Suomenmetsakeskus ja-kaavoitus-jh

Metsäalan asiantuntijatalo

ASIAKKAAT - HENKILÖSTÖ - KUMPPANIT - YHTEISKUNTA

Jyrki Haatajajohtava asiantuntija, aluekehitys ja kaavoitus

Helsinkii 7. huhtikuuta 2017

• TT• Paikanpäällä 40, verkossa >50 osallistujaa• Mikki - verkko• Aineistot ja tallenne verkkoon, sijainti

ilmoitetaan sähköpostiin palautekyselyn yhteydessä

• 20 min+10 min => Kysymykset esiintyjille• Webinaarin kommentit:

[email protected]• Lounas omakustanteinen• Informatiivista päivää!

Alkuinfo

Päivänohjelma

8.30 Aamukahvi9.00 Avaus Jyrki Haataja, SMK9.10 Suomen metsäkeskus ja kaavoitus, Jyrki Haataja, SMK 9.30 Metsätalous ja kaavoitus, Harry Berg, ympäristöneuvos, YM 10.00 Metsänomistajan kaavoitusapu – Tapion tukimateriaalit,

Airi Matila, metsäasiantuntija, Tapio10.30 Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeus-

vaikutukset metsätaloudessa, Niina Riissanen, ylitarkastaja, MMM

11.00 SMK ja kaavoitus - OSAAMINEN, Jyrki Haataja, SMK

11.30 Lounastauko (omakustanteinen)12.30 Metsäkeskuksesta tietoa kaavoitusta varten –

SMK:n DIGILOIKKA, Jyrki Haataja, SMK13.00 Yleiskaavoituksen tietolähteet, Matti Holopainen,

kehittämispäällikkö ja Anne Jarva, kehittämispäällikkö, Kuntaliitto

13.30 Kaavoituksen digitalisaatio, Kari Oinonen, ryhmäpäällikkö, SYKE

14.00 Kahvitauko14.30 Kaavojen metsätalousvaikutusten arviointi, Leena Kärkkäinen,

tutkija, LUKE15.00 Liito-oravan huomioimisesta kaavoituksessa, Matti Laitio,

ympäristöneuvos, Esko Hyvärinen, ympäristöneuvos, YM 15.30 Loppusanat, Jyrki Haataja, SMK

Esityksen sisältö

1. Metsätalous ja kaavoitus -YHTEISTYÖ

2. Kaavavaikuttaminen -OSALLISTUMINEN

3. Koulutus - OSAAMINEN

4. Kaava-aineistot - DIGILOIKKA5. Metsävaratieto ja kaavoitus

6. Loppusanat

MetsäkeskuksenKaavoitusvastaavat

+ johtava asiantuntija

AMO-alueet ja kaavoitusvastaavat

Pohjoinen palvelualue (aj. Arto Sorri)Kainuu: Tuomo MikkonenPohjois-Pohjanmaa: Eeva-Liisa Repo Lappi: Ulla Huusko

Itäinen palvelualue (aj. Helena Reiman)Keski-Suomi: Seija Tiitinen-SalmelaPohjois-Savo: Seppo NiskanenPohjois-Karjala: Leena leskinen

Läntinen palvelualue (aj. Jorma Vierula)Lounais-Suomi (V-S, SK): Tapio NummiPirkanmaa: Ari LähteenmäkiEtelä- ja Keski-Pohjanmaa: Yrjö Ylkänen

Kaakkoinen palvelualue (aj. Antti Heikkilä)Kaakkois-Suomi (KL, E-K): Pekka VainikkaEtelä-Savo: Antti Heikkilä

Eteläinen palvelualue (aj. Karen Wik-Portin)Österbotten – Pohjanmaa: Göran ÅdjersHäme (P-H, K-H): Jouni RantalaUusimaa: Karen Wik-Portin

1. Metsätalous ja kaavoitus - YHTEISTYÖYhteistyön parantaminen kaavoittajien kanssaHyvien käytäntöjen korostaminen ja levittäminenPäällekkäisyyksien poistaminen MRL-MLAlan yhteiset hankkeet

2. Kaavavaikuttaminen - OSALLISTUMINENOsalliseksi pääseminen (MO, SMK, muut)Resurssit (huom. yhteistyön merkitys)Vaikutusten arviointiYhteistyöverkon luominen

