Parasta infraa 2012

Parasta

uponorin lehti infrarakentamisen osaajille ◉ 2012

8 12 16

Vesihuoltoverkostoja saneerataan liian verkkaisesti

lehtiA4_parastainfraa0312C.indd 1 23.3.2012 10:42:59

Sisältö 4 Vesihuoltoverkostojen kunto rapistuu

8 Laatuputkea Forssasta maailmalle

11 Helpompaa pientalorakentamista

12 Destia ja Uponor tien päällä

15 Maanrakennusurakointi monipuolistuu

16 Salaojapäivät Ikaalisissa

18 Näin valmistetaan huippukaivoja

20 Pidetään jätevesikuormitus kurissa

21 Uponorin uutisia ja uutuuksia

2 U p o n o r – P a r a s t a i n f r a a

j u l k a i s i j a Uponor Suomi Oy, PL 21, 15561 Nastola, Puhelin 020 129 211, Faksi 020 129 210, www.uponor.fi

p ä ä to i m i t ta j a Jaana Suur-Askola to i m i t u s VCA u l koa s u j a ta i t to VCA/Virpi Lindqvist

s a r j a k u va Pertti Jarla pa i n at u s Esa Print Oy


3U p o n o r – P a r a s t a i n f r a a

Pääkirjoitus. Halpaa vai entistäkin paskempaa?

Kuntasektorilla riittää haasteita. Hallituksen kaavailut kuntaliitoksista herättävät monenlaisia tunteita.

Valtion haasteet talouden pidossa tulevat näkymään kunnissa ja kaupungeissa. Nykyinen tilanne vai-

kuttaa väistämättä vesihuoltorakentamiseen. Verkostojen saneerauksesta ollaan jäämässä reippaasti

jälkeen. Saneeraustarpeen on arvioitu olevan kaksin- tai kolminkertainen nykyvauhtiin verrattuna.

Suomen vesijohtoja viemäriverkostot ovat rapistumassa.

Yhdyskuntatekninen rakentaminen on kilpailtu ala. Hankinnoissa hinnan merkitys on kasvanut liian merkit-

täväksi. Sen seurauksena ollaan päätymässä tilanteeseen, jossa hankinnan muut näkökulmat unohtuvat. Laatu ei

ole itsestään selvyys.

Haluamme yrityksenä palauttaa laatuajattelun takaisin osaksi yhdyskuntateknistä rakentamista. Miksi tinkiä

rakentamisen laadusta, kun verkostoja rakennetaan jopa seuraavaksi 100 vuodeksi eteenpäin? Köyhällä ei ole varaa

ostaa halvinta. Kun kerran aletaan tehdä, tehdään se kunnolla.

Kuntasektorilla on monenlaista osaamista ja ymmärrystä yhdyskuntatekniikan rakentamisesta. Valitettavasti tämä

ei aina näy hankinnoissa. Asiakkaalla on hankintoja tehdessään täysi oikeus vaatia rahoilleen vastinetta.

Uponor kehittää ja valmistaa kestäviä yhdyskuntateknisiä putkistoratkaisuja yli 40 vuoden kokemuksella Suo-

messa. Me olemme tunnettuja ylivertaisesta kokemuksesta, ammattitaidosta ja laadusta. Raaka-aineemme muovi

jalostuu tutkimuksen ja tuotekehityksen avulla yhä ympäristöystävällisemmäksi ja kestävämmäksi. Ymmärrämme

pohjoisten olosuhteiden vaatimukset, kunnioitamme ilmastoa ja ympäristöä. Näin luomme pohjan vakaalle ja turval-

liselle yhteiskunnalle.

Uponorin tavoite on edistää kestävän kehityksen periaatteiden soveltamista rakennettuun ympäristöön. Ekolo-

giset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset arvot muodostavat kestävän kehityksen kolme peruspilaria. Me Uponorissa

seuraamme näiden periaatteiden toteutumista. Tällä tavoin haluamme varmistaa, että toimintamme on vastuullista

myös pitkällä aikavälillä.

Kädessäsi on Uponorin Parasta Infraa -asiakaslehti, josta löytyy asiaa monesta yhdyskuntatekniikan ajankoh-

taisesta näkökulmasta. Viestimme on selvä: haluamme aloittaa Suomessa vesihuoltorakentamisen laatutalkoot,

joka tukee kestävän kehityksen periaatteiden ekologisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten arvojen toteumista

vesihuoltorakentamisessa.

Menestyksestä yhteistyötä kaikille asiakkaillemme turvallisen kumppanin kanssa,

Jani Kakko, Myyntiyksikön päällikkö

Uponor Suomi Oy, Ympäristö- ja yhdyskuntatekniikka

Teksti: Jani Kakko Kuva: Juha Tanhua



Vesihuoltoverkostoja saneerataan liian verkkaisesti

Teksti: Kati Savela Kuvat: Antti Verkasalo, Krista Keltanen, Kim Westerholm

Vesihuolto, kuten talousveden ja jäteveden puhdistus sekä vesistöjen turvallisuus, vaikuttaa keskeisesti ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin. Vesihuoltoverkostojen ikä ja kunto Suomessa vaihtelevat alueittain, mutta karua kieltä kertoo Suomen Rakennus-insinöörien liiton vuonna 2011 tekemä rakennetun omaisuuden tila eli ROTI-selvitys.



Selvityksen mukaan vesihuoltoverkostojen (hule-

vesi-, jätevesi- ja vesijohtoverkostot) nykytila

sai kouluarvosanan 7 eli tyydyttävä. Keskeiseksi

haasteeksi todettiin puutteellinen saneeraus

verkostojen keskimääräisen iän noustessa jatkuvasti. Mui-

ta vesihuoltoverkostojen epäkohtia ovat muun muassa

suuri vuotovesimäärä ja tiheät jakelukatkokset.

Apulaisjohtaja Mika Rontu Vesilaitosyhdistyksestä

(VVY, entinen Vesi- ja viemärilaitosyhdistys) on asian-

tuntija verkostoja laitostekniikkaan liittyvissä asioissa.

Hänelle selvityksen tulos ei ollut yllätys.

− Vesihuoltoverkostojen huono

kunto oli tiedossa jo 1990-luvun

alussa. Saneerausta hidastaa se,

että suurin osa vesilaitoksista on

kunnallisia, esimerkiksi kuntien liike-

laitoksia, ja saneerausinvestoinnit

jäävät muiden rahareikien varjoon,

Rontu sanoo.

Myös maa- ja metsätalousminis-

teriö päivitti muutama vuosi sitten

tutkimuksen vuodelta 1992 yhdys-

kuntatekniikan verkostojen tilasta

ja saneeraustarpeesta. Tutkimus

osoitti, että saneerauksissa olisi

kovasti kirittävää. Niitä olisi tehtävä

kaksin-, jopa kolminkertainen määrä

nykyiseen verrattuna.

Maankäytössä olisi huomioitava vesihuoltoverkostotVesihuoltoverkostojen elinkaareksi

arvioidaan 50−100 vuotta. Helsin-

gissä ja muissa vanhoissa kaupun-

geissa vesihuoltoverkostot ovat

paikoin peräisin 1800-luvun lopulta.

Putket ovat valurautaa ja asennettu

käsityönä.

Nykyisin uusien rakennettavien

verkostojen laatu ja toimivuus voi-

daan varmistaa Rakennustiedon

laatimalla Infra RYL -oppaalla, jossa

määritellään muun muassa vesi-

huoltoverkoston laadulliset kriteerit.

− Verkostoihin sidottu pääoma on

noin 7−8 miljardia euroa. Niistä olisi

siis syytä pitää huolta, aivan kuten

taloihin tehdään putkiremontteja,

Rontu huomauttaa.

Vesihuoltoverkostojen tila vaihte-

lee jonkin verran kuntakohtaisesti.

Suurimmat vesilaitokset ovat kuntien

omistamia. Yleisesti ottaen pienillä

kunnilla ei kuitenkaan ole tarpeeksi

resursseja saati vesihuoltoverkosto-

jen saneerauksen hankintaosaamista.

Saneeraustarve ei ole tiedossa tai

saneerausta ei osata hankkia. Ra-

kennusmestari saattaa vastata kai-

kesta, jätehuollosta vesihuoltoon.

Rontu painottaa, että kokonai-

suuteen pitäisi kiinnittää huomiota.

Jo maankäytön suunnittelussa olisi

huomioitava vesihuoltoverkostot.

Hajanainen, tilkkutäkkimäinen ver-

kosto ei ole edullisin ratkaisu yhdys-

kunnan kannalta. Työn suunnitte-

luun ja rakennuttamiseen kannattaa

panostaa. Näihin tekijöihin vesi-

■ Mika Ronnun

mukaan vesihuolto-

verkostot pitäisi

huomioida jo

maankäytön suun-

nitteluvaiheessa,

jotta ne eivät jäisi

hajanaisiksi.

■ Hattulassa uusittiin Vanajaveden poh-

jassa oleva vesijohto sujuttamalla. Töiden

yhteydessä vanha vesijohto nostettiin

väliaikaisesti pintaan laivaväylän vieressä.

Veneessä Ilkka Nieminen, takana Matti

Palonen, SPP Oy, vasemmalta Matti

Laaksonen, Suomen Putkisto Palvelu Oy

ja Jari Saviranta, SPP Oy.

huoltolaitos pystyy jonkin verran

vaikuttamaan, mutta maankäyttöön

ei, mikä on Ronnun mukaan puute.

Jo lähitulevaisuuden haaste on

siis saada verkostojen saneeraus

ajan tasalle. Olisi selvitettävä, mikä

on oikea ajoitus teknisesti ja talou-

dellisesti kunkin vesihuoltolaitoksen

alueen kohdalla. Osa vesihuoltolai-

toksista käyttää verkkotietojärjes-

telmää, johon voi tallentaa tietoa

verkoston kunnosta.

Jotkut vesilaitokset voivat tar-

kistaa verkostojen kunnon verkko-

tietojärjestelmällä, jolla saadaan

mitattua kuntoindeksi. Kauempana

näköpiirissä Rontu visioi tulevaisuu-

den verkostoja, joissa käytettäisiin

älymateriaaleja.

