Tapio Nikkari Elisenvaara sodan jaloissa · yksityshenkilöiltä saamillani kuvilla (mm. Marjatta Auvisen, Ilmari Laukkasen, Arvo Suurosen, Antero Komosen kokoelmat) Tapio Nikkari

Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla.Kerroin ensimmäisessä osassa Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemistaennen sotia.

Tässä osassa – Elisenvaara sodan jaloissa – näytän kuvia tämän ympäristöntuhoutumisesta ensin talvisodassa, sitten jatkosodan etenemisvaiheessa jalopuksi kesän 1944 ilmapommituksissa.

Kolmas osa – Elisenvaara nykyisin - sisältää kotiseutumatkoilla ottamianikuvia nyky-Elisenvaarasta.

Tärkeimmät kirjalliset lähteeni ovat olleet Rainar Hakulisen kirjoittamat ja Kurki-Säätiönjulkaisema kirjat Kurkijoki kylästä kylään ja Kurkijoki sodasta evakkoon, Kurkijokelainen-lehtisekä myös isäni muistiinpanot. Kuvat ovat pääosin Kurkijoki-Säätiön kokoelmista, Puolustusvoimien koulutuksenkehittämiskeskuksen kuva-arkistosta ja omista kokoelmistani, joita olen täydentänytyksityshenkilöiltä saamillani kuvilla (mm. Marjatta Auvisen, Ilmari Laukkasen, Arvo Suurosen,Antero Komosen kokoelmat)

Tapio NikkariElisenvaara sodan jaloissa

Suuremmalla resoluutiolla tehty versio tästä pdf-tiedostosta vie 21 Mt..

Sodan enteitä:• YH = liikekannallepano 6.10.1939.• Suojeluskuntalaiset ja lotat kutsuttiin maanpuolustustehtäviin.• Koulut keskeyttivät toimintansa ja aseman liikenne kasvoi.• VS- joukot vanhemmista SK-laisista ja nostomiehistä.• Viisi paloryhmää, ensiapu- ja pelastus- ja kaasuryhmät.

– Paloryhmällä moottoriruisku ja 6 käsiruiskua (!).• Rakennetiin sirpalesuojia, ikkunoihin paperisuikaleita.• 26.11 alkaen EVR oli Laatokan Meripuolustuksen alainen varuskunta.

– Radankorjauskomppania.– SK-talolle ilmapuolustuksen aluekeskus IPAK, jossa mm. sk.alokas

Lauri Koho toimi puhelinsanomien vastaanottajana ja lähettinä.– Ilmapuolustusta varten oli 30.Rask.It.KKJoukkue, jolla 18.12.

alkaen oli 20 mm it-konekivääri veturitallin katolla.– Vasta 16.1.1940 saatiin Suohoville 27.Kev.It.jaos, jolla oli kaksi 40-mm Bofors-tykkiä.

Elisenvaaran asemaseudun nopeasti kasvavan ja vaurastuvan yhdyskunnan nousu-johteinen kehitys pysähtyi sodan uhkaan syksyllä 1939.

Saara Turusen kok.

Kuva A. Nousiainen

Simolanmäellä ja aseman vieressä oli ilmavalvontatornit.

Kuva Toimi Suuronen

Simolanmäen torni

Talvisodan pommitukset Talvisodan puhjettua 30.11.1939 Elisenvaara säästyi aluksi pommituksilta.

– 20.12.39 1 kone, 20 pommia klo 20.30: 4 henkilöä sai vammoja.

– 21.12.39 5 konetta, 30 pommia klo 12.40 asemaseudun eteläosaan: 1 henkilö kuoli.– 25.12.39 3+4+8 konetta, 60 pommia klo 12.40–12.48: 1 sotilas kuoli, asemarakennus vaurioutui.– 26.12.39 3+6+5 konetta klo 11.27–11.55:

15 henkilöä kuoli Strandéninperunakellariin ja aalloppiinratapihan pohjoisosassa.Rataa ja taloja vaurioitui.

– 15.1.40 1 kone, 3 pommiaklo 14.35: rataa ja vaunujavaurioitui.

– 30.1.40 1 kone, 12 pommiaklo 11.47. 27.Kev.It.jaos ampui koneen alas klo 11.53.

