Pelastusalan ammattilainen 4/11

PELASTUSALANAMMATTILAINEN 4

l 2

011

\

\PARVIAINEN: OPISTO TARVITSEE KENTTÄÄ \\\\

\\\

\\

HENKILÖSTÖSEMINAARI HELSINGISSÄ

\\\\

\\ \\\\

\\\\

RÄSÄNEN: VALTIO OHJAA EDELLEEN\\\\ \\

PELASTUSALANAMMATTILAINEN4 l 14.9.2011

5

14

18

23

26

32

KANSI: KD:n puheenjohtaja Päivi Räsänen vastaa valtioneuvostossa sisäisestä turvallisuudesta.

KUVA: COMPIC / MAURI RATILAINEN

3 l Päätoimittajalta Näin on aina toimittu?

5 l Henkilöstöseminaari Helsingissä Päivittäinen jaksaminen operatiivisissa tehtävissä

6 l Uudeksi sisäministeriksi Päivi Räsänen Pelastustoimi tarvitsee valtiovallan ohjausta

12 l Inflaatio söi pienet palkankorotukset KVTES ja TS katkolla vuoden vaihteessa

13 l Tehtäväkohtaiset palkat korjattava Palkat ajan tasalle

14 l Asemavahvuudet hallinto-oikeuteen Pohjois-Savossa Siilinjärven lisäksi kyse myös Kuopiosta

18 l Mervi Parviainen rehtoriksi Pelastusopistoon Opiskelijavalinnan perusteet tulisi uusia

23 l Heittomiehet kulkevat asemalta toiselle Käytännöt vaihtelevat pelastuslaitoksissa

26 l Jäsentapaaminen Varsinais-Suomessa Yhteishenkeä luomassa

28 l Epäpätevät sijaiset ovat uhka työturvallisuudelle Pätevyys on työsuojeluasia

30 l Viranomaispäivä Lohjalla Yhteisellä tehtävällä

32 l CrossFire Helsingissä Tulinen taistelu voitosta

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 3

Palomiesliitto on pelastus- ja hätäkeskustyöntekijöiden ammattiliitto. Liiton jäsenet työskentelevät valtion, kuntien, kuntainliittojen ja yksityisen sektorin palveluksessa.

Palomiesliiton tavoitteena on edistää jäsenten ammatillisia ja taloudellisia etuja, vaikuttaajäsenten yhteiskunnallisen aseman ja oikeuksien kehi-tykseen ja edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan, yhteis-toimintaansa ja keskinäistä vastuuntuntoansa.

PELASTUSALANAMMATTILAINEN

Palomiesliiton jäsenlehtiIlmestyy kuudesti vuodessa.Seuraavan kerran marraskuussa.

Julkaisija: Suomen Palomiesliitto SPAL ryVernissakatu 601300 Vantaapuh. (09) 867 8880fax (09) 863 [email protected]

ISSN:1456-7709

Lehti netissä: www.digipaper.fi/spalwww.palomiesliitto.fi/peamm

Päätoimittaja:Kim NikulaGSM 040 716 [email protected]

Toimituskunta:Petri Hynninen, Kim Nikula, Laura Ruokonen, Tuula Ruusumaa ja Mikko Terävä

Paino:Forssa Print

Ilmoitukset:Ilpo Pitkänen Oypuh. (09) 5868 300fax (09) 5868 [email protected]

Osoitteenmuutokset ja juttuaineisto: [email protected]

PELASTUSALANAMMATTILAINEN

www.facebook.com/palomiesliitto

Näin on aina toimittu?

Palomiesliitto toi julkisesti esille huo-lensa siitä, ettei ammattipalomiehiä ole riittävästi saatavilla pelastuslai-tosten tarpeisiin. Esimerkiksi Tam-

pereella turvauduttiin epäpätevien henkilöi-den käyttöön, koska ammattilaisia ei ollut saatavilla.

Palomiesliitolla, pelastuslaitoksilla ja sisäministeriöllä lienee yhteinen näkökanta siitä, että kentällä on akuutti yhden pelas-tajakurssin vaje. Toinen kysymys on, miten vaje tulisi korjata. Siitä meillä ei ole yhteistä näkökantaa.

Allekirjoittaneelta on tiedusteltu, olisiko parempi sitten niin, että asemia suljetaan mieluummin kuin että palkataan epäpäte-viä henkilöitä? Tähän on turha edes vastata. Kysymys kuuluu, miksi olemme ajautuneet tähän tilanteeseen? Johtuuko se henkilöstö-politiikasta, palomiespulasta vai siitä, että yri-tämme mennä sieltä, mistä aita on matalin?

Pelastuslaitosten tulee kartoittaa henki-löstömääränsä siten, että se kestää normaali-tilanteen poissaolot; vuosilomat, sairauspois-saolot ja koulutustilaisuudet ja muut vastaa-vat tapaukset. Toki tilanne on kohtuuton pelastuslaitoksille, jos pelastusalan ammatti-laisia ei ole yrityksistä huolimatta saatavilla. Tässäkin tapauksessa tulisi sijaisuudet hoitaa sisäisillä järjestelyillä, käyttämällä pelastaja-kurssilaisia ja velvoittamalla pelastusviran-omaiset ylitöihin.

SISÄMINISTERIÖTÄ ei tilanne huoleta. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen totesi leh-tihaastattelussa, ettei pidä tilannetta poik-keuksellisena, sillä vapaaehtoisia sopimus-palokuntalaisia on palkattu sijaisiksi kautta aikojen. Partanen ei usko, että tiukassa ta-loustilanteessa pelastajakurssien määrää voi-daan lisätä.

Mielenkiintoista havaita, että pelastus-toimessa tiukka taloustilanne toimii irralli-sesti globaalista markkinataloudesta. Pelas-tustoimen lama on kestänyt yli 20 vuotta, mikäli indikaattorina käytetään henkilöstö-

määrän kehitystä. Poliisivoimat ja tervey-denhoitosektori on kyennyt lisäämään hen-kilöstömääränsä viimeisen 20 vuoden aikana, vaikka taantuma todennäköisesti koskettaa heitäkin.

EN TIEDÄ minkälaisen julkikuvan pelas-tustoimi itsestään antaa, kun menemme aina sieltä, mistä aita on matalin. Onko sisäminis-teriön pelastusosasto vieraantunut niin pa-hasti kentän arvomaailmasta, että se peruste-lee itselleen ja kansalaisille heikkoa toimintaa sillä, että näin on kautta aikojen toimittu?

On turha kerrata perustuslain ja hallin-tolain edellytyksiä viranomaistoiminnassa. Pähkinänkuoressa viranomaistoiminnan tulee perustua lakiin, pyrkiä hyvään hallin-toon, perusteltava päätöksensä, kohdeltava asianosaisia tasapuolisesti ja edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta.

Ylijohtaja Partaselta toivon objektiivi-suuden nimissä julkista avausta palomiesten eläkeiän palauttamisesta 55 vuoteen.Toimin-tavalmiusohjeessa vaaditaan pelastusyksiköl-le 1+5 minimivahvuus. Luovutaan laajasta viranomaismallista ja jäädään yhden prosen-tin liikkeeksi – koska näin on kautta aikojen toimittu!

PELASTUSTOIMI on kautta aikojen ollut kansalaisten arvostama luotettavin viran-omainen. Brändin säilyminen ei ole itsestään selvyys. Sitä ei saavuteta peruutuspeiliin tui-jottamalla, vaan katseet on käännettävä tu-levaisuuteen.

Pelastustoimella on hyvät mahdolli-suudet säilyttää asemansa luotettavimpana viranomaisena ja parhaana työpaikkana. Se edellyttää pelastusosastolta, pelastuslaitoksil-ta ja liitolta sitä, että puhumme samaa kieltä ja soudamme laivaa samaan suuntaan – onko se liikaa vaadittu.

KIM NIKULA

PAIKALLISKIERROS

Paikalliskierros syksyllä 2011SPAL:n Paikalliskierros kiertää syksyllä kuusi paikkakuntaa. Tapahtumissa liitto tapaa jäseniä ja järjestelyissä on mukana paikallinen Palomiesliiton yhdistys. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia.

Tiistai 20.9. klo 17 Seinäjoki Uppalan kartano, Ilmarisenkatu 17

Yhteistyössä: Seinäjoen Alueen Palohenkilöstö ry

Tiistai 4.10. klo 14 Jyväskylä Keskuspaloaseman auditorio, Salontaipaleentie 6

Yhteistyössä: Keski-Suomen Pelastusalan

ammattihenkilöstö ry

Tiistai 18.10. klo 14 Tampere Keskuspaloaseman iso luokka, Satakunnankatu 16

Yhteistyössä: Tampereen Palohenkilöstö Spal ry

Tampereen paloesimiehet ry

Länsi Pirkanmaan Palomiesyhdistys ry

LIITON INFO

4 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Uusi jäsenkortti tulee vuoden lopulla

KAIKKI SPAL:n ja HAL:n jäsenet saavat uuden jäsenkortin vuoden lopulla postitse. Kortti ei tällä kertaa tule jäsenlehden mukana, kuten viimeksi, vaan kortit lähetetään suoraan korttivalmistajalta.

Kortti lähetetään siihen jäsenen kotiosoitteeseen, joka on liiton jäsenrekisterissä ajan tasalla. Liitto saa osoitteenmuutokset suoraan Itellalta, eli jos osoitteesi muuttuu ja teet osoitteenmuutoksen postiin, saa myös liiton toimisto muutokset tietoonsa. Osoitetietojen muutoksesta voi myös ilmoittaa itse, sähköpostilla [email protected] tai liiton verkkosivuilla olevalla lomakkeella.

Uusi jäsenkortti toimii vanhan kortin tapaan matkustajavakuutuskorttina, joten kortti kannattaa pitää mukana matkalla. Kortissa on If:n liittovakuutuksen tiedot taustapuolella.

Kun uusi kortti tulee, vanhan kortin voi leikata kahtia. Kortin taustapuolella oleva päivämäärä kertoo, että kortti on vanhentunut.

Liittokokous Kuopiossa 30.11.

SPAL:N tämän vuoden liittokokous järjestetään Kuopiossa 30. marraskuuta. Edeltävänä päivänä kokoontuu liittohallitus.

Kokouspaikkana on Sokos Hotelli Puijonsarvi, Kuopion keskustassa.

Kokouksesta ja järjestelyistä kerrotaan tarkemmin marraskuun Pelastusalan ammattilaisessa. Paikallisyhdistyksiin lähetetään kokousasiat sisältävä liittokokouskansio syksyn aikana.

> www.sokoshotels.fi/hotellit/kuopio

TASKUKALENTERI vuodelle 2012 tulee SPAL:n jäsenille viime vuoden tapaan marraskuun alussa ilmestyvän Pelastusalan ammattilainen -lehden mukana. HAL:n jäsenille kalenteri lähetetään erillisenä kirjeenä.

HENKILÖSTÖSEMINAARI 6.10.2011 KLO 10.00-15.30HELSINGIN PELASTUSLAITOS, KESKUSPELASTUSASEMAN AUDITIORIO

Kriisipsykologi Salli Saari: Mitä kaikkea pitää jaksaa? Harjoitusmestari Jarmo Nissilä: Lähiesimies tukena. Riittävätkö voimavarat?

Asemamestari Ilpo Lehtonen, rehtori Kari Töyrylä: Kokemuksia työnohjauksesta pelastusalalta

Valtioneuvoston puheenvuoro: Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

– TILAISUUDESSA JULKISTETAAN STADIN BRANKKARI –

Seminaari on avoin kaikille.Kahvi- ja ruokatarjoilun järjestämisen vuoksi

toivomme etukäteisilmoittautumista: [email protected] tai puh. (09) 867 8880

JÄRJESTÄVÄT PALOMIESLIITTO SPALJA HELSINGIN PELASTUSLAITOS

– Henkiset voimavarat operatiivisissa tehtävissä –



Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) ei epäröi myöntää olevansa ministerinä vasta perehtymisvaiheessa. Halli-tusneuvottelut venyivät en-nätyksellisen pitkiksi ja pian

hallituksen muodostamisen jälkeen vir-kamiehet lähtivät lomille.

–– Tutustumiskäynnit ovat vielä tekemättä ja monta tärkeää briifausta saamatta, Räsänen toteaa.