– Ne tietäisivät, missä verkostot

ovat ja missä kunnossa, ja mitä

niiden läpi kulkee. Ennen kuin näin

pitkälle päästään, perusasiat olisi

silti saatava kuntoon.

Innovatiivinen Uponor pysyy ajan hermollaSuuritöisen verkostosaneerauksen

onnistuminen edellyttää jokaiselta

osapuolelta asiaan paneutumista ja

tahtoa tehdä asiat tosissaan ja vii-

meisen päälle loppuun asti. Rontu

toteaa, että Uponor on ollut keskei-

nen vesihuoltoverkostojen putkitoi-

mittaja niin kauan kuin hän muistaa,

ja toivoo näin olevan jatkossakin.

− On tärkeää saada lisää innovaa-

tioita vesihuoltoalalle, sekä vesi-

huoltolaitosten että talouselämäm-

me kannalta. Uponorilla on korkea-

laatuiset tuotteet ja kyky tuottaa

innovaatioita. Se seuraa alalla ta-



■ Hämeenlinnan

Seudun Veden

toiminta-alueella

on noin tuhat

kilometriä vesijoh-

toverkostoa. Yli

80 000 asukasta saa

laitokselta puhtaan

vetensä.

> Asentajat kertovat kentältä, missä ovat suurimmat korjaustarpeet. Arvokasta tietoa saadaan myös asiakaspalautteesta.

pahtuvaa kehitystä jämähtämättä paikalleen, Rontu

kuvailee Uponorin merkitystä vesihuoltotuotteiden

valmistajana.

Hän uskoo myös, että Uponorin kaltainen suuri yritys

hallitsee hyvin myös korkeatasoisen jatkuvan tuoteke-

hityksen.

HS-Vesi saneeraa verkostoa alue kerrallaanHämeenlinnan Seudun Vesi Oy eli HS-Vesi perustettiin

vuonna 2001, kun kymmenen kunnan vesihuoltolaitok-

set yhdistyivät. Sen omistajia ovat vedenkäyttäjät eli

Hämeenlinnan, Hattulan ja Akaan asukkaat ja yhteisöt.

Vesilaitos toimittaa vettä 83 000 asukkaalle ja hoitaa

jätevesihuollon hiukan tätä pienemmälle asukasmäärälle.

Toimitusjohtaja Timo Heinonen kertoo, että vesi-

johtoverkostoa on alueella runsaat tuhat, viemäriverkos-

toa 1 250 kilometriä. Vuonna 2012 on määrä saneerata

yhteensä 12−15 kilometriä vesihuoltoverkostoa. Uutta

rakennetaan yhteensä noin 25 kilometriä.

– Saneeraustahtia on nostettu, mutta se ei vielä ihan

vastaa tarvetta. Verkostojen kunto paranee pikkuhiljaa,

Heinonen sanoo.

HS-Veden tavoitteena on, että putkien keskimääräi-

nen käyttöikä ei nousisi yli 50 vuoden. Pelkkää ikää ei

kuitenkaan Heinosen mukaan pidä tuijottaa. Esimerkiksi

1960−70-luvulla rakennetut metalliputket voivat vaatia

jo nyt uudelleen pinnoitusta. Asentajat kertovat kentältä,

missä ovat suurimmat korjaustarpeet. Arvokasta tietoa

saadaan myös asiakaspalautteesta.

− Periaatteenamme on kuitenkin saada yksi alue

kerralla kuntoon. Ei siis korjata sieltä täältä iän mukaan,

HS-Veden putkimestari Kim Westerholm täsmentää.

Saneerauksia suunnitellaan pitkäjänteisestiKunnostusta helpottaa se, että korjausmenetelmät ovat

ajan saatossa kehittyneet. Ennen ainoa tapa oli kaivaa

verkostot auki, nykyisin vaihtoehtoisia menetelmiä ovat

erilaiset pinnoitukset ja sujutukset ja myös erilaiset

kaivamattomat tekniikat.

− Samalla rahalla saadaan tehtyä enemmän, mutta

ennen kaikkea lähtökohta on se, että tehdään mahdol-

lisimman hyvin, Westerholm korostaa.

Verkostojen kunnolla on merkitystä, sillä noin

80−85 prosenttia vesilaitoksen omaisuudesta on kiinni

verkostoissa.

Verkostopäällikkö Leo Aspholm toteaa tilanteen

kohentuneen jonkin verran. Ennen rahaa sai vain

akuutteihin korjauksiin, mutta nykyisin saneerauksia

suunnitellaan heillä pitkäjänteisesti, 5−10 vuoden täh-

täimellä. Seudullisena yhtiönä HS-Vesi ei ole liikaa kiinni

vuosibudjeteissa, kuten kunnalliset vesihuoltolaitokset.

Hankkeen kokonaistaloudellisuus ratkaisee.

− Suunnittelemme aina tapauskohtaisesti, milloin ja

millä menetelmällä on järkevintä ryhtyä saneeraukseen.

Riippuu myös yhteistyökumppanistamme, mikä mene-

telmä valitaan, hän sanoo.

Asukkaat kiittävät putkiston kunnostuksestaYksi mahdollinen malli, jolla voisi toteuttaa alueverkos-

tojen saneerausta laajasti, olisi eräänlainen kumppanuu-

teen perustuva aluesaneeraus. Tässä mallissa johto- ja

katulaitokset valitsisivat kumppanin, joka toteuttaisi

alueen katujen ja verkostojen saneerauksen halutussa

laajuudessa esimerkiksi kolmen vuoden aikana. Urakoit-

sijalla olisi nykyistä suuremmat hankekokonaisuudet

ja toimintalaajuudet sekä mahdollisuus koordinoida

paremmin eri toimijoiden urakoita. Toisaalta tilaajan

valvontaa ja osuutta hankkeissa voitaisiin järkeistää.

− Saneeraukseen irtoaa nihkeästi määrärahoja, sillä

se ei tuo kunnalle rahaa (kunnan omistaessa vesihuolto-


Vesihuoltoverkoston saneeraustarve

noin kolminkertainen

Suomen vesihuoltolaitosten infrastruktuuri on raken-

nettu pääosin 1970−1980-luvulla. Laitosten ja verkos-

tojen pääoma-arvo on noin 10 miljardia euroa, josta

verkostojen osuus on 70−80 prosenttia.

Vuosittaiset korjaus- ja korvausinvestoinnit ovat

arviolta 0,5−1 prosenttia infrastruktuurin pääoma-

arvosta. Saneeraukseen käytetään noin 120 miljoonaa

euroa.

Arvioitu verkostopituuden saneeraus- tai uusimistarve

on vähintään 2−3 prosenttia. Saneeraukseen pitäisi

panostaa siis noin kolminkertainen summa, jotta vesi-

huoltolaitosten infrastruktuurin pääoma-arvo säilyisi

ja niiden toimintavarmuus olisi turvattu.

Lähde: Vesihuoltolaitosten saneerauksien ja ylläpidon uusien

liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisohjelma, loppuraportti

31.8.2011, VVY


laitoksen), siinä ei synny uusia asuinalueita ja se on

kalliimpaa kuin uudisrakentaminen, Heinonen luettelee

saneeraushaluttomuuden syitä.

Asukkaat antavat kuitenkin usein hyvää palautetta,

kun vedestä katoaa putkiston korjauksen jälkeen

alueella mahdollisesti esiintyneet sakkaumien aiheutta-

mat värihäiriöt. Myös korjaustöistä johtuvien vesikat-

kosten loppuminen tuo kiitosta.

Verkoston saneeraus- tai rakennusurakkaa suunnitel-

taessa on HS-Veden ammattilaisten mielestä ensisijaisen

tärkeää valita tekijät ja toimittajat, joiden jäljen ja tuot-

teiden laatuun voi luottaa. Saneerauksessa esimerkiksi

putkien hinnan osuus on noin 10−15 prosenttia, raken-

tamisessa noin kolmasosa. Työ- ja kiviaines tuottavat

suurimmat kustannukset.

Vain paras tuotteiden ja työn laatu kelpaaHS-Vesi pitää tarkasti kiinni laatuvaatimuksistaan sekä

työssä että materiaaleissa. Materiaalit hankitaan kilpai-

lutuksen perusteella ja tilattu tuote vielä tarkistetaan

työmaalla. Jos siinä on vikaa, se lähtee takaisin. Asen-

nusta valvotaan ja viemäreissä lopputulos tarkistetaan

kuvaamalla, vesijohtoverkot tutkitaan painekokeella.

− Yritykset, jotka yrittävät oikaista työn laadussa,

katoavat pian kartalta. Heiltä ei enää seuraavalla kerralla

tule tarjouksiakaan, putkimestari Seppo Hietala toteaa.

HS-Veden väki on hyvin kriittistä tuotteissa, sillä

reklamointi vie aina aikaa ja rahaa. Vesilaitos on tilannut

Uponorilta tuotteita verkostosaneerauksiin jo pitkään.

Hietala on ollut talossa lähes 40 vuotta, ja Uponor on

hänelle hyvinkin tuttu kumppani. Uponor on vuosien

varrella toimittanut heille kaivoja, vesijohtoja ja viemäreitä.

− Tietysti tuotteet ovat kehittyneet vuosien mittaan,

ja Uponorilla ne ovat vastanneet aina senhetkistä tasoa.

Repertuaarikin on laajentunut mukavasti, Hietala sanoo.

Westerholm kiittelee erityisesti ProFuse-polyeteenistä

paineputkea, jossa on PP-muovinen suojakuori päällä.

Kuori ehkäisee vaurioilta kuljetuksesta asennukseen ja

senkin jälkeen.

− Muilla suomalaisvalmistajilla ei tällaista tuotetta

ole. Tuotteiden toimittamiselle voi antaa kiitettävän

arvosanan: Uponorilta tulee se, mitä on tilattu, ja aina

oikeaan aikaan. ♦

■ HS-Vedellä suun-

nitellaan verkostojen

saneerauksia monen

vuoden aikajänteel-

lä, alue kerrallaan.

