Stadion 04-2015

1

StadiON4/2015

Kohti kamarin 63. toimintavuotta!

3

Pääteema

Tässä lehdessä

StadiON 4/2015 Helsingin Nuorkauppakamari ry:n jäsen- ja sidosryhmälehti

JULKAISUPVM 30.12.2015LEVIKKI 300kpl

PAINOPAIKKAPainonet Oy, Helsinki

PÄÄTOIMITTAJA Jouni Tiilikainen

TAITTAJA Leea Tolvas

JULKAISIJA Helsingin Nuorkauppakamari ry (1019961-5)

TOIMITUSKUNTA Rauli Forsblom, Riikka Hakanen, Heini Huotarinen, Uku Jaatinen, Heidi Jäntti, Minna Koivisto, Heikki Liukkonen, Hanna Pasanen, Janne Puurunen, Satu Ramsland, Veera Ruopio, Taija Sadornil, Kalle Saarikannas, Lauri Tolvas, Michaël Vanamo, Saku Viita-aho

KANSIKUVA Hanna Pasanen (PRES 2014), Lauri Tolvas (PRES 2016) ja Riikka Hakanen (PRES 2015) hallitusakatemiassa Vantaan Flamingossa

Vuoden Poliisi valittiin jo 40.kerran..... 35

Vaalikokous: hallitus kamarin 63.toimintavuodelle......... 40

100-vuotismaailmankokous Kanazawassa..... 42

Pääkirjoitus...........................Vuoden Nuori Johtaja.......... Aurinkokuninkaan opissa...Tapahtunutta & tulevaa.......Pressan palsta......................Hallituspalsta......................Vierailu: SLUSH....................Menestystä myyntitaidosta.. Vuoden Nuori Menestyjä.....Miten elää ilman rahaa?.......Emotional Mastery & Deep. Mind Discovery................Multi-Twinning Weekend.... Hakukonemarkkinoinnin ABC...................................Tuottava Idea.........................Ketteryyttä ja vuoropuhelua kumppanuuksien rakentamiseen.................Politiikkaa ja pitkiä käytäviä.Kehity koulutajana................

456891012141516

1718

29

20

212224

Oppiminen ei ole pelkkää leikkiä...Terveisiä koejäseniltä!.................#KohtiKorkeuksia........................Aluepalsta....................................Tunteet, äly & mieli.....................Espoon Nuorkauppakamari........

282930313233

Senaattorin tervehdys.................Twinning: JCI Stockholm...........

4850

44

Nuorkauppakamaritoiminta näyttäytyy ulos-päin monesti epäselkeänä. Mielikuva on voinut muodostua Iltalehden Aarno Laiti-sen kolumneista, joissa nuorkauppakamari on esitelty poliittisena peitejärjestönä. Tämä ei pidä paikkaansa. Kuvan kirkastamista on usein myös vaikeuttanut kamaritoiminnan hajanaisuus – kaikille löytyy kaikkea. Katto on korkealla ja seinät leveällä. Kuvan kirkastamiseksi päätimme panostaa omaan kamarilehteen noin vuosi sitten. Jäsenlehden kautta toimintaa on esittelty niille, joille kamaritoiminta on tuntema-ton asia. Lisäksi kiireisimmät jäsenet ovat

voineet lukea tapah-tumista jälkikäteen, jos eivät itse ole päässeet osallistumaan.

PääkirjoitusNäin vuoden mittaan olemme onnistuneet hyvin pienellä tiimillä ja yhteistyökump-paneiden avulla tuottamaan neljä painet-tua 50-sivuista lehteä. Valittu konsepti on ollut menestyksekäs. Keskeinen onnis-tumisen edellytys on ollut erillisen päätoi-mittajan viran perustaminen. Lehtijuttujen kerääminen jäsenistöltä ja toiminnan paik-kailu on harrastetoiminnassa päätoimista työtä.

Lehden on taittanut ja postittanut tiedotta-jan työn lomassa Leea Tolvas; keskinäinen yhteistoimintamme on vuoden aikana hit-sautunut saumattomasti yhteen. Kamarin jäsenten panos lehtijuttujen kirjoittamisessa on ollut täysin välttämätön; KIITOS kaikille lehteen kirjoittaneille! Lehtijuttujen kirjoit-tamisessa erityisesti Minna Koiviston apu on ollut suuri, ja ilolla pääsemme seuraamaan lehden jatkoa hänen alaisuudessaan vuoden 2016 tiedottajana!

Oppimiskokemuksia kuluneelta vuodelta

Vuoden mittaan päätoimittajan roolissa olen päässyt verkostoitumaan lukuisten sell-aisten henkilöiden kanssa, joiden kanssa en ehkä olisi koskaan ollut muuten tekemisissä. Lehtijuttujen pyytäminen on hyvä “teko-syy” tutustua uusiin ihmisiin. Toivottavasti näistä joistakin tulee vielä hyviä ystäviä.

Päätoimittajana olen oppinut lehden toimittamisen olevan projektin hallintaa. Projektin hallinnassa excel-taulukot ovat olleet avainroolissa. Onnistunut projektin-hallinta luo uskoa omiin kykyihin, mikä tulee kantamaan hedelmää myös työelämässäkin. On helpompi ottaa haasteita vastaan heti kun niitä on tarjolla.

Jouni Tiilikainen

5

Projektitoiminnan lisäksi lehtijuttujen kirjoittaminen on lisännyt osaamistani monista aihealueista, joista en ollut aiemmin tietoinen. Lehtijuttujen kir-joittamista suosittelen kaikille, jotka haluavat “drillata” osaamistaan!

Vuosi ei ole kuitenkaan ollut pelk-kää riemuvoittoa vaan haasteita on riittänyt. Ihmisten motivaatiotaso on vaihdellut voimakkaasti ja sovituista asioista ei ole aina pidetty kiinni. Vai-kka välillä kärsivällisyyttä on koeteltu, on vuoden aikana ollut mahdol-lisuus saada näkemystä esimiestoi-mintaan. Työelämässäkin ihmisten motivaatiotaso ja toimintatavat vaihtelevat. Tiettyihin projekteihin ja tehtäviin täytyy valita oikeat ihmiset. Osaamista voi kerryttää mutta toisen ihmisen asennetta ei voi muuttaa. Näin jälkikäteen katsottuna heit-täytyminen päätoimittajaksi on ollut huomattavasti kokonaisvaltaisempi oppimiskokemus kuin mitä alkuvuo-desta olisi uskonut. Ulkoapäin tätä kokemusta ja oppeja ei voi nähdä, ellei niistä kerro. Vuoden aikana oppi-miskäyrä on alkanut osoittamaan jo tasaantumisen merkkejä. Kamari-toiminnan luonteeseen kuuluukin siirtyminen seuraaviin tehtäviin vuo-den mittaisen ajanjakson jälkeen. Haluan kiittää kuluneesta vuodesta tie-dotustiimissämme toimineita ja lisäksi kaikkia vapaaehtoisia, jotka tekivät pyyteetöntä työtä kamarilehden eteen. Mukavia lukuhetkiä vuoden 2015 viimeisen Helsingin Nuorkauppakama-rin jäsenlehden parissa!

päätoimittaja 2015,koulutusvastaava (IND) 2016

Nyt kävi niin, että kamarimme ehdotti ehdotti Vuoden Nuori Johtaja -kilpaan Tiina Alahuhta- Kaskon, ja hän voitti koko kilpailun! Tähän Tiinan hienoon suoritukseen kuuluu kiitos meidän Tii-nalle - kiitos Tiina Laurila, kun ilmoitit tämän kelpo ehdokkaan tasokkaaseen kisaan mukaan :)

Ja ohimennen sanoen: Olen Saku Viita-aho, HNKK:n melko tuore täysjäsen ja ensi vuonna vakiintunut jäsen. Kesällä täytin 29 vuotta ja valmistuin kolmisen vuotta sitten rakennus- ja kiinteistöa-lan DI:ksi Otaniemestä. Päivisin työs-kentelen Vianovalla ra-kennus- ja kiinteistöalan IT-firmassa pyörien asiakaskentässä ja viemällä heitä muun muassa 3D-maaimoihin. Ja tähän pro-jektiin liityn siten, että toimin Vuoden Nuori Johtaja -projektin projektipääl-likkönä kamarimme puolesta.

Hienoa, kun saatiin SNKK:n kansal-lisen projektin voitto kotiin - onnea vielä Tiinoille!

Saku Viita-

ahojäsen

Projektit

6

Wednesday Clubin syyskierros käynnis-tyi ilmiömäisesti, kun Havis Amandan järjestämässä clubissa vieraili legendaarinen Juhani ”Tami” Tamminen. Pit-kän uran jääkiekkoilijana, valmentajana ja luen-noitsijana tehnyt Tamminen ei jät-tänyt yleisöään kylmäksi, ja tarjosi illan aikana runsaasti ajatuksia ja neu-voja kestävään johtamiseen.

Ohje-nuorana johtajan täyskäsi

”Johtajan ajatukset pitää olla yksinkertaisia. Kukaan ei seuraa sinua, jos ajatuksesi ovat liian monimutkai-sia”, aloittaa Tamminen. Hän listaa omien oppiensa mukaisesti viisi kohtaa, jotka jokaisella johtajalla tulisi olla kun-

nossa.

Ensimmäinen asia on kunto. ”Jos fysiikka

pettää, ei millään muullakaan ole merkitystä. Tunti liikuntaa päivässä antaa kaksi tuntia lisää energiaa”, tiivistää kiekkomaailman konkari.

Heti fysiikan jälkeen tulevat henkinen ja moraalinen kunto. ”Johtajalla

tulee olla palo tehdä asioita. Moraalinen kunto mitataan

siinä, että pidetään kiinni sovitusta asioista.”

Toisena kohtana Tam-minen kehottaa huolehti-maan muista ihmisistä. Hyvä johtaja opettelee perusasiat ensiksi itse, ja sitoutuu niihin. Sen jäl-keen hän voi alkaa opet-tamaan niitä muille, ja myöhemmin vaatimaan niitä.

Motivointia ja joukkuepeliä

Johtajuuden kolmantena kohtana löytyy motivaatio. ”Oma esimerkkisi

ratkaisee. Olemuksesi, tapasi puhua ja kom-munikoida heijastuvat jatkuvasti muihin. Kun huomaat, että joku poikkeaa tiimin yhteisesti sovitusta asioista, puutu siihen heti. Uskalla mennä ihon alle – negatiivisten asioiden esille ottaminen on välittämistä”.

Aurinkokuninkaan opissa:

12.8.Koulutus

”Opettele tekemään jokaisesta päivästä mestariteos”

Minna Koivistotiedottaja (LIO) 2016

Uudelle johtajalle Tamminen antaa erityisen neuvon. ”Valitse oikea kätesi huolella. Valinnan kanssa ei pidä kiirehtiä, mutta huolehdi, että sinulla on ympärilläsi muutamia luottoihmisiä, jotka kertovat sinulle asioita, joita et itse näe.”

Neljäntenä kohtana Tami listaa joukkueen ja sen erilaisten roolien hyödyntämisen. ”Joukkuees-sa jokaisen panos on yhtä tärkeä. Vain roolit vaihtuvat. Uuden joukkueen kanssa aloittaessa muistutan tiimiä tämän lisäksi aina kahdesta asiasta. Toinen on se, että ole aina valmis aut-tamaan muita. Ja kolmantena se, että ole valmis tinkimään omastasi yhteisen edun nimissä.”

Kymmenen henkistä taitoa

Kokeneen johtajan viides ja viimeinen askel-merkki sisältää kymmenen henkistä taitoa. Tamminen kehottaa ottamaan näistä viisi mukaansa. Ensimmäiset viisi ominaisuutta ovat asenne, vastoinkäymisten kohtaaminen, tarkoituksenmukaisuuden tajuaminen, valmius uhrauksiin sekä valmius muutoksiin.

”Vastoinkäymisiä kannattaa odottaa, mutta ei missään nimessä pelätä. Muutoksien sietokykyä voi opetella. Maailma on täynnä sinua kovem-

pia ammattilaisia. Hankkiudu tekemisiin heidän kanssaan, ja opit koko ajan lisää.”

Viimeisen viiden ominaisuuden kohdalla Tamminen kehottaa unelmoimaan, herät-tämään luottamusta, rakentamaan omaa ja muiden itseluottamusta sekä tekemään asiat viimeisen päälle. Kymmenes neuvo toimii muistutuksena näistä kaikista: ”Voittaja ei koskaan luovuta, ja luovuttaja ei koskaan voita. Ole aina luottamuksen arvoinen. Se on asia, jonka suhteen ei ole harmaata aluetta. ”.

