Päijät-Hämeen Yrittäjät www.phyrittajat.fi Yrittäjälehti 4/2015 SYYSKUU 16 PK-barometri ennustaa valoa tunnelin päähän 4 Perheenjäsenen palkkaaminen saattaa tuoda yllätyksiä 17 Coach auttaa saavuttamaan henkilökohtaiset tavoitteet Terveiset eduskuntaan 18 Vähemmän normeja ja enemmän paikallista päätöksentekoa. Yrittäjät ja kansanedustaja tapasivat perinteisellä aamukahvilla. kaupunkiin. Nouda myymälästä myös muut uudistuneet taloesitteet ja upea Kakkoskodit. UUSI KOTI Laajensimme modernien hirsita- lojemme valikoimaa uusilla upeilla malleilla. Uusi Kontioarkkitehtuuri on raikkaan modernia ja ajaton- ta. Viimeistelet kotisi laadukkailla kotimaisilla Kontio Living keittiö- ja kiintokalusteilla. Taloihin on nyt saatavilla laaja jättitoimitus! Antti Lamminpää puh. 0400 920 542 antti.lamminpaa@kontio.fi Alf Streng puh. 040 512 9071 alf.streng@kontio.fi kontio.fi *vähintään 50 000€ arvoisiin Kontio-talotoimituksiin Hirsitalo palasi kaupunkiin. Uutuusmallisto saatavilla! Kun teet kaupat nyt, saat 4000€ arvoisen kalustelahjakortin!* Vesijärvenkatu 21, 15140 LAHTI Ilmoittau- tuminen Yrittäjä- juhlaan alkanut LISÄTIETOJA S. 21
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
Päijät-Hämeen Yrittäjät www.phyrittajat.fi
Yrittäjälehti 4/2015SYYSKUU
16 PK-barometri ennustaa valoa tunnelin päähän 4 Perheenjäsenen palkkaaminen
saattaa tuoda yllätyksiä 17 Coach auttaa saavuttamaan henkilökohtaiset tavoitteet
Terveiset eduskuntaan
18Vähemmän normeja ja enemmän paikallista päätöksentekoa. Yrittäjät ja kansanedustaja tapasivat perinteisellä aamukahvilla.
Hirsitalo palasi kaupunkiin. Uutuusmallisto saatavilla!
Nouda myymälästä myös muut uudistuneet taloesitteet ja upea Kakkoskodit.
UUSIKOTI
Laajensimme modernien hirsita-lojemme valikoimaa uusilla upeilla malleilla. Uusi Kontioarkkitehtuuri on raikkaan modernia ja ajaton-ta. Viimeistelet kotisi laadukkailla kotimaisilla Kontio Living keittiö- ja kiintokalusteilla. Taloihin on nyt saatavilla laaja jättitoimitus!
*vähintään 50 000€ arvoisiin Kontio-talotoimituksiinHirsitalo palasi kaupunkiin.
Uutuusmallisto saatavilla!Kun teet kaupat nyt, saat 4000€ arvoisen kalustelahjakortin!*
Vesijärvenkatu 21, 15140 LAHTI
Ilmoittau- tuminen Yrittäjä-juhlaan alkanut
LISÄTIETOJA S. 21
KEIDAS KESKELLÄ KAUPUNKIA
Loistava kokouspaikka on sellainen, jossa voi inspiroitua ja innostua. Uudet ajatuk-set valtaavat mielen ja tulosta alkaa syntyä. Seurahuoneen kokoustilat ovat varustet-tu nykyaikaisella tekniikalla sekä kokoustarjoiluissa on mietitty päivän onnistumi-nen aamusta iltaan. Palvelutarjoamaa täydentää viihtyisän baarin ja ravintoloiden lisäksi 60 lämmintä autotallipaikkaa, tilaussauna, asukassauna, kuntohuone. Lan-gaton verkko toimii koko hotellissa. Tämän lisäksi Salpausselän mahtava luonto luo upean mahdollisuuden erilaiseen liikkumiseen ja rauhoittumiseen. Lajivalikoi-missa mm. lumikenkäilyä, geokätköilyä, frisbeegolfia ja monia muita lajeja. Autam-me mielellämme oheisohjelman hankinnassa. Päiväkokouspaketti alkaen 42€/pvä/hlö.Sisältää kokoustilan, tekniikan ja kokousvälineet, kokousvastaavan palvelut, maittavan aamukahvi-buffeen, runsaan kokouslounaan ja herkullisen iltapäiväkahvibuffeen.
Kun varaat kokouksen (min. 25 henk.) 6.11.2015 mennessä, tarjoamme joka 16. kokouspaketin veloituksetta sekä varauksen toteuduttua tilaajalle majoi-tuslahjakortin Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuoneelle. Varatessa mainittava KAMPANJA. Kampanja koskee uusia varauksia tammi – helmikuu 2016.
ALEKSANTERINKATU 14, LAHTI
Uusi, nykyaikainen koti.Tuoksu joka hurmaa.
KOTEJA JÄRJELLÄ JA TUNTEELLA
YIT Asuntomyynti, Jussilankatu 6 C 7, Lahti, p. 020 433 4325*, yitkoti.fi
Lahden ydinkeskustassa sijaitseva Asunto Oy Lahden Aleksanteri on sisältä täydellisesti uusittu vanhaa arkki-tehtuuria kunnioittaen nykypäivän vaatimusten mukaiseksi. Tyylikkäästi viimeistellyt kodit ovat varustelu-tasoltaan korkealuok-kaisia ja pohjaratkai-suiltaan uniikkeja.
Lahden AleksanteriKerrostalo | Aleksanterinkatu 11Muuttovalmis. Energialuokka B2007
yitkoti.fi/aleksanteriEsim. mh. alk. vh. alk.2 h+kt+s 48,0 m² 97 760 244 400 2 h+kt+s 56,0 m² 113 120 282 8003 h+kt+s 85,0 m² 151 800 379 5004 h+tt+kt+s 113,5 m² 248 600 621 500Liiketila 107,0 m² 117 840 294 600
yitkoti.fi
*Puhelun hinta 0,088 eur/min
ALEKSANTERIN UNIIKKEJA KOTEJA TORIN LAIDALTA
020 433 4325 *
Soita Asuntomyyntiin ja varaa henkilö-kohtainen esittely!
www.bikemarine.fi Laatukatu 2, LAHTI03 7512 203
Kaikki samassa veneessä
T-mallisto alkaen (T7) 50.100 €
Pilot-mallisto alkaen (P7.0) 37.700 €
-veneet löydät:
YIT
TALVI LÄHESTYY!MEILTÄ MYÖS CONTINENTAL NASTA-JA KITKARENKAAT.
Optimismiin aihettaV iime viikko on ollut pääkirjoitusaiheita
pohtivalle satunnaiskirjoittajalle yhtä juhlaa – siitä hallitus on lähes päivittäin huolehtinut.
Hallituksen tiedote toimenpiteistä kilpailukyvyn parantamiseksi antaa aihetta kiitoksiin.
Toteutuessaan toimenpiteet ovat merkittäviä ja yrittäjäjärjestön arvion mukaan parantavat merkit-tävästi yritysten kilpailukykyä. Mediauutisoinnissa päähuomio on kohdistunut niihin vaikutuksiin, joita leikkaukset tekevät palkansaajan ansioihin. Vähemmälle ovat jääneet ne myönteiset seuraukset, jotka toimenpiteiden varsinaisena tavoitteena ovat. Yritysten kustannuskilpailukyvyn parantumisen dynaamiset vaikutukset johtavat investointi- ja työllis-tämismahdollisuuksien kasvuun. Se tuottaa loppujen lopuksi hyvinvointia meille kaikille.
Hämmentävintä on ollut lukea ammattiyhdistys-edustajien kommentointia sanelupolitiikasta, käsky-tyksestä ja sopimusvapauden hylkäämisestä. Yrittäjät, jotka ovat vuosikymmenet olleet työmarkkinaosa-puolten harvainvaltaisen sanelupolitiikan kohteena,
ovat tyytyväisiä työlainsäädännön parlamentaariseen käsittelyyn.
Vaatimus sopimusvapaudesta onkin helppo kään-tää myönteiseksi keskustelunavaukseksi paikallisen sopimisen lisäämisen puolesta. Hallituksen toimen-pidelista ei poista sitä, että on edelleen välttämätöntä
laajentaa yrittäjien ja työntekijöiden mahdollisuuksia sopia työehdoista työpaikoilla. Vain siten saadaan aidosti kysynnän ja tarjonnan lakia myötäilevät joustavat työmarkkinat Suomeen. Se on sekä työn antajan että sen tarjoajan etu.
Muutokset synnyttävät aina yhtä aikaa uhkakuvia
ja toiveita paremmasta. Nyt kannattaa keskittyä jäl-kimmäiseen. Alueellisesti saimme myönteisiä uutisia pk-yritysten suhdannebarometrista, jossa lähes 80 prosenttia päijäthämäläisyrityksistä uskoo säilyt-tävänsä nykyisen henkilömääränsä ja 12 prosenttia uskoo tarvitsevansa lisää työntekijöitä seuraavan 12 kuukauden aikana. Kyselyyn vastanneiden yritysten optimismi perustuu uskoon viennin elpymisestä. Viestin uskottavuutta lisää eri tahoilla kuullut yksit-täisten yritysten kertomukset tilauskannan kasvusta ja tarpeesta löytää lisää työntekijöitä.
Suhdannekatsaus julkistettiin kansanedustajien ja yrittäjien keskustelutilaisuudessa. Yritys-ten orastavasta valon pilkahduk-sesta huolimatta kansanedusta-jat saivat alkavan syyskautensa saatesanoiksi yrittäjiltä myös paljon terveisiä ja ohjeita olosuh-teiden parantamiseksi. Syksystä on tulossa mielenkiintoinen.
Hallituksen linjaukset eivät estä sopimasta työpaikoilla
H allitus aikoo oikoa Suo-men hintakilpailukykyä useilla työelämää muutta-
villa lailla. Suomen Yrittäjien johta-ja Janne Makkulan mukaan muu-tokset eivät rajoita mahdollisuutta sopia työehdoista, mutta muuttaa paikkaa, jossa niistä päätetään.
Makkulan mukaan hallituksen
Suomen Yrittäjien Janne Makkula uskoo, että hallituksen linjaukset antavat yrityksille paremmat edellytykset kilpailla työntekijöistä.
linjauksissa puututtaisiin toteutues-saan siihen, kuinka paljon asioista voi päättää työehtosopimuksissa. Se jättää mahdollisuuksia sopia asi-oista työpaikoilla aiempaa vapaam-min.
– Tässä ei puututa siihen, että työ-paikoilla ei voitaisi sopia työlainsää-dännön minimitasosta parempia ja
työntekijälle edullisempia malleja. Uudistukset mahdollistavat sen, että yritykset voivat aidosti miet-tiä, että millaisia malleja se ottaa käyttöön sairastumisten, ylitöiden tai pyhäpäivien käytössä, Makkula sanoo Yrittäjäsanomille.
Makkulan mukaan työelämää on näiltä osin aiemmin säädelty enem-män työehtosopimuksilla kuin lain-säädännöllä.
Tämä voi johtaa positiiviseen henkilöstöpolitiikkaan: millaisia keinoja yritykset ottavat käyttöön, jotta ne erottuisivat lain määrää-mästä vähimmäistasosta. Nyt mo-
net asiat ovat tulleet annettuna. Kilpailutekijät ovat olleet käytän-nössä samoja kaikissa yrityksissä.
Makkulan mukaan kehitystä täy-tyy jatkaa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisäämällä. Suo-men Yrittäjät on ajanut paikallisen sopimisen mallia, jossa työntekijä voi aina halutessaan vedota työeh-tosopimukseen.
– Meidän mallissamme työehtoso-pimus antaa peruspohjan, josta voi-daan poiketa, jos sekä työantaja että työntekijä niin haluavat ja luonnol-lisesti eduskunnan hyväksymä työ-lainsäädäntö on aina perälautana.
Ei loukkaa sopimisoikeutta
Kriitikoiden mukaan hallituksen lin-jaukset ovat ristiriidassa jopa perus-tuslain kanssa. Makkulan mukaan kyse ei ole tästä, sillä linjauksissa ei puututa yksilöiden sopimisvapau-teen. Ne vain rajaavat sitä, kuinka paljon liitot voivat sopia asioita työ-ehtosopimuksessa.
– Liittojen mahdollisuus sopia asi-oista perustuu lakiin. Näin ollen on mahdollista muuttaa lakia tavalla, jota hallitus on nyt esittänyt.
3Päijät-Hämeen Yrittäjälehti • 4/2015
Perheenjäsen osana yritystä
Perheenjäsenen palkkaaminen saattaa tuoda yllätyksiäOlipa kerran yrittäjä, joka palkkasi töihin myös puolisonsa. Alku meni hyvin, mutta ikävä kyllä jossain vaiheessa puoliso piti irtisanoa työtilanteen takia. Kun puoliso meni TE-toimistoon kirjautumaan työttömäksi työnhakijaksi ilmeni, ettei hänellä ollut oikeutta päivärahaan. Lain mukaan myös puoliso oli yrittäjä.