Täysin vieraalla kentällä Räsänen ei pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa liiku. Toimiala on hänelle sinäl-lään tuttu jo lääkärin ammatin kautta ja monet alan peruskysymykset ovat nousseet esille lukuisia kertoja 16 kan-sanedustajavuoden aikana.

Sisäministerin salkusta Räsänen sa-noo olleensa yllättänyt. Työ on innosta-vaa, mutta haastavaa, sillä perinteisten sisäministeriön asioiden lisäksi Räsäsel-le on tällä vaalikaudella annettu myös maahanmuuttoasiat.

–– Olen huomannut, että poliittisel-la osaamisellani ja ammattiosaamisellani on merkitystä tämän työn hoitamisessa. Siinä mielessä tämä on erittäin mieluisa työ, vaikka aika raskas.

Vahvaa ohjaustaperusoikeuskysymyksissä

Sisäministeriössä valmistellaan par-haillaan uutta toimintavalmiusohjetta. Luonnosta uudesta ohjeesta odotetaan kentällä suurella mielenkiinnolla, kos-

ka sen epäillään entisestään heikentävän ammattimaisen pelastustoimen toimin-tamahdollisuuksia ja sitä kautta kansa-laisten turvallisuutta.

Kenttäväki kaipaa vahvaa, lähes laki-tasoista ohjeistusta, jotta kuntien kulloi-nenkin taloustilanne ei yksin määrittelisi pelastustoimen palvelutasoa. Tietyt vir-kamiehet taas toistavat hokeman lailla, että kunnat ovat autonomisia, päättävät omista asioistaan, eikä valtion tarvitse siihen sotkeutua.

Räsänen sanoo aina edustaneensa kantaa, jonka mukaan valtion ohjausta tarvitaan niissä asioissa, jotka koskevat ihmisten perusoikeuksia. Räsäsen mu-kaan näissä asioissa ohjauksen tulee olla lakisääteistä. Esimerkkinä hän mainit-see terveyspuolelta hoitotakuun. >

Pelastustoimi tarvitsee

valtion ohjausta

Tarvittaessa pelastuspalvelujen tasavertainen toteutuminen täytyy turvata lakisääteisellä ohjauksella.


–– Ajattelen, että pelastustoimi on sellainen toimialue, jossa ohjausta tar-vitaan, jotta se toteutuu tasavertaisesti kaikissa kunnissa.

Yksityiskohtaisesti hän ei kuiten-kaan vielä halua erotella pelastustoimen asioita, joihin tarvitaan voimallisempaa ohjausta. Hän haluaa perehtyä ensin esimerkiksi tulevaan toimintavalmius-ohjeeseen ennen lopullista kannan muodostamista.

Hallitusohjelmassavain vähäisiä kirjauksia

Jos katsoo hallitusohjelmaa, pelastus-toimen painoarvo muiden valtakun-nan asioiden joukossa näyttää lähes olemattomalta. Ammattimaisen pe-lastustoimen osalta hallitusohjelmasta löytyy vain yksi kirjaus, jossa siinäkin puhutaan ainoastaan valmiudesta kan-sallisten kriisien hoitoon.

Mitä alalla työskentelevien pitäisi tästä päätellä? Eikö pelastusalalta todel-lakaan löydy muita kysymyksiä, joihin tarvitaan poliittisia ratkaisuja meneil-lään olevalla vaalikaudella?

–– Hallitusohjelmaan on kirjattu asioita, joissa on tarvetta selkeään uu-distukseen tai muutokseen. Meillä on aivan tuoreet pelastusalaa ja hätäkeskus-toimintaa koskevat lait, joiden toteutta-minen ja vaikutusten seuraaminen vasta alkaa, puolustelee Räsänen.

Edellisessä, Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmassa luvattiin yksiselitteisesti ratkaista pelastusalan vaikea ikäkysymys. Palomiesliiton nä-kemyksen mukaan asian hyväksi ei teh-ty mitään konkreettista.

Ministerinä Päivi Räsänen joutuu punnitsemaan sanojaan liittyen ikään-tymiskysymykseen. Räsäsen edustama puolue, kristillisdemokraatit, on muun muassa Turvallinen Suomi -seminaa-rissa käydyissä poliittisissa paneelikes-kustuissa puolueena tukenut liiton pyr-kimyksiä asian ratkaisemiseksi. Lisäksi Räsänen on itsekin tehnyt aloitteen palomiesten eläkeiän laskemisesta.

Aivan ensimmäisenä – kuten aikai-semmatkin sisäministerit – Räsänen


HALLITUSKAUSI. – Meillä on aivan tuoreet pelastusalaa ja hätäkes-kustoimintaa koskevat lait, joiden toteuttaminen ja vaikutusten seuraaminen vasta alkaa, Päivi Räsänen sanoo.

Perusteet, joilla itsekin olen kannattanut palomiesten eläkeiän alentamista, ovat sinänsä edelleen olemassa.”

”Hätäkeskusuudistuksen toimivuutta on tarkasteltava turvallisuuden ja alueellisen yhdenvertaisuuden sekä henkilöstön näkökulmasta. Arvioinnissa huolehditaan ensisijaisesti hätäkeskuspalvelujen laadusta, asiantuntemuksesta ja toimintavarmuudesta. Hätäkeskuksia kuormittavien kiireettömien puheluiden palveluneuvonta järjestetään.”

”Pelastustoimella tulee olla valmius kansallisten kriisien ja suuronnettomuuksien tehokkaaseen ja laaja-alaiseen johtovastuuseen ja hoitoon, mutta myös nykyistä enemmän ennaltaehkäisyyn. Kehitetään koko maan kattavaa pelastustoimen järjestelmää, jonka olennaisena osana ovat vapaaehtoiset ja sivutoimiseen henkilöstöön perustuvat sopimuspalokunnat.”

”Suomen kykyä osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan vahvistetaan ja perusedellytykset osallistua pelastustoimen kansainväliseen avustustoimintaan turvataan varmistamalla henkilöstö- ja muiden tarvittavien voimavarojen riittävyys kriisinhallinta-keskuksessa.”

Hallitusohjelmasisäisestä turvallisuudesta

korostaa, että eläkeikäkysymykset kuu-luvat kuntaministerin tontille. Tässä ta-pauksessa kuntaministeri Henna Virk-kusen (kok.) toimialaan.

–– Tämä on minullekin kieltämättä kiperä kysymys. Perusteet, joilla itsekin olen kannattanut palomiesten eläkeiän alentamista, ovat sinänsä edelleen ole-massa. Olen kuitenkin tulkinnut edelli-sen hallituksen toimia niin, että se, että ei tehty mitään, oli yhdenlainen ratkaisu.

Entisenä työterveyslääkärinä Rä-sänen pitää varhaista puuttumista ja ennalta ehkäisyä oleellisina asioina. Rä-sänen muistuttaa, että varhainen eläköi-tyminen esimerkiksi työkyvyttömyyden takia on suomalaisen yhteiskunnan ylei-nen piirre, ei siis ainoastaan pelastajien.

–– Näkemykseni on kuitenkin se, että on realismia todeta, että näiden eläkeikien kanssa joudutaan menemään eteenpäin. Vaatimukset kannattaa kes-kittää työolojen ja työssä jaksamisen parantamiseen, Räsänen muotoilee.

–– Ja sekin täytyy hyväksyä, että fyy-sisesti vaativissa ammateissa tulee aina olemaan työkyvyttömyyseläkkeitä.

Hätäkeskusuudistustatarkastellaan vielä

Hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan hätäkeskusuudistusta tarkastel-laan ja arvioidaan tällä hallituskaudella. Tarkastelun ja arvioinnin kohteena ovat alueellisen yhdenvertaisuuden toteutu-minen, turvallisuus ja henkilöstötilan-ne. Räsäsen mukaan hätäkeskusuudistus on poliittisesti tulenarka aihe, sillä ny-kyisessä hallituksessa istuu uudistuksen kritisoijia.

Räsäsen sanoo, että uudistusta ei missään nimessä keskeytetä. >



KIINNOSTAAKO KOULUTTAMINEN?Suomen Punainen Risti järjestää Hätäensiapukouluttaja (HEK) –koulutusta, joka on tarkoitettu lähihoitajille, lääkintä- vahtimestari-sairaankuljettajille ja pelastajille. Koulutus on ammatillista koulutusta. Koulutus antaa valmiudet toimia kouluttajana Suomen Punaisen Ristin hätäensiapu- ja PPE-D peruskursseilla.

Kurssipäivät:

14.-18.11.201116.-20.4.20128.-12.10.2012

Lisätietoja ja hakeutuminen osoitteessa:www.punainenristi.fi/opi-ensiapua/kouluttajille (kts. ko. kurssi)

Tiedustelut: [email protected]

Uudistuksessa hätäkeskuksien mää-rä vähenee 15:sta kuuteen. Räsänen ei usko, että hätäkeskuksien määrää saa-daan enää muutettua, sillä se vaatisi oleellista lisärahoitusta.

Jotain säätövaraa uudistuksessa kui-tenkin on vielä jäljellä.

–– Olen saanut paljon yhteyden-ottoja hätäkeskuksista ja henkilöstöl-tä, minkä vuoksi haluan selvittää vielä konkreettisia sijoituspaikkakuntia.

Räsäsen mukaan kiireettömien puheluiden siirtäminen pois kuormit-tamasta hätäkeskusten työtä on asia, joka hallitusohjelmassa yksiselitteisesti sovittu ja se tulee toteuttaa tämän vaali-

kauden aikana. Räsänen ei kuitenkaan pysty sanomaan, mihin tämä uusi yksik-kö sijoitetaan.

–– On puhuttu nykyisestä Kouvo-lan hätäkeskuksesta, mutta tämä asia ratkaistaan valtiovarainministeriössä.

–– Joka tapauksessa nämä hätäkes-kusasiat ovat ilman muuta tämän syksyn asioita, Räsänen toteaa. •

Olen saanut paljon yhteydenottoja hätäkeskuksista ja henkilöstöltä.”

KUVA

T: C

OMPI

C /

MAU

RI R

ATIL

AIN

EN


LEHTIHARAVA

AMMATTILAISTEN LÄHTÖ hätäkeskuksista vie mukanaan ammattitaidon. Ammattitaidolla hätäkeskuspäivystäjä nimenomaan tekee ison osan siitä työstä, jonka kansalainen tarvitsee saadakseen oikean avun oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan.

Aluetuntemusta vähätellään, mutta se on hyvin oleellinen työkalu, jota käytetään päivit-täin lukuisia kertoja, jotta saadaan apu perille mahdollisimman nopeasti.HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJÄ JAANA HEINÄNEN AAMULEHDESSÄ 2.9.

MUUTAMA KYMMENEN yritystä kuluttaa pelastajien resursseja aiheettomiin automaat-tisiin palohälytyksiin. Helsinki ottaa tänään käyttöön ensimmäisenä Suomessa järjestel-män, jossa kolme turhaa hälytystä vuoden sisällä tehnyt työpaikka saa tuntuvan laskun pelastuslaitokselta. Keski-Uusimaa seuraa perässä 1.10.AAMULEHTI 31.8.

IKÄÄNTYMINEN hidastaa myös niitä palomiehiä, jotka pysyvät terveenä, sanoo palomies Esa Alatörmänen, 55. Vanhempi palomies on lisäksi alttiimpi riskeille.

-- Pelastustehtävissä syke nousee joskus hyvin nopeasti hyvin ylös. Nuori mies vain innostuu siitä, mutta 55-vuotiaalle se on riskitekijä. On vain ajan kysymys, koska pelastajasta tulee pelastettava. Itse asiassa niin on jo käynyt.LAPIN KANSA 24.8.

LÄHIVUOSINA joudutaan entistä useammin miettimään, kuka tekee mitäkin, Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka sanoo. -- Tuskin kovin moni palomie-hen tehtävästä jää eläkkeelle.

Jo nyt osa henkilöstöstä on siirtynyt toisenlaisiin tehtäviin, ja toistaiseksi ratkaisu on Lokan mukaan riittänyt. Hän kuitenkin ennustaa, että jatkossa kustannuksiin ja pal-velutasoon luo painetta se, että pelastusteh-täviin on vastaavasti löydyttävä uutta väkeä.

LÄNSI-SAVO 24.8.

OSA HALLITUSPUOLUEISTA haluaa avata edellisen hallituksen hyväksymän hätäkes-kusuudistuksen. Siitä onkin syytä korjata edellisen sisäministerin Anne Holmlundin (kok.) kauneusvirheet.

