valmistunut 27 prosenttia vas-

taajista. Lähes yhtä suosittu ala olivat sähkötekniikan alat, näiltä aloilta valmistuneita oli 19 prosenttia

vastaajista. Tietotekniikan koulutusaloilta oli valmistunut 16 prosenttia vastaajista, rakentamisen

aloilta 15 prosenttia sekä prosessi- ja materiaalitekniikan koulutusaloilta 13 prosenttia vastaajista.

Muilta koulutusaloilta oli valmistunut kymmenen prosenttia. Viime vuotiseen tutkimukseen verrattuna

tämän vuotisissa vastaajissa on suhteessa enemmän konetekniikan alalta valmistuneita (+4 %) ja vä-

hemmän tietotekniikan alalta (-5 %) valmistuneita.

Keskimäärin vastaajat olivat 28-vuotiaita (mediaani 26 v.). 73 prosenttia oli 25−29 vuotiaita. Nuorin

vastaaja oli 23-vuotias ja vanhin 57-vuotias. Joka viides vastavalmistunut oli täyttänyt 30 vuotta. Ikäja-

kauma on lähes vastaava kuin vuotta aiemmassa tutkimuksessa. Pääkaupunkiseutu oli suosituin työs-

säkäyntialue, (26 %), mutta myös Häme (17 %) ja Lounais-Suomi (15 %) olivat yleisiä työssäkäyntialu-

eita. Itä-Suomen ja Hämeen osuus työssäkäyntipaikkakuntana on laskenut viime vuodesta, kun taas

pääkaupunkiseudun suosio on kasvanut.

2 Ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen

69 prosentilla vastavalmistuneista oli vakituinen tai määräaikainen työpaikka valmiina valmistuessaan.

Tilanne on ollut samansuuntainen aikaisempina vuosina valmistuneilla, mutta siinä on koulutusalakoh-

taisia eroja. Rakennusalalla 78 prosentilla oli työpaikka valmistuessa, kun taas prosessi- ja materiaali-

tekniikan koulutusohjelmissa työpaikka valmistuessa oli 57 prosentilla.

Jos työpaikkaa ei valmistuessa ollut valmiina, sitä haettiin keskimäärin kolme kuukautta (mediaani),

mikä on kuukauden vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Niin kuin heti valmistuttua työllistymisessä,

myös työnhakuajoissa on koulutusalakohtaisia eroja: nopeimmin työllistyivät rakennusalalta valmistu-

neet (mediaani 1,5 kk), muilla aloilla keskimääräiset työnhakuajat olivat samoja, mediaanilla mitattuna

kolme kuukautta. 11 prosenttia vastaajista ei ollut saanut vielä työpaikkaa valmistumisensa jälkeen.

On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että tämä tutkimus toteutettiin keväällä 2016, jolloin osalla

vuonna 2015 valmistuneista oli valmistumisesta kulunut jo vuosi tai enemmän, kun osalla aikaa oli

kulunut vasta muutama kuukausi.

Lähes kolme neljästä oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että ensimmäinen valmistumisen jäl-

keinen työpaikka vastasi koulutusalaa erittäin hyvin ja kaksi kolmesta oli työllistynyt tehtäviin, johon

edellytettiin vähintään insinööritasoisista tutkintoa. Myös kaksi kolmasosaa vastaajista oli täysin tai

jokseenkin samaa mieltä siitä, että työllistyi paikkaan, johon toivoi ensisijaisesti työllistyvänsä.

5

Kuva 1. Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka

Koulutusaloittain tarkasteltuna eniten täysin tai jokseenkin samaa mieltä olevia siitä, että ensimmäi-

nen työpaikka oli sellainen, johon toivoi ensisijaisesti työllistyvänsä, oli rakentamisen alalta valmistu-

neilla (73 %). Vastaavasti eniten täysin tai jokseenkin eri mieltä olevia oli prosessi- ja materiaaliteknii-

kan aloilta valmistuneilla (28 %).

Kuva 2. Ensimmäinen työpaikkani oli työpaikka, johon toivoin ensisijaisesti työllistyväni

2.2 Ensimmäisen työpaikan löytymiseen vaikuttavia tekijöitä

Opiskeluaikaiset harjoittelu- ja kesätyöpaikat, ovat valmistumisen jälkeisen työllistymisen kannalta tär-

keitä. Ne tarjoavat opiskelijoille kosketuksen omaan alaan, työkokemusta sekä tärkeitä kontakteja ja

verkostoitumismahdollisuuksia. 35 prosenttia vastaajista oli saanut ensimmäisen valmistumisen jälkei-

sen työpaikkansa harjoittelu- tai kesätyöpaikastansa. 14 prosentilla ensimmäinen työ oli löytynyt pai-

kasta, johon opinnäytetyö oli tehty. Kysymyksessä voi kuitenkin valita vain yhden vaihtoehdon (tär-

kein), mutta moni opiskelija tekee insinöörityönsä samassa paikassa, jossa on tehnyt myös työharjoit-

telunsa tai työskennellyt kesäisin. Muita merkittäviä työpaikan saantiväyliä olivat henkilökohtaiset suh-

teet, oma-aloitteisesti itse kyselemällä tai internetin avulla esimerkiksi yritysten kotisivuilta tai inter-

39

44

45

27

21

28

12

11

10

12

9

10

10

15

8

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

työpaikka, johon toivoin ensisijaisesti työllistyväni

työpaikka, johon edellytettiin vähintääninsinööritasoista tutkintoa

työpaikka, joka vastasi koulutusalaani erittäin hyvin

täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

32

33

40

37

40

50

31

28

25

30

29

23

7

11

14

15

10

14

18

11

12

13

9

7

12

17

10

6

11

6

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Muut opintoalat

Prosessi- ja materiaalitekniikan alat

Konetekniikan alat

Sähkötekniikan alat

Tietotekniikan alat

Rakentaminen

täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

6

netin rekrytointipalveluiden avulla. Jotkut löysivät työpaikan työvoimaviranomaisten tai henkilöstö-

vuokrausyrityksen avulla, lehti-ilmoituksella, sosiaalisen median tai koulujen projektiopintojen kautta,

mutta se oli harvinaisempaa.

Kuva 3. Ensimmäisen työsuhteen saantiväylä

Niille, joilla ei ollut työpaikkaa valmiina valmistuessa, merkittävin apu työpaikan löytymisessä oli inter-

net. Todennäköisimmin ensimmäinen työpaikka oli löytynyt yrityksen verkkosivuilta (18 %) tai sähköis-

ten rekrytointipalveluiden kautta (14 %) tai henkilökohtaisten suhteiden avulla (15 %). Itse kyselemällä

tai työvoimaviranomaisten apu olivat merkittävämpiä työnsaantiväyliä niille, joilla ei ollut työpaikkaa

valmistumishetkellä valmiina kuin niille, joilla oli.

Erilaiset opiskeluaikana, opiskelu-, harjoittelu-, tai insinöörityöpaikoissa, luodut verkostot olivat siis

merkittävässä roolissa tarkoituksenmukaisessa työllistymisessä heti valmistumisen jälkeen. Ennen val-

mistumista kerätty työkokemus helpottaa sopivan työpaikan löytämistä ja tarkoituksenmukaisen työl-

listymisen suhteellisen nopeasti valmistumisen jälkeen on todettu ennustavan myöhempää asemaa

työelämässä vielä kymmenenkin vuoden kuluttua valmistumisesta. Ei siis ole yhdentekevää millaista

työkokemusta ja kuinka paljon sitä on opiskeluaikana hankittu. Myös tässä tutkimuksessa näkyy val-

mistumista edeltävän oman alan työkokemuksen positiivinen vaikutus valmistumisen jälkeiseen työti-

lanteeseen, toisaalta opiskeluaikaisissa työpaikoissa luotujen verkostojen merkitystä työnhaussa ei

sovi väheksyä.

Työkokemusta vastaajille kertynyt keskimäärin kaksi ja puoli vuotta, josta oman alan kokemusta oli

vuosi. Oman alan työkokemuksen määrä oli sama myös vuotta aikaisemmin valmistuneilla, mutta

yleistä työkokemusta oli puoli vuotta enemmän kuin edellisvuonna (kaikki luvut ovat mediaaneja).

Vaikka oman alan työkokemusta olikin keskimäärin kertynyt yhtä paljon kuin vuotta aikaisemmin val-

mistuneilla, oli kuitenkin niitä, joilla työkokemusta alle kuusi kuukautta 10 prosenttiyksikköä edellis-

vuotta enemmän. Neljänneksellä vastaajista oli alle puoli vuotta oman alan kokemusta, 23 prosentilla

8

3

4

9

14

11

18

15

7

12

13

1

2

3

7

7

8

11

14

35

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40%

muulla tavoin

lehti-ilmoituksella

henkilöstövuokrausyrityksen kautta

työvoimaviranomaisten kautta

internetin rekrytointipalveluiden kautta (esim.Monster)

oma-aloitteisesti itse kyselemällä

internetistä (esim. yritysten kotisivut)

henkilökohtaisten suhteiden avulla

paikka, jossa tein insinöörityön

harjoittelu- tai kesätyöpaikasta

kaikki ne, joilla ei ollut työpaikkaa valmiina valmistuessa

7

yli puoli vuotta mutta alle vuosi ja 27 prosentilla vuodesta kahteen vuotta. Neljänneksellä oman alan

kokemusta oli vähintään kaksi vuotta.

Seitsemällä prosentilla vastaajista oli jonkinlaista opiskeluaikaista työkokemusta ulkomailta. Reilu puo-

let heistä (52 %) oli ollut ulkomailla oman alan hommissa. Keskimäärin ulkomailla työskenneltiin kolme

kuukautta (mediaani).

Kuva 4.Valmistumiseen mennessä kertynyt työkokemus sukupuolen mukaan

Mediaanilla mitattuna sekä naisilla että miehillä oli valmistuessaan yhtä paljon työkokemusta, mutta

miehillä oli naisia keskimäärin kuukausi enemmän oman alan työkokemusta. Erot työkokemuksen

määrässä ovat hieman tasoittuneet viime vuodesta, vaikka miehillä on yhä edelleen hieman naisia

enemmän oman alan työkokemusta valmistuessaan.

Työkokemuksen määrään on yhteydessä paitsi sukupuoli, myös ikä ja paikkakunta. Lisäksi työkokemuk-

sen määrä on myös yhteydessä opintojen kestoon. On luonnollista, että työkokemuksen määrässä on

eroja eri-ikäisillä; 34-vuotias on ehtinyt kerätä työkokemusta keskimäärin enemmän kuin 25-vuotias.

Eroa on erityisesti kaiken kertyneen työkokemuksen määrässä. Oman alan työkokemusta on nuorem-

milla vähemmän kuin vanhemmilla, mutta erot eivät ole suuria luukuunottamatta yli 34-vuotiaita.

Tässä ryhmässä myös hajonta oman työkokemuksen määrän suhteen oli suurinta.

Alle 25-vuotiailla työkokemusta oli kertynyt keskimäärin 1,5 vuotta, josta oman alan kokemusta oli

kahdeksan kuukautta. 25−29-vuotiailla kaikkea työkokemusta oli keskimäärin 2,2 vuotta, joista vuosi

oli omalta alalta. 30−34-vuotiaille oli kertynyt keskimäärin kuusi vuotta kaikkea työkokemusta, josta

11 kuukautta oli oman alan. Yli 34-vuotiailla oli keskimäärin 15 vuotta kokemusta, josta 5,5 vuotta

kuukautta oman alan kokemusta.

Työkokemuksen kokonaismäärässä ei mediaanilla mitattuna ole juurikaan eroa eri koulutusohjelmien

välillä. Eniten oman alan työkokemusta oli rakennusalaa opiskelleilla, mediaanilla mitattuna 1,3 vuotta.

Myös konetekniikan alojen opiskelijoilla oman alan kokemusta oli kertynyt keskimääräistä paremmin,

noin vuosi. Vähiten oman alan työkokemusta valmistuessa oli prosessi- ja materiaalitekniikan aloilta

valmistuneilla, yhdeksän kuukautta.

51

30

47

30

50

30

27

13

19

12

26

12

0 10 20 30 40 50 60

keskiarvo

mediaani

keskiarvo

mediaani

keskiarvo

mediaani

mie

sn

ain

enka

ikki

oman alan työkokemukseni kaikki työkokemukseni

8

2.4 Kokemukset työllistymisestä

Työllistymistä pidettiin selvästi helpompana kuin edellisenä vuonna. 38 prosenttia kaikista vastaajista

piti työllistymistä erittäin tai melko helppona. Niistä, joilla työpaikka oli valmistuessa valmiina, työllis-

tymistä piti erittäin tai melko helppona 47 prosenttia ja niistä, joilla työpaikkaa ei ollut, tätä mieltä oli

19 prosenttia. Jos työpaikka oli valmistuessa valmiina, työpaikan saantia erittäin vaikeana pitävien

osuus oli 13 prosenttia, kun taas niistä, joilla työpaikkaa ei valmiina ollut, näin ajatteli 31 prosenttia.

Seuraavassa kuvassa on kuvattuna vuosina 2000–2015 niiden valmistuneiden osuudet, jotka pitivät

koulutusta vastaavan paikan saamista erittäin tai melko helppona.

Kuva 5. Vuosina 2000–2015 valmistuneiden arviot siitä, kuinka helppona piti koulutusta vastaavan paikan saa-

mista (erittäin ja melko helpoksi arvioineiden osuudet)

2.6 Työuran ensimmäinen vuosi

Suurimmalla osalla vastavalmistuneista (69 %) oli valmistumisen jälkeen ollut yksi työpaikka. 17 pro-

sentilla työpaikkoja oli ollut kaksi ja vain kolmella prosentilla vastaajista työpaikkoja oli ollut useampi

kuin kaksi. Viidennes vastavalmistuneista oli siis vaihtanut työpaikkaa ja työpaikan vaihtaminen oli

todennäköisempää, jos ensimmäinen työpaikka oli määräaikainen.

11 prosenttia ei ollut löytänyt vielä minkäännäköistä työpaikkaa valmistuneena insinöörinä. Työttö-

mänä jossain vaiheessa valmistumisensa jälkeen oli ollut 40 prosenttia vastaajista, ja siltä osin tilanne

on sama kuin vuosi takaperin. Niillä, jotka olivat olleet työttöminä jossain kohtaa valmistumisen jäl-

keen, keskimääräinen työttömyysaika oli kolme kuukautta (mediaani). Työttömyysajat ovat lyhenty-

neet viime vuodesta, mutta silti yhdeksän prosenttia vastaajista oli ollut työttömänä yli puoli vuotta.

