PAHKAVUOREN PÄIVÄKODIN … · Lapsi osaa leikkiä yksin ja kavereiden kanssa. Lapsi osaa ja uskaltaa pyytää päästä leikkiin mukaan ja oppii vuorottelemaan ja sopimaan yhdessä

1

PAHKAVUOREN PÄIVÄKODIN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2

SISÄLLYS

1. TOIMINTA-AJATUS 3

2. TÄLLAINEN ON PAHKAVUOREN PÄIVÄKOTI 3

3. VARHAISKASVATUS PAHKAVUOREN PÄIVÄKODISSA 4

4. TOIMINTAKULTTUURI, ELI LAPSEN TAPA TOIMIA 5

- leikki 5 - liikkuminen 5

- taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen 6

- tutkiminen 6 - pienryhmätoiminta 6

5. KIELEN MERKITYS 7

6. SOSIAALISET TAIDOT 7

7. TERVEYS JA LIIKUNTA 8

- ruokailu 8 - lepo 8

- liikunta 9 8. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT 9

- matematiikka 9 - luonto ja ympäristö 9

- esteettisyys 10 - etiikka 10

- uskonto ja elämänkatsomus 11 - Salolaisuus 11

- mediakasvatus 11

9. ERI KULTTUURITAUSTAISET LAPSET 11

10. ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN 11

11. YHTEISTYÖTAHOT 12 - kasvatuskumppanuus 12

- verkostoyhteistyö 12 12. ARVIOINTI JA SEURANTA 12

13. ESIOPETUKSEN SYVENTÄVÄ OSUUS 13 - oppimiskäsitys 13

- tavoitteet ja menetelmät 14 - esiopetuksen sisältöalueet 16

- eheyttäminen 20 - esiopetuksen työajat 20

- yhteistyö kodin ja päiväkodin välillä 20 - muu yhteistyö lapsen kehityksen tueksi 20

- oppilashuolto 21

Liitteet: 1. Kiusaamisen ennaltaehkäisy sekä toimintatavat kiusaamistilanteissa Pahkavuoren päiväkodissa 21 2. Handlingsplan för förebyggande och ingripande

av mobbning i Pahkavuori daghem 23

3

1. TOIMINTA-AJATUS

Luomme lämminhenkisen ja turvallisen toimintaympäristön, jossa lapsen on hyvä olla.

Havainnoimme ja huomioimme lasta yksilöllisesti. Haluamme, että lapsi kokee

onnistuvansa, hän tietää tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi.

Lasta tuetaan kasvun haasteissaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Autamme lasta kehittämään hyviä ystävyyssuhteita, opetamme ja kasvatamme lasta

leikin kautta.

Hyväksyvässä ja turvallisessa ilmapiirissä pienestä leikkijästä kasvaa iloinen, utelias ja luottavainen oppija. Monikulttuurisessa yhteisössämme lapsi oppii

myös ymmärtämään erilaisuutta ja arvostamaan erilaisia tapoja.

2. TÄLLAINEN ON PAHKAVUOREN PÄIVÄKOTI

Päiväkotimme sijaitsee osoitteessa Hillerinkuja 3, 24100 SALO.

Päärakennus on puurakenteinen, vuonna 1977 toimintansa aloittanut päiväkoti, jossa on tilat neljälle lapsiryhmälle. Meillä on oma keittiö, jossa

valmistetaan kaikki ateriat

A-siivessä ovat Kanelit ja Mintut, puh. 7787 916

B-siivessä ovat Paprikat ja Pippurit, puh. 7787 914 Ruotsinkielinen ryhmä, Solstrålarna, Hillerinkuja 5; puh.7787 917

Kanslia ja yksikönjohtaja Thua Vanhanen, puh. 7787 912 / 044 – 7787 912 Varajohtaja Helena Lavonen, puh 044 - 7787 955

Keittiö, puh. 044 - 7785 945

Aukioloaikamme on pääsääntöisesti 6:30-17:00

4

Päiväkotimme tilat ovat avarat ja helposti muunneltavissa. Jokaisella ryhmällä on oma sisäänkäynti.

Pihamme on tilava ja monimuotoinen: nurmikkoa, hiekkaa ja metsää.

Urheilupuisto liikuntahalleineen on kävelymatkan päässä.

3. VARHAISKASVATUS PAHKAVUOREN PÄIVÄKODISSA

Jokainen lapsi on arvokas omana itsenään. Varhaiskasvatuksen arvopohjan

mukaisesti jokaista lasta on kohdeltava tasavertaisesti ja jokaisen lapsen persoonallisuutta on kunnioitettava.

Hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa päiväkodin arjessa. Ne painottuvat tilanteiden ja lasten iän mukaan. Perushoito on toiminnan runkona.

Siihen kuuluvat siisteyskasvatus, ravinto, vaatetus, lepo sekä hyvä ja turvallinen olo.

Kasvattajan tehtävä on auttaa lasta oppimaan. Kasvatus tarkoittaa meillä

lapsen ohjaamista tekemään oikeita valintoja toiminnassaan ja ymmärtämään tekojensa seuraamukset. Vahvistamme lapsen minäkuvaa suomalla hänelle

onnistumisen kokemuksia. Annamme tilaa yrityksille ja erehdyksille, rohkaisemme ja iloitsemme yhdessä kaikista oppimiskokemuksista. Toteutamme lapsilähtöistä toimintatapaa. Lapsilähtöisyys meillä tarkoittaa, että tarkkailemme ja dokumentoimme lasten taitoja ja kiinnostuksia, lapset

ovat mukana ryhmän toiminnan suunnittelussa, ideoimme ja toteutamme teemoja yhdessä. Lapsi oppii parhaiten tekemällä ja yhteistyössä muiden

kanssa.

