TAIDEKOKOELMIEN LUETTELO - Kalevalaisten Naisten Liitto · 2020. 3. 25. · Ervi, Aarne í õ ð ò. Ravintola Kestikartano. Arkkitehti ñ/ í õ ð ò. Kettunen, Minna î ì í õ.

TAIDEKOKOELMIEN LUETTELO

Tekstit kirjoittanut ja toimittanut Ildikó Lehtinen 2019

Koonnut korkeakouluharjoittelija Petteri Sorjonen 2016, tekstin osittain taittanut työharjoittelija Raminta Valasiniene 2019.

KESTIKARTANO (http://www.kestikartano.com)

Kestikartano oli Kalevalaiset Naiset ry:n Helsinkiin Keskuskatu 7:ään perustama ravintola. Ravintola

oli toiminnassa vuodesta 1946 vuoteen 1967 saakka, jolloin rakennus purettiin. Muutamaa vuotta

myöhemmin avattiin uusi Kestikartano Mannerheimintie 6:teen. Tämä ravintola oli toiminnassa

vuosina 1971–1975. Verkkonäyttely kertoo ensimmäisestä Keskuskatu 7:ssä sijainneesta

Kestikartanosta.

Lähteet:

Aaltonen, Susanna. Vastakkain iskettyä, vai sopuisaa yhteistyötä?: Aarne Ervin toimistoyhteisö sisustusarkkitehti Lasse Ollinkaaren näkökulmasta. Aarne Ervi – tilaa ihmiselle. Architect Aarne Ervi 1910–1977. 2010. Toim. Eriika Johansson, Juhana Lahti, Kristiina Paatero. Helsinki: Suomen rakennustaiteen museo, 84-103. Ervi, Aarne. Kestikartano. Arkkitehti 5/1946. Alajuuma, Viivi 2007. Ravintola Kestikartano – Maija Taimin suunnitteleman tuolin restaurointi. Kymenlakson ammattikorkeakoulu 2007. Käsikirjoitus. Hautajärvi, Harri. Autiotuvista lomakaupunkeihin: Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria. Helsinki: Aalto-yliopisto 2014. 260-261. https://helka.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?BBID=2635348

Kestikartano siirretään hirsinippuina varastoon. Helsingin Sanomat 4.10.1967. Mäkelä, Anneli 1984. Ken kantaa Kalevalaa − Kalevalaisten Naisten Liitto ry 50 vuotta. Jyväskylä. Puupalatsi kivimuurin sisällä. Irtaimisto huutokaupataan ensi keskiviikkona. Iltasanomat 16.10. 1967. Priha, Päikki & Svinhufvud, Leena 2019. Tekstiilitaiteilija Greta Skogster-Lehtinen. Helsinki: Maahenki.

Näyttely: Kestikartanosta catwalkille - Kalevalaiset Naiset 80 vuotta. Designmuseo, Arabian galleria. 2015.

http://www.kestikartano.com/

http://www.kestikartano.com/

https://helka.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?BBID=2635348

https://helka.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?BBID=2635348

Louhi-patsas

Mitat: korkeus ilman jalustaa 169 cm, leveys 56 cm, jalustan mitat 59,5 cm x 59 cm x 10 cm

Materiaali: pronssi

Kuvailu: Louhi, Pohjolan emäntä oluthaarikka kädessään. Kalevalaisen naisen

muistomerkkitoimikunta on käynnistänyt vuonna 1935 hankkeen Kalevalan naisen muistomerkin

aikaansaamiseksi. Patsaan aiheeksi valittiin Louhi, Pohjolan emäntä.

Merkinnät: kaiverrus Eemil Halonen 1940.

Louhi-patsas Keskikartanossa Keskuskadulla. Kuva KNL. Kuva Patrik Rastenberger 2019.

Valmistaja: Eemil Halonen

Valmistusaika: 1940–1946. Kipsipatsas valettiin pronssiin Lapinlahden valimossa 1946.

Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola Kestikartanossa näkyvästi esillä sekä Keskuskadulla 1946–

1967 että Mannerheimintiellä 1971–1975.

Muu käyttöpaikka: Kansallis-Osake-Pankin Helsinki-Aleksanterinkadun konttorin uudessa

toimistosalissa 1967. (Uusi Suomi 20.10.1967).

Kalevala Korun tehtaalla Pitäjänmäellä 1975.

Kalevala Korun Unioninkadun ja Keskuskadun myymälässä aina 2010-luvulle asti.

Myymälän muuttaessa Esplanadille vuonna 2013 patsas siirrettiin Kalevala Korun tiloihin

Pitäjänmäelle Kalevalan kartanoon.

Kirjallisuus:

Ervi, Aarne 1946. Ravintola Kestikartano. Arkkitehti 5/1946.

Kettunen, Minna 2019. Suomalaisuutta veistämässä. Eemil Halonen, nuoren kansan kuvaseppä.

Helsinki: Tammi.

Pöykkö, Kaarina 1991. Emil Halonen ja Kalevala. Halosen taiteilijasuvun jäseniä. Jyväskylän

yliopiston taidehistorian laitoksen julkaisuja 4. Jyväskylä.

Vrt. Kuopio, Eemil Halonen, Pohjolan emäntä 1940.

Nojatuoleja, 3 kpl

Mitat: korkeus 60 cm, leveys 56 cm, syvyys 48 cm

Materiaalit: puu

Kuvailu: Nojatuoli, jonka istuin ja selkänoja on pehmustettu. Puupinnat lakattu. Hankittaessa

verhoilukangas oli vaaleapohjaista kukkakuviollista puuvillaa, ja selkänojan sydämenmuotoinen

pehmuste väärin päin. Verhoilu uusittiin 2019 käyttämällä petroolin väristä villakangasta. Samalla

selkänojan tyyny käännettiin alkuperäiseen asentoon sydäntä muistuttaen. Kuva Suvi Sievilä 2018.

KNL.

Suunnittelija: Maija Taimi

Valmistaja: Vallilan Puuseppä Oy

Valmistusaika: 1945

Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola Kestikartano, Hääsali

Näyttelyt: Designmuseo 2018, Kestikartano-verkkonäyttelyn julkistamistilaisuus

Kirjallisuus: Ervi, Aarne 1946. Ravintola Kestikartano. Arkkitehti 5/1946.

Alajuuma, Viivi 2007. Ravintola Kestikartano − Maija Taimin suunnitteleman tuolin restaurointi. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun restauroinnin koulutusohjelman syventävätyö.

Matala pöytä

Mitat: korkeus 68 cm, suurin leveys 188 cm, suurin syvyys 72 cm

Materiaali: puu

Kuvailu: Pöytälevy on kaarevasti muotoiltu ja levenee toisesta päästä.

Merkinnät: pöytälevyn nurjalle puolelle piirretty kirjain ”R”

Kuva Petteri Sorjonen 2016.

Suunnittelija: Maija Taimi (?)


Valmistusaika: 1945

Alkuperäinen käyttö: Ravintola Kestikartanon pöytä

Pöytä

Mitat: korkeus 68,5 cm, leveys 55 cm, syvyys 54 cm

Materiaali: puu

Kuvailu: Pieni apupöytä, lakattua puuta. Pöytälevyn kulmat on pyöristetty.

Merkinnät: Pöytälevyn nurjalla puolella lyijykynäkirjoitus, jossa näyttäisi lukevan ”partiori /

parterre” ja suuri, lyijykynällä piirretty ympyrä.

Tarjoilua Kestikartanossa Keskuskadulla. Kuva KNL

Suunnittelija: Maija Taimi (?)

Valmistaja: Vallilan Puuseppä Oy (?)

Valmistusaika: 1945

Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola Kestikartano

Jakkaroita, 6 kpl


Materiaali: puu ja tekstiili

Kuvailu: Matalalla selkänojalla varustettu jakkara. Tummanruskeaksi petsattua ja lakattua puuta.

Verhoilukangas tummanpunaista kangasta. Kunnostus ja uudelleen verhoilu 2019.

Merkinnät: Istuimen nurjalla puolella merkit ”V” ja ”3” sekä kaksi ympyrää, jotka ovat kenties

kahdeksikko.



Valmistusaika: 1945

Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola Kestikartanon Kalevan pirtissä

Kirjallisuus:


Puujakkara

Mitat:

korkeus 52 cm, leveys 38 cm, syvyys 35 cm

Materiaali: puu

Kuvailu: Puujakkara, jonka istuinosa kaarevasti

nousee matalaksi selkänojaksi.

Kuva Suvi Sievilä 2018.

Kestikartano. Kuva KNL.



Valmistusaika: 1945

Alkuperäinen käyttö: Ravintola Kestikartanon Kalevan pirtin tuoleja

Vuoden 1976 jälkeen Kalevala Korun seppien tiloissa työkalujen laskutilana.

Kirjallisuus:


Puupenkki

Mitat: korkeus 39 cm, pituus 119,5 cm, leveys 38,5 cm

Materiaali: puu

Kuvailu: Puinen penkki. Penkin pinta lakattu, mutta istuttava pinta hyvin kulunut.

Merkinnät: penkin alla tussilla kirjoitettu merkintä ”P.2”.


Talonpoikaistuoleja, 4 kpl

Mitat: korkeus 74,5 cm, leveys 34,5 cm, syvyys 35,5 cm

Materiaali: puu

Kuvailu: Suoralla selkänojalla varustettuja maalaamattomia tuoleja. Jalat on sorvattu.

Alkuperäinen käyttö: rekvisiittana Ravintola Kestikartanossa

Kirjallisuus:

Heinonen, Jorma & Vuoristo, Osmo 1994. Antiikkikirja. Helsinki: Tammi, s. 59.

Tähtitaivas-valaisimia, 8 kpl Mitat: korkeus 19 cm, pituus 87 cm, syvyys 30 cm

Materiaali: messinki

Kuvailu: Messinkilevyistä koottu kattovalaisin, jonka laidat on niitattu koristeellisesti yhteen.