64

54

34

27 2731

41

4743

28

34

3936

3331

38

0

10

20

30

40

50

60

70

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

%

9

3 Työtilanne kyselyhetkellä

3.1 Työtilanne vuonna 2015 valmistuneilla

Tutkimuksen toteutushetkellä keväällä 2016 oli osalla vuonna 2015 valmistuneista valmistumisesta ku-

lunut jopa yli vuosi kun toisilla siitä aikaa oli vasta muutama kuukausi. Kyselyhetkellä neljä viidestä

vastaajasta oli kokopäivätöissä, 59 prosenttia vastaajista oli vakituisessa työsuhteessa ja 20 prosenttia

määräaikaisessa työsuhteessa. Tilanne on hieman parempi kuin vuonna 2014 valmistuneilla, joten

pientä paranemista työllisyystilanteessa on kokopäivätoimisten osuuden kannalta havaittavissa.

Määräaikaisten työsuhteiden osuus on vähentynyt edelleen. Vaikka vakituisten työsuhteiden osuus on

kasvanut, on muussa tilanteessa olevia vielä yhtä suuri osuus kuin edelliskeväänä, muutamia prosent-

tiyksiköitä aiempina vuosina valmistuneita enemmän. Muussa tilanteessa olevat olivat useimmiten

osa-aikatöissä, tukityöllistettynä tai työllisyyskoulutuksessa, perhevapaalla, lomautettuna tai yrittä-

jinä.

Työttömyyslukujen kannalta tarkasteltuna tilanne on jopa 2013 valmistuneita parempi. Työttömiä oli

kyselyhetkellä 13 prosenttia. Heistä kolmannes oli ollut kuitenkin valmistumisen jälkeen töissä, vaikka

olikin kyselyhetkellä työttömänä. Loput kaksi kolmannesta ei ollut vielä saanut ollenkaan kosketusta

työelämään valmistumisen jälkeen. Myös Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan

työttömien vastavalmistuneiden insinöörien lukumäärä on vähentynyt edellisestä keväästä.

Kuva 6.Vuosina 2000–2015 valmistuneiden insinöörien työtilanne valmistumisvuotta seuraavana keväänä

Kyselyhetkellä kokopäivätyö oli 81 prosentilla miehistä ja 71 prosentilla naisista. Miehistä 61 prosenttia

ja naisista 49 oli vakituisissa työsuhteessa ja määräaikainen työsuhde oli 20 prosentilla miehistä ja 22

prosentilla naisista. Työttömänä naisista oli 17 prosenttia ja miehistä 13 prosenttia. Kuusi prosenttia

naisista oli kyselyhetkellä työttömänä, mutta oli kuitenkin ollut työssä valmistumisen jälkeen. Vastaava

luku miesten osalta oli neljä prosenttia.

82

76

6561 59

6672 73

68

52

64 6662

5855

59

1215

2223 24

23 21 17

1526

24 21 2322

2220

35 10 13 13 7 6

5 12 16 8 9 12 1516 13

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Vakituinen työ Määräaikainen työ Työtön Jatkan opintoja Muu tilanne

10

Tyypillisesti taloustilanne vaikuttaa eri sukupuolten työllistymiseen eri tavalla, erityisesti se vaikuttaa

naisten työllisyyteen. Kokopäivätöissä olleiden miesten osuus on noussut edellisvuodesta yhden pro-

senttiyksikön, mutta naisten osuus on noussut peräti 11 prosenttiyksikköä. Kokopäivätöissä olevien

naisten osuus ei kuitenkaan ole vielä palannut parin vuoden takaiselle tasolle. Vastaavasti työttömien

miesten osuus on laskenut vain vähän edellisvuodesta, mutta työttömien naisten osuus on laskenut

merkittävästi enemmän.

Todennäköisimmin kokopäiväiseen työsuhteeseen työllistyivät sähköalalta (85 %) ja rakennusalalta

(83 %) valmistuneet. Rakennusalalla tosin työpaikka oli hieman todennäköisemmin vakituinen. Heikoi-

ten kokopäiväisiin työsuhteisiin työllistyttiin tietotekniikan (74 %) sekä prosessi- ja materiaalitekniikan

aloilta valmistuneet (75 %).

Tietotekniikan aloilta valmistuneilla oli suurin riski jäädä työttömäksi valmistumisvuotta seuraavana

keväänä, tosin konetekniikan aloilta valmistuneilla riski oli melkein yhtä suuri. Pienin riski työttömäksi

jäämiseen oli rakennusalalla. Prosessi- ja materiaalitekniikan aloilla työttömyys on vähentynyt edellis-

vuodesta 10 prosenttiyksikköä, mutta tietotekniikan aloilla työttömyys on jopa lisääntynyt yhden pro-

senttiyksikön verran.

Prosessi- ja materiaalitekniikan koulutusaloilta valmistuneet olivat työllistyneet keskimääräistä mel-

kein kaksi kertaa useammin määräaikaiseen työsuhteeseen. Julkisella sektorilla työskentelevien työ-

suhteet olivat keskimääräistä useammin määräaikaisia, kun taas insinööri- ja suunnittelutoimistoissa

työskentelevillä oli keskimääräistä useammin vakituinen työsopimus.

Kuva 7. Vuonna 2015 valmistuneiden insinöörien työtilanne keväällä 2016 eri koulutusaloilla

Jos kyselyhetken työsuhde päättyisi yhtäkkiä, neljännes vastaajista uskoisi löytävänsä uuden työpaikan

irtisanomisajan kuluessa ja puolet uskoi löytävänsä uuden työpaikan vuoden sisällä. Kuusi prosenttia

ei osannut arvioida, mitä tulisi tapahtumaan, neljä prosenttia uskoi jatkavansa opintoja. Harvat uskoi-

vat alkavansa yrittäjiksi tai freelancereiksi (2 %) tai muuttavansa työnperässä ulkomaille (1 %).

Tietotekniikan aloilta valmistuneet uskoivat muita harvemmin löytävänsä töitä irtisanomisajan kulu-

essa, mutta siinä uskoiko työpaikan löytyvän vuoden sisällä, ei ollut merkittävää eroa muihin. Raken-

tamisen koulutusaloilta valmistuneet uskoivat muita harvemmin jäävänsä työttömiksi työnhakijoiksi.

59

57

39

56

57

65

77

18

20

34

16

19

17

6

2

5

2

2

3

3

13

7

14

17

16

14

9

7

11

11

9

7

2

8

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kaikki

Muut opintoalat

Prosessi- ja materiaalitekniikan alat

Tietotekniikan alat

Konetekniikan alat

Sähkötekniikan alat

Rakentaminen

vakituinen kokopäivätyö määräaikainen kokopäivätyö vuokratyösuhde työtön muu tilanne

11

Kuva 8. Jos nykyinen työsi päättyisi nyt, millaisena näet oman lähitulevaisuutesi?

3.2 Työnantaja

Yleisin työnantaja vastavalmistuneilla oli teknologiateollisuus; noin neljännes vastaajista työskenteli

metalli- tai elektroniikkateollisuudessa. Toiseksi yleisin työnantaja oli insinööri-, suunnittelu-, tai kon-

sulttitoimisto, jossa työskenteli 16 prosenttia vastaajista. Kuten aiempinakin vuosina, teknologiateolli-

suus ja suunnittelutoimistot työllistivät yhteensä reilun 40 prosenttia vastaajista. Myös tietotekniikan

palvelualan yritys oli merkittävä työllistäjä. Moni vastavalmistunut työllistyi rakennusliikkeisiin, ener-

gia-alalle ja kuntien palvelukseen. Sukupuolten välillä ei ollut tässä merkittäviä eroja.

Kuva 9. Työnantajat keväällä 2016

1

0,4

1

2

4

6

9

25

51

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

Muu tilanne

Osallistun ammatilliseen täydennyskoulutukseen

Etsin uuden työpaikan itselleni ulkomailta

Ryhdyn yrittäjäksi tai freelanceriksi

Jatkan tutkintoon johtavia opintoja

En tiedä mitä tapahtuu

Jään työttömäksi työnhakijaksi

Löydän uuden työpaikan irtisanomisajan kuluessa

Löydän uuden työpaikan vuoden sisällä

0,4

2

2

2

3

4

4

4

6

7

7

8

8

16

26

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30%

järjestö, säätiö tai vastaava

valtio

elintarviketeollisuus

metsäteollisuus

kemianteollisuus

muu palvelualan yritys

kaupanalan yritys

muu teollisuus

kunta tai kuntayhtymä

energia-ala

rakennusliike

tietotekniikan palvelualan yritys

muu yksityinen

insinööri-, suunnittelu- tai konsulttitoimisto

teknologiateollisuus (metalli + elektroniikka)

12

Konetekniikan aloilta valmistuneista miltei puolet työskenteli teknologiateollisuudessa (47 %) ja säh-

kötekniikan aloilta valmistuneista 40 prosenttia. Tilanne oli likimain sama kuin vuonna 2014 valmistu-

neilla. Nyt näiden rinnalle on noussut myös energia-ala merkittävänä työnantajana. Insinööri- tai suun-

nittelutoimistossa työskenteli 20 prosenttia ja energia-alalla 17 prosenttia vastavalmistuneista säh-

köinsinööreistä.

Kuten edellisvuonnakin, teknologiateollisuuteen oli työllistynyt 14 prosenttia tietotekniikan aloilta val-

mistuneista, vaikka merkittävin työllistäjä tietotekniikan, ohjelmistotekniikan, mediatekniikan ja infor-

maatioteknologian insinööreille olikin tietotekniikan palvelualan yritykset, joissa työskenteli noin puo-

let tältä alalta valmistuneista.

Insinööri- tai suunnittelutoimisto oli yleinen työnantaja monelle eri insinöörialalta valmistuneelle,

mutta merkittävin työllistäjä ne olivat rakentamisen alalta valmistuneille (36 %). Lähes yhtä merkittävä

työnantaja oli rakennusliike (35 %). Rakennusalalta työllistyttiin keskimääräistä useammin kuntien pal-

velukseen (9 %).

Prosessi- materiaalitekniikan aloilta valmistuneet työllistyivät todennäköisimmin kunnille (17 %) tai ke-

mianteollisuuden palvelukseen (15 %), mutta jakautuivat muilta aloilta valmistuneita tasaisemmin eri

työnantajille. Insinööri- ja suunnittelutoimistoon sekä elintarviketeollisuuden oli työllistynyt molem-

piin 10 prosenttia.

3.3 Asema organisaatiossa

62 prosenttia työssäkäyvistä vastavalmistuneista työskenteli asiantuntijatehtävissä, osuus on pudon-

nut viisi prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Kuusi prosenttia valmistuneista työskenteli esimies- tai joh-

totehtävissä ja näissä tehtävissä työskennelleiden osuus on pudonnut kolme prosenttiyksikköä. Toimi-

henkilötehtävien (+1 %) ja työntekijätehtävien (+2 %) osuudet ovat puolestaan kasvaneet hieman edel-

lisvuodesta. Toisaalta vastaajien koulutusalarakenne poikkeaa hieman viimevuotisesta, mikä vaikutta-

nee erilaiseen asematasojakaumaan.

Kuva 10. Asema organisaatiossa keväällä 2016

esimies-/johtotehtävät

6%

asiantuntijatehtävät62%

toimihenkilötehtävät15%

työntekijätehtävät16%

muu1%

13

Eniten esimies- ja johtotehtävissä työskenteleviä vastavalmistuneita oli rakennusalalla (18 %) ja vähi-

ten tietotekniikan ja sähkötekniikan aloilla (2 %). Rakennusala tarjoaa vastavalmistuneille paljon työn-

johtajan pestejä, mistä johtuu esimies- ja johtotehtävien suhteellisen suuri osuus. Sähkötekniikan ja

tietotekniikan aloilta valmistuneet työskentelivät kuitenkin keskimääräistä useammin asiantuntijateh-

tävissä; sähkötekniikan aloilta valmistuneista 78 prosenttia ja tietotekniikan aloilta valmistuneista 72

prosenttia työskenteli asiantuntijatehtävissä kyselyhetkellä. Eniten toimihenkilötehtäviä ja työntekijä-

tehtäviä oli prosessi- ja materiaalitekniikan aloilta valmistuneilla, jossa 18 prosenttia vastaajista työs-

kenteli toimihenkilö- ja jopa kolmasosa työntekijätehtävissä.

Kuva 11. Eri koulutusaloilta valmistuneiden insinöörien asema organisaatiossa

Ennen valmistumista hankittu työkokemus helpottaa valmistumisen jälkeisen työpaikan saantia ja sillä

on myös yhteys valmistumisvuotta jälkeisen kevään asematasoon. Rakennusalalla on tyypillisesti pal-

jon työnjohtotehtäviä, mistä johtuu esimies- ja johtotehtävien suhteellisen suuri osuus.

Miehet työskentelevät naisia useammin esimies- ja johtotehtävissä ja yhteys säilyy myös silloin kun

koulutusalan vaikutus on otettu huomioon. Myös työssäkäyntipaikkakunnalla on yhteys asematasoon;

Itä-Suomessa työpaikka oli keskimääräistä useammin työntekijätason tehtävä. Toisaalta, jos nainen on

heti valmistumisensa jälkeen löytänyt koulutusta vastaavaa työtä, ei merkitsevää eroa sukupuolten

välillä enää ollut havaittavissa.

Lähes puolella (46 %) niistä, jotka työskentelivät kyselyhetkellä esimiestehtävissä, oli valmistumista

edeltävää työkokemusta omalta alalta kaksi vuotta tai enemmän ja useammalla kuin joka kolmannella

(36 %) oman alan työkokemusta oli kertynyt vuodesta kahteen vuotta. Toisaalta toimihenkilö- ja työn-

tekijätehtävissä vastaavaa yhteyttä ei ollut yhtä selkeästi havaittavissa, vaikka ne, joilla työkokemusta

oli kaksi vuotta tai enemmän työskentelivätkin vähän harvemmin työntekijätehtävissä kuin muut.

Vastavalmistuneilta kysyttiin myös, millaisissa tehtävissä toivoisi tulevaisuudessa työskentelevänsä.