Energiaa perheestä ja arjesta

Luennon lähestyessä loppuaan on aika esittää Aurinkokuninkaalle muutama kysymys. Omiksi voimavaroikseen hän mainitsee arjen rutiinit. Aikaisin ylös, lii-kuntaa ja terveellinen ruokavalio. Hyvä johtaja on tottunut ratkomaan myös haas-teet nopeasti: ”Jos sinulla on jokin iso ongelma, joka vaatii ratkaisua, käy heti sen kimppuun. Älä siirrä sitä tuonnemmaksi, vaan ratkaise se heti.” 7

8

Tapahtunuttasyys-joulukuu

8.12. Koulutuksen suunnittelu -koulutus, klo17 Korjaamo 11.12. Senaattorilounas, klo12, SEB Unioninkatu 30 11.12. Pitkä Lounas, klo 18 Ravintola Loiste Kaivokatu 312.12. Pitkän Lounaan brunssi, klo12 Loisteen sauna 10.krs

2015

Tulevaa 2016 tammi-maaliskuu

8

HNKK omat:

2.9. Vierailu Slush, AES, VentureGarage8.9. Japanin tapa- ja matkailutietoutta26.-27.9. Kehity kouluttajana -koulutus

1.10. Hallitusinfo klo18, Bruuveri8.10. Koejäsenkeilaus 15.10. Vuoden poliisin 40-vuotisgaala, klo 18 Scandic Park Hotel Helsinki24.10. HNKK vaalikokous klo15 AnnaK

30.10.-1.11. Hallituksenvaihto11.11. JCI Wednesday Club, Presto

muut kamaritapahtumat:

5.9. A-alueen rapujuhlat, Suomenlinna9.9. JCI Wednesday Club: Keksintökeskus17.9. Debattikoulutus, JCI Vihti18.-20.9. JCI London Twinning Weekend22.9. Hakukonemarkkinoinin ABC, KePu26.9. A-alueen debattikilpailu, Turku27.9.-1.10. JCI European Know-How Transfer, Brysseli

9.-10.10. Kohti Korkeuksia, SNKK:n kansallinen vaalikokous, Levi14.10. JCI Wednesday Club29.10. Naiset hallitusuralle -seminaari, Sokos Hotel Presidentti

4.-9.11. JCI World Congress, Kanazawa, Japan27.-28.11. A-alueen hallitusakatemia

31.12. SNKK:n uudenvuodenjuhlat, Näsilinna, Tampere

23.1. A-alueen vuodenavajaiset eli Forssan Start, Mustialan kartano21.-24.1. JCI Vienna Waltz Gala, Itävalta

4.-6.3. A- ja C-alueiden aluevuosikokous Live Long and Prosper, Hotelli Korpilampi, Espoo

12.1. klo17:30 Puheen valta 1 -koulutus, Mäkelänkatu 2a, 3.krs9.2. klo18 Yritysvierailu HRS Advisors, Keilaranta 110.2. klo18 Yritysvierailu N2, 23.2. klo17:30 Puheen valta 2 -koulutus, Mäkelänkatu 2a, 3.krs16.3. klo17 Yritysvierailu lakiasiaintoimisto Fondialle, Lönnrotinkatu 513.4. klo18 Yritysvierailu NatureVentionille, Hanken, Arkadiankatu 22

Pressan palstaRiikka Hakanenpuheenjohtaja (PRES) 2015

9

Erityisen ylpeä olen jokaisesta jäsenestämme, joka on heittäytynyt mukaan kehittämään itseään projekteissamme. Vuoden Poliisi valit-tiin tänä vuonna 40. kertaa ja projektitiimi teki hienoa työtä Taija Sadornilin johdolla. Ensi vuotta ajatellen on jo potkaistu käyntiin Battle of the Baltics -twinning-tapahtuman järjes-telyt Hanna Pasasen luotsaamana. Mikko Ny-känen JCI Cosmopoliksesta vetää politiikan mittaamisen projektia, joka valittiin voitta-jaksi Ideasta projektiksi -koulutuksen kisassa.

Miten sinä olet kehittänyt itseäsi tänä vuonna? Oletko päässyt lähemmäksi tavoitteitasi? Miten jatkat ensi vuonna?

Oma tavoitteeni on edelleen sama kuin viime vuonna coaching-koulutuksessa ja jo vuosia sitä ennen. Haluan olla kansainvälisen teol-lisuusyrityksen talousjohtaja - tai ainakin kulkea sitä kohti. Luin juuri Talouselämästä (6.11.2015) Vuoden Talousjohtajaksi vali-tun Riitta Palomäen haastattelua. Palomäen mukaan hyvä talousjohtaja syntyy kolmesta palasesta: taloushallinnon perusosaaminen, kiinnostus yrityksen liiketoimintaan ja tun-neäly. Kaksi ensimmäistä hallitsen mielestäni hyvin, entä tunneäly? Pitäisi osata johtaa

ja motivoida ihmisiä erityisen taitavasti, koska yleensä talousjohtajan pitää vaikuttaa ihmisiin, joihin hänellä ei ole suoraa käsky-tysvaltaa. Hetkinen! Nuorkauppakamarihan on loistava alusta tuollaisten taitojen kehit-tämiseen!

Olen myöntänyt itselleni, että minulla on vielä paljon opittavaa ihmisten johtamisesta. Siksi olen innoissani kaikista mahdollisuuk-sista, mitä tämä järjestö voi minulle jatkos-sakin tarjota. Ensi vuonna toimin A-alueen kansainvälisyyspäällikkönä. Sen jälkeen toivottavasti vielä monessa hauskassa ja kehittävässä projektissa tai virassa omassa kamarissa, alueella, kansallisesti tai jopa kansainvälisesti.

Miten sinä haluat kehittää itseäsi ensi vuonna? Jos sopivaa projektia ei löydy, ideoi jotain ihan uutta!

Kiitos kaikille aktiivisillekamarilaisille tästä vuodesta.Nähdään vuonna 2016!

Ohi on! Mitä jäi käteen? Kamarivuosi 2015 lähenee loppuaan. Miten on men-nyt? Koska olemme oppi-misjärjestö, tärkein kysy-mys on: Mitä on opittu?

10

Nuorkauppakamarin kolme peruspi-laria ovat kansainvälisyys, yhteiskun-nallinen vaikuttaminen ja itsensä kehittäminen. Oma pestini Helsingin kamarin koulutusvastaavana (IND) liit-tyi vahvasti tuohon kolmanteen pilariin. Monille laadukkaat, hyödylliset ja edul-liset koulutukset ovat tärkeä syy olla kamarin jäsen, joten otin pestin vastaan sillä asenteella, että aion tarjota kaikille jäsenille ainakin jäsenmaksunsa arvosta koulutuksia!

Koulutuksia tulikin tehtyä kymmenisen kappaletta erinäisillä teemoilla aina Viron kaupasta improvisaatioon. Suuri osa koulutuksista oli täynnä, mutta joi-taimiin olisi pitänyt tehdä enemmän markkinointityötä. Vaikka kanavia on useita, niin monet viestit eivät tavoita yleisöään. Jatkossa huomiota pitää kiin-nittää siihen miten olennainen tieto saadaan paremmin ja kootummin vies-tittyä kaikille kamarilaisille.

Lähdin INDiksi aluksi ammattillisesta mielenkiinnosta. Työskentelen itse kou-luttajana, joten halusin tehdä sitä myös kamarin kautta. Kamarin järjestämä kouluttajapolku oli itselleni erittäin hyödyllinen, ja odotan innolla koulu-tussarjan kolmatta osaa joulukuussa. Jokainen koulutus on antanut hyvän piston aiheisiin, joista monista en tien-

nyt juuri mitään. Kaiken kuk-kuraksi koulu-tukset on onnis-

tuttu järjestämään ilmaiseksi! Tästä kiitos kuuluu Korjaamolle ja mahtaville kouluttajille.

Koulutusten järjestäminen kamarilaisille on kii-tollista puuhaa. Kamarilaisilla on lähtökohtaisesti yleensä vahva kasvumentaliteetti, joten he suhtau-tuvat uuden oppimiseen innokkaasti ja avoimin mielin. Tämän takia monet käyvät koulutuksissa, jotka eivät välttämättä suoraan liity heidän töi-hinsä mitenkään. Aiheesta riippumatta osallistujat löytävät usein koulutussisältöön uusia näkökulmia koulutussisältöön, josta voi olla hyötyä yllättävis-säkin tilanteissa. Avoin mieli on menestymisen ennakkoedellytys nykyään. Ikinä ei tiedä milloin se seuraava mahdollisuus ilmaantuu ja semmoista mitä ei huomaa, ei voi hyödyntääkään.

Mitä tästä IND-vuodesta sitten jäi käteen? Koural-linen koulutuksia. Useita koppeja, muutama huti. Hienoja juhlia ja tapahtumia. Loistava hallitustiimi. Tekemisen meininkiä. Ensimmäinen ulkomaan konferenssi. Kamaritoiminta antaa enemmän kuin ottaa, mutta mitään se ei anna, jos et itse sinne jotain aluksi kanna! Yksi tykkää,

HallituspalstaPalstalla kirjoittavat vuorollaan HNKK:n hallituksen jäsenet

Tuomas Mikkonenkoulutusvastaava (IND) 2015

10

Tuomas

Sijainti Kampissa Kiltasalin vieressä, Lapinrinne 1, 00180 Helsinki

p. 040 8200 184

Nettiajanvaraus 24/7www.kauneuskeskuskristalli.fi

kaikista normaalihintaisista palveluistamme,voimassa 29.2.2016 saakka.Mainitsethan JC-tarjouksen varatessasi!-20%

Peruskasvohoidot

Erikoiskasvohoidot

Luonnonmukaiset kasvohoidot

Käsi- ja jalkahoidot

Ripsienpidennykset

Volyymiripset

Ripsien kestotaivutus

Geelilakkaukset ja rakennekynnet

12

Slushia pyörittää täyspäiväi-sesti noin 15 henkilöä ja 50 vapaaehtoista. Eri ajankohtina vapaaehtoisia ja muita toimi-joita on kerralla noin 2000. Slush on Non-profit organ-

isaatio jonka taustalla on pal-jon muutakin kuin monelle tuttu

SLUSH tapahtuma vuosittain.

Vierailu

2.9.

Uku Jaatinentapahtumavastaava (LOM) 2015

Historia ja Tavoite

Harva tietää kuinka paljon taustavai-kuttamista ja tekemistä kuuluu muu-hunkin kuin pelkän SLUSH –tapahtuman järjestämiseen. SLUSH:n organisaation lisäksi samoissa tiloissa toimii Start-Up sauna ja Aaltoes. Slush on lähtöi-sin Helsingin yliopiston piireistä joissa yrittäjähenkiset ihmiset ovat alkaneet pyörittämään start -up henkistä yhteisöä jossa yrittäjiä tuetaan alusta lähtien riip-puen siitä millaista avustusta yritykset tarvitsevat. SLUSH:n perustaja jäseniin kuuluvan ja Roviosta tutun Peter Wes-terbackan tavoitteena on Voiton mukaan

ollut alusta lähtien kulttuurin muuttaminen Suomessa enemmän Start-up myönteisem-mäksi. Tavoitteena on myös ollut luoda yrityksiä jotka olisivat nopeammin valmiita vastaamaan markkinoiden tarpeita. Kol-mantena pointtina on ollut tarkoitus etsiä näille nopeasti kasvaville yrityksille rahoi-tusta sijoittajilta, johon SLUSH–tapahtuma kiteytyy. Yhtenä mittarina tapahtuman onnistumiselle käytetäänkin sijoittajien 12

13

Henkilökuva: Voitto Kangas

Titteli: Head Of Partnerships

at Slush, MD at Start-up

Sauna Foundation

Koulutus: Aalto Yliopisto, Liiketalous

uudelleenosallistumista seuraavaan SLUSH –tapahtumaan. Vuonna 2014 sijoittajista 97% osallistui tapahtumaan uudestaan.

Start-up henkisyys näkyy joka paikassa ja innovatiivinen asenne loistaa myös Voiton puheissa. Vaikuttaa siltä, että start-up piireissä ja toiminnassa olevat henkilöt todella pitävät siitä mitä tekevät ja ovat jatkuvasti innovoi-massa uutta ja kehittämässä/kehittymässä. 13

Ikä: 26vTausta: Voitolla on taustaa rat-

kaisumyynnistä IBM:ltä ja on hän

toiminut SLUSH:issa ja sen par-

issa vuodesta 2011. Hän aloitti

vapaaehtoisena kasaten IKEA

kalusteita josta siirtyi vetämään

SLUSH –storea. Voitto kuvaa ole-

vansa yhteisön oma kasvatti ja mie-

lenkiinto alaan ja toimenkuvaan

on kasvanut vuosi vuodelta. Töitä

SLUSH:n parissa kuluu vierailun

aikana noin 60h/viikko ja H-hetken

koittaessa ei kelloa edes katsella.

1414

Yrittäjänä ja konsulttina toiminut tuotanto-talouden diplomi-insinööri Arttu Hujanen piti Kulttuurikeskus Korjaamossa tiistaina 1.9.2015 koulutuksen aiheesta “Menestystä myyntitai-dosta” Helsingin Keskuspuiston Nuorkauppa-kamarin kutsumana. Miksi myynti on aiheena kiehtova? Artun mukaan myyntityötä pystyy tekemään jokainen itselleen sopivalla tavalla, töitä riittää aina, myyntityössä ansaitsee hyvin ja toisaalta onnistuneista kaupoista saa run-saasti energiaa. Siinä on pähkinänkuoressa syyt, miksi myyntityötä kannattaisi tehdä.

Myynti on vaikuttamista

Laajemmin ymmärrettynä myynti on muutakin vain rahan ansaitsemiskeino. Myynti on ennenkaikkea ihmisten vakuut-tamista, vaikuttamista ja suostuttelua eri kei-noin tekemään erilaisia päätöksiä ja tehtäviä. Yritysten johdossa ja konsulttina työsken-nellessä työntekijän pitää myydä ajatuksiaan esimiehille, kolleegoilleen ja alaisilleen. Lisäksi asiantuntijatyössäkin taito täytyy tuoda esille, myydä, oikealla tavalla, jolloin asiantunti-jan auktoriteetti ratifioidaan toisten silmissä.

Nuorkauppakamaritoi-minnassa esillä ollut hyvä johtaminenkin voidaan nähdä myyn-

tityönä – formaalin vallankäytön sijaan hyvässä johtamisessa ajatuksia myydään, niitä ei pakoteta.

Myynnin teoriaa…

Teoreettisesti ajateltuna myynnin voi hahmotella kolmella tasolla. Korkeim-malla tasolla, eli myyntistrategiassa, mie-titään kaikkia myyntitilanteita koskevia kysymyksiä etukäteen. Myyntistrate-giassa tulee pohtia mitä hyötyä asiakas saa tarjotusta tuotteesta tai osaami-sesta. Positioinnissa mietitään mietitään asiakassegmenttiä, jolle tarjottu tuote tai osaaminen tuo kilpailijoihin verrattuna erityistä hyötyä.

Myyntitaktiikan tasolla pohditaan etukäteen yksittäistä myyntitilannetta. Ennen tapaamista on syytä miettiä, mitä tavoitteita tapaamiselle asetetaan, mitä asiakas haluaisi kuulla myyntitilanteessa ja miltä myyntitilanteen eteneminen (käsikirjoitus) tulisi näyttämään.