Holmlund perusteli hätäkeskusten sijoitta-misia pääasiassa rannikolle meripelastusteh-tävien tärkeydellä. Olisi kannattanut vilkaista selän taakse. Siellä on satoja kilometrejä Suomea ilman rannikkoa.KARJALAINEN 29.8.

KANSALAISTEN on mahdoton uskoa, että oleellisesti nykyistä laajemmat hätäkeskusten vastuualueet parantaisivat palveluja. Ylei-sesti on koettu, että uudistus hidastaisi avun saamista perille onnettomuuksissa ja muissa hätätilanteissa. Ihmisillä on ollut suoranainen pelko siitä, että hätäkeskusuudistus lisää turvattomuutta erityisesti syrjäseuduilla.

Hallituksen vaihduttua kansalaismielipide saattaa vielä muuttaa hätäkeskuspäätöksen.KESKISUOMALAINEN 28.8.

PALOMIESLIITON puheenjohtaja Kim Nikula on vaatinut päättäjiltä konkreettisia ratkaisuja palomiesten ikärakenneongelmaan. Hänen mukaansa asialle ei ole tehty mitään. Nikulan mielestä palomiesvajetta pitäisi paikata kou-luttamalla riittävästi uusia ammattipalomiehiä. Hän harmittelee, että asiasta ei ole kirjattu mitään nykyiseen hallitusohjelmaan.

Myös eläkeiän alentamisesta pitäisi voida keskustella huolimatta hallituksen pitkien työurien linjauksesta.

HÄMEEN SANOMAT 24.8.

PELASTUSTOIMI on kuntien alaista toimintaa, mutta sisäministeriön ohjauksessa. On surul-lista, miten sen kehittäminen jää äärimmäisen vaisuksi.

Uuden hallitusohjelman suojissa pelas-tustoimi jatkaa niin kuin ennenkin. Eli alueilla tehdään hyvää perustyötä ja kehitetään toi-mintaa, ja sisäministeriö saattaa sorkkia väliin jopa käytännöstä vieraantuneilla ohjeillaan.TOIMITTAJA ASTA TENHUNEN SAVON SANOMISSA 6.7.

PELASTUSVALMIUS HEIKKENEE, jos yksikin palomies sairastuu. Pelastuslaitokset kamp-pailevat henkilöstön riittävyyden kanssa. Esimerkiksi Pirkanmaalla paloasemien toi-minnassa pitäminen ja vähimmäismiehitysten kasaaminen hälytyksiin on ajoittain vaikeaa. Alalle pitäisi kouluttaa enemmän väkeä.

Pirkanmaalla väki ehkä riittää juuri ja juuri normaalitilanteessa, mutta sairastumiset jo horjuttavat valmiutta ja lisäävät läheltä piti -tilanteita.AAMULEHTI 12.7.

INFLAATIO SÖI korotukset Kiihtynyt inflaatio on nakertanut

kunta-alan viimeisimmät palkankorotukset. Vuoden vaihteessa edessä on uudet neuvottelut.

Nykyiset Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES ja Tek-nisten sopimus TS ovat voimassa joulukuun loppuun saakka. Sopi-

mukset solmittiin helmikuussa 2010 vajaaksi kahdeksi vuodeksi, ja tämän vuoden tammi-kuussa pidettiin tarkastusneuvottelut.

Sopimustulos sisälsi keväällä 2010 Teknis-ten sopimuksessa naisvaltaisiin ryhmiin kes-kittyvän 0,4 prosentin samapalkkaisuuserän ja syksyllä 0,7 prosentin tuloksellisuuserän.

Tänä vuonna palkkoja korotettiin touko-kuun alusta alkaen 1,2 prosentin yleiskorotuk-sella. Sen lisäksi toukokuussa maksetaan 100 euron suuruinen kertaerä. Tämän lisäksi jaetta-vaksi tuli 0,8 prosentin suuruinen paikallinen järjestelyvaraerä.

Samapalkkaisuuserän, tuloksellisuuserän ja järjestelyvaraerän kohdentaminen on neu-voteltu paikallisesti. Pelastuslaitosten henkilö-kuntaan korotuksen ovat kohdistuneet vaihte-levasti.

Kokonaisuutena kauden 2010-2011 neu-vottelutuloksissa jäätiin kummallakin kertaa jälkeen edellisen 2007 tehdyn liittokierroksen tuloksen. Silloin sovittu 2,5-vuotinen ratkaisu nosti Teknisten sopimuksen piirissä palkkoja vuonna 2008 keskimäärin 4,4 prosenttia ja vuonna 2009 keskimäärin 3,1 prosenttia. Jou-lukuussa 2007 maksettiin ylimääräinen 270 euron kertaerä.

KUN TÄMÄN VUODEN korotuksista tam-mikuussa sovittiin, todettiin että ratkaisu sen-tään säilyttää palkkojen ostovoiman. Kuluneen vuoden aikana inflaatio on Tilastokeskuksen

mukaan kuitenkin noussut jo neljään prosent-tiin. Erityisesti asuminen ja elintarvikkeet ovat kallistuneet. Ensi vuodellekin ennakoidaan noin kolmen prosentin inflaatiota.

Hintojen nousun kiihtyminen painaa pal-kansaajien reaaliansiot tänä vuonna miinuksel-le. Laukkaava inflaatio tarkoittaa sitä, että kun-ta-alan palkkojen ostovoima on laskenut tähän mennessä jo lähes kaksi prosenttiyksikköä.

Viimeisimmät ennusteet Suomen talouden kasvunäkymistä näyttävät aiempaa heikommil-ta. Talouskasvu syntyy suurelta osin kotimaises-ta kysynnästä, kuten yksityisestä kulutuksesta ja investoinneista. >


INFLAATIO SÖI korotukset

OSTOVOIMAN turvaaminen tulo- ja veroratkaisu yhdistämällä voi toimia, mutta helppo ratkaisu se ei olisi. Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula muistuttaa, että julkis-ten työpaikkojen kannalta oleellista on myös se, miten kuntien verotulot kehittyvät.

Työllisyyssopimus olisi valtakun-nallinen keskusjärjestötasoinen neuvottelutulos. Pelastustoimessa sen sijaan riittää alakohtaisia on-gelmia.

— Pelastustoimen palkkauksen kuntoon saattamisessa yksi tär-keimpiä tavoitteita on tehtäväkoh-taisten palkkojen korjaaminen niin, että pelastuslaitosten palkat vas-taavat tehtyä työtä. Tässä on selkeä kohta, jossa on ajantasaistamisen paikka. Esimerkkinä pelastuslaitok-sissa tehtävät työt, joissa samasta tehtävästä saa eri palkkaa sen mu-kaan, määritteleekö tehtäväkohtai-sen palkan Teknisten sopimus vai KVTES, sanoo Nikula.

PALOMIESLIITON asettamat lähtö-kohdat sopimusneuvotteluihin ovat euromuotoinen korotus palkkaan – ei prosentti- eikä sekalinja – ja perä-lautamalli, joka tarkoittaa sitä, että jos paikallisesti jaettavasta erästä

ei päästä neuvotteluissa yhteisym-märrykseen, kohdistuu erä kaikille työntekijöille.

— Eurokorotus ja perälautamalli ovat neuvottelujen palkankorotusta-voitteita. Laadullisella puolella tulee jatkaa luottamusmiesten työkalujen kehittämistä, Nikula jatkaa.

VIIME vuosina on koettu merkkejä siitä, että pelastuslaitoksissakin ym-märrettäisiin ennakoivan työterveys-huollon ja henkisesti hyvin toimivan työyhteisön merkitys yrityselämän

malliin. Nikulan mielestä suuntaus on oikea, varsinkaan kun työssä viihtymisen ja työturvallisuuden rat-kaisut ovat usein kustannuksiltaan hyvin pieniä.

— Toivon pelastuslaitoksilta lisää ideointia ja avauksia. Esimerkiksi miten työnantaja voisi toteuttaa työvuoron ruokailun työntekijöiden luontoisetuna. Tähän on olemassa verotuki, ja samalla järjestetty ruo-kailu olisi työkykyä ylläpitävää toi-mintaa, johon pelastuslaitoksia on kannustettu.

Tehtäväkohtaiset palkat korjattava


Vuoden vaihteen kunta-alan palkkaneuvot-teluja lähestytään siis tilanteessa, jossa palkan-saajan käteen jäävä palkka pienenee, kauppa-laskujen kasvaessa ja korkomenojen noustessa. Miten Suomen kansantalouden käy, kun kan-sainvälisessä taloudessa eletään jälleen kerran epävarmoja aikoja?

Työehtosopimusneuvotteluissa hylättiin tu-pot eli kokonaisratkaisut, kun Elinkeinoelämän Keskusliitto 2008 ilmoitti, että se haluaa neu-votella palkoista jatkossa toimialakohtaisesti. Mahdollisesta paluusta tupo-pöytään on viime aikoina saatu vihjeitä, kun valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) elokuussa totesi, että pit-käaikainen tuloratkaisu olisi kaikkien etu. Jos työntekijöiden ja työnantajien kesken syntyisi laajempi ”työllisyyssopimus”, voisi sitä valtio-kin veroratkaisuillaan tukea.

TYÖLLISYYSSOPIMUS, vakauttamisratkai-su, kilpailukykyratkaisu... tai miksi sitä kut-sutaankin, olisi Tekniikka ja Terveys KTN:n mukaan hyvä ratkaisu.

–– Talouden näkymät ovat epävarmat. Eri-laisia ennusteita on, mutta talouskasvuennusteet ovat pienentyneet, ja puhutaan jopa taantuman mahdollisuudesta. Tasaisen ansiokehityksen ja ostovoiman takaava ratkaisu olisi palkansaajan ja laajemmin yhteiskunnankin etu, Tekniikka ja Terveys KTN ry:n neuvottelujohtaja Jukka Kauppala sanoo.

Kuntasektori on hankalassa tilanteessa, sillä valtion ensi vuoden talousarvio leikkaa valti-onosuuksia, joka tuntuu suoraan kuntien pal-kanmaksukyvyssä. Tämän lisäksi mahdollinen taantuma tuntuisi kuntien verotulopuolella.

–– Kokonaisratkaisussa pitäisi olla palk-karaami, muuten koko sopimus jäisi hyödyt-tömäksi. Ja jos ratkaisuun liittyy veropaketti, tulee kunnille kompensoida verotulojen laskun vaikutukset.

Jos kokonaisratkaisu syntyisi hallituksen sekä työntekijä- ja työantajaosapuolten kesken, se todennäköisesti olisi monivuotinen ja pal-kankorotuksiltaan maltillinen. Pääpaino olisi palkansaajien ostovoimassa, mutta työelämän laatukysymyksiä tulisi myös huomioida.

Kokonaispaketin tunnusteluja käydään syk-syn aikana, mutta samalla kunta-alan järjestöt varautuvat myös vuoden vaihteen KVTES-neuvotteluihin. •Palomiesliitto on kunta-alan neuvottelu-järjestön KTN:n jäsen.

TOUKOKUUN palkanmaksun yhtey-dessä maksettu 100 euron suuruinen kertaerä ei ole tullut automaatti-sesti kaikille. Kertaerä maksettiin viranhaltijalle tai työntekijälle, jonka palvelussuhde on alkanut viimeistään 1.2.2011 ja jatkunut keskeytymättä 1.5.2011 saakka.

Jos siis palkanmaksu on helmi-kuun-toukokuun ajaksi keskeytynyt esimerkiksi palkattoman perheva-paan -- kuten isäkuukauden – opinto-vapaan, vuorotteluvapaan tai muun syyn takia, ei kertaerää saa. KVTES:n perhevapaita koskevassa luvussa todetaan (6 § 2 mom.), että erityisäi-tiys-, isyys-, vanhempain- ja hoito-vapaa sekä poissaolo pakottavista perhesyistä ovat palkattomia.

Samoin kertaerän maksaminen on edellyttänyt sitä, että viranhal-tija tai työntekijä saa toukokuulta palkkaa, jonka yhteydessä kertaerä voidaan maksaa. Palkaksi katso-taan työstä saatavan palkan lisäksi esimerkiksi työnantajan maksama äitiyspäiväraha. Kertaerän saamisek-si riittää yhdenkin päivän työskentely.