Lähes jokainen vastaaja (95 %) oli kiinnostunut syventämään oman alansa asiantuntijuutta ja lähes

kolme neljästä (73 %) oli kiinnostunut laajentamaan asiantuntemustaan myös muille tekniikan alalle.

63 prosenttia oli kiinnostunut etenemään esimiestehtäviin, miehet naisia useammin. Vähiten haluk-

kuutta esimiestehtäviin oli tietotekniikan koulutusaloilta valmistuneilla, heistä selvästi keskimääräistä

harvempi (46 %) oli halukas etenemään esimiestehtäviin. Muilla koulutusaloilla ei ollut merkittävää

6

6

5

18

2

2

7

62

54

43

58

72

79

59

15

19

18

14

10

6

20

16

19

34

8

16

13

13

1

1

2

1

1

1

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kaikki

Muut opintoalat

Prosessi- ja materiaalitekniikan alat

Rakentaminen

Tietotekniikan alat

Sähkötekniikan alat

Konetekniikan alat

esimies-/johtotehtävät asiantuntijatehtävät toimihenkilötehtävät

työntekijätehtävät yrittäjä/ammatinharjoittaja

14

eroa, tosin rakennusalalla valmistuneista hieman keskimääräistä useampi (69 %) oli kiinnostunut ete-

nemään esimies tai johtotehtäviin.

Prosessi- ja materiaalitekniikan aloilta valmistuneista keskimääräistä useampi oli kiinnostunut laajen-

tamaan asiantuntemustaan muille kuin tekniikan aloille. Rakentamisen aloilta valmistuneet olivat vä-

hiten kiinnostuneita (46 %) laajentamaan osaamistaan tekniikan alan ulkopuolelle. Tähän liittynee alan

yleinen työllisyystilanne, joka pakottaa vastavalmistuneita miettimään omia osaamisalueitaan. Tosin

siinä, oliko tyytyväinen omaan nykytilanteeseensa ja halusiko tilanteen pysyvän suunnilleen samanlai-

sena, ei ollut eroja eri koulutusalojen välillä. Yrittäjyydestä oli kiinnostunut noin kolmannes kaikista

vastaajista, eikä siinäkään ollut merkittäviä eroja eri alojen välillä. Miehet olivat naisia kiinnostuneem-

pia yrittämisestä.

Kuva 12. Millaisissa tehtävissä haluaisi työskennellä viiden vuoden kuluttua?

3.4 Työtehtävien laatu

Vastavalmistuneen insinöörin tyypillisin työtehtävä on ollut jo usean vuoden ajan suunnittelutehtävät.

Vuonna 2015 valmistuneista 26 prosenttia työskenteli suunnittelutehtävissä. Myös it-alan tehtävissä

työskentelee moni vastavalmistunut. Vuonna 2015 valmistuneista niissä työskenteli 15 prosenttia,

mikä on kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi aikaisemmin. Toisaalta myös tietotekniikan

aloilta valmistuneita on viimevuotista vähemmän. Vastavalmistuneita insinöörejä sijoittui valmistumi-

sensa jälkeen myös työnjohtotehtäviin (11 %) sekä käyttö- ja ylläpitotehtäviin (10 %). Myös ”muissa

insinööritehtävissä” (sisältää esimerkiksi erilaiset laatu- ja projekti-insinööritehtävät) työskentelee

joka kymmenes vastaaja. Varsinkin rakennusalalta valmistuneet insinöörit mutta myös koneosastolta

valmistuneet työllistyivät keskimääräistä useammin työnjohtotehtäviin. Vastaajien tehtäväalueet ja-

kautuvat useille eri alueille ja tarkemmat tehtäväaluekohtaiset prosenttiosuudet on nähtävissä kuvasta

13.

Kuusi prosenttia vastaajista oli kyselyhetkellä töissä koulutusta vastaamattomassa töissä tekniikan

alalla ja neljä prosenttia koulutusta vastaamattomassa työssä muulla alalla. Osuudet ovat lähes samat

kuin edellisvuonnakin. Reilusti keskimääräistä enemmän koulutusta vastaamattomia tehtäviä sekä tek-

niikan että muulla alalla on prosessi- ja materiaalitekniikan koulutusohjelmista valmistuneilla.

32

33

55

63

73

95

45

42

24

14

10

2

23

25

22

23

16

3

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Olen kiinnostunut yrittäjyydestä

Olen tyytyväinen nykytilanteeseeni ja toivon tilanteenipysyvän suunnilleen samanlaisena

Olen kiinnostunut laajentamaan asiantuntemustanimyös muille kuin tekniikan aloille

Olen kiinnostunut etenemäänesimiestehtäviin/johtotehtäviin

Olen kiinnostunut laajentamaan asiantuntemustanimyös muille tekniikan aloille

Olen kiinnostunut syventämän asiantuntemusta omaltaalaltani

kyllä en en osaa sanoa

15

Kuva 13.Vastavalmistuneiden työtehtävät keväällä 2016

3.5 Työaika

Enemmistöllä sovittu työaika oli 37,5 tuntia viikossa, mutta 22 prosentilla sovittu työaika oli 40 tuntia

viikossa. Neljällä prosentilla vastaajista työsopimuksessa sovittu työaika oli vähemmän kuin 35 tuntia

viikossa. Keskimääräinen toteutunut työaika kokopäiväisesti työskentelevillä oli 39 viikkotyötuntia

(mediaani). Toteutunut työaika oli kasvanut tunnin verran edellisvuodesta. Vastavalmistuneet tekevät

siis keskimäärin enemmän töitä viikossa kuin sovittu työaika edellyttäisi, vaikka ylityötunteja ei kerry-

kään keskimäärin kovin paljoa. Toteutuneista työajoista pienin oli 15 viikkotuntia ja suurin 65 tuntia

viikossa.

3.6 Työpaikan maantieteellinen sijainti

Pääkaupunkiseutu oli vastavalmistuneiden, kuten jo pidempään työelämässä olleidenkin, yleisin työs-

säkäyntialue. Nykyiseksi työssäkäyntialueekseen pääkaupunkiseudun ilmoitti 26 prosenttia vastaajista,

kun vain 15 prosentilla kotipaikkakunta oli ollut pääkaupunkiseudulla ennen opintojen aloittamista.

Pääkaupunkiseudun suosio selittynee sillä, että työpaikkatarjonta on suurinta niin suuret yritykset kuin

iso osa julkisenkin sektorin työpaikoista sijaitsee siellä. Pääkaupunkiseudun ohella myös Häme ja Lou-

nais-Suomi olivat merkittäviä työssäkäyntialueita. Hämeessä työskenteli 17 prosenttia ja Lounais-Suo-

messa 15 prosenttia vastaajista. Suurin muuttotappio-alue oli Pohjois-Suomi, jonka alueella kotipaik-

kakuntansa ennen opiskeluja ilmoitti 14 prosenttia vastaajista, mutta nykyiseksi työssäkäyntialueek-

seen vain yhdeksän prosenttia vastavalmistuneista.

1

1

1

2

3

4

4

5

6

10

10

11

15

26

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30%

opetus ja koulutus

muu saman koulutustason tehtävä, mutta ei tekniikan…

strateginen suunnittelu, johtaminen, hallinto

kansainvälinen myynti, markkinointi ja ostotoiminta

laatutehtävä

myynti, markkinointi ja ostotoiminta kotimaassa

koulutusta vastaamaton työ muulla alalla

tutkimus- ja tuotekehitystoiminta

koulutusta vastaamaton työ tekniikan alalla

käyttö- ja ylläpitotehtävä (huolto, valvonta, asennus)

muu insinööritehtävä

työnjohtotehtävät

it-alan tehtävä

suunnittelutehtävä

16

Kuva 14. Opintoja edeltänyt kotipaikkakunta ja nykyisen työpaikan sijainti

4 Työn sisältö

4.1 Työn ja koulutuksen vastaavuus

Noin neljä viidestä vastavalmistuneesta insinööristä koki, että kyselyhetken työpaikka vastasi koulu-

tusta vähintään melko hyvin. Osuus on kasvanut edellisvuodesta seitsemän prosenttiyksikköä. 48 pro-

senttia koki työnsä vastaavan koulutusta hyvin ja kolmannes työn vastaavan koulutusta melko hyvin.

Kuitenkin melkein viidennes vastaajista koki, että nykyinen työ ei vastaa koulutusta erityisen hyvin tai

lainkaan. Kuvassa 15 on kuvattu vuosina 2008–2015 valmistuneiden kokemuksia siitä, vastasiko kyse-

lyhetken työ koulutusta.

Koulutusta vastaamattomissa töissä työskenteli kyselyhetkellä 18 prosenttia vastaajista, naiset hieman

miehiä useammin. Niillä, joilla oli kertynyt vähemmän oman alan työkokemusta ennen valmistumista,

oli todennäköisempää työskennellä kyselyhetkellä koulutusta vastaamattomissa tehtävissä. Toisaalta

koulutusta vastaamattomissa tehtävissä työskenteli myös niitä, joilla oli paljon oman alan työkoke-

musta.

Prosessi- ja materiaalitekniikan koulutusaloilta valmistuneet työskentelivät muita todennäköisimmin

koulutusta vastaamattomissa tehtävissä: kun työllisyystilanne alalta valmistuneilla on muutenkin kes-

kimääräistä heikompi, on myös koulutusta vastaamattomia työtehtäviä enemmän. Vastaavasti raken-

nusalalla, jolla työllisyystilanne on tällä hetkellä hyvä, on myös koulutusta hyvin tai melko hyvin vas-

taavia työpaikkoja 92 prosentilla rakentamisen koulutusaloilta valmistuneilla.

4

5

7

8

9

10

15

17

26

7

7

5

10

14

10

16

16

15

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30%

Kaakkois-Suomi

Muu Uusimaa

Keski-Suomi

Itä-Suomi

Pohjois-Suomi

Vaasan alue

Lounais-Suomi

Häme

Pääkaupunkiseutu

Kotipaikkakunta ennen opiskeluja Nykyinen työssäkäyntipaikkakunta

17

Kuva 15. Kokemukset kuinka hyvin nykyinen työ vastaa koulutusta 2008–2015 valmistuneilla

Toisaalta osa heti valmistuttuaan työllistyneistä ei tee koulutusta vastaavaa työtä, vaikka koulutusta

vastaamattomissa tehtävissä työskenteleekin keskimäärin enemmän niitä, joille on kertynyt työttö-

myyskuukausia valmistumisen jälkeen useampia. Aina koulutusta vastaamatonta työpaikkaa ei oltu

valittu pakon edessä. 27 prosenttia koulutusta vastaamattomissa töissä työskentelevistä oli täysin tai

jokseenkin sitä mieltä, että nykyinen työ kiinnostaa enemmän kuin koulutusalaa vastaava työ ja 16

prosenttia oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että palkka nykyisessä työssä on parempi kuin koulutus-

alaa vastaavassa työssä.

4.2 Arvioita nykyisestä työstä

Vastaajia pyydettiin arvioimaan nykyistä työtään erilaisten väittämien avulla. Väittämiä arvioitiin viisi-

portaisella asteikolla (1-5, 1= täysin samaa mieltä, 5=täysin eri mieltä). Lähes kaikki olivat täysin tai

jokseenkin samaa mieltä siitä, että pyrkivät tekemään tehtävänsä parhaan kykynsä mukaan. Useimmat

(täysin ja jokseenkin samaa mieltä olevia >80 %) pitivät työtään itsenäisenä ja vastuullisena, mielen-

kiintoisena ja viihtyivät työpaikallaan. Useimmille oli myös tärkeää huomata todella kehittyvänsä työs-

sään ja positiivista oli, että useimmille työ myös tarjosi mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja sopi-

vasti haasteita. Kolme neljästä vastaajasta koki, että työ mahdollistaa uralla etenemisen ja sosiaalisen

yhdessä olemisen. 71 prosenttia koki, että pystyi yhdistämään työn ja muut elämän alueet, vaikka 28

prosenttia koki kuitenkin työnsä aikavarkaaksi, joka vei aikaa pois harrastuksilta ja perheeltä. Kaksi

kolmesta koki työnsä olevan arvostettua sekä yhteiskunnallisesti arvokasta ja tärkeää.

Melkein kolmannes kuitenkin koki nykyisen työn olevan vain keino hankkia toimeentulo (31 %).

28 prosentille työ oli liian raskasta ja kuormittavaa ja sitä oli liikaa. Toisaalta myös 28 prosenttia koki,

että työsuhteen jatkuvuus oli epävarmaa, mikä varmasti lisää osaltaan kuormittavuuden ja stressaa-

vuuden tunteita.

80

7174

79 78 7774

81

3730 33

40 40 43 3948

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

melko hyvin hyvin

18

Kuva 16. Arvioita nykyiseen työhön liittyvistä asioista

4

12

7

8

11

19

30

26

20

33

26

40

48

45

35

49

47

50

73

14

16

21

20

20

34

35

39

45

38

49

36

32

36

48

33

38

39

24

28

17

26

36

21

23

21

23

20

17

16

12

10

11

14

8

7

7

2

40

28

30

26

32

16

10

9

12

9

8

8

6

5

2

7

7

3

1

15

27

17

10

16

8

5

4

4

4

1

4

4

2

2

4

2

2

1

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Työni on liian raskasta/stressaavaa

Työsuhteeni jatkuvuus on epävarmaa

Työ on aikavaras pois harrastuksista/perheeltä

Työtä on liikaa

Nykyinen työ on vain keino hankkia toimeentulo

Työni edellyttää jatkuvaa kouluttautumista

Minulla on mahdollisuus lisäkoulutuksen hankkimiseen

Työni on yhteiskunnallisesti arvokasta ja tärkeää

Työni on arvostettua

Pystyn yhdistämään työn ja muut elämänalueet

Työ mahdollistaa sosiaalisen yhdessäolemisen

Työni mahdollistaa uralla etenemisen

Työni tarjoaa sopivasti haasteita

Viihdyn työpaikallani

Työssäni minulle on tärkeää huomata todella kehittyväni

Minulla on mahdollisuus itseni kehittämiseen

Työni on mielenkiintoista

Työni on itsenäistä ja vastuullista

Teen työtehtäväni parhaan kykyni mukaan

täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

19

5 Palkkaus

Kyselyhetkellä valmistuneiden kokopäivätoimisten bruttopalkka (sis. peruspalkan ja luontaisetujen ve-

rotusarvon, mutta ei ylityö- tai lomakorvauksia, sivutuloja, työttömyys- ja äitiyspäivärahoja) oli 2700

euroa kuukaudessa (mediaani). Keskiarvopalkka oli 2750€. Puolet vastavalmistuneista sijoittui 2450

euron ja 3000 euron palkkavälille. Palkat olivat nousseet edellisvuodesta vain vähän; mediaanipalkka

oli noussut seitsemän euroa ja keskiarvopalkka 12 euroa. Ansiokehitys jäi siis olemattomaksi, vaikka se

olikin odotettua, kun myös jo pidempää työuraa tehneiden palkkakehitys oli pysytellyt lähes edellis-

vuotisella tasolla. Kuten muillakin aloilla myös insinöörien palkoissa on eroja Suomen sisällä. Vastaval-

mistuneilla insinööreillä palkkaero pääkaupunkiseudun hyväksi oli yhdeksän prosenttia muuhun Suo-

meen verrattuna. Ero on pysynyt samana edellisestä vuodesta.