Perheenjäsen, joka ei omista yrityksestä mitään eikä ole johtavassa asemassa, on usein väärän kassan jäsenenä.
a) hän omistaa yksin vähintään 15 % tai yhdessä muiden perheenjäsenten kanssa vähintään 30 % yrityksestä
b) hän on johtavassa asemassa ko. yrityksessä
c) ja hän työskentelee ko. yrityksessä
a) asuu yrittäjän kanssa samassa taloudessa
b) on yrittäjän puoliso, lapsi, vanhempi tai muu suku- lainen ylenevässä tai alenevassa polvessa
jos hän työskentelee yrityksessä, josta yrittäjä/perhe omistaa vähintään 50 %.
Perheenjäsen katsotaan yrittäjäksi
Yrittäjän perheenjäseneksi
katsotaan henkilö,
joka
Yrityksen osa-omistajana oleva
perheenjäsen katsotaan yrittäjäksi,
jos
4 4/2015 • Päijät-Hämeen Yrittäjälehti
Yrittäjä vai ei?– Kun menin illalla nukkumaan, en tiennyt herääväni aamulla yrittäjänä, Marika Tuomola naurahtaa. Osa-aikainen työ miehen yrityksessä katsottiin TE-toimistossa päätoimiseksi yrittäjyydeksi.
S uomen Yrittäjien lai-nopillinen asiamies Harri Hellstén ker-too, että arviolta joka toinen SY:n neuvonta-
puhelimeen tuleva yrittäjän sosi-aaliturvaa koskeva puhelu liittyy omassa yrityksessä työskennelleen perheenjäsenen työttömyysturvaan tai pikemminkin sen puuttumiseen.
Siinä vaiheessa on myöhäistä tehdä enää mitään.
– Perheenjäsenen kanssa voi tehdä samalla tavalla työsopi-muksia kuin ulkopuolisen kanssa. Ongelmia tulee useimmiten työt-tömyysturvaan liittyvissä asioissa, Hellstén sanoo ja lisää, että irtisa-nomistilanteessa monelle paljastuu, että perheenjäsen kuuluu väärään kassaan.
Lähtökohtana on, että yrittä-jäksi katsotaan kaikki YEL-vakuut-tamisvelvolliset henkilöt. Tällaisia ovat ne, jotka ovat yrityksessä joh-tavassa asemassa ja omistavat yri-tyksen osakkeita. Osaomistajaksi puolestaan luetaan henkilö, joka työskentelee johtavassa asemassa ja vaikka itse ei omistaisi yrityksen osakkeita, omistaa samassa talou-dessa asuva perheenjäsen yrityk-sestä 30 % tai enemmän.
– Eniten ongelmia tulee sellais-ten perheenjäsenten kohdalla, jotka laki katsoo osaomistajaksi vaikka henkilö ei työskentele johtavassa asemassa eikä itse omista osakkeita lainkaan. Tällainen henkilö katso-
K aiken piti olla kunnossa. TE-toimis-ton kanssa oli sovittu, että yrittäjä Pasi Tuomolan vaimo Marika
Tuomola aloittaa vuoden vaihteen jälkeen miehenä sähkö- ja kylmäasennuksiin erikois-tuneessa yrityksessä osa-aikaisena työnte-kijänä.
– Marikan hoitovapaa päättyi joulukuun puolivälissä. Tarvitsin henkilön, joka hoi-taisi paperityöt ja Marikalla oli siihen kou-lutus. Selvittelimme asiaa ja sovimme, että hän aloittaisi tammikuussa työt osa- aikaisesti, Tuomola sanoo.
Koska yhden miehen yrityksessä pape-ritöitä riittää vain muutamaksi tunniksi vii-
kossa haki Marika liitosta soviteltua päivä- rahaa. Siinä vaiheessa TE-toimistosta ilmoi-tettiin, ettei Marika olekaan oikeutettu päivärahaan, sillä aviomies omistaa yrityk-sestä yli 50 % ja Marika itse on hallituksen puheenjohtaja.
– Tämä ei ollut este työttömyyskorvauksen maksamiselle niiden kahden viikon ajalta, jotka olin työttömänä ennen tammikuun alkua. Asenne muuttui siinä vaiheessa, kun siirryin osa-aikaiseksi työntekijäksi. Minusta
tuli päätoiminen yrittäjä yhdessä yössä, vaikka en omista yrityksestä yhtään osaketta.
Tämä oli TE-toimiston kanta. Vakuutus-yhtiön kanta oli toinen.
– Pohjola Vakuutuksen lakiosaston päätök-sen mukaan vaimoni ei ole yrittäjä vaan työn-tekijä ja hänet pitää vakuuttaa sen mukaan.
Sama ongelma tuli työttömyyskassojen
kohdalla. Marika ei voinut liittyä yrittäjä-kassan jäseneksi, koska hän ei maksanut YEL-vakuutusta. Sitä hän ei voinut mak-saa, sillä tekemällään tuntimäärällä Mari-kan tulot eivät nousseet YEL-vakuutuksen minimirajaan.
– Tämä on ollut ihan hullua hommaa. Yhdessä paikassa sama asia tulkitaan näin ja toisessa noin.
Tuomoloiden kohdalla ikävä tilanne sai onnellisen lopun. TE-toimisto otti asian uuteen käsittelyyn ja Marikasta tuli sivutoi-minen yrittäjä.
taan työttömyysturvalaissa yrit-täjäksi, jos perheenjäsen omistaa yrityksestä vähintään 50 %. Eli oikea kassa on yrittäjän työttömyyskassa eikä palkansaajan kassa, Hellstén kertoo.
Moni ei tiedä tätä ja se sel-viää vasta kun lähdetään hake-maan työttömyyskorvauksia työttömyyden kohdatessa. Hellstén suosittaakin kaik-kia jäseniä ottamaan yhteyttä Suomen Yrittäjiin ennen kuin yritykseen palkataan perheen-jäsen.
– Lakiin on viime vuosina tul-lut poikkeuksia ja lievennyksiä, mutta silti nämä asiat kannat-
taa selvittää ennakolta.
Yrittäjä huijaa aina?
Tilanteet, joissa yrityksessä työs-kentelevä perheenjäsen saate-
taan katsoa yrittäjäksi edellyttävät asumista samassa taloudessa. Jos esimerkiksi lapset asuvat eri osoit-teessa ja työskentelevät vanhem-man yrityksessä, ei heitä katsota yrittäjiksi.
Toinen edellytys on suku-laisuussuhde ylenevässä tai alenevassa polvessa. Sisaruk- sia ei koskaan rinnasteta yrit-täjiksi pelkän työsuhteen perusteella.
Kolmas ehto on, että per-heenjäsenen pitää työsken-nellä yrityksessä.
– Kenestäkään ei tule työt-tömyysturvassa yrittäjää pel-kästään sen takia, että asuu
Yrittäjä voisi tehdä valintoja perheenjäsenen
työssäolojaksojen ja työttömyysjaksojen välillä ja näin paikata yritystoiminnan
suhdannevaihteluja.
"Tämä on ollut ihan hullua hommaa. Yhdessä paikassa sama asia tulkitaan näin ja toisessa noin."
Teksti Sane Keskiaho
Teksti Sane Keskiaho
Pasi ja Marika Tuomolan mielessä ei koskaan käynyt, että muutaman tunnin palkkatyö katsotaan pää-toimisena yrittäjänä toimimiseksi.
JAANA VIRRONEN
samassa taloudessa yrittäjän kanssa. Se vaatii edellä mainittujen ehtojen täyttymistä.
Lainsäädäntö on Hellsténin mu- kaan kohtalaisen selkeä. Toinen asia on, osaako viranomainen sovel-taa lakia. Tai, onko laki reilu kai-kissa tilanteissa.
– Virkamiehet eivät välttämättä tunne yritystoimintaa käytännön kautta ja se voi aiheuttaa ongel-mia. Myös ennakkoasenteet ovat sitkeässä ja vaikka virkamiehiä on viime vuosina ohjeistettu luotta-maan enemmän yrittäjän sanaan, voi epäselvissä tilanteissa olla hel-pompaa tehdä kielteinen päätös ja vierittää asia eteenpäin valituseli-miin, Hellstén pahoittelee.
Hän kertoo, että lainsäädän-nön taustalla on ajatus siitä, että yrittäjä voisi tehdä valintoja per-heenjäsenen työssäolojaksojen ja työttömyysjaksojen välillä ja näin paikata yritystoiminnan suhdanne-vaihteluja.
– Siinä vaiheessa, kun yrittäjä palkkaa perheenjäsenen, ei kukaan ajattele, että mahdollisesti toinen joudutaan jossain vaiheessa irtisa-nomaan. Monelle työskentely per-heen yrityksessä on mahdollisuus rakentaa yhteistä tulevaisuutta.
Suomen Yrittäjien teettämän kyselyn mukaan jopa neljännes jäsenistä työllistää samassa talou-dessa asuvia perheenjäseniä, joten mistään pienestä ongelmasta ei ole kyse. Vaikka lakiin on tullut lieven-nyksiä viime vuosina, ovat päätök-set edelleen liian usein yrittäjän perheenjäsenelle epäedullisia.
Harri Hellstén kehottaa kaikkia jäseniä otta-maan yhteyttä Suomen Yrittäjiin ennen kuin yritykseen palkataan perheenjäsen.
SUOMEN YRITTÄJÄT
5Päijät-Hämeen Yrittäjälehti • 4/2015
JOS TIETOMURTO KAATAA AATUN ASIAKKAAN MUSIIKINOPETUKSEN.
Cleac Oy rakentaa verkko-opetuksen tuotteita yksittäisille opettajille ja musiikkikouluille. Heille tietoturva on tärkeä osa toimivaa järjestelmää.
Tietomurto voi aiheuttaa huomattavat vahingot, sillä kuluja syntyy sekä vahingon selvitystyöstä että liiketoiminnan keskeytymisestä. Näitä molempia If Tietoturvavakuutus korvaa. Vakuutukseen kuuluu myös
IBM-tuki, joka auttaa selvittämään murron syitä ja vaikutuksia.
1. Kuka olet?Henrik Norri, veneenrakentaja/ -korjaaja, Norboats ky:n toimitusjohtaja.
2. Koska aloitit yrittäjänä?Vuonna 2012.
3. Mitä yrityksesi tekee?Norboats ky on erikoistunut veneiden korjaukseen, valmis- tamiseen, huoltotöihin sekä venekuomujen valmistukseen ja korjaukseen.
4. Miten päädyit yrittäjäksi?Yrittäjyys oli pitkään haaveena oltuani vuosia työntekijänä alan yrityksissä niin Suomessa kuin Suomen ulkopuolellakin. Kun muutimme perheen kanssa takaisin kotiseudulleni Hollolaan, ei alan töitä löytynyt ja toteutin haaveeni.
5. Mikä työssäsi on haastavinta?Joka päivä on erillainen, jokainen vene on erillainen. Tämä tuo paljon haasteita, mutta samalla myös vaihtelevuutta työhön.
6. Oletko yksinyrittäjä vai työllistätkö muita itsesi lisäksi?Yrittäjän lisäksi Norboats ky työllistää kausiaikaan 1–2 työntekijää ja muutaman alihankkijan.
7. Mitä yrittäjyys sinulle merkitsee?Vastuunottoa, itsenäisyyttä, luomista.
8. Minkälainen perhe sinulla on?Vaimo ja kaksi lasta, joista toinen on kouluikäinen ja toinen alle päiväkoti-ikäinen.
9. Yrittäjyydessä parasta on…Oman työnjäljen luominen omin keinoin. Tietynlainen ajankäytöl-linen vapaus, hyvän asiakassuhteen luominen sekä oman nimen luominen oman työnjäljen kautta.
10. Minkälainen paikka Hollola on yrittää?Hollola on sijainniltaan hyvä ja tarjoaa suhteellisen hyvän verkos-ton yrittäjälle etsittäessä esimerkiksi yhteistyötahoja. Suuret vesis-töt (mukaan luettuna myös Suomenlahti nopean moottoritien päässä) tuovat paljon töitä.
UUSI JÄSEN Esittelemme tällä palstalla Päijät-Hämeen Yrittäjien paikallisyhdistyksiin vastikään liittyneitä jäsenyrittäjiä.
uutuuksista, innovaatioista tai muista mielenkiintoisista asioistaYritystarinoita
Keep it simpleKeep it simple on ollut suunnittelija Ari Korolaisen mottona yli 30 vuoden ajan ja se on kannattanut. Private Case on kahminut arvostettuja Reddot ja A' Design -palkintoja vuosi toisensa jälkeen.
Uusiopahvin rinnalle on tullut uusio-nahka, jonka Ari Korolainen löysi mes-suilta muutama vuosi sitten.– Se aiheutti samanlaisen reaktion kuin uusiopahvi silloin 25 vuotta sitten.
Kymmenien tuntien suunnittelutyön tuloksena
syntyi Nice to meet you –käyntikorttikotelo.
KUN NUORI rakennusarkkitehti Ari Korolainen ei löy-tänyt sopivaa salkkua, jossa kantaa piirustuksia asiak-kaille, päätti hän suunnitella sellaisen. Materiaaliksi hän valitsi silloin vielä tuntemattoman uusiopahvin.