– 4.2.40 16+9 konetta, noin 30 pommia pellolle klo 13.20.

Helmikuun kirkkaat pakkasyöt ja koveneva sota Kannaksella vilkastuttivat pommituksia:– 13.2.40 15 konetta, 61 pommia klo 14.30: 1 hlö haavoittui, taloja, rataa ja vaunuja vaurioitui.– 13.2.40 1 kone, 10 pommia klo 20.25 ratapihan eteläpäähän, vahingot pieniä.– 14.2.40 1 kone, 8+5 pommia klo 22.05 Viipurin ja Lappeenrannan radoille.– 17.2.40 1+1+1 konetta, 33 pommia klo 20.13–21.40: vahingot pieniä.– 18.2.40 1+1 konetta, 16 pommia klo 20.35–21.11: 3 sotilasta ja 1 siviili kuoli, rakennuksia

ja vaunuja tuhoutui, rataa vaurioitui.

Veijalaisentalosta vara-asema 25.12.alkaen.

Asemapääll. Räihän albumista

– 19.2.40 1+1 konetta, 20 pommia klo 19.53–20.48: Taloja tuhoutui, asemarakennus paloi.– 20.2.40 27 konetta 160 pommia klo 11.50: 4 henkilöä

haavoittui, useita rakennuksia tuhoutui, rataa javaunuja vaurioitui.

– 20.2.40 1+1+3 konetta 10–20 pommiaklo 20–22.42: Vartiokonttori (kotini) tuhoutui.

Seurahuone tuhoutui 19.1.

– 21.2.40 25 konetta n. 200 pommia klo 11.50: 1 sotilas kuoli, 2 siviiliä haavoittui, useita asuinrakennuksia tuhoutui ja vaurioitui. Suojeluskunnan talo kärsi vaurioita.

– 25.2.40 1+1 konetta > 6 pommia klo 19.45–20.20: 1 sotilas kuoli, taloja vaurioitui.– 26.2.40 34 konetta > 100 pommia klo 10.43. Nuorisoseuran talo paloi, useita taloja ja rataa

vaurioitui.– 26.2.40 1+1+2 konetta > 10 pommia klo 19.59–23.56.– 29.2.40 18 konetta klo 13.57. 27.Kev.It.jaos ampui 1 koneen alas, lentäjältn. vangittiin.– 29.2.40 8 konetta klo 15.06. edellisen kanssa yhteensä noin 150 pommia.– 29.2.40 1 kone klo 20.00. Näissä kolmessa pommituksessa katkesi 13 raidetta, vaunuja

tuhoutui.

Asemapäällikkö Räihä palaneenasemarakennuksen raunioilla.

Asemapäällikkö Räihäpalaneen asemarakennuksenraunioilla.

Kuva Heikki Poutanen

Kuva U. Nikkari

Rikkoontunutta rataa ja vaunuja.Taustalla Mäkitalon liikerakennus.

Umpivaunusta avovaunu

JunanlähettäjäArvo Suuronenja 50-kgsuutari

Kenttäposti päätyi tähänKuva A. Suuronen

Kuva HeikkiPoutanen

VR:n kirjurit RauniKurri ja AinoKyytinensuojautuvat.

- 1.3.40 18 konetta, n. 80 pommia klo 10.09.- 1.3.40 16 konetta, 120 pommia klo 15.22. Näissä pommituksissa paloi taloja, ratapihalla

vain 1 raide läpiajettavissa. 27.Kev.It.jaos ampui koneen alas. - 1.3.40 1+1 konetta, n. 20 pommia klo 19.32–20.02.- 2.3.40 1 kone, muutama pommi klo 00.30.- 9.3.40 3 konetta, 1 pommi klo 11.44.- 11.3.40 1 kone, 60 pommia klo 19.40–20.07.- 13.3.40 Moskovan rauha.

Kuva A. Suuronen

Kuvat A. Suuronen

Vallattua naapurin tykistöä

Asemapäällikön asunto

Vanha makasiini ja kasarmi

Arvo SuuronenLeskisen talon raunioilla.