Parhaat palkat vastavalmistuneelle maksoivat rakennusliikkeet, joissa mediaanipalkka oli noin seitse-

män prosenttia kaikkien vastavalmistuneiden mediaanipalkkaa korkeampi. Alalla on keskimääräistä

enemmän johtotehtäviä, mikä nostaa palkkatasoa. Rakennusliikkeet olivat parhaita palkanmaksajia

myös vuotta aikaisemmin tehdyn tutkimuksen mukaan. Teknologiateollisuudessa palkkataso oli noin

neljä prosenttia keskitason yläpuolella. Matalin palkkataso oli metsäteollisuudessa ja kemianteollisuu-

dessa sekä kaupan alalla työskentelevillä, jossa palkat olivat noin 6−11 prosenttia keskimääräisen tason

alapuolella. Viime vuonna matalin mediaanipalkka oli tietotekniikan palvelualan yrityksissä, mutta tä-

män vuoden tutkimuksen perusteella palkka taso oli noussut keskitasolle.

Kuten aiemminkin jo todettiin, valmistumista edeltävällä työkokemuksella on vaikutusta palkkatasoon

valmistumisen jälkeen. Niillä, joilla työkokemusta oli kertynyt yli puoli vuotta mutta alle vuosi, oli kes-

kimäärin noin kaksi prosenttia parempi mediaanipalkka kuin niillä, joilla työkokemusta oli kertynyt alle

puoli vuotta. Vastaavasti niillä, joilla työkokemusta oli 1–2 vuotta, oli keskimäärin neljä prosenttia pa-

rempi palkka kuin niillä, joilla työkokemusta oli kertynyt 6–11 kuukautta. Jos työkokemusta oli kertynyt

kaksi vuotta tai enemmän oli palkka keskimäärin yhdeksän prosenttia parempi kuin 1–2 vuoden koke-

muksella.

Esimies- ja johtotehtävissä työskentelevillä keskimääräinen palkkataso oli 30 prosenttia parempi kuin

kaikkien vastavalmistuneiden mediaanipalkka ja työntekijätehtävissä palkkataso oli 15 prosenttia

yleistä vastavalmistuneiden palkkatasoa matalampi.

Miesten palkat olivat keskimäärin kolme prosenttia naisten palkkoja paremmat ja ero on kutistunut

edellisestä vuodesta. Asiantuntijatehtävissä palkat olivat miesten eduksi noin kaksi prosenttia.

Seuraavasta taulukossa on nähtävissä kokopäivätöissä olevien vuonna 2015 valmistuneiden palkat ke-

väällä 2016.

20

Taulukko 1.Kokopäivätöissä maalis-huhtikuussa 2016 olleiden vastavalmistuneiden palkkataso

Lkm Keskiarvo 10 % 25 % Mediaani 75 % 90 %

Kaikki 654 2751 2120 2450 2700 3000 3350

Miehet 552 2777 2200 2500 2715 3016 3450

Naiset 99 2604 2000 2400 2600 2860 3152

Vakituinen kokopäivätyö 484 2834 2300 2500 2800 3050 3500

Määräaikainen 147 2555 2000 2290 2550 2820 3045

Työkokemus alle 6 kk 142 2565 2000 2300 2538 2800 3100

Työkokemus 6−11 kk 139 2599 2065 2350 2600 2900 3100

Työkokemus 12−23 kk 184 2760 2200 2480 2705 3000 3316

Työkokemus 24 kk tai enemmän 171 3029 2400 2600 2950 3300 3720

Pääkaupunkiseutu 163 2915 2334 2650 2900 3199 3500

Muu Suomi 462 2689 2070 2400 2600 2920 3250

Esimies-/johtotehtävät 11 3809 2600 2750 3500 5000 5350

Asiantuntijatehtävät 410 2854 2400 2550 2800 3050 3400

Toimihenkilötehtävät 130 2692 2200 2400 2615 2950 3200

Työntekijätehtävät 98 2280 1800 1950 2300 2600 2860

Yksityinen sektori 600 2756 2182 2480 2700 3000 3350

Julkinen sektori 46 2696 1950 2400 2694 3050 3400

Teknologiateollisuus 173 2825 2160 2500 2798 3020 3500

Kemianteollisuus 17 2555 2000 2250 2500 2890 3100

Elintarviketeollisuus 11 2820 2400 2418 2900 3000 3300

Muu teollisuus 29 2812 1800 2500 2650 2950 4200

Energia-ala 44 2797 2320 2510 2700 3000 3220

Suunnittelutoimistot 103 2754 2366 2550 2720 3000 3236

Tietotekniikan palvelualan yritys 50 2807 2200 2415 2720 3049 3550

Rakennusliike 50 2928 2500 2620 2900 3100 3222

Kaupanalan yritys 29 2579 1873 2300 2520 2817 3500

Muu palvelualan yritys 22 2474 1566 2000 2600 3000 3134

Valtio 10 2697 1925 2300 2608 3400 3475

Kunta tai kuntayhtymä 36 2695 1950 2400 2739 3037 3316

Konetekniikan alat 173 2823 2300 2500 2748 3000 3500

Sähkötekniikan alat 128 2713 2200 2490 2658 2945 3300

Tietotekniikan alat 98 2658 2000 2200 2700 3000 3400

Rakentaminen 103 2889 2400 2600 2810 3134 3500

Prosessi- ja materiaalitekniikan alat 79 2613 1950 2300 2570 2900 3212

Muut opintoalat 72 2725 2090 2419 2705 3073 3400

21

6 Insinöörikoulutus

6.1 Koulutuksen antamat työelämävalmiudet

Vastaajia pyydettiin arvioimaan insinöörikoulutusta pisteyttämällä koulutuksen eri osa-alueita koulu-

arvosanoilla (4-10) yhtäältä kuinka kyseistä osa-aluetta oli insinöörikoulutuksessa huomioitu ja toi-

saalta mikä oli kyseisen osa-alueen merkitys tulevan työelämän kannalta. Arvioitavat osa-alueet olivat

muun muassa erilaisia taitoja, joita ammattikorkeakoulussa opetettiin, kuten kieli-, esimies- ja tieto-

tekniset taidot sekä ammattiin liittyviä osaamisalueita. Osa-alueet ja niille annettu arvosana sekä ko-

ettu tärkeys on kuvattu seuraavassa nelikentässä.

Kuva 17. Arviot insinöörikoulutuksen antamista valmiuksista ja niiden tärkeydestä työelämässä

Kaikilla näillä osa-alueilla mitattuna insinöörikoulutus sai kaikkien arvosanojen keskiarvoksi tyydyttä-

vän (7). Kaikkiaan keskiarvo laski hieman edellisvuodesta. Parhaiten vastaajat arvioivat insinöörikoulu-

tuksen opettaneen ryhmätyöskentelytaitoja (8+), viestintävalmiuksia äidinkielellä (8) ja tietoteknisiä

valmiuksia (8). Kolmen kärki oli sama kuin edellisenäkin vuonna. Uusien asioiden omaksuminen (8-) ja

ongelmien ratkaisukyky (8-) ylsivät myös noin kahdeksan arvosanaan. Eniten petrattavaa oli markki-

nointiosaamisen opettamisessa (6-), esimiesvalmiuksien (6) ja neuvottelutaidon (6+) opettamisessa,

Ammatillinen erikoisosaaminen

Kansainvälisyys

Kielitaito

Markkinointiosaaminen

NeuvottelutaitoEsiintymistaito

Ihmissuhdetaidot

Esimiesvalmiudet

Uusien asioiden omaksuminen

Ongelmien ratkaisu

Visiointikyky

YleissivistysLuovuus

Motivoituneisuus Omatoimisuus

Viestintä äidinkielellä

Viestintä vieraalla kielellä

Tietotekniset valmiudet

Talouden tuntemus

RyhmätyöskentelyProjektihallinta

6

6,5

7

7,5

8

8,5

9

9,5

5,5 6 6,5 7 7,5 8 8,5 9 9,5

Tärkeys

Arvosana

22

kuten edellisvuonnakin. Toisaalta markkinointiosaamista pidettiin yhä työelämän kannalta vähiten tär-

keänä valmiutena (6½).

Tärkeimmiksi valmiuksiksi tulevan työelämän kannalta arvioitiin uusien asioiden omaksuminen (9-) val-

mius ratkaista ongelmia (9-) ja omatoimisuus (8½). Tärkeänä pidetyt asiat ovat pysytelleet suhteellisen

samoina vuodesta toiseen ja ne ovat saaneet kohtuullisen hyvät arvosanat insinöörikoulutuksissa.

6.2 Insinöörikoulutuksen laatu ja tyytyväisyys koulutukseen

Useimmiten insinöörikoulutus vastasi niitä odotuksia, joita opiskelijoilla oli aloittaessaan opinnot. Täy-

sin tai melko tyytyväisiä koulutukseensa oli 70 prosenttia vastaajista ja noin joka neljäs oli koulutuk-

seensa tyytymättömiä. Tyytyväisten osuus on pysynyt edellisvuotisella tasolla, mutta on vielä kaukana

vuonna 2013 valmistuneiden tasosta, jolloin tyytyväisiä koulutukseensa oli peräti 82 prosenttia.

Kuva 18. Tyytyväisyys koulutukseen

Tyytyväisyyttä koulutukseen selitti se oliko kyselyhetkellä kokopäivätöissä sekä oman alan työkoke-

muksen määrä ennen valmistumista. Ne, jotka olivat kyselyhetkellä töissä, olivat tyytyväisempiä saa-

maansa insinöörikoulutukseen kuin ne, jotka eivät olleet löytäneet sopivaa työpaikkaa. Tyytyväisyy-

dessä ei ollut eroja eri sukupuolilla. Myöskään iällä ei ollut vaikutusta tyytyväisyyskokemukseen.

Tyytyväisyyteen näyttäisi olevan yhteydessä erityisesti kaksi tekijää, työtilanne kyselyhetkellä ja opis-

kelumotivaatio. Opintoihin oltiin sitä tyytyväisempiä mitä enemmän sisäisäisesti motivoituneita opis-

kelijat olivat. Erityisesti opintojen parissa viihtyminen ja opinnoissa yrittäminen lisäsivät tyytyväisyyttä

koulutukseen. Eniten koulutuksesta saivat siis irti ne, joilla oli sisäinen palo oppimiseen.

Ne, jotka olivat halunneet valmistua nimenomaan insinööriksi, halunneet työtehtävään, jonka insinöö-

ritehtävä mahdollistaa tai halunneet koulutuksen nimenomaan tekniikan alalta, olivat keskimäärin tyy-

tyväisempiä koulutukseensa kuin ne, jotka olivat hakeutuneet insinöörikoulutukseen muista syistä.

Niistä, joilla syynä insinöörikoulutuksen hakeutumiselle oli jokin ensin mainituista syistä, tyytyväisiä

insinöörikoulutukseen oli 73 prosenttia, kun taas muista syistä koulutukseen hakeutuneista 61 pro-

senttia oli tyytyväisiä saamaansa koulutukseen. Ero on kaventunut hieman edellisvuodesta.

täysin tyytyväinen9%

melko tyytyväinen61%

melko tyytymätön22%

täysin tyytymätön4%

en osaa sanoa4%

23

Tyytyväisyydessä koulutukseen on myös nähtävissä eroja työkokemuksen karttuessa. Kun ennen val-

mistumista hankitun oman alan työkokemuksen määrä kasvaa, tyytyväisyys koulutukseen lisääntyy.

Erityisesti tämä näkyy niillä, jotka olivat koulutukseensa täysin tyytyväisiä. Niistä, joilla työkokemusta

oli alle kuusi kuukautta, keskimääräistä harvempi oli tyytyväisiä koulutukseen. Niistä, joilla työkoke-

musta oli kertynyt puolesta vuodesta vuoteen, kaksi kolmannesta oli tyytyväisiä koulutukseen. Yli kaksi

vuotta työkokemusta keränneistä melkein neljä viidestä oli tyytyväinen koulutukseensa. Toisaalta työ-

paikan saaminen heti valmistuttua oli helpompaa, kun opintojen aikana oli kertynyt oman alan työko-

kemusta. Myös ne, jotka olivat työllistyneet heti tai suhteellisen nopeasti valmistumisen jälkeen, olivat

tyytyväisempiä koulutukseensa kuin ne, joille työttömyyskuukausia oli kertynyt useampia. Heti valmis-

tumisensa jälkeen työllistyneistä reilu kolme neljännestä oli tyytyväisiä koulutukseensa kuin niistä,

jotka olivat olleet yli puoli vuotta työttöminä, tyytyväisiä oli enää alle puolet (48 %)

Vastaajista 58 prosenttia voisi valita saman tutkinto-ohjelman uudelleen, jos valintatilanne tulisi eteen

uudelleen; 23 prosenttia valitsisi saman koulutusohjelman uudelleen aivan varmasti ja 36 prosenttia

melko varmasti. Arvioissa on myös nähtävissä työttömyyskuukausien vaikutus; mitä enemmän työttö-

myyskuukausia valmistumisen jälkeen oli kertynyt, sitä todennäköisemmin olisi valittu jokin toinen

koulutusala.

6.3 Insinöörikoulutuksen arviointi

Eri insinöörikoulutuksen osa-alueiden arvioimisen sekä niiden tärkeyden pisteyttämisen lisäksi vastaa-

jien tyytyväisyyttä koulutukseen mitattiin myös 13 väittämän avulla. Väittämiä oli mahdollista arvioida

viisiportaisella asteikolla (1=täysin samaa mieltä… 5=täysin eri mieltä).