3. Koulutus - OSAAMINENKaavoitusvastaavien ja METAn peruskoulutus väh. 1 krt/v.Kaavoittajien koulutusMetsätoimijoiden koulutus (EU-hanke?)Koulutuksen yhteistyöViestintä

4. Kaava-aineistot - DIGILOIKKAKaikki kaavat SMK käyttöön sähköisen rajapinnan kautta

Kaavoituksen kehittämiskohteet

1. Metsätalous ja kaavoitusYHTEISTYÖ





Kehittämiskohteet

2016Metsämaa kaavoituksessa (MEKA) –hankkeessa (YM) kaivetaan konkreettisia ehdotuksia MRL:n uudistamiseen, jotta käytännöt olisivat toimivammat ja turhaa päällekkäistä ohjausta karsitaan.

Metsänomistajan kaavoitusapu / TapioMetsänomistajien neuvonta-aineisto ja toimintamalli kaavavaikuttamiseen.

2017Metsätalous ja kaavoitus –hanke / Tapio (MMM)Tavoitteena on lisätä kuntien kaavoituksesta vastaavien luottamushenkilöiden ja toimihenkilöiden sekä kaavoituskonsulttien tietotaitoa kaavoituksesta alueilla, joilla sovelletaan metsälakia.

Metsävaikutus –pilotti (MMM)Metsätalouteen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin kehittäminen kuntakaavoissa.

MaakuntauudistusSMK rakentaa hyvää ja toimivaa yhteistyötä uusiin maakuntiin kaikkialla Suomessa. (mm. maakuntakaavoitus- ja kuntien kaavoituksen ohjaustehtävä) Yhteistyö myös maakuntien toimijoiden kanssa.

Metsätalous ja kaavoitus -YHTEISTYÖ


Miten mukaan?





Kehittämiskohteet

SMK lausunto MRL muutoksesta”Metsätalouden kannalta keskeisin muutos on maisematyöluvan poistaminen yleis-kaavojen maa- ja metsätalousvaltaisilta alueilta (128 §). Ranta-asemakaava-alueita maisematyölupavaatimus koskisi jatkossa vain, jos niitä koskevassa ranta-asemakaavassa erikseen niin määrätään. Lainsäädäntöjen päällekkäistä ohjausta vähentäisi lisäksi maisematyölupavaateen poistaminen M-alueita vastaavasti myös V-alueilta , joilla M-alueiden lailla Metsälaki on voimassa.

Lakimuutoksessa esitetään 63 § ja 64 § poistamista. Monet metsänomistajat ovat kokeneet hankalaksi saada riittävän ajoissa tietoa omia maitaan koskevasta kaavoitus-prosessista. Tämä koskee erityisesti metsänomistajia, jotka eivät asu samalla paikkakunnalla, kuin heidän metsätilansa sijaitsee. Suomen metsäkeskus katsoo, että kaavoitukseen liitt yviä osallistumis- ja tiedonvälitysmenettelyjä ei tule heikentää .”

Tavoitteet ja tulokset 2016

Tavoite 2016 Tot. 1-8 Tot. 1-12

SMK Maakuntakaava ja niiden vaihekaavoihin osallistuminen % 100 100 100

SMK Metsätaloudelle tärkeisiin yleiskaavoituksiin osallistuminen kpl 5045 45

Pohjoinen Itäinen Läntinen Kaakkoinen Eteläinen SMK

Lappi PK EKP ES Ra yht.

PP PS Pi KaS Häme

Kainuu KS LS Uusimaa

Maakuntakaavat, tavoite 100 100 100 100 100 100

toteuma 100 100 100 100 100 100

Yleiskaavat, tavoite 10 10 10 10 10 50

toteuma 5 9 9 9 13 45

Kaavavaikuttaminen MRL kokonaisuudistus

Lähde: http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Maankayton_ja_rakentamisen_valmisteilla_oleva_lainsaadanto/Maankaytto_ja_rakennuslain_uudistus/Maankaytto_ja_rakennuslain_uudistus(42391)

(Seuraava esitys)

3. Koulutus -OSAAMINEN

Perusasiat kuntoon?