Toukokuun kertaerä tuli töissä oleville


Testaa, voitko sinä luovuttaa www.sovinkoluovuttajaksi.fi

OJENNA KÄTESI. Jokainen verenluovutuksesi on arvokas. Toivomme, että luovuttaisit verta säännöllisesti 2–3 kertaa vuodessa. Verival-misteita tarvitaan esimerkiksi leikkaus- ja syöpäpotilaiden, onnettomuuksien uhrien ja keskosvauvojen hoidossa. Verta voi luovuttaa, jos on terve, vähintään 50 kiloa painava ja 18–65-vuotias. • Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. Veripal-velutoimistot 16 paikkakunnalla: • Helsinki • Hämeenlinna • Joensuu • Jyväskylä • Kokkola • Kuopio • Lahti • Lappeenranta • Mikkeli • Oulu • Pori • Rovaniemi • Seinäjoki • Tampere • Turku • Vaasa • Lisätiedot ja liikkuvan veripalvelun kalenteri osoitteessa www.veripalvelu.fi.

LAITA vErI KIErTÄmÄÄN!

Turvallisuusalan koulutusta ja tutkintoja

TutkinnotVartijan ammattitutkintoTurvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintoLukkosepän ammattitutkintoLukkoseppämestarin erikoisammattitutkinto

KurssitJärjestyksenvalvojan peruskoulutusJärjestyksenvalvojan kaasusumutinkoulutusJärjestyksenvalvojan kertauskoulutusVartijan peruskurssitTurvallisuustekniikan erikoiskurssitTyöturvallisuuskorttikoulutusTulityökurssit

Räätälöityä turvallisuusalan koulutusta yrityksille

Ota yhteyttä!Anne Kotkavuori, p. 040 500 3561, [email protected]

Helsinki | Porvoo | Vantaa www.edupoli.fi | p. 0205 1311

Soittajahinta: lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min

EUROOPAN velkakriisi korostaa julkisen talouden hy-vän hoidon merkitystä. Valtion velkaantuminen on py-säytettävä myös Suomessa, toteaa STTK:n hallitus.

STTK:n mielestä maan hallituksen pitää voimak-kaasti rakentaa pidemmän aikavälin ohjelmaa, tavoit-teenaan julkisen talouden vakauttaminen sekä kasvun ja työllisyyden edistäminen. Ohjelman tulisi sisältää vakautta ja ennustettavuutta lisäävä työmarkkinarat-kaisu.

Lisäleikkausten kanssa ei pidä epävarmassa talous-tilanteessa hätäillä. Leikkaukset supistaisivat kotimais-ta kysyntää ja heikentäisivät työllisyyttä. Hallituksen pi-täisi pikemminkin siirtää leikkausten ja veronkorotusten arviointi myöhemmäksi. Näin tuettaisiin kotimaista työl-lisyyttä ja talouskasvua tilanteessa, jossa talouskasvu näyttää olevan hiipumassa.

Palomiesliitto on STTK:n jäsenliitto.

STTK: Lisäleikkauksia ei nyt tarvita



Siilinjärven aseman työvuo-rovahvuuden nostamista on vaadittu jo usean vuoden ajan. Kaksi työntekijää on liian vähän kunnassa, jossa

riskejä muodostuu muun muassa vilk-kaasta teollisuudesta ja liikenteestä. Pohjois-Savon pelastuslaitoskin on jo palvelutasopäätöksessä todennut, että työvuoron vahvuutta tulee nostaa ny-kyisestä. Tilanteen korjaaminen vaatisi seuraavaksi Siilinjärven kunnan talou-dellista panostusta.

Petosen asemanperiaate

Nyt esille on noussut myös Kuopion kahden aseman vahvuudet ja ongelmat savusukellusparin muodostamisessa. Vuosi sitten avatulla Petosen asemalla työskentelee vuorossa yksi esimies ja yksi palomies sekä ambulanssissa hoi-totason palomies-ensihoitaja ja perus-tason palomies-sairaankuljettaja. Pelas-tuslaitoksen mukaan Petosen aseman toimintaperiaate on, että jos Petosen ambulanssi on samaan aikaan ensihoi-totehtävällä, 1+1 vahvuudella lähtevää pelastusyksikköä täydennetään Neula-mäen pääpaloaseman yksiköillä.

Neulamäen asemalla toimitaan täl-lä hetkellä kahdella minimivahvuudel-la: kello 8-16 vahvuus on 13 ja kello 16-8 alennettuna 12 henkilöön. Tästä 12 henkilöstä kuusi on sidottu ensihoi-totehtäviin, joten jos ambulanssit ovat tehtävillä, jää pelastustoimen hälytys-tehtäviin kuusi: palomestari, ruisku-mestari, nostolavakuljettaja, palomes-tarin kuljettaja, K11:n kuljettaja ja vain yksi palomies K11:n takapenkille.

Asemavahvuudet hallinto-oikeuteenKuopion ja Siilinjärven paloasemien liian pieniä miehistömääriä käsitellään parhaillaan Kuopion hallinto-oikeudessa. Myös aluehallintovirastolta odotetaan kannanottoa.

Erityisesti kesäaikaan ambulanssi-tehtäviä ajetaan niin paljon, että kaikki kolme Neulamäen ambulanssia voivat olla suorittamassa tehtävää, jolloin nii-den palomiehet eivät välittömästi voi irtautua pelastustoimen hälytykseen.

Kuopion vahvuuteen vaikuttaa se-kin, että Kuopion palomestari vastaa osaltaan Sisä-Savon päällystöpäivystyk-sestä, jolloin hän ja kuljettaja voivat olla pois Kuopion vahvuudesta.

Vajaata paikataan vajaalla

Kuopion Palomiesyhdistys Spal ry jätti maaliskuussa Pohjois-Savon pelastus-laitokselle ja aluepelastuslautakunnalle selvityspyynnön niistä toimista, joilla kolmen aseman vahvuuksia tullaan parantamaan. Tähän mennessä saadut

selvitykset eivät ole tyydyttäneet yhdis-tystä.

Siilinjärven osalta tilanne on ollut retuperällä vuosien ajan. Petosella taas pelastuslaitos vetoaa Neulamäeltä saa-tavaan täydennykseen. Neulamäen tu-ella ei ole merkitystä, jos sekin toimii liian vähäisellä henkilöstöllä.

–– Jos ambulanssit ovat ajossa, ei Neulamäen 11:sen takapenkille saada kuin yksi mies. Jos ruiskumestari luo-vuttaa oman kuskinsa, saadaan vasta savusukelluspari muodostettua, kuvaa tilannetta palomiesyhdistyksen pu-heenjohtaja Marko Kotanen.

–– Petosen asemalla on pelastuslai-toksen johdon näkemyksen mukaan 1+3 vahvuus, mutta kun ambulanssi on ajossa, vahvuus on todellisuudessa 1+1.

Heinäkuussa yhdistys jätti hallin-to-oikeudelle valituksen, jossa se vaatii aluepelastuslautakunnan miehistövah-vuuksia koskevien päätösten palautta-mista uuteen käsittelyyn.

Yhdistys on ollut myös yhteydes-sä Itä-Suomen aluehallintovirastoon. Avilla on lopulta mahdollisuus määrä-tä pelastuslaitosta laittamaan miehistö-vahvuudet kuntoon yhdessä kuntien kanssa.

Kohteessa kokoaminen kasvattaa vasteaikaa

Valituksessa palomiesyhdistys totesi, että eri asemilta kohteessa koottu pe-lastusyksikkö ei mitenkään vastaa pe-lastusyksikköä, joka lähtee asemalta jo valmiiksi miehityksellä 1+3.

–– Se ei ole sama asia työturvallisuu-den näkökulmasta eikä pelastustoimin-nan tehokkuuden eli avun saavuttami-

Kohteessa koottu yksikkö ei vastaa asemalta riittävän vahvana lähtevää yksikköä.

”


Valitukset edessä useilla paikkakunnillaPOHJOIS-SAVON tapaiset tilanteet, joissa pelastustoimen miehistövah-vuuksia ja palvelutasoa pyritään korjaamaan oikaisuvaatimuksin ja valituksin, tulevat jatkossa lisäänty-mään, arvioidaan Palomiesliitossa. Myös kuntalaisten suora aktiivinen toiminta tulee kasvamaan, kuten Kymenlaakson ja Pirkanmaan esi-merkit todistavat.

Pelastuslaitosten jo entisestään pieniä vahvuuksia ripotellaan pie-nille asemille. Tehokkaan pelas-tustoiminnan ja työturvallisuuden kannalta on kuitenkin oleellista, että kohteessa on yhtä aikaa riittä-vä määrä henkilöstöä toimintaky-kyisenä.

Ongelmana on myös se, että monissa kunnissa eivät päättäjät

edes osaa vaatia pelastuslaitoksel-ta sitä palvelua, josta maksavat. Erikoisimmissa, mutta yhä yleisem-missä tilanteissa pelastusasemia on jouduttu miehistöpulan vuoksi sulkemaan yhden tai useamman työvuoron ajaksi, ilman että kunta olisi asiaan reagoinut.

sen näkökulmasta. Hälytystehtävään ei pystytä lähtemään turvallisesti. Neula-mäen aseman on tarkoitus tukea Peto-selta lähtevää yksikköä, mutta vasteajat kasvavat väkisinkin, kun ensimmäisenä saapuva vajaa yksikkö odottaa täyden-nystä kohteessa. Savusukellusohjeen mukaista työtä ei voida aloittaa, Marko Kotanen huomauttaa.

Käytännössä kohteessa ensimmäise-nä olevat esimies ja palomies kantavat vastuun ratkaisuista. Erityisen vaarallis-ta pelastustyötä ei tule aloittaa, jos se uhkaa pelastajien terveyttä tai henkeä esimerkiksi siksi, että pelastussukelluk-sessa ei ole turvaparia.

–– Tällaiset tilanteet ovat kova paik-ka paikalle ensimmäisenä saapuville pe-lastajille, kun vaihtoehtoina ovat savu-sukellus 1+1 vahvuudessa tai turvaparin odottaminen, Kotanen sanoo. •

VAST

AVAL

O /

MAR

KKU

PAJU

LAH

TI


Tutun hokeman mukaan ”opiskelua ei tehdä koulua vaan elämää varten”. Oppi-laitoksen osalta sama ajatus

kuuluu niin, ettei koulu ole sitä itseään vaan työelämää varten.

–– Pelastusopiston tulee järjestää koulutusta sen mukaan, millaista osaa-mista pelastuslaitokset työntekijöiltään käytännössä tarvitsevat. Siksi opistolla pitää olla hyvät yhteydet laitoksiin, jot-ta tiedämme, millaisia valmiuksia palo-miehiltä ja päällystöltä odotetaan, uusi rehtori Mervi Parviainen sanoo.

Parviainen pitää tärkeänä opiston ja kentän yhteistyötä eri ulottuvuuksissa. Sisäoppilaitos ei ole rakentanut muureja

ympärilleen. Kun monissa oppilaitok-sissa opettajia suorastaan patistetaan tutustumaan ympäröivään työelämän todellisuuteen, saa pelastustoimen ope-tus tuntiopettajilta ja sijaisopettajilta jatkuvaa palautetta kentältä.

–– Meillä on määräaikaisissa sijai-suuksissa kavereita, joiden vakivirka on laitoksissa. Arvostan sitä käytännön kokemusta, jota opettajat voivat välittää opiskelijoille, joilla ei välttämättä ole vielä mitään tuntumaa pelastustoimesta.

Parviainen aikoo omalta osaltaan pitää huolta siitä, että yhteys kentälle säilyy.

–– Pyrin vierailemaan kaikissa pe-lastuslaitoksissa vielä tämän vuoden

Opiskelijavalinnan perusteet uusiksiRehtori Mervi Parviainen korostaa Pelastusopiston ja pelastuslaitosten suhteita ja yhteistyötä. Opiskelijavalinnan kriteeristöä olisi aika päivittää.

KÄYTÄNTÖ OPETTAA. Toisen lukukauden pelastajaoppilaat harjoittelivat savutuuletusta opettaja Tommi Peiposen johdolla.


PELASTUSOPISTO ei uskottele työntävänsä kentälle ”valmiita” palomiehiä.

— Jos opistoa ajattelee tehtaa-na, niin voisi sanoa, että emme laske markkinoille valmiita tuottei-ta vaan puolivalmisteita. Pelastaja saa kurssilta tietyn osaamisen tason, mutta ammatillista ja hen-kistä kasvua tapahtuu vielä usean vuoden ajan, kun hän on siirtynyt työelämään. Tässä kohdassa ratkaisevassa asemassa on oma työvuoro ja erityisesti sen esimies, Mervi Parviainen näkee.