Pinnassa on tähden muotoisia aukkoja, joista siivilöityy valoa. Sisältä maalattu valkoiseksi. Kuuden

lampun kannat ja kiinnittimet.

Suunnittelija: Paavo Tynell

Valmistaja: Taito Oy

Valmistusaika: 1945

Kestikartanon Pohjolan sali. Kuva KNL.

Alkuperäinen käyttöpaikka: Paavo Tynell suunnitteli valaisimet Kestikartanon Pohjolan saliin.

Yksi valaisin alkuperäisessä kunnossa lahjoitettu vuonna 2018 Designmuseon kokoelmiin.

Kuudesta valaisimesta on poistettu valkoinen maalipinta ja valaisimet varustettu led-valoilla.

Näyttelyt: Materia ja muoto. Näkökulmia suomalaiseen muotoiluun. Näyttely

Taideteollisuusmuseossa 1999.

Kirjallisuus:

Aaltonen, Susanna 2005. Taitoa ja valoa − Paavo Tynellin valaisimet arkkitehtuurissa 1920–1950-

luvuilla. Julkaisussa Paavo Tynell ja Taito Oy. Designmuseo. Helsinki.


Lehmänkello-valaisimia, 4 kpl


Materiaali: kupari

Kuvailu: Viidestä lehmänkelloa muistuttavasta osasta koottu valaisin. Lehmänkellot on yhdestä

metallilevystä, jonka laitoja on kiinnitetty koristeellisesti yhteen niittaamalla. Kellojen yläosassa on

Tynellin valaisimille tyypillinen ”rako”, joka mahdollistaa valon ja varjon leikin. Kellot on kiinnitetty

metallilevyyn. Alkuperäisessä kunnossa, mukana lamppujen kiinnikkeet ja kannat sekä

ripustusketjut.

Pistokekytkennässä merkinnät ”2,5° 380 V 1600011” sekä ympyrän sisällä kirjain ”S”.

Suunnittelija: Paavo Tynell

Valmistaja: Taito Oy

Valmistusaika: 1945

Lehmänkello-valaisin Kestikartanon Kalevan pirtissä. Kuva KNL.


Näyttelyt: Materia ja muoto. Näkökulmia suomalaiseen muotoiluun. Näyttely


Kirjallisuus:

Aaltonen, Susanna 2005. Taitoa ja valoa − Paavo Tynellin valaisimet arkkitehtuurissa 1920–1950-

luvuilla. Julkaisussa Paavo Tynell ja Taito Oy. Designmuseo. Helsinki.


Kirnu

Mitat: korkeus 57,5 cm, halkaisija 17 cm

Materiaali: puu

Kuvailu: Korkea ja kapea kimpiastia, suussa on aaltoilevaksi muotoiltu kädensija ja sitä vastapäätä

kädensijaa matalampi pidike. Kimmet on kiinnitetty vanteilla, joista osa puuttuu.

Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola Kestikartanossa rekvisiittana


Kirjallisuus: Heinonen, Jorma & Vuoristo, Osmo 1994. Antiikkikirja. Helsinki: Tammi, s. 268.

Piimäleili

Mitat: korkeus 29,5 cm, leveys 28,5, syvyys 15 cm

Materiaali: puu

Kuvailu: Puinen soikeahko leili. Laita on koottu kimmeistä, molemmat sivulaudat ovat yhdestä

puusta. Laidan keskellä on reikä. Kantokahva on rautalangasta taivuttamalla tehty. Leili on maalattu

punaiseksi, mutta väri kulunut pois monin kohdin.

Merkinnät: etukylkeen maalattu mustalla vuosiluku 1872 (?).

Valmistus: ennen 1872


Kirjallisuus:


Piimäleili

Mitat: korkeus 29,5 cm, leveys 28,5, syvyys 15 cm

Materiaali: puu

Kuvailu: Soiheahko puinen piimäleili. Laidat ovat kimmeistä ja vahvistettu vanteilla, molemmat

kyljet yhdestä puusta. Kantohihna on kangasta.



Kirjallisuus:


Viinaleili eli nassakka

Mitat: korkeus 33,5 cm, halkaisija 18 cm

Materiaali: puu

Kuvailu: Tynnyrin muotoinen umpinainen puuastia, värjätty tummanpunaiseksi. Vanteet ja

kantokahva rautaa. Maalipinta ja maalipinnan alta paljastuva puupinta monin kohdin halkeillut.

Tynnyrissä on kaatoaukko, josta tappi puuttuu. Toisessa halkaisijaltaan pienemmässä aukossa on

puinen tappi.

Merkinnät: tynnyrin toisessa päässä vuosiluku1877.

Valmistusaika: 1877

Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola Kestikartanon rekvisiittana

Kirjallisuus:


Puumaljakko

Mitat: korkeus 93,5 cm, halkaisija suussa 34 cm,

halkaisija pohjassa 28 cm

Materiaali: puu

Kuvailu: Korkea kimmeistä tehty astia, suu muotoiltu

aaltoilevaksi. Kimmet on kiinnitetty vanteilla.


Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola

Kestikartanossa rekvisiittana

Valmistaja: astiamestari Aleksanteri Suuronen,

Jämsä

Kestikartanon alakerta. Kuva KNL.

Puumaljakoita, 4 kpl

Mitat: korkeus 81 cm, halkaisija suusta 33-34 cm, halkaisija pohjasta 28-29 cm

Materiaali: puu

Kuvailu: Kimmeistä valmistettuja puumaljakoita. Suu on muotoiltu aaltoilevaksi. Kimmet on

kiinnitetty vanteilla, joista osa puuttuu. Astiat kapenevat alaspäin.

Valmistusaika: 1945

Valmistaja: astiamestari Aleksanteri Suuronen, Jämsä



Puumaljakko

Mitat: korkeus 100 cm, halkaisija suusta 34 cm, halkaisija pohjasta 28 cm

Materiaali: puu

Kuvailu: Korkea, kimmeistä valmistettu puumaljakko. Kimmet on kiinnitetty vanteilla, joista osa

puuttuu. Suu on leikattu aaltoilevaksi.


Valmistus: 1945


Alkuperäinen käyttöpaikka: Kestikartanossa rekvisiittana

Puumaljakko

Mitat: korkeus 51 cm, halkaisija suusta 36 cm, halkaisija pohjasta 30 cm

Materiaali: puu

Kuvailu: Maljakko on tehty kimmeistä, joita on kiinnitetty vanteilla. Suu on soikean muotoinen.




Tulitikkurasiapakkaus

Mitat: korkeus 5,5 cm, pituus 8 cm, leveys 8 cm

Materiaali: kartonki ja paperi

Kuvailu: Ravintola Kestikartanoa varten valmistettu tulitikkupakkaus, jossa paperinen kääre.

Pakkauspaperin päälle on liimattu tulitikkurasian paperinen päällys, jossa sinisellä pohjalla

tyylitelty oluthaarikka ja ravintolan nimi. Pakkauspaperissa valmistajan nimi suomeksi ja

ruotsiksi: ”Porin Tulitikkutehdas Oy” ja ”Björneborgs Tändsticksfabriks AB.”


Valmistaja: Porin Tulitikkutehdas Oy

Valmistusaika: 1946–1976


Tulitikkurasia

Mitat: korkeus 2 cm, pituus 6 cm, leveys 4 cm

Materiaali: kartonki

Kuvailu: Kalevalaisen Naisen Muistomerkkiyhdistykselle valmistettu tulitikkurasia. Rasian kansi on

väriltään sininen ja teksti sekä koristekuviot ovat valkoiset. Pohja on muutamia sinisiä tahroja

lukuun ottamatta kokonaan valkoinen. Kansi ja pohja on kiinnitetty toisiinsa teipinpalalla.

Merkinnät: Kannessa teksti ”Kalevalaisen Naisen Muistomerkkiyhdistys ry”. Kannen keskelle on

lyijykynällä kirjoitettu numerosarja ”4819”.


Valmistusaika: ennen 1941

Alkuperäinen käyttöpaikka: Kalevalaisen Naisen Muistomerkkiyhdistys ry

Kantele

Mitat: pituus 540 mm, leveys 170 mm, korkeus 105 mm

Materiaali: puu

Kuvailu: Kymmenkielinen kannel. Kannessa on ristin muotoinen ääniaukko.

Merkinnät: Kanteleen sivuun on kiinnitetty metallilaatta: kantele on ostettu Tolvajärveltä 1820-

luvulla.

Valmistusaika: 1820-luku

Alkuperäinen käyttöpaikka: Raja-Karjala, Suojärvi

Käyttöpaikka Suomessa: Ravintola Kestikartano 1959–1967.

Inkeriläinen paimenhuilu

Mitat: pituus 46,5 cm, halkaisija suurimmillaan n. 2,5 cm

Materiaali: sisältä oletettavasti leppää, jota ympäröi

tuohiviilleke. Putkiontelon tulppa katajaa.

Esineen kuvailu: Puinen paimenhuilu on päällystetty

tuohinauhoilla. Yläpuolella on viisi sormiaukkoa ja

alapuolella peukalonaukko.

Merkinnät: kirjoitus ”Trepo”, joka viittaa soittimen

valmistajaan Teodor "Teppo" Repoon

Käyttö: Ravintola Kestikartanossa soittimena ja rekvisiittana

Paimenhuilut Kestikartanon Pohjolan salin seinällä. Kuva KNL.

Valmistaja: ”Teppo” Teodor

Repo (1886–1962)


Alkuperäinen käyttöpaikka:

Inkeriläinen Teppo Repo

vieraillut useasti 1950-luvulla

Kestikartanossa soittamassa ja

lahjoittanut soittimet

Kalevalaisille naisille. Kestikartanon seinällä oli koristeena alun perin viisi huilua. Niistä yksi on

lahjoitettu kanteleensoittaja ja säveltäjä Hannu Syrjälahdelle 1978.