5

4. TOIMINTAKULTTUURI ELI LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA

LEIKKI

Leikillä on oma itseisarvonsa. Se mahdollistaa tunteiden käsittelyn ja auttaa lasta hahmottamaan omaa maailmaansa ja kasvuaan. Käytämme leikkiä myös

välineenä uusien asioiden oppimiseen.

Autamme lasta löytämään leikin maailman. Joka päivä on aikaa leikille. Olemme mukana lasten leikeissä tai lapsen tavoitettavissa, mahdollistamme

leikin kehittymisen ja tuemme monipuolista leikkiä.

LIIKKUMINEN

Liikunnassa painotamme arjen liikkumisen tärkeyttä. Se on osa terveyttä.

Innostamme lapsia liikkumaan ja pyrimme saamaan myös vanhemmat mukaan. Kaikki lähtee liikunnan ilosta; lasta kannustetaan ja motivoidaan

liikkumaan.

Mahdollistamme lapsen omaehtoisen ja ohjatun liikunnan päiväkodin pihalla ja lähiympäristössä, samoin sisätiloissa. Hyödynnämme lähialueen puistot, kentät

ja liikuntahallit.

Käytämme liikuntaa myös välineenä muiden asioiden oppimiseen. Liikuntahetkeen sisällytetään mm. matemaattisia ja kielellisiä asioita. ” Hyppää

vanteita pitkin ja tavuta nimesi ja merkkisi. Mai-ja-man-sik-ka. Montako hyppyä?” Jne.

6

TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN

Kannustamme lasta itseilmaisuun. Taiteellista kokemista ja ilmaisua tuetaan

mm. saduttamalla ja eläytymällä käsiteltäviin aiheisiin. Tuetaan lapsen oman näkemyksen tärkeyden huomaamista ja omien taitojen hyväksymistä.

Käden taitojen harjoittelu sidotaan teemaan ja eri tekniikoita käytetään

monipuolisesti.

TUTKIMINEN Tuemme lapsen omaa oivallusta ja ajattelua, ei anneta valmiita vastauksia

vaan etsitään ratkaisuja yhdessä.

Olemme valppaina huomioimaan lapsen kiinnostuksen kohteet, kysymykset ja ihmettelyt. Tartumme lapsen kiinnostukseen ja työstetään sitä, annamme

mahdollisuuden tutkia ja konkreettisesti paneutua eri ilmiöihin.

PIENRYHMÄTOIMINTA Toimimme päivittäin pienryhmissä, siten voimme myös helpommin taata, että

jokaisen lapsen henkilökohtaiset tarpeet tulevat huomioiduksi. Annamme tilaa oivaltamiselle ja pohdinnalle, otamme syliin ja kuuntelemme.

Pienryhmätoiminta tukee lapsen sosiaalista kasvua. Pienryhmässä yhdessä

suunnitellaan, pohditaan, toteutetaan yhteistä projektia. Harjoittelemme yhteistyötaitoja; jokaiselle annetaan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa,

mutta pienryhmässä pitää myös muiden mielipiteet ottaa huomioon.

7

5. KIELEN MERKITYS

Lapsi rakentaa ja jäsentää maailmaansa kielen avulla. Kieli on oppimisen, ajattelun ja vuorovaikutuksen perusta. Se vaikuttaa ongelmanratkaisukykyyn,

loogiseen ajatteluun ja mielikuvituksen kehittymiseen.

Lapsi oppii kielen vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Oppiminen on kuitenkin yksilöllistä ja mahdollisen tuen tarpeen huomioinen varhaisessa vaiheessa on

tärkeää. Havaitessamme lapsen kielenkehityksessä ongelmia tuemme ja autamme lasta kielen oppimisessa yhdessä moniammatillisen työryhmän

kanssa.

Tavoitteenamme on, että

lapsi oppii kuuntelemaan, ymmärtämään ja käyttämään kieltä vastavuoroisesti

lapsen sana- ja käsitevarasto laajenee

lapsi rohkaistuu kysymään ja kyseenalaistamaan lapsi oppii ilmaisemaan tunteitaan ja tarpeitaan

Menetelmämme ovat: pienryhmätoiminta

mallioppiminen, kasvattajan oma selkeä puhe ja esimerkki havainnointi ja dokumentointi

kuvien käyttö puheen tukena kehuminen, kiitos ja kannustaminen

vuorovaikutustilanteiden hyödyntäminen perushoito- ja leikkitilanteissa sadut, lorut ja riimit

sadutus

6. SOSIAALISET TAIDOT

Sosiaaliset taidot kehittyvät vuorovaikutustilanteissa toisten kanssa. Niitä

harjoitellaan erilaisissa pienryhmissä päivittäin. Sosiaalisiin taitoihin kuuluu muiden ymmärtäminen ja huomioonottaminen, sekä taito tulla toimeen toisten

lasten ja aikuisten kanssa. Näihin taitoihin kuuluu myös rajojen ymmärtäminen sekä kyky huolehtia omista oikeuksista myönteisellä tavalla.

Tavoitteemme ovat:

luoda turvallinen ja lämminhenkinen toimintaympäristö, jossa lapsen on hyvä kasvaa ja kehittyä

lapsen ongelmanratkaisukyvyn kehittyminen myönteisiä keinoja käyttäen

8

Menetelmämme ovat:

mallioppiminen; kasvattaja tiedostaa oman käytöksensä merkityksen

keskustelut perushoito- ja pienryhmätilanteissa leikin ja draaman avulla oppiminen

ongelmatilanteiden selvittäminen puhumalla/piirtämällä/keskustelemalla niin, että lapsi saa välineitä ja vahvistusta uusiin toimintamalleihin

ristiriitatilanteissa

Päiväkodissamme on laadittu kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma (Liite 1)

Takiaisten poistoa kaverin vaatteista

7. TERVEYS JA LIIKUNTA

Puhtaudesta ja hygieniasta huolehditaan. Päiväkotiin tultaessa vanhemmat pääsääntöisesti huolehtivat siitä, että lapsi pesee kätensä saippualla.