Kehittämiskohteet

Metsätalous ja kaavoitus –Skogsbruk och planläggning –

hanke Uudellamaalla

• Hankkeen toteutusaika 1.3.2017-31.12.2018• Projektipäällikkö Mika Salmi

aloittaa 10.4.2017 • Koulutusta toimijoille ja kaavoittajille• Budjetti 150 000 € (noin 2 vuotta)• Mukana Uudellamaalla:

o Södra skogsreviret rfo Länsi-Uudenmaan metsänhoitoyhdistys ryo Uudenmaan metsänhoitoyhdistys ryo MTK-metsälinja/Uusimaa o Nylands svenska producentförbund rfo MTK-Uusimaao Luonnonvarakeskus (Luke)

Metsätalous ja kaavoitus -hanke

• Uudenmaan metsäohjelman keskeisenä tavoitteena on vaikuttaa kaavoitukseen niin että metsäsektorin toimintaedellytykset paranisivat.

• Avaintavoite: Kaavoituksessa ja maisematyölupabyrokratiassa otetaan metsätalouden tarpeet huomioon helpottamalla metsien käyttöä kaavoituksen aikana ja kaavoitetuilla alueilla.

Metsätalous ja kaavoitus -hanke

1. Uudenmaan metsiä hoidetaan hyvin metsäohjelman mukaisesti : Uudenmaan metsien kestävä hoito ja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde.

2. Yhteistyö kuntien maankäytön suunnittelijoiden ja metsätalouden eri toimijoiden välillä tiivistyya. metsäsektorin ja sen tarpeiden tuntemus kuntasektorilla lisääntyyb. metsänomistajien ja metsäsektorin toimijoiden tietämys

maankäytön suunniteluprosessista ja sen mahdollisuuksista lisääntyy

c. toimijat arvostavat ja pitävät tärkeänä maankäytön suunnitteluun osallistumista

3. Työstää mallia jolla kuntien ja metsäsektorin toimijat pystyvät tekemään hyvää ja tahokasta yhteistyötä kaavoitusprosessin aikana

4. Edistää kaavoitustiedon leviämistä ja hyödyntämistä esim. Suomen ympäristökeskuksen Liiteri-palvelun kautta

Metsätalous ja kaavoitus -hankkeen tavoitteet

A. Kuntien yleiskaavatilanteen kartoitusB. Kaavoittajien ja metsäsektorin toimijoiden tapaamiset

kunnittain tai kuntaryppäittäin – tutustuminen ja tilannearvio

C. Alueen metsäammattilaisten koulutusD. Kuntien ja konsultointiyritysten henkilöstön ja kuntien

lautakuntien jäsenten tiedon kartuttaminenE. Alueen metsänomistajien koulutus F. Yhteistyömallin luominen kuntien ja metsäsektorin

välilleG. Osallistuminen messuille ja muihin tapahtumiinH. ViestintämateriaaliI. Tiedottaminen

Metsätalous ja kaavoitus -hankkeen toimenpiteet

Projektipäällikkö Teuvo Taura

Metsäbiotaloutta kestävästi Pirkanmaalla -

tiedonvälityshanke

Hankkeen rahoitus ja aikataulu• Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun

kehittämisohjelman 2014-2020 mukaisia tavoitteita• Toteuttamisaikataulu

› 1.9.2016-31.8.2019 ( 3 vuotta) (toteutus alkanut v. 2017 puolella)

• Projektipäällikkö on Teuvo Taura sijoituspaikkanaan Näsilinnankatu 48 D, Tampere

• Yhteystiedot: [email protected] p. 0400-298652

• Hankkeen rahoittaa (281 000 €) Pirkanmaan ELY-keskus

Taustaa• Uudet biotalouden investoinnit lisäävät puunkäyttöä• Uusimman metsäohjelman mukaan hakkuita voidaan lisätä

miljoonalla kuutiolla vuodessa => edellyttää panostusta mm. talousmetsien luonnonhoitoon ja vesiensuojeluun

• Julkinen rahoitus metsien suojeluun vähenemässä• Kaavoitus hankaloittaa metsätalouden harjoittamista

osittain tarpeettomasti ja aiheuttaa lisäkustannuks ia• Metsätalouden huomioon ottavalla kaavoituksella

voimme turvata metsätalouden toimintaedellytykset

Hankkeen päätavoitteet• Metsätalouden vesistöhaittojen vähentäminen• Talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen ja