Kirjallisuus:

Louhivuori, Jukka & Nieminen, Rauno 1954. Paimenen säveliä. Teppo Revon paimensoittusävelmiä.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 453.

Saha, Hannu 1982. Teppo Repo: repertoaari ja asema suomalaisessa musiikkikulttuurissa.

Tampereen yliopisto.

Inkeriläinen paimenhuilu

Mitat: pituus 52 cm, halkaisija suurimmillaan n. 3 cm

Materiaali: puu, tuohi

Kuvailu: Puinen huilu on päällystetty tuohinauhoilla. Yläpuolella on viisi sormiaukkoa ja alapuolella

peukalonaukko. Huiluun on sidottu nahkainen hihna ripustamista varten.

Merkinnät: ”Trepo”

Valmistaja: ”Teppo” Teodor Repo (1886–1962)


Alkuperäinen käyttöpaikka: Inkeriläinen Teppo Repo on vieraillut useasti 1950-luvulla

Kestikartanossa soittamassa ja lahjoittanut soittimet Kalevalaisille naisille. Kestikartanon seinällä oli

koristeena alun perin viisi huilua. Niistä yksi on lahjoitettu kanteleensoittaja ja säveltäjä Hannu

Syrjälahdelle 1978.

Kirjallisuus:





Inkeriläinen paimentorvi

Mitat: pituus 66,5 cm, halkaisija torven päässä 6 cm, ääniaukon kohdalla vain 2 cm

Materiaali: puu ja tuohi

Kuvailu: Tuohipäällysteinen paimentorvi, jossa viisi sormiaukkoa sekä peukalonaukko toisella

puolella.

Merkinnät: ”Trepo”,

eli Teppo Repo.

Valmistaja: ”Teppo”

Teodor Repo



Kestikartanossa soittamassa ja lahjoittanut soittimet

Kalevalaisille naisille. Kestikartanon seinällä oli

koristeena alun perin viisi huilua. Niistä yksi on

lahjoitettu säveltäjä Hannu Syrjälahdelle 1978.

Kirjallisuus:

Louhivuori, Jukka & Nieminen, Rauno 1954.

Paimenen säveliä. Teppo Revon

paimensoittusävelmiä. Suomalaisen Kirjallisuuden

Seuran Toimituksia 453.

Saha, Hannu 1982. Teppo Repo: repertoaari ja asema

suomalaisessa musiikkikulttuurissa. Tampereen

yliopisto.

Teppo Repo soittamassa Kestikartanossa. Kuva KNL.

Inkeriläinen paimentorvi

Mitat: pituus 62,5 cm, halkaisija torven päässä 5 cm, ääniaukon kohdalla 2 cm

Materiaali: sisältä runkopuuta, päällystetty tuohella

Kuvailu: Tuohipäällysteinen, päästä hivenen kaareutuva paimentorvi, jossa viisi sormiaukkoa sekä

peukalonaukko toisella puolella.

Merkinnät: ”Trepo” eli Teppo Repo.

Valmistaja: ”Teppo” Teodor Repo (1886–1962)



Kestikartanossa soittamassa ja lahjoittanut soittimet Kalevalaisille naisille. Kestikartanon seinällä oli

koristeena alun perin viisi huilua. Yksi niistä on lahjoitettu vuonna 1978 säveltäjä Hannu

Syrjälahdelle.

Kirjallisuus:





Monihaarainen kynttilänjalka

Mitat: korkeus 73 cm, suurin leveys 57 cm

Materiaali: runko puuta, haarat messinkiä

Kuvailu: Valkoiseksi maalattu kynttelikkö. Kynttelikön runko päättyy sorvaamalla tehtyyn nuppiin.

Runkoon on pujotettu kolme puurengasta, joista lähtee metallisia haaroja kannattaen puisia

kynttilänjalkoja.

Merkinnät: Pohjassa haalea leima ”Kestikartano”.

Pohjaan tarttunut myös kappale paperia, jossa on

kirjain ”p”.

Valmistaja: Kalevala Koru oy



Kirjallisuus:

Kalevala Koru oy. Taiteellisten koriste- ja tarve-

esineiden luettelo.

Paaer, G. 1946. Puhdetöitä ennen vanhaan ja nyt.

Omin käsin 4/1946.


Kynttilänjalka ”tulen synty”

Mitat: suurin korkeus 23 cm, suurin leveys 23 cm, jalustan syvyys 9,5 cm

Materiaali: puu, päällyste tuohea

Kuvailu: Kaksihaarainen kynttilänjalka muistuttaa muodoltaan juomasarvea. Se on päällystetty

tuohinauhoilla, joiden reunat on leikattu aaltoilevaksi. Toisesta jalasta päällyste osittain irronnut.

Merkinnät: Tuohinauhoihin on painettu tulen syntysanoja ja taikamerkkejä. Pohjassa Kalevala

Korun tavaramerkki.

Kuva Petteri Sorjonen.

Alkuperäinen käyttö: kynttilänjalkana Kestikartanossa

1960-luvulla tunnustuspalkkiona kalevalaisten naisten toiminnasta annettiin kalevalaiset

kynttiläjalat.

Kirjallisuus:

Kalevala Koru oy. Taiteellisten koriste- ja tarve-esineiden luettelo.

Paaer, G. 1946. Puhdetöitä ennen vanhaan ja nyt. Omin käsin 4/1946.

Kynttilänjalkoja, 2 kpl

Mitat: korkeus 38 cm, jalustan halkaisija 12 cm

Materiaali: puu

Kuvailu: Puusta sorvaamalla tehtyjä kynttilänjalkoja. Jalustat on maalattu siniseksi.

Merkinnät: Pohjassa Kalevala Korun tavaramerkki. Jalustan maalipinta hilseillyt paikoin pois.

Käyttö: Ravintola Kestikartanossa pöydillä oli useita kynttilänjalkoja tunnelmaa luomaan.

Katettu pöytä Kestikartanon Kalevan pirtissä. Kuva KNL.

Valmistaja: Kalevala Koru

Valmistusaika: 1950-luku (?)

Kirjallisuus:



Korkeita, lattialla seisovia kynttilänjalkoja, 2 kpl

Mitat: korkeus 159,5 cm, leveys 68,5 cm

Materiaali: metalli

Kuvailu: Kaksi mustasta rautaputkesta tehtyä korkeaa kynttelikköa. Runkoputken päässä on

poikittain kiinnitetty metallilevy, jossa viisi messingistä kynttilänjalkaa.

Valmistusaika 1945


Kestikartanon Pohjolan sali. Kuva KNL.

Ruskon kousa, kopio

Mitat: korkeus 49 cm, suurin leveys 31,5, halkaisija 15,5

Materiaali: puu

Kuvailu: Kalevala Korun valmistama kopio Ruskon kousana

tunnetusta juoma-astiasta. Yhdestä puusta kovertamalla

tehty kaksikorvainen astia, joiden korvat haarautuvat

koristeellisesti yhteen. Puukoristeet ovat halkeilleet ja

muutama pala on pois.

Merkinnät: Astian maljaosaa kiertävä latinankielinen

kirjoitus Samuelin kirjasta ”Cras erit vobis salus, cum

incaluerit sol” (’Huomenna te saatte avun, kuin päivä on

palavimmillansa.). Astian pohjaan on kaiverrettu Kalevala

Korun tavaramerkki.

Valmistaja: Kalevala Koru oy, luettelo 501



Kestikartano Mannerheimintiellä. Kuva KNL.

Alkuperäinen käyttö: koriste-esineenä Ravitola Kestikartanossa

Kalevalaisten naisten toimintakilpailun voittajille annettiin vuonna 1962 Ruskon koosat.

Kirjallisuus:




Ruskon kousa: http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/kokoelmat/kuukauden-esine-

2009/kousa, viitattu 20.6.2017

Näyttelyt: Ken kantaa Kalevalaa 1984, Taideteollisuusmuseo;

Pöytä koreaksi. Kattauksen historiaa, Taideteollisuusmuseo 2005;

Rauman museo 2016-2019.

Rukki

Mitat: rungon pituus 67 cm, pyörän halkaisija 60 cm, reisien leveys 52 cm, suurin pituus 100 cm,

suurin korkeus 99 cm

Materiaali: puu

Kuvailu: Vino penkki ja pyörä ovat ruskeaksi petsattua puuta, rullalaite on sorvattua ja mustaksi

maalattua puuta ja polkimet harmaaksi maalattua puuta.


Alkuperäinen käyttöpaikka: rekvisiittana Ravintola Kestikartanossa ja Liiton tilaisuuksissa

Kirjallisuus:


Vallinheimo, Veera 1956. Das Spinnen in Finnland. Kansatieteellinen arkisto XI.

Vakka

Mitat: korkeus 15, 5 cm, pituus 34 cm, leveys 17,5 cm

Materiaali: puu

Kuvailu: Kannellinen vakka. Laidat on taivutettu ohueksi höyletystä laudasta. Vakka on maalattu

ruskeanpunaiseksi ja kanteen on maalattu kolme sisäkkäistä kranssia. Kannessa punosmaiseksi

muotoilu metallinen kahva. Pohjalauta puuttuu.


Merkinnät: Kannen keskelle on maalattu vuosiluku 1841.

Käyttö: rekvisiittana Ravintola Kestikartanossa ja Liiton tilaisuuksissa

Kirjallisuus:

Heinonen, Jorma & Vuoristo, Osmo 1994. Antiikkikirja. Helsinki: Tammi, s. 280–281.

Tuohikontti

Mitat:pituus 45 cm, leveys 34 cm, syvyys 17 cm

Materiaali: tuohi

Kuvailu: Tuohisiisnoista punomalla tehty kontti. Ripustus rautalangasta.