Käsipesusta huolehditaan myös ennen ruokailua, ulkoa sisälle tultaessa, wc-käynnin yhteydessä ja aina muutenkin tarvittaessa. Lapsille kerrotaan

käsipesun tärkeydestä ja heitä opetetaan pesemään kätensä oikein.

Päiväkodissamme ulkoillaan aamu- ja iltapäivisin. Ulkoilu ja liikkumisen riemu ei ole kiinni säästä, vaan asianmukaisista varusteista. Ulkoilua rajoittaa kova

rankkasade ja pakkasen purevuus. Kesällä huomioidaan riittävä veden saanti.

Ruokailu Ruokailussa kiinnitetään huomiota terveellisiin ruokailutottumuksiin. Uusien

makujen oppimiseen tarvitaan useita maistamiskertoja. Rohkaisemme maistamiseen, huolehdimme siitä, että lapsi syö riittävästi ja monipuolisesti,

mutta emme tuputa ruokaa.

9

Lepo

Meidän arkeen kuuluu rauhoittuminen ja lepo.

Liikunta Käytössämme on Salon kaupungin liikunnan vuosisuunnitelma, jonka pohjalta

laaditaan niin sisä- kuin ulkoliikuntatuokiot.

Yksikössämme on hyvät tilat sisäliikuntaan ja runsaasti liikuntavälineitä. Monimuotoinen piha ja luonnonläheinen sijaintimme mahdollistavat liikkumisen

kaikkina vuodenaikoina. Hyödynnämme lähellä olevia liikunta-alueita ja –halleja.

8. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT

Toimimme eheyttävän toiminnan periaatteiden mukaan, jolloin eri sisällöt ovat limittäin toiminnoissa mukana. Esim. matematiikkaa ja kielellisiä taitoja

opitaan myös metsäretkillä ja kädentaitojen harjoittelu voi olla vielä mukana. Lapsi tutustuu huomaamattaan eri käsitteisiin ja ilmiöihin. Tärkeintä ovat itse

kokemukset, kiinnostuksen viriäminen ja elämysten saaminen.

MATEMATIIKKA

Matematiikka kuuluu arjen puuhiin ja leikkeihin. Pahkavuoren päiväkodissa on paljon pelejä, rakentelusarjoja sekä leluja lasten omaehtoiseen ja ohjattuun

leikkiin. Toiminnat ovat tavoitteellisia sisältäen mm. laskemista, vertailua,

luokittelua. Metsäretket majarakenteluineen, leikit oksien, käpyjen ja muiden

luontomateriaalien kanssa tukevat osaltaan matemaattisten taitojen oppimista.

Lapsia ohjataan arjessa oikeilla käsitteillä; ”kerää yhtä monta lelua, kuin olet vanha”, ” missähän on tossusi pari”.

10

LUONTO JA YMPÄRISTÖ

Ohjaamme lasta kunnioittamaan luontoa, mietimme luonnonsuojeluun liittyviä

asioita; emme katko oksia tai jätä roskia luontoon. Metsäretkillä teemme havaintoja eri aistien avulla, tutkailemme miltä näyttää luonto eri

vuodenaikoina. Luonnon materiaalia hyödynnetään askartelussa, istutamme siemeniä ja taimia. Päiväkodin omien oravien puuhastelua voimme seurailla

pihalla.

Retkeilemme lähiympäristössä, käymme torilla, kirjastossa, lähikaupassa.

Kestävä kehitys tutustuttaa lapset kierrätykseen ja säästeliääseen veden

käyttöön. Käytämme toiminnoissamme enimmäkseen luonnon- ja kierrätysmateriaaleja.

Päiväkoti on mukana Salon kaupungin polkutoiminta-projektissa.

ESTEETTISYYS Tarjoamme lapselle mahdollisuuden saada elämyksiä ja kokemuksia eri aistien

avulla. Autamme lasta havainnoimaan ympäristöä ja sen kauneutta. Kiinnitämme huomiota ympäristömme siisteyteen ja harmonisuuteen.

ETIIKKA

Pahkavuoren päiväkodissa lasten kanssa yhdessä pohditaan ja keskustellaan mikä on oikein ja väärin. Lapselle opetetaan, että omien valintojen kautta hän

kantaa vastuun toiminnastaan. Yhdessäolomme perusasioita ovat toisten auttaminen ja kunnioittaminen sekä erilaisuuden hyväksyminen. Lasta

ohjataan hyviin tapoihin. Samalla tuetaan myönteisen minäkuvan kehittymistä ja itsensä arvostamista.

11

USKONTO JA ELÄMÄNKATSOMUS

Pahkavuoren päiväkodissa on eri uskontokuntiin kuuluvia lapsia. Perheen

uskonnollista vakaumusta kunnioitetaan. Perhe valitsee, osallistuuko lapsi päiväkodin uskonnollisiin tapahtumiin. Kirkossa käydään pääasiassa

kirkkovuoden tapahtumien mukaan, päiväkodissamme käy myös srk-mentori kerran kuukaudessa.