Vaihtoehtoiset

saneeraustavat

helpottavat työtä,

kertovat vas. Seppo

Hietala, Timo

Heinonen, Kim

Westerholm ja Leo

Aspholm.


Laadukkaat putkituotteet:

Forssan tehtaalta maailmalle


Uponorin paineputkitehdas Forssassa on hen-

kilömäärältään maltillinen, mutta tehokkuu-

deltaan huomattava. Noin 35 henkilön tuo-

tantolaitoksessa on tärkeää, että jokaisella on

monentyyppistä osaamista. Tarvittaessa kunnossapito-

päällikkö hyppää tuotannonsuunnittelijan saappaisiin.

Tuotantolaitos rakennettiin vuosina 1975–1976.

Vuonna 1986 tähän asti Finlaysonin omistama tehdas

siirtyi Uponorin omistukseen.

Tuotantosuunnitelma elää asiakkaiden mukaan Uponorin paineputkituotevalikoima sisältää kolme

järjestelmää, joita on saatavissa useissa eri paineluokissa

Uponorin paineputkitehdas Forssassa on sijainniltaan napakymppi. Varaston pihalla käy vuosittain tuhansia rekkoja ja kuorma-autoja hakemassa tavaraa Ruuhka-Suomeen. Lahti, Helsinki, Turku ja Tampere sijaitsevat noin 100 kilometrin säteellä. Paineputkituotteita riittää myös Skandinavian ja Baltian markkinoille.

ja putkikooissa aina 20 millistä 1,2 metrin halkaisijaan.

Uponor-paineputkijärjestelmät ovat ProFuse, PE ja PVC.

– Tuotanto pyörii keskeytyvällä kolmivuoromallilla

maanantaista perjantaihin ja oma huoltohenkilöstö

keskittyy laitteistojen kunnossapitoon. Viikonloppuisin

tehdään 12 tunnin vuoroja omalla viikoloppuhenkilös-

töllä. Tuotantolinjat puskevat tietokoneohjauksella eri

tyyppisiä putkia, joiden valmistamiseksi linjoilla vaih-

dellaan työkaluja tarvittaessa, kertoo tuotantopäällikkö

Rami Silta-aho.

Raaka-aineena on polyeteenigranulaatti, jota toimit-

tajat tuovat tehtaan siiloihin päivittäin. Silta-aho kertoo,

että tehtaalla käytetään myös Uponorille räätälöityä

Teksti: Marja Berisa Kuvat: Ari Nurmela



muovia, jossa on mukana myös muita eksoottisempia

ainesosia. Raaka-ainetoimittajia on useita – näin sekä

toimitusvarmuus että laatu ovat kunnossa.

– Tuotannonsuunnittelu on meillä joustavaa. Teemme

tuotteita sekä varastoon että tilauksesta. Joskus käy

niin, että perjantai-iltapäivällä tulee kiirepyyntö toimi-

tukselle. Pyrimme siihen, että tuotteet ovat asiakkaalla

tarvittaessa jo maanantaina. Varastotavaraa ovat muun

muassa tonttivesijohdot.

Silta-aho sanoo, että tuotantojoustavuutta lisää se,

että Uponorin työntekijät pystyvät tarvittaessa hoita-

maan toistensa työtehtäviä. Muovialan koulutusta on

Suomessa tarjolla vähänlaisesti, joten yritys kouluttaa

omaa väkeään muun muassa Nastolan Muovipolissa,

joka on 27 alan yrityksen omistama tuotekehitys-,

laboratorio- ja koulutuskeskus. Uponor tarjoaa mahdol-

lisuuden kouluttautua aina muovialan erikoisammatti-

tutkintoon asti.

– Vaihtuvuus on meillä erittäin pientä. Meillä on

sekä vanhemman polven väkeä että nuoria tulokkaita

kasvamassa muovialan ammattilaisiksi. Loistoporukkaa

kaiken kaikkiaan!

Kattavat laatumittaukset ja seurantaTuotannossa työskentelevä Petri Anttila vastaa myös

työsuojeluasioista. Tehtaalla ei ole koskaan sattunut

vakavia onnettomuuksia. Anttila on ollut Uponorin lei-

vissä kymmenisen vuotta. Kollega Kalle Uutela tuntee

kunnossapidon ja osavalmistuksen salat kuuden vuoden

kokemuksella.

Suoran putken lisäksi tehtaalla valmistetaan lohkohit-

sattuja paineputkiosia. Tätä varten tehtaalla on upouusi

segmenttihitsauslaite, jolla valmistetaan kulmia ja

t- sekä y-haaroja. Tarkkuus on kaiken a ja o: kulman on

oltava asteelleen oikea.

Tuotantolinjalla raaka-ainegranulaatti kuumennetaan

pehmeäksi, homogenisoidaan ja puristetaan tiiviiksi mas-

saksi sylinterissä, jonka sisällä on ruuvi. Tämän jälkeen

se johdetaan työkalun suuttimen läpi, mikä antaa mas-

salle halutun lopputuotteen muodon. Sula muovimassa

pakotetaan paineella suuttimen läpi, jonka halkaisijan

mukaan saadaan eri kokoisia paineputkia. Tietokoneet

ohjaavat materiaalien virtausta jatkuvasti.

Muodon saatuaan putki kalibroidaan ja jäähdytetään.

Tuotteita mitataan jatkuvasti tuotannossa, lisäksi jokai-

nen tuotantoerä käy läpi tiukat laboratoriotutkimukset,

sekä raaka-aineen että valmiin tuotteen osalta. Forssan

tehtaan laboratoriomestari Jari Haake tekee parhail-

laan nopeutettuja painekokeita vastavalmistuneelle

putkierälle.

– Putkille tehdään standardien mukaiset painekokeet,

pääsääntöisesti 80-asteisessa vesihauteessa. Jokaiselle

PE-raaka-ainelaadulle on standardeissa määritelty kehä-

jännitys, jonka mukaan putkille lasketaan ylipaine.

Testiajat ovat joko 165 tai 1 000 tuntia. Kun testi on

suoritettu, voidaan osoittaa laskennallisesti, että putki

kestää normaaliolosuhteissa 20 asteen lämpötilassa

vähintään 50 vuotta, sanoo Haake.

Testeissä seurataan useita suureita: vetolujuutta,

murtovenymää, sulaindeksiä, hapetuskestävyyttä sekä

■ Pientä säätöä,

jotta saadaan

täydellisiä lohko-

hitsattuja paine-

putkipaloja.

■ Kalle Uutela

käyttää tottuneesti

puskuhitsaus-

konetta.

■ Putken seinämä-

vahvuutta mitataan

mittakellolla.



taivutus- ja puristusominaisuuksia. Tulokset tallennetaan

valtavaan tietojärjestelmään, josta ne tarvittaessa löyty-

vät vuosienkin jälkeen. Kyseessä on Uponorille räätälöity

ohjelma, joka myös tekee mittaustuloksista helppolukui-

sia raportteja.

Laboratoriotestausta tehdään myös Nastolan toimi-

pisteessä. Yhteistyö eri yksiköiden välillä on joustavaa

ja tilauksiakin voidaan tarpeen mukaan jyvittää eri

tuotantolaitoksiin.

Hyvin suojattu ProFuse-paineputki Uponorin lippulaivatuote paineputkijärjestelmissä

on ProFuse-paineputki, joissa on polyeteenisen (PE)

putken päällä lisänä polypropeeninen (PP) suojakerros.

Suojakuori suojaa putkea aina tuotantolinjalta kaivan-

toon saakka. Suojakuori suojaa varsinaista virtausputkea

naarmuilta. Paineputkiin ei saisi tulla naarmuja, sillä

niiden kohdalta seinämä on ohuempi ja saattaa ajan

mittaan aiheuttaa vuotokohdan. ProFuse-putkia teh-

dään kokoluokissa 63–400 mm.

Uponor valmistaa Forssassa erikoistuotteena myös

korrugoituja putkituotteita, jotka sopivat muun muassa

putkistosaneerauksiin. Putkenvaihto sujuu helposti, kos-

ka vanhaa putkea ei tarvitse kaivaa ylös. Saneerauksessa

korrugoitu putki yksinkertaisesti sujutetaan vanhan

putken sisään.

– Osa tuotteista menee suoraan työmaalle. Varastoin-

nista, paketoinnista ja kuljetuksista vastaa meillä viisi

henkilöä. Vuosittain tehtaan lastausalueella käy tuhansia

kuljetusautoja. Käytämme hyviksi havaitsemiamme

kuljetusliikkeitä, joiden kuljettajat tekevät siistit purut ja

hallitsevat asiakaspalvelun, sanoo Silta-aho.

Logistiikka on järkeistetty niin, että samassa kuormas-

sa pystytään lähettämään mahdollisimman täydellisiä

toimituksia putkineen ja yhteineen. Periaatteena on,

että asiakas saa työmaalle kaiken tarvittavan – kelat,

kiepit, salot – mahdollisimman vähillä kuljetuksilla.

5 000 neliömetrin tuotantolaitoksessa kierrätys on

kurssissaan. Tuotannosta ylijäävät muovimateriaalijätteet

kerätään talteen ja käytetään uudestaan. Suljetut kierrot

säästävät ympäristöä. Muovimateriaalien käyttöaste on

lähellä sataa – hyötykäytön ulkopuolelle jää vain pro-

sentin kymmenysosia, jotka hävitetään polttamalla. ♦

Pikaopas paineputkiin – U p o n o r i n pa i n e p u t k i s s a m a-t e r i a a l e i n a ovat PE (polyeteeni) ja PVC

(polyvinyylikloridi).

– Uponor-paineputkijärjestelmä ProFuse on

valmistettu PE100-materiaalista. Putken ympä-

rillä on polypropeeninen suojakuori. Suojakuori

suojaa putkea naarmuilta, kolhuilta, hapettumi-

selta ja auringon UV-säteiltä.

– Suojakuoren väri kertoo käyttökohteen. Sini-

nen on juomavesikäyttöön, ruskea jätevedelle ja

keltainen kaasuputkistoihin. Putkia on saatavana

kokoluokissa Ø 63–400 mm ja kahdessa paine-

luokassa, PN10 ja PN16.