PommikuoppaHanhinevan pihassa

Kasarmien raunioita

1. lk. Kirjurin asuintalo

Asemapäällikön asuintalo

Kuva A. Suuronen

VR:n asuintalomakasiinin lähellä

Kuva A.Suuronen

Asemapääll. Räihän albumista

Yhteenvetoa Talvisodan pommituksista– Asemanseutua pommitettiin 22 päivänä, rautatie vaurioitui 12 päivänä.– 22 henkilöä kuoli pommituksissa.– Yleisin pommikonetyyppi oli Tubolev-SB, myöhemmin Iljushin-DB. Tulivat Aunuksen kentiltä.– Suuri osa pommituksista oli yksittäisten matalalla lentävien koneiden öisiä

”silmukkapommituksia”, s.o. kone pommitti sekä meno- että paluumatkalla.– Pommikoneitten arvioitu kokonaismäärä oli noin 250 kpl, pommien määrä 7500.– Pommit olivat suurimmaksi osaksi 100 ja 50 kg:n miinapommeja ja 25 kg:n sirpalepommeja.

Palopommit olivat yleensä 25–50 kg tai pienempiä.– Loppuaikoina oli jopa 1000 kg:n miinapommeja.– Tulipaloja oli vaikea sammuttaa, koska paloruiskuja oli vähän ja asemaseudun läpi virtaava

Kotavaaranjoki oli syvässä jäässä.– Kaksi 20 mm:n konekivääriä eivät yltäneet pudottamaan viholliskoneita 3–5 km:n korkeudesta.

Tammikuun 16. päivänä tilalle tulleilla kahdella 40 mm:n tykillä ammuttiin alas kolmeneuvostokonetta.

Iljushin DB-3

Evakuointi- Kurkijoen siviiliväestö sai evakuointikäskyn päivää ennen Moskovan rauhaa 13.3.- Kodit oli tyhjennettävä 16.3. mennessä.- Osa väestöstä ja omaisuudesta kuljetettiin uuden rajan taakse mm. Elisenvaaran aseman kautta, osa turvautui hevoskuljetuksiin. Lehmikarja pyrittiin ottamaan mukaan, mutta sitä jäi tien varteen sorkkien ja utareitten jäädyttyä kovassa pakkasessa. Pienkarja jouduttiin yleisesti teurastamaan navettoihin.

EvakuointiaEVRnasemalla

Evakkoja Parikkalan ja Haapavaaran teidensuunnasta tulossa rautatien viereen

Suohovin maanviljelyskoulu

SA-kuva

Kuva A. Suuronen

Marjatta Auvisen kok.

Ruhoja lastataan luonnonjärjestämissäpakasteolosuhteissa

Evakkotavaroita radan varressa

Viljasäkkejä radanvieressä kirkonkyläntien risteyksessä.

Viimeinen juna lähtee Elisenvaarasta 21.3.1940klo 22.10.

Kuva Urho Nikkari

Elisenvaaran aseman jäännökset 13.3.1940. Kuva U. Nikkari

Elisenvaaran asemalle koottiin juna vanhoista I ja II luokanvaunuista viimeisiä lähtijöitä varten. Junan lähetti veturin-kuljettaja Veijalaisen talosta Tapio Poutanen ja kirjoihin merkittiinkello 22.00 virallisesti. Sen jälkeen lähtö ilmoitettiin kuljettajalleja odotettiin Tapio Poutasta, joka tuli juosten ratapihalle, jaratapihalla oleva junanlähettäjä Arvo Suuronen huolehti, ettäkaikki tiesivät ”lopun tulleen”. Juna lähti liikkeelle 22.10 eli samoillahetkillä, joilloin venäläiset joukot olivat jo lähestymässäElisenvaaraa.Kuva Heikki Poutanen

Takaisinvaltaus - Elisenvaara vallattiin takaisin elokuun 9. päivänä 1941.- Elisenvaaraan saapuivat samoihin aikoihin luoteesta – Parikkalasta Sorjon ja Huutovaaran kautta hyökäten – Erillinen rajajääkäripataljoona Er. Raja JP, lännestä JR57 ja koillisesta – Akkaharjun valloitettuaan – Tyrjän rykmenttiin kuulunut JR28.- Joukot löysivät Elisenvaarasta ja kirkonkylän suuntaan edetessään savuavia raunioita. Puna- armeijan hännillä kulkeneet tuhoojapartiot olivat huolehtineet talvisodasta säästyneiden rakennusten polttamisesta.

Osuuskaupan raunioita

.