SALOLAISUUS Ohjaamme lasta oman lähiympäristön tarkkailuun ja tutustumme rakennettuun

ympäristöön. Tutustumme perinteisiin. Koemme ruotsinkielisyyden ja eri kulttuuritaustaiset

perheet rikkautena päiväkodissamme.

MEDIAKASVATUS

Painotamme selkeiden, turvallisten sisältöjen valikointia. Näistä asioista

keskustelemme vanhempien kanssa.

9. ERI KULTTUURITAUSTAISET LAPSET

Päiväkodissamme on lapsia eri kulttuureista. Kaksikielisyys on haaste lapselle. Yhteisen kielen puuttumisen vuoksi käytämme vuorovaikutuksen tukena

kuvia, ilmeitä, eleitä ja tukiviittomia. Puheessamme käytämme selkeästi ymmärrettäviä käsitteitä ja sanoja ja rohkaistaan lasta suomenkielen käytössä.

S2-opettaja käy päiväkodissamme vuoroviikoin eri ryhmissä, tulkkipalveluja käytämme yhteisissä palavereissa tarvittaessa.

Kotouttamissuunnitelma laaditaan niille lapsille, jotka ovat vasta Suomeen

saapuneet tai tarvittaessa myös pidempään Suomessa asuneiden eri kieli- ja kulttuuritaustaisten perheiden lapsille. Kotouttamissuunnitelmaan kuuluu

Suomen kielen oppimisen seuranta-lomake, joka käydään läpi vanhempien kanssa.

Esiopetusikäisille arvioidaan kielen tasoa Pienten kielikerho-lomakkeella ennen

yleisopetukseen siirtymistä.

12

10. ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN

Kun lapsella tai perheellä on ongelmia lasten kasvatukseen tai kehitykseen liittyvissä kysymyksissä, asiasta keskustellaan ensin vanhempien kanssa.

Päiväkodissamme on viikoittain käytössämme myös konsultoivan erityislastentarhanopettajan apu; hän toimii sekä vanhempien että

henkilökunnan tukena. Keskustelujen pohjalta mietimme, mitä tukea vanhemmat lähtevät hakemaan. Salossa on käytössä 3-portaisen tuen

suunnitelmat; Yleinen tuki, Tehostettu tuki ja Erityinen tuki. Suunnitelmat laaditaan sen mukaisesti, minkälaisen tuen tarpeessa lapsi on.

11. YHTEISTYÖTAHOT

KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuus lähtee vanhempien luottamuksesta; lapsesta pidetään

hyvää huolta. Keskustelut vanhempien kanssa ovat avointa ja rehellistä palautetta lapsesta ja lapsen arjesta. Jos huoli lapsesta herää, luomme

mahdollisimman pian yhteisen toimintastrategian lapsen tukemiseksi.

Vanhempien kanssa laaditaan Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka tehdään joko päiväkodissa tai lapsen kotona ja sitä päivitetään vuosittain.

Muita yhteistyömuotoja ovat mm. vanhempainillat, juhlat, isovanhempainpäivä, isän- ja äitienpäiväkahvitukset koko perheelle.

VERKOSTOYHTEISTYÖ

Säännölliset yhteistyökumppanimme ovat; - konsultoiva erityislastentarhanopettaja

- lastenneuvola - liikuntatoimi

- kirjasto - Veturitalli

- seurakunnan kanssa tehtävä yhteistyö - alkuopetuksen kanssa tehtävä yhteistyö: esikoululaisten

kouluvierailut, opettajan vierailu päiväkotiin ja muu myöhemmin

sovittava yhteistyö

Perheen tueksi on saatavilla varhaista perhetyötä Remontti-hankkeen kautta, joka antaa tukea ja neuvontaa arjen haasteisiin. Perheet ohjautuvat sinne

paitsi neuvolan, myös päivähoidon kautta.

Lapsen erityinen tuki tarpeesta riippuen: - perhe- ja kasvatusneuvola

- lastensuojelu - asiantuntijoiden konsultaatiot

13

12. ARVIOINTI JA SEURANTA

Toimintaamme arvioivat lapset haastattelujen ja kyselyiden avulla. Vanhemmille tehdään kyselyt hoidon aloittamisen vaiheessa sekä

asiakastyytyväisyyskysely toimintakauden aikana. Henkilökunta arvioi toimintaansa pedagogisen kyselyn avulla.

13. ESIOPETUKSEN SYVENTÄVÄ OSUUS, tehty 1.9.2011

ESIKOULULAINEN

on utelias, erittäin aktiivinen tutkija ja leikkijä

haluaa olla toisten lasten kanssa liikkuu mielellään ja paljon

tarvitsee lepoa, koska kasvaa nopeasti pohtii, kyselee, keskustelee

on välillä ”niin iso” ja välillä ”niin pieni” (Titta Tossavainen)

ESIOPETUKSEN PAINOPISTEET

leikin arvostaminen ja kehittäminen

kielellisen tietoisuuden kehityksen tukeminen itsetunnon vahvistaminen

oppimisvaikeuksien tunnistaminen luonteva kouluun siirtyminen

OPPIMISKÄSITYS

Lapsi oppii parhaiten leikkimällä, tekemällä itse, tutkimalla ja kokeilemalla yritysten ja erehdysten kautta. Lapsi on aktiivinen oppija. Hyvä oppiminen

pohjautuu lapsen aikaisempiin kokemuksiin ja jo opittuihin asioihin. Oppimisessa edetään pienin tavoittein huomioiden lapsen yksilöllisyys ja

vahvuudet. Lapsen omaa ajattelua tuetaan ja kannustetaan häntä itse etsimään erilaisia ratkaisuja. Annetaan mahdollisuus yrittää itse

Oppimisen edellytyksenä on lapsen oma motivaatio ja halu oppia.