Ensi vuonna Pelastusopisto täyttää 20 vuotta. 2012 tehdään myös päätökset siitä, miten pelas-tajakursseja, alipäällystökursseja ja päällystötutkintoja kehitetään. Koulutuksen muutoksia pohtiva sisäasiainministeriön asettama työryhmä saa työnsä valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä.

Ovatko muutokset pilkun siirtoa vai onko tulossa radikaaleja ra-kenteiden aukaisua, on Parviaisen mukaan vielä mahdoton sanoa.

— Onhan oppilaitos ollut tähän-kin asti jatkuvassa muutoksessa – ja aivan konkreettisestikin: joka lukuvuosi tuntuu käynnistyvän kiin-teistön remontin keskellä, naurah-taa Parviainen.

Pelastajat puolivalmiita

aikana. Opiston pitää olla positiivisesti näkyvissä.

Hyödyllinen hallintotiede

Opiston koulutus-, tutkimus- ja kehit-tämistoiminnasta sekä kriisinhallinnan valmiustehtävistä säädetään lain tasolla. Rehtorin tehtävänä on johtaa opiston toimintaa ja vastata sisäministeriön pe-lastusosastolle siitä, että opisto hoitaa tehtävänsä tuloksellisesti. Opistolla on vuositasolla noin 140 työntekijää ja rei-lun 30 miljoonan euron budjetti.

–– Päivittäinen työ sujuu työjärjes-tyksen mukaan ja jokainen tietää teh-

tävänsä. Henkilökunnan osaaminen ja yhteishenki onkin opistolle kaikkein tärkeintä, Parvinen sanoo.

Rehtorin virka avautui, kun teh-tävää seitsemän vuotta hoitanut Reijo Tolppi valittiin Kemi-Tornion ammat-tikorkeakoulun rehtoriksi. Virkaa haki 11, joiden joukosta sisäministeri Päivi Räsänen nimitti rehtoriksi hallintotie-teen tohtori Mervi Parviaisen, 48.

Parviaisella on lastenhoitajan, sai-raanhoitajan ja kätilön koulutus. Hän on työskennellyt kätilönä synnytys-osastolla ja yksityisessä äitiysneuvolas-saan. Hallintotieteen opinnot etenivät väitöskirjaan asti 2006. Väitöksessään Parviainen tutki tasa-arvolain kiintiö- >

Mervi Parviaisella on tuntumaa ammattiyhdistystoimintaan, sillä hän vastasi Kätilöliiton viestinnästä lähes 11 vuoden ajan. – Toivon avointa keskus-telua. Pelastusopistolla pitää pelastuslaitosten lisäksi olla jatkossakin toimivat suhteet myös järjestökenttään, kuten edunvalvontajärjestöihin.

säännöksen vaikutuksia kunnallisten toimielinten jäsenvalinnoissa. Aihe oli tuttu, sillä Parviainen on ollut mukana kunnallispolitiikassa vihreiden listalta – ja päätöksenteossa omien sanojensa mukaan ”kiintiönaisena”.

–– Kaikista ammateista ja opiskelus-ta on ollut hyötyä, eikä mikään elämän vaihe ole tuntunut turhalta. Opettami-sen näkökulmasta hyödyksi oli myös se, että kasvatin kodissamme kolme poikaa nuoriksi miehiksi!

Pelastusopistolle Parviainen tuli hallinnon yliopettajaksi 2006. Viimeksi kuluneen vuoden ajan hän on toiminut vs. koulutusjohtajana.

Hallinto-oppi ei ole keikoille himo-avan pelastajaopiskelijan suosikkiaine, pikemminkin kuivaa pakkopullaa.

–– Hallinnon opettajana pääsin työskentelemään oppilaitoksen kaikki-en kurssien kanssa. On aivan välttämä-töntä, että viranhaltija tarvitsee hallin-to-oppiin sisältyviä teemoja – päätösten tekemistä ja perustelemista, valitustei-den tuntemista, tietoa viranhaltijan oi-keuksista ja velvollisuuksista. Palkitse-vimpia hetkiä olivat ne, kun aineeseen negatiivisesti suhtautuneella oppilaalla jossain vaiheessa syttyi lamppu ja hän

tajusi, mistä on kysymys. Joskus se vaati esimerkin omasta elämästä.

Nopeasti työelämään

Pelastajakursseilla opetussisältöjen laa-jentaminen voisi merkitä kurssien pi-dentymistä.

–– Tulee todella tarkkaan miettiä, onko todellista syytä pidentää koulutus-

INHIMILLISESTI, AMMATILLISESTI, LUOTETTAVASTI. — Haluan olla helposti lähestyttävä ja kentällä näkyvä, sanoo Mervi Parviainen. Syyslukukauden avaustilaisuuden puheessa Parviainen korosti alan eettisiä arvoja: — Jokai-nen viranhaltija ja opiskelija edustaa omalla käytöksellään pelastustoimea.

ta ajallisesti ja mitä sillä saavutettaisiin. Pidennys tuntuisi sekä oppilailla että koulutuksen järjestäjällä. Nyt kurssien yksi vetovoima on nimenomaan ollut tiivis opetus ja lyhyt kesto. Pidentämi-nen toisi kustannuksia, josta yhteiskun-ta ei kuitenkaan ehkä saisi hyötyä.

Sen sijaan opiskelijavalinnan kritee-ristöä tulisi päivittää. Kädentaitoja tar-vitaan, mutta ne ovat muutakin kuin moottorisahan käyttöä.

–– Yhtä paljon tulee kiinnittää huo-miota tietotekniikkataitoihin ja opis-keluvalmiuksiin. Nyt hakemisessa pai-nottuvat fyysinen kunto ja psyykkiset kyvyt, mutta yhtä hyvin pääsykokeissa voidaan tarkastella atk- ja kädentaito-ja, joissa opiskelijoilla on hyvin paljon vaihtelua.

Millainen ammattilainen pelastaja-kurssilta valmistuu 20 vuoden päästä, on Parviaisen mielestä hankalampi ky-symys.

–– Aika kauheaa olisi, jos vuosimal-lin 2031 pelastaja olisi täysin saman-lainen kun 2011 valmistuva! Silloinhan pelastustoimi ei olisi mitenkään kehitty-nyt yhteiskunnan mukana. Varmasti >

”Hyvä ja ammattitaitoinen henkilökunta.”

”Miten saadaan tieto siirtymään, kun työntekijät eläköityvät tai siirtyvät muualle?”

Pelastusopiston lyhyt SWOT-analyysi

HEI

KKOU

DET

VAH

VUUD

ET M

AHD

OLLISUUDET UH

AT

”Mahdollisuuksia on mihin vain, kun on hyvä henkilökunta!”

”Rahahanat... kiristäminen syö mahdollisuuksia.”


LINKKI TYÖELÄMÄÄN. — Haluan välittää oppilaille ajantasaista tietoa siitä, miten kentällä pelastustehtävissä toimitaan ja haasteita ratkaistaan, Tommi Peiponen sanoo.

Tommi Peiponen aloitti elokuun alussa määräai-kaisena sammutus- ja pelastustekniikan opet-tajana Pelastusopiston ensihoito – ja pelastus-

toiminta opetusyksikössä. Opettajana Peiponen on uusi, mutta pelastusalalla kokenut ammattilainen.

— Valmistuin pelastajakurssi 31:ltä 2001 ja olen siitä lähtien työskennellyt palomiehenä Länsi-Uuden-maan pelastuslaitoksella Espoossa. Alipäällystökurs-silta valmistuin 2010, jonka jälkeen olen työsken-nellyt vs. paloesimiehenä. Haluan kehittyä esimie-henä, ja opettajan rooli haastaa sopivasti oman ammatillisen osaamisen ja mahdollistaa ammatissa kehittymisen. Kun kuulin syyslukukauden kestävästä määräaikaisesta opettajan pestistä, päätin hakea, Peiponen kertoo.

Opettajien lukukausi käynnistyi elokuun alussa kehittämisseminaarilla ja suunnitteluviikolla. 8. elo-kuuta päästettiin oppilaat sisään.

— Hyvältä tuntuu. Ainoastaan muutaman kerran olen vanhasta muistista ollut menossa oppilaiden pukuhuoneeseen, hän nauraa.

Uusi mutta kokenut opettaja

OSALLA pelastajakurssilaisista ei ole minkäänlaista kokemusta palomiehen ammatista, osa on harrastanut vpk-toimintaa ja osa on jo ”kokeneita kesämiehiä”.

— Uskon tuovani opetuk-seen oman kokemukseni ja osaamiseni suuren pelastuslai-toksen arjesta. Haluan välittää oppilaille ajantasaista tietoa siitä, miten pelastustehtävissä toimitaan ja haasteita ratkais-taan. Käyttämäni käytännön esimerkit toivon mukaan konkretisoivat oppilaille sen, miksi tiettyjä asioita harjoitel-laan. Esimerkit tosielämästä yleensä motivoivat opiskelijoita ja auttavat ymmärtämään oppi-mistavoitteet.

— Opettajan pedagogista koulutusta minulla ei vielä ole, mutta sen sijaan minulla on ollut jo muutaman vuoden ajan oma liikunta-alan yritys, jossa olen valmentanut yksilöitä ja ryhmiä. Niistä saatu koulutus-taito ja esiintymiskokemus ovat olleet hyödyksi niin paloesi-miehen kuin Pelastusopiston opettajankin työssä.

Peiponen uskoo, että opet-tajana toimimisesta on hyötyä oman työuran kannalta.

— Ihan varmasti tämä keikka kannattaa. Ja uskon, että tästä kokemuksesta hyötyy myös pelastuslaitos.



palomiehen ammatin perusta on nykyi-senlainen, mutta emme voi ennakoida, mikä tulee olemaan tietotekniikan ja sosiaalisen median osuus ammatissa. Näitä välineitä voidaan käyttää suun-nittelussa, onnettomuuksien ehkäisyssä ja valistamisessa.

Opiston siirtyminen sisäministeri-östä opetusministeriön alaisuuteen ei välttämättä toisi erityisiä etuja. Pelas-tusalan opetus on Kuopiossa itsenäistä, ja toisaalta päällystöopetusta tehdään jo nyt yhteistyössä Savonia-ammatti-korkeakoulun kanssa.

Ylitarjontaa ja pulaa

Pelastajakurssien aloituspaikkamääriä kasvatettiin 30:stä 32 paikkaan muuta-ma vuosi sitten. Sisäministeriön ja pe-lastusopiston tavoitteena on pitää val-mistuneiden määrä tasapainossa pelas-tuslaitosten rekrytointitarpeen kanssa.

Viime vuosina kentältä on kantau-tunut merkkejä, että näin ei välttämät-tä ole mennyt. Jouluna valmistuvilla pelastajakursseilla vain muutamilla oppilailla on ollut heti tiedossa varma työpaikka. Samaan aikaan esimerkiksi Pirkanmaalla aluepelastuslaitos ei ole pystynyt houkuttelemaan riittävästi palomiehiä töihin.

Pelastusopiston seinällä on valokuvat rehtoreista kautta aikojen. Mervi Parviaisen edeltäjän Reijo Tolpin kuva ei ole vielä ennättänyt esille.

–– Tässä on kyse alueellisesta epäta-sapainosta. On alueita, joissa on paikal-lisesti suoranainen tunku palomiehistä. Sitten on maaseutupaikkoja, johon ei mitenkään tunnuta saavan työntekijöi-tä, Parviainen miettii.

Hänen mielestään syyttävää sor-mea ei voi automaattisesti kohdistaa laitoksiin.

–– Taloudellinen tilanne on todella paha. Jokaiseen avoimeksi tulevaan vir-kaan tarvitaan täyttölupa, eikä kaikkia pystytä täyttämään. Viestit pitää koh-distaa poliittisille päättäjille kuntiin. Heille pitää pystyä kertomaan, mistä säästöissä on kyse. Tietävätkö päättäjät, mitä pelastuslaitokset tekevät tai mihin ne pystyisivät? Tarvitaan keskustelua ja kuuntelua. Pelastustoimen sisällä se tar-koittaa, että puhutaan ”yhteistä kieltä” ulospäin.