– Kun menin asiakkaiden luo ja otin paperit esiin, katsoivat kaikki salkkuani eivätkä piirustuksiani, Ari nauraa.
Aika pian talojen suunnittelu vaihtuikin kierrätys-materiaaleista valmistettujen kansioiden ja kalente-reiden suunnitteluun.
Nykyisin ekologisuus on itseisarvo, mutta näin ei ollut 30 vuotta sitten, kun Private Case syntyi. 80-luvulla sana uusiopahvi herätti monessa kuluttajassa negatiivisia mielikuvia ja monesti se oli jopa myynnin este.
– Moni ajatteli, ettei osta mitään, mikä on valmistettu vanhasta mate-riaalista, tuotteiden värimaailmasta vastaava Carita Korolainen muistelee alkuaikoja ja lisää, että Arille ekologisuus ei ole päälle liimattua. Pri-vate Case on ollut ekologinen alusta saakka.
– Etsin kierrätysmateriaalia ja törmäsin vanhassa navetassa tomivaan yritykseen, jonka hyllyllä lojui käyt-tämättömänä uusiopahvia. Uusiopahvissa oli heti hyvä fiilis, Ari muistelee.
Oivaltavia tuotteita
Moni tuntee Private Casen parhaiten kalenterista. Nii-den syntytarina on sama kuin valtaosalla yrityksen tuot-teista: kaupasta ei löytynyt valmiina riittävän hyvää.
– Siihen aikaan kaupoissa myytävät kalenterit olivat joko huonoja tai vielä huonompia. Suunnittelin omiin tarpeisiini sopivan kalenterin, Ari toteaa. Nykyisin Pri-vate Casen kalenteria on kopioitu runsaasti. Korolaiset itse näkevät sen niin, että vain hyviä tuotteita kopioidaan.
Valikoima on laajentunut kalentereista ja salkuista vihkoihin, käyntikorttikoteloihin sekä läppärilaukkui-hin. Tuotteita yhdistävä asia on oivaltavuus. Jokaisessa
on joku pieni juttu, joka erottaa sen kilpailijoista.– Uskon keep it simple -ajatteluun. Mitä enemmän
tuotteen suunnitteluun pistää aikaa, sitä paremmin siitä saa pois kaikki turhat viivat.
Korolainen kertoo käyntikorttikotelosta, jonka hän suunnitteli japanilaisia yritysvieraita silmällä pitäen. Hän halusi tehdä käyntikortteja arvostaville vieraille jotain, joka huomataan.
Kymmenien tuntien suunnittelutyön tuloksena syn-tyi Nice to meet you -käyntikorttikotelo. Kun kotelossa
olevaa narua vetää, nousee käyn-tikortti automaattisesti. Kortin ylä-osassa lukeva Nice to meet you! -teksti tervehtii kortin saajaa. Käyn-tikorttikotelo palkittiin sekä Saksassa että Jenkeissä.
Ja kun Carita-vaimo ei vastannut Arin puheluihin riittävän nopeasti, suunnitteli Ari Private käsilaukkuun
sijoitetun kännykkätaskun kohdalle verkon. – Nyt kuuluu puhelimen pirinä, Carita nauraa.
Palkintojen putki
Korolainen on osallistunut arvostettuihin Reddot design award ja A' Design Award -kilpailuihin yhteensä yhdek-sän kertaa. Yhtä monta kertaa hänet on myös palkittu.
Yritys sai vuonna 2014 sekä pronssia että kultaa A' Design kilpailuissa. Kultaa toi uusionahasta valmis-tettu Olga-tietokonelaukku, jota voi kantaa joko olalla tai tehdä siitä repun. Pronssia toi upea, ulkokäyttöön tarkoitettu pihapuun ympärille asennettava valoruukku.
Tänä vuonna Ari on ehdolla Italiassa A' Design kil-pailussa Designer of the year -nimityksen saajaksi, kil-pailu ratkeaa keväällä 2016.
Näiden lisäksi Private Case tuotteille on myönnetty Hyvää Suomalaista Muotoilua -tunnustus ja Pro Finnish Design -kunniamaininta. Yritys valittiin Lahden Vuoden Yrittäjäksi vuonna 2011.
Koko Private Casen tuotanto on Lahdessa.
JENNI AHONEN
7Päijät-Hämeen Yrittäjälehti • 4/2015
P alvelusetelillä tuotettu sote-palvelu on noin 20 prosenttia edullisempaa kuin kuntien oma tuotanto. Tämä käy ilmi
Suomen Yrittäjien kesällä tekemästä sel-vityksestä, jossa selvitettiin Suomen 30 suurimman kaupungin ja kunnan palve-lusetelinkäyttöä. Selvityksen perusteella Lahdessakin voisi laskennallisesti olla mah-dollista saavuttaa noin 6.5 miljoonan euron potentiaalinen säästö, mikäli 10 prosenttia kaupungin sote-menoista kohdentuisi pal-velusetelin hyödyntämi-seen palvelutuotannossa. Yli puolet kunnista ja kaupungeista ei kuiten-kaan osannut kertoa, miten isoja euromääräi-siä säästöjä palvelusete-lin käyttö oli tuonut.
– Jotta sote-palveluja voidaan tuottaa tehokkaasti, pitää tietää palvelujen tuotantokustannukset. Tämä auttaa myös palvelutuotannon ja kunta-talouden strategista johtamista, toteaa Päijät-Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Outi Hongisto.
Säästöjä tuli myös investoinneissa ja tilakustannuksissa. Palveluseteli helpotti henkilöstön rekrytointia ja antoi tilaa muulle työlle. Kunnat näkivät myöntei-
senä sen, että palvelusetelijärjestelmä vapauttaa kilpailuttamiselta.
Palveluseteliä pidettiin joustavana ja nopeana tapana järjestää lakisääteisiä palveluja. Useamman kunnan kokemuk-sen mukaan palveluseteli helpotti myös talouden seuraamista ja talousarviossa pysymistä. Merkittäviä säästöjä arvioitiin syntyvän siitä, että palvelusetelillä tuo-tanto on aina vastikkeellista. Kunta mak-saa vain käytetyt setelit, eikä esimerkiksi käyttämättömistä vastaanottoajoista.
Huomattavia hyötyjä kuntalaisille
Yli kolmannes vastanneista mainitsi kuntalaisten hyötyneen palvelusetelistä. Valinnanvapaus oli lisääntynyt ja palve-luihin pääsi helpommin ja nopeammin. Lisäksi palvelusetelin ansiosta kunnan palvelutuotanto monipuolistui.
Kolmanneksessa kyselyyn vastanneis-ta kunnista palveluseteli kasvatti yritys- ten määrää. Erityisen myönteisenä pal-velusetelin vaikutukset nähtiin pk- ja mikroyrityksille. Tämän tietää myös Päi-jät-Hämeen Yrittäjien Sosiaali- ja terveys-valiokunnan puheenjohtaja Saara Laatta.
– Pk- ja mikroyritykset ovat merkittä-viä työllistäjiä jo nyt, mutta tarjoamalla niille mahdollisuuden osallistua palve-luntuotantoon palvelusetelin avulla ne pystyisivät myös luomaan uusia työpaik-koja kotikunnassa, Laatta toteaa.
Päijät-Hämeen Yrittäjät on jättänyt alueen kunnille toukokuussa aloitteen palvelusetelien käytön lisäämisestä Päijät- Hämeessä.
Mitä tehdä, jotta palveluseteli otetaan laajemmin käyttöön?
Koska hyödyt ovat kuntien vastausten perusteella selkeät ja huomattavat, pal-velusetelin käyttöä kannattaa Laatan mukaan lisätä. Siihen on tarjolla selkeitä keinoja.
– Palvelusetelin käyttöönottoa pitää helpottaa. Lisäksi kunnille pitää luoda
yhteinen malli oman palvelutuotannon kus-tannusten laskemiseen, jotta julkisen sektorin ja yrityksien palvelu-tuotannon hinnat olisi-vat vertailukelpoisia.
Suomen Yrittäjät eh- dottaa myös kokeilua,
jossa asiakkaalle annettaisiin oikeus ha- keutua terveyspalveluissa palveluseteliä käyttäväksi asiakkaaksi.
– Kuntalainen voisi nykyiseen tapaan kerran vuodessa valita palveluntuotta-jan, mutta terveyskeskuksen rinnalla olisi mahdollisuus valita palveluseteliasiak-kuus eli automaattinen oikeus hyödyntää palveluseteliä, toteaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.
+ KIRJANPITO JA TILINPÄÄTÖKSET+ PALKANLASKENTA+ VEROASIAT JA VEROILMOITUKSET
+ METSÄVEROILMOITUKSET
+ YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODON MUUTOKSET+ KONSULTOINTI
+ SÄHKÖINEN TALOUSHALLINTO
Keskusse 58 Kauppakatu 9H E I N O L AH A R T O L A
Palvelusetelistä huomattavat hyödyt
– miksi kunnat eivät käytä palveluseteliä enemmän?
Teksti Sane Keskiaho
– Palvelusetelin käyttöönot-toa pitää helpottaa, sanoo Sosiaali- ja terveysvaliokun-nan puheenjohtaja Saara Laatta.
MIKÄ PALVELUSETELI?
Palveluseteli on kunnan tai kuntayhtymän myöntämä sitoumus maksaa palveluntuottajan tuottamasta pal-velusta ennalta määrätty kustannus, joka on yhtä kuin palvelusetelin arvo. Se on yksi tapa järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita. Se ei voi kokonaan korvata kunnallista palveluntuotantoa, vaan se täydentää palvelutuotantoa.
Palvelusetelin arvo voi kattaa ostetun palvelun kokonaan tai osittain, jolloin kuntalainen maksaa palveluntuottajalle omavastuuosuuden. Jos palvelu on lain mukaan kun-talaiselle maksutonta, sen tulee olla maksutonta myös palvelusetelillä. Palvelusetelistä huomattavat hyödyt
– miksi kunnat eivät käytä palveluseteliä enemmän?
Suomen suurimmat kaupungit ja kunnat käyttävät kaikki palveluseteliä, mutta todella vähän. Hyödyt ovat kuiten-kin kuntien omien vastausten perusteella kiistattomat. Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien kesällä tekemästä selvityksestä, jossa selvitettiin Suomen 30 suurimman kaupungin ja kunnan palvelusetelinkäyttöä. Lahdessa sote-palveluita tuotetaan palvelusetelin avulla noin 2,5 miljoonalla eurolla.
8 4/2015 • Päijät-Hämeen Yrittäjälehti
Suomen suurimmat kaupungit ja kunnat käyttävät kaikki palveluseteliä, mutta todella vähän. Hyödyt ovat kuitenkin kuntien omien vastausten perusteella kiistattomat. Lahdessa sote-palveluita tuotetaan palvelusetelin avulla noin 2,5 miljoonalla eurolla.
Faktaapalvelu-
seteleidenhyödyistä.
Oppisopimuskoulutus
Oppisopimuskoulutus sopii sinun ja yrityksesi erilaisiin tilanteisiin • sukupolven- tai omistajavaihdoksen tueksi • yrityksen liiketoiminnan kehittämiseksi • oman yrittäjyys- ja ammattiosaamisen vahvistamiseksi • muodollisen pätevyyden hankkimiseksi • ideoiden lähteeksi ja verkostoitumisen avuksi.
Oppisopimuskoulutus yrittäjälle
Päätoimisena yrittäjänä voit suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon sekä muuta lisäkoulutusta omassa yrityksessäsi työskennellen. Erityisesti yrittäjyyteen painottuvia tutkintoja ovat yrittäjän ammattitutkinto ja yrittäjän erikoisam-mattitutkinto. Oppisopimukseen kuuluva tietopuolinen opetus ja tutkintotilaisuudet ovat maksuttomia.
Yrittäjän oppisopimuksen erityispiirteet:
• yrittäjän työpaikkakouluttajana eli ns. mentorina toimii toinen yrittäjä tai toisen yrityksen työntekijä, jolle maksetaan koulutuskorvausta työssä oppimisen ohjauksesta (10 –170 euroa/kk) • oppisopimuksen solmiminen edellyttää, että toimit yrittäjänä päätoimisesti (vähintään 25 tuntia/vko) omassa yrityksessäsi • yrittäjän oppisopimuskoulutus ei perustu työsopimukseen, vaan sopimusosapuolia ovat yrittäjä, mentoryritys ja oppisopimuskoulutuksen järjestäjä
Mieti osaamisen tavoite ja etsi mentoryrittäjä, joka voi tukea sinua uuden oppimisessa tai yrittäjyydessä.
Koulutuskeskus Salpauksen Oppisopimuspalvelut on 7. suurin Suomen 84 oppisopimuskoulutuksenjärjestäjästä. Teemme yhteistyötä yli 500 työnantajan kanssa. Perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa opiskelee 1 350 henkilöä (8/2015). Yrittäjiä heistä on tällä hetkellä 171.
IlmoitusYRITTÄJÄ – ota kilpailukykyloikka!
Hollolan K-supermarketin kauppias Antti Siira meni en-simmäisen kerran kauppaan töihin 13-vuotiaana. Kaup-piasura on vienyt miehen mennessään, ja kolmas oma K-supermarket avattiin vuoden alussa Hollolaan. Aikai-
semmin Siira on ollut kauppiaana Lahdessa, Okeroisten ja Jout-järven K-supermarketeissa.