Menestystä myyntitaidosta

Jouni Tiilikainenpäätoimittaja

Koulutus 1.9.

Myyntitekniikka käsittelee niitä keinoja, joita sovelletaan itse myyntitilanteessa. Periaatteessa myyntitekniikka koostuu yksinkertaisim-millaan aloituksesta ja lopetuksesta. Koulu-tuksessa esiteltiin kaksi akronyymiä. SEATA (Small talk, Esittelykierros, Aikataulu, Tavoite ja Agenda) aloituksen yhteydessä varmistaa asiakkaan silmissä jämäkän tavan hoitaa myyn-titapaamista. On hyvä sopia palaverin aluksi tiettyjä menettelytapoja molempien osapuolten ajan säästämiseksi.

AYJ (Auki jääneet kysymykset, Yhteenveto, Jatkosta sopiminen) akronyyminä liittyy puolestaan tapaamisen lopetukseen. Lopetuk-sen tehtävänä on käydä palaverin sisältö tiiviisti läpi. Jos tässä vaiheessa havaitaan jotain, mikä jäi käsittelemättä tai vaatii lisätäsmennyksiä, se on hyvä tuoda esille. Erityisesti jatkosta sopi-minen on tärkeä kohta, jota ei koskaan saisi hypätä yli.

Myyntitapaamisen jälkeen on myyjän syytä lähettää tapaamisesta muistio asiakkaalle, missä on kirjattu käydyt asiat, sovitut tehtävät sekä niiden aikataulut.

Myynti on yleisavain elämään

Koulutuksen loppuun Arttu tiivisti kokemus-peräisen ymmärryksensä myynnin syvemmästä merkityksestä “Myynti on yleisavain elämään; bisnekseen, työhön, kotiin, parisuhteeseen ja jopa omaan itseen. Myynti on kyky ymmärtää ihmistä, kommunikoida ja auttaa muita ihmisiä.”

Verkostoitumista aftereilla

Koulutuksen jälkeen menimme pienemmällä porukalla perinteikkäille aftereille verkostoitu-maan läheiseen anniskeluravintolaan. Keskus-telimme työstä, henkilökohtaisesta elämäntilan-teestamme ja muista vähemmän ammatillisista asioista yhden juoman ajan.

Heikki Liukkonenyhteiskuntavastaava (COM)

Projektit

Olen Heikki Liukkonen, HNKK:n tuore täysjäsen ja myöskin ensi vuoden COM. Kesällä täytin 26 ja valmistuin kauppatieteiden mais-teriksi - ihanaa! Päivisin työsken-telen Verohallinnossa verotarkas-tustehtävissä. Toimin tänä vuonna kamarissamme Vuoden Nuori Menestyjä -projektin projektipääl-likkönä. Projektista lähetin yhden erinomaisen ja huolellisesti hiotun hakemuksen, jonka menestymistä jännitettiin palkintojenjakotilai-suudessa pe 11.12. Sanomatalolla.

Vuoden 2015 Nuorina Menestyjinä palkittiin: Meeri Koutaniemi, vapaa valokuvaaja, toimittaja ja eloku-vaaja, (sarja: humanitaarinen ja vapaaehtoistoiminta); Minna Pik-karainen, Oulu, Connected Health professori (akateeminen maailma); ja Lastensairaalalle rahaa koruillaan kerännyt Anna Rukko, opiskelija (humanitaarinen ja vapaaehtois-toiminta). 15

16

Täysin ilman rahaa eläminen tänä päivänä kuulostaa mahdottomalta ajatukselta tai muuten vain hyvin vaikealta. Tomi-Pekka Astikainen tuli kertomaan JCI Cosmopo-liksen järjestämään Wednesday Clubiin 9.9.2015 miten se on mahdollista ja mitä ajatuksia rahattomana eläminen herättää. Tomi Astikainen on kauppatieteiden mais-teri ja turhauduttuaan rahan ansaitsemisen määräämään elämäntahtiin, hän päätti 2009 tehdä täydellisen elämänmuutoksen. Hän päätti lähteä silloisesta asuinpaikastaan, Joen-suusta, kohti Portugalia täysin ilman käteistä ja luottokortteja. Aluksi hän matkusti liftaamalla kohti Helsinkiä ja onnenkantamoisen myötä sai vapaalipun Tallinnaan menevään laivaan. Tallinnasta hän liftasi edelleen kohti Portuga-lia. Vettä hän sanoi saaneensa hanasta. Ravin-tonsa hän sai pois ravintoloiden ja kauppojen pois heitettävästä ruoasta. Vaatteita ja muita tarvikkeita hän sai lahjoituksina ihmisiltä, jotka olivat muutenkin hävittämässä vaattei-taan. Myöhemmin Tomi kertoi matkusta-neensa 80 eri maassa täysin ilman rahaa noin neljän vuoden aikana. Nyt hän on tosin jo pa-

lannut lähemmäksi nor-maalimpaa elämäntapaa mutta elää silti vieläkin hyvin vaatimattomasti.

Kokemustensa myötä Tomi osasi kertoa mitä rahattomaan elämään siirtyminen kannattaa:


Koulutus9.9.

Miten elää ilman rahaa?

1Löydä jälleen oman intohi-mosi. Rahan ansaitseminen ei enää ohjaa tekemisiäsi vaan saat vapauden tehdä sitä, mikä on kutsumuksesi.

2 Tulet pelottomaksi. Et pelkää enää saavasi hullun leimaa, kun toteutat kutsumustasi.

Löydät uudestaan luottamuksen toisia ihmisiä kohtaan. Hyväsy-dämisiä ihmisiä on kaikilla mantereilla, kaikissa kulttu-ureissa, kaikissa roduissa ja kaikissa kansoissa.

3Muutos pakottaa sinut kehittämään taitojasi ja ajatteluasi.

4Löydät iloja pienistäkin asioista. Rahan tuoma luk-sus ei ohjaa enää halujasi.

5

17

Riihimäen-Hyvinkään seudun Nuorkauppa-kamari järjesti kolmannen kerran NLP-koulu-tusta JC-väelle Hämeenlinnan Rengossa Ranch Tanhuanpäässä. Pääkouluttajanamme toimi jälleen Martin Gustafsson, joka on ansioitunut NLP-kouluttaja. Koulutusta järjestivät myös Hanna Häppölä ja Jussi Ahonen. Koulutuksen tarkoituksena oli tutustuttaa osallistujat omaan mielentilaan ja sen hallintaan. Tämä on edel-lytys sille, että pystyy ymmärtämään toisten ihmisten mielentilaa ja pystyy vaikuttamaan heidän tunteisiin.

Koulutuksessa käytiin läpi kehon ja mielen vuorovaikutusta. Muutamilla videoesimerkeillä ja harjoituksilla perehdyimme, miten kehon asentoa muuttamalla pystyy vaikuttamaan omaan mieleen. Esimerkiksi pakottamalla hymyn kasvoille mielentilaa käännetään positii-viseen tilaan. Mielentilan pystyy kääntämään energiseksi tekemällä keholla erilaisia “heh-kutusliikkeitä”. Kehon asentoa muuttamalla pienestä tilasta laajemmaksi pystyy lisäämään kehon testosteronin eritystä ja vähentämään stressihormoni kortisolin eritystä.

Näitä erilaisia mielentilaan vaikuttavia keinoja olisi hyvä käyttää ennen työhaastattelua, myyn-titilannetta tai vaikeaa neuvottelua tuomaan uskottavuutta ja vaikuttavuutta kommunikoin-tiin. Neuvottelun aikana näiden liikkeiden tekeminen koetaan usein uhkaavana toimintana ja sen vuoksi niiden käyttöä julkisesti on vältettävä.

Mastery &

Kävimme koulutuksessa myös läpi kommunikaation hiljaisten signaalien tutkimista, raastavan sisäisen dialogin muuttamista huvittavaan muotoon, tunneassosiaatioiden käsittelyn vai-kutusta itse varsinaisiin tunteisiin, positiivisten tunteiden palauttamista mieleen ankkurointitekniikoilla ja muita NLP-tekniikoita. Kuten aiempinakin vuosina kurssin sisältö pääosin oli tuttua tai arki-järjellä ajateltuna itsestään selvää. Kurssin varsinainen hyöty liittyikin lähinnä muutamiin esiin nousseisiin ajatuksiin, joita on syytä pohtia kurs-sin jälkeen.

Kurssiopiskelun lisäksi Ranch Tan-huanpäässä pääsimme tutustumaan toisiin kurssilaisiin, saunoimme ja kävimme lämpimässä vesipaljussa nauttimassa virvokkeita.


Koulutus12.9.

Deep Mind Discovery

Emotional

17

18

Multi-Twinning

18

+ UN Peace Day Confeence,United College London

Weekend

18.-20.9.

JCI London hosted its twinning chapters Stockholm, Copenha-gen, Paris, Berlin and Tallinn plus three guests from JCI Hel-sinki (Krista Vanhala, Leea & Lauri Tolvas) for a weekend full of good food, sightseeing, and time together. After an evening of stand-up comedy on Satur-day, on Sunday we participated in JCI London’s annual Peace Day Conference before each heading home across Europe.

Kansainvälisyys

Leea Tolvastiedottaja (LIO) 2015

Hakukonemarkkinoinnin merkitys on kasva-nut digitalisaation myötä. Tänä päivänä noin 88% suomalaisista käyttää Googlea ennen os-topäätöksen tekemistä, ja 97% suomalaisista käyttää Googlea päivittäin. Näin kertoi meille Jessica Hynynen Helsingin Keskuspuiston Nuorkauppakamarin järjestämässä koulutuk-sessa 22.9.2015 kulttuurikeskus Korjaamolla.

Jessican mukaan hakukonemarkkinointi koostuu kahdesta keskeisestä osa-alueesta – hakukoneoptimoinnista ja hakusanamainon-nasta. Hakukonemarkkinoinnin keskeinen tehtävä on saada näkyvyys Googlessa ensim-mäisten kolmen suosituksen joukkoon. Tut-kimusten mukaan 43% klikkauksista tehdään näiden kolmen ensimmäisen ehdotuksen joukosta. Jos esimerkiksi oman verkkokaupan linkki näkyy sen sijaan toisella tai kolman-nella hakusivulla, niin käytännössä linkki ei saa koskaan klikkauksia – eikä kauppa käy.

Alan ammattilaisena Jessica osasi kertoa hyviä vinkkejä, miten hakukoneoptimoin-tia tehdään. Yksi tehokkaimmista keinoista on sisällyttää domain-nimeen keskeinen hakusana, mikä nostaa linkin laatupisteitä

Googlen algoritmissa. Toinen keskeinen keino on kirjoittaa laskeutumissivun leipätekstiin sanoja, joita voidaan käyttää hakusanoina. Sopivia hakusanoja ja niiden taivutusmuotoja voi selvittää käyttämällä Google Trendsiä. Yleisökeskustelussa tuli esille myös tärkeä huomio siitä, että Goog-len haku ei tunnista suomenkielen erilaisia taivutusmuotoja, joten taivutusmuodot täytyy yrittää sisällyttää tekstiin.

Oman nettisivun näkyvyyttä pystyy lisäämään rahalla, eli hakusanamainon-nalla. Hakutulosten kärkeen ei välttämättä pääse rahankaan voimalla, jos Googlen algoritmin määrittämä laskeutumissivun laatupisteet ovat huonot. Sivu, jonka todel-linen sisältö ei vastaa hakusanoja, sivulla on käyttäjälle näkymätöntä tekstiä, tai Google-tilin omistajan maine aiemmissa markkinoinneissa on huono, laskee sivun laatupisteet. Jessican arvion mukaan huonoja laatupisteitä voi kompensoida lisäämällä 400% markkinointibudjettia, eli huonosti tehdyt sivut tarkoittavat selvää rahan menettämistä.


Koulutus22.9.

Hakukonemarkkinoinnin

A B C

19

20

Tuoreena koejäsenenä päätin heti lähteä mukaan nuorkauppamarin toimintaan toimi-malla Helsingin nuorkauppakamarin Tuottava Idea-kilpailun projektipäällikkönä.

Projekti käynnistyi omalta osalta huhtikuun loppupuolella Facebook-mainoksen julkai-sulla. Hyvin pian sainkin jo ensimmäinen yhteydenoton aktiivijäseneltämme. Lähimme yhteistyössä Sadun kanssa liikkeelle kahden mahdollisen kilpailukandidaatin kanssa. Ensimmäinen näistä oli ravintolapalveluillaan tunnetuksi tullut Wolt app. Jälkimmäinen kan-didaatti oli niinikään sovellus nimeltä You-app, joka loppujenlopuksi joutui jättämään osallis-tumisen ensi vuoteen kiireen vuoksi. Meillä oli siis yksi erittäin pätevä ehdokas lähetettäväksi projektin A-alueen aluepäällikölle, Terhi Vie-nolle. Kaikkiaan ehdotuksia annettiin 50 kap-paletta, joista 23 kappaletta A-alueelta

Projekti jatkui kesäkuussa alueraatien kokoon-tumisella. He päättivät sekä palkitsivat parhaat hakemukset alueittein. Voittajien julkaisu sekä palkintojenjako tapahtui 28.8.2015. Alue A:n voittajat vuonna 2015 olivat yrityssarjassaFoodduck leviteannostelija, Foodduck Oy; yhteiskuntasarjassa Kasvuyrittäjäpalvelu,

Varsinais-Suomen Yrit-täjät, ja palveluliiketoi-mintasarjassa: Säde Se-niorien perhehoitokylä, Kaarinan kaupunki.

Kalle Saarikannas

jäsen

Projektit

Tiina Naskalikehitysjohtaja (EVP), kansainvälisyys ja myynnin edistäminen

Koulutus

Syksyinen ilta kokosi runsaan joukon eri kamareiden edustajia yhteen Saloon A-alueen myynti-koulutuksen merkeissä. Odotuk-sissa oli päästä käymään läpi ajatuksia onnistuneesta myyn-nistä ja kuulla Salon nuorkaup-pakamarin case-esimerkkejä kamaritoiminnan sopeuttami-sesta yhteistyökumppaneita kiinnostavaksi pidemmällä tähtäimellä.