Merkinnät: Kontin kyljessä metallilaatta, jossa teksti: RUNONLAULAJAN KONTTI. Ostettu

Suistamolla 1920-luvulla IIVANA ONOILALTA.

Valmistaja: Iivana Onoila (1842–1924), Suistamo


Alkuperäinen käyttö: Suistamo

Muu käyttö: Kestikartanon Kalevan pirtin rekvisiittana

Kirjallisuus:

Haavio, Martti 1943. Viimeiset runonlaulajat. Porvoo: WSOY.

Heinonen, Jorma & Vuoristo, Osmo 1994. Antiikkirkirja. Helsinki: Tammi, s. 493.

Valonen, Niilo 1952. Geflechte und andere Arbeiten aus Birkenrindenstreifen. Kansatieteellinen akristo IX.

Käsipeili

Mitat: korkeus 32 cm x 9 cm

Materiaali: puu

Kuvailu: Kalevala Korun valmistama puinen käsipeili. Peilin kahvaosa on koristeltu karvileikkauksin,

kuvioina heraldinen kuvio, sydän ja ruusuke. Kahvan päässä on nuppi.

Peilin lasi on rikki ja suurimmaksi osin irronnut.

Merkinnät: kahvassa Kalevala Korun

tavaramerkki.

Valmistaja: Kalevala Koru oy, luettelo 503


Kirjallisuus:

Kalevala Koru oy. Taiteellisten koriste- ja tarve-

esineiden luettelo.

Paaer, G. 1946. Puhdetöitä ennen vanhaan ja

nyt. Omin käsin 4/1946.

Kahvipannu

Mitat: korkeus 22 cm, halkaisija 27 cm

Materiaali: kupari

Kuvailu: Kuparinen kahvipannu on tehty Rauman museon mallin mukaan. Kansi puuttuu.


Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola Kestikartano, myöhemmin rekvisiittana Liiton tilaisuuksissa

Kirjallisuus:


Pieni kahvipannu

Mitat: korkeus 14 cm, halkaisija 15 cm

Materiaali: kupari

Kuvailu: Pieni kuparinen kahvipannu on tehty Rauman museon kahvipannun mallin mukaan.


Käyttöpaikka: Ravintola Kestikartano ja Liiton tilaisuudet

Kirjallisuus:


Puupönttö

Mitat: korkeus 28 cm, leveys yläosassa 20, 5 cm ja syvyys 16 cm, alaosassa leveys 26 cm, syvyys 20

cm

Materiaali: puu

Kuvailu: Soikea kimpiastia, joka kapenee ylöspäin. Kimmet on kiinnitetty metllivanteilla.


Käyttö: rekvisiittina Ravintola Kestikartanossa ja Liiton tilaisuuksissa.

Kapioarkku

Mitat: pituus 109 cm, leveys 66 cm, korkeus 50 cm

Materiaali: puu

Kuvailu: Puinen kapioarkku, raudoitettu. Etusivulla

rautainen lukko, jossa avain. Arkun kannessa ja

etusivussa kukkamaalausta, jossa valkoisia

tuhatkaunokkeja ja punaisia ruusuja. Arkun sisällä on

kannellinen sivuhylly.

Valmistaja: S. Wuorion maalamo, rest. K. F. Hilbert

Valmistusaika: 1945

Kirjallisuus:

Heinonen, Jorma & Vuoristo, Osmo 1994. Antiikkikirja. Helsinki: Tammi, s. 90–93.

Hilla Tarjanne (toim.) 2007. Seinät kertovat - Salomo Wuorio 150 vuotta.

TAIDE-ESINEET

Elias Lönnrotin muotokuva, öljymaalaus

Mitat: korkeus 85,5 cm, leveys 72,5 cm

Materiaali: maalattu kankaalle, kehykset

kultamaalilla päällystettyä puuta

Kuvailu: Elias Lönnrotin muotokuva. Maalauksessa

Lönnrot on jo melko iäkäs.

Merkinnät: Maalauksen takana kehyksissä

merkintä ”F. Ahlstedt”, joka viittaa taidemaalari

Fredrik Ahlstedtiin.


Valmistaja: Fredrik Ahlstedt

Valmistusaika: 1878

Alkuperäinen käyttöpaikka: Fredrik Ahlstedt maalasi muotokuvan vuonna 1878 Helsingin

Suomalaiselle normaalilyseolle. Oletettavasti se on päätynyt Helsingin normaalilyseosta kirjailija

Elsa Heporaudalle (?), joka toimi lyseossa. Muotokuva oli esillä Kestikartanossa 1952–1967.

Elsa Heporaudan muotokuva, pastelli

Mitat: korkeus ja leveys kehyksineen 79,5x64 cm

Materiaali: piirretty pastelliliiduilla kankaalle,

kehykset kipsiä ja puuta

Kuvailu: Muotokuva Kalevalaisten Naisten

perustajasta Elsa Heporaudasta pukeutuneena

tummaan turkkiin. Taulun kehykset uusittu 1984.


Merkinnät: taulussa signeeraus ”W-Aspa”.

Tekijä: Georg Sigurd Wettenhovi-Aspa

Valmistusaika: 1930-luvulla

Alkuperäinen käyttö: Taulun on maalauttanut kirjailija Elsa Heporaudan lapsuudenystävä

apteekkineuvos Hanna Lappalainen.

Kalevalaiset Naiset on ostanut taulun ja sijoittanut sen vuodesta 1952 lähtien Ravintola

Kestikartanoon.

Näyttely: Wettenhovi-Aspan näyttely Lohjan museossa 12.10.–10.11.1985.

Elsa Heporaudan muotokuva, öljymaalaus

Mitat

Materiaali: kangas, puu

Kuvailu: Kirjailija Elsa Heporauta nuorena, katse

suunnattuna katsojalle päin. Hänen yllään on

vaaleanpunainen pusero ja ruskea jakku.

Nutturakampaus. Soikean muotoinen puinen

kehys on kullattu.

Tekijä: Arthur Heickell Valmistusaika: 1928

Kirjailija Elsa Heporauta teetti öljymaalauksen pojilleen.

Lahjoitettu Kalevalaisten Naisten Liitolle 2017.

Elsa Heporaudan muotokuva, öljymaalaus

Mitat: korkeus ja leveys kehyksineen 118 x 99 cm

Materiaali: maalattu öljyvärein kankaalle, kehykset

puuta

Kuvailu: Öljymaalaus, joka esittää Kalevalaisen

Naisen Muistomerkkisäätiön perustajaa Elsa

Heporautaa ryhdikkäässä seisoma-asennossa kädet

lanteilla. Maalauksessa Heporaudalla on yllään

Tuukkalan muinaispuku.

Taulu kunnostettu 1984.


Merkinnät: signeeraus Hilkka Palojoki 56

Tekijä: Hilkka Palojoki

Valmistusaika: 1956

Alkuperäinen käyttö: Ravintola Kestikartano 1957–1967, 1971–1977

Kalevalaisten Naisten Liiton perustajan, pitkäaikaisen puheenjohtajan (1935–1947) ja kirjailijan Elsa

Heporaudan muotokuva paljastettiin Kestikartanossa lauantaina 27.4.1957 Kalevalaisten Naisten

Liiton vuosikokousohjelman yhteydessä.

Gretel Sommarin muotokuva, öljymaalaus

Mitat: korkeus 94 cm, leveys 81 cm


puuta

Kuvailu: Öljymaalaus, joka esittää Gretel Sommaria

yllään Perniön muinaispuku.

Merkinnät: Helny Tigerstedt 52

Tekijä: Helny Tigerstedt

Valmistusaika: 1952

Alkuperäinen käyttö: Kalevalaisten Naisten Liiton tiloissa

Taulu maalautettiin vuonna 1952 rva Sommarin 60-vuotispäivän johdosta.

Elsa Vuorjoen muotokuva, öljymaalaus

Mitat: korkeus ja leveys 75 x 61 cm, kehyksineen 89,5

x 75,5 cm


hopeamaalilla päällystettyä puuta

Kuvailu: Taulu esittää Kalevalaisten Naisten Liiton

puheenjohtajaa (1949–1954) Elsa Vuorjokea

Muinais-Karjalan puvussa.

Merkinnät: taulussa signeeraus Taimi Valjakka 1979.

Kehyksissä taitelijaliiton kortti, jossa taiteilijan tiedot

osoitteineen, teoksen tyyppi, mitat ja malli. Kehysten

sivussa myös tussilla kirjoitettu osoiteteksti ”Kulta-

kehys Töölönkatu 52” sekä kirjoitus ”WULFF”.

Tekijä: Taimi Valjakka

Valmistusaika: 1979

Elsa Vuorjoen 75-vuotispäivän kunniaksi Liitto maalautti hänen muotokuvansa. - Saatavillani

sanaset. Elsa Vuorjoen puheita ja esitelmiä 1951–86. 2014, s. 9. ; Pirta 18, 1979/1; Pirta 19,

1980/2.

Raili Malmbergin muotokuva, öljymaalaus

Mitat: korkeus ja leveys kehyksineen 100 x 84 cm

Materiaali: maalattu kankaalle, kehykset kultamaalilla päällystettyä puuta

Kuvailu: Kalevalaisten Naisten Liiton puheenjohtajan (1991–1997) Raili Malmbergin muotokuva.

Malmberg on istumassa keinutuolilla yllään sininen jakkupuku. Vrt. Raili Malmbergin hallussa on

toinen kappale samasta taulusta.

Merkinnät: signeeraus Marjatta Jokiranta 1996, kehyksissä leima ”73”.