Kuva 19. Arviot insinöörikoulutuksesta

8

8

5

7

12

8

13

7

12

12

15

6

34

22

25

34

37

32

41

37

43

40

40

40

53

50

29

31

35

28

23

20

21

26

22

22

19

18

10

30

28

22

22

21

24

21

20

19

19

18

20

5

11

9

5

6

11

7

9

3

8

8

9

5

2

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Koulutus oli kansainvälistä

Oppilaitoksella oli tiiviit suhteet elinkeinoelämään

Opiskelu oli motivoivaa

Koulutus antoi hyvät valmiudet työelämän tehtäviin

Oppilaitos oli kiinnostunut opiskelijoiden mielipiteistä…

Opetuksen sisältö oli ajantasalla

Koulutusohjelma antoi riittävästi valintamahdollisuuksia

Opiskelu oli vaativaa

Opetus oli käytännönläheistä

Opetus oli käytännönläheistä

Koulutusohjelma antoi hyvät…

Insinöörikoulutus vastasi niitä odotuksia, joita minulla…

Opiskeluilmapiiri oli hyvä

täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

24

Lähes kaikki olivat sitä mieltä täysin tai jokseenkin sitä mieltä että opiskeluilmapiiri oli hyvä. Opiskeluil-

mapiiri-väittämä on kerännyt eniten positiivisia arvioita myös edellisinä vuosina, tosin tänä vuonna

täysin tai samaa mieltä olevien osuus on reilusti edellisvuotta suurempi.

Insinöörikoulutus vastasi useammalla kuin joka toisella niitä odotuksia, joita heillä oli ollut opintoja

aloittaessaan ja samoin yli puolet oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että koulutusohjelma antoi

hyvät suuntautumisvaihtoehdot. Toisaalta joka neljäs oli täysin tai jokseenkin eri mieltä siitä, että insi-

nöörikoulutus vastasi niitä odotuksia, joita opintoja aloittaessa oli. Lisäksi yli neljännes oli sitä mieltä

että koulutusohjelma ei antanut hyviä suuntautumisvaihtoehtoja.

Kuten aikaisempinakin vuosina eniten täysin tai jokseenkin eri mieltä oltiin väitteen ”koulutus oli kan-

sainvälistä” ja ”oppilaitoksella oli tiiviit suhteet elinkeinoelämään”. Näiden väitteiden kanssa täysin tai

jokseenkin eri mieltä oli 59 prosenttia vastaajista.

Monen väittämän kohdalla samaa mieltä, eri mieltä ja ei samaa eikä eri mieltä olevien osuus jakautui

kohtuullisen tasaisesti, mikä viittaa siihen, että eroja eri oppilaitosten ja tutkinto-ohjelmien välillä löy-

tyy. Tulokset ovat osittain ristiriitaisia tyytyväisyyden koulutukseen kanssa, mikä johtunee ”ei samaa

eikä eri mieltä” -vastausten suuresta määrästä.

6.4 Opintojen aloittamisen motiivi

Kolmanneksella vastaajista motiivi hakeutua insinöörikoulutukseen oli halu kouluttautua tekniikan

alalle. Lähes yhtä monella oli tähtäimessä oli työtehtävät, jonka insinöörikoulutus mahdollistaa.

13 prosenttia halusi nimenomaan valmistua insinööriksi. Osuudet ovat suunnilleen samoja kuin edel-

lisvuonnakin. Näitä insinöörikoulutukseen hakeutumisen motiiveja käsitellään jatkossa yhtenä koko-

naisuutena, joka on nimetty sisäiseksi motivaatioksi. Sisäisellä motivaatiolla mitattuna motivoituneim-

mat opiskelijat olivat koneosaston ja sähköalan koulutusohjelmissa ja vähiten motivoituneet prosessi-

ja materiaalitekniikan aloilla. Hieman keskimääräistä enemmän sisäisesti motivoituneita oli myös tie-

totekniikan alalta valmistuneilla.

Kuva 20. Tärkein insinööriopintojen aloittamisen motiivi

5

2

3

4

10

13

31

33

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35%

muu syy

muiden vaihtoehtojen puuttuessa

ammattikorkeakoulu sijaitsi kotipaikkakunnalla

koulutukseen oli helppo päästä

enemmän tai vähemmän sattumalta

halusin nimenomaan valmistua insinööriksi

halusin työtehtävään, jonka insinöörikoulutusmahdollistaa

halusin koulutuksen tekniikan alalta

25

Ne, joille tärkein insinöörikoulutukseen hakeutumisen motiivi ei liittynyt sisäiseen motivaatioon, olivat

joko ajautuneet koulutuksen pariin enemmän tai vähemmän sattumalta tai ammattikorkeakoulu sattui

sijaitsemaan kotipaikkakunnalla. Osa heistä myös koki, että koulutukseen oli helppo päästä tai he olivat

hakeutuneet koulutukseen muiden vaihtoehtojen puuttuessa. Tällaisia hakijoiden osuudet vaihtelivat

ammattikorkeakouluittain.

6.5 Opintojen kesto

Vastavalmistuneilta insinööreiltä kysyttiin opintojen aloittamisvuotta ja -kuukautta sekä kuukautta,

jossa opinnot oli saatu päätökseen. Näiden tietojen perusteella laskettiin opintoaika, joka oli keskimää-

rin 46 kuukautta (mediaani), eli puolet vastaajista oli valmistunut tavoiteajassa. Tilanne oli sama kuin

edellisvuonna valmistuneillakin. Opintoihin käytetyn ajan keskiarvo oli 51 kuukautta eli yhden kuukau-

den edellisvuotta vähemmän. Opintoajoissa on vaihtelua, pisin opiskeluaika oli 111 kuukautta eli noin

yhdeksän vuotta ja lyhin opintoihin käytetty aika 11 kuukautta, mikä on mahdollista monimuoto-opis-

kelijalle, jolla on takanaan jo jokin aiemmin suoritettu tutkinto. Neljä prosenttia oli käyttänyt opin-

toihinsa enintään kolme vuotta ja myös neljällä prosentilla opintoihin oli kulunut seitsemän vuotta tai

enemmän.

81 prosenttia vastaajista oli valmistunut, kun opintojen aloittamisesta oli kulunut viisi vuotta ja 93 pro-

senttia oli valmistunut kun opintojen aloittamisesta oli kulunut kuusi vuotta. Osuudet ovat lähes sa-

moja kuin edellisvuoden tutkimuksessa.

Opintoihin käytetty aika vaihtelee koulutusalan mukaan, mihin vaikuttaa osittain erilaisten tutkinto-

ohjelmien sisällöt ja harjoittelujaksot. Neljän vuoden tavoiteajassa valmistuttiin todennäköisimmin ra-

kennusalalta (62 %). Tietotekniikan koulutusaloilta vain kaksi viidestä valmistui tavoiteajassa ja medi-

aanilla mitattuna näillä aloilla opintoihin käytetty aika oli neljä kuukautta pidempi kuin muilla opinto-

aloilla. Tietotekniikan alan opiskelijoilla oli pisimmät opintoajat myös edellisvuonna. Opintoaikaan oli

yhteydessä paitsi koulutusala, myös opiskelumotivaatio.

Kuva 21. Opintojen kesto koulutusaloittain

40 45 50 55 60 65

Muut opintoalat

Prosessi- ja materiaalitekniikan alat

Rakentaminen

Tietotekniikan alat

Sähkötekniikan alat

Konetekniikan alat

opintoaika (kk)

F25 F50 F75

tavoiteaika

26

Naiset valmistuivat keskimäärin miehiä nopeammin. Sama suuntaus on ollut nähtävissä edellisinäkin

vuosina. Naiset valmistuivat keskimäärin kolme kuukautta miehiä nopeammin. Neljän vuoden tavoi-

teajassa valmistui naisista 57 prosenttia ja miehistä 48 prosenttia. Yli kuusi vuotta opintoihinsa käytti

naisista neljä ja miehistä seitsemän prosenttia.

6.6 Opintojen viivästymiseen vaikuttaneita syitä

Opintoajat ovat lyhentyneet tällä vuosikymmenellä, mutta silti tavoiteajassa valmistuu edelleen vain

puolet opiskelijoista. Valmistumisen viivästymiseen yleisin syy oli vaikeudet insinöörityön kanssa

(22 %), mutta lähes yhtä usein syynä oli lukukauden aikana työskentely (20 %). Myös tenttien jääminen

roikkumaan (15 %) ja opiskelumotivaation puute (10 %) olivat suhteellisen yleisiä syitä. Syitä oli mah-

dollista valita yksi tai useampi. Mitä enemmän opinnot olivat venyneet yli tavoiteajan, sitä enemmän

syitä opintojen venymiselle yleensä oli.

Opintojen viivästymissyyt ovat olleet samoja myös aikaisempien vuosien tutkimuksissa ja niitä on mai-

nittu myös samoissa yhteyksissä ja oletettavasti niillä on vaikutusta myös toisiinsa; opiskelumotivaa-

tion puute voi liittyä tenttien jäämiseen roikkumaan ja siihen, että lukukaudesta suurempi osa kuluu

työn kuin opintojen parissa.

Kuva 22. Valmistumisen viivästymisen syyt

Vaikeudet insinöörityön kanssa ovat olleet yleisin syy opintoajan venymiselle jo pitkään; sama ilmiö on

näkynyt jo monissa aikaisempien vuosien sijoittumistutkimuksissa. Toisaalta myös insinöörityöhön

saatu tuki on vuodesta toiseen riittämätöntä. Ammattikorkeakoulujen tulisikin panostaa opinnäyttei-

den ohjaamiseen enemmän, jos opiskeluaikoja halutaan nopeuttaa.

Neljä prosenttia vastaajista oli lykännyt valmistumista tietoisesti työpaikan puuttumisen takia. Osuus

on pysynyt suunnilleen samalla tasolla edellisvuosien kanssa. Valmistumisen viivästymistä koskevaan

kysymykseen oli mahdollista vastata myös avoimella vastauksella. Nämä vastaukset liittyivät usein

henkilökohtaiseen tilanteeseen, esimerkiksi omaan tai läheisen sairastumiseen.

9

1

2

2

4

4

6

7

10

13

20

22

0% 5% 10% 15% 20% 25%

muu syy

vapaavuosi

perhevapaa

koulutusalan vaihto

armeija/siviilipalvelus

lykkäsi tietoisesti valmistumistani

ei löytänyt harjoittelupaikkaa

ulkomailla

opiskelumotivaatio puuttui

osa tenteistä oli jäänyt roikkumaan

töissä kesken lukukauden

vaikeuksia insinöörityön kanssa

27

6.7 Insinöörityö

Insinöörikoulutuksen loppuvaiheessa opiskelijat tekevät opinnäytetyön, insinöörityön, joka sitoo teo-

reettiset opinnot käytäntöön. Sitä tehdessään opiskelija muodostaa teoriapohjan tutkittavalle ilmiölle,

johon käytännön aineiston tulkinta sitten perustuu. Insinöörityön tarkoituksena on soveltaa koulutuk-

sen aikana hankittuja tietoja ja taitoja käytännön asiantuntijatehtävissä. Työtä tehdessään opiskelija

perehtyy tutkimuksen tekemisen periaatteisiin, ja oppii itsenäistä tiedonhankintaa, projektityöskente-

lyä sekä kirjallista ilmaisua.

Insinöörityö on opiskelijalle tärkeä väylä opinnoista työuralle siirryttäessä, sillä se toimii käyntikorttina

omasta osaamisesta ja ammattitaidosta. Insinöörityön avulla myös usein hankitaan ensimmäisiä kon-

takteja työelämään, jotka valmistumisen jälkeen auttavat työllistymisessä. Vastavalmistuneet pitävät

insinöörityötä merkityksellisenä myös itse; 68 prosenttia vastaajista piti insinöörityötä ammattiin val-

mistumisen kannalta tarpeellisena tai melko tarpeellisena.

Kuva 23. Insinöörityön koettu tarpeellisuus

Kuten aiempinakin vuosina, myös vuonna 2015 valmistuneilla, insinöörityö oli todennäköisimmin teol-

lisuusyritykseen tehty tutkimustyö. 37 prosenttia vastaajista oli tehnyt insinöörityönsä teollisuusyri-

tykseen. Vaikka teollisuusyritykset ovatkin olleet viime vuosina merkittävimpiä insinöörityöpaikkoja,

on niiden osuus kaikista insinöörityöpaikoista ollut laskussa viime vuosina. Nyt lasku näyttäisi kuitenkin

pysähtyneen ja osuus on jopa kasvanut viime vuodesta. Kasvu on kuitenkin ollut suhteellisen maltil-

lista, kahden prosenttiyksikön verran. Vuonna 2011 valmistuneiden tilanteeseen, jolloin vielä 43 pro-

senttia teki insinöörityönsä teollisuuteen, on vielä matkaa.

Oppilaitokselle insinöörityönsä tehneiden osuus oli laskenut neljä prosenttiyksikköä takaisin parin vuo-

den takaiselle tasolle. Opinnäytteen tekeminen teollisuuden tai muulle yksityiselle yritykselle oli ylei-

sempää kuin oppilaitokselle tekeminen. Kunnat olivat teettäneet insinööritöitä hieman edellisvuotta

useammin ja insinööri- ja suunnittelutoimistot puolestaan hieman edellisvuotta harvemmin. Kokonai-

suutena toimeksiantajasektoreissa ei ole suuria muutoksia aikaisempiin vuosiin.

tarpeellinen27%

melko tarpeellinen41%

en osaa sanoa12%

melko tarpeeton16%

tarpeeton5%

28

Niistä, jotka olivat arvioineet insinöörityön tarpeettomaksi tai melko tarpeettomaksi, noin 27 prosent-

tia oli tehnyt opinnäytetyönsä oppilaitokselle, kun kaikista insinööritöistä 14 prosenttia oli tehty oppi-

laitokselle. Toisaalta oppilaitokselle insinöörityönsä tehneistä 38 prosenttia piti insinöörityötä tarpeel-

lisena tai melko tarpeellisena.