–– Alan sisällä nämä asiat tiedetään ja ymmärretään, ja tässä suhteessa laitos-ten johto on minun mielestäni samassa rintamassa työntekijätason kanssa. •

Nollabudjettiei toimiPARVIAINEN huomauttaa pelas-tustoimen lisäksi myös terveyden-huollon kärsivän talouden synkkyy-destä. Kuntapäättäjät edellyttävät tuleviin budjetteihin nollakasvua, mikä on jo sinällään mahdotonta, kun palkkasummat kasvavat valta-kunnallisten työehtosopimusneu-vottelujen seurauksena.

— Terveys ja turvallisuus ovat kansalaisille elintärkeitä, niistä ei pidä säästää, sillä seuraukset tulevat näkymään ennemmin tai myöhemmin. Jos Suomen tavoite on todellakin olla turvallisin maa, niin näistä sektoreista on huoleh-dittava.

Parviainen uskoo, että osassa maata ratkaisu tulee löytymään viranomaisten entistä laajempana yhteistyönä. Poliisin, pelastuksen ja rajavalvonnan yhteistyöstä on jo kokemuksia esimerkiksi Pohjois-Karjalassa.

— Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että toimijoita pitää kuulla ja resurssit pitää ehdottomasti saada kuntoon. Yhteistyön halun pitää lähteä viranomaisista itsestään, eikä lähtökohtana tule olla vain säästäminen.


VARSINAIS-SUOMESSA asemasiirrois-ta aiheutuva rumba koetaan merkittä-vänä työhyvinvointiongelmana. Luotta-musmies Kim Salminen Turun Seudun Palomiehet ry:stä törmää ongelmaan omassa työssään Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksella lähes päivittäin.

— Työterveyshuoltokin on huoman-nut asian vakavuuden, mutta syystä tai toisesta ratkaisua asemasiirtojen vä-hentämiseen ei ole löydetty.

Varsinais-Suomessa käytetään pää-asiassa talon autoa siirtymiseen. Jos tie-to siirrosta tulee työvuoron alussa, uudel-le asemapaikalle mennään työajalla ja sieltä palataan työajalla. Jos pitää jäädä ylitöihin tai työvuoron loppuun saakka, paluusta maksetaan ylityökorvaus.

Salmisen mukaan toimintatavoissa on eroja aluepelastuslaitoksen sisällä.

— Turun alueella asemia on tiuhem-massa, jolloin paluu omalle kotiasemal-

le tapahtuu työvuoron kuluessa. Se tar-koittaa, että toiselle asemalle jää noin tunniksi vajausta. Päälliköt kutsuvat tätä hallituksi riskiksi.

Loimaalla ja Uudessakaupungissa sen sijaan jäädään useimmiten työvuo-ron loppuun saakka ja työnantaja mak-saa paluuajasta ylityökorvauksen. Jos työntekijällä ei ole ollut mahdollisuutta jäädä, seuraavasta vuorosta on yritetty saada kaveri aikaisemmin töihin tai sit-ten on menty loppuvuoro vajaalla.

Jos tieto siirrosta tulee edellisessä vuorossa, tavaroiden siirtoon saa käyt-tää talon autoa, mutta se on kuitenkin tehtävä omalla ajalla. Jos välissä on enemmän kuin yksi vuoro, mennään omalla ajalla ja omalla autolla.

— Halvimman kulkuneuvon mukaan saa kuitenkin hakea korvausta omalta työpisteeltä uuteen työpisteeseen, Sal-minen sanoo. >

Heittomiehet kulkevat asemalta toisellePienet vahvuudet aiheuttavat miehistön siirtelyä asemalta toiselle. Paikoin asemasiirroista on tullut oikea riesa.

Asemasiirroista aiheutuu paljon päänvaivaa eri puolilla Suomea. Lisäksi käytännöt vaihtelevat paljon, kuinka henkilöstöä ja heidän varusteitaan

siirrellään asemalta toiselle ja minkälaisia korvauksia esi-merkiksi matkoista suoritetaan.

Pelastusalan ammattilainen kysyi paikallisyhdistyksil-tä, miten asia on heidän alueellaan hoidettu. Soittokier-ros kahdeksaan paikallisyhdistykseen paljasti, että tilanne on kirjava. Toisin paikoin asia koetaan ongelmaksi, toisin paikoin siirrot eivät juuri haittaa päivittäistä työntekoa.

Seuraavassa kerromme asemasiirtotilanteesta neljässä isohkossa pelastuslaitoksessa.


— Olemme pyrkineet ajoittamaan siirtoja vuoron sisälle tai järjestämään pitempiä siirtoja ennakoitavuuden takia. Meillä on esimerkiksi sellainen vuoro, jossa on tehty 22 työsiirtoa yhden vuo-rokauden aikana alueen 12 asemalla.

Varsinais-Suomessa ambulanssi te-kee kahta vuoroa. Ambulanssien miehit-täminen on yksi syy, jonka takia miehistöä joudutaan siirtämään asemalta toiselle.

Se, kuka lähtee siirtoon, vaihtelee jaoksesta toiseen. Salmisen omassa jaoksessa on käytössä lista, jonka mu-kaan kierretään. Tapauskohtaista har-kintaa joudutaan käyttämään silloin, jos vuorosta uhkaa lähteä esimerkiksi ainoa nostolavakuski toiselle asemalle.

— Tämä kiertävä lista on koettu hy-väksi. Silloin tietyt ihmiset eivät kuormitu liikaa.

PIRKANMAAN aluepelastuslaitoksella on sorvattu yhteistä näkemystä, kuinka asemasiirroista aiheutuvat matkakulut työntekijöille korvataan. Tilanne alkoi kärjistyä sen jälkeen, kun aluepelastus-laitoksella tehtiin organisaatiomuutos

vuoden 2011 alusta lähtien. Aluepelastuslaitokselle perustettiin

kolme toiminnallista aluetta: itäinen, läntinen ja pohjoinen. Pelastustoimin-nan johtaminen keskitettiin Tampereen Hervantaan, Ruovedelle ja Nokialle. Ai-kaisemmin johtamisvastuu jakautui Pir-kanmaalla kuudelle maantieteelliselle alueelle.

Tampereen Palohenkilöstö Spal ry:n puheenjohtajan Markku Salmijärven mukaan henkilöstölle vakuuteltiin uu-distusta esiteltäessä, että pitkiä siirtoja ei tule. Todellisuus oli kuitenkin alusta alkaen toisenlainen.

— Ensimmäisenä päivänä Kangasal-ta laitettiin kaveri siirtoon Parkanoon eli itäiseltä alueelta pohjoiselle. Välimatkaa näiden alueiden välillä on sata kilomet-riä, Salmijärvi toteaa.

Käytännössä siirtoja tapahtuu vii-destä kuuteen per työvuoro. Nyt alue-pelastuslaitoksella on päästy asiassa neuvottelutulokseen. Sen mukaan ase-masiirrosta maksetaan matkakuluja, jos matka on enemmän kuin kodin ja ensi-sijaisen aseman välinen matka. Nämä

Heittomiehet


korvaukset ovat verottomia.Salmijärven mukaan raha ei ole asi-

assa ainoa asia, vaan toimiva järjestel-mä täytyy saada luotua myös muiden pelisääntöjen osalta. Esimerkkinä hän mainitsee henkilökohtaisten varustei-den kuljettamisen eri asemien välillä.

— Kaikilla ei ole autoa käytössään, eikä sitä voida edellyttääkään. Toinen asia on se, että onko kaikenlaisissa myrkkykaasuissa käytettyjen varustei-den kuljettaminen omalla autolla muu-tenkaan hyvä asia.

Salmijärvi viittaa kanadalaisen juris-tin ja palomiehen Alex Forrestin esitel-mään Palomiesliiton Turvallinen Suomi -seminaarissa. Forrest kertoi tuolloin tutkimustietoon nojaten, että Kanadas-sa varusteet säilytetään visusti omissa tiloissaan terveydellisistä syistä.

LÄNSI-UUDENMAAN aluepelastuslai-toksella on kahdenlaisia siirtoja. Nopea asemasiirto tapahtuu vuoronvaihdon yhteydessä. Ryhmitystaulukosta katso-taan, millä asemalla on väkeä ja sieltä pyydetään henkilöä siirtymään toiselle asemapaikalle.

— Eri toimipaikoissa pidetään si-säistä listaa, jonka mukaan siirrytään vuorotellen. Silloin kenellekään ei tule kovin paljon enemmän siirtymisiä kuin toiselle, toteaa Espoon Palohenkilöstö ry:n puheenjohtaja Ilkka Mustakangas.

Siirtoon lähdetään mahdollisuuksien mukaan talon autolla, vuorossa ollaan loppuun saakka ja takaisin paluu makse-taan ylitöinä. Jos syystä tai toisesta jou-tuu käyttämään omaa autoa, maksetaan siitä normaali kilometrikorvaus.

Kun kyseessä on työsuunnitteluun liit-tyvä, tavallisesti pitempi siirto, siitä ilmoi-tetaan etukäteen ja työmatkaliikenne hoi-detaan omalla kulkuneuvolla. Työntekijä saa matkasta verottajan kautta hyödyn.

Länsi-Uudellamaalla välimatkat ovat pitkiä. Ketjutuksen avulla välimatkoja py-ritään lyhentämään, vaikka se tarkoittaa useamman kuin yhden ihmisen siirtymis-tä. Käytännössä se tarkoittaa, että yksi henkilö siirtyy Espoosta Tammisaareen ja toinen Tammisaaresta Hankoon, jotta

yhden henkilön ei tarvitse siirtyä Espoos-ta Hankoon.

Aluepelastuslaitoksilla on neuvoteltu myös mahdollisuudesta päivärahaan. Näin tehtiin myös Länsi-Uudellamaalla. Johtopäätös oli, että kyseessä on viran-toimitusmatka. Päivärahaan oikeuttava virkamatka on kyseessä silloin, kun men-nään LUP:n toimialueen ulkopuolelle.

Mustakankaan mukaan oleellinen työvälinen suunnittelussa on ryhmitys-taulukko, jossa jokaiselle henkilölle on määritelty oma kotiasema. Sen avulla pystytään sanomaan, montako miestä milläkin asemalla on töissä.

OULU-KOILLISMAALLA asemasiirrot koskevat käytännössä Oulun kaupunkia, Haukipudasta ja Kempelettä. Alueen toi-sella laidalla Kuusamossa on vain yksi miehitetty asema, eikä sieltä ketään aja-teta satojen kilometrien päähän Oulun alueelle töihin tai päinvastoin.

Luottamusmies Mika Pääkön mu-kaan asemasiirrolle lähdetään talon autolla. Jos siirto on Tuiran asemalle, kymmenen minuutin päähän keskus-asemalta, takaisinpaluu on työvuoron aikana. Jos siirto on Haukiputaan tai Kempeleen asemalle, takaisin palataan työvuoron päätyttyä ja korvauksena maksetaan puoli tuntia ylityötä.

Oulu-Koillismaalla asemasiirtoja joudutaan tekemään viikoittain. Oulus-sa työskennellään kaksivuororytmissä ja tässä järjestelmässä jokaista miestä kohden kertyy vuodessa kahdeksasta yhdeksään työvuoroa tasoitusvapaita.

— Kun tämä määrä kerrotaan 150 pa-lomiehellä, paikattavia työvuoroja on pal-jon. Tähän päälle tulevat sitten äkilliset poissaolot, kuten sairauslomat, Pääkkö kertoo.

Jos asemasiirto tulee useamman työ-vuoron ajaksi, ensimmäiseen saa mennä talon autolla, koska käsky tulee todennä-köisesti työvuorossa. Muihin vuoroihin mennään sitten omalla autolla ja siitä maksetaan kilometrikorvaus, mikäli mat-ka ylittää normaalin työmatkan. •

Heitto


Iloinen puheensorina täytti linja-auton, kun puolensataa palomiestä Turun seudulta nousi kyytiin ja otti

suunnakseen Rymättylän Herrankuk-karon. Samassa paikassa järjestettiin loppukesästä yhteensä kaksi paikallisyh-distyksen kesätapahtumaa ja molempi-en suosio oli suuri.

Turun Seudun Palomiehet ry:n pu-heenjohtaja Jouni Hämäläinen kiitti jäseniä aktiivisuudesta, sillä aloite jäse-niltojen pitämisestä oli tullut suoraan heiltä.

–– Meillä on ollut toiminnassa pas-siivisiakin aikoja, mutta nyt jäsenistö on aktivoitunut. Se hyvä asia, sillä tarvit-semme esimerkiksi yhdistyksen halli-tukseen lisää väkeä mukaan.