– ProFuse-putkia voi sähkö- ja puskuhitsata

sekä liittää mekaanisin liittimin. Putken voi liittää

puskuhitsaamalla muihinkin PE100- tai PE80-

materiaalista valmistettuihin putkiin edellyttäen,

että ne ovat mitaltaan ja seinämäpaksuudeltaan

samanlaisia. Suojakuorta ei tarvitse poistaa

puskuhitsattessa. Kun putki liitetään sähköhit-

sausyhtein tai mekaanisin liittimin, kuori tulee

poistaa.

– Uponor-paineputkijärjestelmä PE80 sisältää

PE80-materiaalista valmistetut putket koko-

luokissa Ø 20–63 mm. Putket ovat mustia ja

niissä on joko sininen tai ruskea tunnusraita.

Siniraitainen on juomavesikäyttöön ja ruskea

jätevesikäyttöön. Nämä putket tunnetaan myös

PEM-putkina.

– PE100-materiaalista valmistetaan mustia

paineputkia, joissa on samat tunnusvärit kuin

pienemmissäkin PEM-putkissa. Niiden kokoluo-

kat on Ø 450–800 mm ja paineluokka PN10.

– Uponor-paineputkijärjestelmä PVC sisältää

muhvilliset 6 m PN10-putket tiivisteineen koko-

luokissa Ø 110–400 mm ja saman kokoluokan

kulma- ja pistoyhteet. Putket ovat väritykseltään

harmaita. ♦

■ Rami Silta-aho

sanoo, että tehtaalla

on mainio yhteis-

henki.

■ Sulasta muovi-

massasta muotoutuu

työkalun suuttimes-

sa oikeankokoista

putkea.

■ Putket trukissa

matkalla rekkaan ja

edelleen loppuasiak-

kaalle.


Uponor KOTI -verkkopalvelussa pientaloa suun-

nitteleva voi tilata LVI-suunnitelman, pyytää

tarjousta järjestelmistä ja tilata ne uuteen ko-

tiinsa, osan asennettuina. Saatavana on kuusi

järjestelmäkokonaisuutta, esimerkiksi vesikiertoinen lat-

tialämmitys, käyttövesi-ilmanvaihto-viemärijärjestelmät

tai maalämpö asennuksineen. Uponor KOTI -akatemian

kouluttamat urakoitsijat ja valtuutetut rautakaupat tar-

joavat kaikkia järjestelmiä käyttöopastuksineen.

− Ostaminen internetissä yleistyy jatkuvasti ja raken-

nuttajat hakevat paljon tietoa verkosta. Perinteisellä

tavalla tarjouspyynnön jättäessään asiakas ei tiedä,

miten hänen asiansa etenee. Uponor KOTI mahdollis-

taa tarjouksen seuraamisen joka vaiheessa. Palvelun

käyttö on erittäin helppoa. Rakentajan aikaa ja energiaa

säästyy itse rakentamiseen, markkinointikoordinaattori

Terhi Klemetti Uponor Suomi Oy:sta sanoo.

Uponorilla pidetään huolta siitä, että jokainen tarjous-

pyynnön tehnyt saa vähintään yhden tarjouksen.

Rakentaja voi vertailla tarjouksia ja valita mieleisensä.

Rekisteröitynyt käyttäjä saa tilaamistaan järjestelmistä

sähköisen talokansion, josta hän näkee kaikki rakennus-

projektiin liittyvät dokumentit. Kansiosta on iso apu

esimerkiksi taloa remontoitaessa tai myytäessä.

Uponor KOTI helpottaa jälleenmyyjien asiakaspalveluaVerkkopalvelu auttaa jälleenmyyjiä erottumaan kilpaili-

joiden joukosta. Heillä on tarjota nykyaikainen toiminta-

tapa, joka on talotekniikka-alalla harvinaisuus. Koulutet-

tuja jälleenmyyjiä on nyt noin sata, ja lisää koulutetaan

tarpeen mukaan.

Uusi Uponor KOTI -verkkopalvelu helpottaa pien-talon rakennusprosessia. LVI-järjestelmät suun-nitelmineen voi tilata netistä, samasta palvelusta. Rakentaja voi seurata tarjouspyyntönsä etenemistä reaaliaikaisesti. Jälleenmyyjien asiakaspalvelusta tulee vaivatonta ja nopeaa.

Teksti: Kati Savela Kuvat: Uponor

Uponorilta helppokäyttöinen nettipalvelu rakentajille ja jälleenmyyjille

− Uponor KOTI -verkkopalvelun avulla jälleenmyyjät

voivat tehdä asiakkaalle valmiiksi muotoillun tarjouksen.

Palveluun kuuluva järjestelmätodistus täytetään käte-

västi sähköisesti. Todistus kertoo, mitä järjestelmiä ta-

loon on asennettu ja kuka asennuksen on tehnyt. Lisäksi

urakoitsija saa palvelusta ilmaiseksi urakkasopimuspohjat.

Verkkopalvelussa huomioidaan energiataloudellisuus.

Uponor KOTI tarjoaa laajaan tietokantaan perustuvan

energialaskurin, joka on kaikkien vapaassa käytössä

ilman rekisteröitymistä palveluun.

− Energialaskurilla rakentaja voi verrata, miten hänen

valintansa vaikuttavat kokonaisenergiankulutukseen

erilaisissa taloratkaisuissa. Tämä on erinomainen väline

etenkin siksi, että uudet energiamääräykset tulevat

voimaan heinäkuussa. Laskuri antaa konkreettisia esi-

merkkejä energiamääräyksien soveltamisesta, Klemetti

huomauttaa. ♦

■ Uponor KOTI -verkkopalveluun voi tutustua osoitteessa http://www.uponorkoti.fi/




Laatutietoista tienrakentamista

Jyväskylän Kuokkala muuttaa ilmettään. Noin 17 000 asukkaan kaupunginosassa on menossa pohjoismaisessa mittakaavassa merkittävän ko-koinen tienrakennusprojekti. Kuokkalan kehä-väylä siltoineen ja liittymineen valmistuu Destian johdolla. Yhteistyökumppaneina on tarkkaan valittuja luottotoimittajia, joiden joukossa on myös Uponor.

Teksti: Marja Berisa Kuvat: Destia, Ari Nurmela ja Uponor

Työmaapäällikkö Timo Vesterinen Destiasta

on tyytyväinen urakan etenemiseen. Sopimus

tilaajan kanssa allekirjoitettiin alkutalvesta

2011. Sopimusta edelsi kilpailutus. Myös ali-

hankkijoille oli tilaajan puolelta tiukat ympäristö- ja

laatujärjestelmävaatimukset.

Helmikuussa Kuokkalassa värjöteltiin pakkasen kou-

rissa, mutta työmaalla ei juuri ennättänyt palelemaan.

Kylmästä säästä huolimatta maaperä oli osittain sula ja

jopa vetinen, mikä ei juuri maaleikkaustöitä helpottanut.

Tästä huolimatta urakka on aikataulussa.


> Liikenneväylien suunnittelu on yhdyskunta-suunnittelua, jossa liikenteen, maankäytön ja alueiden suunnittelu vaikuttavat toisiinsa. Yhteistyö suunnittelun eri osapuolten kesken on siten välttämätöntä.


Paikallinen toimittaja on nopea– Kyseessä on mittakaavaltaan iso, mutta periaatteiltaan

selkeä tienrakennusprojekti. Noin kolmen kilometrin

pituiselle väylälle tulee noin kaksi kilometriä hulevesi-

putkia, 250 kaivoa ja viitisen kilometriä salaojaputkia,

Vesterinen valottaa työn laajuutta.

Edellisenä päivänä Destian alihankkijat kerkisivät

asentaa paikoilleen 70 metriä Uponorin 800-millistä

IQ-sadevesiputkea. Asennuksen nopeus yllätti myös

30 vuotta alalla toimineen asiantuntijan.

Vesterinen sanoo, että keskeytysten välttämiseksi

työmaalla arvostetaan toimittajaa, joka pysyy reagoi-

maan nopeasti.

– Koskaan ei voi olla varma, mitä maaperästä löytyy.

Kaivuutöissä on joskus tullut vastaan muun muassa

puujunan vaunu, muistelee Vesterinen.

– Jotta aikataulussa pysytään, tuotteiden on oltava

työmaalla ajoissa. Jos suunnitelmat muuttuvat ja

joudutaan tekemään esimerkiksi uusi kaivotilaus, on

tärkeää, että toimittajalla on mahdollisuus täyttää tilaus

heti. Uponor pystyy toimittamaan meille uuden kaivon

nopeasti.



Uponorin kaivoyksikkö Jyväskylässä on erikoistunut

kunnallisteknisiin tarpeisiin räätälöitävien tilauskaivojen

valmistukseen. Hiljattain uudistetun tehtaan tuotanto-

kapasiteetti nousi alkuvuodesta huomattavasti.

Muovi korvaa betonin Uponor IQ -hulevesijärjestelmiä tehdään kokoluokissa

200–1 200 mm. Asennusta helpottaa se, että putki ja

muhvi voidaan liittää toisiinsa jo valmistuksen aikana.

Patentoitu muhvi on kiinteä osa putkea, mikä takaa

vuotamattomuuden sisään tai ulos.

Uponor ja Destia eivät ole ensimmäistä kertaa yhteis-

työssä. Tässä projektissa Uponor ei ollut absoluuttisesti

halvin vaihtoehto, mutta vakuutti asiakkaan kokonais-

taloudellisesti edullisella ratkaisulla.

– Kun koko elinkaaren mittaisia kustannuksia

lasketaan, ratkaisumme on varmasti edullisin, sanoo

Uponorin myyntipäällikkö Teemu Saarinen.

■ IQ-putken

asentamisen nopeus

yllätti asiantuntijan.

■ Destian Timo

Vesterinen näyttää

Uponorin Teemu

Saariselle ylikulku-

sillan paikkaa.

■ Tienrakentami-

sessa muoviputki

on sivuuttamassa

betonin.