– Aikoinaan yritin lähteä ammattikorkeakouluun opiskele-maan insinööriksi, mutta kauppa vaan veti puoleensa.
Oppisopimus osoittautui käteväksi tavaksi kouluttautua työs-sä, ja Siira onkin suorittanut jo kaupan esimiehen erikoisammat-titutkinnon ja yrittäjän ammattitutkinnon. Tällä hetkellä tekeillä on yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto.
– Kun tein yrittäjän ammattitutkintoa, minulla oli pohjalla työkokemusta jo toistakymmentä vuotta. Sain siitä hyviä eväi-tä yrittäjyyteen, ja oli myös hyvä, että koulutus oli suunnattu nimenomaan K-ryhmän tarpeisiin.
– Jos yrittäjä lähtee kouluttautumaan, sen täytyy lähteä omas-ta halusta. Sitoutuminen on tärkeää, mutta myös se, että opin-not joustavat työtilanteen mukaan.
Siira aloitti yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon vuon-na 2012. Sen jälkeen hän on perustanut kaksi kauppaa, joten opinnot ovat jääneet taka-alalle. Tarkoitus on kuitenkin suorit-taa myös tämä tutkinto loppuun.
– Opiskelu työn ohessa vaatii ennen kaikkea aikaa saada osaa-minen dokumentoitua esitettävään muotoon. Aineisto on usein
jo tehtyjä, päivittäisiä asioita. Itse saan kah-den kaupan perustamisesta aika paljon
aineistoa kirjallisiin töihin.
Aina ajan hermoillaKauppiaalle tärkeitä taito-ja ovat muun muassa nopea
reagointi, ongelmanratkaisu-kyky ja etenkin kokonaisuuksi-
en hallinta.
– Tässä on aika monta liikkuvaa osaa, sillä valikoimassa on yli 15 000 tuotetta ja kassatapahtumia on päivittäin 1 500–2 000.
Jatkuva itsensä kehittäminen ja uralla eteenpäin meneminen ovat motivoineet Siiraa opintojen pariin.
– Mitä isompiin yksiköihin mennään, sitä enemmän tarvitsee myös johtamistaitoja. Kauppiaan täytyy olla aina ajan hermoilla ja kaupan pitää olla joka päivä siinä kunnossa, että asiakas halu-aa tulla uudestaankin. Henkilöstön kesken täytyy olla selkeä vas-tuunjako, jotta jokainen tietää, mitä tekee.
Myös Antin vaimo Milla Siira työskentelee Hollolan K- supermarketissa, ja ympäristö on hyvin tuttu perheen tyttärillekin. Kun kauppias ei ole kaupassa, hän on kuitenkin saavutettavissa.
– Pääsääntöisesti olen viikonloput vapaalla. Vapaa-ajalla py-rin oikeasti pitämään vapaa-aikaa, mutta toki koko ajan pitää tie-tää, missä mennään. Tabletti ja sähköposti ovat saatavilla aina.
Sitoutunutta henkilöstöäMyös henkilöstön kouluttautumiseen Antti Siira suhtautuu myön-teisesti.
– On motivoituneen ja sitoutuneen työntekijän merkki, jos haluaa kehittää itseään.
Leipäosastosta vastaava Mikko Eronen sai juuri suoritettua esimiesvalmennuksen K-instituutin kautta. Siihen solmittiin op-pisopimus Koulutuskeskus Salpauksen kanssa.
– Antti yllytti minua opiskelemaan, ja ajattelin, että mahdol-lisuus kannattaa tietysti hyödyntää, kertoo Eronen.
Opiskelu kesti noin kaksi vuotta ja eteni loogisesti ja kätevästi muun muassa nettitehtävillä ja itsenäisillä projekteilla.
– Saimme esimerkiksi tehtäväksi suunnitella ja toteuttaa markkinointitapahtuman. Sen jälkeen piti arvioida, miten onnistui.
Hollolan K-supermarketissa on henkilöstöä noin 30. – Edellisestä kaupastani siirtyi tänne 11 työntekijää. Työn-
tekijöiden vaihtuvuus on ollut koko kauppiasurani ajan pien-tä, kertoo Siira.
Yrittäjistä suorittaa yrittäjän ammattitutkintoa 31 henkilöä (20 %). Yrittäjäopiskelijoilla ylivoimaisesti suosituin ammatillinen tutkintotavoite on tällä hetkellä merkonomi, jota tavoittelee 92 (53 %) opiskelijaa.
Muilla yrittäjillä tavoite on valikoitunut toimialan mukaan, mm. kauneudenhoitoalan erikoisammattitutkinto, kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto, taloushallinnon ammattitutkinto,
eläintenhoitajan ammattitutkinto, maatalousalan perustutkinto, kuvallisen ilmaisun perustutkinto, rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto, myynnin ammattitutkinto, hierojan ammattitutkinto, hevostalouden perustutkinto, talonrakennusalan ammattitutkinto, logistiikan perustutkinto ja tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto.
Raimo Tevajärvi, 050 561 9608
Eila Ollilainen, 050 526 5808
Kun oppisopimuskoulutus kiinnostaa, ota yhteyttä Salpauksen koulutustarkastajiin:
OPPISOPIMUSKOULUTUS sopii kauppiaalleTEKSTI Silja Häikiö KUVA Inkä Pietilä
Marja Salo, 050 538 2380
opintosihteeriMitä hyötyä
koulutuksesta on yrittäjälle? • uuden innovointi • tulevan ennakointi • laatuun ja palveluun panostaminen
9Päijät-Hämeen Yrittäjälehti • 4/2015
Rahoituskysymykset ovat ajankohtaisia toiminnan eri taitekohdissa, niin toimintaa aloiteltaessa kuin kasvu-uran auetessa. Ra-hoitus on entistä kriittisempi tekijä ja myös rahoitushakemusten laatu korostuu laina-nantopäätöksissä.
– Lainan saa, jos pystyy perustelemaan ra-hoitustarpeensa hyvin ja sen lisäksi on esit-tää tarvittavat laskelmat hakemuksen tueksi. Ammattiapu rahoitushakemusten tekemises-sä säästää aikaa ja vaivaa. Materiaalipaketti kannattaa laatia niin, että sillä on helppo kil-pailuttaa rahoittajia ja silti pysyä tiukoissakin päätösaikatauluissa, neuvoo Janne Hakala.
Kun keskittää ja hankkii palvelut yhdestä paikasta tutulta kumppanilta, voi yrittäjäkin nukkua yönsä rauhassa. Asiat tulevat tehok-kaasti hoidettua ja tiedonkulku pelaa.
– EY:n brändi ja huipputiimiemme osaami-nen takaa sen, että teemme aina laadukasta työtä. Meihin luotetaan ja meihin voidaan luottaa. Yrittäjän ei kannata epäröidä, vaan ottaa rohkeasti yhteyttä. Kartoitetaan nyky-tilanne yhdessä ja aloitetaan yrityksen kehit-täminen jo tänään, kannustaa Janne Hakala.
Pienet ja keskisuuret yri-tykset hakevat kasvua ja ke-hitystä, mutta omat resurs-sit ovat usein tiukalla. EY:n perhe- ja kasvuyrityksille suunnatut neuvontapalve-
lut vastaavat tähän kysyntään. Tilintarkasta-jan sekä muiden asiantuntijoiden syvällinen tuntemus yrityksen toiminnasta kannattaa hyödyntää yrityksen kehittämisessä. Luot-tokumppanin kanssa ratkaisu löytyy, olipa kyseessä sitten taloushallinnon järjestelmä-valinta tai yritysosto.
– Kasvua ja kannattavaa liiketoimintaa parhaiten edistävien toimintamallien löy-täminen edellyttää käytännössä useampien asiantuntijoiden verkostoa esimerkiksi yri-tysjärjestelyn toteuttamisessa. Kun asian-tuntijaverkosto on valmiiksi “saman talon sisältä”, projektikokonaisuutta johdetaan hallitusti ja asiakkaalle järjestelystä koituva etu pysyy ykköstavoitteena läpi koko hank-keen toteutuksen. Perhe- ja kasvu yrityksille suunnattu palvelukokonaisuutemme on EY:n vastaus markkinoiden odotuksiin. Tar-joamme laajan asiantuntijaverkoston pai-kallisesti yrittäjän ja johdon kumppaniksi, sanoo Panu Juonala, EY:n partner Lahden aluetoimistosta.
Perhe- ja kasvuyrityspalveluiden koor-dinoinnista ja kehittämisestä EY:llä vastaa Janne Hakala. Konsulttitaustan lisäksi Jan-nella on pitkä kokemus pankkimaailmasta yritysrahoituksen parista. Hän tietää, että taloushallinnon ja hallinnon kehittämispal-
Perheyritykset Suomen kasvun veturinaTalouden elinvoima Suomessa ja muuallakin Euroopassa kumpuaa yhä enemmän perhe- ja kasvuyrityksistä.
velut tulevat pk-yrityksille tarpeeseen erityi-sesti silloin, kun yrityksellä ei vielä ole omaa taloushallinto-organisaatiota, mutta asioita halutaan viedä nopeasti ja asiantuntevasti eteenpäin.
Laaja palveluvalikoima myös pk-yrityksilleLiiketoiminnan kehittämiseen liittyvistä pal-veluista kuten käyttöpääoman optimoinnista tai strategiasparrauksesta hyötyvät varsinkin kasvavat tai kasvua hakevat yritykset. Myös yrityskaupat ja muut yritysrakenteiden muu-tokset kuten sukupolvenvaihdokset ovat ti-lanteita, joissa yritys poikkeuksetta hyötyy asiantuntevasta neuvonantajasta.
– Nämä palvelukokonaisuudet on mietit-ty juuri pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Meiltä löytyy asiantuntemusta ja kokemusta tuli yrityksen taipaleella eteen mitä tahansa. Miksemme toisi pk-yritysten ulottuville samoja hyviä palveluita kuin isot yritykset käyttävät, mutta sopivassa mitta-kaavassa – myös kustannusmielessä, lupaa Janne Hakala.
Tilintarkastaja on perinteisesti yrittäjän ”trusted advisor”, joka tuntee yrityksen läpi-kotaisin. Toiminnan arvioitsijana hän pystyy tunnistamaan kehitystarpeet ja sparraamaan siinä mihin suuntaan yritystä pitäisi lähteä viemään, oli kyseessä sitten toiminnan ke-hittäminen, kasvattaminen tai peräti siitä luopuminen. Helposti lähestyttävä luotto-neuvonantaja onkin pk-yritykselle kultaa kalliimpi yrityksen elinkaaren eri vaiheissa.
Arvonmääritys lähtökohtana kehittämiselleEY:n perhe- ja kasvuyrityspalveluiden kirjosta Janne Hakala nostaa esiin yrityksen arvon-määrityksen, jolla kartoitetaan yrityksen nykytila. Yritys voi teettää laajemman arvon-määrityksen milloin tahansa ja sitä voidaan sen jälkeen tarvittaessa päivittää pienehköllä panostuksella vaikkapa kerran vuodessa. Kun tiedetään missä nyt mennään, on sen päälle hyvä rakentaa tulevaa.
– Perimmäisenä tavoitteenahan on yrityk-sen arvon kasvattaminen. Yrittäjän on tärkeää olla tietoinen kaikista yrityksensä arvoon vaikuttavista tekijöistä, että hän voi kehittää yritystään arvon kasvattamisen kannalta suo-tuisaan suuntaan. Monesti matkan varrella tulee tarve myös veroneuvonnalle tai tilanne vaatii yritysrakenteiden uudelleenjärjestelyä, tietää Janne Hakala.
Arvonmääritys tulee viimeistään ajan-kohtaiseksi sukupolvenvaihdostilanteessa. Sukupolvenvaihdoksia tehdään paljon ny-kyisin, koska suuret ikäluokat ovat eläkeiässä. Vaihdos tuo tullessaan paljon muutakin kuin verotuskysymyksiä. Tunteetkin saattavat olla pelissä. Silloin luotettavat ja asiansa osaavat asiantuntijat nousevat arvoonsa.
– Kauppakirjan allekirjoittaminen on suku-polvenvaihdoksessa lopulta vain se viimeinen silaus. Muutoksen henkinen onnistuminen on tärkeintä, onhan kyseessä poikkeuksetta yksi yrittäjän elämän merkittävimmistä ta-pahtumista, kertoo Janne Hakala.
Asiantuntevaa apua hallitustyöskentelyyn tai rahoituksen hakemiseenKasvavalle yritykselle ulkopuolinen spar-rausapu on paikallaan, että kasvu pysyy hallinnassa ja yrityksen toiminnot pysyvät kasvun vauhdissa mukana. Hallituksen eri-tyisavustajan palvelut voivat tuoda kasvuyri-tykselle merkittävää lisäarvoa. Ulkopuolinen pystyy katsomaan yritystä vähän eri kulmasta kuin yrittäjä itse ja tuoda tätä kautta uutta strategia-ajattelua yritystoimintaan.