Turun seudulla – kuten muuallakin Suomessa – on monia tärkeitä edunval-vonta-asioita vireillä. Hämäläisen mu-

kaa tärkeimmät ovat henkilökohtaisen palkanosan maksuun saattaminen ja tehtäväkohtaisen palkan korottaminen.

–– Henkilökohtaisen palkan osalta meillä oli pitkään prosentteja, mutta ei euroja. Ensi vuonna prosentit vastaavat euroja eli se asia on saatu loppuun. Teh-täväkohtaisessa palkassa on paljon koro-tusvaraa, Hämäläinen summaa.

TOISELLE RYMÄTTYLÄN retkelle osallistui myös liiton toimiston väkeä, toiminnanjohtaja Petri Hynninen ja tiedottaja Tuula Ruusumaa. Aikanaan Turun paikallisyhdistyksen puheen-johtajana itsekin toiminut Hynninen totesi tyytyväisenä, että yhdistyksen jäsenmäärä on kehittynyt suotuisasti.

–– Eihän palomiehen asioita aja ku-kaan muun kuin palomies itse, Hynni-nen muistuttaa.

Yhteishenkeä vahvistamassaVarsinais-Suomen paikallisyhdistyksen kesätapahtumassa keiteltiin siimasoppaa ja nautittiin maailman suurimman savusaunan lämmöstä.

KALAJUTTUJA. Rymättylän Herrankukkarossa järjestetyssä leikkimielisessä onkikilpailussa riitti puimista vielä myöhemmin illallakin.


Pelastuslaitoksen alueella asui vuonna 2009 461 177 henkeä, joista 34 % ykkösriskialueella, 35 % kakkosriskialueella, 21 % kolmosriskialueella ja 10 % nelosriskialueella. Väkimäärään nähden aluepelastuslaitos on Suomen kolmanneksi suurin.

Pelastuslaitoksella työskenteli vuonna 2009 vaki-naisesti 573 työntekijää, joista palomiehiä on reilu 280 ja päätoimisia ensihoitohenkilöitä noin 150.

Vuonna 2010 aluepelastuslaitoksella suoritettiin kaikkiaan 8786 tehtävää. Niistä tulipaloja oli 1317 ja ensivastetehtäviä 1767.

Tänä vuonna jo toteutuneiden tehtävien määrä on ollut 6013. Tulipaloja tästä määrästä on ollut 835 ja ensivastetehtäviä 1304.

LÄHDE: PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2005−2009, PELASTUSTOIMI.FI JA ALUEPELASTUSLAITOKSEN VERKKOSIVUT.

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos lukuina

Vaikka retkellä puhuttiin paljon työstä ja myös ay-toiminnasta, illan varsinainen päämäärä oli kuitenkin rentoutua ja viettää hauska elokuinen hetki yhdessä. Siihen Herrankukkaro tarjosi omaleimaiset puitteet, sillä alu-

een lukuisat rakennukset on tehty kier-rätysmateriaalista.

ENNEN KUIN väki siirtyi maailman suurimman savusaunan höyryihin, mi-teltiin joukon kesken leikkimielisessä

kalakisassa. Kalakilpailussa palkittiin suurin kalasaalis ja pienin kala. Kum-mallakin retkellä paras saalis oli noin viiden kilon luokkaa ja pienin kala noin kahdeksan grammaa.

Muutamia tosi suuria vonkaleita nähtiin jo veden pinnan yläpuolella, mutta ne molskahtivat takaisin mereen. Kilpailuaikaa oli tunti, mikä taisikin olla ihan riittävästi.

–– Loppua kohti alkoi jo tulla sii-masoppaa kilpailuhermon jo hieman kiristyessä. Voittajan valitsemisessa auttoi suunnattomasti ulkopuolinen kalatuomari, kertoilee yhdistyksen jä-senasioidenhoitaja Risto Tsharkov hu-moristisesta kilpailusta. •

Kesäretken kruunasi herkullinen illallinen saaristolaispöydästä.

Pelastuslaissa (luku 8, 57§) todetaan selkeästi, että päätoimisesti pelastustoi-minnassa työskentelevältä henkilöltä

vaaditaan pelastusalan tutkinto. Pelastajan tutkinnosta vastaa Suomessa sisäministeriön alainen Pelastusopisto.

Palomiesliitto on saanut kesän aikana yh-teydenottoja koskien epäpätevien sijaisten käyttöä loma- ja sairausajan tuurauksissa. Lii-ton toiminnanjohtajan Petri Hynnisen mukaan päätoimista henkilöä sijaistavan täytyy täyttää laissa määrätyt vaatimukset eli olla tutkinnon suorittanut henkilö.

Hynnisen mukaan sillä ei ole merkitystä, onko kyseessä yhden vuoron tai kolmen kuu-kauden sijaisuus, vaan merkittävää on työn ko-koaikaisuus. Palomiehen työtä täytyy ajatella kokonaisuutena, eikä vain yksittäisten palojen sammuttamisena.

–– Sivutoimisella henkilöstöllä on erilaiset pätevyysvaatimukset pelastustoimen tehtäviin. Niillähän ei mitenkään voida ohittaa päätoi-misen henkilöstön pätevyysvaatimuksia. Esi-merkiksi jos sijainen tekee työtä normaalissa vuorossa kokoaikaisesti, täytyy hänellä olla lain edellyttämä pätevyys.

EPÄPÄTEVIEN sijaisten käyttö on ensisijai-sesti työturvallisuuskysymys. Erityisvaarallinen työ, jollainen palomiehenkin työ on, määri-tellään työturvallisuuslaissa. Sen mukaan että työntekijää ei voida asettaa sellaiseen tehtävään, johon hänellä ei ole kokemusta ja koulutusta.

–– On perin outoa, jos työnantaja laittaa työntekijän tekemään työtä, johon hänellä ei ole koulutusta ja kokemusta. Työnantaja ot-taa tästä ison riskin, koska hän viimekädessä vastuussa tehdystä työstä ja työturvallisuudesta, Hynninen muistuttaa.

EPÄSELVISSÄ tilanteissa korostuu paikallis-yhdistyksen työsuojeluvaltuutetun rooli, sillä hänellä on mahdollisuus viedä asiaa eteenpäin omalla työpaikallaan työturvallisuusasiana. Työsuojeluvaltuutetun täytyy seurata tilannet-

ta ja olla yhteydessä liittoon, josta voidaan neu-voa, kuinka tilanteessa voidaan toimia.

–– Liiton mielestä tilanne on huolestutta-va ja sen seuraaminen vaatii yhdistyksiltä tark-kuutta. Tilanteisiin pitäisi puuttua välittömäs-ti, vaikka asia ei sinänsä vanhenekaan.

PALOMIESLIITOSSA on seurattu kummek-suen viimeaikaista keskustelua. Siinä epäpäte-vien sijaisten käyttö ammattimiesten sijaisina on pyritty ohittamaan toteamalla, että näin on toimittu aina, eikä siitä ole koitunut ongelmia.

–– Viittaus siihen, että näin on tehty vuosia, ei ole tätä päivää. Jos maan tapa on ollut tehdä laittomasti vuosien ajan, ei se siitä laillista tee, Hynninen toteaa. •

Epäpätevät sijaiset ovat uhka työturvallisuudelle

Pelastustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset

PELASTUSLAKI LUKU 8, 57 §

Pelastustoimintaan osallistuvalta pelas-tuslaitoksen päätoimiselta miehistöltä, alipäällystöltä ja päällystöltä vaaditaan virkaa tai tehtävää vastaava pelastus-alan tutkinto.

Pelastustoimintaan osallistuvalta sivu-toimiselta ja 25 §:ssä tarkoitetulta sopi-muspalokuntaan ja muuhun sopimuk-sen tehneeseen yhteisöön kuuluvalta henkilöltä vaaditaan riittävä koulutus. Koulutusvaatimuksiin kuuluvien pelas-tustoimen kurssien opetussuunnitelmat vahvistaa Pelastusopisto.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista tutkinnoista ja koulutuksesta.


Pelastustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset

TAMPEREEN aluepelastuslaitok-sella työskenteli viime kesänä kymmenen epäpätevää henkilöä. Tampereen Palohenkilöstö Spal ry:n luottamusmiehen Jarkko Lahtisen mukaan kuusi heistä työskenteli vuoroissa koko kesän ja neljä teki vuoron silloin, toisen tällöin.

Epäpätevät henkilöt on sijoitettu pääasiassa aluepelas-tuslaitoksen reuna-alueille töihin. Palomies-sairaankuljettaja Jarkko Mettalo törmäsi kesällä kuiten-kin toisenlaiseen tilanteeseen ykkösriskialueella Tampereen Hervannassa.

Mettalo oli aloittamassa työvuoroaan, kun vuoroon saapui miesvajetta paikkaamaan uusi kaveri. Mettalolle kävi pian tervehtimisen jälkeen ilmi, että

miehellä ei ollut pelastusalan tut-kintoa tai edes opiskelupaikkaa alan oppilaitoksessa.

Tuuraaja oli tulossa vesisukel-tajana toimivan Mettalon pariksi. Mettalo ilmoitti esimiehelleen, että hän ei halua tehdä töitä epä-pätevän kanssa. Esimies hankki hänelle ammattimiehen kaveriksi ja laittoi tuuraajan toiselle Tampe-reen asemalle.

Mettalo korostaa, että hänellä ei ole vapaaehtoistoimintaa mitään vastaan. Hän ymmärtää, että joissain paikoissa pelas-tustoimintaa on pakko harjoit-taa vapaaehtoisvoimin. Hän ei kuitenkaan hyväksy sitä, että epäpäteviä palkataan vakinaisille asemille.

Mettalon mukaan se ei ole minkäänlainen peruste, että tällä

tavalla toimittaessa saadaan lisää käsipareja töihin.

— Minä koen joutuvani lapsen-likaksi, jos minulla on epäpätevä kaverina paloautossa. Mieluum-min toimin sitten yksin.

Tässä tapauksessa oli kyse virheestä työsuunnittelussa. Tuuraaja oli vahingossa sijoitettu ykkösriskialueen asemalle. Yksit-täistapaus tai ei, mutta Mettalo myöntää tuohtuneensa tapauk-sesta enemmänkin.

— Mitä virkaa Pelastusopiston käymisellä kohta enää on, jos kuka tahansa voi tulla tekemään meidän töitä.

”Koen joutuvani lapsenlikaksi”



Suomen neljänneksi suurim-malla aluepelastuslaitoksella, Länsi-Uudellamaalla, on vuo-sittain noin 7000 pelastustoi-

men tehtävää. Tähän määrään mahtuu paljon keikkoja, joissa työskennellään yhdessä esimerkiksi poliisin tai Medi-helin kanssa.

Pohjoisella toimialueella järjestet-tiin jo neljännen kerran viranomaisten yhteistoimintapäivä, johon kokoontui pelastuslaitoksen, poliisin, hätäkes-kuksen, yksityisen sairaankuljetuksen ja Medihelin työntekijöitä Lohjalta, Karkkilasta ja Vihdistä.

Idea yhteisestä koulutuksesta syntyi pelastuslaitoksen, poliisin ja yksityisen sairaankuljetuksen kesken. Aluksi kou-lutus järjestettiin omalla ajalla. Hyvien kokemusten jälkeen päätettiin pyytää

muitakin mukaan ja myös työnantaja suhtautui asiaan myönteisesti. Tiet-tävästi tällaista koulutusta ei muualla Suomessa ole järjestetty.

–– Minusta tämä kannattaa jatkos-sakin järjestää tällaisena paikallisena tapahtumana. Silloin yhteistyöstä saa-daan eniten irti, totesi pelastuspäällikkö Kaj Artela.

Päivän tarkoitus on hyvin arkinen: tutustua ihmisiin, joita kentällä tulee työtehtävillä vastaan. Päivän aikana ei oltu virkavaatteissa, ja iltapäivän oh-jelmaan rakennetut eri virkakuntien toimintarastitkin olivat hyvin leikki-mielisiä.

MEDIHELIN lääkäri Susanne Ån-german korosti omassa alustuksessaan kommunikointitaidon merkitystä. Se

Yhteisellä tehtävällä

Paloesimies Jukka Iirola ja hätäkeskuspäivystäjä Lea Nieminen pelastuslaitoksen ruiskurastilla. Leikkimielisten rastien tarkoi-tuksena oli tutustuttaa toisten viranomaisten työhön.