Kuva 24.Mihin insinöörityö tehtiin, kaikki vastaajat ja ne, joille ei työstä maksettu korvausta

Todennäköisimmin insinöörityö oli tutkimustyö (41 %), mutta myös suunnittelutyöt (14 %), projektin,

tuotantolinjan, organisaation, työmaan tms. kehittäminen tai suunnittelu (14 %) tai tuotekehitystyö

(10 %) oli suhteellisen yleistä. Insinöörityö saattoi olla myös IT-järjestelmän kehittäminen (5 %) tai IT-

ohjelmiston tuottaminen (3 %), laadunvalvontatyö (4 %), jonkin valmistusmenetelmien valinta tai ke-

hittäminen (3 %) tai markkinointityö (1 %). Erilaisten insinöörityötyyppien osuudet ovat pysyneet suh-

teellisen samoina jo useamman vuoden ajan, mutta eroja on jonkin verran eri tutkinto-ohjelmien vä-

lillä.

Kuva 25. Miten insinöörityö korvattiin?

4

2

4

8

5

8

26

21

22

2

2

5

7

8

8

14

17

37

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40%

oma tai vanhempien yritys

valtio

rakennusliike

kaupan tai palvelualan yritys

insinööri-, suunnittelutoimisto

kunta

oppilaitos

muu yksityinen

teollisuusyritys

kaikki (n=824) ne, jotka eivät saaneet rahallista korvausta (n=383)

4

7

9

10

23

47

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50%

muu korvaus

erillinen korvaus ilman työsuhteessa oloa

stipendi

työsuhteessa, mutta erillinen palkkio insinöörityöstä

työsuhteessa kuukausi- tai tuntipalkalla

ei saanut rahallista korvausta

29

Insinööritöistä maksetuissa korvauksissa on paljon vaihtelua. Melkein puolet vastaajista (47 %) ei saa-

nut insinöörityöstä rahallista korvausta. Niiden osuus, joille ei maksettu opinnäytteen tekemisestä, on

kasvanut edelleen edellisvuodesta. Heistä reilu neljännes (26 %) teki insinöörityönsä oppilaitokselle.

Työsuhteessa kuukausi- tai tuntipalkalla insinöörityönsä teki 23 prosenttia ja työn tekijöille maksettiin

keskimäärin 2000 euroa kuukaudessa (mediaani). Luku on lähestulkoon sama kuin vuonna 2014 ja

2013 valmistuneilla. Korvausten määrä on siis polkenut viime vuosina paikallaan. 10 prosenttia töistä

tehtiin työsuhteessa niin, että insinöörityöstä maksettiin erillinen palkkio. Tällöin keskimääräisen palk-

kion suuruus oli 2000 euroa.

Yhdeksän prosenttia insinööritöistä korvattiin stipendillä, jonka suuruus oli keskimäärin 1500 euroa

(mediaani). Stipendin keskimääräinen arvo oli noussut vuoden takaisesta 50 euroa. Seitsemän prosent-

tia insinööritöistä tehtiin erillisenä toimeksiantona erillisestä korvauksesta ilman työsuhteessa oloa.

Tällöin korvauksen keskimääräinen koko oli 2000 euroa. Loput neljä prosenttia saivat työstä jonkin

muun korvauksen. Joka viides insinöörityö oli rahoitettu stipendillä, jonka suuruus oli keskimäärin 1450

euroa (mediaani). Kahdeksan prosenttia teki insinöörityönsä työsuhteessa, mutta sai työstään erillisen

palkkion, seitsemän prosenttia insinööritöistä tehtiin erillisenä toimeksiantona erillisestä korvauksesta

ilman työsuhteessa oloa ja loput kolme prosenttia saivat työstä jonkin muun korvauksen.

Taulukko 2. Insinööritöistä maksetut korvaukset

keskiarvo, € mediaani, €

työsuhteessa kuukausi- tai tuntipalkalla 1999 2000

työsuhteessa, mutta työstä erillinen palkkio 2196 2000

stipendi 1655 1500

erillinen toimeksianto ilman työsuhteessa oloa, erillinen korvaus 2147 2000

63 prosenttia vastaajista katsoi saaneensa täysin tai jokseenkin riittävästi tukea insinöörityön tekemi-

seen siltä organisaatiolta, johon työ oli tehty. Hieman pienempi osuus (61 %) koki saaneensa täysin tai

melko riittävästi tukea omalta oppilaitokseltaan. Organisaatiolta riittävän tuen saaneita oli viisi pro-

senttiyksikköä viime vuotta vähemmän, mutta niiden osuus, jotka kokivat oppilaitokselta saadun tuen

riittäväksi, oli pysynyt samana. Kuitenkin niitä, jotka kokivat tuen määrän riittämättömäksi, on paljon:

20 prosenttia koki organisaatiolta saadun tuen ja 21 prosenttia oppilaitokselta saadun tuen liian tai

aivan liian vähäiseksi. Vaikeudet insinöörityön kanssa olivat yleisin syy valmistumisen viivästymiselle.

Niistä, jotka ilmoittivat valmistumisen viivästymisensä syyksi vaikeudet insinöörityön kanssa, 30 pro-

senttia koki organisaatiolta saadun tuen, ja 23 prosenttia koki oppilaitokselta saadun tuen liian tai ai-

van liian vähäiseksi.

30

7 Vapaa sana

Kyselylomakkeen lopussa vastaajien oli mahdollista jättää avointa palautetta liittyen esimerkiksi työn-

hakuun, koulutukseen tai tulevaisuuden suunnitelmiin. 17 prosenttia vastaajista jätti avointa pa-

lautetta. Suurin osa palautteista koski työnhakua tai koulutusta. Kuten aiemminkin myös nyt, miet-

teissä oli työnhaun haasteellisuus ja koulutuksen merkitys työelämän kannalta. Jotkut olivat myös ku-

vailleet omaa tilannettaan valmistumisen jälkeen, osa oli antanut palautetta liiton toiminnasta.

Vastavalmistuneet kokevat ensimmäisen työpaikan saannin usein haasteelliseksi, varsinkin, jos koke-

musta tai suhteita omasta alasta ei ole vielä paljon. Usein kokemukset työnsaannin vaikeudesta kui-

tenkin vähenevät, kun on saatu jonkinlaista työelämäkokemusta.

”Ensimmäisen työnjohtoharjoittelijan paikan saaminen oli todella haasteellista. Vakituisen paikan saa-

minen samasta firmasta ei ollut enää työlästä, kun oli jo näyttöjä”

”Insinöörin töitä tuntuu olevan todella vaikea saada ilman kokemusta haettavista töistä. Uskon, että

ensimmäisen paikan ja 1-2 vuoden jälkeen työnhausta tulee helpompaa, mutta sen ensimmäisen pai-

kan saaminen tuntuu turhauttavan vaikealta.”

Avoimessa palautteessa annettiin välillä aika suoraakin palautetta koulutuksen laadusta. Koulutuksen

laadun heikkenemien nähtiin lisäävän opiskelumotivaation puutetta. Osa vastaajista piti opintoja niin

helppoina, että läpäisyyn ei vaadittu kovinkaan suuria panoksi, ja että opintojen anti työelämälle jäi

vähäiseksi. Ratkaisuna nähtiin opettajien lisäkoulutus ja työelämätuntemuksen parantaminen. Lisäksi

vastauksissa toivottiin koulutukseen paljon nykyistä enemmän yhteyksiä työelämään ja vähemmän

teoriaopintoja. Niitä on peräänkuulutettu myös edellisinä vuosina.

”Koulutuksen parantamisessa olisi todella paljon varaa. Esim. motivoinnin ja mielenkiinnon lisäämisen

ym. kautta.”

”Opettajia olisi hyvä kierrättää välillä työelämässä, jotta heillä säilyy ymmärrys mitkä taidot ovat mer-

kityksellisiä päivittäisessä tekemisessä”

”Opintojen helppous ja opetuksen taso laski opiskelumotivaatiota paljon. Siihen kun lisää vielä ajoittai-

sia henkilökohtaisia syitä, niin opiskelumotivaatio oli hukassa koko opiskeluajan yksittäisiä mielenkiin-

toisia kursseja lukuun ottamatta. Näitä kursseja yhdisti se, että ne olivat sekä mielenkiintoisia että

niissä vaadittiin opiskelijalta jotain kurssin läpäisemiseksi. Kesätöiden kautta löysin kuitenkin insinöö-

rityöpaikan, jonka kautta sain erittäin hyvän työpaikan.”

”Insinöörikoulutus omalla opintolinjalla ei ollut kovin kummoista. Ongelmanratkaisutaitoa ei harjoi-

teltu lainkaan, projektijohtamisen harjoittelu taisi jäädä vain ryhmätöihin, tietotekniikan kehittäminen

jäi CADiin ja MS Officen käyttöön. Kursseja koulussa olisi ollut mutta moni meni päällekkäin pakollisten

kurssien kanssa eikä käytännössä osallistumismahdollisuutta ollut.”

Vaikka suurin osa avoimesta palautteesta oli kriittistä, oli myös niitä, jotka olivat innostuneita uuden

elämänvaiheen alkamisesta ja olivat positiivisissa tunnelmissa.

”En olisi voinut toivoakaan, että kohdallani kaikki olisi mennyt näin hyvin valmistumisen jälkeen, mutta

en voi puhua olleeni vain onnekas. Työtä on tullut tehtyä opintojen ja työkokemuksen kanssa, mutta

eniten ehdottomasti suhteisiin työmaailmassa. Vaikka onnea on ollut matkassa, hyvin tehty pohjatyö

teki helpoksi päästä työelämään.”

31

Liitteet

Liite 1: Vastaajien taustatiedot

1.1 Koulutusalat

Valmistuneiden yleisin koulutusohjelma oli kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma, josta oli val-

mistunut 18 prosenttia vastanneista. 12 prosenttia oli valmistunut tietotekniikan koulutusohjelmasta.

Kolmanneksi eniten vastaajia oli sähkötekniikan koulutusohjelmasta, 10 prosenttia. Oppilaitoskohtai-

sia vastausmääriä on koottu liitteeseen 2. Kuvassa 26 on esitetty eri tutkinto-ohjelmista valmistunei-

den suhteelliset osuudet vastaajista.

Kuva 26. Vastavalmistuneet tutkinto-ohjelmittain

Analyyseja varten edellä mainituista tutkinto-ohjelmista muodostettiin luokiteltu muuttuja, jossa kou-

lutusalat yhdistettiin kuusiluokkaiseksi muuttujaksi. Luokat nimettiin konetekniikan, sähkötekniikan,

tietotekniikan aloiksi, rakentamiseksi sekä prosessi- ja materiaalitekniikan aloiksi. Lisäksi koulutusoh-

jelmista, jotka eivät istuneet mihinkään näistä luokista muodostettiin oma muut -luokka. Muodostetun

luokitellun muuttujan luokkiin sisältyvät eri tutkinto-ohjelmat on selostettu tarkemmin taulukossa 4 ja

vastaajien jakautuminen eri koulutusaloille on esitetty seuraavassa kuvassa.

Kuva 27. Vastavalmistuneiden osuudet luokitellun koulutusala-muuttujan mukaan

9

2

2

2

2

2

3

3

3

4

4

4

6

6

7

10

12

18

0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% 18% 20%

Muu

Elektroniikka

Energiatekniikka

Hyvinvointiteknologia

Kemiantekniikka

Mediatekniikka

Maanmittaustekniikka

Logistiikka

Tuotantotalous

Bio- ja elintarviketekniikka

Talotekniikka

Ympäristöteknologia

Auto- ja kuljetustekniikka

Automaatiotekniikka

Rakennustekniikka

Sähkötekniikka

Tietotekniikka

Kone- ja tuotantotekniikka

11

13

15

16

19

27

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30%

Muut opintoalat

Prosessi- ja materiaalitekniikan alat

Rakentaminen

Tietotekniikan alat

Sähkötekniikan alat

Konetekniikan alat

32

Taulukko 3.Luokiteltu koulutusala-muuttuja

Luokitellun muuttujan luokka Luokkaan sisältyvät koulutusohjelmat

Konetekniikan alat auto- ja kuljetustekniikka

energiatekniikka

konetekniikka

paperikoneteknologia

maskin- och produktionsteknik

Sähkötekniikan alat automaatiotekniikka

eletroniikka

sähkötekniikka

sähkövoimatekniikka

el- och automatiosteknik

elektroteknik

Tietotekniikan alat informaatioteknologia

mediatekniikka

ohjelmistotekniikka

tietotekniikka

informationsteknik

Rakentaminen maanmittaus

rakennustekniikka

talotekniikka

byggnads- och samhällsteknik

Prosessi- ja materiaalitekniikan alat bio- ja elintarviketekniikka

kemiantekniikka

materiaali- ja pintakäsittelytekniikka

muovitekniikka

paperitekniikka

prosessitekniikka

puutekniikka

ympäristöteknologia

miljöteknik

process- och materialteknik

Muut opintoalat hyvinvointiteknologia

liikenneala

logistiikka

palopäällystö

tekstiili- ja vaatetustekniikka

tuotantotalous

tuotekehitys

produktionsekonomi

33

1.2 Vastaajien ikä- ja sukupuolijakauma

Tekniikan ala on varsin miesvaltainen, mikä näkyy myös tässä tutkimuksessa. Sukupuolensa ilmoitta-

neista vastaajista 18 prosenttia oli naisia. Seuraavassa kuvassa on kuvattu vastaajien ikäjakauma suku-

puolen mukaan.

Kuva 28. Ikäjakauma valmistumisvuonna sukupuolen mukaan

1.3 Pohjakoulutus

Vastavalmistuneiden insinöörien koulutuksessa ennen insinööriopintoja on vaihtelua. Suurimmalla

osalla oli ennen insinööriopintoja suoritettu joko ylioppilas- tai ammatillinen tutkinto. Kahdella pro-

sentilla oli lisäksi jokin muu tutkinto, tyypillisimmin toisen alan insinööri- tai muu ammattikorkeakoulu-

tai yliopistotutkinto tai jokin opistoasteinen tutkinto. Kuva 29 on kuvattu vastaajien pohjakoulutukset.