Stara Consultingin Patrick Stara muistutti koulutuksen alussa, että käytännössä kaikki myynti tapahtuu lopulta henkilöltä hen-kilölle. Olipa kyse lähtökohtai-sesti B2C tai B2B –myynnistä, päätökset toiminnasta tekee joka tapauksessa henkilö tai henkilöt. Tämä on arvokas lähtökohta muistaa myös kamaritoimin-

21

nassa, kun mietitään kumppanuuksien rakentamisesta ja sitä, minkälaista toi-mintaa yleisesti ottaen halutaan tulevaisu-udessa toteuttaa. Tarinat ja mielikuvat myyvät.

Staran toimintamalleja kyseenalaistava ote kuvastaa myös sitä, että hän haluaa saada

kumppania. Eikä yhteistyökumppanuus ole rajoittunut vain Salon menneeseen juhla-vuoteen ja toteutettuun aluevaalikokoukseen vaan kumppanuuksia on hoidettu ja haettu niiden kehittämiselle uudenlaisia mahdol-lisuuksia molemminpuolisen tyytyväisyyden takaamiseksi.

Mielenkiintoinen kamaritoiminta ei innosta ja houkuta vain jäseniä, vaan myös yhteistyö-kumppaneita ja muita sidosryhmiä. On hyvä muistaa, että yhdessä ollaan enemmän. Tämä on hyvä lähtökohta myös kamarina luoda kumppanuuksille kehittymismahdollisuuk-sia ja muistaa vuoropuhelu toimintavuoden varrella.

kumppanuuksien rakentamiseenKetteryyttä ja vuoropuhelua

kuulijat miettimään oman toiminnan perusteita ja mahdollisuuksia. Keskeisesti esiin nousivat rohkeus keskustelun avauk-sissa, kumppanuuksien ylläpidon ja kehit-tämisen merkitys sekä ketteryys ja sopeu-tumiskyky.

Mikäli myyntiä kamaritoiminnassa teh-dään tuote edellä, tiettyihin ennakkoon asetettuihin raameihin sitoutuneesti, sopeutumiskyky potentiaalisen yhteistyö-tahon tarpeisiin sekä kuuntelukyky eivät toimi niin joustavasti kuin nykyään ostajan markkinoiden aikaan olisi tarpeen. Tämä ei tarkoita, etteikö asiakasta ja hänen näke-mystään ole tarkoitus haastaa, mutta olen-naista on toimiva vuoropuhelu ja se, että pystyy luomaan asiakkaalle tarpeen.

Kun kuulijat oli viritetty ”myyntitaaju-udelle” oli vuoro kuulla Elna Jokisen ja Miina Laukkasen toimesta kamarimyynnin onnistumisista Salon nuorkauppakamarin esimerkkien kautta. Salon nkk:n juhlavuosi on toiminut hienona sysäyksenä sille, miten kamaritoimintaan on saatu houkuteltuna mukaan lähes viisikymmentä yhteistyö-

22.9.

21

22

Europarlamentti, EU:n neuvosto, Eurooppa-neuvosto, komissio ja komiteat? Kurkkudirek-tiivi? Kuka tekee mitä?

Syys-lokakuun vaihteessa Bryssessä järjestettiin JCI European Know-How Transfer -ohjelma, joka toi yhteen 48 nuorkauppakamarilaista ympäri Eurooppaa. Ohjelman tavoitteena on lisätä eurooppalaisten nuorkauppakamareiden jäsenten tietoisuutta EU:n päätöksenteosta sekä edesauttaa jäsenten ja europarlamentin jäsenten välistä keskustelua. Ohjelmaan kuului ensin kak-sipäiväinen alustus unionin päätöksentekoon ja eri eliminiin ja näiden toimintaan ja tämän jälkeen kolmen päivän oman MEPin seurailua. Suomesta meitä osallistujia oli kolme, allekirjoit-tanut sekä Lauri Tolvas meidän kamaristamme ja Outi Turunen Mikkelistä. Mukana ohjelmassa olivat myös JCI Vice President Steven Wilson, JCI Vice President Jonathan Borg sekä maail-manpresidentti Ismail Haznedar.

Kansainvälisyys

27.9.- 1.10.

Satu Ramslandsihteeri (SECY) 2015, 1.varapj (DP) 2016

22

Politiikkaa ja pitkiä käytäviä

23

Ensimmäisten päivien aikana käsiteltyjä teemoja olivat nuorisotyöttömyys, sosiaalinen yhteenkuuluvuus sekä eri yhteyksissä myös YK:n vuosituhattavoitteet ja näiden jatkona luodut kestävän kehityksen tavoitteet. JCI on ollut aktiivisesti mukana vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa ja sama tulee koskemaan myös kestävän kehityksen tavoitteita. Tässä onkin yksi asia, jonka kohdalla voimme miettiä mitä kama-rimme pystyisi paikallisesti tekemään!

Oma seurattavani oli pitkän linjan poliitikko Heidi Hautala ja niiden kolmen päivän aikana kun olin hanen vieraanaan oli hänellä ohjel-massa Vihreiden ryhmäkokous sekä erinäisiä palavereja ja puheenvuoroja parlamentissa järjestetyissä seminaareissa. Oli mielenkiin-toista nähdä, kuinka ryhmä keskusteli päivän-polttavista aiheista ja siinä samalla myös sivusi eri jäsenmaiden toimintaa. Näiden lisäksi jut-telin paljon myös Hautalan avustajien kanssa käytännön työstä parlamentissa; avustajat hoita-vat paljon eri aiheiden valmistelua sekä huoleh-tivat MEPin kalenterista ja vastaavat erinäisiin kutsuihin, joita kuulemma tulee paljon.

Jotta oma reissuni ei ole olisi puuttunut jänni-tystä niin mukanani oli silloin kahdeksan kuu-kauden ikäinen tyttäreni. Pikkuinen keskittyi 23

onneksi enemmän kuuntelemaan kuin kommentoimaan ja tutki innokkaasti parlamentin lattiamateriaaleja. Hyvin siis onnistui osallistuminen vauvan kanssakin.

Jos et ole vielä osallistunut ohjelmaan niin suosittelen sitä erittäin lämpimästi. Yksi itselleni tärkemmistä havainnoista oli se, että meillä on aivan oikeasti mah-dollisuus vaikuttaa niin paikallisesti kuin myös EU-tasolla. Päättäjät haluavat kuulla kansalaisten mielipieteitä ja toi-saalta voimme toiminnassamme täällä Suomessa ja Helsingissä huomioida mitä Euroopassa tapahtuu ja tehdä asioita myös yhteistyössä EU:n päättäjien kanssa.

24

Helsingin Nuorkauppakamarin Heidi Jäntti ja Hanna Pasanen järjestivät syyskuun 26-27.9.2015 koulutuksen otsikolla Kehity kouluttajana. Nimensä mukaisesti kurssi käsitteli kouluttajaksi kehittymistä.

Aikuinen oppijana

Koulutuksen ennakkotehtävänä tuli pohtia, mikä saa minut oppimaan, miten muut ovat motivoineet minua oppimaan ja miten minä voin motivoida muita oppimaan. Ennak-kotehtävien perusteella onkin helppo pää-tellä motivaation olevan keskeisessä roolissa oppimisessa. Myöhemmin koulutuksessa motivaation roolia käsiteltiin aikuisop-pijoiden osalta. Aikuisen oma motivaatio vaikuttaa olennaisesti oppimistulokseen. Aikuinen oppija on selkeästi tavoitteel-lisempi oppijana kuin esimerkiksi lukioikäi-set motivaatiopohjan vuoksi. Aikuinen on oppijana myös tehokas, sillä aikuinen pystyy hyödyntämään kertynyttä elämänkoke-musta uusien asioiden merkityksellisyyden arvioinnissa. Toisaalta, jos aikuinen oppija ei ole motivoinut, niin mitään oppimista ei myöskään tapahdu. Koulutuksessa ei pureuduttu aikuisen motivaatiotaustaan vaan sen oletettiin olevan olemassa.

Your way is not my way!

Koulutuksen ensimmäisessä moduulissa käsittelimme aikuinen oppijana-teeman lisäksi oppimisen teorioita ja


Koulutus

erilaisia oppimistyylejä. Oppimistyylien osalta kävimme läpi ennakkotehtävää, jossa selvi-timme omia oppimistyylejämme. Oppimistyy-lit jaoteltiin aktiivisiin osallistujiin, harkitse-viin tarkkailijoihin, käytännön toteuttajiin ja loogisiin ajattelijoihin. Ryhmätehtävässä poh-dimme, miten erilaiset oppimistyylit vaativat erilaisia opetusmenetelmiä.

Erilaisista yleisistä opetusmenetelmistä tuli esille ongelmakeskeinen oppiminen, missä asetetun ongelman kautta pyritään oppi-maan asia. Case study-menetelmässä taas tutkitaan yksittäistä ongelmaa ja pyritään ymmärtämään asia tämän tapauksen kautta. Flip class room-menetelmässä puolestaan teo-ria opiskellaan kotona ennen luentoa ja luento varataan ongelmakohtien läpikäymiseen.

Koulutustekniikat ja koulutuksen suunnittelu

Koulutuksen toisessa moduulissa käsiteltiin erilaisia tekniikoita, joita voi hyödyntää koulutuksen aikana. Luki-jan kannattaakin tutustua seuraaviin menetelmiin: SWOT, 5 Why, tuplatiimi, pecha kucha ja brainwriting pool. Erilaisia tekniikoita hyödyntämällä tuetaan erilaista oppimista mutta myös pidetään oppijoiden vireyttä yllä. Ihminen jaksaa keskittyä noin 20 minuuttia kerrallaan ja sen vuoksi kou-lutuksessa tulee tapahtua tässä ajassa joku muutos. Muutos voi olla myös osallistava kysymys opiskelijoille.

Kehity kouluttajana

26.-27.9.

Kolmannessa moduulissa kävimme läpi tekniikoita ylempää olevaa tasoa, eli kou-lutuksen rakennetta ja sen suunnittelua. Koulutuksen suunnittelussa on hyvä käyt-tää muistisääntöä 5xM + K, mikä koostuu kysymyssanoista miksi, mitä, miten, kenelle, missä ja milloin. Kurssisisällön raken-tamisessa olisi hyvä keskittyä 80% sisältöön, mikä pitää tietää ehdottomasti. Sisällöstä 15% voisi keskittyä “pitäisi tietää” ja 5% “kiva tietää” –tasoisiin asioihin. Jos kurssin osallistujien osaamistaso ei ole etukäteen tiedossa tai siitä on epävarmuutta, niin kouluttajan kannattaa tehdä sisällöstä liian korkeatasoinen tai vaikea. Vaikeustasoa voi laskea helposti kurssin aikana mutta toisin-päin asiaa on vaikea, ellei mahdotonta tehdä.

Minä kouluttajana ja vuorovaikuttajana

Kurssin neljännessä ja viidennessä modu-ulissa käsiteltiin kouluttajan työskentelyä. Hyvän kouluttajan tunnusmerkki on innos-tuneisuus ja motivoituneisuus omaa työtään kohtaan. Oma motivoituneisuus ei tosin vielä takaa kurssilaisten hyvää motivaatiota mutta alimotivoitunut kouluttaja saa kyllä kurssilaisten motivaation laskemaan.

Innostunut kouluttaja = innostava kouluttaja?

Kouluttajan tulisi tunnistaa lisäksi omat vahvuutensa ja heikkoutensa, koska se suo-jaa kurssilaisten antamalta kritiikiltä. Huon-osti vastaanotettu kritiikki voi heikentää opiskelijoiden motivaatiota ja laskee koulut-tajan auktoriteettia koulutettavien silmissä. Kouluttajan tulisi esiintyä ja vuorovaikut-taa lähtökohtaisesti omalle persoonalleen sopivalla tavalla muiden edessä. Muussa tapauksessa esiintyminen olisi epäluontevaa ja opiskelijoiden mielestä jopa kiusallista.

Esiintymistyyliä tulee kuitenkin muovata yleisön mukaan niissä rajoissa oman per-soonallisuuden jouston rajoissa.

Ryhmädynamiikka - toimiiko tiimipeli vai ei?

Koulutuksen kuudennessa moduulissa käsittelimme koulutuksen ryhmädynamiik-kaa. Kurssin koko tulisi pitää riittävän pienenenä, esimerkiksi alle 18 henkilön kokoisena ryhmänä, jos koulutuksessa kaik-kien pitäisi tehdä yhteistyötä toisten kanssa. Muussa tapauksessa ryhmä alkaa klikkiin-tymään. Ryhmätöiden osalta järkevä ryh-män maksimikoko on viisi henkilöä, jotta kaikki ryhmäläiset saataisiin aktivoitumaan.

Ryhmän muodostuminen voi törmätä henkilökemioihin

Kouluttajalla on suuri vastuu kurssin ryh-mädynamiikan ohjaamisessa. Ryhmän muodostumisvaihetta ohjaa osallistujien varovaisuus ja sovinnaisuus. Henkilöillä painaa mielessä epävarmuus hyväksytyksi tulemisesta ja toisiin ihmisiin tutustutaan yksi kerrallaan. Kouluttajan tehtävänä on helpottaa tätä prosessia rikkomalla jäätä pienellä esittelyllä. Esittelykierroksessa kannattaa kuitenkin välttää liian henkilö-kohtaisen tason esittelykierrosta, sillä hen-kilökohtaiset asiat ovat kuin polttoainetta mahdollisissa henkilökemiaongelmissa.

