Vainio Vähemmän on enemmän?

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä


Vähemmän on enemmän?

Työterveyspäivät23.10.2012

Harri Vainio


Mistä näkökulmasta puhun?

• Olen suurten ikäluokkien edustaja, "tuottajasukupolveen" kuuluva.

• Minulle turvallinen työura merkitsi hyvän, ammattiin johtavan koulutuksen hankkimista -> pitkä, yhtenäinen työura

• Minun lapseni ovat "kuluttajasukupolvea".• Lasteni tilanne on paljolti erilainen:

turvallisuus tulee hyvistä valmiuksista, "työkokemussalkusta", toistuvista ja vaihtuvista hankkeista ("pätkätöistä").


Tästäkö meitä syytetään?

• "Suuren ikäluokan edustajat ovat omahyväisiä, tietämättömiä hyväkkäitä, jotka mestaroivat niillä vähäisillä tiedoilla, joita heille ammoin koulussa opetettiin."

• "Minä syytän eläkerasitteen kohtuuttomasta sälyttämisestä pätkätyösukupolvelle."

• ”Meistä nuorista olisi luksusta hiihtää opiskelemaan ja töihin. Meillä vaan ei ole siihen aikaa. Meidän pitää olla jo lapsina tuottavia ja tehokkaita.”

Emile Zola J'accuse! (1898)

Osku Pajamäki: Ahne Sukupolvi (2006)


Me elämme entistä pidempään –elinajanodote kasvaa 2 kk/vuosi

Lähde: Tilastokeskus

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1901

- 19

10

1941

- 19

45

1961

- 19

65

1973

1977

1981

1985

1989

1993

1997

2001

2005

2009

MiehetNaiset

ennuste v. 2009 väestöennusteesta

Vastasyntyneiden elinajanodote naisilla ja miehillä 1900-2010 ja ennuste vuosille 2020-50

2020

2030

2040

2050

Lähde: Tilastokeskus


Me Suuret Ikäluokat:+20 elinvuotta; entä työvuodet?

Miehet Naiset

Elinajan odote Syntymähetkellä 59 66

2010 81 85

Työuran pituus Työuran alkutaipaleella1970

37 26

2010 32 33

22 19

-5 7


Työurat monipolvistuvat

Elämänkaari

Elämänkulku

Elämän polut

Työura

Työ 1. Työ 2. Työ 3.


Työelämän koreografia monipuolistuu jatkuvasti

• "Työura"-termin uskotaan museoituvan viimeistään vuoteen 2025 mennessä

• Tilalle "työkokemusportfolio"• Manuel Castellsin ennustama 30-30-30 (opiskelu-

työ-eläke) tulee muuttumaan monisärmäisemmäksi

Palkkatyön rooli muuttuu:• mukaan aikaansaannospalkka, ei työajalla

mitattava palkkaEläkkeellä olon rooli muuttuu• vapaaehtoista, yhteisöllistä

tekemistä


Työvuosien odotearvo

Koulutus Osuusväestösta %(yli 15-vuotiaat)

Miehet Naiset

Perusaste 33 25 23

Keskiaste 39 31 32

Ylempi 28 38 36

Onko työstä tulossa herkku, jota vain pitkälle koulutetut saavat tehdä?

13 v

Lähde: Alueellisten työmarkkinoiden muutos. TEM julkaisuja 1/2012Tilastokeskus 2012: Koulutustilasto

13 v


Oikeudenmukaisuus edellyttää joustoja ja yksilöllisyyttä!35-v elinajanodote eri sosiaaliryhmissä

• 35-vuotias työntekijämies voi odottaa elävänsä lähes 75-vuotiaaksi

• johtavassa asemassa oleva mies voi odottaa elävänsä noin 81-vuotiaaksi.


Naisten "kokonaistyöaika" on nyt suurempi kuin miesten

Lähde: Tilastokeskus, ajankäyttötutkimus 2009


Elämän "ruuhkavuosia" eläviä nuoria naisia uhkaa väsyminen• Perheissä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia,

36 % työssäkäyvistä äideistä (ikä ka 36 v) ja 22 % isistä (ikä ka 37 v) koki itsensä voimattomaksi ja väsyneeksi

• 40 % työssäkäyvistä alle kouluikäisten lasten äideistä koki elämäntilanteensa raskaana(isistä 24 %)

• Pienten lasten äidit tunsivat myös muita enemmän ärtyisyyttä ja jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta

Lähde: Työ ja Terveys Suomessa 2006


Huolenpitovastuu painottuu keski-ikään

• Oman kotitalouden ulkopuolisista huolehtiminen• lastenlapset• omat aikuiset lapset• lähipiirin ikääntyvät/raihnaiset

• Osuus nousee selkeästi 45-54 –vuotiailla, joista lähes puolet (45%) avustaa tai huolehtii aikuisista läheisistään

• On hieman yleisempää naisilla kuin miehillä.

• Työssäkäyvien omaishoitajien määrä lisääntyy vanhusväestön kasvun myötä


Sopivasti työtä ja vapaa-aikaa?