metsätalousmaan kaavoituskäytäntöjen kehittäminen

Toimenpiteet luonnonhoidon kehittämiseksi

• Neuvonnan ja tiedottamisen keinoin vaikutetaan siihen, että luonnonhoito integroidaan kokonaisvaltaisesti metsänhoidon kaikkiin vaiheisiin› Monimuotoisuutta hoidetaan puuntuotannon rinnalla› Luodaan yhteyksiä luontokohteiden välille hyvällä talousmetsien

luonnonhoidolla› Olemassa olevat suositukset otetaan laajasti käyttöön› Monimuotoisella metsänhoidolla lisätään maisema-, luonto- ja

virkistysarvoja› Metsäalan toimijat oppivat tunnistamaan luonnonhoidon monet

mahdollisuudet ja metsänomistajat osaavat kysyä niitä palvelujen tarjoajilta

› Tuhkalannoitus osaksi kiertotaloutta› Kaavoitus ei saa rajoittaa metsätaloutta

Hankkeen kaavoituskäytäntöjä koskevan

kehittämisen määrälliset tavoitteet

Seminaarit kaavoituskäytännöistä 3Maastoretkeilyt toimijoille, sidosryhmille ja kaavoittajille 3

(Seuraava esitys)

Esityksen sisältö





6. Loppusanat

4. Kaava-aineistot SMK:n DIGILOIKKA

Miksi ei nyt heti?





Kehittämiskohteet

• Kaikki kaavat oltava saatavissa vektorimuodossa avoimen rajapinnan kautta

• Erityisesti kaavoittajan etu• Kaava saatavilla => ohjaa maankäyttöä kaavan

tavoitteen suuntaan• Käyttäjän automaattitarkastukset• Kaava voimaan, kun se on saatavilla rajapinnasta?

• Yhtenäiset merkinnät• Valtakunnalliset toimijat (SMK, yhtiöt jne.)• Yhteistyö naapurikuntien / maakuntien kanssa

• Yhtenäiset määräykset• Kaavamääräysten sisältöä harmonisoitava• Määräykset oltava mukana digiloikassa• Maanomistajan oikeusturva - yhdenvertaisuus

DIGILOIKKA

Yleiskaavat SMK:n Aarnissa

Yleiskaavat Aarnissa

Suunnittele, asioi, löydä töille tekijä, tarjoa

palveluita.

Veikko Iittainen

10.4.2017

43

11,6 milj.hehtaaria metsätietoa palvelussa

76 484 metsänomistajaa on käynyt palvelussa

394 toimijayritystä palvelussa mukana

2 065 toimijaa käyttää palvelua

2,8 miljoonaa ha toimijoiden saatavilla

321 000 suostumusta toimijoiden saatavilla

Metsään.fi-palvelu lukuina

10.4.2017

44

Karttatasoilla näkyviin

tilan teemoituksia ja

myös mahdolliset

luontokohteet.

Voit katsella

kuviokohtaisesti

metsänomistajan

metsätilatietoja hoito-

ja hakkuutöiden osalta.

Yleiskaavat Metsään.fi-palvelussa

• Aineisto tuodaan rajapinnan kautta SYKE:n

Liiteri-palvelusta• Aineisto on yhteneväinen Liiteri-palvelussa olevan aineiston kanssa

• Aineistossa• Yleiskaavojen digitoidut ulkorajat

• Skannatut ja georeferoidut (paikkatietoon sidotut) paperiset

yleiskaavakartat

• Teemayleiskaavojen digitoidut ulkorajat

• Skannatut ja georeferoidut paperiset teemayleiskaavat

10.4.2017

45

Yleiskaavat Metsään.fi-palvelussa

• Näkyviin kartalle, taustalle voi valita joko

maastokartan tai ilmakuvan

• Info-työkalu, jolla kaavoista saa lisätietoja

näkyviin, koska kaikki kaavat ovat

merkinnöiltään erinäköisiä ja määräykset

erilaisia

• Toteutuksen aikataulua suunniteltu

loppuvuodelle

10.4.2017

46

5. Metsävaratieto ja kaavoitus

Metsätieto kaavoituksen taustalla

Metsätietolain perusteella • Metsäkeskuksen tietojärjestelmään eri lähteistä

saatava tieto tulee osaksi tietojärjestelmää ja siihen sovelletaan metsätietolakia.

• Kaavoittaja voi pyytää metsätietoja Metsätietolain 8§:n mukaisesti viranomaistehtävänsä hoitamista varten ”Tietojärjestelmän julkisia tietoja voidaan luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla viranomaisille tai viranomaistehtäviä hoitaville tahoille laissa säädettyä tehtävää tai velvoitetta varten.”