Maa- ja vesirakennusalalla muovi alkaa olla suosituin

putkimateriaali. Uponorin putkien päämateriaali on poly-

propeeni, jolla on erinomaiset iskun-, lämmön-, pakkasen

ja kemiallisen kestävyyden ominaisuudet. Näiden ansiosta

putkien elinikä on pidempi ja niitä voidaan käyttää myös

kemiallisesti vahvojen jätevesien johdattamiseen.

– PE- ja PP-muovit ovat kestäviä ja niiden kierrätet-

tävyys on toinen valtti.

Suomessa 90 prosenttia tavaratonneista kulkee maan-

teillä, joten tieinfra kaikkine komponentteineen on näh-

tävä investointina, ei kulueränä. Tien kunto pysyy hyvä-

nä, kun pohjatyöt ja putkituksetkin ovat laadukkaita.

– Tieinfran on kestettävä vuosikymmeniä, samoin

käytettyjen putkien ja kaivojen. Betoni on hieman hal-

vempi materiaali, mutta muoviputkien etuna on niiden

asennusnopeus ja -helppous sekä hyvä roudankestä-

vyys, sanoo Saarinen. ♦

Kuokkalan kehäväylä tasaa ruuhkiaK u o k k a l a n k e h ä n ko ko n a i s u r a k k a käynnistyi Jyväskylässä joulukuussa 2011. Mittavaan

tienrakennusurakkaan kuuluu 2,8 kilometrin mittaisen väylän lisäksi siihen liittyvien siltojen, alikulkusiltojen,

katujen, kiertoliittymien, kevyen liikenteen väylien sekä melusuojauksen tekeminen.

Hankkeen toteutuksesta vastaa Keski-Suomen ELY-keskus. Noin 14 miljoonan euron rahoitus tulee puoliksi

Jyväskylän kaupungilta ja valtion tierahoista.

Kehäväylän on tarkoitus tasata ruuhkia ja helpottaa työmatkaliikenteen sujumista. Destian urakoiman työn

on tarkoitus valmistua marraskuun alussa 2013. Väylä on noin kuusi kilometriä pitkä yhteysvälihanke valtatei-

den 18, 9 ja 4 välillä. ♦



■ Hulevesien mää-

rästä kertoo se, että

Karisman isompaan

kasettialueeseen tu-

levat kaksi sadevesi-

putkea ovat kooltaan

peräti 670 mm.

Turenkilainen Maansiirto ja Kuljetus Lehto Oy

aloitti toimintansa jo vuonna 1957. Yrityksen

toiminta jatkuu nyt kolmannessa polvessa ja

kattaa sekä maa- että vesirakentamisen. Kari Lehto on serkkunsa Marko Lehdon kanssa ollut toimin-

nassa mukana jo pikkupojasta saakka ja sanoo, että suku-

polvenvaihdokset ovat niveltyneet yhteen toiminnan

muutoksien kanssa.

Perheyritys vaalii pitkäkestoisia toimittajasuhteita– Isoisämme aloitti kuljetuspuolella soranajolla ja siitä

lähtien toiminta on elänyt ja muuttunut kysynnän mu-

kaan. Isäni ja setäni aikana tehtiin merkittäviä kalusto-

muutoksia ja siirryttiin pääsääntöisesti maarakentami-

seen. Rakennuspuolella teemme tarvittaessa valmiin

paketin aina sokkelivaluihin saakka.

Infrapuolella putkituksien lisäksi Lehdot tekevät myös

sähkö- sekä puhelinverkostotyöt kokonaisuutena.

– Vielä 15 vuotta sitten suurin osa työstämme oli

kaivuu-urakointia.

Lehto sanoo, että kilpailuvaltteja ovat joustavuus ja

laajapohjainen osaaminen sekä kapasiteetti toimia koko

Etelä-Suomessa. Perheyritys käyttää osaavia alihankki-

joita, joihin on pitkäikäiset ja mutkattomat suhteet.

– Työmailla on kova tahti, tuote- ja ratkaisutoimitta-

jien rooli on kriittinen. Toimitusten pitää tulla ajoissa ja

tilausten mukaisina, muuten työmaa kärsii.

Uponor on ollut Lehtojen toimittajana vuosikymmeniä.

Lehto arvioi, että vuosittain urakoissa asennetaan

noin 7 000–10 000 metriä viemäriputkia ja parhaimmil-

laan tuhatkunta kaivoa.

Maanrakennusurakointi monipuolistuu

Maanrakennusurakoitsijalta pyydetään yhä useammin suurten kokonaisuuksien hallintaa. Suurten palveluntarjoajien lisäksi myös perheyritykset tarjoavat kokonaisuuksia tontin raivaamisesta vihertöi-hin saakka. Myös infrarakentamisen tuotteet ja ratkaisut ovat entistä joustavampia ja sopivat siis sekä pienten että suurten urakoiden toteuttamiseen.

Vakiotuotteena on esimerkiksi Uponorin ProFuse-

paineputki, joka on mutkaton asennettava myös kurai-

sessa ja likaisessa ympäristössä. Suojakuoren ansiosta

putki pysyy puhtaana asennuksen loppuun asti.

– Parhaillaan teemme Janakkalan Vedelle Leppäkos-

kella siirtoviemäriä sekä vesilinjaa, jossa käytämme noin

7 000 metriä ProFuse-putkea.

Hulevesikasetit pitävät sadevedet hallinnassaKauppakeskus Karisma Lahdessa on Suomen suurimpia

ostoskeskuksia. Noin 33 500 neliön myyntipinta-alaan

mahtuu 80 liikettä. Kokonaispinta-ala pysäköintialuei-

neen on 7,5 hehtaaria. Sade- ja sulamisvesien johta-

minen vaatii siis järeät järjestelmät. Koska kaupungin

sadevesiviemäriverkosto ei riitä vesien käsittelyyn,

ratkaisuksi valittiin Uponorin toimittama viivästysjärjes-

telmä hulevesikasetteineen.

Karisman kaksi erillistä kasettialuetta ovat teholliselta

tilavuudeltaan noin 130 m3 ja 370 m3. Hulevesikasetteja

on yhteensä noin 1 700.

– Viivytysjärjestelmät ovat umpinaisia säiliöitä, joissa

kasettialueet on ympäröity yhteen hitsatulla polyeteeni-

kaivolla, kertoo rakennusprojektia vetänyt Esa-Matti Laurell SRV:ltä.

Karisman maanrakennustöistä vastasi Heinolan

Maansiirto Oy. Kasettien asennuksen suoritti Kiinteistö

Sokka Oy.

– Kasettiratkaisu on tämän projektin perusteella

onnistunut. Perinteisiin järjestelmiin verrattuna sen

kapasiteetti on huomattavasti parempi. ♦

Teksti: Marja Berisa Kuva: Matti Viljanen



Teksti: Marja Berisa Kuvat: Antti Verkasalo ja Uponor



Moni salaojayrittäjä toimii perheyrityksessä,

jossa osaaminen siirtyy luontevasti isältä

pojalle. Usein myös hyviksi havaitut tuote-

ja ratkaisutoimittajat pysyvät mukana suku-

polvien vaihdoksessa.

Paikalla oli Koneurakointi Nissisen omistaja Jouko Nissinen. Vuonna 1989 perheyritys teki sukupolven-

vaihdoksen. Isän ja isoisän työtä jatkavat Hannu ja

Timo Nissinen. Rantasalmelaisen yrityksen toiminta

keskittyy Itä-Suomen lääniin ja palveluihin kuuluvat pel-

tojen salaojitus, jätevesijärjestelmät ja tarpeen vaatiessa

rakennusten pohjat.

Lisää rohkeutta suunnitteluun– Uponorilta tilaan salaojaputket, kaivot ja liitokset sekä

valtaojaputket ja jätevesijärjestelmät. Laatu on kohdal-

laan ja iso talo on turvallinen kumppani.

Salaojapäivillä käsiteltiin salaojituksen tukia, tarvitta-

via tuotteita sekä maatalouden kehityssuuntia.

– Niin kauan kun ihmiset tarvitsevat ruokaa, meille

riittää töitä, summaa Nissinen.

Vuosi 2012 näyttää tilausten valossa hyvältä. Toisaalta

Nissinen toivoisi, että salaojasuunnitteluun saataisiin

lisää selkeyttä ja rohkeutta.

Salaojaurakointi Jukka Mäkinen pitää majaa Ylis-

tarossa ja salaojittaa noin 100 kilometrin säteellä. Työ-

kohteita ovat pääsääntöisesti peltojen salaojitukset sekä

valtaojaputkitukset. Mäkinen aloitti isänsä yrityksessä

1983 ja otti vetovastuun vuonna 2001.

– Etelä-Pohjanmaalla pinta-alasta on salaojitettu noin

70 prosenttia. Urakoitsijoita on paljon, mutta toistaisek-

si töitä on riittänyt.

EU:n olemassaolo näkyy siinä, että maatalousyrittäjien

on valmisteltava maankäyttösuunnitelmansa entistä

aikaisemmin. Niinpä sesonki on kevät- ja syksypainottei-

nen, kun taas keskikesällä voi olla hiljaisempaa.

Urakoitsija ja Uponor:

salaojapäivät Ikaalisissa Ikaalisissa vietettiin helmikuussa Salaojapäiviä. Nelisenkymmentä salaojaurakoitsijaa nautti rennosta koulutuspäivästä, johon toki kuului myös paljon asiaa. Päivän tärkeintä antia oli keskustelu siitä, mitä urakoitsija työssään tarvitsee ja miten Uponor voi tarpeen täyttää. Puhetta riitti tilauksen tekoprosessista salaojan lasku-aukon optimaaliseen pituuteen.

Salaojapalvelu Savola Oy:n Arto Savola tekee töitä

isänsä Antero Savolan perustamassa yrityksessä Yli-

vieskassa.

– Salaojitus elää maatalouden mukaan. Jos viljelijä

tekee suuria koneinvestointeja, salaojitusta saatetaan

lykätä vuodella, parilla. Salaojasuunnitelma ei ihan pian

vanhene. Toisaalta kannustaisin sekä maanomistajia että

vuokralla viljeleviä panostamaan perusasioihin: vesita-

louden optimointiin ja tätä kautta ravinnehuuhtoumien

minimointiin.