ILMO
ITUS
Olemme mielellään kumppanina yrityksesi kehittämiseen liittyvissä asioissa, ota yhteyttä
Janne Hakala Palvelujohtaja, EY:n perhe- ja kasvuyrityspalvelutp. 040 501 [email protected]
Lisätietoja EY:n perhe- ja kasvuyrityspalveluista sekä paikallisten asiantuntijoidemme yhteystiedot löydät Kotimaa-verkkosivuiltamme osoitteesta www.ey.com/fi/kotimaa
Elokuussa järjestetty Enonsaareen perheretki tarjosi aktiviteettia monen ikäisille.
Osmo Haikka ja Mika Salo-nen odottavat näytöksen jatkumista Heinolassa.
Lahden Yrittäjien puheenjohtaja Kari Helokivi toi-vottamassa osallistujat tervetulleeksi retkelle.
Tuire Puolakka ja Eija Lehto Heinolan kesäteatterissa.
kuvat ANNE PELTOLA
10 4/2015 • Päijät-Hämeen Yrittäjälehti
Lahden Yrittäjät Enonsaaressa Kesäteatteri avaa yrittäjien kesän
TALOUSHALLINNON ASIANTUNTIJA, KEHITTÄJÄ JA KUMPPANI.
WWW.RANTALAINEN.FI
Rantalainen Oy Lahti sekä yli 37 muuta toimipistettämme palvelevat yritystäsi yksilöllisesti, monipuolisesti ja paikallisesti.
ARVONLISÄVEROTUKSEN TULKINNAT
Tiistaina 13.10.2015 klo 8.30-12.00, Hotelli Scandic, Lahti
Arvonlisäverotus on varmaan vaikein verotuksen ala; säännöksiä on paljon ja muu-toksia tulee jatkuvasti. Järjestämme arvonlisäverotuksen tulkinnoista aamupäivä-kurssin. Mukana on niin kansainvälisiä kuin kotimaisiakin ajankohtaisaiheita. Tule päivittämään tietosi. Luennoitsijana toimii Executive Director Pekka Hyttinen, Ernst & Youngilta Helsingistä.
Ohjelma: Huom. luennot alkavat klo 8.30 aamukahvi klo 7.30 alkaen.
Kansainvälisen toiminnan haasteita, mm:• tavaroiden ja palveluiden verkkokauppa (ostot ja myynnit netissä) • tavarat ja laskut eri teitä - käytännön esimerkkejä • EUT:n tuoreita linjauksia kansainvälisestä alv:sta – vaikutukset Suomen tulkintoihin
Arvonlisävelvollisen myynnin tulkintatilanteita • veroton rahoituspalvelu vai alv:n ulkopuolinen tapahtuma? • tavaroiden ja palvelujen ilmaisluovutukset – milloin tulee suorittaa oman käytön vero? • liityntäperiaatteen soveltaminen – milloin kyseessä on yksi kokonaisuus, milloin hyödykkeiden ALV-käsittely tulee määrittää erikseen? • veron perusteen ja oikean verokannan määrittely viimeaikaisen oikeuskäytännön valossa; veron perusteeseen kuulumattomat erät
Ostovähennysten ajankohtaisia teemoja, mm: • kulujen kohdistaminen konsernitilanteissa; mille yhtiölle kulu kuuluu? • verottoman toiminnan vaikutus vähennysoikeuksiin
Uutta oikeuskäytäntöä ja ohjeistusta sekä alv:n tulevia säännösmuutoksia, mm: • sopimussakkojen ALV-käsittely, kauppahinnan oikaisu vai vahingonkorvaus? • ennakkomaksujen ALV-vähennykset kaupan purkutilanteissa • henkilökunnan virkistyskulut, ohjattu liikuntatoiminta ja verokanta, satama- palvelujen verottomuus, ääni- ja e-kirjojen verokanta, saamisten periminen, kiinteistöhallintapalveluiden oman käytön verotus • keskusverolautakunnan ja korkeimman hallinto-oikeuden uusimmat ALV-ennakkoratkaisut • kiinteän omaisuuden käsite muuttuu - mikä vaikutus AVL:iin? • EU komission kehityshankkeet alv:ssa - katsaus nykytilanteesta
Kurssin hinta on 190,00 euroa (+alv 24 %). Hinta sisältää aamiaisen, luennot ja luentomateriaalit. Ilmoittautumiset 5.10.2015 mennessä.
Ilmoittautumiset Rantalainen Oy Lahti puhelin 871 8131 tai sähköpostilla [email protected].
MAITTAVA LOUNASMA-PE 10.00–13.30 (Lounas myös kuljetettuna)• Pitopalvelua, vanhusten ruokapalvelua
Kauppa- ja yhdistysrekisteriasioissa palveluja on Patentti- ja rekisteri-hallituksen (PRH) lisäksi saanut
aiemmin myös maistraateista ja ELY-keskuk-sista. Nyt nämä palvelut keskitetään PRH:lle.
Kaupparekisteri-ilmoituksia voi jatkossa-kin jättää Verohallinnon 59 eri toimipistee-seen. Ilmoituksia ei kuitenkaan voi maksaa eikä niitä kirjata Verohallinnon pisteissä ja siksi mm. uuden yrityksen Y-tunnusta ei saa heti. Syyskuun alusta alkaen kauppa- ja yhdis-tysrekisteriasioissa voi asioida seuraavilla tavoilla:
Kaupparekisteriasiat
•Sähköisesti: yritysten yhteystietojen muu-tokset sekä osakeyhtiön perustaminen ja vastuuhenkilöiden muutokset tehdään YTJ-palvelussa (www.ytj.fi). Sähköisen kaupparekisteriotteen saa PRH:n Virre-
Maistraattien ja ELY-keskusten paikallisviranomaistoiminta kauppa- ja yhdistysrekisteriasioissa on loppunut.
Ilmoittaminen Yrittäjälehdessä kannattaa tutkitusti.
Hallituksen veropolitiikka haastaa kaikki taloustalkoisiin
Suomen Yrittäjien mukaan hallituk-sen talousarvioesitys ensi vuodelle osoittaa sitoutumista hallitusohjel-
massa sovittuihin säästöihin. Julkisen talou-den tasapainottaminen on tärkeää vakaiden olojen ja talouskasvun aikaansaamiseksi.
Työn verotuksen kiristäminen solidaa-risuusveron alarajaa laskemalla ei kuiten-kaan kannusta lisäämään työntekoa ja näin talouden kasvua. Pääomaverotuksen kiris-täminen puolestaan vähentää kannusteita kasvattaa yrityksiä, mikä hidastaa uusien työpaikkojen luomista.
– Koska Suomen taloustilanne on edel-leen odotettua heikompi, kaikkien on osallistuttava taloustalkoisiin. On kuiten-kin riski, että nyt tehtävät veronkiristykset jarruttavat talouskasvua, Suomen Yrittä-jien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.
Järventaus huomauttaa, että Suomessa on kova pula keskisuurista yrityksistä, ja siksi kasvuun kannustaminen olisi tärkeää.
– Pienten ja keskisuurten yritysten on
haettava kasvu kansainvälisiltä markki-noilta. Siksi on tärkeää, että budjettiin sisällytetään riittävä rahoitusinstrumentti pk-yritysten kansainvälistymisen alkuvai-heeseen.
Pk-yrittäjille on tärkeää, että myös hallitus-ohjelmaan kirjatut yrittäjyyttä, kasvua ja työllistämistä tukevat kärkihankkeet etene-vät ja että ne saatetaan voimaan nopeasti.
Valtaosa hallitusohjelmassa sovituista verotuksen yrittäjämyönteisistä uudistuk-sista näyttää siirtyvän vuodelle 2017.
Seuraavaksi talousarvioesitys menee eduskunnan käsittelyyn. Kansanedusta-jat hyväksyvät budjetin lopullisesti äänes-tyksissä ennen joulua.
Hallituksen esitykset julkisen talouden tasapainottamiseksi neljällä miljardilla eurolla vuoteen 2019 mennessä ovat uskottavia. Näin arvioi Suomen Yrittäjät hallituksen talousarvioesitystä.
11Päijät-Hämeen Yrittäjälehti • 4/2015
NAPPAA TALTEEN! paikalliset kokous- ja juhlatilat
AJANKOHTAISET KOULUTUKSET & TAPAHTUMAT
15.9. klo 16.30 –19.00 Yritysblogin pikakuntokuuri: Verkon syövereistä somessa jaettavaksi. Tilaisuus on maksuton.
1.10. klo 16.30–19.00 Blogityöpaja ”Tämän postauksen kilpailija olisi halunnut blogata” Koulutuksen hinta on 124 € (sis. alv 24 %).
5.10. klo 16.30–20.00 Minusta(ko) liiketoimintaa? – Business Model valmennusIlmoittautumiset 28.9. mennessä. Koulutuksen hinta on 30 euroa (sis. alv 24 %).
3.11. klo 16.30–19.00 Yrittäjäksi infoTilaisuudessa käsitellään muun muassa liiketoiminta- suunnitelmaa ja laskelmia, myyntiä, rahoitusta, vero- tusta sekä yrittäjän jaksamista. Tilaisuus on maksuton.
Intensiivikurssi yritystoiminnan starttaavalle Viiden koulutustilaisuuden mittaiselta intensiivikurssilta saat hyvät perustiedot yritystoiminnan käynnistämiseksi. Tavoitteena on parantaa osallistujien yrittäjä- ja liiketoimintaosaamista. Koulutus antaa käytännön tietoa päivittäisiin yrittäjän tehtäviin ja haasteisiin. Kohderyhmänä ovat yrityksen perustamista suunnittelevat tai juuri yrityksen perustaneet henkilöt.
Viiden koulutustilaisuuden hinta on 124 euroa (sis. alv 24 %). Yksittäisen koulutustilaisuuden hinta on 24,80 euroa (sis. alv 24 %).
Yrittäjäverkoston tapaamisissa paikka vaihtuu joka kerta ja se kerrotaan LADECin tapahtumasivuilla. Muuten koulutus- ja infotilaisuudet pidetään Lahden Tiedepuistossa.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset tapahtumiin: www.ladec.fi/tapahtumat
Yrittäjäverkostosta vertais-tukea ja virikkeitä
www.ladec.fi/tapahtumat
Yrittäjä – verkostoidu toimivien ja alkavien yrittäjien kanssa Lahden yrittäjäverkostossa! Tapaamisissamme hehkutetaan onnistumisia, mutta vastapainoksi syvennytään yhdessä käytännön ongelmien ratkaisemisiin. Tilaisuuksissa on esillä ajankohtaisia aiheita ja ajatusten vaihtoa rennossa ilmapiirissä. Mukaan kannattaa varata nippu käyntikortteja, sillä tapaat taa-tusti uusia mielenkiintoisia kontakteja. Seuraavan tapaamisemme ajankoh-dan ja paikan löydät LADECin tapah-tumakalenterista.
PELICANS.FI /KAUSIKORTTI
Koskee D1, D2, rivit 1-3 katsomolohkon paikkoja.Paikkoja rajoitetusti.
OMA PAIKKA. 6,70 € MATSI.
Mukkulan Kartanossa järjestät kaikki elämäsitilaisuudet: suuret tai pienet juhlat, monipuolisettapahtumat, onnistuneet kokoukset ja saunaillat.
on muutakin kuin saman asian äärellä istumis-ta. Se on myös hyvää ruokaa, ak-tiviteettejä, verkostoitumista ja elämyksellisyyttä.
– Kokousvieraat ovat tänä päivä-nä positiivisen vaativia. Kokous-päivässä pitää olla itse kokouksen lisäksi myös elämyksellistä sisältöä, Seurahuoneen hotellinjohtaja Jani Ruponen kertoo.
Ennen monessa yrityksessä oli henkilö, joka vastasi yrityksen ko-kous- ja koulutuspäivien järjestä-misestä.
– Nyt pallo järjestelyistä heite-tään meille. Asiakas soittaa, kertoo minkäkokoiselle ryhmälle kokous-tiloja tarvitaan ja mitä sen oheen halutaan. Näiden pohjalta räätä-löimme kokouksen.
Se mitä ei löydy Seurahuoneel-ta, ostetaan muualta.
– Kuka tahansa voi myydä koko-ustiloja, mutta me haluamme myy-dä kokonaisratkaisuja. Järjestämme tarvittaessa kirkkovenesoutua, kii-peilyä, tunnelmallista rantasaunaa tai vaikka suppausta kokouksen oheen. Teemme yhteistyötä alueen muiden toi-mijoiden kanssa, jotta jokainen kokous olisi elämys.
Omien kokoustilojen lisäksi Seura-
huone myy myös Finnkinon tiloja. Suu-rimpaan saliin mahtuu reilut 300 henkeä. Kokouksen voi halutessaan päättää vaik-ka elokuvaan.
– Onnistunut kokous jättää hyvän mie-len ja hitsaa porukan kasaan, Ruponen pohtii.
ILMOITUS
12 4/2015 • Päijät-Hämeen Yrittäjälehti
NAPPAA TALTEEN! paikalliset kokous- ja juhlatilat
restaurantRavintolat Casseli ja Walimon Casseli • Kokous- ja juhlatilat satamassa ja keskustassa
Vietä erilainen kokous- tai koulutuspäivä rauhallisessa maalaismiljöössä.