Tekijä: Marjatta Hanhijoki

Valmistusaika: 1996

Julkistamistilaisuus Raili Malmbergin 70-

vuotisjuhlilla Helsingin Yliopiston juhlasalissa

GRAFIIKAT JA PIIRROKSET

Maisun Mitrej -grafiikka

Mitat: korkeus ja leveys kehyksineen 55 cm ja 38 cm

Materiaali: paperi

Kuvailu: Parrakas Maisun Miitrei eli Dimitri Taronen (1861–

1940) hymyssä suin.

Merkinnät: 1935 Maisun Mitrej Toivo Talvi Suistamo -32”.

Kaksi erillistä vuosilukua viitannevat aikaväliin alkuperäisen

hiilipiirroksen ja grafiikkapainoksen välillä.

Tekijä: Toivo Talvi

Valmistusaika: 1932 ja 1935

Alkuperäinen käyttöpaikka: Piirustuksenopettaja Toivo Talvi teki kuvausmatkan Raja-Karjalaan

1929–1930 ja piirsi kuvia runonlaulajista. Etsauksia on käytetty kuvituksena Martti Haavion kirjassa

Viimeiset runonlaulajat (1943).

Lahjoitettu Kalevalaisten Naisten Liitolle vuonna 2000 juhlatilaisuuden yhteydessä.

Oksenja Mäkiselkä -grafiikka


Materiaali: paperi

Kuvailu: Runonlaulaja ja itkijänainen Oksenja Mäkiselkä

itkemässä, liina vasemmalla poskella. Kehyslasi korjattu 2018.

Merkinnät: taulussa Toivo Talven signeeraus, vuosiluku -32,

paikkatiedot ”Suistamo, Äimäjärvi”sekä Mäkiselän kuolinvuosi

1946.


Valmistusaika: 1932

Alkuperäinen käyttöpaikka: Piirustuksenopettaja Toivo Talvi teki kuvausmatkoja Raja-Karjalaan

1929–1930 ja teki piirroksia runonlaulajista ja itkijöistä. Etsauksia käytetty kuvituksena Martti

Haavion kirjassa Viimeiset runonlaulajat (1943).

Marppa Tsokkinen -grafiikka


Materiaali: paperi

Kuvailu: Runonlaulaja ja itkijänainen Marppa Tsokkinen

itkemässä. Kehyslasi korjattu 2018.

Merkinnät: Toivo Talven signeeraus ja vuosiluku -32 sekä

paikkatiedot ”Tohmajärvi” ja kuolinvuosi 1935.


Valmistusaika: 1932

Alkuperäinen käyttöpaikka: Piirustuksenopettaja Toivo Talvi on tehnyt kuvausmatkoja Raja-

Karjalaan 1929–1930 ja piirtänyt runonlaulajia ja itkijöitä. Etsauksia käytetty kuvituksena Martti

Haavion kirjassa Viimeiset runonlaulajat (1943).

Kehystetty piirros Kalevalaisten Naisten lipputangon nupista

Mitat: korkeus kehyksineen 47 cm, leveys 37 cm

Materiaali: paperi

Kuvailu: Eero Rislakin alkuperäispiirros Kalevalaiset Naiset

ry:lle suunnitellusta lipputangon nupista. Kapea

hopeanvärinen kehys.

Merkinnät: Kehyksen nurjalla puolella erillisellä paperilla

Rislakin terveiset, joissa hän kertoo löytäneensä piirroksen

kätköistänsä valmistellessaan elämäntyötään käsittelevää

näyttelyä ja muistelua ajoistaan Kalevala Korulla.

Tekijä: Eero Rislakki


Kehystetty Kanteletar-grafiikka

Mitat: kuvan korkeus 12 cm, leveys 9,5 cm, kehyksineen

korkeus 33 cm, leveys 29 cm

Materiaali: paperi, kehys puuta

Kuvailu: Hanna Variksen Kantelettaren juhlavuoden kunniaksi

piirtämä grafiikanlehti. Kanteletar aineellistuu teoksessa

naisena, jonka sormista sinkoutuvat taivaalle nuotit ja

hiuksista kukkivat kasvit ja varvut.

Merkinnät: Kuvan alapuolella teoksen nimi Kanteletar, tekijän

signeeraus sekä merkintä ”E.A” – taiteilijasarjan vedos.

Tekijä: Hanna Varis

Valmistusaika: 1990

Helkanuoret lahjoittanut Kalevalaisten Naisten Liitolle Liiton 60-vuotisjuhlien kunniaksi 21.4.1995.

Kalevala Korun ensimmäinen mainosesite kehyksissä

Mitat: korkeus kehyksineen 52,5 cm, leveys 34 cm

Materiaali: paperi

Kuvailu: Kalevala Korun ensimmäinen mainosesite. Esitteen

keskiosan täyttää fraktuura-fontilla kirjoitettu mainosteksti

suomalaiselle naiselle. Vasemmassa reunassa on sarja

esihistoriallisiin esikuviin palautuneiden korujen kuvia.

Merkinnät: ”Raittiuskansan kirjapaino, Helsinki”

Hiilipiirros

Mitat: korkeus kehyksineen 31,5 cm, leveys 23 cm

Materiaali: paperi

Kuvailu: Hiilipiirros, joka esittää suurta runsaudensarvea

kantavaa naista. Muita maalauksen elementtejä ovat lehdelle

kiipeävä muurahainen sekä oikeassa laidassa liitävä

perhonen.

Merkinnät: piirroksessa tekijän signeeraus ”HV.” (Hanna

Varis?)

MITALIT

Numismaatikko, muurari Ahto Linja on lahjoittanut vuonna 1976 Kalevalaisten Naisten Liitolle

mitalikokoelmansa, joka sisälsi 83 mitalia. Niistä 33 esittää suomalaista tai Suomen historiaan

kuuluvaa naista. Vuonna 1982 Liitto hankki lahjoittajaa esittävän mitalin. Linja on julkaissut

mitalikokoelmasta kirjan Suomalaisia mitalinaisia. (Helsinki 1977 ja 1978).

Liitto on jäjestelmällisesti kartuttanut mitalikokoelmaa naisasiaa silmällä pitäen. Mitalit olivat esillä

Kalevala Korun tiloissa, mm. keväällä 1983 Kalevala Korun myymälässä. Mitaleista on myös

järjestetty näyttelyitä, mm. Lönnströmin taidemuseossa ”Suomalainen nainen mitaleissa” 1995.

(Satakunnan kansa 95).

Ida Aalberg 1857–1915. Ida Aalberg -säätiö 1968. Koko 56 mm (2 kpl)

Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 11–12.

______________________________

Wäinö Aaltonen, Sydämeni laulu 1932. Kultakeskus oy. Koko 50 x 50 mm. (1 kpl)

_____________________________

Lea Ahlborn. Sjelf-porträtt. 1826 - 1897. Koko 31mm. (1 kpl)

Ruotsin numismaattisen yhdistyksen vuosikokous 1901.

_____________________________

Roald Amundsen 1827–1928 Norge 1978. Koko 77 mm. (1 kpl)

_____________________________

Anna Berendsen-Levonius Helsingfors in memoriam + København 5.10.1911. Hendes mand lod

dette minde praege omplantet fra Finland rodfast i Danmark. Koko 51 mm. (2 kpl)

Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 14.

_____________________________

Nti Emilie Bergbom & Tri Kaarlo Bergbom 1872–1905. Emil Wikström 1905. Koko 55 mm. (2 kpl)

Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 15–16.

_____________________________

Sotilaskotiliiton puheenjohtaja Katri Bergholm 1878–1948. Pro defensoribus patriae.

Essi Renvall 1948. Hankittu 1984. Koko 55 mm. (2 kpl)

_____________________________

Elli Björkstén VI.VI. MDCCCCXXVI. Alque menti – Alque corpore.

Gerda Qvist 1926. Koko 60 mm. (2 kpl)


_____________________________

Anna Charlotta Elisabeth Blomqvist 1827 – 1901. John Munsterhjelm 1913. Koko 55 mm. (2 kpl)


_____________________________

Cond Ebba Brahe CIV Jacobstad A.D. MDCLII. Koko 56 mm.

Fabricari Navigare Carmina Cantare Nostrum. Gunnar Finne 1952.

Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 22. (2 kpl)

_____________________________

Fredrika Bremer, MDCCCI-MDCCCLXV, 1923 GQ. Gerda Qvist 1923. Koko 70 mm. (2 kpl)


Fredrika Bremer. Mores domesticos dignitatem mulieris celebravit. Laudes antiqui orbis et novi

assecuta ob MDCCCLXV. A.Lindberg 1901. Koko 31 mm. (2 kpl)

Fredrika Bremer. N MDCCCI ob MDCCCLXV. 1948

Integram vindicavit mulieribus dignitatem. Koko 46 mm. (1 kpl)

_____________________________

Minna Canth 1844–1944. Osakeyhtiö Minna Canthin perilliset 1853–1943.

Emil Cedercreutz 1944. Koko 55 mm. (2 kpl)


Minna Canth 1844–97. Oikeudettomille oikeutta, turvattomille turvaa. GQ.



_____________________________

Anni Collan GQ. S.N.L.L. S.V.O.L. SP.T.L. Isänmaan puolesta leikkien ja urheillen.



_____________________________

Alma Fohström 1856 2/1 1926. Cives Patriae Gratis Animis.

Viktor Malmberg 1926. Koko 54 mm. (2 kpl)


_____________________________

Hedvig-Hannes Gebhard. Sydäntä - päätä – kättä. Osuustoiminta.

Kalervo Kallio1952. Koko 55 mm. (2 kpl)


_____________________________

Hillevi Gyllenbögel 1.10.1904–21.6.1975, KP -75. Koko 70 mm. (1 kpl)

Maisteri Caius Gyllenbögelin lahjoitus 1980.