Kuva 29.Pohjakoulutus sukupuolen mukaan

8

11

73

8

9

11

77

4

6

14

53

27

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%

yli 34 vuotta

30−34 vuotta

25−29 vuotta

alle 25 vuotta

naiset miehet kaikki

2

2

2

14

13

17

26

29

14

58

56

67

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80%

kaikki

miehet

naiset

ylioppilastutkinto

ammatillisen oppilaitoksen tutkinto

ylioppilastutkinto ja ammatillisenoppilaitoksen tutkinto

muu koulutus

34

Liite 2. Insinööritutkinnon suorittaneet ja oppilaitoskohtaiset vastaajamäärät

Taulukko 4.Insinööritutkinnon vuonna 2015 suorittaneiden ja kyselyn palautuneiden lomakkeiden

osuudet koulutusohjelmittain

Tutkinto-ohjelmat koulutusaloittain Tutkinnon

suorittaneet 2015, lkm %

Saapuneet lomakkeet, lkm

%

Rakentaminen

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1047 20 % 100 12 %

Rakennusarkkitehti 2 0 % 0 0 %

Maanmittaustekniikka 96 2 % 25 3 %

Konetekniikka

Konetekniikka 890 17 % 166 20 %

Energiatekniikka 98 2 % 16 2 %

Sähkötekniikka

Sähkötekniikka 411 8 % 88 11 %

Automaatiotekniikka 221 4 % 50 6 %

Elektroniikka 84 2 % 17 2 %

Tietotekniikka

Tietotekniikka 845 16 % 117 14 %

Prosessi- ja materiaalitekniikka

Kemia 65 1 % 17 2 %

Prosessitekniikka 19 0 % 2 0 %

Puunjalostustekniikka 22 0 % 7 1 %

Materiaalitekniikka 88 2 % 8 1 %

Muu prosessitekniikan ala 43 1 % 1 0 %

Muu tekniikka

Tekstiili- ja vaatetustekniikka 12 0 % 2 0 %

Kuljetustekniikka 192 4 % 48 6 %

Logistiikka 185 4 % 25 3 %

Merenkulku 28 1 % 0 0 %

Tuotantotalous 227 4 % 34 4 %

Mediatekniikka 135 3 % 18 2 %

Bio-, elintarviketekniikka 126 2 % 30 4 %

Ympäristötekniikka 233 5 % 41 5 %

Muu tekniikka 81 2 % 21 3 %

Yhteensä 5150 100 % 833 100 %

*lähde: Tilastokeskus

35

Taulukko 5.Vuonna 2015 valmistuneet insinöörit oppilaitoksittain ja kyselyn oppilaitoskohtaiset vastausmäärät

Ammattikorkeakoulu Oppilaitoskohtainen vas-

taajamäärä (lkm) %

Tutkinnon suoritta-neet 2015, lkm*

%

Centria-ammattikorkeakoulu 19 2 162 3

Hämeen ammattikorkeakoulu 42 5 311 6

Jyväskylän ammattikorkeakoulu 58 7 323 6

Kajaanin ammattikorkeakoulu 2 0 50 1

Karelia-ammattikorkeakoulu 17 2 131 3

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 17 2 147 3

Lahden ammattikorkeakoulu 39 5 177 3

Lapin ammattikorkeakoulu 47 6 238 5

Metropolia ammattikorkeakoulu 149 18 926 18

Mikkelin ammattikorkeakoulu 35 4 207 4

Oulun ammattikorkeakoulu 46 6 324 6

Saimaan ammattikorkeakoulu 14 2 133 3

Satakunnan ammattikorkeakoulu 43 5 235 5

Savonia-ammattikorkeakoulu 37 4 268 5

Seinäjoen ammattikorkeakoulu 29 3 180 3

Tampereen ammattikorkeakoulu 81 10 500 10

Turun ammattikorkeakoulu 82 10 395 8

Vaasan ammattikorkeakoulu 25 3 188 4

Muu 51 6 255 5

Yhteensä 833 100 5150 100

*lähde: Tilastokeskus

Ympyröi jokaisesta kysymyksestä vain yksi vaihtoehto ellei toisin ole ilmoitettu. Mikäli olet työtön tai muutentyöelämän ulkopuolella, täytä lomake soveltuvin osin. Toivomme, että vastaat mahdollisimman nopeasti, kuitenkin

viimeistään 26.4.2016Voit vastata kyselyyn myös netissä. Lomake löytyy osoitteesta www.ilry.fi/valmistuneet2015

1. Tutkinto-ohjelmasi

01 Auto- ja kuljetustekniikka02 Automaatiotekniikka03 Bio- ja elintarviketekniikka04 Elektroniikka05 Energiatekniikka06 Hyvinvointiteknologia07 Informaatioteknologia08 Kemiantekniikka09 Kone- ja tuotantotekniikka10 Liikenneala11 Logistiikka12 Maanmittaustekniikka13 Materiaali- ja pintakäsittelytekniikka14 Mediatekniikka15 Muovitekniikka16 Ohjelmistotekniikka17 Palopäällystö18 Paperikoneteknologia19 Paperitekniikka20 Prosessitekniikka21 Puutekniikka22 Rakennustekniikka23 Sähkötekniikka24 Talotekniikka25 Tekstiili- ja vaatetustekniikka26 Tietotekniikka27 Tuotantotalous28 Tuotekehitys29 Ympäristöteknologia30 Muu, mikä __________________

2. Sukupuoli1 mies 2 nainen

3. Syntymävuosi 19 ______

4. Oppilaitos ja opiskelupaikkakunta

01 Centria amk, Kokkola02 Centria amk, Ylivieska 03 Hämeen amk, Forssa04 Hämeen amk, Hämeenlinna05 Hämeen amk, Riihimäki06 Hämeen amk, Valkeakoski 07 Jyväskylän amk08 Kajaanin amk09 Kymenlaakson amk10 Lahden amk11 Lapin amk, Kemi12 Lapin amk, Rovaniemi13 Metropolia amk14 Mikkelin amk15 Oulun seudun amk16 Karelia amk17 Saimaan amk18 Savonia amk, Kuopio19 Savonia amk, Varkaus20 Satakunnan amk, Pori21 Satakunnan amk, Rauma22 Seinäjoen amk23 Tampereen amk24 Turun amk25 Vaasan amk33 Muu, mikä ______________________

5. Opintojen kestoAloitin insinööriopinnot __________ kuussa vuonna________

Valmistuin insinööriksi _____________ kuussa v. 2015

Olin aikuisopiskelija

6. Mikäli valmistumisesi viivästyi, mitkäolivat syyt? (voit valita useamman vaihtoehdon)

01 en löytänyt harjoittelupaikkaa02 oli vaikeuksia insinöörityön kanssa03 osa tenteistä oli jäänyt roikkumaan04 olin töissä kesken lukukauden05 lykkäsin tietoisesti valmistumistani työpaikan puuttumisen takia06 opiskelumotivaatio puuttui07 vaihdoin koulutusalaa kesken opintojen08 olin ulkomailla opiskeluvaihdossa/töissä/harjoittelemassa09 olin välillä armeijassa/siviilipalveluksessa10 olin välillä perhevapaalla11 pidin vapaavuoden12 muu syy, mikä _________________________

7. Pohjakoulutuksesi1 ylioppilastutkinto2 ammatillisen oppilaitoksen tutkinto3 sekä ylioppilastutkinto että ammatillisen oppilaitoksen tutkinto4 muu koulutus, mikä ______________________ 8. Työkokemus valmistumishetkellä. Merkitse vain täydet kuukaudet.

kaikki työkokemukseni ennen valmistumista:_____v _____ kk, josta ulkomailta______kkoman alan työkokemukseni ennen valmistumista: ______v_____ kk, josta ulkomailta_____ kk

9. Kuinka monta eri työpaikkaa sinulla on ollut valmistumisesi jälkeen? ______ kpl

10. Kuinka monta kuukautta olet yhteensä ollut työttömänä valmistuttuasi? _______ kk

en ole ollut työttömänä valmistumiseni jälkeen

Vuonna 2015 valmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimusHyvä vuonna 2015 valmistunut insinööri,

Insinööriliitto seuraa vastavalmistuneiden insinöörien työuran alkua joka vuosi toteutettavan sijoittumistutkimuksen avulla. Tutkimuksella selvitämme työllistymiseen liittyviä asioita ja tyytyväisyyttä koulutukseen. Kysely toteutetaan valmistumista seuraavan vuoden keväällä. Kysely on lähetetty aiemmin myös sähköpostitse, jos olet jo vastannut, suuret kiitokset osallistumisesta!

Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään työmarkkina- ja koulutuspoliittisessa edunvalvonnassa. Tulokset auttavat vaikuttamaan insinöörikoulutuksen aloituspaikkamääriin ja insinöörikoulutuksen laatuun ja ne toimivat pohjana insinöörien alkupalkkasuosituksille sekä tukevat Iiiton jäsenilleen tarjoamaa urapalvelutoimintaa.

Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja vastaajan henkilöllisyys ei tule ilmi missään vaiheessa tutkimusta. Tutkimuksesta laaditaan erillinen raportti, joka on valmistuttuaan luettavissa liiton jäsensivuilta. Tuloksista kerrotaan myös Insinööri -lehdessä sekä Insinööriliiton nettisivuilla.

Lisätietoja tutkimuksesta antavat Jenni Larjomaa (puh. 0201 801 870 tai sähköpostitse [email protected]) ja Aila Tähtitanner (puh. 0201 801 828 tai sähköpostitse [email protected]).

Jos et ole vielä vastannut kyselyyn, voit halutessasi osallistua myös palauttamalla tämän vastauslomakkeen oheisessa palautuskuoressa. Voit vastata myös netissä osoitteessa www.ilry.fi/valmistuneet2015. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni vastaa kysymyksiin.

Kaikkien yhteystietonsa antaneiden kesken arvomme kolme Verkkokauppa.comin 100 euron arvoista lahjakorttia. Suuret kiitokset tutkimukseen osallistumisesta!

Tutkimusterveisin,Insinööriliitto IL ry

Vuonna 2015 valmistuneiden sijoittumistutkimus (2).indd 1 29.3.2016 15:34:13

11. Kuinka kauan hait/olet hakenut ensimmäistä työpaikkaa val-mistuttuasi? _________ kk

Minulla oli määräaikainen/vakituinen työpaikka valmistuessani

12. Miten sait ensimmäisen työpaikkasi (merkitse tärkein)01 paikka, jossa tein insinöörityön02 harjoittelu- tai kesätyöpaikasta03 muusta opiskeluaikaisesta työpaikasta04 internetistä (esim. yritysten kotisivut)05 olin aikuisopiskelija, opiskelin työn ohella tai opintovapaalla ja jatkoin entisessä työpaikassani06 minulla on oma yritys, jossa toimin päätoimisesti07 henkilökohtaisten suhteiden avulla08 lehti-ilmoituksella09 työvoimaviranomaisten kautta10 henkilöstövuokrausyrityksen kautta11 IL:n Työpaikkatorin avulla (IL:n toimenvälitys)12 internetin rekrytointipalveluiden kautta (esim. Monster)13 sosiaalista mediaa hyödyntäen (esim. LinkedIn)14 koulujen projektiopintojen kautta15 oma-aloitteisesti itse kyselemällä16 muulla tavoin, miten _________________________________

13. Arvioi seuraavia ensimmäiseen valmistumisen jälkeiseen työpaikkaan liittyviä väittämiä.Sain ensimmäisen valmistumiseni jälkeisen työpaikkani… 1 = täysin samaa mieltä....5 = täysin eri mieltäTyöpaikasta, johon toivoin ensisijaisesti työllistyväni 1 2 3 4 5 Työpaikasta, joka vastasi koulutusalaani erittäin hyvin 1 2 3 4 5 Työpaikasta, johon edellytettiin vähintään insinööritasoista tutkintoa 1 2 3 4 5

En ole valmistumiseni jälkeen saanut työpaikkaa Olin aikuisopiskelija, opiskelin työn ohella tai opintovapaalla ja jatkoin entisessä työpaikassani Minulla on oma yritys, jossa toimin päätoimisesti

NYKYINEN TYÖPAIKKA

14. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten tilannettasi KYSELYHETKELLÄ?Minulla on tällä hetkellä01 vakituinen kokopäivätyö02 määräaikainen kokopäivätyö, kesto ______ kk03 vuokratyösuhde, kesto ______ kk04 oma yritys, jossa toimin päätoimisesti05 osa-aikatyö, kesto______ h/vko06 jatkan päätoimisesti opintoja, mitä ______________________07 olen armeijassa/siviilipalveluksessa08 olen tällä hetkellä työtön, mutta olen ollut työssä valmistumisen jälkeen09 olen tällä hetkellä työtön, enkä ole saanut valmistumisen jälkeen töitä 10 olen tukityöllistettynä tai työllisyyskoulutuksessa11 olen perhevapaalla12 muu tilanne, mikä ___________________________________

Jos et ole tällä hetkellä töissä, siirry kysymykseen 25.