Nauti hämäläisestä lähiruuasta ja -juomista.Hengähdä hetkeksi...
www.hollolanhirvi.fi, puhelin 040 5053 357
MAASEUTURAVINTOLA
TARJOAA YRITYKSILLE/YHDISTYKSILLEtiloja 20-50 henkilöllekokouksiin – koulutuksiin – juhliin
ja meiltä voit tilata tapahtumiin ruokailut ja musiikin sekä olut-, viski- ja viini-
maistelutilaisuudet
Kaikista tapahtumista saat tiedon
www.ravintolametro.fi
Tiedustelut ja tarjoukset0400 741531 tai 0400 710154
Vireystilan säily-misen kannalta
on oleellista pitää kokous
mielenkiintoisena.
Vireystilalla on vaikutusta Lyhyt kokous tai paljon taukoja. Vireystila vaikuttaa jaksamiseen ja keskittymiseen.
HYVÄN KOKOUKSEN ABCOnnistunut kokous alkaa hyvästä suun-nittelusta. Ohessa kokousjärjestäjän muistilista hyvään kokoukseen. 1. Missä ja minkä tyyppisessä
paikassa kokous halutaan pi-tää? Mikä on tilaisuuden luonne?
2. Kuinka monta henkeä kokoukseen osallis-tuu ja kuinka suuri tila tarvitaan?
3. Tarvitaanko ryhmätyötiloja? Onko kokouksen tarkoitus keskustella, kuunnella vai ideoida?
4. Tarvitaanko nimilappuja vai tuntevatko kokouk-seen osallistujat toisensa?
5. Videot, datatykki, nettiyhteydet, fläppitaulu, muis-tiinpanovälineet… Mitä kokousvälineitä ja -tekniik-kaa tarvitaan?
6. Monta taukoa pidetään ja miten ruokailut järjes-tetään? Selvitä erikoisruokavaliot osallistujilta ajoissa.
7. Järjestetäänkö kokouksen yhteyteen oheisohjelmaa?8. Tarkka ohjelma aikatauluineen kannattaa lähettää
viikkoa ennen kokousta. 9. Tarvitaanko kokouspaikalle erillistä kuljetusta?
Omalla kulkuvälineellä tulijoille kannattaa lähettää etukäteen kartta kokouspaikasta ja maininta park-kipaikoista.
10. Tarvitaanko majoitusta joko koko porukalle tai pelkästään pitkänmatkalaisille?
Teksti Sane Keskiaho
E rilaisiin kokouksiin menee helposti useita tunteja vii-kossa. Siksi on tärkeää, että kokoukset pidetään mah-
dollisimman lyhyinä ja tehokkaina. Lyhyemmät kokoukset auttavat kaik-kia pysymään skarppeina eikä vireys-taso laske.
Aamupäivällä järjestettävät kokouk-set ovat tehokkaimpia, sillä ihmiset ovat silloin virkeimmillään. Usein kokous kui-tenkin alkaa lounaalla, varsinkin jos osallistujat tulevat kauempaa. Koko-uksen aloittaminen tunti lounaan jälkeen on kuitenkin huonoin vaihtoehto. Myöskään pitkän työpäivän päätteeksi jär-jestettävässä kokouksessa eivät osanottajat ole virkeimmillään. Jos kokous on kuitenkin pidet-tävä heti lounaan jälkeen on hyvä löytää nukahtamiselle vastalääkettä. Kahvi piris-tää, mutta myös mehu ja hedelmät auttavat, sillä aivot tarvitse-vat energianläh-
teekseen glukoosia. Ennen työpäivän päättymistä pidettävään kokoukseen voi valmistautua kuin urheilija tree-neihin syömällä hidasvaikutteista hii-
lihydraattia ja laadukasta proteiinia. Siis mielummin ruisleipää tarjolle kuin valkoista sämpylää. Oli kokouksen ajankohta mikä
tahansa, on kuitenkin aivojen herät-telyn ja asioihin orientoitumisen kannalta tärkeää aloittaa kokous esi-merkiksi vaihtamalla kuulumisia tai käymällä läpi asioita, joita edellisen kokouksen jälkeen on tapahtunut.
Mielenkiinto pitää virkeänä
Vireystilan säilymisen kannalta on oleellista pitää kokous mielenkiin-toisena. Jos osanottajat kokevat, että kokous on pelkkää ajanhukkaa, he vain vilkuilevat kelloaan ja odottavat tilai-suuden päättymistä. Tehokkaita tapoja menettää osanottajien kiinnostus on vatvoa epäolennaisuuksia ja sallia pit-kiä tai aiheesta poikkeavia puheen-vuoroja. Myös kalvosulkeiset saattavat koetella keskittymiskyvyn rajoja.
Jos kokous jatkuu yli kaksi tuntia, on välillä pidettävä tauko. Sen ajaksi voi järjestää pientä liikuntaa tai muuta aktiviteettia. Myös paikkojen vaihtami-nen saattaa virkistää.
Välillä kokouksissa tunteet kuume-nevat. Kokousta ei pidä kuitenkaan kos-kaan lopettaa konfliktiin. Parempi on ottaa jäähy ja käsitellä kiistan aihetta tauon jälkeen uudella tavalla.
Ja ainahan kokouksen voi lopettaa mielekkääseen yhteiseen tekemiseen kokoustilan ulkopuolella. Se jättää hyvän mielen ja antaa uutta energiaa.
AUTOJEN HUOLLOT• Määräaikaishuollot• Öljynvaihdot• Korjaukset• Pesut• Rengasmyynti• myös raskaskalusto!
Oravatie 2, 19410 KuorttiPuh. 0500 754 418
www.autofitkuortti.netAvoinna ma-pe klo 8.30-17.00
METSÄTILOJEN VÄLITYSTÄMETSÄOMAISUUDEN HOITOA
KOTIMAISTA METSÄENERGIAAPUUKAUPPAA JA METSÄNHOITOA
www.mhy.fi/paijat-hamep. (03) 855 4300
15Päijät-Hämeen Yrittäjälehti • 4/2015
– Nokka on hiukan ylöspäin, tiivisti Päijät-Hämeen yrittäjien toimitusjohtaja Outi Hongisto viime viikolla julkaistun pk-yritysbarometrin sisällön.
NÄINÄ YT-UUTISTEN AIKOINA pienten ja keskisuurten yritysten joukossa näkyy pientä valoa. Jopa lähes 80 prosent-tia päijäthämäläisistä pk-yrityksistä uskoo voivansa säilyttää työpaikat. Pienten ja keskisuurten yritysten odo-tukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat muutenkin myönteisempiä kuin puoli vuotta sitten.
– Pk-barotmetrin ennustettavuus on ollut vuosien varrella erinomainen. Uusimman barometrin mukaan yri-tysten näkyvissä on pientä myöntei-syyttä, kertoi Päijät-Hämeen yrittäjien toimitusjohtaja Outi Hongisto.
Päijät-Hämeen erityispiirre muu-hun maahan verrattuna on maan keskiarvoa suurempi teollisuusalan yritysten osuus yritysrakenteessa. Se näkyy myös alueen tuloksissa koko maahan verrattuna.
– Päijät-Hämeen vientiriippuvuus on muuta maata suurempi. Meillä on pal-jon alihankintateollisuutta, jotka itse eivät ole vientiyrityksiä, mutta joiden koko tuotanto voi mennä asiakkaan kautta sataprosenttisesti vientiin.
Pk-yrityksistä lähes joka kolmas arvioi suhdanteiden paranevat seuraavien 12 kuukauden aikana ja enää vajaa vii-dennes pelkää niiden edelleen heik-kenevän.
– Erityisen myönteistä on, että yri-tysten odotukset henkilöstön määrän suhteen ovat positiivisia. 80 prosenttia uskoo henkilökunnan määrän pysy-vän samana ja 12 prosenttia uskoo henkilöstön määrän kasvavan lähitu-levaisuudessa.
Yleisten suhdanneodotusten para-neminen näkyy myös odotuksissa lii-kevaihdon kehityksestä.
Päijät-Hämeessä liikevaihdon kas-vuodotukset paranivat kevääseen näh-den seitsemän prosenttiyksikköä.
– Investointien osalta jo vuosia kes-tänyt negatiivinen trendi ei sen sijaan alueella juurikaan lieventynyt.
Rahaa tarjolla, vakuudet esteenä
Investoinneille on useita jarruja. Rahoituksen saatavuus on kiristynyt, kotimarkkinakysyntä ei ole elpynyt, yritysten kannattavuus on tavallista heikompi ja maksuhäiriöisiä yrityk-siä on yli puolet enemmän kuin ennen finanssikriisiä. Päijät-Hämeessä noin joka viidennellä on ollut maksuvai-keuksia viimeisen kolmen kuukau-den aikana.
– Barometrin mukaan suurimpia kehittämisen esteitä ovat yleinen suh-danne- ja taloustilanne sekä sääntely- ja kilpailutilanne. Rahoitus oli esteenä vain yhdeksälle prosentille vastaajista, Finnveran Kaakkois-Suomen aluejoh-taja Mirjam Sarkki kertoi.
Finnveran mahdollisuudet rahoit-taa etenkin alkavia, kasvavia ja kan-sainvälistyviä yrityksiä on vuoden 2015 aikana parantunut.
– Olemme tuoneet markkinoille uusia tuotteita mm. alkaville pienyri-tyksille. Pk-yritysten lainojen ja taka-usten myöntäminen onkin noussut 32 prosenttia viime vuoden vastaa-vaan ajankohtaan verrattuna, Sarkki sanoi.
Tiedot käyvät Suomen Yrittäjien, Finnveran ja Työ- ja elinkeinominis-teriön tänään julkistamasta pk-yritys-barometrista. Siihen vastasi yli 6 500 yrittäjää eri puolilta Suomea. Pk-yri-tysbarometri julkistetaan kaksi ker-taa vuodessa.
Joustavaa metallin alihankintaaToimitukset nopeasti ja laadukkaasti
Ota yhteyttäwww.well-net.fi
040 7515524 | 050 5055115
Coach auttaa saavuttamaan tavoitteet
O n lifecoacheja, bisnes-coacheja, uracoacheja ja coachiksi itseään kutsuvia konsultteja.
Mutta mistä puhutaan, kun puhu-taan coachingista?
– Coaching on ohjausmenetelmä, joka ei ole mentorointia, neuvo-mista eikä konsultointia. Coachin- gissa fokus on aina asiakkaan tavoit-teissa ja siinä, miten niihin päästään, sanoo Neovolentian yrittäjä, coach Johanna Koskimies.
Coaching perustuu ajatukseen, että asiakkaalla on jo ratkaisut ja vastaukset valmiina, mutta hän ei vain ole niistä tietoinen. Coachin tehtävänä on auttaa asiakasta löytämään ne.
Ennen ensim-mäistä tapaa-mista Johanna lähettää minulle kasan kysymyk-siä, joihin vastaan. Mikä on haas-teeni? Mihin haluaisin keskittyä prosessissa, mikä on tavoitteeni ja mitä toivon coachingilta? Kysy-mysten tarkoituksena on auttaa sekä minua että Johannaa orientoi-tumaan ja valmistautumaan proses-siin. Kysymyksiin vastaaminen on yllättävän vaikeaa, sillä mikään ei ole varsinaisesti vialla. Minua vaivaa vain epämääräinen olo, että jotain tarttis tehrä.
– Tavallinen tilanne on, että asiak-kaalla on tavoitteet hukassa. Jonne-kin tekisi mieli pyrkiä, mutta mihin? Kun tietää, mihin on menossa, on helppo luopua epäolennaisesta,
Teksti Sane Keskiaho
Mikä minusta tulee isona? Onko tämä se työ, mitä haluan tehdä vielä kymmenen vuoden kuluttua? Kuinka onnellinen olen? Päätin kysyä neuvoa coachilta.
Koskimies kertoo. Hän on coa-channut yrittäjiä, esimiehiä ja asi antuntijoita työelämän haasteissa ja taitekohdissa vuodesta 2007.
Kohti tavoitetta ja sen yli
Coaching-prosessin alussa selvite-tään asiakkaan tavoite, jota kohti edetään. Normaalisti prosessi kes-tää kolmesta kuuteen kuukautta ja se pitää sisällään 5–12 tapaamista joko kasvokkain tai skypellä.
Tapaamme neljä kertaa. Ennen jokaisen session alkamista, mää-rittelemme sille kerralle oman tavoitteen. Mitä sen päiväisessä keskustelussa halutaan saavuttaa? Tavoitteen asettaminen on vaikeaa, sillä omat toiveet tuntuvat tylsiltä
tai liian pieniltä. Ko sk i m i e h e n mukaan on taval-lista, että emme usein pettymyk-sen pelossa tai uskon puut-teessa uskalla
haluta asioita. – Omien tavoitteiden kirkastami-
nen on tärkeää. Kun tietää, miltä haluaa oman elämän näyttävän vii-den tai kymmenen vuoden päästä, on helppo luopua epäolennaisesta ja suunnata kohti tavoitetta. Kun opimme tunnistamaan ne asiat, millä on itselle ja omalle tulevai-suudelle merkitystä, voi päästää kaikesta turhasta irti. Se on hirveän helpottavaa ja vapauttavaa.
Jokainen tapaaminen perustuu keskusteluihin. Coach kyselee ja asi-akas puhuu.
