Aana Vainio Tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus Coordinated Integrated Pest Management in Europe IPM-strategia –tiedosta toimintaan 25.11.2014
Aana Vainio
Tutkija
MTT Kasvintuotannon tutkimus
Coordinated Integrated Pest
Management in Europe
IPM-strategia –tiedosta toimintaan
25.11.2014
IPM tutkimustarpeiden kartoitus
• Pyritty löytämään tärkeimpiä IPM-tutkimustarpeita
• Työvälineeksi tuotettu matriisimuotoisia tietokantoja
• Viljelykasvi – viljelytoimenpiteet – kasvintuhooja
Peruna, mansikka, omena, sipuli, rypsi / rapsi, riviviljeltävät
kaalikasvit, herne ja porkkana, viljat
Tärkeimmät viljelykasvien tuhoojat
Kasvinsuojeluun vaikuttavat viljelytoimenpiteet
Tuhoojakohtainen toimenpiteiden tarkastelu:
o Vaikuttaako kyseisellä viljelykasvilla?
o Vaikuttaako kasvinsuojeluun?
o Miten vaikuttaa kasvinsuojeluun?
• Löytyykö IPM-kasvinsuojeluun uusia tuulia maailmalta?
25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 2
Viljelytoimenpiteiden tarkastelu
• Viljelytoimenpiteet luokiteltu IPM palapelin mukaan:
1) suunnittelu & ennakointi
2) tarkkailu ja tunnistus
3) torjuntakynnys
4) ei-kemialliset torjuntakeinot
5) kemiallinen täsmätorjunta
6) kemiallisen torjunnan minimointi
7) resistenssin ehkäisy
8) dokumentointi
• Jaoteltu edelleen ajoituksen (esimerkiksi suunnittelu
ennen kasvukautta) tai toimenpiteen tavoitteen mukaan
(esimerkiksi kemiallisen torjunnan tarkkuus)
25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 3
Esimerkkikasvina ”PERUNA”
• Tarkastelussa 24 tuhoojaa tai tuhoojaryhmää ja 100
viljelytoimenpidettä 2400 tapausta peruna IPM
16 % on käytössä ja toimii nykyisessä perunan viljelyjärjestelmässä
2 % negatiivisten vaikutusten mahdollisuus tai vältettävä kokonaan
12 % tarvitaan lisää tietoa kasvinsuojelun kannalta
6 % ei ole käytettävissä kasvinsuojeluun
26 % ei lainkaan tai ei riittävästi tietoa
38 % ei merkitystä kasvinsuojelussa
• Joka kymmenes viljelytoimenpide saattaa aiheuttaa kasvinsuojelun
kannalta ristiriitaisen tilanteen – hyöty / haitta punnittava tarkoin
25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 4
Viljelytoimenpide saattaa aiheuttaa
kasvinsuojelun kannalta ristiriitatilanteen
• Sade, sadetus ja kastelu sekä muut viljelylohkon
vesitalouteen vaikuttavat seikat tai sadon pesu joko
pienentävät tai suurentavat tuhoriskiä
Perunanviljelyssä:
• Vesitalouden parantaminen voi lisätä pahkahomeen riskiä, mikä on
huomioitava erityisesti, jos tautia ei ole aiemmin tarvinnut torjua
• Sadetus on hyödyksi perunaseitin ja perunaruven torjunnassa, mutta lisäävät
useimpien muiden kasvitautien riskiä, myös rikkakasvit hyötyvät sadetuksesta
• Mukuloiden pesu ja harjaus irrottaa seittiruven pahkoja sekä vähentää
siemenperunalla lakasteen tartuntavaaraa, mutta lisää
muiden tautien leviämis- ja tartuntamahdollisuuksia
Ristiriitaa myös esim. herneellä, sipulilla, ristikukkaisilla,
mansikalla ja omenalla
25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 5
Viljelytoimenpide saattaa aiheuttaa
kasvinsuojelun kannalta ristiriitatilanteen
• Maanmuokkaustapa ja –ajankohta joko vähentää tai
lisää tuhoojariskejä. Maan muokkaus vähentää
rikkakasvien kasvinsuojelutarvetta, muiden tuhoojien
osalta kasvinsuojelutarve voi joko kasvaa tai pienentyä
Perunanviljelyssä
• Syyskyntö pienentää lehtipoltteen, pahkahomeen ja lakasteen riskiä, mutta
lisää muiden tautien tartuntariskiä jääntiperunasta
• Kevätmuokkaus pienentää perunaseittiriskiä, lisää bakteeritautiriskiä
• Aikaistettu istutus pienentää perunaruttoriskiä ja saattaa vähentää
bakteeritautien esiintymistä sekä virustartuntoja
• Viivästetty istutus pienentää perunaseittiriskiä ja saattaa
vähentää kuorirokon ja verkkoruven esiintymistä
• Multaus lisää tautiriskiä, mutta on välttämätöntä
Ristiriitaa myös mm. herneellä ja ristikukkaisilla, sipulilla
25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 6
Viljelytoimenpide saattaa aiheuttaa
kasvinsuojelun kannalta ristiriitatilanteen
• Istutustiheys, -syvyys ja maanmuotoilu saattavat lisätä
etenkin tautien esiintymistä. Tiheä kasvusto vähentää
rikkakasvien kasvumahdollisuuksia, mutta samalla lisää
kasvuston kosteutta.