Mietin Tutkin

kokeilen Erehdyn

Yritän uudelleen Teen johtopäätöksen

Onnistun!

14

TAVOITTEET JA MENETELMÄT

LEIKKI Lapsi osaa leikkiä yksin ja kavereiden

kanssa. Lapsi osaa ja uskaltaa pyytää päästä leikkiin mukaan ja oppii vuorottelemaan ja sopimaan yhdessä

toisten kanssa leikin sisällöstä. Lapsi osaa ja uskaltaa pyytää aikuisen

apua ja tukea leikin mahdollistajana. Lapsi kestää myös pettymyksen jos hänen oma toiveensa ei toteudu.

Aikuinen havainnoi ja seuraa lasten

leikkejä ja on tietoinen niistä, ja tukee leikin kehittymistä yhdessä lapsen kanssa.

OHJATTU JA VAPAA LEIKKI

Roolileikit

- kotileikki, eläinleikit, tanssit, hoivaleikit Rakentelut, kaupunkileikki

- Legot, Lazyt, palikat, yms. Sääntöleikit

- polttopallo, hipat, 10 tikkua laudalla, kuka pelkää vuorenpeikkoa yms.

Laululeikit - hiiret, hiiret häihin, ketsuppi,

moottorivene, kirppu yms.

LIIKUNTA

Lapsi kokee liikkumisen ja liikunnan

luontevana ja positiivisena.

Lapsi tutustuu rohkeasti erilaisiin liikuntamuotoihin.

Päivittäinen liikunta päiväkodin pihassa ja lähiympäristössä.

- kävelyretket pururadalle, halleille, torille, kirjastoon jne.

Ohjattu liikunta sisällä ja ulkona.

Kesä- ja talviliikuntalajit. - palloilulajit, kiipeilyt, erilaiset liikuntaradat, luistelu, hiihto

ARKITOIMINTAPEDAGOGIIKKA Päiväkodin arjessa tapahtuvaa jatkuvaa asioiden opettelemista, huomioimista ja

oppimista.

Kielen kehityksen tukeminen

- arjessa käytettävä sanavarasto kasvaa

Käsitteitä

- jono, parijono, rivi, ensimmäinen,

viimeinen, kuinka monta, minkä värinen, nopeasti, hitaasti, matemaattiset käsitteet,

Toimintatapoja

- huolehdin vaatteistani, tavaroistani

- ruokailu

- hygienia

15

MALLIOPPIMINEN

Lapsi oppii seuraamalla toisia lapsia ja

aikuisia. ” On hyvä muistaa, että lapset seuraavat aikuisen esimerkkiä ei niinkään heidän

ohjeita”

Aikuinen käyttää selkeää ja hyvää kieltä, ylläpitää hyvää tunneilmapiiriä ja

mallintaa hyviä ruokailu- ja käytöstapoja.

TUTKIMINEN

Tuetaan lapsen omaa oivallusta ja

ajattelua.

Annetaan lapselle mahdollisuus tutkia ja konkreettisesti paneutua eri ilmiöihin.

Aikuinen ei anna heti valmiita vastauksia, vaan yhdessä etsitään ratkaisuja.

YKSILÖOHJAUS

Havainnointien perusteella tuemme lasta

yksilöllisesti siinä missä hän tukea tarvitsee. Tämä toteutuu yhdessä kodin

kanssa. Lapsi pohtii yhdessä aikuisen kanssa,

mitä taitoa hän alkaa harjoitella.

Kahdenkeskiset pelit, sadut, keskustelut

jne.

Kisu Pikkukuun- taitopassit käyttöön

vuoden 2012 alussa

ITSETUNNON VAHVISTAMINEN Itsetunto on rohkeutta olla oma itsensä. Terve itsetunto antaa rohkeutta

uskallusta yrittämiseen ja rohkeutta ottaa uusia haasteita vastaan.

Lasta arvostetaan juuri sellaisena kuin

hän on. Lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi. aikuisella on aikaa kuunnella lasta.

Lasta kannustetaan ja kehutaan. Lapselle annetut tehtävät mahdollistavat

onnistumisen kokemuksia sekä kasvattavat sietämään pettymyksiä. Aikuiset tukevat lasten

vuorovaikutussuhteita. Kisu Pikkukuun kautta käsitellään ja

rohkaistaan ilmaisemaan erilaisia tunteita. Kaikki teot eivät ole sallittuja mutta tunteet ovat!

16

ESIOPETUKSEN SISÄLTÖALUEET

KIELI JA VUOROVAIKUTUS

Lapsi oppii kuuntelemaan, keskustelemaan ja ilmaisemaan

tunteitaan, havaintojaan ja päätelmiään.

Lapsen sanavarasto karttuu. Lapsi kiinnostuu suullisesta ja kirjallisesta

kielestä.

Puhuminen ja kuunteleminen.

- vuorovaikutustaidot

- kerronta, esim. viikonlopputarinat

- ohjeiden kuuntelu ja niiden mukaan toimiminen

- pienet näytelmät ja esitykset

- lasten haastattelut

- suun motoriikan harjoitukset

Lukeminen ja kirjoittaminen

- oma nimi

- kynäote

- äänne, tavu- ja sanaleikit

- kuva- ja leikkilukeminen

- leikkikirjoittaminen

- mallista kirjoittaminen

- kirjaimiin tutustuminen; Kisu Pikkukuu

- ” Arvaa päivän sana”-leikki ennen aamupalaa( vuoden 2012 alussa)

Lastenkirjallisuus ja kulttuuriperinne

- sadut, tarinat, kertomukset

- runot, lorut, riimit ja arvoitukset

MATEMATIIKKA

Lapsi kiinnostuu matematiikasta.