Tuotantoketjun ensimmäinen lenkkiSavolan mukaan viljelijät ovat nykyisin hyvin perillä

salaojitustarpeista. Vuokrapeltojen kohdalla omistajan ja

vuokralaisen vuoropuhelu voisi olla tiiviimpää.

– Maanomistajan pitäisi nähdä vesitaloutta paranta-

vat toimet investointina. Tuotanto lähtee aina maasta.

Sekä peltoalat että konekoot ovat kasvaneet. Tämä

tuo ojitukseen omat haasteensa. Maa on arvokasta,

mutta pienemmille tiloille ei välttämättä riitä jatkajia.

Vaihtoehtoina ovat myynti ja vuokraus. Olisi kuitenkin

hyvä, jos viljelijävaihdoksissa käytäisiin huolellisesti läpi

tehdyt toimenpiteet ja tulevat hoitotarpeet.

– Koneet ovat entistä raskaampia ja suurikokoisem-

pia. Ongelmana voi tällöin olla maan painuminen ja tii-

vistyminen, mikä tietenkin tarkoittaa sitä, että ravinteet

eivät imeydy niin hyvin.

Savola sanoo, että juuri tämän takia nyt uusitaan

kymmenen vuotta sitten tehtyjä ojituksia.

Muita kehityssuuntia Savola näkee muun muassa

siinä, että urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden yhteistyö

on parantunut. Aiemmin ei aina oltu samalla aaltopi-

tuudella. Toimivia ratkaisuja syntyy, kun puheyhteys

urakoitsijan, suunnittelijan ja tuotetoimittajan välillä

pysyy avoimena. ♦

■ Uponorin salaoja-

ja tarkastuskaivoja.

■ Hannu Koleh-

maisen isä aloitti

salaojaurakoinnin

jo 1954. Yrityksen

tulevaisuus on tur-

vattu, koska Hannun

poika tekee töitä

isänsä rinnalla.

■ – Liian harva

ojitus tekee pelloille

haittaa, tietää Jouko

Nissinen.


Uponor laajentaa Jyväskylän kaivoyksikköään. Maaliskuussa 2012 valmistunut laajennus kasvat-taa merkittävästi tehtaan tuotantokapasiteettia.

Jyväskylän kaivoyksikkö on erikoistunut kunnallis-

teknisiin tarpeisiin räätälöitävien tilauskaivojen

valmistukseen.

Laajennuksen yhteydessä Jyväskylän yksik-

köön rakennetaan lisää tuotanto-, toimisto- ja varasto-

tilaa. Vanha noin 600 m² tuotantolaitos laajenee 1 000

m²:iin, josta valtaosa on tuotantotiloja. Tämän lisäksi

yksikön yhteyteen tulee uusia kylmiä varastotiloja ja

myös pihatila laajenee merkittävästi.

Jyväskylä on Uponorin suurin räätälikaivoyksikkö

Suomessa. Vastaava, mutta pienempi yksikkö yrityksel-

lä on Espoossa. Nastolassa toimiva yksikkö valmistaa

pakettikaivoja.

Laajennus tuo toimitusvarmuutta− Voimme nyt sijoittaa kaikki tuotannon koneet ja laitteet

lämpimään tilaan. Kaivoputket ovat jopa 12-metrisiä,

joten tilat kävivät ahtaaksi. Riittävä väljyys tuotannossa

parantaa työskentelyolosuhteita. Uusi varastotila mah-

dollistaa kaivojen riskittömän varastoinnin. Talvisaikana-

kaan ei kaivoja tarvitse säilyttää ja kuljettaa lumisina ja

jäisinä, kertoo kaivoyksikön työnjohtaja Pasi Lahtinen

Uponorilta.

Jyväskylän yksikön laajennus on osa Uponorin kaivo-

tuotannon kehittämisen kokonaisuutta. Volyymien kas-

vun mahdollistaa tarvittaessa vuorotyö.

Uponor on viime vuosina tehnyt merkittäviä investoin-

teja kaivoliiketoimintaansa. Osana investointiohjelmaansa

se muutama vuosi sitten teki panostuksia Jyväskylässä

tuotantoautomatiikan kehittämiseen.

Automatiikkaan halutaan investoida

myös jatkossa. Kaivojen valmistus-

prosessissa hyödynnetään Uponorin

ja TEKESIN osin rahoittamassa hank-

keessa kehitettyä robottiautoma-

tiikkaa. Sähköistä tilauslogistiikkaa

on kehitetty niin, että jatkossa tilaus-

tiedot siirtyvät sähköisesti suoraan

tuotannonohjaukseen. Uponorin

Jyväskylän tehdas on edelläkävijä

Suomessa, sillä vastaavaa robotti-

valmistusta ei muualta löydy.

Jyväskylän yksikön tuotanto on

erittäin nykyaikaista. Perinteisesti

Laatukaivoja kokemuksella, nuoruuden innolla ja robotin tehokkuudella

käsityövaltaisen kaivotuotannon automatisointi parantaa

Uponorin kilpailukykyä. Työskentelyolosuhteet paranevat,

kun raskaimmat ja hankalimmat työvaiheet on automa-

tisoitu. Uuden teknologian siivittämä Jyväskylän yksikkö

pystyy entistä nopeampiin ja joustavampiin toimituksiin.

Robotti valmistaa kaivon; muhvit ja muut komponen-

tit lisätään kaivoon manuaalisesti robotin hitsattavaksi.

Jatkossa robottivalmistus saattaa kattaa koko valmistus-

prosessin. Koska kaivotyyppejä on paljon, valmistuksessa

tarvitaan kuitenkin myös henkilötyövoimaa, sillä aivan

kaikkien kaivotyyppien valmistukseen ei robotti sovellu.

− Kevään aikana saamme tänne automaattisen kaivo-

putkien katkaisulinjan, Lahtinen toteaa.

Laatu syntyy hyvien välineiden ja osaavan henkilökunnan yhdistelmästäJyväskylän tuotantolaitoksen tietotaito kaivonteosta on

kertynyt yli 20 vuoden ajalta. Alusta asti mukana olleiden

ammattimiesten lisäksi tehtaalta löytyy myös nuoruuden

intoa, joten lopputulos on hyvä sekoitus kumpaakin.

− Asiakkaan kannattaa kaivoinvestoinneissaan pa-

nostaa laatuun. Kaivon hinta on muutama sata euroa.

Laadultaan heikon tai virheellisen kaivon ylöskaivaminen

tulee kymmenen kertaa kalliimmaksi kuin itse kaivo,

aluemyyntipäällikkö Lasse Varjo muistuttaa.

Laatu näkyy muun muassa siinä, että kaivon korkeus

on juuri oikea ja liittymät ovat halutussa paikassa. Sau-

mat eivät irtoa tai vuoda.

Kaivotuotantoa leimaa voimakas kausiluontoisuus.

Sesonki ulottuu maaliskuusta marraskuuhun. Parhaim-

millaan kesäkuukausina Jyväskylän tehdas valmistaa

sata kaivoa päivässä.

Toimitusajat ovat tiukkoja ja toimitusajoista on

pidettävä kiinni, sillä tavara menee suoraan työmaille.

Toimitusvarmuus onkin Uponorin keskeinen kilpailu-


■ Pasi Lahtinen

on tyytyväinen:

tuotantotilaa on nyt

400 m2 enemmän.

Teksti: Jukka Aarnio Kuvat: Ari Nurmela

■ Kaivon valmis-

tukseen tarvitaan

sekä ihmiskättä että

robottia.


tekijä. Toimitusaika räätälöidylle

kaivolle on noin viikon, sesonkiai-

kana parisen viikkoa. Joustavuutta

osoittaa,että kaivo on toimitettu

erikoistilanteessa jopa muutaman

tunnin toimitusajalla.

Monipuolista palvelua arvostetaanKaivontekijöitä on tällä hetkellä

Suomessa enemmän kuin mark-

kinoilla on vetoa. Alan toimijoista

Uponorilla on pisin kokemus.

Menestyminen kovan kilpailun

tilanteessa vaatii kilpailukykyä,

laatua ja kykyä vastata joustavasti

asiakkaiden tarpeisiin.

− Kokonaistoimituskyky on yhä

tärkeämpää asiakkaillemme. Putkia

ja muita kaivonosia on löydyttävä

varastosta. Laajennus antaa mah-

dollisuuden pitää putkia, putkenosia

ja eniten tilattuja suosikkikaivoja

valmiina varastossa. Meillä on val-

mius hoitaa projekti alusta loppuun,

sisältäen kaivot, putket ja hulevesi-

kasetit, sanoo Lasse Varjo.

Yleisesti on sanottu, että suurin

osa urakoitsijoista ostaa kaivoja

hinnan perusteella. Uponorilla kui-

tenkin koetaan, että yhä useammat

urakoitsijat ja erityisesti kunta-

asiakkaat haluavat ostaa myös hyvää

palvelua ja laatua.

− Osa palvelua on kyky toimia

asiakaslähtöisesti ja joustavuus

asiakkaan tarpeiden toteuttamiselle.

Meillä myynti ja tuotanto sijaitsevat

lähellä toisiaan ja asiakkaan toiveet

välittyvät ”linjalle” nopeasti. Jousta-

vuutta on myös verkostoituminen.

Yhteistyökumppaneilla on tärkeä

roolinsa palvelukonseptissa esimer-

kiksi silloin, kun työmaalla tehdään

osia kaivoihin. Teknisen tuen ja

asiakaspalvelun on oltava tavoitet-

tavissa silloin, kun sitä tarvitaan,

Lasse Varjo toteaa. ♦


■ Sami Pulkkinen

hitsaa muhvia

paikoilleen.


Suomalaiseen haja-asutusalueiden jäteveden-

puhdistuksen asiantuntemukseen näyttää jää-

vän vaikeasti täytettävä aukko kesän korvilla,

kun johtava asiantuntija, DI Erkki Santala Suo-

men ympäristökeskuksen vesivarayksiköstä jää eläkkeel-

le. Seuraajalle jää suuret saappaat täytettäviksi.