Länsi-Uudellamaalla on saatu hyviä kokemuksia eri viranomaisten yhteisistä koulutuspäivistä.


on tärkeää kaikessa yhteistyössä, mutta erityisesti se korostuu viranomaisyhteis-työssä. Ångerman kertoo, että he pyrki-vät omassa organisaatiossaan sanomaan ääneen myös itsestään selvyydeltä kuu-lostavat asiat.

–– Paljon on taitavaa porukkaa töis-sä ja silloin helposti oletetaan, että kaik-ki asiat osataan. On kuitenkin tärkeää sanoa ääneen asiat, ihan yksinkertaiset-kin, Ångerman huomauttaa.

HÄTÄKESKUSLAITOKSEN muutos on iso asia laitoksen työntekijöille, mutta myös yhteistyötahoille. Asiantuntijana Lohjan hätäkeskuksessa työskentelevä Toni Okkolin kuvaa muutosta rajuksi, mutta ei kuitenkaan niin suureksi kuin kunnallisten hätäkeskusten lakkautta-minen oli.

–– Tuolloin oli monta muutosta päällekkäin, sillä samaan aikaan kun-nallisten hätäkeskusten lakkautuksen kanssa tuli myös VIRVE-järjestelmä, Okkolin toteaa.

Hätäkeskuslaitoksen muutosaalto etenee nyt pohjoisesta etelään. Okkolin tiesi kertoa, että Lapin hätäkeskuksen väestä 19 siirtyy Ouluun töihin, seitse-män henkilöä ei siirry ja heidät irtisa-notaan, neljä siirtyy eläkkeelle ja neljä toisiin tehtäviin.

–– Me täällä Länsi-Uudellamaalla siirrymme sitten viimeisten joukossa Keravalle viimeistään 2015 mennessä.

Okkolinin mukaan Hätäkeskuslai-tos on saanut melko hyvän palautteen asiakastyytyväisyyskyselyssä. Asteikolla yhdestä viiteen tulos oli 4,25. Viran-omaispalaute sen sijaan oli alhaisempi,

Sitoutumista napisematta yhteisiin päätöksiin

Erilaisuuden hyväksymistä sopivasti

Epäonnistumisten ja onnistumisten hyväksymistä, niin omalla kuin toistenkin kohdalla

Kykyä olla joskus väärässäkin

Anteeksiantamista ja anteeksipyytämistä

Oikeaa vaitiolovelvollisuutta ulospäin

Rehellisyyttä ja reiluutta toisia kohtaan, takanapäin puhumiset pois

Tasa-vertaisuutta

Halua nähdä asiat mahdollisimman laaja-alaisesti

+++++++++

Hyvä yhteistyö

LÄHDE: TYÖYHTEISÖKEHITTÄJÄ PIRJO PASANEN

ainoastaan 3,32.–– Siinä on kyllä parannettavan va-

raa, Okkolin pohti.

YHTEISTYÖPÄIVÄ jatkui virallisen osuuden ja koulutusrastien jälkeen epä-virallisemmalla, mutta yhteistoimin-nan kannalta vähintään yhtä tärkeällä, osuudella Vuotinaisten leirikeskuksen saunatiloissa. Jos edellisten vuosien merkit paikkaansa pitävät, hauskaa varmasti oli tälläkin kertaa. •

Jos rengas ei liiku lekalla, täytyy keksiä toisenlaisia ratkaisuja.

Palomies Tuomas Kvist seurasi pelastustoimen rastilla vierestä, kun hätäkeskuspäivystäjä Inka Valtakoski yrittää saada renkaan liikkeelle lekalla.

CrossFire


Tulinen taistelu voitosta

CrossFireSahapukki oli kilpailulajeista yllättäen yksi ratkaisevimmista. Vaikka pöllit olivat samankokoisia, venyivät aikaerot tässä lajissa todella pitkiksi ja koska kokonaisaika ratkaisi, oli lajilla suuri painoarvo koko kisan kannalta. Pelas-tusopiston joukkue on urakassaan melkein puolivälissä.

Helsingin pelastuslaitoksen toinen joukkue Stadin haasta-jat sahausurakkansa kimpussa.

CrossFire-kilpailun lajeista letkunveto oli yksi vaativimmis-ta. Hiekalla täytetty letku painoi 140 kiloa ja sitä piti vetää kahden miehen pareissa yhteensä 200 metriä.


Rautatientorilla oli vauhdikas tun-nelma, kun palomiesten CrossFi-re-kilpailu käynnistyi. Kymmenen

joukkuetta, joista yksi Ruotsista ja yksi kokonaan naisjoukkue, ottivat toisistaan mittaa seitsemässä hyvin palomieshenki-sessä lajissa.

Kilpailu oli yksi Helsingin pelas-tuslaitoksen 150-vuotistapahtumista ja samalla osa palomiesten PM-kisoja. CrossFire on pelastusalan muunnelma maailmalla suosituksiksi tulleesta Cross-Fitistä, jossa kilpaillaan erityyppisissä vauhtia, voimaa ja kestävyyttä vaativissa lajeissa.

Urheilumuotoon kuuluu, että varsinaiset kilpailulajit pidetään salaisuu-tena ja ne paljastetaan kilpailijoille vain vähän ennen kilpailua. Näin toimittiin myös Helsingissä. Lajeiksi olivat valikoi-tuneet konttiralli, letkunveto, rautakuu-la, sahapukki, kylmäkalle, letkulaukut ja kaluston nosto.

LAJIEN miettiminen ja kisapaikan rakentaminen ovat isoja asioita, mutta yhtä tärkeää on viedä tapahtuma on-nistuneesti ja sujuvasti läpi. Helsingin pelastuslaitoksen paloesimiehelle Janne Taskiselle lankesi tässä iso rooli tapahtu-man toisena juontajana julkkisjuontaja Lorenz Backmanin rinnalla.

Tapahtumaan Taskinen lähti palo-miesmäiseen tyyliin. Takana oli kiireinen yö pelastuslaitoksen työvuorossa. Aamu-yhdeksältä työvuoron jälkeen hän lähti rakentamaan kisapaikkaa. Iltapäivällä Taskinen tarttui mikkiin ja astui satojen ihmisten eteen juontamaan.

–– En ole tällaista aikaisemmin teh-nyt. Aholan Markku, joka on oikeastaan tapahtuman isä ja jonka kanssa näitä lajeja kehiteltiin, kysyi minua mukaan. Enpä silloin oikeastaan edes tiennyt, >

Helsingin ytimessä järjestetty palomiesten

CrossFire oli onnistunut tapahtuma.

HEL

SIN

GIN

KAU

PUN

GIN

PEL

ASTU

SLAI

TOS

Konttirallissa kiivettiin ensin yhden, sitten toisen kontin päälle ja laskettiin tankoa pitkin alas. Ponnistamassa Sari Rautiala.

Oululainen palomies Kaisa Haikola on pienikokoinen, mutta siitä eivät suoritukset jääneet kiinni.

Kylmäkalle painoi 80 kiloa ja sitä piti kantaa sata metriä. Alussa joukkuekaverit saivat auttaa, varsi-nainen matka kilpailijan piti taittaa yksin.


mihin lupauduin.Taskinen hoiti juontajan pes-

tinsä hienosti. Lorenz Backmanin tehtävänä oli pitää yllä puhetta ja Taskisen tehtävänä oli kertoa lajeista ja pelastuslaitoksen toimin-nasta yleensä. Yleisö viihtyi paikalla pitkään, koska sää oli lämmin ja aurinkoinen.

–– Kyllähän fiilis oli hyvin huo-jentunut, koska yleisöstä aisti, että homma toimi oikein hyvin. Itselle se oli kyllä melko raskas päivä, kun oli se työvuorokin alla.

KAIKKI kymmenen joukkuetta kilpailivat alkukilpailussa kaikissa lajeissa. Lajit olivat omalla tavallaan raskaita ja varmasti riippui vähän kilpailijastakin, miten mistäkin lajista suoriuduttiin. Esimerkiksi

oululainen palomies Kaisa Haikola totesi letkunvedon olleen hänelle ehdottomasti pahin laji.

Sahauksesta muodostui lopulta yllättävän ratkaiseva laji pitkik-si venyneiden aikaerojen takia. Nopeimmillaan siivu irtosi pöl-listä noin seitsemässä minuutissa, pisimmillään siihen meni yli 16 minuuttia. Kun kaikkien lajien ko-konaisaika ratkaisi, oli sahaamisessa hukattuja minuutteja oikeastaan mahdotonta kiriä muissa paljon vauhdikkaammissa lajeissa.

–– Lähtökohta lajien suunnit-telussa oli, että niiden täytyy liittyä jollain tavalla palokuntamaailmaan. Sahauksen osalta emme osanneet ennakoida, kuinka siinä käy, mutta muilta osin lajit tuntuivat sopivilta, Taskinen toteaa.

HEL

SIN

GIN

KAU

PUN

GIN

PEL

ASTU

SLAI

TOS

Loppukilpailun mitalijärjestys1. Team Intersport Forum, Helsingin pelastuslaitos2. Stadin Haastajat, Helsingin pelastuslaitos3. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos4. Loviisan Fire & Security

Alkukilpailun tulokset1. Stadin haastajat, Helsingin pelastuslaitos 2. Team Intersport Forum, Helsingin pelastuslaitos 3. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 4. Loviisan Fire & Security 5. Pelastajakurssi 34, Helsingin pelastuskoulu 6. Pelastusopisto, Kuopio 7. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 8. Etelä-Karjalan pelastuslaitos 9. Västkust Pojkarna Halmstad, Ruotsi 10. Naispalomiesten yhteisjoukkue

Tiukassa kisassa voiton vei Team Intersport Forum. Palkin-toa vastaanottamassa palomies Tero Heino.

Joukkue työnsi 940 kiloa painavaa rautakuulaa kourussa 240 metriä. Tässä lajissa vaikeinta oli saada kuula liikkeelle.

Palomiesten PM-kilpailut järjestettiin Helsingissä kymmenen vuoden tauon jälkeen. Järjes-telyistä vastasivat Helsingin Palokunnan Urheilijat ry. Kisat olivat virallisesti kolmipäiväiset, joista kaksi oli varsinaisia kisapäiviä. Kisojen ainoa pakollinen laji on jalkapallo, muut lajit saa isäntäkaupunki päättää. Tässä on käynnissä pituushyppy ja taidonnäytteestä vastaa Juha Jurvanen.


Loppukilpailuun pääsi neljä pa-rasta joukkuetta. Lajit olivat samat kuin alkukilpailussakin, mutta nyt joukkueet saivat itse valita, kuka joukkueesta suoritti minkäkin teh-tävän. Voiton vei tiukassa finaalissa lopulta Team Intersport Forum ja toiseksi sijoittui Stadin haastajat, molemmat Helsingin pelastuslai-toksen joukkueita.

PALOMIESLIITTO on yksi Hel-singin pelastuslaitoksen yhteistyö-kumppaneista laitoksen juhlavuon-na. Tähän kilpailuun liitto lahjoitti voittajajoukkueelle erikoispalkinto-na palomiespatsaan sekä lahjakortin urheiluliikkeeseen. •

Janne Taskinen ja Lorenz Backman loivat tunnelmaa.

HEL

SIN

GIN

KAU

PUN

GIN

PEL

ASTU

SLAI

TOS

HEL

SIN

GIN

KAU

PUN

GIN

PEL

ASTU

SLAI

TOS

Suomen Palomiesliitto SPAL

Seinäjoki— 20.9.2011

Uppalan kartanossa (Ilmarisenkatu 17)klo 17.00 alkaen

Paikalliskierroksella liitto tapaa jäseniään ja keskustelee pelastus-

toimen sekä aluepelastuslaitoksen ajankohtaisista kysymyksistä.

Tapahtuma järjestetään yhteistyössä paikallisyhdistyksen

Seinäjoen Alueen Palohenkilöstö ry:n kanssa.

Tapahtuman lopuksi ruokaillaan yhdessä. Ruokailun järjestämisen

vuoksi pyydämme ennakkoilmoittaumista liiton toimistolle

[email protected] tai puh. (09) 8678 880.

Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostoneille. Tervetuloa!

LISÄTIETOJA:

Tiedottaja Tuula Ruusumaa Puh. 045 136 5995 [email protected]

PAIKALLISKIERROS

Pelastusalan ammattilainen 4/11

Documents