• Tietojen luovutuksen pitää tapahtua metsätietolain mukaisessa menettelyssä.

Metsävaratieto – miksi ja miten?

Yleisimmin kaavoitusta varten pyydetty tieto:

• Metsälain 10 §n kohteet• Haaste aineiston osalta:

o 10 §:n metsätiedon laatu on tällä hetkellä työn alla uutta metsätietolakia odotellessa.

o Metsävaratietokannassa olevat tiedot on kerätty 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa suoritetussa erilliskartoituksessa sekä alueellisen metsäsuunnittelun yhteydessä 2000-luvulla.

o Tällä hetkellä uusia kohteita ei kartoiteta systemaattisesti, vaan niitä tulee esille muun toiminnan kuten metsänkäyttöilmoitusten tarkastusten tai ympäristötukisopimusten valmistelun yhteydessä.

o Oletus on, että kaikki kohteet eivät ole tietokannassa ja tämä ei vapauta metsälain noudattamisesta.

Metsävaratieto – mitä?

Metsälain 10 §n kohteet• Tietohuoltotyö menossa esim.:

o Elinympäristötiedon tasalaatuisuuso Pyritään löytämään selkeät virheet

• Sijaintitieto• Koodisto

o Lakimuutosten vaikutukset• Osa korjauksista voidaan tehdä sisätyönä, osa taas

vaatii maastotyötä. Maastossa tapahtuva tietohuolto tulee kestämään vuosia, sillä siihen eri ole osoitettu erillisiä resursseja.

• Koska kaikki kohteet eivät ole tietokannassa, tulee kaavoittajan suhtautua aineistoon sen mukaisesti.

• => 10§ kohteet huomioitava metsätaloudessa joka tapauksessa kaavoista tai SMK:n paikkatiedoista rippumatta

Metsävaratieto – mitä?

ZONATION

ZONATION –diat Antti Leinonen, SMK

54

• METSO-ohjelmaa toteutetaan METSO-elinympäristöissäluonnontieteellisten valintaperusteiden avulla ja metsänomistajien vapaaehtoisesti tarjoamilla kohteilla– Tavoitteena, että ohjelman

toimenpiteet suuntautuvat kustannustehokkaasti ja metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti

– Toimenpiteitä voidaan kohdentaa siten, että ne tukevat monimuotoisuuden turvaamisverkoston kehittymistä, esim.• kohteiden rajaaminen• luonnonhoito yms.

+ Metsikön sijoittuminen alueelle rakentuvassa monimuotoisuuden turvaamisverkostossa

Metsikössä havaittavat luonnonarvot, esimerkiksi lehtokasvillisuus

METSO-ohjelman tavoitteiden kannalta on perusteltua tarkastella yksittäistä kohdetta paikanpäällä havaittavien luonnonarvojen sekä monimuotoisuuden turvaamis-verkoston kehittämisen näkökulmasta

Pienialaiset (yksittäisen lakikohteen keskikoko Etelä-Savossa 0, 44 ha) kohteet eivät usein yksinään riitä elinvoimaiselle paikallispopulaatiolle, lisäksi tarvitaan arvokkaiden rakennepiirteiden säi lymistä ja kehittymistä edesauttavaa luonnonhoitoa ympäröivissä talousmetsissä

TAUSTA

55

ZONATION• Ekologiset päätösanalyysi-

ohjelmistot, esimerkiksi Zonation, ovat päätöksentekijän apuvälineitä

• Tunnistetaan paikkatietoaineistojen avulla luonnonarvoiltaan merkittävimmät alueet ja vähämerkityksiset alueet

55

Tulosrasteri ilman kytkeytyneisyyttä arvokkaisiin elinympäristöihin ja suojelualueisiin

Tulosrasteri, jossa on huomioitu kytkeytyneisyys arvokkaisiin elinympäristöihin ja suojelualueisiin

• Ei yhtä ”oikeaa vastausta”, – Kuvaa avoimessa prosessissa sovittujen

monimuotoisuusarvojen suhteellista jakautumista yli koko maiseman

– Erilaisia analyysiversioita rakentamalla voidaan vastata eri kysymyksiin

– Sama alue voi saada eri analyysiversioissa erilaisen monimuotoisuusarvon

• Tulokset yhtä hyviä kuin aineistot– Laadukkaat ja maantieteellisesti kattavat

aineistot keskeisen tärkeitä

Monimuotoisuuden jakautuminenValue

Suuri monimuotoisuusarvo

Pieni monimuotoisuusarvo

56

Analyysiin valitut piirteet

• Lähtökohtana kasvupaikkatyyppi (luokka) ja sillä kasvavan puuston laatu ja määrä (laatu)