Ilmapiirin myrkyttäjät

Ryhmän kuohuntavaiheessa henkilöt hake-vat ryhmästä omaa rooliaan. Yhteisiä arvoja pyritään selkeyttämään ja valtakysymykset pyritään ratkaisemaan. Ratkaisuihin tyy-tymättömät reagoivat herkästi passiivisuudella ja kriittisyydellä. Näihin 25

26

asioihin kouluttaja ei saa kuitenkaan reagoida liian voimakkaasti tai muussa tapauksessa seurauksena on auktoritee-tin menetys. Keskustelimme tässä koh-dassa myös ryhmään eksyneestä nar-sistisen persoonallisuuden omaavasta henkilöstä, joka liittoutuu muutaman henkilön kanssa ja aloittaa ryhmän sisällä toisten ihmisten kiusaamisen. Tämä tilanne on harvinainen mutta siinä mielessä kiusallinen tilanne, että ryhmää ei voi tässä vaiheessa enää pelastaa ilman sen hajoittamista. Yleisempi ongelma on kuitenkin valit-tajat, jotka yleisesti ottaen reagoivat kai-kkeen negatiivisesti ja ovat muutenkin hankalia. Näihin kuitenkin voi käyttää ryhmän sisäistä vertaispainostusta.

… ja ettei työt jäisi kesken…

Muodostumisvaiheen jälkeen on vuorossa sopimisvaihe, missä ryhmä on selkeyt-tää sisäistä toimintaansa ja pelisääntöjä. Kouluttajan tehtävänä on tässä vaiheessa yksilöiden tukeminen ja tehtävänannossa pysyminen. Kypsän toiminnan vaiheessa ryhmä toimii kokonaisuutena yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Kouluttaja voi antaa tässä vaiheessa ryhmälle tilaa itsenäi-selle toiminnalle. Päämäärän saavuttamisen jälkeen lopetusvaiheessa ryhmä on hitsau-tunut yhteen ja luopumisen tuska voi olla kova. Kouluttajan tehtävänä on varmistaa tässä vaiheessa, että ryhmä saa työnsä tehtyä eikä tavoite jää saavuttamatta ryhmän hajoittamisen pelon vuoksi.

“Saatanan tunari!”

Koulutuksen seit-semännessä moduu-lissa käsittelimme palautteen antamista.

Palautteenannon keskeinen tavoite on kehityksen edistäminen. Palautteen tulee aina perustua faktaan ja asioihin, joihin henkilöllä on vaikutusmahdollisuuksia sekä asioihin, joiden standardit henkilöllä oli tiedossa. Lisäksi on hyvä tiedostaa itsessään sekin, että pitääkö toisesta hen-kilöstä ihmisenä vai ei, ja omaa reagoin-tiaan on myös syytä säätää sen mukaisesti. Jos palautteenanto tuntuu hankalalta, niin voi myös pyytää haastateltavaa arvioimaan itse omaa suoritustaan.

Kouluttajataitojen tuotteistaminen

Koulutuksen kahdeksannessa ja samalla viimeisessä moduulissa kävimme läpi koulutuksen tuotteistamista. Koulutuksen sisällön myymisessä on kyse asiantuntija-palvelun myymisestä. Koulutuspalvelupa-ketin tulee olla hyvin määritelty, paketoitu ja riittävän laadukas asiakkaan silmissä, että asiakas on valmis maksamaan siitä. Koulutuksesta saa riittävän myyvän, kun sitä kehittää jatkuvasti ja se on erottuvilla markkinoilla. Erottuvuuden lisäämiseksi voi kannattaa tehdä strategia-analyysi ja kehittää omia palvelujaan strategian suuntaan. Halutun, laadukkaan ja mie-lenkiintoisen koulutuspalvelun taustalla on kuitenkin aina viime kädessä koulut-tajan oma mielenkiinto ja innostus aihetta kohtaan – ilman sitä ei ole mitään.

27

28

Helsingin nuorkauppakamarin koulu-tus Improvisaatio tiimityön ja myynnin työkaluna järjestettiin 6. lokakuuta Kor-jaamolla. Kymmenkunta osallistujaa oli paikalla oppimassa Tuomas Mikkosen joh-dolla teoriaa ja käytäntöä improvisaatiosta, tiimihengen luomisesta ja onnistuneesta myymisestä.

Ilta aloitettiin lyhyellä teoriaosuudella, jossa Tuomas esitteli mm. hämmästyttäviä tutki-mustuloksia hyvän tiimihengen ja yrityksen menestyksen yhteydestä. Samalla käytiin läpi improvisaation perusteita. Impro-visaatio perustuu kuuntelemiseen, kaverin tsemppaamiseen ja yhteistyöhön – juuri tiimityössäkin tarvittaviin peruspalikoihin. Pian osallistujat pääsivät tositoimiin kuten huomaamaan käytännön harjoitteissa, että oman nimensä muistaminen ei ole helppoa, kun on keskityttävä moneen (lue: kahteen)

impulssiin samanaikai-sesti.

Koulutuksen jälkimmäinen osuus käsitteli myyntiä. Tuomas korosti kestävien asiakkuuksien merkitystä toteamalla, että kaupankäynnissä on tarkoitus pyrkiä winwin-tilanteisiin. Harjoitusten avulla osallistujat pää-sivät oivaltamaan, että läsnäolo ja kuunteleminen saavat myös myynti-tilanteessa hyvää aikaan. Väittelemisen sijaan kannattaa selvittää asioita kyse-lemällä. Vanha huomio siitä, että yksin on vaikea riidellä, tuli jälleen kerran todetuksi oikeaksi.

Naurulta ei vältytty hauskojen harjoit-teiden parissa. Kaikki osallistujat eivät tunteneet toisiaan ennen koulutusta, mutta illan mittaan tiimihenki syntyi kuin itsestään. Tuomas oli onnistunut yhdistämään improvisaatioharjoit-teista sekä tiimihengen parantamisen ja myynnin teoriasta uskottavan ja mielenkiintoisen kokonaisuuden.

Heini Huotarinenedellinen puheenjohtaja (IPP), Valkeakosken NKK...joka fanittaa Helsingin Nuorkauppakamaria

Koulutus 6.10.

Oppiminen ei ole pelkkää leikkiä,

oivalluksia ja se on myös

naurua

28

Kiireisen alkusyksyn jälkeen oli aika siirtää ajatukset töistä muualle ja kokoontua yhteen muiden koejäsenien ja kamarilaisten kanssa. Iltaa viettiin hauskan koejäsenkeilauksen merkeissä Fun Bowlingissa Helsinginka-dulla. Voi kuinka mukaansatempaavaa hohtokeilailu voikin olla rokin soidessa taustalla innostavien ihmisten ympäröimänä. Saimme kasaan kolme joukkuetta ja vaikka monella meistä oli keilaustaidot hiukan ruosteessa, niin näimme myös lukuisia onnistuneita täyskaatoja.

Näin syksyn saavuttua on aika taas aktivoitua Nuorkauppakamarissa ja kes-kustelu pyörikin pääosin loppuvuoden tapahtumissa. Mitä on luvassa vielä lop-puvuodelle 2015, mihin kannattaa suun-nata ja mitkä ovat parhaat bileet, joihin ei voi olla osallistumatta näin koejäsenenä? Illan polttavana puheenaiheena oli myös tuleva vaalikokous, kuka asettuu ehdolle ja mihin rooliin. Toivottavasti saamme nähdä jo ensi vuonna hallituksessa tämän vuoden rohkeita koejäseniä.

Kokemusten vaihtoa

Kovan urheilusuorituksen jälkeen päätimme palkita itsemme virvokkeilla, ja suunnis-timme Oluthuone Kuikkaan jatkamaan

Veera Ruopio

jäsen

Verkosto

keskustelua tulevasta ja tutustumaan paremmin toisiimme. Vaihdoimme ajatuk-siamme keskenämme niin työelämästä kuin ajankohtaisista aiheista Suomessa, kuten hallituksen kaavailemista leik-kauksista ja verotuksesta. Osa meistä koejäsenistä hakee lokakuun vaaliko-kouksessa kamarimme jäsenyyttä ja jaoimme kokemuksia jo kaikista niistä tapahtumista, koulutuksista ja projek-teista, joihin olimme ehtineet ottaa osaa nuorilla kamariurillamme. Odotammekin koejäseninä innolla tulevaa ja kaikkea sitä, mitä nuorkauppakamari voi parhaimmil-laan meille jokaiselle tarjota.

Paikalle päässeet jäsenet markkinoivat meille koejäsenille HNKK:n vuoden kohokohtanakin pidettyä joulukuista Pit-kää lounasta sekä vuosijuhlaa niin taita-vasti, että eihän tuota tohdi jättää väliin. Puheenaiheiksi nousivat niin iltapuvut kuin seuraavan päivän brunssi, minkä eräs jäsenemme nimesikin vuosijuhlan huipennukseksi. Toivottavasti saamme tutustua mahdollisimman moniin uusiin kasvoihin vuosijuhlan merkeissä!

Terveisiä koejäseniltä!

29

8.10.

30

Niin se koitti taas lokakuu ja Suomen Nuorkauppakamareiden sekä nuorkaup-pakamarilaisten vuosittainen kokoon-tuminen kansalliseen vaalikokoukseen. Tällä kertaa suuntasimme pohjoiseen Suomeen.

Vaalikokouksen perimmäinen tarkoitus ja syy järjestämiselle on valita seuraavan vuoden tekijät ja näin pääsi käymään tälläkin kertaa. itse en kylläkään juuri vaaleja ehtinyt seuraamaan, sillä kokouk-sessa oli tarjolla myös monipuolinen kou-lutusohjelma niin perjantaina kuin lauan-taina. Vaalien tuloksen jokainen lienee ehtinyt lukemaan useimmistakin tiedot-teista ja sosiaalisen median postauksista, joten en sitä tässä lähde toistamaan.

Lauantain ohjelmasta varsinkin Helena Rannan keynote-puheenvuoro otsikolla Johtajan haasteet konfliktialueella oli todella mieleenpainuva. Helena Ranta on oikeushammaslääkäri ja Helsingin yliopiston oikeushammaslääketieteen professori ja hän on toiminut useiden kansainvälisten oikeuslääketieteellisten

#KohtiKorkeuksiaHeidi Jänttikansainvälisyysvastaava (INT) 2016

tutkijaryhmien johtajana ja jäsenenä niin Euroopassa kuin muualla maailmassa. Hän oli myös tunnistamassa Estonian onnettomuuden uhreja vuonna 1994.

Oli äärettömän mielenkiintoista kuulla puol-ueettoman tutkijaryhmän työstä ja heidän kohtaamistaan haasteista alueilla, joissa rauha on hyvin häilyväinen tai jotka ovat mahdollis-esti vielä sodassa. Puheenvuorosta jäi päällim-mäisenä mieleen se, että johtaja tarvitsee hyviä hermoja, uskomattomia neuvottelutaitoja ja rohkeutta.

Perjantaina pääsin itsekin stagelle Koulutta-japolun kolmannen moduulin, Koulutuksen suunnittelu, kouluttajana. Kiitokset meidän ihanalle Hannalle, joka tämän koulutuksen on kanssani tehnyt. Koulutus on nyt siis pilo-toitu ja voin sanoa, että palautteen perusteella meillä on toimiva ja hyvä lisä SNKK:n koulu-tustarjontaan. Tervetuloa siis 8.12. pidettävään koulutukseen täällä Helsingissä!

Levi, Hotel Levi Panorama, Kongressikeskus Levi Summit ja Hullu Poro Areena tarjosivat hienot puitteet vaalikokoukselle. Kiitokset Kuusamon, Liminganlahden, Meri-Lapin, Oulun, Oulun Tervaporvarien ja Rovaniemen nuorkauppakamarit! p.s. Gondolin käyttö kulkuvälineen oli aivan mahtava juttu.

9.-10.10.

30

Verkosto

8.10.

Tervehdys!Olen Janne Puurunen 39-vuotias tuore vuoden 2016 A-alueen aluejohtaja Suomen ikiomasta Turusta. Työelämässä toimin Mainonnan suunnittelutoimisto Viren toimitusjohtajana ja osakkaana. Toimen-kuvaani kuuluu myös graafinen suun-nittelu, sillä mihinkäs koira karvoistaan pääsisi. Vire on mainostoimisto, joka taitaa perinteisen printtisuunnittelun lisäksi internetin, somen ja erikoisuutena tablet-laitteiden presentointimateriaalit. Viren ohella kehitän myös Makerspoint -nimisen digipainon markkinointia ja myyntiä, jossa olen myös partnerina. Työstän myös uusia yritysideoita itsekseni ja ystävieni kanssa, joista osa on kuollut alkumetreille ja osa hyvässä kehitysvauhdissa. Yrittäjänä olen toiminut jo 15 vuoden ajan. Hain Turun Nuorkauppakamariin vuonna 2012 ja heti sisään päästyäni päätin ottaa kaiken irti kamaritoiminnasta. Nämä muutamat vuodet ovat pitäneet sisällään runsaasti niin alueellisia, kansallisia kuin kansainvälisiä kokouksia ja koulutuksia. Sitoutumisestani harrastukseen kerto-nee myös osaltaan se, että toimin tämän vuoden puheenjohtajana Turun nuor-kauppakamarissa. Nyt on jälleen uusien haasteiden aika. Minut valittiin A-alueen aluejohtajaksi vuodelle 2016.

Tulevana vuonna tulen edesauttamaan kamareiden välistä yhteistyötä toimivien käytäntöjen ja projektivaihdon merkeissä. Omakohtaista kokemusta projektivaih-dosta löytyy Pop-Up -projektin myötä jo tältä vuodelta runsaasti. A-alueen kama-reilla on upeita projekteja, joiden jakami-sen kautta oppii niin antava kuin saava puoli.