SA-kuva SA-kuva

SA-kuva

Suohovilta päin tultaessa tie oli tukossa, koska Viipuriin jaLappeenrantaan johtavien ratojen sillat oli räjäytetty. Takanaoikealla Maitokaupan, vasemmalla Osuuskaupan rakennusten rauniot.

SA-kuva,E. Viitasalo

Osuuskaupan rakennukset

Parikkalan tietä EVRaa lähestyessään Er. Raja JP löysi kauniin karjanhoito- koulun rakennuksen raunioina.

SA-kuva Viitasalo

Kuva Toivo Immonen

Suohovin maanviljelyskoulun kaikkirakennukset oli tuhottu. Asemapääll. Räihän albumi

Palanutta piippumaisemaa Osuuskaupan takaaaseman suuntaan. Rautatie vasemmalla.

Kuva Arvi Nousiainen

- Er. Raja JP ja JR57 jatkoivat EVRsta kirkonkylään suoraan, JR 28 Otsanlahden kautta.- Kurkijoen pitäjän rakennuksista 2/3 oli tuhoutunut tai vaurioitunut, pahiten EVRssa.

Raunioiden keskellä Höltän talo on säilynyt ehjänä.Vas. Hanhinevan rauniot. Taustalla aseman IV-torni.

SA-kuva, Viitasalo

Kuva U. Mäenanttila

EVRn ratapihaa valtauksen jälkeen. Kiskot on väännettyrikki, osaksi viety pois. Taustalla oikealle asemarakennuk-sen kohdalle venäläiset ovat aloittaneet rakentaa uutta.

Kuva U. Mäenanttila

Er. Raja JP saapuu EVRaan Suohovin suunnasta.Taustalla rautatie.

Pusutunneli on räjäytetty

Marjatta Auvisen kok.

Kirkonkylään vievältätieltä rautatielle päinennen sotia.

Kirkonkylän tieltäPeltolan kahvilankohdalta rautatielle päin1941.

Mäkitalon liiketaloMikrilän tien varrella 1941.

Kuva Toivo Immonen

Kirkonkylään vievän tien varren taloja Simolanmäen IV-tornistaasemalle päin kuvattuna ennen sotia

Sama maisema 1941. Hämäläisen asuintalo oli betonitiiltä.

Kuva Sylvi Mäenanttila

Huutomäen tienvartta olituhottu. TässäSuohovin uusikansakoulu.

Kirkonkylään vievän tien varren taloja Simolanmäen IV-tornistaasemalle päin kuvattuna ennen sotia

Sama maisema 1941. Hämäläisen asuintalo oli betonitiiltä.

Pusutunneli oli räjäytetty

Kun pusutunneli oli tukossa, Kotavaaranjoki tulvi keväällä 1942. Kuva on Pusutunnelilta länteen. Vasemmalla onHuutomäelle vievä tie, oikealla Kotavaaranjoki. Muuttaessamme takaisin Elisenvaaraan isä vei meidät veneelläostamaansa pieneen mökkiin (pieni kuva ylhäällä oik.), joka oli mansardikattoisen Väyrysen talon oikealla puolella.

Arviointilautakunta. Oikealla sen puheenjohtajaVihtori Mäkelä, kolmas oikealta Klaes Hämäläinen.

Kuva Heikki Poutanen

Huutomäelle vievän tien maisemaa radalta päinkeväällä 1942. Lähinnä ovat Paldánin kirjakaupanrauniot. Tie on niiden takana.

Marjatta Auvisen kokKuva Airi Ylönen

EVR:n asemarakennus 1942-44. Huomaa hälytyssireeni.

Kun pystyssä olleet asuintalot oli puhdistettu, siviiliväestö pääsi muuttamaan takaisin. Seurasivireä jälleenrakennustoiminnan aika. Vuoteen 1943 mennessä 70 % Kurkijoen väestöstä oli

palannut.

Kuva otettu IV-tornista. Kuva Pekka Kyytinen.

Aseman lähelle rakennetaan uutta posti- japoliisitaloa, joka valmistui keväällä 1944. Sentoisessa kerroksessa oli kotini muutaman kk:n.Talon oikealla puolella on Seurahuoneen rauniot,nuolen alla on entisen vartiokonttorin uuneja.