Suurin työ edessäNoin miljoona suomalaista asuu edelleen kiinteistöissä,

joita ei ole liitetty viemäriverkostoon. Ympäristönsuojelu-

lain mukaan myös näiden kiinteistöjen jätevedet pitää

käsitellä niin, ettei niistä koidu ympäristön pilaantumi-

sen vaaraa.

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskeva uusi

lainsäädäntö astui voimaan 2004. Viime vuonna Ym-

päristönsuojelulakiin tehtiin haja-asutuksen jätevesien

käsittelyä koskeva muutos ja annettiin uusi asetus

talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulko-

puolella.

Uusissa, viime vuonna voimaan tulleissa säädöksissä

lievennettiin aikaisemman asetuksen vaatimuksia jäte-

vesien puhdistustehosta.

Säädöksiä lievennettiin pikavauhtia eduskuntavaalien

alla. Santalaa harmittaa, mutta:

– Ainakaan liian tiukaksi nykyistä asetusta ei voi

kukaan väittää. Raja-arvoja ei myöskään tästä enää voi

laskea.

Lievemmät vaatimuksetYmpäristönsuojelulaissa korostetaan jätevesien käsit-

telyn oikeaa suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa.

Varsinaiset sallitut päästörajat ilmenevät uusitusta ase-

tuksesta. Vaatimukset ovat kahden tasoisia. Normaalisti

ovat voimassa vaatimukset, jotka vastaavat aiemman,

vuonna 2003 annetun talousjätevesiasetuksen mukaisia

lievempiä vaatimuksia. Korotettuja vaatimuksia sovel-

letaan herkillä alueilla, kuten rantojen läheisyydessä ja

pohjavesialueilla, jos kunnassa on niin päätetty.

Käyttökuntoiseen, mutta uuden asetuksen vaati-

mukset alittavaan jätevesijärjestelmään on tehtävä

tarpeelliset korjaukset 15.3.2016 mennessä. Uudisra-

kennushankkeiden sekä rakennus- tai toimenpidelupaa

edellyttävien korjaustöiden yhteydessä asetuksen

vaatimukset ovat heti voimassa.

Kuivakäymälämökkejä käsittelyvaatimukset eivät

koske. Vähäisetkään jätevedet eivät kuitenkaan saa

aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Teksti: Dakota Lavento Kuva: Liisa Takala

■ Menetelmän valintaan

kannattaa paneutua huolella ja

turvautua asiantuntevan suun-

nittelijan apuun. Puhdistamo-

tyyppi valitaan kiinteistökoh-

taisesti olosuhteiden mukaan,

sanoo Erkki Santala.

Lainsäädäntö tukee työtä vesistöjemme parhaaksi

Asetukseen otettiin mukaan näkökohta kohtuullisuudesta. Kunta voi ha-

kemuksesta myöntää määräaikaisen poikkeuksen vaatimuksista esimerkiksi

iän, pitkäaikaisen työttömyyden tai sairauden vuoksi. Poikkeusmahdollisuus

ei koske uudisrakentamista.

Vaikka monet toivoivatkin uusilta säädöksiltä selviä vastauksia puhdistus-

järjestelmän valintaan, sellaisia niissä ei ole.

– Säädökset eivät siis aseta eri menetelmiä paremmuusjärjestykseen.

Menetelmästä riippumatta on varmistettava, ettei ympäristöön päästetä

jätevesikuormitusta yli säädetyn rajan, Santala korostaa.

Tietoa oman kunnan alueella sovellettavista vaatimuksista saa esimerkiksi

kunnan nettisivuilta ja ympäristönsuojelutarkastajalta.

– Tällä tasolla pysytään pitkään. Vaatimuksia ei voi enää väljentää, jos

haluamme kansainväliset sitoumuksemme täyttää. En myöskään usko, että

löytyisi poliittista tahtoa niiden kiristämiseen. ♦

Johtava asiantuntija Erkki Santala kehottaa haja-asutusalueiden asukkaita, yrityksiä ja viljelijöitä työskentelemään yhdessä paremman lähiympäris-tön eteen.




U p o n o r U lt r a D o u b l e - maaviemärijärjestelmä

on ympäristöystävällinen, yksinkertainen ja turvallinen.

Asennus on sujuvaa, ympäristövaikutukset vähäisiä ja

rakenne takaa turvallisuuden.

Turvallisuus ja tehokkuus ovat olleet avaintekijöitä

suunniteltaessa Uponor Ultra Double -maaviemäri-

järjestelmää. Turvallisuus perustuu putken kiinteään muh-

viin, vahvaan rakenteeseen ja vesitiiveyteen. Putkella on

eurooppalaisen standardin ylittävät vähäiset ympäristö-

Turvallinen ja kustannustehokas Ultra Double -maaviemäri

U p o n o r o n t u o n u t m a r k k i n o i l l e uuden ympäristöystävällisen polypropeenisen sileän

maaviemäriputken. Kestävyysominaisuuksiensa ansiosta

sen asennustyö on sujuvaa ja putkilinjasta tulee kestävä

sekä tiivis. Ratkaisu on käyttäjälleen pitkäikäinen.

Uusi Uponor Ultra Classic 160 mm -maaviemäriputki

sopii käytettäväksi jätevesi- ja sadevesihankkeisiin ja se

soveltuu niin asuinrakentamiseen, vesihuoltohankkeisiin

kuin teollisuuteenkin. Ultra Classic 160 mm -maaviemäri-

putki tulee korvaamaan hyvin yleisesti käytettyjä 160 mm

PP8-, PVC- ja Dupplex-putkia.

Uponor Ultra Classic on ympäristöystävällinen ratkaisu.

Siihen on käytetty vähemmän luonnonvaroja ja putken

ylijäämät voidaan hävittää polttamalla tai kierrättämällä.

Kestävyysominaisuudet helpottavat asennustyötäTyöstettävyytensä ansiosta Ultra Classic on omaa

luokkaansa. Polypropeenin kestävyysominaisuuksien

ansiosta asennustyö on kevyttä ja sujuvaa, jopa talvella.

Putkilinjasta tulee kestävä, tiivis ja se on pitkäikäinen

ratkaisu loppukäyttäjälleen. Uponorille tunnusomainen

harmaa sisäpinta helpottaa viemärin tarkastuskuvauksia.

Uuden putken rengasjäykkyys on SN 8 -luokkaa ja

tällä hetkellä saatavilla oleva koko on 160 mm, pituudet

2 ja 6 m. Putkessa on irrotettava tiiviste ja öljynkestäviä

tiivisteitä lisävarusteena. Ultra Classic -putken liitoksiin

käytetään nykyistä PP8-yhdejärjestelmää ja sillä on Nor-

dic Polymark -hyväksyntä. ♦

■ Putki on kauttaal-

taan sileä, ja harmaa

sisäväri toimii hyvin

viemärikuvauksissa.

Uusi ympäristöystävällinen Ultra Classic -maaviemäriputki

vaikutukset ja erinomaiset tekniset ominaisuudet. Tehok-

kuuden huomaa asennuksen sujuvuudessa. Asennusta

helpottaa ja nopeuttaa putken kestävä rakenne, laaja

valikoima ja yhteensopivuus Uponor Ultra Rib 2 -yh-

teiden kanssa. Uponor tarjoaa myös aina tarvittaessa

teknistä tukea ja koulutusta.

Korkea laatu ja ympäristön kannalta hyvä valintaUponor on valinnut ympäristöön ja laatuun liittyvistä

syistä pääraaka-aineekseen polypropeenin (PP). Poly-

propeeni on pitkäikäinen ja sillä on erinomainen lämmön-,

kemikaalien- ja iskunkestävyys. Lisäksi polypropeenista

valmistettujen putkien jäämiä voidaan kierrättää tai

hyödyntää polttamalla. Uponor Ultra Double -järjestelmä

on Nordic Poly Mark -hyväksytty. Tuotteesta on saata-

villa halkaisijat 200–680 mm.

Patentoitu teknologiaUponor Ultra Double -maaviemärin kiinteä muhvi val-

mistetaan patentoidun teknologian avulla. Tämä takaa

sen, että muhvi on jäykkä, tiivis osa putkea ja raken-

teeltaan vahva. Muhvi ja putki valmistetaan samasta

materiaalista. Putken kiinteä muhvi vähentää liitosten

määrä jopa 50 prosenttia, mikä vähentää vuotoriskiä

tulevaisuudessa. ♦



Muoviputkiteollisuuden ylläpitämä muoviputkijätteen keräysjärjestelmä päättyi vuoden 2011 lopussa

S u o m e s s a k ä y n n i s t e t t i i n 9 0 - lu v u n lo p u s s a m u ov i -p u t k i t e o l l i s u u d e n ja alan tukkuliikkeiden yhteinen muoviputkien

kierrätys- ja hyötykäyttöohjelma. Muovien kierrätys on kehittynyt merkit-

tävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa. Alalla on nyt useita

yrityksiä, jotka tarjoavat palveluja muovijätteen – myös muoviputkien –

hyötykäyttöön.

Muoviteollisuus ry:n putkijaosto on katsonut erillisen muoviputkikeräilyn

päällekkäiseksi markkinoilla toimivien kanssa ja kuihtuneen tarpeettomaksi.

Putkijaoston ylläpitämä muoviputkien kierrätysjärjestelmä on lopetettu viime

vuoden lopussa.

Muoviputken ja kaivojen jäämät ovat erinomainen raaka-aine ja ne sovel-

tuvat hyvin uusiokäyttöön tai energiakäyttöön. Suuri osa rakennustyömaalla

ja vesihuoltotyömailla syntyneestä muoviputkijätteestä voidaan kierrättää tai

käyttää energiana.

Muoviputkivalmistajat tulevat aktiivisesti jatkamaan tiedottamista muovien

kierrätyksestä ja uusiokäytöstä sekä ympäristövaikutuksista. ♦

Ympäristötaideteos Nastolan kiertoliittymään

N a s to l a a n r a k e n t u va k i e rto l i i t t y m ä saa pian keskel-

leen näyttävän, lähes 5 metrin korkeuteen kohoavan tilateoksen. Kesän

2011 aikana järjestetyn valtakunnallisen ympäristöteoskilpailun voittajaksi

on valittu kuopiolaisen teollisen muotoilijan, taiteilija Risto Pentikäisen

teos Upokas. Avoimen ympäristöteoskilpailun järjestivät yhteistyössä Uponor

Suomi Oy, Nastolan kunta ja Ympäristötaiteen säätiö.