Lapsi oppii ymmärtämään käsitteitä.

-looginen ajattelu ja ongelman ratkaisu. -arkielämän sovellustaidot

(arkipedagogiikka) - esineiden ja niiden ominaisuuksien

vertailu - luokittelu - ajan seuraaminen kalenterista

(viikonpäivät) ja kellosta ( tasatunnit) - paikkamääreet

- geometriset käsitteet - mittaaminen - lukukäsite 0-10 ( syksy 2011)

- lukukäsite 0-20 ( kevät 2012) - lukujonotaito eteenpäin ja taaksepäin

- numeroiden käyttäminen - pylväsdiagrammi

17

LIIKUNTA JA TERVEYS

Lapsen fyysisen ja motorisen kehityksen tukeminen.

Kehontuntemus ja kehonhallinta

Ruokailussa lapsi oppii omatoimiseksi ja oppii arvioimaan tarvitsemansa ruuan

määrää. Lasta ohjataan syömään riittävästi ja

monipuolisesti. Ennen ruokailua huolehditaan käsihygieniasta ja ruokailun jälkeen imeskellään xylitol-pastilleja.

Ruokailu- ja lepotilanteissa huomioidaan lapsen yksilölliset tarpeet ja vanhempien

toiveet.

Erilaiset liikuntalajit ja -leikit ulkona ja sisällä.

Salon kaupungin liikunnan

vuosisuunnitelma

Ruokailutilanteissa lapsi ottaa itse

tarjottimelle ruokailuvälineet ja ruuan.

Uusien makujen oppimiseen tarvitaan useita maistamiskertoja.

Lepo-/ satuhetki kestää n. 45 min

ETIIKKA JA KATSOMUS Nämä asiat kuuluvat olennaisena osana

jokapäiväiseen toimintaan. Lapsi oppii kunnioittamaan ja

huomioonottamaan toista ja hyväksymään erilaisuutta. Kasvuympäristömme rakentuu

oikeudenmukaisuuden, vastuullisuuden ja rohkeuden arvojen pohjalle.

Lasten kanssa keskustellaan mikä on

oikea tapa toimia ja mikä on väärä tapa toimia.

Esim. annan toiselle työrauhan, en loukkaa toista, osaan lohduttaa – en pilkata.

Pippuri-lasten mielestä hyvä kaveri:

- ei kiusaa

- auttaa ja lohduttaa

- osaa antaa anteeksi

- sopii yhdessä leikit

- ottaa mukaan leikkiin

- on ystävällinen

- ei määräile

- kiva leikkikaveri

18

TAIDE JA KULTTUURI

Lapsi oppii ilmaisemaan itseään. Lapsi oppii arvostamaan omaa ja muiden

työtä. Lapsi saa erilaisia taidekokemuksia. Lasta opetetaan huomioimaan

ympäristössä myös kauneutta.

Kädentaidot

- piirustus ja maalaus

- leikkaaminen ja liimaaminen

- askartelu

- taittelu

- muovailu ja rakentelu

- ompelu

- pistely- ja pujottelutyöt

- punonta

- puutyöt Ilmaisu

- nukketeatteri ja omat pienet esitykset

Kulttuuriympäristö

- Taidenäyttely

- projektit esim. Polku

MUSIIKKI

Lapsi saa erilaisia musiikkikokemuksia

itse tuottaen ja kuunnellen. Lapsi oppii uusia lauluja ja leikkejä. Lapsi tutustuu joihinkin musiikin

käsitteisiin ja soittimiin.

Kerran viikossa, yleensä perjantaisin

vietämme koko ryhmän musiikkihetken. Päivittäin laulamme eri aikoina.

Käytämme myös Saahinkaisen – värit ja tunnelmat- musiikkia. Musiikkihetkillä: tanssitaan, lauletaan,

leikitään, soitetaan, rytmitellään, kuunnellaan ja rentoudutaan. Lasten

toivelauluille ja leikeille on aina tilaa.

YMPÄRISTÖ JA LUONNONTIETO

Lapsi tutustuu päiväkodin lähiympäristöön. Lapsi oppii ymmärtämään sekä

arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä.

Lapsi oppii ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan.

Kerran viikossa teemme lähiympäristöön retken; metsä, tori, pururata, kierrätyspiste, kauppa jne.

Metsässä emme riko luonnonrauhaa emmekä vahingoita luontoa.

Siivoan jälkeni päiväkodissa ja retkillä. Kestävä kehitys näkyy toiminnassamme siten, että käytämme kierrätysmateriaalia

ja luonnonmateriaalia toiminnassamme. Ekologisuus arjessamme toteutuu: ”

vettä ei läträtä” käsien pesussa ja valot sammutetaan kun lähdetään ulos.

19

SEURANTA JA ARVIOINTI

Lapsen kehityksen seuranta ja arviointi.

Esiopetusryhmän toiminnan suunnittelu

ja arviointi.

Syksyllä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laadinta yhdessä

vanhempien kanssa syys-lokakuun aikana. ”Esiopetuksen terveiset kouluun”-

lomakkeen täyttäminen ( kevät 2012). Havainnointi ja dokumentointi

(kirjaaminen ja videointi). Päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa.

Itsearviointi.

Tiimipalaverit

EHEYTTÄMINEN Esiopetus ei ole oppiainejakoa eikä lukujärjestystä, vaan eri sisältöalueet

niveltyvät projekteihin ja teemoihin. Siksi esiopetus on kokonaisvaltaista, päiväkodin arjessa tapahtuvaa toimintaa. Lasten omien projektien syntymistä

ja jatkumista tuetaan.