_____________________________

Aline Grönberg / Qvist. Labor omnia vincit. 1949. Gerda Qvist 1949. Koko 56 mm. (2 kpl)


_____________________________

Helkatyttömitali. Helkatytöt 1949–1974 Kalevalaiset naiset. Ruvetkasme – rohjetkasme – kauniissa

– joukoss, keskellä Sääksmäen Raitinristi. Börje Rajalin 1974. Koko 56 mm. (5 kpl)

Kalevalaisten Naisten Liiton hallituksen ptk 2/74 13 §: Todettiin, että helkatytö-mitali on

valmistunut ja julkistettu helkatytön 25-vuotisjuhlassa.


_____________________________

Elsa Heporauta 1883 31/8 1953. Ken kantaa Kalevalaa. Wäinö Aaltonen 1953. Koko 55 mm. (2 kpl)


_____________________________

Augusta Heurlin 1826–1888. Heurlinska Skolan i Åbo 1861. Till 100 års minnet 1961.

Jussi Vikainen 1961. Koko 55 mm. (2 kpl)


_____________________________

Sara Hildén. Aimo Tukiainen 1982. Hankittu 1983. Koko 80 mm. (2 kpl)

_____________________________

Hilma Honkanen. Pekka Kontio -70. Kultateollisuus. Koko 70 mm. Hankittu 1977. (2 kpl)

_____________________________

Emma Huber. Gerda Qvist. Plaketti, nelikulmainen, Huberin kuva reliefinä.

Mitat 115 x 76 mm. (1 kpl)


_____________________________

International Women’s Year 1975. Kolmiosainen mitali, kansi, pohja ja “sikiö”, joka muodostaa

mitalin kanssa kokonaisuuden. Kauko Räsänen 1975. Koko 50 mm. (2 kpl)


_____________________________

Metsäneuvos Kata Jouhki. Koko 80 mm. (1 kpl)

_____________________________

Kalevala 1835–1935. Kalevala 150 vuotta. Koko 80 mm. (1 kpl)

_____________________________

Elin O. Kallio – Kaarina Kari 1896–1956. Kisa - Kunto - Isänmaa. SNLL.

Kalervo Kallio 1956. Koko 56 mm. (2 kpl)


_____________________________

Elin O. Kallio 1859–1959. Kalervo Kallio Merkkikeskus. Koko 40 mm.

Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 32. (1 kpl)

Elin Kallio VI.VI.MDCXXVI / GQ. Pro Patria est dum ludere videmur.



_____________________________

Kaarina Kari 90 v. 17.12.1978. Kisakallion urheiluopisto.

Hankittu 1980. Koko 70 mm. (2 kpl)

_____________________________

Sylvi Kekkonen. Eila Hiltunen 1975. Koko 110 x 66 mm. (1 kpl)


_____________________________

Irja Ketonen. 1905-1975 Turun Sanomat Leila Hietala 1975. Koko 80 mm. (2 kpl)


_____________________________

Hilma Mathilda Keturi-Pohjanvalo. Koko 56 mm. H.Laulainen 1949. (1 kpl)


_____________________________

Armi Klemetti. Kukan sielu tuoksussa - linnun sielu laulussa. Koko 50 mm. (2 kpl)


_____________________________

Kotiliesi 50. Koti on yhteiskunnan sydän 1922–1972.

Eila Hiltunen Kultateollisuus. Koko 70 mm. (2 kpl)


_____________________________

Kotiseutuliike 100 vuotta. Koko 80 mm. (1 kpl)

_____________________________

Anna-Liisa Laitakari. Oiva Helenius 1970. Kultateollisuus. Koko 55 mm. (2 kpl)


_____________________________

Iines Laitinen, tehty Laitinen-Sandbergin 75-vuotispäivän kunniaksi.

Essi Renvall 1978. Koko 55 mm. (4 kpl)

_____________________________

Juho ja Maria Lallukka. Professori Aimo Tukiaisen suunnittelema mitali 1988, jonka on lyöttänyt

Taiteilijakoti-säätiö. Mitalin toisella puolella on Lallukan taiteilijakodin ”lapsia”. Koko 80 mm. (2 kpl)

_____________________________

Arvo Lehesmaa – Aino-Inkeri Notkola. Desdemona Othello Jago.

Raimo Heino 1972. Koko 70 mm. (2 kpl)


_____________________________

Aune Lindström. Ateneum 1928–1969. Tillander. Hankittu 1978. Koko 70 mm. (2 kpl)

_____________________________

Ahto Linja, mitalikokoelman perustaja, numismaatikko Ahti Linja.


_____________________________

Wivi Lönn 1872–1957. ARCHITECTURA. Aarre Aaltonen 1957. Koko 55 mm. (2 kpl)


_____________________________

Elias Lönnrot. Uuden Kalevalan satavuotisjuhlat 1949. Koko 55 mm. (1 kpl)

_____________________________

Sophie Mannerheim MDCCCLXII- MCMXXVIII Qvist. Ave soros misericordiae adiutrix

vulneratorum.Gerda Qvist 1936. Koko 55 mm. (2 kpl)


_____________________________

Karin Månsdotter 1550-1612. Moneta Aboensis Turku Åbo SNT 1976. 1982. Koko 58 mm. (2 kpl)

_____________________________

Kaarina Maununtytär. Turku - Åbo. Arvo Lukala 1947–48.



_____________________________

Ruusu Merikallio. Haapaveden kotimarjala 1906 KK.

Kalervo Kallio 1946. Koko 56 mm. (2 kpl)


_____________________________

Hilda Myyryläinen, hankittu 1983. Koko 110 mm. (1 kpl)

_____________________________

Joos J. Mikkola 1904–1931 Maila Mikkola. Satakuntalainen osakunta.

Ville Valgren 1931. Koko 55 mm. (2 kpl)


_____________________________

Museovirasto / Museiverket. Koko 80 mm. (1 kpl)

_____________________________

Naisten äänioikeuden 50-vuotisjuhlamitali. Ilmari Virkkala 1956.

Poltettua savea. Koko 77 mm. (2 kpl)


_____________________________

Nuorisoseuraliike 1881–1981. Aino Tukiainen. Koko 75 mm. (2 kpl)

_____________________________

L. Onerva. Eila Hiltunen 1967. Koko 70 mm. (2 kpl)


_____________________________

Reijo Paavilainen 1996. Rakastan naisiasi Modiglian. Koko 85mm. (1 kpl)

_____________________________

Larin Paraske. Kalevalaisen Naisen kunniaksi – Kalevalaiset naiset r.y. 1950.

Toisella puolella Äiti ja lapsi -aihe sekä teksti ”Niitä äitini opetti väätessänsä värttinätä.”

Essi Renvall. Koko 55 mm. (13 kpl)


_____________________________

Gerda Qvist. 1883 Arte Medallorum Patriam Illustravit 1957.

Aimo Tukiainen 1972. Koko 75 mm. (2 kpl)


_____________________________

Respublica Finlandiae LXXV annos libera. 1992. Koko 80 mm. (1 kpl)

_____________________________

Alpo Sailo 100 -vuotismuisto 14 11 1977. Kultateollisuus. Koko 56 mm. (1 kpl)

Se kansa elää, joka kunnioittaa ja vaalii esi-isien perintöä.

_____________________________

Sairaanhoitajien koulutussäätiö. Pro labore omni laude digno.

Eila Hiltunen 1955. Koko 55 mm. (2 kpl)


_____________________________

Martta Salmela-Järvinen. Ensi Kotien Liitto. Leila Hietala 1972. Koko 75 mm. (2 kpl)


_____________________________

SANL FKAF, Suomen Akateemisten Naisten Liiton 70-vuotismitali, hankittu 1982.

Koko 70 mm. (1 kpl)

_____________________________

Seitsemän veljeksen 100-vuotismitali, Aleksis Kiven seuran lyöttämä, hankittu 1970.

Koko 70 mm. (1 kpl)

_____________________________

Päivi Setälä. Ala Mater Antiquas – Amicitia Ars. RH 93. Koko 130 mm x 120 mm. (2 kpl)

_____________________________

Miina Sillanpää. Aimo Tukiainen. Hankittu 1983. Koko 83 mm. (2 kpl)

_____________________________

Maaherra Sylvi Siltanen 1976. Hankittu 1978. Koko 70 mm. (2 kpl)

_____________________________

Helvi Sipilä Fortitudo et Humanitas. Eila Hiltunen. Koko 70 mm. (2 kpl)

.

_____________________________

Alma Skog GQ. För fäder nearvet. Gerda Qvist 1937. Koko 53 mm. (2 kpl)


_____________________________

SNLL – Liisa Orko. Rytmi – kunto – kauneus 1896 – 1976. Kultateollisuus MV 119.Suomen Naisten

Liikuntakasvatusliiton mitali, tekijänä professori Liisa Orko. Hankittu 1977. Koko 70 mm. (2 kpl)

_____________________________

Sotilaskotiliitto. Essi Renvall 1970. Kultakeskus. Koko 70 mm x 60 mm. (1 kpl)


_____________________________

Ester Ståhlberg. Parvulis Litterisque Se Totam Dedidit. Teodor Schalin 1950. Koko 56 mm. (2 kpl)


_____________________________

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831–1981.Koko 56 mm. (1 kpl)

_____________________________

Anni Swan 1875–1958. Metsien kaukainen sini. Wäinö Aaltonen 1961. Koko 70 mm. (2 kpl)


_____________________________

Maila Talvio 1871–1851. Wäinö Aaltonen 1951- Koko 56 mm. (2 kpl) Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 65.

_____________________________

Aale Tynni Eila Hiltunen 1984. Magna fides avium. Tillander 62. Hankittu 1984, Minna Canthin

seuran lyöttämä mitali. Koko 70 mm. (2 kpl)

_____________________________

Elmi Tsokkinen, Essi Renvall 1976. Koko 56 mm. (18 kpl)


_____________________________

Tyyni Tuulio. Corde ci carmine. Eila Hiltunen 1978. Koko 70 mm. (2 kpl)

_____________________________

Tyyne-Kerttu Virkki. Käsi kaunihin tekevi. Maila Salonen 1987. Koko 60 mm. (2 kpl)

_____________________________

Pertti ja Helmi Virtaranta. Nina Sailo 1991.