– Coach kuulee ulkopuolisena, mitkä uskomukset ja ajatukset
rajoittavat asi-akasta ja estävät häntä saavutta-masta tavoitteita.
Huomaan tämän myös itse. Johanna kysyy, tarkentaa ja kysyy uudestaan. Hän tarttuu johonkin puolihuoli-mattomasti lausuttuun sanaan ja kysyy, mitä tarkoitin sillä. Kyselyillään hän pakottaa miettimään, miksi oikeas-taan ajattelen automaatti-sesti etten osaa tai pysty tai olen liian vanha.
– Ihmisillä on paljon riittämättömyyspu-heita, jotka estävät meitä tekemästä asi-oita. Kun ihminen oppii erottamaan ajatukset ja tosi-asiat toisistaan, avautuu mahdol-lisuuksia, miten omaa tavoitetta voidaan lähetä saavuttamaan.
Luotettava kumppani
Yhteisissä tapaamisissa asiakkaan kanssa tapahtuu paljon, mutta tapaa-misten välissä tapahtuu vielä enemmän.
– Ainut asia, mikä vie kohti tavoitetta
on tekeminen. Kun ihminen haluaa tavoitella jotain, mihin ei usko pysty-vänsä, hän joutuu muuttamaan toimin-tatapojaan ja se ei ole helppoa.
Coach toimii silloin asiakkaan “tulos-vastuuttajana”. Itselle luvatut asiat on helppo jättää tekemättä, mutta kun coachille lupaa tehdä jotain, se tulee yleensä tehtyä. Ja se on totta. Jokaisen
tapaamisen päätteeksi sovimme, mitä teen seuraavalle kerralla. Vaikealta-kin tuntuvat asiat tulevat tehdyksi, viimeistään edellisenä iltana.
Yrittäjän apu
Maailmalla coaching on yleistä ja lähes jokaisella yrittäjällä on coach
jossakin vaiheessa uraa. – Meillä avun pyytäminen
on perinteisesti katsottu heikkoudeksi. Yksin
on pärjättävä vaikka hampaat irvessä.
Onneksi tämä asenne on muut-tumasa etenkin nuorempien kes-kuudessa.
Koskimiehen mukaan juuri yrit-
täjät tarvitsisivat coachia, jonka kanssa
pallotella asioita, sillä yrit-täjä on usein aika yksin.
– Jo pelkästään se, että puhuu asioista jonkun kanssa synnyttää oival-luksia.
Tapasin Johannan neljä kertaa. Nyt tiedän, mitä haluan tehdä isona ja miltä haluan elämäni näyttävän viiden vuoden päästä. Tiedän myös, miten päästä sinne minne olen matkalla.
"Coaching on ohjaus-menetelmä, joka ei ole
mentorointia, neuvomista eikä konsultointia."
Omien tavoitteiden kirkastaminen on tärkeää. Kun tietää, miltä haluaa on helppo luopua
epäolennaisesta ja suunnata kohti tavoitetta.
Tavoite ja päämäärä on paitsi prosessille myös jokaiselle sessi-olle keskeinen asia.
– Kun tavoite on kirkkaana, on sitä kohti helppo lähteä, Neo-volentian yrittäjä, coach Johanna Koskimies
JOHANNA KOSKIMIES
17Päijät-Hämeen Yrittäjälehti • 4/2015
Joskus pitää pystyä tekemään itselle vaikeita päätöksiä, jos yleinen etu vaatii sitä.
Päijät-Hämeen Yrittäjien ja kansanedustajien perinteinen aamukahvitilaisuus järjestettiin tänä syksynä Eurokankaan tiloissa Orimattilassa. Paikalle saapuneita kuutta kansanedustajia tenttaamaan saapui runsas joukko yrittäjiä.
T ilaisuuden isäntä, Euro-kankaan toimitusjohtaja Daniel Ward toivotti sekä
yrittäjät että kansanedustajat terve-tulleeksi ja toivoi vilkasta keskuste-lua. Keskustelun pohjaksi hän nosti asioista, joihin toivoi kansanedusta-jien kiinnittävän huomiota.
– Työn tuottavuuden nostami-nen ja työelämän uudistaminen, nuorten saaminen riittävän ajoissa mukaan työelämään, joustavuuden ja ketteryyden lisäämien työmark-kinoille sekä turhien normien pur-kaminen, Ward listasi.
– Lahden Yrittäjien ja kaupungin Matkalla Duuniin -hanke on tuotta-nut hyviä tuloksia nuorten työllsi-
Vähemmän normeja ja enemmän paikallista päätöksentekoa
Teksti Sane Keskiaho
Fasetti Oy sai suurtilauksenFASETTI OY on solminut sopimuksen historiansa suurim-masta entisöintityöstä. Fasetti ja SRV Rakennus Oy ovat tehneet sopimuksen Helsingin Kaupunginteatterin valai-simien entisöinnistä ja modernisoinnista. Urakan työllis-tävä vaikutus on noin 5 henkilötyövuotta.
Entisöintiurakasta tekee haastavan Helsingin Kaupun-ginteatterin koko, noin 27 000 m2, rakennuksen korkeus, valaisimien kokonaismäärä ja niiden eri valmistusmate-riaalit. Valaisimet on määrätty suojeltaviksi museoviras-ton taholta.
Kaikki lähes kaksi tuhatta Helsingin Kaupunginteatte-
rin valaisinta modernisoidaan entisöinnin yhteydessä uu-simmalle led-tekniikalle Fasetin uudessa valaisinpajassa.
– Kyseessä on ehdottomasti yrityksemme historian vaativin työmaa. Helsingin Kaupunginteatterissa on usei-ta kymmeniä erilaisia, aikanaan tilauksena teetätettyjä valaisimia, joiden kunnostuksesta ei kenelläkään ole ai-empaa kokemusta. Meillä on yli 25 vuoden kokemus van-hojen valaisimien entisöinnistä, toteaa Janne Ylönen Fa-setista.
JENNI AHONEN
Aamukahvitapaamisen isäntä Daniel Ward nosti kes-kustelun pohjaksi listan yrittäjää askarruttavia asioita.
Päijät-Hämeen Yrittäjien puheenjohtaja Pentti Patosalmen totesi avauspuheessaan talouden tilanteen olevan kaksijakoinen.
– Tilauskannoissa on havaittavissa elpy-mistä, mutta näyttää, että vastuu kasvusta on sysätty pk-sektorille.
Pirjo-Liisa Virtanen kertoi kansanedustajille työllistä-misen vaikeuksista.
tämisessä, yrittäjä Kari Helokivi kertoi positiivisia uutisia.
Vuoden koeaika
Helokivi esitti kansanedustajille koejan pidentämistä vuoteen.
– Neljän kuukauden mittainen koeaika ei ole riittävä. Kukaan ei erota hyvää työntekijää kesken koe-ajan, mutta jos yritys joutuu irtisa-nomaan henkilön koeajan jälkeen, tulee yritykselle yhdeksän kuukau-den karenssi. Ei voi olla näin.
– Työllisyyden hoito on keskeinen asia. Meillä on toisaalla valtava nuo-risotyöttömyys ja samaan aikaan yritykset eivät löydä tekijöitä. Työn tekemisen pitäisi aina olla kannat-tavampaa kuin kotona makaamisen, Martti Talja (kesk.) totesi.
Myös turhien normien purkami-
nen herätti kiivasta keskustelua.– Miettikää niitä lakeja ja tehkää
oikeasti jotain, jotta yrittäjät voivat keskittyä työn tekemiseen turhan byrokratian noudattamisen sijaan, yrittäjät toivoivat.
– Ottakaa meihin yhteyttä, jotta tie-dämme, mitä normeja pitää purkaa, Talja ohjeisti yrittäjiä.
Kalle Jokinen (kok.) puolestaan toivoi yrittäjiltä tietoa työllistämi-sen ja työllistymisen suurimmista esteistä.
– Hallituksen tarkoituksen on viedä ensi vuoden aikana läpi paikallista sopimista koskevat muutokset. Mitkä ovat ne tärkeimmät kohdat, johon tarvitaan lainsäädännön muutosta?
Yrittäjä Pirjo-Liisa Virtanen ker-toi työllistämisen vaikeudesta.
– Jos tarjoan töitä vain muutamaksi tunniksi päivässä, se on liian vähän. Jos taas yritän palkata henkilöä kuu-deksi ja puoleksi tunniksi päivässä, se on liikaa. Silloin menee työnteki-jältä tuet, hän totesi.
Yhteistä säveltä
Anne Louhelainen (ps.) perään-kuulutti seudulta yksituumaisuutta.
– Päijät-Hämeestä kantautuu vä-lillä kahdenlaista viestiä. Esimer-kiksi nyt kiistellään oikeustalon siirtämisestä. Meidän olisi tärkeintä saada pidettyä oikeustalo täällä eikä antaa Hämeenlinnan viedä sitä. Jos-kus pitää pystyä tekemään itselle vaikeita päätöksiä, jos yleinen etu vaatii sitä.
– Olkaa meihin kansanedustajiin yhteydessä ja hyödyntäkää meitä Team Finlandia, ulkoministeriö-tä, Finnveraa ja Työ- ja elinkeino-ministeriötä, jotta saamme maan nousuun. Huonoja ideoita ei tässä vaiheessa ole olemassakaan, Ville Skinnari (sd.) totesi.
Aamukahville ennättivät Jari Ronkainen (ps.), Anne Louhelai-nen, Rami Lehto (ps.), Martti Talja, Kalle Jokinen ja Ville Skinnari.
HEIDI KIVINEN JA TONI PUTULAPETIT ST. LOUIS, VUODEN POSITIIVISIMMAT LAHTELAISET 2015
Olemme päättäneet yhdessä, että asennoidumme elämään ja
yrittämiseen positiivisesti. Emme halua surkutella yrittäjien tilannetta tai
kivijalkakaupan mahdottomuutta, vaan yrittää myönteisellä asenteella.
18 4/2015 • Päijät-Hämeen Yrittäjälehti
Pienten keskustojen palkinto 2015 Asikkalaan
2O vuotta Suomen Yrittäjien perustamisesta
Keväällä toimintansa aloittanut vertaistuki-puhelinpalvelu antaa tukea ja keskusteluapua ongelmatilanteesta selviytymiseen ja ratkaisujen löytämiseen.
Liian vähän liikuntaa ja liikaa istumista. Harmittavan tuttu yhtälö monelle työntekijällä ja yrittäjälle. Lisää liikettä työpaikoille -kiertue antaa yksinkertaisia neuvoja siihen, kuinka työpäivään ja vapaa-aikaan saataisiin lisää liikettä.
Teksti Sane Keskiaho
Teksti Sane Keskiaho
V ertaistuki-puhelinpalvelu on Päijät-Hämeen Yrittä-jien keskusteluapua tar-
joava palvelu arjessa jaksamiseen.– Yrittäjä voi soittaa anonyymisti
päivystävään puhelimeen silloin, kun haluaa keskustella mieltä paina-vista asioista toisen yrittäjän kanssa, Päijät-Hämeen Yrittäjien yhteyspääl-
likkö Miikka Venäläinen kertoo.Puhelinpalvelussa on keskusteltu
niin taloudellisista ongelmista, jak-samisesta kuin yrittäjän parisuh-teestakin.
Yrittäjältä yrittäjälle
Puhelinpalvelun taustalla on joukko vapaaehtoisia yrittäjiä. Kaikki päi-vystysrinkiin kuuluvat yrittäjät ovat kokeneita ja tuntevat yrittämi-
sen haasteet ja karikot. Muutamalla vapaaehtoisista on myös omakoh-taista kokemusta konkurssista.
– Usein pelkkä puhuminen auttaa. Ja joskus vieraalle henkilölle on hel-pompi puhua, kun vaikka puolisolle. Toinen yrittäjä myös ymmärtää yrit-täjää ja yrittämisen ongelmia.
Maksuttoman ja luottamukselli-sen vertaistukipuhelimen numero on 050 411 9497. Siihen vastataan joka päivä klo 7–22 välisenä aikana.
V ähäinen liikkuminen vapaa-ajalla ja työpäivän aikainen liiallinen istuminen ovat iso
haaste työikäisille. Tähän haetaan muutosta syyskuun alussa Rova-niemeltä starttaavalla Lisää liikettä työpaikoille -kiertueella. Se on osa valtakunnallista Liike elämään -han-ketta ja Lahteen kiertue rantautuu 15.10.
– Hankkeen tavoitteena on kehittää henkilöstöliikunnan hyviä käytän-töjä ja tukea työpaikkoja työnte-kijöiden liikunnan harrastamisen aktivoimisessa, kiertueen koordi-naattori Ahti Romo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:stä pohtii.
VALTAKUNNALLINEN Elävät Kaupunkikeskustat ry pal-kitsi Asikkalan kunnassa sijaitsevan Vääksyn keskustan PI-KE-palkinnolla. Kilpailun kohteena olivat pienet keskukset ja kirkonkylät kooltaan korkeintaan noin 5000 asukasta.
Kiertopalkinto (”pehmeä hauki”) luovutettiin Hyvin-kään keskustakonferenssin yhteydessä elokuussa.