Kasarmeja jälleenrakennetaan.

EVR:n asemaa 1942. Pusutunneliakorjataan. Taustalla uusi asema-rakennus.

Kuva Pekka Kyytinen Antero Komosen kokoelmat

Koulut aloittivat toimintansa väliaikaisissa tiloissa syksyllä 1942.Yhteiskoululaiset kantavatpulpettejaan asemaltatuhoutuneen koulu-rakennuksensa ohi lähelläolevaan Relanderin taloon,joka toimi väliaikaisenakouluna.

Alakoulu aloitti Toivo Sikiön talossa, muttapääsi jo seuraavana vuonna kunnostettuunSuohovin kouluun.Vas. olen päässyt näyttelemään kuningastaPrinsessa Ruususessa. Keitähän olivat muut?

Kuva Mirjam HirvonenIna Relander

Kuva Mirjam Hirvonen

Kesän 1944 pommituksetJatkosodan aikana liikenne EVRn aseman kautta oli vilkasta, sillä sen kautta kulki juna-liikennettä sekä Laatokan pohjoispuolelle että Kannakselle. Ilmahälytyksiä oli silloin tällöin,mutta kun neuvostokoneita ei näkynyt, hälytykset eivät enää johtaneet väestön suojautumiseen. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen käynnistyttyä 9. kesäkuuta 1944 Elisenvaarasta muodostuimerkittävä solmukohta, kun joukkoja kuljetettiin Itä-Karjalan rintamalta Karjalan Kannakselleja samanaikaisesti Kannaksen evakkojunat suuntasivat kulkunsa Elisenvaaran kauttaSavonlinnaan. Sekä sotilas- että siviililiikenne tapahtui puolustusvoimien ohjauksessa. Veturit kulkivathalkojen voimalla. Halko- ja vesitankkausta varten junien piti pysähtyä asemalle. Sotatoimien alettua EVRn kautta kuljetettiin Itä-Karjalasta Kannakselle 4. Divisioona 10.–18.kesäkuuta, 20. Prikaati 15.–20. kesäkuuta ja 17. Divisioona 16.–23. kesäkuuta (Iskanius 2006).

Ensimmäinen pommitus 15.6.1944Aamulla klo 8.04 annetun ilmahätyksen jälkeen hyökkäsi idästä 22 pommikonetta ja neljähävittäjää. Koneet pudottivat klo 8.10–8.16 parisensataa pommia ja ampuivat konekivääreillä. Pommit eivät osuneet ratapihalle, mutta aseman ympäristössä sai surmansa 10 henkilöä,monet konekivääritulituksessa. Kolmattakymmentä ihmistä haavoittui ja parikymmentäasuinrakennusta vaurioitui.

Koin itse tämän pommituksen. Olimme äitini kanssa palaamassa aamulypsyltämökistämme radan länsipuolella takaisin uuteen kotiimme postitaloon. Ajoinpyörällä kohti rataa, äiti käveli perässä maitokannuineen. Koneitten ilmestyt-tyä radan takaa ennätin pyörineni Pusutunneliin, mistä muutaman muunkohtalotoverin kanssa seurasin maan pöllyämistä ja säleitten lentämistärakennuksista tuloreittini varrella. Äiti oli suojautunut erään puusillan alle.Lisäjärkytystä toi tieto, että entisen naapurimme rouva oli kuollut kone-kiväärin luodeista läheisessä metsässä. Tämän jälkeen perheemme lapsetevakuoitiin Huutomäelle parin kilometrin päähän asemasta.

Toinen pommitus 20.6.1944, suurpommitus

Kesäkuun 19. päivänä oli Myllypellon asemalta lähdössä Elisen-vaaran suuntaan yli 30 vaunun juna, jossa oli noin 650 Sakkolanja Räisälän evakkoa, etupäässä naisia ja lapsia. Juna pääsi liik-keelle vasta 20.6. aamuyöstä, kun kiskoilta suistuneen veturintilalle oli Elisenvaarasta saatu toinen. Matkallaan kolme ilma-hälytystä kokenut juna saapui Elisenvaaraan aamupäivällä. Matkan jatkuminen EVRsta viivästyi, koska veturin olisaatava halko- ja vesitäydennystä. Ratapihalla oli myös sotilas-,sairas- ja huoltojunat. Junissa on arvioitu olleen noin tuhatmatkustajaa. Elisenvaarassa ei ollut ilmatorjuntaa. Lahdenpohjassa sijainneen 42. ilmavalvontakomppanian sota-päiväkirjan mukaan oli Elisenvaaran yli rataa seuraten aikaisinsamana aamuna lentänyt kaksi yksittäistä viholliskonetta,mahdollisesti tiedustelutehtävissä.