Toisella puolella itkijänainen sekä teksti Perinteen puolesta. Koko 70 mm. (1 kpl)

_____________________________

RAHA

1994. Eesti Pank 75 - 5 Krooni. Viron kansallispankin 75-vuotisjuhlaraha, lyöty 1994. Koko 260 mm.

_____________________________

Maria Teresian hopearaha vuodelta 1780.

i. R. Imp. Hu. Bo. Reg. M. Theresia D G S.F. Archid Aust. Dux Burg Co.Tyr 1780.

_____________________________

RELIEFIT

Elsa Heporaudan reliefi

Mitat: Halkaisija 51 cm

Materiaali: pronssi

Kuvailu: Pyöreä pronssilaatta, jonka keskellä kohokuva Elsa Heporaudan sivuprofiilista.

Merkinnät: Wäinö Aaltosen signeeraus. Heporaudan kasvoja kiertää reunoja pitkin kohokuvateksti

ELSA HEPORAUTA 1883 31/8 –1953.

Tekijä: Wäinö Aaltonen

Valmistusaika: 1953 Elsa Heporaudan 70-vuotisjuhlan kunniaksi

Kirjallisuus:

Mäkinen, Anneli 1984. Ken kantaa Kalevalaa. Kalevalaisten Naisten Liitto ry 50 vuotta.

Kalevalaisten Naisten Liitto : Gummerus, s. 10.

Elsa Heporaudan reliefi

Mitat: pituus 39,5 cm, leveys 34,5 cm, paksuus 2 cm

Materiaali: pronssi

Kuvailu: Nelikulmainen pronssilaatta, jonka keskellä kohokuva Elsa Heporaudan sivuprofiilista.

Merkinnät: Wäinö Aaltosen signeeraus. eeraus


Valmistusaika: 1953, Elsa Heporaudan 70-vuotispäivän kunniaksi

Ken kantaa Kalevalaa -pronssireliefi

Mitat: pituus 39 cm, leveys 35 cm, paksuus 2 cm

Materiaali: pronssi

Kuvailu: Nuorta naista ja kanteletta esittelevä reliefi.

Merkinnät: Wäinö Aaltosen signeeraus.

Valmistaja: Wäinö Aaltonen

Valmistusaika: 1930-40

Ken kantaa Kalevalaa -pronssireliefi, pyöreä

Mitat: halkaisija 50 cm, paksuus 1,5 cm

Materiaali: pronssi

Kuvailu: Pyöreä laatta, jonka keskellä nuoren naisen pää kantele taustanaan.

Merkinnät: Yläreunaa kiertää teksti ”Ken kantaa Kalevalaa”. Naisen leuan alta erottuu Wäinö

Aaltosen signatuurimerkki.


Miihkali Perttunen, kipsireliefi

Mitat: korkeus 41, leveys 32

Materiaali: kipsi

Kuvailu: Runonlaulaja Miihkali Perttusen eli Miihkali Arhippaisen rintakuva nelikulmaisessa

laatassa.

Merkinnät: Yläreunassa kohoteksti Miihkali Perttunen, Wäinö Aaltosen signatuurimerkki


Saatu lahjoituksena 1984.

Elonkorjuu -reliefi

Mitat: korkeus 30,5 cm, leveys 54 cm

Materiaali: pronssi

Kuvailu: Naisia korjaamassa eloa sirpillä sekä miehiä ja lapsia sitomassa lyhteitä.

Tekijä: Nina Sailo

Kirjallisuus:

Kivelä, Marjut 1985. Sydämessä kalevalainen kansa − Alpo ja Nina Sailo runonlaulajien ikuistajina.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Näyttely: Nina Sailon näyttely Jugend-salissa 1995.

VEISTOKSET

Runonlaulaja Mari Onttonen, ”Tollonjoen akka”

Mitat: korkeus 31cm, leveys 16 cm, syvyys 20 cm; jalustan mitat 7 x 14 x 14

Materiaali: pronssi

Kuvaus: Mari Onttosen rintakuva. Onttosen päässä on niskasta sidottu huivi. Jalusta on marmoria.

Merkinnät: Jalustaan lisätty nimilaatat MARI ONTTONEN sekä valmistajan nimi NINA SAILO

Valmistaja: Nina Sailo

Valmistusaika: 1944

Kuvat Suvi Sievilä 2018.

Kalevalaisten naisten muistomerkkisäätiö luovutti veistoksen Elsa Heporaudan säätiölle. Säätiö

päätti sijoittaa veistoksen vuonna 1952 Ravintola Kestikartanon Hääsaliin.

Kirjallisuus:



Näyttely: Nina Sailon näyttely Jugend-salissa Uschakoffin talossa Kalevalaisten Naisten Liiton

juhlavuonna 1995

Tepposen emäntä

Mitat: korkeus 33 cm, leveys 16 cm, syvyys 20 cm; jalustan mitat 7 x 14 x 14

Materiaali: pronssi

Kuvaus: Runonlaulaja Tepposen emännän rintakuva. Naisen päässä on säpsä-päähine, niskassa

koristeellinen niskalappu. Jalusta on marmoria.

Merkinnät: jalustaan lisätty nimilaatat TEPPOSEN EMÄNTÄ sekä NINA SAILO

Tekijä: Nina Sailo

Valmistusaika: 1944




Kirjallisuus:



Näyttely: Nina Sailon näyttely Jugend-salissa 1995.

Joukenie (Jouhkenie) Kallio

Mitat: korkeus n. 33 cm, leveys 34 cm, syvyys 27 cm; jalustan mitat 17 x 23,5 x 30 cm

Materiaali: pronssi

Esineen kuvaus: Runonlaulaja Jouhkenie Kallio, tietäjä Riiko Kallion vaimo. Rintakuva. Naisen

päässä on huivi, sidottuna kaulan ympäri niskasta. Jalusta on puuta.

Merkinnät: jalustassa nimilaatta Joukenie Kallio

Tekijä: Nina Sailo

Valmistusaika: 1943




Kirjallisuus:



Näyttely: Nina Sailon näyttely Jugend-salissa Uschakoffin talossa Kalevalaisten Naisten Liiton

juhlavuonna 1995

Miku Ode

Mitat: korkeus 30 cm, leveys 13 cm, syvyys 19 cm; jalustan mitat 7 x 14 x 14 cm

Materiaali: pronssi

Kuvaus: Setu runonlaulaja Miku Ode. Naisen hiukset on punottu palmikolle, joka on kiedottu pään

ympäri. Jalusta on marmoria.

Merkinnät: nimilaatat ALPO SAILO sekä MIKU ODE


Valmistaja: Alpo Sailo


Hankintahinta: 37 000 mk

Käyttöpaikka: Ravintola Kestikartano Keskuskadulla ja Mannerheimintiellä 1952-1976, 1967-1971.

Kestikartanon Hääsalissa vuodesta 1952 lähtien.

Lahjoitettu 2018 Viron kansallismuseolle Kalevalaisen Naisen Muistomerkkisäätiön päätöksestä

1989.

Elsa Heporauta

Mitat: pronssipatsaan korkeus 29,5 cm, leveys 16 cm, syvyys 20 cm; jalustan koko 7 x 14 x 14 cm

Materiaali: pronssi

Kuvaus: Kalevalaisten Naisten perustajan Elsa Heporaudan rintakuva. Kampaus muistuttaa Perniön

muinaispuvun otsakoristetta, takaraivolla ristikuvioinen solki. Jalusta on marmoria.

Tekijä: Alpo Sailo

Valmistusaika: 1947


Hankittu Ravintola Kestikartanon tiloihin vuonna 1962.

Iines Laitinen-Sandbergin rintakuva

Mitat: korkeus 46 cm, suurin leveys 22 cm, syvyys 14 cm

Materiaali: kipsi

Kuvailu: Helkatyön luojan, lausuntataiteilijan Iines Laitinen-Sandbergin rintakuva kipsistä.

Merkinnät: teoksen jalustan taakse kirjoitettu kipsiin ”Wäinö Aaltonen”. Sivulle raapustettu

numerot 1950 (?) ja XX.




Naisen kokovartalokuva

Mitat: korkeus jalustoineen 54 cm, syvyys 27 cm, leveys 27 cm

Materiaali: kipsi

Kuvailu: Kipsiveistos esittää naista, jonka harteilla on vaippa ja päässä huntu.

Valmistaja:Wäinö Aaltonen (?)

TEKSTIILIT

Ryijy, Juhannustulilla


Materiaali: villaa

Kuvailu: Puunaisin villalangoin kudottu ryijy, jonka keskellä vihreä kuvio.

Merkinnät: Nurjalla puolella teoksen ja valmistajan nimet


Suunnittelija: Eila Annikki Vesimaa, Suomen Käsityön Ystävät

Valmistusaika: ennen 1963, oletettavasti 1950-luvulla

Käyttöpaikka: Ravintola Kestikartano

Kestikartanon sisustukseen hankittiin useita ryijyjä koko ravintolan toiminnassaoloajan. Esimerkiksi

vuonna 1949 päätettiin pyytää eri liikkeiltä, kuten Neoviukselta ja Suomen Käsityön Ystäviltä

olisivatko ne halukkaita sijoittamaan ryijyjä Kestikartanoon. Vuonna 1963 hankittiin kolme ryijyä.

Näyttely: Materia ja muoto. Näkökulmia suomalaiseen muotoiluun. Näyttely


Ryijy, Zeus


Materiaali: villaa

Kuvailu: Sinisellä pohjalla tumman- ja musteensinisiä

sekä valkoisia ristin- ja vinoneliön muotoisia kuvioita,

joista muodostuu kruunupäinen hahmo.

