This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Luke: Tapio Salo, Eila Turtola, Lauri Jauhiainen, Janne Heikkinen, Sami Merilaita Syke: Juha Grönroos, Katri Rankinen, Jose Cano Bernal ProAgria: Pertti Savela Petla: Anna Sipilä, Jussi Tuomisto Evira: Mirja Kartio Agrimarket/Hankkija: Juha Salopelto Raisio: Aki Finer Varsinais-Suomen ELY-keskus: Teho ja Teho+ - hankkeet
Miten ravinnetaseiden vertailu eri lohkojen välillä onnistuu? Typpitaseiden jakaumat ja vaihtelun aiheuttajat
Aineistojen tieto ravinnetaseiden laskemiseen • Väkilannoite
– NP-pitoisuus x levitysmäärä – Lannoitteiden NP-pitoisuudet etsittiin kirjallisuudesta 1988-
2014 – Syyslevitykset kohdennettiin seuraavan vuoden kasville
• Lanta (ja orgaaniset lannoitevalmisteet) – Lantalaji – Taulukkopitoisuudet tai lanta-analyysin tulokset – Laskettiin liukoisen ja kokonaistypen levitysmäärä – Syyslevitykset kohdennettiin seuraavan vuoden kasville
• Sato – Arvioitu satotaso – Taulukkopitoisuudet (Ravinnetaseet 2008, Mavi) tai
valkuaispitoisuus – Tieto korjatuista oljista otettiin huomioon, jos se oli mukana
Aineistojen taustamuuttujat ravinnetaseiden lisäksi
• Aineistoja käsiteltiin niin, ettei yksittäisten tilojen tuloksia esitetä tai tarkastella. Suurimmassa osassa aineistoa viljelijän tiedot oli salattu ja kuntataso on tarkin aineistossa oleva paikkatieto.
• Luonnonmukaisen tuotannon lohkoja oli 5 %, ja ne jätettiin pois tarkasteluista
• Seuraavat taustatiedot olivat koko aineistossa: – Vuosi, kunta, maakunta, maalaji, lannan käyttö, maan pH
• Seuraavia taustatietoja oli riittävästi useimpiin analyyseihin: – Viljavuusanalyysin P, Ca, Mg, K, aistinvarainen multavuus
• Sulfaattimaiden esiintymiselle annettiin arvio lohkon sijainnin eli kunnan perusteella
i. Lannoitus ii. Sato iii. Typpitase: vaihtelu eri olosuhteissa iv. Typpitase: eri tekijöiden merkitys vaihtelulle v. Taseen ja sadon keskinäinen riippuvuus
Typpilannoitus selittää yleensä hyvin vähän saavutettua satotasoa Esim. Ohra, ei karjanlantaa, Varsinais-Suomi ja multavat savimaat, 1 kg lannoitetyppeä -> 9 kg jyväsatoa Vuosien väliset erot selittävät alueen sisällä eniten satoa
Typpitaseen vaihtelu vuosien välillä samalla lohkolla Kevätvehnä, lohkon keskihajonta
19 2.3.2017
0.0
5.0
10.0
15.0
20.0
25.0
30.0
35.0
40.0
45.0
alle 3380 3380-3720 3720-4380 4380-5040 yli 5040
Typp
itase
en k
eski
hajo
nta
N k
g/ha
66% typpitaseista on väilllä lohkon keskiarvo ± 15 kg/ha Esim. jos lohkon keskiarvo 30 kg/ha, niin 66% vuosista tase on 15-45 kg/ha Osalla lohkoista vaihteluväli voi olla ± 20 kg/ha -> vain usean vuoden keskiarvot käyttökelpoisia