42. ilmavalvontakomppanian sotapäiväkirjan mukaan oli Lahdenpohjaan klo 12.26 tullutradioviesti ja klo 12.28–12.29 puhelinviestit, jotka varoittivat Hiitolan itäpuolitse pohjoiseensuuntaavista viholliskoneista. Klo 12.31 Lahdenpohjasta lähtenyt hälytys ei saavuttanutElisenvaaraa, jossa ei näin ollen ehditty antaa ilmahälytystä. Sotapäiväkirjan mukaan parinkymmenen koneen laivue pommitti Elisenvaaran asemaa klo12.32, toinen laivue klo 12.38 ja kolmas klo 12.47. Silminnäkijän – 14-vuotiaan Sylvi Sainion – mukaan koneita oli 18+20+22 kpl eli yhteensä 60.Sotahistorioitsija C.F. Geustin mukaan neuvostoarkistot toteavat pommitukseen osallistuneen44 PE-2 -pommikonetta ja 36 Jak-9 -hävittäjää vaakalennossa 2000 m:n korkeudessa. Koneetolivat tulleet Leningradin itäpuolitse sen eteläpuolelta. Ratapihaa ja sen ympäristöä tuhoutui. Yksi vaunu sai täysosuman.

Radan sivuun paenneita ammuttiin konekiväärein. Pommituksessa sai surmansa 134 jahaavoittui 136 henkilöä. Kuolleista oli 19 sotilasta, 25 siviilimiestä, 51 naista ja 39 lasta. Uhritsiunattiin Kurkijoen, Savonlinnan ja Säämingin hautausmaille. Neljästätoista läpiajettavasta raideparista vain yksi jäi ehjäksi. Yöllä klo 2 oli saatu kolmeraidetta kuntoon, aamulla oli kunnossa neljä matkustaja- ja viisi rahtiraidetta. Elisenvaaraapohjoisesta lähestyvän kolmen sotilasjunan kulku hidastui pari tuntia.

Ei ole tarkkaa tietoa, kuinka kauan evakkojuna joutui asemalla seisomaan. Matkustajien mukaan odotuskesti tunteja, junan mukana EVRaan tulleen rautatieläisen Matti Rapon muistelmien mukaan pommitus tulihänen ehdittyään istua asemarakennuksen sisällä vain hetken. Itse katselin ja kuuntelin tätä kolmen lentolaivueen hyökkästä ikkunasta Huutomäellä EVRn luoteispuolellayhdessä pikkusisareni ja kahden pikkuveljeni kanssa. Lentokoneiden jyrinä ja ulina, räjähdysten pauke jataivaan täyttävät savupilvet jättivät pysyvän muistijäljen. Isä ja äiti olivat jossain siellä missä räjähteli,mutta tulivat sieltä kuitenkin ennen pitkää ehjinä pois.

Näillä www.kurkijoki.fi -sivuilla on Mauri Rastaankokoamaa tietoa suur-pommituksesta osastossaHistoria ---> Elisenvaaransuurpommitus. Huhtikuun9. päivänä 2006 esitettiinTV1:ssä toimittaja ErkkiRahkolan tekemä doku-mentti ”Vaiettu murhe-näytelmä” samastaaiheesta.www.yle.fi/ykkosdokumentti/

arkisto/06_kevat/vaiettu_mur

henaytelma.htm Kirkkoherra Arvi Kujala siunaa pommituksenuhreja haudan lepoo Kurkijoen hautausmaalla.

SA-kuva

Poliisit Nikkari ja Huolman sekä ltnAhonen tarkastelevat pommikuopppaaposti- ja poliisitalon edessä..

Pahasti vaurioitunut asemarakennus pommituksen jäljiltä.Hajonneesta vaunusta on lentänyt roskia aseman katolle.