Perunanviljelyssä
• Kasvuston kosteus edistää pahkahomeen leviämistä
• Istuttaminen matalaan penkkiin vähentää perunaseittivaaraa
• Maaperän pH
Perunanviljelyssä
• Kalkitus lisää tavallisen perunaruven esiintymistä,
mutta vähentää verkkoruven esiintymistä
25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 7
Viljelytoimenpide saattaa aiheuttaa
kasvinsuojelun kannalta ristiriitatilanteen
• Kerääjäkasvien, aluskasvien, houkutuskasvien,
seuralaiskasvien, lajiseos- ja lajikeseosviljelyn
vaikutuksista on suhteellisen vähän tietoa saatavilla -
vähentävät yleensä rikkakasveja ja siten torjunta-aineiden
käyttötarvetta
Perunanviljelyssä
• Kerääjäkasvit lisäävät tautipainetta, jos ovat
isäntäkasveja perunan kanssa yhteisille taudeille
Ristiriitaa tai tiedon puutetta myös esim.
riviviljeltävillä ristikukkaisilla ja mansikalla
25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 8
Lisää tietoa tarvitaan
• Ympäröivän kasvuston ja muun ekoinfran
vaikutuksesta viljelylohkon kasvinsuojeluriskeihin ja –
tarpeisiin kaikilla viljelykasveilla
• Kasvinvuorottelussa viljelykasvit, jotka voivat olla
tuhoojan vaihtoehtoisia isäntäkasveja tunnetaan yleensä
hyvin, mutta muiden kasvien roolista tuhoojien
ylläpitäjinä, lähteinä ja levittäjinä on vähän
• Viljelyjärjestelmien muuttuessa
syntyy uusia tietotarpeita
Perunanviljelyssä
• Mikä tulee olemaan luonnonvaraisten koisokasvien vaikutus
kasvinsuojeluun? Kehto- ja mustakoison määrä on jo lisääntynyt viljelysmailla
• Puutarhakasvit ja vieraslajit? Petunia on perunaruton isäntäkasvi
25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 9
Lisää tietoa tarvitaan
• Tuhoojien luontaiset viholliset ja tautien antagonistit
• Eri kesannointitavat IPM kasvinsuojelun kannalta
• Harsot, verkot ja erilaiset katteet tuhoojien ja niiden
luontaisten vihollisten tai antagonistien kannalta, koko
eliöstö huomioon ottaen
Perunanviljelyssä tutkittavaa
• Kesannointitapojen merkitys kasvinsuojelussa
• Kevätmuokkauksen vaikutukset tuhoojiin ja niiden antagonisteihin
• Katteen merkitys varhaisperunalla, rivikatteen merkitys perunalla
25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 10
Lisää tietoa tarvitaan
• Biorationaalisia ja mikrobiologisia valmisteita sekä
biologista torjuntaa kehitetään kaiken aikaa.
Maaperässä vapaasti elävät, kasvin pinnalla,
endofyytteinä tai mykorritsoina elävät mikrobit voivat
ehkäistä tuhojen syntymistä, estää tuhoojia
lisääntymästä ja vahvistaa eri viljelykasvien
kykyä sietää kasvintuhoojia.
Perunanviljelyssä
• IPM kasvinsuojeluun sopivista saippuoista, öljyistä, torjuntaeliöistä,
biorationaalisista valmisteista ja tautien antagonisteista on vähän tietoa.
Suomessa tehdään jonkin verran kirvojen torjuntaa saippuoilla ja öljyillä
• Mykorritsojen ja endofyyttien merkitystä kirva- ja ankeroistuhojen
vähentäjinä tutkitaan maailmalla
25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 11
Uudet menetelmät
– tutkimuksen tuella käyttöön
• Ennustemalleja, jotka perustuvat aikaan, paikkatietoon ja
kontekstiin, on mahdollista tuottaa tai on jo maailmalla
valmiina useille tuhoojille eri viljelykasveilla
• Ennusteiden pohjalta voi luoda käyttäjille yhtenäinen
sovellus, joka toimii kaikille samankaltaista dataa
käyttäville ennusteille
Perunanviljelyssä
• Ennustemalleja tuhoriskien ennakointiin ei ole Suomessa käytössä,
vaikka esimerkiksi perunarutolle on jo olemassa toimiva ennustesovellus
25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 12
Muita tutkimusaiheita
• Testit tuhoojien tunnistamiseen varhaisessa vaiheessa
(PCR, ELISA)
• Kasvupaikkatekijöiden vaikutus satoon
• Kalkituksen vaikutukset maaperän eliöstöön,
erityisesti antagonisteihin ja kasvitauteihin
• Kasviravinteiden vaikutukset tuhoriskiin
Perunanviljelyssä
• Viljelyalan sijainnin ja laadun merkitys – esimerkiksi paikan pienilmasto,
tuuliolosuhteet, maan laatu, etäisyys aiemman kasvukauden
perunamaihin
• Erityisesti muiden kuin typen vaikutukset tuhoalttiuteen
25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 13
Muita tutkimusaiheita
• Lajikkeiden kestävyyteen vaikuttavat tekijät
• Elisitorit ja indusoitu resistenssi
• Fysikaaliset käsittelyt tuhoojien hävittämiseksi
• Uudet kasvinsuojeluvälineet, -koneet ja -menetelmät,
esimerkiksi automatisoitu rikkakasvien torjunta
on mahdollista erityisesti riviviljelyssä
Perunanviljelyssä
• Elisitorit ja indusoitu resistenssi kasvukaudella ja sadon käsittelyssä
• Varsien hävittäminen liekittämällä
• Ruiskutyyppien ja suuttimien, peittausmenetelmien vertailu
• Valojaksot varastoinnissa
25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 14