Keskiarvot työhön käytetyn ajan suhteen piilottavat taakseen työn epätasaisen jakautumisen:• Yhtäällä on niitä, joilla harvoin toteutuu

perinteinen 35-40 tunnin työviikko• Toisaalla meillä on suureksi noussut

rakennetyöttömyys

Miten rajallinen aika riittäisi paremmin ?Leppoistaminen? Downshifting?• kaikki eivät ole tyytyväisiä oman aikansa

jakautumiseen työn, kodin ja harrastusten välillä

14


0

5

10

15

20

25

30

35

40

15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64

Pitkittynyt työttömyys tuo psykososiaalisia ja psyykkisiä ongelmia ja syrjäytymisriskin1000 henkeä

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

Työttömät ikäluokittain v 2010


Uussuomalaisissa työvoimareservi –puuttuuko meiltä työnantokykyä ?

• maahanmuuttajien määrä kaksinkertaistunut 10 vuoden aikana

• ulkomaalaistaustaisten työttömyys on yli kolminkertainen kantaväestöön verrattuna (29%, 8%)

• 6% kaikista työttömistä on ulkomaalaistaustaisia (työnhakijoita lähes 60 000)

• Onko meillä työnantokykyä?


Joko-tai -työkulttuuri

• Työkulttuurimme perustuu edelleen pitkälti kokopäiväisyyteen• myös perheen tarpeet ovat aikatauluun sidottuja,

timeliness

• Työelämän kiristyvät vaatimukset eivät riittävästi salli vastaantuloa ja tue uusien työn tekemisen muotojen kokeiluja• rajaton jousto-odotus, timelessness

• Työnantokyky? Haasteet osa-aikaisten, osa-työkykyisten ja työtä jakavien palkkaamisessa, kouluttamisessa ja johtamisessa


Myös eläkeläisillä on halua tehdä työtä ja olla aktiivisia

• Yli puolet (53 %) vastaajista olisi halukkaita jatkamaan ansiotyötä eläkeläisenä.

• 64-vuotiaista ja vanhemmista 64 % olisi halukas työskentelemään eläkeläisenä.

• Vapaaehtoistyötä palkatta on valmis tekemään 24 % vastaajista.

• ETK:n kyselyn mukaan 15 % jatkaa ansiotyössä eläkeläisenä.

Lähde: Ilmarinen 9.2.2012


Työ ja vapaa-aika

• Lähes puolet työssäolevista haluaisi käyttää nykyistä enemmän aikaa omiin vapaa-ajan harrastuksiinsa.

• Useampi kuin neljä kymmenestä haluaisi panostaa lisää aikaa yhdessäoloon ystävien ja tuttavien kanssa

• Reilu kolmannes kaipaa lisäaikaa perheen parissa toimimiseen.

• Neljä kymmenestä on valmiita tinkimään myös palkastaan, mikäli vapaa-aika lisääntyisi.

Lähde: Haavisto I 2012: Työelämän kulttuurivallankumous. EVA:n arvo- ja asennetutkimus.


Mitä lyhyempi ja joustavampi työviikko voisi merkitä?

• parantaisi työttömien ja ylityöllistettyjen hyvinvointia

• tukisi yksilön ajankäytön hallintaa ja autonomiaa

• tasaisi sukupuolten välistä työkuormitusta• vahvistaisi vanhemmuutta ja lisäisi

perheaikaa• joustavoittaisi eläkkeelle siirtymistä• mahdollistaisi osallistumista yhteisölliseen ja

yhteiskunnalliseen toimintaan• turvaisi paremmat edellytykset erilaisille

hoivatehtäville ja huolenpidolle

Lähde: Coote ym. 2010


Työn uusjako harmaantuvassa Suomessa?

• yli 0,5 miljoonaa työikäistä työn ulkopuolella. Kustannukset yhteiskunnalle?

• Maassa tehdyt viikkotyötunnit nuppia kohti? • Nyt Saksassa n 16 t, Tanskassa 17 t, USA:ssa 18 t.

• Työn uusjako: esimerkiksi 25 tunnin työviikot kaikille 65 ikävuoteen?• pieni työttömien määrä, pieni 40t/viikko työtä tekevien määrä,

loput 25 t/viikko• työn tasaisempi jakautuminen• enemmän aikaa perheelle ja muulle elämälle -> syntyvyyden

nousu, stressin väheneminen, elämänlaadun paraneminen


Jokaiselle mahdollisuus olla mukana ?

"hypoteettinen 2025"

Lähde: mukaillen Vaupel JW Biography of human ageing Nature 464 2012: 536-542

40

30

20

10

00

20

40

60

80

100

20 40 60 80 100Ikä

Työ

llis

ten

% o

suu

s

Teh

dyt

vii

kko

työ

tun

nit

/ty

ön

tekij

ä

0

työtä tekevät

työikäisen joustomahdol-lisuusvähentää työtunteja

potentiaalinen työvoima


Kaikki mukaan, niin voimme paremmin!

Kiitos

Vainio Vähemmän on enemmän?

Documents

tyterveyslaitos www

tilastokeskus

lhde

ttl