Konkreettisesti teos valmistetaan Uponorin 800 mm erikoisvärjätystä vesi-

johtoputkesta, jonka materiaali on

joko polyeteeni tai polypropeeni.

– Putket valmistetaan tehtaal-

lamme Forssassa, jossa työ on so-

vitettava tehtaan perustuotantoon,

kertoo Ville Ruohio Uponorilta.

Näillä putkilla on omat erityisvaati-

muksensa, kuten normaaliputkista

poikkeava värisävy ja korkea sään-

ja UV-säteilynkesto. Lisäksi lähes

5-metristen salkojen muotoonleik-

kaus vaatii oman tekniikkansa ja

aikansa. Todennäköistä on, että teos

saadaan pystytettyä vuoden 2012

keväällä. ♦

Uponor IQ on kokonaisvaltainen hulevesiratkaisu

M u u t t u n u t i l m a s to l i s ä ä s a d e -p ä i v i ä j a s at e e n m ä ä r ä ä , jolloin

sadevesijärjestelmän merkitys kasvaa. Uponor IQ

tarjoaa täydellisen hulevesiviemärijärjestelmän,

jota voidaan käyttää sekä vesihuolto-, tie- ja

katuverkon rakentamiseen että maa- ja metsä-

taloudessa. Järjestelmä sopii sekä suuriin että

pieniin hankkeisiin.

Uponor IQ on älykäs ratkaisu hulevesien

viemäröintiin. Keväästä 2012 alkaen Uponor IQ:ta

on saatavilla halkaisijakokoina 200–1 200 mm.

Uponor IQ -sadevesiputkissa on erikoismuotoiltu

profi ili ja kaksikerrosrakenne, joka kestää hyvin

kuormitusta. Putken sileän sisäpinnan väri on

harmaa, joka toimii hyvin viemärikuvauksissa ja

tarkastuksissa.

Putket täyttävät EN-standardin sadevesi-

putkelle asettamat vaatimukset ja niille tullaan

hakemaan laadun takaavat NPM-merkintäluvat.

Uponor IQ:lla voi rakentaa varmasti tiiviin sade-

vesijärjestelmän.

Putkien lisäksi järjestelmään kuuluu myös

laaja kaivoja yhdevalikoima. Tämä mahdollistaa

järjestelmän joustavan asennuksen, jolloin sääste-

tään rakentamiskustannuksissa.

Uponor IQ -sadevesiputkessa muhvi on kiinteä

osa putkea, joka yhdessä tiivisteen kanssa saa ai-

kaan taatusti tiiviin liitoksen. Tiiveydestä johtuen

järjestelmä on asiakkaalle turvallinen ja kokonais-

taloudellisesti edullinen. Uponor IQ -putket

korvaavat vanhan PP-sadevesijärjestelmän koot

200–1 000 mm. ♦

www.uponor.fi


Moduulikaivo vastaus asiakkaan kaivotarpeeseen

H u l e v e s i - ta i v i e m ä r i l i n j a s s a on tarkas-

tuskaivoja muutaman kymmenen metrin välein. Kaivois-

sa tehdään linjan suunnan muutokset ja haaroitukset.

Uponorin moduulikaivot ovat erinomainen valinta jäte-

veden tai sadeveden tarkastuskaivoksi. Valikoima on laa-

ja, toimitukset nopeita, kaivot kestäviä, korkealaatuisia

sekä tiiviitä. Lisäksi kaivoja on helppo käsitellä työmaalla.

Moduulikaivojen pohjaosat ovat ruiskuvalettu ja sisä-

pinta on sileä. Pohjaosa ja muhvit ovat erittäin mitta-

tarkkoja, eli kaivon virtausominaisuudet ovat ylivoimaiset.

Kaivoon ei jää yhteiden poraamisesta jäystettä, koska

kaivomuhvit ovat valmiina pohjaosassa. Pohjaosaa ja

kaivoputkea ei työstetä, vaan osat peilihitsataan suo-

raan yhteen.

Pohjaosassa on valmiina sopiva viettokaltevuus, eikä

pohjaosassa ole virtausta estäviä pykäliä. Kaivoputken

sisäväri on vaalea, joten näkyvyys ja tarkastettavuusolo-

suhteet ovat hyvät.

Moduulikaivoja toimittavat Uponorin Espoon ja

Jyväskylän kaivoyksiköt. ♦


Uponorilla otettiin pätevyyssertifiointi innokkaasti vastaan

U p o n o r i n J y v ä s k y l ä n t u ota n to l a i -to k s e l l a o n ot e t t u i n n o s t u n e e n a

vastaan uusi muoviputkien hitsauksen laadunvalvon-

tajärjestelmä. Jopa 20 vuotta alalla olleet, varmasti

työnsä kautta äärimmäisen pätevöityneet konkarit ovat

halukkaita osallistumaan koulutusohjelmaan ja muovi-

hitsauskokeeseen.

Uponor on myös yrityksenä mukana muoviputkihit-

sauksen laadunvalvontajärjestelmän neuvottelukunnassa.

Muoviteollisuus ry:n mukaan järjestelmään on

päädytty muoviputken käyttäjien aloitteesta. Uusien

materiaalien, laitteiden ja menetelmien hallinta halutaan

varmistaa yhtenäisellä järjestelmällä.

Muoviputkihitsaajan pätevyys myönnetään viideksi

vuodeksi kerrallaan. Hitsaaja pitää työkirjaa ja lähettää

sen viiden vuoden päästä Inspecta Sertifiointi Oy:lle

pysyäkseen tämän ylläpitämässä rekisterissä.

Siirtymäkauden aikana kokeneet hitsaajat voivat anoa

rekisteriin pääsyä ja osoittaa pätevyytensä esittämällä

kurssitodistuksensa ja lausunnon, joka osoittaa heidän

tehneen järjestelmään kuuluvia muoviputkien hitsauksia

kolmen viimeisen vuoden aikana.

Tilaavan tahon käyttäessä järjestelmään kuuluvan hit-

sausyrityksen palveluja, asiakas voi olla varma liitostyön

luotettavasta suorittamisesta. ♦

Uponor Clean I -testiykkönen TM testasi – pienpuhdistamot puhdistivat maineensa

Te k n i i k a n M a a i l m a o n j u l k i s ta n u t lähes kaksi

vuotta kestäneen pienpuhdistamotestin tulokset (TM Rakennus-

maailma 9/11). Koejärjestelyssä oli mukana kahdeksan eri valmistajan

pienpuhdistamot. Yhteenvedossaan lehti toteaa pienpuhdistamojen

olevan monissa kohteissa maaperäkäsittelyä parempi ratkaisu ja var-

teenotettava vaihtoehto omakotitalon jätevesien puhdistamiseen.

– Testi tuo tärkeää tutkittua tietoa kuluttajille. Puhdistamoja

vertailtiin keskenään ja niiden tehokkuutta peilattiin uudistettuun

jätevesiasetukseen. Puhdistustehon lisäksi selvitettiin kuluttajan

kannalta oleellisia tekijöitä, kuten toiminnan luotettavuutta ja ener-

giankulutusta, kertoo tuotehallintapäällikkö Jaana Suur-Askola

Uponorilta.

Pienpuhdistamojen todetaan monissa kohteissa olevan maaperä-

käsittelyä parempi vaihtoehto ja hinnaltaan kilpailukykyinen ratkaisu

verrattuna jätevesivesiosuuskuntaan. Laitehinta on suurempi kuin

maapuhdistamoilla, mutta suunnittelu ja asennus ovat merkittävästi

yksinkertaisempia. Puhdistamo vaatii vähemmän tilaa ja sille löytyy

paikka tontilta helpommin.

Kaikki testissä olleet puhdistamot ylittivät orgaanisen aineen ja

fosforin poistovaatimuksen. Yksi puhdistamoista ei yltänyt uudistetun

jätevesiasetuksen vaatimustasoon typenpoiston osalta. Laitteiden

huoltotarpeesta ja sähkönkulutuksesta löytyi merkittäviä eroja.

Uponorilta Uponor Clean I -puhdistamo sijoittui testissä jaetulle

ykkössijalle saaden kolme tähteä ja yleisarvosanan 8,2. Uponor Clean I

-puhdistamo täytti puhdistusteholtaan asetuksen vaatimukset. Kulut-

tajan kannalta laite menestyi tärkeillä osa-alueilla – se toimii varmasti

ja on edullinen käyttää. Prosessi ei vaadi pH:n säätöä tai laskeutusko-

keita ja liete tyhjennetään loka-autolla.

Varman toiminnan ja pienet huoltokustannukset varmistavaa

pumppaustekniikkaa TM-testi piti ”suorastaan nerokkaana”. Uponorin

puhdistamoissa käytettävä paineilmaan perustuva pumppaustekniikka

kuluttaa testin mukaan noin 30 prosenttia vähemmän sähköä kuin

pumppukompressorimenetelmä.

Vertailun aikana Uponor Clean I teki 1 500 puhdistuspanosta ilman

häiriöitä. ♦


Haluatko välttyä yllätyksiltä?Valitse Uponor IQ

Uponor IQ on nykypäivän vaatimuksiin kehitetty hulevesijärjestelmä, jota voidaan käyttää niin vesihuoltohankkeissa, tienrakentamisessa kuin maa- ja metsätaloudessakin.Nyt tuomme markkinoille hulevesiputkikoot 200 -1200 mm, joilla voit toteuttaa luotettavan ratkaisun moniin kohteisiin.

Vahva rakenne takaa pitkäikäisyyden ja on asiakkaalle kokonaistaloudellisesti edullinen investointi Muhvi kiinteänä osana putkea, tiiviit liitokset ilman vuotoja

Nordic Polymark -laatuaKaikki tarvittavat osat yhdestä järjestelmästä – yhdeltä toimittajaltaKokonaisuuden täydentävät laadukkaat kaivoratkaisut ja imeytyskasetit

www.uponor.fi

UUTUUS!


Parasta infraa 2012

Documents