AluepalstaJanne Puurunen

aluejohtaja (VP-A) 2016

Kamarini tämän vuoden puheenjohta-jana tiedän, miltä kamarin johtaminen tuntuu. Monesti ongelmien kanssa tun-tuu olevan yksin. Haluan olla jokaisen puheenjohtajan tukena ja auttaa parhaani mukaan vaikeissakin tilanteissa, kasvo-tusten, puhelimitse tai netin välityksellä. Yhdessä aluetiimin kanssa pystymme olemaan koko alueen käytettävissä. Kannustaminen, ongelmien ratkominen ja onnistumisista iloitseminen on porukassa aina mukavampaa. 31

32

ohjaa energian ja informaation virtaa. Aikoinaan jo eri uskonnoissa on ollut mielen keskittämis-harjoituksia, kuten esimerikiksi rukoileminen. Nyky-yhteiskunnassa puhutaan paljon ihmisten kiireestä ja tahdin hidastamisesta. Muun muassa mindfulness, meditaatio ja jooga ovat työväli-neitä, joilla tavoitetaan tietoinen läsnäolo, rau-hallisuus, ilon ja levollisuuden tunne. Meditoin-nilla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia, hermostoon ja hormoneihin. Lyhyt päivittäinen meditointi laskee stressitasoa. Tietoista läsnäoloa voi harjoittaa myös yksin, esimerkiksi ns. teke-mättömillä hetkillä. Mieltä helposti vaivaavat asiat pyritään keskittämään toiseen asiaan, jolloin huo-mio siirretään muualle. Sen sijaan asiat tulisi ottaa vastaan ja kohdata ne, antaa samalla itselleen aikaa käydä näitä läpi”. Sari kertoi, että nykypäivänä aja-tellaan paljon aktiivisesti, aamusta iltaan, jolloin alitajunnassa olevat asiat eivät pääse nousemaan.

TUNNEtiloista puhuessaan Sari toi esille kieltei-siä ja positiivisia tunnetiloja, jotka nousevat esille nykyhetkestä. Kielteiset tunteet opettavat ja niitä kannattaisi pohtia itsensä kanssa, miksi loukkaan-nuin tai reagoin juuri tällä tavoin. ”Nykyhetkeen tai tulevaisuuteen liittyvät pelot (esim. kuolema, esiintyminen, suoriutuminen, stressi) ovat mielen

Reija Onnelajäsen

Koulutus 14.10.

Helsinki-Itäväylän isännöimään Wednesday clubiin oli saapunut reilut 30 kamarilaista kuulemaan Sari Laineen puheenvuoroa miten tunteet, äly ja mieli kohtaavat. Hänen kirjoittamansa kirja Mielen ja terveyden tasapainosta julkaistiin v. 2014 syyskuussa, ja nykyään Sari toimii hyvinvointivalmentaja sekä bloggaajana. Hän on tutkinut aihetta useamman vuoden ajan ja oman elämän tuomien muutoksien kautta perehtynyt asiaan eri näkökulmista, mm. ruokavalio ja mindfulness.

Tänään Sari lähestyi aihealuetta kolmesta näkökulmasta mieli, tun-teet ja olemus. ”Ihmisen MIELI

32

Tunteet, äly

33

tuottamia ajatuksia, joista voi päästä eroon. Esimerkiksi tietoinen läsnäolo saattaa avata asiaa ja auttaa oivaltamaan mistä ko. tunnetila saattaa johtua”. Positiiviset tunteet lisäävät innovatiivisuutta, sitoutuneisuutta ja yhteistyötä.

OLEMUSTA voidaan havaita esim. toisen kasvoista jos hän on vihainen. Pitkäkestoi-nen olotila piirtyy kasvojen piirteisiin ja ole-muksiin. Kireyden olemusta on hyvä purkaa esim. hengityksellä. Jos taas olotila on ollut pitkään masentunut tai ahdistunut, niin sil-loin jännitetään kroonisesti lihaksia. Ääni ei kulje, kasvolihakset ja niska-hartiaseutu on jännittynyt. Kroonisen jännityksen poistamisen yhdeksi keinoksi Sari mainitsi hengitysterapian, jossa yhdistyy myös mie-lenkeskittäminen, kehon rentoutuminen ja jännityksen väheneminen.

Aihepiiri kiinnosti kokoontuneita kamari-laisia ja antoi varmasti monille pohdittavaa, miten omassa elämässä hyödyntää Sarin esittelemiä keinoja sekä miten ylläpitää omaa jaksamistaan paremmin niin arjessa kuin kiireisessä työelämässäkin.

Sari Laine

Michäel Vanamopuheenjohtaja (PRES) 2015, Espoon Nuorkauppakamari

Verkosto

Helsingin Nuorkauppaka-mari tekee tiivistä yhteis-työtä muiden pääkaupunki-seudun kamareiden kanssa. Tällä kertaa yhteistyökump-paniesittelyssä on Espoon Nuorkauppakamari

Jokaisella nuorkauppakama-rilla on oma profiilinsa, mikä on erittäin hyvä asia, sillä potentiaalinen jäsen etsii itselleen sellaisen viiteryh-män, jossa viihtyy ja josta saa myös amma-tillista hyötyä. 33

& mieli

34

Uusi strategiakausi

Espoon Nuorkauppakamarin kolmi-vuotinen strategiakausi alkoi tänä vuonna ja tämän vuoden teemana oli ”Think Forward, Act Now!” Tämä tarkoitti sitä, että saavut-taaksemme vuoden 2017 vision, meidän oli toimittava yhteisten tavoitteiden eteen jo tänä vuonna.

Espoon Nuorkauppakamari on tunnettu ja kokenut kokousviikonloppujen järjestäjä. Viime vuonna meillä oli kunnia järjestää Kirkkonummen Majvikin lumisissa mai-semissa Alue A:n hallitusakatemia tämän vuoden hallituslaisille. Kokousviikonloppu oli onnistunut kokonaisuus ja kokousvie-raat viihtyivät koulutuksien jälkeen palkin-togaalassa ja hyvän musiikin tahdissa.

Vuosi 2015 lyhyesti

Vuosi 2015 on ollut kaiken kaikkiaan onnistunut vuosi, sillä Espoon kamari järjesti perinteisen kesäkauden avajaisris-teilyn lisäksi Lasten Espoo -tapahtuman kesäkuussa Leppävaarassa. Tapahtuma oli onnistunut ja lapsiperheet löysivät Viaporin

torille. Ryhdyimme kehittämään kou-lutustarjontaamme järjestämällä viiden

moduulin Urahissi–valmennusohjelman. Ohjelma oli tänä vuonna pilotointivaiheessa ja saatu palaute osite sen palvelevan hyvin kamarilaisten tarpeita. Tarkoituksena on kehittää ohjelmaa edelleen ensi vuonna ja tarjota sitä laajemmin A-alueen nuorkaup-pakamarilaisille.

Espoonk a m a r i n kampanja “ilmianna 100 espoo-laistanosti tänä

syksynä kaikkien tietoisuuteen hyvän mielen espoolaisia tekoja. Kampanja oli osa kansainvälisen nuorkauppakamariliikkeen 10-vuotisen taipaleen juhlintaa. Joulupuu-keräys kauppakeskus Sellossa ja espoolai-sissa yrityksissä on osa kamarimme projek-titarjontaa joulukuun puolella.

Aluevuosikokous 2016

Nyt Espoon Nuorkauppakamari valmis-tautuu vastaanottamaan A:laiset ja C:laiset aluevuosikokoukseen maaliskuun 4.-6.3.2016 teemalla Live Long & Prosper. Espoon järjestämät kokousviikonloput eivät ole jättäneet ketään kylmäksi. Ja näin myös tapahtuu ensi vuoden maaliskuussa. Järjestelyt ovat edenneet mallikkaasti. Meillä on loistava järjestelytiimi kasassa. Kaikille on luvassa ohjelmaa viikon-lopun aikana. Nähkäämme kaikki Espoon Korpilammella!

Espoon nuorkauppakamari tarjoaa monipuolista toimintaa

tekoa”

35 35

ProjektitLähestulkoon kaikki 40 Vuoden Poliisia sekä poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.

Helsingin Nuorkauppakama-rin vuodesta 1976 asti valittu Vuoden Poliisien joukko saiuusimman edustajan rivei-hinsä 15.10.2015 kun yli-konstaapeli Toni Reinikainen valittiin Vuoden Poliisiksi.

Vuoden Poliisin valin-nassa on vuosittain vaihtuva teema. Nyt juhlavuonna valinnassa painotettiin enn-

Vuoden Poliisivalittiin jo 40.kerran

Hanna Pasanenalueviestintäpäällikkö

(RIO) 2015

15.10.

alta ehkäisevää toimintaa. Toni Reinikainen tunnetaan Etelä-Savossa ytimekkäästi konstaapeli Reinikaisena etenkin Facebookissa, kouluvierailuilla ja muissa tapah-tumissa. Virallisesti Reinikainen on Etelä-Savon ennalta ehkäisevän ryhmän varajohtaja.

Esikuvansa mittainen poliisi

Reinikainen itse kertoi Smolnassa pitämässään puheessa käyttäneensä työssään tietoisesti virtuaalisen esikuvansa konstaapeli Reinikaisen hahmoa hyväksi ja painotti, että poliisin pitää olla läsnä ihmisten elämässä kaikkialla, ei vain silloin kun jotain pahaa tapahtuu: ”Taktiikka, millä Artturi Sakari teki poliisityön, on esimerkillinen. Jos osai-sin olla samanlainen, olisin hyvä poliisi,” luonnehtii Reinikainen filosofiaansa.

36

Toni Reinikainen on päätoiminen lähipoli-isi ja haluaa tehdä poliisin tutuksi jo ala-koululaisille, jotta hankalien asioiden setviminen murkkuiässä olisi helpom-paa. Etelä-Savossa kunnianhimoisena tavoitteena on, että lapsi tapaa poliisin vähintään kolme kertaa peruskoulun aikana. Reinikainen onkin kiertänyt kaikki alueensa lähes 30 peruskoulua vuosittain. Pienempien kanssa puhutaan lyömisestä ja kaveruudesta, isompien kanssa sosiaal-isesta mediasta. Sosiaalinen media onkin iso osa Reinikaisen työn kuvaa: ”Sosiaal-inen media on luonnollinen tapa jutustella koulutapaamisten jälkeen”. Kaveripyyntöjä kertyykin sitä mukaa, että Facebookin enimmäismäärä on koko ajan täynnä. Netin välityksellä on myös mahdollista ohjailla erilaisia nuorten kokoontumisia ja saada asioita myös estetyksi.

Arvostettu tunnustus

Palkinnon päivällä Smolnassa jakanut sisäministeri Petteri Orpo kiitteli pitkät perinteet omaavan Vuoden Poliisi -arvon nauttivan arvostusta niin poliisikunnassa kuin yhteiskunnassa ylipäänsä. Orpo toi puheessaan esille, kuinka ennalta ehkäisevä työ on juuri tässä ajassa nostettava poliisi-työn keskiöön, kun kaikkien on tultava toimeen pienentyvillä resursseilla. Palkin-non arvostuksesta kertoo myös nimityksen hyvä läpimeno eri medioissa vuosi toisensa jälkeen – tänäkin vuonna kaikki kansalliset päämediat ovat asiasta uutisoineet.

Orpo kuvaili Toni Reinikaista ennakko-luulottomaksi esimerkiksi sosiaalisessa mediassa toimimisesta ja aktiiviseksi vas-tuunkantajaksi, joka on ollut aina valmis

tekemään viralliset sektorirajat ylittävää työtä.

Projektipäällikkö Taija Sadornil puolestaan avasi palkinnon myöntämisen taustoja: “Juhlavuoden teemana Vuoden Poliisin valinnassa oli ennalta estävä toiminta. Se on tärkeä aihe, joka ei kuitenkaan usein nouse julkisuuteen, eikä siitä tehdä eloku-via. Ennalta estävä toiminta on kuitenkin turvallisuutemme tae ja se on myös pelas-tanut monen rikoskierreuhkan edessä ole-van nuoren tulevaisuuden. Ennalta estävä toiminta on laaja käsite ja Vuoden Poliisi 2015 valintaa tehdessämme keskustel-imme muun muassa väkivaltaisen extrem-ismin ennalta ehkäisemisestä, kansain-välisestä rikoksentorjunnasta ja nuorten parissa tehtävästä valistustyöstä. Hake-muksia tuli hyvin erilaisilta osa-alueilta. Päädyimme siihen, että haluamme näin juhlavuonna nostaa esiin nuorten parissa tehtävää työtä.”

36

Ministeri Orpo jakoi palkinnon ylikonstaapeli Toni Reinikaiselle valtioneuvoston juhlatila Smolnassa.

37

Talo täynnä poliiseja

Päivän päättäneessä iltajuhlassa DP Lauri Tolvas avasi osallistujille hieman enemmän projektin historiaa ja muuttuneita perinteitä. Juhlassa saimme kuulla myös kaikkien aikojen ensimmäistä Vuoden Poliisia Olavi Eloa.

Puheiden ohella illan kärkiantiin kuului-vat kommenttien perusteella keskustelut eri pöytäryhmissä. Juhlatiimi oli onnistuneesti pla-seerannut eri vuosien projektipäälliköt yhteen ”oman poliisinsa” kanssa ja tämä johtikin rie-mukkaisiin uudelleen kohtaamisiin. Omassa pöytäseurueessani istui mm. 2004 ja 2009 Vuo-den Poliisit Kimmo Nokkonen ja Pasi Hyvätti. Keskustelu soljui vilkkaana ja monipuolisena poliisikoirien kouluttamisesta saman päivän Hesarin uutisoimaan talousrikosten torjunnan määrärahojen leikkaukseen.

Ilta päättyi Helsingin Poliisisoittokunnan bile-bändin svengaaviin säveliin ja yhteisiin toivot-uksiin uudelleen näkemisestä taas 10 vuoden kuluttua. Olethan sinäkin silloin paikalla?

37

HNKK:n Vuoden Poliisi -projek-tiryhmä 2015 (Taija Sadornil, Tiina Laurila, Johanna Niemistö, Hanna Pasanen, Antti Pajunen, Samuli Saviala) & Vuoden Poliisi 1976 Olavi Elo puolisonsa Raija Elon kanssa.

Vuoden Poliisin valinnan 40-vuotisjuhlaillalliselle

Ensimmäisestä Vuoden Poliisin valinnasta on 40 vuotta.

Tervetuloa juhlistamaan tätä yhteiskunnallisesti

merkittävää projektia Vuoden Poliisi 2015 -illalliselle

torstaina 15.10.2015 kello 18.00

Scandic Park, View-sali

Mannerheimintie 46, Helsinki

Juhlaillallinen sisältää kolme ruokalajia juomineen sekä ohjelman.