Palkintoraadin puheenjohtaja Pertti Räsänen peruste-lee valintaa Vääksyn poikkeuksellisen monipuolisella ke-hittämisotteella: Vääksyssä on vahvaa historiaa ja kult-tuuria, juurevaa yhteisöllisyyttä, omaperäistä paikallista yritystoimintaa sekä vahvaa tapahtumallisuutta. Myös kulttuurihistoriallinen ympäristö sekä ympäröivä vesis-tö saivat kiitosta.
Elävät Kaupunkikeskustat ry on perustettu 1997. Sii-hen kuuluu laajapohjaisesti kaupunkikeskustatoimijoita ympäri Suomea. Jokainen yhdistyksen jäsen on mukana kehittämässä aktiivisesti omaa keskustaansa.
YRITTÄJÄN PÄIVÄNÄ 5.9. tuli ku-luneeksi tasan kaksikymmentä vuotta Suomen Yrittäjien perus-tamisesta. Kuluneen 20 vuo-den aikana yrittäjien arvostus ja mahdollisuudet ovat paran-tuneet.
– Yrittäjien arvostus on noussut merkittävästi ja toimintaolosuhteet pa-
rantuneet, mutta tekemistä riittää. Nyt ajankohtaisinta on auttaa yrityksiä pa-
rantamaan kilpailukykyään, toimitus-johtaja Jussi Järventaus sanoo.
Varsinaisen toimintansa Suomen Yrittäjät aloitti tammikuussa 1996.
– Koska yrittäjät ovat toiminnan ih-misiä, juhlimme 20-vuotistaivalta vasta
ensi vuonna, Järventaus kertoo.
JENNI AHONEN
Vertaistukea yrittämisen karikkoihin
Lisää liikettä työpaikoille!
Etenkin pitkän aikavälin liikun-taprojekteilla vaikutetaan henkilös-tön työssä jaksamiseen ja terveyteen.
– Olemme tehneet sähköisen työ-kirjan, johon on koottu konkreetti-sia esimerkkejä siitä, miten yritys voi tukea työpaikkaliikuntaa. Kirjasta löytyy osioita perinteisen kuntolii-kunnan lisäämisestä aina työpäivän aikaisen aktiivisuuden lisäämiseen. Lisää liikettä työpaikoille -koulutuk-sessa tutustutaan työkirjaan ja anne-taan muutenkin vinkkejä liikunnan lisäämiseen.
Pienillä asioilla saa paljon aikaan
Romo korostaa, että jo hyvin pienillä asioilla saadaan isojakin vaikutuksia terveyteen. Esimerkiksi muutaman minuutin jaloittelu aina puolen tun-nin välein lisää sokeriaineenvaihdun-taa. Kun tähän lisätään esimerkiksi portaiden käyttäminen hissin sijaan ja vaikka kävely töihin, on vaikutus terveyteen vielä merkittävämpi.
– Liikunnan lisääminen työpai-kalla ei aina vaadi kalliita juttuja vaan ennemminkin yhdessä sovit-tuja, uusia toimintatapoja. Kahden-keskiset kokoukset voidaan järjestää kävellen tai kokoushuoneessa voi-daan pitää minibreikki aina puolen tunnin välein, Romo listaa.
Työkirja löytyy sport.fi -sivustolta ja on vapaasti jokaisen ladattavissa syyskuun alusta alkaen.
Lisää liikettä työpaikoille -kier-tueen toteuttajina on VALO eli valtakunnallinen liikunta- ja urheilu-organisaatio ry yhdessä yhteistyössä paikallisten liikunnan aluejärjestö-jen kanssa. Kiertueen yhteistyö-kumppanina toimii Suomen Yrittäjät aluejärjestöineen.
Koulutus on ensisijaisesti tar-koitettu yrittäjille yritysjohdolle ja työhyvinvoinnista vastaaville henki-löille, mutta kaikki asiasta kiinnostu-neet ovat tervetulleita koulutukseen. Koulutukseen voi ilmoittautua Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun netti-sivuilta www.phlu.fi/koulutus.
Tämä on ilmainen tilaisuus, josta voi saada vinkkejä ja osaamista liikunnan lisäämi-seen sekä arjessa että työssä, projektista vastaava Ahti Romo sanoo.
Seurakehittäjä Kustaa Ylitalo vetää taukoliikuntaa PHLUn työntekijöille.
JENNI AHONEN
19Päijät-Hämeen Yrittäjälehti • 4/2015
050 411 9497Vertaistukipuhelin
vastaa klo 7-22
Tulevia tapahtumia Päijät-Hämeessä – varaa kalenteriisiPäijät-Hämeen Yrittäjät18.9. Hankintalain uudistuksen
Tule kuulemaan uusinta tietoa työpaikkaliikunnasta ja esimerkkejä kuinka työpäivään sekä vapaa-ajalle lisätään liikettä niin, että toimenpiteillä on vaiku-tusta työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn.
Koulutus on suunnattu pk-yritysten joh-dolle, henkilöstöhallinnolle, työsuojelutoimi-joille, työhyvinvointivastaaville sekä kaikille asiasta kiinnostuneille. Koulutuksen järjestävät Valo (Val-takunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry) ja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu yhteistyössä Päi-jät-Hämeen Yrittäjien kanssa.
Ilmoittautuminen osoitteessa www.phlu.fi/koulutus
Päijäthämäläisten yrittäjien vieraana elinkeinomi-nisteri Olli Rehn keskustelemassa elinkeinoelämän ja alueen edunvalvon-tateemoista.
Verkostoituminen nostaa monelle karvapallon kurkkuun. Toiset vihaavat kun eivät kuulemma saa mitään tuloksia aikaan ja toiset pelkäävät tilanteitajoissa on paljon ihmisiä. Tiukkaa asiaa miten tie-dostamattamme teemme asioita jotka vaikeuttavat verkostoitumista. Lisäksi 7+1 vihjettä miten verkos-toitumistilaisuuksista saa lisää asiakkaita ja tuloksia.
Sysmän YrittäjätPuheenjohtaja Pasi SinisaloMesura OyPuh. 044 265 [email protected]
Uudet jäsenetAsikkalan YrittäjätOnnenkivi Palvelut OySurffia & SafkaaUltimate Hockey Corps OyVerhoomo Marianne Ristola
Hartolan YrittäjätEKL-Ohjaus Tapio NieminenHarjulan Luomutila
Heinolan YrittäjätHeinolan Asuste Lehto KyHeinolan Vuokrakone KyMT Isännöinti & TiliRakennuspalvelu KaivisRecTec Engineering OyTaroudant OyTmi Maken PutkityöTmi Susanna VikmanTmi Yrjö KinnunenTuulivet OyWarecomp Oy
Hollolan YrittäjätHieroja Lehtokumpu Virpi TmiKanttis Oy/K-Supermarket HollolaKiinteistöhuolto Loman OyKultahevonen KyNMJ PalvelutPalo Antti Paavo RikhardStudio Anna Ylinen OySähkömestari Wattiantti TmiSähkötyö Kari MartikainenT:mi K. KasanenTmi Hannun Palvelu
Kärkölän YrittäjätKiviartistiTimonmökit
Lahden YrittäjätAMK Automaalaus Oy
A-Tomaatti Oy/Rak.liike J.Ora oyAutomaalaamo Esa Eronen OyAutopakke OyCafè Kolme Siskoa OyCrefisol Nordic OyDozo-Tuote KyHierontapalvelu ViritysHolla Online OyJalkahoitola Marja Niukkanen Ky/
VILLA VARVASJaviatrade OyKerinkoto OyKiropraktikko Timo MalinenKotipalvelu Cave KyKruunukristalli KyLarmico OyLKS KateLounaskahvila Hyvä Maku/
Vinkan Pito & Palvelu OyMaalaus Rasikannas OyMediaattori OyNONNUKKAOhjauspalvelut Raisa ValveOuti Syrjäniemi/RakastavaPreeco Trading OyPro-Rakentajat OyPäijät-Remontti OyRavintola Teivaan LokkiRhs Group OyRitaniementilaSaidan Verhoomo & Vintage KySalpaMedia OySilmälääkäri Ari-Pekka YlilehtoSuhonen Consulting OyT:mi Auvo SievänenTapsa-taloautomaatioTmi J. UnoniusTmi R. TammiTmi Teijo NäveriToiminimi Oma GastroTOIMINIMI TIINA NIIRANEN/Verhoomo DinafixTomi Kivelä
ToniRakUnelmala/ParisuhdekouluWindglass Lahti KyÖhman Trukit Oy
Rakennat sitten uutta tai remontoit vanhaa − saat aina laadukkaan ja viimeistellyn lopputuloksen. Ota yhteyttä!
RAKENTAVAAAMMATTITAITOARakennat sitten uutta tai remontoit vanhaa − saat aina laadukkaan ja viimeistellyn
Ota yhteyttä!
VAAITOA
Myydään kuivaa KOIVU- JA LEPPÄKLAPIA (myös puolimetrisenä)
p. 0400 809 137Halkokauppias Hannu Harju
PARTURI-KAMPAAMOLEILA SALONEN
Kanervakatu 215850 Lahti (Pirttiharju)
Puh. 03-7531 511GSM 0400-493 048
P. (019) 435 135Kerminkuja 1-3, 05880 Hyvinkää.Kermin teollisuusalue Hyvinkään-Riihimäen kaatopaikan vieressä, harmaa halli. Av. ark. 8-17, la 9-14.
RAUTAMYYNTI
Teräslevyt (myös leikkaus- ja särmäyspalvelu), palkit, RHS-putket, kulutus-teräkset, trukkipiikit, rst-teräkset, mig-langat ja -puikot, Wallius-hitsauskoneet
ja tarvikkeet, hionta- ja katkaisutarvikkeet, fi lmivaneria, koneita, uutta ja käytettyä ym. ym. Ei jonotusaikaa.
Synkäksi kai ilme muuttuusuust’ jos etuhammas puuttuumutta ei se mitään haittaamä voi siihen uuden laittaahelposti kuin oksan taittaanuori tyttäreni puusta.
(03) 730 6944
Honkaniementie 7, 17200 Vääksyp. 03-874 180
www.vaaksynlaakarikeskus
Lääkärit ja SairaanhoitajatUltraääniLaboratorioFysioterapia
jukan vuokrailmo
Vuokrataan /myydään toimistotila
Hyväkuntoinen ja valoisa toimistotila Nastolan keskustassa. Ota yhteyttä: Jukka Vesanen 0440 711 711
Hinta: 55.000 €
170 m2
23Päijät-Hämeen Yrittäjälehti • 4/2015
Ota yhteyttä ja sovi oma henkilökohtainen esittelyaikasi!
NCC ASUNTOMYYNTI, puh. 0800 418 508 (maksuton), Avoinna arkisin klo 8–16Hämeenkatu 26 A, Lahti
Lea Varjola Myyntineuvottelijapuh. 050 433 7429
ncc.fi/hanna
hOllOla SalpakangashAnnA Tiilijärventie 5 A
Ihastu tyylikkään valoisiin, muuttovalmiisiin kerrostalokaksioihin ja -kolmioihin. Omat saunat, lasite-tut parvekkeet ja hyvin varustellut keittiöt. Oma tontti. hyvät ulkoilu-maastot. Energialuokka A2007
ncc.fi/hilma
lahti MetsäkangashIlmA Satulakatu 31Uudessa kodissa on sitä jotakin! hilman muuttovalmiista kerros talosta löy-dät innostavia tila rat kaisuja järkevään hintaan. Vielä vapaana huolettoman viih-tyisiä koteja. hyvä sijainti, palvelut lähel-lä. Oma tontti. Energialuokka B2007 Huoneistoesimerkit krs mh € vh €
• Nokian talvirengasyhdistelmä Toyotan vanteilla• Toyotan lattia- ja seinävanerointi • Webaston kellosarja • Vetokoukku
VARUSTEPAKETTI KAIKKIIN MALLEIHIN. NYT 0 € – ETUSI 3.900 €!
ACTIVE EDITION AUTOMAATILLA JA VARUSTEPAKETILLA. EasyBuy-osamaksurahoituksella 294 €/kkHuoltoleasing 485 €/kk (48 kk/80 tkm ja sis. alv. 24 %)
EU-yhdistetty kulutus 7,2 l/100 km, CO2-päästöt 189 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 6 vuotta. Tarjous koskee uusia asiakastilauksia ja on voimassa toistaiseksi.
Toyota Rahoituksen esimerkkilaskelma: Proace L2H1 2.0 D 163 Active Edition automaatti, svh 31.647,04 € (alennus autosta 2.713,45 €), varustepaketin hinta 0 €, toimituskulut 600 €, auton ja varusteiden kokonaishinta (sis. toimituskulun) 29.533,59 €. Korko 1,95 %, perustamiskustannus 190 € ja käsittelymaksu 9 €/kk, käsiraha 20 % = 5.907€, viimeinen suurempi erä 40 % = 11.813 €, kk-erä 294,07 €, todellinen vuosikorko 2,87 %, KSL:n mukainen luoton hinta 31.550,23 €. Rahoituksen edellytyksenä on myönteinen luottopäätös.
Proace L2H1 2.0 D 163 Automaatti Active Edition: autoveroton suositushinta 26.860 €, arvioitu autovero 4.757,04 €, toimituskulut 600 €, arvioitu kokonaishinta sisältäen toimituskulut 32.217,04 €.