Posti- ja poliisitalo suurpommituksen jälkeen. Talonrakenteet säilyivät, koska sen keskelle pudonnut pommijäi suutariksi.

U. Nikkaritutkiipomminkuorta.

Aseman toinen puoli.

Kuva P. Kyytinen

Matti Rapon kokoelmat

Matti Rapon kokoelmat

Kuva P. Kyytinen

Venäläisen lentäjän ottama valokuva EVR:n pommituksesta 20.6.1944. Kuva on käännetty niinettä ilmansuunnat ovat oikein. Ratapiha on keskellä pystysuunnassa. Kuva on Ilmari Laukkasen kokoelmista

Kamarahko

Vaaleat rypäleet ovatpommien aiheuttamiasavu- ja pölypilviä;tummat alueet niidenkoillispuolella ovat näidenpilvien varjoja.

Tie Mikrilään

TieHuuto-mäelle

Osumapilviä on ratapihalla asemasta lounaaseen sekä aseman etelä-, kaakkois- ja itäpuolella; ratapihallapusutunnelin kohdalla sekä siitä luoteeseen ja koilliseen; sekä pusutunnelista itään ja Kamarahkon tien alueella.

Kuva on väritetty niin että

Punaiset viivat: Teitä (osittaiin poikki) Sininen viiva: Kotavaaranjoki 1. Veturitalli 2. Asemarakennuksen paikka 3. Suohovin koulu. 4. Pusutunneli paksun punaisen viivan kohdalla

5. Tässä kohtaajoen penkalla 14-vuotias Sylvi Sainioseurasi, kuinkakoneet lensivätmatalalla hänenylitseen Suohovinsuunnasta. Hänlaski niitä olleenyhteensä 60.

Tie TaitoseenTie urheilukentälle

Kamarahko

42. Iv.K:n sotapäiväkirjanmukaan koneet havaittiinHiitolan itäpuolella EVRaalähestyen klo 12.28-12.29Räisälän evakkojunan mukana EVRaan saapuneen rautatieläisen Matti Rapon mukaan 1. aalto saapui Simpe-

leen suunnalta. Mikrilän suunnassa koneita laskeneen Sylvi Sainion mukaan yht. 60 konetta tuli kolmena ryh-mänä Suohovin pellon suunnasta eli lännestä. Myös ilmavalokuva tukee tätä lentosuuntaa. Odottamaton len-toreitti saattoi olla syynä siihen, että Simpeleeltä tullut viholliskonehavainto haluttiin varmistaa ennen häly-tyksen antamista. Riekkalassa Mauri Rastas näki koneita ensin lentävän “oikealle” Hiitolan suunnassa ja laski54 koneen tulleen takaisin Riekkalan yli. Saattaahan olla, että kaikki aallot kaartoivat takaisin Riekkalan yli.

Elisenvaaran pommitukseen 20.6.1944 osallistuneitten lentokoneitten lentoreitit ja pommitus-ten ajankohdat 42. Iv. Komppanian sotapäiväkirjan ja silminnäkijöiden kertomusten mukaan.

Viimeinen juna lähdössä EVR:sta21.9.1944.

Välirauha tehtiin 4.9.1944, ja samana päivänä käynnistyi toinen evakuointi. Se oli hiemanhelpompi kuin ensimmäinen, koska oli kesä, eikä ollut niin kiire kuin maaliskuussa 1940.Viimeinen suomalaisjuna lähti Elisenvaarasta 21.9.1944.

Kolmas pommitus 1.7.1944Viimeinen Elisenvaaran pommitus tapahtui 1.7. Klo 8.37 annetun ilmahälytyksen jälkeen.kolmisenkymmentä konetta pudotti klo 8.39 satakunta sirpalepommia ja ampui konekivääreillä.Rata-pihan ja kaluston vauriot olivat melkoiset, koska asemalla seisonut ammusjuna räjähti.Kaksi henkilöä sai surmansa. Toinen heistä oli Sylvi Sainion veli Veikko Tuomainen. Isänsä jatoisen veljensä Sylvi Sainio oli menettänyt jo tapaninpäivän 1940 pommituksessa.

Evakuointi

Viimeinen juna lähdössä EVR:sta21.9.1944.

Viimeiset lähtijät syyskuussa 1944 EVRn aseman edessä.Valde Räihän albumi