ESIOPETUKSEN TYÖAJAT

Esiopetus alkaa 10.8.201 ja päättyy 31.5.2011. Maksuton esiopetus toteutuu klo 8.15-12.15.

Esiopetusta ei anneta koulujen loma-aikoina:

- Syysloma vko 42

- itsenäisyyspäivä tiistai 6.12.2011 ( päiväkoti on kiinni)

- 22.12.2011- 8.1.2012 ( päiväkoti on kiinni 26.12.2011 ja 6.1 2012)

- talviloma vko 8 / 2012

- pääsiäisloma 6.4.2012-9.4.2012 ( päiväkoti on kiinni)

- vappu tiistai 1.5.2012 ( päiväkoti on kiinni)

- helatorstai 17.5 2012 ( päiväkoti on kiinni)

YHTEISTYÖ KODIN JA PÄIVÄKODIN VÄLILLÄ Vanhempainiltoja järjestetään syyskaudella yksi ja kevätkaudella toinen.

Toisessa mukana on alkuopettaja.

Vanhempien kanssa tehtävä lapsen oma esiopetuksen oppimissuunnitelma toimikauden alussa sekä muut lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvät

keskustelut ja epäviralliset tapaamiset.

20

MUU YHTEISTYÖ LAPSEN KEHITYKSEN TUEKSI

Yhteistyötä tehdään kulloisenkin tarpeen mukaan erityislastentarhanopettajan,

S2- opettajan (suomi toisena kielenä), puheopettajan, toimintaterapeutin, fysioterapeutin, koulun ja neuvolan kanssa. Vanhemmille esitellään Remontti-

hanke.

OPPILASHUOLTO

Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Sillä edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen

vuorovaikutuksen toimintakulttuuria ja varmistetaan kaikille tasavertainen kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus.

Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien

sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Oppilashuoltoa ei toteuteta

vanhempien tietämättä.

Jos huoli herää, lapsen etu on, että huolenaihe otetaan heti puheeksi puolin

ja toisin.

Lapsella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Siihen kuuluu sekä fyysinen, psyykkinen että sosiaalinen turvallisuus. Tätä varten päiväkodissa on

oma turvallisuussuunnitelma, joka sisältää myös ohjeet toimintatavoista, joilla suojataan lasta väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Nämä toimintatavat

kirjataan koko talon suunnittelupäivässä 19.9.2011.

21

Liite 1

KIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISY

SEKÄ TOIMINTATAVAT KIUSAAMISTILANTEISSA PAHKAVUOREN PÄIVÄKODISSA

Jokainen lapsi on arvokas omana itsenään. Varhaiskasvatuksen arvopohjan mukaisesti (perustuu lapsen oikeuksien

yleissopimukseen) jokaista lasta on kohdeltava tasavertaisesti ja jokaisen lapsen persoonallisuutta on kunnioitettava.

Päiväkotimme tilojen käyttö ja toiminta suunnitellaan niin, että lapsi voi leikkiä ja toimia monipuolisesti luottaen siihen, että hänen on turvallista olla, ja että häntä ymmärretään.

Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää, rehellisyys, avoimuus

ja luottamus on kaiken lähtökohtana.

Toimimme päivittäin pienryhmissä jotta jokainen lapsi mahdollisimman paljon kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi. Pienryhmissä voimme myös helpommin taata, että jokaisen lapsen henkilökohtaiset tarpeet tulevat huomioiduksi.

Kun tunnemme toisemme hyvin ymmärrämme myös toisiamme paremmin. Iloitsemme yhdessä kaikista oppimiskokemuksista.

Ystävä on arvokas ja ystävällisyys on tärkein pääomamme. Turvallisuuteen kuuluu rajojen tunteminen ja ymmärtäminen. Meillä on runsaasti

oikeuksia ja mahdollisuuksia ja näiden lisäksi on velvollisuuksia. Lasten kehitystason mukaisesti keskustelemme näistä asioista pienryhmissä. Väärän toiminnan seuraukset

ovat lasten tiedossa.

MIKÄ ON KIUSAAMISTA?

Kiusaamista on, kun toistuvasti ja pidempään joutuu yhden tai useamman henkilön kielteisten tekojen kohteeksi. Se voi olla niin fyysistä kuin sanallista (suoraa tai epäsuoraa).

Myös puhumattomuus voidaan kokea kiusaamisena. Yksittäiset teot eivät ole kiusaamista, mutta ne

voivat johtaa siihen, että tuntee itsensä uhatuksi. Ristiriitatilanne ei välttämättä ole kiusaamista, mutta se voi saada aikaan uhan ja turvattomuuden tunteen.

Kasvattaja osaa erottaa nämä toisistaan. Keskustelemme lasten kanssa mitä tarkoittaa kiusaaminen.

22

NÄIN ME ENNALTAEHKÄISEMME:

Henkilökunta:

o tekee jatkuvasti työtä myönteisen me-hengen luomiseksi ryhmässä

o arvioi työtään jatkuvasti o on siellä missä lapset ovat, havainnoi ja opastaa, toimii itse hyvänä

esimerkkinä o on valppaana ja tietoinen siitä mitä lapsiryhmässä tapahtuu o luo johdonmukaiset ja ymmärrettävät säännöt

o puuttuu ajoissa lasten erimielisyyksiin ja ristiriitatilanteisiin o luo turvallisen ympäristön, jossa jokainen kokee tulevansa nähdyksi ja

kuulluksi o käytössämme on MLL:n /Folkhälsanin materiaali Kiusaamisen ehkäisy

varhaiskasvatuksessa / Mobbningsförebyggande arbete inom småbarnsfostran o konsultoimme erityislastentarhanopettajaa tarvittaessa