Illallisen hinta on 90 €/henkilö.

Kutsu on avec.

Pukukoodi tumma puku

Ilmoittautuminen 1.10.2015 mennessä

osoitteeseen [email protected] (tai 050 343 7108). Ilmoittakaa samalla mahdollinen erikoisruokavalio. Illallinen tulee maksaa 1.10.2015 mennessä Ålandsbankenin tilille FI97 6601 0001 0158 41. Mainitse oma ja mahdollisen seuralaisesi nimi viestikentässä.

Majoitus varattava 1.10.2015 mennessä www.scandichotels.fi varaustunnuksella HEL151015 (standard-huone 113 €/2 hh tai 103 €/1 hh)










Kutsu on avec.














Kutsu on avec.














Kutsu on avec.





38

Vuoden Poliisi –projekti on Hel-singin Nuorkauppakamarin van-hin ja näkyvin projekti. Olemme toteuttaneet sen yhteistyössä Polii-sihallituksen ja Suomen Polii-sijärjestöjen Liiton kanssa yhtä-jaksoisesti jo 40:nä vuotena.

Projektin juuret

Vuonna 1975 Helsingin Nuork-auppakamarin hallitus oli pohtinut

miten ylittää uut i sky n ny s ja tuoda esille

nuorkauppakamaritoiminnan kiin-nostavuutta. Mietinnän tuloksena se päätti käynnistää uuden projektin, mukaillen Filippiinien Manilassa nähtyä ja hyväksi havaittua Vuoden Poliisi -aloitetta. Twinning-kama-rimme oli valinnut Vuoden Poliisin 10 vuoden ajan aina sankarillisen teon perusteella, ja palkintona luovutettiin uusi Smith&Wesson-revolveri. Suomessa sen sijaan

päädyttiin palkitsemaan tehtävässään ansioitunut ja esimerkillistä toimintatapaa noudattanut polii-si. Aseen sijaan voittaja päätettiin palkita kukilla & pokaalilla. Yhteistyökumppaneita on aina ollut runsaasti mukana – tänä vuonna Alko, IF, Sonera, G4S, SATSElixia ja Messutuloste Rolleri, joita ilman juhlaa ei olisi ollut mahdollista järjestää. Scandic Parkissa pidetyssä iltajuhlassa puheen pitänyt Alkon Maritta Iso-Aho kertoi kuulleensa projektiyhteistyön alkaneen ainakin jo vuoden 1984 valinnan yhteydessä. Julkisuuden saavuttamisessa onnistuttiinkin sikäli, että Vuoden Poliisin julkistuksesta voi-daan vuosittain lukea sanomalehdistä ja usein nähdään myös haastattelu TV:ssä, kuten tänäkin vuonna. Vastavalittu Vuoden Poliisi on myös joinain vuosina saanut kutsun presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle.

Näkyvyyden ohella Helsingin Nuorkauppakamari on lähtenyt toteuttamaan projektia siksi, että se haluaa vaikuttaa yhteiskuntaan nostamalla esiin poliisityön eri osa-alueita ja tuomalla julkisuuteen jokaiselle kansalaiselle tärkeitä asioita. Kulloisen-kin Vuoden Poliisin edustama toimialue onkin saanut positiivista julkisuutta ja se on usein rat-kaisevasti edistänyt ko. alueen kehitystä.

Taija SadornilVuoden Poliisi -projektipäällikkö 2015

Projektin historiaa

Ensimmäisen ja viimeisimmän Vuoden Poliisin yhteinen puhe

kuva: Katja Alm

gren, SPJL

39

1976 Olavi Elo1977 Paavo Vellonen1978 Tenho Latvala1979 Hannu Pasanen1982 Pekka Salenius1984 Kari Lehto1985 Pentti Matikainen1986 Kyllikki Kata1988 Raimo Suojanen1993 Tapio Perälä1994 Jorma Pura1996 Leena Kontula1998 Tapani Mannersuo2005 Samuli Tusa2008 Leo Gullsten1991 Heikki Porola1992 Petri Knape1995 Mika Pasanen1997 Timo Hartman1999 Stina Rajala2000 Tapani Saarinen2001 Esa Valajärvi2002 Jussi Komokallio2003 Marja Vuento2004 Kimmo Nokkonen2006 Kalle Toivanen2007 Marko Levonen2009 Pasi Hyvätti2010 Ari Yliselä2011 Marko Forss2012 Risto Maksimainen2013 Merja Riikilä2014 Kauko Hakala2015 Toni Reinikainen

Suuren juhlan tuntua

Vuoden Poliisin julkistus tehdään vuosittain valtion juhlahuoneistossa Smolnassa, jossa on läsnä poliisiyli-johto ja sisäministeriön edustus. Julkistamistilaisuuden jälkeen on perinteisesti pidetty Helsingin Nuorkaup-pakamarin järjestämä juhlalounas. Perinteeksi on muodostunut kutsua ”pyöreinä vuosina” myös aiemmin valitut Vuoden Poliisit juhlistamaan julkistusta ja naut-timaan juhlaillallista yhdessä tuoreen Vuoden Poliisin ja juhlayleisön kanssa, kuten tehtiin tänäkin vuonna.

Projektin merkitys

Aktiivisuus juhlallisuuksiin osallistumisessa kertoo projektin tärkeydestä Vuoden Poliisiksi valituille. Tämän vuoden juhlassa tuli esille heidän ylpeytensä siitä että juuri he ovat aikanaan tulleet valituiksi, mutta toisaalta myös se, että palkinnon tarkoituksena on hei-dän kauttaan antaa tunnustusta koko poliisikaartille sen tärkeästä työstä. Vuoden Poliiseiksi valitut henkilöt myös muistavat elävästi hetken, jolloin saivat tietää nimityksestään.

Monelle valitulle Smolnaan pääsy ja poliisiylijoh-don ja sisäministerin tapaaminen ovat ainutlaatuinen kokemus. Kiitospuheen pitäminen siinä miljöössä arvovaltaisen yleisön kuunnellessa saa monen polvet tutisemaan. Moni Vuoden Poliisiksi valittu on naut-tinut julkisuudesta ensimmäistä kertaa elämässään; he eivät ole esimerkiksi koskaan ennen antaneet haastat-teluja tiedotusvälineille. Vastavalitun Vuoden Polii-sin jännitykseen Smolnassa voinee yhtyä myös moni kamarilainen, joka on toiminut projektin päällikönä. Tilaisuus on arvokas, mutta lämminhenkinen. Pienestä tutinasta toipuu pian ja tilalle tulee helpottunut, etuoikeutettu olo.

Nuorkauppakamarilaisille projektit ovat tapa kehittää itseään ja työelämätaitojaan mukavalla tavalla ”learningby doing”-mentaliteetilla. Vuoden Poliisi -projek-tiin osallistuneet nuorkauppakamarilaiset arvostavat lisäksi harvinaista mahdollisuutta päästä kurkistamaan lainvartijoiden maailmaan ja ovat ylpeitä siitä että ovat saaneet olla osallisina Vuoden Poliisin valinnassa ja juhlajärjestelyissä.

40 Vuoden Poliisia

39

40

Vaalikokous:KRISTA VIITA-AHO Sihteeri (SECY)

24.10.

JOUNI TIILIKAINEN

Yksilön kehittyminen (IND), 2 vpj.

SATURAMSLANDValmistautuva puheenjohtaja (DP), 1.vpj.

MINNA KOIVISTOTiedottaja (LIO)

HEIDI JÄNTTI Kansain-väliset asiat (INT)

Annankatu 24:ssä, Kiinteistöalan koulu-tuskeskuksen kattohuoneistossa järjestetyssä kamarin vaalikokouksessa äänestettiin hal-litus vuodelle 2016. Kamarin 63.toiminta-vuoden suunnittelu on lähtenyt ahkerasti käyntiin mm. hallituksenvaihdossa ja halli-tussakatemiassa, tästä tiimistä KUULUU ja kuullaan vuonna 2016!

RIIKKA HAKANEN Edellinen puheenjoht aja (IPP)

41

Verkosto

41

LAURI TOLVAS

Puheenjohtaja (PRES)

[email protected]

IDA KOIVISTORahastonhoitaja

(TREAS)

HEIKKI LIUKKONENYhteiskunta-

vastaava (COM), 3. vpj.

JUSSI RÄSÄNENYhteistyö-kumppanuudet (BUS)

JANI SAVOLAINENYhdistyslohko

(LOM)

RIIKKA HAKANEN Edellinen puheenjoht aja (IPP)

HALLITUS 2016

42

Kansain-välisyys

Nuorkauppakamari eli Junior Chamber Inter-national (JCI) -toiminta sai alkunsa sata vuotta sitten Yhdysvaltain St.Louisin kaupungissa, kun Henry Gissenbierin johdolla nuoria aktii-visia yhteiskunnan jäseniä kokoontui yhteen vaikuttamaan. Kansainvälisen 100-vuotisjuh-lavuoden päätti siten järjestön maailmankok-ous, joka keräsi yli 8000 osallistujaa Japanin Kanazawaan!

Kansainvälisillä JC-kentillä Suomi on ar-vostettu ja näkyvä nuorkauppakamarimaa

- nimittäin Japanin maailmankokoukses-sakin olimme toiseksi suurin delegaatio

isäntämaan jälkeen! Yli 140 suomalais-JC:n voimin kansoitettiin koulutuksia, iltajuhlia sekä virallista kokousohjelmaa. Pelkästään Helsingin nuorkauppakamarista osallistui 14 jäsenen, senaattorin ja seuralaisen edustus, joka kan-sainvälisyysvastaava (INT) Jussi Räsäsen joh-dolla myös tapasi twinning- eli yhteistyökama-reitamme. Maailmankokouskuvien ohessa seuraavassa jaetaan oppeja Helsiingin nuorkauppakama-rin, Suomalais-Japanilaisen Kauppakamarin ja Suomalais-Japanilaisen yhdistyksen kanssa 8.9. Korjaamolla järjestetystä Japanin tapa- ja matkailukoulutuksesta - kiitos kouluttajille Pet-teri ja Anita Kostermaalle näistä tiedonjyvistä!42

43

ti 3.11.Opening Ceremony

Suomella on hyvä maine Japanissa. Japanilaiset tuntevat muumit, Jou-lupukin, Sibeliuksen ja Marimekon – Suomella on paljon “soft pow-eria”. Usein länsimaalaiset kuitenkin bisneksen tekemisen yhteydessä törmäävät ongelmiin. Siinä missä län-simaalaiset ovat “metsästäjiä”, etsivät jatkuvasti uusia bisnesmahdollisu-uksia, japanilaiset ovat enemmänkin “viljelijöitä”. Kun japanilainen löytää oman sektorinsa tehdä bisnestä, hän pysyy siinä. Japanilaiset jäävät bis-neksessä paikalleen ja kehittävät sitä uusiin ulottuvuuksiin. Tästä syystä japanilaiset arvostavat pysyviä part-neruuksia, mikä vaikeuttaa lyhytai-kaista hyötyä hakevan “metsästäjän” bisnesmahdollisuuksia.

Su0omen Nuorkauppakamarit ry:n puheen-johtaja Johanna Lundan esittelyvuorossa avajaistilaisuudessa (taustatukenaan Muumi-peikko ja Nuuskamuikkunen, jotka esiintyivät joulupukin tavoin myös Suomen TradeShow-alueen ständillä).

43

44

ke 4.11.Koulutuksia & kokouksia

Japanilaiseen bisneskulttuuriin kuuluu hidas päätöksenteko. Kaikki osallistetaan päätöksente-koon ja konsensusta haetaan. Konsensuskult-tuuriin kuuluu olennaisena osana epäsuora vai-kuttaminen. Myyvän osapuolen pitää vakuuttaa mahdollisimman moni vastapuolen organisaa-tiossa ennen kuin päätöksenteko on mahdollista.

Toisaalta toimeenpano on sitten yllättävänkin nopeaa, kun kaikki henkilöt toimivat organisaa-tiossa saman päämäärän eteen. Länsimaalaiselle japanilaisten hidas päätöksenteko on tuskastut-tavan hidasta mutta toisaalta tilausmäärien suu-ruus voi yllättää toimittajan. Japanilaisille tuot-taa vaikeuksia ymmärtää miksi länsimaalaisella on toimitusvaikeuksia, kun kerran asiasta on jo sovittu. Nämä molemmat seikat heikentävät luot-tamusta puolin ja toisin.

Yksi erikoisista “maanviljelijäkulttuurin” piirteistä on myyntimiesten lähes täydellinen asian osaaminen oman tuotteensa osalta. Kun on mahdollista ja toisaalta oletetaan syvällistä perehtymistä yhden yrityksen muutamiin tuot-teisiin ja niihin ominaisuuksiin, kertyy myyjille syväosaamista. Japanilaiset myös olettavat myyn-titilanteissa vastapuolelta tällaista syväosaamista. Länsimaissa puolestaan korostetaan, että myynti-mies ei saisi osata teknistä puolta vaan sitä varten

on tekniset asiantuntijat. Tämä on yksi kompas-tuskivi mihin länsimaa-laiset usein törmäävät.44

45

to 5.11.JCI Manilan lounas

L o u n a s t i m m e t w i n n i n g -kamarimme JCI Manilan kanssa j a p a n i l a i s te n herkkujen merkeissä. Myöhemmin tut-tuja filippiiniläisiä nähtiin lavalla, kun JCI Manila pokkasi jopa kaksi palkintoa maailman parhaasta nuorkauppa-kamaritoiminnasta: arvostetun Most Outstanding Local Organization -kat-egorian voiton lisäksi Best Local Growth and Development Programme -katego-rian voiton S.P.A.R.K.-kehityspolullaan.

Myyntineuvotteluissa vastapuolta kehotetaan tapaamaan edellisenä iltana pitkän lounaan merkeissä. Edeltävän päivän epäviralliset neuvottelut ovat varsi-nainen neuvottelutilanne ja seuraavan päivän viral-linen tapaaminen on tarkoitettu asioiden lukkoon-lyömiseen. Japanilaiset inhoavat yllätyksiä, sillä se voi tarkoittaa kasvojen menettämistä. Anna siis aikaa japanilaiselle pureksia asia valmiiksi riittävän aikaisin.