• Kuinka paljon ja minkä laatuista puustoa ja minkälaisella kasvupaikalla– Pieniläpimittaista mäntyä 200 m 3

kuivahkolla kankaalla?– Järeää lehtipuuta (muu kuin koivu)

50 m3 lehdossa?

Aineistopiirre 1….24

Läpi

mitt

a

Tila

vuus

57

Arvottamisen perusperiaatteet• Lähtökohtana elinympäristön (kasvupaikka) laatu• Monimuotoisuuspiirteiden käsittelyn perussäännöt, Zonation: missä järjestyksessä

soluja poistetaan huonommasta parempaan

Diamondin mukaan

Zonationin laskentasääntöjä

• ”Lokaali” arvo esim. lahopuun määrä• Painot• Erilaiset kytkeytyvyydet piirteiden välillä tai mää riteltyihin alueisiin

58

Painot

• Painoja käytetään, kun halutaan painottaa jonkin piirteen monimuotoisuusarvoa perustellusta syystä

• Ravinteisuus nostaa monimuotoisuusarvoa– Elinympäristön hyvyys lajiston

näkökulmasta– METSOn tavoitteet– Esim. järeä lehtipuu on arvokkaampaa

lehdossa kuin tuoreella kankaalla• Jonkin piirteen harvinaisuus ei vaikuta

painoihin (huomioidaan sisäisesti)

59

Analyysivariantit

• 4. Paikallinen laatu, hakkuut, painot, ja elinympäristöjen välinen kytkeytyvyys

Arvon suhteellinen jakaantuminen

<VALUE>

0-5

5-10

10-15

15-20

20-25

25-30

30-35

35-40

40-45

45-50

50-55

55-60

60-65

65-70

70-75

75-80

80-85

85-90

90-95

95-100

• Hyvä apuvälinen arvokkaiden alueiden kartoittamaan annettujen piirteiden ja niiden painoarvojen mukaisten alueiden löytämiselle

• Tulos riippuu lähtöoletuksista ja vaihtelee niiden mukaan

• Hyvää taustatietoa, mutta kaavoituksessa päätökset tehtävä tarkemman maastotiedon perusteella

• Aineistoa käytettäessä pitää julkaista myös lähtöoletukset ja käytettyjen aineistojen alkuperä

ZONATION

Webinaari 21.4.2017 klo 9.00 – 11.00

• Metsäkeskuksen tuottaman metsävaratiedon laatu

• Metsävaratiedon laatu esimerkkikohteilla• Hila- ja kuviomuotoinen metsävaratieto

• Ilmoittaudu maksuttomaan webinaariinverkkosivuillamme viimeistään pe 7.4.2017.

Metsävaratieto – mitä, miksi ja miten?

Metsävaratiedon laatu - webinaari

Perusasiat kuntoon?

Webinaari 21.4.2017 klo 9.00 – 11.00

• Metsäkeskuksen tuottaman metsävaratiedon laatu

• Metsävaratiedon laatu esimerkkikohteilla• Hila- ja kuviomuotoinen metsävaratieto

• Ilmoittaudu maksuttomaan webinaariinverkkosivuillamme viimeistään pe 7.4.2017.

Metsävaratieto – mitä, miksi ja miten?

(Seuraava esitys)

Esityksen sisältö





6. Loppusanat

6. Loppusanat

Miten eteenpäin?

• Koulutukset hankkeissa erityisesti syksyllä 2017

• Liiteri –kaavapalvelun (SYKE) käyttöönotto Metsään.fi –palvelussa ja tähän liittyvä koulutus

• Aktiivinen osallistuminen jatkossakin, alueilla kaavoitusvastaavat (elinkeinopäälliköt, aluejohtajat)

• Valtakunnalliset lausunnot ja työryhmät• MRL uudistaminen!• Yhteistyö• (Twitter)

Jatkotyö

Kiitos!ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT - YHTEISKUNTA

Suomenmetsakeskus ja-kaavoitus-jh

Education