Lasten kanssa: o toisten huomioiminen, toveruus kaikessa mitä teemme o itsetuntoa vahvistavat leikit

o draamat ja satujen pohjalta käytävät keskustelut o hyvien käytöstapojen opettaminen, myös miten voidaan välttää toisen mielen

pahoittaminen o rohkaisemme lapsia kertomaan omista tunteistaan o opetellaan tunnistamaan erilaiset tunteet

o opetamme miten toimia jos kokee toisen uhkaavana o opetellaan tunnistamaan kiusaaminen ja ymmärtämään toimimisen seuraukset

Näin me puutumme kiusaamiseen:

o kiusaamiseen puututaan aina ja heti o kuuntelemme ja keskustelemme molempien osapuolien kanssa, yhdessä ja

erikseen o molemmille annetaan aikaa rauhoittumiseen o korostamme rehellisyyden merkitystä ja oikeudenmukaisuutta

o korostamme, että puutumme väärään tekoon o tuemme lasta oppimaan uusia toimintatapoja

o mikäli lasta on jouduttu rajoittamaan syystä tai toisesta, kerromme siitä teille vanhemmille, mutta korostamme, että asia on käsitelty päiväkodissa

o molemmat osapuolet ovat tietoisia siitä, että vanhemmille kerrotaan tapahtuneesta

o tilanne selvitetään siten, että osapuolet lähtevät tilanteesta vahvempina

Vanhempien kanssa: o luottamuksellinen ja avoin yhteistyö

o säännölliset tapaamiset o henkilökunta on helposti tavoitettavissa

23

Bilaga / liite 2

HANDLINGSPLAN

FÖR FÖREBYGGANDE OCH INGRIPANDE AV MOBBNING

I PAHKAVUORI DAGHEM

Var och en är värdefull så som den är! I enlighet med de värden på vilken planen för småbarnsfostran grundar sig (generalplanen för barnets rättigheter) ska varje barn

behandlas likvärdigt och varje barns personlighet ska respekteras. I vårt daghem planerar vi såväl utrymmens användning som verksamheten så, att varje barn ska kunna leka och syssla mångsidigt och kunna känna sig trygg och

förstådd.

Samarbetet med föräldrarna är av största vikt, ärlighet, öppenhet och förtroende är grunden till allt.

Vi jobbar dagligen i smågrupper. Då kan vi försäkra oss om att varje barn så mycket som möjligt blir både sedd och hörd. I smågrupper kan vi bäst se till att barnets

personliga behov blir uppmärksammade. När vi känner varandra riktigt bra förstår vi också varandra bättre. Tillsammans gläds vi åt varandras framsteg och erfarenhet.

Vänskapen är en stor rikedom och vänligheten är vårt viktigaste kapital!

Till trygghetskänslan hör också att man inser och godkänner behovet av gränser. Vi har många rättigheter och möjligheter, men dessutom har vi skyldigheter. I enlighet

med barnens utvecklingsnivå talar vi i smågrupper med dem om dessa saker. Barnen är medvetna om följderna av fel handling.

VAD MENAR VI DÅ VI TALAR OM RETNING / MOBBNING?

Vi talar om detta då en individ/individer medvetet kränker en annan individ upprepade gånger. Detta kan förekomma så i ord som i handling.

En konflikt är inte mobbning, personalen kan skilja dessa två från varandra. En enskild handling är inte nödvändigtvis mobbning, men den kan leda till en känsla av

hot och otrygghet. Också tystnad kan uppfattas som mobbning.

Vi reder ut begreppen på ett för barnen förståeligt sätt.

24

SÅ HÄR FÖREBYGGER VI:

Personalen:

o jobbar kontinuerligt för att skapa en god vi-anda o kontinuerlig bedömning och uppdatering av eget arbete

o är där som barnen är, observerar och leder, föregår med gott exempel o är på alerten och är medveten om vad som händer i barngruppen o skapar konsekventa och lätt förståeliga regler

o ingriper i tid i barnens meningsskiljaktigheter och konfliktsituationer o skapar en trygg omgivning, där var och en känner sig sedd och hörd

o Vi använder följande material:

Folkhälsan - Mobbningsförebyggande arbete inom småbarnsfostran

MLL - Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa o vid behov får vi hjälp av vår specialbarnträdgårdslärare

Med barnen:

o vi uppmärksammar varandra och betonar vänskapen i allt vi sysslar med

o vi leker lekar som förstärker självförtroendet o vi använder sagor och dramer för att väcka tankar kring ämnet

o vi lär barnen vikten av gott beteende och hur vi kan undvika att såra varandra o vi talar om igenkännande av olika känslor o vi uppmuntrar barnen att berätta om sina känslor

o vi lär barnen vad man ska göra om man känner sig hotad o igenkännande av mobbning och insikt i följderna av dåligt beteende

Såhär ingriper vi: o vi ingriper alltid och genast

o vi diskuterar med bägge parter skilt och tillsammans o vi ger tid för känslosvallningen o vi betonar vikten av hederlighet och rättvisa

o vi betonar, att vi ingriper i en dålig handling o vi stöder och uppmuntrar varje barn att lära sig nya handlingssätt

o om vi begränsar barnets beteende på ett eller annat sätt berättar vi om detta för föräldrarna, men vi betonar, att ämnet är behandlat

o alla parter är medvetna om att föräldrarna upplyses

o vi utreder händelserna så, att bägge parter går starkare vidare

Med föräldrarna:

o jobbar vi för att skapa ett förtroendefullt och öppet samarbete o vi har regelbundna träffar

o personalen är lätt tillgänglig