15. Onko sinulla mielestäsi työ, joka vastaa koulutustasi1 hyvin2 melko hyvin3 ei erityisen hyvin4 ei lainkaan5 en osaa sanoa

16. Asemasi yrityksessä1 esimies-/ johtotehtävät2 asiantuntijatehtävät3 toimihenkilötehtävät (ei ins.tutkinnon tasoa vastaavat tehtävät)4 työntekijätehtävät5 yrittäjä/ammatinharjoittaja6 muu, mikä _______________________________________

17. Mikä on nykyisessä työssäsi ammattinimikkeesi, tehtävänimikkeesi tai virkanimikkeesi?

__________________________________________________

18. Mikä on pääasiallisin työtehtäväsi? Jos olet projektitehtävissä, valitse projektin luonnetta lähinnä vastaava tehtäväalue. Huom! Valitse vain yksi vaihtoehto.01 strateginen suunnittelu, johtaminen, hallinto02 kansainvälinen myynti, markkinointi ja ostotoiminta03 myynti, markkinointi ja ostotoiminta kotimaassa04 tutkimus- ja tuotekehitystoiminta05 suunnittelutehtävä06 käyttö- ja ylläpitotehtävä (huolto, valvonta, asennus)07 laatutehtävä08 it-alan tehtävä 09 ohjelmointi 10 järjestelmän hallinta 11 suunnittelu (systeemi-/sovellus-/ohjelmistosuunnittelu) 12 testaus 13 projektin hallinta 14 muu it-alan tehtävä15 opetus ja koulutus16 työnjohtotehtävät17 muu insinööritehtävä18 muu saman koulutustason tehtävä, mutta ei tekniikan alalla19 koulutusta vastaamaton työ tekniikan alalla20 koulutusta vastaamaton työ muulla alalla

19. Millä toimialalla työskentelet?Yksityinen sektori01 teknologiateollisuus (metalli + elektroniikka)02 metsäteollisuus03 kemianteollisuus04 elintarviketeollisuus05 muu teollisuus06 energia-ala07 insinööri-, suunnittelu- tai konsulttitoimisto08 tietotekniikan palvelualan yritys09 rakennusliike10 kaupanalan yritys11 muu palvelualan yritys12 järjestö, säätiö tai vastaava13 muu yksityinen, mikä toimiala _______________________Julkinen sektori14 valtio15 kunta tai kuntayhtymä

20. Työpaikan sijaintiMerkitse postinumerosta kolme ensimmäistä numeroa oheisiin ruudukkoihin

työssäkäyntipaikkakunta

olen töissä ulkomailla, maa _______________________

kotipaikka ennen opiskelua

21. Työaika Työsopimuksessasi sovittu säännöllinentyöaika viikossa (esim. 37,5 h/vko) _______ , ____ h/vko Keskimääräinen todellinen viikoittainen työaika päätoimessasi _______ , ____ h/vko

22. Mikäli työsuhteesi päättyisi nyt tai määräaikaista työsuhdet-tasi ei jatketa, millaisena näet oman lähitulevaisuutesi? Valitse seuraavista vaihtoehdoista se, joka parhaiten kuvaa omia ajatuksiasi.01 Löydän uuden työpaikan toisen palveluksessa irtisanomisajan kuluessa02 Löydän uuden työpaikan toisen palveluksessa vuoden sisällä03 Jään työttömäksi työnhakijaksi04 Jatkan tutkintoon johtavia opintoja05 Ryhdyn yrittäjäksi tai freelanceriksi06 Osallistun ammatilliseen täydennyskoulutukseen07 Etsin uuden työpaikan itsellesi ulkomailta08 En tiedä mitä tapahtuu09 Muu tilanne, mikä____________________

Vuonna 2015 valmistuneiden sijoittumistutkimus (2).indd 2 29.3.2016 15:34:13

PALKKAUS23. Tämänhetkinen bruttopalkkasi kuukaudessa (kk)

(peruspalkka+ luontoisetujen verotusarvo). Ei sisällä ylityökorvauksia, lomakorvauksia, sivutuloja, työttömyys- ja äitiyspäivärahoja _________________€/kk

24. Arvioi nykyistä työtäsi seuraavien väittämien perusteella.Valitse sopivin vaihtoehto:

1 = täysin samaa mieltä....5 = täysin eri mieltäTyöni on mielenkiintoista 1 2 3 4 5Työni mahdollistaa uralla etenemisen 1 2 3 4 5Minulla on mahdollisuus itseni kehittämiseen 1 2 3 4 5

Minulla on mahdollisuus jatko- tai täydennys-koulutuksen hankkimiseen 1 2 3 4 5Työni on yhteiskunnallisesti arvokasta ja tärkeää 1 2 3 4 5Työni on arvostettua 1 2 3 4 5

Työni on itsenäistä ja vastuullista 1 2 3 4 5Työni tarjoaa sopivasti haasteita 1 2 3 4 5Pystyn yhdistämään työn ja muut elämänalueet 1 2 3 4 5

Viihdyn työpaikallani 1 2 3 4 5Työni edellyttää jatkuvaa kouluttautumista 1 2 3 4 5Työtä on liikaa 1 2 3 4 5

Työsuhteeni jatkuvuus on epävarmaa 1 2 3 4 5Työni on liian raskasta/stressaavaa 1 2 3 4 5

Työ mahdollistaa sosiaalisen yhdessäolemisen 1 2 3 4 5Nykyinen työ on vain keino hankkia toimeentulo 1 2 3 4 5Työ on aikavaras pois harrastuksista/perheeltä 1 2 3 4 5

Työssäni minulle on tärkeää huomata todella kehittyväni 1 2 3 4 5Teen työtehtäväni parhaan kykyni mukaan 1 2 3 4 5

Vastaa seuraavaan kahteen väittämään vain, jos työsi EI vastaa koulutusalaasi:

Nykyinen työni kiinnostaa minua enemmän kuinkoulutusalaani vastaava työ 1 2 3 4 5Palkka on nykyisessä työssäni parempi kuinkoulutusalaani vastaavassa työssä 1 2 3 4 5

25. Millaisissa tehtävissä haluaisit työskennellä viiden vuoden kuluttua? 1 = kyllä, 2=en, 3=en osaa sanoa Olen kiinnostunut etenemään esimiestehtäviin/johtotehtäviin 1 2 3Olen kiinnostunut syventämäänasiantuntemusta omalta alaltani 1 2 3

Olen kiinnostunut laajentamaanasiantuntemustani myös muille tekniikan aloille 1 2 3Olen kiinnostunut laajentamaan asiantuntemustani myös muille kuin tekniikan aloille 1 2 3

Olen kiinnostunut yrittäjyydestä 1 2 3Olen tyytyväinen nykytilanteeseeni ja toivon tilanteeni pysyvän suunnilleen samanlaisena 1 2 3Muu, mikä_________________________ 1 2 3

26. Piditkö (pidätkö) koulutustasi vastaavan paikan saamista?

1 erittäin vaikeana2 melko vaikeana3 melko helppona4 erittäin helppona5 en osaa sanoa

27. Jos koet, että työllistyminen valmistumisen jälkeen oli vaikeaa, arvioi kuinka paljon alla olevat tekijät vaikuttivat. (1=ei lainkaan, 2=vähän, 3=jonkin verran, 4= paljon, 5=en osaa sanoa)

Työkokemuksen puute 1 2 3 4 5Puutteelliset työnhakutaidot 1 2 3 4 5Suhdeverkostojen puute 1 2 3 4 5

Tutkinto ja opintosuunta 1 2 3 4 5Heikko työmarkkinatilanne 1 2 3 4 5Epätietoisuus omista tavoitteista 1 2 3 4 5

Epätietoisuus omasta osaamisesta 1 2 3 4 5En ole löytänyt itseäni kiinnostavaa työtä 1 2 3 4 5

Sukupuoli 1 2 3 4 5Perheeseen tai muuhun elämäntilanteeseen liittyvä syy 1 2 3 4 5Valmistumisajankohta 1 2 3 4 5Muu, mikä __________________________ 1 2 3 4 5

INSINÖÖRIKOULUTUS

28. Opiskelin insinööriksi, koska...(valitse tärkein motiivi)1 halusin nimenomaan valmistua insinööriksi 2 halusin työtehtävään, jonka insinöörikoulutus minulle mahdollis-taa3 halusin koulutuksen tekniikan alalta4 koulutukseen oli helppo päästä5 ammattikorkeakoulu sijaitsi kotipaikkakunnallani6 muiden vaihtoehtojen puuttuessa7 enemmän tai vähemmän sattumalta8 muu syy, mikä________________________________________

29. Arvioi saamaasi insinöörikoulutustaAnna kouluarvosana 4-10 insinöörikoulutuksen antamille valmiuk-sille sekä eri valmiuksien tärkeydelle työelämässä. (0=en osaa sanoa) Arvosana Valmiuden insinöörikoulutukselle tärkeys 01 ammatillinen erikoisosaaminen02 valmiudet toimia kansainvälisessä ympäristössä03 kielitaito

04 markkinointiosaaminen 05 neuvottelutaito06 esiintymistaito

07 ihmissuhdetaidot08 esimiesvalmiudet 09 valmius omaksua uusia asioita

10 ongelmien ratkaisuvalmius 11 visiointikyky 12 yleissivistys

13 luovuus 14 motivoituneisuus 15 omatoimisuus

16 viestintävalmiudet äidinkielellä 17 viestintävalmiudet vieraalla kielellä18 tietotekniset valmiudet

19 talouden yleinen tuntemus20 ryhmätyöskentely21 projektihallinta, -johtaminen

30. Oletko tähänastisen työkokemuksesi perusteella saamaasi insinöörikoulutukseen?

1 täysin tyytyväinen2 melko tyytyväinen3 melko tyytymätön4 erittäin tyytymätön5 en osaa sanoa

Vuonna 2015 valmistuneiden sijoittumistutkimus (2).indd 3 29.3.2016 15:34:13

Kiitos vastauksestasi. Palautathan lomakkeen oheisessa vastauskuoressa 26.4.2016 mennessä.

31. Jos voisit valita uudelleen koulutusohjelmasi, valitsisitko saman uudelleen?1 aivan varmasti2 melko varmasti3 vaikea sanoa4 luultavasti en5 en, valitsisin muun, minkä ______________________________________ miksi _____________________________________________

32. Mitä mieltä olet seuraavista insinööriopintojasi koskevista väittämistä? 1=täysin samaa mieltä..5= täysin eri mieltäNautin opiskeluajastani erittäin paljon 1 2 3 4 5Olin mielestäni hyvä insinööriopinnoissa 1 2 3 4 5Opiskellessani otin kaiken irti itsestäni 1 2 3 4 5

Minulle oli tärkeää menestyä hyvin opinnoissani 1 2 3 4 5Opiskellessani yritin aina parhaani 1 2 3 4 5Opiskelu oli hauskaa 1 2 3 4 5

Opiskelemani ala oli mielenkiintoinen 1 2 3 4 5Olen tyytyväinen suorituksiini opinnoissani 1 2 3 4 5Tunsin suorituspaineita opinnoissa 1 2 3 4 5

Tunsin itseni levottomaksi opintojen parissa 1 2 3 4 5Opintoihin panostaminen oli osaltani melko vähäistä 1 2 3 4 5Olin rentoutunut opintojen parissa 1 2 3 4 5

Olin melko taitava opiskelija 1 2 3 4 5Opiskelutaidoissani olisi ollut parannettavaa 1 2 3 4 5Tunsin itseni jännittyneeksi ammattikorkeakoululla 1 2 3 4 5

Opiskeluaikana ajattelin kuinka paljon nautin opiskelusta 1 2 3 4 5Olin itsevarma opintojeni parissa 1 2 3 4 5Opiskellessani keskittymiskykyni oli huono 1 2 3 4 5

33. Arvioi asteikolla 1-5 seuraavia insinöörikoulutusta koskeviä väitteitä. 1=täysin samaa mieltä....5=täysin eri mieltäInsinöörikoulutus vastasi niitä odotuksia,joita minulla oli aloittaessani opinnot 1 2 3 4 5Opetus oli laadukasta 1 2 3 4 5Opetus oli käytännönläheistä 1 2 3 4 5Opetus oli vaativaa 1 2 3 4 5

Opetus oli motivoivaa 1 2 3 4 5Opetuksen sisältö oli ajantasalla 1 2 3 4 5Koulutus antoi hyvät valmiudet työelämän tehtäviin 1 2 3 4 5Koulutus oli kansainvälistä 1 2 3 4 5

Opiskeluilmapiiri oli hyvä 1 2 3 4 5Oppilaitoksella oli tiiviit suhteet elinkeinoelämään 1 2 3 4 5Koulutusohjelma antoi riittävästi valintamahdollisuuksia 1 2 3 4 5Koulutusohjelma antoi hyvät suuntautumismahdollisuudet 1 2 3 4 5Oppilaitos oli kiinnostunut opiskelijoiden mielipiteistä koulutuksesta 1 2 3 4 5

Sana on vapaa. Kerro vapaamuotoisesti työstä, työnhausta, koulutuksesta, tulevaisuudensuunnitelmista, Insinööriopiskelijaliiton toiminnasta, Insinööriliitosta jne.

INSINÖÖRITYÖ / PÄÄTTÖTYÖ 34. Kenelle teit insinöörityön?1 teollisuusyritys2 insinööri-, suunnittelutoimisto3 kaupan tai palvelualan yritys4 rakennusliike5 oppilaitos6 oma tai vanhempien yritys7 muu yksityinen8 valtio9 kunta

35. Työ oli(valitse insinöörityötä parhaiten kuvaava vaihtoehto)01 suunnittelutyö02 tutkimustyö03 tuotekehitystyö04 laadunvalvontatyö05 valmistusmenetelmien valinta tai kehittäminen06 It-ohjelmiston tuottaminen07 It-järjestelmän kehittäminen08 markkinointityö09 projektin, tuotantolinjan, organisaation, työmaan tms. kehit-täminen tai suunnittelu10 muu, mikä ______________________________________

36. Mielestäni työ oli ammattiin valmistumisen kannalta1 tarpeellinen2 melko tarpeellinen3 en osaa sanoa4 melko tarpeeton5 tarpeeton

37. Valmistumisen jälkeen1 kyseinen yritys tarjosi minulle työpaikkaa2 hain ko. yritykseen ja sain työpaikan3 hain ko. yritykseen, mutta en saanut työpaikkaa4 en hakenut ko. yritykseen

38. Tein insinöörityön1 työsuhteessa kuukausi- tai tuntipalkalla ________ €/kk (palkka kuukaudessa) 2 työsuhteessa, mutta sain työstä erillisen palkkion ___________ €, (palkkion kokonaismäärä euroina)3 stipendillä_____________ €, (stipendin kokonaismäärä euroina)4 erillisenä toimeksiantona erillisestä korvauksesta ilman työ-suhteessa oloa_________€ (korvauksen kokonaismäärä euroina)5 en saanut rahallista korvausta insinöörityöstä 6 sain muun korvauksen insinöörityöstä, minkä ______________________________________________________________

39. Saitko riittävästi tukea insinöörityön tekemisen eri vaiheissa? 1=täysin riittävästi...5=aivan liian vähän a) organisaatiolta, jolle työn teit 1 2 3 4 5b) ohjaavalta opettajalta/ammattikorkeakoululta 1 2 3 4 5

40. Oletko hyödyntänyt seuraavia Insinööriliiton urapalveluita työnhaussasi? (1=kyllä, 2=en, vaikka palvelu on minulle ennestään tuttu, 3= en, en ole kuullut tästä palvelusta aiemmin)

Urakoulutukset 1 2 3Henkilökohtainen uraohjaus 1 2 3Työpaikkatori IL:n jäsensivulla 1 2 3Palkkaneuvonta 1 2 3Rekrystudio 1 2 3

41. Kuuluitko opiskeluaikanasi johonkin työttömyyskassaan?

1 kyllä, mihin ______________________________________

2 en, miksi ___________________________________________________________________________________________

Vuonna 2015 valmistuneiden sijoittumistutkimus (2).indd 4 29.3.2016 15:34:13

Insinööriliitto IL

Ratavartijankatu 200520 Helsinkipuh. 0201 801 [email protected]

Tutkimustoiminta www.ilry.fi/tutkittuatietoa

Tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner puh. 0201 801 828

Tutkimusasiamies Jenni Larjomaa puh. 0201 801 870

Työmarkkinatutkija Varpu Multisiltapuh. 0201 801 877