Suunnittelija: Ritva Puotila, Suomen Käsityön Ystävät

Valmistusaika: 1960

Alkuperäinen käyttöpaikka: Kestikartano

Kalevalaiset Naiset tukivat taidetta ja tähän

tarkoitukseen pitkät perinteet omaava suomalainen ryijy

sopi erinomaisesti. Kestikartanon sisustukseen hankittiin

useita ryijyjä koko ravintolan toiminnassaoloajan.

Esimerkiksi vuonna 1949 päätettiin pyytää eri liikkeiltä,

kuten Neoviukselta ja Suomen Käsityön Ystäviltä olisivatko ne halukkaita sijoittamaan ryijyjä

Kestikartanoon. Vuonna 1963 hankittiin kolme ryijyä.

Näyttelyt: Ritva Puotilan näyttely Designmuseossa 13.06.2003–31.08.2003

Peräpohjolan nukkaryijy

Mitat: korkeus 171cm, leveys 117 cm

Materiaali: tekstiili, villa

Kuvailu: Ryijyn suorakaiteen muotoisen keskiosan

täyttävät vihreät ja keltaiset salmiakkikuviot

punaista taustaa vasten. Keskusteemaa reunustaa

valkovihreä kehys, jota puolestaan kiertävät vielä

punainen ja vihreä kehys.

Merkinnät: Nurjalla puolella vuosiluku 1950

Valmistaja: Rovaniemen Naiskoti/käsiteollisuuskoulu

Valmistusaika: 1950

Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola Kestikartanon Hääsalin seinällä ja Kalevan pirtissä

penkkiryijynä.

Ryijy


Materiaali: tekstiili, villa

Kuvailu: vihreistä ja valkoisista

villalangoista kudottu ryijy.

Verkonsilmäryijy jäljittelee hämäläisiä

ryijyjä, joissa keskuskuvion ympärillä oli

sahalaitainen kehys.

Merkinnät: Nurjalla puolella lappu, jossa

viivakoodi ja numerosarja

Valmistaja: Suomen Käsityön Ystävät (?)


Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola Kestikartanossa Keskuskadulla ja Mannerheimintiellä

MUUT ESINEET

Sarja Kalevala Korun valmistamia haarikoita, yhteensä 4 kpl

Mitat: pienempien korkeus 7cm, halkaisija 9,5 cm, suuremman korkeus 9 cm ja halkaisija 12 cm

Materiaali: puu

Kuvailu: Kaksikorvaisia haarikoita. Kimmet on kiinnitetty vanteilla.

Merkinnät: Pohjassa Kalevala Korun leima. Suurempien pohjaan on kiinnitetty alkuperäinen

hintalappu ja tilavuus ½ l. Pienempien haarikoiden pohjassa on hintalappu ja tilavuus ¼ l .


Kaksi haarikkaa

Mitat: korkeus 13cm, halkaisija 16 cm; korkeus 12 cm, halkaisija 15,5 cm

Materiaali: puu

Kuvailu: Haarikat ovat korvallisia kimpiastioita, joissa kimmet on kiinnitetty vanteilla.

Hankkijan haarikka

Mitat: korkeus 11 cm, halkaisija 14, 5 cm

Materiaali: puu

Kuvailu: Pitkäkorvainen haarikka on kimpiastia, jonka kimmet on vahvistettu vanteilla.

Merkinnät: Laitaan on kaiverrettu teksti ”Hankkijan Haarikka”. Toiselle puolelle lyöty kolme v-

kirjaimen tapaista merkkiä. Pohjassa Kalevala Korun leima.


Kiulu

Mitat: korkeus 9 cm, halkaisija 14, 5 cm

Materiaali: puu

Kuvailu: Yksikorvainen kimmeistä koottu puuastia, jonka kimmet on kiinnitetty vanteilla. Pohjassa

kolme ”jalkaa”.

Merkinnät: Kiulun pohjassa kirjoitus ”alle uuden kurkihirren onnea ja menestystä monin verroin

toivotamme 13.9. 1971 – Iisalmen Kalevalaiset Naiset”.

Iisalmen Kalevalaisten Naisten lahja uuden Kestikartanon avaamisen kunniaksi 13.9.1971

Mannerheimintiellä.

Tuohirasia

Mitat: korkeus 14 cm, leveys 16,5 cm, paksuus 9,5 cm

Materiaali: runkopuu ja tuohi

Kuvailu: Soikea kannellinen tuohiastia. Kansi ja pohja puuta. Tuohiseen laitaan on painamalla tehty

aurinkoa muistuttavia kuvioita. Suu on vahvistettu ruskeaksi maalatulla tuohinauhalla, joka on

ommeltu kiinni. Pohja on vahvistettu sahalaitaiseksi leikatulla tuohinauhalla. Kannessa puinen

kahva.

Lentolaukku


Materiaali: muovi

Kuvailu: Sininen lentolaukku. Laidoissa valkoinen reunus. Vetoketjukiinnitys.

Merkinnät: Laukun toisella puolella valkoisella teksti KALEVALA LADIES SUOMI FINLAND ja toisella

puolella PAN AM.

Alkuperäinen käyttö: Lentolaukut teetettiin Kalevalaisten Naisten neliviikkoista Amerikan-matkaa

varten 1960.

Nukke Parikkalan puvussa

Mitat: korkeus pakkauksineen 23 cm

Materiaali: kangas

Kuvailu: Marttaliiton käsintehty nukke. Nukke on puettu

parikkalalaiseen 1820-luvun pukuun, johon kuuluvat

pitsireunainen tanu, valkoinen pusero solkineen, liivihame,

esiliina ja hartiahuivi.

Merkinnät: Kannessa valmistajan tiedot. Pohjassa Parikkalan

Kalevalaisten terveiset Kalevalaisten Naisten Liitolle.

Parikkalan Kalevalaiset Naiset lahjoittanut Kalevalaisten Naisten

Liitolle 1.8.1976.

Posliiniruusu Mitat: pituus 12 cm Materiaali: posliini Kuvailu: Valkoinen posliiniruusu juuri avautumisillaan. Unkarilaisen Herendin posliinitehtaan tuotantoa. Merkintä: Herendin ns. kolmannen luokan posliinituotteiden tehtaanmerkki sinisellä. Merkkiä on käytetty vuosien 1960–1970 -luvuilla valmistetuissa tuotteissa.

Lahjoittanut Liitolle kunniapuheenjohtaja Raili Malmberg 2019.

Muistolaatta

Mitat: korkeus 25 cm, leveys 34, 5 cm

Materiaali: kupari

Kuvailu: Kaareva muistolaatta Heimolan talosta, jossa Suomen eduskunta ensimmäisen kerran

kokoontui ja Suomen naiset saivat ensi kertaa äänioikeuden.

” Tässä huoneistossa Suomen eduskunta kokoontui ensimmäisen kerran toukokuun 23 päivänä

1907 ja piti istuntojaan toukokuun 30 päivään 1910, jolloin myös Suomen naiset ensimmäisinä

maailmassa tulivat täysivaltaisina mukaan parlamenttityöhön.”

Alkuperäinen käyttöpaikka: Heimolan talo. Kalevalaisten Naisten Liitto päätti pystyttää 1969

Kestikartanon ravintolan Heimolan taloon, Hallituskatu 15. Talo joutui rakennuskieltoon, ja

ravintolan pystyttämistä koskeva päätös peruttiin.

Vrt. Satavuoden Suomen juhlarahan (2017) arvopuolella on Helsingin keskustassa

sijainnut Heimolan talo, jossa Suomen itsenäisyysjulistus allekirjoitettiin 6. joulukuuta 1917.

Jugendrakennus toimi eduskuntatalona vuosina 1911–1931.

https://yle.fi/uutiset/3-9852561

https://yle.fi/uutiset/3-9852561

Muumimamma

Mitat: korkeus 29 cm, leveys 20,5 cm

Materiaali: sisus polyesteriä, päällys synteettisiä kuituja

Kuvailu: Muumimamma –pehmolelu, jonka presidentti Tarja Halonen lahjoitti Kalevalaisten Naisten

Liitolle Liiton järjestämien lastenjuhlien yhteydessä hyvitykseksi, koska ei päässyt itse paikalle.

Valmistaja: The Trade House A/S, valmistettu Kiinassa

Valmistusaika: 2000

Kalevalaisten Naisten Liiton lippu

Mitat: korkeus 95 cm, leveys 144 cm, tangon pituus 163 cm, halkaisija 4 cm. Tankoon liitettävää

kaksi jatkopalaa, jotka ovat pituudeltaan 174 cm sekä 140 cm

Materiaali: kangas ja puu

Kuvailu: Kalevalaisten Naisten Liiton lippu, johon kirjailtu kirjaimet KNL sekä lippua halkova vihreä

meanderinauhakuvio. Ornamenttiöhykkeen päälle on kirjottu vihervalkokeltainen kompassiruusu.

Kuviot on kirjailtu kankaaseen käsin.

Lipputanko uusittiin 1985.

Valmistuasaika: 1956

Ensimmäisen kerran käytetty Liiton suvijuhlilla 1956, ja sen jälkeen Kalevalaisten Naisten Liiton

tilaisuuksissa. Vuosien 1993–2012 välisenä aikana pois käytöstä. Viimeisen kerran esillä Tampereen

kulttuuripäivillä 2013.

Kirjallisuus:

Mäkelä, Anneli 1984. Ken kantaa Kalevalaa. Kalevalaisten Naisten Liitto ry 50 vuotta. Kalevalaisten

Naisten Liitto: Gummerus, s. 172.

TAIDEKOKOELMIEN LUETTELO - Kalevalaisten Naisten Liitto · 2020. 3. 25. · Ervi, Aarne í õ ð ò. Ravintola Kestikartano. Arkkitehti ñ/ í õ ð ò. Kettunen, Minna î ì í õ.

Documents