Virallisissa kokouksissa länsimaa-laiset o vat saattaneet törmätä il-miöön, missä suurin osa japanilai-sista näyttää nukkuvan kokoukses-sa ja vain muutama puhuu ja kys-elee. Petteri Kostermaan mukaan japanilaiset ovat kyllä hereillä ja he kuuntelevat tarkasti. Japanissa hiljaisuus on hyve ja sen vuoksi vain muutama henkilö puhuu kok-ouksessa. Tämä voi olla länsimaal-aiselle yllätys, ja ahdistava tilanne.

Keskustelutilanteissa on hyvä huomata mitä asioilla oikeasti tarkoitetaan. Jos japanilainen sanoo “se on vaikeaa”, niin se tarkoittaa asian olevan mahdotonta. “Hai” puolestaan käännetään usein “kyllä”, mutta se tarkoittaa “minä kuulen sinua”. Jos japanilainen nieleskelee, räpyttelee silmiään tai tekee muuta vastaavaa, niin tilanne on hänelle kiusallinen. Japa-nilainen ei kiellä asioita kas-vojen menettämisen pelossa, joten vastapuolella tulee olla riittävää herkkyyttä keskuste-lutilanteissa.

46

pe 6.11.Suomen Sanan säilä -puhe-kilpailun voittanut Lin-inganlahden NKK:n Petri Eklund eteni Turkin euroop-pakokouksen karsinnoista puhekilpailun kansainväli-seen finaaliin maailmankok-oukseen! Petri edusti per-jantaina Eurooppaa sankan suomalaisjoukon tuella.

Japanilaiset ovat jo koulussa opetettu kättelemään ulkomaalaisten kanssa, joten kumartamista ei tarvitse Japaniin mennessä opetella. Kättelytilanteissa kannatta-nee noudattaa japanilaista etikettiä. Sen sijaan käyntikor-tin antamisen yhteydessä ei käyntikorttia ole syytä laittaa suoraan taskuun vaan se täytyy ottaa arvokkaasti vastaan. Kortti otetaan käteen molemmista kulmista vastaan ja luetaan (ääneen) tarkasti läpi. Tämä antaa vastapuolelle merkin siitä, että hän on arvokas.

Japanissa noudatetaan formaalia pukeutumista. Miehillä pitkähihainen (valkoinen) kauluspaita, kravatti ja musta puku on bisnestilanteissa välttämätön. Naisilla jakkupuku polvipituisella hameella, matalilla korkokengillä ja valkoi-sella kauluspaidalla on sopiva pukeutuminen. Aavistuksen rennompaa pukeutumista harrastaa tällä hetkellä nuoriso, mutta varmaan päälle pelaaminen kannattaa. Viikonlop-puisin näkee paljon mm. cosplay-pukeutumista, mutta bisnekseen tällainen ei sovi.

46

la 7.11.JCI Sapporon tapaaminen

Tapasimme twinning-kama-rimme JCI Sapporon lauan-tai-iltapäivästä Kenrokuen-puutarhan lähistöllä sijaitse-vassa ravintolassa.

su 8.11.Cocktails & Gala

Bisneslounaalla, tai muutenkin, puikkoja ei saa jättää riisiin - riisikuppeja, joissa on puikot pystyssä, kun viedään kuolleiden haudoille. Puikkojen jättäminen riisiin toi-sin sanoen viestittää vastapuolelle kuole-man olevan tulossa.

Yrityslahjoina esimerkiksi suomalaisen puukon antaminen lahjaksi on nöyryyt-tävää. Japanissa veitsen antaminen lahjaksi tarkoittaa sitä, että sen saajan täytyy tehdä itsemurha veitsellä. Yrityslahjojen tulee olla kohtuullisen edullisia ja mielellään “söpöjä”, kuten muumituotteita. Kynt-tilätelineitä ei kannata antaa lahjaksi, sillä maanjäristysalttiissa maassa ei polteta kynttilöitä.

Japanissa käteisrahaa käytetään kaikissa noin 2000 jenin suuruisissa ostoksissa, joten käteinen on tarpeen. Käteistä ei voi kuitenkaan nostaa länsimaalaisella luot-tokortilla kuin vain 7elevenin tai Japanin postin automaateista. Japanin postin tun-nistaa T-kirjaimesta, jossa on viiva päällä.

Jos Japanissa eksyy tai tarvitsee apua, sitä kannattaa kysyä läheiseltä korttelipoliisilta. Toisin kuin muualla maailmassa, Japanissa poliisin tehtävänä on auttaa ihmisiä. Näitä korttelipoliisikoppeja löytyy kaikista kau-pungeista.

Maanjäristykset ovat yleisiä Japanissa. Näissä tilanteissa turvallisin paikka on mennä pöydän alle. Ulkona liikkuessa avo-imet paikat, kuten puistot ovat turvallisia paikkoja.

Jos ulkomaalainen käy paikallisessa kylpy-lässä, niin silloin on hyvä peittää laas-tariteipillä mahdolliset tatuoinnit. Japan-issa tatuoinnit yhdistetään rikollisjärjestöi-hin kuuluviin, joten näkyvät tatuoinnit nostattavat voimakasta paheksuntaa. 47

36. maailmanko-kousta kiertänytsenattorimmePertti Piponiuspalkittiin senaatin ansiomerkillä

48

Kiitos saamastani kunniasta kirjoittaa Helsingin nuorkauppakamarin lehteen Senaattorin tervehdyksen. Olen Rauli Forsblom, senaattori nro 52186 ja sain senaattoriarvoni Hongkongin maail-mankokouksessa 1993.

Työelämä pähkinän kuoressa

Aloittelin oikean työelämän 1980 jolloin siirryin vakuutusalalle silloiseen Pohja-

Y h t y m ä ä n ( n y k y i s i n Lähi-Tapiola) y r i t y s y h t e y -s p ä ä l l i k ö k s i .

Senaattorintervehdys

Business-elämän pyörteissä toimin sitten eri yrityksissä ja tehtävissä aina vuoteen 2012 jolloin siirryin silloisen Valtion Taidemuseon (nykyisin Suomen Kansal-lisgalleria) palvelukseen. Toimin nykyjään kiinteistöjemme (Ateneum, Kiasma ja Sine-brychoffin taidemuseon) turvallisuuspääl-likkönä. Museoissamme käy vuosittain n. 450.000 kävijää ja olemme Suomen johtavin kuvataiteen museo.

Rauli ForsblomSenaattori #52186

Nuorkauppakamari osaksi elämää

Vuonna 1986 tein yhteistyötä sen-aattori Matti Tammisen kanssa joka houkutteli minut mukaan nuorkaup-pamariin josta olen hänelle ikuisesti kiitollinen. Hänen kauttaan liityin Etelä-Vantaan nuorkauppakamariin jonka puitteissa toimin aktiivisesti hoitaen eri virkoja ja projekteja pää-tyen puheenjohtajaksi vuonna 1991. Samana vuonna olin myös mukana Helsingin maailmankokouksen projektiryhmässä tittelillä Program Manager. Vastuullani olivat Wel-come-party, Japan night ja European night. Kamarini tuki minua 100%:sti ja Senaattori Jukka Iho oli korvaama-ton apu Japan Night:n järjestelyissä. Vuonna 1992 toimin alueen 5 alue-johtajana ja ensi kertaa SNKK:n hallituksessa. Ilman Helsingin nuorkauppamarilaisten ja erityisesti kampanjapäällikköni senaattori Arto Kauppisen uskomatonta työtä en olisi tullut valituksi vuodelle 1993 kansal-liseksi EVP:ksi IND-lohkolle. Teille kaikille kaunis KIITOS tuestanne. Oli tosi hieno kampanja ja tunsin miten kannattelitte minut sen läpi onnis-tuneesti.

49

Maailmanjärjestö vei mennessään

Hongkongin maailmankokouksen aikana minulle avautui mahdollisuus lähteä kokeilemaan siipiäni kansain-välisessä JC-toiminnassa. Minut nimi-tettiin Area D (Eurooppa) JCI-EVP:n erityisavustajaksi ja vasta-sin Eurooppa kokouksen aikana hänen ohjelmastaan ja omana erityistehtävänä suunnittelin ja toteutin Euroopan laajuisen Open Forumin ensimmäistä kertaa Haagin EC-kokouksessa 1994. Jatkoin samassa tehtävässä vielä vuonna 1995. Vuosiksi 1996-1997 minut nimitettiin järjestömme maailmanpresidentin hen-kilökohtaiseksi erityisavustajaksi. Vasta-sin Eurooppa- ja maailmankokouksien aikana JCI-pressojen Thomas Clear III ja Chrispin Dy ohjelmasta ja muutoin pitkin vuotta eri kansainvälisten projek-tien ja ohjelmien koordinoinnista.

Muistoja JC-ajalta

Olen ollut siinä onnellisessa asemassa että minulla on ollut mahdollisuus seurata järjestömme toimintaa sen jokaiselta tasolta ja vuosien aikana on kertynyt niin paljon kokemuksia että on parempi, jos jotakuta kiinnostaa, niin tartu hihasta ja kysy niin tarinoita kyllä riittää. Projekteista parhaimpana pidän alueen yhteistä Leirien Leiriä johon olen osallistunut jo 23 kertaa. Kannattaa ehdottomasti lähteä kokemaan, olet sit-ten sinkku tai perheellinen. Takaan ettet pety jos lähdet mukaan avoimin mielin.

Summa Summarum

Päivääkään en vaihtaisi pois, muutaman aamun kylläkin. Matkan varrella on toki ollut pettymyksiä, epätoivoa ja joskus

kyyneleitäkin, mutta kokemani ihmisten vilpitön ystävyys ja sitoutuminen voit-tavat monin kerroin v a s t o i n k ä y m i s e t .

Oma JC-kummipoikani Niko Visuri on jo senaattori ja olen-kin kehottanut häntä hankkimaan uuden aktiivisen jäsenen jotta senaat-tori ”sukupuumme” saisi jatkoa myös neljännessä polvessa. Muistakaa aina JCI-WP Thomas Clear III:n sanat: ”IF IT IS TO BE – IT IS UP TO ME” (Kymmenen kaksi kirjaimista sanaa, jotka muuttavat maailman).

Kiitos Teille kaikille kuluneista vuosista ja tavataan taasen JC-tapahtumissa.

GO STADI GO !

“If it is to be, it is up to me”

50

it was time to host the National conference, and in 2013 JCI Stockholm hosted the Swed-ish Spring conference, where a 60 year birth-day celebration was held at Svartsjö castle. Next year, in 2016, JCI Stockholm will once again host the Swedish National conference.

Besides events, courses, meetups and talks JCI Stockholm carries out specific projects. Many of the projects organized during the last few years have had a strong social com-mitment in focus. Here are some examples of projects that have been held or will be held:

JCI Stockholm is the oldest chapter in Swe-den and was initiated by Heinz Goldmann. He had experienced JCI in both USA and Europe, liked the idea of having practical leadership education through voluntary work and decided to start a chamber in Stockholm. Together with Rune Hagbarth and Sven-Åke Lindgren among others, he started what was then called Junior Cham-ber Sweden (JCS) in 1953. The organiza-tion became an official member of JCI in 1954. Four years later, in 1958, JCI Stock-holm held the first National conference in Sweden and in 1960 JCI Stockholm hosted the European conference.

JCI Stockholm has hosted several national and international events since then. The

JCI European Capi-tals Meeting (ECM) in 2000 and 2010 are two examples. In 2012

Twinning

Anna VikströmLocal Vice President (LVP),

JCI Stockholm

JCI Stockholm

50

51

Välkommen hem (Welcome home): The project was started with the aim to support integration and networking. Teams of four people were formed (two Swedish people and two people from other countries) who all invited each other home for dinner. The project ended with a mutual dinner and party for all the teams together, so the par-ticipants could meet even more people.

Jul för alla (Christmas for everyone): This project is inspired by the Finnish Christmas Tree project and aims at giving children and teenagers from families with limited finan-cial resources the possibility to enjoy a merry Christmas too. This project has been carried out for two years, with the collaboration of both companies and non-profit organisa-tions in the process of collecting, wrapping and handing out gifts to families.

The youth unemployment project is a new project with an aim to help young people in the NEET group (Not in Education, Employ-ment, or Training) to get an occupation. JCI is collaborating with non-profit organisa-tions, businesses and authorities.

As a part of JCI´s work towards UN´s sus-tainable development goals (SDGs), JCI Stockholm has decided to start a project, to work towards the 5th SDG, namely to achieve gender equality and empower all women and girls. This will be done by organizing an inspiring event for young women.

JCI Stockholm was a pioneer when it comes to gender equality. During JCI Stockholm´s first official year in 1954, the chapter decided to send a woman called Birgitta Follin as a representative to the World Congress in Mexico City. After some discussions she was accepted and was thereby the first woman who participated as an official delegate at the congress. At 1955 she became the first sena-tor in Sweden and the first female senator in the world (#657).

JCI Stockholm is also active in the Nothing but Nets campaign against malaria. During 2014 the chapter donated enough nets to get an international reward at the bronze level in the campaign.

JCI Stockholm has six twinning chapters JCI Helsinki, JCI Mariehamn, JCI Toompea, JCI London, JCI Frankfurt and JCI Hiroshima.

This spring the 10-year old twinning tradi-tion, Battle of the Baltic was held in Stock-holm. Participants from JCI Stockholm, JCI Helsinki and JCI Toompea battled for the glory and the honour to host the Battle of the Baltic in 2016. It was a nice social event to strengthen network between the chapters around the Baltic Sea.

Moreover, at the 2015 World Congress in Kanazawa, members from JCI Stockholm and JCI Hiroshima had lunch together cel-ebrating the 50 year anniversary of signing the twinning agreement between the two chambers.

51

Stadion 04-2015

Documents